(2)

EU:n teollisuus on osoittanut sisäänrakennetun häiriönsietokykynsä, mutta siihen kohdistuu haasteita. Korkea inflaatio, työvoimapula, covid-19-pandemian jälkeiset toimitusketjujen häiriöt, korkojen nousu sekä energiakustannusten ja tuotantopanosten hintojen nousu heikentävät EU:n teollisuuden kilpailukykyä. Tämän ohella myös kilpailu pirstaleisilla maailmanmarkkinoilla on ollut kovaa, eikä aina reilua. EU on jo esittänyt useita aloitteita teollisuuden tukemiseksi, kuten vihreän kehityksen teollisuussuunnitelman (40), kriittisiä raaka-aineita koskevan säädöksen (41), nettonollateollisuutta koskevan säädöksen (42), uudet valtiontukitoimenpiteitä koskevat tilapäiset kriisi- ja siirtymäpuitteet (43) sekä REPowerEU-suunnitelman  (44). Nämä ratkaisut tarjoavat nopeaa ja kohdennettua tukea, mutta EU tarvitsee rakenteellisemman ratkaisun teollisuudenalojensa investointitarpeisiin, jotta voidaan turvata yhteenkuuluvuus ja tasapuoliset toimintaedellytykset sisämarkkinoilla ja vähentää EU:n strategisia riippuvuuksia.

(2)

EU:n teollisuus on osoittanut sisäänrakennetun häiriönsietokykynsä, mutta sen kilpailukyky on varmistettava myös tulevaisuudessa. Korkea inflaatio, työvoimapula, covid-19-pandemian jälkeiset toimitusketjujen häiriöt, Venäjän Ukrainaan kohdistama hyökkäyssota, korkojen nousu sekä energiakustannusten ja tuotantopanosten hintojen nousu heikentävät EU:n teollisuuden kilpailukykyä ja ovat tuoneet esiin sen, että unionin on tärkeää turvata avoin strateginen riippumattomuutensa ja vähentää strategista riippuvuuttaan kolmansista maista useilla aloilla. Tämän ohella myös kilpailu pirstaleisilla maailmanmarkkinoilla on ollut kovaa, eikä aina reilua. EU on jo esittänyt useita aloitteita teollisuuden tukemiseksi, kuten vihreän kehityksen teollisuussuunnitelman (40), kriittisiä raaka-aineita koskevan säädöksen (41), nettonollateollisuutta koskevan säädöksen (42), uudet valtiontukitoimenpiteitä koskevat tilapäiset kriisi- ja siirtymäpuitteet (43) sekä elpymis- ja palautumistukivälineen  (43a) , sellaisena kuin se on muutettuna REPowerEU-suunnitelmalla  (44). Nämä ratkaisut tarjoavat nopeaa ja kohdennettua tukea, mutta EU tarvitsee rakenteellisemman ratkaisun teollisuudenalojensa investointitarpeisiin, jotta voidaan turvata yhteenkuuluvuus, luoda laadukkaita työpaikkoja ja tasapuoliset toimintaedellytykset sisämarkkinoilla, helpottaa rahoituksen saantia ja vähentää EU:n strategisia riippuvuuksia. Uusien, erilaisten valtiontukikehysten mukauttaminen on helpottanut mahdollisuutta myöntää suuria määriä valtiontukea. Vähemmän suotuisissa olosuhteissa tämä tilanne voi heikentää sisämarkkinoiden tehokkuutta.

(2 a)

Sisämarkkinat ovat tuoneet merkittäviä taloudellisia, sosiaalisia ja poliittisia etuja koko unionille, mukaan lukien sen kansalaiset ja yritykset. Vaikka nämä hyödyt ovat laajalti tunnustettuja, on välttämätöntä jatkaa ratkaisujen etsimistä vielä hyödyntämättä olevan yhteiskunnallisen potentiaalin käyttöön ottamiseksi. Aiheesta ”Sisämarkkinat 30 vuotta”16 päivänä maaliskuuta 2023 annetulla komission tiedonannolla luodaan sisämarkkinoiden pitkän aikavälin strategista suuntaa. Tulevaisuuden sisämarkkinoiden täytyy säilyä mukautumiskykyisinä muuttuvan geopoliittisen dynamiikan, teknisen kehityksen sekä vihreän ja digitaalisen siirtymän takia, ja samalla niiden täytyy edistää terveydenhuoltojärjestelmän kykyä selviytyä väestön ikääntymisestä ja parantaa unionin pitkän aikavälin kilpailukykyä ja tuottavuutta.

(3)

Syvä- ja digitaaliteknologioiden, puhtaiden teknologioiden ja bioteknologioiden käyttöönotto ja laajentaminen unionissa on olennaisen tärkeää vihreän ja digitaalisen siirtymän mahdollisuuksien hyödyntämiseksi ja tavoitteiden saavuttamiseksi, mikä edistää Euroopan teollisuuden kilpailukykyä ja kestävyyttä. Sen vuoksi tarvitaan välittömiä toimia, joilla tuetaan tällaisten teknologioiden kehittämistä tai valmistusta unionissa, turvataan ja vahvistetaan niiden arvoketjuja ja vähennetään siten unionin strategisia riippuvuuksia ja puututaan näillä aloilla vallitseviin työvoima- ja osaamisvajeisiin koulutuksen ja oppisopimuskoulutuksen avulla sekä luomalla houkuttelevia ja laadukkaita työpaikkoja kaikille.

(3)

Digitaaliteknologioiden, nettonollateknologioiden ja bioteknologioiden sekä biotieteiden käyttöönotto ja laajentaminen unionissa on olennaisen tärkeää unionin strategisten riippuvuuksien vähentämiseksi, vihreän ja digitaalisen siirtymän mahdollisuuksien hyödyntämiseksi ja tavoitteiden saavuttamiseksi, mikä turvaa unionin suvereniteetin ja strategisen riippumattomuuden ja edistää Euroopan teollisuuden kilpailukykyä ja kestävyyttä. Sen vuoksi tarvitaan välittömiä toimia, joilla tuetaan tällaisten teknologioiden kehittämistä tai valmistusta unionissa, turvataan ja vahvistetaan niiden toimitusketjuja ja vähennetään siten unionin strategisia riippuvuuksia ja puututaan asiaankuuluvilla aloilla vallitseviin työvoima- ja osaamisvajeisiin elinikäisen oppimisen, koulutuksen ja oppisopimuskoulutuksen avulla sekä luomalla houkuttelevia ja laadukkaita työpaikkoja kaikille.

(4)

Kriittisiä teknologioita on tuettava seuraavilla aloilla: syvä- ja digitaaliteknologiat, puhtaat teknologiat ja bioteknologiat (mukaan lukien niihin liittyvät kriittisten raaka-aineiden arvoketjut) ja erityisesti hankkeet, yritykset ja alat, joilla on ratkaiseva rooli EU:n kilpailukyvyn ja häiriönsietokyvyn sekä sen arvoketjujen kannalta. Syväteknologioihin ja digitaaliteknologioihin olisi kuuluttava esimerkiksi mikroelektroniikka, suurteholaskenta, kvanttiteknologiat (eli laskenta-, viestintä- ja anturiteknologiat), pilvipalvelut, reunalaskenta ja tekoäly, kyberturvallisuusteknologiat, robotiikka, 5G sekä kehittyneet yhteydet ja virtuaalitodellisuus, mukaan lukien toimet, jotka liittyvät syvä- ja digitaaliteknologioihin puolustus- ja avaruussovellusten kehittämiseksi. Puhtaisiin teknologioihin olisi kuuluttava muun muassa uusiutuva energia, sähkön ja lämmön varastointi, lämpöpumput, sähköverkko, muuta kuin biologista alkuperää olevat uusiutuvat polttoaineet, kestävät vaihtoehtoiset polttoaineet, elektrolyysilaitteet ja polttokennot, hiilidioksidin talteenotto, hyödyntäminen ja varastointi, energiatehokkuus, vety ja siihen liittyvä infrastruktuuri, älykkäät energiaratkaisut, kestävyyden kannalta välttämättömät teknologiat, kuten veden puhdistus ja suolanpoisto, kehittyneet materiaalit, kuten nanomateriaalit, komposiitit ja tulevat puhtaat rakennusmateriaalit, sekä teknologiat kriittisten raaka-aineiden kestävää talteenottoa ja käsittelyä varten. Bioteknologian olisi katsottava käsittävän esimerkiksi biomolekyyleihin ja niiden sovelluksiin liittyvät teknologiat, terveyden turvaamisen kannalta elintärkeät lääkkeisiin liittyvät ja lääketieteelliset teknologiat, viljelykasveihin liittyvän bioteknologian, teollisen bioteknologian, kuten jätteiden hävittämisen, ja biovalmistuksen. Komissio voi antaa ohjeita, joissa täsmennetään teknologioiden soveltamisalaa näillä kolmella tämän asetuksen mukaisesti kriittisinä pidetyillä aloilla, jotta voidaan edistää yhteistä tulkintaa hankkeista, yrityksistä ja aloista, joita tuetaan kyseisistä ohjelmista yhteisen strategisen tavoitteen saavuttamiseksi. Lisäksi teknologiat millä tahansa näillä kolmella alalla, jotka kuuluvat komission SEUT-sopimuksen 107 artiklan 3 kohdan b alakohdan nojalla hyväksymän Euroopan yhteistä etua koskevan tärkeän hankkeen (IPCEI) piiriin, olisi katsottava kriittisiksi, ja tällaisen Euroopan yhteistä etua koskevan tärkeän hankkeen soveltamisalaan kuuluville yksittäisille hankkeille olisi voitava myöntää rahoitusta asianmukaisen ohjelman sääntöjen mukaisesti siltä osin kuin havaittua rahoitusvajetta ja tukikelpoisia kustannuksia ei vielä ole katettu kokonaan.

(4)

Kriittisiä teknologioita on tuettava seuraavilla aloilla: digitaaliteknologiat, nettonollateknologiat ja bioteknologiat sekä biotieteet, mukaan lukien lääkkeet , jotka sisältyvät Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen ( EU) 2022/123  (44a)  6 artiklan mukaisesti laadittuun unionin luetteloon kriittisistä lääkkeistä, ja niiden ainesosat, sekä niihin liittyvät kyseisten teknologioiden toimitusketjut, erityisesti hankkeissa , yrityksissä ja aloilla , joilla on ratkaiseva rooli EU:n kilpailukyvyn ja häiriönsietokyvyn sekä sen arvoketjujen kannalta. Oikeudellisen selkeyden ja johdonmukaisuuden vuoksi digitaaliteknologioiden määritelmä olisi yhdenmukaistettava Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksessä (EU) 2022/2481  (44b) olevan määritelmän kanssa ja nettonollateknologioiden määritelmä yhdenmukaistetaan asetuksessa (EU) .../... [nettonollateollisuutta koskeva säädös] olevan määritelmän kanssa. Koska unionin lainsäädännössä ei ole bioteknologioiden määritelmää, tässä asetuksessa olisi käytettävä OECD:n määritelmää. Biotieteisiin olisi sisällyttävä tieteellisen tiedon soveltaminen muun muassa biologian, eläintieteen, kasvitieteen, ekologian, fysiologian, biokemian, mikrobiologian, farmakologian, agronomian ja lääketieteen aloilla. Sen olisi katettava myös unionin kriittisten lääkkeiden luettelossa luetellut kriittiset lääkkeet, mukaan lukien vaikuttavat aineet. Unionin avointa strategista riippumattomuutta ja kilpailukykyä ei voida parantaa lujittamatta toimitusketjuja tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvilla teknologia-aloilla. Näin ollen taloudellinen tuki kriittisten teknologioiden valmistusta koskeville hankkeille toimitusketjun eri osissa edistää myös STEP-tavoitteiden saavuttamista. Teknologiat olisi katsottava kriittisiksi, kun ne tuovat sisämarkkinoille innovatiivisen huippuluokan osatekijän, jolla on merkittävä taloudellinen potentiaali, tai kun ne omalta osaltaan edistävät unionin riippuvuuksien ehkäisemistä tai vähentämistä. Komission olisi annettava viimeistään kahden kuukauden kuluttua tämän asetuksen voimaantulosta delegoitu säädös , jossa täsmennetään teknologioiden soveltamisalaa näillä kolmella tämän asetuksen mukaisesti kriittisinä pidetyillä aloilla, jotta voidaan edistää yhteistä tulkintaa hankkeista, yrityksistä ja aloista, joita tuetaan kyseisistä ohjelmista yhteisen strategisen kriittisten riippuvuuksien vähentämistä koskevan tavoitteen saavuttamiseksi. Komission olisi strategisia riippuvuuksia määrittäessään hyödynnettävä viime vuosina tehtyjä arviointeja  (44c) . Komission olisi tarkasteltava delegoitua säädöstä uudelleen tämän asetuksen mukaisesti laaditun väliarviointikertomuksen tulosten perusteella ja mukautettava sitä kulloinkin vallitseviin markkinaolosuhteisiin. Koska nettonollateollisuutta koskeva säädös luo kattavan käsityksen niistä Euroopan teollisuudenaloista, jotka katsotaan tarpeellisiksi ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi vuonna 2050, asetuksen (EU) .../... [nettonollateollisuutta koskeva säädös] mukaisesti yksilöityjen strategisten hankkeiden, jotka täyttävät nettonollateollisuutta koskevan säädöksen häiriönsietokykyä tai kilpailukykyä koskevat perusteet kaikkien tämän asetuksen mukaisten teknologiahankkeiden kriittisten näkökohtien hengen mukaisesti, olisi katsottava täyttävän STEP-tavoitteet. Samaa olisi sovellettava asetuksen (EU) .../... [kriittisiä raaka-aineita koskeva säädös] mukaisesti yksilöityihin strategisiin hankkeisiin.

(5)

Keskeisten teknologioiden valmistuskapasiteetin vahvistaminen unionissa ei ole mahdollista ilman huomattavaa määrää ammattitaitoista työvoimaa. Työvoima- ja osaamisvajeet ovat kuitenkin lisääntyneet kaikilla aloilla, myös niillä, joita pidetään keskeisinä vihreän ja digitaalisen siirtymän kannalta, ja vaarantavat keskeisten teknologioiden nousun, kun otetaan huomioon myös väestörakenteen muutos. Sen vuoksi on tarpeen vauhdittaa uusien ihmisten aktivoimista strategisten alojen kannalta merkityksellisille työmarkkinoille erityisesti luomalla työ- ja oppisopimuskoulutuspaikkoja nuorille, muita heikommassa asemassa oleville henkilöille ja etenkin työelämän ja koulutuksen ulkopuolella oleville nuorille. Tällaisella tuella täydennetään useita muita toimia, joilla pyritään vastaamaan EU:n osaamisohjelmassa  (45) esitettyihin siirtymästä johtuviin osaamistarpeisiin.

(5)

Teknologioiden valmistuskapasiteetin vahvistaminen tämän asetuksen mukaisesti yksilöidyillä asiaankuuluvilla aloilla unionissa ei ole mahdollista ilman huomattavaa määrää ammattitaitoista työvoimaa. Työvoima- ja osaamisvajeiden, jotka ovat lisääntyneet kaikilla aloilla, myös niillä, joita pidetään keskeisinä vihreän ja digitaalisen siirtymän kannalta, odotetaan kuitenkin lisääntyvän entisestään väestörakenteen muutoksen myötä, mikä vaarantaa teknologioiden nousun tämän asetuksen mukaisesti yksilöidyillä asiaankuuluvilla aloilla. Sen vuoksi on tarpeen vauhdittaa uusien ihmisten aktivoimista asiaankuuluvien alojen kannalta merkityksellisille työmarkkinoille erityisesti investoimalla oppimiseen ja elinikäiseen oppimiseen, lisäämällä asiaankuuluvia taitoja, luomalla työ- ja oppisopimuskoulutuspaikkoja nuorille, muita heikommassa asemassa oleville henkilöille ja työelämän ja koulutuksen ulkopuolella oleville nuorille. Tällaisella tuella täydennetään useita muita toimia, joilla pyritään vastaamaan EU:n osaamisohjelmassa (45) esitettyihin siirtymästä johtuviin osaamistarpeisiin. Kyseisillä toimilla on tärkeä rooli, jotta voidaan edistää uudelleen- ja täydennyskoulutukseen perustuvaa ajattelutapaa, parantaa unionin yritysten, erityisesti pk-yritysten, kilpailukykyä ja edistää laadukkaiden työpaikkojen luomista ja siten saavuttaa vihreän ja digitaalisen siirtymän koko potentiaali sosiaalisesti oikeudenmukaisella, osallistavalla ja oikeudenmukaisella tavalla.

(6)

Siirtymään tarvittavien investointien laajuus edellyttää, että nykyisistä EU:n ohjelmista ja rahastoista saatavilla oleva rahoitus otetaan käyttöön täysimääräisesti, mukaan lukien niistä rahoitus- ja investointitoimille myönnettävä talousarviotakuu sekä rahoitusvälineiden ja rahoitusta yhdistävien toimien täytäntöönpano. Tällainen rahoitus olisi saatava käyttöön joustavammin, jotta voidaan tarjota oikea-aikaista ja kohdennettua tukea kriittisille teknologioille strategisilla aloilla. Sen vuoksi Euroopan strategisten teknologioiden kehysvälineen, jäljempänä ’STEP-kehysväline’, olisi tarjottava rakenteellinen ratkaisu unionin investointitarpeisiin auttamalla kanavoimaan nykyiset EU:n varat paremmin kriittisiin investointeihin, joilla pyritään tukemaan kriittisten teknologioiden kehittämistä tai valmistusta, samalla kun säilytetään tasapuoliset toimintaedellytykset sisämarkkinoilla ja turvataan siten yhteenkuuluvuus ja pyritään STEP-kehysvälineestä rahoitettujen hankkeiden maantieteellisesti tasapainoiseen jakautumiseen ohjelmiin sisältyvien toimivaltuuksien mukaisesti.

(6)

Tulevina vuosina tarvitaan merkittäviä investointeja unionin avoimen strategisen riippumattomuuden vahvistamiseksi kokonaisvaltaisesti, unionin kilpailukyvyn säilyttämiseksi maailmanmarkkinoilla ja vihreän ja digitaalisen siirtymän saavuttamiseksi. Nykyisten EU:n ohjelmien ja rahastojen, mukaan lukien niistä rahoitus- ja investointitoimille myönnettävä talousarviotakuu sekä rahoitusvälineiden ja rahoitusta yhdistävien toimien täytäntöönpano, olisi edistettävä näiden tavoitteiden saavuttamista. Sen lisäksi, että unionin rahoitus otetaan täysimääräisesti käyttöön, se olisi saatava käyttöön joustavammin, jotta voidaan tarjota oikea-aikaista ja kohdennettua tukea kriittisille teknologioille asiaankuuluvilla aloilla ja vahvistaa unionin laajuisten ja rajatylittävien hankkeiden rahoitusta. Sen vuoksi Euroopan strategisten teknologioiden kehysvälineen, jäljempänä ’STEP-kehysväline’, olisi autettava kanavoimaan nykyiset unionin varat paremmin kriittisiin investointeihin, joilla pyritään tukemaan teknologioiden kehittämistä tai valmistusta asiaankuuluvilla aloilla, samalla kun säilytetään tasapuoliset toimintaedellytykset sisämarkkinoilla ja turvataan siten yhteenkuuluvuus ja pyritään STEP-kehysvälineestä rahoitettujen hankkeiden maantieteellisesti tasapainoiseen jakautumiseen ohjelmiin sisältyvien toimivaltuuksien mukaisesti. STEP-kehysvälineen olisi oltava avoin kaikille jäsenvaltioille, ja siinä olisi painotettava erityisesti asetuksessa (EU) .../... [nettonollateollisuutta koskeva säädös] määriteltyjä nettonollateollisuuslaaksoja sekä hankkeita, jotka toteutetaan asetuksen (EU) 2021/1056 11 artiklassa tarkoitettuihin alueellista oikeudenmukaista siirtymää koskeviin suunnitelmiin sisältyvillä alueilla, vähemmän kehittyneillä alueilla ja siirtymäalueilla sekä kehittyneemmillä alueilla jäsenvaltioissa, joiden keskimääräinen asukaskohtainen BKT on alle 27 jäsenvaltion EU:n keskiarvon ostovoimastandardina mitattuna ja laskettuna kautta 2015–2017 koskevien unionin lukujen perusteella.

(7)

STEP-kehysvälineessä olisi yksilöitävä resurssit, jotka olisi pantava täytäntöön nykyisissä unionin ohjelmissa ja rahastoissa, InvestEU-ohjelmassa, Horisontti Eurooppa -puiteohjelmassa, Euroopan puolustusrahastossa ja innovaatiorahastossa. Tähän olisi yhdistettävä 10 miljardin euron lisärahoitus. Tästä määrästä 5 miljardia euroa olisi käytettävä innovaatiorahaston (46) kasvattamiseen ja 3 miljardia euroa InvestEU-asetuksen nojalla EU-osioon käytettävissä olevan EU:n takuun kokonaismäärän nostamiseen 7,5 miljardiin (47) euroon ottaen huomioon asiaankuuluva rahoitusaste. Käyttöön olisi asetettava 0,5 miljardia euroa, jolla kasvatetaan Horisontti Eurooppa -puiteohjelmaa koskevan asetuksen (48) mukaisia rahoituspuitteita, ja asetusta olisi muutettava vastaavasti. Euroopan puolustusrahastoon (49) olisi annettava 1,5 miljardia euroa.

(7)

STEP-kehysvälineessä olisi yksilöitävä resurssit, joita on saatavilla STEP-tavoitteita edistäviä hankkeita varten nykyisissä unionin ohjelmissa ja rahastoissa eli InvestEU-ohjelmassa, Horisontti Eurooppa -puiteohjelmassa, EU4Health-ohjelmassa, Digitaalinen Eurooppa -ohjelmassa, Euroopan aluekehitysrahastossa (EAKR), koheesiorahastossa, oikeudenmukaisen siirtymän rahastossa (JTF), Euroopan sosiaalirahasto plussa -rahastossa (ESR+), elpymis- ja palautumistukivälineessä, Euroopan puolustusrahastossa ja innovaatiorahastossa. Tähän olisi yhdistettävä 13 miljardin euron lisärahoitus unionilta. Tästä määrästä 5 miljardia euroa olisi käytettävä innovaatiorahaston (46) kasvattamiseen ja 4,2 miljardia euroa InvestEU-asetuksen nojalla EU-osioon käytettävissä olevan EU:n takuun kokonaismäärän nostamiseen 10,5 miljardiin (47) euroon ottaen huomioon asiaankuuluva rahoitusaste. Käyttöön olisi asetettava 1,3 miljardia euroa, jolla kasvatetaan Horisontti Eurooppa -puiteohjelmaa koskevan asetuksen (48) mukaisia rahoituspuitteita, ja asetusta olisi muutettava vastaavasti. Euroopan puolustusrahastoon (49) olisi annettava 2,5 miljardia euroa.

(8)

STEP-tavoitteita edistäville hankkeille olisi myönnettävä suvereniteettimerkki edellyttäen, että hanke on arvioitu ja täyttää Horisontti Eurooppa -puiteohjelman, Digitaalinen Eurooppa -ohjelman (50), EU4Health-ohjelman (51), Euroopan puolustusrahaston tai innovaatiorahaston mukaisessa ehdotuspyynnössä vahvistetut vähimmäislaatuvaatimukset, erityisesti tukikelpoisuus-, poissulkemis- ja myöntämisperusteet, riippumatta siitä, onko hanke saanut rahoitusta kyseisistä välineistä. Näiden vähimmäislaatuvaatimusten vahvistaminen auttaa yksilöimään korkealaatuisia hankkeita. Tätä merkkiä olisi käytettävä laatumerkkinä, jolla autetaan hankkeiden toteuttajia houkuttelemaan julkisia ja yksityisiä investointeja todistamalla hankkeiden myötävaikutus STEP-tavoitteisiin. Lisäksi merkki parantaa EU:n rahoituksen saantia erityisesti helpottamalla kumulatiivisen tai yhdistetyn rahoituksen saantia useista unionin välineistä.

(8)

STEP-tavoitteita edistäville hankkeille olisi myönnettävä suvereniteettimerkki, jota myönnettäessä olisi otettava huomioon hankkeiden vaikutus teollisuuden paikallisten verkkojen lujittamiseen ja jäsentämiseen sekä niiden vaikutus työpaikkojen luomiseen, edellyttäen, että hanke on arvioitu ja täyttää Horisontti Eurooppa -puiteohjelman, Digitaalinen Eurooppa -ohjelman (50), EU4Health-ohjelman (51), Euroopan puolustusrahaston, innovaatiorahaston tai koheesiopolitiikan rahastojen mukaisessa ehdotuspyynnössä vahvistetut vähimmäislaatuvaatimukset, erityisesti tukikelpoisuus-, poissulkemis- ja myöntämisperusteet, riippumatta siitä, onko hanke saanut rahoitusta kyseisistä välineistä. Näiden vähimmäislaatuvaatimusten vahvistaminen auttaa yksilöimään korkealaatuisia hankkeita. Asetuksen (EU) .../... [nettonollateollisuutta koskeva säädös] mukaisesti yksilöityjen strategisten hankkeiden, jotka täyttävät nettonollateollisuutta koskevan säädöksen häiriönsietokykyä tai kilpailukykyä koskevat perusteet, katsotaan edistävän tämän asetuksen tavoitteita joko vähentämällä tai ehkäisemällä strategisia riippuvuuksia tai tuomalla sisämarkkinoille innovatiivisen huippuluokan osatekijän. Sen vuoksi näille asetuksen (EU) .../... [nettonollateollisuutta koskeva säädös] mukaisille strategisille hankkeille olisi myönnettävä suvereniteettimerkki. Samoin, koska kaikkien asetuksen (EU) .../... [kriittisiä raaka-aineita koskeva säädös] mukaisesti yksilöityjen strategisten hankkeiden tarkoituksena on täyttää tämän kehysvälineen tavoitteet, niillekin olisi myönnettävä suvereniteettimerkki. Jotta voidaan edistää hankkeita, jotka viime kädessä omalta osaltaan vähentävät Euroopan strategista riippuvuutta kolmansista maista, merkki olisi myönnettävä ainoastaan hankkeille, joita hallinnoivat unioniin tai asianomaiseen ohjelmaan assosioituneeseen kolmanteen maahan sijoittautuneet oikeussubjektit. Samassa hengessä, jos hanketta hallinnoi useampi oikeussubjekti, merkki olisi myönnettävä hankkeelle vain, jos vähintään yksi riippumaton oikeussubjekti on sijoittautunut jäsenvaltioon ja vähintään kaksi muuta riippumatonta oikeussubjektia on sijoittautunut eri jäsenvaltioihin tai assosioituneisiin maihin. Tätä merkkiä olisi käytettävä laatumerkkinä, jolla autetaan hankkeiden toteuttajia houkuttelemaan julkisia ja yksityisiä investointeja todistamalla hankkeiden myötävaikutus STEP-tavoitteisiin. Lisäksi merkki parantaa EU:n rahoituksen saantia erityisesti helpottamalla kumulatiivisen tai yhdistetyn rahoituksen saantia useista unionin välineistä. Jäsenvaltioita olisi myös kannustettava ottamaan suvereniteettimerkki huomioon, kun ne myöntävät kansallista tukea omien ohjelmiensa kautta.

(9)

Tätä varten olisi voitava tukeutua muita unionin ohjelmia varten asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 (52) 126 ja 127 artiklan mukaisesti tehtyihin arviointeihin, jotta voidaan vähentää unionin varojen edunsaajien hallinnollista taakkaa ja kannustaa investoimaan painopisteiden mukaisiin teknologioihin. Edellyttäen, että toimet ovat elpymis- ja palautumistukivälinettä koskevan asetuksen säännösten mukaisia (53), jäsenvaltioiden olisi harkittava suvereniteettimerkin saaneiden toimien sisällyttämistä valmisteltaessa ja ehdotettaessa elpymis- ja palautumissuunnitelmia sekä päätettäessä investointihankkeista, jotka rahoitetaan modernisaatiorahastoon sisältyvästä jäsenvaltion osuudesta. Komission olisi otettava suvereniteettimerkki huomioon myös EIP:n perussäännön 19 artiklassa säädetyssä menettelyssä ja InvestEU-asetuksen 23 artiklassa säädetyssä politiikkojen noudattamista koskevassa tarkastuksessa. Lisäksi toteutuskumppaneita olisi vaadittava tutkimaan hankkeita, joille on myönnetty suvereniteettimerkki, jos ne kuuluvat niiden maantieteelliseen ja toiminta-alueeseen kyseisen asetuksen 26 artiklan 5 kohdan mukaisesti. STEP-kehysvälineen piiriin kuuluvista ohjelmista vastaavia viranomaisia olisi myös kannustettava harkitsemaan tukea asetuksen 2 artiklan soveltamisalaan kuuluville strategisille hankkeille, jotka on yksilöity nettonollateollisuutta ja kriittisiä raaka-aineita koskevien säädösten mukaisesti ja joihin voidaan soveltaa kumulatiivista rahoitusta koskevia sääntöjä.

(9)

Tätä varten olisi voitava tukeutua muita unionin ohjelmia varten asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 (52) 126 ja 127 artiklan mukaisesti tehtyihin arviointeihin, jotta voidaan vähentää unionin varojen edunsaajien hallinnollista taakkaa ja kannustaa investoimaan painopisteiden mukaisiin teknologioihin. Edellyttäen, että toimet ovat elpymis- ja palautumistukivälinettä koskevan asetuksen (53) säännösten mukaisia, jäsenvaltioiden olisi harkittava suvereniteettimerkin saaneiden hankkeiden sisällyttämistä tarkistaessaan elpymis- ja palautumissuunnitelmiaan sekä päättäessään investointihankkeista, jotka rahoitetaan modernisaatiorahastoon sisältyvästä jäsenvaltion osuudesta. Komission olisi otettava suvereniteettimerkki huomioon myös EIP:n perussäännön 19 artiklassa säädetyssä menettelyssä ja InvestEU-asetuksen 23 artiklassa säädetyssä politiikkojen noudattamista koskevassa tarkastuksessa. Lisäksi toteutuskumppaneita olisi vaadittava tutkimaan hankkeita, joille on myönnetty suvereniteettimerkki, jos ne kuuluvat niiden maantieteelliseen ja toiminta-alueeseen kyseisen asetuksen 26 artiklan 5 kohdan mukaisesti. STEP-kehysvälineen piiriin kuuluvista ohjelmista vastaavien viranomaisten olisi harkittava tukea tämän asetuksen 2 artiklan soveltamisalaan kuuluville strategisille hankkeille, jotka on yksilöity asetuksen (EU) .../... [nettonollateollisuutta koskeva säädös] ja asetuksen (EU) .../... [kriittisiä raaka-aineita koskeva säädös] mukaisesti ja joihin voidaan soveltaa kumulatiivista rahoitusta koskevia sääntöjä.

(9 a)

Jotta voidaan varmistaa avoin strateginen riippumattomuus ja tehostaa kriittisten teknologioiden tutkimus- ja innovointitulosten hyödyntämistä markkinoilla, unionin täytyy toimia standardien asettajana, kuten todetaan 2 päivänä helmikuuta 2022 annetussa komission tiedonannossa ”Standardointia koskeva EU:n strategia – Tuetaan EU:n sisämarkkinoiden häiriönsietokykyä, vihreyttä ja digitaalisuutta maailmanlaajuisten standardien avulla”. Sen vuoksi hankkeita, joiden ehdotukseen sisältyy standardointitoimia, olisi suosittava kaikissa unionin ohjelmissa, joista myönnetään rahoitusta STEP-kehysvälineestä. Lisäksi on välttämätöntä harkita standardointia STEP-kehysvälineen hankkeiden täytäntöönpanossa, jotta voidaan nopeuttaa ja laajentaa tietyn teknologian käyttöönottoa sisämarkkinoilla. Lisäksi kansainvälisten standardien saattaminen Euroopan etujen mukaisiksi voi varmistaa teknologisen johtoaseman ja tasapuoliset toimintaedellytykset maailmanlaajuisesti. Komission ja jäsenvaltioiden olisi toteutettava erityisiä toimia STEP-kehysvälineen hankkeiden tukemiseksi, jotta ne voivat aktiivisesti toimia standardien laatimisessa ja kansallisten, eurooppalaisten ja tarvittaessa kansainvälisten standardointielinten kanssa.

(9 b)

Koska luottamus on investointien kannalta ratkaiseva tekijä, olisi luotava hallintorakenne sen varmistamiseksi, että STEP-kehysväline pannaan täytäntöön vaikuttavalla, tehokkaalla, oikeudenmukaisella ja avoimella tavalla. Tätä varten komission olisi perustettava STEP-komitea, joka koostuu komission asiantuntijoista tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvien eri teknologioiden sekä niiden unionin ohjelmien ja rahastojen aloilla, joista kehysvälinettä tuetaan taloudellisesti. STEP-komitealle olisi annettava tehtäväksi suvereniteettimerkin myöntäminen ja siitä tiedottaminen sekä suvereniteettiportaalin hallinnointi, ja sen olisi huolehdittava koordinoinnista kehysvälineen tavoitteiden saavuttamisen kannalta merkityksellisten verkostojen ja sidosryhmien välillä. Koska tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvat teknologiat kehittyvät jatkuvasti, olisi perustettava strategisia teknologioita käsittelevä teollisuuden neuvoa-antava ryhmä, joka avustaa komissiota antamalla neuvoja teknologian viimeaikaisesta kehityksestä ja asianomaisten alojen kohtaamista haasteista. Tämän ryhmän olisi koostuttava unionin teollisuuden edustajista tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvilla aloilla. Teollisuuden neuvoa-antavassa ryhmässä olisi otettava huomioon maantieteellinen tasapaino.

(10)

Komission olisi perustettava uusi julkisesti saatavilla oleva verkkosivusto, jäljempänä ’suvereniteettiportaali’, jossa annetaan tietoa saatavilla olevasta tuesta yrityksille ja hankkeiden toteuttajille, jotka hakevat rahoitusta STEP-investointeihin. Tätä varten siinä olisi esitettävä helposti saatavilla olevalla ja käyttäjäystävällisellä tavalla EU:n talousarviosta saatavilla olevat STEP-investointien rahoitusmahdollisuudet. Tähän olisi sisällyttävä tiedot suoraan hallinnoitavista ohjelmista, joita ovat esimerkiksi Horisontti Eurooppa -puiteohjelma, Digitaalinen Eurooppa -ohjelma, EU4Health-ohjelma ja innovaatiorahasto, sekä muista ohjelmista, joita ovat esimerkiksi InvestEU-ohjelma, elpymis- ja palautumistukiväline ja koheesiopolitiikan rahastot. Lisäksi suvereniteettiportaalin pitäisi auttaa lisäämään STEP-investointien näkyvyyttä sijoittajille, sillä siihen sisällytetään luettelo hankkeista, joille on myönnetty suvereniteettimerkki. Portaalissa olisi myös lueteltava kansalliset toimivaltaiset viranomaiset, jotka toimivat yhteyspisteinä STEP-kehysvälineen täytäntöönpanossa kansallisella tasolla.

(10)

Komission olisi perustettava uusi julkisesti saatavilla oleva verkkosivusto, jäljempänä ’suvereniteettiportaali’, jossa annetaan tietoa STEP-tavoitteita edistäviin hankkeisiin saatavilla olevasta tuesta. Unionin rahoitusohjelmien mukaisiin STEP-hankkeisiin rahoitusta hakevien yritysten ja hankkeiden toteuttajien tarpeisiin vastaamiseksi suvereniteettiportaalissa olisi esitettävä helposti saatavilla olevalla ja käyttäjäystävällisellä tavalla EU:n talousarviosta saatavilla olevat STEP-investointien rahoitusmahdollisuudet. Tähän olisi sisällyttävä tiedot suoraan hallinnoitavista unionin ohjelmista, eli Horisontti Eurooppa -puiteohjelmasta, Digitaalinen Eurooppa -ohjelmasta, EU4Health-ohjelmasta, Euroopan puolustusrahastosta ja innovaatiorahastosta, sekä muista unionin rahoituslähteistä, eli InvestEU-ohjelmasta, elpymis- ja palautumistukivälineestä ja koheesiopolitiikan rahastoista. Jotta suvereniteettiportaalista olisi enemmän hyötyä hankkeiden toteuttajille, portaaliin olisi sisällytettävä nopea simulaattori, joka antaa ohjeita siitä, mistä unionin ohjelmasta tai rahastosta yksittäinen hanke voi saada rahoitusta, paljastamatta luottamuksellisia liiketoimintatietoja ja olematta oikeudellisesti sitova. Lisäksi suvereniteettiportaalin pitäisi auttaa lisäämään STEP-investointien näkyvyyttä sijoittajille, sillä siihen sisällytetään luettelo hankkeista, joille on myönnetty suvereniteettimerkki. Turvallisuuteen ja puolustukseen liittyviä hankkeita koskevien tietojen julkaisemista olisi arvioitava tapauskohtaisesti, ja julkaiseminen olisi rajoitettava hankkeisiin, joissa hankkeen toteuttaja tai komissio pitää julkaisemista tarpeellisena. Olisi kiinnitettävä asianmukaista huomiota siihen, että puolustusasioissa on tarpeen varmistaa tietojen luottamuksellisuus ja tietoturva. Portaalissa olisi myös lueteltava kansalliset toimivaltaiset viranomaiset, jotka toimivat yhteyspisteinä STEP-kehysvälineen täytäntöönpanossa kansallisella tasolla. Komission olisi varmistettava portaalin täydentävyys vastaavien portaalien, myös Euroopan nettonollafoorumin, kanssa ja vältettävä byrokratiaa ja hallinnollista rasitetta.

(10 a)

Komission olisi seurattava kehysvälineen tavoitteiden täytäntöönpanoa, jotta voidaan tarkkailla edistymistä unionin toimintapoliittisten tavoitteiden saavuttamisessa. Seuranta olisi toteutettava tavalla, joka on kohdennettu ja oikeassa suhteessa kehysvälineen puitteissa toteutettuihin toimiin, jotta vältetään ylisääntely ja hallinnollinen rasite, erityisesti rahoituksen saajien osalta. Jotta voidaan varmistaa vastuuvelvollisuus unionin kansalaisia kohtaan, komission olisi raportoitava vuosittain Euroopan parlamentille ja neuvostolle kehysvälineen tavoitteiden täytäntöönpanon edistymisestä kunkin ohjelman ja rahaston osalta, asianomaisista ohjelmista ja rahastoista rahoitettavista STEP-kehysvälineen kokonaismenoista sekä STEP-kehysvälineen tuloksellisuudesta kyseisissä ohjelmissa vahvistettujen tulosindikaattoreiden perusteella. Lisäksi olisi annettava tietoa kehysvälineen laadullisesta ja määrällisestä panoksesta rajatylittäviin hankkeisiin sekä hankkeisiin jäsenvaltiokohtaisesti.

(11)

Vaikka STEP-kehysväline perustuu nykyisten ohjelmien uudelleenohjelmointiin ja vahvistamiseen strategisten investointien tukemiseksi, sillä on myös tärkeä asema valmisteltaessa uusia toimia ja testattaessa niiden käyttökelpoisuutta Euroopan suvereniteettirahastoa varten. Vuonna 2025 tehtävässä arvioinnissa arvioidaan toteutettujen toimien merkityksellisyyttä, ja sitä käytetään perustana arvioitaessa tarvetta laajentaa strategisille aloille suunnattavaa tukea.

(11)

Vaikka STEP-kehysväline perustuu nykyisten ohjelmien uudelleenohjelmointiin ja vahvistamiseen strategisten investointien tukemiseksi sekä unionin riippuvuuksien vähentämiseen, sillä on myös tärkeä asema valmisteltaessa uusia toimia ja testattaessa niiden käyttökelpoisuutta, sillä se tarjoaa tarvittavan rakenteellisen ratkaisun unionin investointitarpeisiin. Sitä voidaan erityisesti pitää askeleena kohti Euroopan suvereniteettirahastoa, joka voisi osaltaan vaikuttaa Euroopan teollisuuspolitiikan laatimiseen ja vahvistamiseen tarjoamalla lisärahoitusta Euroopan teollisuudelle vuoden 2027 jälkeisessä monivuotisessa rahoituskehyksessä. Vuonna 2025 tehtävässä väliarvioinnissa arvioidaan toteutettujen toimien merkityksellisyyttä sekä annetaan ajantasaista tietoa unionin ja kaikkein strategisimpien alojen riippuvuuksista, jotta voidaan vahvistaa sen riippumattomuutta kokonaisvaltaisesti. Väliarvioinnissa komission olisi myös arvioitava mahdollisuutta laajentaa suvereniteettiportaalia siten, että siihen yhdistetään kaikki olemassa olevat julkisesti saatavilla olevat verkkosivustot ja siinä annetaan tietoa suoran, yhteistyöhön perustuvan ja välillisen hallinnoinnin piiriin kuuluvista unionin ohjelmista ja rahastoista yhdessä portaalissa. Sitä olisi käytettävä perustana arvioitaessa tarvetta laajentaa strategisille aloille suunnattavaa tukea vuoden 2027 jälkeisessä monivuotisessa rahoituskehyksessä, jotta voidaan paremmin vastata havaittuihin haasteisiin ja saavuttaa unionin toimintapoliittiset tavoitteet tällä alalla.

(12)

Direktiiviä 2003/87/EY (54) olisi muutettava mahdollistamalla 5 miljardin lisärahoituspuitteet kaudelle 2024–2027. Innovaatiorahastosta tuetaan investointeja innovatiivisiin vähähiilisiin teknologioihin, joiden on tarkoitus kuulua STEP-kehysvälineen soveltamisalaan. Innovaatiorahaston varojen lisäyksen olisi sen vuoksi mahdollistettava sellaisen rahoituksen tarjoaminen, jolla vastataan tavoitteeseen tukea kriittisten puhtaiden teknologioiden kehittämistä tai valmistusta unionissa. Yhteenkuuluvuuden turvaamista ja sisämarkkinoiden edistämistä koskevien tavoitteiden mukaisesti ja vihreän siirtymän ja puhtaiden teknologioiden kehittämisen tukemiseksi kaikkialla unionissa lisämäärärahat on asetettava saataville ehdotuspyyntöjen kautta, jotka ovat avoimia sellaisten jäsenvaltioiden yhteisöille, joiden keskimääräinen asukaskohtainen BKT on alle 27 jäsenvaltion EU:n keskiarvon ostovoimastandardina mitattuna ja laskettuna kautta 2015–2017 koskevien unionin lukujen perusteella.

(12)

Direktiiviä 2003/87/EY (54) olisi muutettava mahdollistamalla Euroopan unionin yleisestä talousarviosta myönnettävät 5 miljardin lisärahoituspuitteet kaudelle 2024–2027. Innovaatiorahastosta tuetaan investointeja innovatiivisiin vähähiilisiin teknologioihin, joiden on tarkoitus kuulua STEP-kehysvälineen soveltamisalaan. Innovaatiorahaston varojen lisäyksen olisi sen vuoksi mahdollistettava sellaisen rahoituksen tarjoaminen, jolla vastataan tavoitteeseen tukea nettonollateknologioiden kehittämistä tai valmistusta unionissa. Taloudellisen, sosiaalisen ja alueellisen yhteenkuuluvuuden turvaamista ja sisämarkkinoiden edistämistä koskevien tavoitteiden mukaisesti ja vihreän siirtymän ja nettonollateknologioiden kehittämisen tukemiseksi kaikkialla unionissa lisämäärärahat on asetettava saataville ehdotuspyyntöjen kautta, jotka koskevat asetuksessa EU .../... [nettonollateollisuutta koskeva säädös] määriteltyjä strategisia hankkeita, edellyttäen, että ne täyttävät joko häiriönsietokykyä tai kilpailukykyä koskevat perusteet strategisten hankkeiden valintaprosessissa. Rahoituspuitteet olisi asetettava 31 päivään joulukuuta 2025 asti käyttöön tasasuuruisina osina investointien tukemiseksi sellaisten jäsenvaltioiden yhteisöille, joiden keskimääräinen asukaskohtainen BKT on alle 27 jäsenvaltion EU:n keskiarvon ostovoimastandardina mitattuna ja laskettuna kautta 2015–2017 koskevien unionin lukujen perusteella, sekä kaikkien jäsenvaltioiden yhteisöille. Tekninen tuki jäsenvaltioille, joiden osallistuminen on vähäistä päästökauppadirektiivin viimeisimmän tarkistuksen mukaisesti, olisi säilytettävä kaikissa kyseisissä ehdotuspyynnöissä.

(13)

Jotta voidaan laajentaa mahdollisuuksia tukea investointeja, joilla pyritään vahvistamaan teollisuuden kehittämistä ja vahvistamaan arvoketjuja strategisilla aloilla, EAKR:stä myönnettävän tuen soveltamisalaa olisi laajennettava säätämällä EAKR:n uusista erityistavoitteista, sanotun kuitenkaan rajoittamatta asetuksessa (EU) 2021/1060 (55) ja asetuksessa (EU) 2021/1058 (56) vahvistettujen menojen tukikelpoisuutta ja ilmastomenoja koskevien sääntöjen soveltamista. Strategisilla aloilla olisi myös oltava mahdollista tarjota tuotannollista investointitukea muille kuin pk-yrityksille, mikä voi merkittävästi edistää vähemmän kehittyneiden alueiden ja siirtymäalueiden kehitystä, sekä sellaisten jäsenvaltioiden kehittyneemmille alueille, joiden BKT asukasta kohden on alle EU:n keskiarvon. Hallintoviranomaisia kannustetaan edistämään suurten yritysten ja paikallisten pk-yritysten, toimitusketjujen sekä innovointi- ja teknologiaekosysteemien välistä yhteistyötä. Näin voitaisiin tukea Euroopan yleistä kykyä vahvistaa asemaansa näillä aloilla tarjoamalla kaikille jäsenvaltioille mahdollisuus tällaisiin investointeihin ja torjua siten erojen kasvamisen riskiä.

(13)

Jotta voidaan laajentaa mahdollisuuksia tukea investointeja, joilla pyritään vahvistamaan teollisuuden kehittämistä ja vahvistamaan arvoketjuja strategisilla aloilla, EAKR:stä myönnettävän tuen soveltamisalaa olisi laajennettava säätämällä EAKR:n uusista erityistavoitteista, sanotun kuitenkaan rajoittamatta asetuksessa (EU) 2021/1060 (55) ja asetuksessa (EU) 2021/1058 (56) vahvistettujen menojen tukikelpoisuutta ja ilmastomenoja koskevien sääntöjen soveltamista. Strategisilla aloilla olisi myös oltava mahdollista tarjota tuotannollista investointitukea yrityksille, erityisesti pk-yrityksille ja mid-cap-yrityksille, mikä voi merkittävästi edistää kehitystä vähemmän kehittyneillä alueilla ja siirtymäalueilla sekä sellaisten jäsenvaltioiden kehittyneemmillä alueilla, joiden BKT asukasta kohden on alle EU:n keskiarvon. Hallintoviranomaisia kannustetaan edistämään suurten yritysten ja paikallisten pk-yritysten, toimitusketjujen sekä innovointi- ja teknologiaekosysteemien välistä yhteistyötä. Näin voitaisiin tukea Euroopan yleistä kykyä vahvistaa asemaansa näillä aloilla tarjoamalla kaikille jäsenvaltioille mahdollisuus tällaisiin investointeihin ja torjua siten erojen kasvamisen riskiä. Näihin uusiin erityistavoitteisiin kohdennetut määrärahat olisi rajoitettava enintään 20 prosenttiin EAKR:n alustavista määrärahoista asetuksen (EU) 2021/1058 mukaisesti.

(14)

Asetuksessa (EU) 2021/1056 (57) säädettyä JTF-rahastosta tarjottavan tuen soveltamisalaa olisi laajennettava kattamaan myös suurten yritysten investoinnit puhtaisiin teknologioihin, joilla edistetään STEP-kehysvälineen tavoitteita, edellyttäen että niiden odotetaan edistävän ilmastoneutraaliuteen siirtymistä alueellisissa oikeudenmukaista siirtymää koskevissa suunnitelmissa esitetyllä tavalla. Tällaisille investoinneille annettava tuki ei saisi edellyttää alueellisen oikeudenmukaista siirtymää koskevan suunnitelman tarkistamista, jos tarkistus liittyisi yksinomaan puuteanalyysiin, jolla investointi perustellaan työpaikkojen luomisen näkökulmasta.

(14)

Asetuksessa (EU) 2021/1056 (57) säädettyä JTF-rahastosta tarjottavan tuen soveltamisalaa olisi laajennettava kattamaan myös yritysten, erityisesti pk-yritysten ja mid-cap-yritysten, investoinnit nettonollateknologioihin ja näiden investointien tukena työvoima- ja osaamispulaa korjaaviin toimiin, joilla edistetään STEP-kehysvälineen tavoitteita, edellyttäen, että niiden odotetaan edistävän ilmastoneutraaliuteen siirtymistä alueellisissa oikeudenmukaista siirtymää koskevissa suunnitelmissa esitetyllä tavalla. Muiden yritysten kuin pk-yritysten tukemisen yhteydessä olisi otettava huomioon myös investoinnit, joilla edistetään oppisopimuskoulutuspaikkojen ja työpaikkojen luomista tai tarjotaan koulutusta uusien taitojen hankkimiseksi. Tällaisille investoinneille annettava tuki ei saisi edellyttää alueellisen oikeudenmukaista siirtymää koskevan suunnitelman tarkistamista.

(14 a)

Jäsenvaltioilla olisi oltava mahdollisuus siirtää kaikki alustavasti myönnetyt määrärahansa tai osa niistä brexit-mukautusvarauksen varoista EAKR:ään tai ESR+:aan edellyttäen, että niillä tuetaan tuotannollisia investointeja, joilla voidaan edistää merkittävästi kehitystä vähemmän kehittyneillä alueilla ja siirtymäalueilla sekä sellaisten jäsenvaltioiden kehittyneemmillä alueilla, joiden BKT asukasta kohden on alle EU:n keskiarvon, myös niillä alueilla ja niissä paikallisyhteisöissä, joihin Yhdistyneen kuningaskunnan eroaminen unionista vaikuttaa eniten. EAKR:stä ja ESR:stä ja brexit-mukautusvarauksesta rahoitettavien STEP-kehysvälineen tavoitteiden saavuttamista edistävät investoinnit voivat palvella samankaltaisia tarkoituksia ja niiden sisältö voi olla samankaltainen, koska molemmilla pyritään viime kädessä vahvistamaan Euroopan kokonaisedellytyksiä vahvistaa asemaansa tietyillä aloilla tarjoamalla jäsenvaltioille mahdollisuus tällaisiin investointeihin ja näin ehkäisemään kasvavien erojen riskiä ja lieventämään kielteisiä vaikutuksia taloudelliseen, sosiaaliseen ja alueelliseen yhteenkuuluvuuteen.

(14 b)

Jäsenvaltioilla olisi myös oltava mahdollisuus siirtää alustavat määrärahansa kokonaan tai osittain brexit-mukautusvarauksen määrärahoista JTF:ään edellyttäen, että näillä varoilla tuetaan toimia, jotka ovat hyväksyttyjen alueellisten oikeudenmukaista siirtymää koskevien suunnitelmien mukaisia, myös niillä oikeudenmukaisen siirtymän tukialueilla, joihin Yhdistyneen kuningaskunnan ero unionista vaikuttaa suoraan tai välillisesti eniten. Sekä JTF että brexit-mukautusvaraus voivat edistää STEP-kehysvälineen tavoitteita, koska molemmilla pyritään viime kädessä vahvistamaan Euroopan kokonaisedellytyksiä vahvistaa asemaansa tietyillä aloilla tarjoamalla jäsenvaltioille mahdollisuus tällaisiin investointeihin ja näin ehkäisemään kasvavien erojen riskiä ja lieventämään kielteisiä vaikutuksia taloudelliseen, sosiaaliseen ja alueelliseen yhteenkuuluvuuteen.

(16)

Jotta voidaan vauhdittaa investointeja ja tarjota välittömästi varoja EAKR:sta, ESR+:sta (59) ja JTF:stä STEP-tavoitteita tukeviin investointeihin, olisi säädettävä ylimääräisestä poikkeuksellisesta ennakkomaksusta, joka suoritetaan kertaluonteisena maksuna STEP-tavoitteita tukeviin investointeihin liittyvien toimintalinjojen osalta. Ylimääräistä ennakkomaksua olisi sovellettava koko JTF-määrärahaan, koska sen täytäntöönpanoa on nopeutettava ja koska jäsenvaltiot saavat JTF-rahastosta merkittävästi tukea STEP-tavoitteiden saavuttamiseen. Kyseisiin poikkeuksellisiin ennakkomaksuihin sovellettavien sääntöjen olisi oltava yhdenmukaisia asetuksessa (EU) 2021/1060 vahvistettujen ennakkomaksuihin sovellettavien sääntöjen kanssa. Jotta voidaan lisäksi edistää tällaisten investointien käyttöönottoa ja nopeuttaa täytäntöönpanoa, EU:n rahoitusosuus pitäisi voida nostaa 100 prosenttiin STEP-toimintalinjojen osalta. Hallintoviranomaisia kannustetaan soveltamaan uusien STEP-tavoitteiden täytäntöönpanossa tiettyjä sosiaalisia periaatteita tai edistämään myönteisiä sosiaalisia tuloksia, joista esimerkkejä ovat oppisopimus- ja työpaikkojen luominen heikommassa asemassa oleville nuorille, erityisesti työelämän ja koulutuksen ulkopuolella oleville nuorille, julkisia hankintoja koskevien direktiivien sosiaalisten myöntämisperusteiden soveltaminen silloin, kun hankkeen toteuttaa julkisten hankintojen soveltamisalaan kuuluva elin, ja sovellettavien palkkojen maksaminen työehtosopimusneuvotteluissa sovitun mukaisesti.

(16)

Jotta voidaan vauhdittaa investointeja ja tarjota välittömästi varoja EAKR:sta, ESR+:sta (59) ja JTF:stä STEP-tavoitteita tukeviin investointeihin, olisi säädettävä ylimääräisestä poikkeuksellisesta ennakkomaksusta, joka suoritetaan kertaluonteisena maksuna STEP-tavoitteita tukeviin investointeihin liittyvien toimintalinjojen osalta. Ylimääräistä ennakkomaksua olisi sovellettava koko JTF-määrärahaan, koska sen täytäntöönpanoa on nopeutettava ja koska jäsenvaltiot saavat JTF-rahastosta merkittävästi tukea STEP-tavoitteiden saavuttamiseen. Kyseisiin poikkeuksellisiin ennakkomaksuihin sovellettavien sääntöjen olisi oltava yhdenmukaisia asetuksessa (EU) 2021/1060 vahvistettujen ennakkomaksuihin sovellettavien sääntöjen kanssa. Jotta voidaan lisäksi edistää tällaisten investointien käyttöönottoa ja nopeuttaa täytäntöönpanoa, EU:n rahoitusosuus pitäisi voida nostaa enintään 100 prosenttiin STEP-toimintalinjojen osalta. Hallintoviranomaisia kannustetaan soveltamaan uusien STEP-tavoitteiden täytäntöönpanossa tiettyjä sosiaalisia periaatteita ja edistämään myönteisiä sosiaalisia tuloksia, joista esimerkkejä ovat oppisopimuskoulutuspaikkojen ja laadukkaiden työpaikkojen luominen heikommassa asemassa oleville nuorille, erityisesti työelämän ja koulutuksen ulkopuolella oleville nuorille, julkisia hankintoja koskevien direktiivien sosiaalisten myöntämisperusteiden soveltaminen silloin, kun hankkeen toteuttaa julkisten hankintojen soveltamisalaan kuuluva elin, ja sovellettavien palkkojen maksaminen työehtosopimusneuvotteluissa sovitun mukaisesti.

(18)

Kauden 2014–2020 ohjelmien täytäntöönpanoa koskevaa sääntelykehystä on mukautettu viime vuosina, jotta jäsenvaltioille ja alueille voidaan tarjota lisää joustovaraa täytäntöönpanosääntöjen osalta ja enemmän likviditeettiä covid-19-pandemian ja Ukrainaan kohdistuvan hyökkäyssodan vaikutusten torjumiseksi. Nämä ohjelmakauden lopussa käyttöön otetut toimenpiteet edellyttävät riittävästi aikaa ja hallinnollisia resursseja, jotta niitä voidaan hyödyntää ja ne voidaan panna täytäntöön kaikilta osin, myös silloin, kun jäsenvaltiot kohdentavat resursseja STEP-tavoitteisiin liittyvien kauden 2021–2027 toimenpideohjelmien tarkistamiseen. Ohjelmaviranomaisten hallinnollisen taakan keventämiseksi ja varojen menettämisen estämiseksi puhtaasti hallinnollisista syistä ohjelmien päättämisen yhteydessä, kauden 2014–2020 ohjelmien hallinnollisen päättämisen määräaikoja olisi pidennettävä asetuksessa (EU) N:o 1303/2013 (61) ja asetuksessa (EU) N:o 223/2014 (62). Erityisesti kyseisen lopullisen maksupyynnön jättämisen määräaikaa olisi pidennettävä 12 kuukaudella. Lisäksi määräaikaa asiakirjojen esittämiselle sulkemista varten olisi pidennettävä 12 kuukaudella. Tämän muutoksen yhteydessä on aiheellista selventää, että tukikelpoisuusajan loppuun asti (vuoden 2023 lopussa) ostettujen elintarvikkeiden ja materiaalien jakelu voi jatkua kyseisen päivämäärän jälkeen. EU:n talousarvion moitteettoman toteuttamisen ja maksumäärärahojen enimmäismäärien noudattamisen varmistamiseksi vuonna 2025 suoritettavien maksujen enimmäismääräksi olisi asetettava yksi prosentti monivuotisen rahoituskehyksen määrärahoista ohjelmaa kohden. Maksettavia määriä, jotka ylittävät yhden prosentin enimmäismäärän ohjelman määrärahoista rahastoa kohden vuonna 2025, ei maksettaisi vuonna 2025 eikä sitä seuraavina vuosina, vaan ne käytettäisiin ainoastaan ennakkomaksujen poistamiseen tileistä. Käyttämättömät määrät vapautetaan päättämishetkellä vapauttamista koskevien yleisten sääntöjen mukaisesti.

(18)

Kauden 2014–2020 ohjelmien täytäntöönpanoa koskevaa sääntelykehystä on mukautettu viime vuosina, jotta jäsenvaltioille ja alueille voidaan tarjota lisää joustovaraa täytäntöönpanosääntöjen osalta ja enemmän likviditeettiä covid-19-pandemian ja Ukrainaan kohdistuvan hyökkäyssodan vaikutusten torjumiseksi. Nämä toimenpiteet edellyttävät riittävästi aikaa ja hallinnollisia resursseja, jotta niitä voidaan hyödyntää ja ne voidaan panna täytäntöön kaikilta osin, myös silloin, kun jäsenvaltiot kohdentavat resursseja STEP-tavoitteisiin liittyvien kauden 2021–2027 toimenpideohjelmien tarkistamiseen. Ohjelmaviranomaisten hallinnollisen taakan keventämiseksi ja varojen menettämisen estämiseksi puhtaasti hallinnollisista syistä ohjelmien päättämisen yhteydessä, kauden 2014–2020 ohjelmien hallinnollisen päättämisen määräaikoja olisi pidennettävä asetuksessa (EU) N:o 1303/2013 (61) ja asetuksessa (EU) N:o 223/2014 (62). Erityisesti kyseisen lopullisen maksupyynnön jättämisen määräaikaa olisi pidennettävä 12 kuukaudella. Lisäksi määräaikaa asiakirjojen esittämiselle sulkemista varten olisi pidennettävä 12 kuukaudella. Näin ollen jäsenvaltioiden olisi voitava toimittaa lopullinen maksupyyntö viimeistään 30 päivänä kesäkuuta 2025 ja asetuksen (EU) N:o 1303/2013 138 artiklassa tarkoitetut asiakirjat viimeistään 15 päivänä helmikuuta 2026, jotta jäsenvaltioilla olisi riittävästi aikaa saattaa hankkeiden päättämisprosessi valmiiksi. Tämän muutoksen yhteydessä on aiheellista selventää, että tukikelpoisuusajan loppuun asti (vuoden 2023 lopussa) ostettujen elintarvikkeiden ja materiaalien jakelu voi jatkua kyseisen päivämäärän jälkeen. EU:n talousarvion moitteettoman toteuttamisen ja maksumäärärahojen enimmäismäärien noudattamisen varmistamiseksi vuonna 2025 suoritettavien maksujen enimmäismääräksi olisi asetettava 10 prosenttia monivuotisen rahoituskehyksen määrärahoista ohjelmaa kohden. Maksettavia määriä, jotka ylittävät 10 prosentin enimmäismäärän ohjelman määrärahoista rahastoa kohden vuonna 2025, ei maksettaisi vuonna 2025 eikä sitä seuraavina vuosina, vaan ne käytettäisiin ainoastaan ennakkomaksujen poistamiseen tileistä. Käyttämättömät määrät vapautetaan päättämishetkellä vapauttamista koskevien yleisten sääntöjen mukaisesti. Kun otetaan huomioon SEUT-sopimuksen 349 artiklassa määriteltyjen syrjäisimpien alueiden erityishaasteet, olisi säädettävä erityisestä poikkeuksesta viimeistä tilivuotta koskevan lopullisen välimaksatushakemuksen jättämisen määräajasta ja vuoden 2025 välimaksujen enimmäismääräksi olisi asetettava 15 prosenttia.

(19)

InvestEU-ohjelma on EU:n lippulaivaohjelma, jolla edistetään investointeja ja erityisesti vihreää ja digitaalista siirtymää tarjoamalla kysyntälähtöistä rahoitusta, myös rahoituslähteitä yhdistämällä, ja teknistä apua. Tällainen toimintatapa auttaa houkuttelemaan lisää julkista ja yksityistä pääomaa. Kun otetaan huomioon InvestEU-takuun suuri kysyntä markkinoilla, InvestEU-ohjelman EU-osiota olisi vahvistettava, jotta se vastaisi STEP-kehysvälineen tavoitteita. Tämä muun muassa vahvistaa InvestEU-ohjelmaan nykyisin sisältyvää mahdollisuutta investoida Euroopan yhteistä etua koskeviin tärkeisiin hankkeisiin kuuluviin hankkeisiin yksilöidyillä kriittisillä teknologia-aloilla. Lisäksi jäsenvaltioita kannustetaan rahoittamaan InvestEU-ohjelman jäsenvaltio-osiota, jotta voidaan tukea STEP-tavoitteiden mukaisia rahoitustuotteita, sanotun kuitenkaan rajoittamatta sovellettavien valtiontukisääntöjen soveltamista. Jäsenvaltioiden olisi voitava sisällyttää elpymis- ja palautumissuunnitelmiinsa käteismaksu InvestEU-ohjelman jäsenvaltio-osiota varten, jotta voidaan tukea STEP-kehysvälineen tavoitteita. Tällainen lisärahoitus STEP-kehysvälineen tavoitteiden tukemiseen voisi olla jopa 6 prosenttia elpymis- ja palautumissuunnitelman InvestEU-ohjelman jäsenvaltio-osioon tarkoitetuista kokonaismäärärahoista. Käyttöön olisi myös otettava lisäjoustomahdollisuuksia ja selvennyksiä, jotta STEP-tavoitteet voidaan saavuttaa paremmin.

(19)

InvestEU-ohjelma on EU:n lippulaivaohjelma, jolla edistetään investointeja ja erityisesti vihreää ja digitaalista siirtymää tarjoamalla kysyntälähtöistä rahoitusta, myös rahoituslähteitä yhdistämällä, ja teknistä apua. Tällainen toimintatapa auttaa houkuttelemaan lisää julkista ja yksityistä pääomaa. Kun otetaan huomioon InvestEU-takuun suuri kysyntä markkinoilla, InvestEU-ohjelman EU-osiota olisi vahvistettava, jotta se vastaisi STEP-kehysvälineen tavoitteita. Tämä muun muassa vahvistaa InvestEU-ohjelmaan nykyisin sisältyvää mahdollisuutta investoida Euroopan yhteistä etua koskeviin tärkeisiin hankkeisiin kuuluviin hankkeisiin yksilöidyillä asiaankuuluvilla teknologia-aloilla. Komissio voi poikkeuksellisesti myöntää yli 75 prosenttia EU:n takuusta EIP-ryhmälle, jotta voidaan varmistaa käytettävissä olevien varojen täysimääräinen hyödyntäminen, ja edellyttäen, että toteutuskumppaneilla ei ole riittäviä valmiuksia käyttää niille varattua 25:tä prosenttia EU:n takuusta. Tässä yhteydessä komission olisi kannustettava ja autettava muita toteutuskumppaneita kuin EIP-ryhmää hyödyntämään täysimääräisesti niiden käytettävissä oleva rahoitus. Lisäksi jäsenvaltioita kannustetaan rahoittamaan InvestEU-ohjelman jäsenvaltio-osiota, jotta voidaan tukea STEP-tavoitteiden mukaisia rahoitustuotteita, sanotun kuitenkaan rajoittamatta sovellettavien valtiontukisääntöjen soveltamista. Jäsenvaltioiden olisi voitava sisällyttää elpymis- ja palautumissuunnitelmiinsa käteismaksu InvestEU-ohjelman jäsenvaltio-osiota varten, jotta voidaan tukea STEP-kehysvälineen tavoitteita. Tällainen lisärahoitus STEP-kehysvälineen tavoitteiden tukemiseen voisi olla jopa 6 prosenttia elpymis- ja palautumissuunnitelman InvestEU-ohjelman jäsenvaltio-osioon tarkoitetuista kokonaismäärärahoista. Käyttöön olisi myös otettava lisäjoustomahdollisuuksia ja selvennyksiä, jotta STEP-tavoitteet voidaan saavuttaa paremmin. Yleisesti ottaen komissiota ja kaikkia STEP-kehysvälineen toteutukseen vaikuttavista ohjelmista vastaavia viranomaisia olisi kannustettava varmistamaan rahoituslähteiden johdonmukaisuus, yhtenäisyys, täydentävyys ja synergia STEP-tavoitteiden kanssa.

(20)

Horisontti Eurooppa -puiteohjelma on EU:n tärkein tutkimuksen ja innovoinnin rahoitusohjelma, ja siihen kuuluva Euroopan innovaationeuvosto (EIC) tukee potentiaalisia läpimurto- ja disruptiivisia innovaatioita, joilla on laajentumismahdollisuuksia, mutta jotka voivat olla liian riskialttiita yksityisten sijoittajien näkökulmasta. Horisontti Eurooppa -puiteohjelmassa olisi säädettävä lisäjoustosta, jotta EIC:n Accelerator-välineestä voidaan tarjota pelkästään oman pääoman ehtoista tukea ei-pankkirahoituskelpoisille pk-yrityksille, myös start-up-yrityksille, sekä ei-pankkirahoituskelpoisille pk-yrityksille ja pienille mid-cap-yrityksille, joilla on innovaatiotoimintaa STEP-ohjelmasta tuettujen teknologioiden aloilla, riippumatta siitä, ovatko ne saaneet aiemmin muuntyyppistä tukea EIC:n Accelerator -välineestä. EIC-rahastosta voidaan toteuttaa tällä hetkellä enintään 15 miljardin euron investointeja poikkeustapauksia lukuun ottamatta, eikä siitä voida toteuttaa jatkorahoituskierroksia tai suurempia investointimääriä. Pelkästään oman pääoman ehtoisen tuen mahdollistaminen ei-pankkirahoituskelpoisille pk-yrityksille ja pienille mid-cap-yrityksille poistaisi nykyisen markkinapuutteen, joka liittyy 15–50 miljoonan investointitarpeisiin. Kokemus on lisäksi osoittanut, että Horisontti 2020 -puiteohjelmaan kuuluvaan EIC:n pilottihankkeeseen sidottuja määriä ei ole käytetty täysimääräisesti. Nämä käyttämättömät varat olisi asetettava käyttöön EIC:n Accelerator-välinettä varten Horisontti Eurooppa -puiteohjelmassa. Horisontti Eurooppa -puiteohjelmaa koskevaa asetusta olisi myös muutettava siten, että siinä otetaan huomioon Euroopan puolustusrahaston määrärahojen lisäys.

(20)

Horisontti Eurooppa -puiteohjelma on EU:n tärkein tutkimuksen ja innovoinnin rahoitusohjelma, ja siihen kuuluva Euroopan innovaationeuvosto (EIC) tukee erityisesti potentiaalisia läpimurto- ja disruptiivisia innovaatioita, joilla on laajentumismahdollisuuksia, mutta jotka voivat olla liian riskialttiita yksityisten sijoittajien näkökulmasta. Horisontti Eurooppa -puiteohjelmassa olisi säädettävä lisäjoustosta, jotta EIC:n Accelerator-välineestä voidaan tarjota pelkästään oman pääoman ehtoista tukea ei-pankkirahoituskelpoisille pk-yrityksille, myös start-up-yrityksille, sekä ei-pankkirahoituskelpoisille pk-yrityksille ja pienille mid-cap-yrityksille, joilla on innovaatiotoimintaa, erityisesti niille, jotka työskentelevät STEP-ohjelmasta tuettujen teknologioiden parissa, riippumatta siitä, ovatko ne saaneet aiemmin muuntyyppistä tukea EIC:n Accelerator -välineestä. Komissio on EIC-rahaston täytäntöönpanossa rajoittanut rahaston investoinnit enintään 15 miljardin euron investointeihin poikkeustapauksia lukuun ottamatta, minkä vuoksi rahastosta ei voida tehokkaasti toteuttaa jatkorahoituskierroksia tai suurempia investointimääriä. Pelkästään oman pääoman ehtoisen tuen mahdollistaminen ei-pankkirahoituskelpoisille pk-yrityksille ja pienille mid-cap-yrityksille poistaisi nykyisen markkinapuutteen, joka liittyy erityisesti 15–50 miljoonan investointitarpeisiin. Kokemus on lisäksi osoittanut, että Horisontti 2020 -puiteohjelmaan kuuluvaan EIC:n pilottihankkeeseen sidottuja määriä ei ole käytetty täysimääräisesti. Asetuksen (EU) 2018/1046 15 artiklan 3 kohdan mukaisesti kyseiset käyttämättömät varat olisi asetettava käyttöön EIC:n Accelerator-välinettä varten Horisontti Eurooppa -puiteohjelmassa. Horisontti Eurooppa -puiteohjelmaa koskevaa asetusta olisi myös muutettava siten, että siinä otetaan huomioon Euroopan puolustusrahaston määrärahojen lisäys.

(20 a)

EIC:llä on keskeinen rooli tarjottaessa alkurahoitusta nopeasti kasvaville startup-yrityksille ja pienille mid-cap-yrityksille. Erityisosaamisensa ansiosta EIC:llä on parhaat mahdollisuudet parantaa rahoitusmahdollisuuksia yrityksille, jotka etsivät pääomaa laajentaakseen toimintaansa alun innovointivaiheen jälkeen. EIC:n Accelerator-välineen tähänastinen täytäntöönpano on kuitenkin osoittanut, että EIC:n kunnianhimoinen ja muutosvoimainen luonne Euroopan läpimurtoinnovaatioiden johtavana investoijana EIC-rahaston välityksellä on aiheuttanut täytäntöönpanohaasteita ja oikeudellista epävarmuutta täytäntöönpanosta vastaaville tahoille, erityisesti EIC:n ja pk-yritysasioiden toimeenpanoviraston roolin osalta. Kun otetaan huomioon EIC-rahaston keskeinen rooli STEP-kehysvälineen onnistumisessa, EIC:n toimintaa koskevia asiaankuuluvia säännöksiä olisi selkeytettävä. EIC:n toiminnan parantamiseksi edelleen olisi harkittava riippumattoman unionin elimen perustamista SEUT-sopimuksen 187 artiklan nojalla pääasialliseksi EIC:n täytäntöönpanosta vastaavaksi elimeksi.

(21)

Euroopan puolustusrahasto on johtava ohjelma, jolla parannetaan unionin puolustusteollisuuden kilpailukykyä, innovointia, tehokkuutta ja teknologista riippumattomuutta ja edistetään siten unionin avointa strategista riippumattomuutta. Puolustusvoimavarojen kehittäminen on ratkaisevan tärkeää, koska se tukee Euroopan teollisuuden valmiuksia ja riippumattomuutta puolustustuotteiden kehittämisessä ja jäsenvaltioiden riippumattomuutta tällaisten tuotteiden loppukäyttäjinä. Sen vuoksi lisämäärärahat olisi asetettava käyttöön sellaisten toimien tukemiseksi syvä- ja digitaaliteknologioiden alalla, joilla edistetään puolustussovellusten kehittämistä.

(21)

Euroopan puolustusrahasto on johtava ohjelma, jolla parannetaan unionin puolustusteollisuuden kilpailukykyä, innovointia, tehokkuutta ja teknologista riippumattomuutta ja edistetään siten unionin avointa strategista riippumattomuutta. Puolustusvoimavarojen kehittäminen on ratkaisevan tärkeää, koska se tukee Euroopan teollisuuden valmiuksia ja riippumattomuutta puolustustuotteiden kehittämisessä ja jäsenvaltioiden riippumattomuutta tällaisten tuotteiden loppukäyttäjinä. Sen vuoksi lisämäärärahat olisi asetettava käyttöön sellaisten hankkeiden tukemiseksi syvä- ja digitaaliteknologioiden alalla, joilla edistetään puolustussovellusten kehittämistä.

(21 a)

Jotta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2021/241 [elpymis- ja palautumistukiväline] nojalla saatavilla olevalla lainatuella olisi mahdollisimman suuri vaikutus mainitun asetuksen 4 artiklassa vahvistettujen tavoitteiden saavuttamiseksi, jäsenvaltioiden olisi voitava pyytää lisärahoitusta lainoina, jotka saadaan kyseisen asetuksen mukaisesti 1 päivän syyskuuta 2023 jälkeen käytettävissä olevasta lainatuesta, jotta kyseisten lainojen tuotot voidaan maksaa käteisvaroina InvestEU-ohjelman jäsenvaltio-osioon STEP-ohjelman tavoitteiden tukemiseksi. Jäsenvaltioiden olisi voitava hakea tällaista lainatukea 15 päivään joulukuuta 2023 saakka.

a)

tuetaan kriittisten teknologioiden kehittämistä tai valmistusta kaikkialla unionissa ja turvataan ja vahvistetaan vastaavia arvoketjuja seuraavilla aloilla:

a)

tuetaan teknologioiden kehittämistä tai valmistusta kaikkialla unionissa ja turvataan ja vahvistetaan vastaavia 4 kohdassa tarkoitettuja toimitusketjuja seuraavilla aloilla:

i)

digitaaliset ja syväteknologiat

i)

digitaaliteknologiat, mukaan lukien useita maita kattavat hankkeet, jotka on määritelty Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen (EU) 2022/2481 2 artiklan 2 alakohdassa ja joilla edistetään kyseisellä päätöksellä perustetun digitaalista vuosikymmentä 2030 koskevan ohjelman tavoitteita ja päämääriä;

ii)

puhdas teknologia

ii)

nettonollateknologiat, sellaisina kuin ne on määritelty asetuksen (EU) ../... [nettonollateollisuutta koskeva säädös] 3 artiklan (...) alakohdassa;

iii)

bioteknologia

iii)

bioteknologia, sellaisena kuin se on määritelty tämän asetuksen liitteessä, ja biotieteet, mukaan lukien kriittisten lääkkeiden luettelossa olevat lääkkeet ja niiden ainesosat;

b)

puututaan työvoimapulaan ja kaikkien laadukkaiden työpaikkojen kannalta ratkaisevan tärkeän osaamisen vajeeseen a alakohdan mukaisen tavoitteen tukemiseksi.

b)

puututaan työvoimapulaan ja kaikkien laadukkaiden työpaikkojen kannalta ratkaisevan tärkeän osaamisen vajeeseen a alakohdan mukaisen tavoitteen tukemiseksi, erityisesti elinikäisen oppimisen avulla ja tiiviissä yhteistyössä työmarkkinaosapuolten ja jo käytössä olevien koulutusaloitteiden, kuten asetuksen (EU) .../... [nettonollateollisuutta koskeva säädös] 23 artiklan mukaisesti perustettujen eurooppalaisten Net-Zero Industry Academies -koulutusyhteenliittymien, kanssa.

b a)

edistetään syväteknologiaan liittyvää innovointia, millä tuetaan a alakohdassa esitettyä tavoitetta, jotta voidaan tuottaa muutosvoimaisia ratkaisuja, jotka perustuvat huipputason tieteeseen, teknologiaan ja tekniseen suunnitteluun, mukaan lukien innovointi, jossa fysiikan, biologian ja digitaaliteknologian edistysaskeleet yhdistyvät.

a)

asetuksen (EU) 2021/523 4 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu unionin takuu, jonka ohjeellinen määrä on 7 500 000 000  euroa. Kyseinen takuu toteutetaan asetuksen (EU) 2021/523 mukaisesti;

a)

asetuksen (EU) 2021/523 4 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu unionin takuu, jonka ohjeellinen määrä on 10 500 000 000  euroa ja joka toteutetaan mainitun asetuksen mukaisesti;

b)

500 000 000 euron määrä käypinä hintoina asetuksen (EU) 2021/695 12 artiklan 2 kohdan c alakohdan i alakohdassa tarkoitetuista rahoituspuitteista. Kyseinen määrä toteutetaan asetuksen (EU) 2021/695 mukaisesti;

b)

asetuksen (EU) 2021/695 12 artiklan 2 kohdan c alakohdan i alakohdassa tarkoitetuista rahoituspuitteista käypinä hintoina 1 300 000 000  euron määrä, joka toteutetaan mainitun asetuksen mukaisesti;

c)

5 000 000 000 euron määrä käypinä hintoina direktiiviin 2003/ 87/EY 10 a artiklan 8 kohdan kuudennessa alakohdassa tarkoitetuista rahoituspuitteista. Kyseinen määrä toteutetaan innovaatiorahastosta direktiivin 2003/87/EY 10 a artiklan 8 kohdan ja komission delegoidun asetuksen [2019/856] sääntöjen mukaisesti.

c)

direktiiviin 2003/87/EY 10 a artiklan 8 kohdan kuudennessa alakohdassa tarkoitetuista rahoituspuitteista käypinä hintoina 5 000 000 000 euron määrä, joka toteutetaan innovaatiorahastosta direktiivin 2003/87/EY 10 a artiklan 8 kohdan ja komission delegoidun asetuksen (EU) 2019/856 sääntöjen mukaisesti.

d)

1 500 000 000 euron määrä käypinä hintoina asetuksen (EU) 2021/697 4 artiklan 1 kohdassa tarkoitetuista rahoituspuitteista. Kyseinen määrä toteutetaan asetuksen (EU) 2021/697 mukaisesti.

d)

asetuksen (EU) 2021/697 4 artiklan 1 kohdassa tarkoitetuista rahoituspuitteista käypinä hintoina 2 500 000 000  euron määrä, joka toteutetaan mainitun asetuksen mukaisesti.

a)

tuen saaminen toimelle toisesta unionin rahastosta tai ohjelmasta kyseiseen rahastoon tai ohjelmaan sovellettavien sääntöjen mukaisesti, tai

a)

tuen saaminen hankkeelle toisesta unionin rahastosta tai ohjelmasta kyseiseen rahastoon tai ohjelmaan sovellettavien sääntöjen mukaisesti, tai

b)

toimen rahoittaminen kumulatiivisella tai yhdistetyllä rahoituksella toisen unionin välineen kanssa sovellettavien perussäädösten sääntöjen mukaisesti.

b)

hankkeen rahoittaminen kumulatiivisella tai yhdistetyllä rahoituksella toisen unionin välineen kanssa sovellettavien perussäädösten sääntöjen mukaisesti.

a)

myöntää 4 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu suvereniteettimerkki ja tehdä sitä tunnetuksi sekä pitää yhteyttä ehdotus- ja tarjouspyynnöistä vastaaviin hallintoviranomaisiin, jotta voidaan lisätä suvereniteettimerkin saaneiden hankkeiden mahdollisuuksia saada rahoitusta kaikissa ohjelmissa puuttumatta kuitenkaan valintamenettelyihin;

b)

myöntää suvereniteettimerkki koheesiopolitiikan rahastoista rahoitetuille hankkeille, joilla edistetään tämän asetuksen 2 artiklassa vahvistettuja kehysvälineen tavoitteita;

c)

perustaa suvereniteettiportaali ja hallinnoida sitä 6 artiklan mukaisesti;

d)

pitää yhteyttä muihin olemassa oleviin rakenteisiin, erityisesti asetuksen (EU) .../... [nettonollateollisuutta koskeva säädös] mukaisesti perustettuun Euroopan nettonollafoorumiin ja asetuksen (EU) .../... [kriittisiä raaka-aineita koskeva säädös] mukaisesti perustettuun Euroopan kriittisiä raaka-aineita käsittelevään toimikuntaan, tämän asetuksen 6 artiklan 4 kohdan mukaisesti nimettyihin kansallisiin toimivaltaisiin viranomaisiin, toteutuskumppaneihin ja tämän artiklan 3 kohdassa tarkoitettuun teollisuuden neuvoa-antavaan ryhmään, jotta voidaan koordinoida ja vaihtaa tietoja hankkeiden rahoitustarpeista, nykyisistä pullonkauloista ja parhaista käytännöistä unionin laajuisesti;

e)

edistää yhteyksiä 2 artiklassa tarkoitettujen alojen välillä hyödyntäen erityisesti olemassa olevia teollisuuden liittoutumia, verkostoja ja rakenteita, kuten Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituuttia (EIT) ja yhteisyrityksiä.

a)

käynnissä olevat ja tulevat ehdotus- ja tarjouspyynnöt, jotka liittyvät kehysvälineen tavoitteisiin asianomaisissa ohjelmissa ja rahastoissa;

a)

tiedot tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvista unionin ohjelmista ja rahastoista ja käynnissä olevat ja tulevat ehdotus- ja tarjouspyynnöt, jotka liittyvät kehysvälineen tavoitteisiin asianomaisissa ohjelmissa ja rahastoissa;

d)

4 kohdan mukaisesti nimettyjen kansallisten toimivaltaisten viranomaisten yhteystiedot.

a)

asianomaisista ohjelmista rahoitetut STEP-kehysvälineen kokonaismenot;

a)

asianomaisista ohjelmista ja rahastoista rahoitetut STEP-kehysvälineen kokonaismenot;

b a)

vaikutustenarviointi, jossa määritetään, miten STEP-kehysvälineen piiriin kuuluvat kootut hankkeet edistävät unionin pitkän aikavälin kilpailukyvyn varmistamista koskevien strategisten tavoitteiden saavuttamista;

b b)

analyysi suvereniteettimerkin saaneiden hankkeiden jakautumisesta maantieteellisesti ja teknologioittain.

a)

jäsenvaltioissa, joiden keskimääräinen asukaskohtainen BKT on alle 27 jäsenvaltion unionin keskiarvon ostovoimastandardina mitattuna ja laskettuna kautta 2015–2017 koskevien unionin lukujen perusteella; ja

b)

kaikissa jäsenvaltioissa.

ix)

tukemalla investointeja, joilla edistetään asetuksen.../... [STEP-asetus] 2 artiklan 1 kohdan a alakohdan ii alakohdassa tarkoitettua STEP-tavoitetta.

ix)

tukemalla investointeja, joilla edistetään asetuksen.../... [STEP-asetus] 2 artiklassa tarkoitettua STEP-tavoitetta.

3)

Lisätään 3 artiklaan 1 a kohta seuraavasti:

3)

Lisätään 3 artiklaan 1 a kohta seuraavasti:

” 1 a.

Edellä 3 artiklan 1 kohdan a alakohdan vi alakohdassa ja b alakohdan ix alakohdassa tarkoitetun erityistavoitteen mukaiset varat kohdennetaan kyseistä toimintapoliittista tavoitetta vastaaviin erityisiin toimintalinjoihin, ja ne saavat olla enintään 20 prosenttia EAKR:n alustavista määrärahoista.

e)

jos ne edistävät 3 artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan a alakohdan vi alakohdassa säädetyn toimintapoliittisen tavoitteen 1 mukaista erityistavoitetta tai kyseisen alakohdan b alakohdan ix alakohdassa säädetyn toimintapoliittisen tavoitteen 2 mukaista erityistavoitetta vähemmän kehittyneillä alueilla ja siirtymäalueilla sekä kehittyneemmillä alueilla jäsenvaltioissa, joiden keskimääräinen asukaskohtainen BKT on alle 27 jäsenvaltion EU:n keskiarvon ostovoimastandardina mitattuna ja laskettuna kautta 2015–2017 koskevien unionin lukujen perusteella.

e)

jos ne edistävät 3 artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan a alakohdan vi alakohdassa säädetyn toimintapoliittisen tavoitteen 1 mukaista erityistavoitetta tai kyseisen alakohdan b alakohdan ix alakohdassa säädetyn toimintapoliittisen tavoitteen 2 mukaista erityistavoitetta vähemmän kehittyneillä alueilla ja siirtymäalueilla sekä kehittyneemmillä alueilla jäsenvaltioissa, joiden keskimääräinen asukaskohtainen BKT on alle 27 jäsenvaltion EU:n keskiarvon ostovoimastandardina mitattuna ja laskettuna kautta 2015–2017 koskevien unionin lukujen perusteella, siten, että painopiste pidetään pk-yrityksissä ja mid-cap-yrityksissä.

6)

Lisätään liitteessä I olevan taulukon 1 toimintapoliittiseen tavoitteeseen 1 rivi seuraavasti:

6)

Lisätään liitteessä I olevan taulukon 1 toimintapoliittiseen tavoitteeseen 1 rivi seuraavasti:

7)

Lisätään liitteessä I olevan taulukon 1 toimintapoliittiseen tavoitteeseen 2 rivi seuraavasti:

7)

Lisätään liitteessä I olevan taulukon 1 toimintapoliittiseen tavoitteeseen 2 rivi seuraavasti:

4)

Lisätään liitteen I taulukkoon 1 rivit seuraavasti:

4)

Lisätään liitteen I taulukkoon 1 rivit seuraavasti:

5)

Lisätään liitteen I taulukkoon 6 rivi seuraavasti:

5)

Lisätään liitteen I taulukkoon 6 rivi seuraavasti:

-1 a)

korvataan 2 artiklan 29 alakohta seuraavasti:

(29)

kolmannessa ja neljännessä osassa 'tilivuodella' 1 päivänä heinäkuuta alkavaa ja 30 päivänä kesäkuuta päättyvää jaksoa, lukuun ottamatta ohjelmakauden ensimmäistä tilivuotta, jonka osalta sillä tarkoitetaan menojen tukikelpoisuuden alkamispäivänä alkavaa ja 30 päivänä kesäkuuta 2015 päättyvää jaksoa. Viimeinen tilivuosi on 1 päivänä heinäkuuta 2023 alkava ja 30 päivänä kesäkuuta 2024 päättyvä jakso;

” 29)

kolmannessa ja neljännessä osassa ’tilivuodella’ 1 päivänä heinäkuuta alkavaa ja 30 päivänä kesäkuuta päättyvää jaksoa, lukuun ottamatta ohjelmakauden ensimmäistä tilivuotta, jonka osalta sillä tarkoitetaan menojen tukikelpoisuuden alkamispäivänä alkavaa ja 30 päivänä kesäkuuta 2015 päättyvää jaksoa. Viimeinen tilivuosi on 1 päivänä heinäkuuta 2024 alkava ja 30 päivänä kesäkuuta 2025 päättyvä jakso;”;

-1 b)

lisätään 24 artiklaan kohta seuraavasti:

-1 c)

korvataan 65 artiklan 2 kohta seuraavasti:

a)

lisätään 6 kohta seuraavasti:

b)

lisätään 6 a kohta seuraavasti:

2 a)

korvataan 141 artiklan 1 kohta seuraavasti:

a a)

lisätään 1 kohtaan neljäs alakohta seuraavasti:

4 a)

korvataan 9 artiklan 1 kohdan b alakohta seuraavasti:

b)

jäsenvaltio-osion avulla puututaan yksittäisiin markkinoiden toimintapuutteisiin tai optimaalista heikompiin investointitilanteisiin yhdellä tai useammalla alueella tai yhdessä tai useammassa jäsenvaltiossa, jotta voidaan saavuttaa osallistuvien, yhteistyössä hallinnoitavien rahastojen politiikkatavoitteet tai jäsenvaltion 4 artiklan 1 kohdan kolmannen alakohdan nojalla suorittaman lisämaksun politiikkatavoitteet ja erityisesti vahvistaa taloudellista, sosiaalista ja alueellista yhteenkuuluvuutta unionissa puuttumalla sen alueiden väliseen epätasapainoon.

”b)

jäsenvaltio-osion avulla puututaan yksittäisiin markkinoiden toimintapuutteisiin tai optimaalista heikompiin investointitilanteisiin yhdellä tai useammalla alueella tai yhdessä tai useammassa jäsenvaltiossa, jotta voidaan saavuttaa osallistuvien, yhteistyössä hallinnoitavien rahastojen politiikkatavoitteet tai jäsenvaltion 4 artiklan 1 kohdan kolmannen alakohdan nojalla suorittaman lisämaksun politiikkatavoitteet ja erityisesti vahvistaa taloudellista, sosiaalista ja alueellista yhteenkuuluvuutta unionissa puuttumalla sen alueiden väliseen epätasapainoon. Jäsenvaltion 4 artiklan 1 kohdan neljännen alakohdan mukaisesti käteisellä suorittama lisämaksu varataan hankkeisiin, joilla edistetään asetuksen .../... [STEP-asetus] 2 kohdassa tarkoitettuja tavoitteita.”

4 b)

lisätään 10 artiklan 3 kohtaan uusi h alakohta seuraavasti:

”h)

rahoitusosuus, joka suoritetaan käteisellä jäsenvaltio-osioon käyttäen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2021/241  (1a) 33 a artiklan nojalla myönnettyjen elpymis- ja palautumistukivälineen lainojen tuottoja.”

5 a)

Lisätään 11 artiklan 1 kohdan b alakohtaan uusi alakohta seuraavasti:

”viii)

seuraamalla elpymis- ja palautumistukivälineen lainojen tuotoilla rahoitettujen STEP-hankkeiden täytäntöönpanoa ja johdonmukaisuutta kansallisten elpymis- ja palautumissuunnitelmien kanssa.”

6)

Korvataan 13 artiklan 4 kohta seuraavasti:

6)

Muutetaan 13 artikla seuraavasti:

a)

korvataan 4 kohta seuraavasti:

6 b)

korvataan 5 kohta seuraavasti:

c)

lisätään kohta seuraavasti:

d)

korvataan 7 kohdan toinen alakohta seuraavasti:

e)

lisätään kohta seuraavasti:

”j)

neuvontatuen tarjoaminen 8 artiklan 1 kohdan e alakohdassa tarkoitetuilla osa-alueilla toimiville pääomarahastojen hoitajille.”

”j)

neuvontatuen tarjoaminen 8 artiklan 1 kohdan e alakohdassa tarkoitetuilla osa-alueilla toimiville pääomarahastojen hoitajille ja muille asiaankuuluville sidosryhmille, myös aineettoman omaisuuden arvonmäärityksen osalta.”

e)

enintään 7 500 000 000  euroa 3 artiklan 2 kohdan e alakohdassa tarkoitettuihin tavoitteisiin.

e)

enintään 10 500 000 000  euroa 3 artiklan 2 kohdan e alakohdassa tarkoitettuihin tavoitteisiin.

16)

asetuksen.../... [STEP-asetus] 2 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettujen kriittisten teknologioiden laajentaminen, käyttöönotto ja laajamittainen valmistus sekä kyseisen asetuksen 2 artiklan 4 kohdassa tarkoitettu vastaava arvoketju.

16)

asetuksen .../... [STEP-asetus] 2 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettujen teknologioiden kehitys tai valmistus sekä kyseisen asetuksen 2 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu vastaava toimitusketju.

7a.1

Liikkeelle saadut investoinnit teknologia-aloittain: i) syvä- ja digitaaliteknologiat, ii) puhtaat teknologiat ja iii) bioteknologiat

7a.2

Tuettujen yritysten lukumäärä teknologia-aloittain: i) syvä- ja digitaaliteknologiat, ii) puhtaat teknologiat ja iii) bioteknologiat.”

-1)

korvataan 7 artiklan 10 kohta seuraavasti:

-1 a)

Korvataan 9 artiklan 1 kohdan b ja c alakohta seuraavasti:

b)

riippumattomuus;

c)

riskinottokyky;

” b)

riippumattomuus, erityisesti pääomatuen täytäntöönpanossa, jotta voidaan varmistaa markkinaehtoiset investointiaikataulut ja c alakohdassa tarkoitettu riskinotto;

c)

kyky ottaa markkinastandardia enemmän riskejä, erityisesti tarjoamalla pitkäjänteisiä investointeja ei-pankkirahoituskelpoisille innovaatioille.”

b)

korvataan 2 kohdan b ja c alakohta seuraavasti:

b)

korvataan 2 kohdan c alakohta seuraavasti:

” b)

46 628 000 000  euroa pilarille II ”Maailmanlaajuiset haasteet ja Euroopan teollisuuden kilpailukyky” kaudelle 2021–2027, josta: ”

”c)

13 237 000 000  euroa pilarille III ”Innovatiivinen Eurooppa” kaudelle 2021–2027, josta:

i)

6 775 000 000  euroa klusterille ”Terveys”;

i)

10 052 000 000  euroa Euroopan innovaationeuvostolle;

ii)

1 350 000 000  euroa klusterille ”Kulttuuri, luovuus ja osallisuutta edistävä yhteiskunta”;

ii)

459 000 000  euroa Euroopan innovaatioekosysteemeille;

iii)

1 276 000 000  euroa klusterille ”Kansalaisturvallisuus yhteiskunnassa”;

iii)

2 726 000 000  euroa EIT:lle;”

iv)

13 229 000 000  euroa klusterille ”Digitaalitalous ja -teknologia, teollisuus ja avaruusala”;

v)

13 229 000 000  euroa klusterille ”Ilmasto, energia ja liikkuvuus”;

vi)

8 799 000 000  euroa klusterille ”Elintarvikkeet, biotalous, luonnonvarat, maatalous ja ympäristö”;

vii)

1 970 000 000  euroa Yhteisen tutkimuskeskuksen muille kuin ydinalan suorille toimille;

c)

13 237 000 000  euroa pilarille III ”Innovatiivinen Eurooppa” kaudelle 2021–2027, josta:

i)

10 052 000 000  euroa Euroopan innovaationeuvostolle;

ii)

459 000 000  euroa Euroopan innovaatioekosysteemeille;

iii)

2 726 000 000  euroa EIT:lle;”

3)

Lisätään 48 artiklan ensimmäiseen alakohtaan d alakohta seuraavasti:

3)

Muutetaan 48 artikla seuraavasti:

a)

korvataan 1 kohdan toisen alakohdan c alakohta seuraavasti:

c )

pelkkää pääomatukea voidaan myöntää myös ei-pankkirahoituskelpoisille pk-yrityksille, mukaan luettuina startup-yritykset, jotka ovat jo saaneet pelkästään avustuksina myönnettävää tukea.

”c )

pelkkää pääomatukea voidaan myöntää myös ei-pankkirahoituskelpoisille pk-yrityksille, mukaan luettuina startup-yritykset, jotka harjoittavat ei-pankkirahoituskelpoista läpimurtoinnovointia ja disruptiivista innovointia;”

b)

lisätään 1 kohdan toiseen alakohtaan d alakohta seuraavasti:

”d)

laajentamiseen tarvittavaa pelkkää pääomatukea voidaan myöntää ei-pankkirahoituskelpoisille pk-yrityksille, mukaan luettuina start-up-yritykset, ja ei-pankkirahoituskelpoisille pienille midcap-yrityksille, mukaan luettuina yhteisöt, jotka ovat jo saaneet tukea a–c alakohdan mukaisesti ja jotka harjoittavat ei-pankkirahoituskelpoista läpimurtoinnovointia ja disruptiivista innovointia asetuksen.../... [STEP-asetus] 2 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettujen kriittisten teknologioiden aloilla, ja tuki rahoitetaan kyseisen asetuksen 3 artiklan b alakohdan nojalla.”

”d)

laajentamiseen tarvittavaa pelkkää pääomatukea voidaan myöntää ei-pankkirahoituskelpoisille pk-yrityksille, mukaan luettuina startup-yritykset, ja ei-pankkirahoituskelpoisille pienille midcap-yrityksille, mukaan luettuina yhteisöt, jotka ovat jo saaneet tukea a–c alakohdan mukaisesti ja jotka harjoittavat ei-pankkirahoituskelpoista läpimurtoinnovointia ja disruptiivista innovointia asetuksen.../... [STEP-asetus] 2 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettujen teknologioiden aloilla, ja tuki rahoitetaan kyseisen asetuksen 3 artiklan b alakohdan nojalla.”

c)

lisätään 1 kohtaan alakohta seuraavasti:

d)

korvataan 3 kohta seuraavasti:

e)

korvataan 8 kohdan ensimmäinen alakohta seuraavasti:

f)

korvataan 11 kohdan ensimmäinen alakohta seuraavasti:

a)

3 151 000 000  euroa tutkimustoimiin;

a)

3 484 000 000  euroa tutkimustoimiin;

b)

6 302 000 000  euroa kehittämistoimiin.

b)

6 969 000 000  euroa kehittämistoimiin.

c )

lisätään 5 kohta seuraavasti:

b )

lisätään 5 kohta seuraavasti:

1)

Lisätään 7 artiklaan 3 kohta seuraavasti:

1)

Lisätään 7 artiklaan 3 kohta seuraavasti:

”3.

Jäsenvaltiot voivat myös ehdottaa, että niiden elpymis- ja palautumissuunnitelmaan sisällytetään arvioituina kustannuksina InvestEU-asetuksen asiaankuuluvien säännösten mukaisen jäsenvaltio-osiota varten tarkoitetun käteismaksun määrä yksinomaan sellaisia toimenpiteitä varten, joilla tuetaan asetuksen.../... (71) [STEP-asetus] 2 artiklassa tarkoitettuja STEP-tavoitteita edistäviä investointitoimia, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 2 kohdan soveltamista. Kyseiset kustannukset saavat olla enintään 6 prosenttia elpymis- ja palautumissuunnitelman kokonaismäärärahoista, ja elpymis- ja palautumissuunnitelmassa esitettyjen asiaankuuluvien toimenpiteiden on oltava tämän asetuksen vaatimusten mukaisia. Tätä rajoitusta ei sovelleta 33 a artiklan mukaisesti suoritettuihin käteismaksuihin.”

2 a)

Lisätään uusi luku seuraavasti:

□

DNA/RNA: genomiikka, farmakogenomiikka, geenikoettimet, geenitekniikka, DNA:n/RNA:n sekvensointi/synteesi/monistaminen, geenien ilmentymän profilointi ja antisense-tekniikan käyttö, laajamittainen DNA-synteesi, genomi- ja geenimuokkaus, geeniajurit.

□

Proteiinit ja muut molekyylit: proteiinien ja peptidien sekvensointi/synteesi/muokkaus (mukaan lukien suuret molekyylihormonit); suurimolekyylisten lääkkeiden jakelumenetelmien parantaminen; proteomiikka, proteiinien eristäminen ja puhdistus, signalointi, solureseptorien tunnistaminen.

□

Solu- ja kudosviljely ja -teknologia: solu-/kudosviljely, kudosteknologia (mukaan lukien kudosten tukirakenteet ja biolääketieteen teknologia), solufuusio, rokote-/immuunistimulantit, alkion manipulointi, markkeriavusteiset jalostusteknologiat, aineenvaihdunnan muokkaus.

□

Prosessibioteknologian tekniikat: fermentointi bioreaktoreissa, biojalostamot, bioprosessointi, bioliuotus, biopulppaus, biovalkaisu, biologinen rikinpoisto, biopuhdistus, biosensorit, biosuodatus ja fytoremediaatio, molekyylibiologinen vesiviljely.

□

Geeni- ja RNA-vektorit: geeniterapia, virusvektorit.

□

Bioinformatiikka: genomeja ja proteiinisekvenssejä koskevien tietokantojen kokoaminen; monimutkaisten biologisten prosessien, myös systeemibiologian, mallintaminen.

□

Nanobioteknologia: nano- ja mikrorakenteiden valmistusvälineiden ja -prosessien soveltaminen biosysteemien ja -sovellusten tutkimiseen tarkoitettujen laitteiden rakentamiseen lääkkeiden jakelun, diagnostiikan ym. alalla.