EUROOPAN KOMISSIO
Bryssel 29.4.2022
COM(2022) 202 final
2022/0144(NLE)
Ehdotus
NEUVOSTON PÄÄTÖS
satamavaltioiden suorittamaa valvontaa koskevan Pariisin yhteisymmärryspöytäkirjan satamavaltiovalvontakomiteassa Euroopan unionin puolesta otettavasta kannasta Venäjän federaation jäsenyyteen organisaatiossa
PERUSTELUT
1.Ehdotuksen tausta
Satamavaltioiden suorittamaa valvontaa eli satamavaltiovalvontaa koskevasta EU:n järjestelmästä säädetään direktiivissä 2009/16/EY (sellaisena kuin se on muutettuna). Satamavaltiovalvonta unionissa perustuu vuodesta 1982 alkaen voimassa olleen satamavaltioiden suorittamaa valvontaa koskevan Pariisin yhteisymmärryspöytäkirjan (Pariisin pöytäkirja) rakenteeseen. Direktiivi 2009/16/EY, sellaisena kuin se on muutettuna, sisältää Pariisin pöytäkirjan menettelyt ja välineet. Yhteisymmärryspöytäkirjassa ovat osapuolina kaikki EU:n jäsenvaltiot sekä Kanada, Islanti, Norja, Venäjän federaatio ja Yhdistynyt kuningaskunta. Euroopan unioni ei ole Pariisin pöytäkirjan jäsen.
Jotta satamavaltiovalvontajärjestelmä unionissa voisi toimia, on Pariisin pöytäkirjan puitteissa tehtävä joka vuosi tietyt päätökset. Päätökset tehdään yksimielisesti vuotuisessa satamavaltiovalvontakomiteassa (PSCC), joka kokoontuu aina toukokuussa. Pariisin pöytäkirjan asianmukaisen toimivaltaisen elimen tekemistä päätöksistä tulee direktiivin 2009/16/EY nojalla EU:n jäsenvaltioita sitovia.
Unionin puolesta Pariisin pöytäkirjan kaltaisissa kansainvälisissä organisaatioissa otettava kanta, silloin kun niiden on annettava säädöksiä, joilla on oikeusvaikutuksia, on Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 218 artiklan 9 kohdan nojalla vahvistettava neuvoston päätöksellä komission ehdotuksesta.
Venäjän federaation hyökättyä Ukrainaan Pariisin pöytäkirjan sihteeristö sai 14. maaliskuuta 2022 kirjeen Ukrainan infrastruktuuriministeriltä Oleksandr Kubrakovilta. Kirjeessä Pariisin pöytäkirjan jäseniä pyydetään i) olemaan pysäyttämättä Ukrainan lipun alla purjehtivia aluksia aiheettomasti satamavaltioiden suorittamien tarkastusten jälkeen, ii) sulkemaan Venäjän federaatio Pariisin pöytäkirjan ulkopuolelle ja iii) olemaan tunnustamatta Venäjän federaation merenkulkuhallinnon puolesta annettuja todistuksia.
Ensimmäistä pyyntöä eli sitä, että ukrainalaisia aluksia ei pysäytettäisi aiheettomasti, käsiteltiin 2. maaliskuuta 2022 annetussa Pariisin pöytäkirjan kiertokirjeessä PSCircular 101 (ohjeet merenkulkijoiden kotiuttamisesta Ukrainan tilanteen johdosta). Kiertokirjeessä ilmoitetaan jäsenten viranomaisille, että nykyisissä olosuhteissa on tarpeen soveltaa joustavuutta, muun muassa merenkulkijoiden kotiuttamisen, merityötä koskevan vuoden 2006 yleissopimuksen, merenkulkijoiden koulutusta, pätevyyskirjoja ja vahdinpitoa koskevan vuoden 1978 kansainvälisen yleissopimuksen nojalla annettujen todistusten sekä lääkärintodistusten osalta. Jos tilanteen kehittyminen sitä edellyttää, Pariisin pöytäkirjan puitteissa voidaan harkita tämän kiertokirjeen mukauttamista.
Venäjän federaation jäsenyyttä Pariisin pöytäkirjassa koskevan pyynnön osalta on huomattava, että Venäjän federaatio on suljettu direktiivin 2009/16/EY 24 artiklassa säädetyn THETIS PSC -välineen ja tarkastustietokannan käyttöoikeuden ulkopuolelle. Tämä tarkoittaa sitä, että Venäjän federaation osallistumista työskentelyyn Pariisin pöytäkirjan puitteissa on jo rajoitettu huomattavasti, ja ilman pääsyä mainittuun tietokantaan Venäjän federaatio ei voi tosiasiallisesti täyttää Pariisin pöytäkirjan mukaisia velvoitteitaan eikä osallistua työhön tämän pöytäkirjan puitteissa.
Vaikka EU:n jäsenvaltiot ovat yksimielisiä siitä, että Venäjän federaatiota vastaan olisi ryhdyttävä toimiin, yhteisymmärryspöytäkirjaan tai poliittisiin ohjeisiin ei sisälly menettelyjä tai mekanismeja jäsenten poistamiseksi Pariisin pöytäkirjasta. Ulkopuolelle sulkemisen lisäksi ne jäsenet, jotka ovat ilmaisseet kantansa, ovat ilmoittaneet kannattavansa jäsenyyden keskeyttämistä toistaiseksi. Vaikka välitön oikeusvaikutus olisi samanlainen kuin pöytäkirjan ulkopuolelle sulkeminen, se ei olisi yhtä pysyvä. Keskeyttäminen mahdollistaisi sen, että voitaisiin harkita tarkemmin tarvetta sulkea jäsen kokonaan Pariisin pöytäkirjan ulkopuolelle, ja keskyttäminen voitaisiin kumota, jos olosuhteet muuttuvat. Yhteisymmärryspöytäkirjassa ei kuitenkaan ole määräyksiä jäsenyyden keskeyttämisestäkään.
Pariisin pöytäkirjan puheenjohtaja on ehdottanut Pariisin pöytäkirjan kirjallisen menettelyn toteuttamista Venäjän federaation jäsenyyden keskeyttämisestä päättämiseksi ennen 16.–20. toukokuuta 2022 pidettävää satamavaltiovalvontakomitean vuotuista kokousta (PSCC55). Silloin tämä arkaluonteinen kysymys ei varjostaisi PSCC55-kokousta.
2.Unionin puolesta otettava kanta
Tilanteen vakavuuden vuoksi on aiheellista i) hyväksyä asiakirjan PSCC55/11.1 kohtaan 5 sisältyvä esitys siitä, että Ukrainan lipun alla purjehtivia aluksia ei pysäytetä aiheettomasti satamavaltioiden suorittamien tarkastusten jälkeen, ii) keskeyttää valtiosopimusoikeutta koskevan Wienin yleissopimuksen 62 artiklan 3 kohdan mukaisesti Venäjän federaation jäsenyys Pariisin pöytäkirjassa reaktiona Venäjän ilman edeltävää provokaatiota toteuttamaan ja perusteettomaan hyökkäykseen Ukrainaan; iii) hyväksyä asiakirjan PSCC55/11.1 kohdassa 7 esitetty Venäjän federaation antamien lakisääteisten todistuskirjojen tunnustamatta jättäminen.
Liitteenä oleva teksti on ehdotus SEUT-sopimuksen 218 artiklan 9 kohdan mukaiseksi unionin kannaksi, jolle tarvitaan seuraavaksi neuvoston hyväksyntä. Tarkoituksena on hyväksyä Pariisin pöytäkirjan asiakirjassa PSCC55/11.1. esitetyt toimet. EU:n kannan yksityiskohdat ovat neuvoston päätösehdotuksen liitteessä 1.
Pariisin pöytäkirjan menettelyt, välineet ja työ tuodaan tosiasiallisesti unionin oikeuden soveltamisalaan direktiivillä 2009/16/EY. Näin ollen Pariisin pöytäkirja kuuluu unionin yksinomaiseen ulkoiseen toimivaltaan SEUT-sopimuksen 3 artiklan 2 kohdan viimeisen osan nojalla.
3.Oikeusperusta
Seuraava päätös perustuu Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen ja erityisesti sen 100 artiklan 2 kohtaan yhdessä sen 218 artiklan 9 kohdan kanssa, jossa määrätään, että neuvosto tekee komission ehdotuksesta päätöksen sopimuksella perustetussa elimessä unionin puolesta esitettävien kantojen vahvistamisesta, silloin kun tämän elimen on annettava säädöksiä, joilla on oikeusvaikutuksia. Tätä sovelletaan kantaan, jonka jäsenvaltiot esittävät yhdessä toimien unionin edun mukaisesti Pariisin pöytäkirjan yhteydessä.
Satamavaltioiden suorittamasta valvonnasta 23 päivänä huhtikuuta 2009 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/16/EY (sellaisena kuin se on muutettuna) on oikeusperusta, jossa vahvistetaan periaatteet, joita jäsenvaltioiden on noudatettava Pariisin pöytäkirjan satamavaltiovalvontakomiteassa.
Pariisin pöytäkirjan yhteydessä annettavat säädökset ovat säädöksiä, joilla on oikeusvaikutuksia. Suunnitelluilla säädöksillä on oikeusvaikutuksia, koska ne voivat vaikuttaa ratkaisevasti EU:n lainsäädännön eli direktiivin 2009/16/EY sisältöön. Tämä johtuu siitä, että Pariisin pöytäkirjan menettelyt, välineet ja työ tuodaan tosiasiallisesti unionin oikeuden soveltamisalaan direktiivillä 2009/16/EY. Lisäksi Venäjän federaation Pariisin pöytäkirjan jäsenyyden keskeyttäminen on luonteeltaan organisatorinen toimi, joka vaikuttaa tapaan, jolla Pariisin pöytäkirjaan perustuvat päätökset tehdään.
Suunnitelluilla säädöksillä ei täydennetä eikä muuteta sopimuksen institutionaalisia rakenteita. Sen vuoksi ehdotetun päätöksen menettelyllinen oikeusperusta on SEUT-sopimuksen 218 artiklan 9 kohta.
2022/0144 (NLE)
Ehdotus
NEUVOSTON PÄÄTÖS
satamavaltioiden suorittamaa valvontaa koskevan Pariisin yhteisymmärryspöytäkirjan satamavaltiovalvontakomiteassa Euroopan unionin puolesta otettavasta kannasta Venäjän federaation jäsenyyteen organisaatiossa
EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka
ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen, jäljempänä ’SEUT-sopimus’, ja erityisesti sen 100 artiklan 2 kohdan yhdessä sen 218 artiklan 9 kohdan kanssa,
ottaa huomioon Euroopan komission ehdotuksen,
sekä katsoo seuraavaa:
(1)Satamavaltioiden suorittamaa valvontaa koskeva yhteisymmärryspöytäkirja, jäljempänä ’Pariisin pöytäkirja’, allekirjoitettiin Pariisissa 26 päivänä tammikuuta 1982 ja tuli voimaan 1 päivänä heinäkuuta 1982. Pariisin pöytäkirjan jäseninä on 27 merenkulkuhallintoa (Alankomaat, Belgia, Bulgaria, Espanja, Irlanti, Islanti, Italia, Kanada, Kreikka, Kroatia, Kypros, Latvia, Liettua, Malta, Norja, Portugali, Puola, Ranska, Romania, Ruotsi, Saksa, Slovenia, Suomi, Tanska, Venäjän federaatio, Viro ja Yhdistynyt kuningaskunta). Euroopan unioni ei ole Pariisin pöytäkirjan jäsen.
(2)Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2009/16/EY esitetään unionin satamavaltiovalvontajärjestelmä muotoillen uudelleen ja vahvistaen unionin aikaisempaa, vuodesta 1995 voimassa ollutta alan lainsäädäntöä. Unionin oikeudellinen järjestelmä perustuu Pariisin pöytäkirjaan.
(3)Unionin jäsenvaltioiden osalta Pariisin pöytäkirjan menettelyt, välineet ja toimet tuodaan tosiasiallisesti unionin oikeuden soveltamisalaan direktiivillä 2009/16/EY. Tietyistä Pariisin pöytäkirjan asianmukaisen toimivaltaisen elimen tekemistä päätöksistä tulee edellä mainitun direktiivin nojalla unionin jäsenvaltioita sitovia.
(4)On aiheellista vahvistaa unionin puolesta Pariisin pöytäkirjassa otettava kanta, koska suunnitellut säädökset voivat vaikuttaa ratkaisevasti unionin oikeuden, erityisesti direktiivin 2009/16/EY, sisältöön. SEUT-sopimuksen 218 artiklan 9 kohdan nojalla neuvosto tekee komission ehdotuksesta päätöksen sopimuksella perustetussa elimessä unionin puolesta esitettävän kannan vahvistamisesta, silloin kun tämän elimen on annettava säädöksiä, joilla on oikeusvaikutuksia.
(5)Eurooppa-neuvosto antoi 24 päivänä helmikuuta 2022 päätelmät, joissa se tuomitsi ehdottoman jyrkästi Venäjän federaation ilman edeltävää provokaatiota toteuttaman ja perusteettoman sotilaallisen hyökkäyksen Ukrainaa vastaan. Eurooppa-neuvosto totesi kokouksessaan 24–25 päivänä maaliskuuta 2022, että Venäjän Ukrainaan kohdistama hyökkäyssota rikkoo räikeästi kansainvälistä oikeutta, ja toisti vaatimuksensa siitä, että Venäjän on lopetettava välittömästi sotilaallinen hyökkäyksensä Ukrainan alueella.
(6)Venäjän federaation hyökättyä Ukrainaan Pariisin pöytäkirjan sihteeristö sai 14 päivänä maaliskuuta 2022 kirjeen Ukrainan infrastruktuuriministeriltä Oleksandr Kubrakovilta. Kirjeessä Pariisin pöytäkirjan jäseniä pyydetään i) olemaan pysäyttämättä Ukrainan lipun alla purjehtivia aluksia aiheettomasti satamavaltioiden suorittamien tarkastusten jälkeen, ii) sulkemaan Venäjän federaatio Pariisin pöytäkirjan ulkopuolelle ja iii) olemaan tunnustamatta Venäjän federaation merenkulkuhallinnon puolesta annettuja todistuksia.
(7)Ensimmäistä pyyntöä eli sitä, että ukrainalaisia aluksia ei pysäytettäisi aiheettomasti, käsiteltiin 2 päivänä maaliskuuta 2022 annetussa Pariisin pöytäkirjan kiertokirjeessä PSCircular 101 (ohjeet merenkulkijoiden kotiuttamisesta Ukrainan tilanteen johdosta). Kiertokirjeessä ilmoitetaan jäsenten viranomaisille, että nykyisissä olosuhteissa on tarpeen soveltaa joustavuutta, muun muassa merenkulkijoiden kotiuttamisen, merityötä koskevan vuoden 2006 yleissopimuksen, merenkulkijoiden koulutusta, pätevyyskirjoja ja vahdinpitoa koskevan vuoden 1978 kansainvälisen yleissopimuksen nojalla annettujen todistusten sekä lääkärintodistusten osalta. Jos tilanteen kehittyminen sitä edellyttää, Pariisin pöytäkirjan puitteissa voidaan harkita tämän kiertokirjeen mukauttamista. Tästä kannasta olisi ilmoitettava Ukrainan viranomaisille.
(8)Venäjän federaation jäsenyyttä koskevan pyynnön osalta on huomattava, että Venäjän federaatio on suljettu direktiivin 2009/16/EY 24 artiklassa säädetyn THETIS PSC -välineen ja tarkastustietokannan käyttöoikeuden ulkopuolelle. Tämä tarkoittaa sitä, että Venäjän federaation osallistumista Pariisin pöytäkirjan työhön on jo rajoitettu huomattavasti, ja ilman pääsyä mainittuun tietokantaan Venäjän federaatio ei voi tosiasiallisesti täyttää Pariisin pöytäkirjan mukaisia velvoitteitaan.
(9)Yhteisymmärryspöytäkirjaan tai toimintaohjeisiin ei sisälly mitään menettelyä tai mekanismia jäsenten poistamiseksi Pariisin pöytäkirjasta. Pariisin pöytäkirjan ulkopuolelle sulkemisen lisäksi vaihtoehtona on keskeyttää jäsenyys toistaiseksi. Vaikka välitön oikeusvaikutus olisi samanlainen kuin ulkopuolelle jättäminen, se ei olisi yhtä pysyvä. Yhteisymmärryspöytäkirjassa ei kuitenkaan ole määräystä keskeyttämisestäkään. Keskeyttäminen mahdollistaisi sen, että voitaisiin harkita tarkemmin tarvetta sulkea jäsen kokonaan Pariisin pöytäkirjan ulkopuolelle, ja keskeyttäminen voitaisiin kumota, jos olosuhteet muuttuvat.
(10)Maailmanlaajuisena toimijana Euroopan unioni on keskeisellä sijalla YK:n ja muiden monenvälisten foorumien ja prosessien toimissa, joiden tavoitteena on saattaa Venäjän federaatio vastuuseen ilman edeltävää provokaatiota toteuttamastaan perusteettomasta hyökkäyksestä Ukrainaan, saada hyökkäys loppumaan ja varmistaa, että Ukrainan suvereniteettia, itsenäisyyttä ja alueellista koskemattomuutta kunnioitetaan täysimääräisesti sen kansainvälisesti tunnustettujen rajojen sisällä. Venäjän ilman edeltävää provokaatiota ja perusteettomasti toteuttama hyökkäys Ukrainaan rikkoo vakavasti YK:n peruskirjan 2 artiklan 4 kohtaa, jossa kielletään väkivallalla uhkaaminen tai sen käyttäminen minkään valtion alueellista koskemattomuutta tai poliittista riippumattomuutta vastaan.
(11)Edellä esitetyn perusteella ja tilanteen vakavuuden vuoksi sekä niin kauan kuin Venäjän federaatio ei noudata YK:n peruskirjan periaatteita ja kansainvälisiä velvoitteitaan on aiheellista keskeyttää Venäjän federaation jäsenyys Pariisin pöytäkirjassa valtiosopimusoikeutta koskevan Wienin yleissopimuksen 62 artiklan 3 kohdan mukaisesti reaktiona siihen, että Venäjä on ilman edeltävää provokaatiota ja perusteettomasti hyökännyt Ukrainaan.
(12)Kolmannen eli Venäjän federaation merenkulkuhallinnon antamien todistusten tunnustamatta jättämistä koskevan pyynnön osalta todetaan, että tällaiset todistukset annetaan kansainvälisten yleissopimusten mukaisesti ja Venäjän federaatio on edelleen Kansainvälisen merenkulkujärjestön jäsen, eikä Pariisin pöytäkirjalla ei ole toimivaltaa olla tunnustamatta tällaisia todistuksia. Tästä kannasta olisi ilmoitettava Ukrainan viranomaisille.
(13)Unioni ei ole Pariisin pöytäkirjan sopimuspuoli. Unionin kannan esittävät ne unionin jäsenvaltiot, jotka ovat Pariisin pöytäkirjan jäseniä, toimien yhdessä.
(14)Sen vuoksi on tarpeen valtuuttaa jäsenvaltiot toimimaan unionin puolesta esitettävän kannan mukaisesti.
(15)Yhteistyö Pariisin pöytäkirjan muiden kolmansien maiden (Kanada, Islanti, Norja ja Yhdistynyt kuningaskunta) kanssa satamavaltiovalvontakomiteassa on olennaisen tärkeää päätöksen tekemiseksi Venäjän federaation Pariisin pöytäkirjan jäsenyyden keskeyttämisestä,
ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:
1 artikla
Satamavaltioiden suorittamaa valvontaa koskevan Pariisin yhteisymmärryspöytäkirjan, jäljempänä ’Pariisin pöytäkirja’, yhteydessä unionin puolesta otettava kanta Venäjän federaation jäsenyyteen Pariisin pöytäkirjassa esitetään tämän päätöksen liitteessä I.
2 artikla
Edellä 1 artiklassa tarkoitetun kannan esittävät ne unionin jäsenvaltiot, jotka ovat Pariisin pöytäkirjan jäseniä, toimien yhdessä.
3 artikla
Tämä päätös on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.
Tehty Brysselissä
Neuvoston puolesta
Puheenjohtaja