EUROOPAN KOMISSIO

Bryssel 24.4.2020

COM(2020) 159 final

2020/0064(NLE)

Ehdotus

NEUVOSTON PÄÄTÖS

Euroopan unionin puolesta liikenneyhteisön alueellisessa ohjauskomiteassa otettavasta kannasta tiettyjen hallinnollisten ja henkilöstöasioiden sekä liikenneyhteisön varainhoitosääntöjen vahvistamisen osalta

PERUSTELUT

1.EHDOTUKSEN KOHDE

Tämä ehdotus koskee päätöstä liikenneyhteisön perustamisesta tehdyllä sopimuksella, jäljempänä ’liikenneyhteisösopimus’, perustetussa alueellisessa ohjauskomiteassa Euroopan unionin puolesta otettavasta kannasta, joka koskee liikenneyhteisöön sovellettavia matkasääntöjä, kulujen korvaamista sekä varainhoitosääntöjä ja -menettelyjä koskevien alueellisen ohjauskomitean päätösten suunniteltua hyväksymistä.

2.EHDOTUKSEN TAUSTA

2.1Sopimus liikenneyhteisön perustamisesta

Euroopan unioni on liikenneyhteisösopimuksen osapuoli. Sopimusta on sovellettu väliaikaisesti vuodesta 2017, ja se tuli voimaan 1. toukokuuta 2019 1 .

2.2Alueellinen ohjauskomitea

a) valmistelee ministerineuvoston työn,

b) päättää teknisten komiteoiden perustamisesta,

c) antaa suosituksia ja tekee päätöksiä liikenneyhteisösopimuksen mukaisesti,

d) ryhtyy uusien EU:n säädösten osalta tarvittaviin toimiin erityisesti tarkistamalla liikenneyhteisösopimuksen liitettä I,

e) nimittää ministerineuvostoa kuultuaan pysyvän sihteeristön johtajan,

f) voi nimittää yhden tai useamman pysyvän sihteeristön varajohtajan,

g) vahvistaa pysyvän sihteeristön säännöt,

h) voi asiasta päätöksen tekemällä tarkistaa talousarvion rahoitusosuuksien tasoa,

i) hyväksyy liikenneyhteisön vuotuisen talousarvion,

j) hyväksyy päätöksen, jolla määritetään tarkemmin menettely talousarvion toteuttamiseksi, tilinpäätöksen esittämiseksi sekä tilintarkastusten ja muiden tarkastusten tekemiseksi,

k) tekee päätökset kiistoista, jotka sopimuspuolet ovat tuoneet ratkaistaviksi,

l) hyväksyy yleiset periaatteet oikeudesta tutustua liikenneyhteisösopimuksessa tai sen nojalla perustettujen elinten hallussaan pitämiin asiakirjoihin,

m) hyväksyy kattavan verkon toteuttamisesta ministerineuvostolle esitettävät vuosikertomukset,

n) tiettyjen unionin säädösten osalta vahvistaa aikarajat ja tavat, joiden mukaisesti kaakkoiseurooppalaisten osapuolten on saatettava kyseiset säädökset osaksi kansallista lainsäädäntöään.

2.3Alueellisen ohjauskomitean suunnitellut säädökset

3.UNIONIN PUOLESTA OTETTAVA KANTA

Näiden päätösten hyväksyminen alueellisen ohjauskomitean toimesta on tarpeen liikenneyhteisösopimuksen täytäntöönpanon ja pysyvän sihteeristön täyden rahoitusautonomian kannalta. Koska unioni on liikenneyhteisösopimuksen osapuoli, on tarpeen vahvistaa unionin kanta asiaan.

4.OIKEUSPERUSTA

4.1Menettelyllinen oikeusperusta

4.1.1. Periaatteet

4.1.2 Soveltaminen käsiteltävänä olevassa asiassa

Alueellinen ohjauskomitea on sopimuksella (liikenneyhteisösopimus) perustettu elin.

Säädökset, jotka alueellisen ohjauskomitean olisi annettava, ovat säädöksiä, joilla on oikeusvaikutuksia. Liikenneyhteisösopimuksen 30 artiklan mukaisesti alueellisella ohjauskomitealla on valtuudet vahvistaa pysyvän sihteeristön säännöt erityisesti sihteeristön henkilöstön työolojen osalta. Liikenneyhteisösopimuksen 35 artiklan nojalla alueellisella ohjauskomitealla on valtuudet tehdä päätöksiä tarkemmasta menettelystä, jota noudatetaan talousarvion toteuttamisessa, tilinpäätöksen esittämisessä, tilintarkastuksessa ja tarkastuksissa. Nämä säännöt sisältävät luonteensa vuoksi, ja koska alueellista ohjauskomiteaa sääntelee kansainvälinen oikeus, osia, jotka vaikuttavat liikenneyhteisösopimuksen osapuolten oikeudelliseen asemaan ja näin ollen myös unionin oikeudelliseen asemaan. Tästä syystä niillä on katsottava olevan oikeusvaikutuksia.

Suunnitelluilla säädöksillä ei täydennetä eikä muuteta liikenneyhteisösopimuksen institutionaalisia rakenteita.

Tämän vuoksi ehdotetun päätöksen menettelyllinen oikeusperusta on SEUT-sopimuksen 218 artiklan 9 kohta.

4.2Aineellinen oikeusperusta

4.2.1Periaatteet

SEUT-sopimuksen 218 artiklan 9 kohdan nojalla annettavan päätöksen aineellinen oikeusperusta määräytyy ensisijaisesti sen suunnitellun säädöksen tavoitteen ja sisällön perusteella, jota unionin puolesta otettava kanta koskee. Jos suunnitellulla säädöksellä on kaksi tavoitetta tai siihen sisältyy kaksi osatekijää ja jos näistä tavoitteista tai osatekijöistä toinen on mahdollista määritellä pääasialliseksi tavoitteeksi tai osatekijäksi, johon nähden toinen tavoite tai osatekijä on liitännäinen, SEUT-sopimuksen 218 artiklan 9 kohdan nojalla hyväksyttävällä päätöksellä on oltava vain yksi aineellinen oikeusperusta, eli se, jota pääasiallinen tai ensisijainen tavoite tai osatekijä edellyttää.

4.2.2Soveltaminen käsiteltävänä olevassa asiassa

Suunnitellut säädökset ovat tarpeen liikenneyhteisösopimuksen asianmukaisen toiminnan kannalta. Liikenneyhteisösopimuksen tavoitteet ja tekijät liittyvät maantie-, rautatie- ja sisävesiliikenteeseen, jotka kuuluvat SEUT-sopimuksen 91 artiklan soveltamisalaan, sekä meriliikenteeseen, joka kuuluu SEUT-sopimuksen 100 artiklan 2 kohdan soveltamisalaan. Suunniteltu säädös koskee horisontaalisen luonteensa vuoksi kaikkia näitä tekijöitä.

4.3Päätelmä

5. SUUNNITELLUN SÄÄDÖKSEN JULKAISEMINEN

Liikenneyhteisösopimuksen 25 artiklan 2 kohdan mukaisesti alueellisen ohjauskomitean päätökset julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

2020/0064 (NLE)

Ehdotus

NEUVOSTON PÄÄTÖS

Euroopan unionin puolesta liikenneyhteisön alueellisessa ohjauskomiteassa otettavasta kannasta tiettyjen hallinnollisten ja henkilöstöasioiden sekä liikenneyhteisön varainhoitosääntöjen vahvistamisen osalta

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 91 artiklan ja 100 artiklan 2 kohdan yhdessä sen 218 artiklan 9 kohdan kanssa,

ottaa huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)Unioni allekirjoitti sopimuksen liikenneyhteisön perustamisesta, jäljempänä ’liikenneyhteisösopimus’, neuvoston päätöksen (EU) 2017/1937 4 mukaisesti. Sopimus hyväksyttiin Euroopan unionin puolesta 4 päivänä maaliskuuta 2019 5 , ja se tuli voimaan 1 päivänä toukokuuta 2019.

(2)Liikenneyhteisösopimuksen 30 artiklan ja 35 artiklan nojalla alueellinen ohjauskomitea voi hyväksyä sääntöjä, jotka koskevat liikenneyhteisön pysyvän sihteeristön henkilöstön työoloja, talousarvion toteuttamista sekä tilinpäätöksen esittämistä ja tilintarkastusta.

(3)Liikenneyhteisön alueellisen ohjauskomitean, jäljempänä ’ohjauskomitea’, on määrä hyväksyä päätökset liikenneyhteisön henkilöstön matkasäännöistä, liikenneyhteisön kokouksiin kutsuttujen ulkopuolisten asiantuntijoiden kulujen korvaamista koskevista säännöistä, liikenneyhteisön talousarvion toteuttamismenettelystä sekä tilinpäätöksen esittämisestä ja tilintarkastuksesta.

(4)On aiheellista hyväksyä alueellisessa ohjauskomiteassa unionin puolesta otettava kanta, koska tällaiset päätökset ovat tarpeen liikenneyhteisön pysyvän sihteeristön moitteettoman toiminnan kannalta ja niillä on oikeusvaikutuksia suhteessa unioniin,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Liikenneyhteisön alueellisessa ohjauskomiteassa unionin puolesta otettava kanta on tukea niiden päätösten hyväksymistä, jotka koskevat liikenneyhteisön henkilöstön matkasääntöjä, liikenneyhteisön kokouksiin kutsuttujen ulkopuolisten asiantuntijoiden kulujen korvaamista koskevia sääntöjä, liikenneyhteisön talousarvion toteuttamismenettelyä sekä tilinpäätöksen esittämistä ja tilintarkastusta. Kanta perustuu tähän päätökseen liitettyihin ohjauskomitean päätösluonnoksiin.

2 artikla

Tämä päätös on osoitettu komissiolle.

Tehty Brysselissä

(1)    NEUVOSTON PÄÄTÖS (EU) 2019/392, annettu 4 päivänä maaliskuuta 2019, liikenneyhteisön perustamista koskevan sopimuksen tekemisestä Euroopan unionin puolesta.

(2)    Liikenneyhteisön alueellisen ohjauskomitean päätös N:o 2019/1.

(3)    Unionin tuomioistuimen tuomio 7.10.2014, Saksa v. neuvosto, C-399/12, ECLI:EU:C:2014:2258, 61–64 kohta.

(4)    Neuvoston päätös (EU) 2017/1937, annettu 11 päivänä heinäkuuta 2017, liikenneyhteisön perustamista koskevan sopimuksen allekirjoittamisesta Euroopan unionin puolesta ja sen väliaikaisesta soveltamisesta (EUVL L 278, 27.10.2017, s. 1).

(5)    NEUVOSTON PÄÄTÖS (EU) 2019/392, annettu 4 päivänä maaliskuuta 2019, liikenneyhteisön perustamista koskevan sopimuksen tekemisestä Euroopan unionin puolesta.

EUROOPAN KOMISSIO

Bryssel 24.4.2020

COM(2020) 159 final

LIITTEET

asiakirjaan

Ehdotus neuvoston päätökseksi

Euroopan unionin puolesta liikenneyhteisön alueellisessa ohjauskomiteassa otettavasta kannasta tiettyjen hallinnollisten ja henkilöstöasioiden sekä liikenneyhteisön varainhoitosääntöjen vahvistamisen osalta

LIITE I

LUONNOS

LIIKENNEYHTEISÖN ALUEELLISEN OHJAUSKOMITEAN PÄÄTÖS N:o 2020/

annettu …,

   liikenneyhteisön matkasääntöjen hyväksymisestä    

LIIKENNEYHTEISÖN ALUEELLINEN OHJAUSKOMITEA, joka

ottaa huomioon liikenneyhteisön perustamisesta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 24 artiklan 1 kohdan ja 30 artiklan,

ON PÄÄTTÄNYT SEURAAVAA:

1 artikla

Hyväksytään liikenneyhteisön matkasäännöt.

                       Alueellisen ohjauskomitean puolesta

                       Puheenjohtaja

Liikenneyhteisön matkasäännöt

1.Soveltamisala

1.1.Matkasääntöjä sovelletaan kaikkiin liikenneyhteisön edun mukaisiin, asemapaikasta alkaviin virkamatkoihin.

1.2.Sääntöjä sovelletaan kaikkiin liikenneyhteisön henkilöstön jäseniin, joihin sovelletaan liikenneyhteisön henkilöstösääntöjä.

2.Matkustuslupa

2.1.Ennen virkamatkalle lähtöä matkaan on saatava lupa hyväksytyn matkustuspyynnön muodossa. Johtaja tai hänen valtuuttamansa virkamies hyväksyy matkustuspyynnöt kirjallisesti. Lupapyynnössä on annettava johtajalle kaikki tarvittavat tiedot, jotta tämä voi tehdä tietoon perustuvan päätöksen, kuten:

–matkan tarkoitus, paikka sekä kokouksen (kokousten) alkamis- ja päättymisajat,

–matkan kesto käytetyn kuljetusvälineen perusteella sekä edestakaisen matkan ajat ja reitti, tarvittaessa myös paikalliset matkat,

–majoitusjärjestelyt,

–arvioidut kustannukset, jotka perustuvat parhaaseen mahdolliseen hintalaatusuhteeseen.

2.2.Henkilöstön jäsenen / virkamiehen vastuulla on hankkia tarvittava lupa ennen virkamatkan aloittamista. Henkilöstön jäsenen on säilytettävä hyväksytty virkamatkapyyntö ja virkamatkalta palattuaan liitettävä se matkakorvaushakemukseen yhdessä matkaraportin kanssa.

2.3.Johtajan matkoista laaditaan etukäteen liitteessä I olevan mallin mukainen matkustusmuistio, jonka johtaja allekirjoittaa. Matkustusmuistiossa ilmoitetaan matkan syy ja suunniteltu kesto. Johtaja noudattaa näissä säännöissä määrättyjä yhteisiä menettelyjä.

3.Kuljetus asemapaikasta virkamatkapaikalle

3.1.Pääsääntöisesti sallitaan matkan tarkoitukseen ja kestoon nähden kaikkein kustannustehokkain liikennemuoto.

3.2.Lentomatkat on tehtävä suorinta reittiä edullisimpaan saatavilla olevaan hintaan. Kun matkapäivien perusteella vaikuttaa siltä, että matkalla kannattaa viettää viikonloppu APEX-hintaisen 1 lipun saamiseksi, henkilöstön jäsen on oikeutettu lisäpäivärahaan edellyttäen, että APEX-hinnalla saadaan halvin saatavilla oleva lentolippu ja että voidaan saavuttaa kokonaissäästöjä.

3.3.Jos matkustetaan rautateitse, tavanomainen käytäntö on toisen luokan lippu enintään 200 km:n matkalla ja ensimmäisen luokan lippu sitä pidemmällä matkalla.

3.4.Jos lento- tai rautatieyhteyksiä ei ole saatavilla tai näin matkustaminen ei ole kustannustehokasta, matkustaminen linja-autolla tai autolla sallitaan.

3.5.Kun autolla matkustaminen on sallittua, henkilöstön jäsentä kannustetaan käyttämään liikenneyhteisön tekemiä autonvuokrausjärjestelyjä. Liikenneyhteisö tarjoaa mahdollisimman hyvän saatavilla olevan vakuutusturvan. Jos vakuutukseen kuitenkin liittyy omavastuu, liikenneyhteisö kattaa sen. Liikenneyhteisö ei ole korvausvelvollinen tapauksissa, joissa vakuutus ei kata vahinkoa, katoamista tai varkautta.

3.6.Yksityisauton käyttö voidaan sallia poikkeuksellisesti. Tällöin henkilöstön jäsenelle korvataan kustannukset, jotka vastaavat vastaavan luokan junalipun kustannuksia 3.3 kohdan mukaisesti. Jos useampi kuin yksi henkilöstön jäsen matkustaa autolla, korvaus maksetaan ainoastaan auton omistajalle. Jos käytetään yksityisautoa, liikenneyhteisö ei voi ottaa vastuuta mistään kolmannen osapuolen vaatimuksesta, auton vahingoittumisesta tai autoon jääneiden henkilökohtaisten tavaroiden katoamisesta tai varkaudesta.

3.7.Henkilöstön jäsenet voivat sisällyttää yksityisiä matkakohteita viralliseen matkareittiin ainoastaan, jos johtaja on antanut siihen asianmukaisesti luvan. Jos yksityisen matkakohteen mukaan ottaminen johtaa korkeampiin kustannuksiin, henkilöstön jäsenen on maksettava virallisen reitin hinnan ja korkeamman hinnan välinen erotus.

4.Lippujen hankkiminen

4.1.Matkajärjestelyjen hoitaminen on keskitetty liikenneyhteisön pysyvän sihteeristön hallinto-osastolle.

4.2.Henkilöstön jäsenten odotetaan ilmoittavan matkustustarpeistaan mahdollisimman aikaisessa vaiheessa, jotta matkaliput saataisiin mahdollisimman edulliseen hintaan.

4.3.Hallinto-osasto lähettää hyväksytyn virkamatkapyynnön valtuutetulle matkatoimistolle ja antaa sen takaisin matkustajalle. Liikenneyhteisö ohjeistaa matkatoimistoa olemaan lunastamatta ja toimittamatta lippuja ennen kuin matkatoimisto on saanut hyväksytyn matkapyynnön faksitse. Samaa menettelyä sovelletaan junalippuihin. Jos junalippuja ei voi hankkia matkatoimiston kautta, henkilöstön jäsenet voivat ostaa omat junalippunsa ja saada niistä korvauksen sen jälkeen, kun asianomainen matkakorvaushakemus on jätetty.

5.Matkakulut

Liikenneyhteisö maksaa tai korvaa asiakirjatodisteiden perusteella seuraavat matkakulut:

–Kuljetuskustannukset, mukaan lukien kuljetus lentoasemalle tai muuhun lähtö- tai saapumispaikkaan ja takaisin (eli hotelli, muu majapaikka, kokouspaikka, liikenneyhteisön pysyvän sihteeristön tilat)

–Päiväraha

–Muut kulut, jotka liittyvät suoraan matkaan ja jotka hyväksytään matkustuspyynnön yhteydessä (esim. ylimääräiset matkatavarat, viisumikulut sekä konferenssien ja seminaarien ilmoittautumismaksut).

6.Kuljetus asemapaikan lentoasemille, satamiin ja rautatieasemille ja takaisin

Henkilöstön olisi pääsääntöisesti käytettävä julkista liikennettä. Johtaja voi kuitenkin antaa luvan taksimatkoihin, jos se on perusteltua, erityisesti jos kaksi tai useampi virkamatkalla olevaa henkilöstön jäsentä matkustaa samalla taksilla, jos muita julkisen liikenteen vaihtoehtoja ei ole käytettävissä tai jos taksimatka tapahtuu ennen klo 8:aa tai klo 20:n jälkeen. Vastaavat kustannukset korvataan asiakirjatodisteita vastaan. Yksityisajoneuvon käyttö voidaan sallia, jos se on perusteltua. Tällöin korvaus rajoittuu pysäköintimaksuihin (pysäköinti lentoasemalla, rautatieasemalla tai satamassa) asiakirjatodisteita vastaan.

7.Kuljetukset paikassa, jonne virkamatka suuntautuu

Pääsääntöisesti olisi käytettävä julkista liikennettä. Taksin käyttö on kuitenkin sallittua, jos julkinen liikenne ei ole asianmukainen vaihtoehto (esimerkiksi turvallisuussyistä). Allekirjoittamalla asianomaisen henkilöstön jäsenen korvaushakemuksen johtaja hyväksyy tämän seikan. Kulut korvataan asiakirjatodisteita vastaan.

8.Virkamatkan peruuttaminen tai muuttaminen ennen lähtöä

Jos virkamatka peruutetaan tai sitä muutetaan, henkilöstön jäsenen on

–ilmoitettava asiasta heti johtajalle ja hallinto-osastolle ja esitettävä perustelut,

–peruutettava heti tai varattava uudelleen valtuutetun matkatoimiston lunastamat liput ja varaukset kirjallisesti, vaikka maksua ei palautettaisi,

–toteutettava tarvittavat toimenpiteet suoraan muulla tavoin hankittujen lippujen peruuttamiseksi tai varaamiseksi uudelleen,

–peruutettava heti kirjallisesti hotellivaraukset ja autonvuokrausvaraukset tai muutettava niitä kirjallisesti,

–laadittava selvitys peruutuksesta/muutoksesta aiheutuneista kuluista.

Liikenneyhteisö kattaa peruutus- ja uudelleenvarauskustannukset käytetystä varaustavasta riippumatta.

9.Virkamatkan pidentäminen

Virkamatkaa voidaan joutua pidentämään odottamattomien olosuhteiden vuoksi. Jos matkamääräyksessä alun perin ilmoitettua matkan kestoa pidennetään, mikä aiheuttaa lisäkustannuksia, tämä on mainittava matkakulujen korvaushakemuksessa (ks. 15 kohta).

10.Virkamatkan keskeyttäminen

Virkamatka voidaan keskeyttää yksikön tarpeiden, ylivoimaisen esteen tai johtajan sellaisiksi toteamien vakavien henkilökohtaisten syiden vuoksi. Johtajan on hyväksyttävä keskeytys etukäteen lukuun ottamatta äärimmäisen kiireellisiä tapauksia tai tapauksia, joissa johtajaa ei voida tavoittaa. Liikenneyhteisö korvaa kaikki johtajan edellä mainituista syistä hyväksymästä keskeytyksestä aiheutuvat kulut, ja ne korvataan osana virkamatkaa.

11.Henkilökohtaisista syistä tehdyt muutokset

Virkamatkoilla työskentelevälle henkilöstölle voidaan antaa lupa mukauttaa aikataulua tai majoitus- tai matkajärjestelyjä henkilökohtaisista syistä. Tällöin henkilöstön jäsenen on liitettävä lupapyyntöön ehdotettujen kustannusten ja niiden kustannusten vertailu, jotka olisivat aiheutuneet ilman tällaisia muutoksia. Vertailu on laadittava saman ajankohdan perusteella, käyttäen yhtä matkan järjestämiseksi valituista menetelmistä ja samankaltaisia ehtoja. Virkamatkalle lähtevä henkilö vastaa suoraan ja henkilökohtaisesti (hallinto-osaston hänelle ilmoittamalla tavalla) seuraavista:

–henkilökohtaisista syistä tehdyistä muutoksista mahdollisesti aiheutuvat lisäkustannukset 2 , mukaan lukien lähtö toisesta paikasta ja/tai paluu toiseen paikkaan, jos vertailu osoittaa, että virkamatkan kustannukset ovat nousseet,

–vertailun suorittamisesta mahdollisesti perityt maksut, jos vertailun teki matkatoimisto.

12.Päiväraha

12.1.Päiväraha korvaa maksetut majoitus- ja ateriakustannukset, palvelurahat ja muut kulut.

12.2.Jos virkamatka liittyy EU:n rahoittamiin ulkomaanapua koskeviin sopimuksiin, päiväraha määräytyy viimeisimmän taulukon 3  mukaisesti. 

Päivärahan suuruus määräytyy majoituspaikkakunnan mukaan. Matkan alkamispäivältä päiväraha maksetaan koko päivältä. Päivärahaa ei makseta matkan päättymispäivältä, eli päiväraha määräytyy yöpymisten määrän mukaan.

12.3.Johtaja voi poikkeuksellisesti ja tapauskohtaisesti hyväksyä suuremman korvauksen, jos matkustajaa pyydetään yöpymään ennalta määrätyissä hotelleissa, joissa huoneen hintaan kuluu päivärahasta vähintään 60 prosenttia. Tällaisissa tapauksissa majoituskulut korvataan sen jälkeen kun asianomainen lasku on esitetty. Virkamatkapyynnössä on joka tapauksessa kuvattava olosuhteet, joiden vuoksi korkeampi korvaus on perusteltu, ja korvaukselle on saatava ennakkohyväksyntä.

12.4.Alennettua päivärahaa maksetaan, jos

12.4.1.matkustamiseen ei liity yöpymistä:

–kulloisenkin määräpaikan mukaisesta päivärahasta maksetaan 50 prosenttia, jos matka kestää vähintään 8 tuntia,

–jos matka kestää alle 8 mutta yli 5 tuntia, päivärahasta maksetaan 35 prosenttia,

–jos matka kestää enintään 5 tuntia, päivärahasta maksetaan 20 prosenttia;

12.4.2.matkustajalle tarjotaan ilmainen majoitus:

–kulloisenkin määräpaikan mukaisesta päivärahasta maksetaan 50 prosenttia;

12.4.3.matkaan sisältyy mannertenvälisiä lentoja tai junamatkoja:

–kulloisenkin määräpaikan mukaisesta päivärahasta maksetaan 50 prosenttia;

12.4.4.matkustajalle tarjotaan ilmaisia aterioita (aamiainen, lounas ja/tai illallinen):

–kustakin ilmaisesta ateriasta päivärahaa alennetaan 10 prosenttia;

12.4.5.matkustajalle tarjotaan ilmainen majoitus ja ilmaisia aterioita:

–päivärahasta maksetaan 20 prosenttia.

12.5.Jos kyseessä on isäntämaassa (Serbiassa) tehtävä matka, sovelletaan isäntämaan mukaista päivärahaa. Jos Serbiassa tehtävän matkan päivärahaa on alennettava, sovelletaan samoja säännöksiä kuin ulkomaille matkustamiseen.

12.6.Kun tapahtuman järjestäjä vastaa kaikista kuluista, sovelletaan edellä esitettyjä päivärahan laskentaa koskevia säännöksiä.

12.7.Päivärahaa ei makseta siitä osasta matkaa, johon on tehty 11 artiklan mukaisia muutoksia (henkilökohtaisista syistä tehdyt muutokset).

13.Matkaennakot

13.1.Jos matkustaja sitä pyytää, liikenneyhteisö myöntää virkamatkoja varten ennakon, jonka suuruus on enintään 80 prosenttia matkan päivärahasta. Matkaennakkoa on pyydettävä vähintään 4 työpäivää ennen lähtöpäivää.

13.2.Ennakkomaksut vähennetään virkamatkakulujen kattamiseksi maksettavista korvauksista. Jos ennakkomaksu osoittautuu virkamatkan todellisia kustannuksia suuremmaksi, ylijäämä peritään myöhemmin kertasuorituksena virkamatkan suorittajan seuraavasta palkasta. Jos henkilöstön jäsenelle on maksettu ennakkomaksu virkamatkasta, joka myöhemmin peruutetaan, ennakon määrä vähennetään automaattisesti seuraavasta palkasta.

14.Matkaraportit

Virkamatkalla olleen henkilöstön jäsenen on toimitettava lyhyt matkaraportti viikon kuluessa paluunsa jälkeen. Matkaraporttiin on saatava esimiehen allekirjoitus, minkä jälkeen se liitetään matkakorvaushakemukseen ja lähetetään johtajalle ja tarvittaessa asianomaiselle henkilöstölle.

15.Matkakulujen korvaaminen

15.1.Matkakulujen korvaushakemus, johon on liitetty matkaraportti, matkustuslupa ja asiakirjatodisteet, on toimitettava hallintoyksikölle ja johtajalle viikon kuluessa paluusta riippumatta siitä, onko maksettu matkaennakko. Hotelli- ja aterialaskuja tai muita kuluja ei tarvitse liittää mukaan, koska vahvistettu päiväraha on kiinteämääräinen korvaus näistä kuluista.

15.2.Jos henkilöstön jäsen on saanut matkaennakkoa eikä toimita matkakorvaushakemusta määräajassa, matkaennakko vähennetään seuraavasta palkasta. Vähennetty matkaennakko korvataan ainoastaan, jos matkakorvaushakemus tehdään.

16.Henkilöstön vastuu ja korvausvastuu

Henkilöstön jäsenet vastaavat matkaansa suunnitellessaan, toteuttaessaan ja siitä raportoidessaan tekemiensä ilmoitusten ja antamiensa tietojen paikkansapitävyydestä ja täydellisyydestä. He ovat vastuussa aiheettomista summista tai virheellisestä toiminnasta, sanotun kuitenkaan rajoittamatta liikenneyhteisön henkilöstösääntöjen soveltamista.

Henkilöstön jäsenten on toteutettava virkamatkat liikenneyhteisön henkilöstösäännöissä vahvistettujen yleisten suorituskykyvaatimusten mukaisesti. Henkilöstön jäsenten odotetaan noudattavan mitä tiukimpia ammattietiikkaa koskevia normeja ja pysyvän aina riippumattomina.

17.Valvontatoimenpiteet

Liikenneyhteisö säilyttää matkustuslupaan, matkojen suunnitteluun ja järjestämiseen sekä maksujen suorittamiseen liittyvät tiedot, asiakirjat ja todisteet viiden vuoden ajan.

Sovelletaan liikenneyhteisön varainhoitosääntöjä ja tarkastusmenettelyjä.

18.Loppuhuomautukset

Näitä matkasääntöjä sovelletaan sitä päivää seuraavasta päivästä, jona alueellinen ohjauskomitea on hyväksynyt ne.

LIITE I - B

MATKUSTUSMUISTIO

liikenneyhteisön pysyvän sihteeristön johtajan virkamatkaa varten

Täytetään ja allekirjoitetaan ennen lähtöä:

Allekirjoitus:

Päiväys: 

Täytetään ja allekirjoitetaan virkamatkalta paluun jälkeen:

Allekirjoitus:

Päiväys: 

LIITE II

LUONNOS

LIIKENNEYHTEISÖN ALUEELLISEN OHJAUSKOMITEAN PÄÄTÖS N:o 2020/

annettu …,

kokouksiin asiantuntijoina kutsun saaneiden, liikenneyhteisön pysyvän sihteeristön ulkopuolisten henkilöiden kulujen korvaamista koskevien sääntöjen hyväksymisestä

LIIKENNEYHTEISÖN ALUEELLINEN OHJAUSKOMITEA, joka

ottaa huomioon liikenneyhteisön perustamisesta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 24 artiklan 1 kohdan ja 35 artiklan,

ON PÄÄTTÄNYT SEURAAVAA:

1 artikla

Hyväksytään liikenneyhteisön kokouksiin asiantuntijoina kutsun saaneiden, liikenneyhteisön pysyvän sihteeristön ulkopuolisten henkilöiden kulujen korvaamista koskevat säännöt.

                           Alueellisen ohjauskomitean puolesta

                           Puheenjohtaja

Kokouksiin asiantuntijoina kutsun saaneiden, liikenneyhteisön pysyvän sihteeristön ulkopuolisten henkilöiden kulujen korvaamista koskevat säännöt

1 ARTIKLA

1.Näitä sääntöjä sovelletaan

(a)jokaiseen liikenneyhteisön ulkopuoliseen henkilöön, joka on kutsuttu antamaan tiettyä asiaa koskeva asiantuntijalausunto johonkin komiteaan tai työryhmään, kokouspaikasta riippumatta;

(b)jokaiseen henkilöön, joka avustaa liikenneyhteisön asiantuntijaksi kokouksiin kutsumaa vammaista henkilöä.

2.Asiantuntijat voivat olla yksityissektorin asiantuntijoita tai valtionhallinnon asiantuntijoita:

(a)yksityissektorin asiantuntijat ovat henkilöitä, jotka edustavat kansalaisyhteiskuntaa tai työskentelevät yksityisoikeudelliselle organisaatiolle ja jotka on kutsuttu antamaan henkilökohtaisia taitojaan liikenneyhteisön käytettäväksi tai edustamaan organisaatiotaan tietyllä alalla mutta ei puolustamaan minkään maan etuja;

(b)valtionhallinnon asiantuntijat ovat henkilöitä, jotka on kutsuttu kokouksiin EU:n jäsenvaltion tai kaakkoiseurooppalaisen osapuolen kansallisen, alueellisen tai paikallisen viranomaisen edustajina tai jotka tällainen viranomainen on nimennyt.

2 ARTIKLA

Liikenneyhteisön pysyvä sihteeristö ei vastaa kutsun saaneille asiantuntijoille tai vammaisten asiantuntijoiden mukana matkustaville avustajille matkustuksen tai kokouspaikalla oleskelun aikana aiheutuneista aineellisista, aineettomista tai fyysisistä vahingoista, elleivät ne ole suoraan liikenneyhteisön pysyvästä sihteeristöstä johtuvia.

Liikenneyhteisö ei varsinkaan ole vastuussa onnettomuuksista, joissa on osallisina kutsuttuja asiantuntijoita, jotka matkustavat kokoukseen omia kulkuvälineitään käyttäen.

3 ARTIKLA

1.Jokainen asiantuntija voi saada korvausta matkakuluista matkalta siitä paikasta, johon hänelle lähetettiin kutsu (työ- tai kotiosoite), kokouspaikalle; korvaus määräytyy matkan pituuden huomioon ottaen sopivimman liikennevälineen mukaan. Yleensä alle 400 kilometrin matkoilla (yksisuuntainen matka rautateitse virallisesti lasketun etäisyyden mukaan) sopivin kulkuneuvo on juna, ensimmäisessä luokassa, ja pidemmillä matkoilla lentokone, turistiluokassa. Silloin kun lentomatkaan sisältyy vähintään 4 tuntia kestävä lento, matkakulut korvataan bisnesluokan mukaan.

2.Liikenneyhteisön pysyvän sihteeristön johtaja pyrkii erityisesti varmistamaan, että kokoukset järjestetään siten, että asiantuntijat voivat hyödyntää kaikkein edullisimpia matkalippuja. Liikenneyhteisön pysyvän sihteeristön johtaja tutkii erityisen tarkasti kaikki korvaushakemukset, jotka koskevat epätavallisen kalliita lentolippuja. Hänellä on oikeus suorittaa kaikki tarpeelliset tutkimukset ja pyytää asiantuntijalta kaikki tarvittavat todisteet. Perustelluissa tapauksissa hänellä on myös oikeus maksaa korvauksia vain sen verran kuin tavanomainen matka asiantuntijan työskentely- tai asuinpaikan ja kokouspaikan välillä yleensä maksaa.

3.Matkakulut korvataan alkuperäisiä asiakirjatodisteita vastaan: Tositteeksi kelpaavat matkaliput tai -laskut tai internetissä tehtyjen varausten kohdalla tulosteet sähköisistä varausvahvistuksista sekä menomatkan maihinnousukortit. Tositteista on käytävä ilmi matkustusluokka, matkustusaika sekä maksettu määrä.

4.Korvaus matkakuluista henkilöautolla lasketaan ensimmäisen luokan junalipun perusteella.

5.Silloin kun junayhteyttä ei ole, korvaus henkilöauton käytöstä on 0,22 euroa kilometriltä.

6.Taksikuluja ei korvata.

4 ARTIKLA

1.Jokaiselta kokouspäivältä kertakorvauksena maksettu päiväraha kattaa kaikki kokouspaikkakunnalla aiheutuvat kulut, kuten ateriat, paikalliset matkat (bussi, raitiovaunu, metro, taksi, pysäköinti, moottoritiemaksut jne.) sekä matka- ja tapaturmavakuutuksen.

2.Päiväraha on 92 euroa.

3.Jos kutsussa mainittu lähtöpaikka sijaitsee enintään 100 kilometrin etäisyydellä kokouspaikasta, päivärahaa alennetaan 50 prosenttia.

4.Jos asiantuntija joutuu yöpymään yhden tai useamman yön kokouspaikkakunnalla, koska kokous- ja lento- tai juna-aikatauluja ei ole pystytty sovittamaan yhteen 4 , asiantuntijalle myönnetään myös majoituskorvaus. Kyseinen korvaus on 100 euroa yöltä. Korvattavien öiden määrä on enintään kokoukseen käytettyjen päivien lukumäärä + 1.

5.Poikkeuksellisesti voidaan myöntää ylimääräinen majoituskorvaus ja/tai ylimääräinen päiväraha, jos oleskelun pidentäminen alentaa matkakuluja enemmän kuin näiden poikkeuksellisesti myönnettyjen korvausten määrä on yhteenlaskettuna.

6.Päivärahaa ja/tai majoituskorvausta voidaan korottaa 50 prosenttia liikenneyhteisön pysyvän sihteeristön johtajan perustellulla päätöksellä erittäin korkean tason asiantuntijoiden osalta.

5 ARTIKLA

Jos 4 artiklassa tarkoitetut korvaukset ovat selvästi riittämättömät, kun otetaan huomioon vammaisille asiantuntijoille heidän vammansa takia tai heidän mukanaan matkustavista avustajista aiheutuneet kustannukset, kustannukset korvataan liikenneyhteisön pysyvän sihteeristön johtajan pyynnöstä, kunhan niiden tueksi esitetään asiakirjatodisteet.

6 ARTIKLA

1.Yksityissektorin asiantuntijoilla on oikeus saada päiväraha kultakin kokouspäivältä ja tarvittaessa majoituskorvaus, jos ei kutsukirjeessä eikä kokouksen järjestämispyynnössä muuta mainita. Edellytyksenä on, että he vakuuttavat, että he eivät saa samasta oleskelusta vastaavaa korvausta miltään muulta taholta. Liikenneyhteisön pysyvän sihteeristön johtaja varmistaa, että kutsukirjeiden sisältö on johdonmukainen kokouksen järjestämispyynnön kanssa.

2.Valtionhallinnon asiantuntijat saavat päivärahan kultakin kokouspäivältä ja tapauksen mukaan majoituskorvausta sillä edellytyksellä, että siitä on määrätty komitean tai työryhmän työjärjestyksessä ja että asiantuntijat vakuuttavat, että he eivät saa samasta oleskelusta vastaavaa korvausta edustamaltaan viranomaiselta.

3.Liikenneyhteisön pysyvän sihteeristön johtaja voi perustellulla päätöksellä ja asiakirjatodisteita vastaan antaa luvan sellaisten kulujen korvaamiseen, joita kutsutuille asiantuntijoille on aiheutunut heidän kirjallisesti vastaanottamistaan erityisohjeista.

4.Kaikki matkakorvaukset, päivärahat ja/tai majoituskorvaukset maksetaan samalle pankkitilille.

5.Valtionhallinnon asiantuntijoiden korvaukset maksetaan valtionhallinnon, ministeriön tai julkisen elimen nimissä olevalle tilille, ellei valtionhallinto, ministeriö tai julkinen elin toisin määrää.

7 ARTIKLA

1.Kuhunkin kokoukseen saa kutsua valtionhallinnon asiantuntijoina enintään yhden asiantuntijan kutakin kaakkoiseurooppalaista osapuolta ja kutakin EU:n jäsenvaltiota kohden riippumatta siitä, onko asiantuntijoilla oikeus kulukorvaukseen; yksityissektorin asiantuntijoita saa kutsua yhtä paljon kuin valtionhallinnon asiantuntijoita.

2.Liikenneyhteisön pysyvän sihteeristön johtaja voi poiketa tästä säännöstä perustellulla päätöksellä, jos kyseessä on useiden komiteoiden tai työryhmien yhteiskokous.

8 ARTIKLA

1.Maksumääräys perustuu asiantuntijan sekä asiantuntijan läsnäolon todistavan kokouksen sihteerin asianmukaisesti täyttämään ja allekirjoittamaan korvauspyyntöön.

2.Asiantuntijoiden on toimitettava kokouksen sihteerille korvauksiin tarvittavat asiakirjat kirjeitse, faksilla tai sähköpostitse, postileimalla leimattuna tai päivättynä viimeistään 30 kalenteripäivää viimeisen kokouspäivän jälkeen.

3.Liikenneyhteisön pysyvä sihteeristö korvaa asiantuntijoiden kulut 30 kalenteripäivän kuluessa.

4.Jollei asiantuntija pysty esittämään liikenneyhteisön pysyvän sihteeristön johtajan perustellulla päätöksellä hyväksymää asianmukaista perustelua, 2 kohdan noudattamatta jättäminen vapauttaa liikenneyhteisön velvollisuudesta korvata matkakulut tai maksaa korvaukset.

9 ARTIKLA

1.Matkakulut korvataan euroina, tarvittaessa kokouspäivänä voimassa olleen valuuttakurssin mukaisesti.

2.Päiväraha ja mahdollinen majoituskorvaus maksetaan euroina kokouspäivänä voimassa olleen kiinteän määrän perusteella.

LIITE III

LUONNOS

LIIKENNEYHTEISÖN ALUEELLISEN OHJAUSKOMITEAN PÄÄTÖS N:o 2020/

annettu …,

liikenneyhteisöön sovellettavasta talousarvion toteuttamismenettelystä sekä tilinpäätöksen esittämisestä ja tilintarkastuksesta

LIIKENNEYHTEISÖN ALUEELLINEN OHJAUSKOMITEA, joka

ottaa huomioon liikenneyhteisön perustamisesta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 24 artiklan 1 kohdan ja 35 artiklan,

ON PÄÄTTÄNYT SEURAAVAA:

1 artikla

Hyväksytään liikenneyhteisöön sovellettavat varainhoitosäännöt ja tarkastusmenettelyt.

                       Alueellisen ohjauskomitean puolesta

                       Puheenjohtaja

LIITE III

SISÄLLYSLUETTELO

I OSASTO: KOHDE

II OSASTO: OSAPUOLTEN VELVOITTEET

III OSASTO: TALOUSARVIOTA KOSKEVAT PERIAATTEET

1 LUKU TALOUSARVION TOTUUDENMUKAISUUDEN PERIAATE

2 LUKU VUOTUISPERIAATE

3 LUKU TASAPAINOPERIAATE

4 LUKU LASKENTAYKSIKÖN PERIAATE

5 LUKU YLEISKATTEISUUSPERIAATE

6 LUKU ERITTELYPERIAATE

7 LUKU MOITTEETTOMAN VARAINHOIDON PERIAATE

8 LUKU AVOIMUUSPERIAATE

9 LUKU TALOUSARVION TOTEUTTAMISEN SISÄINEN VALVONTA

IV OSASTO: TALOUSARVIOKOMITEA

V OSASTO: TALOUSARVION TOTEUTTAMINEN

1 LUKU YLEISET SÄÄNNÖKSET

2 LUKU TALOUSHALLINNON TOIMIJAT

3 LUKU TALOUSHALLINNON TOIMIJOIDEN VASTUU

4 LUKU TULOTAPAHTUMAT

5 LUKU MENOTAPAHTUMAT

VI OSASTO: JULKISET HANKINNAT

VII OSASTO: TILINPÄÄTÖKSEN ESITTÄMINEN JA KIRJANPITO

1 LUKU TILINPÄÄTÖKSEN ESITTÄMINEN

2 LUKU KIRJANPITO

3 LUKU OMAISUUSLUETTELOT

VIII OSASTO: ULKOINEN TARKASTUS JA TALOUDELLISTEN ETUJEN SUOJAAMINEN

1 LUKU ULKOINEN TARKASTUS

IX OSASTO: SIIRTYMÄ- JA LOPPUSÄÄNNÖKSET

I OSASTO

KOHDE

1 artikla

Näissä säännöissä vahvistetaan menettelyt liikenneyhteisön talousarvion toteuttamiseksi liikenneyhteisön perustamista koskevan sopimuksen 5 , jäljempänä ’liikenneyhteisösopimus’, 35 artiklan mukaisesti.

II OSASTO

OSAPUOLTEN VELVOITTEET

2 artikla

1.Osapuolet siirtävät 75 prosenttia rahoitusosuuksistaan liikenneyhteisölle viimeistään kunkin vuoden 31 päivänä maaliskuuta. Osapuolet siirtävät loput 25 prosenttia rahoitusosuuksistaan viimeistään kunkin vuoden 30 päivänä kesäkuuta.

2.Liikenneyhteisön osapuolten rahoitusosuudet on maksettava euroina.

3.Liikenneyhteisö vastaa maksupalveluntarjoajansa perimistä maksutapahtumakustannuksista, ja sopimuspuolet vastaavat maksupalveluntarjoajansa perimistä maksutapahtumakustannuksista.

III OSASTO

TALOUSARVIOTA KOSKEVAT PERIAATTEET

3 artikla

Liikenneyhteisön talousarvion, jäljempänä ’talousarvio’, toteuttamisessa noudatetaan näissä säännöissä säädettyjä talousarvion totuudenmukaisuuden, vuotuisuuden, tasapainon, laskentayksikön, yleiskatteisuuden, erittelyn, vaikuttavaa ja tehokasta sisäistä valvontaa edellyttävän moitteettoman varainhoidon sekä avoimuuden periaatteita.

1 LUKU

TALOUSARVION TOTUUDENMUKAISUUDEN PERIAATE

4 artikla

Menoon ei saa sitoutua eikä sitä saa hyväksyä maksettavaksi, jos se ylittää vahvistetun määrärahan.

2 LUKU

VUOTUISPERIAATE

5 artikla

Hallintomenot sopimuksista, jotka ylittävät varainhoitovuoden keston joko paikallisen käytännön takia tai kaluston hankkimiseen liittyvistä syistä, otetaan sen varainhoitovuoden talousarvioon, jonka aikana ne on suoritettu.

6 artikla

1.Tietylle varainhoitovuodelle myönnettyjä talousarviomäärärahoja saadaan käyttää ainoastaan kattamaan menot, joihin on sitouduttu ja jotka on maksettu saman varainhoitovuoden aikana, sekä sellaisista sitoumuksista johtuvat määrät, jotka siirtyvät edellisiltä varainhoitovuosilta.

2.Maksusitoumusmäärärahat otetaan varainhoitovuoden kirjanpitoon kattamaan viimeistään saman vuoden 31 päivänä joulukuuta tehdyt oikeudelliset sitoumukset.

3.Maksumäärärahat kirjataan tietyn varainhoitovuoden tileille niiden maksujen perusteella, jotka tilinpitäjä on suorittanut viimeistään saman vuoden 31 päivänä joulukuuta.

4.Edellisiltä varainhoitovuosilta siirretyt määrärahat yksilöidään kirjanpidossa.

3 LUKU

TASAPAINOPERIAATE

7 artikla

Liikenneyhteisö ei saa ottaa lainaa.

4 LUKU

LASKENTAYKSIKÖN PERIAATE

8 artikla

Talousarvio toteutetaan euroina, ja kaikki tilit ovat euromääräisiä. Kassavaroja varten liikenneyhteisön pysyvällä sihteeristöllä on kuitenkin valtuudet suorittaa maksutapahtumia muissa valuutoissa.

5 LUKU

YLEISKATTEISUUSPERIAATE

9 artikla

1.Maksuvaatimukset, laskut tai maksuselvitykset voidaan hyväksyä nettomääräisinä eli niistä voidaan vähentää:

(a)sopimuspuolille määrätyt sakot, mukaan lukien julkisia hankintoja koskevat sopimukset;

(b)aiheettomasti maksettujen rahamäärien oikaisut, jotka voidaan tehdä vähennyksinä samalle saajalle suoritettavista samanluonteisista väli- tai loppumaksuista, jotka katetaan samasta luvusta, samalta momentilta ja samana varainhoitovuotena kuin liikaa suoritettu määrä.

2.Laskuista ja muista maksupyynnöistä vähennettyjä käteisalennuksia, palautuksia ja muita alennuksia ei tulouteta liikenneyhteisölle.

3.Mahdollinen alijäämä otetaan talousarvioon menona.

6 LUKU

ERITTELYPERIAATE

10 artikla

1.Johtaja voi käyttää tiettyyn budjettikohtaan osoitettuja määrärahoja toiseen budjettikohtaan osoitettujen talousarviomäärärahojen tarkoituksiin, jos alueellisen ohjauskomitean päätös asianomaisen talousarvion vahvistamisesta sen sallii, ja sallituissa rajoissa.

2.Johtaja ilmoittaa asiasta alueelliselle ohjauskomitealle 7 päivän kuluessa siitä, kun hän on tehnyt 1 kohdan mukaisen päätöksen.

7 LUKU

MOITTEETTOMAN VARAINHOIDON PERIAATE

11 artikla

4.Talousarviomäärärahojen käytössä on noudatettava moitteettoman varainhoidon periaatetta, joka sisältää taloudellisuuden, tehokkuuden ja vaikuttavuuden periaatteet.

5.Taloudellisuuden periaate edellyttää, että varat, joita liikenneyhteisö käyttää toimintojensa toteuttamiseksi, ovat käytettävissä oikeaan aikaan ja että ne ovat määrältään riittävät, laadultaan asianmukaiset sekä kustannuksiltaan mahdollisimman edulliset.

6.Tehokkuuden periaatteen tarkoituksena on saavuttaa käytetyillä varoilla parhaat mahdolliset tulokset.

7.Vaikuttavuuden periaatteen tarkoituksena on saavuttaa toiminnalle asetetut tavoitteet ja siltä odotetut tulokset. Tulokset on arvioitava.

8 LUKU

AVOIMUUSPERIAATE

12 artikla

8.Talousarvion toteuttamisessa sekä tilinpäätöksen esittämisessä noudatetaan avoimuusperiaatetta.

9.Talousarvio ja lisätalousarviot julkaistaan lopullisessa muodossaan liikenneyhteisön pysyvän sihteeristön verkkosivustolla.

9 LUKU

TALOUSARVION TOTEUTTAMISEN SISÄINEN VALVONTA

13 artikla

1.Liikenneyhteisön talousarvion toteuttamisessa on noudatettava vaikuttavaa ja tehokasta sisäistä valvontaa.

2.Liikenneyhteisön talousarvion toteuttamisen yhteydessä sisäisellä valvonnalla tarkoitetaan hallinnon kaikilla tasoilla sovellettavaa prosessia, jonka avulla on tarkoitus saada riittävä varmuus siitä, että seuraavat tavoitteet saavutetaan:

(a)toimien tehokkuus, vaikuttavuus ja taloudellisuus;

(b)raportoinnin luotettavuus;

(c)varojen ja tietojen turvaaminen;

(d)petosten ja sääntöjenvastaisuuksien ehkäisy, havaitseminen, korjaaminen ja seuranta;

(e)tilien perustana olevien toimien laillisuuteen ja sääntöjenmukaisuuteen liittyvien riskien riittävä hallinta ottaen huomioon ohjelmien monivuotisuus ja suoritettavien maksujen luonne.

3.Vaikuttavan ja tehokkaan sisäisen valvonnan on perustuttava parhaisiin kansainvälisiin käytäntöihin, siihen on kuuluttava asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 36 artiklan 3 ja 4 kohdassa säädetyt seikat ja siinä on otettava huomioon liikenneyhteisön rakenne ja koko, sille annettujen tehtävien luonne sekä asianomaiset määrät ja taloudelliset ja operatiiviset riskit.

IV OSASTO

TALOUSARVIOKOMITEA

14 artikla

1.Perustetaan talousarviokomitea.

2.Talousarviokomitea neuvoo johtajaa liikenneyhteisön toimintaan liittyvässä varainhoidossa.

3.Talousarviokomitea voi raportoida alueelliselle ohjauskomitealle ja antaa suosituksia talousarvioasioista ja kaikista asioista, joilla voi olla vaikutusta talousarvioon.

4.Edellä 2 kohdassa kuvattujen tehtävien suorittamiseksi talousarviokomitealle annetaan kaikki tarvittavat tiedot tai selvitykset talousarvioasioista ja seikoista, joilla voi olla talousarviovaikutuksia.

15 artikla

1.Talousarviokomiteassa on yksi jäsen kustakin kaakkoiseurooppalaisesta osapuolesta ja kaksi Euroopan unionin jäsentä, joita edustaa Euroopan komissio.

2.Talousarviokomitean kokousten puheenjohtajana toimii Euroopan komissio. Puheenjohtaja voi nimittää rinnakkaispuheenjohtajan.

3.Talousarviokomitea pitää vähintään kaksi sääntömääräistä kokousta vuodessa. Lisäksi se kokoontuu puheenjohtajan aloitteesta tai jos vähintään kolmannes sen jäsenistä sitä pyytää.

4.Talousarviokomitea vahvistaa oman työjärjestyksensä. Sen suositukset voidaan hyväksyä kirjallisella menettelyllä. Talousarviokomitea tekee päätöksensä yksinkertaisella ääntenenemmistöllä, mukaan lukien Euroopan unionin puoltava ääni. Jos äänet menevät tasan, Euroopan unionin ääni ratkaisee.

5.Liikenneyhteisön pysyvä sihteeristö antaa hallinnollista tukea talousarviokomitealle.

6.Pysyvä sihteeristö on edustettuna talousarviokomitean kokouksissa ilman äänioikeutta.

V OSASTO

TALOUSARVION TOTEUTTAMINEN

1 LUKU

YLEISET SÄÄNNÖKSET

16 artikla

Tulojen ja menojen hyväksyjän tehtävistä vastaa johtaja.

17 artikla

Johtaja voi siirtää talousarvion toteuttamisvaltuuksia pysyvän sihteeristön henkilöstölle. Valtuutetut voivat toimia ainoastaan heille erikseen myönnettyjen valtuuksien rajoissa, ja tämä päätös sitoo heitä. Johtaja lähettää alueelliselle ohjauskomitealle jäljennöksen kaikista tämän artiklan nojalla tehdyistä valtuutuspäätöksistä.

18 artikla

1.Tämän osaston 2 luvussa tarkoitettu taloushallinnon toimija ei saa ryhtyä sellaisiin talousarvion toteuttamista koskeviin toimiin, joiden yhteydessä saattaa syntyä ristiriita hänen omien etujensa ja liikenneyhteisön etujen välille. Ristiriitatapauksessa kyseisen toimijan on pidättäydyttävä toimista ja jätettävä asia toimivaltaisen viranomaisen ratkaistavaksi.

2.Eturistiriita vallitsee silloin, jos talousarvion toteuttamisesta vastaavan toimijan tai tarkastajan tehtävien puolueeton hoitaminen vaarantuu perhe- tai yksityiselämään, poliittiseen tai kansalliseen yhteenkuuluvuuteen, taloudellisiin etuihin liittyvästä tai mistä tahansa muusta syystä, jossa asianomaisella ja edunsaajalla tai toimeksisaajalla on yhteinen etu.

3.Edellä 1 kohdassa tarkoitettu toimivaltainen viranomainen on asianomaisen henkilöstön jäsenen lähin esimies. Jos asianomainen henkilöstön jäsen on johtaja, toimivaltaisena viranomaisena on alueellinen ohjauskomitea.

19 artikla

Sikäli kuin välttämätöntä, ulkopuolisille yksiköille tai yhteisöille voidaan siirtää sopimuksella teknisiä asiantuntijatehtäviä sekä sellaisia hallinto-, valmistelu- ja avustustehtäviä, joiden suorittaminen ei edellytä julkisen vallan eikä arviointiin liittyvän harkintavallan käyttöä.    

2 LUKU

TALOUSHALLINNON TOIMIJAT

1 jakso

Tehtävien eriyttämisen periaate

20 artikla

Tulojen ja menojen hyväksyjä ja tilinpitäjä hoitavat eri tehtäviä, joita ei voi yhdistää keskenään.

2 jakso

Tulojen ja menojen hyväksyjä

21 artikla

1.Tulojen ja menojen hyväksyjä vastaa tulojen ja menojen toteuttamisesta.

2.Menojen toteuttamiseksi tulojen ja menojen hyväksyjä tekee talousarviositoumuksia ja oikeudellisia sitoumuksia, vahvistaa menoja, hyväksyy niitä maksettavaksi tämän päätöksen asianomaisten säännösten mukaisesti ja huolehtii määrärahojen käytöstä.

3.Tulojen toteuttamiseen kuuluvat saamisennusteiden laatiminen, perittävien maksujen vahvistaminen sekä perintämääräysten antaminen. Tulojen toteuttamiseen voi kuulua myös vahvistetuista saatavista luopuminen.

4.Tulojen ja menojen hyväksyjä varmistaa, että kaikki viiden vuoden aikana toteutettuihin toimiin liittyvät asiakirjatodisteet säilytetään asianmukaisesti.

22 artikla

1.Tulojen ja menojen hyväksyjä ottaa huomioon toimintaympäristöön ja rahoitettavien toimien luonteeseen liittyvät riskit ja luo organisaatiorakenteen, sisäisen hallinnon, valvontajärjestelmät ja -menettelyt, jäljempänä ’liikenneyhteisön rahoituksen hallinnointia koskevat sisäiset säännöt’, jotka soveltuvat hänen tehtäviensä hoitamiseen, tarvittaessa myös jälkitarkastuksiin.

2.Ennen toimen hyväksymistä sen toiminnalliset ja taloudelliset näkökohdat tarkastetaan; toimen aloittanut henkilö ei saa toimia tarkastajana. Toimen tarkastaminen etukäteen ja jälkikäteen on pidettävä erillään toimen aloittamisesta.

3.Tarkastuksista vastaava henkilöstö ei saa olla sama kuin toimen aloittava henkilöstö, eikä tämän alaisuudessa.

23 artikla

Johtaja toimittaa tulojen ja menojen hyväksyjänä alueelliselle ohjauskomitealle vuotuisen toimintakertomuksen, jäljempänä ’tulojen ja menojen hyväksyjän toimintakertomus’, joka sisältää taloutta ja hallintoa koskevat tiedot.

24 artikla

Jos toimien varainhoitoon ja valvontaan osallistuva henkilöstön jäsen katsoo, että päätös, jonka soveltamista tai hyväksymistä hänen esimiehensä edellyttää, on sääntöjenvastainen tai rikkoo näitä sääntöjä tai ammatillisia sääntöjä, joita asianomaisen henkilöstön jäsenen on noudatettava, hänen on ilmoitettava asiasta kirjallisesti johtajalle. Johtajan on ryhdyttävä toimiin kohtuullisen ajan kuluessa. Jos hän ei tee niin, henkilöstön jäsenen on ilmoitettava asiasta alueelliselle ohjauskomitealle.

25 artikla

Kun talousarvion toteuttamisvaltuuksia on siirretty, näiden sääntöjen 21 artiklaa sovelletaan valtuutettuihin virkamiehiin soveltuvin osin.

3 jakso

Tilinpitäjä

26 artikla

1.Johtaja nimittää Euroopan komission ehdotuksesta ja liikenneyhteisön pysyvän sihteeristön henkilöstön palkkaamista, työoloja ja maantieteellisesti tasapainoista jakautumista koskevan voimassa olevan työjärjestyksen mukaisesti tilinpitäjän, joka vastaa pysyvässä sihteeristössä seuraavista tehtävistä:

(a)maksujen moitteeton suorittaminen, tulojen kantaminen ja vahvistettujen saamisten perintä;

(b)tilinpäätöksen laatiminen ja esittäminen V osaston mukaisesti;

(c)kirjanpito V osaston mukaisesti;

(d)kirjanpitosääntöjen ja -menetelmien sekä tililuettelon vahvistaminen V osaston mukaisesti;

(e)kirjanpitojärjestelmien määrittäminen ja hyväksyminen sekä tarvittaessa sellaisten tulojen ja menojen hyväksyjän määrittämien järjestelmien hyväksyminen, joiden tarkoituksena on tuottaa tai perustella kirjanpitotietoja;

(f)kassanhallinta.

2.Jollei 3 kohdasta muuta johdu, yksin tilinpitäjällä on toimivalta hoitaa rahavaroja ja muita varoja, ja hän vastaa niiden säilyttämisestä.

3.Tilinpitäjä voi tarvittaessa siirtää tiettyjä tehtäviä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tehtävien eriyttämisen periaatetta.

3 LUKU

TALOUSHALLINNON TOIMIJOIDEN VASTUU

1 jakso
Yleiset säännöt

27 artikla

1.Näiden sääntöjen mukainen vastuu on henkilökohtainen.

2.Jos kyseessä on laiton toiminta, petos, lahjonta tai sääntöjenvastaisuus, joka voi vahingoittaa liikenneyhteisön etuja, taloushallinnon toimijan on viipymättä ilmoitettava asiasta johtajalle tai, jos hän katsoo sen hyödylliseksi, alueelliselle ohjauskomitealle tai Euroopan petostentorjuntavirastolle. ’Liikenneyhteisön taloudellisilla eduilla’ tarkoitetaan kaikkia liikenneyhteisön talousarvioon kuuluvia, sen kautta hankittuja tai siitä maksettavaksi lankeavia tuloja, menoja ja varoja.

3.Jos toimintaan on kohdistunut sääntöjenvastaisuuksia tai petoksia, toimivaltainen tulojen ja menojen hyväksyjä keskeyttää menettelyn ja voi toteuttaa tarvittavat toimenpiteet, mukaan lukien kyseisen toiminnan yhteydessä tehtyjen päätösten peruuttaminen. Toimivaltaisen tulojen ja menojen hyväksyjän on ilmoitettava viipymättä kaikille toimivaltaisille viranomaisille, tarvittaessa myös Euroopan petostentorjuntavirastolle (OLAF) ja Euroopan syyttäjänvirastolle (EPPO), epäillyistä petos- tai väärinkäytöstapauksista.

28 artikla

1.Tulojen ja menojen hyväksyjä voi milloin tahansa peruuttaa valtuutuksen väliaikaisesti tai lopullisesti. Alueelliselle ohjauskomitealle ja talousarviokomitean puheenjohtajalle on viipymättä ilmoitettava tällaisesta toimesta ja esitettävä asianmukaiset perustelut.

2.Johtaja voi milloin tahansa Euroopan komission ennakkosuostumuksella pidättää tilinpitäjän väliaikaisesti tai lopullisesti virantoimituksesta. Johtaja nimittää Euroopan komission ehdotuksesta väliaikaisen tilinpitäjän ja sen jälkeen pysyvän tilinpitäjän liikenneyhteisön palvelukseenottosääntöjen mukaisesti.

29 artikla

1.Tämän luvun säännökset eivät rajoita rikosoikeudellista vastuuta, joka tulojen ja menojen hyväksyjälle sekä tässä luvussa tarkoitetulle henkilöstölle saattaa langeta kotivaltion asiaan sovellettavan kansallisen lainsäädännön perusteella sekä liikenneyhteisön taloudellisten etujen suojaamista ja liikenneyhteisön tai osapuolten virkamiesten lahjonnan torjumista koskevien voimassa olevien säännösten perusteella.

2.Jos on todisteita liikenneyhteisön etua haittaavasta laittomasta toiminnasta, petoksesta tai lahjonnasta, asia saatetaan toimivaltaisten viranomaisten ja elinten käsiteltäväksi.

2 jakso

Tulojen ja menojen hyväksyjään sovellettavat säännöt

30 artikla

1.Tulojen ja menojen hyväksyjää voidaan vaatia korvaamaan kokonaan tai osittain liikenneyhteisön kärsimä vahinko, joka johtuu hänen tehtäviään hoitaessaan tai niiden yhteydessä tekemästään vakavasta virheestä, erityisesti kun hän toteaa perittävät saamiset tai antaa perintämääräyksen, tekee menositoumuksen tai allekirjoittaa maksumääräyksen noudattamatta kuitenkaan tätä päätöstä. Sama koskee tapauksia, joissa tulojen ja menojen hyväksyjän vakavan virheen vuoksi

(a) ei laadi saamisen vahvistamista koskevaa asiakirjaa;

(b)laiminlyö perintämääräyksen antamisen tai antaa sen perusteetta myöhässä;

(c)jättää maksumääräyksen antamatta tai antaa sen myöhässä, jolloin liikenneyhteisö voi joutua kolmannen osapuolen nostaman siviilikanteen kohteeksi.

2.Jos valtuutettu tulojen ja menojen hyväksyjä katsoo, että hänen toteutettavakseen annettuun päätökseen liittyy sääntöjenvastaisuuksia tai että päätös on moitteettoman varainhoidon periaatteiden vastainen, hänen on ilmoitettava tästä kirjallisesti valtuutuksen antajalle. Jos valtuutuksen antaja antaa valtuutetulle tulojen ja menojen hyväksyjälle kyseisen päätöksen täytäntöönpanoa varten kirjallisesti perustellun määräyksen, valtuutetun tulojen ja menojen hyväksyjän on pantava päätös täytäntöön, mutta samalla tämä vapautuu vastuustaan.

3.Valtuutuksen antaneelle tulojen ja menojen hyväksyjälle jää vastuu sisäisten hallinnointisääntöjen tehokkuudesta ja valtuutetun tulojen ja menojen hyväksyjän valinnasta.

4.Tulojen ja menojen hyväksyjä ei ole vastuussa alueellisen ohjauskomitean tekemistä päätöksistä, jos niitä noudatetaan tiukasti. Jos tulojen ja menojen hyväksyjä on eri mieltä jostakin näistä päätöksistä, hänellä on oikeus ilmoittaa asiasta asianomaiselle viranomaiselle kirjallisesti. Hänen on kuitenkin noudatettava asiaa koskevia päätöksiä.

4 LUKU

TULOTAPAHTUMAT

1 jakso

Yleiset säännökset

31 artikla

Liikenneyhteisön tileille kertynyt korko muodostaa osan sen tuloista sopimuspuolten maksuosuuksien ohella.

2 jakso

Saamisennuste

32 artikla

Toimivaltainen tulojen ja menojen hyväksyjä laatii saamisennusteen jokaisesta toimenpiteestä tai tilanteesta, josta voi aiheutua liikenneyhteisölle saamisia tai joka voi muuttaa liikenneyhteisön saamisia.

3 jakso

Kolmansilta osapuolilta saatavien määrien vahvistaminen

33 artikla

1.Saamisen vahvistaminen on toimi, jolla tulojen ja menojen hyväksyjä tai valtuutettu tulojen ja menojen hyväksyjä

(a)varmistaa, että velka on olemassa;

(b)määrittää tai tarkastaa velan aiheellisuuden ja sen määrän;

(c)tarkastaa, että velka on riidaton.

2.Saaminen, joka on selvä, rahassa määritelty ja erääntynyt, on vahvistettava tilinpitäjälle annetulla perintämääräyksellä ja siihen on liitettävä velalliselle lähetetty veloitusilmoitus. Toimivaltainen tulojen ja menojen hyväksyjä laatii ja toimittaa molemmat asiakirjat.

3.Tietyt juoksevat tulot voidaan asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa vahvistaa ennakkoon.

Ennakkovahvistus käsittää useita yksittäisiä perintätoimia, joita ei siis tarvitse vahvistaa kutakin erikseen.

Tulojen ja menojen hyväksyjän on tehtävä muutokset ennakkovahvistuksiin ennen varainhoitovuoden päättymistä, jotta ne vastaisivat tosiasiallisesti vahvistettuja saamisia.

34 artikla

Perintätoimen hyväksyminen on toimi, jolla toimivaltainen tulojen ja menojen hyväksyjä antaa tilinpitäjälle perintämääräyksellä ohjeet periä tulojen ja menojen hyväksyjän vahvistama saaminen.

35 artikla

4.Aiheettomasti maksetut määrät peritään takaisin.

5.Tilinpitäjä on vastuussa tulojen ja menojen hyväksyjän tai toimivaltaisen tulojen ja menojen hyväksyjän asianmukaisesti laatimista saamisten perintää koskevista määräyksistä. Hän huolehtii siitä, että liikenneyhteisön tulot maksetaan kassaan asianmukaisesti ja että liikenneyhteisön oikeudet turvataan.

6.Aikoessaan luopua vahvistetun saamisen perimisestä toimivaltainen tulojen ja menojen hyväksyjä tarkastaa, että luopuminen on asianmukainen ja moitteettoman varainhoidon periaatteen mukainen. Vahvistetun saamisen perimisestä luovutaan tulojen ja menojen hyväksyjän päätöksellä, joka on perusteltava. Tulojen ja menojen hyväksyjä ei voi siirtää tätä päätöstä koskevaa toimivaltaa. Luopumispäätöksessä on mainittava perintätoimien toteuttaminen sekä ne oikeudelliset seikat ja muut tosiseikat, joihin päätös perustuu.

7.Toimivaltainen tulojen ja menojen hyväksyjä peruuttaa vahvistetun saamisen, jos käy ilmi, että oikeudellisissa seikoissa tai muissa tosiseikoissa on virhe, jonka vuoksi saamista ei ole vahvistettu oikein. Peruuttaminen on tehtävä toimivaltaisen tulojen ja menojen hyväksyjän päätöksellä, joka on perusteltava asianmukaisesti.

8.Jos määrää on muutettava tosiseikoissa esiin tulleen virheen vuoksi, toimivaltainen tulojen ja menojen hyväksyjä tarkistaa vahvistetun saamisen määrää ylös- tai alaspäin, mutta korjaus ei saa johtaa liikenneyhteisön vahvistetun saamisen menettämiseen. Muuttaminen tehdään toimivaltaisen tulojen ja menojen hyväksyjän tekemällä päätöksellä, joka on perusteltava asianmukaisesti.

9.Jos velallisella on selvä, rahassa määritelty ja erääntynyt saaminen liikenneyhteisöiltä ja tämä rahasumma on vahvistettu maksumääräyksellä, tilinpitäjä suorittaa vahvistetun saamisen perinnän kuittaamalla veloituslaskussa vahvistetun eräpäivän jälkeen.

Tilinpitäjä voi poikkeustapauksissa periä saamisen kuittaamalla ennen veloituslaskussa vahvistettua eräpäivää, jos tämä on tarpeen liikenneyhteisön taloudellisten etujen suojaamiseksi ja jos tilinpitäjällä on perustellut syyt olettaa, että liikenneyhteisön saaminen muuten menetetään.

Lisäksi tilinpitäjä voi velallisen suostumuksella periä saamisen kuittaamalla ennen veloituslaskussa vahvistettua eräpäivää.

10.Ennen tämän artiklan 9 kohdassa tarkoitetun perimisen toimittamista tilinpitäjä neuvottelee asiasta tulojen ja menojen hyväksyjän kanssa ja ilmoittaa siitä asianomaisille velallisille.

11.Edellä 9 kohdassa tarkoitetulla kuittaamisella on sama vaikutus kuin maksulla, ja se vapauttaa liikenneyhteisön koko velkasummasta ja mahdollisesta erääntyneestä korosta.

36 artikla

1.Perittyään saamisen tilinpitäjä vie sen kirjanpitoon ja antaa sen tiedoksi toimivaltaiselle tulojen ja menojen hyväksyjälle.

2.Kaikista tilinpitäjän kassaan suoritetuista käteismaksuista on annettava kuitti.

37 artikla

1.Jos maksua ei ole suoritettu veloitusilmoituksessa asetettuun eräpäivään mennessä, tilinpitäjä ilmoittaa siitä toimivaltaiselle tulojen ja menojen hyväksyjälle ja aloittaa viipymättä menettelyn saamisen perimiseksi lainmukaisin keinoin.

2.Jos saamisten periminen kuittaamalla on oikeudellisesti mahdollista, tilinpitäjä ottaa huomioon saamisia periessään velallisen omat selvät, rahassa määritellyt ja erääntyneet saamiset liikenneyhteisöltä.

38 artikla

Tilinpitäjä voi yhdessä toimivaltaisen tulojen ja menojen hyväksyjän kanssa myöntää lisää maksuaikaa ainoastaan velallisen asianmukaisesti perustellusta kirjallisesta hakemuksesta ja seuraavilla kahdella ehdolla:

(a)velallinen sitoutuu maksamaan korkoa koko myönnetyltä lisäajalta alkaen siitä päivästä, jona maksu alun perin erääntyi; korko on Euroopan keskuspankin euromääräisiin perusrahoitusoperaatioihinsa soveltama korko (viitekorko) korotettuna kahdeksalla prosenttiyksiköllä. Viitekorkona on Euroopan unionin virallisen lehden C-sarjassa julkaistu maksuajan päättymiskuukauden ensimmäisen päivän korko;

(b) velallinen antaa liikenneyhteisön etujen turvaamiseksi taloudellisen takuun, joka kattaa sekä velan pääoman että sen korot.

5 LUKU

MENOTAPAHTUMAT

39 artikla

1.Kaikista menoista tehdään sitoumus, ja kaikki menot vahvistetaan ja maksetaan.

1 jakso

Menoihin sitoutuminen

40 artikla

1.Talousarviositoumus on toimi, jolla maksuihin tarvittavat määrärahat varaudutaan suorittamaan talousarviosta myöhemmin oikeudellisen sitoumuksen mukaisesti.

2.Oikeudellinen sitoumus on toimi, jolla toimivaltainen tulojen ja menojen hyväksyjä luo tai vahvistaa velvoitteen, josta aiheutuu talousarviosta suoritettava meno.

41 artikla

1.Toimivaltaisen tulojen ja menojen hyväksyjän on tehtävä talousarviositoumus jokaisesta toimenpiteestä, josta voi aiheutua meno talousarvioon, ennen kuin hän voi tehdä oikeudellisen sitoumuksen kolmansiin osapuoliin nähden.

2.Yksittäisiin talousarviositoumuksiin liittyvät yksittäiset oikeudelliset sitoumukset tehdään viimeistään 31 päivänä joulukuuta kuluvana varainhoitovuonna.

42 artikla

1.Toimivaltainen tulojen ja menojen hyväksyjä vapauttaa vuoden N talousarviositoumusten käyttämättä jääneet määrät viimeistään 31 päivänä maaliskuuta vuonna N+1.

2.Useamman kuin yhden varainhoitovuoden aikana toteutettavia toimia koskeviin oikeudellisiin sitoumuksiin ja niitä vastaaviin talousarviositoumuksiin sisältyy moitteettoman varainhoidon periaatteen mukaisesti määräpäivä, johon mennessä toteuttaminen on saatettava päätökseen, paitsi silloin kun on kyse henkilöstömenoista. Ne osat tällaisista sitoumuksista, joita ei ole käytetty kuuden kuukauden kuluttua toteuttamista koskevan määräajan päättymisestä, vapautetaan.

3.Jos oikeudellinen sitoumus ei tämän jälkeen ole aiheuttanut yhtään maksua kolmen vuoden aikana, toimivaltainen tulojen ja menojen hyväksyjä vapauttaa sen.

43 artikla

Talousarviositoumusta tehdessään toimivaltainen tulojen ja menojen hyväksyjä huolehtii, että

(a)meno on otettu oikeaan budjettikohtaan;

(b)määrärahat ovat käytettävissä;

(c)meno on sovellettavien säännösten ja määräysten, erityisesti perustamissopimuksen määräysten, ja liikenneyhteisön sisäisten hallinnointisääntöjen mukainen;

(a)moitteettoman varainhoidon periaatetta on noudatettu.

2 jakso

Menojen vahvistaminen

44 artikla

Menoja vahvistaessaan toimivaltainen tulojen ja menojen hyväksyjä

(a)tarkastaa, että velkojalla on oikeus saamiseen;    

(b)tarkastaa ne edellytykset, joilla saaminen voidaan vaatia maksettavaksi;

(c)määrittää tai tarkastaa velan aiheellisuuden ja sen määrän.

45 artikla

1.Vahvistettuihin menoihin on liitettävä pätevät asiakirjatodisteet, joista käy ilmi, että velkojalla on oikeus saamiseen ja että palvelut tai tavarahankinnat on toimitettu tai urakat suoritettu, tai jotka osoittavat muuten, että maksu on aiheellinen.

2.Menojen vahvistuspäätös osoitetaan toimivaltaisen tulojen ja menojen hyväksyjän allekirjoittamalla hyväksymismerkinnällä.

3 jakso

Menojen hyväksyminen

46 artikla

1.Menoja hyväksyessään toimivaltainen tulojen ja menojen hyväksyjä antaa tilinpitäjälle maksumääräyksellä ohjeet maksaa vahvistamansa meno.

2.Toimivaltainen tulojen ja menojen hyväksyjä päivää ja allekirjoittaa maksumääräyksen sekä toimittaa sen tilinpitäjälle. Toimivaltainen tulojen ja menojen hyväksyjä säilyttää asiakirjatodisteet 35 artiklan 4 kohdan mukaisesti.

3.Tilinpitäjälle toimitettavaan maksumääräykseen liitetään tarvittaessa vahvistus siitä, että tavara on merkitty 60 artiklassa tarkoitettuun omaisuusluetteloon.

4 jakso

Menojen maksaminen

47 artikla

1.Maksu suoritetaan, jos on olemassa todisteet siitä, että asianomainen toiminta on toteutettu perussäädöksen säännösten mukaisesti, yhdellä seuraavista tavoista:

(a)maksetaan koko erääntynyt määrä;

(b)suoritetaan erääntynyt määrä maksamalla

–ennakkomaksu, joka voidaan jakaa useaan maksuerään,

–yksi tai useampi välimaksu,

–loput erääntyneestä määrästä. Ennakkomaksut vähennetään kokonaan tai osittain välimaksuista.

Kaikki ennakkomaksut ja välimaksut vähennetään loppumaksusta.

2.Edellä 1 kohdassa tarkoitetut maksutyypit erotetaan toisistaan kirjanpidossa maksujen suorittamisajankohtana.

48 artikla

Tilinpitäjä maksaa menot käytettävissä olevien varojen rajoissa.

VI OSASTO

JULKISET HANKINNAT

49 artikla

Sovelletaan julkisista hankinnoista ja direktiivin 2004/18/EY kumoamisesta 26 päivänä helmikuuta 2014 annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviä 2014/24/EU.

VII OSASTO

TILINPÄÄTÖKSEN ESITTÄMINEN JA KIRJANPITO

1 LUKU

TILINPÄÄTÖKSEN ESITTÄMINEN

50 artikla

Liikenneyhteisön tilinpäätökseen sisältyvät

(a)liikenneyhteisön tilinpäätös ja sen liitteet;

(b)selvitys liikenneyhteisön talousarvion toteuttamisesta.

51 artikla

Tilinpäätöksen on oltava asetuksessa (EU, Euratom) 2018/1046 määriteltyjen kirjanpitosääntöjen mukainen sekä asianmukainen, totuudenmukainen ja täydellinen ja sen on annettava oikea kuva

(a)tilinpäätöksen osalta varoista ja veloista, kuluista ja tuotoista sekä oikeuksista ja velvollisuuksista, jotka eivät näy taseessa, ja rahavirrasta;

(b)talousarvion toteuttamisselvityksen osalta talousarvion toteuttamisesta tuloina ja menoina.

52 artikla

Tilinpäätöslaskelmiin sisältyvät tiedot, myös tilinpäätöksen laatimisperiaatteita koskevat tiedot, on esitettävä tavalla, jolla varmistetaan niiden merkityksellisyys, luotettavuus, vertailukelpoisuus ja ymmärrettävyys. Tilinpäätöslaskelmien laadinnassa on noudatettava asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 80 artiklassa tarkoitettuihin kirjanpitosääntöihin sisältyviä yleisesti hyväksyttyjä kirjanpitoperiaatteita tai suoriteperusteisia julkisen sektorin kansainvälisiä tilinpäätösstandardeja (International Public Sector Accounting Standard), jäljempänä ’IPSAS’.

53 artikla

1.Suoriteperusteisen kirjanpidon periaatteen mukaisesti tulot ja menot kirjataan sille kaudelle, jona ne ovat syntyneet, riippumatta perintä- tai maksupäivästä.

2.Varojen ja velkojen arvo määritetään kansainvälisissä tilinpäätösstandardeissa ja tapauksen mukaan kotivaltion kansallisissa standardeissa esitetyissä kirjanpitomenetelmissä vahvistettuja arvostussääntöjä noudattaen.

54 artikla

1.Tilinpäätös on laadittava euroina ja siihen on sisällyttävä

(a)tase ja tuotto- ja kululaskelma, joista käyvät ilmi kaikki varat ja velat, taloudellinen asema sekä taloudellinen tulos edellisen varainhoitovuoden 31 päivältä joulukuuta; ne esitetään asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 80 artiklan kirjanpitosääntöjen tai suoriteperusteisten IPSAS-standardien mukaisesti;

(b)rahavirtalaskelma, josta käyvät ilmi varainhoitovuoden kassaan- ja kassastamaksut sekä kassatilanne varainhoitovuoden lopussa;

(c)laskelma, joka osoittaa oman pääoman muutokset varainhoitovuoden aikana.

2.Tilinpäätöksen liitteessä täydennetään ja tulkitaan 1 kohdassa tarkoitetuissa tilinpäätöksissä esitettyjä tietoja ja annetaan kaikki kansainvälisesti hyväksytyn kirjanpitokäytännön edellyttämät lisätiedot, jos nämä tiedot ovat liikenneyhteisön toimintojen kannalta olennaisia.

2 LUKU
KIRJANPITO

1 jakso

Yhteiset säännökset

55 artikla

1.Liikenneyhteisön kirjanpitojärjestelmä on joukko manuaalisia ja tietokonepohjaisia menettelyjä ja valvontatoimia, joiden avulla voidaan tunnistaa asiaankuuluvat toimet tai tapahtumat, laatia täsmälliset lähdeasiakirjat, kirjata tiedot täsmällisesti kirjanpitoon, käsitellä toimet asianmukaisesti, päivittää kantatiedostot asianmukaisesti sekä laatia tarkat asiakirjat ja raportit.

2.Kirjanpito muodostuu liikekirjanpidosta ja talousarviokirjanpidosta. Molempia hoidetaan kalenterivuosittain ja euromääräisinä.

3.Liikekirjanpitoa ja talousarviokirjanpitoa koskevat tiedot vahvistetaan varainhoitovuoden päättyessä 1 luvussa tarkoitetun tilinpäätöksen laatimiseksi.

4.Tilinpitäjä soveltaa kirjanpitosääntöjä ja -menetelmiä, joissa otetaan huomioon kansainvälisesti hyväksytyt julkisen sektorin tilinpäätösstandardit ja tarvittaessa isäntämaan viranomaisten soveltamat säännöt.

2 jakso
Liikekirjanpito

56 artikla

Liikekirjanpitoon merkitään aikajärjestyksessä kahdenkertaista kirjanpitoa noudattaen tapahtumat ja toimet, jotka vaikuttavat liikenneyhteisön taloudelliseen asemaan ja rahoitustilanteeseen sekä varoihin ja velkoihin.

57 artikla

1.Eri tilitapahtumat ja saldot viedään pääkirjanpitoon.

2.Kirjausten, myös niiden oikaisujen, on perustuttava asiakirjatodisteisiin, joiden avulla kirjaukset voidaan todentaa.

3.Kirjanpitojärjestelmän avulla on kyettävä jäljittämään kaikki kirjaukset.

58 artikla

Liikenneyhteisön tilinpitäjä tekee varainhoitovuoden päätyttyä ja lopullisen tilinpäätöksen esittämiseen saakka oikaisut, jotka ovat tarpeen oikeat ja riittävät tiedot sisältävän tilinpäätöksen laatimiseksi näiden sääntöjen mukaisesti mutta jotka eivät aiheuta kyseistä varainhoitovuotta koskevia kassasta- tai kassaanmaksuja.

3 jakso
Talousarviokirjanpito

59 artikla

1.Talousarviokirjanpidon avulla voidaan seurata yksityiskohtaisesti talousarvion toteuttamista.

2.Edellä olevan 1 kohdan soveltamiseksi talousarviokirjanpitoon kirjataan kaikki talousarvion toteuttamistoimet tuloina ja menoina.

3.Pysyvä sihteeristö laatii vuosikertomuksen viimeistään kunkin vuoden 30 päivänä maaliskuuta. Vuosikertomuksen on sisällettävä

–toimintakertomus, jossa selitetään pysyvän sihteeristön tekemä työ ja saavutetut tulokset. Kertomuksessa esitetään yleiskatsaus siitä, miten pysyvän sihteeristön vuotuisessa työohjelmassa asetettujen tavoitteiden saavuttamisessa on edistytty,

–tilinpäätöslaskelma talousarvion toteuttamisesta.

3 LUKU

OMAISUUSLUETTELOT

60 artikla

Liikenneyhteisön on laadittava omaisuusluettelot kaikista sen varallisuuteen kuuluvista aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä sekä rahoitusomaisuudesta.

VIII OSASTO

ULKOINEN TARKASTUS JA TALOUDELLISTEN ETUJEN SUOJAAMINEN

61 artikla

Tilinpitäjä laatii edellisen varainhoitovuoden tilinpäätöksen vuosittain viimeistään 31 päivänä maaliskuuta. Johtaja vahvistaa tilit.

62 artikla

Alueellisen ohjauskomitean nimeämät riippumattomat ulkopuoliset tarkastajat suorittavat liikenneyhteisön vuotuisen tilintarkastuksen. Ulkopuolisten tarkastajien toimikausi voidaan uusia joka vuosi, ellei alueellinen ohjauskomitea toisin määrää.

63 artikla

1.Ulkopuoliset tarkastajat toimittavat alueelliselle ohjauskomitealle tilintarkastuskertomuksen, johon on liitetty varoja ja velkoja koskeva tase sekä varmennetut tilit, viimeistään kahdeksan kuukauden kuluttua sen varainhoitovuoden päättymisestä, jota ne koskevat. Alueellinen ohjauskomitea voi toimittaa talousarviokomitealle tarpeellisiksi katsomiaan tietoja.

2.Johtaja esittää aiheellisiksi katsomansa huomautukset ulkopuolisten tarkastajien tilintarkastuskertomuksesta.

3.Ulkopuoliset tarkastajat suorittavat tarpeellisiksi katsomansa tarkastukset hyväksyttyjen toimivaltuuksiensa mukaisesti. Ulkopuoliset tarkastajat tarkastavat erityisesti liikenneyhteisön kirjanpitoaineiston ja -menettelyt tarkastaakseen kirjanpidon oikeellisuuden ja täydellisyyden. Ulkoinen tarkastus määrittää tilinpäätöksen yleisen pätevyyden.

4.Ulkopuoliset tarkastajat toimittavat tilintarkastuskertomuksen ja varmennetut tilit sekä tarkastuslausuman tilien luotettavuudesta sekä tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja sääntöjenmukaisuudesta alueelliselle ohjauskomitealle viimeistään kahdeksan kuukauden kuluttua sen varainhoitovuoden päättymisestä, jota tilitys koskee. Alueellisen ohjauskomitean pyynnöstä talousarviokomitea esittää alueelliselle ohjauskomitealle tarpeellisiksi katsomansa huomautukset tarkastajien toimittamista asiakirjoista.

64 artikla

1. Tulojen ja menojen hyväksyjä ja alueellinen ohjauskomitea toimittavat viipymättä OLAFille ja Euroopan komissiolle kaikki 27 artiklan mukaisesti saadut tiedot.

2. Alueellinen ohjauskomitea ja liikenneyhteisön henkilöstö toimivat täydessä yhteistyössä unionin taloudellisten etujen suojaamiseksi, erityisesti Euroopan syyttäjänviraston ja OLAFin kanssa, ja antavat niille tarvittavat tiedot ja pyynnöstä kaiken tarvittavan avun niiden toimivallan käyttämiseksi, mukaan lukien tutkimusten suorittamiseksi neuvoston asetuksen (EU) 2017/1939 ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 883/2013 mukaisesti. Tulojen ja menojen hyväksyjä varmistaa myös, että liikenneyhteisön talousarvion toteuttamiseen osallistuvat kolmannet henkilöt toimivat täydessä yhteistyössä ja myöntävät Euroopan syyttäjänvirastolle ja OLAFille vastaavat oikeudet.

3. OLAFilla on valtuudet suorittaa hallinnollisia tutkimuksia liikenneyhteisön tiloissa, mukaan lukien asetuksen (EU, Euratom) 883/2013 mukainen pääsyoikeus tarkastusten tekemiseksi.

IX OSASTO

SIIRTYMÄ- JA LOPPUSÄÄNNÖKSET

65 artikla

Alueellisella ohjauskomitealla on valtuudet saada kaikki tarvittavat tiedot tai selvitykset talousarvion toteuttamisesta.

66 artikla

Johtaja voi Euroopan komission hyväksynnän saatuaan tarvittaessa hyväksyä näiden sääntöjen täytäntöönpanoa koskevat suuntaviivat.

67 artikla

Talousarviokomitean jäsenten nimittämiseen asti Euroopan komissio hoitaa 14 artiklan 2 kohdan mukaiset tehtävät.

68 artikla

Nämä säännöt sitovat kaikilta osiltaan sopimuspuolia ja sopimuksen nojalla perustettuja elimiä.

Säännöt tulevat voimaan päivänä, jona alueellinen ohjauskomitea hyväksyy ne.

(1)    Advance Purchase Excursion, alennettu hinta, joka on saatavilla joissakin lento- ja junalipuissa, kun ne varataan tietty aika etukäteen.

(2)    Määritetään suhteessa virkamatkan kokonaiskustannuksiin (ilman päivärahaa).

(3)     https://ec.europa.eu/international-partnerships/system/files/per-diem-rates-20200201_en.pdf  

(4)    Yleisesti katsotaan, että asiantuntijaa ei voida velvoittaa – lähtemään kutsu- tai kokouspaikasta ennen klo 7.00 (rautatieasema tai muu liikenneväline) tai ennen klo 8.00 (lentoasema), – saapumaan kokouspaikalle klo 21.00 jälkeen (lentoasema) tai klo 22.00 jälkeen (rautatieasema tai muu liikenneväline).

(5)    EUVL L 278, 27.10.2017, s. 3–53.