Tiivistelmä

Vaikutustenarviointi digitaalitalouden oikeudenmukaisesta verottamisesta

A. Toimenpiteen tarve

Miksi? Mihin ongelmaan puututaan?

Yhteisöverotuksella pyritään verottamaan liikevoittoa siellä, missä arvo muodostuu. Nykyiset kansainväliset veropuitteet on kuitenkin suunniteltu perinteistä taloutta varten. Niissä ei pystytä ottamaan huomioon digitaalitalouden uusia arvonmuodostustapoja, jotka edellyttävät aiempaa vähempää fyysistä läsnäoloa ja joissa käyttäjien osallisuudella ja aineettomilla hyödykkeillä on keskeinen asema. Tällä on vaikutuksia julkisiin talousarvioihin ja sosiaaliseen oikeudenmukaisuuteen. Tästä syystä yhä useammat jäsenvaltiot toteuttavat yksipuolisia toimenpiteitä, mikä uhkaa pirstaloida sisämarkkinoita.

Mihin aloitteella pyritään?

Ensinnäkin aloitteen odotetaan suojaavan sisämarkkinoiden eheyttä ja moitteetonta toimintaa. Toiseksi sillä pyritään varmistamaan jäsenvaltioiden talouden kestävyys ja estämään digitalisaation haittavaikutukset kansallisiin yhteisöveropohjiin. Kolmanneksi aloite auttaa ylläpitämään sosiaalista oikeudenmukaisuutta ja säilyttämään tasapuoliset toimintaedellytykset kaikkien yritysten välillä.

Mitä lisäarvoa saadaan toimenpiteen toteuttamisesta EU:n tasolla? 

Koska ongelma koskee verotusoikeuksien kansainvälistä jakamista, sitä ei voida käsitellä kattavasti yksittäisten jäsenvaltioiden tasolla. Lisäksi yksittäisten jäsenvaltioiden koordinoimaton toiminta pirstoisi sisämarkkinoita ja loisi yrityksille uusia esteitä tai mahdollisesti porsaanreikiä. Nämä vaikutukset voidaan välttää EU:n tason toimilla.

B. Ratkaisut

Mitä lainsäädännöllisiä ja muita toimenpidevaihtoehtoja on harkittu? Onko jokin vaihtoehto arvioitu parhaaksi? Miksi? 

Ensiksi tarkastellaan kokonaisratkaisua. Päävaihtoehdot:

Vaihtoehto 1: Muutetaan yhteistä yhdistettyä yhteisöveropohjaa (CCCTB) koskevan ehdotuksen sääntöjä;

Vaihtoehto 2: Annetaan direktiivi kiinteän digitaalisen toimipaikan ja voitonjaon periaatteista sekä mukautetaan CCCTB:tä;

Vaihtoehto 3 (parhaaksi arvioitu): Valitaan vaihtoehto 2 ja annetaan lisäksi suositus muuttaa sääntöjä kolmansiin maihin nähden.

Toiseksi tarkastellaan tilapäistä ratkaisua, koska yhteisöverosääntöjen uudistaminen vie aikaa ja koska tavoitteena on välttää jäsenvaltioiden yksipuoliset toimenpiteet. Parhaaksi arvioitu tilapäisratkaisu on direktiivi, joka koskee yhteistä verotusjärjestelmää tietynlaisten digitaalisten toimien alalla.

Mitkä toimijat kannattavat mitäkin vaihtoehtoa? 

Kokonaisratkaisu: Kansallisista veroviranomaisista 14 (21:stä) ja julkiseen kuulemiseen osallistuneista 58 % (446:sta) katsoo, että tämänhetkiset ongelmat voidaan ratkaista parhaiten kokonaisratkaisulla.

Tilapäisratkaisu: Kansallisista veroviranomaisista 10 (21:stä) ja julkiseen kuulemiseen osallistuneista 53 % (446:sta) katsoo, että tämänhetkiset ongelmat voidaan ratkaista parhaiten ”verottamalla tietyistä digitaalisista palveluista saatavia tuloja”.

C. Parhaaksi arvioidun vaihtoehdon vaikutukset

Mitkä ovat parhaaksi arvioidun vaihtoehdon hyödyt (jos parhaaksi arvioitua vaihtoehtoa ei ole, päävaihtoehtojen hyödyt)?

Kokonaisratkaisu: Kokonaisratkaisu parantaisi kansalaisten luottamusta oikeudenmukaisuuden toteutumiseen, koska suuret yritykset, joilla on merkittävää digitaalista toimintaa, eivät voisi paeta verojaan EU:ssa. Yritysten toimintaedellytykset olisivat entistä tasapuolisemmat, koska sääntöjen tarkistaminen poistaisi kilpailun vääristymät. Kansalliset verohallinnot hyötyisivät julkiselle taloudelle aiheutuvista myönteisistä vaikutuksista, koska ratkaisu edistää osaltaan yhteisöverojärjestelmän kestävyyttä pitkällä aikavälillä.

Tilapäisratkaisu: Tilapäisratkaisu parantaisi kansalaisten luottamusta oikeudenmukaisuuden toteutumiseen, koska EU:ssa otettaisiin käyttöön vähimmäistason verotus yrityksille, joiden toiminta pohjautuu lähinnä käyttäjien osallisuuteen ja dataan. Tilapäisratkaisulla vältettäisiin sisämarkkinoiden pirstoutuminen, mikä takaisi vakaat veropuitteet EU:ssa toimiville yrityksille.

Mitkä ovat parhaaksi arvioidun vaihtoehdon kustannukset (jos parhaaksi arvioitua vaihtoehtoa ei ole, päävaihtoehtojen kustannukset)? 

Kokonaisratkaisu: Kokonaisratkaisu lisäisi kaikkien sen soveltamisalaan kuuluvien yritysten sääntelyllistä ja sääntöjen noudattamiseen liittyvää rasitetta. Uuden järjestelmän täytäntöönpanosta koituisi kustannuksia myös kansallisille verohallinnoille, erityisesti tietotekniikan ja henkilöstön koulutuksen suhteen.

Tilapäisratkaisu: Kynnysarvot ylittäville suurille yrityksille asetettaisiin ylimääräisiä raportointivaatimuksia niiden veropohjan laskemiseksi jäsenvaltioissa, joissa ne toimivat. Uuden järjestelmän täytäntöönpanosta koituisi myös aloituskustannuksia kansallisille verohallinnoille, erityisesti tietotekniikan ja henkilöstön koulutuksen suhteen.

Mitkä ovat vaikutukset suuriin yrityksiin sekä pk- ja mikroyrityksiin?

Kokonaisratkaisulla palautettaisiin tasapuoliset toimintaedellytykset monikansallisten yhtiöiden ja pienempien – usein vähemmän digitalisoituneiden tai vähemmän rajatylittävästi toimivien – yritysten välille. Tämä hyödyttäisi pk-yrityksiä ja mikroyrityksiä. Kokonaisratkaisu voi kuitenkin lisätä sääntelyllistä ja sääntöjen noudattamiseen liittyvää rasitetta, millä saattaisi olla laajempia haittavaikutuksia rajatylittävää toimintaa harjoittaville pk-yrityksille.

Tilapäisratkaisulla ei olisi vaikutuksia pk-yrityksiin, koska niiden tulot eivät saavuttaisi kynnysarvoa.

Kohdistuuko kansallisiin talousarvioihin ja viranomaisiin merkittäviä vaikutuksia?

Kokonaisratkaisu edistäisi osaltaan yhteisöverojärjestelmän kestävyyttä pitkällä aikavälillä ja verotulojen oikeudenmukaisempaa jakautumista. Tilapäisratkaisu toisi lisätuloja kansallisiin talousarvioihin, vaikka ne olisivatkin melko maltilliset kapean soveltamisalan ja kynnysarvojen vuoksi.

Onko toimenpiteellä muita merkittäviä vaikutuksia? 

Ehdotuksessa esitetään EU:n visio, jota voidaan käyttää esimerkkinä kansainvälisissä keskusteluissa.

D. Seuranta

Milloin asiaa tarkastellaan uudelleen?

Komissio seuraa lainsäädäntöehdotuksen täytäntöönpanoa. Arviointi olisi toteutettava viiden vuoden kuluttua täytäntöönpanosta.