EUROOPAN KOMISSIO

Bryssel 28.10.2019

COM(2019) 486 final

KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE JA ALUEIDEN KOMITEALLE

Eurooppalaista standardointia koskeva unionin vuotuinen työohjelma 2020

1Johdanto

Eurooppalaista standardointia 1 koskevassa unionin vuotuisessa työohjelmassa (jäljempänä ’työohjelma’) 2020 yksilöidään eurooppalaisen standardoinnin painopisteet. Siinä esitetään erityiset tavoitteet ja toimintalinjat eurooppalaisille standardeille ja standardointituotteille tulevalla kaudella ja kerrotaan, millaisia toimia komissio aikoo toteuttaa 2 . Nämä eurooppalaista standardointia koskevat toimet on sisällytetty unionin politiikkaan muun muassa digitaali- ja sisämarkkinoiden, energiatehokkuuden ja ilmastonmuutoksen sekä kansainvälisen kaupan aloilla. Standardeilla tuetaan näitä politiikanaloja sen varmistamiseksi, että eurooppalaiset tuotteet ja palvelut ovat kilpailukykyisiä kaikkialla maailmassa ja että niiden turvallisuuteen, varmuuteen, terveyteen ja ympäristöön liittyvät näkökohdat ovat uusimman tekniikan mukaisia.

Työohjelmassa esitellään myös toimet, jotka komissio aikoo käynnistää vuoden 2020 aikana eurooppalaisen standardointijärjestelmän hallinnoinnin, osallisuuden ja kansainvälisten vaikutusten parantamiseksi.

Työohjelmalla ei ole talousarviovaikutuksia laajemmin kuin mihin on jo varauduttu vuoden 2020 talousarvioesityksessä.

2Eurooppalaisen standardoinnin painopisteet

Standardeilla on tärkeä taloudellinen vaikutus, ja yritykset ja kuluttajat hyötyvät niistä sisämarkkinoilla päivittäin. Toimiva standardointijärjestelmä auttaa Eurooppaa turvaamaan etunsa edelläkävijänä ja pysymään markkinakehityksen aikaansaamien muutosten ja mahdollisuuksien tahdissa. Standardit myös takaavat sen, että Euroopan kansalaisia suojellaan korkean tason turvallisuus-, terveys-, kuluttajansuoja- ja ympäristönäkökohdat huomioon ottaen.

Standardeilla valmistajat saavat vakaan perustan uusiin teknologioihin investoimiselle ja valmistusprosessien digitalisoimiselle.

Tässä osassa käsitellään pyyntöjä laatia ja/tai tarkistaa yhdenmukaistettuja 3 eurooppalaisia standardeja unionin lainsäädännön tukemiseksi sekä tarkastellaan komission laajempia eurooppalaista standardointia koskevia strategisia painopisteitä. Komissio aikoo seurata tarkasti eurooppalaisten standardointiorganisaatioiden työtä sen varmistamiseksi, että jäljempänä tarkasteltavia pyyntöjä käsitellään asianmukaisesti ja että komission strategiset painopisteet otetaan huomioon.

2.1Yhdenmukaistetuilla eurooppalaisilla standardeilla tuetaan EU:n lainsäädäntöä

Eurooppalainen standardointijärjestelmä perustuu komission ja standardointiyhteisön väliseen julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen. Järjestelmän ainutlaatuisuus perustuu yhdenmukaistettujen eurooppalaisten standardien käyttöön. Standardit laaditaan (tai tarvittaessa niitä tarkistetaan) yhdenmukaistamista koskevan unionin lainsäädännön soveltamista koskevan komission pyynnön perusteella 4 . Kun standardit on hyväksytty, niistä tulee osa unionin lainsäädäntöä, ja kun standardeja käytetään, kaikkien sisämarkkinoilla toimivien valmistajien tuotteiden voidaan olettaa vastaavan unionin lainsäädännön vaatimuksia.

Tämä antaa tärkeää oikeudellista varmuutta ja vakautta yhdenmukaistettujen standardien käyttäjille. Tällä myös vähennetään valmistajien kustannuksia, mikä vuorostaan on tärkeää sijoittajille ja antaa samalla pk-yrityksille mahdollisuuden saattaa markkinoille unionin lainsäädännön mukaisia tuotteita ilman lisäkustannuksia. Samalla lisätään lainsäätäjien julkista vastuuta, sillä niiden on valvottava yhdenmukaistettujen standardien noudattamista asianmukaisesti. Vuonna 2020 komissio aikoo pyytää laatimaan ja/tai tarkistamaan EU:n lainsäädäntöä tukevia yhdenmukaistettuja standardeja useilla keskeisillä aloilla, kuten ympäristönsuojelun alalla ja tavaroiden yhteismarkkinoilla.

Komissio aikoo pyytää laatimaan muovisten pyydysten kierrätystä ja uudelleenkäyttöä koskevia standardeja 5 . Näillä yhdenmukaistetuilla standardeilla tuetaan tiettyjen muovituotteiden ympäristövaikutuksen vähentämisestä annetun direktiivin (EU) 2019/904 täytäntöönpanoa.

Energiamerkinnöistä annetun direktiivin (EU) 2017/1369 sekä ekologiselle suunnittelulle asetettavista vaatimuksista annetun direktiivin 2009/125/EY tavoitteiden mukaisesti komissio ehdottaa, että laaditaan standardit sähkömoottoreiden, vedenlämmittimien, pyykinpesukoneiden ja kotitalouksien kuivaavien pyykinpesukoneiden energiatehokkuuden mittaamiselle. Näillä standardeilla tuetaan kyseisiä tuoteryhmiä koskevien säädösten 6 täytäntöönpanoa.

Tärkeä aloite tässä yhteydessä on voimassa olevien yhdenmukaistettujen standardien päivittäminen eurooppalaisissa standardointiorganisaatioissa. Komissio aikoo pyytää tätä vastatakseen pyroteknisistä tuotteista annetun direktiivin 2013/29/EU ja teknologian viimeisimmän kehityksen 7 asettamiin vaatimuksiin. Päivityksellä lisätään pyroteknisten tuotteiden turvallisuutta ja näiden tuotteiden vaatimustenmukaisuutta koskevien arviointien laatua. Tämä tapahtuu saattamalla alan voimassa olevat standardit voimassa olevan lainsäädännön ja turvallisuusvaatimusten sekä uusimman teknologian mukaisiksi.

Lääketieteen alalla komissio aikoo pyytää laatimaan yhdenmukaistetut standardit radionuklidikalibraattoreiden suunnittelulle, valmistukselle, asennukselle, käytölle ja suorituskyvyn todentamiselle, ja tämä tapahtuisi neuvoston direktiivissä 2013/59/Euratom vahvistettuja turvallisuutta koskevia perusnormeja koskevien vaatimusten mukaisesti 8 . Nämä standardit parantavat annosten optimointiprosessia todentamalla potilaalle annettavien radioaktiivisten lääkeaineiden aktiivisuus radionuklidikalibraattoreilla.

Komissio aikoo pyytää eurooppalaisia standardointiorganisaatioita tarkistamaan ne yhdenmukaistetut standardit, joilla tuetaan räjähdysvaarallisissa tiloissa käytettäviksi tarkoitetuista laitteista ja suojajärjestelmistä annettua direktiiviä 2014/34/EU, teknologisten päivitysten huomioon ottamiseksi 9 .

Äskettäin hyväksytyn lannoitevalmisteista annetun asetuksen (EU) 2019/1009 soveltamisalaa laajennetaan koskemaan louhituista tai kemiallisesti tuotetuista epäorgaanisista materiaaleista saatujen lannoitteiden lisäksi myös kierrätetyistä tai orgaanisista materiaaleista saatuja lannoitteita. Kun yhdenmukaistetaan uusiomateriaaleista saatujen lannoitevalmisteiden vaatimustenmukaisuuden todentamisessa käytettävät analyyttiset testimenetelmät, voidaan varmistaa oikeudellisten vaatimusten täyttyminen yhteisillä tarkastus- ja testauskäytännöillä, mikä helpottaa valmisteilla käytävää kauppaa sisämarkkinoilla 10 .

Kemikaalien rekisteröinnistä, arvioinnista, lupamenettelyistä ja rajoituksista annetun asetuksen (EY) N:o 1907/2006 tukemiseksi komissio aikoo pyytää eurooppalaisia standardointiorganisaatioita laatimaan siirtymien raja-arvot kulutusvalmisteissa käytettäviin kumi- ja muovimateriaaleihin sisältyville rajoitetuille aineille (polysykliset aromaattiset hiilivedyt) 11 .

Rakennustuotteista annetussa asetuksessa (EU) 305/2011 tai sen avulla luodun yhdenmukaistamisjärjestelmän asianmukainen toiminta edellyttää yhteistä teknistä kieltä. Komissio aikoo pyytää laatimaan useita tähän liittyviä standardeja 12 .

Koska sisämarkkinoilla vaatimustenmukaisuutta valvovat elimet vaikuttavat erityisesti pk-yrityksiin, on tärkeää varmistaa, että akkreditointi ja vaatimustenmukaisuuden arviointi on yhtä tiukkaa kaikissa jäsenvaltioissa. Tämän vuoksi komissio pyytää laatimaan yhdenmukaistetut standardit 13 akkreditoinnista annetun asetuksen (EY) 765/2008 ja markkinavalvonnasta annetun asetuksen (EY) 1221/2009 tukemiseksi.

Yhdenmukaistettuja standardeja tarvitaan myös tukemaan direktiivissä (EU) 2019/882 säädettyjen tuotteita ja palveluja koskevien esteettömyysvaatimusten noudattamista 14 . Näillä standardeilla autetaan yhdenmukaistamaan valmistajien ja palveluntarjoajien nykyisiä toimintatapoja. Siten ne täyttäisivät vaatimukset aina tuottaessaan tai tarjotessaan tuotteita ja palveluja, joilla on esteettömyysominaisuuksia, ja samalla parannetaan tuotteiden ja palvelujen saatavuutta vammaisille henkilöille sisämarkkinoilla.

2.2Eurooppalaisen standardointijärjestelmän strategiset painopisteet

Komissio aikoo jatkaa yhteistyötä eurooppalaiseen standardointijärjestelmään kuuluvien kumppaneidensa kanssa strategisesti tärkeillä aloilla varmistaakseen, että laadituilla standardeilla tuetaan komission laajoja poliittisia painopisteitä täysin toimivilla sisämarkkinoilla.

Tekoälyllä on laaja-alaisia vaikutuksia talouteen ja koko yhteiskuntaan. Komissio tunnusti vuonna 2018 tekoälyn merkityksen sisämarkkinoilla tiedonannossaan ”Tekoäly Euroopassa” 15 . Tiedonannolla käynnistetään tekoälyä koskeva eurooppalainen aloite osana digitaalisia sisämarkkinoita ja korostetaan tekoälyn merkitystä unionin teollisuudenaloille kilpailukykyisillä globaaleilla markkinoilla. Standardointi auttaa vastaamaan haasteisiin, joita tämä keskeinen teknologia asettaa turvallisuuden, luotettavuuden sekä eettisten näkökohtien osalta. Eurooppalaisten standardointiorganisaatioiden olisi asetettava ensisijaiseksi tavoitteekseen laatia standardeja, jotka vastaavat tekoälypohjaisten järjestelmien käyttöön liittyviä eurooppalaisia näkymiä.

Standardointi on tärkeää esineiden internetin kehittämisessä, sillä älylaitteiden ympärillä pyörivässä maailmassa varmuus, turvallisuus, luotettavuus ja yhteentoimivuus ovat ratkaisevan tärkeitä ominaisuuksia. Näin ollen eurooppalaisten standardointiorganisaatioiden olisi keskityttävä laatimaan standardeja, joilla parannetaan turvallisuusprotokollia, ennakoidaan ja vähennetään kyberhyökkäyksiä sekä varmistetaan erilaisten esineiden internet -verkkojen yhteentoimivuus.

Ennen kuin nämä verkot voidaan ottaa käyttöön ja niitä voidaan käyttää, teknologia on suojattava kyberuhilta kyberturvallisuudella. Tämä on tärkeää yksityisyyden suojan mutta myös kriittisen eurooppalaisen infrastruktuurin, kuten energiantuotantolaitosten sekä siirto- ja tietoliikenneverkkojen, suojelun kannalta. EU:n kyberturvallisuusasetuksella 16 luodaan eurooppalainen kehys tieto- ja viestintätekniikan tuotteiden ja palvelujen kyberturvallisuussertifioinnille. Standardoinnilla on tässä uudessa kehyksessä tärkeä rooli. Komissio odottaa siis tekevänsä tiivistä yhteistyötä eurooppalaisten standardointiorganisaatioiden ja Euroopan unionin kyberturvallisuusviraston ENISAn 17 kanssa. Näin se voi auttaa toteuttamaan EU:n sisämarkkinat, vastaamaan nopeasti muuttuviin ja vaativiin yksityisyyden haasteisiin sekä nostamaan yleensä kyberturvallisuuden tasoa EU:ssa.

Komissio on hyväksynyt suosituksen sähköisten terveystietorekistereiden eurooppalaisesta tietojenvaihtoformaatista 18 . Suosituksella tuetaan terveys- ja hoitoalan digitaalimurrosta EU:ssa. Sillä pyritään vapauttamaan terveystietojen liikkuvuus rajojen yli ja tukemaan jäsenvaltioita niiden pyrkimyksissä varmistaa, että ihmiset voivat käyttää ja vaihtaa terveystietojaan turvallisesti missä tahansa EU:n alueella. Tämän teknologian avulla ihmiset voivat saada terveystietonsa nopeasti ja jakaa ne terveydenhoitohenkilöstölle esimerkiksi käydessään erikoislääkärin vastaanotolla tai saadessaan ensiapua toisessa EU-maassa.

Eurooppalaisten standardointiorganisaatioiden olisi tuettava suositeltavan sähköisten terveystietorekistereiden eurooppalaisen tietojenvaihtoformaatin käyttöönottoa laatimalla uusimman tekniikan mukaisia standardeja, joilla suojellaan terveystietoja ja varmistetaan sellaisten verkko- ja tietojärjestelmien turvallisuus, joita nämä sähköiset terveystietorekisterit käyttävät. Näin autetaan välttämään tietoturvaloukkaukset ja minimoidaan tietoturvapoikkeamien riskit.

Tiedonanto ”Matkalla automatisoituun liikkuvuuteen: EU:n strategia tulevaisuuden liikkuvuudelle” 19 hyväksyttiin vuonna 2018. Siinä korostetaan, että verkkoon liitetty ja automatisoitu liikkuvuus todennäköisesti muuttaa ihmisten tavan liikkua sekä käyttää, myydä ja omistaa ajoneuvoja. Se myös avaa yrityksille uusia kehittämisaloja ja raivaa tietä uudenlaisille liikkuvuuspalveluille muuttuvilla energiamarkkinoilla. Tällaisen liikkuvuuden siirtymän onnistuminen riippuu uuden järjestelmän suorituskyvystä, edullisuudesta ja kestävyydestä. Standardoinnin tehtävänä on tukea eri alajärjestelmien, kuten ajoneuvo-, tie- ja energiajärjestelmien, yhteentoimivuutta ja yhteenliitettävyyttä. Eurooppalaisten standardointiorganisaatioiden olisi tehtävä tiivistä yhteistyöstä autoteollisuuden, energiapalvelujen tarjoajien sekä tieto- ja viestintätekniikka-alan kanssa ja laadittava standardeja, jotka liittyvät kaikki ajoneuvoluokat ja -merkit kattaviin ja rajat ylittäviin vuorovaikutteisiin järjestelmiin. On erityisen tärkeää tukea myös useiden erimerkkisten ajoneuvojen saattueajossa käytettävien viestintäprotokollien standardointia.

Myös rautatiealalla on tärkeää laatia digitalisaatioon, automaatioon ja kyberturvallisuuteen liittyviä standardeja. Tällaiset standardit 20 helpottavat rautatiejärjestelmien erilaisten osajärjestelmien integroimista multimodaaliseen liikennejärjestelmään ja suojaavat järjestelmän mahdollisia heikkoja kohtia tai komponentteja luvattomalta käytöltä.

Terästeollisuudessa on onnistuttu viime vuosikymmeninä vähentämään merkittävästi kasvihuonekaasupäästöjä parantamalla energiatehokkuutta ja ottamalla käyttöön uusia teknologioita. Nykyisillä prosesseilla ei kuitenkaan pystytä enää suuriin vähennyksiin, joten on kehitettävä uusia teknologioita. Niillä kasvihuonekaasupäästöjä voidaan vähentää lisää niin, että voidaan saavuttaa vuoteen 2030 ulottuvien ilmasto- ja energiapolitiikan puitteiden sekä vuoteen 2050 ulottuvien pitkän aikavälin strategian tavoitteet. Kun standardit otetaan asianmukaisesti huomioon jo uusien innovatiivisten tuotantoprosessien tutkimusvaiheessa, voidaan varmistaa sujuva siirtyminen vähähiiliseen talouteen. Lisäksi eurooppalaisilla standardeilla voidaan tukea teräksen tuotannossa käytettävien innovatiivisten teknologioiden yhdenmukaista käyttöönottoa sisämarkkinoilla.

Euroopan puolustusteollisen kehittämisohjelman 21 tarkoituksena on tukea unionin puolustusteollisuuden kilpailu- ja innovointikykyä. Se on Euroopan puolustusrahaston pilottiohjelma, jolla jäsenvaltioille annetaan seuraavassa monivuotisessa rahoituskehyksessä (2021–2027) taloudellisia kannustimia EU:n puolustusvälineitä ja -teknologioita koskevaan yhteiseen tutkimukseen osallistumista varten. Ohjelma on osa Euroopan puolustusalan toimintasuunnitelmaa, ja sen tehtävänä on tukea taloudellisesti Euroopan puolustusteollisuutta uusien tuotteiden ja teknologioiden kehittämisvaiheessa valikoiduilla alueilla. Euroopan puolustusteollisuuden kehittämisohjelman työohjelma vuosiksi 2020–2021 hyväksyttiin 19. maaliskuuta 2019, ja ehdotuspyynnöt vuodeksi 2019 julkaistiin 4. huhtikuuta 2019. Jäsenvaltioiden kanssa tehtävän yhteistyön lisääminen luo mittakaavaetuja, koska se vähentää puolustustarvikkeiden tuotannosta ja ostamisesta aiheutuvia kustannuksia. Yhteistyötä olisi tuettava standardeilla, jotka tuovat käyttöön asiaankuuluvien tarvikkeiden suunnittelua, kehittämistä ja hankintaa koskevan yhteisen nimikkeistön.

3Kansainvälinen yhteistyö

Komission puheenjohtaja Juncker ja Yhdysvaltain presidentti Trump tapasivat heinäkuussa 2018. Tapaamisen lopuksi laaditussa yhteisessä lausumassa 22 todetaan yksiselitteisesti, että standardeja koskeva yhteistyö on ensisijainen tavoite, jolla lisätään kauppaa ja kasvua kummallakin alueella. Tämän seurauksena perustettiin EU:n ja Yhdysvaltojen toimeenpaneva työryhmä, jossa käsiteltävistä ensisijaisista tavoitteista yksi on standardointia koskeva yhteistyö.

EU-Kiina-huippukokous järjestettiin 21. kerran 9. huhtikuuta 2019 23 . Kokouksessa annettiin uusi sysäys näiden kahden kauppakumppanin välisille suhteille. Standardointia seurataan nyt tiiviisti Kiinan markkinoiden avaamisen keskeisenä indikaattorina ja etenkin niiltä osin kuin se liittyy EU:n yritysten/tytäryritysten pääsyyn Kiinan standardointiprosessiin ja siihen, miten nopeasti Kiina hyväksyy kansainväliset standardit. Eurooppalaisten standardien edistämistä pyritään tehostamaan kartoittamalla järjestelmällisesti Kiinan standardointitilannetta. Tässä yhteydessä EU:n ja Kiinan standardointia käsittelevä työryhmä on tärkeä vuoropuhelu- ja yhteistyöelin.

Standardointi on nyt ja tulevaisuudessa tärkeä osa lukua, jossa käsitellään kaikkiin neuvoteltaviin vapaakauppasopimuksiin sisältyviä teknisiä kaupan esteitä. EU:n ja Singaporen vapaakauppasopimus tulee voimaan vuoden 2020 alussa, ja neuvotteluja jatketaan Australian, Uuden-Seelannin, Indonesian ja Mercosurin kanssa. Tämä on osoitus EU:n avoimuudesta muuta maailmaa kohtaan sen pyrkiessä edistämään Euroopan kilpailukykyä, työpaikkoja ja kasvua.

4Julkisen ja yksityisen sektorin välinen kumppanuus

4.1Hallinnointi

Korkealaatuisten standardien oikea-aikainen antaminen on edelleen komission ensisijaisena tavoitteena. Näin ollen olisi kiinnitettävä erityistä huomiota siihen, että yhdenmukaistetut standardit olisivat EU:n tuomioistuimen viimeaikaisen oikeuskäytännön mukaisia. Yhdenmukaistetut standardit ovat osa EU:n lainsäädäntöä, ja sen vuoksi niiden on täytettävä määritellyt muotoon ja tekniseen sisältöön liittyvät laatukriteerit.

Molemmin puolin on erityisesti otettava huomioon niiden yhdenmukaistettujen standardien laatu, joiden perusteella vaatimustenmukaisuusolettamasta tulee lainvoimainen. Tämän perusteella komissio hyväksyi 22. marraskuuta 2018 tiedonannon ”Yhdenmukaistetut standardit: avoimuuden ja oikeusvarmuuden parantaminen täysin toimivilla sisämarkkinoilla” 24 . Tiedonannossa esitetään katsaus eurooppalaisen standardointijärjestelmän toimivuuteen ja määritellään toimet, jotka komissio aikoo toteuttaa eurooppalaisesta standardoinnista annetun asetuksen 25 täytäntöönpanon tukemiseksi.

Tässä tarkoituksessa komissio laatii sidosryhmiä kuultuaan standardointia koskevan asetuksen soveltamiseen liittyviä käytännön kysymyksiä koskevan ohjeasiakirjan. Siinä otetaan erityisesti huomioon roolien ja vastuiden jako yhdenmukaistettujen standardien kehittämisprosessissa sekä kiinnitetään erityistä huomiota standardointiprosessin tehokkuuteen, osallistavuuteen ja nopeuteen. Ohjeasiakirjassa komissio ottaa huomioon viimeaikaisen oikeuskäytännön ja erityiset edellytykset standardointiasetuksen noudattamiseksi ja standardointiprosessin parantamiseksi käytännössä. Tällä tavoin komissio jatkaa menettelyjen uudelleenarviointia keskustellen niistä kaikkien asianomaisten sidosryhmien kanssa.

Komissio suosittelee eurooppalaisia standardointiorganisaatioita ottamaan ohjeasiakirjan asianmukaisesti huomioon. Tämä koskee erityisesti kaikkien yhdenmukaistettujen standardien luonnosten arvioimisessa tarvittavien asiakirjojen toimittamista, jotta arviointiprosessi voidaan toteuttaa sujuvasti.

Komissio tukee jatkossakin hallinnointiprosessia kaikkien käytössään olevien asiaankuuluvien välineiden avulla. Niitä ovat standardointikomitea, tieto- ja viestintätekniikan standardointia käsittelevä sidosryhmäfoorumi ja eurooppalaisten standardointiorganisaatioiden kanssa käytävät jäsennellyt vuoropuhelut. Tässä yhteydessä komissio kannustaa eurooppalaisia standardointiorganisaatioita osallistumaan aktiivisesti näihin foorumeihin ja siten tukemaan jatkossakin EU:n teollisuus- ja digitaalipolitiikan suunnittelua.

4.2Osallisuus

Osallisuus ja avoimuus ovat eurooppalaisen standardointijärjestelmän keskeiset ominaisuudet. Tämän vuoksi komissio jatkaa sellaisten sidosryhmien tukemista standardointiprosessissa, jotka edustavat pk-yrityksiä, kuluttajia, ympäristöetuja ja ammattijärjestöjä (toisin sanoen liitteessä III 26 tarkoitettuja organisaatioita 27 ).

Pk-yritysten sosiaalisia ja yhteiskunnallisia etuja EU:n tasolla edustavien organisaatioiden taloudellinen tukeminen on helpottanut organisaatioiden jäsenten ottamista vähitellen mukaan standardointitoimiin. Niiden tehokas osallistuminen standardointiprosessiin on kuitenkin edelleen haastavaa.

Komissio seuraa tarkasti, miten eurooppalaiset standardointiorganisaatiot panevat täytäntöön liitteessä III tarkoitettujen organisaatioiden tehokasta osallistumista koskevat vaatimukset eurooppalaisesta standardoinnista annetun asetuksen 5 artiklan mukaisesti.

Euroopan standardointikomiteat CEN ja CENELEC sekä kansainväliset standardointiorganisaatiot perustuvat kansallisen delegoinnin periaatteeseen. Yleissääntönä on, että kuka tahansa asiantuntija voi osallistua standardien laatimiseen. Komissio kehottaa liitteessä III tarkoitettuja organisaatioita sisällyttämään vuosikertomuksiinsa kaikki tapaukset, joissa sidosryhmät pyysivät saada osallistua standardointitoimiin mutta eivät siinä onnistuneet. Kertomuksissa olisi käsiteltävä myös kansainvälisen tason standardointia (ISO, IEC).

4.3Eurooppalaisen standardoinnin rahoitus

Nykyiset kumppanuutta koskevat puitesopimukset, jotka muodostavat sääntelykehyksen eurooppalaiselle standardoinnille myönnettävälle unionin rahoitukselle, päättyvät joulukuussa 2020. Tulevaisuudessa eurooppalaisen standardoinnin rahoitus on osa sisämarkkinaohjelmaa 28 . Ohjelman vaikutusta arvioidaan väli- ja loppuarvioinneilla sekä korkean tason tulosindikaattoreiden jatkuvalla seurannalla. Eurooppalaiselle standardoinnille valittu indikaattori on ”niiden eurooppalaisten standardien osuus, jotka on pantu jäsenvaltioissa täytäntöön kansallisina standardeina, kaikista voimassa olevista eurooppalaisista standardeista”.

Tutkimus standardoinnin taloudellisesta ja yhteiskunnallisesta vaikutuksesta

Eurooppalaiset standardit ovat välttämättömiä välineitä, joilla varmistetaan sisämarkkinoiden moitteeton toiminta. Niillä tuetaan muun muassa taloudellista kasvua poistamalla esteitä, jotka rajoittavat innovatiivisten ja kilpailukykyisten tuotteiden ja palvelujen saattamista markkinoille, ja laajentamalla kauppaa uusille markkinoille. Standardien mahdollisia ja todellisia vaikutuksia ja tehtäviä tutkitaan kuitenkin edelleen vähän, ja niitä olisi pyrittävä ymmärtämään paremmin.

Näin ollen neuvoston kehotuksen perusteella ja yhteisen standardointialoitteen mukaisesti komissio aikoo käynnistää vuonna 2019 tutkimuksen eurooppalaisten standardien ja standardoinnin tehtävistä ja vaikutuksista EU:ssa. Tutkimuksesta saadaan tuloksia vuoteen 2021 mennessä.

(1)

Asetuksen (EU) N:o 1025/2012 8 artikla.

(2)

Kattavampi luettelo toimista on tämän tiedonannon liitteessä.

(3)

Mukaan lukien eurooppalaiset standardit, joilla varmistetaan, että yleisestä tuoteturvallisuudesta annetussa direktiivissä 2001/95/EY säädettyjä yleisiä turvallisuusvaatimuksia noudatetaan.

(4)

Ks. asetuksen (EU) N:o 1025/2012 10 artikla.

(5)

Ks. pyydyksiin liittyvät toimet ja toimenpiteet tiedonannossa ”EU:n strategia muoveista kiertotaloudessa”, COM(2018) 28 final, ja tämän tiedonannon liitteessä oleva toimi 13.

(6)

Ks. toimet 1–3 tämän tiedonannon liitteessä.

(7)

Ks. toimi 7 tämän tiedonannon liitteessä.

(8)

Ks. toimi 8 tämän tiedonannon liitteessä.

(9)

Ks. toimi 6 tämän tiedonannon liitteessä.

(10)

Ks. toimi 5 tämän tiedonannon liitteessä.

(11)

Ks. toimi 4 tämän tiedonannon liitteessä.

(12)

Ks. toimi 9 tämän tiedonannon liitteessä.

(13)

Ks. toimi 11 tämän tiedonannon liitteessä.

(14)

Ks. toimi 12 tämän tiedonannon liitteessä.

(15)

COM(2018) 237.

(16)

COM(2017) 477 final.

(17)

Euroopan unionin verkko- ja tietoturvavirasto.

(18)

C(2019)800, annettu 6 päivänä helmikuuta 2019.

(19)

COM(2018) 283 final.

(20)

Ks. toimi 10 tämän tiedonannon liitteessä.

(21)

Asetus (EU) N:o 2018/1092.

(22)

STATEMENT/18/4687.

(23)

https://www.consilium.europa.eu/media/39020/euchina-joint-statement-9april2019.pdf.

(24)

COM(2018) 764.

(25)

Asetus (EU) N:o 1025/2012.

(26)

Eurooppalaisesta standardoinnista annetussa asetuksessa (EU) 1025/2012 oleva liite III.

(27)

  Pk-yrityksiä edustava Small Business Standards (SBS) , eurooppalainen standardointiasioiden kuluttajajärjestö (ANEC) , Euroopan ammatillinen yhteisjärjestö (EAY) ja ympäristöalalla toimiva European Environmental Citizens’ Organisation for Standardisation (ECOS).

(28)

COM(2018) 441 final.

EUROOPAN KOMISSIO

Bryssel 28.10.2019

COM(2019) 486 final

LIITE

asiakirjaan

KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE JA ALUEIDEN KOMITEALLE

Eurooppalaista standardointia koskeva unionin vuotuinen työohjelma 2020