This document is an excerpt from the EUR-Lex website
Document 52022DC0217
COMMUNICATION FROM THE COMMISSION TO THE EUROPEAN PARLIAMENT, THE COUNCIL, THE EUROPEAN ECONOMIC AND SOCIAL COMMITTEE AND THE COMMITTEE OF THE REGIONS An action plan for EU-Ukraine Solidarity Lanes to facilitate Ukraine's agricultural export and bilateral trade with the EU
KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE JA ALUEIDEN KOMITEALLE EU:n ja Ukrainan välisiä solidaarisuuskaistoja koskeva toimintasuunnitelma Ukrainan maataloustuotteiden viennin ja EU:n kanssa käytävän kahdenvälisen kaupan helpottamiseksi
KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE JA ALUEIDEN KOMITEALLE EU:n ja Ukrainan välisiä solidaarisuuskaistoja koskeva toimintasuunnitelma Ukrainan maataloustuotteiden viennin ja EU:n kanssa käytävän kahdenvälisen kaupan helpottamiseksi
COM/2022/217 final
EUROOPAN KOMISSIO
Bryssel 12.5.2022
COM(2022) 217 final
KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE JA ALUEIDEN KOMITEALLE
EU:n ja Ukrainan välisiä solidaarisuuskaistoja koskeva toimintasuunnitelma Ukrainan maataloustuotteiden viennin ja EU:n kanssa käytävän kahdenvälisen kaupan helpottamiseksi
1.Johdanto
Venäjän hyökkäyssodalla on vakavia vaikutuksia Ukrainan talouteen. Etenkin vientiä on rajoittanut huomattavasti se, että Venäjän laivasto on saartanut Ukrainan Mustanmeren satamat, sillä ennen sotaa 90 prosenttia viljan ja öljykasvien viennistä kulki näiden satamien kautta.
Venäjän provosoimattomalla ja perusteettomalla hyökkäyksellä on jo nyt merkittäviä vaikutuksia maailman elintarvikemarkkinoihin, ja se heikentää entisestään maailmanlaajuista elintarviketurvaa. Ilman ripeitä toimia viljan maailmanlaajuinen tarjonta kärsii myös ensi vuonna. Normaalioloissa 75 prosenttia Ukrainan viljantuotannosta meni vientiin, ja sen osuus maan vuotuisista vientituloista oli noin 20 prosenttia 1 . Noin kolmannes viennistä suuntautuu Eurooppaan, kolmannes Kiinaan ja kolmannes Afrikkaan.
EU on sitoutunut tukemaan Ukrainan taloutta ja talouden elpymistä, edistämään maailman elintarvikemarkkinoiden vakauttamista ja parantamaan maailmanlaajuista elintarviketurvaa. Näin ollen yhteinen haasteemme on tarjota Ukrainalle mahdollisuus viedä haluamiaan tavaroita, tukea edelleen paikallista tuotantoa ja varmistaa, että sekä vienti- että tuontiyhteyksiä Eurooppaan parannetaan huomattavasti. Tätä tavoitetta silmällä pitäen komissio ehdotti hiljattain, että kaikki jäljellä olevat tullit, joita sovelletaan tuontiin Ukrainasta EU:n ja Ukrainan välisen assosiaatiosopimuksen mukaisesti, poistetaan väliaikaisesti ja että kaikki ukrainalaista terästä koskevat kaupan suojatoimenpiteet keskeytetään. 2
Erityisesti maailmanlaajuisen elintarviketurvan kannalta on kiireellistä ja tärkeää antaa Ukrainalle mahdollisuus viedä maassa tällä hetkellä varastossa olevia maataloustuotteita maailmanmarkkinoille. Meidän on autettava Ukrainaa varmistamaan, että tulevat sadot voidaan varastoida turvallisesti ja että uusia viljakasveja voidaan kylvää.
Jotta maataloustuotteet pääsisivät EU:n ja maailmanmarkkinoille ja voitaisiin varmistaa, että Ukraina pystyy tuomaan ensiarvoisen tärkeitä tarvikkeita (kuten humanitaarista apua, elintarvikkeita, rehua, lannoitteita ja polttoainetta), on kiireellisesti perustettava vaihtoehtoisia logistiikkareittejä, joilla käytetään kaikkia liikennemuotoja ja joilla EU ja Ukraina yhdistetään toisiinsa, kunnes Ukrainan pääsy Mustanmeren reiteille on saatu palautettua. Tämä edellyttää tavaraliikenteen laajentamista ja kehittämistä näillä logistiikkareiteillä, jotka yhdistävät Ukrainan EU:n merisatamiin, joista tavarat voitaisiin lähettää eteenpäin tai jonne ne mahdollisesti voitaisiin myös varastoida. Tämä on tärkeää paitsi Ukrainan viljelijöille myös kuluttajille EU:ssa ja sen ulkopuolella.
Tässä tiedonannossa on kartoitettu EU:n jäsenvaltioiden, Ukrainan viranomaisten sekä EU:n ja Ukrainan sidosryhmien ilmoittamia keskeisiä pullonkauloja. Osana EU:n Ukrainan hyväksi toteuttamia solidaarisuustoimia Euroopan komissio esittää nyt toimintasuunnitelman, joka sisältää lyhyen, keskipitkän ja pitkän aikavälin toimenpiteitä näihin pullonkauloihin puuttumiseksi. Komissio tekee yhteistyötä jäsenvaltioiden, Ukrainan viranomaisten, liikenteenharjoittajien, laitetoimittajien ja molempien osapuolten kaikkien muiden asianomaisten sidosryhmien kanssa, jotta voidaan perustaa vaihtoehtoisia ja optimaalisia logistiikkareittejä eli uudet EU:n ja Ukrainan väliset solidaarisuuskaistat. Näillä kaistoilla helpotettaisiin erityisesti maataloustuotteiden kuljetusta Ukrainasta mutta myös kahdenvälistä tavarakauppaa ja Ukrainan pääsyä kansainvälisille markkinoille ja maailmanlaajuisiin toimitusketjuihin. Lisäksi niiden avulla varmistettaisiin, että kipeästi kaivattu vilja saadaan maailmanmarkkinoille.
2.Pullonkaulat
Tällä hetkellä tuhansia vaunuja odottaa tulliselvitystä Ukrainan puolella naapurijäsenvaltioiden rajoilla. Siiloissa on edelleen varastossa paljon viljaa valmiina vietäväksi. Vaunujen keskimääräinen odotusaika on tällä hetkellä 16 päivää, joissakin EU:n ja Ukrainan rajanylityspaikoissa jopa 30 päivää. Myös rekka-autojen odotusajat rajoilla ovat liian pitkiä. Näiden logististen esteiden vuoksi Ukrainan viranomaiset ovat joutuneet asettamaan vientirajoituksia tiettyihin suuntiin.
Komissio on määrittänyt tiiviissä yhteistyössä EU:n jäsenvaltioiden, Ukrainan viranomaisten sekä liikenne- ja maatalousalojen edustajien kanssa useita pullonkauloja, jotka voivat vaikeuttaa Ukrainan viennin ja tuonnin erittäin tarpeellista uudelleenreititystä ja jotka koskevat seuraavia seikkoja:
-Ukrainassa käytössä oleva raideleveys on 1 520 mm 3 (leveäraiteinen rata), kun taas EU:ssa vakioraideleveys (UIC:n raideleveys) on 1 435 mm. Tämä tarkoittaa, että ukrainalaisia vaunuja ei voida käyttää useimmissa EU:n jäsenvaltioissa ja että tavarat on siirrettävä leveäraiteisella radalla kulkevista vaunuista EU:n vakioraideleveyden mukaisiin vaunuihin. Tällainen uudelleenlastaus on suoritettava rajanylityspaikkojen 4 läheisyydessä sijaitsevissa logistiikkatiloissa rajan molemmin puolin joko vaihtamalla vaunujen telit tai lastaamalla tavarat leveäraiteiselle radalle tarkoitetuista vaunuista EU:n vakioraideleveyden mukaisiin vaunuihin.
-Nykyinen uudelleenlastauskapasiteetti on selvästi riittämätön, eikä sitä ole mukautettu suurten rahtimäärien hoitamiseen. Lisäksi uudelleenlastaus vie paljon aikaa ja siihen tarvitaan erikoislaitteita. Uudelleenlastauspaikoilla ei välttämättä ole tarpeeksi laitteita, tai niiden kapasiteetti ei riitä vastaamaan kysynnän äkilliseen kasvuun.
-Vaikka Venäjä on saartanut Ukrainan merisatamat, Tonavan varrella sijaitseviin Ukrainan sisävesisatamiin pääsee myös tietyillä merialuksilla. Tällä hetkellä ne pystyvät kuitenkin kattamaan vain melko pienen osan viennin kokonaistarpeesta ja niiden toimintaan vaikuttavat lisääntyneet riskit, jotka liittyvät purjehtimiseen Mustanmeren pohjoisosissa. Lisäksi Odessan rautatie- ja maantieyhteydet ovat haavoittuvia.
-Yhteyksien hoitaminen rekoilla on vaikeaa, koska ajoneuvoja ei ole riittävästi saatavilla, kuljetusoikeuksiin sovelletaan tiettyjä rajoituksia, ajoneuvojen rajatylittävä liikkuminen on vaikeutunut muiden sääntöjen vuoksi, asiakirjojen myöntämiseen ja voimassaoloon liittyy hallinnollisia ongelmia ja rekka-autonkuljettajista on puute sekä Ukrainassa että EU:ssa. Rekka-autot joutuvat odottamaan rajoilla usein yli 12 tuntia.
-Sidosryhmiltä saadun palautteen mukaan rajatarkastukset (kasvinsuojelu- ja eläinlääkintätarkastukset sekä tulliselvitykset) aiheuttavat kuljetuksille edelleen tarpeettomia 5 ja kalliita viivästyksiä.
3.Toimintasuunnitelma EU:n ja Ukrainan solidaarisuuskaistoja varten
Vaikka Euroopan komissio ei voi korvata EU:n toimijoiden ja ukrainalaisten viljanmyyjien välisiä kaupallisia järjestelyjä, se voi auttaa helpottamaan sidosryhmien ja asianomaisten viranomaisten välistä koordinointia. Lyhyen aikavälin toimenpiteillä on hyödynnettävä olemassa olevia logistisia mahdollisuuksia, ja keskipitkän ja pitkän aikavälin lisätoimilla olisi luotava edellytykset Ukrainan sodanjälkeiselle kaupalle ja tuettava maan jälleenrakentamista.
Tilapäinen merisaarto Mustanmeren pohjoisosassa sekä siviililentoliikenteen kieltäminen Ukrainassa edellyttävät, että Ukrainan viennille ja tuonnille on järjestettävä uusia toimitusreittejä pääasiassa maa- ja sisävesiliikenteessä. Ukrainan läheisyydessä sijaitsevat jäsenvaltiot käyttävät merkittäviä resursseja ja näkevät suurta vaivaa mahdollistaakseen sujuvan viennin Ukrainasta EU:hun ja siitä eteenpäin. Komissio tunnustaa näiden etulinjan jäsenvaltioiden kantaman taakan ja aikoo jatkossakin tukea niiden toteuttamia toimia.
Nyt on ensisijaista ottaa käyttöön ja hyödyntää nykyistä infrastruktuuria ja välineistöä parhaalla mahdollisella tavalla, parantaa kapasiteettia mahdollisuuksien mukaan sekä lisätä ja monipuolistaa reittejä, joiden avulla voitaisiin turvata kaupan jatkuvuus. Investoinnit uuteen infrastruktuuriin ja välineistöön sekä nyt käytössä olevien saattaminen ajan tasalle ovat välttämättömiä toimia mutta edellyttävät usein keskipitkän ja pitkän aikavälin suunnitelmia.
Lyhyen aikavälin toimenpiteet
3.1Lisää tavaraliikenteen liikkuvaa kalustoa, aluksia ja rekkoja
EU:n vakioraideleveyteen sopivia vaunuja tarvitaan suuri määrä, jotta voidaan vastata merkityksellisten vientimarkkinoiden logistiikkaketjun jatkuvaan kysyntään. Tähän kysyntään voitaisiin vastata osittain varmistamalla, että liikkuvaa kalustoa käytetään mahdollisimman tehokkaasti (esimerkiksi supistamalla matka-ajat sekä lastaus- ja purkuajat uudelleenlastauskeskuksissa ja satamissa mahdollisimman lyhyiksi), mutta ilmeisenä ja merkittävänä pullonkaulana on edelleen se, ettei EU:n vakioraideleveyteen sopivia vaunuja ole riittävästi tarjolla.
Viljasäiliövaunuja ja intermodaalikuljetusten vaunuja sekä kontteja ja säiliökontteja (nesteille, esimerkiksi auringonkukkaöljylle) tarvitaan kiireellisesti. Tonavan-liikennettä varten tarvitaan puolestaan lisää proomuja ja rannikkolaivoja. Koska intermodaalikuljetusten vaunuja on yleisemmin saatavilla EU:ssa, konttien siirtämistä (liikkuvilla) nostureilla rajanylityspaikoilla voidaan lisätä suhteellisen nopeasti. Sen vuoksi on tärkeää arvioida kiireellisesti mahdollisuutta lisätä konttien käyttöä viljan kuljetuksissa ja konttien saatavuutta sekä Ukrainassa että EU:ssa.
Liikkuvan kaluston, proomujen ja rannikkolaivojen sekä muiden asiaankuuluvien kulkuneuvojen ja laitteiden kysynnän ja tarjonnan yhteensovittamiseksi komissio perustaa alustan yhteistyökumppaneiden hakua varten. Ukrainassa ministeriöt, tulliviranomaiset ja Ukrainaan hiljattain perustettu maatalouden logistiikasta vastaava koordinointineuvosto sekä ukrainalaiset sidosryhmät pystyvät parhaiten ennustamaan kuljetuspalvelujen kysyntää. EU:ssa asianomaisten sidosryhmien (esimerkiksi kuljetusyritysten, uudelleenlastauksia hoitavien toimijoiden, rautateiden tavaraliikennekäytävien ja satamien) osallistumisen lisäksi kutakin jäsenvaltiota pyydetään nimeämään erityinen solidaarisuuskaistojen yhteyspiste (keskitetty asiointipiste). Sen tehtävänä on pitää yhteyttä kotimaansa logistiikkaketjun toimijoihin ja varmistaa, että kaikki logistiset ongelmat, jotka liittyvät kunkin jäsenvaltion viranomaisten valvonnassa oleviin asioihin, ratkaistaan nopeasti. Komissio johtaa alustan perustamista ja toimii välittäjänä eri toimijoiden välillä, jotta kuljetusten organisointia voidaan parantaa merkittävästi. Euroopan unionin neuvontaoperaatio Ukrainassa (EUAM Ukraina) jatkaa Ukrainan viranomaisten neuvontaa.
Toimet:
1) Komissio kehottaa EU:n markkinatoimijoita asettamaan kiireellisesti käyttöön tarvittavia laitteita, liikkuvaa kalustoa, ajoneuvoja, proomuja ja aluksia. Asianomaisten toimialajärjestöjen 6 olisi pikaisesti aktivoitava jäseniään tässä asiassa.
2) Komissio tekee tiivistä yhteistyötä jäsenvaltioiden, Ukrainan viranomaisten ja alan sidosryhmien kanssa perustaakseen yhteistyökumppaneiden hakua varten alustan, joka helpottaisi logistiikkaketjun toimijoiden välistä vaihtoa rahtivirtojen optimoimiseksi.
3) Komissio kehottaa kutakin jäsenvaltiota nimeämään erityisen solidaarisuuskaistojen yhteyspisteen, jonka kautta sidosryhmät voisivat ilmoittaa logistiikkaketjussa esiintyneistä ongelmista.
3.2Liikenneverkkojen ja uudelleenlastausterminaalien kapasiteetti
Useiden jäsenvaltioiden tavaraliikennereitit ovat monissa tapauksissa ylikuormittuneita, minkä vuoksi rautatieinfrastruktuurin suunnittelu ja tehokas käyttö on erittäin tärkeää, kun käsiteltävät suuret rahtimäärät lisääntyvät. Vaikka ukrainalaiset elinkeinonharjoittajat keskittyvät tällä hetkellä pääasiassa Romanian ja Puolan kautta toteutettaviin kuljetuksiin, vaihtoehtoisten rahtilinjojen, uudelleenlastaus- ja konttikapasiteetin sekä merisatamavalmiuksien käyttöä olisi tutkittava aktiivisesti muissa jäsenvaltioissa 7 , joissa saattaa olla käyttämätöntä kapasiteettia, kuten Baltian maissa tai Bulgariassa.
Tilanteen kiireellisyys huomioon ottaen on myös perusteltua antaa Ukrainan vientiä hoitaville tavarajunille tilapäisesti etusija Euroopan liikenneverkossa. Tätä varten on varmistettava, että uudelleenlastauskeskuksista EU:n satamiin on saatavilla riittävästi rautateiden lähtö- ja saapumisaikoja.
Nykyinen uudelleenlastauskapasiteetti (mukaan lukien vaunujen pyörien tai telien vaihtaminen) on selvästi riittämätön, eikä sitä ole mukautettu suurten rahtimäärien hoitamiseen. Uudelleenlastaus vie paljon aikaa, ja siihen tarvitaan erikoislaitteita, joita ei ole riittävästi käytettävissä uudelleenlastauspaikoilla. Uudelleenlastausta voidaan nopeuttaa huomattavasti liikuteltavilla viljankuormauslaitteilla 8 , mutta niitä valmistetaan EU:ssa vain vähän. Sen vuoksi olisi tutkittava mahdollisuutta siirtää saatavilla olevia laitteita EU:n ja Ukrainan välisiin rajaterminaaleihin – esimerkiksi väliaikaisten vuokrasopimusten avulla.
EU:n vakioraideleveyteen sopivia vaunuja voidaan lastata rajan molemmin puolin, koska eri raideleveydet ulottuvat joissakin kohdissa EU:n puolelta Ukrainan alueelle ja päinvastoin (enintään 60 km). EU:n vaunujen omistajat ovat kuitenkin tähän saakka epäröineet päästää liikkuvaa kalustoaan ja ajoneuvojaan Ukrainaan. Ukraina on hyväksynyt hallituksen asetuksen 9 vaunujen tai proomujen katoamisesta aiheutuvan vahingon kustannusten taloudellisesta korvaamisesta. Lisävakuudet voisivat kuitenkin olla tarpeen EU:n toimijoiden kannustamiseksi jatkamaan toimintaansa. On tutkittava, tarvittaisiinko täydentävää välinettä, jolla tarjottaisiin lisävakuuksia uudelleenlastauskapasiteetin käytölle rajan molemmin puolin. Välineen voisi perustaa EU yhteistyössä jäsenvaltioiden (esimerkiksi kansallisten vientiluottolaitosten) kanssa tai kansainväliset rahoituslaitokset 10 .
Lisäksi olisi harkittava muita vaihtoehtoja, kuten maantiekuljetuksia. Se edellyttää, että poistettaisiin joitakin nykyisistä kauttakulkulupiin, ajopiirturikortteihin, ajokortteihin ja ammattipätevyystodistuksiin liittyvistä rajoituksista tai muista säännöistä, jotka haittaavat ukrainalaisten rekka-autojen ja kuljettajien liikennöintiä EU:ssa. Olisi myös harkittava tarkoituksenmukaisia yksinkertaistuksia, muun muassa vakuuksia, jotta EU:n rekka-autojen liikennöinti Ukrainassa helpottuisi. Komissio antoi 6. huhtikuuta 2022 neuvostolle suosituksen 11 neuvottelujen aloittamisesta Ukrainan kanssa tehtävästä maanteiden tavaraliikennettä koskevasta sopimuksesta, jota voitaisiin sen alkuperäisen voimassaolon jälkeen soveltaa niin kauan kuin Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyksen vaikutus liikenneinfrastruktuureihin ja liikenteen harjoittamiseen on vakava. Suosituksen 12 tarkoituksena on myöntää Ukrainan ja EU:n liikenteenharjoittajille tiettyjä pääsyoikeuksia kauttakulkuliikenteeseen ja kahdenvälisiin kuljetuksiin kyseisten alueiden välillä.
Toimet:
4) Komissio kehottaa suuntaamaan ukrainalaisten maataloustuotteiden vientikuljetukset ensisijaisesti sellaisiin tavaraliikennekäytäviin, joissa on käytettävissä eniten kapasiteettia. Toimen 2 yhteydessä yhteistyökumppaneiden hakua varten perustettavan alustan avulla olisi jatkuvasti selvitettävä, missä tällaista kapasiteettia on saatavilla.
5) Komissio kehottaa rataverkon haltijoita antamaan käyttöön tarvittavia rautateiden lähtö- ja saapumisaikoja uudelleenlastauskeskusten ja EU:n satamien välillä.
6) Komissio tekee yhteistyökumppaneiden hakua varten perustettavan alustan kautta yhteistyötä jäsenvaltioiden ja toimialan kanssa kartoittaakseen uudelleenlastauksen ja raideleveyden vaihdon kannalta tärkeimmät keskukset EU:n ja Ukrainan välisillä rajoilla ja niiden ulkopuolella, jotta voidaan määrittää, miten uudelleenlastattavan rahdin päivittäiset määrät irtolastin ja konttikuljetuksen osalta voidaan optimoida.
7) Komissio kehottaa markkinatoimijoita valmistamaan pikaisesti liikuteltavia viljankuormauslaitteita ja/tai lainaamaan tai myymään tällaisia laitteita asianomaisiin uudelleenlastauspaikkoihin. Komissio tukee olemassa olevien mahdollisuuksien kartoittamista sekä yhteyksien luomista kiinnostuneiden viranomaisten ja yritysten sekä tällaisten koneiden valmistajien välille yhteistyökumppaneiden hakua varten perustettavan alustan kautta.
8) Komissio käynnistää alustan avulla EU:n satamille suunnatun kiinnostuksenilmaisupyynnön sellaisten satamien yksilöimiseksi, joihin voitaisiin käynnistää rautatie- ja maantiekuljetuksia. Lisäksi se arvioi, miten nämä kuljetukset voitaisiin asettaa satamissa etusijalle.
9) Komissio tutkii tarkemmin, tarvitaanko täydentäviä vakuuksia, ja harkitsee yhteistyötä EU:n jäsenvaltioiden kansallisten vientiluottolaitosten, kansainvälisten rahoituslaitosten (esimerkiksi Maailmanpankki, EIP ja EBRD) ja muiden rahoittajien kanssa vahvistaakseen lisävakuuksia, joilla voitaisiin tukea tavaraliikenne- ja sisävesiliikenneyrityksiä sekä vaunujen ja rekka-autojen omistajia.
10) Komissio pyrkii viipymättä tekemään tieliikennesopimuksen Ukrainan kanssa heti, kun neuvosto on antanut sille valtuudet.
11) Komissio seuraa ajopiirturikorttien myöntämiseen liittyvää kehitystä ja saattaa antaa lisäohjeita, jotka asetetaan saataville verkossa 13 . Tärkeä rooli tässä työssä on liikennealan kansallisten asiointipisteiden verkostolla 14 . Komissio aikoo myös hyväksyä lainsäädäntöehdotuksen asetukseksi kuljettajien asiakirjoja koskevista erityisistä ja väliaikaisista toimenpiteistä Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyksen vuoksi.
3.3Tullioperaatiot ja muut tarkastukset
Vaikka logistiikkaa pyritään helpottamaan, kaikista lähetyksistä on silti suoritettava tullimenettelyt, ja tulliselvityksen saaminen voi kestää jopa useita päiviä pitkien menettelyjen vuoksi 15 . Sen vuoksi on kiireellisesti määriteltävä tullimenettelyt, jotka eivät ole välttämättömiä ja joita voitaisiin yksinkertaistaa, ja tutkittava, missä tarvittaisiin lisäkapasiteettia.
EU:n lainsäädännössä ei vaadita eläinlääkintä- tai kasvinsuojelutodistuksia viljan tuontia eikä EU:n kautta tapahtuvaa kauttakulkua varten. Osana kansallista valvontaohjelmaansa jäsenvaltiot voivat ottaa näytteitä varmistaakseen sekä tuontia että kansallisia markkinoita koskevien EU:n vaatimusten noudattamisen. Valvonnan on kuitenkin oltava riskiperusteista, oikeasuhteista ja syrjimätöntä. Tällä hetkellä tällaiset tarkastukset voivat valitettavasti kestää jopa useita päiviä, ja niissä voi olla eroja rajanylityspaikkojen ja jäsenvaltioiden välillä. Viivästykset haittaavat huolintapalvelujen sujuvaa suorittamista, mutta lisäksi ne aiheuttavat lisäkustannuksia elinkeinonharjoittajille ja liikenteenharjoittajille.
Kaikilla rajanylityspaikoilla ei myöskään ole riittävästi henkilökuntaa saapuvien vaunujen käsittelemiseksi jokaisena päivänä ympäri vuorokauden. Menettelyjä voitaisiin nopeuttaa merkittävästi parantamalla valvonta- ja tarkastusmenettelyjen kapasiteettia, soveltamalla niitä oikeasuhteisemmin tai mahdollistamalla menettelyistä vapauttaminen siten, että parannetaan sovellettavien sääntöjen tuntemusta. Näin ollen jäsenvaltioiden on myös varmistettava, että rajanylityspaikoilla on riittävästi henkilöstöä kaikkien nykyisten tarkastusten nopeuttamiseksi ja palvelujen tarjoamiseksi kaikilla asiaankuuluvilla rajanylityspaikoilla ympäri vuorokauden. Lisäksi tarkastuksia ja todentamisia olisi tehtävä muualla kuin rajalla (esimerkiksi merisatamissa tai määräpaikoissa).
Samaa lähestymistapaa on edistettävä satamissa, joissa hallinto-, raja- ja tullitarkastukset tai tulliselvitykset olisi suoritettava nopeasti, jotta liikkuvan kaluston kääntymisaika satama-alueella olisi mahdollisimman lyhyt.
Komissio kannustaa yksinkertaistamaan edelleen tarvittavien vientitodistusten myöntämismenettelyjä Ukrainassa. Tällaisten menettelyjen keventäminen auttaisi välttämään viivästyksiä viljan kuljetuksissa Ukrainasta.
EU:n neuvontaoperaatio Ukrainassa (EUAM Ukraina) ja EU:n rajavalvonnan avustusoperaatio Moldovan ja Ukrainan rajalla (EUBAM) voivat toimeksiantojensa mukaisesti antaa tukea Ukrainan raja- ja tulliviranomaisille, jotta voidaan helpottaa tavaroiden saapumista EU:hun.
Komissio suositteli EU:n ja Ukrainan välisen rajanylityksen helpottamiseksi antamissaan ulkorajojen valvontaa koskevissa toimintaohjeissa 16 myös, että jos rajanylityspaikan kokoonpano sen mahdollistaa ja käytössä on riittävä määrä raja- ja tullivirkailijoita, jäsenvaltioita kannustetaan osoittamaan hätäapukaistoja myös rekoille, jotta voidaan varmistaa tavara- ja palvelutoimitusten jatkuminen.
Toimet:
12) Komissio yksilöi kansallisten viranomaisten kanssa sekä yhteistyökumppaneiden hakua varten perustettavan alustan avulla EU:n tai kansallisten sertifiointimenettelyjen tai muiden menettelyjen aiheuttamat pullonkaulat ja kannustaa jäsenvaltioiden tulliviranomaisia toteuttamaan toimenpiteitä niihin puuttumiseksi, esimerkiksi siirtämään tarkastuksia pois rajalta.
13) Komissio kehottaa jäsenvaltioita soveltamaan riskiperusteista ja oikeasuhteista valvontaa ja otantamenetelmää. Se kannustaa jäsenvaltioita toimimaan mahdollisimman joustavasti tai jopa luopumaan tilapäisesti kansallisen lainsäädännön mukaisista muista kuin keskeisistä vaatimuksista ja helpottamaan hallinnollisia menettelyjä hallinnollisen taakan minimoimiseksi.
14) Jäsenvaltioiden olisi varmistettava rajavalvonnan, tulliviranomaisten ja kasvinsuojelu- ja eläinlääkintätarkastajien riittävä kapasiteetti ja läsnäolo rajoilla valvontamenettelyjen nopeuttamiseksi.
15) Komissio kutsuu koolle säännöllisiä kokouksia, joissa käsitellään esiin tulevia kysymyksiä ja noudatetaan koordinoitua lähestymistapaa jäsenvaltioiden välillä. Ukrainan viranomaisten kanssa olisi järjestettävä säännöllisiä kokouksia tilanteen seuraamiseksi ja mahdollisten pullonkaulojen poistamiseksi. Lisäksi komissio kutsuu koolle kokouksia toimialan kanssa varmistaakseen, ettei virallisia todistuksia pyydetä, jos määräpaikan toimivaltaiset viranomaiset eivät niitä vaadi.
3.4Tavaroiden varastointi EU:n alueella
Vaikka tärkeimpänä prioriteettina on maataloustuotteiden siirtäminen merisatamiin, ei pitäisi sulkea pois myöskään EU:ssa saatavilla olevan varastointikapasiteetin käyttämistä varastojen vapauttamiseksi Ukrainassa. Näin voitaisiin varmistaa puskurivaraston luominen – mieluiten rajanylityspaikkojen läheisyyteen, EU:ssa käytettävissä oleville leveäraiteisten ratojen varrella sijaitseville asemille ja EU:n merisatamiin – ja tehostaa liikkuvan kaluston käyttöä. Tätä varten on kartoitettava varastointikapasiteettia. Tällainen EU:n satamien varastointikapasiteetin arviointi olisi hyödyllistä sekä lyhyellä että keskipitkällä aikavälillä (vuoden 2022 kesän ja syksyn sadonkorjuu), sillä joitakin Ukrainan viljavarastoja eivät välttämättä pystytä käyttämään tai ne on jopa tuhottu.
Toimi:
16) Komissio arvioi EU:ssa käytettävissä olevaa varastointikapasiteettia ja koordinoi toimia jäsenvaltioiden kanssa, millä voidaan auttaa lisäämään väliaikaista varastointikapasiteettia.
Keskipitkän ja pitkän aikavälin toimenpiteet
3.5Uusien vientikäytävien infrastruktuurikapasiteetin lisääminen
Viljan vientiä koskevan kriittisen ongelman ratkaisemiseksi on kiireellisesti löydettävä vaihtoehtoisia reittejä, mutta lisäksi olisi mahdollisimman pian toteutettava keskipitkän aikavälin toimenpiteitä infrastruktuurin (muun muassa uudelleenlastaus- ja multimodaaliterminaalien sekä asiaankuuluvissa satamissa tarvittavien rautatie- ja maantieyhteyksien) parantamiseksi EU:ssa ja Ukrainan ja Moldovan alueella sekä yhteyksien lisäämiseksi EU:n kanssa.
Komissio jatkaa nykyisten puutteiden arviointia ja määrittää uusia pullonkauloja. Esimerkiksi jotkin kaksoisraiteella varustetut rajanylityspaikat eivät ole olleet käytössä pitkään aikaan tai niiden kapasiteetti on viime vuosina ollut vähäinen. Toiminnan laajentaminen edellyttäisi kuitenkin, että nämä EU:n alueella sijaitsevat linjat kunnostettaisiin pikaisesti. Tähän liittyviä töitä voitaisiin tukea toteuttamalla asianmukaisia hankintamenettelyjä koheesiorahastosta ja Euroopan aluekehitysrahastosta (Interreg-ohjelmien puitteissa) vuosina 2021–2027 rahoitettavilla ohjelmilla 17 sekä unionin ulkoisilla rahoitusvälineillä. Toisena painopisteenä on lisätä vaunujen raideleveyden muuntimien sekä rajanylityspaikkojen liikenneinfrastruktuurien kapasiteettia. Myös tähän voidaan saada tukea edellä mainituista välineistä.
Toimi:
17) Komissio antaa ohjeita käytettävissä olevasta rahoituksesta ja tarkoituksenmukaisimmista hankintamenettelyistä infrastruktuurin (uudelleen)rakentamisen tai lujittamisen tukemiseksi silloin, kun nopeilla toimilla voidaan saavuttaa pikaisia tuloksia.
3.6Uudet infrastruktuuriyhteydet
Ukrainan jälleenrakentamisen yhteydessä on luotava uusia infrastruktuuriyhteyksiä paljon laajemmassa mittakaavassa kuin Ukrainan talous- ja investointisuunnitelmassa on tähän mennessä suunniteltu. Tulevien tarpeiden arvioinnissa olisi keskityttävä seuraaviin seikkoihin:
·EU:n ja Ukrainan välisten rajatylittävien yhteyksien (eri maanteiden välisten, rautateiden ja maanteiden välisten sekä eri rautateiden välisten yhteyksien) parantaminen sekä liikennevirtojen optimointi ja nykyaikaistaminen ottaen huomioon infrastruktuurikapasiteetti sekä rajanylityspalvelujen yhteentoimivuus ja tehokkuus, mukaan lukien rajanylityspaikkojen uudelleen avaaminen; tarvittavia investointeja voidaan tukea Verkkojen Eurooppa ‑välineestä
·Euroopan laajuisen liikenneverkon (TEN-T) uusien, EU:n Ukrainaan ja Moldovaan yhdistävien ydinverkkokäytävien kehittäminen
·yhteyksien ja kulkukelpoisuuden parantaminen Reinin ja Tonavan välisellä käytävällä liikenteen tehostamiseksi EU:n, Ukrainan ja Moldovan satama- ja jokiviranomaisten välistä koordinointia parantamalla.
Verkkojen Eurooppa ‑välineen ehdotuspyyntöjen avulla voidaan tukea hankkeita, joilla parannetaan EU:n ja Ukrainan välisiä liikenneyhteyksiä. Erityisesti voidaan rahoittaa rautatieyhteyksiä, rautateiden ja maanteiden välisiä sekä eri rautateiden välisiä terminaaleja (myös sellaisia, jotka liittyvät raideleveyden muuttamiseen) sekä hankkeita, joilla pyritään helpottamaan liikennevirtoja unionin ulkorajoilla sijaitsevilla rajatarkastusalueilla. Myös Tonavan kulkukelpoisuuden parantamiseen tähtäävät hankkeet voivat saada tukea Verkkojen Eurooppa ‑välineestä. Myös maanteitä ja lentokenttiä koskevat kaksikäyttöhankkeet ovat tukikelpoisia Verkkojen Eurooppa ‑välineen sotilaallista liikkuvuutta koskevien ehdotuspyyntöjen puitteissa. Verkkojen Eurooppa ‑välineen lisäksi arvioidaan parhaillaan, mitä muita EU:n rahoitusvälineitä voitaisiin ottaa käyttöön tarpeiden kattamiseksi. Tässä yhteydessä arvioidaan mahdollisuutta kunnostaa ja parantaa EU:n rahoituksella tiettyjä Ukrainan alueella sijaitsevia EU:n rajanylityspaikkoja (esimerkiksi kaksi Romanian ja yksi Slovakian rajanylityspaikkaa) niiden kapasiteetin lisäämiseksi ja rahdin käsittelyn mahdollistamiseksi. Muita rajanylityspaikkoja voitaisiin harkita tulevaisuudessa.
Toimet:
18) Osana meneillään olevaa TEN-T-verkon tarkistusta 18 komissio arvioi TEN-T-verkon käytävien laajentamista Ukrainassa yhteyksien lisäämiseksi EU:hun kehittämällä EU:n vakioraideleveyden mukaisia ratoja sekä Ukrainaan että Moldovaan.
19) Työn pohjustamiseksi komissio tekee pikaisesti päätöksen siitä, että neuvoston valtuutuksen saatuaan se tekee korkean tason sopimuksen Ukrainan kanssa TEN-T-karttojen tarkistamisesta.
20) Verkkojen Eurooppa ‑välineen ehdotuspyynnön avulla tuki voidaan keskittää erityisesti hankkeisiin, joilla pyritään parantamaan unionin ja Ukrainan välisen liikenneverkon yhteentoimivuutta ja yhteenliitettävyyttä.
4.Päätelmät
Kun otetaan huomioon, että tilanne pysyy erittäin epävarmana ja epävakaana niin kauan kuin Venäjän hyökkäyssota Ukrainaa vastaan jatkuu, joustavuus, ketteryys ja häiriönsietokyky ovat välttämättömiä, jotta kuljetusreitit ja toimitusketjut voidaan pitää toiminnassa EU:n ja Ukrainan välillä.
Lyhyellä aikavälillä on tärkeää, että Ukraina pysyy täysin integroituneena maailmanlaajuisiin toimitusketjuihin ja maatalousmarkkinoihin.
On ratkaisevan tärkeää tuoda maailmanmarkkinoille lisää maataloustuotteita, jottei ruokaturva entisestään heikkenisi maailmanlaajuisesti Venäjän Ukrainaan tekemän hyökkäyksen ja sen tuhoisien seurausten takia. Kaikkien kuljetusmuotojen enimmäiskapasiteetti on otettava käyttöön, jotta pystytään kuljettamaan mahdollisimman suuri osa Ukrainan merisatamien kautta aiemmin kulkeneista määristä.
EU:n ja Ukrainan välisten solidaarisuuskaistojen perustamisella ja muilla edellä kuvatuilla toimilla on tarkoitus vastata tähän Ukrainan viennin hätätilanteeseen, mutta niillä on tärkeä rooli myös pyrittäessä vastaamaan välttämättömien tavaroiden tuontitarpeisiin Ukrainassa. Näiden toimien toteuttamiseksi komissio tekee yhteistyötä jäsenvaltioiden, Ukrainan viranomaisten, EU:n ja Ukrainan liikenteenharjoittajien, rataverkon haltijoiden, liikkuvan kaluston, alusten ja ajoneuvojen omistajien, kansainvälisten rahoituslaitosten ja muiden sidosryhmien kanssa koko alueella.
Ukraina on maailman suurin auringonkukkaöljyn viejä (50 % maailman viennistä) sekä kolmanneksi suurin rapsin (20 %) ja ohran (18 %), neljänneksi suurin maissin (16 %) ja viidenneksi suurin vehnän (12 %) viejä.
COM(2022) 195 final.
Samaa raideleveyttä käytetään Baltian maissa ja Moldovassa. Suomessa käytetään 1 524 mm:n raideleveyttä.
Lukuun ottamatta LHS-rataa, joka yhdistää Hrubieszówin rajanylityspaikan ja Sławkówin (lähellä Katowicea) Puolassa.
EU:n lainsäädännössä ei vaadita eläinlääkintä- tai kasvinsuojelutodistuksia viljan tuontia eikä EU:n kautta tapahtuvaa kauttakulkua varten.
Esimerkiksi UIP, ERFA, CER, UIRR, FEPORT, EFIP, ESPO, ESO/EBU, CEMA, ECSA ja WSC.
Esimerkiksi Slovakiassa on eurooppalaisen raideleveyden mukaisilla radoilla käyttämätöntä uudelleenlastauskapasiteettia 30–40 junaa (mahdollisesti 50–60 junaa) vastaava määrä päivässä, ja Puolasta Kaunasiin, Liettuaan, kulkee EU:n vakioraideleveyden mukainen rata, jolla on uudelleenlastauskapasiteettia. Klaipedan satamassa on kapasiteettia jäättömässä satamassa ympäri vuoden.
Tällaisilla laitteilla voidaan lastata kaksi vaunua (130 tonnia) tunnissa (90 000 tonnia kuukaudessa), ja yhtä junaa voi olla täyttämässä useita laitteita rinnakkain. Uudelleenlastausta voidaan tehostaa suhteellisen pienillä investoinneilla.
Ukrainan ministerikabinetin määräys N:o 255-r, 30. maaliskuuta 2022 ( https://zakon.rada.gov.ua/laws/show/255-2022-%D1%80#Text ).
Esimerkiksi Maailmanpankki, jolla on tämän alan asiantuntemusta.
COM(2022) 167 final.
Samaa ehdotetaan Moldovalle (COM(2022) 168 final).
https://transport.ec.europa.eu/ukraine/keeping-transport-running-smoothly/road-transport_en
Tämä liikenneministeriöiden epävirallinen verkosto perustettiin maaliskuussa 2020 annetulla tiedonannolla vihreiden kaistojen täytäntöönpanosta (2020/C 96 I/01, EUVL C 96I, 24.3.2020, s. 1–7) ja aktivoitiin uudelleen, kun Venäjän hyökkäys alkoi. Komission johtama verkosto on ollut tehokas tapa jakaa tietoa jäsenvaltioiden kesken.
Keskipitkällä aikavälillä Ukrainaa kannustetaan tehostamaan valtuutettuja talouden toimijoita koskevan ohjelman täytäntöönpanoa, liittymään kansainvälisiin tulliyleissopimuksiin sekä kehittämään henkilöstön valmiuksia ja parantamaan tullin varusteita Ukrainan ja EU:n välisen rajan molemmin puolin.
Komission tiedonanto ulkorajojen valvontaa koskevista toimintaohjeista rajanylityksen helpottamiseksi EU:n ja Ukrainan välisellä rajalla, C(2022) 1404, 2.3.2022.
Jäsenvaltiot voivat sisällyttää tällaisia rahoituspyyntöjä toimintasopimusten perustana oleviin investointisuunnitelmiinsa, mikä helpottaa tammikuun 2022 jälkeen aloitettujen hankkeiden rahoitusta.
https://ec.europa.eu/commission/presscorner/detail/fi/ip_21_6776
