52021IP0416

EUR-Lex

Der Zugang zum EU-Recht

Dieses Dokument ist ein Auszug aus dem EUR-Lex-Portal.

EUROPA
EUR-Lex-Startseite
EUR-Lex - 52021IP0416 - DE

Hilfe

Suchtipps

Brauchen Sie weitere Suchoptionen? Nutzen Sie die Erweiterte Suche

Dokument 52021IP0416

Euroopan parlamentin päätöslauselma 7. lokakuuta 2021 haitallisia verokäytäntöjä koskevan EU:n politiikan uudistamisesta (käytännesääntötyöryhmän uudistaminen mukaan luettuna) (2020/2258(INI))

EUVL C 132, 24.3.2022, S. 167–178 (BG, ES, CS, DA, DE, ET, EL, EN, FR, HR, IT, LV, LT, HU, MT, NL, PL, PT, RO, SK, SL, FI, SV)

Datum des Dokuments:: 07/10/2021; Äänestyspäivä
Datum der Abstimmung:: 07/10/2021
Datum der Sitzung:: 06/10/2021

Autor:: Euroopan parlamentti, Talous- ja raha-asioiden valiokunta
Form:: Omasta aloitteesta annettu päätöslauselma
Wahlperiode:: Yhdeksäs vaalikausi
Interne Referenz:: 2020/2258(INI)
Sitzung:: 2021-2022

Vertrag:

Sopimus Euroopan unionin toiminnasta

Rechtsgrundlage:

Link

Anzeige aller Dokumente, in denen dieses Dokument zitiert wird

Zitierte Rechtsakte:

Link

EUROVOC-Deskriptor:

Sachgebiet:

Verotus

Code Fundstellennachweis:

09.50.00.00 Verotus / Veropetosten ja veronkierron torjunta

HTML

PDF

Amtsblatt

24.3.2022

Euroopan unionin virallinen lehti

C 132/167

P9_TA(2021)0416

Haitallisia verokäytäntöjä koskevan EU:n politiikan uudistaminen (käytännesääntötyöryhmän uudistaminen mukaan luettuna)

(2022/C 132/13)

Euroopan parlamentti, joka

—	ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 113, 115 ja 116 artiklan,

—	ottaa huomioon haitallisen verokilpailun estämiseksi Euroopan unionissa 1. joulukuuta 1997 annetun neuvoston ja jäsenvaltioiden hallitusten edustajien päätöslauselman yritysverotukseen sovellettavista menettelysäännöistä (1),

—	ottaa huomioon 28. huhtikuuta 2009 annetun komission tiedonannon hyvän hallintotavan edistämisestä verotusalalla (KOM(2009)0201),

—	ottaa huomioon 17. kesäkuuta 2015 annetun komission tiedonannon ”Euroopan unionin oikeudenmukainen ja tehokas yhtiöverojärjestelmä: viisi keskeistä toiminta-alaa” (COM(2015)0302),

—	ottaa huomioon 28. tammikuuta 2016 annetun komission tiedonannon tehokasta verotusta koskevasta ulkoisesta strategiasta (COM(2016)0024),

—	ottaa huomioon 8. maaliskuuta 2016 annetut neuvoston päätelmät yritysverotuksen käytännesäännöistä (2),

—	ottaa huomioon 5. heinäkuuta 2016 annetun komission tiedonannon lisätoimenpiteistä avoimuuden lisäämiseksi ja verovilpin ja veron kiertämisen torjumiseksi (COM(2016)0451), johon sisältyy selvitys veroasioissa yhteistyöhaluttomia lainkäyttöalueita koskevan EU:n luettelon laatimisesta,

—	ottaa huomioon 8. marraskuuta 2016 annetut neuvoston päätelmät kriteereistä ja menettelystä veroasioissa yhteistyöhaluttomia lainkäyttöalueita koskevan EU:n luettelon laatimiseksi,

—	ottaa huomioon 5. joulukuuta 2017 kokoontuneen talous- ja raha-asioiden neuvoston (Ecofin) kokouksen tulokset,

—	ottaa huomioon käytännesääntötyöryhmän (yritysverotus) Portugalin puheenjohtajakauden työohjelman (3)9. helmikuuta 2021,

—	ottaa huomioon neuvoston 26. helmikuuta 2021 tekemät viimeisimmät päivitykset veroasioissa yhteistyöhaluttomia lainkäyttöalueita koskevaan EU:n luetteloon (4),

—	ottaa huomioon 15. heinäkuuta 2020 annetun komission tiedonannon ”Oikeudenmukaista ja yksinkertaista verotusta koskeva toimintasuunnitelma elpymisstrategian tueksi” (COM(2020)0312),

—	ottaa huomioon 15. heinäkuuta 2020 annetun komission tiedonannon veroalan hyvästä hallintotavasta EU:ssa ja sen ulkopuolella (COM(2020)0313),

—	ottaa huomioon kantansa komission ehdotukseen neuvoston direktiiviksi yhteisöveropohjasta (5) ja komission ehdotukseen neuvoston direktiiviksi yhteisestä yhdistetystä yhteisöveropohjasta (6),

—	ottaa huomioon 18. toukokuuta 2021 annetun komission tiedonannon ”2000-luvun yritysverotus” (COM(2021)0251),

—

ottaa huomioon 25. marraskuuta 2015 antamansa päätöslauselman veropäätöksistä ja muista luonteeltaan tai vaikutuksiltaan samankaltaisista toimenpiteistä (7), 6. heinäkuuta 2016 antamansa päätöslauselman veropäätöksistä ja muista luonteeltaan tai vaikutuksiltaan samankaltaisista toimenpiteistä (8) sekä 26. maaliskuuta 2019 antamansa päätöslauselman talousrikoksista, veropetoksista ja veronkierrosta (9),

—	ottaa huomioon 16. joulukuuta 2015 antamansa päätöslauselman, johon sisältyy suosituksia komissiolle aiheesta lisää läpinäkyvyyttä, koordinointia ja lähentymistä unionin yhtiöveropolitiikkoihin (10),

—	ottaa huomioon 13. joulukuuta 2017 antamansa suosituksen neuvostolle ja komissiolle rahanpesua, veronkiertoa ja veropetoksia käsittelevän tutkinnan johdosta (11),

—	ottaa huomioon 21. tammikuuta 2021 antamansa päätöslauselman EU:n veroparatiiseja koskevan luettelon uudistamisesta (12) ja komissiolle ja neuvostolle esittämänsä kysymykset EU:n veroparatiiseja koskevan luettelon uudistamisesta (O-000082/2020 – B9-0002/2021 ja O-000081/2020 – B9-0001/2021),

—	ottaa huomioon komission jatkotoimet edellä mainittujen parlamentin päätöslauselmien ja suosituksen johdosta (13),

—	ottaa huomioon Euroopan taloustutkimuskeskuksen (Zentrum für Europäische Wirtschaftsforschung GmbH, ZEW) komissiolle laatiman raportin aiheesta ”The Impact of Tax Planning on Forward-Looking Effective Tax Rates” (14),

—	ottaa huomioon komissiolle laaditun raportin ”Aggressive tax planning indicators” (15),

—	ottaa huomioon 17. lokakuuta 2018 julkaistun Euroopan parlamentin tutkimuspalvelujen pääosaston tutkimuksen ”An overview of shell companies in the European Union” (16),

—	ottaa huomioon kansainvälistä taloudellista vastuuta, avoimuutta ja rehellisyyttä Agenda 2030 -toimintaohjelman saavuttamiseksi käsittelevän YK:n korkean tason paneelin (FACTI-paneeli) raportin aiheesta ”Financial Integrity for Sustainable Development” (17),

—	ottaa huomioon OECD:n/G20:n veropohjan rapautumista ja voitonsiirtoja (BEPS) koskevan osallistavan kehyksen meneillään olevan työn digitalisaation verotukselle asettamien haasteiden osalta,

—	ottaa huomioon alustavat vaikutustenarvioinnit pöytälaatikkoyhtiöiden ja järjestelyjen käytön estämisestä verotuksessa (18),

—	ottaa huomioon kansainvälisen valuuttarahaston raportin ”Taxing Multinationals in Europe” (19),

—

ottaa huomioon 12. heinäkuuta 2016 annetun neuvoston direktiivin (EU) 2016/1164 sisämarkkinoiden toimintaan suoraan vaikuttavien veron kiertämisen käytäntöjen torjuntaa koskevien sääntöjen vahvistamisesta (”veronkiertodirektiivi I” tai ”ATAD I”) (20) ja 29. toukokuuta 2017 annetun neuvoston direktiivin (EU) 2017/952 direktiivin (EU) 2016/1164 muuttamisesta siltä osin kuin on kyse verokohtelun eroavaisuuksista kolmansien maiden kanssa (”ATAD II”) (21),

—	ottaa huomioon 3. kesäkuuta 2003 annetun neuvoston direktiivin 2003/49/EY eri jäsenvaltioissa sijaitsevien lähiyhtiöiden välisiin korko- ja rojaltimaksuihin sovellettavasta yhteisestä verotusjärjestelmästä (”korko- ja rojaltidirektiivi”) (22),

—	ottaa huomioon 30. marraskuuta 2011 annetun neuvoston direktiivin 2011/96/EU eri jäsenvaltioissa sijaitseviin emo- ja tytäryhtiöihin sovellettavasta yhteisestä verojärjestelmästä (”emo-tytäryhtiödirektiivi”) (23),

—

ottaa huomioon 15. helmikuuta 2011 annetun neuvoston direktiivin 2011/16/EU hallinnollisesta yhteistyöstä verotuksen alalla ja direktiivin 77/799/ETY kumoamisesta (”hallinnollista yhteistyötä koskeva direktiivi” tai ”DAC 1”) (24), 8. joulukuuta 2015 annetun neuvoston direktiivin (EU) 2015/2376 direktiivin 2011/16/EU muuttamisesta siltä osin kuin on kyse pakollisesta automaattisesta tietojenvaihdosta verotuksen alalla (”DAC 3”) (25), 25. toukokuuta 2016 annetun neuvoston direktiivin (EU) 2016/881 direktiivin 2011/16/EU muuttamisesta siltä osin kuin on kyse pakollisesta automaattisesta tietojenvaihdosta verotuksen alalla (”DAC 4”) (26) ja 25. toukokuuta 2018 annetun neuvoston direktiivin (EU) 2018/822 direktiivin 2011/16/EU muuttamisesta siltä osin kuin on kyse raportoitavia rajatylittäviä järjestelyjä koskevasta pakollisesta automaattisesta tietojenvaihdosta verotuksen alalla (”DAC 6”) (27),

—	ottaa huomioon työjärjestyksen 54 artiklan,

—	ottaa huomioon talous- ja raha-asioiden valiokunnan mietinnön (A9-0245/2021),

ottaa huomioon, että yritysverotuksen käytännesäännöt ovat vuodesta 1997 lähtien olleet unionin pääasiallinen väline haitallisten verotoimenpiteiden estämisessä; ottaa huomioon, että haitalliset verotoimenpiteet määritellään käytännesäännöissä toimenpiteiksi (hallinnon käytännöt mukaan lukien), jotka vaikuttavat tai voivat merkittävästi vaikuttaa taloudellisen toiminnan sijoittumiseen unionissa ja joilla verotustasoa selvästi alennetaan verrattuna toimenpiteisiin, joita kyseisessä jäsenvaltiossa tavallisesti sovelletaan;

B.	ottaa huomioon, että komission vuoden 2021 verotusta koskevan raportin mukaan menetetään arviolta 36–37 miljardia euroa yhteisöveroja vuodessa EU:ssa tapahtuvan veronkierron vuoksi (28);

ottaa huomioon, että veronkierron vastaiset toimintapolitiikat ovat johtaneet veroetuusjärjestelyjen vähenemiseen kaikkialla maailmassa, erityisesti unionissa; ottaa huomioon, että OECD:n BEPS-toimintasuunnitelman toimenpiteen 5 mukaan etuusjärjestelmä on järjestelmä, joka tarjoaa jonkinlaisen veroetuuskohtelun verrattuna asianomaisen maan yleisiin verotusperiaatteisiin; ottaa huomioon, että järjestelmän tarjoama etuuskohtelu voi olla monenlainen, mukaan lukien verokannan tai veropohjan tai verojen maksamiseen tai takaisinmaksuun liittyvien etuuskohteluehtojen alentaminen (29); ottaa huomioon, että on syntynyt uusia haitallisia verokäytäntöjä erityisesti siten, että veroetuusjärjestelmiä muutetaan aggressiivisiksi yleisiksi järjestelmiksi;

ottaa huomioon, että aggressiivisessa verosuunnittelussa pyritään verovelvollisuuden pienentämiseen hyödyntämällä verojärjestelmän muotoseikkoja tai kahden tai useamman verojärjestelmän keskinäisiä eroja; ottaa huomioon, että verotoimenpiteet eivät saisi haitata yksityisjohtoisia aloitteita, jotka mahdollistavat kestävän kasvun; ottaa huomioon, että empiirisen tutkimuksen mukaan suurten monikansallisten yritysten tosiasiallinen veroaste on alempi kuin kotimaisten pk-yritysten (30);

ottaa huomioon, että unioni on pyrkinyt torjumaan haitallisia verokäytäntöjä muun muassa hyväksymällä lainsäädäntöä sekä ei-sitovilla säädöksillä ja hallitustenvälisellä yhteistyöllä; ottaa huomioon, että parlamenttia kuullaan välittömän verotuksen alalla ja että se kunnioittaa jäsenvaltioiden itsemääräämisoikeutta tällä alalla;

ottaa huomioon, että unionissa huoli haitallisista verokäytännöistä nousi esiin1990-luvun alussa, kun perustettiin riippumaton asiantuntijakomitea ja laadittiin yhtiöverotusta EU:ssa koskevia suosituksia sisältävä raportti (”Rudingin komitean raportti”) (31); ottaa huomioon, että vuonna 1997 Euroopan unionin neuvosto laati yritysverotuksen käytännesäännöt; ottaa huomioon, että neuvostoon perustettiin käytännesääntötyöryhmä arvioimaan verotustoimenpiteitä, jotka voisivat kuulua käytännesääntöjen soveltamisalaan; ottaa huomioon, että empiirisen tutkimuksen (32) mukaan EU:n jäsenvaltiot yhdessä menettävät enemmän yhteisöverotuloja muille EU:n jäsenvaltioille kuin kolmansille maille; korostaa, että tärkein syy tulojen menetykselle on EU:n sisäisten aggressiivisten verokäytäntöjen ja haitallisen verokilpailun vastaisten lainsäädäntötoimien puuttuminen;

toteaa, että käytännesääntötyöryhmän tavoitteena on arvioida verokäytäntöjä, jotka saattavat kuulua käytännesääntötyöryhmän toimialaan, ja se tarjoaa puitteet yhteistyölle ja EU:n sisäisten mahdollisesti haitallisten järjestelmien vertaisarvioinnille; toteaa, että käytännesääntötyöryhmä on saanut jäsenvaltioiden keskuudessa jonkin verran sananvaltaa ja patistanut niitä vertaispaineen avulla toteuttamaan uudistuksia ja vastaavasti myös kolmansia maita yhteistyöhön EU:n luettelointiprosessin puitteissa;

ottaa huomioon, että käytännesääntötyöryhmä ehkäisi tehokkaasti veroetuusjärjestelmiä; toteaa, että Euroopassa käytävä verokilpailu näyttää vaikuttaneen yhteisöverokantojen laskuun, minkä myötä Euroopan keskimääräinen yhteisöverokanta on laskenut OECD-maiden keskiarvon alapuolelle (33); ottaa huomioon, että käytännesääntötyöryhmä on osallistunut jäsenvaltioiden välisen aggressiivisen verokilpailun estämiseen vahvistamalla oikeudenmukaisen kilpailun periaatteet; ottaa huomioon, että käytännesääntötyöryhmä ei ole onnistunut poistamaan joidenkin jäsenvaltioiden suurille yrityksille tarjoamia epäoikeudenmukaisia verojärjestelyjä, kuten haitalliset ennakkohinnoittelusopimukset (”veropäätökset”) ja niistä johtuva epäoikeudenmukainen kilpailuetu; ottaa huomioon, että uusimmissa vertaisarvioinneissaan käytännesääntötyöryhmä on keskittynyt teollis- ja tekijänoikeusjärjestelmiin; ottaa huomioon, että käytännesääntötyöryhmä pysyy edelleen luonteeltaan täysin hallitustenvälisenä;

toteaa, että molemmat tulevan maailmanlaajuisen sopimuksen pilarit ovat yhdenmukaisia komission äskettäisessä tiedonannossa 2000-luvun yritysverotuksesta esittämän yritysverotuskehystä koskevan vision kanssa; ottaa huomioon, että komissio esitti tässä tiedonannossa ehdotuksen direktiiviksi, jossa otetaan huomioon OECD:n mallin säännöt ja joka sisältää tarvittavat mukautukset tosiasiallista vähimmäisverotusta koskevan II pilarin täytäntöönpanemiseksi;

ottaa huomioon, että käytännesääntötyöryhmä onnistui käynnistämään lainkäyttöalueita koskevan vuoropuhelun sellaisten kolmansien maiden kanssa, joita kehotetaan kumoamaan niiden haitalliset verokäytännöt, jotta ne eivät joutuisi veroasioissa yhteistyöhaluttomia lainkäyttöalueita koskevaan EU:n luetteloon (”EU:n luettelo”); katsoo, että EU:n luettelon on oltava väline, jolla torjutaan kolmansien maiden lainkäyttöalueiden haitallisia verokäytäntöjä maailmanlaajuisen reilun kilpailun säilyttämiseksi; ottaa huomioon, että tämänhetkinen EU:n luettelo sisältää vain 12 kolmannen maan lainkäyttöaluetta (34) ja sen ulkopuolelle jää valitettavasti tiettyjä pahamaineisia veroparatiiseja; ottaa huomioon, että EU:n luettelo laaditaan käytännesääntötyöryhmän määrittelemien kriteerien pohjalta;

ottaa huomioon, että EU:n luettelon kriteerit poikkeavat edelleen niistä kriteereistä, joita käytetään haitallisten verokäytäntöjen EU:n vertaisarvioinnissa, vaikka käytännesääntötyöryhmä suorittaa molemmat arvioinnit; ottaa huomioon, että kuusi jäsenvaltiota on saanut maakohtaisia suosituksia verojärjestelmänsä vahvistamiseksi, jotta estetään aggressiivisen verosuunnittelun riski;

L.	ottaa huomioon, että komissio on antanut veroalan hyvästä hallintotavasta EU:ssa ja sen ulkopuolella tiedonannon ja suunnittelee käytännesääntöjen uudistamista ja EU:n luettelon parantamista;

ottaa huomioon, että covid-19-pandemia on syössyt EU:n talouden syvimpään nykyaikoina koettuun taantumaan ja että elpymisen merkkejä on alkanut näkyä vasta aivan hiljattain; ottaa huomioon, että osana covid-19-pandemian vastaisia toimiaan hallitukset kaikkialla unionissa ottivat nopeasti käyttöön verotoimenpiteitä tarjotakseen likviditeettiä sekä yrityksille että kotitalouksille (35), mikä johti jäsenvaltioiden verotulojen vähenemiseen; ottaa huomioon, että yritysverotusta olisi käytettävä välineenä elpymisen tukemiseen yksinkertaisilla, vakailla ja pk-yritysten kannalta suotuisilla verosäännöillä, jotka eivät vaikeuta talouden elpymistä aiheuttamalla uutta kohtuutonta taakkaa;

Nykyiset EU:n toimintapolitiikat haitallisten verokäytäntöjen torjumiseksi unionissa

toteaa, että useat veroskandaalit, erityisesti LuxLeaks-tietovuoto, Panaman paperit -tietovuoto, Paratiisin paperit -tietovuoto ja tuoreimpana OpenLux-paljastukset, sekä julkinen ja parlamentin painostus ovat tehostaneet haitallisia verokäytäntöjä koskevaa EU:n toimintapoliittista ohjelmaa; korostaa, että veropetokset ja veronkierto aiheuttavat jäsenvaltioille merkittäviä tulonmenetyksiä, joita ei voida hyväksyä, ja että näitä tuloja tarvitaan tällä hetkellä pandemian tuhoisista seurauksista selviytymiseksi; muistuttaa, että OECD:n varovaisten arvioiden mukaan BEPS:n osuus maailmanlaajuisesta yhteisöverosta on 4–10 prosenttia tai 100–240 miljardia Yhdysvaltain dollaria (84–202 miljardia euroa) vuosittain (36); muistuttaa, että parlamentin arvio yhteisöveron välttelystä on 160–190 miljardia euroa, kun sekä BEPS että muut verojärjestelmät otetaan huomioon (37); kehottaa komissiota arvioimaan säännöllisesti veropetosten ja veronkierron laajuutta;

suhtautuu myönteisesti EU:n ja kansainvälisellä tasolla toteutettuihin merkittäviin toimenpiteisiin verotuksen avoimuutta koskevien periaatteiden vahvistamiseksi, haitallisen verokilpailun torjumiseksi ja sen varmistamiseksi, että noudatetaan haitallisten verokäytäntöjen vastaisia toimenpiteitä; pitää myönteisenä toimielinten välistä sopimusta direktiivistä, jolla muutetaan direktiiviä 2013/34/EU (38) siltä osin kuin on kyse tiettyjen yritysten ja sivuliikkeiden tuloverotietojen ilmoittamisesta (julkinen maakohtainen raportointi); odottaa, että neuvosto hyväksyy nopeasti ensimmäisen käsittelynsä kannan, jotta direktiivi voidaan hyväksyä ja jotta se tulee voimaan mahdollisimman pian; korostaa, että monet unionissa ilmenevien haitallisten verokäytäntöjen käsittelemiseksi hyväksytyt EU:n välineet, joihin sisältyvät muun muassa ATAD I ja II, korko- ja rojaltidirektiivi, emo-tytäryhtiödirektiivi, hallinnollista yhteistyötä verotuksen alalla koskeva direktiivi ja erityisesti DAC 3, 4 ja 6 (veropäätöksistä, maakohtaisesta raportoinnista ja pakollista ilmoittamista koskevista säännöistä välittäjille), useat komission suositukset neuvostolle, käytännesääntötyöryhmä ja neuvoston suositukset aggressiivista verosuunnittelua koskevasta käsittelystä eurooppalaisen ohjausjakson puitteissa;

muistuttaa, että unionin lainsäädännössä säädetään verotuksen alalla toteutettavia yhteistyötoimia ja tiedonvaihtoa koskevista vähimmäisvaatimuksista; tukee jäsenvaltioiden välisiä lisäneuvotteluja hallinnollisen yhteistyön vahvistamiseksi verotuksen alalla; painottaa, että olisi keskityttävä nykyisten sääntöjen asianmukaiseen täytäntöönpanoon ja valvontaan; korostaa, että Euroopan sosiaalisessa markkinataloudessa riittävä verotus sekä yksinkertainen ja selkeä verolainsäädäntö edistävät työpaikkojen luomista, parantavat Euroopan kilpailukykyä ja edistävät veropetosten ja veronkierron torjumista; toteaa, että jäsenvaltioilla on harkintavalta päättää veropolitiikastaan omien olosuhteidensa perusteella asianmukaiseksi katsomallaan tavalla; muistuttaa tässä yhteydessä, että jäsenvaltioiden olisi käytettävä toimivaltaansa unionin lainsäädännön mukaisesti;

panee merkille, että käytännesääntötyöryhmän perusajatuksena on, että maiden välinen verokilpailu ei itsessään ole haitallista, mutta yhteisiä periaatteita tarvitaan sen määrittämiseksi, missä laajuudessa maat voivat käyttää verojärjestelmiään ja -politiikkaansa yritysten ja voittojen houkutteluun; korostaa, että komissio on tietoinen siitä, että sekä verokilpailun luonne että muoto ovat muuttuneet merkittävästi kahden viime vuosikymmenen aikana ja että käytännesääntötyöryhmä ei ole kehittynyt vastaamaan uusiin haasteisiin ja testaamaan oikeudenmukaisuuden parametreja (39);

suhtautuu myönteisesti käytännesääntötyöryhmän työhön haitallisia verokäytäntöjä koskevan sisäisen ja ulkoisen ulottuvuuden osalta; toteaa, että käytännesääntötyöryhmä käsittelee haitallisten verokäytäntöjen ulkoista ulottuvuutta soveltamalla ”oikeudenmukaisen verotuksen” kriteeriä; katsoo, että EU:n luettelointiprosessia on uudistettava; suosittelee, että tämä prosessi virallistetaan EU:n lainsäädännössä erityisesti sitovan välineen avulla; kehottaa komissiota antamaan lisätietoja jäsenvaltioihin sovellettavien haitallisten verokäytäntöjen löyhien kriteerien ja kolmansien maiden lainkäyttöalueisiin luettelointiprosessin yhteydessä erityisesti taloudellisen sisällön osalta sovellettavien tiukempien kriteerien yhdenmukaisuuden arvioimiseksi; korostaa, että jäsenvaltioiden olisi myös noudatettava ”avoimuuskriteeriä” hallinnollista yhteistyötä koskevan direktiivin täytäntöönpanon yhteydessä; toteaa, että unionin vaikutus veropetosten ja haitallisten verokäytäntöjen torjuntaan maailmanlaajuisesti riippuu sen omasta esimerkistä; pitää tässä yhteydessä myönteisenä ilmoitusta pöytälaatikkoyritysten väärinkäytön torjunnan tehostamisesta ja odottaa komission 2000-luvun yritysverotuksesta antamassa tiedonannossa mainittua ehdotusta pöytälaatikkoyritysten sisältöä koskevista säännöistä, joilla pyritään puuttumaan aggressiiviseen verosuunnitteluun käytettäessä yhtiöitä, joiden läsnäolo on olematonta tai ei ole merkittävää ja jotka eivät harjoita lainkaan tai harjoittavat vain vähän todellista taloudellista toimintaa;

toteaa, että yritysverotuksen käytännesäännöt ovat vuodesta 1997 lähtien olleet unionin pääasiallinen väline haitallisen verokilpailun estämisessä; muistuttaa, että OECD:n yhteyteen vuonna 1998 perustettiin haitallisia verokäytäntöjä käsittelevä foorumi, jonka tehtävänä on valvoa ja tarkastella verokäytäntöjä ja jossa keskitytään veroetuusjärjestelyjen piirteisiin; korostaa, että haitallisia verokäytäntöjä käsittelevän foorumin arvioinneilla on ratkaiseva vaikutus haitallisten verojärjestelmien määrittämisessä EU:n luettelointiprosessissa; kehottaa käytännesääntötyöryhmää pysymään riippumattomana haitallisia verokäytäntöjä käsittelevästä foorumista, kun se arvioi haitallisia verokäytäntöjä;

Suositukset haitallisia verokäytäntöjä koskevalle tulevalle EU:n työlle

korostaa OECD:n/G20:n BEPS-toimenpiteitä koskevan osallistavan kehyksen II pilarin ehdotettua uudistusta, jolla pyritään haitallisten verokäytäntöjen torjumiseksi ja tosiasiallisen veroasteen määräämiseksi puuttumaan jäljellä oleviin BEPS-haasteisiin ja vahvistamaan säännöt, joilla annetaan lainkäyttöalueille oikeus verottaa takautuvasti siltä osin, kun muut lainkäyttöalueet eivät ole käyttäneet ensisijaista verotusoikeuttaan tai kun maksuun sovelletaan muulla tavalla alhaista tosiasiallista veroastetta (40); odottaa tämän osalta innolla unionin etujen eli yksinkertaisen ja oikeudenmukaisen verotuksen periaatteiden ja vaatimusten mukaista maailmanlaajuista yhteisymmärrystä;

panee merkille uuden kehityksen, jota on tapahtunut OECD:n/G20:n osallistavaa kehystä koskevissa neuvotteluissa Yhdysvaltojen hallinnon tuoreiden ehdotusten pohjalta, sekä tuoreen osallistavaa kehystä koskevan sopimuksen ja G20-maiden valtiovarainministerien tiedonannon, mikä voisi helpottaa II pilaria koskevan, yli 130 maata kattavan sopimuksen tekemistä vuoden 2021 puoliväliin mennessä; yhtyy G7:n sitoumukseen 13. kesäkuuta 2021 alkaen asettaa vähintään 15 prosentin globaali vähimmäisvero maakohtaiselta pohjalta lisäneuvottelujen perustaksi, ja tämä sitoumus toistettiin 1. heinäkuuta 2021 annetussa julkilausumassa kahden pilarin ratkaisusta talouden digitalisaatiosta aiheutuvien verohaasteiden ratkaisemiseksi;

kehottaa komissiota esittämään vaikutustenarvioinnin kansainvälisten veroneuvottelujen tulevista tuloksista; muistuttaa, että komissio on sitoutunut ehdottamaan II pilarin ratkaisua vastaavaa ratkaisua tosiasiallisesta vähimmäisverotuksesta riippumatta siitä, onko OECD:n osallistavan kehyksen tasolla päästy sopimukseen;

10.

kehottaa ottamaan käyttöön ”taloudellisen sisällön vähimmäistason” määritelmän, joka on verrannollinen OECD:n maailmanlaajuisen standardin ja BEPS-toimintasuunnitelman toimenpiteeseen 5 liittyvän jatkotoimen kanssa, joka perustuu mieluiten kaavamaiseen lähestymistapaan ja joka kehittyisi vaiheittain, kun raportoitu tulo kasvaa; ehdottaa, että tällaista kriteeriä voitaisiin käyttää arvioitaessa sitä, onko verojärjestelmä mahdollisesti haitallinen; muistuttaa, että 2000-luvun yritysverotuksesta antamassaan tiedonannossa komissio tarkastelee verosääntöjen kannalta mahdollisia uusia sisältöä koskevia vaatimuksia ja todellisen taloudellisen toiminnan indikaattoreita; korostaa taloudellisen sisällön vaatimusta, joka on jo sisällytetty EU:n luettelon ”oikeudenmukaisen verotuksen” kriteeriin; katsoo kuitenkin, että tämä kriteeri jättää tulkinnanvaraa ja on liian epämääräinen, koska se mahdollistaa edelleen pahamaineisten veroparatiisien poistamisen luettelosta vähämerkityksellisten uudistusten jälkeen;

11.

kehottaa komissiota laatimaan suuntaviivat siitä, miten suunnitella oikeudenmukaisia ja avoimia verokannustimia niin, että sisämarkkinoiden vääristymisen riskit ovat pienemmät ja että varmistetaan oikeudenmukainen kilpailu ja suositaan työpaikkojen luomista, erityisesti tarkastelemalla tällaisten kannustinten tyyppiä (voittoihin vai kustannuksiin perustuva kannustin), voimassaoloaikaa (tilapäinen vai pysyvä kannustin), maantieteellisiä rajoituksia (talousalueet) ja merkittävyyttä (täysi vai osittainen vapautus); panee merkille Euroopan talous- ja sosiaalikomitean teettämän tutkimuksen yhtiöverokantojen alentamisesta ja sen vaikutuksesta tuloihin ja kasvuun (41);

12.

pitää myönteisenä, että komissio toteaa, että tulevaa maailmanlaajuista vähimmäisverotusstandardia olisi käsiteltävä käytännesääntötyöryhmässä huolimatta siitä, päästäänkö maailmanlaajuisella tasolla yksimielisyyteen vai ei, jotta varmistetaan, että kaikki yritykset maksavat oman osuutensa veroista, kun ne tekevät voittoa sisämarkkinoilla (42); panee merkille, että komissio esitti äskettäin 2000-luvun yritysverotuksesta antamassaan tiedonannossa lainsäädäntöehdotukset, jotka ovat välttämättömät II pilarin täytäntöönpanemiseksi unionin tasolla, mukaan lukien ATAD-direktiivin tarkistaminen ulkomaisia väliyhtiöitä koskevien sääntöjen mukauttamiseksi II pilarissa sovitun tuloksi lukemista koskevan säännön mukaisiksi, korko- ja rojaltidirektiivin uudelleenlaadinta, käytännesääntötyöryhmän uudistaminen ja II pilarin käyttöönottaminen kriteereissä, joita käytetään arvioitaessa kolmansia maita yhteistyöhaluttomia lainkäyttöalueita koskevassa EU:n luettelossa; kehottaa komissiota tässä yhteydessä varmistamaan, että tosiasiallisen vähimmäisverokannan täytäntöönpanosäännöt suunnitellaan niin, että niiden noudattamisesta ei aiheudu kohtuuttomia kustannuksia; ymmärtää, että yleisesti ottaen II pilaria koskevan tämänhetkisen ehdotuksen logiikan mukaisesti suurten yritysten kansallinen tosiasiallinen veroaste ei saisi olla alhaisempi kuin vähimmäisverotaso;

13.

muistuttaa, että korko- ja rojaltidirektiivin muuttamista koskeva ehdotus on ollut neuvoston käsiteltävänä vuodesta 2012 lähtien, mikä johtuu erityisesti lähdeveron vähimmäistasoa koskevasta erimielisyydestä; kehottaa neuvostoa ja puheenjohtajavaltiota aloittamaan uudelleen sitä koskevat neuvottelut;

14.

korostaa tarvetta verottaa monikansallisia yhtiöitä oikeudenmukaisen ja tehokkaan jäsenvaltioiden välisen verotusoikeuksien jakokaavan perusteella; pitää tässä yhteydessä valitettavana, että neuvosto ei hyväksynyt ehdotuksia yhteisestä yhteisöveropohjasta ja yhteisestä yhdistetystä yhteisöveropohjasta; kehottaa komissiota mukauttamaan tulevaan BEFIT-kehykseen liittyvän lainsäädäntöehdotuksen aikataulua kansainvälisen vero-ohjelmaan; on huolissaan siitä, että käytössä ei ole selkeää strategiaa sen varmistamiseksi, että unionin yritysverotusta koskeva uusi kehys saa jäsenvaltioilta tukea;

15.

korostaa, että Kansainvälisen valuuttarahaston mukaan (43) yhteisöverokannat ovat olleet laskusuunnassa mutta siitä huolimatta kerättyjen yhteisöverotulojen määrä prosentteina BKT:stä on pysynyt ajan mittaan huomattavan vakaana, kun otetaan huomioon suhdannevaihtelu;

16.

painottaa, että haitallisia verokäytäntöjä torjuvien uusien EU:n välineiden tulevassa täytäntöönpanossa olisi asetettava etusijalle sitovien välineiden käyttö ja tarkasteltava kaikkia SEUT-sopimuksen mahdollisuuksia päätöksenteon tehostamiseksi; muistuttaa, että SEUT-sopimuksen 116 artiklassa määrättyä menettelyä voidaan soveltaa, kun haitalliset verokäytännöt vääristävät kilpailuedellytyksiä sisämarkkinoilla ja että tämä perussopimuksen määräys ei muuta unionin ja jäsenvaltioiden välistä toimivallan jakoa;

17.

kehottaa komissiota arvioimaan patenttiboksien ja muiden teollis- ja tekijänoikeusjärjestelmien tehokkuutta haitallisia verotuskäytäntöjä koskevan BEPS-toimintasuunnitelman toimenpiteessä 5 määritellyn uuden nexus-lähestymistavan mukaisesti, mukaan lukien vaikutus verotulojen menetyksiin; kehottaa komissiota esittämään ehdotuksia siinä tapauksessa, että arvioinnissa todetaan, että teollis- ja tekijänoikeusjärjestelmillä ei ole vaikutusta todelliseen taloudelliseen toimintaan; huomauttaa, että Yhdysvaltojen hallinto esittää ulkomailta peräisin oleviin aineettomasta omaisuudesta saataviin tuloihin (Foreign-Derived Intangible Income, FDII) liittyvän järjestelyn poistamista;

18.

korostaa, että jäsenvaltioiden veropolitiikkoja seurataan eurooppalaisen ohjausjakson avulla; katsoo, että eurooppalaista ohjausjaksoa voitaisiin kehittää edelleen välineenä, jolla tuetaan aggressiivisen verosuunnittelun hillitsemistä EU:ssa erityisten maakohtaisten suositusten avulla;

Yritysverotuksen käytännesääntöjen uudistaminen

19.

on tyytyväinen siihen, että käytännesääntötyöryhmä on arvioinut 480 järjestelmää perustamisensa jälkeen ja että noin 130 (44) järjestelmää on katsottu haitallisiksi (45); toteaa, että käytännesääntöjen puitteissa toteutettu kansallisten verojärjestelmien vertaisarviointi on vähentänyt haitallista verokilpailua ja johtanut tämän seurauksena veroetuusjärjestelmien vähenemiseen unionissa; odottaa, että EU:n luettelointiprosessilla on mahdollisesti samanlainen vaikutus maailmanlaajuisella tasolla; varoittaa kuitenkin haitallisten muiden kuin etuuskohtelua koskevien järjestelmien syntymisestä; katsoo siksi, että nykyiset kriteerit, joiden mukaan haitalliset verokäytännöt määritellään käytännesäännöissä, ovat osittain vanhentuneita, sillä niissä keskitytään etuusjärjestelmiin; korostaa kuitenkin tarvetta tehostaa käytännesääntöjä, kun otetaan huomioon viimeaikaiset veroskandaalit sekä tämänhetkiset haasteet, kuten globalisaatio, digitalisaatio ja aineettoman omaisuuden kasvava merkitys;

20.

kehottaa käytännesääntötyöryhmää hyödyntämään täysimääräisesti nykyistä toimeksiantoaan koko sen laajuudessa; kehottaa kuitenkin neuvostoa jatkamaan toimeksiannon soveltamisalan uudistamista ja erityisesti tarvittaessa tarkastelemaan kaikkia aggressiivisen verosuunnittelun indikaattoreita jäsenvaltioittain, mukaan lukien verojärjestelmän yleiset piirteet, jotta voidaan määrittää, sisältyykö sen lainsäädäntöön haitallisia verotoimenpiteitä; kehottaa neuvostoa toteuttamaan jatkotoimia, joiden perustana on veroalan hyvästä hallintotavasta EU:ssa ja sen ulkopuolella heinäkuussa 2020 annettu komission tiedonanto, jossa kannatetaan käytännesääntöjen uudistamista oikeudenmukaisen verotuksen varmistamiseksi unionissa; toteaa, että näin toimitaan osittain jo nyt käytännesääntötyöryhmässä erityisesti laskennallisen korkovähennyksen ja ulkomailta peräisin olevien tulojen verovapauden mahdollistavien järjestelmien tapauksessa sekä EU:n luettelointiprosessin puitteissa;

21.

korostaa, että käytännesäännöt ovat ei-sitova väline, jonka tarkoituksena on säilyttää EU:n verokehys, joka mahdollistaa tasapuoliset toimintaedellytykset verotuksen alalla vertaisarvioinnin ja vertaispaineen pohjalta; pitää kuitenkin valitettavana, että käytännesäännöt eivät ole sitovia; panee merkille, että jäsenvaltiot voivat viivyttää haitallisen järjestelmän kumoamista ja jopa ylläpitää sitä ilman seurauksia; painottaa, että käytännesääntötyöryhmän päätöksentekoa koskevien asiakirjojen olisi oltava julkisesti saatavilla;

22.

vaatii, että käytännesääntöjen kriteerejä, hallintaa ja soveltamisalaa tarkistetaan sitovalla välineellä, joka perustuu nykyisiin hallitustenvälisiin järjestelyihin, ja tehokkaammalla päätöksentekomenettelyllä; katsoo, että käytännesääntöjen tarkistamisessa olisi käytettävä demokraattista, avointa ja vastuullista prosessia ja siihen olisi otettava mukaan asiantuntijaryhmä, joka koostuu kansalaisyhteiskunnan, komission ja parlamentin asiantuntijoista; kehottaa, että tarkistettua välinettä sovelletaan avoimemmin ja tehokkaammin ja että parlamentti osallistuu asianmukaisesti uusien toimintapoliitikkojen suunnitteluun ja hyväksymiseen haitallisten verokäytäntöjen torjumiseksi;

23.

katsoo, että käytännesääntöjen kriteerien uudistaminen on kiireellinen asia ja että sen olisi ensimmäisenä sisällettävä tosiasiallista verokantaa koskeva kriteeri, joka on osallistavan kehyksen II pilarin puitteissa kansainvälisesti sovitun tosiasiallisen vähimmäisverokannan mukainen, ja vankka ja asteittainen taloudellisen sisällön vaatimus samalla kun mahdollistetaan oikeudenmukainen kilpailu, joka on Euroopan ja sen tärkeimmän kumppanin Yhdysvaltojen kunnianhimoisten ponnistelujen ihanteellisen mahdollinen lopputulos;

24.

katsoo, että monet mahdolliset riskitekijät voisivat mahdollisesti helpottaa voitonsiirtoa, kuten erityisrahoitusyhtiöt, aineettoman omaisuuden siirtäminen ja korkeat passiiviset tulot (rojaltit, korot, osingot jne.);

25.

kannattaa komission aikomusta laajentaa käytännesääntöjen soveltamisala kattamaan kansallisten yhteisöverojärjestelmien muita järjestelmiä ja yleisiä näkökohtia oikeudenmukaista ja yksinkertaista verotusta koskevassa toimintasuunnitelmassaan elpymisstrategian tueksi esitetyllä tavalla; kehottaa ottamaan mukaan henkilöveroetuusjärjestelmiä, jotta katetaan erityiset kansalaisuusjärjestelyt tai toimenpiteet, joilla houkutellaan erittäin liikkuvia varakkaita henkilöitä ja digitaalisia nomadeja ja jotka voivat johtaa merkittäviin sisämarkkinoiden vääristymiin;

26.

kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita tarkastelemaan seuraavanlaista FATAL-kehystä (Framework on Aggressive Tax Arrangements and Low-rates) eli aggressiivisia verojärjestelyjä ja alhaisia verokantoja koskevaa kehystä, joka korvaisi nykyiset käytännesäännöt:

jäsenvaltioiden ja unionin asiaa koskevaa toimivaltaa rajoittamatta tämä kehys koskee toimenpiteitä, jotka vaikuttavat tai voivat merkittävästi vaikuttaa taloudellisen toiminnan sijoittumiseen unionissa sekä henkilökohtaisten tulojen ja pääoman siirtämiseen (yksityishenkilöitä koskevat verojärjestelyt);

edellä mainitut taloudelliset toiminnat käsittävät myös kaikki jonkin yhtiöryhmän sisällä harjoitettavat toiminnat;

kehyksessä tarkoitetut verotustoimenpiteet voivat olla joko lakeja tai asetuksia ja hallintokäytäntöjä;

mahdollisesti haitallisina ja siis näihin sääntöihin kuuluvina on pidettävä A kohdassa määritellyn soveltamisalan piirissä sellaisia verotustoimenpiteitä, joilla tosiasiallista verotustasoa selvästi alennetaan verrattuna kyseisessä jäsenvaltiossa tavallisesti sovellettaviin verotustasoihin, nollaverotus mukaan lukien, tai joilla tosiasiallista verotustasoa alennetaan verrattuna BEPS-toimenpiteitä koskevan osallistavan kehyksen tai sellaisen kansainvälisen foorumin puitteissa, jossa EU on edustettuna, sovittuun tosiasialliseen vähimmäisverotustasoon (”gateway”-peruste);

tällainen verotustaso voi johtua nimellisverokannasta, veropohjasta ja/tai jostain muusta tosiasiallisen verokannan määrittävästä asiaankuuluvasta tekijästä;

näiden toimenpiteiden haitallisuutta arvioitaessa on otettava huomioon muun muassa seuraavaa:

1.	myönnetäänkö etuja vain niille, jotka eivät asu kyseisessä jäsenvaltiossa, tai vain muiden kuin kyseisessä jäsenvaltiossa asuvien kanssa tehtyihin liiketoimiin; tai

2.	ovatko edut täysin erillään kyseisen kolmannen maan kotimarkkinoista niin, että ne eivät vaikuta kansalliseen veropohjaan; tai

myönnetäänkö edut myös ilman minkäänlaista todellista taloudellista toimintaa tai merkittävää taloudellista läsnäoloa kyseiset veroedut tarjoavassa jäsenvaltiossa; tässä yhteydessä käytetään komission määritelmää todellisesta taloudellisesta toiminnasta ja taloudellisesta läsnäolosta, jotka määritetään käyttäen taloudellista sisältöä koskevaa oikeasuhteista sisältövaatimusta, joka kehittyy progressiivisesti ilmoitettujen tulojen lisääntyessä kyseisessä jäsenvaltiossa; tässä yhteydessä kiinnitetään erityistä huomiota henkistä omaisuutta koskeviin järjestelyihin; tai

4.	poikkeavatko monikansallisen yritysryhmän sisäisten toimien tuottaman voiton määrittelyssä käytetyt perusteet kansainvälisesti yleisesti hyväksytyistä periaatteista, erityisesti OECD:ssä sovituista säännöistä; tai

5.	puuttuuko verotuksellisista toimenpiteistä avoimuus esimerkiksi silloin, kun säännöksiä sovelletaan hallinnon tasolla väljemmin tavalla, joka ei ole avoin;

mahdollisesti haitallisina ja siis näihin sääntöihin kuuluvina on pidettävä A kohdassa määritellyn soveltamisalan piirissä sellaisia henkilökohtaisia tuloja, pääomaa ja omaisuutta koskevia veroetuusjärjestelyjä, joilla tosiasiallista verotustasoa selvästi alennetaan verrattuna kyseisessä jäsenvaltiossa tavallisesti sovellettaviin verotustasoihin, nollaverotus mukaan lukien; myös yleiset henkilökohtaista tuloveroa ja omaisuusveroa koskevat järjestelyt, jotka johtaisivat sisämarkkinoiden vääristymiin, voivat kuulua soveltamisalan ja arvioinnin piiriin;

Pidättyminen uusista toimenpiteistä ja lainsäädännön purkaminen

Pidättyminen uusista toimenpiteistä

jäsenvaltiot sitoutuvat pidättymään tässä kehyksessä tarkoitetun mukaisesti haitallisten uusien verotuksellisten toimenpiteiden käyttöönotosta; päättäessään tulevasta politiikastaan jäsenvaltiot noudattavat näin ollen kehyksen pohjana olevia periaatteita ja ottavat asianmukaisesti huomioon jäljempänä E–I kohdassa tarkoitetun tarkistusmenettelyn arvioidessaan uusien verotuksellisten toimenpiteiden haitallisuutta;

Lainsäädännön purkaminen

jäsenvaltiot sitoutuvat tarkistamaan voimassa olevia lakejaan ja omaksumiaan käytäntöjä ottaen huomioon kehyksen taustalla olevat periaatteet ja jäljempänä E–I kohdassa kuvatun tarkistusmenettelyn; jäsenvaltiot muuttavat tarvittaessa näitä lakeja ja käytäntöjä, jotta kaikki niihin sisältyvät haitalliset toimenpiteet poistettaisiin mahdollisimman pian ottaen huomioon neuvostossa ja komissiossa tarkistusmenettelyn johdosta käydyt keskustelut;

Tarkistusmenettely

Asiaankuuluvien tietojen antaminen

avoimuusperiaatteiden mukaisesti jäsenvaltiot tiedottavat toisilleen ja komissiolle voimassa olevista tai suunnitelluista verotuksellisista toimenpiteistä, jotka mahdollisesti kuuluvat kehyksen soveltamisalaan; jäsenvaltioita pyydetään erityisesti toimittamaan toisen jäsenvaltion pyynnöstä tietoja mistä tahansa verotuksellisesta toimenpiteestä, joka vaikuttaa kuuluvan kehyksen soveltamisalaan; jos suunnitellut toimenpiteet edellyttävät parlamentin hyväksyntää, edellä mainitut tiedot voidaan olla antamatta, kunnes ne on annettu tiedoksi parlamentille; kehyksen soveltamisalaan kuuluvat arvioitavat järjestelmät olisi annettava parlamentille tiedoksi;

Haitallisten toimenpiteiden arviointi

mikä tahansa jäsenvaltio voi pyytää mahdollisuutta keskustella kehyksen soveltamisalaan mahdollisesti kuuluvista muiden jäsenvaltioiden verotuksellisista toimenpiteistä ja esittää niitä koskevia huomautuksia; näin voidaan arvioida, ovatko kyseiset verotukselliset toimenpiteet haitallisia, kun otetaan huomioon vaikutukset, joita näillä toimenpiteillä voi unionissa olla; tässä arvioinnissa otetaan huomioon kaikki B ja C kohdassa mainitut tekijät;

neuvosto korostaa myös tarvetta ottaa tämän arvioinnin yhteydessä tarkasti huomioon verotuksellisten toimenpiteiden vaikutukset muihin jäsenvaltioihin muun muassa suhteessa siihen, miten kyseistä toimintaa tosiasiallisesti verotetaan kaikkialla unionissa;

mikäli verotuksellisia toimenpiteitä käytetään erityisalueiden taloudellisen kehityksen tukemiseen, arvioidaan, ovatko ne oikeassa suhteessa asetettuihin tavoitteisiin ja oikein kohdennettuja; tämän arvioinnin yhteydessä on kiinnitettävä erityistä huomiota syrjäisimpien seutujen ja pienikokoisten saarien erityispiirteisiin ja -rajoituksiin heikentämättä unionin oikeusjärjestyksen, sisämarkkinat ja yhteiset politiikat mukaan luettuina, yhtenäisyyttä ja johdonmukaisuutta; tässä arvioinnissa otetaan huomioon B kohdassa määritellyt asteittain kehittyvät merkittävää taloudellista läsnäoloa koskevat vähimmäisvaatimukset;

Menettely

neuvosto ja komissio perustavat yhdessä työryhmän arvioimaan tämän kehyksen soveltamisalaan mahdollisesti kuuluvia verotuksellisia toimenpiteitä ja valvomaan kyseisiä toimenpiteitä koskevien tietojen toimittamista; neuvosto kehottaa kutakin jäsenvaltiota sekä komissiota nimeämään korkean tason edustajan ja hänelle varahenkilön tähän työryhmään, jonka puheenjohtajana toimii jonkin jäsenvaltion edustaja; säännöllisesti kokoontuva työryhmä valitsee ja arvioi verotukselliset toimenpiteet E–G kohdassa esitettyjen säännösten mukaisesti; työryhmä laatii säännöllisesti kertomuksen arvioiduista toimenpiteistä; kyseiset kertomukset toimitetaan neuvoston käsiteltäviksi ja, jos neuvosto katsoo sen aiheelliseksi, julkaistaviksi; kertomusasiakirjat olisi toimitettava pyynnöstä parlamentille ja julkaistava arviointimenettelyn päätyttyä;

Täytäntöönpanon valvonta

jäsenvaltioilla on oikeus toteuttaa vastatoimenpiteitä veronkiertoa edistävien kannustinten heikentämiseksi, jos jokin jäsenvaltio kieltäytyy kumoamasta järjestelyä, joka on arvioitu haitalliseksi tämän kehyksen puitteissa, kahden vuoden kuluessa; tällaisia toimenpiteitä ovat erityisesti seuraavat:

a)	kustannusten vähennyskelvottomuus;

b)	lähdeverotoimenpiteet;

c)	verovapauden rajoittaminen;

d)	erityiset dokumentointivaatimukset, etenkin siirtohinnoittelun osalta;

Maantieteellinen ulottuvuus

neuvosto katsoo, että haitallisten verotoimenpiteiden poistamiseen tähtääviä periaatteita olisi sovellettava mahdollisimman laajoissa maantieteellisissä puitteissa; tästä syystä jäsenvaltiot sitoutuvat edistämään periaatteiden hyväksymistä myös kolmansissa maissa; lisäksi jäsenvaltiot sitoutuvat edistämään niiden hyväksymistä alueilla, joilla perustamissopimusta ei sovelleta; neuvoston ja komission olisi tässä yhteydessä laadittava yhteistyöhaluttomia lainkäyttöalueita koskeva EU:n luettelo verotuksen avoimuutta, oikeudenmukaista verotusta sekä veropohjan rapautumisen ja voitonsiirtojen vastaisten toimenpiteiden täytäntöönpanoa koskevien kriteerien perusteella; oikeudenmukaisen verotuksen kriteerien olisi perustuttava tämän kehyksen B ja C kohdassa yksilöityihin tekijöihin;

jäsenvaltiot, joilla on riippuvaisia tai niihin assosioituneita alueita tai joilla on erityisiä velvollisuuksia tai verotuksellisia etuoikeuksia muihin alueisiin nähden, sitoutuvat huolehtimaan perustuslakiensa puitteissa siitä, että näitä periaatteita noudatetaan kyseisillä alueilla; tässä yhteydessä asianomaiset jäsenvaltiot kartoittavat tilanteen H kohdassa mainitulle työryhmälle toimitettavissa kertomuksissa; työryhmä arvioi nämä kertomukset edellä kuvatun arviointimenettelyn mukaisesti;

Seuranta ja uudelleentarkastelu

tämän kehyksen tasapainoisen ja tehokkaan täytäntöönpanon varmistamiseksi neuvosto kehottaa komissiota esittämään neuvostolle vuosittain kertomuksen kehyksen ja valtiontueksi katsottavien verotuksellisten toimenpiteiden soveltamisesta; kertomus olisi asetettava julkisesti saataville; neuvosto ja jäsenvaltiot tarkastelevat kehyksen säännöksiä uudelleen, kun sen hyväksymisestä on kulunut kaksi vuotta;

27.

pitää myönteisenä 19. huhtikuuta 2021 käytyä keskustelua käytännesääntötyöryhmän puheenjohtajan Lyudmila Petkovan kanssa; kutsuu käytännesääntötyöryhmän puheenjohtajan tulemaan vähintään kerran vuodessa parlamentin kuultavaksi julkiseen kuulemistilaisuuteen ja esittämään tilannekatsauksen neuvostolle;

28.

pitää myönteisenä käytännesääntötyöryhmän puolivuosittaisten raporttien toimittamista neuvostolle; katsoo, että olisi luotava erityinen verkkoväline, jotta vältetään tukeutumasta ainoastaan neuvoston päätelmiin keskeisten tietojen saamiseksi veropolitiikasta EU:n tasolla; arvostaa ponnisteluja käytännesääntötyöryhmään liittyvien asiakirjojen ja sen työtä koskevien tietojen julkistamiseksi; kehottaa asettamaan julkisen tiedon saataville käyttäjäystävällisellä alustalla;

29.

kehottaa käytännesääntötyöryhmää kutsumaan Euroopan parlamentin jäseniä tarkkailijoiksi käytännesääntötyöryhmän neuvotteluihin; kannustaa käytännesääntötyöryhmää lähettämään osan kokouksistaan julkisesti suoratoistona silloin, kun ne eivät edellytä luottamuksellisia keskusteluja;

o o

30.

kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle sekä jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille.

(1) Talous ja raha-asioiden neuvoston (Ecofin) päätelmät, annettu 1. joulukuuta 1997, veropolitiikasta – Neuvoston ja neuvostoon kokoontuneiden jäsenvaltioiden hallitusten edustajien päätöslauselma, annettu 1. joulukuuta 1997, yritysverotukseen sovellettavista menettelysäännöistä, liite I (EYVL C 2, 6.1.1998, s. 2).

(2) https://www.consilium.europa.eu/fi/press/press-releases/2016/03/08/ecofin-conclusions-code-conduct-business-taxation/

(3) https://data.consilium.europa.eu/doc/document/ST-6004-2021-INIT/en/pdf

(4) EUVL C 331, 7.10.2020, s. 3 ja EUVL C 66, 26.2.2021, s. 40.

(5) EUVL C 162, 10.5.2019, s. 182.

(6) EUVL C 162, 10.5.2019, s. 152.

(7) EUVL C 366, 27.10.2017, s. 51.

(8) EUVL C 101, 16.3.2018, s. 79.

(9) EUVL C 108, 26.3.2021, s. 8.

(10) EUVL C 399, 24.11.2017, s. 74.

(11) EUVL C 369, 11.10.2018, s. 132.

(12) Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2021)0022.

(13) Euroopan parlamentin (talous- ja raha-asioiden valiokunta) päätöslauselmaa, johon sisältyy suosituksia komissiolle aiheesta lisää läpinäkyvyyttä, koordinointia ja lähentymistä unionin yhtiöveropolitiikkoihin, ja Euroopan parlamentin (veropäätöksiä ja muita luonteeltaan tai vaikutuksiltaan samankaltaisia toimenpiteitä käsittelevän erityisvaliokunnan (TAXE1)) päätöslauselmaa veropäätöksistä ja muista luonteeltaan tai vaikutuksiltaan samankaltaisista toimenpiteistä koskevat yhteiset jatkotoimet, jotka komissio hyväksyi 16. maaliskuuta 2016; Euroopan parlamentin (veropäätöksiä ja muita luonteeltaan tai vaikutuksiltaan samankaltaisia toimenpiteitä käsittelevän erityisvaliokunnan (TAX2)) päätöslauselmaa veropäätöksistä ja muita luonteeltaan tai vaikutuksiltaan samankaltaisista toimenpiteistä koskevat jatkotoimet, jotka komissio hyväksyi 16. marraskuuta 2016; Euroopan parlamentin (epäilyjä rahanpesuun, veronkiertoon ja veropetoksiin liittyvästä unionin oikeuden rikkomisesta ja unionin oikeutta sovellettaessa ilmenneistä hallinnollisista epäkohdista käsittelevä tutkintavaliokunta (PANA)) 12. joulukuuta 2017 antamaa muuta kuin lainsäädäntöön liittyvää päätöslauselmaa Euroopan parlamentin suositusluonnoksesta neuvostolle ja komissiolle rahanpesua, veronkiertoa ja veropetoksia käsittelevän tutkinnan johdosta koskevat jatkotoimet, jotka komissio hyväksyi huhtikuussa 2018; ja Euroopan parlamentin (talousrikoksia, veropetoksia ja veronkiertoa käsittelevän erityisvaliokunnan (TAX3)) 27. elokuuta 2019 antamaa päätöslauselmaa talousrikoksista, veropetoksista ja veronkierrosta koskevat jatkotoimet.

(14) Taxation Papers, Working Paper No 64, 31. elokuuta 2016, saatavilla osoitteessa: https://ec.europa.eu/taxation_customs/system/files/2016-11/taxation_paper_64.pdf

(15) Taxation Papers, Working Paper No 71, Institute for Advanced Studies in consortium with CPB and DONDENA, 2017, saatavilla osoitteessa: https://ec.europa.eu/taxation_customs/system/files/2018-03/taxation_papers_71_atp_.pdf

(16) Kiendl Krišto, I. ja Thirion, E., An overview of shell companies in the European Union, Euroopan parlamentti, parlamentin tutkimuspalvelujen pääosasto, jälkiarviointiyksikkö ja Euroopan tason lisäarvoyksikkö, 17. lokakuuta 2018, saatavilla osoitteessa: https://www.europarl.europa.eu/cmsdata/155724/EPRS_STUD_627129_Shell%20companies%20in%20the%20EU.pdf

(17) https://www.un.org/pga/75/wp-content/uploads/sites/100/2021/02/FACTI_Panel_Report-compressed.pdf

(18) https://ec.europa.eu/info/law/better-regulation/have-your-say/initiatives/12999-Veronkierto-poytalaatikkoyhtioiden-ja-jarjestelyjen-kayton-estaminen-verotuksessa_fi

(19) Crivelli, E., De Mooij, R., De Vrijer, J. E. J., Hebous, S., Klemm, A., Taxing Multinationals in Europe, 2021 (https://www.imf.org/en/Publications/Departmental-Papers-Policy-Papers/Issues/2021/05/25/Taxing-Multinationals-in-Europe-50129)

(20) EUVL L 193, 19.7.2016, s. 1.

(21) EUVL L 144, 7.6.2017, s. 1.

(22) EUVL L 157, 26.6.2003, s. 49.

(23) EUVL L 345, 29.12.2011, s. 8.

(24) EUVL L 64, 11.3.2011, s. 1.

(25) EUVL L 332, 18.12.2015, s. 1.

(26) EUVL L 146, 3.6.2016, s. 8.

(27) EUVL L 139, 5.6.2018, s. 1.

(28) Annual Report on Taxation 2021 – Review of taxation policies in the EU Member States (https://op.europa.eu/en/publication-detail/-/publication/db46de2a-b785-11eb-8aca-01aa75ed71a1/language-en).

(29) OECD (2015), Countering Harmful Tax Practices More Effectively, Taking into Account Transparency and Substance, Action 5 – 2015 Final Report, OECD/G20 Base Erosion and Profit Shifting Project, OECD Publishing, Pariisi http://dx.doi.org/10.1787/9789264241190-en

(30) IMF:n raportti, Taxing Multinationals in Europe, 2021: https://www.imf.org/en/Publications/Departmental-Papers-Policy-Papers/Issues/2021/05/25/Taxing-Multinationals-in-Europe-50129

(31) Saatavilla osoitteessa: https://op.europa.eu/en/publication-detail/-/publication/0044caf0-58ff-4be6-bc06-be2af6610870

(32) Tørsløv, T., Wier, L., ja Zucman, G., The Missing Profits of Nations, Working Paper, huhtikuu 2020, saatavilla osoitteessa https://missingprofits.world/.

(33) IMF, op.cit. 2021.

(34) Amerikan Samoa, Anguilla, Dominica, Fidži, Guam, Palau, Panama, Samoa, Trinidad ja Tobago, Yhdysvaltain Neitsytsaaret, Vanuatu, ja Seychellit.

(35) Euroopan komissio, vuoden 2021 verotusta koskeva raportti.

(36) https://www.oecd.org/tax/beps/

(37) Drover, R., Ferrett, B., Gravino, D., Jones, E. ja Merler, S., Bringing transparency, coordination and convergence to corporate tax policies in the European Union, Euroopan parlamentti, parlamentin tutkimuspalvelujen pääosasto, Euroopan tason lisäarvoyksikkö, 24. marraskuuta 2015. Saatavilla osoitteessa: https://www.europarl.europa.eu/RegData/etudes/STUD/2015/558773/EPRS_STU(2015)558773_EN.pdf

(38) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2013/34/EU, annettu 26 päivänä kesäkuuta 2013, tietyntyyppisten yritysten vuositilinpäätöksistä, konsernitilinpäätöksistä ja niihin liittyvistä kertomuksista, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2006/43/EY muuttamisesta ja neuvoston direktiivien 78/660/ETY ja 83/349/ETY kumoamisesta (EUVL L 182, 29.6.2013, s. 19).

(39) COM(2020)0313.

(40) OECD/G20 Base Erosion and Profit Shifting Project, Tax Challenges Arising from Digitalisation – Report on Pillar One Blueprint: Inclusive Framework on BEPS, OECD Publishing, Pariisi, 2020, s. 12. Saatavilla osoitteessa: https://www.oecd.org/tax/beps/tax-challenges-arising-from-digitalisation-report-on-pillar-two-blueprint.pdf

(41) Baert, P., Lange. F., Watson, J., The Role of Taxes on Investment to Increase Jobs in the EU – An Assessment of Recent Policy Developments in the Field of Corporate Taxes, toukokuu 2019.

(42) COM(2020)0313.

(43) https://www.elibrary.imf.org/view/journals/087/2021/012/article-A001-en.xml

(44) Veroasioita käsittelevän alivaliokunnan (FISC) 19. huhtikuuta 2021 käymä keskustelu käytännesääntötyöryhmän puheenjohtajan Lyudmila Petkovan kanssa.

(45) https://data.consilium.europa.eu/doc/document/ST-9639-2018-REV-4/en/pdf

nach oben

Alle

Wählen Sie die experimentellen Funktionen, die Sie testen möchten.