EUROOPAN KOMISSIO

Bryssel 20.1.2023

COM(2023) 31 final

2023/0008(COD)

Ehdotus

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

Euroopan väestö- ja asuntotilastoista, asetuksen (EY) N:o 862/2007 muuttamisesta ja asetusten (EY) N:o 763/2008 ja (EU) N:o 1260/2013 kumoamisesta

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

{SEC(2023) 38 final} - {SWD(2023) 11 final} - {SWD(2023) 12 final} - {SWD(2023) 13 final} - {SWD(2023) 14 final} - {SWD(2023) 15 final}

PERUSTELUT

1.EHDOTUKSEN TAUSTA

•Ehdotuksen perustelut ja tavoitteet

Jotta Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen, jäljempänä ’SEUT-sopimus’, 2 ja 3 artiklan mukaisesti voidaan laatia ja panna toimeen EU:ta hyödyttäviä politiikoita ja toimia sellaisilla aloilla, joilla EU:lla on toimivaltaa, tarvitaan ajantasaisia, luotettavia, yksityiskohtaisia ja vertailukelpoisia eurooppalaisia tilastoja. SEUT-sopimuksen 159 artiklan mukaisesti komissio seuraa EU:n väestötilannetta ja laatii siitä kertomuksen. Myös EU:n toimielimet tarvitsevat yksityiskohtaisia ja vertailukelpoisia väestölukuja hallinnollisiin ja menettelyllisiin tarkoituksiin, kuten neuvoston määräenemmistöllä tapahtuvaa äänestystä varten. Tilastoista saadaan tietoja, joita voidaan hyödyntää julkisessa tutkimuksessa ja yhteiskunnallisessa tiedotuksessa. Väestöestimaatteja tarvitaan myös, jotta tilastoja varten voidaan tuottaa indikaattoreita henkeä kohti. Väestötilastoista saadaan tietoa väestöennusteisiin EU:n pitkän aikavälin talous- ja talousarvioennusteita varten sekä yleisesti EU:n talous-, sosiaali- ja koheesiopolitiikkaa varten. Ne ovat myös yleisölle helposti ymmärrettäviä, koska niissä kuvataan asioita ja tapahtumia, jotka koskevat kaikkia ihmisiä.

Tässä aloitteessa Euroopan väestötilastoilla tarkoitetaan virallisia EU-tason tilastoja, jotka koskevat väestöä, väestötapahtumia ja muuttoliikettä, sekä tiettyjä näihin tilastoihin perustuvia indikaattoreita. Eurostat on julkaissut näihin aloihin liittyviä tilastoja vuodesta 1960, jolloin tehtiin ensimmäinen kysely silloisten jäsenvaltioiden aktiiviväestön koosta ja rakenteesta. Sen jälkeen väestötilastot on tuotettu pääasiassa käyttämällä suoraan väestölaskennoista saatuja väestöluetteloita ja interpoloimalla laskentojen välisiä ajanjaksoja koskevat tilastot kansalaisrekistereitä (syntymät, kuolemat ja muuttoliike) koskevista hallinnollisista järjestelmistä saatujen väestönmuutostietojen avulla. Meneillään olevalla siirtymisellä perinteisistä kenttälaskennoista niiden yhdistämiseen rekisteripohjaisiin väestölaskentoihin tai jopa laskennan suorittamiseen kokonaan rekisteripohjaisina väestölaskentoina minimoidaan tuotantotaakka koko väestön osalta, kun tilastojen laatiminen perustuu pääasiassa hallinnollisiin tietolähteisiin.

Vuoteen 2007 asti jäsenvaltiot toimittivat kaikki väestötiedot vapaaehtoisesti. Tämä johti epäjohdonmukaisuuksiin ja puutteisiin tietojen täydellisyydessä ja aikasarjoissa, kuten äskettäin tehdyssä tilannearvioinnissa 1 todetaan. SEUT-sopimuksen 338 artiklassa lainsäätäjä velvoitetaan toteuttamaan toimia unionin toiminnan kannalta tarpeellisten virallisten tilastojen tuottamiseksi. Nykyisten väestötilastojen oikeusperusta on hyväksytty vuosina 2007–2013. Asetuksessa (EY) N:o 862/2007 2 vahvistetaan muuttoliiketilastoja koskevat vaatimukset muuttoliikkeitä koskevien yhteisön tilastotietojen keräämisestä ja analysoinnista esitetyn toimintasuunnitelman 3 mukaisesti. Asetuksen 3 artikla kattaa muuttoliikkeitä jäsenvaltioiden alueille ja niiden alueilta, mukaan lukien jäsenvaltioiden väliset muuttovirrat sekä jäsenvaltioiden ja kolmansien maiden väliset muuttovirrat, koskevat tilastot, jäsenvaltion alueen vakinaisen väestön kansalaisuutta ja syntymämaata koskevat tilastot sekä kansalaisuuden saamista koskevat tilastot 4 . Asetuksessa (EY) N:o 763/2008 5 taas vahvistetaan yhteiset säännöt kattavien väestö- ja asuntolaskentojen suorittamiseksi EU:ssa kymmenen vuoden välein. Sillä varmistetaan yksityiskohtaisten tietojen kokoaminen ennalta määritellyistä henkilöiden, perheiden ja kotitalouksien demografisista, sosiaalisista ja taloudellisista ominaispiirteistä sekä asumisen kansallisista, alueellisista ja paikallisista ominaispiirteistä. Lisäksi asetuksessa (EU) N:o 1260/2013 6 vahvistetaan yhteiset säännöt Euroopan väestötietoja varten, mukaan lukien väestökantoja ja väestötapahtumia, kuten syntymiä ja kuolemia, koskevat tietovaatimukset. Asetuksella (EU) N:o 1260/2013 jäsenvaltiot velvoitetaan toimittamaan komissiolle (Eurostatille) yhdenmukaistetut kokonaisväestöä kansallisella tasolla koskevat tiedot neuvoston määräenemmistöllä tapahtuvaa äänestystä varten.

Komission tekemä arviointi osoitti, että edellä mainittujen kolmen säädöksen muodostaman nykyisen oikeusperustan myötä Euroopan väestötilastot ovat parantuneet kaiken kaikkiaan merkittävästi. EU:n tason lisäarvo on lisääntynyt huomattavasti, ja kaikki väestötilastoihin liittyvät EU:n poliittiset ja institutionaaliset tarpeet on täytetty. Arvioinnissa todettiin kuitenkin myös, että jäsenvaltioiden väestötietojen ja -tilastojen relevanssi, yhtenäisyys, johdonmukaisuus ja vertailukelpoisuus ovat heikentyneet ja heikkenevät koko ajan, millä on kielteisiä vaikutuksia niihin perustuvaan päätöksentekoon. Sen vuoksi tarvitaan uusi oikeusperusta, joka tarjoaa pitkän aikavälin kehyksen Euroopan väestötilastojen kehittämiselle, jotta niitä voidaan yhdenmukaistaa enemmän. Kehyksen olisi myös oltava riittävän joustava, jotta voidaan mukauttaa tilastot paremmin muuttuviin toimintapoliittisiin tarpeisiin ja hyödyntää uusien tietolähteiden antamat mahdollisuudet. Samalla on mahdollista yksinkertaistaa hallinnointia ja edistää prosessien integrointia nykyisen pirstaleisen tilanteen korjaamiseksi. Aloite on sisällytetty sen vuoksi komission vuoden 2022 työohjelmaan sääntelyn toimivuutta ja tuloksellisuutta koskevan ohjelman (REFIT) aloitteena.

Kuten arvioinnissa todetaan, tilastolliset EU:n väestötiedot – mukaan lukien väestö- ja muuttoliiketapahtumat ja perheitä, kotitalouksia ja asumisjärjestelyjä koskevat tiedot – ovat elintärkeitä tietoon perustuvan päätöksenteon kannalta. Korkealaatuiset tilastot kaikista jäsenvaltioista ovat olennaisia monille EU:n politiikan aloille ja aloitteille. Edellä mainittujen pitkäaikaisten käyttötarkoitusten lisäksi komission toiminnan kuudesta vuosien 2019–2024 painopisteestä 7 neljässä (Euroopan vihreän kehityksen ohjelma, eurooppalaisen elämäntavan edistäminen, uutta vauhtia eurooppalaiselle demokratialle ja ihmisten hyväksi toimiva talous) on todettu selkeästi, että niitä varten tarvitaan EU:n väestötilastoja. Myös Euroopan tulevaisuutta käsittelevän konferenssin lopullisissa ehdotuksissa 8 todetaan tarve jatkaa EU:n toimia tällaisten tietojen keräämiseksi.

Arvioinnissa, jonka yhteydessä kuultiin sidosryhmiä, tunnistettiin useita merkittäviä puutteita nykyisessä tilastokehyksessä muun muassa maantieteellisen ja tilastollisen yksityiskohtaisuuden, ajantasaisuuden ja tilastotuotteiden julkaisutiheyden osalta. Arvioinnin havaintoihin saatiin vahvistusta sidosryhmien kuulemisessa, johon osallistui institutionaalisia ja muita ammattimaisia käyttäjiä sekä EU:n että muilla tasoilla. Aloitetta koskevassa vaikutustenarvioinnissa tarkasteltiin eri toimintavaihtoehtoja sen kannalta, miten niillä voidaan puuttua havaittuihin ongelmiin. Tämä lainsäädäntöehdotus perustuu arvioinnin ja vaikutustenarvioinnin yksityiskohtaisiin havaintoihin, jotta puutteet voitaisiin korjata tehokkaasti ja oikeasuhteisesti.

Uusien tilastotarpeiden tyydyttämiseksi komissio (Eurostat) alkoi vuonna 2014 nykyaikaistaa sosiaalitilastoja jäsenvaltioiden kansallisten tilastolaitosten tuella. Tämän seurauksena asetuksessa (EU) 2019/1700 9 vahvistetaan yhteiset oikeudelliset puitteet otannalla kerättyihin yksilötason tietoihin perustuville henkilöitä ja kotitalouksia koskeville Euroopan tilastoille. Puitteilla luodaan vankka perusta tietojen keräämiseksi otannoilla Euroopan tasolla. Euroopan väestötilastoja koskeva aloite on nykyaikaistamisprosessin toinen keskeinen osa. Aloitteelle annettiin varhaisessa vaiheessa korkean tason tukea vuoden 2017 Budapestin muistiossa 10 , jossa tuetaan toimia, joilla voidaan vastata joustavasti muuttuviin tarpeisiin, yhdenmukaistaa käsitteitä ja määritelmiä entisestään ja laajentaa vuotuista tietojenkeruuta, myös maantieteellisten ja muuttoliikettä koskevien tietojen osalta.

Arvioinnin ja vaikutustenarvioinnin tulosten pohjalta tähän lainsäädäntöehdotukseen on sisällytetty elementtejä, joilla pyritään merkittävästi vahvistamaan kaikkien henkilöihin ja kotitalouksiin perustuvien EU:n sosiaalitilastojen välisiä yhteyksiä ja yleistä johdonmukaisuutta. Ehdotus sisältää säännöksiä, joiden tarkoituksena on laatia yhdenmukaistettu väestön määritelmä, joka perustuu vakiintuneisiin tilastollisiin käsitteisiin kaikkien tuotteiden osalta, ja lisätä käytettävissä olevien tietolähteiden saatavuutta ja siten parantaa sosiaalitilastojen tuotantoprosesseja ja yleistä laatua. Ehdotuksessa on myös säännöksiä, joilla yhdenmukaistetaan väestöä ja kansainvälistä muuttoliikettä koskevia tilastoja enemmän asetuksen (EY) N:o 862/2007 4, 5, 6 ja 7 artiklan mukaisten turvapaikka-asioihin, lailliseen muuttoliikkeeseen ja laittomaan muuttoliikkeeseen liittyviä hallinnollisia ja oikeudellisia tapahtumia koskevien tilastojen kanssa.

2.OIKEUSPERUSTA, TOISSIJAISUUSPERIAATE JA SUHTEELLISUUSPERIAATE

•Oikeusperusta

Toissijaisuusperiaate (jaetun toimivallan osalta)

•Suhteellisuusperiaate

Ehdotus on suhteellisuusperiaatteen mukainen seuraavalla tavalla.

Sillä varmistetaan Euroopan väestö- ja asuntotilastojen laatu ja vertailukelpoisuus, koska tilastot kerätään ja laaditaan samojen periaatteiden mukaisesti kaikissa jäsenvaltioissa. Sillä varmistetaan myös, että Euroopan väestö- ja asuntotilastot pysyvät relevantteina ja että niitä voidaan mukauttaa käyttäjien tarpeisiin. Asetuksella lisätään tilastojen tuottamisen kustannustehokkuutta ja otetaan huomioon jäsenvaltioiden tilastojärjestelmien erityispiirteet.

Asetusehdotuksessa säädetään suhteellisuusperiaatteen mukaisesti vain asetuksen tavoitteen saavuttamisen edellyttämistä vähimmäisvaatimuksista, eikä siinä mennä pidemmälle kuin on tämän vuoksi tarpeen.

•Toimintatavan valinta

3.JÄLKIARVIOINTIEN, SIDOSRYHMIEN KUULEMISTEN JA VAIKUTUSTENARVIOINTIEN TULOKSET

Jälkiarvioinnit/toimivuustarkastukset

Osana tätä aloitetta komissio on arvioinut Euroopan väestötilastojen nykyistä oikeudellista kehystä, joka muodostuu asetuksista (EY) N:o 763/2008 ja (EU) N:o 1260/2013 ja asetuksen (EY) N:o 862/2007 3 artiklasta sekä niiden täytäntöönpanotoimenpiteistä. Arviointi osoitti, että nykyisen oikeusperustan myötä Euroopan väestötilastot ovat parantuneet kaiken kaikkiaan merkittävästi. Esimerkiksi EU:n tason lisäarvo on kasvanut huomattavasti ja väestötilastot ovat täyttäneet kaikki EU:n poliittisten/institutionaalisten aihealueiden tarpeet, jotka olivat tiedossa ennen edellistä toimenpidettä (noin vuonna 2005). Nykyisessä oikeudellisessa kehyksessä on kuitenkin havaittu seuraavat neljä heikkoutta.

Nykyinen oikeudellinen kehys ei täysin takaa riittävän johdonmukaisten, vertailukelpoisten ja kattavien tilastojen tuottamista.

Vaikka kehyksessä käytetään yhteisiä määritelmiä keskeisistä tilastokäsitteistä, jäsenvaltiot joustavat usein niiden soveltamisessa. Ne käyttävät muun muassa kolmea sallittua mutta käsitteellisesti erilaista väestöpohjan määritelmää (vakinainen asuinpaikka, rekisteröity asuinpaikka, laillinen asuinpaikka) ja joskus eri määritelmiä eri tietokokonaisuuksissa. Tämä on heikentänyt eri jäsenvaltioiden väestöä koskevien tilastotietojen vertailukelpoisuutta ja yhtenäisyyttä ja siten vähentänyt tiedonkeruun lisäarvoa EU:n tasolla.

Joitakin tietoaukkoja täytetään tällä hetkellä jäsenvaltioiden vapaaehtoisesti toimittamilla tiedoilla. Tämä johtaa epätäydellisiin EU:n tason tilastoihin, jotka eivät välttämättä ole yhdenmukaisia pakollisten tilastojen kanssa. Vapaaehtoiset tilastot eivät ole kustannustehokkaita EU:n tason lisäarvon kannalta, ja siksi on tärkeää ja välttämätöntä, että niiden laatiminen on pakollista tulevaisuudessa. Vapaaehtoiset keruut voivat olla hyödyksi aluksi, kun uusia tilastoja kehitetään, mutta niiden täysimääräinen täytäntöönpano virallisina Euroopan tilastoina edellyttää selkeää oikeusperustaa.

Nykyisellä oikeudellisella kehyksellä ei voida riittävällä tavalla varmistaa väestötietojen saatavuutta tietojen julkaisemiseksi ajantasaisesti ja tiheästi.

Nykyinen lainsäädäntö kattaa ainoastaan vuotuiset väestö- ja muuttoliiketilastot. Nykyisen lainsäädännön puitteissa useimmat vuotuiset tietokokonaisuudet on toimitettava 12 kuukauden kuluessa viiteajanjakson päättymisestä ja kymmenen vuoden välein suoritettavia väestölaskentoja koskevat tietokokonaisuudet 27 kuukauden kuluessa viiteajanjakson päättymisestä. Toimitustiheydet ja määräajat eivät siten vastaa käyttäjien odotuksia eivätkä useimpien jäsenvaltioiden kansallisia tilastojulkaisuja tai muuta kansainvälistä tilastojakelua. Nykyisen lainsäädännön nojalla lakisääteisiä määräaikoja ja julkaisuvälejä ei voida parantaa niin, että ne kattaisivat muut usean vuoden välein laadittavat väestö- ja asuntotilastot tai osavuotuiset (useammin kuin kerran tietyn vuoden aikana laadittavat) väestötilastot, kuten covid-19-kuolleisuudesta äskettäin laaditut tilastot.

Kehyksessä ei oteta huomioon sellaisia aiheita tai väestöryhmiä koskevia tietoja ja ominaispiirteitä, joista on tullut poliittisesti ja yhteiskunnallisesti merkittäviä viime vuosikymmenen aikana.

Tämä johtuu siitä, että nykyisessä lainsäädännössä keskitytään niitä politiikan painopisteitä koskeviin tietotarpeisiin, jotka olivat ajankohtaisia lainsäädäntöä laadittaessa. Ajan mittaan painopisteet ovat muuttuneet, minkä seurauksena saatavilla olevat väestötilastot eivät enää kata riittävällä tavalla politiikan kannalta olennaisia ominaispiirteitä, aiheita tai väestöryhmiä. Sidosryhmien kuulemisessa esiin tulleet puutteet liittyvät nimenomaan politiikan kannalta olennaisten aiheiden ja väestöryhmien ominaispiirteisiin. Esimerkkejä ovat väestötiedot Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaa, muuttoliikettä ja EU:n liikkuvuutta varten sekä väestötiedot kaupunki-/maaseutuväestön sekä haavoittuvassa asemassa olevien vähemmistöryhmien osalta. Puutteita havaittiin myös tilastojen maantieteellisessä tarkkuudessa, mukaan lukien toiminnalliset luokitukset ja georeferoidut tiedot, joita tarvitaan kaupunkien ja maaseudun välisten yhteyksien tiivistämisessä ja rajat ylittävässä analyysissa.

Kehys ei myöskään ole riittävän joustava, jotta sitä voitaisiin mukauttaa muuttuviin poliittisiin tarpeisiin ja jotta jäsenvaltiot tai EU voisivat ottaa käyttöön uusia tietolähteitä.

Nykyinen lainsäädäntö ei mahdollista kehyksen mukauttamista uusiin tilastotarpeisiin. Uudet tietolähteet jäsenvaltioissa ja EU:n tasolla (erityisesti hallinnolliset tiedot, mukaan lukien yhteentoimivuusjärjestelmät ja yksityisomistuksessa oleva data) tarjoavat mahdollisuuksia lisätä kustannustehokkuutta ja ajantasaisuutta, mutta nykyinen lainsäädäntö ei tue niiden käyttöönottoa.

Lisäksi arvioinnissa havaittiin sääntelyn toimivuuteen ja tuloksellisuuteen liittyviä puutteita vaatimustenmukaisuuden, täytäntöönpanon ja seurannan osalta. Nykyisessä lainsäädännössä sovelletaan kolmea eri säädöstä, joita ei ole laadittu samaan aikaan. Nykytilanne, jossa jäsenvaltiot tuottavat monia vapaaehtoisia mutta epätäydellisiä tietokokonaisuuksia (jotka kattavat jäsenvaltiot hyvin mutta eivät täysin), vähentää merkittävästi tehokkuutta EU:n tasolla.

•Sidosryhmien kuuleminen

Kuulemisstrategiassa 11 keskeiset sidosryhmät jaettiin kolmeen pääryhmään (lähdetietojen tarjoajat eli hallinnollisten tietojen ja muiden keskeisten tietolähteiden haltijat, tilastojen tuottajat eli pääasiassa kansalliset tilastolaitokset ja tilastojen käyttäjät). Kuuleminen käsitti julkisia ja kohdennettuja kuulemisia, kohdennettuja seminaareja, asiantuntijaryhmien kuulemisia, keskeisten sidosryhmien haastatteluja ja asiakirjatutkimusta.

Sidosryhmien kuulemisessa saavutettiin sidosryhmät hallinnollisten tietojen toimittajia ja mediaorganisaatioita lukuun ottamatta. Ottaen huomioon aiheen tekninen luonne vastaajien yleistä sitoutumista pidettiin riittävänä tukemaan yhtenä prosessina toteutettavaa Euroopan väestötilastojen arviointia ja vaikutustenarviointia.

Kuulemisessa tuettiin komission aloitetta ja todettiin, että asiat ovat parantuneet merkittävästi väestökehitystä, muuttoliikettä ja väestöä koskevien aiempien toimien ja aiempien väestölaskentojen jälkeen. Siinä tuotiin kuitenkin esiin myös tilastopuutteita ja uudet tilastotarpeet, joita nykyisellä oikeudellisella kehyksellä ei voida täyttää.

Kaikki sidosryhmät pitivät tilastollisia parannuksia tarpeellisina, mutta ne eivät aina olleet yhtä mieltä parannusten tavoitetasosta. Tilastojen tuottajat olivat parannusten suhteen varovaisempia kuin tilastojen käyttäjät.

Kaikki sidosryhmät olivat yhtä mieltä siitä, että ensisijaisia parannuskohteita ovat muuttoliiketilastojen parantaminen, maantieteellisen tarkkuuden lisääminen ja tilastojen laatiminen ajantasaisemmin ja tiheämmin. Kaikki sidosryhmät katsoivat, että väestöpohjan yhdenmukaistaminen on erittäin tärkeää, mutta jotkin tilastojen tuottajat vastustivat muutosta.

Eniten tilastojen tuottajien ja käyttäjien näkemykset vaihtelivat, kun oli kyse yhdenvertaisuustiedoista ja vapaaehtoisen tiedonkeruun tekemisestä pakolliseksi. Vähäisemmässä määrin tuottajilla ja käyttäjillä oli eri näkemyksiä asumista, laillisesti tehtyjä abortteja ja imeväiskuolleisuutta koskevista tilastoista.

•Asiantuntijatiedon keruu ja käyttö

Komissio on säännöllisesti pyytänyt asianomaisilta asiantuntijaryhmiltään neuvoa ja palautetta arvioinnin ja vaikutustenarvioinnin edistymisestä. Myös Euroopan tilastojärjestelmää käsittelevälle komitealle 12 on tiedotettu edistymisestä. Asiantuntijaryhmiä on kolme (komission asiantuntijaryhmien rekisteri 13 ):

–väestö- ja asuntolaskentaa käsittelevä työryhmä ( E01544 ) ja sen alaryhmä, joka käsittelee väestönlaskennan tulevaisuutta;

–väestötilastoja käsittelevä työryhmä ( E03076 );

–sosiaalialan tilastoista vastaavat eurooppalaiset johtajat ( E01552 ).

Komission tukena yhtenä prosessina toteutettavassa arvioinnissa ja vaikutustenarvioinnissa oli toimeksisaajan (ICF SA, Belgia) tekemä taustaselvitys. Arviointia varten taustaselvityksessä tehtiin taloudellinen ja toissijaisuusperiaatteen toteutumista koskeva analyysi sekä tapaustutkimuksia väestömääritelmistä. Vaikutustenarviointia varten taustaselvityksessä tehtiin kvantitatiivinen kustannusanalyysi ja annettiin menetelmätukea toimintavaihtoehtojen pisteytykseen ja paremmuusjärjestykseen asettamiseen. Toimeksisaaja oli tukena myös erilaisissa sidosryhmien kuulemiseen liittyvissä toimissa, kuten avoimessa julkisessa kuulemisessa, kansallisten tilastolaitosten kohdennetussa kuulemisessa ja useissa tietyille sidosryhmille tarkoitetuissa aihekohtaisissa työpajoissa.

•Vaikutustenarviointi

Tätä aloitetta koskeva vaikutustenarviointi 14 , josta sääntelyntarkastelulautakunta keskusteli virallisessa kokouksessa 16. maaliskuuta 2022, sai myönteisen lausunnon 15 , joka sisältää varaumia. Komission yksiköiden välinen ohjausryhmä hyväksyi kokouksessaan 16. kesäkuuta 2022 vaikutustenarviointiraportin tarkistetun version, jossa otetaan huomioon lausunnossa havaitut puutteet.

Vaikutustenarvioinnissa määritelty yleistavoite on vastata paremmin käyttäjien tarpeisiin sekä nykyaikaistaa ja lisätä Euroopan väestötilastojen relevanssia, yhdenmukaistamista ja johdonmukaisuutta. Yleistavoite voidaan jakaa neljään erityistavoitteeseen, joilla puututaan edellä esitettyihin heikkouksiin ja jotka ovat

(1)kattavien, johdonmukaisten ja vertailukelpoisten Euroopan väestötilastojen laatiminen,

(2)ajantasaisten ja tiheään julkaistavien tilastojen tuottaminen käyttäjien tarpeisiin vastaamiseksi,

(3)sellaisten tilastojen tuottaminen, jotka ovat aiheiden osalta riittävän kattavia ja ominaispiirteiden ja jaottelujen osalta riittävän yksityiskohtaisia, ja

(4)sellaisten oikeudellisten ja tiedonkeruuseen liittyvien kehysten kehittäminen, joilla voidaan riittävän joustavasti mukauttaa tietokokonaisuudet muuttuviin poliittisiin tarpeisiin ja hyödyntää uusien tietolähteiden tarjoamia mahdollisuuksia.

Toimintavaihtoehdot laadittiin ryhmittelemällä neljän ominaispiirteen perusteella yksittäiset politiikkatoimet, joilla pyritään saavuttamaan erityistavoitteet eli tilastojen yhdenmukaistaminen (etenkin väestöpohjan määritteleminen), tilastoprosessien integrointi, tilastotuotteet ja kehyksen joustavuus.

–Vaihtoehto A on perusskenaario, jossa tilastoprosessit ja lainsäädäntö ovat erilliset, väestömääritelmiä ei ole juurikaan yhdenmukaistettu ja uusia tilastotuotteita ei tuoteta.

–Vaihtoehtojen B.1 ja B.2 pääpiirteet ovat tilastotuotteiden ja kehyksen joustavuuden parantaminen tavoitetasoa nostaen, mutta väestöpohjaa ei juurikaan yhdenmukaisteta.

–Vaihtoehdot C.1 ja C.2 ovat samat kuin B.1 ja B.2, mutta niissä pyritään yhdenmukaistamaan väestöpohjaa enemmän. Vaihtoehdoissa B.2 ja C.2 tilastotuotteita ja kehyksen joustavuutta pyritään parantamaan enemmän kuin vaihtoehdoissa B.1 ja C.1.

–Vaihtoehdoissa D.1 ja D.2 pyritään yhdenmukaistamaan tuotteet täysin ja parantamaan niitä huomattavasti sekä varmistamaan riittävä joustavuus tilastojen kehittämiseksi tulevaisuudessa uusien tarpeiden mukaisesti. Vaihtoehto D.2 sisältää myös tilastollisen väestörekisterin käyttöönoton kaikissa jäsenvaltioissa.

Kaikkien vaihtoehtojen kustannukset kvantifioitiin mahdollisimman tarkasti seuraavien kriteerien mukaisesti: i) väestöpohjan yhdenmukaistamisen taso, ii) tilastotuotteiden parantaminen ja iii) tilastoprosessien integrointi kansallisten tilastollisten väestörekisterien avulla. Lopuksi hyödyt yksilöitiin, mutta niiden epäsuoran ja hajanaisen luonteen vuoksi useimpia niistä ei voitu kvantifioida, joten niitä arvioitiin laadullisesti.

Koska hyötyjä ei voitu kvantifioida, vaihtoehtoja ei voitu asettaa suoraan paremmuusjärjestykseen. Tehokkuuden arviointi osoitti kuitenkin, että laadullisesti yksikään vaihtoehdoista ei ollut selvästi muita kustannustehokkaampi. Niistä pikemminkin koituu lisähyötyä (suoraan tilastojen käyttäjille ja välillisesti koko yhteiskunnalle) lisäkustannuksin (pääosin tilastojen tuottajille eli kansallisille tilastojen tuotantojärjestelmille). Tämä näkyy tilastojen tuottajien ja käyttäjien välisessä näkemyserossa, sillä tuottajat keskittyivät kustannuksiin, kun taas käyttäjät kiinnittivät enemmän huomiota hyötyihin. Arviointi osoitti selvästi, että EU:n politiikan painopisteitä koskevien tietotarpeiden täyttämiseksi toteutettavilla kunnianhimoisilla toimilla on hintansa, sillä tilastojen tuottajien tarvitsemien lisäresurssien kustannukset ovat huomattavat verrattuna nykyisiin peruskustannuksiin (jopa noin 10 prosenttia vaihtoehdossa D.2). Ainoastaan kunnianhimoisimmat vaihtoehdot D.1 ja D.2 sisältävät kauaskantoisia toimia, joilla vastataan EU:n keskeisten politiikan alojen, kuten kaupunkien ja maaseudun välisten yhteyksien tiivistäminen, Euroopan vihreän kehityksen ohjelman sekä perusoikeuksien ja syrjimättömyyden, tarpeisiin. Ainoastaan vaihtoehto D.2 sisältää tilastolliset väestörekisterit, joiden tarkoituksena on tehostaa tilastojen tuottamista ja siten edistää kunnianhimoisten tuotostavoitteiden saavuttamista.

Sen vuoksi parhaaksi arvioitu vaihtoehto on vaihtoehto D.2. Se on kunnianhimoisin tilastotuotteiden ja kehyksen joustavuuden suhteen, joten sillä saavutetaan paras tulos yhtä kunnianhimoisen yksinkertaistamisen ja tilastojen tuotantojärjestelmien integroinnin sekä kestävien pitkän aikavälin tehokkuushyötyjen ansiosta. Toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteisiin liittyy kuitenkin edelleen epävarmuutta ja yhteentoimivien tilastollisten väestörekisterien käyttöönotto jäsenvaltioissa aiheuttaa huomattavia mukauttamiskustannuksia. Tästä syystä myös vaihtoehtoinen (konservatiivinen) lähestymistapa, jossa vaihtoehtoa C.2 pidetään parhaana, voisi olla toimiva ratkaisu, jos vaihtoehdon D.2 suhteellisuuteen ja tehokkuuteen liittyville huolenaiheille annetaan enemmän painoa – tämä vaihtoehto olisi hyväksyttävämpi myös tilastojen tuottajille, jotka ovat täytäntöönpanon keskeisiä sidosryhmiä.

Tämän lainsäädäntöehdotuksen suurimmat erot vaikutustenarvioinnissa parhaaksi arvioituun vaihtoehtoon ovat tavoitetason alentaminen yhdenvertaisuustietojen ja jäsenvaltioiden tilastollisten väestörekisterien käyttöönoton osalta. Jälkimmäisen osalta vaikutustenarvioinnissa esitetään epäilyjä siitä, onko tällaisten tilastorekisterien vaatiminen kaikissa jäsenvaltioissa toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteiden kannalta järkevää. Näin ollen ehdotuksessa noudatetaan pikemminkin vaihtoehtoa C.2 eli keskitytään enemmän tilastoinfrastruktuurien tuotossuuntautuneisiin näkökohtiin täsmentämättä menettelyllisiä rajoitteita. Ne kansallisten tilastolaitosten asiantuntijat, joita kuultiin, suosivat niin ikään selvästi tuotossuuntautunutta lähestymistapaa. Ehdotuksella vahvistettaisiin oikeusperustaa ja kannustettaisiin kehittämään innovatiivisia ratkaisuja tietojen jakamisen mahdollistamiseksi jäsenvaltioiden välillä, jotta voidaan puuttua EU:n kansalaisten vapaaseen liikkuvuuteen liittyviin rajat ylittäviin laatukysymyksiin. Erityisesti tuetaan yksityisyyden suojaa parantavien tekniikoiden käyttämistä, jotta tietoja voidaan jakaa täysin henkilötietojen suojaa koskevan EU:n lainsäädännön mukaisesti (ks. jäljempänä perusoikeudet).

•Sääntelyn toimivuus ja yksinkertaistaminen

Parhaiksi arvioiduissa vaihtoehdoissa D.2 ja C.2 syntyy todennäköisesti REFIT-ohjelman kannalta olennaisia kustannussäästöjä tilastoprosessien yksinkertaistamisen, tehostamisen ja integroinnin ansiosta. On odotettavissa, että muun muassa lähdetietojen omistajien ja kansallisten tilastolaitosten välinen tietojen jakaminen, sääntelyn mukauttaminen kansallisten tilastolaitosten ja Eurostatin muuttuviin tietotarpeisiin ja datan siirtäminen kansallisilta tilastolaitoksilta Eurostatille yksinkertaistuvat. Käyttäjät hyötyvät yksinkertaisemmasta ja keskitetystä pääsystä tilastoihin Eurostatin verkkosivustolta.

Parhaaksi arvioidun vaihtoehdon C.2 mukaisesti tässä ehdotuksessa ei edellytetä tilastollisia väestörekistereitä, mutta jäsenvaltioiden välisen tietojen jakamisen teknisiä edellytyksiä vahvistetaan. Tietojen jakaminen uuden nykyaikaisen teknologian avulla voi pitkällä aikavälillä tarjota vaikuttavampia ja tehokkaampia ratkaisuja tilastolliseen laadunvarmistukseen.

•Perusoikeudet

Vaikutustenarvioinnissa yksilöitiin kaksi keskeistä tekijää, jotka saattavat vaikuttaa välillisesti perusoikeuksiin. Useat sidosryhmät toivat kuulemisessa esiin huolensa siitä, että parannettuihin ja nykyaikaistettuihin tilastoinfrastruktuureihin, jotka yhdistävät tehokkaasti useanlaisia asiaan kuuluvia lähteitä ja mahdollistavat tietojen jakamisen jäsenvaltioiden välillä, liittyy mahdollisesti suurempia henkilötietojen suojaa koskevia riskejä. Toisaalta sosiaalisia ilmiöitä koskevien tilastojen parempi saatavuus ja laatu (mukaan lukien paremmat tiedot haavoittuvassa asemassa olevien ryhmien sosioekonomisista ominaispiirteistä tai syrjintäperusteista) parantaisivat perusoikeuksia koskevia toimia.

Ehdotuksessa otetaan nämä havainnot huomioon ja ehdotetaan oikeasuhtaisia ja kohdennettuja parannuksia asiaankuuluviin tilastotuotteisiin noudattaen kuitenkin asetuksissa (EU) 2016/679 16 ja (EU) 2018/1725 17 vahvistetun henkilötietojen suojaa koskevan EU:n lainsäädännön periaatteita ja pitäen mielessä oikeudelliset vaikutukset.

4.TALOUSARVIOVAIKUTUKSET

Ehdotuksen kokonaisrahoitusvaikutuksen kestoa ei ole rajattu. Arvioidut talousarviovaikutukset asetuksen voimaantuloa seuraavien ensimmäisten kymmenen vuoden esitetään säädökseen liittyvässä rahoitusselvityksessä.

5.LISÄTIEDOT

•Toteuttamissuunnitelmat, seuranta, arviointi ja raportointijärjestelyt

Jäsenvaltioiden odotetaan alkavan toimittaa komissiolle uuden asetuksen mukaisia tietoja vuonna 2026.

Kuten vaikutustenarvioinnissa todetaan, hyväksytyn asetuksen täytäntöönpanoa seurataan ja arvioidaan säännöllisesti. Vaikutustenarviointi sisältää myös seurantajärjestelyjä, mukaan lukien käytettävät indikaattorit.

•Ehdotukseen sisältyvien säännösten yksityiskohtaiset selitykset

Asetusehdotuksella vahvistetaan uusi kehys Euroopan väestö- ja asuntotilastoille. Siinä yhdistetään nykyiset väestö-, muuttoliike- ja väestönlaskentatilastot ja täsmennetään, että jäsenvaltioiden on toimitettava tilastot kolmesta aihealueesta (väestö, asuminen, perheet ja kotitaloudet), 11 aiheesta ja 23 yksityiskohtaisesta aiheesta. Eri artikloissa selvennetään soveltamisalaa, määritelmiä, tilaston perusjoukkoa ja yksiköitä, jaksotusta ja viiteaikoja, tietolähteitä ja menetelmiä (myös hallinnollisten tietolähteiden uudelleenkäytön mahdollistavia erityisedellytyksiä), tilastosalaisuutta, laatueritelmiä, tietojen jakamista, pilotti- ja toteutettavuustutkimuksia sekä mahdollisia rahoitusosuuksia.

Määritelmien osalta tällä ehdotuksella pyritään ratkaisemaan arvioinnissa havaittu nykyisen lainsäädännön rakenteellinen ongelma eli se, että väestöpohjaa koskevaa määritelmää ei ole yhdenmukaistettu. Uusi ehdotus perustuu väestön yleiseen määritelmään, joka puolestaan perustuu vakinaisen asuinpaikan tilastolliseen käsitteeseen ilman poikkeuksia. Lisäksi ehdotuksessa nimenomaisesti edistetään tieteellisiä tilastollisia estimointimenetelmiä, (kuten ”elonmerkkejä” ja ”vakinaisesti asuvien osuutta”) jotta määritelmää voidaan soveltaa hallinnollisista tietolähteistä alkaen. Yhdenmukaistettu väestön määritelmä, jota käytettäisiin asianmukaisesti kaikissa jäsenvaltioissa, parantaisi merkittävästi Euroopan väestötilastojen vertailukelpoisuutta ja johdonmukaisuutta vaikutustenarvioinnissa parhaiksi arvioitujen vaihtoehtojen mukaisesti.

Tietovaatimukset on tarkoitus määritellä tarkemmin täytäntöönpanosäädöksissä, mutta asetusehdotuksessa säädetään, että yksityiskohtaisten aiheiden luetteloa ja niiden jaksotusta ja viiteaikoja voitaisiin muuttaa delegoiduilla säädöksillä. Ehdotuksessa säädetään myös mahdollisuudesta vastata tuleviin tietovaatimuksiin tapauskohtaisilla tiedonkeruilla. Siinä edellytetään lisäksi, että tarvittaessa käynnistetään pilotti- ja toteutettavuustutkimuksia, ja säädetään mahdollisuudesta saada osarahoitusta tilastojen tuotantojärjestelmien nykyaikaistamiseen ja uusien aiheiden testaamiseen. Komissiolle ehdotetaan siirrettävän täytäntöönpanovaltaa ja säädösvaltaa sekä mahdollisuus käynnistää pilotti-/toteutettavuustutkimuksia joustavuuden säilyttämiseksi uudessa kehyksessä, jotta tulevaisuudessa voidaan pitempäänkin vastata käyttäjien uusiin tarpeisiin ja hyödyntää uusien tietolähteiden tarjoamia mahdollisuuksia.

Lisäksi tietojen jakamista koskevassa artiklassa kuvataan, miten salassapidettäviä tietoja voidaan jakaa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 223/2009 18 nojalla väestötilastojen erityisiä tarkoituksia varten. Aiempi kokemus on osoittanut, että kansallisten tilastolaitosten on voitava tehdä yksittäisiin rekistereihin perustuvaa rajat ylittävää yhteistyötä, jotta voidaan puuttua tehokkaasti EU:n kansalaisten vapaaseen liikkuvuuteen liittyviin kattavuusongelmiin. Toisaalta asetuksessa (EU) 2016/679 rajoitetaan jyrkästi tietojen jakamista tällaisessa yhteydessä kuuden periaatteen nojalla, joita ovat esimerkiksi käyttötarkoituksen rajoittaminen ja tietojen minimointi sekä eheys ja luottamuksellisuus. Jotta tietoja voitaisiin jakaa tehokkaasti laatuun liittyviin tarkoituksiin asetuksen (EU) 2016/679 mukaisesti, tässä ehdotuksessa edellytetään sellaisten yksityisyyden suojaa parantavien tekniikoiden testaamista ja käyttöä, jotka on suunniteltu minimoimaan tietoja. Komissio (Eurostat) perustaa turvallisen infrastruktuurin, jolla helpotetaan tällaisten tietojen jakamista varmistaen samalla tietojen jakamisen tekninen eheys ja luottamuksellisuus.

Asetuksen (EY) N:o 862/2007 muuttamista koskevalla osalla on kolme erillistä tarkoitusta, jotka ovat

(1)pienentää sen tilastollista soveltamisalaa kumoamalla 3 artikla, jonka tilastoaiheet siirretään uuteen Euroopan väestötilastoja koskevaan kehykseen,

(2)lisätä tilastoviranomaisten oikeudellisia edellytyksiä, jotka liittyvät hallinnollisten tietolähteiden ajantasaiseen käyttöön ja uudelleenkäyttöön tämän asetuksen soveltamiseksi niiden edellytysten mukaisesti, jotka on lisätty Euroopan väestötilastoja koskevaan ehdotukseen, ja

(3)varmistaa, että mainitun asetuksen soveltamiseksi käytettävät maiden ja alueiden luettelot yhdenmukaistetaan Euroopan väestötilastoja koskevassa kehyksessä käytettävien luetteloiden kanssa.

Johdonmukaisuuden varmistamiseksi asetusta (EY) N:o 862/2007 olisi muutettava Euroopan väestötilastoja koskevalla ehdotuksella, koska tilastoaiheet siirretään kyseisestä asetuksesta uuteen Euroopan väestötilastoja koskevaan kehykseen. Lähestymistavalle on tärkeitä tilastollisia ja menettelyllisiä syitä:

– ”Muuttoliike”, joka kuuluu tällä hetkellä asetuksen (EY) N:o 862/2007 3 artiklan 1 kohdan a–c alakohdan soveltamisalaan, viittaa väestönkehityksen peruskäsitteeseen, joka tarkoittaa henkilön muuttamista asumaan toiseen maahan, eli osaan muuttovirroista, jotka muuttavat maan väestötasetta. Euroopan väestötilastoja koskevalla kehyksellä on tarkoitus ottaa ensimmäistä kertaa käyttöön yksi ja johdonmukainen oikeusperusta kaikille väestötaseen osatekijöille. Se kattaisi kaikki virrat, kuten väestötapahtumat (syntymät, kuolemat), mutta myös muuttovirrat ja -kannat siltä osin kuin on kyse asuinpaikan vaihtumisesta maasta toiseen.

–”Kansalaisuuden saaminen ja menettäminen”, joka kuuluu tällä hetkellä asetuksen (EY) N:o 862/2007 3 artiklan 1 kohdan d alakohdan soveltamisalaan, liittyy tilastoaiheena luonteeltaan läheisesti väestötaseeseen, sillä se täydentää väestötapahtumia maassa asuvan kansalaisväestön (maahan- ja maastamuutto) muutoksilla.

Kaikki muut asetukseen (EY) N:o 862/2007 ehdotetut muutokset (otsikon muuttaminen, soveltamisalaa koskevien kohtien poistaminen 1 artiklasta ja määritelmien poistaminen 2 artiklasta) johtuvat kyseisen asetuksen soveltamisalan supistumisesta.

2023/0008 (COD)

Ehdotus

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

Euroopan väestö- ja asuntotilastoista, asetuksen (EY) N:o 862/2007 muuttamisesta ja asetusten (EY) N:o 763/2008 ja (EU) N:o 1260/2013 kumoamisesta

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 338 artiklan 1 kohdan,

ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sen jälkeen kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,

ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon 19 ,

ottavat huomioon alueiden komitean lausunnon 20 ,

noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä,

sekä katsovat seuraavaa:

(1)Euroopan väestö- ja asuntotilastoja tarvitaan unionin politiikkojen suunnittelua, toteutusta ja arviointia varten etenkin silloin, kun ne liittyvät väestörakenteen muutokseen, vihreään ja digitaaliseen siirtymään, energiatehokkuuden edistämiseen ja taloudelliseen, sosiaaliseen ja alueelliseen yhteenkuuluvuuteen sekä Yhdistyneiden kansakuntien (YK) toimintaohjelman Agenda 2030 kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseen.

(2)Väestötilastot ovat tärkeä nimittäjä monissa politiikkaindikaattoreissa, ja niitä käytetään referenssinä monissa eurooppalaisissa tilastoissa, etenkin kun muodostetaan otantakehikoita yksittäisiä henkilöitä ja kotitalouksia koskevien edustavien kyselytutkimusten tekemiseksi Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2019/1700 21 mukaisesti.

(3)Talous- ja rahoitusasioiden neuvosto antaa säännöllisesti talouspoliittiselle komitealle tehtäväksi arvioida julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyyttä ja laatua Eurostatin tuottamien väestöennusteiden pohjalta. Väestöennusteita käytetään myös politiikka-analyyseissä talouspolitiikan EU-ohjausjakson yhteydessä. Komissiolla (Eurostatilla) olisi oltava käytettävissä kaikki tarvittavat tilastot väestöennusteiden tuottamiseksi ja julkaisemiseksi unionin tietotarpeiden mukaisesti.

(4)Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen, jäljempänä ’SEUT-sopimus’, 175 artiklan 2 kohdan mukaan komission olisi annettava Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle sekä alueiden komitealle joka kolmas vuosi kertomus siitä, miten taloudellisen, sosiaalisen ja alueellisen yhteenkuuluvuuden toteuttamisessa on edistytty. Kertomusten laatimiseen sekä väestörakenteen kehityksen ja unionin alueiden mahdollisten tulevien väestöhaasteiden säännölliseen seuraamiseen tarvitaan alueellisia ja paikallisia tietoja eri tyyppisistä alueista, kuten raja-alueista, kaupungeista ja toiminnallisista kaupunkialueista, suurkaupunkialueista, maaseutualueista sekä vuoristo- ja saaristoalueista.

(5)Euroopan unionista tehdyn sopimuksen, jäljempänä ’SEU-sopimus’, 16 artiklan 4 kohdan mukaan neuvoston jäsenten määräenemmistö määritetään muun muassa jäsenvaltioiden väkiluvun perusteella. Tämän vuoksi Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1260/2013 22  4 artiklan 1 kohdan mukaisesti jäsenvaltioiden on tällä hetkellä toimitettava komissiolle (Eurostatille) kokonaisväestöä kansallisella tasolla koskevat tiedot.

(6)Euroopan tilastojärjestelmää käsittelevä komitea hyväksyi vuonna 2017 Budapestin muistion, jossa vahvistetaan tarve saada vuotuisia tilastoja väestön koosta ja tietyistä sosiaalisista, taloudellisista ja demografisista ominaispiirteistä sekä parempia tilastoja muuttoliikkeestä. Unioni tarvitsee luotettavia ja vertailukelpoisia tilastoja voidakseen kaikessa toiminnassaan kunnioittaa Euroopan unionin perusoikeuskirjassa 23 ja SEUT-sopimuksen 10 ja 19 artiklassa vahvistettuja kansalaistensa tasa-arvon ja syrjimättömyyden periaatteita ja yksittäisten kansalaisten oikeuksia. Asetuksessa (EU) 2019/1700 vahvistetaan puitteet tietojen keräämiseksi otannoilla, mikä mahdollistaa tasa-arvoa ja syrjimättömyyttä koskevien tietojen keräämisen, sikäli kuin se on mahdollista otannoilla, ja joidenkin tasa-arvoon ja syrjimättömyyteen liittyvien näkökohtien analysoinnin sosioekonomisten indikaattoreiden ja syrjintään liittyvien kokemusten pohjalta. Lisäksi perusoikeusvirasto (FRA) ja Euroopan tasa-arvoinstituutti (EIGE) tekevät tiettyjä tutkimuksia ja kohdennettuja kyselytutkimuksia, joiden avulla voidaan parantaa tasa-arvotilastojen saatavuutta EU:n tasolla. Jäsenvaltioiden, Eurostatin ja näiden virastojen välistä yhteistyötä ja koordinointia olisi tehostettava tulevaisuudessa, jotta voidaan vastata käyttäjien kasvaviin vaatimuksiin saada luotettavia ja kattavia tietoja yhdenvertaisuudesta ja monimuotoisuudesta unionissa.

(7)Tehokkaiden toimintatapojen kehittäminen ja arviointi Euroopan vihreän kehityksen ohjelman tavoitteiden saavuttamiseksi edellyttää parempia tilastoja asuntojen energiankäytöstä ja energiatehokkuudesta, yksityiskohtaisia tietoja väestön maantieteellisestä jakaumasta ja perusteellisempia tutkimuksia väestön ja asumisen suhteesta. Covid-19-pandemian yhteydessä kävi selväksi, että kuolleiden määrästä tarvitaan luotettavia, tiheästi julkaistavia ja ajantasaisia unionin tilastoja. Tietotarpeet saatiin täytettyä, koska jäsenvaltiot keräsivät tietoja vapaaehtoisesti ja toimittivat ne komissiolle (Eurostatille), mutta unioni tarvitsee asianmukaisen mekanismin tällaisten tietojen pakolliseksi keräämiseksi Euroopan tilastojärjestelmän (ESS) puitteissa, jotta ne kerätään riittävän tiheästi, ajantasaisesti ja yksityiskohtaisesti.

(8) Yhdistyneiden kansakuntien talous- ja sosiaalineuvosto antaa Yhdistyneiden kansakuntien tilastotoimikunnan ehdotuksesta kymmenen vuoden välein päätöslauselman maailman väestö- ja asuntolaskennoista ja kehottaa YK:n jäsenvaltioita toteuttamaan väestö- ja asuntolaskennan kansainvälisten ja alueellisten suositusten mukaisesti ja varmistamaan niiden tulosten eheyden, luotettavuuden, tarkkuuden ja arvon. Euroopan väestö- ja asuntotilastoissa olisi otettava huomioon nämä suositukset.

(9)Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EY) N:o 223/2009 24 luodaan yhteisiin tilastoperiaatteisiin perustuva oikeudellinen kehys Euroopan tilastojen kehittämistä, tuottamista ja jakelua varten. Asetuksessa vahvistetaan laatukriteerit ja viitataan tarpeeseen minimoida kyselyyn vastaajille aiheutuva rasite ja edistää yleisempää tavoitetta eli hallinnollisen taakan vähentämistä. Euroopan väestö- ja asuntotilastoja koskevalla uudella oikeudellisella kehyksellä olisi pantava täytäntöön kyseisessä asetuksessa säädetyt laatukriteerit ja vähennettävä rasitetta rohkaisemalla käyttämään tehokkaasti saatavilla olevia tietolähteitä, kuten hallinnollisia tietoja.

(10)Unionin väestö- ja asuntolaskentoja, kansainvälisiä muuttovirtoja, maahanmuuttajaväestöä, kansalaisuuden saamista ja väestökehitystä koskevien nykyisten tilastojen arviointi 25 on osoittanut, että nykyinen oikeudellinen kehys, joka muodostuu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksista (EY) N:o 862/2007 26 , (EY) N:o 763/2008 27 ja (EU) N:o 1260/2013, on johtanut tilastojen merkittävään yleiseen paranemiseen verrattuna vuoden 2005 tilanteeseen, jolloin nykyinen oikeudellinen kehys ei ollut voimassa. Nykyinen kehys ei kuitenkaan aina tue riittävästi johdonmukaisuuta ja vertailukelpoisuutta, ja tähän on puututtava.

(11)Muuttuvan väestötilanteen ja viimeaikaisten muuttoliikesuuntauksien vuoksi väestöä, väestötapahtumia ja asumista koskevia eurooppalaisia tilastoja olisi julkaistava ajantasaisemmin, tiheämmin ja yksityiskohtaisemmin, myös sellaisista aiheista tai ryhmistä, joista on tullut poliittisesti ja yhteiskunnallisesti merkittäviä viime vuosikymmenen aikana. Nykyinen oikeudellinen kehys ei ole riittävän joustava, jotta se voitaisiin mukauttaa muuttuviin poliittisiin tarpeisiin ja jotta se mahdollistaisi uusien lähteiden käytön kansallisella ja unionin tasolla. Nykyisen oikeudellisen kehyksen rakenne on johtanut tilastojen olennaiseen epäjohdonmukaisuuteen, koska se muodostuu kolmesta eri aikoina annetusta erillisestä asetuksesta. Lisäksi asetuksen (EU) N:o 1260/2013 soveltaminen päättyy 31 päivänä elokuuta 2028, jolloin kyseisen asetuksen nojalla kerättäville väestötilastoille tarvitaan uusi oikeusperusta. Sen vuoksi on tarpeen korvata nykyinen oikeudellinen kehys uudella johdonmukaisemmalla ja joustavammalla kehyksellä muuttamalla asetuksen (EY) N:o 862/2007 olennaisia osia ja kumoamalla asetukset (EY) N:o 763/2008 ja (EU) N:o 1260/2013.

(12)Asetuksen (EY) N:o 862/2007 3 artikla kattaa tilastot, jotka koskevat vakinaisen väestön kansalaisuus- ja syntymämaata (maahanmuuttajaväestö), asuinmaan muutoksia (kansainvälinen muuttoliike) ja vakinaisen väestön kansalaisuuden saamista, kun taas muissa kyseisen asetuksen mukaisissa tilastoissa on kyse maahanmuuttolainsäädäntöön ja kansainväliseen suojeluun liittyvistä hallinnollisista ja oikeudellisista menettelyistä. Mainitun asetuksen 3 artiklan mukaiset tilastot liittyvät läheisesti vakinaista väestöä ja väestörakenteen muutosta koskeviin tilastoihin, joista säädetään asetuksissa (EY) N:o 763/2008 ja (EU) N:o 1260/2013, ja niiden olisi oltava keskenään johdonmukaisia. Johdonmukaisuuden varmistamiseksi olisi määritettävä näille tilastoille yksi yhteinen oikeusperusta ja kumottava asetuksen (EY) N:o 862/2007 3 artikla.

(13)Joidenkin väestön ja asuntojen ominaispiirteiden nopea muuttuminen erityisesti väestö- ja muuttoliikeilmiöiden vuoksi ja tästä johtuva tarve kohdentaa ja mukauttaa politiikkoja nopeasti tarkoittaa, että tilastojen on oltava saatavilla hyvissä ajoin pian viiteajanjakson päättymisen jälkeen. Sen vuoksi jaksotusta olisi aikaistettava ja ajantasaisuutta parannettava huomattavasti.

(14)Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1059/2003 28 vahvistetaan ruutuperusteinen menetelmä alueellisten typologioiden määrittelemiseksi sen perusteella, miten väestö on jakautunut neliökilometrin ruudukkosoluissa. Komission täytäntöönpanoasetuksessa (EU) 2018/1799 29 , joka koskee väliaikaisia suoria tilastotoimia vuoden 2021 väestö- ja asuntolaskentaa varten, säädetään keskeisten laskennan tulosten esittämisestä Euroopan laajuisesti sovellettavissa yhden neliökilometrin ruudukoissa. Oikeudellisella kehyksellä olisi varmistettava ruudukoihin perustuvien georeferoitujen väestötilastojen jakelun jatkuminen ja laajennettava jakelu koskemaan asuntotilastoja.

(15)Alueyksiköt ja tilastoruudukot olisi määritettävä asetuksen (EY) N:o 1059/2003 mukaisesti.

(16)Paikan geokoodauksessa olisi käytettävä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2007/2/EY 30 liitteen III mukaisia tilastoyksikköryhmiä.

(17)Euroopan väestö- ja asuntotilastoja koskeva nykyinen oikeudellinen kehys on saatettava ajan tasalle, jotta varmistetaan nykyisten erillisten tilastoprosessien asianmukainen integrointi yhteiseen kehykseen, jonka avulla Euroopan tilastojärjestelmä voi vastata tehokkaasti unionin uusiin tietotarpeisiin ja edistää tilastoinnovointia. Tilastotuotteita on parannettava, jotta ne pysyvät relevantteina yhteiskunnan väestörakenteen ja muuttoliikkeen sekä sosiaalisten ja taloudellisten muutosten rinnalla.

(18)Hallinnollisiin lähteisiin perustuvia säännöllisiä (vuotuisia ja osavuotuisia) väestö- ja asuntotilastoja olisi täydennettävä tiedoilla, jotka saadaan unionissa kymmenen vuoden välein YK:n periaatteiden ja suositusten mukaisesti suoritettavista koordinoiduista väestö- ja asuntolaskennoista. Väestö- ja asuntolaskennat tarjoavat myös ainutlaatuisen tilaisuuden lisätä virallisten tilastojen näkyvyyttä sekä toimien että tulosten suhteen.

(19)Unionin väestönlaskennat olisi toteutettava kustannustehokkaammin hyödyntämällä täysimääräisesti jäsenvaltioissa runsaasti saatavilla olevia hallinnollisia tietoja tai eri lähteiden yhdistelmiä, mukaan lukien erilaiset esineiden internetiin ja digitaalisten palvelujen tarjoamiseen liittyvät lähteet. Laskentoja olisi käytettävä myös uuden demografisen lähtöasetelman muodostamiseen ja hallinnollisten tietolähteiden kattavuutta koskeviin selvityksiin.

(20)Jotta voitaisiin tuottaa kustannustehokkaasti laadukkaita Euroopan väestö- ja asuntotilastoja, jäsenvaltioilla ja komissiolla (Eurostatilla) olisi oltava keskeytymätön pääsy mahdollisimman monenlaisiin tietolähteisiin. Tältä osin on ratkaisevan tärkeää, että kansallisilla tilastoviranomaisilla on ajantasainen pääsy viranomaisten kansallisella, alue- ja paikallistasolla omistamiin hallinnollisiin tietoihin asetuksen (EY) N:o 223/2009 17 a artiklan mukaisesti. Esimerkiksi rakennusten energiatehokkuutta koskevat tilastot voivat perustua hallinnollisiin tietoihin, jotka liittyvät Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2010/31/EU 31 mukaisten rakennusten energiatehokkuustodistusten myöntämiseen. Kansallisten tilastolaitosten olisi myös voitava osallistua asiaan kuuluvien hallinnollisten tietolähteiden suunnittelua ja myöhempää kehittämistä koskeviin päätöksiin sen varmistamiseksi, että niitä voidaan jatkossakin käyttää virallisten tilastojen laatimiseen.

(21)Viime vuosina on kehitetty kattavia unionin tason tietokantoja ja yhteentoimivuusjärjestelmiä, jotka liittyvät asuinpaikkaan, väestötapahtumiin, kansalaisuuteen ja muuttoliikkeeseen sekä esimerkiksi Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksissa (EU) 910/2014 32 , (EU) 2018/1724 33 , (EU) 2019/817 34 ja (EU) 2019/818 35 tarkoitettuun väestön rajat ylittävään liikkumiseen. Niistä saadaan arvokasta tietoa, jota voidaan käyttää uudelleen Euroopan väestö- ja asuntotilastojen kokoamiseen ja laadunvarmistukseen.

(22)Tältä osin on olennaista, että komissio (Eurostat) voi käyttää näitä tietoja uudelleen tilastotarkoituksiin ainoastaan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) 2018/1725 36 vahvistettujen tiukkojen tietosuojaa ja henkilötietojen suojaa koskevien sääntöjen mukaisesti. Tätä olisi sovellettava erityisesti tilastotietoihin, jotka on tallennettu raportoinnin ja tilastoinnin keskustietoarkistoon, jäljempänä ’CRRS’ tai ’keskustietoarkisto’, asetuksen (EU) 2019/817 39 artiklan 1 kohdassa vahvistettujen CRRS:n tehtävien mukaisesti sekä asetuksen (EU) 2019/818 39 artiklan 1 kohdan ja niiden asetusten mukaisesti, joilla perustetaan järjestelmät, joiden tilastotiedot tallennetaan CRRS:ään. Koska keskustietoarkiston tarkoituksena on tarjota järjestelmien välisiä tilastotietoja ja analyyttisia raportteja toimintapoliittisiin, operatiivisiin ja tietojen laatua koskeviin tarkoituksiin, komission olisi tehtävä mahdollisimman laajaa yhteistyötä vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen laaja-alaisten tietojärjestelmien operatiivisesta hallinnoinnista vastaavan Euroopan unionin viraston, jäljempänä ’eu-LISA’, kanssa tarvittavien Euroopan tilastojen tuottamiseksi.

(23)Yksityisomistuksessa olevalla datalla voidaan parantaa Euroopan väestö- ja asuntotilastojen kattavuutta, ajantasaisuutta ja kriisivalmiuksia ja edistää tilastoinnovointia. Tällaisen datan avulla voidaan täydentää olemassa olevia väestö- ja muuttoliiketilastoja, lisätä tilastoinnovointia ja jopa tuottaa varhaisia estimaatteja. Kansallisilla tilastolaitoksilla ja muilla toimivaltaisilla kansallisilla viranomaisilla sekä komissiolla (Eurostatilla) olisi oltava pääsy tällaiseen dataan.

(24)Euroopan väestö- ja asuntotilastojen vertailukelpoisuuden varmistamiseksi on oleellista käyttää unionin tasolla yhteisiä väestömääritelmiä ja panna määritelmät täytäntöön yhdenmukaisesti. Jotta voidaan ottaa johdonmukaisesti, luotettavasti ja kustannustehokkaasti käyttöön yksi yhtenäinen väestöpohja ja varmistaa samalla ajantasaiset tulokset, on sovellettava tilastollisia menetelmiä ja mallintamistekniikoita, kuten ”elonmerkkejä” ja ”vakinaisesti asuvien osuutta”.

(25)Jäsenvaltioiden olisi toimitettava tietonsa ja metatietonsa sähköisesti komission vahvistamassa soveltuvassa teknisessä muodossa. Kansainvälisiä standardeja, kuten tilasto- ja metatietojen vaihtoa koskevaa kansainvälistä SDMX-aloitetta, ja unionissa laadittuja tilastollisia tai teknisiä standardeja, kuten metatieto- ja validointistandardeja ja eurooppalaisia yhteentoimivuusperiaatteita, olisi sovellettava siinä määrin kuin se on tarkoituksenmukaista Euroopan väestö- ja asuntotilastojen osalta. Euroopan tilastojärjestelmää käsittelevä komitea on hyväksynyt metatietoja ja laaturaportteja koskevat Euroopan tilastojärjestelmän standardit asetuksen (EY) N:o 223/2009 12 artiklan mukaisesti. Kyseisillä standardeilla pyritään yhdenmukaistamaan tämän asetuksen mukaista laadunvarmistusta ja raportointia, joten ne olisi sen vuoksi otettava käyttöön.

(26)Euroopan väestö- ja asuntotilastojen olisi täytettävä asetuksessa (EY) N:o 223/2009 täsmennetyt relevanssia, tarkkuutta, ajantasaisuutta, oikea-aikaisuutta, saatavuutta ja selkeyttä sekä vertailukelpoisuutta ja yhtenäisyyttä koskevat laatukriteerit. Niiden laatua olisi parannettava unionin tarpeiden muuttuessa. Komission (Eurostatin) suorittaman laadunarvioinnin tulokset olisi asetettava julkisesti tilastojen käyttäjien saataville. Tilastojen olisi oltava maksuttomia ja helposti saatavilla komission (Eurostatin) tietokantojen kautta komission verkkosivustolla ja julkaisuissa.

(27)Asetukseen (EY) N:o 223/2009 sisältyy sääntöjä siitä, miten jäsenvaltiot toimittavat tietoja komissiolle (Eurostatille) ja miten niitä käytetään, mukaan lukien salassapidettävien tietojen toimittaminen ja suojaaminen. Tämän asetuksen mukaisesti toteutettavilla toimenpiteillä olisi varmistettava, että salassapidettävät tiedot toimitetaan ja niitä käytetään ainoastaan tilastotarkoituksiin kyseisen asetuksen 21 ja 22 artiklan mukaisesti.

(28)Komissio (Eurostat) noudattaa jäsenvaltioiden asetuksen (EY) N:o 223/2009 mukaisesti toimittamien tietojen tilastosalaisuutta. Tämän asetuksen nojalla kerättäviä väestötilastoja varten olisi kehitettävä yhdenmukaistettu lähestymistapa, jolla varmistetaan eurooppalaisten aggregaattien korkea laatu ja vältetään sekä salassapidettävien tietojen paljastaminen tilastotuotteissa että mahdollisuuksien mukaan myös tietojen pois jättäminen.

(29)Kansallisella tasolla saatavilla olevat tietolähteet eivät aina pysty kuvaamaan tarkasti ilmiöitä, jotka liittyvät henkilöiden vapaaseen liikkuvuuteen unionissa, henkilöiden saatavilla oleviin rajat ylittäviin palveluihin väestötapahtumien yhteydessä ja henkilöiden oikeuteen ostaa ja omistaa missä tahansa unionissa kiinteistöomaisuutta käytettäväksi pääasiallisena, toissijaisena tai loma-asuntona. Kahdenvälisissä muuttovirroissa ilmenee epäsymmetriaa, ja väestöryhmien, esimerkiksi maahanmuuttajien, kodittomien ja valtiottomien henkilöiden, mittaaminen on vaikeaa. Sen vuoksi tietojen jakamista väestöä ja muuttoliikettä koskevien tilastojen laatimista ja laadunvarmistusta varten olisi lisättävä, ja niitä olisi pidettävä yhtenä tietolähteenä. Tehostettu tietojen jakaminen voi kattaa suuren määrän relevanttia dataa sellaisesta tiedosta, jonka osalta tilastoyksiköitä ei voida suoraan tai välillisesti tunnistaa, sellaiseen tietoon, johon mahdollisesti sovelletaan tilastosalaisuutta koskevia vaatimuksia. Jäsenvaltioiden olisi oman etunsa ja muiden jäsenvaltioiden edun vuoksi osallistuttava tietojen jakamiseen liittyviin toimiin, mukaan lukien pilottihankkeet, joissa tutkitaan tietoturvallisia ratkaisuja. Komission (Eurostatin) olisi myös rakennettava turvallinen infrastruktuuri tällaisten tietojen jakamisen helpottamiseksi ja huolehdittava tarvittavista suojatoimista.

(30)Jos tietojen jakaminen edellyttää Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/679 37 tai asetuksen (EU) 2018/1725 mukaista henkilötietojen käsittelyä, olisi noudatettava käyttötarkoitussidonnaisuuden, tietojen minimoinnin, säilytyksen rajoittamisen, koskemattomuuden ja luottamuksellisuuden periaatteita. Etusijalle olisi sen vuoksi asetettava yksityisyyden suojaa parantaviin tekniikkoihin perustuvat datan jakamismekanismit suoran tiedonsiirron sijasta.

(31)Asetuksen (EY) N:o 223/2009 V luvun mukaisesti luottamuksellisia tietoja olisi jaettava ainoastaan silloin, kun tietojen jakamisen tarve perustellaan pyynnössä.

(32)Pitkällä aikavälillä Euroopan tilastojärjestelmän puitteissa toteutettavissa yhteisissä toimissa, joilla pyritään lieventämään rajat ylittävien tilastojen laatuongelmia, kuten liikkumisvapautta hyödyntävien unionin kansalaisten laskemista kahteen kertaan, olisi voitava hyödyntää mahdollisimman paljon asetuksella (EU) N:o 910/2014 unionin tasolla käyttöön otettuja yksilöllisiä digitaalisia tunnisteita.

(33)Tämä asetus ei vaikuta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusten (EU) 2016/679 ja (EU) 2018/1725 eikä direktiivin 2002/58/EY 38 soveltamiseen. Viimeksi mainittuja asetuksia sovelletaan niiden soveltamisalalla tämän asetuksen mukaiseen henkilötietojen käsittelyyn.

(34)Euroopan väestö- ja asuntotilastoja olisi kehitettävä siten, että voidaan ottaa huomioon muuttuvista poliittisista painopisteistä sekä väestörakenteen, muuttoliikkeen ja unionin sosiaalisessa tai taloudellisessa tilanteessa tapahtuvista muutoksista johtuvat uudet tietotarpeet. Komission (Eurostatin) olisi toteutettava pilottitutkimuksia, joissa arvioidaan asianmukaisina pidettyjen mukautusten toteutettavuutta ja joissa olisi otettava huomioon sellaiset näkökohdat kuin jäsenvaltioille aiheutuvat kustannukset ja hallinnollinen rasite sekä asianmukaisten tietolähteiden saatavuus.

(35)Taloudellisten, sosiaalisten ja väestösuuntausten sekä teknologian kehityksen huomioon ottamiseksi komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä SEUT-sopimuksen 290 artiklan mukaisesti, jotta se voi muuttaa Euroopan väestö- ja asuntotilastojen kattamien yksityiskohtaisten aiheiden luetteloa, kuvausta, jaksotuksia ja viiteaikoja ja päivittää tämän asetuksen liitteessä esitettyjä jaksotuksia ja viiteaikoja sekä täsmentää tiedot, jotka jäsenvaltioiden on toimitettava tapauskohtaisesti. On erityisen tärkeää, että komissio toteuttaa asiaa valmistellessaan asianmukaiset kuulemiset myös asiantuntijatasolla ja että kyseiset kuulemiset toteutetaan paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa 39 vahvistettujen periaatteiden mukaisesti. Jotta voidaan varmistaa tasavertainen osallistuminen delegoitujen säädösten valmisteluun, Euroopan parlamentille ja neuvostolle toimitetaan kaikki asiakirjat samaan aikaan kuin jäsenvaltioiden asiantuntijoille, ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asiantuntijoilla on järjestelmällisesti oikeus osallistua komission asiantuntijaryhmien kokouksiin, joissa valmistellaan delegoituja säädöksiä.

(36)Varainhoitoasetuksen, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 883/2013 40 ja neuvoston asetusten (EY, Euratom) N:o 2988/95 41 , (Euratom, EY) N:o 2185/96 42 ja (EU) 2017/1939 43 mukaisesti unionin taloudellisia etuja on suojattava oikeasuhteisin toimenpitein, joita ovat sääntöjenvastaisuuksien, mukaan lukien petokset, ehkäisemiseen, havaitsemiseen, korjaamiseen ja tutkimiseen sekä hukattujen, aiheettomasti maksettujen tai virheellisesti käytettyjen varojen takaisinperintään ja soveltuvin osin hallinnollisten seuraamusten määräämiseen liittyvät toimenpiteet. Euroopan petostentorjuntavirastolla, jäljempänä ’OLAF’, on valtuudet erityisesti asetusten (Euratom, EY) N:o 2185/96 ja (EU, Euratom) N:o 883/2013 mukaisesti tehdä hallinnollisia tutkimuksia, mukaan lukien paikan päällä suoritettavat tarkastukset ja todentamiset, selvittääkseen, onko tapauksessa kyse petoksesta, lahjonnasta tai muusta laittomasta toiminnasta, joka vahingoittaa unionin taloudellisia etuja. Euroopan syyttäjänvirastolla, jäljempänä ’EPPO’, on asetuksen (EU) 2017/1939 mukaan valtuudet tutkia unionin taloudellisia etuja vahingoittavia rikoksia sekä nostaa niistä syyte Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2017/1371 44 mukaisesti. Unionin rahoitusta saavien henkilöiden ja yhteisöjen on varainhoitoasetuksen mukaisesti toimittava täydessä yhteistyössä unionin taloudellisten etujen suojaamiseksi, myönnettävä komissiolle, OLAFille, tilintarkastustuomioistuimelle ja niiden jäsenvaltioiden osalta, jotka osallistuvat asetuksen (EU) 2017/1939 mukaiseen tiiviimpään yhteistyöhön, EPPOlle tarvittavat oikeudet ja valtuudet ja varmistettava, että unionin varojen hoitamiseen osallistuvat kolmannet osapuolet myöntävät vastaavat oikeudet.

(37)Komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovaltaa, jotta voidaan varmistaa tämän asetuksen yhdenmukaista täytäntöönpanoa koskevat edellytykset siltä osin kuin on kyse tieto- ja metatietovaatimusten, tietojen ja metatietojen toimittamista koskevien teknisten muotojen ja menettelyjen sekä laaturaporttien sisällön ja rakenteen täsmentämisestä. Tätä valtaa olisi käytettävä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/2011 45 mukaisesti.

(38)Jos tämän asetuksen tai sen nojalla annettujen delegoitujen säädösten ja täytäntöönpanosäädösten täytäntöön paneminen edellyttää merkittäviä mukautuksia jäsenvaltion kansalliseen tilastojärjestelmään sellaisten tietojen toimittamisen osalta, joiden jaksotus on alle kymmenen vuotta, komission olisi voitava myöntää kyseisille jäsenvaltioille poikkeuksia asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa ja rajoitetuksi ajaksi.

(39)Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän asetuksen tavoitetta, joka on Euroopan väestö- ja asuntotilastojen järjestelmällinen tuottaminen, vaan se voidaan johdonmukaisuuden ja vertailukelpoisuuden vuoksi saavuttaa paremmin unionin tasolla. Sen vuoksi unioni voi toteuttaa toimenpiteitä SEU-sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen kyseisen tavoitteen saavuttamiseksi.

(40)Euroopan tietosuojavaltuutettua on kuultu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2018/1725 42 artiklan 1 kohdan mukaisesti, ja hän on antanut lausuntonsa [xxx].

(41)Euroopan tilastojärjestelmää käsittelevää komiteaa on kuultu,

OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla
Soveltamisala

Tällä asetuksella vahvistetaan yhteinen oikeudellinen kehys Euroopan väestö- ja asuntotilastojen kehittämistä, tuottamista ja jakelua varten.

2 artikla
Määritelmät

Tässä asetuksessa tarkoitetaan

(1)’kansalaisuudella’ luonnollisen henkilön ja valtion välistä erityistä oikeudellista sidettä, joka perustuu syntymään tai kansalaisuuden saamiseen ilmoituksen, valinnan, avioliiton, adoption tai muun perusteen johdosta kansallisen lainsäädännön mukaisesti;

(2)’vakinaisella asuinpaikalla’ paikkaa, jossa henkilö yleensä viettää päivittäisen lepoaikansa, lukuun ottamatta väliaikaista poissaoloa vapaa-ajan, lomien, ystävä- ja sukulaisvierailujen, työn, terveydenhoidon tai uskonnollisten pyhiinvaellusmatkojen vuoksi. Ainoastaan seuraavia henkilöitä on pidettävä tietyn maantieteellisen alueen vakinaisina asukkaina:

a)henkilöt, jotka ovat asuneet vakinaisessa asuinpaikassaan suurimman osan ajasta viitepäivää edeltävien 12 kuukauden aikana, kyseinen päivä mukaan lukien; tai

b)henkilöt, jotka ovat saapuneet vakinaiseen asuinpaikkaansa viitepäivää edeltävien 12 kuukauden aikana, kyseinen päivä mukaan lukien, tarkoituksenaan tai aikomuksenaan pysyä siellä suurimman osan ajasta vähintään 12 kuukauden ajan saapumisesta;

(3)’elonmerkeillä’ mitä tahansa tietoa, joka viittaa henkilön tosiasialliseen oleskeluun ja vakinaiseen asuinpaikkaan kyseisellä alueella. Merkit voivat olla peräisin mistä tahansa asianmukaisesta lähteestä tai niiden yhdistelmästä, mukaan lukien henkilöön liittyvät digitaaliset jäljet;

(4)’vakinaisesti asuvien osuudella’ tietyn ajanjakson aikana kohdepaikkaan saapuneiden ja siellä vähintään 12 kuukautta oleskelleiden henkilöiden määrän suhdetta saman ajanjakson aikana kyseiseen kohdepaikkaan saapuneiden henkilöiden kokonaismäärään;

(5)’kansainvälisellä muuttoliikkeellä’ tapahtumaa, jossa henkilö siirtää vakinaisen asuinpaikkansa jonkin jäsenvaltion tai kolmannen maan alueelle, kun hänen vakinainen asuinpaikkansa on aikaisemmin ollut toisessa jäsenvaltiossa tai kolmannessa maassa;

(6)’maahanmuuttajalla’ henkilöä, joka on viiteajanjaksolla muuttanut maahan toisesta maasta siirtääkseen vakinaisen asuinpaikkansa ilmoittavaan maahan;

(7)’maastamuuttajalla’ henkilöä, joka on viiteajanjaksolla muuttanut maasta toiseen maahan siirtääkseen vakinaisen asuinpaikkansa ilmoittavan maan ulkopuolelle, kun hänen vakinainen asuinpaikkansa on aikaisemmin ollut ilmoittavassa maassa;

(8)’sisäisellä muuttoliikkeellä’ tapahtumaa, jossa henkilö siirtää vakinaista asuinpaikkaansa ilmoittavan maan alueen sisällä;

(9)’asuintiloilla’ väliaikaista tai pysyvää rakennetta, suojapaikkaa tai majapaikkaa, jossa asuu yksi tai useampi henkilö riippumatta siitä, onko se suunniteltu tai tarkoitettu asuinkäyttöön;

(10)’tavanomaisella asunnolla’ tietyssä paikassa sijaitsevaa tilaa, joka on suunniteltu pysyvään asuinkäyttöön mutta jota ei ole tarkoitettu laitos- tai joukkoasumiseen;

(11)’asuinkäyttöön tarkoitetulla rakennuksella’ pysyvää rakennetta, joka koostuu yhdestä tai useammasta tavanomaisesta asunnosta tai joka on tarkoitettu laitos- tai joukkoasumiseen;

(12)’kotitaloudella’ kahta tai useampaa henkilöä, jotka asuvat yhteisissä asuintiloissa tai joilla on muita yhteisiä resursseja, tai yhtä henkilöä, joka ei kuulu mihinkään muuhun kotitalouteen;

(13)’perheellä’ kahta tai useampaa samassa kotitaloudessa asuvaa henkilöä, joita yhdistää vanhemmuus tai jotka ovat naimisissa, rekisteröidyssä parisuhteessa tai avoliitossa;

(14)’hallinnollisilla tiedoilla’ dataa, joka on tuotettu muusta kuin tilastollisesta lähteestä, yleensä julkisen elimen ylläpitämästä rekisteristä, jonka päätarkoituksena ei ole tilastojen tuottaminen;

(15)’aihealueella’ yhtä tai useampaa tietokokonaisuutta, jotka kattavat tiettyjä aiheita;

(16)’aiheella’ tilastoyksiköistä kerättävän tiedon sisältöä, ja kukin aihe kattaa useita yksityiskohtaisia aiheita;

(17)’yksityiskohtaisella aiheella’ aiheeseen liittyvistä tilastoyksiköistä kerättävän tiedon yksityiskohtaista sisältöä, ja kukin yksityiskohtainen aihe kattaa yhden tai useamman muuttujan;

(18)’tietokokonaisuudella’ jäsennellyllä tavalla järjestettyjä, yhden tai useamman muuttujan muodossa olevia tilastoja;

(19)’väestö- ja asuntolaskennalla’ tämän asetuksen nojalla kymmenen vuoden välein toimitettavia yksityiskohtaisia tietokokonaisuuksia ja metatietoja;

(20)’tilastoyksiköllä’ yhtä yksikkökokonaisuuden jäsentä eli henkilöä, esinettä tai tapahtumaa, josta tietoa kerätään tietoja ja jota tilastot viime kädessä koskevat;

(21)’muuttujalla’ tilastoyksikön ominaispiirrettä, joka voi saada useamman kuin yhden arvon;

(22)’jaottelulla’ ennalta määriteltyjä erillisiä, tyhjentäviä tai toisensa poissulkevia arvoja, jotka voidaan liittää tilastoyksiköitä kuvaaviin muuttujiin;

(23)’kansallisella tasolla’ jäsenvaltion aluetta;

(24)’aluetasolla’ asetuksessa (EY) N:o 1059/2003 vahvistettua NUTS 3 -tasoa;

(25)’paikallistasolla’ asetuksessa (EY) N:o 1059/2003 vahvistettua paikallista hallinnollista yksikköä eli LAU:ta;

(26)’ruudukkotasolla’ asetuksessa (EY) N:o 1059/2003 vahvistettuja tilastoruudukoita;

(27)’kehikoilla’ mitä tahansa luetteloa, materiaalia tai laitetta, joka rajaa ja yksilöi kohdepopulaation osat. Käyttötavasta riippuen kehikko voi mahdollistaa pääsyn osien lisäominaisuuksiin ja/tai tarjota niitä lisää;

(28)’viitepäivällä’ ajankohtaa, jota tilastot koskevat;

(29)’viiteajanjaksolla’ aikaväliä, jota tapahtumia koskevat tilastot koskevat;

(30)’viiteajalla’ joko viitepäivää tai viiteajanjaksoa sen mukaan, koskevatko tilastot tapahtumia vai muita tilastoyksiköitä;

(31)’metatiedoilla’ dataa, jota tarvitaan tilastojen käyttämiseksi ja tulkitsemiseksi ja joka kuvaa tietokokonaisuuksia jäsennellysti;

(32)’ennakkotarkastetuilla tietokokonaisuuksilla’ dataa, jonka jäsenvaltiot ovat tarkastaneet yhteisesti sovittujen validointisääntöjen perusteella;

(33)’laaturaportilla’ raporttia, jossa annetaan tietoa tilastotuotteen tai -prosessin laadusta.

3 artikla
Väestöpohja

1.Tätä asetusta sovellettaessa väestöpohja muodostuu kaikista henkilöistä, joiden vakinainen asuinpaikka on viitepäivänä unionissa jonkin jäsenvaltion tietyssä alueyksikössä kansallisella, alue-, paikallis- tai ruudukkotasolla.

2.Väestöpohjaan on sisällytettävä kaikki vakinaisesti asuvat henkilöt riippumatta kansalaisuudesta tai siitä, onko henkilö tai oliko hän aiemmin valtioton, ja riippumatta siitä, ovatko asianomaiset viranomaiset hyväksyneet tai sallineet henkilön asumisen tai oleskelun.

3.Väestöpohjaan ei lueta henkilöitä, joiden vakinainen asuinpaikka on jäsenvaltion alueen ulkopuolella, riippumatta syntymäpaikasta tai kansalaisuudesta ja sosiaalisista, taloudellisista tai perhe- ja omaisuussiteistä, joita henkilöllä voi olla jäsenvaltioon.

4.Henkilöiden, joilla ei ole vakinaista asuinpaikkaa, vakinaiseksi asuinpaikaksi katsotaan paikka, jossa he ovat viitepäivänä.

5.Jäsenvaltioiden on sovellettava tässä asetuksessa annettua vakinaisen asuinpaikan määritelmää kaikkiin komissiolle (Eurostatille) tämän asetuksen mukaisesti toimitettaviin tietokokonaisuuksiin kansallisella, alue-, paikallis- tai ruudukkotasolla.

6.Sovellettaessa vakinaisen asuinpaikan määritelmää jäsenvaltioiden on käytettävä

a)yhtä 9 artiklan 1 kohdassa luetelluista tietolähteistä tai niiden yhdistelmää;

b)estimointimenetelmiä, kuten elonmerkkejä korjaamaan tosiasiallinen oleskelu oletetussa vakinaisessa asuinpaikassa viitepäivään päättyvän 12 kuukauden ajanjakson aikana ja vakinaisesti asuvien osuutta arvioimaan niiden henkilöiden määrä, jotka aikovat pysyä tai joiden odotetaan pysyvän kyseisessä asuinpaikassa suurimman osan ajasta saapumista seuraavien 12 kuukauden aikana.

4 artikla
Tilastoyksiköt

Tämän asetuksen mukaiset tilastot laaditaan seuraavista tilastoyksiköistä:

(a)henkilöt;

(b)väestötapahtumat;

(c)perheet;

(d)kotitaloudet;

(e)asuinkäyttöön tarkoitetut rakennukset, asuintilat ja tavanomaiset asunnot.

5 artikla
Tilastovaatimukset

1.Euroopan väestö- ja asuntotilastojen on katettava seuraavat aihealueet:

a)väestö;

b)asuminen;

c)perheet ja kotitaloudet.

2.Edellä 1 kohdassa lueteltujen aihealueiden tilastot on järjestettävä tietokokonaisuuksiksi liitteessä esitettyjen aiheiden ja yksityiskohtaisten aiheiden mukaisesti.

3.Siirretään komissiolle valta antaa delegoituja säädöksiä 17 artiklan mukaisesti liitteessä olevan yksityiskohtaisten aiheiden luettelon muuttamiseksi. Delegoidut säädökset hyväksytään vähintään 12 kuukautta ennen asianomaisen viiteajan alkamista.

4.Käyttäessään valtaa antaa delegoituja säädöksiä tämän artiklan 3 kohdan mukaisesti komissio varmistaa, että kyseisistä säädöksistä ei aiheudu merkittävää ja suhteetonta rasitetta jäsenvaltioille ja kyselyyn vastaajille. Kaikkien uusien yksityiskohtaisten aiheiden toteutettavuutta arvioidaan komission (Eurostat) ja jäsenvaltioiden suorittamilla pilottitutkimuksilla 14 artiklan mukaisesti.

5.Komissio hyväksyy täytäntöönpanosäädöksiä, joissa täsmennetään komissiolle (Eurostatille) toimitettavien tietokokonaisuuksien ja metatietojen tekniset ominaisuudet. Näissä täytäntöönpanosäädöksissä täsmennetään tarvittaessa seuraavat tekniset osatekijät:

(a)muuttujien nimet, niiden tekniset eritelmät ja jaottelut;

(b)tilastoyksiköiden ja metatietojen yksityiskohtaiset eritelmät;

(c)käytettävät tilastoluokitukset;

(d)toimittamisen määräajat;

(e)tekniset muodot tietokokonaisuuksien ja metatietojen toimittamista varten;

(f)laaturaporttien sisältö, rakenne, jaksotus, säännöt ja toimittamisen määräajat sekä tarvittaessa ja perustelluissa tapauksissa tarkemmat eritelmät.

Täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 18 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen vähintään 12 kuukautta ennen asianomaisen viiteajan alkamista, lukuun ottamatta väestö- ja asuntolaskentaa, jota koskevat täytäntöönpanosäädökset hyväksytään vähintään 24 kuukautta ennen sen vuoden alkua, jolle viitepäivä osuu.

6 artikla
Jaksotus ja viiteajat

1.Jäsenvaltioiden on laadittava Euroopan väestö- ja asuntotilastot neljännesvuosittain, puolivuosittain, vuosittain ja monivuotisina sekä kerran kymmenessä vuodessa tehtävän väestö- ja asuntolaskennan yhteydessä.

2.Kerran kymmenessä vuodessa tehtävien väestö- ja asuntolaskentojen viitevuosia ovat numeroon 1 päättyvät vuodet.

3.Monivuotisten tilastojen viitevuosia ovat numeroihin 1, 5 ja 8 päättyvät vuodet.

4.Yksityiskohtaisten aiheiden jaksotus ja viiteaika (viiteajanjakso tai viitepäivä) vahvistetaan liitteessä.

5.Ensimmäinen viitepäivä, jolta aihetta ”väestökannat” koskevat vuotuiset tilastot on toimitettava, on 31 päivä joulukuuta 2025. Ensimmäinen viiteaika, jolta kaikki muut tämän asetuksen mukaiset tilastot on toimitettava, on vuosi 2026.

6.Siirretään komissiolle valta antaa delegoituja säädöksiä 17 artiklan mukaisesti liitteen muuttamiseksi päivittämällä jaksotusta ja viiteaikoja.

7 artikla
Tapauskohtaisia tilastoja koskevat vaatimukset

1.Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle (Eurostatille) tapauskohtaisia tietokokonaisuuksia ja metatietoja.

2.Siirretään komissiolle valta antaa delegoituja säädöksiä 17 artiklan mukaisesti tämän asetuksen täydentämiseksi täsmentämällä tietokokonaisuudet ja metatiedot, jotka jäsenvaltioiden on toimitettava tapauskohtaisesti, kun lisätilastojen keruu katsotaan tarpeelliseksi tämän asetuksen mukaisten lisätilastotarpeiden täyttämiseksi.

3.Tällaisissa delegoiduissa säädöksissä on täsmennettävä

(a)yksityiskohtaiset aiheet, joista tapauskohtaiset tietokokonaisuudet on toimitettava, sekä tällaisten lisätilastotarpeiden syyt;

(b)viiteajat.

4.Siirretään komissiolle valta antaa 2 kohdassa tarkoitettuja delegoituja säädöksiä viitevuodesta 2027 alkaen siten, että kunkin tapauskohtaisen keruun välillä on vähintään kaksi vuotta.

5.Komissio hyväksyy täytäntöönpanosäädöksiä, joissa täsmennetään 2 kohdassa tarkoitettujen tapauskohtaisten tietokokonaisuuksien ja metatietojen tekniset ominaisuudet. Näissä täytäntöönpanosäädöksissä täsmennetään tarvittaessa seuraavat tekniset osatekijät:

(a)muuttujien nimet, niiden tekniset eritelmät ja jaottelut;

(b)tilastoyksiköiden ja metatietojen yksityiskohtaiset eritelmät;

(c)käytettävät tilastoluokitukset;

(d)toimittamisen määräajat.

Kyseiset täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 18 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen viimeistään 12 kuukautta ennen viiteajan alkamista.

8 artikla
Komissiolle toimitettavat tietokokonaisuudet ja metatiedot

1.Jäsenvaltioiden on toimitettava ennakkotarkistetut tietokokonaisuudet ja metatiedot käyttäen komission (Eurostatin) määrittelemää teknistä muotoa. Tietokokonaisuudet ja metatiedot on toimitettava komissiolle (Eurostatille) keskitetyn vastaanottopisteen kautta.

2.Jos jäsenvaltiot julkaisevat tässä asetuksessa edellytettyjä tilastoja kansallisella tasolla ennen 5 artiklan 5 kohdassa ja 7 artiklan 5 kohdassa vahvistettuja toimittamisen määräaikoja, niiden on toimitettava ne komissiolle (Eurostatille) seuraavasti:

(a)neljännesvuosittaiset ja puolivuosittaiset tilastot viimeistään yhden työpäivän kuluttua kansallisesta julkaisemisesta;

(b)vuotuiset tilastot viimeistään kolmen työpäivän kuluttua kansallisesta julkaisemisesta;

(c)monivuotisten ja kymmenen vuoden välein laadittavat tilastot viimeistään seitsemän työpäivän kuluttua kansallisesta julkaisemisesta.

3.Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle (Eurostatille)

(a)tarkistetut tietokokonaisuudet ja metatiedot, jos tarkistus tehdään sen jälkeen, kun tässä asetuksessa edellytetyt tietokokonaisuudet alun perin toimitettiin;

(b)tarkistetut tietokokonaisuudet ja metatiedot asianmukaisista aikasarjoista, jos tarkistetaan sellaisia tietokokonaisuuksia, jotka on toimitettu komissiolle (Eurostatille) ennen tämän asetuksen soveltamista.

Tarkistetut tietokokonaisuudet ja metatiedot on toimitettava tämän artiklan 2 kohdassa annetuissa määräajoissa täydennettynä 12 artiklan mukaisella laaturaportilla.

9 artikla
Tietolähteet ja -menetelmät

1.Jäsenvaltioiden ja komission (Eurostat) on käytettävä yhtä tai useampaa seuraavista tietolähteistä edellyttäen, että ne mahdollistavat 12 artiklassa säädetyt laatuvaatimukset täyttävien tilastojen tuottamisen:

(a)hallinnolliset tietolähteet;

(b)tilastokyselyt tai muut tilastolliset tiedonkeruut;

(c)muut lähteet, mukaan lukien yksityisomistuksessa oleva data;

(d)sellaisten tietojen uudelleen käyttäminen, jotka on saatu, kun kansalliset tilastoviranomaiset ja komissio (Eurostat) jakavat tietoja Euroopan tilastojärjestelmässä.

2.Jäsenvaltioiden on arvioitava ja seurattava tietolähteidensä laatua, mukaan lukien hallinnolliset rekisterit ja muut käytetyt asianmukaiset lähteet.

3.Jäsenvaltioiden on jatkuvasti kehitettävä innovatiivisia lähteitä ja menetelmiä ja käytettävä niitä tämän asetuksen mukaisesti laadittujen tilastojen parantamiseksi edellyttäen, että ne mahdollistavat 12 artiklassa säädetyt laatuvaatimukset täyttävien tilastojen tuottamisen.

4.Tämän asetuksen mukaisesti laadittujen tilastojen on perustuttava tilastollisesti luotettaviin ja hyvin dokumentoituihin menetelmiin, joissa otetaan huomioon kansainväliset suositukset ja parhaat käytännöt, kuten elonmerkit, vakinaisesti asuvien osuus ja muut tieteellisesti perustellut tilastolliset estimointimenetelmät, joita käytetään jäsenvaltioissa vakinaisesti asuvan väestön kartoittamiseksi.

5.Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle (Eurostatille) tietolähteiden arvioinnin tulokset, menetelmien dokumentointi ja tarvittavat selvennykset, jos se on tarpeen tilastollisen laadun arvioimiseksi.

10 artikla
Ajantasainen pääsy hallinnollisiin tietoihin ja niiden käyttäminen uudelleen

1.Tämän asetuksen kannalta merkityksellisistä hallinnollisista tietolähteistä vastaavien kansallisten viranomaisten on sallittava näiden tietojen uudelleenkäyttö niin ajantasaisesti ja tiheästi, että tilastot voidaan tuottaa ja toimittaa määräajassa ja tämän asetuksen erityisten laatuvaatimusten mukaisesti. Ajantasainen pääsy hallinnollisiin rekistereihin ja niihin liittyvät toimintamenettelyt on sisällytettävä kyseisten kansallisten viranomaisten ja kansallisten tilastoviranomaisten välillä tehtäviin yhteistyösopimuksiin.

2.Tätä asetusta sovellettaessa komissiolle (Eurostatille) on pyynnöstä annettava ajantasainen pääsy unionin elinten ja virastojen ylläpitämien, esimerkiksi asetusten (EU) N:o 910/2014 ja (EU) 2018/1724 mukaisten tietokantojen ja yhteentoimivuusjärjestelmien relevantteihin tietoihin ja metatietoihin ja tilastotietoihin, jotka on tallennettu raportoinnin ja tilastoinnin keskustietoarkistoon, jäljempänä ’CRRS’, asetuksen (EU) 2019/817, asetuksen (EU) 2019/818 ja niiden asetusten mukaisesti, joilla perustetaan järjestelmät, joiden tilastotiedot tallennetaan CRRS:ään, sekä oikeus käyttää niitä uudelleen. Tätä varten komissio (Eurostat) jatkaa yhteistyötä asianomaisten unionin elinten ja virastojen kanssa tavoitteenaan täsmentää, mahdollisuuksien mukaan unionin lainsäädännössä, Euroopan väestö- ja asuntotilastoja varten vaaditut räätälöidyt tiedot ja metatiedot, toimintamenettelyt niiden toimittamiseksi sekä tarvittavat asiaan liittyvät fyysiset ja loogiset suojatoimet.

11 artikla
Maiden ja alueiden luettelot

1.Kun tietokokonaisuuksiin sisältyy maa- tai aluekohtaisia tietoja, jäsenvaltioiden on käytettävä erityisiä tätä asetusta ja asetusta (EY) N:o 862/2007 varten vahvistettuja jaotteluja.

2.Komissio hyväksyy täytäntöönpanosäädöksiä, joissa täsmennetään tai saatetaan ajan tasalle luettelot maista ja alueyksiköistä, joita sovelletaan tämän asetuksen nojalla laadittavien tilastojen jaotteluun. Tällaiset täytäntöönpanosäädökset hyväksytään tämän asetuksen 18 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen. Luettelot laaditaan asetuksessa (EY) N:o 1059/2003 vahvistettujen kriteerien mukaisesti.

3.Täytäntöönpanosäädöksiä, joilla muutetaan yli kolmasosaa maa- tai alueluokista, sovelletaan aikaisintaan 12 kuukauden kuluttua niiden voimaantulosta.

12 artikla
Laatuvaatimukset ja laaturaportit

1.Jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat toimenpiteet toimitettavien tietokokonaisuuksien ja metatietojen laadun varmistamiseksi.

2.Jäsenvaltioiden on toteutettava asianmukaisia ja tehokkaita toimia, joilla

(a)pannaan täytäntöön tämän asetuksen 3 artiklassa tarkoitettua väestöpohjaa koskevat säännöt yhdenmukaisesti ja käytetyistä tietolähteistä riippumatta;

(b)kartoitetaan ja estimoidaan vaikeasti saavutettavat väestöryhmät;

(c)valvotaan tämän asetuksen 3 artiklassa tarkoitetun väestöpohjan kattavuutta ja tarkkuutta;

(d)vahvistetaan kehikot, jotka sopivat tämän asetuksen ja asetuksen (EU) 2019/1700 12 artiklan soveltamiseen;

(e)vältetään mahdollisen alilaskennan tai kaksinkertaisen laskennan riskit, jotka liittyvät henkilöiden vapaaseen liikkuvuuteen unionissa, henkilöiden saatavilla oleviin rajat ylittäviin palveluihin väestötapahtumien yhteydessä ja henkilöiden oikeuteen ostaa ja omistaa missä tahansa unionissa;

(f)vähennetään muuttovirtojen epäsymmetriaa;

(g)toimitetaan komissiolle (Eurostatille) kaikki tarvittavat tiedot julkaistujen Euroopan tilastojen täydellisyyden varmistamiseksi.

3.Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle (Eurostatille) ensimmäisen kerran 31 päivään maaliskuuta 2027 mennessä ja sen jälkeen numeroihin 0, 3 ja 7 päättyvinä vuosina laaturaportti, jossa kuvataan asianomaisella ajanjaksolla toimitettujen tilastojen ja tietokokonaisuuksiin liittyvien tilastoprosessien sekä erityisesti käytettyjen tietolähteiden ja -menetelmien laatua, käsitteiden ja määritelmien soveltamista, valittujen tietolähteiden mahdollisia vaikutuksia laatuun, tietojen tarkistuksia ja niiden syitä ja vaikutuksia ja tilastotietojen tietosuojamenetelmiä, sekä selitetään, miten 2 kohdassa tarkoitetut laatukriteerit täytetään ja ovatko 3 kappaleessa tarkoitetut toimet tehokkaita.

4.Komissio hyväksyy täytäntöönpanosäädöksiä, joissa vahvistetaan laaturaportteja ja niiden sisältöä koskevat käytännön järjestelyt. Kyseiset täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 18 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

5.Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle (Eurostatille) mahdollisimman pian kaikista tämän asetuksen täytäntöönpanoa koskevista merkityksellisistä tiedoista tai muutoksista, jotka voivat vaikuttaa toimitettujen tilastojen laatuun.

6.Komission (Eurostatin) pyynnöstä jäsenvaltioiden on toimitettava tarvittavat lisäselvennykset, joita tarvitaan tilastojen laadun arvioimiseksi.

13 artikla
Tietojen jakaminen

1.Tietoja jaetaan jäsenvaltioiden toimivaltaisten kansallisten viranomaisten välillä ja näiden toimivaltaisten kansallisten viranomaisten ja komission (Eurostat) välillä ainoastaan tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvien Euroopan tilastojen kehittämiseksi ja tuottamiseksi ja niiden laadun parantamiseksi.

2.Sen varmistamiseksi, että tietoja voidaan jakaa suojatusti Euroopan tilastojärjestelmän puitteissa, on toteutettava kaikki tarvittavat fyysiset ja loogiset suojatoimet. Komissio (Eurostat) rakentaa turvallisen infrastruktuurin 1 kohdassa tarkoitetun tietojen jakamisen helpottamiseksi. Tämän asetuksen mukaisten tilastojen osalta toimivaltaiset kansalliset viranomaiset voivat käyttää tätä suojattua tiedonjakoinfrastruktuuria 1 kohdassa määritettyyn tarkoitukseen.

3.Asetuksen (EY) N:o 223/2009 3 artiklan 7 kohdassa tarkoitettujen luottamuksellisten tietojen tai asetuksissa (EU) 2016/679 ja (EU) 2018/1725 tarkoitettujen henkilötietojen jakaminen on sallittava ja se voidaan toteuttaa vapaaehtoisesti seuraavasti:

(a)pyynnöstä, jossa perustellaan tarve jakaa tiedot kussakin yksittäisessä tapauksessa ja tuodaan esiin laatukysymykset, jotka on otettava huomioon;

(b)sellaisten yksityisyyden suojaa parantavien tekniikoiden mukaisesti, jotka on erityisesti suunniteltu asetusten (EU) 2016/679 ja (EU) 2018/1725 periaatteiden täytäntöön panemiseksi ottaen huomioon käyttötarkoitussidonnaisuus, tietojen minimointi, säilytyksen rajoittaminen, eheys ja luottamuksellisuus;

(c)vaikuttamatta asetuksen (EY) N:o 223/2009 V luvun soveltamiseen.

4.Komissio (Eurostat) ja jäsenvaltiot testaavat ja arvioivat yksityisyyden suojaa parantavien tekniikoiden soveltumista tietojen jakamiseen pilottitutkimuksilla.

5.Jos tämän artiklan 4 kohdan mukaisissa pilottitutkimuksissa tunnistetaan tehokkaita ja turvallisia tiedonjakoratkaisuja 1 kohdan mukaisiin tarkoituksiin, komissio voi hyväksyä täytäntöönpanosäädöksiä, joissa vahvistetaan tietojen jakamista koskevat tekniset eritelmät ja tietojen luottamuksellisuuteen ja turvallisuuteen liittyvät toimenpiteet. Kyseiset täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 18 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

14 artikla
Pilotti- ja toteutettavuustutkimukset

1.Komissio (Eurostat) käynnistää tarvittaessa tämän asetuksen soveltamiseksi pilotti- ja toteutettavuustutkimuksia, joiden tavoitteena on

(a)arvioida tietolähteiden saatavuutta ja laatua, mukaan lukien julkisessa ja yksityisessä omistuksessa oleva data jäsenvaltioissa ja unionin tasolla;

(b)kehittää ja arvioida uusien aiheiden, yksityiskohtaisten aiheiden, tilastoyksiköiden, muuttujien ja niiden jaottelujen täytäntöönpanon toteutettavuutta;

(c)kehittää uusia menetelmiä ja tilastotekniikoita laadun parantamiseksi;

(d)vähentää muuttovirtojen epäsymmetriaa;

(e)testata ja arvioida yksityisyyden suojaa parantavien tekniikoiden soveltumista tietojen jakamiseen Euroopan tilastojärjestelmän puitteissa 13 artiklan 4 kohdan mukaisesti.

2.Jäsenvaltiot voivat osallistua näihin tutkimuksiin, mutta niiden on yhdessä komission (Eurostatin) kanssa varmistettava kyseisten tutkimusten edustavuus unionin tasolla.

3.Komissio (Eurostat) evaluoi tutkimusten tulokset yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa. Komissio (Eurostat) laatii raportit tutkimusten tuloksista yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa.

15 artikla
Rahoitus

1.Unionin yleisestä talousarviosta voidaan myöntää rahoitustukea kansallisille tilastolaitoksille ja muille asetuksen (EY) N:o 223/2009 5 artiklan 2 kohdassa tarkoitetuille kansallisille viranomaisille seuraavia varten:

(a)uusien tai parannettujen tietolähteiden, menetelmien, tietojenjaon, tilastoyksiköiden, aiheiden, yksityiskohtaisten aiheiden sekä muuttujien ja niiden jaottelujen kehittäminen ja käyttöönotto;

(b)jäsenvaltioiden osallistuminen tämän asetuksen 14 artiklassa tarkoitettuihin edustaviin pilotti- ja toteutettavuustutkimuksiin.

2.Unionin rahoitusosuuden määrä on enintään 90 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista.

16 artikla
Unionin taloudellisten etujen suojaaminen

Jos tämän asetuksen nojalla rahoitettaviin toimiin osallistuu EU:n ulkopuolinen maa kansainvälisen sopimuksen nojalla tehdyllä päätöksellä tai jonkin muun oikeudellisen välineen perusteella, kyseisen kolmannen maan on myönnettävä toimivaltaiselle tulojen ja menojen hyväksyjälle, OLAFille, tilintarkastustuomioistuimelle ja EPPOlle tarvittavat oikeudet ja valtuudet, jotta ne voivat käyttää toimivaltaansa kattavasti. OLAFin tapauksessa tällaisiin oikeuksiin kuuluu asetuksessa (EU, Euratom) N:o 883/2013 tarkoitettujen tutkimusten, myös paikan päällä tehtävien tarkastusten ja todentamisten, suorittaminen.

17 artikla
Toimivallan käyttäminen

1.Siirretään komissiolle valta antaa delegoituja säädöksiä tässä artiklassa säädettyjen edellytysten mukaisesti.

2.Siirretään komissiolle määräämättömäksi ajaksi [julkaisutoimisto: lisätään asetuksen tarkka voimaantulopäivä] 5 artiklan 3 kohdassa, 6 artiklan 6 kohdassa ja 7 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu valta antaa delegoituja säädöksiä.

3.Euroopan parlamentti tai neuvosto voi milloin tahansa peruuttaa 5 artiklan 3 kohdassa, 6 artiklan 6 kohdassa ja 7 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun säädösvallan siirron. Peruuttamispäätöksellä lopetetaan kyseisessä päätöksessä mainittu säädösvallan siirto. Se tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona päätös julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä tai jonakin myöhempänä päätöksessä mainittuna päivänä. Se ei vaikuta jo voimassa olevien delegoitujen säädösten pätevyyteen.

4.Ennen kuin komissio hyväksyy delegoidun säädöksen, se kuulee kunkin jäsenvaltion nimeämiä asiantuntijoita paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa vahvistettujen periaatteiden mukaisesti.

5.Heti kun komissio on antanut delegoidun säädöksen, komissio antaa sen tiedoksi yhtäaikaisesti Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

6.Edellä olevien 5 artiklan 3 kohdan, 6 artiklan 6 kohdan ja 7 artiklan 2 kohdan nojalla annettu delegoitu säädös tulee voimaan ainoastaan, jos Euroopan parlamentti tai neuvosto ei ole kahden kuukauden kuluessa siitä, kun asianomainen säädös on annettu tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle, ilmaissut vastustavansa sitä tai jos sekä Euroopan parlamentti että neuvosto ovat ennen mainitun määräajan päättymistä ilmoittaneet komissiolle, että ne eivät vastusta säädöstä. Euroopan parlamentin tai neuvoston aloitteesta tätä määräaikaa jatketaan kahdella kuukaudella.

18 artikla
Komiteamenettely

1.Komissiota avustaa asetuksen (EY) N:o 223/2009 7 artiklalla perustettu Euroopan tilastojärjestelmää käsittelevää komitea. Kyseinen komitea on asetuksessa (EU) N:o 182/2011 tarkoitettu komitea.

2.Kun viitataan tähän kohtaan, sovelletaan asetuksen (EU) N:o 182/2011 5 artiklaa.

19 artikla
Poikkeukset

1.Jos tämän asetuksen tai sen nojalla annettujen delegoitujen säädösten ja täytäntöönpanosäädösten soveltaminen edellyttää merkittäviä mukautuksia jäsenvaltioiden kansalliseen tilastojärjestelmään, komissio voi täytäntöönpanosäädöksillä myöntää jäsenvaltioille poikkeuksia enintään kahden vuoden ajaksi.

2.Poikkeuksia myöntäessään komissio ottaa huomioon jäsenvaltioiden tilastojen vertailukelpoisuuden ja edellytettyjen edustavien ja luotettavien eurooppalaisten aggregaattien ajantasaisen laskemisen. Poikkeuksia myöntäessään komissio varmistaa, että tämän asetuksen ja sitä ennen asetuksen (EU) N:o 1260/2013 tai asetuksen (EY) N:o 862/2007 3 artiklan soveltamisalaan kuuluviin tilastoihin, metatietoihin ja laatuun liittyvät vaatimukset täyttyvät koko ajan.

3.Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle asianmukaisesti perusteltu poikkeusta koskeva pyyntö kahden kuukauden kuluessa asianomaisen säädöksen voimaantulopäivästä.

4.Komissio hyväksyy tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitetut täytäntöönpanosäädökset 18 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

20 artikla
Asetuksen (EY) N:o 862/2007 muuttaminen

Muutetaan asetus (EY) N:o 862/2007 seuraavasti:

(1)Korvataan otsikko seuraavasti: ” Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 862/2007, annettu 11 päivänä heinäkuuta 2007, turvapaikka-asioita ja maahanmuuttolainsäädäntöön liittyviä hallinnollisia ja oikeudellisia menettelyjä koskevista Euroopan tilastoista sekä ulkomaisia työntekijöitä koskevien tilastojen laatimisesta annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 311/76 kumoamisesta”;

(2)Kumotaan 1 artiklan a ja b alakohta.

(3)Kumotaan 2 artiklan 1 kohdan a, b, c, f ja g alakohta.

(4)Kumotaan 3 artikla.

(5)Lisätään 9 c artikla seuraavasti:

”9 c artikla
Ajantasainen pääsy hallinnollisiin tietoihin ja niiden käyttäminen uudelleen

1.Tämän asetuksen kannalta merkityksellisistä hallinnollisista tietolähteistä vastaavien kansallisten viranomaisten on sallittava näiden tietojen uudelleenkäyttö niin ajantasaisesti ja tiheästi, että tilastot voidaan tuottaa ja toimittaa määräajassa ja tämän asetuksen erityisten laatuvaatimusten mukaisesti. Ajantasainen pääsy hallinnollisiin tietoihin ja niihin liittyvät toimintamenettelyt on sisällytettävä kyseisten kansallisten viranomaisten ja kansallisten tilastoviranomaisten välillä tehtäviin yhteistyösopimuksiin.

2.Tätä asetusta sovellettaessa komissiolle (Eurostatille) on pyynnöstä annettava ajantasainen pääsy unionin elinten ja virastojen ylläpitämien, esimerkiksi asetusten (EU) N:o 910/2014 ja (EU) 2018/1724 mukaisten tietokantojen ja yhteentoimivuusjärjestelmien relevantteihin tietoihin ja metatietoihin ja tilastotietoihin, jotka on tallennettu raportoinnin ja tilastoinnin keskustietoarkistoon, jäljempänä ’CRRS’, asetuksen (EU) 2019/817, asetuksen (EU) 2019/818 ja niiden asetusten mukaisesti, joilla perustetaan järjestelmät, joiden tilastotiedot tallennetaan CRRS:ään, sekä oikeus käyttää niitä uudelleen. Tätä varten komissio (Eurostat) jatkaa yhteistyötä asianomaisten unionin elinten ja virastojen kanssa tavoitteenaan täsmentää, mahdollisuuksien mukaan unionin lainsäädännössä, Euroopan väestö- ja asuntotilastoja varten vaaditut räätälöidyt tiedot ja metatiedot, toimintamenettelyt niiden toimittamiseksi sekä tarvittavat asiaan liittyvät fyysiset ja loogiset suojatoimet.”

(6)Lisätään 10 a artikla seuraavasti:

”10 a artikla
Maiden ja alueiden luettelot

Tämän asetuksen mukaisesti laadittaviin tilastoihin sovelletaan [julkaisutoimisto: lisätään viittaus tähän asetukseen] 11 artiklassa tarkoitettuja maiden ja alueiden luetteloita, jotta voidaan varmistaa maita ja alueita koskevien tietojen vertailukelpoisuus kaikissa Euroopan tilastoissa. Jäsenvaltioiden on sovellettava näitä luetteloita ensimmäistä kertaa tämän asetuksen nojalla laadittavien tilastojen osalta viitevuotta 2026 koskevien tietojen toimittamisen yhteydessä.”

21 artikla
Kumoaminen

Kumotaan asetukset (EY) N:o 763/2008 ja (EU) N:o 1260/2013 1 päivästä tammikuuta 2026 alkaen sanotun kuitenkaan vaikuttamatta kyseisissä säädöksissä vahvistettuihin viiteajanjaksoihin, jotka sijoittuvat kokonaan tai osittain kyseistä päivää edeltävälle ajalle.

Viittauksia kumottuihin asetuksiin pidetään viittauksina tähän asetukseen.

22 artikla
Voimaantulo ja soveltaminen

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Sitä sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2026.

Asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä

SÄÄDÖSEHDOTUKSEEN LIITTYVÄ RAHOITUSSELVITYS

1.PERUSTIEDOT EHDOTUKSESTA/ALOITTEESTA

1.1.Ehdotuksen/aloitteen nimi

1.2.Toimintalohko(t)

1.3.Ehdotus/aloite liittyy

1.4.Tavoite (Tavoitteet)

1.4.1.Yleistavoite (Yleistavoitteet)

1.4.2.Erityistavoite (Erityistavoitteet)

1.4.3.Odotettavissa olevat tulokset ja vaikutukset

1.4.4.Tulosindikaattorit

1.5.Ehdotuksen/aloitteen perustelut

1.5.1.Tarpeet, joihin ehdotuksella/aloitteella vastataan lyhyellä tai pitkällä aikavälillä sekä aloitteen yksityiskohtainen toteutusaikataulu

1.5.2.EU:n osallistumisesta saatava lisäarvo (joka voi olla seurausta eri tekijöistä, kuten koordinoinnin paranemisesta, oikeusvarmuudesta tai toiminnan vaikuttavuuden tai täydentävyyden paranemisesta). EU:n osallistumisesta saatavalla lisäarvolla tarkoitetaan tässä kohdassa arvoa, jonka EU:n osallistuminen tuottaa sen arvon lisäksi, joka olisi saatu aikaan pelkillä jäsenvaltioiden toimilla.

1.5.3.Vastaavista toimista saadut kokemukset

1.5.4.Yhteensopivuus monivuotisen rahoituskehyksen kanssa ja mahdolliset synergiaedut suhteessa muihin kyseeseen tuleviin välineisiin

1.5.5.Arvio käytettävissä olevista rahoitusvaihtoehdoista, mukaan lukien mahdollisuudet määrärahojen uudelleenkohdentamiseen

1.6.Ehdotetun toimen/aloitteen kesto ja rahoitusvaikutukset

1.7.Hallinnointitapa (Hallinnointitavat)

2.HALLINNOINTI

2.1.Seuranta- ja raportointisäännöt

2.2.Hallinnointi- ja valvontajärjestelmä(t)

2.2.1.Perustelut ehdotetu(i)lle hallinnointitavalle(/-tavoille), rahoituksen toteutusmekanismille(/-mekanismeille), maksujärjestelyille sekä valvontastrategialle

2.2.2.Tiedot todetuista riskeistä ja niiden vähentämiseksi käyttöön otetuista sisäisistä valvontajärjestelmistä

2.2.3.Valvonnan kustannustehokkuutta (valvontakustannusten suhde hallinnoitujen varojen arvoon) koskevat arviot ja perustelut sekä arviot maksujen suoritusajankohdan ja toimen päättämisajankohdan odotetuista virheriskitasoista

2.3.Toimenpiteet petosten ja sääntöjenvastaisuuksien ehkäisemiseksi

3.EHDOTUKSEN/ALOITTEEN ARVIOIDUT RAHOITUSVAIKUTUKSET

3.1.Kyseeseen tulevat monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeet ja menopuolen budjettikohdat

3.2.Arvioidut vaikutukset määrärahoihin

3.2.1.Yhteenveto arvioiduista vaikutuksista toimintamäärärahoihin

3.2.2.Arvioidut toimintamäärärahoista rahoitetut tuotokset

3.2.3.Yhteenveto arvioiduista vaikutuksista hallintomäärärahoihin

3.2.4.Yhteensopivuus nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen kanssa

3.2.5.Ulkopuolisten tahojen rahoitusosuudet

3.3.Arvioidut vaikutukset tuloihin

SÄÄDÖSEHDOTUKSEEN LIITTYVÄ RAHOITUSSELVITYS

1.PERUSTIEDOT EHDOTUKSESTA/ALOITTEESTA 

1.1.Ehdotuksen/aloitteen nimi

1.2.Toimintalohko(t) 

1.3.Ehdotus/aloite liittyy 

◻ uuteen toimeen 

◻ uuteen toimeen, joka perustuu pilottihankkeeseen tai valmistelutoimeen 46  

◻ käynnissä olevan toimen jatkamiseen 

☒ yhden tai useamman toimen sulauttamiseen tai uudelleen suuntaamiseen johonkin toiseen/uuteen toimeen 

1.4.Tavoite (Tavoitteet)

1.4.1.Yleistavoite (Yleistavoitteet)

1.4.2.Erityistavoite (Erityistavoitteet)

1.4.3.Odotettavissa olevat tulokset ja vaikutukset

Selvitys siitä, miten ehdotuksella/aloitteella on tarkoitus vaikuttaa edunsaajien/kohderyhmän tilanteeseen

1.4.4.Tulosindikaattorit

Selvitys siitä, millaisin indikaattorein ehdotuksen/aloitteen etenemistä ja tuloksia seurataan.

1.5.Ehdotuksen/aloitteen perustelut 

1.5.1.Tarpeet, joihin ehdotuksella/aloitteella vastataan lyhyellä tai pitkällä aikavälillä sekä aloitteen yksityiskohtainen toteutusaikataulu

1.5.2.EU:n osallistumisesta saatava lisäarvo (joka voi olla seurausta eri tekijöistä, kuten koordinoinnin paranemisesta, oikeusvarmuudesta tai toiminnan vaikuttavuuden tai täydentävyyden paranemisesta). EU:n osallistumisesta saatavalla lisäarvolla tarkoitetaan tässä kohdassa arvoa, jonka EU:n osallistuminen tuottaa sen arvon lisäksi, joka olisi saatu aikaan pelkillä jäsenvaltioiden toimilla.

1.5.3.Vastaavista toimista saadut kokemukset

1.5.4.Yhteensopivuus monivuotisen rahoituskehyksen kanssa ja mahdolliset synergiaedut suhteessa muihin kyseeseen tuleviin välineisiin

1.5.5.Arvio käytettävissä olevista rahoitusvaihtoehdoista, mukaan lukien mahdollisuudet määrärahojen uudelleenkohdentamiseen

1.6.Ehdotetun toimen/aloitteen kesto ja rahoitusvaikutukset

◻ kesto on rajattu

–◻    toiminta alkaa [PP/KK]VVVV ja päättyy [PP/KK]VVVV.

–◻    maksusitoumusmäärärahoihin kohdistuvat rahoitusvaikutukset koskevat vuosia YYYY–YYYY ja maksumäärärahoihin kohdistuvat rahoitusvaikutukset vuosia YYYY–YYYY.

☒ kestoa ei ole rajattu

–Käynnistysvaihe alkaa vuonna 2022 ja päättyy vuonna 2024,

–minkä jälkeen toteutus täydessä laajuudessa.

1.7.Hallinnointitapa (Hallinnointitavat) 49  

☒ Suora hallinnointi, jonka komissio toteuttaa käyttämällä

–☒ yksiköitään, myös unionin edustustoissa olevaa henkilöstöään

–◻    toimeenpanovirastoja

◻ Hallinnointi yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa

◻ Välillinen hallinnointi, jossa täytäntöönpanotehtäviä on siirretty

–◻ kolmansille maille tai niiden nimeämille elimille

–◻ kansainvälisille järjestöille ja niiden erityisjärjestöille (tarkennettava)

–◻ Euroopan investointipankille tai Euroopan investointirahastolle

–◻ varainhoitoasetuksen 70 ja 71 artiklassa tarkoitetuille elimille

–◻ julkisoikeudellisille yhteisöille

–◻ sellaisille julkisen palvelun tehtäviä hoitaville yksityisoikeudellisille elimille, joille annetaan riittävät rahoitustakuut;

–◻ sellaisille jäsenvaltion yksityisoikeuden mukaisille elimille, joille on annettu tehtäväksi julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuden täytäntöönpano ja joille annetaan riittävät rahoitustakuut;

–◻ henkilöille, joille on annettu tehtäväksi toteuttaa SEU-sopimuksen V osaston mukaisia yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan erityistoimia ja jotka nimetään asiaa koskevassa perussäädöksessä.

–Jos käytetään useampaa kuin yhtä hallinnointitapaa, olisi annettava lisätietoja kohdassa ”Huomautukset”.

Huomautukset:

2.HALLINNOINTI 

2.1.Seuranta- ja raportointisäännöt 

Ilmoitetaan sovellettavat aikavälit ja edellytykset.

2.2.Hallinnointi- ja valvontajärjestelmä(t) 

2.2.1.Perustelut ehdotetu(i)lle hallinnointitavalle(/-tavoille), rahoituksen toteutusmekanismille(/-mekanismeille), maksujärjestelyille sekä valvontastrategialle

2.2.2.Tiedot todetuista riskeistä ja niiden vähentämiseksi käyttöön otetuista sisäisistä valvontajärjestelmistä

2.2.3.Valvonnan kustannustehokkuutta (valvontakustannusten suhde hallinnoitujen varojen arvoon) koskevat arviot ja perustelut sekä arviot maksujen suoritusajankohdan ja toimen päättämisajankohdan odotetuista virheriskitasoista 

2.3.Toimenpiteet petosten ja sääntöjenvastaisuuksien ehkäisemiseksi 

Ilmoitetaan käytössä olevat ja suunnitellut ehkäisy- ja suojatoimenpiteet, esimerkiksi petostentorjuntastrategian pohjalta

3.EHDOTUKSEN/ALOITTEEN ARVIOIDUT RAHOITUSVAIKUTUKSET 

3.1.Kyseeseen tulevat monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeet ja menopuolen budjettikohdat 

·Talousarviossa jo olevat budjettikohdat

Monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeiden ja budjettikohtien mukaisessa järjestyksessä.

·Uudet perustettaviksi esitetyt budjettikohdat

Monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeiden ja budjettikohtien mukaisessa järjestyksessä.

3.2.Arvioidut vaikutukset määrärahoihin

3.2.1.Yhteenveto arvioiduista vaikutuksista toimintamäärärahoihin

–◻    Ehdotus/aloite ei edellytä toimintamäärärahoja.

–☒    Ehdotus/aloite edellyttää toimintamäärärahoja seuraavasti:

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Jos ehdotuksella/aloitteella on vaikutuksia useampaan otsakkeeseen, toistetaan edellä oleva osa:

Tämän osan täyttämisessä on käytettävä rahoitusselvityksen liitteessä (sisäisten sääntöjen liite V) olevaa hallintomäärärahoja koskevaa selvitystä, joka on laadittava ennen rahoitusselvityksen laatimista. Liite ladataan DECIDE-tietokantaan komission sisäistä lausuntokierrosta varten.

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

3.2.2.Arvioidut toimintamäärärahoista rahoitetut tuotokset 

maksusitoumusmäärärahat, milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

3.2.3.Yhteenveto arvioiduista vaikutuksista hallintomäärärahoihin 

–◻    Ehdotus/aloite ei edellytä hallintomäärärahoja.

–☒    Ehdotus/aloite edellyttää hallintomäärärahoja seuraavasti:

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Henkilöresursseja ja muita hallintomenoja koskeva määrärahatarve katetaan toimen hallinnointiin jo osoitetuilla pääosaston määrärahoilla ja/tai pääosastossa toteutettujen uudelleenjärjestelyjen tuloksena saaduilla määrärahoilla sekä tarvittaessa sellaisilla lisäresursseilla, jotka toimea hallinnoiva pääosasto voi saada käyttöönsä vuotuisessa määrärahojen jakomenettelyssä talousarvion puitteissa.

3.2.3.1.Henkilöresurssien arvioitu tarve

–◻    Ehdotus/aloite ei edellytä henkilöresursseja.

–☒    Ehdotus/aloite edellyttää henkilöresursseja seuraavasti:

Arvio kokoaikaiseksi henkilöstöksi muutettuna

03 viittaa kyseessä olevaan toimintalohkoon eli talousarvion osastoon.

Henkilöresurssien tarve katetaan toimen hallinnointiin jo osoitetulla pääosaston henkilöstöllä ja/tai pääosastossa toteutettujen henkilöstön uudelleenjärjestelyjen tuloksena saadulla henkilöstöllä sekä tarvittaessa sellaisilla lisäresursseilla, jotka toimea hallinnoiva pääosasto voi saada käyttöönsä vuotuisessa määrärahojen jakomenettelyssä talousarvion puitteissa.

Kuvaus henkilöstön tehtävistä:

3.2.4.Yhteensopivuus nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen kanssa 

Ehdotus/aloite

–☒    voidaan rahoittaa kokonaan kohdentamalla menoja uudelleen monivuotisen rahoituskehyksen kyseisen otsakkeen sisällä.

–◻    edellyttää monivuotisen rahoituskehyksen kyseiseen otsakkeeseen sisältyvän kohdentamattoman liikkumavaran ja/tai monivuotista rahoituskehystä koskevassa asetuksessa määriteltyjen erityisvälineiden käyttöä.

–◻    edellyttää monivuotisen rahoituskehyksen tarkistamista.

3.2.5.Ulkopuolisten tahojen rahoitusosuudet 

Ehdotus/aloite

–☒    rahoittamiseen ei osallistu ulkopuolisia tahoja

–◻    rahoittamiseen osallistuu ulkopuolisia tahoja seuraavasti (arvio):

Määrärahat, milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

3.3.Arvioidut vaikutukset tuloihin 

–☒    Ehdotuksella/aloitteella ei ole vaikutuksia tuloihin.

–◻    Ehdotuksella/aloitteella on vaikutuksia tuloihin seuraavasti:

–◻    vaikutukset omiin varoihin

–◻    vaikutukset muihin tuloihin

–tulot on kohdennettu menopuolen budjettikohtiin◻    

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Vastaava(t) menopuolen budjettikohta (budjettikohdat) käyttötarkoitukseensa sidottujen tulojen tapauksessa:

Muita huomautuksia (esim. tuloihin kohdistuvan vaikutuksen laskentamenetelmä/-kaava tai muita lisätietoja).

(1)    SWD(2023) 13.

(2)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 862/2007, annettu 11 päivänä heinäkuuta 2007, muuttoliikettä ja kansainvälistä suojelua koskevista yhteisön tilastoista sekä ulkomaisia työntekijöitä koskevien tilastojen laatimisesta annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 311/76 kumoamisesta ( EUVL L 199, 31.7.2007, s. 23 ).

(3)    Komission tiedonanto neuvostolle ja Euroopan parlamentille toimintasuunnitelman esittämiseksi muuttoliikkeitä koskevien yhteisön tilastotietojen keräämistä ja analysointia varten ( COM(2003) 179 ) .

(4)    Asetuksen (EY) N:o 862/2007 3 artikla kattaa siten tilastot, jotka liittyvät vakinaista väestöä, mukaan lukien kansalaiset, koskeviin demografisiin käsitteisiin ja väestönmuutoksiin muuttovirtojen kautta. Nämä tilastot ovat yhdessä asetuksen (EU) N:o 1260/2013 mukaisten tilastojen kanssa tärkeässä asemassa väestötasetta laskettaessa. Sen sijaan asetuksen (EY) N:o 862/2007 4–7 artikla kattavat muiden kuin EU:n kansalaisten turvapaikka-asioihin ja laittomaan ja sääntöjenvastaiseen maahantuloon liittyviä oikeudellisia tapahtumia koskevat tilastot.

(5)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 763/2008, annettu 9 päivänä heinäkuuta 2008, väestö- ja asuntolaskennoista ( EUVL L 218, 13.8.2008, s. 14 ).

(6)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1260/2013, annettu 20 päivänä marraskuuta 2013, Euroopan demografisista tilastoista ( EUVL L 330, 10.12.2013, s. 39 ).

(7)     https://ec.europa.eu/info/strategy/priorities-2019-2024_fi .

(8)    Euroopan tulevaisuus: Konferenssin täysistunto hyväksyy lopulliset ehdotukset ( lehdistötiedote IP/22/2763 ); ks. väestörakenteen muutosta koskeva ehdotus 15 ja erityisesti sen kohta 10.

(9)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2019/1700, annettu 10 päivänä lokakuuta 2019, yhteisten puitteiden vahvistamisesta otannalla kerättyihin yksilötason tietoihin perustuville henkilöitä ja kotitalouksia koskeville Euroopan tilastoille ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusten (EY) N:o 808/2004, (EY) N:o 452/2008 ja (EY) N:o 1338/2008 muuttamisesta ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1177/2003 sekä neuvoston asetuksen (EY) N:o 577/98 kumoamisesta ( EUVL L 261I, 14.10.2019, s. 1 ).

(10)     https://ec.europa.eu/eurostat/documents/13019146/13237859/FINAL+Budapest+memorandum.pdf/96a6db89-1395-44a5-8a46-85e8c49d576c .

(11)    SWD(2023) 15, ks. yhteenvetoraportti sivustolla Kerro mielipiteesi .

(12)    Perustettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EY) N:o 223/2009.

(13)     https://ec.europa.eu/transparency/expert-groups-register/screen/home

(14)    SWD(2023) 11, SWD(2023) 12.

(15)    SEC(2023) 38.

(16)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2016/679, annettu 27 päivänä huhtikuuta 2016, luonnollisten henkilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä sekä näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta ja direktiivin 95/46/EY kumoamisesta (yleinen tietosuoja-asetus) ( EUVL L 119, 4.5.2016, s. 1 ).

(17)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2018/1725, annettu 23 päivänä lokakuuta 2018, luonnollisten henkilöiden suojelusta unionin toimielinten, elinten ja laitosten suorittamassa henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta sekä asetuksen (EY) N:o 45/ 2001 ja päätöksen N:o 1247/2002/EY kumoamisesta ( EUVL L 295, 21.11.2018, s. 39 ).

(18)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 223/2009, annettu 11 päivänä maaliskuuta 2009, Euroopan tilastoista sekä salassapidettävien tilastotietojen luovuttamisesta Euroopan yhteisöjen tilastotoimistolle annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1101/2008, yhteisön tilastoista annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 322/97 ja Euroopan yhteisöjen tilasto-ohjelmakomitean perustamisesta tehdyn neuvoston päätöksen 89/382/ETY, Euratom kumoamisesta (EUVL L 87, 31.3.2009, s. 164).

(19)    EUVL C , , s. .

(20)    EUVL C , , s. .

(21)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2019/1700, annettu 10 päivänä lokakuuta 2019, yhteisten puitteiden vahvistamisesta otannalla kerättyihin yksilötason tietoihin perustuville henkilöitä ja kotitalouksia koskeville Euroopan tilastoille ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusten (EY) N:o 808/2004, (EY) N:o 452/2008 ja (EY) N:o 1338/2008 muuttamisesta ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1177/2003 sekä neuvoston asetuksen (EY) N:o 577/98 kumoamisesta (EUVL L 261I, 14.10.2019, s. 1).

(22)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1260/2013, annettu 20 päivänä marraskuuta 2013, Euroopan demografisista tilastoista (EUVL L 330, 10.12.2013, s. 39).

(23)    EUVL C 202, 7.6.2016, s. 389.

(24)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 223/2009, annettu 11 päivänä maaliskuuta 2009, Euroopan tilastoista sekä salassapidettävien tilastotietojen luovuttamisesta Euroopan yhteisöjen tilastotoimistolle annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1101/2008, yhteisön tilastoista annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 322/97 ja Euroopan yhteisöjen tilasto-ohjelmakomitean perustamisesta tehdyn neuvoston päätöksen 89/382/ETY, Euratom kumoamisesta (EUVL L 87, 31.3.2009, s. 164).

(25)    SWD(2023)13.

(26)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 862/2007, annettu 11 päivänä heinäkuuta 2007, muuttoliikettä ja kansainvälistä suojelua koskevista yhteisön tilastoista sekä ulkomaisia työntekijöitä koskevien tilastojen laatimisesta annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 311/76 kumoamisesta (EUVL L 199, 31.7.2007, s. 23).

(27)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 763/2008, annettu 9 päivänä heinäkuuta 2008, väestö- ja asuntolaskennoista (EUVL L 218, 13.8.2008, s. 14).

(28)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1059/2003, annettu 26 päivänä toukokuuta 2003, yhteisestä tilastollisten alueyksiköiden nimikkeistöstä (NUTS) (EUVL L 154, 21.6.2003, s. 1).

(29)    Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2018/1799, annettu 21 päivänä marraskuuta 2018, väliaikaisista suorista tilastotoimista vuoden 2021 väestö- ja asuntolaskennan valikoitujen aihealueiden jakelua varten 1 km2:n ruudustoon geokoodattuina (EUVL L 296, 22.11.2018, s. 19).

(30)    Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2007/2/EY, annettu 14 päivänä maaliskuuta 2007, Euroopan yhteisön paikkatietoinfrastruktuurin (INSPIRE) perustamisesta (EUVL L 108 25.4.2007, s. 1).

(31)    Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2010/31/EU, annettu 19 päivänä toukokuuta 2010, rakennusten energiatehokkuudesta (EUVL L 153, 18.6.2010, s. 13).

(32)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 910/2014, annettu 23 päivänä heinäkuuta 2014, sähköisestä tunnistamisesta ja sähköisiin transaktioihin liittyvistä luottamuspalveluista sisämarkkinoilla ja direktiivin 1999/93/EY kumoamisesta (EUVL L 257, 28.8.2014, s. 73).

(33)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2018/1724, annettu 2 päivänä lokakuuta 2018, tietoja, menettelyjä sekä neuvonta- ja ongelmanratkaisupalveluja saataville tarjoavan yhteisen digitaalisen palveluväylän perustamisesta ja asetuksen (EU) N:o 1024/2012 muuttamisesta (EUVL L 295, 21.11.2018, s. 1).

(34)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2019/817, annettu 20 päivänä toukokuuta 2019, kehyksen vahvistamisesta rajoja ja viisumipolitiikkaa koskevien EU:n tietojärjestelmien yhteentoimivuudelle ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusten (EY) N:o 767/2008, (EU) 2016/399, (EU) 2017/2226, (EU) 2018/1240, (EU) 2018/1726 ja (EU) 2018/1861 sekä neuvoston päätösten 2004/512/EY ja 2008/633/YOS muuttamisesta (EUVL L 135, 22.5.2019, s. 27).

(35)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2019/818, annettu 20 päivänä toukokuuta 2019, kehyksen vahvistamisesta poliisiyhteistyötä ja oikeudellista yhteistyötä sekä turvapaikka- ja muuttoliikeasioita koskevien EU:n tietojärjestelmien yhteentoimivuudelle ja asetusten (EU) 2018/1726, (EU) 2018/1862 ja (EU) 2019/816 muuttamisesta (EUVL L 135, 22.5.2019, s. 85).

(36)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2018/1725, annettu 23 päivänä lokakuuta 2018, luonnollisten henkilöiden suojelusta unionin toimielinten, elinten ja laitosten suorittamassa henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta sekä asetuksen (EY) N:o 45/ 2001 ja päätöksen N:o 1247/2002/EY kumoamisesta (EUVL L 295, 21.11.2018, s. 39).

(37)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2016/679, annettu 27 päivänä huhtikuuta 2016, luonnollisten henkilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä sekä näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta ja direktiivin 95/46/EY kumoamisesta (yleinen tietosuoja-asetus) (EUVL L 119, 4.5.2016, s. 1).

(38)    Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2002/58/EY, annettu 12 päivänä heinäkuuta 2002, henkilötietojen käsittelystä ja yksityisyyden suojasta sähköisen viestinnän alalla (sähköisen viestinnän tietosuojadirektiivi) (EYVL L 201, 31.7.2002, s. 37).

(39)    EUVL L 123, 12.5.2016, s. 1.

(40)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU, Euratom) N:o 883/2013, annettu 11 päivänä syyskuuta 2013, Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) tutkimuksista sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1073/1999 ja neuvoston asetuksen (Euratom) N:o 1074/1999 kumoamisesta (EUVL L 248, 18.9.2013, s. 1).

(41)    Neuvoston asetus (EY, Euratom) N:o 2988/95, annettu 18 päivänä joulukuuta 1995, Euroopan yhteisöjen taloudellisten etujen suojaamisesta (EYVL L 312, 23.12.1995, s. 1).

(42)    Neuvoston asetus (Euratom, EY) N:o 2185/96, annettu 11 päivänä marraskuuta 1996, komission paikan päällä suorittamista tarkastuksista ja todentamisista Euroopan yhteisöjen taloudellisiin etuihin kohdistuvien petosten ja muiden väärinkäytösten estämiseksi (EYVL L 292, 15.11.1996, s. 2).

(43)    Neuvoston asetus (EU) 2017/1939, annettu 12 päivänä lokakuuta 2017, tiiviimmän yhteistyön toteuttamisesta Euroopan syyttäjänviraston (EPPO) perustamisessa (EUVL L 283, 31.10.2017, s. 1).

(44)    Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2017/1371, annettu 5 päivänä heinäkuuta 2017, unionin taloudellisiin etuihin kohdistuvien petosten torjunnasta rikosoikeudellisin keinoin (EUVL L 198, 28.7.2017, s. 29).

(45)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 182/2011, annettu 16 päivänä helmikuuta 2011, yleisistä säännöistä ja periaatteista, joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat komission täytäntöönpanovallan käyttöä (EUVL L 55, 28.2.2011, s. 13).

(46)    Sellaisina kuin nämä on määritelty varainhoitoasetuksen 58 artiklan 2 kohdan a ja b alakohdassa.

(47)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1175/2011, annettu 16 päivänä marraskuuta 2011, julkisyhteisöjen rahoitusaseman valvonnan sekä talouspolitiikan valvonnan ja koordinoinnin tehostamisesta annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1466/97 muuttamisesta (EUVL L 306, 23.11.2011, s. 12).

(48)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/690, annettu 28 päivänä huhtikuuta 2021, sisämarkkinoita, yritysten, mukaan luettuna pienten ja keskisuurten yritysten, kilpailukykyä, kasvi-, eläin-, elintarvike- ja rehualaa ja Euroopan tilastoja koskevan ohjelman (sisämarkkinaohjelma) perustamisesta ja asetusten (EU) N:o 99/2013, (EU) N:o 1287/2013, (EU) N:o 254/2014 ja (EU) N:o 652/2014 kumoamisesta (ETA:n kannalta merkityksellinen teksti) (EUVL L 153, 3.5.2021, s. 1).

(49)    Kuvaukset eri hallinnointitavoista ja viittaukset varainhoitoasetukseen ovat saatavilla budjettipääosaston verkkosivuilla osoitteessa: https://myintracomm.ec.europa.eu/budgweb/EN/man/budgmanag/Pages/budgmanag.aspx

(50)    JM = jaksotetut määrärahat; EI-JM = jaksottamattomat määrärahat.

(51)    EFTA: Euroopan vapaakauppaliitto.

(52)    Ehdokasmaat ja soveltuvin osin Länsi-Balkanin mahdolliset ehdokasmaat.

(53)    Virallisen budjettinimikkeistön mukaisesti.

(54)    Tekninen ja/tai hallinnollinen apu sekä EU:n ohjelmien ja/tai toimien toteuttamiseen liittyvät tukimenot (entiset BA-budjettikohdat), epäsuora ja suora tutkimustoiminta.

(55)    Tuotokset ovat tuloksena olevia tuotteita ja palveluita (esim. rahoitettujen opiskelijavaihtojen määrä tai rakennetut tiekilometrit).

(56)    Kuten kuvattu kohdassa 1.4.2 ”Erityistavoitteet”.

(57)    Tekninen ja/tai hallinnollinen apu sekä EU:n ohjelmien ja/tai toimien toteuttamiseen liittyvät tukimenot (entiset BA-budjettikohdat), epäsuora ja suora tutkimustoiminta.

(58)    Sopimussuhteiset toimihenkilöt, paikalliset toimihenkilöt, kansalliset asiantuntijat, vuokrahenkilöstö ja nuoremmat asiantuntijat EU:n ulkopuolisissa edustustoissa.

(59)    Toimintamäärärahoista katettavan ulkopuolisen henkilöstön enimmäismäärä (entiset BA-budjettikohdat).

(60)    Vuosi N on ehdotuksen/aloitteen toteutuksen aloitusvuosi. ”N” korvataan oletetulla ensimmäisellä toteutusvuodella (esimerkiksi: 2021. Seuraavat vuodet täydennetään vastaavasti.

(61)    Perinteiset omat varat (tulli- ja sokerimaksut) on ilmoitettava nettomääräisinä eli bruttomäärästä on vähennettävä kantokuluja vastaava 20 prosentin osuus.

EUROOPAN KOMISSIO

Bryssel 20.1.2023

COM(2023) 31 final

LIITE

asiakirjaan

EHDOTUS EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUKSEKSI

Euroopan väestö- ja asuntotilastoista, asetuksen (EY) N:o 862/2007 muuttamisesta ja asetusten (EY) N:o 763/2008 ja (EU) N:o 1260/2013 kumoamisesta

{SEC(2023) 38 final} - {SWD(2023) 11 final} - {SWD(2023) 12 final} - {SWD(2023) 13 final} - {SWD(2023) 14 final} - {SWD(2023) 15 final}

LIITE

Aihealueet, aiheet ja yksityiskohtaiset aiheet sekä jaksotukset ja viiteajat yksityiskohtaisen aiheen mukaan

Selite

(1)    Toimittaminen on vapaaehtoista.