52019AP0238

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

EUROPA
EUR-Lex home
EUR-Lex - 52019AP0238 - EN

Help

Search tips

Need more search options? Use the Advanced search

Document 52019AP0238

Help

P8_TA(2019)0238 Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoitetta (Interreg) koskevat erityissäännökset ***I Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 26. maaliskuuta 2019 ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Euroopan aluekehitysrahastosta ja ulkoisista rahoitusvälineistä tuettavaa Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoitetta (Interreg) koskevista erityissäännöksistä (COM(2018)0374 – C8-0229/2018 – 2018/0199(COD)) P8_TC1-COD(2018)0199 Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu ensimmäisessä käsittelyssä 26. maaliskuuta 2019, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2019/… antamiseksi Euroopan aluekehitysrahastosta ja ulkoisista rahoitusvälineistä tuettavaa Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoitetta (Interreg) koskevista erityissäännöksistä

EUVL C 108, 26.3.2021, pp. 247–308 (BG, ES, CS, DA, DE, ET, EL, EN, FR, HR, IT, LV, LT, HU, MT, NL, PL, PT, RO, SK, SL, FI, SV)

Date of document:: 26/03/2019; Äänestyspäivä
Date of vote:: 26/03/2019
Date of debate:: 15/01/2019

Author:: Euroopan parlamentti, Aluekehitysvaliokunta, Budjettivaliokunta, Kalatalousvaliokunta, Kehitysyhteistyövaliokunta, Kulttuuri- ja koulutusvaliokunta, Liikenne- ja matkailuvaliokunta, Talousarvion valvontavaliokunta, Teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta, Työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunta, Ulkoasiainvaliokunta, Ympäristön, ilmaston ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunta
Form:: Lainsäädäntöpäätöslauselma
Parliamentary term:: Kahdeksas vaalikausi
Internal reference:: 2018/0199(COD)
Session:: 2019-2020

Treaty:

Sopimus Euroopan unionin toiminnasta

Legal basis:

Link

Select all documents mentioning this document

Earlier related instruments:

52018PC0374 EP Opinion Tarkistusehdotus

Instruments cited:

Link

EUROVOC descriptor:

Subject matter:

Directory code:

HTML

PDF

Official Journal

26.3.2021

Euroopan unionin virallinen lehti

C 108/247

P8_TA(2019)0238

Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoitetta (Interreg) koskevat erityissäännökset ***I

Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 26. maaliskuuta 2019 ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Euroopan aluekehitysrahastosta ja ulkoisista rahoitusvälineistä tuettavaa Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoitetta (Interreg) koskevista erityissäännöksistä (COM(2018)0374 – C8-0229/2018 – 2018/0199(COD))

(Tavallinen lainsäätämisjärjestys: ensimmäinen käsittely)

(2021/C 108/31)

Euroopan parlamentti, joka

—	ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (COM(2018)0374),

—	ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 2 kohdan, 178 artiklan, 209 artiklan 1 kohdan, 212 artiklan 2 kohdan ja 349 artiklan, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C8-0229/2018),

—	ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 3 kohdan,

—	ottaa huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean 19. syyskuuta 2018 antaman lausunnon (1),

—	ottaa huomioon alueiden komitean 5. joulukuuta 2018 antaman lausunnon (2),

—	ottaa huomioon työjärjestyksen 59 artiklan,

—	ottaa huomioon aluekehitysvaliokunnan mietinnön sekä ulkoasiainvaliokunnan, kehitysvaliokunnan, talousarvion valvontavaliokunnan ja kulttuuri- ja koulutusvaliokunnan lausunnot (A8-0470/2018),

vahvistaa jäljempänä esitetyn ensimmäisen käsittelyn kannan (3);

pyytää komissiota antamaan asian uudelleen Euroopan parlamentin käsiteltäväksi, jos se korvaa ehdotuksensa, muuttaa sitä huomattavasti tai aikoo muuttaa sitä huomattavasti;

kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille.

(1) EUVL C 440, 6.12.2018, s. 116.

(2) EUVL C 86, 7.3.2019, s. 137.

(3) Tämä kanta vastaa 16. tammikuuta 2019 hyväksyttyjä tarkistuksia (Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2019)0021).

P8_TC1-COD(2018)0199

Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu ensimmäisessä käsittelyssä 26. maaliskuuta 2019, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2019/… antamiseksi Euroopan aluekehitysrahastosta ja ulkoisista rahoitusvälineistä tuettavaa Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoitetta (Interreg) koskevista erityissäännöksistä

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 178 artiklan, 209 artiklan 1 kohdan, 212 artiklan 2 kohdan ja 349 artiklan,

ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sen jälkeen, kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,

ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon (1),

ottavat huomioon alueiden komitean lausunnon (2),

noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä (3),

sekä katsovat seuraavaa:

(1)

Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen, jäljempänä ”SEUT-sopimus”, 176 artiklassa määrätään, että Euroopan aluekehitysrahaston (”EAKR”) tarkoituksena on myötävaikuttaa keskeisimmän alueellisen epätasapainon poistamiseen unionissa. SEUT-sopimuksen kyseisen artiklan ja 174 artiklan toisen ja kolmannen kohdan mukaisesti EAKR:n tehtävänä on osaltaan vähentää alueiden välisiä kehityseroja sekä muita heikommassa asemassa olevien alueiden maaseutualueiden , teollisuuden muutosprosessissa olevien alueiden, harvaan asuttujen alueiden sekä saari- ja vuoristoalueiden jälkeenjääneisyyttä siten, että erityistä huomiota on kiinnitettävä tiettyihin alueluokkiin, joihin kuuluvat erityisesti rajaseutualueet. [tark. 1]

(2)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) [uusi yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] (4) vahvistetaan EAKR:lle ja eräille muille rahastoille yhteiset säännökset ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) [uusi EAKR-asetus] (5) vahvistetaan EAKR:stä myönnettävän tuen erityistavoitteita ja soveltamisalaa koskevat säännökset. Nyt on tarpeen antaa erityissäännöksiä Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoitteesta (Interreg), jonka mukaisesti yksi tai useampi jäsenvaltio tekee ja niiden alueet tekevät rajatylittävää yhteistyötä tehokkaan ohjelmasuunnittelun varmistamiseksi, mukaan lukien teknistä apua, seurantaa, arviointia, viestintää, tukikelpoisuutta, hallinnointia ja valvontaa sekä varainhoitoa koskevia säännöksiä. [tark. 2]

(3)

Unionin alueen kaikkia tasoja koskevan yhteistyöhön perustuvan ja tasapainoisen kehityksen tukemiseksi ja nykyisten erojen vähentämiseksi EAKR:stä olisi Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoitteen (Interreg) mukaisesti tuettava rajatylittävää yhteistyötä, valtioiden välistä yhteistyötä, merialueyhteistyötä, syrjäisimpien alueiden yhteistyötä ja alueiden välistä yhteistyötä. Prosessissa olisi otettava huomioon monitasohallinnon ja kumppanuuden periaatteet ja vahvistettava paikkalähtöisiä lähestymistapoja. [tark. 3]

(3 a)

Interregin eri osa-alueiden olisi autettava saavuttamaan kestävän kehityksen tavoitteet sellaisina kuin ne esitetään syyskuussa 2015 hyväksytyssä kestävän kehityksen toimintaohjelmassa Agenda 2030. [tark. 4]

(4)

Rajatylittävän yhteistyön osa-alueella olisi pyrittävä ratkaisemaan rajaseuduilla yhteisesti havaittuja yhteisiä haasteita ja hyödyntämään käyttämätöntä kasvupotentiaalia raja-alueilla, kuten ilmenee komission tiedonannosta Kasvun ja yhteenkuuluvuuden edistäminen EU:n raja-alueilla (6) (”raja-alueita koskeva tiedonanto”). Näin ollen rajatylittävän yhteistyön osa-alue olisi rajoitettava yhteistyöhön maarajoilla, ja rajatylittävä yhteistyö merirajoilla olisi sisällytettävä valtioiden väliseen osa-alueeseen olisi sisällyttävä yhteistyö maa- tai merirajoilla tämän rajoittamatta syrjäisimpien alueiden välisen yhteistyön uutta osa-aluetta . [tark. 5]

(5)

Rajatylittävän yhteistyön osa-alueen olisi myös katettava yhteistyö yhden tai useamman jäsenvaltion tai niiden alueen ja yhden tai useamman unionin ulkopuolisen maan tai alueen tai muun alueen välillä. Sisäisen ja ulkoisen rajatylittävän yhteistyön sisällyttämisen tähän asetukseen odotetaan johtavan sovellettavien säännösten yksinkertaistumiseen ja keventymiseen ohjelmasta vastaavien jäsenvaltioiden viranomaisten ja unionin ulkopuolisten kumppaniviranomaisten ja tuensaajien näkökulmasta verrattuna ohjelmakauteen 2014–2020. [tark. 6]

(6)

Valtioiden välistä yhteistyötä ja merialueyhteistyötä koskevalla osa-alueella olisi pyrittävä tehostamaan yhteistyötä toiminnalla, joka johtaa unionin koheesiopolitiikan toimintalinjoihin liittyvään yhdennettyyn alueelliseen kehittämiseen, ja siihen olisi sisällyttävä myös rajatylittävä merialueyhteistyö toissijaisuusperiaatetta täysin noudattaen . Valtioiden välisen yhteistyön olisi katettava laajempia alueita unionin manneralueella, kun taas merialueyhteistyön olisi katettava valtioiden välisiä alueita sekä soveltuvin osin merialueiden ympärillä olevat alueet, ja siihen olisi sisällytettävä ohjelmakauden 2014–2020 rajatylittävä yhteistyö merirajoilla. Olisi sallittava mahdollisimman suuri jousto, jotta aiempaa rajatylittävää merialueyhteistyötä voidaan jatkaa laajemmissa merialueyhteistyön puitteissa, erityisesti määrittelemällä sen piiriin kuuluva alue, yhteistyön erityistavoitteet, hankekumppanuutta koskevat vaatimukset sekä alaohjelmien ja erityisten ohjauskomiteoiden perustaminen joiden maantieteellinen laajuus on suurempi kuin rajatylittävissä ohjelmissa . [tark. 7]

(7)

Ottaen huomioon kokemukset, joita on saatu ohjelmakaudella 2014–2020 rajatylittävästä ja valtioiden välisestä yhteistyöstä syrjäisimmillä alueilla, joilla molempien osa-alueiden yhdistäminen yhteen ohjelmaan yhteistyöaluetta kohden ei ole saanut aikaan riittävää yksinkertaistamista ohjelmasta vastaavien viranomaisten ja tuensaajien kannalta, olisi perustettava erityinen syrjäisimpien alueiden osa-alue, jotta syrjäisimmät alueet voisivat tehdä yhteistyötä naapurimaidensa ja -alueidensa kolmansien maiden, merentakaisten maiden ja alueiden (MMA) tai alueellisten yhdentymis- ja yhteistyöjärjestöjen kanssa mahdollisimman vaikuttavalla ja yksinkertaisella tavalla niiden erityispiirteet huomioon ottaen . [tark. 8]

(8)

Ottaen huomioon toisaalta myönteiset kokemukset, joita on saatu Interregin alueiden välisistä yhteistyöohjelmista, ja toisaalta tällaisen yhteistyön puute Investoinnit työpaikkoihin ja kasvuun -tavoitteen mukaisissa ohjelmissa ohjelmakaudella 2014–2020, alueiden välisen yhteistyön osa-alueella olisi keskityttävä erityisesti koheesiopolitiikan vaikuttavuuden lisäämiseen. Kyseinen osa-alue olisi sen vuoksi rajattava kahteen ohjelmaan, joista toinen mahdollistaa kaikenlaisen kokemuksen hankkimisen ja innovatiivisten lähestymistapojen ja valmiuksien kehittämisen kaupunkien ja alueiden välinen yhteistyö , jossa käytetään kokemusten vaihtoa ja kehitetään valmiuksia ohjelmia varten molempien tavoitteiden mukaisissa ohjelmissa ja edistää Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1082/2006 (7) nojalla perustettuja tai perustettavia eurooppalaisia alueellisen yhteistyön yhtymiä (”EAYY”) ja toinen parantaa kehitystrendien analysointia. Hankepohjainen yhteistyö koko unionissa olisi sisällytettävä uuteen alueiden välisiä innovointi-investointeja koskevaan osa-alueeseen, ja se olisi liitettävä läheisesti komission tiedonannon Innovoinnin tehostaminen Euroopan alueilla: sopeutumiskykyistä, osallistavaa ja kestävää kasvua koskevat strategiat (8) täytäntöönpanoon, erityisesti temaattisten älykkään erikoistumisen alustojen tukemiseksi muun muassa energian, teollisuuden nykyaikaistamisen ja maatalouselintarvikkeiden aloilla. Toiminnallisiin kaupunkialueisiin tai kaupunkialueisiin kohdistettu yhdennetty alueellinen kehitys olisi keskitettävä Investoinnit työpaikkoihin ja kasvuun -tavoitteen ohjelmiin ja yhteen liitännäisvälineeseen, ”eurooppalaiseen kaupunkialoitteeseen”. Molempien alueiden välistä yhteistyötä koskevaan osa-alueeseen kuuluvien ohjelmien olisi katettava koko unioni ja niiden olisi oltava avoinna kolmansien maiden osallistumiselle puitteissa ( Euroopan alueellinen yhteistyö ja Investoinnit työpaikkoihin ja kasvuun) , on tärkeä osa-alue , kun etsitään yhteisiä ratkaisuja koheesiopolitiikan alalla ja luodaan kestäviä kumppanuuksia . Sen vuoksi nykyisiä ohjelmia ja erityisesti hankepohjaista yhteistyötä olisi edistettävä edelleen , mukaan luettuna eurooppalaisten alueellisen yhteistyön yhtymien (”EAYY”) edistäminen sekä makroalueelliset strategiat . [tark. 9]

(8 a)

Alueiden välisiä innovointi-investointeja koskevan uuden aloitteen olisi perustuttava älykkääseen erikoistumiseen ja sitä olisi käytettävä tukemaan älykkään erikoistumisen alustoja sellaisilla aloilla kuin energia, teollisuuden nykyaikaistaminen, kiertotalous, sosiaalinen innovointi, ympäristö tai maatalouselintarvikkeet sekä auttamaan älykkäisiin erikoistumisstrategioihin osallistuvia toimijoita kerääntymään yhteen, jotta voidaan tehostaa innovointia ja tuoda innovatiivisia tuotteita, prosesseja ja ekosysteemejä unionin markkinoille. Näyttö viittaa siihen, että uusien teknologioiden (esimerkiksi keskeisten mahdollistavien teknologioiden) demonstroinnin testaus- ja validointivaiheessa on yhä sitkeä järjestelmään liittyvä toimintahäiriö varsinkin silloin, kun innovointi aiheutuu täydentävien alueellisten erikoistumisten integroinnista, jolla tuotetaan innovatiivisia arvoketjuja. Tämä toimintahäiriö on erityisen kriittinen pilottitoimien ja täysimittaisen markkinoille saattamisen välillä. Joillain strategisilla teknologia- ja teollisuusaloilla pk-yritykset eivät tällä hetkellä voi hyödyntää huippuluokkaista ja avointa yhteenliitettyä yleiseurooppalaista demonstrointi-infrastruktuuria. Alueiden välistä yhteistyötä koskevaan aloitteeseen kuuluvien ohjelmien olisi katettava koko unioni ja niiden olisi oltava avoinna erityisesti syrjäisimpien alueiden naapureina olevien MMA:iden, kolmansien maiden, niiden alueiden ja alueellisten yhdentymis- ja yhteistyöjärjestöjen osallistumiselle. Olisi kannustettava synergioita, joita saavutetaan alueiden välisten innovointi-investointien ja muiden asiaankuuluvien unionin ohjelmien välillä, esimerkkinä ne, joita toteutetaan Euroopan rakenne- ja investointirahastoista, Horisontti 2020 -ohjelmasta, Digitaalinen Eurooppa -ohjelmasta ja sisämarkkinaohjelmasta, koska ne vahvistavat investointien vaikutusta ja tuovat parempaa lisäarvoa kansalaisille. [tark. 10]

(9)

Tukikelpoisten alueiden määrittelemiseksi olisi vahvistettava yhteiset objektiiviset perusteet. Tätä varten tukikelpoiset alueet ja unionin tason alueet olisi nimettävä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1059/2003 (9) mukaisen yhteisen alueluokitusjärjestelmän perusteella. [tark. 11]

(10)

On aiheellista jatkaa tai tarvittaessa käynnistää yhteistyötä sen kaikissa ulottuvuuksissa unionin naapureina olevien kolmansien maiden kanssa, koska tällainen yhteistyö on tärkeä aluepoliittinen väline ja siitä todennäköisesti hyötyvät kolmansien maiden rajanaapureina sijaitsevat jäsenvaltioiden alueet. Tämän vuoksi EAKR:stä ja unionin ulkoisista rahoitusvälineistä (IPA (10), NDICI (11) ja MMA-ohjelma (12)) olisi tuettava rajatylittävään yhteistyöhön, valtioiden väliseen yhteistyöhön ja merialueyhteistyöhön, syrjäisimpien alueiden yhteistyöhön ja alueiden väliseen yhteistyöhön perustuvia ohjelmia. EAKR:stä ja unionin ulkoisista rahoitusvälineistä myönnettävän tuen olisi perustuttava vastavuoroisuuteen ja oikeasuhteisuuteen. IPA III:n rajatylittävän yhteistyön ohjelmien ja NDICI:n rajatylittävän yhteistyön ohjelmien osalta EAKR:n tukea olisi kuitenkin täydennettävä vähintään vastaavalla määrällä IPA III:n ja NDICI:n rajatylittävän yhteistyön ohjelmista myönnettävää tukea noudattaen kuitenkin asianomaisessa säädöksessä vahvistettua enimmäismäärää, toisin sanoen enintään 3 prosenttia IPA III -välineen kokonaismäärärahoista ja enintään 4 prosenttia NDICI-asetuksen 4 artiklan 2 kohdan a alakohdan mukaisen naapuruusalueita koskevan maantieteellisen ohjelman kokonaismäärärahoista. [tark. 12]

(10 a)

Alueisiin, joista tulee unionin uusia ulkorajoja, olisi kiinnitettävä erityistä huomiota, jotta varmistetaan käynnissä olevien yhteistyöohjelmien asianmukainen jatkuvuus. [tark. 13]

(11)

IPA III -tuella olisi keskityttävä pääasiassa auttamaan IPA-tuensaajia vahvistamaan demokraattisia instituutioita ja oikeusvaltiota, uudistamaan oikeuslaitosta ja julkishallintoa, kunnioittamaan perusoikeuksia ja edistämään sukupuolten tasa-arvoa, suvaitsevaisuutta, sosiaalista osallisuutta ja syrjimättömyyttä sekä alueellista ja paikallista kehitystä . IPA-tuella olisi edelleen tuettava IPA-tuensaajien pyrkimyksiä edistää alueellista, makroalueellista ja rajatylittävää yhteistyötä sekä aluekehitystä, muun muassa panemalla täytäntöön unionin makroaluestrategioita. Lisäksi IPA-tuen olisi katettava turvallisuus, muuttoliike ja rajaturvallisuus, ja sen avulla olisi varmistettava kansainvälisen suojelun saatavuus, merkityksellisten tietojen jakaminen, rajavalvonnan tehostaminen sekä yhteisten toimenpiteiden toteuttaminen laittoman muuttoliikkeen ja siirtolaisten salakuljetuksen torjumiseksi. [tark. 14]

(12)

NDICI-tuen osalta unionin olisi kehitettävä erityinen suhde naapurimaihin tavoitteena luoda unionin arvoihin perustuva alue, jolla vallitsee vauraus ja hyvä naapuruus ja jolle ovat ominaisia yhteistyöhön perustuvat läheiset ja rauhanomaiset suhteet. Tällä asetuksella ja NDICI-asetuksella olisi sen vuoksi tuettava asiaan liittyvien makroaluestrategioiden sisäisiä ja ulkoisia näkökohtia. Nämä aloitteet ovat strategisesti tärkeitä ja tarjoavat mielekkäät poliittiset puitteet suhteiden syventämiselle kumppanimaiden kanssa ja niiden välillä molemminpuolisen vastuuvelvollisuuden, jaetun omistajuuden ja vastuun periaatteiden pohjalta.

(12 a)

Kehittämällä synergiaetuja unionin ulkoisen toiminnan ja kehitysohjelmien kanssa olisi myös autettava varmistamaan mahdollisimman suuri vaikuttavuus samalla, kun noudatetaan periaatetta kehitykseen vaikuttavien poliitikkojen johdonmukaisuudesta, josta määrätään Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 208 artiklassa. Unionin kaikkien alojen politiikan yhtenäisyys on kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamisen kannalta ratkaisevan tärkeää. [tark. 15]

(13)	On tärkeää tarkastella jatkossakin neuvoston päätöksessä 2010/427/EU (13) vahvistettua Euroopan ulkosuhdehallinnon ja komission roolia strategisen ohjelmasuunnittelun ja EAKR:stä ja NDICI:stä tuettujen Interreg-ohjelmien valmistelussa.

(14)

Unionin syrjäisimpiä alueita koskevan erityistilanteen vuoksi on tarpeen hyväksyä toimenpiteitä, jotka koskevat edellytyksiä niiden edellytysten parantamista , joiden täyttyessä kyseiset alueet voivat saada tukea rakennerahastoista. Tämän asetuksen tiettyjä säännöksiä olisi sen vuoksi mukautettava syrjäisimpien alueiden erityispiirteisiin, jotta niiden yhteistyötä niiden naapureiden kolmansien maiden ja MMA:iden kanssa voitaisiin yksinkertaistaa ja edistää ottaen samalla huomioon komission tiedonanto Vahvempi ja uudistettu strateginen kumppanuus EU:n syrjäisimpien alueiden kanssa (14). [tark. 16]

(14 a)

Tässä asetuksessa vahvistetaan MMA:iden mahdollisuus osallistua Interreg-ohjelmiin. MMA:iden erityispiirteet ja niiden kohtaamat haasteet olisi otettava huomioon, jotta voidaan helpottaa niiden tosiasiallisia osallistumismahdollisuuksia ja osallistumista. [tark. 17]

(15)

On tarpeen vahvistaa kullekin Interreg-osa-alueelle kohdennettavat määrärahat, mukaan lukien kunkin jäsenvaltion osuus rajatylittävän yhteistyön, valtioiden välisen yhteistyön ja merialueyhteistyön, syrjäisimpien alueiden yhteistyön ja alueiden välisen yhteistyön kokonaismäärärahoista sekä jäsenvaltioiden käytettävissä olevat mahdollisuudet joustoon näiden osa-alueiden välillä. Rajatylittävän yhteistyön osuutta olisi vähennettävä verrattuna ohjelmakauteen 2014–2020, kun taas valtioiden välisen yhteistyön ja merialueyhteistyön osuutta olisi lisättävä merialueyhteistyön yhdistämisen vuoksi, ja olisi luotava uusi syrjäisimpien alueiden yhteistyötä koskeva osa-alue. Kun yhteistyöllä pyritään vauhdittamaan investointeja työpaikkoihin ja kasvuun sekä yhteisiä investointeja muiden alueiden kanssa , yhteistyön olisi globalisaation vuoksi määräydyttävä alueiden yhteisten piirteiden ja tavoitteiden eikä välttämättä rajojen mukaisesti, minkä vuoksi alueiden välisiä innovointi-investointeja koskevalle uudelle aloitteelle olisi osoitettava lisävaroja, jotta voidaan vastata globaaleihin markkinaolosuhteisiin . [tark. 18]

(16)

Jotta EAKR:stä ja unionin ulkoisista rahoitusvälineistä myönnettävän tuen käyttö olisi mahdollisimman tehokasta, olisi luotava mekanismi, jonka avulla tällainen tuki voidaan palauttaa tapauksissa, joissa ulkoista yhteistyötä koskevia ohjelmia ei voida hyväksyä tai ne on keskeytettävä, mukaan lukien ohjelmat sellaisten kolmansien maiden kanssa, jotka eivät saa tukea mistään unionin rahoitusvälineestä. Tällä mekanismilla olisi pyrittävä optimoimaan ohjelmien toiminta ja koordinoimaan välineet mahdollisimman hyvin keskenään.

(17)

EAKR:n pitäisi edistää Interregin puitteissa koheesiopolitiikan tavoitteiden mukaisia erityistavoitteita. Eri temaattisiin tavoitteisiin liittyvien erityistavoitteiden luetteloa olisi kuitenkin mukautettava Interregin erityistarpeisiin säätämällä toimintapoliittiseen tavoitteeseen ”sosiaalisempi Eurooppa panemalla täytäntöön Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilari” kuuluvista uusista erityistavoitteista ESR:n kaltaisten tukitoimien mahdollistamiseksi.

(18)

Ottaen huomioon Irlannin saarella vallitseva ainutlaatuinen ja erityinen tilanne ja jotta voitaisiin tukea pitkänperjantain sopimuksen mukaista pohjoisen ja etelän välistä yhteistyötä, uudella rajatylittävällä ”PEACE PLUS” -ohjelmalla olisi jatkettava ja kehitettävä Pohjois-Irlannin ja Irlannin rajakreivikuntien välisten aikaisempien ohjelmien työtä. Ohjelman käytännön merkityksen vuoksi on tärkeää varmistaa, että kun ohjelmalla tuetaan rauhaa ja sovintoa, EAKR:n olisi myös osaltaan edistettävä asianomaisten alueiden sosiaalista, taloudellista ja alueellista vakautta ja yhteistyötä , erityisesti toimenpiteillä, joilla edistetään yhteisöjen välistä yhteenkuuluvuutta. Ohjelman erityispiirteiden vuoksi sitä olisi hallinnoitava integroidusti siten, että Yhdistyneen kuningaskunnan rahoitusosuus sisällytetään ohjelmaan ulkoisina käyttötarkoitukseensa sidottuina tuloina. Lisäksi tiettyjä tässä asetuksessa olevia toimien valintaa koskevia sääntöjä ei saisi soveltaa kyseiseen ohjelmaan rauhaa ja sovintoa tukevien toimien osalta. [tark. 19]

(19)

Tällä asetuksella olisi lisättävä kaksi erityistä Interreg-tavoitetta, joista toisella tuetaan institutionaalisten valmiuksien vahvistamista koskevaa tavoitetta ja lisätään siten oikeudellista ja hallinnollista yhteistyötä, erityisesti raja-alueita koskevan tiedonannon täytäntöönpanon yhteydessä, tehostetaan kansalaisten ja instituutioiden välistä yhteistyötä sekä makroalue- ja merialuestrategioiden kehittämistä ja koordinointia ja toisella puututaan erityisiin ulkoista yhteistyötä koskeviin ongelmiin, kuten turvallisuus, rajanylitysten hallinta ja muuttoliike.

(20)	Suurin osa unionin tuesta olisi keskitettävä rajalliseen määrään toimintapoliittisia tavoitteita Interregin vaikutuksen maksimoimiseksi. Synergiaa ja täydentävyyttä Interregin osa-alueiden välillä olisi vahvistettava. [tark. 20]

(21)

Interreg-ohjelmien valmistelua, hyväksymistä ja muuttamista sekä alueellista kehitystä, toimien valintaa, seurantaa ja arviointia, ohjelmasta vastaavia viranomaisia, toimien tarkastuksia sekä avoimuutta ja viestintää koskevia säännöksiä olisi mukautettava Interreg-ohjelmien erityispiirteisiin verrattuna asetuksen (EU) [uusi yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] säännöksiin. Nämä erityissäännökset olisi pidettävä yksinkertaisina ja selkeinä, jotta vältetään ylisääntely ja jäsenvaltioille ja tuensaajille aiheutuva ylimääräinen hallinnollinen rasitus. [tark. 21]

(22)

Olisi jatkettava ohjelmakaudella 2014–2020 vahvistettuja säännöksiä, jotka koskevat perusteita, joiden täyttyessä toimet katsotaan aidosti yhteisiksi toimiksi, kumppanuutta Interreg-toimissa ja johtavan kumppanin velvoitteita. Interreg-kumppaneiden olisi kuitenkin tehtävä yhteistyötä kaikilla neljällä osa-alueella (kehitys, toteutus, henkilöstö ja rahoitus) kehityksen ja toteutuksen sekä henkilöstön tai rahoituksen tai molempien osa-alueilla , ja syrjäisimpien alueiden yhteistyön osalta kolmella neljästä osa-alueesta , koska olisi oltava yksinkertaisempaa yhdistää EAKR:stä ja unionin ulkoisista rahoitusvälineistä myönnettävä tuki sekä ohjelmien että toimien tasolla. [tark. 22]

(22 a)

Ihmisten väliset ja pienimuotoiset hankkeet ovat rajatylittävän yhteistyön ohjelmissa tärkeä ja menestyksekäs väline, jolla poistetaan rajaesteitä, edistetään paikallisten ihmisten välisiä yhteyksiä ja integroidaan raja-alueita ja niiden kansalaisia. Ihmisten välisiä ja pienimuotoisia hankkeita toteutetaan useilla aloilla, joita ovat esimerkiksi kulttuuri, urheilu, matkailu, koulutus, talous, tiede, ympäristönsuojelu ja ekologia, terveydenhuolto, liikenne ja pienet infrastruktuurihankkeet, hallinnollinen yhteistyö ja suhdetoiminta. Kuten alueiden komitean lausunnossa ”Ihmisten väliset ja pienimuotoiset hankkeet rajat ylittävän yhteistyön ohjelmissa” (15) todetaan, ihmisten välisillä ja pienimuotoisilla hankkeilla on merkittävä eurooppalainen lisäarvo ja ne antavat huomattavan panoksen rajat ylittävän yhteistyön ohjelmien yleistavoitteisiin. [tark. 23]

(23)

On tarpeen selkeyttää sääntöjä, jotka koskevat pienhankerahastoja, joita on pantu täytäntöön Ihmisten välisiä ja pienimuotoisia hankkeita on tuettu koko Interreg-aloitteen ajan, mutta joihin ei ole koskaan sovellettu erityissäännöksiä. Kuten myös alueiden komitean lausunnossa aiheesta Ihmisten väliset ja pienimuotoiset hankkeet rajat ylittävän yhteistyön ohjelmissa (16) todetaan, tällaisilla pienhankerahastoilla on merkittävä rooli luottamuksen rakentamisessa kansalaisten ja instituutioiden välille, ne tarjoavat eurooppalaista lisäarvoa ja edistävät merkittävästi rajatylittävän yhteistyön ohjelmien yleistä tavoitetta poistamalla rajaesteitä ja integroimalla raja-alueita ja niiden kansalaisia. Jotta voitaisiin pääasiassa pienhankerahastoista tai vastaavista välineistä, joista ei kuitenkaan ole annettu erityissääntöjä, minkä vuoksi pienhankerahastoja koskevia sääntöjä on tarpeen selkeyttää. Jotta voitaisiin saada lisäarvoa ja etuja ihmisten välisistä ja pienimuotoisista hankkeista myös paikallisen ja alueellisen kehityksen kannalta ja tehdä pienhankkeiden rahoituksen hallinnoinnista yksinkertaisempaa lopullisille tuensaajille, jotka eivät usein ole tottuneet hakemaan unionin rahoitusta, yksinkertaistettujen kustannusvaihtoehtojen ja kertakorvausten käyttö olisi tehtävä pakolliseksi tietyn kynnysarvon alapuolella. [tark. 24]

(24)

Koska osallistujia on useammasta kuin yhdestä jäsenvaltiosta ja muun muassa ohjelmien hakijoiden ja toteuttajien tärkeinä keskustelukumppaneina toimivien ja siten suoran linjan yhteisiin sihteeristöihin tai kulloisiinkin viranomaisiin muodostavien alueellisten yhteyspisteiden (joita kutsutaan myös antenneiksi) aiheuttamat hallinnolliset kustannukset ovat sen vuoksi erityisesti myös valvonnan ja kääntämisen osalta suuremmat, teknisen avun menojen enimmäismäärän olisi oltava suurempi kuin Investoinnit työpaikkoihin ja kasvuun -tavoitteessa. Suurempien hallinnollisten kustannusten vastapainoksi jäsenvaltioita olisi kannustettava vähentämään mahdollisuuksien mukaan yhteisten hankkeiden täytäntöönpanoon liittyvää hallinnollista taakkaa. Lisäksi Interreg-ohjelmien, jotka saavat rajoitetusti unionin tukea, tai ulkoisten rajatylittävien yhteistyöohjelmien olisi tehokkaiden teknisen avun toimien riittävän rahoituksen varmistamiseksi saatava teknistä apua varten tietty vähimmäismäärä. [tark. 25]

(25)

Paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyn toimielinten välisen sopimuksen 22 ja 23 kohdan nojalla rahastoja on arvioitava erityisten seurantavaatimusten mukaisesti kerättyjen tietojen perusteella välttäen kuitenkin ylisääntelyä ja varsinkin jäsenvaltioille aiheutuvaa hallinnollista rasitusta. Näihin vaatimuksiin voidaan tarvittaessa sisällyttää mitattavissa olevia indikaattoreita, joiden perusteella kerätään näyttöä rahastojen käytännön vaikutuksista.

(25 a)

Komission, jäsenvaltioiden ja alueiden olisi tehtävä tiivistä yhteistyötä hallinnollisen rasituksen vähentämisessä, jotta voidaan hyödyntää asetuksen [uusi yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] 77 artiklassa tarkoitettuja parannettuja asianmukaisia säännöksiä, jotka koskevat Interreg-ohjelman hallinnointi- ja valvontajärjestelmää. [tark. 26]

(26)

Ohjelmakaudella 2014-2020 saadun kokemuksen perusteella olisi jatkettava järjestelmää, jolla otettiin käyttöön selkeä menojen tukikelpoisuussääntöjä koskeva hierarkia, ja säilytettävä samalla periaate, jonka mukaan menojen tukikelpoisuussäännöt vahvistetaan unionin tasolla tai koko yhteistyöohjelmalle, jotta vältetään mahdolliset ristiriitaisuudet ja epäjohdonmukaisuudet eri asetusten sekä asetusten ja jäsenvaltioiden säännösten välillä. Yhden jäsenvaltion antamat lisäsäännöt, joita sovellettaisiin ainoastaan tuensaajiin kyseisessä jäsenvaltiossa, olisi rajattava ehdottomasti välttämättömään vähimmäismäärään. Tähän asetukseen olisi erityisesti sisällytettävä ohjelmakaudelle 2014–2020 annetut komission delegoidun asetuksen (EU) N:o 481/2014 (17) säännökset.

(27)

Jäsenvaltioita Jäsenvaltioiden olisi kannustettava osoittamaan tarvittaessa delegoitava hallintoviranomaisen tehtävät uudelle tai soveltuvin osin olemassa olevalle EAYY:lle tai antamaan tällaiselle yhtymälle, kuten muille rajatylittäville oikeussubjekteille, vastuu alaohjelmien, tai integroitujen alueellisten investointien tai yhden tai useamman pienhankerahaston hallinnoinnista, tai nimettävä ne toimimaan ainoana kumppanina. Jäsenvaltioiden olisi annettava eri jäsenvaltioiden alue- ja paikallisviranomaisille ja muille julkisille elimille mahdollisuus perustaa tällaisia yhteistyöyhtymiä, joilla on oikeushenkilöys, ja kutsuttava paikallis- ja alueviranomaiset mukaan niiden toimintaan. [tark. 27]

(28)

Jotta ohjelmakautta 2014–2020 varten luotua maksuketjua komissiolta todentamisviranomaisen kautta johtavalle kumppanille voitaisiin jatkaa, maksuketjua olisi jatkettava kirjanpitotoiminnossa. Unionin tuki olisi maksettava johtavalle kumppanille, paitsi jos se johtaa kaksinkertaisiin valuutanmuuntomaksuihin, joita aiheutuu johtavan kumppanin ja muiden kumppanien välillä tuen muuntamisesta euromääräiseksi ja sen jälkeen takaisin toiseen valuuttaan tai päinvastoin. Ellei toisin määrätä, johtavan kumppanin olisi varmistettava, että muut kumppanit saavat asianomaisesta unionin rahastosta osoitettavan rahoitusosuuden kokonaisuudessaan kaikkien kumppanien sopimassa määräajassa ja noudattaen johtavaan kumppaniin sovellettavaa menettelyä. [tark. 28]

(29)

Asetuksen (EU, Euratom) [varainhoitoasetuksen koontiasetus] [63 artiklan 9 kohdan] mukaan alakohtaisissa säännöissä on otettava huomioon Euroopan alueellisen yhteistyön (Interreg) ohjelmien tarpeet erityisesti tarkastustoiminnon osalta. Vuotuista tarkastuslausuntoa, vuotuista valvontakertomusta ja toimien tarkastuksia koskevia säännöksiä olisi sen vuoksi yksinkertaistettava ja mukautettava niihin ohjelmiin, joihin osallistuu useampi kuin yksi jäsenvaltio. [tark. 29 (Tarkistus ei vaikuta suomenkieliseen versioon.)]

(30)

Sääntöjen vastaisesti maksettujen summien takaisinperinnän osalta olisi päätettävä selkeästä rahoitusvastuuketjusta ainoasta kumppanista tai muista kumppaneista johtavan kumppanin ja hallintoviranomaisen kautta komissioon. Olisi säädettävä jäsenvaltioiden, kolmansien maiden, kumppanimaiden tai merentakaisten maiden ja alueiden (MMA:t) vastuusta silloin, kun takaisinperintä ainoalta kumppanilta, muilta kumppaneilta tai johtavalta kumppanilta ei onnistu, missä tapauksessa jäsenvaltio korvaa summan hallintoviranomaiselle. Näin ollen Interreg-ohjelmissa ei tuensaajien tasolla voi olla määriä, joita ei saada perittyä takaisin. On kuitenkin tarpeen kuitenkin selventää sellaista tilannetta koskevia sääntöjä, jossa jäsenvaltio, kolmas maa, kumppanimaa tai MMA ei korvaa summaa hallintoviranomaiselle. Myös johtavan kumppanin velvoitteita takaisinperinnän osalta olisi selkeytettävä. Lisäksi seurantakomitean olisi vahvistettava ja hyväksyttävä takaisinperintään liittyvät menettelyt. Erityisesti Hallintoviranomaisen ei pitäisi kuitenkaan voida velvoittaa johtavaa kumppania käynnistämään oikeudellista menettelyä toisessa maassa. [tark. 30]

(30 a)

On asianmukaista kannustaa rahoituskuria. Samalla talousarviositoumusten vapauttamisjärjestelyissä olisi otettava huomioon Interreg-ohjelmien ja niiden täytäntöönpanon monitahoisuus. [tark. 31]

(31)

Jotta voidaan soveltaa enimmäkseen yhteisiä sääntöjä osallistuvissa jäsenvaltioissa ja kolmansissa maissa, kumppanimaissa tai MMA:issa, tätä asetusta olisi sovellettava myös kolmansien maiden, kumppanimaiden tai MMA:iden osallistumiseen, jollei tämän asetuksen tietyssä luvussa ole annettu erityisiä sääntöjä. Kolmansissa maissa, kumppanimaissa ja MMA:issa voi olla Interreg-ohjelmasta vastaavia viranomaisia vastaavat viranomaiset. Menojen tukikelpoisuuden alkamisen olisi kytkeydyttävä siihen, kun asianomainen kolmas maa, kumppanimaa tai MMA allekirjoittaa rahoitussopimuksen. Kolmannessa maassa, kumppanimaassa tai MMA:assa sijaitseville tuensaajille tehtävissä hankinnoissa olisi noudatettava ulkoisia hankintoja koskevia sääntöjä, jotka sisältyvät Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseen (EU, Euratom) [uusi varainhoitoasetuksen koontiasetus] (18). Olisi vahvistettava menettelyt, joilla tehdään rahoitussopimukset kunkin kolmannen maan, kumppanimaan tai MMA:n kanssa sekä sopimukset hallintoviranomaisen ja kunkin kolmannen maan, kumppanimaan tai MMA:n välillä unionin ulkoisesta rahoitusvälineestä annettavan tuen osalta tai kun kolmannesta maasta, kumppanimaasta tai MMA:sta siirretään Interreg-ohjelmaan lisärahoitusosuus, jossa ei ole kyse kansallisesta yhteisrahoituksesta.

(32)

Vaikka Interreg-ohjelmat, joihin osallistuu kolmansia maita, kumppanimaita tai MMA:ita, olisi toteutettava käyttämällä yhteistyöhön perustuvaa hallinnointia, syrjäisimpien alueiden yhteistyö voidaan toteuttaa välillisellä hallinnoinnilla. Olisi annettava yksityiskohtaiset säännöt siitä, miten nämä ohjelmat toteutetaan kokonaisuudessaan tai osittain välillisellä hallinnoinnilla. [tark. 32 (Tarkistus ei vaikuta suomenkieliseen versioon.)]

(33)

Menettelyjä olisi yksinkertaistettava ohjelmakaudella 2014–2020 Euroopan naapuruusvälineen rajatylittävissä yhteistyöohjelmissa toteutetuista suurista infrastruktuurihankkeista saatujen kokemusten perusteella. Komissiolla olisi kuitenkin edelleen oltava tiettyjä oikeuksia tällaisten hankkeiden valinnassa.

(34)

Komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovalta hyväksyä ja muuttaa Interreg-ohjelmien luetteloja ja luetteloa unionin tuen kokonaismäärästä kussakin Interreg-ohjelmassa sekä hyväksyä päätöksiä, joilla hyväksytään Interreg-ohjelmat ja niiden muutokset. Tätä täytäntöönpanovaltaa olisi käytettävä yleisistä säännöistä ja periaatteista, joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat komission täytäntöönpanovallan käyttöä, 16 päivänä helmikuuta 2011 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/2011 (19) mukaisesti. Vaikka nämä säädökset ovat luonteeltaan yleisiä, olisi käytettävä neuvoa-antavaa menettelyä koska säädöksillä säännökset pannaan täytäntöön ainoastaan teknisesti.

(35)

Jotta voidaan varmistaa yhdenmukaiset edellytykset Interreg-ohjelmien hyväksyntää ja muuttamista varten, komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovaltaa. Ulkoisissa rajatylittävissä yhteistyöohjelmissa olisi kuitenkin noudatettava soveltuvin osin noudatettava asetusten (EU) [IPA III] ja [NDICI] nojalla vahvistettuja komiteamenettelyjä kyseisiä ohjelmia koskevan ensimmäisen hyväksymispäätöksen osalta. [tark. 33]

(36)

Tämän asetuksen tiettyjen muiden kuin keskeisten osien täydentämiseksi tai muuttamiseksi komissiolle olisi siirrettävä valta antaa säädöksiä SEUT-sopimuksen 290 artiklan mukaisesti Interreg-ohjelmien mallia koskevan liitteen muuttamiseksi. On erityisen tärkeää, että komissio asiaa valmistellessaan toteuttaa asianmukaiset kuulemiset, myös asiantuntijatasolla, ja että nämä kuulemiset toteutetaan paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa vahvistettujen periaatteiden mukaisesti. Jotta voitaisiin erityisesti varmistaa tasavertainen osallistuminen delegoitujen säädösten valmisteluun, Euroopan parlamentille ja neuvostolle toimitetaan kaikki asiakirjat samaan aikaan kuin jäsenvaltioiden asiantuntijoille, ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asiantuntijoilla on järjestelmällisesti oikeus osallistua komission asiantuntijaryhmien kokouksiin, joissa valmistellaan delegoituja säädöksiä.

(36 a)

Euroopan alueellisen yhteistyön edistäminen on EU:n koheesiopolitiikan merkittävä tavoite. Pk-yritysten tukeminen Euroopan alueelliseen yhteistyöhön liittyvien hankkeiden kustannuksissa on jo komission asetuksella (EU) N:o 651/2014 (20) (yleinen ryhmäpoikkeusasetus) vapautettu ilmoitusvelvollisuudesta. Erityisiä säännöksiä kaikenkokoisten yritysten investointeihin osoitetuista aluetuista annetaan myös aluetuen suuntaviivoissa 2014–2020 (21) ja yleisen ryhmäpoikkeusasetuksen jaksossa ”Alueellinen tuki”. Saatujen kokemusten valossa Euroopan alueelliseen yhteistyöhön liittyvien hankkeiden tukemisella on vain rajallinen vaikutus jäsenvaltioiden väliseen kilpailuun ja kauppaan, ja siten komission olisi voitava ilmoittaa, että tällainen apu on yhteensopivaa sisämarkkinoiden kanssa ja että Euroopan alueelliseen yhteistyöhön liittyvien hankkeiden tueksi annettavaan rahoitukseen voidaan soveltaa ryhmäpoikkeusta. [tark. 34]

(37)

Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän asetuksen tavoitetta, joka on jäsenvaltioiden välisen sekä jäsenvaltioiden ja kolmansien maiden, kumppanimaiden tai MMA:iden välisen yhteistyön edistäminen, vaan tavoite voidaan saavuttaa paremmin unionin tasolla, joten unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on tämän tavoitteen saavuttamiseksi tarpeen,

OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN ASETUKSEN:

I LUKU

Yleiset säännökset

I jakso

Kohde, soveltamisala ja Interreg-osa-alueet

1 artikla

Kohde ja soveltamisala

1. Tässä asetuksessa vahvistetaan Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoitetta (Interreg) koskevat säännöt, joiden tarkoituksena on edistää yhteistyötä jäsenvaltioiden ja niiden alueiden välillä unionin sisällä sekä jäsenvaltioiden ja rajanaapureina olevien kolmansien maiden kolmansien maiden, niiden alueiden , kumppanimaiden, muiden alueiden tai merentakaisten maiden ja alueiden, jäljempänä ”MMA:t”, tai alueellisten yhdentymis- ja yhteistyöjärjestöjen tai alueellisen organisaation osan muodostavien kolmansien maiden ryhmien välillä. [tark. 35]

2. Tässä asetuksessa vahvistetaan myös säännökset, jotka ovat tarpeen tehokkaan ohjelmasuunnittelun varmistamiseksi muun muassa teknisen avun, seurannan, arvioinnin, viestinnän, tukikelpoisuuden, hallinnoinnin ja valvonnan sekä Euroopan aluekehitysrahastosta (EAKR) tuettavan Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoitteen mukaisten ohjelmien, jäljempänä ”Interreg-ohjelmat”, taloushallinnon osalta.

3. Liittymistä valmistelevasta tukivälineestä, jäljempänä ”IPA III”, naapuruus-, kehitys- ja kansainvälisen yhteistyön välineestä, jäljempänä ”NDICI”, ja kaikille MMA:ille kaudella 2021–2027 myönnettävää rahoitusta koskevasta, neuvoston päätöksellä (EU) XXX perustetusta ohjelmasta, jäljempänä ”MMA-ohjelma”, (kaikki kolme välinettä jäljempänä yhdessä ”unionin ulkoiset rahoitusvälineet”) Interreg-ohjelmiin osoitettavan tuen osalta tässä asetuksessa määritellään uusia erityistavoitteita ja kuinka kyseiset rahastot yhdistetään Interreg-ohjelmiin, kolmansien maiden, kumppanimaiden ja MMA:iden sekä niiden alueiden tukikelpoisuusperusteet ja tietyt erityiset täytäntöönpanosäännöt.

4. EAKR:stä ja unionin ulkoisista rahoitusvälineistä, jäljempänä yhdessä ”Interreg-rahastot”, Interreg-ohjelmiin myönnettävän tuen osalta tässä asetuksessa määritellään erityiset Interreg-tavoitteet sekä organisaatio, jäsenvaltioiden, kolmansien maiden, kumppanimaiden ja MMA:iden sekä niiden alueiden tukikelpoisuusperusteet, rahoitusvarat ja niiden jakoperusteet.

5. Interreg-ohjelmiin sovelletaan asetusta (EU) [uusi yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] ja asetusta (EU) [uusi EAKR-asetus], jollei mainituissa asetuksissa ja tässä asetuksessa erikseen toisin säädetä tai kun asetuksen (EU) [uusi yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] säännöksiä voidaan soveltaa ainoastaan Investoinnit työpaikkoihin ja kasvuun -tavoitteeseen.

2 artikla

Määritelmät

1. Tässä asetuksessa sovelletaan asetuksen (EU) [uusi yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] 2 artiklassa olevia määritelmiä. Lisäksi sovelletaan seuraavia määritelmiä:

1)	”IPA-tuensaajalla” tarkoitetaan asetuksen (EU) [IPA III] liitteessä I lueteltua maata tai aluetta;

2)	”kolmannella maalla” tarkoitetaan maata, joka ei ole unionin jäsenvaltio ja joka ei saa tukea Interreg-rahastoista;

3)	”kumppanimaalla” tarkoitetaan IPA-tuensaajaa tai asetuksen (EU) [NDICI] liitteessä I lueteltua naapurialueita koskevaan maantieteelliseen alueeseen kuuluvaa maata tai aluetta ja Venäjän federaatiota, ja joka saa tukea unionin ulkoisista rahoitusvälineistä;

”rajatylittävällä oikeussubjektilla” tarkoitetaan oikeussubjektia , myös euroregiota , joka on perustettu jonkin Interreg-ohjelmaan osallistuvan maan lainsäädännön mukaisesti edellyttäen, että sen perustajana ovat alueelliset viranomaiset tai muut elimet vähintään kahdesta osallistujamaasta. [tark. 36]

4 a)	”alueellisilla yhdentymis- ja yhteistyöjärjestöillä” tarkoitetaan samalla maantieteellisellä alueella olevien jäsenvaltioiden tai alueiden ryhmää, jonka tavoitteena on tiiviimpi yhteistyö yhteisesti tärkeillä aihealueilla; [tark. 37]

2. Kun asetuksen (EU) [uusi yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] säännöksissä viitataan ”jäsenvaltioon”, sillä tarkoitetaan tässä asetuksessa ”hallintoviranomaisen sijaintijäsenvaltiota”, ja kun sen säännöksissä viitataan ”kuhunkin jäsenvaltioon” tai ”jäsenvaltioihin”, sillä tarkoitetaan ”tiettyyn Interreg-ohjelmaan osallistuvia jäsenvaltioita ja soveltuvin osin kolmansia maita, kumppanimaita ja MMA:ita”.

Kun asetuksen (EU) [uusi yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] säännöksissä viitataan kyseisen asetuksen 1 artiklan 1 kohdan a alakohdassa lueteltuihin ”rahastoihin” tai ”EAKR:ään”, se kattaa myös unionin ulkoiset rahoitusvälineet.

3 artikla

Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoitteen (Interreg) osa-alueet

Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoitteen (Interreg) perusteella EAKR:stä ja soveltuvin osin unionin ulkoisista rahoitusvälineistä tuetaan seuraavia osa-alueita:

vierekkäisten alueiden välinen rajatylittävä yhteistyö, jolla edistetään yhdennettyä ja yhtenäistä alueellista kehitystä (osa-alue 1): [tark. 38]

sisäinen rajatylittävä yhteistyö kahden tai useamman jäsenvaltion vierekkäisten maaraja-alueiden maa- tai meriraja-alueiden välillä tai vähintään yhden jäsenvaltion ja yhden tai useamman 4 artiklan 3 kohdassa luetellun kolmannen maan vierekkäisten maaraja-alueiden maa- tai meriraja-alueiden välillä; tai [tark. 39]

ulkoinen rajatylittävä yhteistyö vähintään yhden jäsenvaltion ja yhden tai useamman seuraavassa luetellun osapuolen vierekkäisten maaraja-alueiden maa- tai meriraja-alueiden välillä: [tark. 40]

i)	IPA-tuensaajat; tai

ii)	NDICI:stä tukea saavat kumppanimaat; tai

iii)	Venäjän federaatio, kun tarkoituksena on mahdollistaa sen osallistuminen myös NDICI:stä tuettuun rajatylittävään yhteistyöhön;

laajemmilla valtioiden rajat ylittävillä alueilla tai merialueilla toteutettava valtioiden välinen yhteistyö ja merialueyhteistyö, jossa on mukana kansallisia, alueellisia ja paikallisia ohjelmakumppaneita jäsenvaltioista, kolmansista maista ja kumppanimaista sekä Grönlannista MMA:ista ja jonka tavoitteena on parantaa alueellista yhdentymistä (osa-alue 2; kun tarkoitetaan ainoastaan valtioiden välistä yhteistyötä: osa-alue 2A; kun tarkoitetaan ainoastaan merialueyhteistyötä: osa-alue 2B); [tark. 41]

syrjäisimpien alueiden keskinäinen yhteistyö ja niiden yhteistyö naapureina olevien kolmansien maiden, kumppanimaiden tai MMA:iden tai alueellisten yhdentymis- ja yhteistyöjärjestöjen kanssa tai niistä useiden kanssa, kun yhteistyön tavoitteena on alueellisen yhdentymisen ja yhdenmukaisen kehityksen helpottaminen niiden naapurialueilla (osa-alue 3); [tark. 42]

alueiden välinen yhteistyö, jonka tavoitteena on tehostaa koheesiopolitiikkaa (osa-alue 4) edistämällä

kokemusten vaihtoa, innovatiivisia toimintatapoja ja valmiuksien kehittämistä seuraavilla aloilla:

i)	Interreg-ohjelmien toteuttaminen;

i a)	alueiden välisten yhteisten kehityshankkeiden täytäntöönpanoa; [tark. 43]

i b)	valmiuksien kehittämistä kumppanien välillä kaikkialla unionissa seuraavien yhteydessä: [tark. 44]

ii)	Investoinnit työpaikkoihin ja kasvuun -tavoitteen ohjelmien toteuttaminen, erityisesti sellaisten alueiden välisten ja valtioiden välisten toimien osalta, joissa tuensaajia on vähintään yhdessä toisessa jäsenvaltiossa;

ii a)

hyvien toimintatapojen määrittäminen ja levittäminen ja niiden siirtäminen erityisesti Investoinnit työpaikkoihin ja kasvuun -tavoitteen piiriin kuuluviin toimenpideohjelmiin; [tark. 45]

ii b)

kokemusten vaihto, joka koskee kaupunkialueiden kestävään kehitykseen liittyvien hyvien käytäntöjen tunnistamista, siirtämistä ja jakamista, kaupunki- ja maaseutualueiden väliset yhteydet mukaan lukien; [tark. 46]

iii)	eurooppalaisten alueellisen yhteistyön yhtymien, jäljempänä ”EAYY”, perustaminen, toiminta ja käyttö;

iii a)

asetuksessa (EU) [uusi eurooppalainen rajanylinen mekanismi] tarkoitetun eurooppalaisen rajanylisen mekanismin perustaminen, toiminta ja käyttö; [tark. 47]

b)	alueellisen yhteenkuuluvuuden tavoitteisiin liittyvien kehityssuuntausten analysointia;

5)	alueiden väliset innovointi-investoinnit sellaisten alueiden välisten innovointihankkeiden kaupallistamisen ja laajentamisen kautta, jotka voivat edistää eurooppalaisten arvoketjujen kehittämistä (osa-alue 5). [tark. 48]

II jakso

Maantieteellinen kattavuus

4 artikla

Rajatylittävän yhteistyön maantieteellinen kattavuus

1. Rajatylittävän yhteistyön osalta alueet, joita tuetaan EAKR:stä, ovat unionin NUTS 3 -tason alueet kaikilla sisäisillä ja ulkoisilla maarajoilla maa- tai merirajoilla kolmansien maiden tai kumppanimaiden kanssa , sanotun kuitenkaan rajoittamatta mahdollisia mukautuksia ohjelmakauden 2014–2020 yhteistyöohjelma-alueiden yhdenmukaisuuden ja jatkuvuuden varmistamiseksi . [tark. 49]

2. Merirajoilla olevia alueita, joilla on kiinteä yhteys meren yli, tuetaan myös rajatylittävän yhteistyön perusteella. [tark. 50]

3. Sisäiset rajatylittävää yhteistyötä koskevat Interreg-ohjelmat voivat kattaa Norjan, Sveitsin ja Yhdistyneen kuningaskunnan NUTS 3 -tason alueita vastaavat alueet sekä Liechtensteinin, Andorran ja , Monacon ja San Marinon . [tark. 51]

4. Ulkoisen rajatylittävän yhteistyön osalta alueet, joita tuetaan IPA III- tai NDICI-välineestä, ovat asianomaisen kumppanimaan NUTS 3 -tason alueet tai, NUTS-luokituksen puuttuessa, jäsenvaltioiden ja kumppanimaiden kaikilla maarajoilla maa- tai merirajoilla olevat vastaavat alueet, jotka ovat tukikelpoisia IPA III- tai NDICI-välineen perusteella. [tark. 52]

5 artikla

Valtioiden välisen yhteistyön ja merialueyhteistyön maantieteellinen kattavuus [tark. 53]

1. Valtioiden välisen yhteistyön ja merialueyhteistyön osalta alueet, joita tuetaan EAKR:stä, ovat unionin NUTS 2 -tason alueet, jotka kattavat vierekkäiset toiminnalliset alueet, sanotun rajoittamatta mahdollisia muutoksia, joilla varmistetaan tällaisen yhteistyön yhteenkuuluvuus ja jatkuvuus laajemmilla yhteenkuuluvilla alueilla vuosien 2014–2020 ohjelmasuunnittelujakson pohjalta ottaen tarvittaessa huomioon makroaluestrategiat tai merialuestrategiat. [tark. 54]

2. Valtioiden välistä yhteistyötä ja merialueyhteistyötä koskevat Interreg-ohjelmat voivat kattaa [tark. 55]

a)	alueita Islannissa, Norjassa, Sveitsissä, Yhdistyneessä kuningaskunnassa sekä Liechtensteinin, Andorran, Monacon ja San Marinon;

b)	Grönlannin MMA-maat, jotka saavat MMA-ohjelman tukea ; [tark. 56]

c)	Färsaaret;

d)	IPA III- tai NDICI-välineen mukaisia kumppanimaiden alueita;

riippumatta siitä, rahoitetaanko niitä EU:n talousarviosta vai ei.

3. Edellä 2 kohdassa lueteltujen alueiden, kolmansien maiden tai , kumppanimaiden tai MMA:iden on oltava NUTS 2 -tason alueita tai, NUTS-luokituksen puuttuessa, vastaavia alueita. [tark. 57]

6 artikla

Syrjäisimpien alueiden yhteistyön maantieteellinen kattavuus

1. Syrjäisimpien alueiden yhteistyön osalta kaikkia SEUT-sopimuksen 349 artiklan ensimmäisessä kohdassa lueteltuja alueita tuetaan EAKR:stä.

2. Syrjäisimpiä alueita koskevat Interreg-ohjelmat voivat kattaa NDICI:stä tukea saavia naapureina olevia kumppanimaita tai , MMA-ohjelmasta tukea saavia MMA:ita tai molempia , alueellisia yhteistyöjärjestöjä tai kahden tai kaikkien kolmen yhdistelmiä . [tark. 58]

7 artikla

Alueiden välisen yhteistyön ja alueiden välisten innovointi-investointien maantieteellinen kattavuus [tark. 59]

1. Kaikkien osa-alueeseen 4 kuuluvien Interreg-ohjelmien tai osa-alueeseen 5 kuuluvien alueiden välisten innovointi-investointien osalta unionin koko aluetta tuetaan EAKR:stä , mukaan luettuina syrjäisimmät alueet . [tark. 60]

2. Osa-alueeseen kuuluvat 4 Interreg-ohjelmat voivat kattaa 4, 5 ja 6 artiklassa tarkoitettujen kolmansien maiden, kumppanimaiden, muiden alueiden tai MMA:iden koko alueen tai osan siitä riippumatta siitä, saavatko ne tukea unionin ulkoisista rahoitusvälineistä. Kolmannet maat voivat osallistua näihin ohjelmiin, mikäli maat osallistuvat rahoitukseen ulkoisten käyttötarkoitukseensa sidottujen tulojen muodossa. [tark. 61]

8 artikla

Luettelo tukea saavista Interreg-ohjelma-alueista

1. Komissio hyväksyy 4, 5 ja 6 artiklan soveltamiseksi täytäntöönpanosäädöksen, jossa vahvistetaan luettelo niistä Interreg-ohjelma-alueista, jotka saavat tukea, eriteltynä kunkin osa-alueen ja kunkin Interreg-ohjelman mukaan. Tämä täytäntöönpanosäädös hyväksytään 63 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua neuvoa-antavaa menettelyä noudattaen.

Ulkoiset rajatylittävät Interreg-ohjelmat merkitään luetteloon ”IPA III:n rajatylittävän yhteistyön Interreg-ohjelmina” tai ”naapuruusalueita koskevan rajatylittävän yhteistyön Interreg-ohjelmina”.

2. Edellä 1 kohdassa tarkoitettu täytäntöönpanosäädös sisältää myös luettelon niistä unionin NUTS 3 -tason alueista, jotka otetaan huomioon kohdennettaessa EAKR:stä määrärahoja rajatylittävälle yhteistyölle kaikilla sisärajoilla ja unionin ulkoisten rahoitusvälineiden soveltamisalaan kuuluvilla ulkorajoilla, sekä luettelon niistä NUTS 3 -tason alueista, jotka otetaan huomioon kohdennettaessa määrärahoja 9 artiklan 3 kohdan a alakohdassa tarkoitetun osa-alueen 2B perusteella. [tark. 62]

3. Kolmansien maiden tai kumppanimaiden alueet tai unionin ulkopuoliset alueet, jotka eivät saa tukea joita ei tueta EAKR:stä tai unionin ulkoisesta rahoitusvälineestä, mainitaan myös 1 kohdassa tarkoitetussa luettelossa. [tark. 63]

III jakso

Määrärahat ja yhteisrahoitusosuudet

9 artikla

EAKR:n Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoitteen (Interreg) määrärahat

1. EAKR:n Euroopan alueellista yhteistyötä koskevan tavoitteen (Interreg) määrärahat ovat 8 430 000 000 11 165 910 000 euroa vuoden 2018 hintoina EAKR:n, ESR+:n ja koheesiorahaston talousarviositoumuksiin ohjelmakaudella 2021–2027 käytettävissä olevista kokonaismäärärahoista, jotka esitetään asetuksen (EU) [uusi yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] 102 103 artiklan 1 kohdassa. [tark. 64]

2. Edellä 10 195 910 000 euroa (91,31 %) 1 kohdassa tarkoitetut määrärahat tarkoitetuista määrärahoista kohdennetaan seuraavasti: [tark. 65]

a)	52,7 prosenttia (eli yhteensä 4 440 000 000 euroa) 7 500 000 000 euroa (67,16 % ) rajatylittävälle yhteistyölle (osa-alue 1); [tark. 66]

b)	31,4 prosenttia (eli yhteensä 2 649 900 000 euroa) valtioiden väliselle 1 973 600 880 euroa (17,68 % ) rajatylittävälle yhteistyölle ja merialueyhteistyölle (osa-alue 2); [tark. 67]

c)	3,2 prosenttia (eli yhteensä 270 100 000 euroa) 357 309 120 euroa (3,2 % ) syrjäisimpien alueiden yhteistyölle (osa-alue 3); [tark. 68]

d)	1,2 prosenttia (eli yhteensä 100 000 000 euroa) 365 000 000 euroa (3,27 % )alueiden väliselle yhteistyölle (osa-alue 4); [tark. 69]

e)	11,5 prosenttia (eli yhteensä 970 000 000 euroa) alueiden välisille innovointi-investoinneille (osa-alue 5). [tark. 70]

3. Komissio ilmoittaa kullekin jäsenvaltiolle sen osuuden osa-alueiden 1, 2 ja 3 kokonaismäärärahoista vuosittain eriteltynä.

Jäsenvaltioittain tehtävässä erittelyssä perusteena käytetään väestömäärää seuraavilla alueilla:

a)	NUTS 3 -tason alueet osa-alueen 1 osalta ja 8 artiklan 2 kohdassa tarkoitetussa täytäntöönpanosäädöksessä luetellut NUTS 3 -tason alueet osa-alueen 2B 1 osalta; [tark. 71]

b)	NUTS 2 -tason alueet osa-alueiden 2A ja 3 osa-alueen 2 osalta. [tark. 72]

b a)	tason NUTS 2 ja 3 alueet osa-alueen 3 osalta. [tark. 73]

4. Kukin jäsenvaltio voi siirtää enintään 15 prosenttia osa-alueiden 1, 2 ja 3 määrärahoista yhteen tai useampaan toiseen osa-alueeseen.

5. Kunkin jäsenvaltion on 3 kohdan mukaisesti ilmoitettujen määrien perusteella ilmoitettava komissiolle, onko se käyttänyt ja miten se on käyttänyt 4 kohdassa säädettyä siirtomahdollisuutta ja miten sen osuus on tämän seurauksena jakautunut niiden Interreg-ohjelmien kesken, joihin kyseinen jäsenvaltio osallistuu.

5 a. 970 000 000 euroa (8,69 %) 1 kohdassa tarkoitetuista varoista kohdennetaan alueiden välisiä innovointi-investointeja koskevaan uuteen aloitteeseen sellaisena kuin se on määritelty 15 a artiklassa (uusi).

Jos komissio ei 31 päivään joulukuuta 2026 mennessä ole sitonut kaikkia 1 kohdassa tarkoitetuista varoista kyseisen aloitteen mukaisesti valittuihin hankkeisiin, jäljellä oleva sitomaton määrä kohdennetaan uudelleen pro rata osa-alueille 1–4. [tark. 74]

10 artikla

Useita rahastoja koskevat säännökset

1. Komissio hyväksyy täytäntöönpanosäädöksen, jossa vahvistetaan EAKR:stä ja NDICI:stä tai IPA III:sta tukea saavia ulkoisia rajatylittäviä Interreg-ohjelmia koskeva monivuotinen strategia-asiakirja. Tämä täytäntöönpanosäädös hyväksytään 63 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua neuvoa-antavaa menettelyä noudattaen.

EAKR:stä ja NDICI:stä tukea saavien Interreg-ohjelmien osalta kyseisessä täytäntöönpanosäädöksessä vahvistetaan asetuksen (EU) [DDICI] 12 artiklan 2 kohdassa tarkoitetut seikat.

2. Komissio ja asianomaiset jäsenvaltiot vahvistavat EAKR:n rahoitusosuuden ulkoisiin rajatylittäviin Interreg-ohjelmiin, joita tuetaan myös rajatylittävään yhteistyöhön kohdennetuista IPA III:n määrärahoista tai rajatylittävään yhteistyöhön naapurialueita koskevalla maantieteellisellä alueella kohdennetuista NDICI:n määrärahoista. Kullekin jäsenvaltiolle vahvistettua EAKR:n rahoitusosuutta ei saa myöhemmin kohdentaa uudelleen asianomaisten jäsenvaltioiden kesken.

3. EAKR:stä myönnetään tukea yksittäisille ulkoisille rajatylittäville Interreg-ohjelmille edellyttäen, että IPA III:n ja NDICI:n rajatylittävän yhteistyön ohjelmista myönnetään tukea vähintään vastaava määrä asiaa koskevassa strategisessa ohjelma-asiakirjassa. Tähän vastaavuuteen rahoitusosuuteen sovelletaan IPA III -säädöksessä tai NDICI-säädöksessä vahvistettua enimmäismäärää. [tark. 75]

Jos IPA III- tai NDICI-välineen asiaa koskevan strategisen ohjelma-asiakirjan tarkistus johtaa vastaavan määrän pienentämiseen jäljellä olevien vuosien osalta, kukin asianomainen jäsenvaltio valitsee jonkin seuraavista vaihtoehdoista:

a)	pyytää 12 artiklan 3 kohdan mukaista järjestelyä;

b)	jatkaa Interreg-ohjelmaa jäljellä olevalla EAKR:n ja IPA III:n tai NDICI:n rajatylittävän yhteistyön ohjelman tuella; tai

c)	yhdistää vaihtoehdot a ja b.

4. EAKR:stä, IPA III:n rajatylittävän yhteistyön ohjelmista tai NDICI:n rajatylittävän yhteistyön ohjelmista myönnettäviä tukia vastaavat vuotuiset määrärahat otetaan vuoden 2021 talousarviomenettelyssä asianmukaisiin budjettikohtiin.

5. Jos komissio on varannut erityisen määrärahan, jonka tarkoituksena on auttaa kumppanimaita ja -alueita asetuksen (EU) [NDICI] nojalla ja MMA:ita neuvoston päätöksen [MMA-ohjelmaa koskeva päätös] nojalla tai niitä molempia vahvistamaan yhteistyötään naapurialueina olevien unionin syrjäisimpien alueiden kanssa asetuksen (EU) [NDICI] 33 artiklan 2 kohdan tai [MMA-ohjelmaa koskevan päätöksen] 87 artiklan tai molempien mukaisesti, myös EAKR voi tarvittaessa osallistua tämän asetuksen mukaisesti ja vastavuoroisuuden ja suhteellisuuden periaatteita noudattaen NDICI:stä ja MMA-ohjelmasta tai molemmista myönnettävän rahoituksen suhteen, sellaisten toimien rahoitukseen, jotka kumppanimaa tai -alue taikka muu yhteisö on toteuttanut asetuksen (EU) [NDICI] nojalla, maa, alue tai muu yhteisö on toteuttanut [MMA-ohjelmaa koskevan päätöksen] nojalla tai unionin syrjäisimpiin alueisiin kuuluva alue on toteuttanut erityisesti yhden tai useamman osa-alueeseen 2, 3 tai 4 kuuluvan yhteisen Interreg-ohjelman tai 60 artiklassa tarkoitettujen, tämän asetuksen nojalla käyttöönotettujen ja täytäntöönpantujen yhteistyötoimenpiteiden mukaisesti.

11 artikla

Luettelo Interreg-ohjelmien määrärahoista

1. Komissio hyväksyy jäsenvaltioiden 9 artiklan 5 kohdan mukaisesti toimittamien tietojen perusteella täytäntöönpanosäädöksen, jossa vahvistetaan luettelo kaikista Interreg-ohjelmista ja ilmoitetaan kunkin ohjelman osalta EAKR:stä myönnettävän tuen kokonaismäärä ja soveltuvin osin unionin ulkoisista rahoitusvälineistä myönnettävän tuen kokonaismäärä. Tämä täytäntöönpanosäädös hyväksytään 63 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua neuvoa-antavaa menettelyä noudattaen.

2. Täytäntöönpanosäädöksessä on lisäksi luettelo 9 artiklan 5 kohdan mukaisesti siirretyistä määristä jäsenvaltion ja unionin ulkoisen rahoitusvälineen mukaan jaoteltuna.

12 artikla

Määrärahojen palauttaminen ja keskeyttäminen

1. Vuosina 2022 ja 2023 EAKR:stä sellaisille ulkoisille rajatylittäville Interreg-ohjelmille myönnettävä vuotuinen rahoitusosuus, joiden osalta komissiolle ei ole toimitettu mainittujen vuosien 31 päivään maaliskuuta mennessä ohjelmaa ja jota ei ole kohdennettu uudelleen toiselle samaan ulkoisten rajatylittävien Interreg-ohjelmien luokkaan kuuluvalle ohjelmalle, kohdennetaan sellaisille sisäisille rajatylittäville Interreg-ohjelmille, joihin asianomainen jäsenvaltio osallistuu tai asianomaiset jäsenvaltiot osallistuvat.

2. Jos 31 päivänä maaliskuuta 2024 on vielä olemassa ulkoisia rajatylittäviä Interreg-ohjelmia, joita ei ole toimitettu komissiolle, 9 artiklan 5 kohdassa tarkoitettu kyseisille ohjelmille jäljellä olevina vuosina aina vuoteen 2027 asti osoitettu EAKR:n koko rahoitusosuus, jota ei ole kohdennettu uudelleen toiseen rajatylittävään Interreg-ohjelmaan, jota tuetaan myös IPA III:n tai NDICI:n rajatylittävän yhteistyön ohjelmista, kohdennetaan sellaisiin sisäisiin rajatylittäviin Interreg-ohjelmiin, joihin asianomainen jäsenvaltio osallistuu tai asianomaiset jäsenvaltiot osallistuvat.

3. Komission hyväksymää ulkoista rajatylittävää Interreg-ohjelmaa ei jatketa tai kyseiselle ohjelmalle kohdennettuja varoja vähennetään sovellettavien sääntöjen ja menettelyjen mukaisesti, erityisesti jos:

a)	yksikään asianomaisen Interreg-ohjelman piiriin kuuluvista kumppanimaista ei ole allekirjoittanut asiaa koskevaa rahoitussopimusta 57 artiklan mukaisesti vahvistetuissa määräajoissa;

b)	asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa, joissa Interreg-ohjelmaa ei voida toteuttaa suunnitellulla tavalla osallistujamaiden välisissä suhteissa ilmenneiden ongelmien vuoksi. [tark. 76]

Tällaisissa tapauksissa 1 kohdassa tarkoitettu EAKR:n rahoitusosuus, joka vastaa vuotuisia eriä, joita ei ole vielä sidottu, tai vuotuisia eriä, jotka on sidottu ja vapautettu kokonaan tai osittain saman varainhoitovuoden aikana ja joita ei ole kohdennettu uudelleen toiselle ulkoiselle rajatylittävälle Interreg-ohjelmalle, jota tuetaan myös IPA III:n tai NDICI:n rajatylittävän yhteistyön ohjelmista, kohdennetaan sellaisille sisäisille rajatylittäville Interreg-ohjelmille, joihin asianomainen jäsenvaltio osallistuu tai asianomaiset jäsenvaltiot osallistuvat.

4. Komission jo hyväksymän osa-alueeseen 2 kuuluvan Interreg-ohjelman osalta kumppanimaan tai Grönlannin MMA:n osallistuminen keskeytetään, jos jokin 3 kohdan ensimmäisen alakohdan a ja b alakohdassa tarkoitetuista tilanteista toteutuu. [tark. 77]

Osallistuvien jäsenvaltioiden ja soveltuvin osin muiden osallistuvien kumppanimaiden on pyydettävä jotakin seuraavista:

a)	että Interreg-ohjelma keskeytetään kokonaan, erityisesti silloin, kun ohjelman keskeisiin yhteisiin kehityshaasteisiin ei pystytä vastaamaan ilman kyseisen kumppanimaan tai Grönlannin MMA:n osallistumista; [tark. 78]

b)	että kyseiseen Interreg-ohjelmaan kohdennettuja määrärahoja pienennetään sovellettavien sääntöjen ja menettelyjen mukaisesti;

c)	että Interreg-ohjelmaa jatketaan ilman kyseisen kumppanimaan tai Grönlannin MMA:n osallistumista. [tark. 79]

Jos Interreg-ohjelman määrärahoja pienennetään tämän kohdan toisen alakohdan b alakohdan mukaisesti, EAKR:n rahoitusosuus, joka vastaa vuotuisia eriä, joita ei ole vielä sidottu, kohdennetaan toiselle osa-alueeseen 2 kuuluvalle Interreg-ohjelmalle, johon yksi tai useampi asianomaisista jäsenvaltioista osallistuu, tai, jos jäsenvaltio osallistuu vain yhteen osa-alueeseen 2 kuuluvaan Interreg -ohjelmaan, yhdelle tai useammalle sisäiselle rajatylittävälle Interreg-ohjelmalle, johon kyseinen jäsenvaltio osallistuu.

5. Tämän artiklan mukaisesti pienennettyä IPA III:n, NDICI:n tai MMA-ohjelman rahoitusosuutta käytetään asetusten (EU) [IPA III] ja [NDICI] tai neuvoston päätöksen [MMA] mukaisesti.

6. Jos jokin kolmas maa tai , kumppanimaa tai MMA , joka osallistuu Interreg-ohjelman rahoitukseen kansallisilla varoilla, joissa ei ole kyse EAKR:stä tai unionin ulkoisesta rahoitusvälineestä peräisin olevan tuen kansallisesta yhteisrahoituksesta, ja joka on saanut 22 artiklan 6 kohdassa tarkoitetun asiakirjan, vähentää tätä rahoitusta Interreg-ohjelman toteuttamisen aikana joko yleisesti tai jo valittujen yhteisten toimien osalta, osallistuvan jäsenvaltion tai osallistuvien jäsenvaltioiden on pyydettävä yhtä tämän artiklan 4 kohdan toisessa alakohdassa esitetyistä vaihtoehdoista. [tark. 80]

13 artikla

Yhteisrahoitusosuudet

Kunkin Interreg-ohjelman yhteisrahoitusosuus on enintään 70 80 prosenttia, paitsi jos ulkoisten rajatylittävien tai osa-alueeseen 3 kuuluvien Interreg-ohjelmien osalta asetuksissa (EU) [IPA III] ja [NDICI] tai neuvoston päätöksessä (EU) [MMA-ohjelma] tai niiden nojalla annetuissa säädöksissä vahvistetaan korkeampi prosenttiosuus. [tark. 81]

II LUKU

Erityiset Interreg-tavoitteet ja temaattinen keskittäminen

14 artikla

Erityiset Interreg-tavoitteet

1. EAKR edistää asetuksen (EU) [uusi EAKR] 4 artiklassa vahvistetun soveltamisalansa puitteissa ja unionin ulkoiset rahoitusvälineet edistävät soveltuvin osin asetuksen (EU) [uusi yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] 4 artiklan 1 kohdassa esitettyjen toimintapoliittisten tavoitteiden saavuttamista Interreg-ohjelmiin kuuluvilla yhteisillä toimilla.

2. Rauhaa ja sovintoa tukevan PEACE PLUS -ohjelman osalta EAKR edistää toimintapoliittiseen tavoitteeseen 4 kuuluvana erityistavoitteena myös asianomaisten alueiden sosiaalista, taloudellista ja alueellista vakautta erityisesti toimilla, joilla edistetään yhteisöjen välistä yhteenkuuluvuutta. Kyseistä erityistavoitetta tuetaan erillisellä toimintalinjalla.

3. Asetuksen (EU) [uusi EAKR] 2 artiklassa vahvistettujen EAKR:n erityistavoitteiden lisäksi EAKR voi edistää ja unionin ulkoiset rahoitusvälineet voivat edistävät soveltuvin osin edistää myös toimintapoliittiseen tavoitteeseen 4 kuuluvien erityistavoitteiden saavuttamista seuraavasti: [tark. 82]

a)	parantamalla työmarkkinoiden tehokkuutta ja laadukkaiden työpaikkojen saatavuutta valtioiden rajojen yli;

b)	parantamalla yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen ja elinikäisen oppimisen saatavuutta ja laatua valtioiden rajojen yli tavoitteena parantaa rajojen yli tunnustettua koulutustasoa ja ammattitaidon tasoa;

c)	parantamalla laadukkaiden, kestävien ja kohtuuhintaisten terveydenhuollon palvelujen yhtäläistä ja oikea-aikaista saantia;

d)	parantamalla terveydenhuoltojärjestelmien ja pitkäaikaishoitopalvelujen saatavuutta, tehokkuutta ja kestävyyttä valtioiden rajojen yli;

e)	edistämällä sosiaalista osallisuutta ja torjumalla köyhyyttä, myös edistämällä yhtäläisiä mahdollisuuksia ja torjumalla syrjintää rajojen yli.

4. Osa-alueilla 1, 2 ja 3 EAKR voi ja soveltuvin osin unionin ulkoiset rahoitusvälineet voivat myös tukea Interreg-ohjelmien hallinnoinnin parantamista koskevaa erityistä Interreg-tavoitetta erityisesti seuraavien toimien avulla:

osa-alueisiin 1 ja 2B kuuluvissa Interreg-ohjelmissa: [tark. 83]

i)	parantamalla viranomaisten ja erityisesti tiettyä aluetta hallinnoivien viranomaisten ja sidosryhmien institutionaalisia valmiuksia;

ii)

tehostamalla julkishallintoa edistämällä oikeudellista ja hallinnollista yhteistyötä sekä kansalaisten välistä yhteistyötä, mukaan luettuina ihmisten väliset hankkeet, sekä kansalaisyhteiskunnan toimijoiden ja instituutioiden välistä yhteistyötä erityisesti raja-alueiden oikeudellisten ja muiden esteiden poistamiseksi; [tark. 84]

b)	osa-alueisiin 1, 2 ja 3 kuuluvissa Interreg-ohjelmissa: parantamalla viranomaisten ja sidosryhmien institutionaalisia valmiuksia panna täytäntöön makroaluestrategioita ja merialuestrategioita;

ulkoisissa rajatylittävissä ja osa-alueisiin 2 ja 3 kuuluvissa Interreg-ohjelmissa, joita tuetaan Interreg-varoilla, a ja b alakohdan lisäksi: luomalla keskinäistä luottamusta, erityisesti edistämällä henkilötason yhteyksiin perustuvia toimia, edistämällä kestävää demokratiaa ja tukemalla kansalaisyhteiskunnan toimijoita sekä niiden roolia prosessien ja demokratiakehityksen uudistamisessa.

5. Ulkoisissa rajatylittävissä ja Osa-alueisiin 1, 2 ja 3 kuuluvissa Interreg-ohjelmissa EAKR edistää ja unionin ulkoiset rahoitusvälineet voivat edistävät soveltuvin osin edistää myös turvallisempaa ja suojatumpaa Eurooppaa koskevaa erityistä ulkoista Interreg-tavoitetta erityisesti toimilla, joita toteutetaan rajanylitysten hallinnan sekä liikkuvuuden ja muuttoliikkeen hallinnan alalla , mukaan luettuna maahanmuuttajien ja pakolaisten suojelu mukaan luettuna, aloilla toteutettavilla toimilla sekä taloudellinen ja sosiaalinen integrointi kansainvälisen suojelun mukaisesti . [tark. 85]

15 artikla

Temaattinen keskittäminen

1. Vähintään 60 prosenttia EAKR:stä ja soveltuvin osin unionin ulkoisista rahoitusvälineistä kullekin osa-alueisiin 1, 2 ja 3 kuuluvista Interreg-ohjelmista muiden toimintalinjojen kuin teknisen avun perusteella kohdennettavista määrärahoista on kohdennettava enintään kolmeen asetuksen (EU) [uusi yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] [4 artiklan 1 kohdassa] säädettyyn toimintapoliittiseen tavoitteeseen.

2. Lisäksi Enintään 15 prosenttia EAKR:stä ja soveltuvin osin unionin ulkoisista rahoitusvälineistä kullekin osa-alueisiin 1, 2 ja 3 kuuluvista Interreg-ohjelmista muiden toimintalinjojen kuin teknisen avun perusteella kohdennettavista määrärahoista on kohdennettava Interreg-ohjelmien hallinnoinnin parantamista koskevaan erityiseen Interreg-tavoitteeseen tai ja enintään 10 prosenttia voidaan kohdentaa turvallisempaa ja suojatumpaa Eurooppaa koskevaan erityiseen ulkoiseen Interreg-tavoitteeseen. [tark. 86]

3. Jos osa-alueeseen 2A 1 tai 2 kuuluva Interreg-ohjelma tukee makroaluestrategiaa tai merialuestrategiaa , kaikki vähintään 80 prosenttia EAKR:stä ja soveltuvin osin osa unionin ulkoisista rahoitusvälineistä muiden toimintalinjojen kuin ulkoisen avun perusteella kohdennettavat määrärahat on ohjelmoitava kohdennettavista määrärahoista on kohdennettava kyseisen strategian tavoitteisiin. [tark. 87]

4. Jos osa-alueeseen 2B kuuluva Interreg-ohjelma tukee makroaluestrategiaa tai merialuestrategiaa, vähintään 70 prosenttia EAKR:stä ja soveltuvin osin unionin ulkoisista rahoitusvälineistä muiden toimintalinjojen kuin ulkoisen avun perusteella kohdennettavista kokonaismäärärahoista on kohdennettava kyseisen strategian tavoitteisiin. [tark. 88]

5. Osa-alueeseen 4 kuuluvien Interreg-ohjelmien osalta kaikki EAKR:stä tai soveltuvin osin unionin ulkoisista rahoitusvälineistä muiden toimintalinjojen kuin teknisen avun perusteella kohdennettavat määrärahat on kohdennettava Interreg-ohjelmien hallinnoinnin parantamista koskevaan erityiseen Interreg-tavoitteeseen.

15 a artikla

Alueiden väliset innovointi-investoinnit

1. Edellä 9 artiklan 5 a kohdassa (uusi) tarkoitetut varat kohdennetaan alueiden välisiä innovointi-investointeja koskevaan uuteen aloitteeseen, jonka tarkoituksena on:

a)	kaupallistaa ja laajentaa yhteisiä innovointihankkeita, jotka todennäköisesti edistävät eurooppalaisten arvoketjujen kehittämistä;

b)	koota yhteen kansallisen tai alueellisen tason älykkään erikoistumisen ja sosiaalisen innovoinnin strategioihin osallistuvia tutkijoita, yrityksiä, kansalaisyhteiskunnan järjestöjä ja julkishallinnon toimijoita;

c)	toteuttaa pilottihankkeita, joilla pyritään tunnistamaan tai testaamaan älykkään erikoistumisen strategioihin perustuvia uusia alueellisia ja paikallisia kehittämisratkaisuja; tai

d)	vaihtaa innovointitoiminnassa saatuja kokemuksia tavoitteena hyödyntää alueellisen tai paikallisen kehityksen alalla saatua kokemusta.

2. Euroopan alueellisen yhteenkuuluvuuden periaatteen ylläpitämiseksi ja suunnilleen yhtä suurin rahoitusosuuksin näissä investoinneissa on keskityttävä luomaan yhteyksiä vähemmän kehittyneiden alueiden sekä johtavien alueiden välille lisäämällä vähemmän kehittyneiden alueiden alueellisten innovointiekosysteemien valmiuksia niiden integroimiseksi sekä olemassa olevan tai syntyvän yhteisön lisäarvon siirtämiseksi ja siten, että lisätään valmiutta osallistua kumppanuuksiin muiden alueiden kanssa.

3. Komissio toteuttaa nämä investoinnit joko suoraan tai välillisesti hallinnoiden. Asiantuntijaryhmä tukee sitä pitkäaikaisen työohjelman ja siihen liittyvien ehdotuspyyntöjen määrittelyssä.

4. Kaikkien alueiden välisten innovointi-investointien osalta unionin koko aluetta tuetaan EAKR:stä. Kolmannet maat voivat osallistua investointeihin, mikäli maat osallistuvat rahoitukseen ulkoisten käyttötarkoitukseensa sidottujen tulojen muodossa. [tark. 89]

III LUKU

Ohjelmasuunnittelu

I jakso

Interreg-ohjelmien valmistelu, hyväksyminen ja muuttaminen

16 artikla

Interreg-ohjelmien valmistelu ja toimittaminen

1. Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoite (Interreg) toteutetaan Interreg-ohjelmien kautta yhteistyöhön perustuvalla hallinnoinnilla lukuun ottamatta osa-aluetta 3, joka voidaan toteuttaa kokonaisuudessaan tai osittain välillisesti hallinnoiden, sekä osa-aluetta 5, joka toteutetaan suoraan tai välillisesti hallinnoiden sidosryhmien kuulemisen jälkeen . [tark. 90]

2. Osallistuvien jäsenvaltioiden ja soveltuvin osin kolmansien maiden, kumppanimaiden tai , MMA:iden tai alueellisten yhdentymis- ja yhteistyöjärjestöjen on valmisteltava liitteessä esitetyn mallin mukainen Interreg-ohjelma 1 päivän tammikuuta 2021 ja 31 päivän joulukuuta 2027 väliseksi ajaksi. [tark. 91]

3. Osallistuvien jäsenvaltioiden on valmisteltava Interreg-ohjelma yhteistyössä asetuksen (EU) [uusi yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] 6 artiklassa tarkoitettujen ohjelmakumppanien kanssa. Valmisteltaessa Interreg-ohjelmia, jotka kattavat makroalue- ja merialuestrategiat, jäsenvaltioiden ja ohjelmakumppanien on otettava huomioon kyseisten makroalue- ja merialuestrategioiden aihekohtaiset painopisteet ja kuultava asiaankuuluvia toimijoita. Tätä varten jäsenvaltioiden ja ohjelmakumppaneiden on perustettava ennakkomekanismi varmistamaan, että kaikki makroalueen tai merialueen tason toimijat, Euroopan alueellisen yhteistyön ohjelmaviranomaiset, alueet ja valtiot kokoontuvat yhteen ohjelmakauden alussa päättämään yhdessä kunkin ohjelman painopisteistä. Nämä painopisteet on tarvittaessa yhdenmukaistettava makroalue- tai merialuestrategioiden kanssa. [tark. 92]

Osallistuvien kolmansien maiden, kumppanimaiden tai MMA:iden on soveltuvin osin myös otettava mukaan kyseisessä artiklassa tarkoitettuja ohjelmakumppaneita vastaavat ohjelmakumppanit.

4. Tulevan hallintoviranomaisen sijaintijäsenvaltion on toimitettava komissiolle yksi tai useampi Interreg-ohjelma viimeistään [voimaantulopäivä + yhdeksän kaksitoista kuukautta] kaikkien osallistuvien jäsenvaltioiden ja soveltuvin osin kolmansien maiden, kumppanimaiden tai , MMA:iden puolesta tai alueellisten yhdentymis- ja yhteistyöjärjestöjen . [tark. 93]

Tulevan hallintoviranomaisen sijaintijäsenvaltion on kuitenkin toimitettava unionin ulkoisista rahoitusvälineistä myönnettävää tukea sisältävä Interreg-ohjelma viimeistään kuusi kaksitoista kuukautta sen jälkeen, kun komissio on hyväksynyt asiaankuuluvan 10 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun strategisen ohjelma-asiakirjan, tai jos yhdessä tai useammassa unionin ulkoisen rahoitusvälineen perussäädöksessä niin edellytetään. [tark. 94]

5. Ennen Interreg-ohjelman toimittamista komissiolle on siihen osallistuvien jäsenvaltioiden ja soveltuvin osin kolmansien maiden, kumppanimaiden tai MMA:iden vahvistettava kirjallisesti hyväksyvänsä Interreg-ohjelman sisällön. Tämä hyväksyntä sisältää myös kaikkien osallistuvien jäsenvaltioiden ja soveltuvin osin kolmansien maiden, kumppanimaiden tai MMA:iden sitoumuksen tarvittavan yhteisrahoituksen järjestämiseen Interreg-ohjelman toteuttamiseksi ja soveltuvin osin sitoumuksen kolmansien maiden, kumppanimaiden tai MMA:iden rahoitusosuudesta.

Kun kyseessä ovat Interreg-ohjelmat, joihin osallistuu syrjäisimpiä alueita sekä kolmansia maita, kumppanimaita tai MMA:ita, ensimmäisestä alakohdassa säädetystä poiketen asianomaisten jäsenvaltioiden on kuultava kyseessä olevia kolmansia maita, kumppanimaita tai MMA:ita ennen Interreg-ohjelmien toimittamista komissiolle. Tässä tapauksessa Interreg-ohjelmien sisältöä ja kolmansien maiden, kumppanimaiden tai MMA:iden mahdollista rahoitusosuutta koskevat hyväksynnät voidaan esittää kolmansien maiden, kumppanimaiden tai MMA:iden kanssa järjestettyjen neuvottelukokousten tai alueellisten yhteistyöjärjestöjen kokousten virallisesti hyväksytyissä pöytäkirjoissa.

6. Siirretään komissiolle 62 artiklan mukaisesti valta antaa delegoituja säädöksiä, joilla muutetaan liitettä muiden kuin sen keskeisten osien mukauttamiseksi muutoksiin, joita tapahtuu ohjelmakauden aikana.

17 artikla

Interreg-ohjelmien sisältö

1. Kussakin Interreg-ohjelmassa on esitettävä yhteinen strategia, jonka mukaisesti ohjelmalla edistetään asetuksen (EU) [uusi yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] 4 artiklan 1 kohdassa asetettujen toimintapoliittisten tavoitteiden ja tämän asetuksen 14 artiklan 4 ja 5 kohdassa asetettujen eritysten Interreg-tavoitteiden saavuttamista ja sen tuloksista tiedotetaan.

2. Kukin Interreg-ohjelma koostuu toimintalinjoista.

Kukin toimintalinja vastaa yhtä toimintapoliittista tavoitetta tai tapauksen mukaan joko yhtä erityistä Interreg-tavoitetta tai niitä molempia tai teknistä apua. Toimintalinja, joka vastaa yhtä toimintapoliittista tavoitetta tai tapauksen mukaan yhtä erityistä Interreg-tavoitetta tai niitä molempia, koostuu yhdestä tai useammasta erityistavoitteesta. Yhteen toimintapoliittiseen tavoitteeseen tai erityiseen Interreg-tavoitteeseen voi liittyä useampia toimintalinjoja.

3. Jotta voidaan tehostaa ohjelman toteuttamista ja suurentaa toimien mittakaavaa, asianomainen jäsenvaltio voi päättää asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa ja yhteisymmärryksessä komission kanssa siirtää Interreg-ohjelmiin enintään [x] 20 prosenttia samalle alueelle Investoinnit työpaikkoihin ja kasvuun -tavoitteen perusteella kohdennetuista EAKR:n määrärahoista. Kunkin jäsenvaltion on ilmoitettava komissiolle etukäteen tämän siirtomahdollisuuden käyttämisaikeesta ja perusteltava päätöksensä. Siirretty määrä muodostaa erillisen toimintalinjan tai erilliset toimintalinjat. [tark. 95]

4. Kussakin Interreg-ohjelmassa on esitettävä seuraavat:

a)	ohjelma-alue (mukaan luettuna sen kartta erillisenä asiakirjana);

tärkeimpiä yhteisiä haasteita koskeva tiivistelmä, jossa otetaan huomioon erityisesti seuraavat seikat: [tark. 96]

i)	taloudelliset, sosiaaliset ja alueelliset erot;

ii)	yhteiset investointitarpeet ja täydentävyys muiden tukimuotojen kanssa sekä mahdolliset saavutettavat synergiaedut ; [tark. 97]

iii)	aiemmat kokemukset ja se, miten ne on otettu ohjelmassa huomioon ; [tark. 98]

iv)	makroaluestrategiat ja merialuestrategiat, jos ohjelma-alue kuuluu kokonaisuudessaan tai osittain yhden tai useamman strategian piiriin;

c)	valittujen toimintapoliittisten tavoitteiden ja erityisten Interreg-tavoitteiden, ja niitä vastaavien toimintalinjojen, erityistavoitteiden ja tukimuotojen perustelut, joissa on sekä tarvittaessa käsiteltävä rajatylittävän infrastruktuurin puuttuvia yhteyksiä puuttuvat yhteydet ; [tark. 99]

d)	erityistavoitteet kunkin toimintalinjan osalta teknistä apua lukuun ottamatta;

kunkin erityistavoitteen osalta seuraavat:

tavoitetta koskevien toimien tyypit, mukaan lukien luettelo suunnitelluista strategisesti tärkeistä toimista, sekä niiden odotettu vaikutus kyseisiin erityistavoitteisiin ja soveltuvin osin makroalue- ja merialuestrategioihin sekä toimintaa koskevat perusteet ja vastaavat avoimet valintaperusteet ; [tark. 100]

ii)	tuotos- ja tulosindikaattorit sekä vastaavat välitavoitteet ja tavoitteet;

iii)	pääasialliset kohderyhmät; [tark. 101]

iv)	erityiset kohdealueet, mukaan lukien suunnitelmat käyttää yhdennettyjä alueellisia investointeja, yhteisölähtöistä paikallista kehittämistä tai muita alueellisia välineitä;

v)	rahoitusvälineiden suunniteltu käyttö; [tark. 102]

vi)	suunniteltujen määrärahojen alustava jakautuminen tukitoimityyppien mukaan;

f)	teknisen avun toimintalinjan osalta suunniteltu käyttö asetuksen (EU) [uusi yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] [30], [31] ja [32] artiklan mukaisesti sekä asiaankuuluvat tukitoimityypit;

rahoitussuunnitelma, joka sisältää seuraavat taulukot (ilman erittelyä osallistuvan jäsenvaltion, kolmannen maan, kumppanimaan tai MMA:n mukaan, jollei toisin mainita):

i)	taulukko, jossa eritellään kokonaismäärärahat EAKR:n ja tarvittaessa kunkin unionin ulkoisen rahoitusvälineen osalta koko ohjelmakauden ja vuoden ajalta;

ii)

taulukko, jossa eritellään EAKR:n kokonaismäärärahat kunkin toimintalinjan osalta ja tarvittaessa kunkin ulkoisen rahoitusvälineen kokonaismäärärahat kunkin toimintalinjan osalta sekä kansallinen yhteisrahoitus ja tieto siitä, koostuuko kansallinen yhteisrahoitus julkisesta ja yksityisestä rahoituksesta;

toimet, jotka on toteutettu sen varmistamiseksi, että asetuksen (EU) [uusi yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] 6 artiklassa tarkoitetut asianomaiset ohjelmakumppanit osallistuvat Interreg-ohjelman valmisteluun, sekä näiden ohjelmakumppanien rooli ohjelman toteuttamisessa, seurannassa ja arvioinnissa;

i)	Interreg-ohjelman viestintää ja näkyvyyttä koskeva suunniteltu lähestymistapa, jossa määritellään tavoitteet, kohdeyleisöt, viestintäkanavat, näkyvyys sosiaalisessa mediassa, suunniteltu budjetti ja asiaankuuluvat seuranta- ja arviointi-indikaattorit;

5. Edellä 4 kohdassa tarkoitetut tiedot on annettava seuraavasti:

edellä g alakohdassa tarkoitettujen taulukoiden osalta ja unionin ulkoisista rahoitusvälineistä saatavan tuen osalta kyseiset määrärahat on esitettävä seuraavasti:

IPA III – ja NDICI-välineistä tuettujen ulkoisten rajatylittävien Interreg-ohjelmien (IPA III:n rajaylittävän yhteistyön ohjelmat tai naapuruusalueita koskevat rajatylittävän yhteistyön ohjelmat) osalta yhtenä summana, johon yhdistetään otsakkeiden [otsake 2 ”Yhteenkuuluvuus ja arvot”, alaotsake ”Taloudellinen, sosiaalinen ja alueellinen yhteenkuuluvuus”] ja [otsake 6 ”Naapurialueet ja maailma”] rahoitusosuudet;

ii)

IPA III- ja NDICI-välineistä tai MMA-ohjelmasta tuettujen osa-alueisiin 2 ja 4 kuuluvien Interreg-ohjelmien (”Interreg-rahastot”) osalta yhtenä summana, johon yhdistetään [otsakkeen 2] ja [otsakkeen 6] rahoitusosuudet, tai jaettuna rahoitusvälineittäin ”EAKR”, ”IPA III”, ”NDICI” ja ”MMA-ohjelma” ohjelmakumppaneiden valinnan mukaan;

iii)	MMA-ohjelmasta tuettujen osa-alueeseen 2 kuuluvien Interreg-ohjelmien osalta jaettuna rahoitusvälineittäin (”EAKR” ja ”MMA-ohjelma Grönlanti”); [tark. 103]

iv)	NDICI-välineestä ja MMA-ohjelmasta tuettujen osa-alueeseen 3 kuuluvien Interreg-ohjelmien osalta jaettuna rahoitusvälineittäin (”EAKR”, ”NDICI” ja ”MMA-ohjelma” tapauksen mukaan);

b)	edellä 4 kohdan g alakohdan ii alakohdassa tarkoitettuun taulukkoon on sisällytettävä ainoastaan vuosia 2021–2025 koskevat määrät. [tark. 104]

6. Edellä 4 kohdan e alakohdan vi alakohdan ja f alakohdan osalta tukitoimityyppien on perustuttava asetuksen (EU) [uusi yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] liitteessä [I] olevaan luetteloon.

7. Interreg-ohjelmassa on

a)	yksilöitävä hallintoviranomainen, tarkastusviranomainen ja elin, jolle komissio suorittaa maksut;

b)	vahvistettava yhteisen sihteeristön perustamista koskeva menettely ja soveltuvin osin tuettava jäsenvaltioissa tai kolmansissa maissa olevia hallintorakenteita ; [tark. 105]

c)	esitettävä jaottelu rahoitusvastuista osallistuvien jäsenvaltioiden ja soveltuvin osin kolmansien maiden tai kumppanimaiden tai MMA:iden välillä hallintoviranomaisen tai komission mahdollisesti tekemien rahoitusoikaisujen varalta.

8. Hallintoviranomaisen on ilmoitettava komissiolle kaikki sellaiset 7 kohdan a alakohdassa tarkoitettuja tietoja koskevat muutokset, jotka eivät edellytä ohjelman muuttamista.

9. Poiketen siitä, mitä 4 kohdassa säädetään, osa-alueeseen 4 kuuluvien Interreg-ohjelmien sisältö on mukautettava kyseisten Interreg-ohjelmien erityisluonteen mukaan seuraavasti:

a)	a alakohdassa tarkoitettuja tietoja ei tarvitse toimittaa;

b)	b ja h alakohdassa vaaditut tiedot on annettava lyhyenä yhteenvetona;

jokaisesta muusta erityistavoitteesta muilla kuin teknisen avun toimintalinjoilla on annettava seuraavat tiedot:

i)	yhden tuensaajan määritelmä tai rajattu luettelo tuensaajista ja tuen myöntämismenettely;

ii)	erityistavoitteisiin liittyvät toimityypit ja niiden odotettu vaikutus erityistavoitteisiin;

iii)	tuotos- ja tulosindikaattorit sekä vastaavat välitavoitteet ja tavoitteet;

iv)	pääasialliset kohderyhmät;

v)	suunniteltujen määrärahojen alustava jakautuminen tukitoimityyppien mukaan;

18 artikla

Interreg-ohjelmien hyväksyminen

1. Komissio arvioi täysin avoimesti kutakin Interreg-ohjelmaa ja sen yhdenmukaisuutta asetuksen (EU) [uusi yhteisiä säännöksiä koskeva asetus], asetuksen (EU) [uusi EAKR] ja tämän asetuksen kanssa ja, jos on kyse unionin ulkoisesta rahoitusvälineestä myönnettävästä tuesta ja tarvittaessa, sen yhdenmukaisuutta tämän asetuksen 10 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun monivuotisen strategia-asiakirjan tai yhtä tai useampaa kyseistä välinettä koskevan perussäädöksen mukaisen strategisen ohjelmasuunnittelun kehyksen kanssa. [tark. 106]

2. Komissio voi esittää huomautuksia kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun tulevan hallintoviranomaisen sijaintijäsenvaltio on toimittanut Interreg-ohjelman.

3. Osallistuvien jäsenvaltioiden ja soveltuvin osin kolmansien maiden tai kumppanimaiden tai , MMA:iden tai alueellisten yhdentymis- ja yhteistyöjärjestöjen on tarkasteltava Interreg-ohjelmaa uudelleen ottaen huomioon komission esittämät huomautukset. [tark. 107]

4. Komissio antaa täytäntöönpanosäädöksellä päätöksen kunkin Interreg-ohjelman hyväksymisestä viimeistään kuuden kolmen kuukauden kuluttua päivästä, jona tulevan hallintoviranomaisen sijaintijäsenvaltio on toimittanut ohjelman tarkistetun version . [tark. 108]

5. Ulkoisten rajatylittävien Interreg-ohjelmien osalta komissio tekee päätöksensä 4 kohdan mukaisesti kuultuaan IPA III -komiteaa asetuksen (EU) [IPA III] 16 artiklan mukaisesti ja naapuruus-, kehitys- ja kansainvälisen yhteistyön komiteaa asetuksen (EU) [NDICI] 36 artiklan mukaisesti.

19 artikla

Interreg-ohjelmien muuttaminen

1. Hallintoviranomaisen sijaintijäsenvaltio voi toimittaa alue- ja paikallisviranomaisia kuultuaan asetuksen (EU) [uusi yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] 6 artiklan mukaisesti Interreg-ohjelman muuttamista koskevan perustellun pyynnön sekä muutetun ohjelman, jossa esitetään kyseisen muutoksen odotettu vaikutus tavoitteiden saavuttamiseen. [tark. 109]

2. Komissio arvioi muutoksen yhdenmukaisuuden asetuksen (EU) [uusi yhteisiä säännöksiä koskeva asetus], asetuksen (EU) [uusi EAKR] ja tämän asetuksen kanssa ja voi esittää huomautuksia kolmen kuukauden kuluessa muutetun ohjelman toimittamisesta. [tark. 110]

3. Osallistuvien jäsenvaltioiden ja soveltuvin osin kolmansien maiden, kumppanimaiden tai , MMA:iden tai alueellisten yhdentymis- ja yhteistyöjärjestöjen on tarkasteltava muutettua ohjelmaa uudelleen ja otettava huomioon komission esittämät huomautukset. [tark. 111]

4. Komissio hyväksyy Interreg-ohjelman muuttamisen viimeistään kuuden kolmen kuukauden kuluttua siitä, kun jäsenvaltio on toimittanut sen. [tark. 112]

5. Jäsenvaltio voi alue- ja paikallisviranomaisia kuultuaan asetuksen (EU) [uusi yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] 6 artiklan mukaisesti ohjelmakauden aikana siirtää saman Interreg-ohjelman eri toimintalinjaan summan, joka on enintään 5 10 prosenttia toimintalinjan alkuperäisistä määrärahoista ja enintään 3 5 prosenttia ohjelman budjetista. [tark. 113]

Tällaiset siirrot eivät saa vaikuttaa edellisiin vuosiin.

Niitä ei pidetä huomattavina eivätkä ne edellytä komission päätöstä Interreg-ohjelman muuttamisesta. Niiden on kuitenkin oltava sääntelyyn perustuvien vaatimusten mukaisia. Hallintoviranomaisen on toimitettava komissiolle tarkistettu versio 17 artiklan 4 kohdan g alakohdan ii alakohdassa tarkoitetusta taulukosta.

6. Komission hyväksyntää ei vaadita sellaisten puhtaasti toimituksellisten tai tekstinlaadinnallisten korjausten tekemiseen, jotka eivät vaikuta Interreg-ohjelman toteuttamiseen. Hallintoviranomaisen on ilmoitettava komissiolle tällaisista korjauksista.

II jakso

Alueellinen kehitys

20 artikla

Yhdennetty alueellinen kehitys

Interreg-ohjelmien osalta asiaankuuluvien kaupunki- tai paikallisviranomaisten tai muiden alueellisten viranomaisten tai elimien, jotka vastaavat asetuksen (EU) [uusi yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] 22 artiklassa lueteltujen alueellisten tai paikallisten kehitysstrategioiden laatimisesta tai näiden strategioiden mukaisesti tuettavien toimien valinnasta kyseisen asetuksen 23 artiklan 4 kohdan mukaisesti tai molemmista, on oltava joko rajatylittäviä oikeusubjekteja tai EAYY:itä.

Rajatylittävä oikeussubjekti tai EAYY, joka toteuttaa asetuksen (EU) [uusi yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] 24 artiklan mukaisen yhdennetyn alueellisen investoinnin tai kyseisen asetuksen [22] artiklan c alakohdan mukaisen muun alueellisen välineen, voi myös olla ainoa tuensaaja tämän asetuksen 23 artiklan 5 kohdan mukaisesti edellyttäen, että tehtävät on erotettu toisistaan rajatylittävän oikeussubjektin tai EAYY:n sisällä.

21 artikla

Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen

Asetuksen (EU) [uusi yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] 22 artiklan b alakohdan mukaista yhteisölähtöistä paikallista kehittämistä voidaan toteuttaa Interreg-ohjelmissa edellyttäen, että asianomaiset paikalliset toimintaryhmät muodostuvat paikallisten yksityisten ja julkisten sosioekonomisten etujen edustajista eikä yksikään yksittäinen eturyhmä hallitse päätöksentekoa niissä, ja vähintään kahdesta osallistujamaasta, joista vähintään yksi on jäsenvaltio.

III jakso

Toimet ja pienhankerahastot

22 artikla

Interreg-toimien valinta

1. Interreg-toimet valitsee 27 artiklan mukaisesti perustettu seurantakomitea ohjelman strategian ja tavoitteiden mukaisesti.

Seurantakomitea voi perustaa yhden tai, erityisesti alaohjelmien tapauksessa, useamman ohjauskomitean, jotka toimivat toimia valitessaan sen valvonnassa. Ohjauskomiteoiden on sovellettava asetuksen (EU) …/… [uusi yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] 6 artiklassa esitettyä kumppanuusperiaatetta ja otettava mukaan kumppaneita kaikista osallistuvista jäsenvaltioista. [tark. 114]

Jos toimi tai sen osa toteutetaan ohjelma-alueen ulkopuolella [unionissa tai unionin ulkopuolella], toimen valinta edellyttää hallintoviranomaisen nimenomaista hyväksyntää seurantakomiteassa tai soveltuvin osin ohjauskomiteassa.

2. Seurantakomitea tai soveltuvin osin ohjauskomitea vahvistaa toimien valintaa varten perusteet ja menettelyt, jotka ovat syrjimättömiä ja avoimia, joilla varmistetaan sukupuolten tasa-arvo ja joissa otetaan huomioon Euroopan unionin perusoikeuskirja, kestävän kehityksen periaate ja unionin ympäristöpolitiikka SEUT-sopimuksen 11 artiklan ja 191 artiklan 1 kohdan mukaisesti, sekä soveltaa näitä perusteita ja menettelyjä.

Perusteiden ja menettelyjen avulla on varmistettava valittavien toimien asettaminen tärkeysjärjestykseen, jotta unionin rahoituksella voidaan mahdollisimman tehokkaasti edistää Interreg-ohjelman tavoitteiden saavuttamista ja Interreg-ohjelmien toimien yhteistyöulottuvuuden täytäntöönpanoa 23 artiklan 1 ja 4 kohdan mukaisesti.

3. Hallintoviranomaisen on kuultava komissiota ja otettava sen huomautukset huomioon toimitettava valintaperusteet komissiolle ennen kuin valintaperusteet ne toimitetaan seurantakomitealle tai soveltuvin osin ohjauskomitealle. Sama koskee arviointiperusteiden mahdollisia myöhempiä muutoksia. [tark. 115]

4. Toimia valitessaan seurantakomitean Ennen kuin seurantakomitea tai soveltuvin osin ohjauskomitean ohjauskomitea valitsee toimia, hallintoviranomaisen on [tark. 116]

a)	varmistettava, että valitut toimet ovat Interreg-ohjelman mukaisia ja että niillä edistetään tuloksellisesti sen erityistavoitteiden saavuttamista;

b)	varmistettava, että valitut toimet eivät ole ristiriidassa sellaisten vastaavien strategioiden kanssa, joita on laadittu 10 artiklan 1 kohdan mukaisesti tai yhtä tai useampaa unionin ulkoista rahoitusvälineettä varten;

c)	varmistettava, että valituissa toimissa käytetyllä tuen määrällä ja toteutetuilla toimilla saavutetaan tavoitteet parhaalla mahdollisella tavalla;

d)	tarkistettava, että tuensaajalla on tarvittavat taloudelliset resurssit ja mekanismit käyttö- ja ylläpitokustannusten kattamiseksi;

varmistettava, että valituille toimille, jotka kuuluvat Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2011/92/EU (22) soveltamisalaan, tehdään ympäristövaikutusten arviointi tai seulontamenettely mainitussa direktiivissä, sellaisena kuin se on muutettuna Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä 2014/52/EU (23), vahvistettujen vaatimusten pohjalta;

f)	tarkistettava, että sovellettavaa lainsäädäntöä on noudatettu, mikäli toimet ovat alkaneet ennen kuin rahoitushakemus on jätetty hallintoviranomaiselle;

g)	varmistettava, että valitut toimet kuuluvat asianomaisen Interreg-rahaston soveltamisalaan ja että ne voidaan sijoittaa johonkin tukitoimityyppiin;

varmistettava, että toimet eivät sisällä toimintaa, joka on ollut osa toimea, johon on sovellettu asetuksen (EU) [uusi yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] [60] artiklan mukaista siirtämistä tai jossa olisi kyse kyseisen asetuksen [59 artiklan 1 kohdan a alakohdassa] tarkoitetusta tuotannollisen toiminnan siirtämisestä;

i)	varmistettava, ettei komissio ole antanut valituista toimista perusteltua lausuntoa SEUT-sopimuksen 258 artiklassa tarkoitetusta rikkomisesta, joka vaarantaa menojen laillisuuden ja sääntöjenmukaisuuden tai toimien toteuttamisen;

j)	huolehdittava sellaisten infrastruktuuri-investointien ilmastokestävyyden varmistamisesta, joiden odotettu elinkaari on vähintään viisi vuotta.

5. Seurantakomitean tai soveltuvin osin ohjauskomitean on hyväksyttävä Interreg-toimien valinnassa käytetyt menetelmät ja perusteet sekä niihin mahdollisesti tehtävät muutokset, sanotun kuitenkaan rajoittamatta asetuksen (EU) [uusi yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] [27 artiklan 3 kohdan b alakohdan] soveltamista yhteisölähtöisen paikallisen kehittämisen osalta ja tämän asetuksen 24 artiklan soveltamista.

6. Kunkin Interreg-toimen osalta hallintoviranomaisen on toimitettava johtavalle kumppanille tai ainoalle kumppanille asiakirja, jossa määritetään kaikki kyseiselle Interreg-toimelle annettavan tuen edellytykset, mukaan lukien erityisvaatimukset, jotka koskevat toimitettavia tuotteita tai suoritettavia palveluja, rahoitussuunnitelmaa ja toteuttamiselle asetettua määräaikaa, sekä tarvittaessa toimen kustannusten määrittämisessä sovellettava menetelmä ja avustuksen maksamista koskevat edellytykset.

Kyseisessä asiakirjassa on esitettävä myös 50 artiklan mukaista takaisinperintää koskevat johtavan kumppanin velvoitteet. Seurantakomitea määrittelee nämä velvoitteet ja hyväksyy takaisinperintämenettelyt . Eri jäsenvaltiossa, kolmannessa maassa, kumppanimaassa tai MMA:assa sijaitseva johtava kumppani ei ole kuitenkaan velvollinen takaisinperintään oikeudellisen menettelyn kautta. [tark. 117]

23 artikla

Kumppanuus Interreg-toimissa

1. Osa-alueisiin 1, 2 ja 3 valituissa toimissa on oltava toimijoita vähintään kahdesta osallistujamaasta tai MMA:sta ja vähintään yhden on oltava jäsenvaltion tuensaaja. [tark. 118]

Interreg-rahaston tuensaajat sekä kumppanit, jotka eivät saa mitään rahoitustukea kyseisistä rahastoista, (tuensaajista ja kumppaneista käytetään yhteisnimitystä ”kumppanit”) muodostavat Interreg-toimikumppanuuden.

2. Interreg-toimi voidaan toteuttaa yhdessä maassa tai MMA:ssa edellyttäen, että ohjelma-alueeseen kohdistuvat vaikutukset ja hyödyt määritellään toimen sovelluksessa. [tark. 119]

3. Edellä olevaa 1 kohtaa ei sovelleta rauhaa ja sovintoa tukevan PEACE PLUS -ohjelman toimiin.

4. Kumppaneiden on toimittava yhteistyössä Interreg-toimien kehittämisessä, ja toteuttamisessa ja sekä rahoittamisessa sekä ja/tai henkilöstön osoittamisessa niihin. Kumppaneiden määrä on pyrittävä rajoittamaan enintään kymmeneen Interreg-toimea kohti. [tark. 120]

Osa-alueen 3 Interreg-ohjelmiin kuuluvissa Interreg-toimissa syrjäisimmiltä alueilta ja kolmansista maista, kumppanimaista tai MMA:ista lähtöisin olevien kumppaneiden on tehtävä yhteistyötä ainoastaan kolmella kahdella ensimmäisessä alakohdassa mainituista neljästä yhteistyöalasta. [tark. 121]

5. Jos kumppaneita on kaksi tai enemmän, niiden on yhdessä nimettävä joukostaan yksi johtava kumppani.

6. Rajatylittävä oikeussubjekti tai EAYY voi olla osa-alueiden 1, 2 ja 3 Interreg-ohjelmiin kuuluvan Interreg-toimen ainoa kumppani edellyttäen, että sen jäseninä on kumppaneita vähintään kahdesta osallistujamaasta tai MMA:sta . [tark. 122]

Osa-alueen 4 Interreg-ohjelmissa rajatylittävällä oikeussubjektilla tai EAYY:llä on oltava jäseniä vähintään kolmesta osallistujamaasta.

Oikeussubjekti, joka panee soveltuvin osin täytäntöön rahoitusvälineen tai rahasto-osuusrahaston, voi olla jonkin Interreg-toimen ainoa kumppani ilman, että sen kokoonpanoon sovelletaan 1 kohdassa asetettuja vaatimuksia.

7. Ainoan kumppanin on oltava rekisteröity kyseiseen Interreg-ohjelmaan osallistuvassa jäsenvaltiossa.

Ainoa kumppani voi kuitenkin olla rekisteröity jäsenvaltiossa, joka ei osallistu ohjelmaan, kunhan 23 artiklassa säädetyt edellytykset täyttyvät. [tark. 123]

24 artikla

Pienhankerahastot

1. EAKR:stä tai soveltuvin osin unionin ulkoisesta rahoitusvälineestä Interreg-ohjelman yhteen tai useampaan pienhankerahastoon osoitettava rahoitusosuus kokonaisrahoitusosuus saa olla enintään 20 000 000 euroa tai 15 20 prosenttia kyseisen Interreg-ohjelman kokonaismäärärahoista , ja sen mukaan, kumpi määrä on pienempi on oltava rajatylittävän yhteistyön Interreg-ohjelmassa vähintään kolme prosenttia kokonaismäärärahoista . [tark. 124]

Pienhankerahaston lopulliset vastaanottajat saavat tukea EAKR:stä tai soveltuvin osin unionin ulkoisista rahoitusvälineistä tuensaajan välityksellä, ja ne toteuttavat kyseisen pienhankerahaston pieniä hankkeita, jäljempänä ”pienhankkeet”.

2. Pienhankerahaston tuensaajan on oltava rajatylittävä oikeussubjekti tai EAYY julkis- tai yksityisoikeudellinen taho tai toimija, jolla on oikeushenkilöys tai ei ole oikeushenkilöyttä, tai luonnollinen henkilö, joka on vastuussa toimien käynnistämisestä tai sekä käynnistämisestä että täytäntöönpanosta . [tark. 125]

3. Asiakirjassa, jossa vahvistetaan edellytykset pienhankerahastoon osoitettavalle tuelle, on esitettävä 22 artiklan 6 kohdassa lueteltujen seikkojen ohella tarvittavat seikat sen varmistamiseksi, että tuensaaja

a)	ottaa käyttöön syrjimättömän ja avoimen valintamenettelyn;

b)	soveltaa pienhankkeiden valintaan objektiivisia perusteita, joilla vältetään eturistiriidat;

c)	arvioi tukihakemukset;

d)	valitsee hankkeet ja vahvistaa tuen määrän kullekin pienhankkeelle;

e)	vastaa toimen toteutuksesta ja säilyttää tasollaan kaikki jäljitysketjua varten tarvittavat perusteena olevat asiakirjat asetuksen (EU) [uusi yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] liitteen [XI] mukaisesti;

f)	saattaa julkisuuteen luettelon lopullisista vastaanottajista, jotka hyötyvät toimesta.

Tuensaajan on varmistettava, että lopulliset vastaanottajat noudattavat 35 artiklassa asetettuja vaatimuksia.

4. Pienhankkeiden valinnassa ei ole kyse tehtävien siirrosta hallintoviranomaiselta välittävälle elimelle asetuksen (EU) [uusi yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] 65 artiklan 3 kohdassa tarkoitetulla tavalla.

5. Pienhankerahaston tai -rahastojen hallinnoinnista tuensaajan tasolla aiheutuvat henkilöstökulut ja muut 39–42 artiklassa säädettyihin kustannusluokkiin kuuluvat välittömät kustannukset sekä välilliset kustannukset saavat olla yhteensä enintään 20 prosenttia asianomaisen pienhankerahaston tai asianomaisten pienhankerahastojen tukikelpoisista kokonaiskustannuksista. [tark. 126]

6. Jos pienhankkeen julkinen rahoitusosuus on enintään 100 000 euroa, EAKR:stä tai soveltuvin osin unionin ulkoisesta rahoitusvälineestä osoitettava rahoitusosuus myönnetään yksikkökustannuksina tai kertasuorituksina, joihin voi sisältyä kiinteämääräistä rahoitusta, paitsi hankkeissa, joiden tuki on valtiontukea. [tark. 127]

Jos kunkin toimen kokonaiskustannukset ovat enintään 100 000 euroa, yhden tai useamman pienhankkeen tuen määrä voidaan asettaa osana talousarvioluonnosta, joka vahvistetaan tapauskohtaisesti ja jonka toimen valitseva elin on hyväksynyt ennalta. [tark. 128]

Kiinteämääräisessä rahoituksessa kustannuserät, joihin kiinteämääräistä rahoitusta sovelletaan, voidaan korvata asetuksen (EU) [uusi yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] [48 artiklan 1 kohdan a alakohdan] mukaisesti.

25 artikla

Johtavan kumppanin tehtävät

1. Johtavan kumppanin on

a)	sovittava muiden kumppaneiden kanssa järjestelyistä sopimuksella, joka sisältää muun muassa määräyksiä, joilla taataan asianomaisesta unionin rahastosta Interreg-toimeen kohdennetun rahoitusosuuden moitteeton hoito, sekä järjestelyistä aiheettomasti maksettujen määrien takaisin perimiseksi;

b)	vastattava koko Interreg-toimen toteutuksen varmistamisesta;

c)	varmistettava, että kaikkien kumppaneiden esittämät menot ovat aiheutuneet Interreg-toimen toteutuksesta, että menot vastaavat toimintoja, joista on sovittu kaikkien kumppaneiden kesken, ja että menot ovat hallintoviranomaisen 22 artiklan 6 kohdan nojalla toimittaman asiakirjan mukaisia.

2. Jollei 1 kohdan a alakohdan mukaisesti sovituista järjestelyistä muuta johdu, johtavan kumppanin on varmistettava, että muut kumppanit saavat asianomaisesta unionin rahastosta osoitettavan rahoitusosuuden kokonaisuudessaan mahdollisimman pian ja kaikkien kumppanien kesken sovitussa aikataulussa noudattaen samaa menettelyä kuin johtavan kumppanin osalta . Siitä ei saa vähentää tai pidättää mitään määriä eikä siitä saa periä mitään erityismaksuja tai muita vaikutukseltaan vastaavia maksuja, jotka vähentäisivät muille kumppaneille maksettavaa määrää. [tark. 129]

3. Johtavaksi kumppaniksi voidaan nimetä mikä tahansa Interreg-ohjelmaan osallistuvan jäsenvaltion, kolmannen maan, kumppanimaan tai MMA:n tuensaaja. [tark. 130]

Interreg-ohjelmaan osallistuvat jäsenvaltiot, kolmannet maat, kumppanimaat tai MMA:t voivat kuitenkin sopia, että johtavaksi kumppaniksi voidaan nimetä kumppani, joka ei saa tukea EAKR:stä tai unionin ulkoisesta rahoitusvälineestä. [tark. 131]

IV jakso

Tekninen apu

26 artikla

Tekninen apu

1. Kullekin Interreg-ohjelmalle annettava tekninen apu korvataan kiinteämääräisenä soveltamalla 2 kohdassa vahvistettuja prosenttimääriä vuosien 2021 ja 2022 osalta tämän asetuksen 49 artiklan 2 kohdan a ja b alakohdan mukaisten ennakkomaksujen vuotuisiin eriin ja seuraavien vuosien osalta kuhunkin maksatushakemukseen sisältyviin tukikelpoisiin kustannuksiin soveltuvin osin asetuksen (EU) [uusi yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] [85 artiklan 3 kohdan a tai c alakohdan] mukaisesti. [tark. 132]

2. EAKR:stä ja unionin ulkoisista rahoitusvälineistä korvattavaan tekniseen apuun sovelletaan seuraavia prosenttiosuuksia:

a)	EAKR:stä tuetut sisäiset rajatylittävän yhteistyön Interreg-ohjelmat: 6 7 %; [tark. 133]

b)	IPA III- ja NDICI-välineen rajatylittävän yhteistyön ohjelmista tuetut ulkoiset rajatylittävän yhteistyön Interreg-ohjelmat: 10 %;

c)	sekä EAKR:n että soveltuvin osin unionin ulkoisten rahoitusvälineiden osalta osa-alueiden 2, 3 ja 4 Interreg-ohjelmat: 7 8 %. [tark. 134]

3. Interreg-ohjelmissa, joiden kokonaismäärärahat ovat 30 000 000–50 000 000 euroa, määrään, joka saadaan tulokseksi teknistä apua koskevan prosenttiosuuden soveltamisesta, lisätään 500 000 euroa. Komissio lisää määrän ensimmäiseen välimaksuun.

4. Interreg-ohjelmissa, joiden kokonaismäärärahat ovat alle 30 000 000 euroa, euroina ilmaistava tekniseen apuun tarvittava määrä ja sen vastaava prosenttiosuus, vahvistetaan komission päätöksessä, jolla kyseinen Interreg-ohjelma hyväksytään.

IV LUKU

Seuranta, arviointi ja viestintä

I jakso

Seuranta

27 artikla

Seurantakomitea

1. Interreg-ohjelmaan osallistuvat jäsenvaltiot ja soveltuvin osin kolmannet maat, kumppanimaat ja , MMA:t t tai alueelliset yhdentymis- ja yhteistyöjärjestöt perustavat yhteisymmärryksessä hallintoviranomaisen kanssa komitean seuraamaan ohjelman toteutusta, jäljempänä ”seurantakomitea”, kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun jäsenvaltioille on ilmoitettu komission päätöksestä hyväksyä asianomainen ohjelma. [tark. 135]

2. Seurantakomitean puheenjohtajana toimii hallintoviranomaisen sijaintijäsenvaltion tai hallintoviranomaisen edustaja.

Jos seurantakomitean työjärjestyksessä määrätään kiertävästä puheenjohtajuudesta, puheenjohtajana voi toimia kolmannen maan, kumppanimaan tai MMA:n edustaja ja varapuheenjohtajana jäsenvaltion tai hallintoviranomaisen edustaja ja päinvastoin. [tark. 136]

3. Kullakin seurantakomitean jäsenellä on äänioikeus.

4. Kukin seurantakomitea vahvistaa oman työjärjestyksensä ensimmäisessä kokouksessaan.

Seurantakomitean ja soveltuvin osin ohjauskomitean työjärjestyksellä on ehkäistävä kaikenlaiset eturistiriitatilanteet Interreg-toimien valinnassa.

5. Seurantakomitea kokoontuu vähintään kerran vuodessa ja tarkastelee kaikkia seikkoja, jotka vaikuttavat ohjelman edistymiseen kohti sille asetettuja tavoitteita.

6. Hallintoviranomaisen on julkaistava seurantakomitean työjärjestys ja kaikki , seurantakomitealle toimitetut tiedot toimitettujen tietojen yhteenveto ja kaikki päätökset 35 artiklan 2 kohdassa tarkoitetulla verkkosivustolla. [tark. 137]

28 artikla

Seurantakomitean kokoonpano

1. Interreg-ohjelmaan osallistuvat jäsenvaltiot ja soveltuvin osin kolmannet maat, kumppanimaat ja MMA:t sopivat voivat sopia ohjelman seurantakomitean kokoonpanosta ja huolehtivat pyrkivät jäsenvaltioiden, kolmansien maiden, kumppanimaiden ja MMA:iden viranomaisten, välittävien elinten ja ohjelmakumppanien edustajien, joihin viitataan asetuksen (EU) [uusi yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] [6 artiklassa], tasapainoisesta edustuksesta tasapainoiseen edustukseen . [tark. 138]

Seurantakomitean kokoonpanossa on otettava huomioon kyseiseen Interreg-ohjelmaan osallistuvien jäsenvaltioiden, kolmansien maiden, kumppanimaiden ja MMA:iden määrä. [tark. 139]

Seurantakomiteassa on oltava edustajia myös alueilta ja paikallishallinnosta sekä muista elimistä, jotka on yhdessä perustettu koko ohjelma-alueella tai sen osassa, myös EAYY:istä. [tark. 140]

2. Hallintoviranomaisen on julkaistava luettelo seurantakomitean jäsenistä jäseniksi nimetyistä viranomaisista/elimistä 35 artiklan 2 kohdassa tarkoitetulla verkkosivustolla. [tark. 141]

3. Komission edustajat osallistuvat voivat osallistua seurantakomitean työhön neuvonantajina. [tark. 142]

3 a. Ohjelman koko aluetta varten määritettyjen tai sen osan kattavien yhteenliittymien, mukaan lukien EAYY:t, edustajat voivat osallistua seurantakomitean työhön neuvonantajan ominaisuudessa. [tark. 143]

29 artikla

Seurantakomitean tehtävät

1. Seurantakomitean tehtävänä on tarkastella

a)	edistymistä Interreg-ohjelman toteutuksessa ja sen välitavoitteiden ja tavoitteiden saavuttamisessa;

b)	kysymyksiä, jotka vaikuttavat Interreg-ohjelman tuloksellisuuteen, ja toimenpiteitä niiden ratkaisemiseksi;

c)	rahoitusvälineiden osalta asetuksen (EU) [uusi yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] [52 artiklan 3 kohdassa] lueteltuja ennakkoarvioinnin osatekijöitä sekä samaisen asetuksen [53 artiklan 2 kohdassa] tarkoitettua strategia-asiakirjaa;

d)	edistymistä arviointien ja niiden yhteenvetojen laadinnassa sekä havaintojen johdosta mahdollisesti toteutettavissa toimissa;

e)	viestintä- ja näkyvyystoimien toteutusta;

f)	edistymistä strategisesti tärkeiden Interreg-toimien ja soveltuvin osin suurten infrastruktuurihankkeiden toteutuksessa;

g)	edistymistä julkisten laitosten ja tuensaajien hallinnollisten valmiuksien kehittämisessä ehdottaen tarvittaessa mahdollisia lisätukitoimia . [tark. 144]

2. Edellä 22 artiklassa lueteltujen toimien valintaa koskevien tehtävien lisäksi seurantakomitean on hyväksyttävä seuraavat:

toimien valinnassa käytettävät menetelmät ja perusteet ja niihin tehtävät muutokset kuultuaan toimitettuaan ne ensin komissiota komissiolle tämän asetuksen 22 artiklan 2 kohdan nojalla, sanotun kuitenkaan rajoittamatta asetuksen (EU) [uusi yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] [27 artiklan 3 kohdan b, c ja d alakohdan] soveltamista; [tark. 145]

b)	arviointisuunnitelma ja siihen tehtävät muutokset;

c)	Interreg-ohjelman muuttamista koskevat hallintoviranomaisen ehdotukset, myös 19 artiklan 5 kohdassa tarkoitettua siirtoa koskevat ehdotukset;

d)	lopullinen tuloksellisuuskertomus.

30 artikla

Uudelleentarkastelu

1. Komissio voi järjestää uudelleentarkastelun Interreg-ohjelmien tuloksellisuuden tarkastelemiseksi.

Uudelleentarkastelu voidaan suorittaa kirjallisesti.

2. Hallintoviranomaisen on komission pyynnöstä toimitettava sille kolmen kuukauden kuluessa tiedot 29 artiklan 1 kohdassa luetelluista seikoista: [tark. 146]

a)	edistyminen ohjelman toteutuksessa ja sen välitavoitteiden ja tavoitteiden saavuttamisessa, Interreg-ohjelman tuloksellisuuteen mahdollisesti vaikuttavat kysymykset ja toimet niiden ratkaisemiseksi;

b)	edistyminen arviointien ja niiden yhteenvetojen laadinnassa sekä havaintojen johdosta mahdollisesti toteutettavissa toimissa;

c)	edistyminen julkisten laitosten ja tuensaajien hallinnollisten valmiuksien kehittämisessä.

3. Uudelleentarkastelun tulokset merkitään hyväksyttyyn pöytäkirjaan.

4. Hallintoviranomaisen on toteutettava toimenpiteitä komission esiin nostamien kysymysten johdosta ja ilmoitettava niistä komissiolle kolmen kuukauden kuluessa.

31 artikla

Tietojen toimittaminen

1. Kunkin hallintoviranomaisen on toimitettava komissiolle sähköisesti asianomaisen Interreg-ohjelman kumulatiiviset asianomaista Interreg-ohjelmaa koskevat tämän asetuksen 31 artiklan 2 kohdan a alakohdan mukaiset tiedot kunkin vuoden 31 päivään tammikuuta, 31 päivään maaliskuuta, 31 päivään toukokuuta, 31 päivään heinäkuuta, ja 30 päivään syyskuuta ja 30 päivään marraskuuta mennessä sekä tämän asetuksen 31 artiklan 2 kohdan b alakohdan mukaiset tiedot kerran vuodessa asetuksen (EU) [uusi yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] liitteessä [VII] olevan mallin mukaisesti. [tark. 147]

Tiedot on toimitettava käyttäen olemassa olevia tietojen ilmoittamista koskevia järjestelmiä siltä osin kuin järjestelmät ovat osoittautuneet luotettaviksi edellisellä ohjelmakaudella. [tark. 148]

Tiedot on toimitettava ensimmäisen kerran 31 päivään tammikuuta 2022 mennessä ja viimeisen kerran 31 päivään tammikuuta 2030 mennessä.

2. Edellä 1 kohdassa tarkoitetut tiedot on eriteltävä kunkin toimintalinjan osalta erityistavoitteiden mukaisesti, ja niissä on mainittava seuraavat:

a)	valittujen Interreg-toimien lukumäärä, niiden tukikelpoiset kokonaiskustannukset, asianomaisesta Interreg-rahastosta osoitettava rahoitusosuus ja kumppaneiden hallintoviranomaiselle ilmoittamat tukikelpoiset kokonaismenot tukitoimityypin mukaan jaoteltuina;

b)	tuotos- ja tulosindikaattoreiden arvot valittujen Interreg-toimien osalta ja loppuunsaatetuilla Interreg-toimilla saavutetut arvot. [tark. 149]

3. Rahoitusvälineistä on toimitettava lisäksi seuraavat tiedot:

a)	tukikelpoiset menot rahoitustuotetyypeittäin;

b)	tukikelpoisiksi menoiksi ilmoitettujen hallintokustannusten ja -maksujen määrä;

c)	rahastovarojen lisäksi käyttöön saatujen yksityisten ja julkisten varojen määrä rahoitustuotetyypeittäin;

d)	Interreg-rahastoista rahoitusvälineisiin maksetusta tuesta kertyneet korot ja muut tuotot, joihin viitataan asetuksen (EU) [uusi yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] 54 artiklassa, ja Interreg-rahastoista maksetusta tuesta palautuneet varat, joihin viitataan kyseisen asetuksen 56 artiklassa.

4. Tämän artiklan mukaisesti toimitettujen tietojen on vastattava toimittamiskuukautta edeltävän kuukauden lopun tilannetta.

5. Hallintoviranomaisen on julkaistava kaikki komissiolle toimitetut tiedot 35 artiklan 2 kohdassa tarkoitetulla verkkosivustolla.

32 artikla

Lopullinen tuloksellisuuskertomus

1. Kunkin hallintoviranomaisen on toimitettava komissiolle hallinnoimansa Interreg-ohjelman lopullinen tuloksellisuuskertomus 15 päivään helmikuuta 2031 mennessä.

Lopullinen tuloksellisuuskertomus on toimitettava asetuksen (EU) [uusi yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] [38 artiklan 5 kohdassa] esitettyä mallia käyttäen.

2. Lopullisessa tuloksellisuuskertomuksessa on arvioitava ohjelman tavoitteiden saavuttamista 29 artiklassa lueteltujen seikkojen perusteella sen 1 kohdan c alakohtaa lukuun ottamatta.

3. Komissio tarkastelee lopullista tuloksellisuuskertomusta ja toimittaa hallintoviranomaiselle mahdolliset huomautuksensa viiden kuukauden kuluessa kertomuksen vastaanottopäivästä. Jos tällaisia huomautuksia esitetään, hallintoviranomaisen on annettava kaikki niiden osalta tarvittavat tiedot ja tarvittaessa ilmoitettava komissiolle toteutetuista toimenpiteistä kolmen kuukauden kuluessa. Komissio ilmoittaa jäsenvaltioille kertomuksen hyväksymisestä.

4. Hallintoviranomaisen on julkaistava lopullinen tuloksellisuuskertomus 35 artiklan 2 kohdassa tarkoitetulla verkkosivustolla.

33 artikla

Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoitteen (Interreg) indikaattorit

1. Yhteisiä tuotos- ja tulosindikaattoreita, jotka esitetään asetuksen (EU) [uusi EAKR-asetus] liitteessä [I], ja tarvittaessa ohjelmakohtaisia tuotos- ja tulosindikaattoreita joiden todetaan soveltuvan parhaiten Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoitteen (Interreg) ohjelmien tavoitteissa saavutetun edistymisen mittaamiseen, on käytettävä asetuksen (EU) [uusi yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] [12 artiklan 1 kohdan] sekä tämän asetuksen 17 artiklan 3 4 kohdan d e alakohdan ii alakohdan ja 31 artiklan 2 kohdan b alakohdan mukaisesti. [tark. 150]

1 a. Tarvittaessa ja hallintoviranomaisen asianmukaisesti perustelemissa tapauksissa on käytettävä ohjelmakohtaisia tuotos- ja tulosindikaattoreita 1 kohdan mukaisesti valittujen indikaattoreiden lisäksi. [tark. 151]

2. Tuotosindikaattoreiden lähtötasona käytetään nollaa. Vuodelle 2024 asetetut välitavoitteet ja vuodelle 2029 asetetut tavoitteet ovat kumulatiivisia.

II jakso

Arviointi ja viestintä

34 artikla

Ohjelmakauden aikana tehtävä arviointi

1. Hallintoviranomaisen on suoritettava arviointi kustakin Interreg-ohjelmasta enintään kerran vuodessa . Kussakin arviossa on arvioitava ohjelman tuloksellisuutta, tehokkuutta, merkityksellisyyttä, johdonmukaisuutta ja EU:n tasolla saatavaa lisäarvoa, jotta saataisiin parannettua asianomaisen Interreg-ohjelman suunnittelun ja toteutuksen laatua. [tark. 152]

2. Hallintoviranomaisen on lisäksi arvioitava kunkin Interreg-ohjelman vaikutuksia 30 päivään kesäkuuta 2029 mennessä.

3. Hallintoviranomaisen on annettava arvioinnit toiminnallisesti riippumattomien asiantuntijoiden tehtäväksi.

4. Hallintoviranomaisen on huolehdittava tarvittavista menettelyistä pyrittävä varmistamaan tarvittavat menettelyt , joilla tuotetaan ja kerätään arvioinneissa tarvittavat tiedot. [tark. 153]

5. Hallintoviranomaisen on laadittava arviointisuunnitelma, joka voi käsittää useamman Interreg-ohjelman.

6. Hallintoviranomaisen on toimitettava arviointisuunnitelma seurantakomitealle viimeistään vuoden kuluttua Interreg-ohjelman hyväksymisestä.

7. Hallintoviranomaisen on julkaistava kaikki arvioinnit 35 artiklan 2 kohdassa tarkoitetulla verkkosivustolla.

35 artikla

Hallintoviranomaisten ja kumppaneiden vastuualueet läpinäkyvyyden ja viestinnän osalta

1. Kunkin hallintaviranomaisen on nimettävä alaisuudessaan toimiva viestintävastaava kullekin Interreg-ohjelmalle.

2. Hallintoviranomaisen on varmistettava kuuden kuukauden kuluessa Interreg-ohjelman hyväksymisestä, että käytettävissä on verkkosivusto, jolla on tiedot kunkin sen vastuulla olevan Interreg-ohjelman tavoitteista, toiminnoista, rahoitusmahdollisuuksista ja saavutuksista.

3. Asiassa sovelletaan hallintoviranomaisen vastuualueita koskevia asetuksen (EU) [uusi yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] [44 artiklan 2–7 6 kohtaa]. [tark. 154]

4. Kunkin Interreg-toimen kumppanin tai kunkin rahoitusvälineen täytäntöönpanosta vastaavan elimen on tuotava esiin Interreg-rahastosta saatu tuki, mukaan lukien rahoitusvälineitä varten asetuksen (EU) [uusi yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] [56 artiklan] mukaisesti uudelleenkäytetyt varat, seuraavasti:

a)	julkaisemalla kumppanin virallisella verkkosivustolla, mikäli sellainen on, Interreg-rahastosta saatuun tuen määrään suhteutettu lyhyt kuvaus Interreg-toimesta ja sen tavoitteista ja tuloksista ja korostamalla unionilta saatua rahoitustukea;

b)	antamalla lausunnon, jossa korostetaan, kuinka yleisölle tai osallistujille tarkoitetuissa, Interreg-toimen toteutukseen liittyvissä asiakirjoissa ja viestintämateriaalissa tuodaan näkyvästi esiin Interreg-rahastosta saatu tuki;

c)	asettamalla tiedotustaulun näkyvälle paikalle heti, kun Interreg-toimen fyysinen toteutus alkaa sellaisilla fyysisillä investoinneilla tai laitehankinnoilla, joiden kokonaiskustannukset ovat yli 100 000 50 000 euroa; [tark. 155]

muiden kuin c alakohdan soveltamisalaan kuuluvien Interreg-toimien osalta asettamalla näkyvälle paikalle vähintään yhden tulosteen tai ja mahdollisesti elektronisen näytön, jonka vähimmäiskoko on A3 A2 ja jossa annetaan tietoa Interreg-toimesta ja korostetaan Interreg-rahastosta saatua tukea; [tark. 156]

e)	strategisesti tärkeiden toimien osalta ja sellaisten toimien osalta, joiden kokonaiskustannukset ylittävät 10 000 000 5 000 000 euroa, järjestämällä viestintätapahtuman ja ottamalla komission ja vastuullisen hallintoviranomaisen siihen mukaan hyvissä ajoin. [tark. 157]

Termiä ”Interreg” on käytettävä unionin tunnuksen vieressä asetuksen (EU) [uusi yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] [42 artiklan] mukaisesti.

5. Pienhankerahastojen ja rahoitusvälineiden tapauksessa tuensaajan on varmistettava, että lopulliset vastaanottajat noudattavat 4 kohdan c alakohdassa asetettuja vaatimuksia.

6. Jos tuensaaja ei noudata asetuksen (EU) [uusi yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] [42 artiklan] tai tämän artiklan 1 ja 2 kohdan mukaisia velvoitteitaan, jäsenvaltion tai ei korjaa laiminlyöntiään hyvissä ajoin , hallintoviranomaisen on tehtävä rahoitusoikaisu peruuttamalla enintään 5 prosenttia rahastoista kyseiselle toimelle osoitetusta tuesta. [tark. 158]

V LUKU

Tukikelpoisuus

36 artikla

Menojen tukikelpoisuutta koskevat säännöt

1. Interreg-toimi tai sen osa voidaan toteuttaa jäsenvaltion ulkopuolella, myös unionin ulkopuolella, edellyttäen, että toimi tukee asianomaisen Interreg-ohjelman tavoitteiden saavuttamista.

2. Rajoittamatta niiden tukikelpoisuussääntöjen soveltamista, joista säädetään asetuksen (EU) [uusi yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] [57–62 artiklassa], asetuksen (EU) [uusi EAKR-asetus] [4 ja 6 artiklassa] tai tässä luvussa sekä niiden nojalla annetuissa säädöksissä, osallistuvien jäsenvaltioiden ja soveltuvin osin kolmansien maiden, kumppanimaiden ja MMA:iden on seurantakomiteassa tehtävällä yhteisellä päätöksellä vahvistettava Interreg-ohjelmaa varten menojen tukikelpoisuutta koskevat täydentävät säännöt ainoastaan sellaisten menoluokkien osalta, jotka eivät kuulu edellä mainittujen säännösten soveltamisalaan. Kyseiset täydentävät säännöt kattavat koko ohjelma-alueen.

Jos Interreg-ohjelman toimet valitaan ehdotuspyyntöjen perusteella, täydentävät säännöt on vahvistettava ennen ensimmäisen ehdotuspyynnön julkaisemista. Kaikissa muissa tapauksissa täydentävät säännöt vahvistetaan ennen ensimmäisten toimien valintaa.

3. Asioissa, jotka eivät kuulu asetuksen (EU) [uusi yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] [57–62 artiklassa], asetuksen (EU) [uusi EAKR-asetus] [4 ja 6 artiklassa] ja tässä luvussa sekä niiden nojalla annetuissa säädöksissä vahvistettujen sääntöjen soveltamisalaan, sovelletaan niiden jäsenvaltioiden ja soveltuvin osin kolmansien maiden, kumppanimaiden ja MMA:iden kansallisia sääntöjä, joissa asianomaiset menot ovat aiheutuneet.

4. Jos hallintoviranomainen ja tarkastusviranomainen ovat eri mieltä Interreg-ohjelmassa valitun Interreg-toimen tukikelpoisuudesta, asiassa noudatetaan hallintoviranomaisen näkemystä seurantakomitean näkemys asianmukaisesti huomioon ottaen.

5. MMA:t eivät voi saada EAKR:n tukea Interreg-ohjelmiin, mutta ne voivat osallistua kyseisiin ohjelmiin tässä asetuksessa säädetyin edellytyksin.

37 artikla

Kustannusluokkien tukikelpoisuutta koskevat yleiset säännökset

1. Osallistuvat jäsenvaltiot ja soveltuvin osin kolmannet maat, kumppanimaat ja MMA:t voivat Interreg -ohjelman seurantakomiteassa sopia, että yhteen tai useampaan 38–43 artiklassa tarkoitettuun luokkaan kuuluvat menot eivät ole tukikelpoisia yhdessä tai useammassa Interreg-ohjelman toimintalinjassa.

2. Tämän asetuksen mukaisten tukikelpoisten menojen, jotka Interreg-kumppani on maksanut tai jotka on maksettu sen puolesta, on liityttävä toimen tai sen osan käynnistämisestä tai käynnistämisestä ja toteutuksesta aiheutuneisiin kustannuksiin.

3. Seuraavat kustannukset eivät ole tukikelpoisia:

a)	sakot, taloudelliset seuraamukset sekä oikeusriidoista ja riitojenratkaisusta aiheutuvat menot;

b)	lahjoista aiheutuvat kustannukset, lukuun ottamatta niitä, joiden arvo on enintään 50 euroa lahjaa kohden ja jotka liittyvät tunnetuksi tekemiseen, viestintään, mainontaan tai tiedotukseen;

c)	valuuttakurssivaihteluihin liittyvät kustannukset.

38 artikla

Henkilöstökustannukset

1. Henkilöstökustannukset koostuvat Interreg-kumppanin jollakin seuraavista tavoista työllistämän henkilöstön bruttotyövoimakustannuksista:

a)	kokopäivätyö;

b)	osa-aikatyö, jossa henkilöstö työskentelee kuukausittain kiinteän prosenttiosuuden mukaisen osuuden työajasta;

c)	osa-aikatyö, jossa henkilöstön kuukausittainen työtuntimäärä on joustava; tai

d)	tuntitaksaan perustuva työ.

2. Henkilöstökustannukset on rajattava seuraaviin:

työsopimuksessa, nimityspäätöksessä (näistä kahdesta käytetään jäljempänä nimitystä ”työsuhdeasiakirja”) tai laissa vahvistetut sellaiseen toimintaan liittyvät palkat, jota kyseinen yhteisö ei harjoittaisi, jos toimea ei toteutettaisi, ja joka liittyy kyseisen henkilöstön jäsenen työnkuvauksessa eriteltyihin vastuualueisiin;

muut kustannukset, jotka liittyvät suoraan työantajalle aiheutuneisiin ja tämän maksamiin palkkoihin, kuten Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 883/2004 (24) soveltamisalaan kuuluvat työllisyysverot ja sosiaaliturvamaksut, myös eläkkeet, edellyttäen, että

i)	ne vahvistetaan työsuhdeasiakirjassa tai laissa;

ii)	ne ovat työsuhdeasiakirjassa mainitun lainsäädännön ja sen maan ja/tai organisaation vakiokäytäntöjen mukaisia, jossa asianomainen henkilöstön jäsen tosiasiallisesti työskentelee; ja

iii)	työnantaja ei voi periä niitä takaisin.

Edellä olevan a alakohdan osalta maksut luonnollisille henkilöille, jotka työskentelevät Interreg-kumppanille muun sopimuksen kuin työsopimuksen alaisena, voidaan rinnastaa palkkoihin, ja kyseinen sopimus voidaan katsoa työsuhdeasiakirjaksi.

3. Henkilöstökustannukset voidaan korvata joko

a)	asetuksen (EU) [uusi yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] [48 artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan a alakohdan] mukaisesti (työsuhdeasiakirjan ja palkkakuitin perusteella); tai

b)	asetuksen (EU) [uusi yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] [48 artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan b–e alakohdassa] esitettyjen yksinkertaistettujen kustannusvaihtoehtojen perusteella; tai

kiinteämääräisinä asetuksen (EU) [uusi yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] [50 artiklan 1 kohdan] mukaisesti toimen välittömät henkilöstökustannukset voidaan laskea kiinteänä osuutena, joka voi olla enintään 20 prosenttia asianomaisen toimen välittömistä kustannuksista toimen henkilöstökustannuksia lukuun ottamatta, ilman että jäsenvaltiota vaaditaan suorittamaan laskelma sovellettavan osuuden määrittämiseksi . [tark. 159]

4. Toimessa osa-aikaisina työskenteleviin henkilöihin liittyvät henkilöstökustannukset on laskettava joko

a)	kiinteänä prosenttiosuutena bruttotyövoimakustannuksista asetuksen (EU) [uusi yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] [50 artiklan 2 kohdan] mukaisesti; tai

b)	toimea koskevaa kuukausittain vaihtuvaa työtuntimäärä vastaavana joustavana osuutena bruttotyövoimakustannuksista sellaisen ajankäytön seurantajärjestelmän perusteella, joka kattaa 100 prosenttia työntekijän työajasta.

5. Edellä olevan 4 kohdan b alakohdan mukaisten osa-aikaisuuksien tapauksessa henkilöstökustannuksista maksettavat korvaukset on laskettava tuntitaksan perusteella, joka määritetään joko

jakamalla viimeisimmät dokumentoidut kuukausittaiset bruttotyövoimakustannukset kyseisen henkilön tunteina ilmaistulla kuukausittaisella työajalla, joka vahvistetaan työsuhdeasiakirjassa työsopimuksessa tarkoitetun sovellettavan lainsäädännön ja asetuksen EU …/… [uusi yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] 50 artiklan 2 kohdan b alakohdan mukaisesti ; tai [tark. 160]

b)	jakamalla viimeisimmät asiakirjoihin perustuvat vuotuiset bruttotyövoimakustannukset 1 720 tunnilla asetuksen (EU) [uusi yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] [50 artiklan 2, 3 ja 4 kohdan] mukaisesti.

6. Henkilöstökustannukset, jotka liittyvät työsuhdeasiakirjan mukaan tuntitaksalla työskenteleviin henkilöihin, ovat tukikelpoisia, kun toimea koskevaa tosiasiallista työtuntimäärää sovelletaan työsuhdeasiakirjassa sovittuun tuntitaksaan ajankäytön seurantajärjestelmän perusteella. Edellä 38 artiklan 2 kohdan b alakohdassa tarkoitetut palkkakustannukset voidaan lisätä tähän tuntitaksaan sovellettavan kansallisen lainsäädännön mukaisesti, jos ne eivät sisälly sovittuun tuntitaksaan. [tark. 161]

39 artikla

Toimisto- ja hallintokustannukset

Toimisto- ja hallintokustannukset on rajattava 15 prosenttiin toimen välittömistä kokonaiskustannuksista ja seuraaviin: [tark. 162]

a)	toimitilojen vuokra;

b)	vakuutukset ja verot, jotka liittyvät rakennuksiin, joihin henkilöstö on sijoitettuna, ja toimiston irtaimistoon (esim. palo- ja varkausvakuutukset);

c)	yleishyödylliset palvelut (esim. sähkö, lämmitys ja vesi);

d)	toimistotarvikkeet;

e)	tuensaajaorganisaation sisäinen kirjanpito;

arkistot;

g)	huolto, siivous ja kunnostus;

h)	turvallisuus;

i)	tietotekniset järjestelmät;

j)	viestintä (esim. puhelin, faksi, internet, postipalvelut ja käyntikortit);

k)	tili(e)n avaamisesta ja hoitamisesta veloitettavat pankkimaksut, jos toimen toteutus edellyttää erillisen tilin avaamista;

l)	valtioiden rajat ylittävistä rahoitustapahtumista veloitettavat maksut.

40 artikla

Matka- ja majoituskustannukset

1. Matka- ja majoituskustannukset on rajattava seuraaviin:

a)	matkakustannukset (esim. matkaliput, matka- ja autovakuutus, polttoaine, ajokilometrit, tie- ja pysäköintimaksut);

b)	ateriakustannukset;

c)	majoituskustannukset;

d)	viisumikustannukset;

e)	päivärahat,

riippumatta siitä, ovatko kyseiset kustannukset aiheutuneet ja maksettu ohjelma-alueella vai sen ulkopuolella.

2. Edellä 1 kohdan a–d alakohdassa luetelluista, päivärahalla katettavista kustannuksista ei makseta erillistä korvausta päivärahan lisäksi.

3. Ulkopuolisten asiantuntijoiden ja palveluntarjoajien matka- ja majoituskustannukset kuuluvat 41 artiklassa lueteltuihin ulkopuoliseen asiantuntemukseen ja palveluihin liittyviin kustannuksiin.

4. Jos tuensaajan työntekijä maksaa tässä artiklassa tarkoitetut menot suoraan, tuensaajan on annettava työntekijälle tosite korvauksesta. Tätä kustannusluokkaa voidaan käyttää toimintahenkilöstön ja muiden sidosryhmien matkakuluihin Interreg-toimien ja -ohjelman täytäntöönpanemiseksi ja edistämiseksi. [tark. 163]

5. Toimen matka- ja majoituskustannukset voidaan laskea kiinteänä osuutena, joka voi olla enintään 15 prosenttia asianomaisen toimen muista välittömistä kustannuksista kuin välittömistä henkilöstökustannuksista. [tark. 164]

41 artikla

Ulkopuoliseen asiantuntemukseen ja palveluihin liittyvät kustannukset

Ulkopuoliseen asiantuntemukseen ja palveluihin liittyvät kustannukset on rajattava seuraaviin muodostuvat seuraavista, mutta eivät rajoitu niihin , muun julkis- tai yksityisoikeudellisen elimen tai luonnollisen henkilön , kaikki kumppanit mukaan lukien, kuin toimen tuensaajan tarjoamiin palveluihin ja asiantuntemukseen tarjoamista palveluista ja asiantuntemuksesta : [tark. 165]

a)	tutkimukset ja selvitykset (esim. arvioinnit, strategiat, yhteenvedot, suunnitelmat ja käsikirjat);

koulutus;

c)	käännökset;

d)	tietoteknisten järjestelmien ja verkkosivustojen kehittäminen, muuttaminen ja päivittäminen;

e)	toimeen tai itse yhteistyöohjelmaan liittyvä tunnetuksi tekeminen, viestintä, mainonta tai tiedotus;

f)	varainhoito;

g)	tapahtumien tai kokousten järjestämiseen ja toteutukseen liittyvät palvelut (myös vuokra, ateriapalvelut tai tulkkaus);

h)	osallistuminen tapahtumiin (esim. ilmoittautumismaksut);

i)	oikeudellinen neuvonta, notariaattipalvelut, tekninen asiantuntemus, rahoitusta koskeva asiantuntemus sekä muut konsultti- ja kirjanpitopalvelut;

j)	teollis- ja tekijänoikeudet;

k)	asetuksen (EU) [uusi yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] [68 artiklan 1 kohdan a alakohdassa] ja tämän asetuksen 45 artiklan 1 kohdassa tarkoitetut tarkastukset;

l)	kirjanpitotoiminnosta ohjelmatasolla aiheutuvat kustannukset asetuksen (EU) [uusi yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] [70] artiklan ja tämän asetuksen 46 artiklan mukaisesti;

m)	tarkastuksesta ohjelmatasolla aiheutuvat kustannukset asetuksen (EU) [uusi yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] [72] ja [75] artiklan sekä tämän asetuksen 47 ja 48 artiklan mukaisesti;

n)	pankin tai muun rahoituslaitoksen antamat vakuudet, mikäli unionin tai kansallisessa lainsäädännössä taikka seurantakomitean hyväksymässä ohjelma-asiakirjassa edellytetään vakuuden hankkimista;

o)	ulkopuolisten asiantuntijoiden, luennoitsijoiden, kokousten puheenjohtajien ja palveluntarjoajien matka- ja majoituskustannukset; [tark. 166]

p)	toimissa tarvittava muu erityisasiantuntemus ja palvelut.

42 artikla

Laitekustannukset

1. Kustannukset toimen tuensaajan ostamista, vuokraamista tai liisaamista, muista kuin 39 artiklan soveltamisalaan kuuluvista laitteista on rajattava seuraaviin muodostuvat seuraavista, mutta eivät rajoitu niihin : [tark. 167]

a)	toimistolaitteet;

b)	tietotekniset laitteet ja -ohjelmistot;

c)	kalusteet ja varustus;

d)	laboratoriolaitteet;

e)	koneet ja instrumentit;

f)	työkalut tai välineet;

g)	kulkuneuvot;

h)	muut toimissa tarvittavat erityislaitteet.

2. Käytettyjen laitteiden hankintakustannukset voivat olla tukikelpoisia seuraavin edellytyksin:

a)	niiden hankintaan ei ole saatu muuta tukea Interreg-rahastoista tai asetuksen (EU) [uusi yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] [1 artiklan 1 kohdan a alakohdassa] luetelluista rahastoista;

b)	niiden hinta ei ylitä kyseisillä markkinoilla yleisesti hyväksyttyä hintaa;

c)	niillä on toimen edellyttämät tekniset ominaisuudet, ja ne ovat asiassa sovellettavien vaatimusten ja standardien mukaisia.

43 artikla

Infrastruktuuri- ja urakkakustannukset

Infrastruktuurista ja urakoista aiheutuvat kustannukset on rajattava seuraaviin:

a)	maan hankinta asetuksen (EU) [uusi yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] [58 artiklan 1 kohdan c b alakohdan] mukaisesti; [tark. 168]

b)	rakennusluvat;

c)	rakennusmateriaalit;

työvoima;

e)	erityistoimenpiteet (esim. maaperän kunnostaminen ja miinanraivaus).

VI LUKU

Interreg-ohjelmasta vastaavat viranomaiset ja sen hallinnointi, valvonta ja tarkastus

44 artikla

Interreg-ohjelmasta vastaavat viranomaiset

1. Interreg-ohjelmaan osallistuvien jäsenvaltioiden ja soveltuvin osin kolmansien maiden, kumppanimaiden ja , MMA:iden ja alueellisten yhdentymis- ja yhteistyöjärjestöjen on nimettävä asetuksen (EU) [uusi yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] [65] artiklan soveltamista varten yksi hallintoviranomainen ja yksi tarkastusviranomainen. [tark. 169]

2. Hallintoviranomaisen ja tarkastusviranomaisen on sijaittava Hallintoviranomainen ja tarkastusviranomainen voivat sijaita samassa jäsenvaltiossa. [tark. 170]

3. PEACE PLUS -ohjelman osalta erityisen EU:n ohjelmayksikön, jos se on nimetty hallintoviranomaiseksi, katsotaan sijaitsevan jäsenvaltiossa.

4. Interreg-ohjelmaan osallistuvat jäsenvaltiot ja soveltuvin osin kolmannet maat, kumppanimaat ja MMA:t voivat nimetä EAYY:n ohjelman hallintoviranomaiseksi.

5. Mitä tulee osa-alueiden 2B tai osa-alueen 1 Interreg-ohjelmaan, kun viimeksi mainittu kattaa pitkiä rajoja, joilla on erilaisia kehityshaasteita ja tarpeita, Interreg-ohjelmaan osallistuvat jäsenvaltiot ja soveltuvin osin kolmannet maat, kumppanimaat ja MMA:t voivat määritellä alaohjelma-alueita. [tark. 171]

6. Jos hallintoviranomainen nimeää Interreg-ohjelmaa varten yhden tai useamman välittävän elimen asetuksen (EU) [uusi yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] [65 artiklan 3 kohdan] mukaisesti, kyseisen välittävän elimen tai kyseisten välittävien elinten on suoritettava mainitut tehtävät useammassa kuin yhdessä osallistuvassa jäsenvaltiossa tai omassa jäsenvaltiossaan tai soveltuvin osin useammassa kuin yhdessä kolmannessa maassa, kumppanimaassa tai MMA:ssa. [tark. 172]

45 artikla

Hallintoviranomaisen tehtävät

1. Interreg-ohjelman hallintoviranomaisen on suoritettava asetuksen (EU) [uusi yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] [66, 68 ja 69] artiklassa säädetyt tehtävät lukuun ottamatta 66 artiklan 1 kohdan a alakohdassa ja 67 artiklassa tarkoitettua toimien valintaa ja 68 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitettuja maksuja tuensaajille. Kyseiset tehtävät suoritetaan koko ohjelman kattamalla alueella tämän asetuksen VIII luvussa säädetyin poikkeuksin.

1 a. Asetuksen [uusi yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] 87 artiklan 2 kohdasta poiketen komissio maksaa välimaksuna 100 prosenttia maksatushakemukseen sisältyvistä määristä, jotka saadaan siten, että sovelletaan yhteisrahoitusosuutta tukikelpoisiin kokonaismenoihin tai tarvittaessa julkiseen rahoitusosuuteen. [tark. 173]

1 b. Kun hallintoviranomainen ei toteuta asetuksen (EU) [uusi yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] 68 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja tarkastuksia koko ohjelma-alueella, kukin jäsenvaltio nimeää tällaisista tarkastuksista alueensa edunsaajien osalta vastaavan elimen tai henkilön. [tark. 174]

1 c. Asetuksen (EU) …/… [uusi yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] 92 artiklasta poiketen Interreg-ohjelmiin ei sovelleta vuotuista tilien tarkastamista ja hyväksymistä. Tilit tarkastetaan ja hyväksytään ohjelman päättyessä lopullisen tuloksellisuuskertomuksen perusteella. [tark. 175]

2. Hallintoviranomaisen on Interreg-ohjelmaan osallistuvia jäsenvaltioita ja soveltuvin osin kolmansia maita, kumppanimaita tai MMA:ita kuultuaan perustettava yhteinen sihteeristö ja osoitettava sille henkilöstö ohjelmakumppanuus huomioon ottaen.

Yhteinen sihteeristö avustaa hallintoviranomaista ja seurantakomiteaa näiden tehtävien suorittamisessa. Se myös toimittaa potentiaalisille tuensaajille tietoa Interreg-ohjelmiin liittyvistä rahoitusmahdollisuuksista ja avustaa tuensaajia ja kumppaneita toimien toteuttamisessa.

3. Asetuksen (EU) [uusi yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] [70 artiklan 1 kohdan c alakohdasta] poiketen kunkin kumppanin on muunnettava toisessa valuutassa maksetut menot euroiksi käyttäen komission kuukausittaista laskennallista kurssia siltä kuukaudelta, jonka kuluessa kyseinen menoerä toimitettiin hallintoviranomaiselle tarkastettavaksi mainitun asetuksen [68 artiklan 1 kohdan a alakohdan] mukaisesti.

46 artikla

Kirjanpitotoiminto

1. Interreg-ohjelmaan osallistuvien jäsenvaltioiden ja soveltuvin osin kolmansien maiden, kumppanimaiden ja MMA:iden on sovittava järjestelyistä kirjanpitotoiminnon suorittamiseksi.

2. Kirjanpitotoiminto muodostuu asetuksen (EU) [uusi yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] [70 artiklan 1 kohdan a ja b alakohdassa] luetelluista tehtävistä ja kattaa myös komission suorittamat maksut ja pääsääntöisesti myös johtavalle kumppanille suoritetut maksut asetuksen (EU) [uusi yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] [68 artiklan 1 kohdan b alakohdan] mukaisesti.

47 artikla

Tarkastusviranomaisen tehtävät

1. Interreg-ohjelman tarkastusviranomaisen on suoritettava tässä artiklassa ja 48 artiklassa säädetyt tehtävät koko ohjelman kattamalla alueella VIII luvussa säädetyin poikkeuksin.

Osallistuva jäsenvaltio voi kuitenkin määrätä, milloin tarkastusviranomaisen mukana on oltava tarkastaja kyseisestä osallistuvasta jäsenvaltiosta.

2. Interreg-ohjelman tarkastusviranomainen vastaa järjestelmätarkastuksista ja toimien tarkastuksista, jotta komissio saa riippumattoman varmuuden hallinnointi- ja valvontajärjestelmien tehokkaasta toiminnasta ja komissiolle toimitettuun tilitykseen sisältyvien menojen laillisuudesta ja sääntöjenmukaisuudesta.

3. Jos Interreg-ohjelma sisältyy siihen perusjoukkoon, josta komissio valitsee yhteisen otoksen 48 artiklan 1 kohdan mukaisesti, tarkastusviranomaisen on suoritettava komission valitsemien toimien tarkastukset, jotta komissio saa riippumattoman varmuuden hallinnointi- ja valvontajärjestelmien tehokkaasta toiminnasta.

4. Tarkastustyö on toteutettava kansainvälisesti hyväksyttyjen tilintarkastusstandardien mukaisesti.

5. Tarkastusviranomaisen on asetuksen [varainhoitoasetuksen koontiasetus] [63 artiklan 7 kohdan] mukaisesti laadittava ja toimitettava komissiolle vuosittain kunkin tilivuoden päättymistä seuraavaan 15 päivään helmikuuta mennessä vuotuinen tarkastuslausunto asetuksen (EU) [uusi yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] liitteessä [XVI] esitettyä mallia käyttäen, ja lausunnon on katettava kaikki tehty tarkastustyö ja kaikki seuraavat osatekijät:

a)	tilien täydellisyys, totuudenmukaisuus ja oikeellisuus;

b)	komissiolle toimitettuun tilitykseen sisältyvien menojen laillisuus ja sääntöjenmukaisuus;

c)	Interreg-ohjelman hallinnointi- ja valvontajärjestelmä.

Jos Interreg-ohjelma sisältyy siihen perusjoukkoon, josta komissio valitsee otoksen 48 artiklan 1 kohdan mukaisesti, riittää, että vuotuinen tarkastuslausunto käsittää ainoastaan ensimmäisen alakohdan a ja c alakohdassa tarkoitetut osatekijät.

Komissio voi poikkeuksellisesti jatkaa 15 päiväksi helmikuuta asetettua määräaikaa 1 päivään maaliskuuta asianomaisen tarkastusviranomaisen sijaintijäsenvaltion ilmoituksen perusteella.

6. Tarkastusviranomaisen on asetuksen [varainhoitoasetuksen koontiasetus] [63 artiklan 5 kohdan b alakohdan] mukaisesti laadittava ja toimitettava komissiolle vuosittain kunkin tilivuoden päättymistä seuraavaan 15 päivään helmikuuta mennessä vuotuinen valvontakertomus asetuksen (EU) [uusi yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] liitteessä [XVII] esitettyä mallia käyttäen, ja kertomuksen on tuettava tämän artiklan 5 kohdassa tarkoitettua tarkastuslausuntoa ja siinä on esitettävä yhteenveto havainnoista, mukaan lukien analyysi järjestelmissä mahdollisesti havaittujen virheiden ja puutteiden luonteesta ja laajuudesta, ehdotetut ja toteutetut korjaavat toimet sekä kokonaisvirhetaso ja jäännösvirhetaso komissiolle toimitettuun tilitykseen sisältyvien menojen osalta.

7. Jos Interreg-ohjelma sisältyy perusjoukkoon, josta komissio valitsee otoksen 48 artiklan 1 kohdan mukaisesti, tarkastusviranomaisen on laadittava tämän artiklan 6 kohdassa tarkoitettu vuotuinen valvontakertomus, jonka on täytettävä asetuksen (EU, Euratom) [varanhoitoasetuksen koontiasetus] [63 artiklan 5 kohdan b alakohdassa] esitetyt vaatimukset ja tuettava tämän artiklan 5 kohdassa tarkoitettua tarkastuslausuntoa, asetuksen (EU) [uusi yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] liitteessä [XVII] esitettyä mallia käyttäen.

Kertomuksessa on esitettävä yhteenveto havainnoista, mukaan lukien analyysi järjestelmissä mahdollisesti havaittujen virheiden ja puutteiden luonteesta ja laajuudesta, ehdotetut ja toteutetut korjaavat toimet, tarkastusviranomaisen 48 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun yhteisen otoksen suhteen suorittamien toimien tarkastusten tulokset sekä Interreg-ohjelmasta vastaavien viranomaisten soveltamat rahoitusoikaisut tarkastusviranomaisen kyseisissä toimissa mahdollisesti havaitsemien yksittäisten sääntöjenvastaisuuksien johdosta.

8. Tarkastusviranomaisen on toimitettava komissiolle järjestelmätarkastuksia koskevat kertomukset heti kun kuulemismenettely kyseisten tarkastusten kohteiden kanssa on saatu päätökseen.

9. Komissio ja tarkastusviranomainen tapaavat säännöllisesti vähintään kerran vuodessa, jolleivät ne muuta sovi, tarkastellakseen tarkastusstrategiaa, vuotuista valvontakertomusta ja tarkastuslausuntoa, sovittaakseen yhteen tarkastussuunnitelmansa ja -menetelmänsä ja vaihtaakseen näkemyksiä hallinnointi- ja valvontajärjestelmien parantamiseen liittyvistä kysymyksistä.

48 artikla

Toimien tarkastus

1. Komissio valitsee yhteisen otoksen toimista (tai muista otantayksiköistä) tilastollista otantamenetelmää käyttäen niitä toimien tarkastuksia varten, jotka tarkastusviranomaisten on tehtävä EAKR:stä tai unionin ulkoisesta rahoitusvälineestä tukea saavissa Interreg-ohjelmissa kunkin tilivuoden osalta.

Yhteisen otoksen on edustettava kaikkia perusjoukon muodostavia Interreg-ohjelmia.

Komissio voi yhteisen otoksen valintaa varten osittaa Interreg-ohjelmien ryhmät niiden erityisten riskien perusteella.

2. Ohjelmasta vastaavien viranomaisten on toimitettava yhteisen otoksen valinnassa tarvittavat tiedot komissiolle kunkin tilivuoden päättymistä seuraavaan 1 päivään syyskuuta mennessä.

Tiedot on toimitettava standardoidussa muodossa sähköisesti, niiden on oltava täydelliset, ja niiden on vastattava viitetilivuoden osalta ilmoitettuja menoja.

3. Yhteiseen otokseen sisältyvien Interreg-ohjelmien tarkastusviranomaiset eivät suorita ohjelmien toimista lisätarkastuksia, paitsi jos komissio sitä pyytää tämän artiklan 8 kohdan mukaisesti tai jos tarkastusviranomainen on havainnut erityisiä riskejä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta vaatimusta suorittaa 47 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu tarkastus.

4. Komissio ilmoittaa asianomaisten Interreg-ohjelmien tarkastusviranomaisille valitusta yhteisestä otoksesta riittävän ajoissa, yleensä kunkin tilivuoden päättymistä seuraavaan 1 päivään lokakuuta mennessä, jotta kyseiset viranomaiset voivat suorittaa toimien tarkastukset.

5. Asianomaisten tarkastusviranomaisten on toimitettava tiedot tarkastusten tuloksista sekä mahdollisesti havaittujen yksittäisten sääntöjenvastaisuuksien johdosta tehdyistä rahoitusoikaisuista viimeistään 47 artiklan 6 ja 7 kohdan nojalla komissiolle toimitettavissa vuotuisissa valvontakertomuksissa.

6. Sen jälkeen kun komissio on arvioinut 1 kohdan mukaisesti valittujen toimien tarkastusten tulokset, se laskee omaa varmistusprosessiaan varten yleisen ekstrapoloidun virhetason siihen perusjoukkoon kuuluvien Interreg-ohjelmien osalta, josta yhteinen otos valittiin.

7. Jos 6 kohdassa tarkoitettu yleinen ekstrapoloitu kokonaisvirhetaso on yli 2 3,5 prosenttia siihen perusjoukkoon kuuluvissa Interreg-ohjelmissa ilmoitetuista kokonaismenoista, josta yhteinen otos valittiin, komissio laskee yleisen jäännösvirhetason ottaen huomioon rahoitusoikaisut, joita asianomaiset Interreg-ohjelmasta vastaavat viranomaiset ovat soveltaneet 1 kohdan mukaisesti valittujen toimien tarkastuksissa havaittujen yksittäisten sääntöjenmukaisuuksien johdosta. [tark. 176]

8. Jos 7 kohdassa tarkoitettu yleinen jäännösvirhetaso on enemmän kuin 2 3,5 prosenttia siihen perusjoukkoon kuuluvissa Interreg-ohjelmissa ilmoitetuista menoista, josta yhteinen otos valittiin, komissio päättää, onko tarpeen pyytää tietyn Interreg-ohjelman tai Interreg-ohjelmien ryhmän, jossa sääntöjenvastaisuuksia on eniten, tarkastusviranomaista suorittamaan lisätarkastuksia virhetason sekä tarvittavien korjaavien toimenpiteiden arvioimiseksi niitä Interreg-ohjelmia varten, joissa sääntöjenvastaisuuksia on havaittu. [tark. 177]

9. Komissio voi 8 kohdan nojalla pyydettyjen lisätarkastusten tulosten arvioinnin perusteella pyytää uusien rahoitusoikaisujen soveltamista Interreg-ohjelmissa, joissa on havaittu sääntöjenvastaisuuksia. Tällaisissa tapauksissa Interreg-ohjelmasta vastaavien viranomaisten on toteutettava vaaditut rahoitusoikaisut asetuksen (EU) [uusi yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] [97] artiklan mukaisesti.

10. Sellaisen Interreg-ohjelman, josta ei ole toimitettu 2 kohdassa tarkoitettuja tietoja tai ei ole toimitettu täydellisiä tietoja tai tietoja ei ole toimitettu 2 kohdan ensimmäisessä alakohdassa säädettyyn määräaikaan mennessä, tarkastusviranomaisen on suoritettava ohjelman osalta erillinen otanta asetuksen (EU) [uusi yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] [73] artiklan mukaisesti.

VII LUKU

Varainhoito

49 artikla

Maksut ja ennakkomaksut

1. EAKR:n tuki ja soveltuvin osin unionin ulkoisten rahoitusvälineiden tuki kullekin Interreg-ohjelmalle maksetaan 46 artiklan 2 kohdan mukaisesti yhdelle tilille, johon ei sisälly kansallisia alatilejä.

2. Komissio maksaa ennakkomaksun, joka perustuu kunkin Interreg-ohjelman hyväksymistä koskevassa 18 artiklan mukaisessa päätöksessä esitettyyn kustakin Interreg-rahastosta kohdennettavaan kokonaistukeen, käytettävissä olevien varojen rajoissa vuotuisina erinä ennen 1 päivää heinäkuuta vuosina 2022–2026, tai hyväksymispäätöksen antamisvuonna viimeistään 60 päivää päätöksen antamisen jälkeen seuraavasti:

a)	2021: 1 3 %; [tark. 178]

b)	2022: 1 2,25 %; [tark. 179]

c)	2023: 1 2,25 %; [tark. 180]

d)	2024: 1 2,25 %; [tark. 181]

e)	2025: 1 2,25 %; [tark. 182]

f)	2026: 1 2,25 %. [tark. 183]

3. Jos ulkoisia rajatylittävän ulkoisen yhteistyön Interreg-ohjelmia tuetaan EAKR:stä ja IPA III:n tai NDICI:n rajatylittävän yhteistyön ohjelmista, kaikkien tällaista Interreg-ohjelmaa tukevien rahastojen ennakkomaksut suoritetaan asetuksen (EU) [IPA III -asetus] tai [NDICI-asetus] tai minkä tahansa niiden perusteella annetun säädöksen mukaisesti. [tark. 184]

Ennakkomaksut voidaan tarvittaessa suorittaa kahdessa erässä talousarviotarpeiden mukaan.

Ennakkomaksuina maksettu määrä on palautettava täysimääräisenä komissiolle, jos rajatylittävän yhteistyön Interreg-ohjelmaan liittyvää maksatushakemusta ei ole lähetetty 24 36 kuukauden kuluessa päivästä, jona komissio suorittaa ennakkomaksun ensimmäisen erän. Tällainen palautus on sisäistä käyttötarkoitukseensa sidottua tuloa, eikä se vähennä EAKR:n taikka IPA III:n tai NDICI:n rajatylittävän yhteistyön ohjelmista ohjelmalle kohdennettavaa tukea. [tark. 185]

50 artikla

Takaisinperintä

1. Hallintoviranomaisen on varmistettava, että kaikki sääntöjenvastaisesti maksetut määrät peritään takaisin johtavalta tai ainoalta kumppanilta. Kumppanien on maksettava takaisin johtavalle kumppanille kaikki aiheettomasti maksetut määrät.

2. Jos johtava kumppani ei onnistu saamaan takaisinmaksuja muilta kumppaneilta tai jos hallintoviranomainen ei onnistu saamaan takaisinmaksuja johtavalta kumppanilta tai ainoalta kumppanilta, sen jäsenvaltion, kolmannen maan, kumppanimaan tai MMA:n, jonka alueella kyseinen kumppani sijaitsee tai, jos on kyse EAYY:stä, jonka alueella kumppani on rekisteröity, hallintoviranomaiselle on korvattava kaikki kyseiselle kumppanille aiheettomasti maksetut määrät. Hallintoviranomainen vastaa asianomaisten määrien maksamisesta takaisin unionin yleiseen talousarvioon Interreg-ohjelmassa sovitun osallistuvien jäsenvaltioiden, kolmansien maiden, kumppanimaiden tai MMA:iden vastuunjaon mukaisesti.

3. Kun jäsenvaltio, kolmas maa, kumppanimaa tai MMA on maksanut hallintoviranomaiselle takaisin kaikki kumppanille aiheettomasti maksetut määrät, se voi jatkaa kyseistä kumppania koskevaa kansallisen lainsäädäntönsä mukaista takaisinperintämenettelyä tai aloittaa sen. Jos takaisinperintä onnistuu, jäsenvaltio, kolmas maa, kumppanimaa tai MMA voi käyttää asianomaiset määrät kyseisen Interreg-ohjelman kansalliseen yhteisrahoitukseen. Jäsenvaltiolla, kolmannella maalla, kumppanimaalla tai MMA:lla ei ole minkäänlaisia velvoitteita raportoida tällaisesta kansallisesta takaisinperinnästä ohjelmasta vastaaville viranomaisille, seurantakomitealle tai komissiolle.

4. Jos jäsenvaltio, kolmas maa, kumppanimaa tai MMA ei ole maksanut 3 kohdan nojalla takaisin hallintoviranomaiselle jotakin kumppanille aiheettomasti maksettua määrää, valtuutettu tulojen ja menojen hyväksyjä antaa näistä määristä perintämääräyksen, joka toteutetaan mahdollisuuksien mukaan kuittaamalla määrä jäsenvaltiolle, kolmannelle maalle, kumppanimaalle tai MMA:lle samassa Interreg-ohjelmassa myöhemmin suoritettavia maksuja vastaan tai, jos kyseessä on kolmas maa, kumppanimaa tai MMA, asianomaisista unionin ulkoisista rahoitusvälineistä ohjelmissa myöhemmin suoritettavia maksuja vastaan. Tällainen takaisinperintä ei muodosta rahoitusoikaisua eikä vähennä EAKR:n tai minkään unionin ulkoisen rahoitusvälineen tukea asianomaiselle Interreg-ohjelmalle. Takaisin peritty määrä on asetuksen (EU, Euratom) [varainhoitosääntöjen koontiasetus] [177 artiklan 3 kohdan] mukaista käyttötarkoitukseensa sidottua tuloa.

VIII LUKU

Kolmansien maiden, kumppanimaiden tai , MMA:iden tai alueellisten yhdentymis- ja yhteistyöjärjestöjen osallistuminen yhteistyöhön perustuvan hallinnoinnin piiriin kuuluviin Interreg-ohjelmiin [tark. 186]

51 artikla

Sovellettavat säännökset

Edellä olevaa I–VII lukua ja X lukua sovelletaan kolmansien maiden, kumppanimaiden ja , MMA:iden tai alueellisten yhdentymis- ja yhteistyöjärjestöjen osallistumiseen Interreg-ohjelmiin, jollei tämän luvun erityissäännöksistä muuta johdu. [tark. 187]

52 artikla

Interreg-ohjelmasta vastaavat viranomaiset ja niiden tehtävät

1. Johonkin Interreg-ohjelmaan osallistuvan kolmannen maan, kumppanimaan ja MMA:n on joko sallittava kyseisen ohjelman hallintoviranomaisen suorittaa tehtäviään sen alueella tai nimettävä kansallinen viranomainen hallintoviranomaisen yhteyspisteeksi tai kansallinen tarkastaja suorittamaan sen alueella hallinnon tarkastuksia asetuksen (EU) [uusi yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] [68 artiklan 1 kohdan a alakohdassa] säädetyn mukaisesti.

2. Johonkin Interreg-ohjelmaan osallistuvan kolmannen maan, kumppanimaan ja MMA:n on joko sallittava kyseisen ohjelman tarkastusviranomaisen suorittaa tehtäviään sen alueella tai nimettävä kansallinen tarkastusviranomainen tai elin, joka on toiminnallisesti riippumaton kansallisesta viranomaisesta.

3. Johonkin Interreg-ohjelmaan osallistuvan kolmannen maan, kumppanimaan ja MMA:n on siirrettävä osallistuva kolmas maa , kumppanimaa ja MMA voi hallintoviranomaisen suostumuksella siirtää henkilöstöä kyseisen ohjelman yhteiseen sihteeristöön tai perustettava perustaa alueelleen sivutoimipiste yhteisen sihteeristön sivutoimipisteen taikka toteutettava toteuttaa molemmat toimet. [tark. 188]

4. Kansallisen viranomaisen Kansallinen viranomainen tai elimen elin , joka vastaa 35 artiklan 1 kohdassa säädettyä Interreg-ohjelman viestintävastaavaa, on tuettava voi tukea asianomaisessa kolmannessa maassa, kumppanimaassa tai MMA:ssa toimivaa hallintoviranomaista ja kumppaneita 35 artiklan 2–7 kohdassa säädettyjen tehtävien hoitamisessa. [tark. 189]

53 artikla

Hallinnointitavat

1. Sekä EAKR:stä että IPA III:n tai NDICI:n rajatylittävän yhteistyön ohjelmista tuetut ulkoiset rajatylittävän yhteistyön Interreg-ohjelmat toteutetaan yhteistyöhön perustuvalla hallinnoinnilla sekä jäsenvaltioissa että kaikissa osallistuvissa kolmansissa maissa tai kumppanimaissa.

PEACE PLUS -ohjelma toteutetaan yhteistyöhön perustuvalla hallinnoinnilla sekä Irlannissa että Yhdistyneessä kuningaskunnassa.

2. Osa-alueen 2 ja 4 Interreg-ohjelmat, joissa yhdistetään EAKR:n ja yhden tai useamman unionin ulkoisen rahoitusvälineen rahoitusosuuksia, toteutetaan yhteistyöhön perustuvalla hallinnoinnilla sekä jäsenvaltioissa että kaikissa osallistuvissa kolmansissa maissa tai , kumppanimaissa tai MMA:issa , tai osa-alueen 3 osalta kaikissa MMA:issa, riippumatta siitä, saako kyseinen MMA tukea yhdestä tai useammasta unionin ulkoisesta rahoitusvälineestä. [tark. 190]

3. Osa-alueen 3 Interreg-ohjelmat, joissa yhdistetään EAKR:n ja yhden tai useamman unionin ulkoisen rahoitusvälineen rahoitusosuuksia, toteutetaan jollakin seuraavista tavoista:

a)	yhteistyöhön perustuvalla hallinnoinnilla sekä jäsenvaltioissa että kaikissa osallistuvissa kolmansissa maissa tai MMA:issa tai alueellisen järjestön muodostavassa kolmansien maiden ryhmässä ; [tark. 191]

yhteistyöhön perustuvalla hallinnoinnilla ainoastaan jäsenvaltioissa ja kaikissa osallistuvissa kolmansissa maissa tai MMA:issa tai alueellisen järjestön muodostavassa kolmansien maiden ryhmässä yhden tai useamman toimen osalta unionin ulkopuolella syntyneiden EAKR:n menojen osalta, kun taas yhdestä tai useammasta unionin ulkoisesta rahoitusvälineestä saatavia rahoitusosuuksia hallinnoidaan välillisesti; [tark. 192]

c)	välillisellä hallinnoinnilla sekä jäsenvaltioissa että kaikissa osallistuvissa kolmansissa maissa tai MMA:issa tai alueellisen järjestön muodostavassa kolmansien maiden ryhmässä . [tark. 193]

Jos koko osa-alueen 3 Interreg-ohjelma tai osa siitä toteutetaan välillisellä hallinnoinnilla, tarvitaan kyseisten jäsenvaltioiden ja alueiden välinen ennakkosopimus ja sovelletaan 60 artiklan säännöksiä. [tark. 194]

3 a. Yhteisiä ehdotuspyyntöjä rahoituksen hankkimiseksi kahdenvälisistä tai usean valtion välisistä NDICI-ohjelmista ja Euroopan alueellisen yhteistyön ohjelmista voidaan esittää, jos kyseiset hallintoviranomaiset sen hyväksyvät. Ehdotuspyynnön sisällössä on täsmennettävä sen alueellinen ulottuvuus ja sen odotettu vaikutus kyseisten ohjelmien tavoitteisiin. Hallintoviranomaiset päättävät, sovelletaanko ehdotuspyyntöön NDICI-sääntöjä vai Euroopan alueellista yhteistyötä koskevia sääntöjä. Ne voivat päättää nimittää ”johtavan hallintoviranomaisen”, joka vastaa ehdotuspyyntöön liittyvistä hallinto- ja tarkastustehtävistä. [tark. 195]

54 artikla

Tukikelpoisuus

1. Poiketen siitä, mitä asetuksen (EU) [uusi yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] [57 artiklan 2 kohdassa] säädetään, menot ovat oikeutettuja rahoitusosuuteen unionin ulkoisista rahoitusvälineistä, jos ne ovat aiheutuneet kumppanille tai julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuustoimien yksityisen sektorin kumppanille Interreg-toimien valmistelussa ja toteuttamisessa 1 päivästä tammikuuta 2021 alkaen ja jos ne on maksettu sen päivän jälkeen, jona rahoitussopimus kyseisen kolmannen maan, kumppanimaan tai MMA:n kanssa on tehty.

Jäsenvaltiossa sijaitsevien ohjelmasta vastaavien viranomaisten hallinnoimat teknisen avun menot ovat kuitenkin oikeutettuja rahoitusosuuteen 1 päivästä tammikuuta 2021 alkaen silloinkin, kun ne maksetaan kolmansien maiden, kumppanimaiden tai MMA:iden hyväksi toteutettuja toimia varten.

2. Jos johonkin Interreg-ohjelmaan valitaan toimia, jotka perustuvat ehdotuspyyntöihin, tällaisiin ehdotuspyyntöihin voi sisältyä unionin ulkoisista rahoitusvälineistä myönnettävää rahoitusosuutta koskevia hakemuksia, vaikka ehdotuspyyntö olisi käynnistetty ennen asiaankuuluvan rahoitussopimuksen allekirjoittamista, ja toimet voidaan valita jo ennen näitä päiviä.

Hallintoviranomainen ei kuitenkaan voi toimittaa 22 artiklan 6 kohdassa säädettyä asiakirjaa ennen näitä päiviä.

55 artikla

Suuret infrastruktuurihankkeet

1. Tämän jakson mukaisilla Interreg-ohjelmilla voidaan tukea suuria infrastruktuurihankkeita eli hankkeita, joihin sisältyy urakka-, toimi- tai palvelukokonaisuus, jolla on tarkkaan määritetty jakamaton tarkoitus ja selvästi määritetyt yhteisen edun mukaiset tavoitteet sellaisten investointien toteuttamiseksi, joilla on rajatylittäviä vaikutuksia ja hyötyjä, ja joiden talousarviosta vähintään 2 500 000 euroa on kohdennettu infrastruktuurin hankintaan.

2. Kunkin suuren infrastruktuurihankkeen tai sen osan toteuttavan tuensaajan on sovellettava sovellettavia julkisia hankintoja koskevia sääntöjä.

3. Jos yhden tai useamman suuren infrastruktuurihankkeen valinta on jo otettu jonkin seurantakomitean tai soveltuvin osin ohjauskomitean kokouksen esityslistalle, hallintoviranomaisen on toimitettava kutakin tällaista hanketta koskeva yhteenvetoasiakirja komissiolle viimeistään kaksi kuukautta ennen kokouspäivää. Yhteenvetoasiakirjan pituus saa olla enintään kolme viisi sivua, ja siinä on ilmoitettava hankkeen nimi, sijainti, talousarvio, johtava kumppani ja kumppanit sekä sen päätavoitteet ja suoritteet ja esitettävä uskottava liiketoimintasuunnitelma, josta ilmenee, että kyseisen hankkeen tai kyseisten hankkeiden jatkuminen on turvattu tarvittaessa myös ilman Interreg-rahastoista saatua tukea . Ellei yhtä tai useampaa suurta infrastruktuurihanketta koskevaa yhteenvetoasiakirjaa toimiteta komissiolle mainitussa määräajassa, komissio voi pyytää seurantakomitean tai ohjauskomitean puheenjohtajaa poistamaan kyseiset hankkeet kokouksen esityslistalta. [tark. 196]

56 artikla

Hankinnat

1. Jos toimen toteutus edellyttää tuensaajalta palvelu- tai tavarahankintoja tai urakoita koskevien sopimusten tekemistä, sovelletaan seuraavia sääntöjä:

a)	jos tuensaaja on julkisiin hankintamenettelyihin sovellettavassa unionin lainsäädännössä tarkoitettu hankintaviranomainen tai hankintayksikkö, sen on sovellettava kansallisia lakeja, asetuksia ja hallinnollisia määräyksiä, jotka on annettu unionin lainsäädännön yhteydessä;

jos tuensaaja on IPA III- tai NDICI-välineen kumppanimaan julkinen viranomainen, jonka yhteisrahoitusosuus siirretään hallintoviranomaiselle, se voi soveltaa kansallisia lakeja, asetuksia ja hallinnollisia määräyksiä edellyttäen, että rahoitussopimus sen sallii ja että hankintasopimus tehdään kokonaistaloudellisesti edullisimman tarjouksen perusteella tai soveltuvin osin hinnaltaan edullisimman tarjouksen perusteella niin, että vältetään eturistiriitojen syntyminen.

2. Tavaratoimitus-, urakka- tai palvelusopimusten tekemiseen sovelletaan kaikissa muissa tapauksissa paitsi 1 kohdassa tarkoitettujen hankintamenettelyjen yhteydessä asetuksen (EU, Euratom) [varainhoitosääntöjen koontiasetus] [178] ja [179] artiklan ja kyseisen asetuksen liitteessä 1 olevan 3 luvun (36–41 kohta) mukaisia hankintamenettelyjä.

57 artikla

Varainhoito

Komission päätösten, jotka annetaan myös jostakin unionin ulkoisesta rahoitusvälineestä tukea saavien Interreg-ohjelmien hyväksymisestä, on täytettävä tarvittavat vaatimukset ollakseen asetuksen (EU, Euratom) [varainhoitosääntöjen koontiasetus] [110 artiklan 2 kohdan] mukaisia rahoituspäätöksiä.

58 artikla

Yhteistyöhön perustuvan hallinnoinnin piiriin kuuluvien rahoitussopimusten tekeminen

1. Jotta Interreg-ohjelma voidaan toteuttaa kolmannessa maassa, kumppanimaassa tai MMA:ssa, unionia edustavan komission ja kunkin kansallisen oikeudellisen kehyksensä mukaisesti edustetun osallistuvan kolmannen maan, kumppanimaan tai MMA:n välillä on tehtävä rahoitussopimus asetuksen (EU, Euratom) [varainhoitosääntöjen koontiasetus] [112 artiklan 4 kohdan] mukaisesti.

2. Kaikki rahoitussopimukset on tehtävä viimeistään 31 päivänä joulukuuta sitä vuotta seuraavana vuonna, jona ensimmäinen talousarviositoumus tehtiin, ja sopimus katsotaan tehdyksi päivänä, jona viimeinen osapuoli on allekirjoittanut sen.

Kukin rahoitussopimus tulee voimaan päivänä, jona

a)	viimeinen osapuoli on allekirjoittanut sen; tai

b)	kolmas maa, kumppanimaa tai MMA on saanut päätökseen kansallisen oikeudellisen kehyksensä mukaisen ratifiointiin vaadittavan menettelyn ja ilmoittanut asiasta komissiolle.

3. Jos johonkin Interreg-ohjelmaan osallistuu useampi kuin yksi kolmas maa, kumppanimaa tai MMA, molempien osapuolten on allekirjoitettava vähintään yksi rahoitussopimus ennen kyseistä päivää. Muut kolmannet maat, kumppanimaat tai MMA:t voivat allekirjoittaa rahoitussopimuksensa viimeistään 30 päivänä kesäkuuta sitä vuotta seuraavana toisena vuonna, jona ensimmäinen talousarviositoumus tehtiin.

4. Asianomaisen Interreg-ohjelman hallintoviranomaisen sijaintijäsenvaltio

a)	voi myös allekirjoittaa rahoitussopimuksen; tai

b)	sen on allekirjoitettava samana päivänä kunkin kyseiseen Interreg-ohjelmaan osallistuvan kolmannen maan, kumppanimaan tai MMA:n kanssa täytäntöönpanosopimus, jossa esitetään ohjelman toteuttamista ja varainhoitoa koskevat keskinäiset oikeudet ja velvollisuudet.

Toimittaessaan rahoitussopimuksen allekirjoitettua jäljennöstä tai täytäntöönpanosopimuksen jäljennöstä komissiolle hallintoviranomaisen sijaintijäsenvaltion on lisäksi toimitettava erillisenä asiakirjana luettelo, joka koskee suunniteltuja 55 artiklassa määriteltyjä suuria infrastruktuurihankkeita ja jossa ilmoitetaan niiden aiottu nimi, sijainti, talousarvio ja johtava kumppani.

5. Edellä olevan 4 kohdan b alakohdan mukaisesti allekirjoitetun täytäntöönpanosopimuksen on katettava vähintään seuraavat osa-alueet:

a)	yksityiskohtaiset maksujärjestelyt;

b)	varainhoito;

c)	tietojen kirjaaminen;

d)	raportointivelvoitteet;

e)	todennukset, valvonta ja tarkastukset;

f)	sääntöjenvastaisuudet ja takaisinperintä.

6. Jos Interreg-ohjelman hallintoviranomaisen sijaintijäsenvaltio päättää allekirjoittaa rahoitussopimuksen 4 kohdan a alakohdan mukaisesti, kyseistä rahoitussopimusta on pidettävä välineenä, jolla toteutetaan unionin talousarviota varainhoitoasetuksen mukaisesti, eikä SEUT-sopimuksen 216–219 artiklassa tarkoitettuna kansainvälisenä sopimuksena.

59 artikla

Kolmannen maan, kumppanimaan tai MMA:n rahoitusosuus, joka ei ole osa yhteisrahoitusta

1. Jos kolmas maa, kumppanimaa tai MMA siirtää hallintoviranomaiselle Interreg-ohjelmaan kohdennetun rahoitusosuuden, joka ei ole osa sen Interreg-ohjelmaan kohdennettua unionin tuen yhteisrahoitusta, kyseistä rahoitusosuutta koskevien sääntöjen on sisällyttävä seuraavaan asiakirjaan:

jos jäsenvaltio allekirjoittaa rahoitussopimuksen 58 artiklan 4 kohdan a alakohdan mukaisesti, erilliseen täytäntöönpanosopimukseen, joka on allekirjoitettu joko hallintoviranomaisen sijaintijäsenvaltion ja kolmannen maan, kumppanimaan tai MMA:n välillä tai suoraan hallintoviranomaisen ja kolmannen maan, kumppanimaan tai MMA:n toimivaltaisen viranomaisen välillä;

jos jäsenvaltio allekirjoittaa täytäntöönpanosopimuksen 58 artiklan 4 kohdan b alakohdan mukaisesti, johonkin seuraavista:

i)	kyseisen täytäntöönpanosopimuksen erillinen osa; tai

ii)	a alakohdassa tarkoitettujen samojen osapuolten välillä allekirjoitettu lisätäytäntöönpanosopimus.

Sovellettaessa ensimmäisen alakohdan b alakohdan i alakohtaa täytäntöönpanosopimuksen osiot voivat soveltuvin osin kattaa sekä Interreg-ohjelmaan kohdennetun siirretyn rahoitusosuuden että unionin rahoitusosuuden.

2. Edellä olevassa 1 kohdassa tarkoitetun täytäntöönpanosopimuksen on sisällettävä ainakin 58 artiklan 5 kohdassa luetellut tiedot kolmannen maan, kumppanimaan tai MMA:n yhteisrahoitusosuudesta.

Lisäksi siinä on esitettävä molemmat seuraavat seikat:

a)	lisärahoitusosuuden määrä;

b)	sen aiottu käyttö ja käyttöehdot, mukaan lukien kyseistä lisärahoitusosuutta koskevien hakemusten ehdot.

3. PEACE PLUS -ohjelman osalta Yhdistyneen kuningaskunnan rahoitusosuus unionin toimintaan asetuksen (EU, Euratom) [varainhoitosääntöjen koontiasetus] [21 artiklan 2 kohdan e alakohdassa] tarkoitettuina ulkoisina käyttötarkoitukseensa sidottuina tuloina muodostaa osan otsakkeen 2 ”Yhteenkuuluvuus ja arvot” alaotsakkeen ”Taloudellinen, sosiaalinen ja alueellinen yhteenkuuluvuus” talousarviomäärärahoja.

Tähän rahoitusosuuteen sovelletaan Yhdistyneen kuningaskunnan kanssa tehtyä 58 artiklan mukaista erityistä rahoitussopimusta. Tämän erityisen rahoitussopimuksen osapuolia ovat komissio ja Yhdistynyt kuningaskunta sekä Irlanti.

Se on allekirjoitettava ennen ohjelman toteuttamisen käynnistymistä, jotta erityinen EU:n ohjelmista vastaava elin voi soveltaa ohjelman toteuttamisessa kaikkea unionin lainsäädäntöä.

IX LUKU

Suoraa tai välillistä hallinnointia koskevat erityissäännökset

60 artikla

Syrjäisimpien alueiden välinen yhteistyö

1. Jos asianosaisten sidosryhmien kuulemisen jälkeen osa-alueen 3 Interreg-ohjelmasta osa toteutetaan välillisellä hallinnoinnilla tämän asetuksen 53 artiklan 3 kohdan b alakohdan mukaisesti tai se toteutetaan kokonaan välillisellä hallinnoinnilla 53 artiklan 3 kohdan c alakohdan mukaisesti, toteuttamistehtävät on siirrettävä jollekin asetuksen (EU, Euratom) [varainhoitoasetuksen koontiasetus] [62 artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan c alakohdassa] luetelluista elimistä, erityisesti osallistuvassa jäsenvaltiossa sijaitsevalle tällaiselle elimelle, kuten kyseisen Interreg-ohjelman hallintoviranomaiselle. [tark. 197]

2. Komissio voi päättää asetuksen (EU, Euratom) [varainhoitoasetuksen koontiasetus] [154 artiklan 6 kohdan c alakohdan] mukaisesti olla vaatimatta kyseisen artiklan 3 ja 4 kohdassa tarkoitettua ennakkoarviointia, jos asetuksen (EU, Euratom) [varainhoitoasetuksen koontiasetus] [62 artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan c alakohdassa] tarkoitetut talousarvion toteuttamistehtävät on siirretty jonkin syrjäisimpiä alueita koskevan Interreg-ohjelman hallintoviranomaiselle, joka on määritetty tämän asetuksen 37 artiklan 1 kohdan mukaisesti ja asetuksen (EU) [uusi yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] [65] artiklan mukaisesti.

3. Jos asetuksen (EU, Euratom) [varainhoitoasetuksen koontiasetus] [62 artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan c alakohdassa] tarkoitetut talousarvion toteuttamistehtävät on siirretty jollekin jäsenvaltion järjestölle, sovelletaan asetuksen (EU, Euratom) [varainhoitoasetuksen koontiasetus] [157] artiklaa.

4. Jos yhdestä tai useammasta ulkoisesta rahoitusvälineestä yhteisrahoitetun ohjelman tai toimen toteuttaa kolmas maa, kumppanimaa, MMA tai jokin asetuksen (EU, Euratom) [varainhoitoasetuksen koontiasetus] [62 artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan c alakohdassa] luetelluista tai asetuksessa (EU) [NDICI] tai neuvoston päätöksessä [MMA-päätös] tarkoitetuista muista elimistä tai molemmat niistä, sovelletaan näiden välineiden asiaa koskevia sääntöjä, erityisesti asetuksen (EU) [NDICI] II osaston I, III ja V lukua.

61 artikla

Alueiden väliset innovointi-investoinnit

EAKR voi tukea komission aloitteesta 3 artiklan 5 kohdassa tarkoitettuja alueiden välisiä innovointi-investointeja, jotka kokoavat yhteen kansallisella tai alueellisella tasolla laadittujen älykkään erikoistumisen strategioiden parissa toimivia tutkijoita ja yrityksiä sekä kansalaisyhteiskunnan ja julkishallinnon edustajia. [tark. 198]

61 a artikla

Vapautus SEUT-sopimuksen 108 artiklan 3 kohdassa tarkoitetusta ilmoitusvelvollisuudesta

Komissio voi säätää, että EU:n Euroopan alueellisen yhteistyön tukemille hankkeille tarkoitetut tuet soveltuvat sisämarkkinoille ja että ne vapautetaan SEUT-sopimuksen 108 artiklan 3 kohdassa määrätystä ilmoitusvelvollisuudesta. [tark. 199]

X LUKU

Loppusäännökset

62 artikla

Siirretyn säädösvallan käyttäminen

1. Komissiolle siirrettyä valtaa antaa delegoituja säädöksiä koskevat tässä artiklassa säädetyt edellytykset.

2. Siirretään komissiolle [alkaen yhden päivän kuluttua sen julkaisemisesta = voimaantulopäivä] 31 päivään joulukuuta 2027 saakka 16 artiklan 6 kohdassa tarkoitettu valta antaa delegoituja säädöksiä.

3. Euroopan parlamentti tai neuvosto voi milloin tahansa peruuttaa 16 artiklan 6 kohdassa tarkoitetun säädösvallan siirron. Peruuttamispäätöksellä lopetetaan tuossa päätöksessä mainittu säädösvallan siirto. Peruuttaminen tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona sitä koskeva päätös julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, tai jonakin myöhempänä, kyseisessä päätöksessä mainittuna päivänä. Peruuttamispäätös ei vaikuta jo voimassa olevien delegoitujen säädösten pätevyyteen.

4. Ennen kuin komissio hyväksyy delegoidun säädöksen, se kuulee kunkin jäsenvaltion nimeämiä asiantuntijoita paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa vahvistettujen periaatteiden mukaisesti.

5. Heti kun komissio on antanut delegoidun säädöksen, komissio antaa sen tiedoksi yhtäaikaisesti Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

6. Edellä olevan 16 artiklan 6 kohdan nojalla annettu delegoitu säädös tulee voimaan ainoastaan, jos Euroopan parlamentti tai neuvosto ei ole [kahden kuukauden] kuluessa siitä, kun asianomainen säädös on annettu tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle, ilmaissut vastustavansa sitä tai jos sekä Euroopan parlamentti että neuvosto ovat ennen mainitun määräajan päättymistä ilmoittaneet komissiolle, että ne eivät vastusta säädöstä. Euroopan parlamentin tai neuvoston aloitteesta tätä määräaikaa jatketaan [kahdella kuukaudella].

63 artikla

Komiteamenettely

1. Komissiota avustaa asetuksen (EU) [uusi yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] [108 artiklan 1 kohdan] mukaisesti perustettu komitea. Kyseinen komitea on asetuksessa (EU) N:o 182/2011 tarkoitettu komitea.

2. Kun viitataan tähän kohtaan, sovelletaan asetuksen (EU) N:o 182/2011 4 artiklaa.

64 artikla

Siirtymäsäännökset

Asetusta (EU) N:o 1299/2013 tai sen nojalla annettuja säädöksiä sovelletaan edelleen EAKR:stä ohjelmakaudella 2014–2020 tuettuihin ohjelmiin ja toimiin.

65 artikla

Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan seuraavana päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty

Euroopan parlamentin puolesta

Puhemies

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

(1) EUVL C 440, 6.12.2018, s. 116.

(2) EUVL C 86, 7.3.2019, s. 137.

(3) Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu 26. maaliskuuta 2019.

(4) [Viite]

(5) [Viite]

(6) Komission tiedonanto neuvostolle ja Euroopan parlamentille – Kasvun ja yhteenkuuluvuuden edistäminen EU:n raja-alueilla, COM(2017)0534, 20.9.2017.

(7) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1082/2006, annettu 5 päivänä heinäkuuta 2006, eurooppalaisesta alueellisen yhteistyön yhtymästä (EAYY) (EUVL L 210, 31.7.2006, s. 19).

(8) Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle – Innovoinnin tehostaminen Euroopan alueilla: sopeutumiskykyistä, osallistavaa ja kestävää kasvua koskevat strategiat – COM(2017) 376 final, 18.7.2017.

(9) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1059/2003, annettu 26 päivänä toukokuuta 2003, yhteisestä tilastollisten alueyksiköiden nimikkeistöstä (NUTS) (EUVL L 154, 21.6.2003, s. 1).

(10) Asetus (EU) XXX liittymistä valmistelevasta tukivälineestä (EUVL L xx, s. y).

(11) Asetus (EU) XXX naapuruus-, kumppanuus- ja kansainvälisen yhteistyön välineestä (EUVL L xx, s. y).

(12) Neuvoston päätös (EU) XXX merentakaisten maiden ja alueiden assosiaatiosta Euroopan unioniin sekä Euroopan unionin ja Grönlannin ja Euroopan unionin ja Tanskan kuningaskunnan välisistä suhteista (EUVL L xx, s. y).

(13) Neuvoston päätös 2010/427/EU, annettu 26 päivänä heinäkuuta 2010, Euroopan ulkosuhdehallinnon organisaatiosta ja toiminnasta (EUVL L 201, 3.8.2010, s. 30).

(14) Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle, alueiden komitealle ja Euroopan investointipankille –Vahvempi ja uudistettu strateginen kumppanuus EU:n syrjäisimpien alueiden kanssa – COM(2017)0623, 24.10.2017.

(15) Euroopan alueiden komitean lausunto aiheesta ”Ihmisten väliset ja pienimuotoiset hankkeet rajat ylittävän yhteistyön ohjelmissa”, annettu 12 päivänä heinäkuuta 2017 (EUVL C 342, 12.10.2017, s. 38).

(16) Euroopan alueiden komitean lausunto aiheesta ”Ihmisten väliset ja pienimuotoiset hankkeet rajat ylittävän yhteistyön ohjelmissa”, annettu 12 päivänä heinäkuuta 2017 (EUVL C 342, 12.10.2017, s. 38).

(17) Komission delegoitu asetus (EU) N:o 481/2014, annettu 4 päivänä maaliskuuta 2014, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1299/2013 täydentämisestä yhteistyöohjelmiin liittyvien menojen tukikelpoisuutta koskevien erityissääntöjen osalta (EUVL L 138, 13.5.2014, s. 45).

(18) [Viite]

(19) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 182/2011, annettu 16 päivänä helmikuuta 2011, yleisistä säännöistä ja periaatteista, joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat komission täytäntöönpanovallan käyttöä (EUVL L 55, 28.2.2011, s. 13).

(20) Komission asetus (EU) N:o 651/2014, annettu 17 päivänä kesäkuuta 2014, tiettyjen tukimuotojen toteamisesta sisämarkkinoille soveltuviksi perussopimuksen 107 ja 108 artiklan mukaisesti (EUVL L 187, 26.6.2014, s. 1).

(21) Alueellisia valtiontukia koskevat suuntaviivat vuosille 2014–2020 (EUVL C 209, 23.7.2013, s. 1).

(22) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2011/92/EU, annettu 13 päivänä joulukuuta 2011, tiettyjen julkisten ja yksityisten hankkeiden ympäristövaikutusten arvioinnista (EUVL L 26, 28.1.2012, s. 1).

(23) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2014/52/EU, annettu 16 päivänä huhtikuuta 2014, direktiivin 2011/92/EU muuttamisesta (EUVL L 124, 25.4.2014, s. 1).

(24) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 883/2004, annettu 29 päivänä huhtikuuta 2004, sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamisesta (EUVL L 166, 30.4.2004, s. 1).

LIITE

MALLI INTERREG-OHJELMIA VARTEN

CCI-koodi	[15 merkkiä]
Nimi	[255]
Versio
Ensimmäinen vuosi	[4]
Viimeinen vuosi	[4]
Tukikelpoisuus alkaa
Tukikelpoisuus päättyy
Komission päätöksen nro
Komission päätöksen pvm
Ohjelmaa muuttavan päätöksen nro	[20]
Ohjelmaa muuttavan päätöksen voimaantulopäivä
Ohjelman kattamat NUTS-alueet
Interregin osa-alue

1. Ohjelmastrategia: keskeiset kehityshaasteet ja toimintapoliittiset vastaukset

1.1

Ohjelma-alue (ei vaadita osa-alueen 4 Interreg-ohjelmissa)

Viite: 17 artiklan 4 kohdan a alakohta, 17 artiklan 9 kohdan a alakohta

Tekstikenttä [2 000 ]

1.2

Tiivistelmä tärkeimmistä yhteisistä haasteista ottaen huomioon taloudelliset, sosiaaliset ja alueelliset erot, yhteiset investointitarpeet ja täydentävyys muiden tukimuotojen kanssa, aiemmat kokemukset sekä makroalue- ja merialuestrategiat, jos koko ohjelma-alue tai sen osa kuuluu yhden tai useamman strategian piiriin

Viite: 17 artiklan 4 kohdan b alakohta, 17 artiklan 9 kohdan b alakohta

Tekstikenttä [50 000 ]

1.3

Valittujen toimintapoliittisten tavoitteiden ja erityisten Interreg-tavoitteiden, niitä vastaavien toimintalinjojen, erityistavoitteiden ja tukimuotojen perustelut, joissa on tarvittaessa käsiteltävä rajatylittävän infrastruktuurin puuttuvia yhteyksiä

Viite: 17 artiklan 4 kohdan c alakohta

Taulukko 1

Valittu toimintapoliittinen tavoite tai erityinen Interreg-tavoite	Valittu erityistavoite	Toimintalinja	Valinnan perustelut
			[2 000 per tavoite]

2. Toimintalinjat [300]

Viite: 17 artiklan 4 kohdan d ja e alakohta

2.1 Toimintalinjan nimi (toistettava kunkin toimintalinjan osalta)

Viite: 17 artiklan 4 kohdan d alakohta

Tekstikenttä [300]

□	Tämä toimintalinja perustuu 17 artiklan 3 kohdan mukaiseen siirtoon

2.1.1

Erityistavoite (toistettava kunkin valitun erityistavoitteen osalta, kun kyse muista toimintalinjoista kuin teknisestä avusta)

Viite: 17 artiklan 4 kohdan e alakohta

2.1.2

Erityistavoitetta koskevan toiminnan lajit, mukaan lukien luettelo suunnitelluista strategisesti tärkeistä toimista, sekä niiden odotettu vaikutus kyseisiin erityistavoitteisiin ja soveltuvin osin makroalue- ja merialuestrategioihin

Viite: 17 artiklan 4 kohdan e alakohdan i alakohta, 17 artiklan 9 kohdan c alakohdan ii alakohta

Tekstikenttä [7 000 ]

Luettelo suunnitelluista strategisesti tärkeistä toimista

Tekstikenttä [2 000 ]

Osa-alueen 4 Interreg-ohjelmat:

Viite: 17 artiklan 9 kohdan c alakohdan i alakohta

Ainoan tuensaajan määritelmä tai rajattu luettelo tuensaajista ja tuen myöntämismenettely

Tekstikenttä [7 000 ]

2.1.3 Indikaattorit

Viite: 17 artiklan 4 kohdan e alakohdan ii alakohta, 17 artiklan 9 kohdan c alakohdan iii alakohta

Taulukko 2: Tuotosindikaattorit

Toimintalinja

Erityistavoite

[5]

Indikaattori

Mittayksikkö

[255]

Välitavoite (2024)

[200]

Lopullinen tavoite (2029)

[200]

Taulukko 3: Tulosindikaattorit

Toimintalinja	Erityistavoite	ID	Indikaattori	Mittayksikkö	Lähtötaso	Viitevuosi	Lopullinen tavoite (2029)	Tietolähde	Huomautukset

2.1.4 Pääasialliset kohderyhmät

Viite: 17 artiklan 4 kohdan e alakohdan iii alakohta, 17 artiklan 9 kohdan c alakohdan iv alakohta

Tekstikenttä [7 000 ]

2.1.5 Erityiset kohdealueet, mukaan lukien suunnitelmat käyttää yhdennettyjä alueellisia investointeja, yhteisölähteistä paikallista kehittämistä ja muita alueellisia välineitä

Viite: 17 artiklan 4 kohdan e alakohdan iv alakohta

Tekstikenttä [7 000 ]

2.1.6 Rahoitusvälineiden suunniteltu käyttö

Viite: 17 artiklan 4 kohdan e alakohdan v alakohta

Tekstikenttä [7 000 ]

2.1.7 EU:n ohjelmamäärärahojen alustava jakautuminen tukitoimityypeittäin

Viite: 17 artiklan 4 kohdan e alakohdan vi alakohta, 17 artiklan 9 kohdan c alakohdan v alakohta

Taulukko 4: Kokonaisuus 1 – Tukitoimen ala

Toimintalinjan nro	Rahasto	Erityistavoite	Koodi	Määrä (euroa)

Taulukko 5: Kokonaisuus 2 – Rahoitusmuoto

Toimintalinjan nro	Rahasto	Erityistavoite	Koodi	Määrä (euroa)

Taulukko 6: Kokonaisuus 3 – Alueellinen täytäntöönpanomekanismi ja alueellinen painopiste

Toimintalinjan nro	Rahasto	Erityistavoite	Koodi	Määrä (euroa)

2.T. Teknisen avun toimintalinja

Viite: 17 artiklan 4 kohdan f alakohta / Euroopan alueellinen yhteistyö

Tekstikenttä [8 000 ]

Toimintalinjan nro	Rahasto	Koodi	Määrä (euroa)

3. Rahoitussuunnitelma

Viite: 17 artiklan 4 kohdan g alakohta

3.1 Määrärahat vuosittain

Viite: 17 artiklan 4 kohdan g alakohdan i alakohta, 17 artiklan 5 kohdan a alakohdan i–iv alakohta

Taulukko 7

Rahasto	2021	2022	2023	2024	2025	2026	2027	Yhteensä
EAKR
IPA III CBC (1)
Naapuruusalueita koskeva CBC (2)
IPA III (3)
NDICI (4)
MMA-ohjelma – Grönlanti (5)
MMA-ohjelma (6)
Interreg-rahastot (7)
Yhteensä

3.2 Kokonaismäärärahat rahastoittain ja kansallinen yhteisrahoitus

Viite: 17 artiklan 4 kohdan g alakohdan ii alakohta, 17 artiklan 5 kohdan a alakohdan i–iv alakohta, 17 artiklan 5 kohdan b alakohta

Taulukko 8 (*1)

Toimintapoliittisen tavoitteen nro tai tekninen apu	Toimintalinja	Rahasto (soveltuvin osin)	EU:n tuen laskentaperusta (tuki yhteensä tai julkinen tuki)	EU:n rahoitusosuus (a)	Kansallinen rahoitusosuus (b)=(c)+(d)	Kansallisen vastinrahoituksen ohjeellinen jakautuminen		Yhteensä (e)=(a)+(b)	Yhteisrahoitusosuus (f)=(a)/(e)	Kolmansien maiden rahoitusosuudet (tiedoksi)
Toimintapoliittisen tavoitteen nro tai tekninen apu	Toimintalinja	Rahasto (soveltuvin osin)	EU:n tuen laskentaperusta (tuki yhteensä tai julkinen tuki)	EU:n rahoitusosuus (a)	Kansallinen rahoitusosuus (b)=(c)+(d)	Julkinen rahoitus (c)	Yksityinen rahoitus (d)	Yhteensä (e)=(a)+(b)	Yhteisrahoitusosuus (f)=(a)/(e)	Kolmansien maiden rahoitusosuudet (tiedoksi)
	Toimintalinja 1	EAKR
		IPA III CBC (8)
		Naapuruusalueita koskeva CBC (9)
		IPA III (10)
		NDICI (11)
		MMA-ohjelma – Grönlanti (12)
		MMA-ohjelma (13)
		Interreg-rahastot (14)
	Toimintalinja 2	(rahastot kuten edellä)
	Yhteensä	Kaikki rahastot
		EAKR
		IPA III CBC
		Naapuruusalueita koskeva CBC
		IPA III
		NDICI
		MMA-ohjelma – Grönlanti
		MMA-ohjelma
		Interreg-rahastot
	Yhteensä	Kaikki rahastot

4. Toiminta, jolla pyritty varmistamaan ohjelmakumppanien osallistuminen Interreg-ohjelman valmisteluun, sekä näiden kumppanien rooli ohjelman toteutuksessa, seurannassa ja arvioinnissa

Viite: 17 artiklan 4 kohdan h alakohta

Tekstikenttä [10 000 ]

5. Interreg-ohjelman viestintää ja näkyvyyttä koskeva lähestymistapa, myös suunniteltu budjetti

Viite: 17 artiklan 4 kohdan i alakohta

Tekstikenttä [10 000 ]

6. Täytäntöönpanosäännökset

6.1. Ohjelmasta vastaavat viranomaiset

Viite: 17 artiklan 7 kohdan a alakohta

Taulukko 10

Ohjelmaviranomaiset	Laitoksen nimi [255]	Yhteyshenkilön nimi [200]	Sähköposti [200]
Hallintoviranomainen
Kansallinen viranomainen (ohjelmissa, joihin osallistuu kolmansia maita, tapauksen mukaan)
Tarkastusviranomainen
Tarkastajien edustajien ryhmä (ohjelmissa, joihin osallistuu kolmansia maita, tapauksen mukaan)
Elin, jolle komissio suorittaa maksut

6.2. Yhteisen sihteeristön perustamismenettely

Viite: 17 artiklan 7 kohdan b alakohta

Tekstikenttä [3 500 ]

6.3 Rahoitusvastuun jakautuminen osallistuvien jäsenvaltioiden ja soveltuvin osin kolmansien maiden ja MMA:iden kesken hallintoviranomaisen tai komission mahdollisesti tekemien rahoitusoikaisujen varalta

Viite: 17 artiklan 7 kohdan c alakohta

Tekstikenttä [10 500 ]

(1) Osa-alue 1, ulkoinen rajatylittävä yhteistyö

(2) Osa-alue 1, ulkoinen rajatylittävä yhteistyö

(3) Osa-alueet 2 ja 4

(4) Osa-alueet 2 ja 4

(5) Osa-alueet 2 ja 4

(6) Osa-alueet 3 ja 4

(7) EAKR, IPA III, NDICI tai MMA-ohjelma, joissa määräraha yhtenä summana osa-alueissa 2 ja 4

(8) Osa-alue 1, ulkoinen rajatylittävä yhteistyö

(9) Osa-alue 1, ulkoinen rajatylittävä yhteistyö

(10) Osa-alueet 2 ja 4

(11) Osa-alueet 2 ja 4

(12) Osa-alueet 2 ja 4

(13) Osa-alueet 3 ja 4

(14) EAKR, IPA III, NDICI tai MMA-ohjelma, joissa määräraha yhtenä summana osa-alueissa 2 ja 4

(*1) Ennen väliarviointia taulukko sisältää ainoastaan vuosien 2021–2025 määrät.

LISÄYKSET

—	Ohjelma-alueen kartta

—	Tukikelpoisten menojen korvaukset komissiolta jäsenvaltiolle yksikkökustannusten, kertakorvausten ja kiinteämääräisen rahoituksen perusteella

—	Rahoitus, joka ei perustu kustannuksiin

Lisäys 1:	Ohjelma-alueen kartta
Lisäys 2:	Tukikelpoisten menojen korvaukset komissiolta jäsenvaltiolle yksikkökustannusten, kertakorvausten ja kiinteämääräisen rahoituksen perusteella

Tukikelpoisten menojen korvaukset komissiolta jäsenvaltiolle yksikkökustannusten, kertakorvausten ja kiinteämääräisen rahoituksen perusteella

Malli tietojen toimittamiseksi komissiolle

(yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen 88 artikla)

Ehdotuksen jättämispäivä
Tämänhetkinen versio

A. Yhteenveto pääkohdista

Toimintalinja	Rahasto	Arvioitu osuus toimintalinjan kokonaisrahoituksesta, johon yksinkertaistettuja kustannusvaihtoehtoja sovelletaan, prosentteina	Toimityypit		Vastaavat indikaattorit		Indikaattorin mittayksikkö	Yksinkertaistetun kustannusvaihtoehdon tyyppi (vakioyksikkökustannukset, kertakorvaukset tai kiinteämääräinen rahoitus)	Vastaavat vakioyksikkökustannukset, kertakorvaukset tai kiinteämääräinen rahoitus
			Koodi	Kuvaus	Koodi	Kuvaus

B. Toimen tyyppiä koskevat tiedot (täydennettävä jokaisesta toimityypistä)

Saiko hallintoviranomainen tukea ulkopuoliselta yritykseltä alla esitettyjen yksinkertaistettujen kustannusten esittämiseen?

Mikäli sai, ilmoittakaa kyseisen yrityksen nimi:

Kyllä/Ei – Ulkoisen yrityksen nimi

Toimityypit:

1.1.	Toimityypin kuvaus

1.2	Toimintalinja/erityistavoite

1.3	Indikaattorin nimi (1)

1.4	Indikaattorin mittayksikkö

1.5	Vakioyksikkökustannus, kertakorvaus tai kiinteämääräinen rahoitus

1.6

Määrä

1.7	Yksikkökustannuksen, kertakorvauksen tai kiinteämääräisen rahoituksen kattamat kustannuserät

1.8	Kattavatko nämä kustannuserät kaikki toimen tukikelpoiset menot? (Kyllä/Ei)

1.9	Mukauttamismenetelmä

1.10

Mittayksikön toteutumisen tarkastaminen

—	kuvailkaa, mitä asiakirjoja käytetään mittayksikön toteutumisen tarkastamisessa

—	kuvailkaa, mitä tarkastetaan hallinnollisissa tarkastuksissa (myös paikan päällä tehtävissä) ja kuka tarkastaa

—	kuvailkaa tietojen/asiakirjojen keräämistä ja tallentamista koskevia järjestelyjä

1.11	Mahdolliset vääristyneet kannustimet tai indikaattorin aiheuttamat ongelmat, niiden lieventämiskeinot ja arvioitu riskitaso

1.12	Kokonaismäärä (kansallinen ja EU:n), joka on tarkoitus korvata

C. Vakioyksikkökustannusten, kertakorvausten tai kiinteämääräisen rahoituksen laskenta

Vakioyksikkökustannuksen, kertakorvauksen tai kiinteämääräisen rahoituksen laskennassa käytettävien tietojen lähde (kuka on tuottanut, kerännyt ja kirjannut tiedot; minne tiedot on tallennettu; koontipäivät; validointi jne.):

Selvittäkää, miksi ehdotettu menetelmä ja laskelma ovat toimityypin kannalta olennaisia:

Ilmoittakaa, miten laskelmat on tehty, mukaan lukien erityisesti mahdolliset oletukset laadusta tai määristä. Tarvittaessa olisi käytettävä tilastollista näyttöä ja vertailuarvoja ja liitettävä ne tähän liitteeseen muodossa, jota komissio pystyy käyttämään.

Ilmoittakaa, miten on varmistettu, että vakioyksikkökustannuksia, kertakorvausta tai kiinteämääräistä rahoitusta laskettaessa on otettu huomioon ainoastaan tukikelpoiset menot:

Tarkastusviranomais(t)en arvio laskentamenetelmästä ja määristä sekä järjestelyt, joilla varmistetaan tietojen tarkastaminen, laatu, kerääminen ja tallentaminen:

Lisäys 3: Rahoitus, joka ei perustu kustannuksiin

Malli tietojen toimittamiseksi komissiolle

(yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen 89 artikla)

Ehdotuksen jättämispäivä
Tämänhetkinen versio

A. Yhteenveto pääkohdista

Toimintalinja	Rahasto	Määrä, jonka kustannuksiin perustumaton rahoitus kattaa	Toimityypit	Täytettävät edellytykset / saavutettavat tulokset	Vastaavat indikaattorit		Indikaattorin mittayksikkö
					Koodi	Kuvaus




Katettu kokonaismäärä

B. Toimen tyyppiä koskevat tiedot (täytettävä jokaisesta toimityypistä)

Toimityypit:

1.1.	Toimityypin kuvaus

1.2	Toimintalinja/erityistavoite

1.3	Täytettävät edellytykset tai saavutettavat tulokset

1.4	Määräaika edellytysten täyttymiselle tai tulosten saavuttamiselle

1.5	Suoritteita koskevan indikaattorin määritelmä

1.6	Suoritteita koskevan indikaattorin mittayksikkö

1.7	Välisuoritteet (soveltuvin osin), jotka ovat edellytyksenä sille, että komissio maksaa korvauksen, ja korvausaikataulu

Välisuoritteet

Pvm

Määrät

1.8	Kokonaismäärä (ml. EU:n ja kansallinen rahoitus)

1.9	Mukauttamismenetelmä

1.10

Tuloksen saavuttamisen tai edellytyksen täyttymisen (ja tapauksen mukaan välisuoritteiden) tarkastaminen

—	kuvailkaa, mitä asiakirjoja käytetään tuloksen saavuttamisen tai edellytyksen täyttymisen tarkastamisessa

—	kuvailkaa, mitä tarkastetaan hallinnollisissa tarkastuksissa (myös paikan päällä tehtävissä) ja kuka tarkastaa

—	kuvailkaa tietojen/asiakirjojen keräämistä ja tallentamista koskevia järjestelyjä

1.11	Järjestelyt kirjausketjun varmistamiseksi

Ilmoittakaa näistä järjestelyistä vastaava(t) taho(t).

(1) Yhdellä toimityypillä voi olla useita täydentäviä indikaattoreita (esim. yksi tuotosindikaattori ja yksi tulosindikaattori). Tällöin kentät 1.3–1.11 on täytettävä kunkin indikaattorin osalta.

Top

All

Choose the experimental features you want to try