EUROOPAN KOMISSIO

Bryssel 17.11.2021

COM(2021) 708 final

KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE JA ALUEIDEN KOMITEALLE

Meidän jätteemme, meidän vastuumme:







jätteiden siirrot puhtaassa ja vahvemmin kiertoon perustuvassa taloudessa

1.JOHDANTO

Tehokkaasti toimivan kiertotalouden kulmakivi ovat vahvat ja yhtenäiset uusioraaka-ainemarkkinat. Jätteen käsitteleminen resurssina edellyttää sen kierron helpottamista. Näin siitä voidaan tuottaa arvokkaita materiaalivirtoja kestävämmän ja luotettavamman tuotannon, uudelleenvalmistuksen ja uudelleenkäytön tueksi. Tämä auttaa saavuttamaan ilmastolaissa 1 ja EU:n 55-valmiuspaketin lainsäädäntöehdotuksissa määritellyt tavoitteet vähentää kasvihuonekaasupäästöjä 55 prosentilla vuoteen 2030 mennessä vuoden 1990 tasoihin verrattuna.

Toistaiseksi vain 12 prosenttia EU:n teollisuuden käyttämistä materiaaleista on kierrätettyjä. Vaikka hyödynnettäviksi tarkoitettujen jätteiden siirrot ovat lisääntyneet EU:ssa tasaisesti viime vuosikymmenen aikana, liian paljon jätemateriaalia jää edelleen valmistelematta uudelleenkäyttöä varten tai kierrättämättä uusiin tuotteisiin EU:ssa. Tämä on huomattava menetys EU:n siirtyessä kohti kiertotaloutta. EU:sta viedään vuosittain noin 33 miljoonaa tonnia jätettä. Tämä on noin 16 prosenttia maailman jätekaupasta, mikä tekee EU:sta yhden maailman suurimmista jätteiden viejistä. EU:hun myös tuodaan 16 miljoonaa tonnia jätettä, ja EU:n sisällä käydään kauppaa 70 miljoonalla tonnilla jätettä. EU on vahvasti riippuvainen useiden jätevirtojen, erityisesti rautametalliromun ja muun metalliromun, paperijätteen, muovijätteen, tekstiilijätteen ja lasijätteen, viennistä.

EU:n jätevienti on kasvanut 75 prosenttia vuodesta 2004, ja lähes puolet jätteestä viedään OECD:n ulkopuolisiin maihin. Monissa kohdemaissa tämä on lisännyt saastumista, joka on seurausta jätteiden puutteellisesta käsittelystä. Suuri määrä EU:sta viedyistä jätteistä päätyy avoimille kaatopaikoille tai poltetaan ulkoilmassa. Tällöin ne saastuttavat ilmaa ja vettä, vahingoittavat ihmisten terveyttä ja aiheuttavat huomattavia määriä kasvihuonekaasupäästöjä. Ongelma on erityisen merkittävä kehittyvissä maissa ja nousevan talouden maissa, joilla on jo nyt suuria haasteita omien jätteidensä käsittelyssä ja joissa jätteiden määrän odotetaan kasvavan eniten tulevaisuudessa. Lisäksi ulkomaille viedyn muovijätteen päätymisestä mereen on tullut merkittävä merten saastumisen lähde. Yhä useammat maat ovat ottaneet käyttöön jätteiden tuontia koskevia rajoituksia tai kieltoja. Jätetuontia on rajoittanut erityisesti Kiina, joka oli aiemmin suurin muovi- ja paperijätteen tuoja EU:sta, mutta myös muut merkittävät EU:n jätteen tuojat Kaakkois-Aasiassa.

Lisäksi laiton jätekauppa on yksi vakavimmista ympäristörikollisuuden muodoista. Järjestäytyneet rikollisverkostot osallistuvat aktiivisesti sekä EU:n sisäisiin että ulkopuolisiin jätteiden siirtoihin. Koordinoitujen valvontakampanjoiden mukaan 15–30 prosenttia jätteiden siirroista saattaa olla laittomia, jolloin laittomien jätemarkkinoiden vuotuinen arvo EU:ssa olisi 9,5 miljardia euroa. Ympäristöhaittojen lisäksi laiton jätekauppa aiheuttaa turvallisuusuhkia erityisesti tilanteissa, joissa jätteiden siirtoihin osallistuvat rikollisryhmät levittäytyvät useisiin maihin. Sen vuoksi on ensiarvoisen tärkeää, että EU ja jäsenvaltiot lisäävät lainvalvontaviranomaisten ponnisteluja laittoman jätekaupan torjumiseksi, parantavat viranomaisten välistä yhteistyötä ja varmistavat, että osallistumisesta jätealan rikolliseen toimintaan rangaistaan riittävän vakavilla seuraamuksilla.

Nämä kehityssuunnat ovat paljastaneet ongelmat liiketoimintamallissa, jossa jätteiden viennistä on tullut yleinen tapa käsitellä tiettyjä EU:ssa syntyviä jätevirtoja. On olennaisen tärkeää, että EU ottaa suuremman vastuun omista jätteistään. EU:n on varmistettava, että ympäristönsuojelun korkeat vaatimukset täyttyvät ja että saastuttaja maksaa.

EU:n jätteiden siirtoja koskevan politiikan ja lainsäädännön nykyaikaistaminen sekä siirtyminen digitaalisiin ratkaisuihin kannustavat lähettämään enemmän jätteitä valmisteltaviksi uudelleenkäyttöä ja kierrätystä varten EU:n sisällä ja vähentämään jätteen syntymistä. Tämä parantaa toimitusvarmuutta teollisuusekosysteemien kannalta EU:ssa 2 . Se myös vähentää niiden riippuvuutta ensisijaisten ja kriittisten raaka-aineiden, käytöstä, kannustaa niitä ottamaan käyttöön kiertoon perustuvat mallit kokonaisuudessaan ja pienentää niiden hiilijalanjälkeä. Hyvä esimerkki tästä on terästeollisuus, joka on määritelty komission uudessa Euroopan teollisuusstrategiassa 3 ensisijaiseksi kehityskohteeksi energiavaltaisten teollisuudenalojen joukossa, kun Euroopassa siirrytään kohti kiertotaloutta ja ilmastoneutraalia taloutta 4 . Jotta terästeollisuudessa voitaisiin luopua hiilen käytöstä, on ratkaisevan tärkeää lisätä romun käyttöä, sillä yhden teräsromutonnin käyttö säästää noin 1,5 tonnia kasvihuonekaasupäästöjä verrattuna rautamalmin käyttöön. Romun käyttö johtaa myös alumiinin tai kuparin tuotannossa kasvihuonekaasupäästöjen, saastumisen ja energiankäytön vähenemiseen.

Euroopan vihreän kehityksen ohjelmassa 5 , uudessa kiertotalouden toimintasuunnitelmassa 6 ja saasteettomuustoimintasuunnitelmassa 7 Euroopan komissiota on kehotettu ehdottamaan uudenlaista lähestymistapaa jätteiden siirtoihin EU:ssa. Eurooppalaiset myös vaativat EU:ta nimenomaisesti puuttumaan jäteongelmaan ja edistämään kierrätystä. Tämä vaatimus on ilmaistu selkeästi Euroopan tulevaisuutta käsittelevässä konferenssissa. Tämä tiedonanto, joka liittyy komission ehdotukseen jätteiden siirtojen uusista säännöistä 8 , esittelee EU:n ensisijaiset toimet, joilla pyritään varmistamaan seuraavat lopputulemat:

·helpotetaan jätteiden siirtoja uudelleenkäytön valmisteluun ja kierrätykseen EU:ssa

·lopetetaan jätteeseen liittyvien ongelmien vienti EU:n ulkopuolelle

·puututaan aiempaa tehokkaammin laittomiin jätteiden siirtoihin.

2.EU:N UUDET SÄÄNNÖT JÄTTEIDEN SIIRROSTA: KOHTI POSITIIVISTA KIERRETTÄ EU:SSA JA SEN ULKOPUOLELLA

2.1. Hyödynnetään EU:n sisämarkkinoiden mahdollisuudet

EU:lla on kattava lainsäädäntö ja kunnianhimoinen ohjelma jätteen syntymisen vähentämiseksi ja jätteen muuntamiseksi resursseiksi. Jätteiden siirtoja koskevan komission sääntöuudistusehdotuksen ohjaavana periaatteena on rakentaa vahva ja kestävä kiertotalous vähentämällä tarpeettomia esteitä ja rasitteita, jotka tällä hetkellä estävät uudelleenkäytettävien tuotteiden ja uusioraaka-aineiden sujuvan liikkumisen EU:ssa. Komissio ehdottaa, että jätteiden siirtoja EU:n sisämarkkinoilla helpotetaan seuraavasti:

·Yhdenmukaistetaan jätteiden siirtoa koskevat säännöt vastaamaan paremmin jätehierarkiaa. Komissio ehdottaa, että kaatopaikoille tai poltettaviksi tarkoitettujen jätteiden siirroille toisiin jäsenvaltioihin asetetaan aiempaa merkittävästi tiukemmat säännöt. Komissio ehdottaa myös jätteiden siirtoa koskevien sääntöjen yhdistämistä vahvemmin jäsenvaltioiden laatimiin jätehuoltosuunnitelmiin, joilla jäsenvaltiot pyrkivät saavuttamaan EU:n lainsäädännön mukaiset tavoitteensa jätteen syntymisen ehkäisemiselle ja jätehuollolle. Tämän pitäisi kannustaa jätteiden siirtoihin uudelleenkäytön valmistelua ja kierrätystä varten sekä tukea kasvua, työllisyyttä ja innovointia näillä aloilla.

·Siirrytään digitaalisiin ratkaisuihin jätteiden siirrossa tarvittavien tietojen ja asiakirjojen antamisessa ja vaihtamisessa EU:n jäsenvaltioiden välillä. Kaikki jätteiden siirtoihin osallistuvat julkiset ja yksityiset toimijat voivat toimittaa ja saada tietoa verkkotyökalujen kautta. Tämä nopeuttaa asiakirjojen vaihtoa, korvaa nykyiset, enimmäkseen vanhentuneet, paperipohjaiset menettelyt sekä mahdollistaa rajat ylittävien jätevirtojen paremman seurannan ja valvonnan.

·Parannetaan jätteiden siirtoa koskevaa nopeutettua menettelyä. Luodaan yhdenmukaiset ehdot helpottamaan siirtoja viranomaisten etukäteen hyväksymiin hyödyntämislaitoksiin ja varmistetaan, että kaikki jäsenvaltiot tunnustavat ne vastavuoroisesti. Näin nopeutetaan jätteiden siirtoa jätteenkäsittelylaitoksiin, jotka toimivat korkealaatuisten standardien mukaisesti.

·Yhdenmukaistetaan EU:n sisällä siirrettävän jätteen luokittelua. Komissio ehdottaa, että joidenkin jätevirtojen luokittelussa käytettävistä kriteereistä, kuten saastumisen raja-arvoista, sovitaan EU:n tasolla. Näin voidaan vaikuttaa EU:n sisämarkkinoiden nykyiseen hajanaiseen tilanteeseen, jossa jäsenvaltioilla on eriäviä näkemyksiä siitä, olisiko tiettyihin jätevirtoihin sovellettava EU:n ilmoitusjärjestelmää, minkä seurauksena jäsenvaltiot soveltavat tällaisten jätteiden siirtoon erilaisia sääntöjä.

Nämä toimenpiteet helpottavat tuotteiden ja materiaalien kierron tehostamista sekä tarjoavat kannustimia investoinneille ja uusien teknologioiden kehittämiselle ja käyttöönotolle arvoketjuissa. Ne kannustavat jätealaa nykyaikaistamaan toimintaansa entistä nopeammin, laajentamaan valmiuksiaan käsitellä lisäjätettä – erityisesti muovi- ja tekstiilijätettä – sekä osallistumaan laadukkaaseen kierrätykseen. Valmistusteollisuus puolestaan hyötyy kierrätysmateriaalien paremmasta saatavuudesta.

EU:n ennennäkemätön julkinen rahoitustuki investoinneille, joilla autetaan yrityksiä ja teollisuutta toipumaan covid-19-pandemian aiheuttamasta kriisistä, tarjoaa kaikille jätealan toimijoille – etenkin pk-yrityksille – ja jätteitä käsitteleville teollisuudenaloille verrattoman tilaisuuden vauhdittaa siirtymistään kiertotalouteen.

2.2. Lopetetaan jätteeseen liittyvien ongelmien vienti EU:n ulkopuolelle

Nykyisessä EU:n lainsäädännössä kielletään vaarallisten jätteiden vienti OECD:n ulkopuolisiin maihin. Lisäksi siinä säädetään, että jätteitä voidaan viedä EU:n ulkopuolelle vain, jos niitä käsitellään kohdemaissa kestävästi olosuhteissa, jotka vastaavat laajalti EU:n olosuhteita. Tämän keskeisen periaatteen täytäntöönpanoa koskevien selkeiden säännösten ja mekanismien puuttuminen on johtanut sen heikkoon noudattamiseen. Voimassa oleva jätteensiirtoasetus annettiin vuonna 2006. Sen jälkeen jätteiden vienti EU:n ulkopuolelle on lisääntynyt merkittävästi ja jätteiden kestävää käsittelyä kohdemaissa valvotaan vain vähän tai ei lainkaan. Asianlaita on näin erityisesti vaarattoman jätteen (”vihreän jäteluettelon jätteiden”) osalta. Tällaisen jätteen vienti ei edellytä minkäänlaista ennakkolupaa asiasta vastaavilta viranomaisilta.

Komissio ehdottaa, että jätteiden vientiä EU:n ulkopuolelle aletaan säädellä vahvalla ohjausjärjestelmällä, joka perustuu seuraaviin toimenpiteisiin:

·Rajoitetaan kaiken jätteen vientiä OECD:n ulkopuolisiin maihin. Vihreän jäteluettelon jätteiden vienti olisi sallittava vain niihin OECD:n ulkopuolisiin maihin, jotka nimenomaisesti ovat ilmoittaneet EU:lle olevansa valmiita vastaanottamaan EU:sta tuotavia jätteitä ja osoittavat kykynsä käsitellä tällaisia jätteitä ympäristön kannalta kestävällä tavalla. Näistä kolmansista maista kootaan luettelo, ja vihreän listan jätteiden vienti sallitaan vain tässä luettelossa oleviin maihin. Luettelon laatii komissio, eikä vienti ole mahdollista sellaisten maiden ja jätteiden osalta, jotka eivät sisälly luetteloon.

·Tehostetaan OECD-maihin vietävien EU:n jätteiden seurantaa. OECD:hen liittyvien maiden on käytävä läpi prosessi, jossa tarkastellaan niiden jätehuoltojärjestelmiä. Yleensä ottaen OECD-maissa on käytössä lakeja ja menettelyitä kestävän jätehuollon varmistamiseksi. Lisäksi OECD-maiden välisiin jätteiden siirtoihin sovelletaan erityistä kansainvälistä oikeuskehystä 9 . Sen vuoksi toimenpiteiden, joilla varmistetaan, etteivät EU:sta vietävät jätteet aiheuta ympäristövahinkoa OECD:n jäseniin kuuluvissa kolmansissa maissa, olisi oltava oikeasuhteiset. Niihin ei myöskään saa sisältyä yleisiä rajoituksia, kuten niitä, joita sovelletaan OECD:n ulkopuolisiin maihin. Komissio ehdottaa, että tällaista vientiä olisi valvottava. Jos herää epäilys siitä, että vienti todennäköisesti aiheuttaa ympäristövahinkoa kohdemaassa, komissio ryhtyy vuoropuheluun asianomaisen maan kanssa. Viime kädessä se keskeyttää tällaisen viennin, jos jätehuolto ei ole ympäristön kannalta kestävää.

·Vaaditaan vientiä harjoittavia yrityksiä osoittamaan, että niiden jätevienti EU:sta on kestävää. Myös vientiyritysten on kannettava vastuu viennistään. Komissio ehdottaa, että kaikki yritykset, jotka vievät jätteitä EU:n ulkopuolelle, suorittavat riippumattomia tarkastuksia laitoksissa, joihin ne siirtävät jätteitä. Tarkastusten tavoitteena on varmistaa, että laitokset toimivat sellaisten kriteerien mukaisesti, jotka osoittavat niiden huolehtivan jätteistä ympäristön kannalta kestävällä tavalla. Jos tarkastukset osoittavat, että näin ei ole, yritysten on lopetettava jätteiden vienti kyseiseen laitokseen.

·Laaditaan selkeät kriteerit, joilla estetään väärin perustein tapahtuva jätteiden vienti ”käytettyinä tavaroina”. Näin komissio voisi yhteistyössä asianomaisten sidosryhmien ja jäsenvaltioiden kanssa ottaa käyttöön erityisiä, ongelmallisia jätteitä koskevia kriteerejä, jotka auttavat erottamaan toisistaan käytetyt tavarat ja jätteet. Näin varmistetaan, että romuajoneuvojen, käytettyjen akkujen ja tekstiilijätteen kaltaisia tuotteita, jotka usein merkitään käytetyiksi hyödykkeiksi, ei viedä OECD:n ulkopuolelle, missä ne todennäköisesti aiheuttavat huomattavia ympäristö- ja terveyshaittoja.

2.3. Puututaan aiempaa tehokkaammin laittomiin jätteiden siirtoihin

Komissio ehdottaa, että EU:n sääntöihin sisällytetään seuraavat säännökset, joilla puututaan jätteiden laittomiin siirtoihin:

·Perustetaan EU:hun jätesiirtoja koskevien sääntöjen täytäntöönpanon valvontaa käsittelevä ryhmä, jonka kautta voidaan lisätä yhteistyötä ja koordinoida toimintaa laittomien jätteiden siirtojen torjumiseksi. Ryhmä muodostetaan ympäristö-, tulli- ja poliisiviranomaisista ja muista kansallisista valvontaviranomaisista sekä eurooppalaisista ja kansainvälisistä lainvalvontaverkostoista 10 . Se keskittyy jätteiden laittomiin siirtoihin sekä EU:ssa että sen ulkopuolella ja toimii foorumina parhaiden käytäntöjen ja tiedustelutietojen jakamiselle, EU:n prioriteettien määrittämiselle jätteiden siirron valvonnassa sekä EU:n jäsenvaltioiden yhteisten toimien helpottamiselle.

·Annetaan komissiolle valtuudet tukea EU:n jäsenvaltioiden tekemää rajatylittävää tutkintaa laittoman jätekaupan alalla. Tähän liittyvää asiantuntemusta on Euroopan petostentorjuntavirastolla (OLAF). Se voi tukea jäsenvaltioiden viranomaisia joko tekemällä tarkastuksia suoraan tai koordinoimalla eri jäsenvaltioiden suorittamia tutkimuksia. Näin vahvistetaan EU:n ja sen jäsenvaltioiden yleisiä täytäntöönpanovalmiuksia ja varmistetaan usein rajallisten valvontaresurssien tehokkaampi käyttö. Samalla tavoin Eurojust voi tarjota apuaan ja asiantuntemustaan, jotta voidaan helpottaa jäsenvaltioiden tekemää rajatylittävää tutkintaa jätehuollon alalla ja tukea parhaiden käytäntöjen ja keskinäisten lähestymistapojen vaihtoa. Näin voidaan puolestaan tehostaa lainvalvontaa ja vahvistaa rajatylittävää tutkintaa.

·Vahvistetaan voimassa olevia sääntöjä, jotka koskevat hallinnollisten seuraamusten langettamista laittomista jätteiden siirroista. Yhteiset kriteerit rikkomuksista määrättävien seuraamusten tyypeille ja tasoille tekevät seuraamuksista varoittavampia ja johdonmukaisempia kaikkialla EU:ssa. Näissä kriteereissä huomioitaisiin rikkomuksen luonne ja vakavuus sekä muut tekijät, kuten rikkomuksesta saatu taloudellinen hyöty ja sen aiheuttama ympäristövahinko, jos ne voidaan määrittää. Jäsenvaltioiden olisi otettava nämä kriteerit huomioon, kun ne määräävät seuraamuksia lainrikkojille.

Lisäksi komissio aikoo ehdottaa ympäristörikosdirektiivin 11 tarkistamista. Tarkoituksena on tarkastella mahdollisuutta ottaa käyttöön uusia rikosseuraamussääntöjä (mukaan lukien niiden tasot) ja muita välineitä, joiden ansiosta EU:n ympäristölainsäädäntöä voitaisiin soveltaa tehokkaammin. Tarkistetulla ympäristörikosdirektiivillä pyritään muun muassa parantamaan kansallisten valvontaketjujen toiminnan tehokkuutta tutkinnan, syytteeseenpanon ja seuraamusten edistämiseksi. Tarkistetulla ympäristörikosdirektiivillä voidaan oikeasuhteisten ja varoittavien seuraamustyyppien ja -tasojen ansiosta vastata ympäristörikoksista langetettujen seuraamusten vähäiseen määrään. Tämä myös helpottaa kansallisten oikeusviranomaisten työtä.

3.KANSAINVÄLINEN YHTEISTYÖ KESTÄVÄN JÄTEHUOLLON EDISTÄMISEKSI

Jätehuolto on edelleen yksi planeettamme kriittisimmistä ympäristöhaasteista. Erityisen suuri haaste se on nousevan talouden maissa ja kehittyvissä maissa, joissa nopean kaupungistumisen ja elintason paranemisen odotetaan johtavan jätteiden määrän jyrkkään kasvuun. Monissa näistä maista käytännöt, lainsäädäntö ja infrastruktuuri ovat puutteelliset tai riittämättömät, jotta maat pystyisivät vastaamaan kotitalous- ja teollisuusjätteen määrän kasvuun. EU:sta laillisesti tai laittomasti viedyt suuret jätemäärät voivat pahentaa ongelmia, joita nämä maat kohtaavat jo omien jätteidensä käsittelyssä. EU:n olisi siksi asetettava kansainvälisten kumppaneidensa kanssa etusijalle maailmanlaajuisen jätekaupan tehokkaampi hyödyntäminen, jätehuollon parantaminen kolmansissa maissa ja laittoman jätekaupan torjuminen.

3.1.Maailmanlaajuisen jätekaupan tehokkaampi hyödyntäminen

EU on ollut eturintamassa edistämässä monenvälisiä aloitteita jätehuollon ja kansainvälisten jätteiden siirtojen seurannan parantamiseksi.

Kehittyviin maihin vietävän muovijätteen määrän kasvuun liittyvät kielteiset ympäristövaikutukset saivat vaarallisten jätteiden maanrajan ylittävien siirtojen ja käsittelyn valvontaa koskevan Baselin yleissopimuksen 187 osapuolta hyväksymään muovijätteen kauppaa koskevat uudet maailmanlaajuiset säännöt vuonna 2019. Baselin yleissopimuksen lisäksi EU:n säännöt ovat kieltäneet vuodesta 2021 asti lajittelemattoman muovijätteen viemisen EU:sta muihin kuin OECD-maihin 12 .

Muovijätteitä koskeva työ on edelleen ensisijaisen tärkeää. Komissio seuraa muovijätteen vientiä varmistaakseen, että Baselin yleissopimuksen uusia sääntöjä noudatetaan asianmukaisesti. Komissio kiinnittää erityistä huomiota siihen, että EU:n ulkopuolelle aiemmin vietyä muovijätettä ei reititetä takaisin EU:n jäsenvaltioihin, joilla ei ole riittäviä valmiuksia käsitellä sitä kestävällä tavalla. Komissio toimittaa kertomuksen muovijätteen siirroista vuonna 2023.

Baselin yleissopimuksen yhteydessä viime aikoina tehtyjen muovijätteen kauppaa koskevien päätösten perusteella EU tukee jatkossakin monenvälisiä instituutioita, jotka ottavat johtoaseman jätteiden siirtoon liittyvien maailmanlaajuisten haasteiden ratkaisemisessa, erityisesti Yhdistyneiden kansakuntien ympäristöohjelman (UNEP) ja Baselin yleissopimuksen kautta. Komissio osallistuu aktiivisesti tarvittavien maailmanlaajuisten sääntöjen ja vaatimusten määrittelyyn jätekaupalle, joka aiheuttaa erityisiä haasteita ympäristölle ja kansanterveydelle. Työssä keskitytään erityisesti seuraaviin toimiin:

·Vahvistetaan sähkö- ja elektroniikkalaiteromulla käytävän kansainvälisen kaupan valvontaa; tarkastellaan Baselin yleissopimuksen puitteissa vuonna 2022 ehdotusta, jolla pyritään selkeyttämään tällaisen romun asemaa ja parantamaan sen kansainvälisen kaupan valvontaa.

·Tuetaan käytettyjen ajoneuvojen vientiä koskevia maailmanlaajuisia toimia Afrikan maiden käytettyjen autojen tuontia koskevien aloitteiden pohjalta, jotta estetään saastuttavien ja liikennekelvottomien ajoneuvojen lähettäminen kehittyviin maihin.

·Lisätään tekstiilijätteen ja käytettyjen tekstiilien maailmankaupan avoimuutta ja kestävyyttä.

·Tarkastellaan mahdollisuuksia sisällyttää muita jätteitä Baselin yleissopimuksen soveltamisalaan, kun on saatu näyttöä siitä, että näiden jätevirtojen nykyiset kauppatavat ovat kestämättömiä.

·Jatketaan ponnisteluja Baselin yleissopimuksen nykyaikaistamiseksi erityisesti varmistamalla ilmoitusmenettelyn parempi toiminta, kannustamalla osapuolia ottamaan käyttöön digitaalisia ratkaisuja tietojen vaihtamiseksi sekä parantamalla edelleen jätteiden käsittelytoimien ja jätteiden vaarallisten ominaisuuksien luokittelemista.

EU edistää myös OECD-maiden jätteiden siirtoa koskevan oikeudellisen kehyksen parantamista. 13 Tämä olisi tehtävä sisällyttämällä kehykseen selkeitä säännöksiä, joissa otetaan huomioon kunkin OECD-maan tarve toteuttaa ympäristön kannalta kestävien jätehuoltokriteerien mukaisia jätteenkäsittelytoimia sekä varmistaa jätteiden siirtojen asianmukainen valvonta ja tarkastus.

Kahdenvälisellä tasolla EU tiivistää yhteistyötään yhteistä etua koskevissa kysymyksissä, jotka liittyvät jätteiden siirtoon. Tämä toteutetaan käymällä ympäristökeskusteluja kolmansien maiden ja alueiden kanssa sekä EU:n kahdenvälisten ja alueiden välisten kauppasopimusten kestävää kehitystä koskevien lukujen puitteissa. Yhteistyön tiivistäminen noudattelee EU:n yleistä tavoitetta lisätä kauppapolitiikan kestävyysulottuvuutta 14 .

Komissio jatkaa tiivistä vuoropuhelua eurooppalaisten kanssa, jotka vaativat painokkaasti, että EU puuttuu jäteongelmaan ja edistää kierrätystä. Komissio myös jatkaa yhteistyötä kansalaisjärjestöjen kanssa ja niiden toimien tukemista. Nämä organisaatiot ovat avainasemassa, kun tavoitteena on lisätä tietoisuutta kolmansiin maihin suuntautuvien jätteiden siirtojen ympäristöllisistä ja kansanterveydellisistä haasteista ja ratkaista ne.

3.2. Jätehuollon ja kiertotalouden parantaminen kolmansissa maissa

EU jatkaa vihreän kehityksen diplomatiaansa ja vaikutusvaltansa käyttämistä maailmanlaajuisesti edistääkseen parempaa jätehuoltoa ja kiertotalousmallien käyttöönottoa maailmanlaajuisesti. Tämä sisältää asiantuntemuksen ja rahoituksen tarjoamisen kansainvälisten kumppanuuksien ja toimien laajentamiseksi kolmansissa maissa ja niiden kanssa. Tämä työ on etusijalla EU:n monenvälisessä ympäristöohjelmassa, erityisesti Yhdistyneiden kansakuntien ympäristöohjelman hallintoneuvostossa (UNEA), G20:ssä, G7:ssä ja OECD:ssä, monenvälisissä ympäristösopimuksissa, kuten Baselin, Rotterdamin, Tukholman ja Minamatan yleissopimuksissa, sekä kansainvälisessä luonnonvarapaneelissa. EU on ollut keskeisessä asemassa perustamassa maailmanlaajuista kiertotalous- ja resurssitehokkuusallianssia (GACERE 15 ), jota tuetaan EU:n kumppanuusvälineellä 16 ja joka kannustaa alueiden väliseen yhteistyöhön taistelussa muovijätteitä vastaan ja siirtymisessä kiertotalousmalleihin. EU edistää aktiivisesti muoveja koskevan maailmanlaajuisen sopimuksen hyväksymistä UNEAn puitteissa. EU osallistuu myös alueellisiin kiertotalouden yhteenliittymiin ja ryhmittymiin, joita on muodostettu muilla alueilla, kuten Afrikassa 17 ja Latinalaisessa Amerikassa 18 .

EU tukee Baselin yleissopimuksen yhteydessä tehtyä työtä useiden jätevirtojen – erityisesti kotitalousjätteen, muovijätteen, sähkö- ja elektroniikkalaiteromun, jäteakkujen ja pysyviä orgaanisia yhdisteitä sisältävien jätteiden – hallinnan parantamiseksi joko laatimalla erityisiä teknisiä suuntaviivoja tai hyödyntämällä maailmanlaajuisia kumppanuuksia, jotka tuovat yhteen sidosryhmät ja maat laatimaan konkreettisia ratkaisuja jätehuollon ongelmiin. Merten roskaantumisen torjunta on jatkossakin tärkeä painopiste monenvälisillä foorumeilla, kuten YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestössä ja Kansainvälisessä merenkulkujärjestössä.

Alueellisella ja kahdenvälisellä tasolla työtä näiden tavoitteiden eteen tehdään erityisesti Balkanin alueella, Välimeren alueella (ennen kaikkea Turkissa, joka on selvästi suurin jätteiden vientikohde EU:sta), Afrikan mantereella, Kaakkois-Aasian maissa sekä Karibian ja Tyynenmeren alueen pienissä, kehittyvissä saarivaltioissa.

Näiden diplomatiatoimien tueksi jätehuolto ja kiertotalous nivotaan osaksi useiden kolmansien maiden monivuotisia ohjelmia kaudella 2021–2027. Tämä tapahtuu liittymistä valmistelevan tukivälineen sekä naapuruus-, kehitys- ja kansainvälisen yhteistyön välineen – Globaali Eurooppa (NDICI) – puitteissa. Komissio tukee jatkossakin monenvälisiä hankkeita, joilla pyritään edistämään kiertotaloutta ja parantamaan kestävää ja turvallista jätehuoltoa erityisesti Baselin ja Tukholman yleissopimusten yhteydessä. Myös kemikaaleja ja jätteitä koskeva UNEP:n erityisohjelma on ollut keskeisessä asemassa saastumisen torjunnassa kehittyvissä maissa.

3.3. Kaikkien toimijoiden mobilisointi rajatylittävää jäterikollisuutta vastaan

Komissio osallistuu entistä aktiivisemmin laittomien jätteiden siirtojen torjuntaan ja kaikkien tämän alan toimijoiden tukemiseen, jotta laittomien jätteiden siirtojen torjunta nousee tärkeysjärjestyksessä korkeammalle lainvalvontaviranomaisten keskuudessa kaikkialla EU:ssa. Tämä noudattaa EU:n hiljattain hyväksyttyä järjestäytyneen rikollisuuden vastaista strategiaa sekä EU:n järjestäytyneen rikollisuuden vastaista käytäntöä, jonka mukaan laittomaan jätekauppaan kiinnitetään erityishuomiota vuosina 2022–2025 osana Euroopan monialaista rikosuhkien torjuntafoorumin (EMPACT) prosessia 19 .

Komissio aikoo tehostaa yhteistyötään IMPELin kanssa, jolla on keskeinen asema laittomien jätteiden siirtojen valvontayhteistyössä Euroopan maiden välillä, sekä tukea edelleen jäsenvaltioita monilla eri ohjelmilla ja aloitteilla, kuten ympäristövaatimusten noudattamisen ja ympäristöhallinnan foorumilla, TAIEX-EIR PEER-2-PEER -ohjelmalla ja EU:n ympäristölainsäädäntöä koskevalla koulutuspaketilla. Komissio tukee erityisesti lainvalvontaviranomaisia niiden pyrkimyksissä puuttua tehokkaammin laittomaan jätekauppaan kouluttamalla ja vaihtamalla parhaita käytäntöjä tämäntyyppisen rikollisuuden erityispiirteistä sekä sen yhteyksistä järjestäytyneeseen rikollisuuteen, korruptioon ja rahanpesuun, erityisten tutkintavälineiden käytöstä ja syytteeseenpanosta sekä ympäristörikoksiin erikoistuneiden valvonta- ja syyttäjävirastojen perustamisen lisäarvosta.

Komissio on sitoutunut antamaan merkittävää taloudellista tukea operatiivisille hankkeille, jotka kohdistuvat suoraan laittomaan jätekauppaan, keskittyen erityisesti tiettyihin jätevirtoihin, kuten muoviin tai sähkö- ja elektroniikkalaiteromuun 20 . Komissio myös varmistaa, että tällaiset hankkeet voivat jatkossakin saada rahoitusta EU:n rahoitusohjelmista, kuten Lifesta, tai sisäisen turvallisuuden rahaston poliisiyhteistyötä koskevasta osasta.

Laittomien jätteiden siirtojen vastaisten toimien laajentamiseksi kaikkialla maailmassa EU käy jatkossakin vuoropuhelua keskeisten kumppaneiden kanssa sekä tukee maailmanlaajuista ja alueellista yhteistyötä. Tämä tapahtuu esimerkiksi EU:n ulkoisen rahoituksen välineiden kautta, kun ne yhdistetään Baselin yleissopimuksen, Interpolin 21 , YK:n huumausaine- ja kriminaalipolitiikan toimiston (UNODC), Maailman tullijärjestön sekä rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen vastaisen toimintaryhmän (FATF) toimiin. FATF on maailmanlaajuisesti toimiva rahanpesun ja terrorismin rahoituksen valvontaryhmä. EU tukee esimerkiksi kolmella miljoonalla eurolla EU:n ja Kaakkois-Aasian maiden liiton (ASEAN) yhteistyötä laitonta jätekauppaa vastaan. Tämä on ratkaisevan tärkeää, sillä näiden kahden alueen välillä tehdään paljon (sekä laillisia että laittomia) jätteiden siirtoja. Lisäksi laittomien kauppareittien sekä laittomien jätteiden takaisinvientiin Aasiasta EU:n jäsenvaltioihin osallistuvien toimijoiden tunnistaminen on ollut haastavaa.

Komissio jatkaa läheistä yhteistyötä kansalaisjärjestöjen kanssa, jotka ovat usein eturintamassa taistelussa laittomia jätteiden siirtoja ja siirtojen kolmansissa maissa aiheuttamia ympäristövahinkoja vastaan.

(1)

COM(2020) 80 final.

(2)

COM(2020) 474 final.

(3)

COM(2021) 350 final.

(4)

SWD(2021) 353 final.

(5)

COM(2019) 640 final.

(6)

COM(2020) 98 final.

(7)

COM(2021) 400 final.

(8)

COM(2021) XXX final.

(9)

OECD:n neuvoston päätös hyödynnettäviksi tarkoitettujen jätteiden rajatylittävien siirtojen valvonnasta (OECD/LEGAL/0266)

(10)

Näitä ovat Euroopan unionin verkko ympäristölainsäädännön voimaansaattamiseksi ja täytäntöönpanemiseksi (IMPEL), Europol, Eurojust, ympäristöoikeuteen erikoistuneiden syyttäjien eurooppalainen verkosto (ENPE), ympäristöoikeuteen erikoistuneiden tuomareiden eurooppalainen foorumi (EUFJE), Baselin yleissopimus, Interpol ja Maailman tullijärjestö (WCO).

(11)

EUVL L 328, 6.12.2008, s. 28–37.

(12)

EUVL L 433, 22.12.2020, s. 11–19.

(13)

OECD/LEGAL/0266.

(14)

COM(2021) 66 final.

(15)

  https://ec.europa.eu/environment/international_issues/gacere.html  

(16)

  https://pimap.eu/  

(17)

  https://www.aceaafrica.org/

(18)

  https://www.coalicioneconomiacircular.org/en/elementor-7/inicio-english/

(19)

Neuvoston asiakirja 8665/21.

(20)

Esimerkiksi https://www.wasteforceproject.eu , http://www.lifesmartwaste.com , https://opfawaste-project.eu ja https://www.sweap.eu/  

(21)

Interpolin ympäristöturvallisuuden ohjelma tekee yhteistyötä jäsenvaltioiden viranomaisten kanssa. Se pyrkii estämään, havaitsemaan ja keskeyttämään saastutus- ja jäterikokset sekä hajottamaan niihin syyllistyvät ryhmät: https://www.interpol.int/en/Crimes/Environmental-crime/Pollution-crime