EUROOPAN KOMISSIO

Bryssel 25.4.2018

COM(2018) 241 final

2018/0114(COD)

Ehdotus

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI

direktiivin (EU) 2017/1132 muuttamisesta rajatylittävien yhtiömuodon muutosten, sulautumisten ja jakautumisten osalta

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

{SWD(2018) 141 final}
{SWD(2018) 142 final}

PERUSTELUT

1.EHDOTUKSEN TAUSTA

Ehdotuksen perustelut ja tavoitteet

EU:n talous tarvitsee terveitä ja kukoistavia yrityksiä, jotka pystyvät toimimaan sisämarkkinoilla vaivattomasti. Tällaisilla yrityksillä on keskeinen rooli talouskasvun edistämisessä, työpaikkojen luomisessa ja investointien houkuttelemisessa Euroopan unioniin. Niiden avulla voidaan lisätä taloudellista ja sosiaalista lisäarvoa koko yhteiskunnalle. Tätä varten yritysten on voitava toimia sellaisessa oikeudellisessa ja hallinnollisessa ympäristössä, joka sekä edistää kasvua että on mukautettu vastaamaan globaalin ja digitaalisen maailman asettamiin uusiin taloudellisiin ja sosiaalisiin haasteisiin mutta jossa ajetaan myös muita oikeutettuja yleisiä etuja, kuten työntekijöiden, velkojien ja vähemmistöosakkeenomistajien etujen suojaaminen, ja tarjotaan viranomaisille kaikki tarvittavat takeet petosten ja väärinkäytösten torjumiseksi.

Tämä on komission tavoitteena sen esittäessä tämän ehdotuksen ja ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi direktiivin (EU) 2017/1132 1 muuttamisesta digitaalisten välineiden ja prosessien käytön osalta yhtiöoikeudessa. Kyseessä on kattava joukko toimenpiteitä oikeudenmukaisten, mahdollistavien ja modernien yhtiöoikeussääntöjen luomiseksi EU:ssa.

Sijoittautumisvapaudella on keskeinen rooli sisämarkkinoiden kehittämisessä, sillä se antaa yrityksille vakaan perustan harjoittaa taloudellista toimintaa toisissa jäsenvaltioissa. Jotta voitaisiin edistää yritysten rajatylittävää liikkuvuutta EU:ssa, on olennaisen tärkeää ottaa huomioon niiden tarpeet ja ominaispiirteet. EU:ssa on noin 24 miljoonaa yritystä, joista noin 80 prosenttia on pääomayhtiöitä. Pääomayhtiöistä noin 98–99 prosenttia on pk-yrityksiä.

Käytännössä sijoittautumisvapauden hyödyntäminen on yrityksille kuitenkin edelleen vaikeaa. Yksi syy näihin vaikeuksiin on se, että yhtiöoikeutta ei EU:ssa ole mukautettu riittävästi rajatylittävän liikkuvuuden tarpeisiin: se ei tarjoa yritysten kannalta parhaita mahdollisia edellytyksiä siten, että käytettävissä olisi selkeä, ennakoitavissa oleva ja asianmukainen oikeudellinen kehys, joka voisi johtaa talouden toimeliaisuuden lisääntymiseen, erityisesti pk-yritysten osalta, kuten vuoden 2015 sisämarkkinastrategiassa 2 todetaan.

Yritysten uudelleenjärjestelyt ja niissä tapahtuvat muutokset, kuten rajatylittävät yhtiömuodon muutokset, sulautumiset ja jakautumiset, ovat osa yritysten elinkaarta ja niiden kannalta luonnollinen tapa kasvaa, mukautua muuttuvaan ympäristöön ja tutkia mahdollisuuksia uusilla markkinoilla. Samaan aikaan näistä muutoksista aiheutuu seurauksia yritysten sidosryhmille, erityisesti työntekijöille, velkojille ja osakkeenomistajille. Näin ollen on tärkeää, että sidosryhmien suojaaminen pysyy yritysmaailman jatkuvasti lisääntyvän ylikansallistumisen tahdissa. Tällä hetkellä kuitenkin oikeudellinen epävarmuus ja yritysten tiettyjä rajatylittäviä järjestelyjä koskevien sääntöjen osittainen soveltumattomuus ja myös niiden puuttuminen kokonaan tarkoittaa sitä, että olemassa ei ole selkeää kehystä, jolla voitaisiin varmistaa näiden sidosryhmien tehokas suoja. Tässä tilanteessa sidosryhmille annettava suoja voi näin ollen olla tehotonta tai riittämätöntä. Yritysten rajatylittäviä järjestelyjä voidaan edistää myös oikeudellisella ympäristöllä, jossa säädetään takeista väärinkäytöksiä vastaan ja luodaan näin luottamusta sisämarkkinoita kohtaan.

Sen vuoksi on tärkeää saada käyttöön sisämarkkinoiden potentiaali poistamalla rajatylittävän kaupan esteitä, helpottamalla markkinoille pääsyä, lisäämällä luottamusta ja edistämällä kilpailua mutta suojata samalla sidosryhmiä tehokkaasti ja oikeasuhteisella tavalla. Tällä ehdotuksella on kaksi tavoitetta: toisaalta sillä pyritään laatimaan täsmälliset ja kattavat menettelyt, jotka koskevat rajatylittäviä yhtiömuodon muutoksia, jakautumisia ja sulautumisia, jotta voidaan edistää rajatylittävää liikkuvuutta EU:ssa. Toisaalta sen myötä pyritään samalla tarjoamaan yritysten sidosryhmille riittävä suoja, jotta voidaan turvata sisämarkkinoiden oikeudenmukaisuus. Tällaiset toimet ovat osa syvempien ja oikeudenmukaisempien sisämarkkinoiden luomista, mikä on yksi nykyisen komission painopistealoista.

Rajatylittävät yhtiömuodon muutokset

Rajatylittävä yhtiömuodon muutos on tehokas ratkaisu yhtiöille, jotka haluavat siirtyä toiseen jäsenvaltioon ilman että ne menettävät oikeushenkilöllisyyttään tai joutuvat neuvottelemaan liiketoimintasopimuksiaan uudelleen. Yhtiömuodon muutos on erityisen houkutteleva vaihtoehto pienille yhtiöille, joilla ei ole riittäviä taloudellisia resursseja hakea kallista oikeudellista neuvontaa ja toteuttaa rajatylittävää sulautumista. 3 Tämä päätelmä pätee rajatylittäviin yhtiömuodon muutoksiin erityisesti kun otetaan huomioon unionin tuomioistuimen viimeaikainen oikeuskäytäntö. Euroopan unionin tuomioistuin on katsonut, että SEUT-sopimuksen 49 artiklassa taattu sijoittautumisvapaus sisältää oikeuden siihen, että yhtiöt, joiden kotipaikka on yhdessä jäsenvaltiossa, voivat rajatylittävän yhtiömuodon muutoksen kautta siirtää kotipaikkansa toiseen jäsenvaltioon menettämättä oikeushenkilöllisyyttään. 4  

Erityisesti hiljattain asiassa Polbud 5 antamassaan tuomiossa unionin tuomioistuin on vahvistanut yhtiöiden oikeuden toteuttaa rajatylittäviä yhtiömuodon muutoksia sijoittautumisvapauden perusteella. Tuomioistuin katsoi, että sijoittautumisvapautta sovelletaan, jos pelkästään yhtiön sääntömääräinen kotipaikka siirretään jäsenvaltiosta toiseen ilman että siirto koskee yhtiön tosiasiallista kotipaikkaa, jos jäsenvaltio, johon uusi yhtiö perustetaan, hyväksyy yhtiön rekisteröinnin jopa ilman taloudellisen toiminnan harjoittamista siellä: tässä tapauksessa SEUT-sopimuksen 49 artiklassa ei vaadita tällaisen taloudellisen toiminnan harjoittamista edellytyksenä vapauden soveltamiselle. 6 Unionin tuomioistuin palautti lisäksi mieleen, että yhdenmukaistamistoimien puuttuessa jäsenvaltiot ovat toimivaltaisia päättämään yhtiön liittymäperusteesta sen kansalliseen oikeuteen ja näin ollen soveltamaan maahan tuleviin yhtiöihin omia perustamiseen sovellettavia vaatimuksiaan. 7 Unionin tuomioistuin muistutti myös aikaisemmasta oikeuskäytännöstään, jonka mukaan väärinkäyttönä ei ole pidettävä sellaisenaan sitä, että yhtiön sääntömääräinen tai tosiasiallinen kotipaikka sijoitetaan tietyn jäsenvaltion lainsäädännön mukaisesti, jotta hyödyttäisiin edullisemmasta lainsäädännöstä. Asiassa Polbud katsottiin, että kansallinen sääntö, jossa yhtiön purkaminen asetetaan edellytykseksi yhtiön rajatylittävälle siirrolle, on perusteeton ja suhteeton rajoitus ja näin ollen sääntöjenvastainen. 8  

Polbud-tuomiossa selvennettiin rajatylittävien yhtiömuodon muutosten asiayhteyttä. Mutta koska unionin tuomioistuin on oikeuslaitokseen kuuluva elin, se ei voi luoda menettelyjä, joiden mukaisesti tällaiset yhtiömuodon muutokset olisivat mahdollisia, eikä määrittää siihen liittyviä aineellisia edellytyksiä. Kun rajatylittäviä yhtiömuodon muutoksia ei ole yhdenmukaistettu EU:n tasolla, kansallisessa lainsäädännössä voidaan edelleen vahvistaa säännöt, jotka koskevat noudatettavaa menettelyä sekä vähemmistöosakkeenomistajien, velkojien ja työntekijöiden suojaamista tai verotukseen liittyvien tai muunlaisten väärinkäytösten torjuntaa rajatylittävien yhtiömuodon muutosten yhteydessä. On arvioitava tapauskohtaisesti, ovatko tällaiset säännöt EU:n oikeuden ja erityisesti sijoittautumisvapauden mukaisia. Tämä johtaa oikeusvarmuuden kannalta epätyydyttävään tilanteeseen, jolla on kielteisiä vaikutuksia yhtiöille, sidosryhmille ja jäsenvaltioille.

Tällä hetkellä yhtiöt, jotka haluavat siirtää sääntömääräisen kotipaikkansa toiseen jäsenvaltioon, ovat riippuvaisia jäsenvaltioiden laeista. Jos asiaa koskevia lakeja on laadittu, ne ovat usein yhteensopimattomia tai vaikeita yhdistää keskenään. Lisäksi yli puolessa jäsenvaltioista ei ole annettu mitään erityisiä sääntöjä, joilla mahdollistetaan rajatylittävät yhtiömuodon muutokset. Kielteiset vaikutukset kohdistuvat erityisesti pk-yrityksiin, sillä niillä ei useinkaan ole resursseja toteuttaa rajatylittäviä menettelyjä kalliiden ja monimutkaisten vaihtoehtoisten menetelmien välityksellä.

Tämä tarkoittaa myös sitä, että sidosryhmien, kuten työntekijöiden, velkojien ja vähemmistöosakkeenomistajien suojaaminen on usein tehotonta tai riittämätöntä sääntöjen puutteen tai niiden päällekkäisyyden tai ristiriitaisuuden vuoksi. Kun kyse on työntekijöiden suojaamisesta, henkilöstön osallistumisoikeuksia koskevien yhdenmukaisten takeiden puuttuessa yhtiöt saattavat käyttää rajatylittävää yhtiömuodon muutosta ja näitä osallistumisoikeuksia koskevien takeiden puutetta henkilöstön osallistumismahdollisuuksien heikentämiseen tai poistamiseen toiseen jäsenvaltioon muuttaessaan. Lisäksi yhdenmukaistettujen sääntöjen puuttuminen voi johtaa postilaatikkoyhtiöiden käyttöön vilpillisiin tarkoituksiin. Tällöin kaikkein vakavimmissa tapauksissa esimerkiksi järjestäytyneet rikollisryhmät voivat kätkeä ja hämärtää yritysten tosiasialliset omistajat ja edunsaajat hyödyntääkseen tilannetta rahanpesuun.

Tämän vuoksi EU:n lainsäätäjän on puututtava asiaan ja määritettävä rajatylittäviä yhtiömuodon muutoksia koskevat säännöt, joihin kuuluvat riittävät ja oikeasuhteiset työntekijöitä, velkojia ja osakkeenomistajia koskevat takeet. Näin voidaan luoda dynaamiset ja oikeudenmukaiset sisämarkkinat. Euroopan parlamentti on jo esittänyt tämänsuuntaisia kehotuksia. 9 On erityisen tärkeää, että työntekijät tai heidän edustajansa osallistuvat menettelyyn Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin 8. periaatteen mukaisesti: heille olisi erityisesti tiedotettava ja heitä olisi kuultava hyvissä ajoin heidän kannaltaan tärkeistä asioista, jotka liittyvät yhtiöiden rajatylittäviin yhtiömuodon muutoksiin. Yritysten liikkuvuuden on kuljettava käsi kädessä kansallisen sosiaali- ja työlainsäädännön mukaisten oikeuksien suojaamisen kanssa.

Edellä esitetyn perusteella rajatylittäviä yhtiömuodon muutoksia koskevilla yhdenmukaistetuilla säännöillä on kaksi päätavoitetta:

- mahdollistetaan se, että yhtiöt, erityisesti mikro- ja pienyritykset, pystyvät toteuttamaan rajatylittävät yhtiömuodon muutokset hallitusti, tehokkaasti ja tuloksellisesti;

- suojataan voimakkaimpien vaikutusten kohteena olevia sidosryhmiä, kuten työntekijöitä, velkojia ja osakkeenomistajia, soveltuvalla ja oikeasuhtaisella tavalla.

Ehdotuksella annettaisiin yhtiöille mahdollisuus siirtyä yli rajojen muuttamalla yhden jäsenvaltion oikeudellinen muoto toisen jäsenvaltion vastaavaksi oikeudelliseksi muodoksi. Näin on tarkoitus varmistaa, että yhtiöt säilyttävät oikeushenkilöllisyytensä koko prosessin ajan, ilman että niitä on tarpeen purkaa tai asettaa selvitystilaan lähtöjäsenvaltiossa, ja että ne voivat luoda uuden yksikön kohdejäsenvaltiossa.

Tavoitteena on tarjota käyttöön rajatylittäviä yhtiömuodon muutoksia koskeva täsmällinen, jäsennelty ja monikerroksinen menettely, jolla rajatylittävän yhtiömuodon muutoksen lainmukaisuuden valvonnan varmistaa kaikkien asiaan liittyvien tosiseikkojen ja tietojen perusteella ensin lähtöjäsenvaltion toimivaltainen viranomainen ja toiseksi kohdejäsenvaltio. Menettelyn olennainen näkökohta on se, että sillä estettäisiin sellaiset rajatylittävät yhtiömuodon muutokset, joiden todetaan merkitsevän väärinkäyttöä, eli kun kyseessä ovat keinotekoiset järjestelyt, joilla pyritään saamaan perusteettomia veroetuja tai kohtuuttomasti rajoittamaan työntekijöiden, velkojien tai vähemmistöjäsenten lakisääteisiä tai sopimusperusteisia oikeuksia.

Menettelyn ensimmäinen vaihe olisi laatia rajatylittävää yhtiömuodon muuttamista koskeva suunnitelma sekä osakkeenomistajille ja työntekijöille osoitettavat kaksi kohdennettua kertomusta, joissa käsitellään rajatylittävästä yhtiömuodon muutoksesta heille aiheutuvia seurauksia. Lisäksi keskisuurten ja suurten yhtiöiden on esitettävä toimivaltaiselle viranomaiselle hakemus siitä, että tämä nimittää riippumattoman asiantuntijan, joka tutkii yhtiön laatimien suunnitelmien ja kertomusten tietojen paikkansapitävyyden. Riippumattoman asiantuntijan kirjallinen lausunto tarjoaisi myös tietopohjan arvioinnille, joka toimivaltaisen viranomaisen on suoritettava muun muassa edellä mainitun väärinkäytösten riskin suhteen. Asiantuntijan lausunto julkistetaan, joten se ei voi sisältää mitään yhtiön toimittamia luottamuksellisia tietoja. Suunnitelmat, kertomukset ja lausunto on tarkoitus asettaa julkisesti saataville, ja asianomaiset sidosryhmät voivat esittää niistä huomautuksia.

Tämän jälkeen yhtiön on päätettävä yhtiökokouksessa, jatkaako se rajatylittävän yhtiömuodon muutoksen toteuttamista. Tämä päätös sekä asian kannalta merkitykselliset tiedot ja asiakirjat toimitetaan tämän jälkeen lähtöjäsenvaltion toimivaltaiselle kansalliselle viranomaiselle, joka päättää, antaako se yhtiömuodon muutosta edeltävän todistuksen. Viranomaisen suorittama valvonta koostuisi kahdesta vaiheesta: ensimmäisessä vaiheessa, jonka kesto rajoittuu yhteen kuukauteen, toimivaltainen viranomainen tutkii, onko rajatylittävä yhtiömuodon muutos lainmukainen. Viranomainen määrittää, täyttyvätkö kaikki direktiivissä ja kansallisessa lainsäädännössä asetetut rajatylittävän yhtiömuodon muutoksen edellytykset, kuten se, että yhtiö on maksukykyinen, vaadittava osakkeenomistajien enemmistö on hyväksynyt yhtiömuodon muutoksen yhtiökokouksessa ja työntekijöitä, vähemmistöosakkeenomistajia ja velkojia suojataan direktiivissä säädetyn toimivallan puitteissa. Tässä vaiheessa viranomainen määrittää myös, onko kyseessä keinotekoinen järjestely. Ellei viranomainen esitä tutkimuksen ensimmäistä vaihetta varten asetetun yhden kuukauden määräajan päättyessä vastalauseita, se antaa yhtiömuodon muutosta edeltävän todistuksen. Jos yhden kuukauden määräajan päättyessä on varmaa, että kyseinen rajatylittävä yhtiömuodon muutos on lainvastainen, viranomainen kieltäytyy myöntämästä yhtiömuodon muutosta edeltävää todistusta. Jos viranomaisella taas on yhden kuukauden määräajan päättyessä vakavia epäilyksiä siitä, että yhtiömuodon muutos saattaa olla lainvastainen, se ilmoittaa yhtiölle suorittavansa perusteellisen tarkastelun edellä mainittujen väärinkäytösten varalta. Perusteellinen tarkastelu on saatettava päätökseen ja lopullinen päätös on tehtävä kahden kuukauden kuluessa.

Jos tällaisen valvonnan jälkeen annetaan yhtiömuodon muutosta edeltävä todistus, se toimitetaan viipymättä kohdejäsenvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle. Tämän jälkeen kohdejäsenvaltio kohdistaa valvonnan menettelyn siihen osaan, joka toteutetaan kohdejäsenvaltion lainsäädännön mukaisesti. Kohdejäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen on varmistettava, että yhtiömuotoaan muuttanut yhtiö täyttää sen kansallisen lainsäädännön säännökset, jotka koskevat yhtiöiden perustamista (esimerkiksi sitä, onko yhtiöllä tosiasiallinen kotipaikka sen alueella), ja tarvittaessa, että henkilöstön osallistumista koskevat järjestelyt on määritetty sääntöjenmukaisesti. Kun oikeudellinen tarkastus on suoritettu, yhtiö rekisteröidään kohdejäsenvaltion rekisteriin ja poistetaan lähtöjäsenvaltion rekisteristä. Tällöin yhtiömuodon muutoksesta tulee lainvoimainen. Kaiken rekistereiden välisen yhteydenpidon olisi tapahduttava kaupparekistereiden yhteenliittämisjärjestelmän (BRIS) kautta.

Rajatylittävät sulautumiset

Rajatylittäviä sulautumisia koskevassa direktiivissä 10 vahvistettiin pääomayhtiöitä koskeva EU:n tasolla yhdenmukaistettu menettely. Se johti rajatylittävien sulautumien huomattavaan lisääntymiseen EU- ja ETA-maissa. Vuosien 2008 ja 2012 välillä rajatylittävien sulautumien määrä kasvoi 173 prosenttia, mikä osoittaa, että direktiivillä perustettu menettely lisäsi rajatylittävää toimintaa merkittävästi. Sidosryhmät (kuten lakiasiaintoimistot, kaupparekisterit ja ammattiliitot), joita haastateltiin vuonna 2013 direktiivin soveltamisesta tehtyä tutkimusta varten, olivat tyytyväisiä uusiin menettelyihin ja menettelyjen yksinkertaistamiseen sekä totesivat kustannusten pienentyneen ja määräaikojen lyhentyneen yhdenmukaistettujen puitteiden ansiosta.

Huolimatta siitä, että rajatylittäviä sulautumisia koskevan direktiivin toiminnan arvioinnin 11 tulos oli yleisesti ottaen myönteinen, siinä havaittiin tiettyjä ongelmia, jotka hankaloittavat voimassa olevien sääntöjen täyden tehokkuuden ja vaikuttavuuden saavuttamista.

Vuoden 2015 sisämarkkinastrategiassa 12 mainittiin yhtiölainsäädännön epävarmuustekijät yhtenä esteenä, josta pk-yritykset valittavat sisämarkkinoilla ja todettiin, että jatkossa komissio ”tarkastelee myös tarvetta päivittää rajatylittäviä sulautumisia koskevia nykyisiä sääntöjä ja mahdollisuutta täydentää niitä säännöillä, jotka koskevat rajatylittäviä jakautumisia”. 

Euroopan parlamentti korosti direktiivin myönteisiä vaikutuksia ja sitä, että direktiivi on helpottanut pääomayhtiöiden rajatylittäviä sulautumisia Euroopan unionissa sekä vähentänyt niihin liittyviä kustannuksia ja hallintomenettelyjä. 13 Euroopan parlamentti totesi kuitenkin myös, että direktiiviä on tarpeen tarkistaa sen toiminnan parantamiseksi. 14

Todetuista esteistä suurimmat liittyvät siihen, ettei aineellisia sääntöjä ole yhdenmukaistettu erityisesti velkojien ja vähemmistöosakkeenomistajien suojaamisen osalta ja ettei käytettävissä ole nopeutettuja menettelyjä (eli yksinkertaistettuja menettelyjä vähemmän monimutkaisten sulautumien osalta). Lisäksi todettiin, että rajatylittäviä sulautumisia koskevassa menettelyssä ei nykyisellään oteta riittävässä määrin huomioon digitaalisia välineitä ja prosesseja (esim. asiakirjojen toimittamisessa viranomaisille tai jakamisessa niiden välillä). Myös sitä on arvosteltu, että työntekijöille ei tiedoteta riittävästi rajatylittävän sulautumisen yksityiskohdista ja vaikutuksista. Sidosryhmät vahvistivat nämä tehottomuustekijät kuulemisprosessin aikana.

Kun kyse on velkojien ja vähemmistöosakkeenomistajien suojaamisesta, rajatylittäviä sulautumisia koskevissa voimassa olevissa säännöissä vahvistetaan vähimmäissäännöt, jotka ovat lähinnä menettelysääntöjä, ja aineellinen suoja jätetään kansallisen lainsäädännön varaan. Tämän vuoksi jäsenvaltioiden lainsäädäntöjen välillä on edelleen eroja. Direktiivissä säädetään esimerkiksi ainoastaan, että velkojien suojaamiseen sovelletaan kansallisia sääntöjä, joita ei ole määritelty tarkemmin. Vastaavasti direktiivissä vahvistetaan joitakin sääntöjä, jotka koskevat osakkeenomistajia yleisesti (esim. tiedotus sulautumissuunnitelman välityksellä, asiantuntijalausunnot, äänestykset yhtiökokouksissa), mutta jätetään jäsenvaltioiden vastuulle päättää, ottavatko ne käyttöön lisätoimia vähemmistöosakkeenomistajien suojaamiseksi. Kun tarkastellaan henkilöstön osallistumismahdollisuuksia yhtiön hallituksen tasolla, voimassa oleviin sääntöihin sisältyy asiaa koskeva kattava kehys. Säännöissä ei kuitenkaan edellytetä sulautumiseen osallistuvien yhtiöiden antavan työntekijöille minkäänlaisia tarkkoja ja kattavia tietoja rajatylittävästä sulautumisesta. Tällä hetkellä työntekijöiden tilannetta käsitellään ainoastaan yleisellä tavalla pääasiassa osakkeenomistajille suunnatussa johdon kertomuksessa.

Yksinkertaistettujen menettelyjen suhteen nykyiset säännöt tarjoavat vain vähäisiä mahdollisuuksia. Niissä sallitaan riippumattoman asiantuntijan lausunnosta luopuminen, jos kaikki osakkeenomistajat ovat yhtä mieltä eivätkä edellytä asiantuntijan lausuntoa tai yhtiökokouksen hyväksyntää, kun kyseessä on emoyhtiön ja sen kokonaan omistaman tytäryhtiön sulautuminen.

Tällä ehdotuksella pyritään korjaamaan nämä puutteet. Siinä säädetään velkojien ja osakkeenomistajien suojaa koskevista yhdenmukaisista säännöistä. Sen mukaan yhtiön olisi tarjottava velkojille ja osakkeenomistajille kaavailtu suoja rajatylittävää yhtiömuodon muuttamista koskevassa suunnitelmassa. Velkojat, jotka eivät ole tyytyväisiä tarjottuun suojaan, voivat hakea asianomaisilta hallinto- tai oikeusviranomaisilta riittäviä takeita. Olisi oletettava, ettei rajatylittävä sulautuminen vaikuta sulautumiseen osallistuvien yhtiöiden velkojiin, jos riippumaton asiantuntija on arvioinut niiden tilanteen ja katsonut, ettei vaikutusta ole, tai velkojille on tarjottu oikeutta maksuun joko takauksen antanutta kolmatta osapuolta vastaan tai sulautumisen kautta muodostettavaa yhtiötä vastaan.

Jäsenvaltiot voivat edelleen soveltaa omaa lainsäädäntöään, joka koskee verojen tai sosiaaliturvamaksujen maksamisen suojaamista, jos kyseiset säännöt poikkeavat tämän ehdotuksen tarjoamasta suojasta.

Osakkeenomistajilla, jotka eivät äänestäneet rajatylittävän sulautumisen puolesta tai joilla ei ole äänioikeutta, olisi oikeus vaatia osakkeidensa lunastamista (myydä osuutensa) ja saada asianmukainen korvaus. Jäsenvaltioiden olisi lisäksi varmistettava, että sulautumiseen osallistuvien yhtiöiden osakkeenomistajat, jotka eivät vastustaneet rajatylittävää sulautumista mutta katsoivat, että esitetty osakkeiden vaihtosuhde oli epäasianmukainen, voivat riitauttaa rajatylittävää sulautumista koskevan yhteisen suunnitelman mukaisen vaihtosuhteen kansallisessa tuomioistuimessa. Lisäksi ehdotetuilla säännöillä varmistetaan, että työntekijöille tiedotetaan asianmukaisesti seurauksista, joita suunnitellulla rajatylittävällä sulautumisella on heidän kannaltaan. Ehdotuksessa säädetään myös digitaalisten välineiden ja menettelyjen käytöstä koko rajatylittäviä sulautumisia koskevan menettelyn yhteydessä sekä asiaa koskevien tietojen vaihtamisesta kaupparekistereiden yhteenliittämisjärjestelmän avulla. Lopuksi ehdotuksessa otetaan niin pitkälti kuin mahdollista käyttöön uusia mahdollisuuksia yksinkertaistaa menettelyjä.

Rajatylittävät jakautumiset

Yhtiö voi haluta käyttää sijoittautumisvapauttaan myös toteuttamalla rajatylittävän jakautumisen. Rajatylittävien yhtiömuodon muutosten ja sulautumisten tapaan rajatylittävät jakautumiset tarjoavat yhtiöille tavan muuttaa tai yksinkertaistaa organisaatiorakennettaan, sopeutua muuttuviin markkinaolosuhteisiin ja hyödyntää uusia liiketoimintamahdollisuuksia toisessa jäsenvaltiossa. Tämän näkemyksen vahvistivat rajatylittäviä sulautumisia ja jakautumisia koskeneeseen vuonna 2015 toteutettuun kuulemiseen vastanneet tahot. 15 Rajatylittävien jakautumisten osalta nykytilanne EU:n jäsenvaltioissa vaikuttaa kuitenkin erittäin pirstoutuneelta.

Yhtiöiden rajatylittävien jakautumisten osalta ei ole laadittu yhdenmukaistettua oikeudellista kehystä, vaikka myös jakautumisilla on tärkeä rooli jäsenvaltioiden talousympäristössä.

EU:n nykyisessä oikeudellisessa kehyksessä säädetään ainoastaan yhtiöiden rajatylittävistä sulautumisista, kun taas rajatylittäviin jakautumisiin sovelletaan kansallisia sääntöjä, jos sellaiset on annettu. Tällä hetkellä vain alle puolessa jäsenvaltioista on yhtiöiden rajatylittäviä jakautumisia koskevat kansalliset säännöt. Koska olemassa ei ole rajatylittäviin jakautumisiin sovellettavaa luotettavaa oikeudellista kehystä, yhtiöiden on vaikea päästä toisen jäsenvaltion markkinoille, ja usein niiden on etsittävä kalliita vaihtoehtoja suorille menettelyille.

Kansallisten vaatimusten erilaisuus vaikeuttaa rajatylittävien järjestelyjen organisoimista ja tekee niistä monimutkaisempia ja kalliimpia. Vaikka jäsenvaltiot sallisivatkin yhtiöiden rajatylittävän jakautumisen, asiaa koskevat kansalliset säännökset poikkeavat usein toisistaan tai ovat jopa keskenään yhteensopimattomia. Joissakin jäsenvaltioissa suoran rajatylittävän jakautumisen toteuttaminen ei edes ole mahdollista.

Oikeudellinen epävarmuus ja yhtiöiden rajatylittävää liikkuvuutta koskevien sääntöjen puuttuminen tai monimutkaisuus tarkoittaa myös sitä, että olemassa ei ole selkeää kehystä, jolla voitaisiin varmistaa sidosryhmien tehokas suojaaminen. Tämä voi jopa johtaa tilanteeseen, jossa jotkin yhtiöt voivat käyttää sijoittautumisvapautta väärin. Näin ollen on ratkaisevan tärkeää luoda oikeudellinen kehys, jolla varmistetaan oikeudenmukainen tasapaino sen välillä, että on tarpeen tarjota yhtiöille suotuisa liiketoimintaympäristö EU:ssa, mutta samalla on suojattava sidosryhmien oikeutettuja etuja.

Vuoden 2015 sisämarkkinastrategiassa 16 mainittiin yhtiölainsäädännön epävarmuustekijät yhtenä esteenä, josta pk-yritykset valittavat sisämarkkinoilla, ja todettiin, että jatkossa komissio ”tarkastelee myös tarvetta päivittää rajatylittäviä sulautumisia koskevia nykyisiä sääntöjä ja mahdollisuutta täydentää niitä säännöillä, jotka koskevat rajatylittäviä jakautumisia”. 

- mahdollistetaan se, että yhtiöt voivat toteuttaa rajatylittävät jakautumiset hallitusti, tehokkaasti ja tuloksellisesti;

- suojataan voimakkaimpien vaikutusten kohteena olevia sidosryhmiä, kuten työntekijöitä, velkojia ja osakkeenomistajia, soveltuvalla ja oikeasuhtaisella tavalla.

Koska rajatylittäviin jakautumisiin liittyvät riskit ovat samankaltaisia kuin rajatylittävien yhtiömuodon muutosten riskit, yhtiömuodon muutosten osalta ehdotettu jäsennelty ja monikerroksinen menettely on tarpeen myös jakautumisten kohdalla. Tällaisella menettelyllä varmistettaisiin, että jakautuvan yhtiön jäsenvaltion toimivaltainen viranomainen ja vastaanottavien yhtiöiden jäsenvaltioiden viranomaiset valvovat rajatylittävän jakautumisen lainmukaisuutta kaikkien asiaan liittyvien tosiseikkojen ja tietojen perusteella. Kuten yhtiömuodon muutosten kohdalla, menettelyn olennainen näkökohta on se, että sillä estettäisiin sellaiset rajatylittävät jakautumiset, joiden todetaan merkitsevän väärinkäyttöä, eli kun kyseessä ovat keinotekoiset järjestelyt, joilla pyritään saamaan perusteettomia veroetuja tai kohtuuttomasti rajoittamaan työntekijöiden, velkojien tai vähemmistöjäsenten lakisääteisiä tai sopimusperusteisia oikeuksia.

Koska väärinkäytösten riskien käsitteleminen on monimutkaista tilanteessa, jossa jakautuvan yhtiön varat ja vastuut siirretään olemassa oleviin yhtiöihin eri jäsenvaltioissa, päätettiin säännellä ainoastaan tilannetta, jossa perustetaan uusia yhtiöitä rajatylittävän jakautumisen välityksellä. Tässä vaiheessa ei säännellä hankkimalla tapahtuvaa rajatylittävää jakautumista eli tilannetta, jossa yhtiö siirtää varansa ja vastuunsa useammalle kuin yhdelle olemassa olevalle yhtiölle. Kansallisella tasolla (jos nykyiset säännöt koskevat tällaisia tilanteita), tällaiseen menettelyyn sisältyy sidosryhmien etujen suojaamisen tutkiminen yhdessä jäsenvaltiossa, kun taas rajatylittävissä yhteyksissä se voi edellyttää monien eri jäsenvaltioiden viranomaisten osallistumista. Sitä, olisiko myös hankkimalla tapahtuvat rajatylittävät jakautumiset sisällytettävä direktiivin soveltamisalaan, voitaisiin arvioida sen jälkeen, kun on saatu ensimmäiset kokemukset rajatylittäviä jakautumisia koskevien uusien sääntöjen soveltamisesta.

Rajatylittävien yhtiömuodon muutosten tapaan menettelyn ensimmäinen vaihe olisi laatia rajatylittävää jakautumista koskeva suunnitelma sekä osakkeenomistajille ja työntekijöille osoitettavat kaksi kohdennettua kertomusta, joissa käsitellään niille rajatylittävästä jakautumisesta aiheutuvia seurauksia. Lisäksi keskisuurten ja suurten yhtiöiden on esitettävä toimivaltaiselle viranomaiselle hakemus siitä, että tämä nimittää riippumattoman asiantuntijan, joka tutkii yhtiön laatimien suunnitelmien ja kertomusten tietojen paikkansapitävyyden. Riippumattoman asiantuntijan kirjallinen lausunto tarjoaisi myös tietopohjan arvioinnille, joka toimivaltaisen viranomaisen on suoritettava muun muassa edellä mainitun väärinkäytösten riskin suhteen. Asiantuntijan lausunto julkistetaan, joten se ei voi sisältää mitään yhtiön toimittamia luottamuksellisia tietoja. Suunnitelmat, kertomukset ja lausunto on tarkoitus asettaa julkisesti saataville, ja asianomaiset sidosryhmät voivat esittää niistä huomautuksia.

Sen jälkeen jakautuvan yhtiön on päätettävä yhtiökokouksessa, jatkaako se rajatylittävän jakautumisen toteuttamista. Tämä päätös sekä asian kannalta merkitykselliset tiedot ja asiakirjat toimitetaan tämän jälkeen jakautuvan yhtiön jäsenvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle, joka päättää, antaako se jakautumista edeltävän todistuksen. Viranomaisen suorittama valvonta koostuu kahdesta vaiheesta: toinen niistä on pakollinen ja toinen vapaaehtoinen. Ensimmäisessä vaiheessa, jonka kesto rajoittuu yhteen kuukauteen, toimivaltainen viranomainen tutkii, onko rajatylittävä jakautuminen lainmukainen. Viranomainen määrittää, täyttyvätkö kaikki direktiivissä ja kansallisessa lainsäädännössä asetetut rajatylittävän jakautumisen edellytykset, kuten se, että yhtiö on maksukykyinen, vaadittava osakkeenomistajien enemmistö on hyväksynyt rajatylittävän jakautumisen yhtiökokouksessa ja työntekijöitä, vähemmistöosakkeenomistajia ja velkojia suojataan direktiivissä säädetyn toimivallan puitteissa. Se myös määrittää, ollaanko luomassa keinotekoista järjestelyä, jolla pyritään saamaan perusteettomia veroetuja tai rajoittamaan kohtuuttomasti työntekijöiden, velkojien tai vähemmistöjäsenten lakisääteisiä tai sopimusperusteisia oikeuksia. Ellei viranomainen esitä yhden kuukauden määräajan päättyessä vastalauseita, se antaa jakautumista edeltävän todistuksen. Jos on varmaa, että kyseinen rajatylittävä jakautuminen on lainvastainen, viranomainen antaa päätöksen, jossa se kieltäytyy myöntämästä jakautumista edeltävää todistusta. Jos viranomaisella taas on vakavia epäilyksiä siitä, että jakautuminen saattaa olla lainvastainen, se ilmoittaa jakautuvalle yhtiölle suorittavansa perusteellisen tarkastelun edellä mainittujen väärinkäytösten varalta. Perusteellinen tarkastelu on saatettava päätökseen ja lopullinen päätös on tehtävä kahden kuukauden kuluessa perusteellisen tarkastelun aloittamisesta.

Jos tällaisen valvonnan suorittamisen jälkeen annetaan jakautumista edeltävä todistus, se toimitetaan viipymättä vastaanottavien yhtiöiden jäsenvaltioiden toimivaltaisille viranomaisille. Tämän jälkeen toimivaltaiset viranomaiset kohdistavat valvonnan menettelyn siihen osaan, joka toteutetaan niiden lainsäädännön mukaisesti. Vastaanottavien yhtiöiden jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten on varmistettava, että yhtiöt täyttävät tarvittaessa niiden kansallisen lainsäädännön säännökset yhtiöiden perustamisesta (esimerkiksi siitä, onko yhtiöllä tosiasiallinen kotipaikka sen alueella). Niiden pitäisi tarkastaa myös, onko henkilöstön osallistumista koskevat järjestelyt määritetty lainmukaisesti. Kun oikeudellinen tarkastus on suoritettu, jakautuminen rekisteröidään ja kirjataan kaikkiin asian kannalta merkityksellisiin kaupparekistereihin. Kaiken rekistereiden välisen yhteydenpidon olisi tapahduttava kaupparekistereiden yhteenliittämisjärjestelmän (BRIS) kautta.

Yhdenmukaisuus muiden alaa koskevien politiikkojen säännösten kanssa

Ehdotetut säännöt sopivat yhteen seuraavien säädösten kanssa ja pyrkivät täydentämään niitä: eurooppalaisen yritysneuvoston perustamisesta tai työntekijöiden tiedottamis- ja kuulemismenettelyn käyttöönottamisesta yhteisönlaajuisissa yrityksissä tai yritysryhmissä 6 päivänä toukokuuta 2009 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/38/EY (uudelleenlaadittu toisinto), työntekijöiden joukkovähentämistä koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä 20 päivänä heinäkuuta 1998 annettu neuvoston direktiivi 98/59/EY, työntekijöiden oikeuksien turvaamisesta yrityksen luovutuksen yhteydessä 12 päivänä maaliskuuta 2001 annettu neuvoston direktiivi 2001/23/EY ja työntekijöille tiedottamista ja heidän kuulemistaan koskevista yleisistä puitteista Euroopan yhteisössä 11 päivänä maaliskuuta 2002 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2002/14/EY. Erityisesti rajatylittävään sulautumiseen tai jakautumiseen osallistuvien yhtiöiden työntekijöiden oikeuksia voidaan suojata myös direktiivin 2001/23/EY mukaisesti. Ehdotetuilla säännöillä on tarkoitus tuoda työntekijöille lisäsuojaa lisäämällä avoimuutta ja tehostamalla työntekijöille kohdistettavaa tiedotusta suunnitellusta rajatylittävästä yhtiömuodon muutoksesta, sulautumisesta tai jakautumisesta.

Yhdenmukaisuus unionin muiden politiikkojen kanssa

Samalla tämä aloite sopii yhteen syvemmän ja oikeudenmukaisemman talous- ja rahaliiton luomisen tavoitteen kanssa ja siihen kuuluvan Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin, erityisesti sen 8. periaatteen kanssa. Siinä esitetään keskeisiä periaatteita ja oikeuksia, joilla tuetaan oikeudenmukaisia ja moitteettomasti toimivia työmarkkinoita ja hyvinvointijärjestelmiä. 23  Erityisesti sen myötä, että aloitteella lisätään läpinäkyvyyttä asian kannalta merkityksellisten sidosryhmien, kuten työntekijöiden kannalta, sillä edistetään suoraan periaatetta, jonka mukaan työntekijöillä tai heidän edustajillaan on oikeus saada tietoa ja tulla kuulluiksi hyvissä ajoin heidän kannaltaan merkityksellisissä asioissa. Tämä koskee varsinkin yritysten siirtoa, uudelleenjärjestelyä ja sulautumisia sekä joukkoirtisanomisia.

Tämä aloite on linjassa oikeudenmukaisen ja tehokkaan yhtiöverojärjestelmän käyttöönottamista Euroopan unionissa koskevan tavoitteen 24 kanssa. Neuvosto on viime vuosina hyväksynyt useita toimenpiteitä yhtiöveron kiertoa vastaan. Neuvoston direktiivissä (EU) 2015/2376 25 säädetään pakollisesta jäsenvaltioiden välisestä automaattisesta tietojenvaihdosta verotusta koskevista ennakkopäätöksistä ja ennakkohinnoittelusopimuksista. Lisäksi neuvoston direktiivissä (EU) 2016/881 26 säädetään monikansallisten yritysten maakohtaisia raportteja koskevien tietojen pakollisesta automaattisesta vaihdosta. Neuvoston direktiivissä (EU) 2016/1164 27 vahvistetaan sisämarkkinoiden toimintaan suoraan vaikuttavien veron kiertämisen käytäntöjen torjuntaa koskevat säännöt , mukaan lukien maastapoistumisveroa koskevat säännökset, joilla estetään yrityksiä välttymästä veroilta niiden siirtäessä varojaan. Neuvostossa päästiin 13. maaliskuuta 2018 poliittiseen sopimukseen komission ehdotuksesta 28 direktiiviksi, joka koskee välittäjille asetettua pakollista vaatimusta ilmoittaa verosuunnittelun järjestelyistä. Ehdotus on tarkoitus hyväksyä pian.

Erityisesti yhtiöitä koskevien tietojen rajatylittävän saatavuuden paraneminen edistää oikeudenmukaisen verotuksen varmistamista siellä, missä voitot ovat syntyneet. Ehdotuksella luotavat takeet sellaisia tapauksia vastaan, joissa yhtiömuodon muutos- ja jakautumismenettelyjä käytetään väärin luomaan keinotekoisia järjestelyjä perusteettomien veroetujen saamiseksi, edistävät EU:n pyrkimyksiä torjua veropetoksia ja veronkiertoa.

2.OIKEUSPERUSTA, TOISSIJAISUUSPERIAATE JA SUHTEELLISUUSPERIAATE

Oikeusperusta

Toissijaisuusperiaate (jaetun toimivallan osalta)

Näiden ongelmien ratkaiseminen EU:n tasolla yksittäisten jäsenvaltioiden toimien sijaan tuo selkeää lisäarvoa. Suurimmat rajatylittävien yhtiömuodon muutosten ja jakautumisten toteuttamiseen liittyvät vaikeudet johtuvat toisistaan poikkeavista, ristiriitaisista tai päällekkäisistä kansallisista menettelysäännöistä ja säännöistä, jotka liittyvät velkojien, työntekijöiden (kuten henkilöstön osallistumisen) ja vähemmistöosakkeenomistajien suojaamiseen, sekä siitä, ettei kaupparekisterien yhteenliittämisjärjestelmiä käytetä riittävässä määrin. Rajatylittäviä sulautumisia koskevien nykyisten sääntöjen toimivuuden suurimmat tehottomuustekijät johtuvat pääasiassa toisistaan poikkeavista, ristiriitaisista tai päällekkäisistä kansallisista säännöistä, jotka liittyvät velkojien ja vähemmistöosakkeenomistajien suojaamiseen, siitä, ettei kaupparekisterien yhteenliittämisjärjestelmiä käytetä riittävässä määrin, tai muista epäjohdonmukaisuuksista tai oikeudellisesta epävarmuudesta, joka aiheutuu jäsenvaltioiden toisistaan poikkeavista säännöistä, kuten kirjanpitosäännöistä. Nämä haasteet edellyttävät luonteensa vuoksi toimia EU:n tasolla. Jäsenvaltiot eivät yksinään toimimalla voi riittävällä tavalla ratkaista vaikeuksia, jotka liittyvät rajatylittävien järjestelyjen toimivuuden tehostamiseen, koska kansallisten sääntöjen ja menettelyjen olisi sovittava yhteen, jotta ne toimisivat rajatylittävässä tilanteessa ja jotta parannettaisiin rajatylittäviä järjestelyjä. Näitä esteitä ei voida poistaa pelkästään tukeutumalla SEUT-sopimuksen 49 artiklan suoraan soveltamiseen, koska tämä edellyttäisi niihin puuttumista tapauskohtaisesti rikkomusmenettelyillä asianomaisia jäsenvaltioita vastaan. Lisäksi monien esteiden poistaminen edellyttää kansallisten lainsäädäntöjärjestelmien ennakkokoordinointia sekä hallinnollisen yhteistyön käynnistämistä.

Edellä esitetyn perusteella EU:n kohdennetut toimet ovat toissijaisuusperiaatteen mukaisia.

Suhteellisuusperiaate

Suhteellisuusperiaatteen osalta ehdotetut säännöt vaikuttavat vastaavan tavoitetta laatia selkeät ja tarkoituksenmukaiset yhtiöitä koskevat säännöt ja suojata myös sidosryhmiä, kuten vaikutustenarvioinnissa määritettiin. Vaikutustenarvioinnissa selostetaan siinä tarkasteltujen vaihtoehtojen kustannukset ja hyödyt yritysten, sidosryhmien ja jäsenvaltioiden kannalta ottaen huomioon kaikki tarpeelliset seikat, mukaan lukien yhteiskunnalliset hyödyt ja poliittinen toteutettavuus. Esimerkiksi ehdotetun rajatylittäviä yhtiömuodon muutoksia koskevan menettelyn arvioidaan johtavan 12 000–19 000 euron säästöihin järjestelyä kohden. Sisämarkkinoilla toimivat yhtiöt voisivat säästää yhteensä 176–280 miljoonaa euroa viiden vuoden aikana.

Vaikuttaa siltä, että ehdotetut toimet eivät ylitä sitä, mikä on tarpeen tavoitteiden saavuttamiseksi ja että ehdotettujen toimenpiteiden myönteiset vaikutukset ylittävät mahdolliset kielteiset vaikutukset (vaikutustenarvioinnin kohta 6.3).

Toimintatavan valinta

3.JÄLKIARVIOINTIEN, SIDOSRYHMIEN KUULEMISTEN JA VAIKUTUSTENARVIOINTIEN TULOKSET

Jälkiarvioinnit/toimivuustarkastukset

Nykyisen rajatylittäviä sulautumisia koskevan direktiivin 31 jälkiarviointi 32 suoritettiin paremman sääntelyn vaatimuksia vastanneiden arviointiperusteiden mukaisesti. Arvioinnin tärkeimpinä lähteinä oli tutkimus The Application of the Cross-Border Mergers Directive 33 , jonka komissio oli tilannut ulkopuoliselta toimeksisaajalta, lisätutkimuksia 34 ja kaksi julkista kuulemista (vuosilta 2015 ja 2017), joissa kerättiin sidosryhmien näkemyksiä rajatylittävien sulautumisten toimivuudesta.

Analyysi johti myönteiseen yleisarvioon rajatylittäviä sulautumisia koskevan direktiivin vaikuttavuudesta, tehokkuudesta, merkityksellisyydestä, johdonmukaisuudesta ja EU-tason lisäarvosta. Kaiken kaikkiaan rajatylittäviä sulautumisia koskeva direktiivi on lisännyt merkittävästi rajaylittäviä sulautumisia, mikä vastaa sen tavoitetta helpottaa tällaisia sulautumisia ja lisätä sisämarkkinoiden tarjoamia mahdollisuuksia.

Huolimatta yleisesti ottaen myönteisestä tuloksesta arvioinnissa havaittiin kuitenkin tiettyjä ongelmia, jotka hankaloittavat direktiivin täyden tehokkuuden ja vaikuttavuuden saavuttamista. Esteistä suurimmat liittyvät siihen, ettei aineellisia sääntöjä ole yhdenmukaistettu erityisesti velkojien ja vähemmistöosakkeenomistajien suojaamisen osalta ja ettei direktiivin mukaan käytettävissä ole nopeutettuja (eli yksinkertaistettuja) menettelyjä. Jos kaupparekisterien yhteenliittämistä hyödynnettäisiin laajemmin, voitaisiin lisätä synergiaa ja yhdenmukaisuutta muun yhtiöoikeuslainsäädännön kanssa.

Sidosryhmien kuuleminen

Komissio on ollut aktiivisesti yhteydessä sidosryhmiin ja toteuttanut kattavia kuulemisia koko vaikutustenarviointiprosessin ajan. Kuulemismenettelyyn sisältyi verkossa järjestetty julkinen kuuleminen, sidosryhmien tapaamisia ja keskusteluja jäsenvaltioiden asiantuntijoiden kanssa sekä useita selvityksiä. Kaikki tällä tavoin kerätyt tiedot otettiin huomioon ehdotuksessa.

Vuonna 2015 käynnistettiin uusi julkinen kuuleminen, jossa keskityttiin rajatylittäviin sulautumisiin ja jakautumisiin. Siihen saatiin 151 vastausta. 35 Vastaajat suhtautuivat pitkälti myönteisesti uuden rajatylittäviä jakautumisia koskevan menettelyn käyttöönottoon, sillä suurin osa heistä katsoi, että velkojien, vähemmistöosakkeenomistajien ja työntekijöiden oikeuksien suojaaminen ovat tärkeimpiä käsiteltäviä kysymyksiä. Noin 72 prosenttia kantansa ilmaisseista vastaajista katsoi, että rajatylittäviä jakautumisia koskevien lainsäädännöllisten vaatimusten yhdenmukaistamisella autettaisiin yrityksiä ja helpotettaisiin rajatylittävää toimintaa, sillä näin vähennettäisiin rajatylittävään jakautumiseen suoraan liittyviä kustannuksia. Keskeisiksi käsiteltäviksi kysymyksiksi määriteltiin menettelytapakysymykset ja sidosryhmien suojaaminen. Lisäksi 68 prosenttia vastaajista katsoi EU-sääntöjen puuttumisesta johtuvan oikeudellisen epävarmuuden olevan suurin este rajatylittävän jakautumisen toteuttamiselle, ja 51 prosenttia vastaajista piti nykyisten menettelyjen kestoa ja monimutkaisuutta erittäin ongelmallisina. Rajatylittävien sulautumisten osalta 88 prosenttia vastaajista kannatti velkojien suojan yhdenmukaistamista, ja heistä 75 prosenttia oli täydelliseen yhdenmukaistamiseen perustuvan lähestymistavan kannalla. Ylivoimaisesti suurin osa heistä katsoi, että paras suoja voitaisiin tarjota takauksen muodossa ja että velkojan suoja-ajan alkamispäivän määrittäminen olisi yhdenmukaistettava. Lisäksi vähemmistöosakkeenomistajien suojaamisen osalta 66 prosentin enemmistö kannatti yhdenmukaistamista, ja heistä 71 prosenttia mahdollisimman laajaa yhdenmukaistamista. Täyden yhdenmukaistamisen kannattajista 70 prosenttia katsoi, että vähemmistöosakkeenomistajille olisi annettava oikeus vaatia osakkeiden lunastamista riittävää rahavastiketta vastaan. Lisäksi 62 prosenttia vastaajista suhtautui myönteisesti nopeutettuun menettelyyn.

Yritysryhmittymät kannattivat yhtiömuodon muuttamismenettelyn käyttöönottoa vastaavin prosenttiosuuksin kuin viranomaiset. Yritysryhmittymistä noin 44 prosenttia katsoi, että EU:n olisi erittäin tärkeää puuttua tähän kysymykseen, 22 prosenttia katsoi, että on tärkeää, ja 22 prosenttia, että on vähemmän tärkeää puuttua siihen. Sekä ammattiliitot että notaarit kannattivat yhtiömuodon muuttamista koskevia uusia menettelysääntöjä kohtuullisessa määrin (74 % ammattiliitoista ja 79 % notaareista katsoi, että EU:n puuttuminen asiaan on vähemmän tärkeää). Sekä ammattiliitot että notaarien edustuselin CNUE painottivat, että yhtiöiden olisi sallittava siirtää sääntömääräinen kotipaikkansa vain siinä tapauksessa, että se liittyy niiden tosiasiallisen kotipaikan siirtämiseen. Ammattiliitot korostivat lisäksi sitä, että työntekijöiden tiedotus-, kuulemis- ja osallistumisoikeuksista huolehtimiseksi tarvitaan horisontaalinen väline. Myös tiedemaailman edustajat kannattivat yleisesti ottaen yhtiömuodon muuttamista koskevan menettelyn käyttöönottoa. Jotkut tiedemaailman edustajat katsoivat, että jäsenvaltioiden olisi voitava määritellä omat vaatimuksensa, joita olisi noudatettava niiden lainsäädännön mukaisesti, sekä saatava päättää, vaativatko ne tosiasiallisen kotipaikan siirtämistä. Lisäksi esitettiin, että digitalisointia olisi hyödynnettävä mahdollisimman laajasti (eli tietojen julkaisemiseen ja yhtiörekisterien väliseen tiedonvaihtoon). Toiset tahot ehdottivat, että jäsenvaltion olisi voitava estää yhtiömuodon muutos ainoastaan hyvin poikkeuksellisissa olosuhteissa yleisen edun perusteella.

Rajatylittävien sulautumisten osalta suurin osa sidosryhmistä, jotka vastasivat vuoden 2017 kuulemiseen, mainitsi ongelmakysymyksiksi samat seikat kuin vuoden 2015 julkisessa kuulemisessa: velkojien, vähemmistöosakkeenomistajien ja työntekijöiden oikeuksien suojaaminen.

Suurin osa vuoden 2017 kuulemiseen vastanneista kansallisista viranomaisista oli sitä mieltä, että rajatylittäviä sulautumisia koskevissa voimassa olevissa säännöissä on ongelmia ja että nämä ongelmat haittaavat sisämarkkinoiden toimintaa, mutta vaihtelevassa määrin. Suhtautuminen siihen, miten tärkeää EU:n olisi toteuttaa toimia nykyisten sääntöjen muuttamiseksi, oli vaihtelevaa. Takeiden osalta kaikki vastanneet kansalliset viranomaiset olivat sitä mieltä, että velkojien suojaa koskeviin toimenpiteisiin olisi puututtava, ja 70 prosenttia oli sitä mieltä, että myös vähemmistöosakkeenomistajien suojaan olisi puututtava. Yhteensä 80 prosenttia katsoi, että on tärkeää yhdenmukaistaa velkojien suojan sekä menettelylliset että aineelliset näkökohdat ja 50 prosenttia katsoi olevan tärkeää, että vähemmistöosakkeenomistajat pystyvät estämään sulautumisen ja vastustamaan osakkeiden vaihtoa.

Myös elinkeinoelämän järjestöt, jotka vastasivat vuoden 2017 kuulemiseen, suhtautuivat yleisesti ottaen myönteisesti tarpeeseen muuttaa direktiiviä rajatylittävien sulautumisten osalta. Elinkeinoelämän järjestöjen esille ottamat seikat koskivat sääntöjen yksinkertaistamista (nopeutettu menettely), velkojien ja vähemmistöosakkeenomistajien suojaamista koskevien sääntöjen yhdenmukaistamista, työntekijöiden suojaamista koskevien sääntöjen yksinkertaistamista sekä sitä, että olisi syytä poistaa joissakin jäsenvaltioissa voimassa oleva vaatimus, jonka mukaan sulautumismenettelyt on allekirjoitettava julkisen notaarin läsnä ollessa.

Myös ammattiliitot suhtautuivat myönteisesti rajatylittäviä sulautumisia koskevien sääntöjen muuttamiseen. Niiden ensisijaisena päämääränä oli kuitenkin vahvistaa työntekijöiden suojaa tiedottamisen, kuulemisen ja osallistumisoikeuksien parantamisen välityksellä. Notaarien enemmistö puolestaan katsoi, että nykyinen direktiivi toimii erittäin hyvin, eikä heidän mielestään tällä alalla ole tarpeen toteuttaa mitään uusia EU:n toimenpiteitä.

Rajatylittävien jakautumisten osalta kaikki kuulemiseen vastanneet viranomaiset kannattivat rajatylittäviä jakautumisia koskevia uusia sääntöjä. Niistä 40 prosenttia katsoi, että EU:n puuttuminen asiaan on erittäin tärkeää.

Elinkeinoelämän järjestöt kannattivat vahvasti uusia sääntöjä, sillä 44 prosenttia vastanneista piti EU:n puuttumista asiaan erittäin tärkeänä ja 26 prosenttia piti puuttumista tärkeänä. Notaarit ilmaisivat kohtuullista tukea uutta aloitetta kohtaan. Ammattiliitot suhtautuivat hyvin epäileväisesti jakautumisiin niiden työntekijöille aiheuttamien riskien vuoksi. Ne kuitenkin totesivat, että jos jäsenvaltiot tekevät jakautumisia koskevan myönteisen päätöksen, työntekijöille tiedottamista ja heidän kuulemistaan koskevia sääntöjä olisi lujitettava.

Valtaosa rajatylittäviä jakautumisia koskevaa uutta menettelyä kannattaneista vastaajista totesi yleisenä huomiona, että menettelyn olisi noudatettava tiiviisti rajatylittäviä sulautumisia koskevaa voimassa olevaa direktiiviä.

Sidosryhmien näkemyksiä koottiin myös useissa kokouksissa. Yhtiöoikeuspakettia koskeva kuulemismenettely käynnistyi yhtiöoikeuden asiantuntijaryhmässä (CLEG) vuonna 2012. Vuosina 2012–2014 asiantuntijaryhmän kokouksissa keskityttiin vuonna 2012 laadittuun yhtiöoikeutta sekä yritysten hallinnointi- ja ohjausjärjestelmää koskevaan toimintasuunnitelmaan. Vuosina 2015 ja 2016 pidetyissä kokouksissa puolestaan pääpaino oli digitalisoinnin näkökohdissa. Vuonna 2017 pidettiin kolme asiantuntijaryhmän kokousta, joissa käytiin konkreettista keskustelua yhtiöoikeuspaketin kannalta merkityksellisistä kysymyksistä (digitalisoinnista, rajatylittävistä sulautumisista, jakautumisista ja yhtiömuodon muutoksista). Näissä kokouksissa komissio kehotti jäsenvaltioiden asiantuntijoita esittämään näkemyksensä tietyistä kysymyksistä.

Komissio kutsui yhtiöoikeuden asiantuntijaryhmän vuonna 2017 pidettyihin kokouksiin jäsenvaltioiden asiantuntijoiden lisäksi myös sidosryhmien edustajia, jotka nousivat esiin vuosien 2013, 2015 ja 2017 julkisissa kuulemisissa. Sidosryhmät edustivat yrityksiä, työntekijöitä ja oikeusalan ammatteja. Sidosryhmät korostivat tarvetta helpottaa rajatylittäviä järjestelyjä, mutta yhtiöiden jäsenten, työntekijöiden ja velkojien etuja olisi suojattava riittävin takein. Rajatylittävää yhtiömuodon muuttamista koskeva aloite saa yleisesti ottaen laajaa kannatusta, kunhan käytössä on riittävät takeet. Sulautumisten osalta jäsenvaltioiden edustajat antoivat yleisen tukensa aloitteelle, mutta ilmoittivat, että konkreettinen ratkaisu edellytti syvempää keskustelua. Sidosryhmistä mikään ei vastustanut rajatylittäviä sulautumisia koskevien sääntöjen tarkistamista, mutta näkemykset poikkesivat toisistaan sen tärkeysasteen suhteen. Rajatylittävien jakautumisten osalta jäsenvaltioiden edustajat kannattivat aloitetta yleisesti, mutta keskusteltavaa näytti jäävän vielä täsmällisistä, erityisesti erilaisiin oikeusperinteisiin pohjautuvista ratkaisuista. Kaikkien sidosryhmien paitsi ammattiliittojen yleinen näkemys oli, että rajatylittäviä jakautumisia koskeva uusi menettely olisi erittäin hyödyllinen ja että sen olisi seurattava tiiviisti rajatylittäviä sulautumisia koskevan voimassa olevan direktiivin säännöksiä.

Asiantuntijatiedon keruu ja käyttö

Vaikutustenarviointi

Sääntelyntarkastelulautakunta tarkasteli 11. lokakuuta 2017 vaikutustenarviointiraporttia, joka kattaa digitalisoinnin, rajatylittävät järjestelyt ja lainvalintasäännöt yhtiöoikeuden alalla 36 . Lautakunta antoi kielteisen lausunnon 13. lokakuuta 2017. Esitettyjä suosituksia käsiteltiin uudelleen vaikutustenarvioinnin tarkistetussa versiossa, joka toimitettiin lautakunnalle 20. lokakuuta 2017. Lautakunta antoi 7. marraskuuta 2017 myönteisen lausunnon, joka sisältää varaumia.

Ehdotuksen soveltamisalan yhteydessä olisi määritettävä, minkä tyyppiset yhtiöt voivat hyödyntää rajatylittäviä yhtiömuodon muutoksia ja rajatylittäviä jakautumisia koskevia yhdenmukaistettuja sääntöjä ja menettelyjä sekä rajatylittäviä sulautumisia koskevia muutettuja sääntöjä. Näin ollen vaikutustenarvioinnissa selitetään, miksi rajatylittäviä sulautumisia koskevien sääntöjen nykyinen soveltamisala (eli pääomayhtiöt) on tehokkain ratkaisu kaikkien rajatylittävien järjestelyjen kannalta huolimatta joistakin kehotuksista laajentaa sitä kattamaan myös henkilöyhtiöt ja osuuskunnat. Tämä johtuu siitä, että nykyisten tietojen mukaan rajatylittäviä sulautumisia koskevien sääntöjen käyttö on hyvin vähäistä muiden yhteisöjen kuin pääomayhtiöiden parissa. Rajatylittävissä sulautumisissa mukana olevien yhtiöiden joukossa 66 prosenttia vastaanottavista yhtiöistä ja 70 prosenttia sulautumiseen osallistuvista yhtiöistä oli yksityisiä osakeyhtiöitä ja 32 prosenttia vastaanottavista yhtiöistä ja 28 prosenttia sulautumiseen osallistuvista yhtiöistä oli julkisia osakeyhtiöitä. 37 Lisäksi soveltamisalan laajentaminen johtaisi mahdollisiin EU:n yhtiöoikeuteen ja kirjanpitosääntöihin liittyviin käytännön vaikeuksiin, sillä niitä sovelletaan ainoastaan pääomayhtiöihin.

Kun kyse on rajatylittäviä yhtiömuodon muutoksia ja jakautumisia koskevien uusien menettelysääntöjen käyttöönotosta, vaikutustenarvioinnissa tarkasteltiin vaihtoehtoa 0 (perusskenaario), jossa voimassa ei olisi rajatylittäviä yhtiömuodon muutoksia ja jakautumisia koskevia menettelysääntöjä, ja sitä verrattiin vaihtoehtoon 1, jossa käyttöön otettaisiin yhdenmukaistetut EU:n menettelyt, joiden mukaisesti yhtiöt voivat toteuttaa suoria rajatylittäviä yhtiömuodon muutoksia ja jakautumisia. Menettelysääntöjen puute tekee rajatylittävistä yhtiömuodon muutoksista ja jakautumisista erittäin vaikeita tai jopa mahdottomia. Vain muutamissa jäsenvaltioissa on voimassa rajatylittäviä yhtiömuodon muutoksia ja jakautumisia koskevia kansallisia menettelyjä, ja ne eivät useinkaan sovi yhteen. Yhtiöiden on näin ollen käytettävä kalliita epäsuoria menettelyjä, rajatylittäviä sulautumisia koskevan direktiivin analogista soveltamista ja unionin tuomioistuimen oikeuskäytäntöä, jos oikeusalan toimijat ja kaupparekisterit ovat tietoisia oikeuskäytännöstä. Jos otettaisiin käyttöön rajatylittäviä yhtiömuodon muutoksia ja jakautumisia koskevat uudet menettelysäännöt, tilanne olisi yhtiöiden kannalta huomattavan selkeä ja näin vähennettäisiin merkittävästi niille yhtiöille aiheutuvia kustannuksia, jotka haluavat toteuttaa rajatylittävän yhtiömuodon muutoksen tai jakautumisen. Lisäksi olisi kansallisten kaupparekisterien kannalta selkeää erottaa selvästi toisistaan ajankohta, jolloin yritys voidaan merkitä kaupparekisteriin kohdejäsenvaltiossa ja poistaa kaupparekisteristä lähtöjäsenvaltiossa. Näin vältetään asiassa Polbud 38 käsiteltyjen kaltaisten tilanteiden syntyminen.

Vähemmistöosakkeenomistajien suojaamisen osalta vaikutustenarvioinnissa arvioitiin vaihtoehtoa 0 (perusskenaario), joka koostui vähemmistöosakkeenomistajien suojaa koskevista nykyisistä säännöistä, ja verrattiin sitä vaihtoehtoihin 1 ja 2. Vaihtoehdossa 1 otettaisiin käyttöön yhdenmukaistetut säännöt sisämarkkinoilla. Se perustuisi rajatylittäviä sulautumisia koskeviin sääntöihin, mutta lisäksi siinä luotaisiin yhdenmukaistetut säännöt. Parhaaksi arvioidussa vaihtoehdossa 2 luotaisiin samat yhdenmukaistetut säännöt kuin vaihtoehdossa 1, mutta jäsenvaltiot voisivat säätää lisätakeista. Tämä vaihtoehto tarjoaisi vähemmistöosakkeenomistajille sopivimman suojan. Vaikka vaihtoehto 2 saattaisi merkitä yhtiöille jonkin verran sääntöjen noudattamisesta aiheutuvia kustannuksia, se vähentäisi merkittävästi yhtiöiden kustannuksia ja rasitteita verrattuna perusskenaarioon ja tarjoaisi paremman oikeusvarmuuden, vähentäisi oikeudellisen neuvonnan tarvetta ja tarjoaisi yhtiöille kustannussäästöjä verrattuna perusskenaarioon. Parhaaksi arvioitu vaihtoehto 2 tarjoaa parhaan tasapainon kustannusten vähentämisen, korkean suojatason ja jäsenvaltioiden käytössä olevan joustavuuden välillä.

Velkojien suojan osalta vaikutustenarvioinnissa tarkasteltiin vaihtoehtoa 0 (perusskenaario), jossa voimassa olevat rajatylittäviä sulautumisia koskevat säännöt säilytettäisiin muuttumattomina eikä velkojien suojaamista rajatylittävien yhtiömuodon muutosten ja jakautumisten yhteydessä sovellettavia EU:n sääntöjä laadittaisi. Sitä verrattiin vaihtoehtoon 1, jossa tarjottaisiin yhdenmukaistetut säännöt velkojien suojaamiseksi, ja vaihtoehtoon 2, jossa tarjottaisiin samat yhdenmukaistetut säännöt kuin vaihtoehdossa 1, mutta jäsenvaltiot voisivat säätää lisätakeista. Parhaaksi arvioitu vaihtoehto 2 tarjoaisi parhaan tasapainon kustannusten vähentämisen, korkean suojatason ja jäsenvaltioiden käytössä olevan joustavuuden välillä. Sekä vaihtoehto 1 että 2 vähentäisivät huomattavasti yhtiöille aiheutuvia kustannuksia ja rasitteita perusskenaarioon verrattuna, sillä velkojien suojaa koskevat yhdenmukaiset säännöt parantaisivat oikeusvarmuutta ja vähentäisivät kaikkiin rajatylittäviin järjestelyihin liittyvän oikeudellisen neuvonnan tarvetta. Vaihtoehto 1 toisi yhtiöille suurimmat säästöt, kun taas vaihtoehdosta 2 koituvat säästöt saattaisivat olla pienempiä, koska jäsenvaltiot voisivat säätää lisätakeista, jotka saattaisivat olla joillekin yhtiöille kalliita ja vaivalloisia (esimerkiksi velvoite takausten antamisesta kaikille velkojille). Velkojille tarjotun suojan osalta vaihtoehto 2 mahdollistaisi kattavamman ja kohdennetumman suojan kuin vaihtoehto 1, koska jäsenvaltioille annetaan mahdollisuus arvioida velkojien suojaamisen kansallisia erityispiirteitä ja ottaa käyttöön lisätakeita.

Työntekijöiden kuulemisen ja osallistumisen ja heille tiedottamisen osalta vaikutustenarvioinnissa verrattiin vaihtoehtoa (perusskenaario), jossa sovellettaisiin henkilöstön osallistumista koskevia, rajatylittäviä sulautumisia koskevaan direktiiviin sisältyviä nykyisiä sääntöjä, vaihtoehtoon 1, jossa sovellettaisiin henkilöstön osallistumista hallintoelimiin rajatylittävissä sulautumissa koskevia nykyisiä sääntöjä myös rajatylittäviin jakautumisiin ja yhtiömuodon muuttamiseen. Lisäksi perusskenaariota verrattiin vaihtoehtoon 2, joka koostuisi kohdennetuista muutoksista voimassa oleviin rajatylittäviä sulautumisia koskeviin sääntöihin, mutta samalla säädettäisiin täsmällisistä toimenpiteistä, jotka koskevat rajatylittävien jakautumisten ja yhtiömuodon muutosten yhteydessä suuremmiksi koettuja työntekijöihin kohdistuvia riskejä. Parhaaksi arvioitu vaihtoehto 2 koostuu useista osatekijöistä, joiden yhteisvaikutuksen on tarkoitus tarjota riittävä suoja työntekijöille. Takeisiin kuuluisi kaikkien rajatylittävien järjestelyjen osalta uusi yhtiön johdon laatima erityinen kertomus, jossa kuvataan rajatylittävän sulautumisen vaikutuksia työllisyyteen ja työntekijöiden tilanteeseen. Lisäksi takeisiin kuuluisi niin kutsuttu väärinkäytöksiä koskeva sääntö. Sen mukaan yhtiön toteuttaessa rajatylittävän järjestelyn jälkeisten kolmen vuoden aikana muita rajatylittäviä tai kotimaisia järjestelyjä se ei voisi heikentää henkilöstön osallistumisjärjestelmää. Sääntö perustuu voimassa oleviin rajatylittäviä sulautumisia koskeviin sääntöihin, mutta sitä mukautettaisiin niin, että se kattaa myöhempien kotimaisten yhtiömuodon muutosten, sulautumisten ja jakautumisten lisäksi myös muut rajatylittävät ja kotimaiset järjestelyt. Tässä vaihtoehdossa käyttöön otettaisiin lisäksi tarkat säännöt, jotka koskevat rajatylittävien jakautumisten ja yhtiömuodon muutosten yhteydessä käytäviä neuvotteluja. Vaikutustenarvioinnissa analysoitiin näiden kohdennettujen muutosten kustannuksia ja hyötyjä ja tultiin siihen tulokseen, että vaikka yhtiöille aiheutuu mahdollisesta kertomuksen laatimisesta vähäisiä vaatimusten noudattamiseen liittyviä lisäkustannuksia, niitä merkittävämpää on työntekijöiden suojaamisen parantuminen ja siitä seuraava yhteiskunnallinen hyöty.

Vaikutustenarvioinnissa tarkasteltiin myös sitä, miten torjutaan väärinkäytösten riskiä, kuten ns. postilaatikkoyhtiöiden yleistymistä väärinkäytöstarkoituksessa esimerkiksi työelämän normien tai sosiaaliturvamaksujen välttämiseksi taikka aggressiivisen verosuunnittelun toteuttamiseksi. Julkisten kuulemisten aikana eräät sidosryhmät, erityisesti ammattiliitot, vaativat ratkaisua, jossa rajatylittävän yhtiömuodon muutoksen toteuttavan yhtiön olisi siirrettävä sekä sääntömääräinen kotipaikkansa että tosiasiallinen kotipaikkansa kohdejäsenvaltioon. Unionin tuomioistuimen tuoreessa päätöksessä, joka annettiin julkisten kuulemisten päättymisen jälkeen asiassa Polbud, määrätään kuitenkin, että sijoittautumisvapautta sovelletaan ainoastaan sellaisiin tapauksiin, joissa sääntömääräinen kotipaikka siirretään rajojen yli. Näin ollen tällaista ratkaisua ei voitu ottaa huomioon. Vaikutustenarvioinnissa tarkasteltiin vaihtoehtoa 0 (perusskenaario), jossa olemassa ei ole yhdenmukaistettuja sääntöjä, ja verrattiin sitä vaihtoehtoon 1, jossa käyttöön otettaisiin säännöt ja menettelyt, joiden mukaan jäsenvaltioiden olisi arvioitava tapauskohtaisesti, onko rajatylittävä yhtiömuodon muutos keinotekoinen järjestely, jolla pyritään saamaan perusteettomia veroetuja tai heikentämään kohtuuttomasti työntekijöiden, vähemmistöosakkeenomistajien tai velkojien oikeuksia. Paremmaksi arvioitu vaihtoehto 1 edistäisi suoraan sääntöjen kiertämisen ja sen myötä postilaatikkoyhtiöiden sopimattoman tai vilpillisen käytön torjuntaa. Perusskenaarioon verrattuna vaihtoehto 1 olisi osa menettelyä, jonka avulla yhtiöt voivat toteuttaa rajatylittävän yhtiömuodon muutoksen, minkä vuoksi sääntöjen noudattamisesta aiheutuvat lisäkustannukset eivät liittyisi nimenomaisesti mahdollisen keinotekoisen järjestelyn arviointiin. Jäsenvaltioiden olisi saatettava nämä säännöt osaksi kansallista lainsäädäntöään ja pantava ne täytäntöön, mistä aiheutuu jonkin verran hallinnollisia ja organisatorisia kustannuksia. Vaihtoehto 1 parantaisi sidosryhmien suojaa. Sidosryhmät voisivat esittää näkemyksensä koko menettelyn ajan, ja viime kädessä niitä suojattaisiin vilpillisten yritysten harjoittamalta sääntöjen kiertämiseltä.

Vaikutustenarvioinnissa analysoitiin myös lainvalintasääntöihin liittyviä eri vaihtoehtoja. Parhaana pidetty vaihtoehto oli tältä osin väline, jolla yhdenmukaistetaan asiaa koskevat säännöt, erityisesti liittymäperusteen osalta. Sen olisi perustuttava yhtiön perustamispaikkaan, minkä lisäksi annettaisiin täsmällisiä lisäsääntöjä, jotka viittaisivat yhtiön tosiasiallisen kotipaikan lainsäädäntöön ja kattaisivat ainoastaan EU:n alueelle sijoittautuneet yritykset. Koska rajatylittäviä yhtiömuodon muutoksia, sulautumisia ja jakautumisia koskeva lainsäädäntöehdotus kuitenkin kattaa kysymykset, joissa kipeimmin tarvitaan selkeyttä, eli tietyt ongelmat, jotka liittyvät pääomayhtiöihin rajatylittävissä tilanteissa sovellettavaan lainsäädäntöön, tässä vaiheessa päätettiin olla ehdottamatta lainvalintaan liittyvää erityistä säädöstä.

Sääntelyn toimivuus ja yksinkertaistaminen

Kun luodaan kattavat yhteiset säännöt rajatylittävien yhtiömuodon muutosten ja jakautumisten sääntelemiseksi, voidaan järkeistää ja yksinkertaistaa menettelyjä sekä vähentää kustannuksia, joita yrityksille aiheutuu laadittavien asiakirjojen tyypin ja sisällön osalta sekä eri menettelyjen ja niihin liittyvien määräaikojen tai muiden lisävaatimusten osalta. Ehdotetut henkilöstön osallistumista sekä jäsenten ja velkojien suojaa koskevat säännöt parantavat kyseessä olevien järjestelyjen oikeusvarmuutta ja ennakoitavuutta. Rajatylittäviä jakautumisia ja yhtiömuodon muutoksia koskevien uusien yhteisten sääntöjen voidaan odottaa tuovan 12 000–37 000 euron säästöt (jakautumisten osalta) ja 12 000–19 000 euron säästöt (yhtiömuodon muutosten osalta) riippuen yhtiöiden koosta ja asiaan liittyvistä jäsenvaltioista.

Tässä ehdotuksessa kaavailtu tietojenvaihto toteutetaan nykyisen keskus-, kauppa- ja yhtiörekistereiden yhteenliittämisjärjestelmän (BRIS) välityksellä. Sen vuoksi ei ole odotettavissa erityisiä tietoteknisiä kehitystoimia.

Perusoikeudet

Tässä aloitteessa ehdotettujen sääntöjen yhteydessä varmistetaan Euroopan unionin perusoikeuskirjassa vahvistettujen oikeuksien ja periaatteiden täysimääräinen noudattaminen ja edistetään useiden perusoikeuksien täytäntöönpanoa. Tämän aloitteen päätavoitteena on erityisesti helpottaa perusoikeuskirjan 15 artiklan 2 kohdan mukaista oikeutta sijoittautua mihin tahansa jäsenvaltioon sekä varmistaa kansalaisuuteen perustuvan syrjinnän kieltämisen periaatteen noudattaminen (21 artiklan 2 kohta). Aloitteen tavoitteena on vahvistaa vapautta harjoittaa liiketoimintaa unionin oikeuden ja kansallisten lakien ja käytäntöjen mukaisesti (16 artikla). Lisäksi aloitteella lujitetaan perusoikeuskirjan 17 artiklassa vahvistettua omistusoikeutta osakkeenomistajille annettavien takeiden myötä. Vaikka aloitteessa säädetään yhtiöitä koskevista säännöistä yhtiöoikeuden puitteissa, sillä edistetään myös työntekijöiden oikeutta saada tietoja ja tulla kuulluksi yrityksessä (perusoikeuskirjan 27 artikla) lisäämällä työntekijöihin kohdistuvaa avoimuutta yhtiöiden rajatylittävien järjestelyjen yhteydessä. Lisäksi varmistetaan henkilötietojen suoja perusoikeuskirjan 8 artiklan mukaisesti.

4.TALOUSARVIOVAIKUTUKSET

5.LISÄTIEDOT

Toteuttamissuunnitelmat, seuranta, arviointi ja raportointijärjestelyt

Komissio auttaa jäsenvaltioita saattamaan ehdotetut säännöt osaksi kansallista lainsäädäntöään ja seuraa niiden täytäntöönpanoa. Komissio tekee tältä osin tiivistä yhteistyötä kansallisten viranomaisten kanssa, esimerkiksi yhtiöoikeuden asiantuntijaryhmässä olevien kansallisten yhtiöoikeuden asiantuntijoiden kanssa. Tässä yhteydessä komissio voi antaa tukea ja ohjausta (esim. järjestämällä täytäntöönpanotyöpajoja tai antamalla neuvoja kahdenvälisesti).

Seuranta koostuu yhtiöiden rajatylittäviin järjestelyihin liittyvän toiminnan kehityssuuntausten analysoimisesta rajatylittäviä yhtiömuodon muutoksia, sulautumisia ja jakautumisia koskevien, kaupparekistereiden yhteenliittämisjärjestelmään (BRIS) tehtävien ilmoitusten kautta, mahdollisimman kattavien tietojen keräämisestä rajat ylittäviin yhtiömuodon muutoksiin liittyvistä kustannuksista sekä siitä, ilmaisevatko sidosryhmät ja niitä edustavat organisaatiot olevansa tyytyväisiä oikeuksiensa suojaamiseen rajatylittävien järjestelyjen yhteydessä. Lisäksi seurataan unionin tuomioistuimen oikeuskäytännön kehitystä tällä alalla.

Vaaditun sidosryhmien panoksen kokoamiseksi komissio voisi osallistua yksittäisten selvitysten organisoimiseen lähettämällä kyselylomakkeita sidosryhmille.

Ehdotettujen toimenpiteiden vaikutusten arvioimiseksi ja tavoitteiden saavuttamisen todentamiseksi olisi suoritettava arviointi. Komissio toteuttaisi sen seurantamenettelyn aikana kerättyjen tietojen ja asianomaisilta sidosryhmiltä tarvittaessa kootun lisäaineiston perusteella. Sen jälkeen, kun ehdotettujen toimenpiteiden soveltamisesta on saatu riittävästi kokemusta, olisi julkistettava arviointiraportti.

Seurantaa ja arviointia varten tarkoitettujen tietojen toimittamisesta ei pitäisi aiheutua tarpeetonta hallinnollista rasitetta asianomaisille sidosryhmille.

Selittävät asiakirjat (direktiivien osalta)

Ehdotukseen sisältyvien säännösten yksityiskohtaiset selitykset

Rajatylittävät yhtiömuodon muutokset

86 a artikla: tässä artiklassa kuvataan ehdotuksen soveltamisala. Ehdotuksessa luodaan EU:n oikeudellinen kehys, jolla säännellään yksityisten ja julkisten osakeyhtiöiden rajatylittäviä yhtiömuodon muutoksia.

86 b artikla: tämä artikla sisältää määritelmät. Rajatylittävän yhtiömuodon muutoksen määritelmä perustuu unionin tuomioistuimen oikeuskäytäntöön ja siihen sisältyy yhtiön oikeudellisen muodon muuttaminen lähtöjäsenvaltion oikeudellisesta muodosta kohdejäsenvaltion oikeudelliseen muotoon.

86 c artikla: tässä säännöksessä vahvistetaan ehdot, joiden mukaisesti rajatylittävä yhtiömuodon muutos voidaan toteuttaa, niiden todentaminen ja sovellettava lainsäädäntö. Siinä säädetään erityisesti, että maksukyvyttömyysmenettelyn tai vastaavien menettelyjen kohteena olevat yhtiöt eivät voi toteuttaa tämän direktiivin mukaista rajatylittävää yhtiömuodon muutosta. Lisäksi noudattaen EU:n oikeuden yleistä periaatetta, joka on vahvistettu unionin tuomioistuimen oikeuskäytännössä ja jonka mukaan EU:n lainsäädäntöä ei voida käyttää oikeuksien väärinkäytön perusteluna, yhtiömuodon muutosta ei voida hyväksyä, jos yksittäisen tapauksen tutkimisen ja kaikkien merkityksellisten tosiseikkojen ja olosuhteiden huomioon ottamisen jälkeen todetaan, että se on keinotekoinen järjestely, jolla pyritään saamaan perusteettomia veroetuja tai oikeudettomasti rajoittamaan työntekijöiden, velkojien tai jäsenten lakisääteisiä tai sopimusperusteisia oikeuksia.

86 d artikla: säännöksessä vahvistetaan niiden tietojen vähimmäislaajuus, jotka on annettava rajatylittävää yhtiömuodon muuttamista koskevassa suunnitelmassa, joka asetetaan julkisesti kaikkien niiden henkilöiden saataville, joiden etua kyseinen järjestely koskee. Suunnitelmassa on esitettävä tietoja yhtiömuodon muutoksesta ja sen myötä syntyvästä yhtiöstä sekä asiaankuuluvien sidosryhmien, erityisesti osakkeenomistajien, velkojien ja työntekijöiden suojaamisesta. Artiklassa korostetaan suunnitelman merkitystä mutta siinä myös helpotetaan sen laatimista mahdollisimman pitkälle, sillä artiklassa tarjotaan yhtiöille mahdollisuus laatia se asianomaisten jäsenvaltioiden virallisen kielen tai virallisten kielten lisäksi myös liiketoiminnassa yleisimmin käytössä olevalla kielellä. Jäsenvaltio voi määrittää, mikä kieliversio on ratkaiseva, jos niissä ilmenee eroavaisuuksia.

86 e artikla: tässä artiklassa asetetaan vaatimus osakkeenomistajia varten laadittavasta kertomuksesta, jossa selitetään yksityiskohtaisesti rajatylittävän yhtiömuodon muutoksen tavoite, yhtiön suunnitelmat ja osakkeenomistajille annettavat takeet. Kertomuksessa on erityisesti käsiteltävä yhtiömuodon muuttamisen vaikutusta yhtiön toimintaan ja sen etuihin, osakkeenomistajien etuihin sekä toimenpiteisiin niiden suojaamiseksi. Kertomuksen olisi oltava myös työntekijöiden saatavilla. Suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tämän kertomuksen laatimisesta voidaan luopua, jos yhtiön kaikki jäsenet näin sopivat.

86 f artikla: tässä artiklassa edellytetään, että yhtiö laatii kertomuksen, jossa käsitellään rajatylittävän yhtiömuodon muutoksen toteuttavan yhtiön työntekijöiden kannalta olennaisia kysymyksiä. Kertomuksessa on selostettava rajatylittävän yhtiömuodon muutoksen vaikutuksia työntekijöiden kannalta. Se on asetettava työntekijöiden edustajien tai itse työntekijöiden saataville, jos tällaisia edustajia ei ole. Säännöksessä täsmennetään lisäksi, että kertomuksen toimittaminen ei vaikuta sovellettaviin tiedonsaantia ja kuulemista koskeviin menettelyihin, joista jo säädetään unionin säännöstössä.

86 g artikla: tämä artikla koskee riippumattoman asiantuntijan suorittamaa tarkastusta. Toimivaltaisen viranomaisen nimittämän riippumattoman asiantuntijan on arvioitava rajatylittävää yhtiömuodon muuttamista koskevassa suunnitelmassa ja johto- tai hallintoelimen kertomuksissa annettujen tietojen paikkansapitävyys. Hänen lausunnossaan on annettava myös kaikki merkitykselliset tiedot yhtiöstä ja aiotusta rajatylittävästä yhtiömuodon muutoksesta, jotta toimivaltainen viranomainen voi arvioida muun muassa sitä, onko järjestely keinotekoinen. Lisäksi artiklassa vahvistetaan riippumattoman asiantuntijan soveltama menettely, aikataulu ja toimivaltuudet sekä luottamuksellisten tietojen suoja. Suhteellisuusperiaatteen mukaisesti mikroyritykset ja pienyritykset vapautetaan riippumattoman asiantuntijan lausuntoa koskevasta vaatimuksesta.

86 h artikla: tässä artiklassa vahvistetaan säännöt, jotka koskevat rajatylittävää yhtiömuodon muuttamista koskevan suunnitelman ja riippumattoman asiantuntijan lausunnon julkistamista. Näiden asiakirjojen olisi oltava maksutta julkisesti saatavilla. Julkistettavien tietojen on samanaikaisesti sisällettävä ilmoitus, jossa yhtiön jäseniä, velkojia ja työntekijöitä kehotetaan esittämään huomautuksensa. Julkistamista koskevilla vaatimuksilla taataan välitön mahdollisuus tutustua suunnitelmaan asiaankuuluvien sidosryhmien suojaamiseksi. Tässä artiklassa vahvistetaan periaate, jonka mukaan yhtiömuodon muuttamista koskeva suunnitelma on julkistettava kaupparekisterissä, joka on sidosryhmien kannalta yleisin viitetaho. Jäsenvaltiot voivat sallia yhtiön julkaista suunnitelman verkkosivustollaan, mutta tällöin tärkeimmät tiedot on edelleen julkistettava kaupparekisterissä. Tässä artiklassa annetaan jäsenvaltioille mahdollisuus jatkaa lisäksi tietojen julkaisemista kansallisessa virallisessa julkaisussa ja periä siitä maksuja. Julkistettuihin tietoihin tutustumisen helpottamiseksi rajatylittävää yhtiömuodon muuttamista koskevan julkistetun suunnitelman, ilmoituksen ja riippumattoman asiantuntijan lausunnon on oltava yleisön saatavilla maksutta. Julkistamisesta perittävät maksut eivät saa ylittää palvelun hallinnollisia kustannuksia.

86 i artikla: tässä artiklassa vahvistetaan vaatimus, jonka mukaan rajatylittävää yhtiömuodon muuttamista koskeva suunnitelma on hyväksyttävä yhtiökokouksessa. Samankaltainen vaatimus on jo voimassa rajatylittävien sulautumisten osalta. Jäsenvaltiot voivat vahvistaa vaatimukset, jotka koskevat suunnitelman hyväksymiseksi vaadittavien äänten määräenemmistöä; vaadittua enemmistöä koskevat vaatimukset eivät saa kuitenkaan ylittää rajatylittäviin sulautumisiin sovellettavia vaatimuksia.

86 j artikla: tässä artiklassa säädetään osakkeenomistajille annettavista takeista ja vahvistetaan rajatylittävää yhtiömuodon muutosta vastustavien osakkeenomistajien oikeus vaatia osakkeiden lunastamista. Tämä koskee joko osakkeenomistajia, jotka eivät äänestäneet rajatylittävän yhtiömuodon muutoksen puolesta, tai osakkeenomistajia, jotka eivät kannata yhtiömuodon muutosta mutta joilla ei ole äänioikeutta. Yhtiön, jäljelle jäävien osakkeenomistajien tai kolmansien osapuolten olisi hankittava kyseisten jäsenten pyynnöstä näiden osakkeet asianmukaista korvausta vastaan. Jos osakkeenomistajat katsovat, että tarjottu rahavastike on riittämätön, nämä voivat riitauttaa sen määrän lähtöjäsenvaltion tuomioistuimissa.

86 k artikla: tässä artiklassa säädetään velkojia koskevista takeista. Jäsenvaltiot voivat säätää, että yhtiömuotoaan muuttavan yhtiön olisi annettava osana rajatylittävää yhtiömuodon muuttamista koskevaa suunnitelmaa ilmoitus, jossa todetaan, että yhtiömuodon muuttaminen ei vaikuta yhtiön kykyyn täyttää velvoitteet kolmansia osapuolia kohtaan ja että velkojille ei aiheudu haittaa.

Velkojilla on myös oikeus pyytää toimivaltaista hallinnollista tai oikeusviranomaista myöntämään niille riittävä suoja. Viranomaiset soveltavat kumottavissa olevaa olettamaa siitä, että velkojille ei aiheudu haittaa, jos riippumattoman asiantuntijan lausunnossa on todettu, että on kohtuullisen todennäköistä, etteivät velkojien oikeudet vaarantuisi, tai jos yhtiö on tarjonnut oikeutta sellaiseen maksuun joko takauksen antanutta kolmatta osapuolta vastaan tai yhtiömuotoaan muuttanutta yhtiötä vastaan, jonka arvo vastaa alkuperäisen vaateen arvoa, sillä edellytyksellä, että kyseinen vaade voidaan esittää samalla oikeudenkäyttöalueella kuin alkuperäinen vaade. Artiklassa täsmennetään lisäksi, että velkojien suojaa koskevat säännökset eivät rajoita sellaisen kansallisen lainsäädännön soveltamista, joka koskee maksujen suorittamista tai turvaamista julkisille elimille.

86 l artikla: tämä artikla koskee henkilöstön osallistumista yhtiömuodon muutoksen toteuttavassa yhtiössä tilanteessa, jossa järjestely vaarantaa osallistumisoikeuksien suojan. Periaatteessa yhtiön on noudatettava asiaa koskevia kohdejäsenvaltion sääntöjä, paitsi jos kyseisen jäsenvaltion kansallisessa lainsäädännössä ei säädetä samantasoisesta henkilöstön osallistumisesta yhtiön johto- tai valvontaelimiin. Tätä artiklaa sovelletaan myös, jos työntekijöiden määrä ylittää neljä viidesosaa lähtöjäsenvaltion kansallisessa lainsäädännössä vahvistetusta kynnysarvosta, jonka ylittyminen johtaa direktiivin 2001/86/EY 2 artiklan mukaiseen henkilöstön osallistumisoikeuteen, tai jos työntekijöiden määrästä huolimatta kohdejäsenvaltion säännöt henkilöstön osallistumisesta eivät tarjoa samantasoista osallistumismahdollisuutta. Jos tilanne on tällainen, yhtiön on aloitettava neuvottelut työntekijöiden kanssa, jotta voidaan määrittää niiden osallistuminen. Neuvottelut ovat pakollisia, ja niiden on johdettava joko räätälöityihin järjestelyihin, joilla säännellään työntekijöiden osallistumista, tai jos sopimukseen ei ole päästy kuuden kuukauden kuluessa, sovelletaan direktiivin 2001/86/EY liitteessä (erityisesti sen osassa 3 olevassa a kohdassa) vahvistettuja henkilöstön osallistumista koskevia toissijaisia säännöksiä. Direktiivin 2001/86/EY mukaan neuvottelut on aloitettava mahdollisimman pian sen jälkeen, kun yhtiömuodon muuttamista koskeva suunnitelma on asetettu julkisesti saataville. Yhtiön on säilytettävä henkilöstön osallistumisoikeudet pääkohdiltaan ennallaan vähintään kolmen vuoden ajan, vaikka se toteuttaisi myöhempiä sulautumisten, jakautumisten tai yhtiömuodon muuttamisen kaltaisia järjestelyjä. Yhtiön on tiedotettava neuvottelujen tuloksesta työntekijöilleen.

86 m ja 86 n artikla: nämä artiklat koskevat rajatylittävän yhtiömuodon muutoksen laillisuuden arvioimista, jonka toteuttaa lähtöjäsenvaltion toimivaltainen viranomainen. Tämän jäsenvaltion on arvioitava rajatylittävän yhtiömuodon muutoksen toteuttamista suhteessa kansallisella lainsäädännöllä säänneltävään menettelyyn. Säännöt perustuvat vastaaviin periaatteisiin, joista säädetään eurooppayhtiöiden osalta asetuksessa (EY) N:o 2157/2001 ja rajatylittäviin sulautumisiin liittyvissä säännöissä.

Lähtöjäsenvaltion toimivaltainen viranomainen laatii arvion yhtiön toteuttamasta menettelystä. Tämän lisäksi sen on määritettävä, ettei aiottu yhtiömuodon muutos ole edellä tarkoitettu keinotekoinen järjestely. Jos viranomaisella on vakavia epäilyjä siitä, että rajatylittävä yhtiömuodon muutos voi olla keinotekoinen järjestely, se voi suorittaa perusteellisen arvioinnin.

Ehdotuksen 86 o artiklassa vahvistetaan säännökset, jotka liittyvät toimivaltaisen kansallisen viranomaisen tekemien, yhtiömuodon muutosta edeltävän todistuksen antamista tai epäämistä koskevien päätösten tuomioistuinvalvontaan. Lisäksi se koskee tällaisen päätöksen saatavuutta yhteenliittämisjärjestelmän kautta ja yhtiömuodon muutosta edeltävän todistuksen toimittamista kohdejäsenvaltioon digitaalisten viestintävälineiden avulla.

Ehdotuksen 86 p artiklassa säännellään rajatylittävän yhtiömuodon muutoksen lainmukaisuuden valvontaa kohdejäsenvaltiossa. Kyseisen jäsenvaltion viranomainen tarkastaa erityisesti yhtiön perustamista koskevien vaatimusten täyttymisen ja tarvittaessa henkilöstön osallistumisesta käytyjen neuvottelujen tulokset.

Ehdotuksen 86 q artiklassa säännellään järjestelyjä, jotka koskevat rekisteröinnin suorittamisen julkistamista, ja rekistereihin kirjattavia tietoja. Rekisteröintiä koskevien tietojen vaihdon rekistereiden välillä olisi oltava automaattista siten, että lähtöjäsenvaltio voi toteuttaa välittömästi toimia poistaakseen yhtiön kaupparekisteristään.

Ehdotuksen 86 r artiklassa säädetään, että rajatylittävä yhtiömuodon muutos tulee lainvoimaiseksi sinä päivänä, jona yhtiömuotoaan muuttanut yhtiö rekisteröidään kohdejäsenvaltiossa.

86 s artikla: tässä säännöksessä kuvataan rajatylittävän yhtiömuodon muutoksen seuraukset.

86 t artikla: säännöksessä todetaan, että jäsenvaltioiden olisi vahvistettava säännöt, jotka koskevat riippumattoman asiantuntijan vastuuta.

86 u artikla: rajatylittävän yhtiömuodon muutoksen pätevyyttä ei voida riitauttaa, jos rajatylittäviä yhtiömuodon muutoksia koskevaa menettelyä on noudatettu.

Rajatylittävät sulautumiset

Direktiivin 119 artiklaa muutetaan siten, että siihen sisällytetään rajatylittävän sulautumisen määritelmä yhtiöiden välisenä järjestelynä, jossa sulautuva yhtiö siirtää kaikki varansa ja vastuunsa vastaanottavalle yhtiölle ilman, että lasketaan liikkeeseen uusia osakkeita. Tällainen järjestely kuuluu tämän artiklan soveltamisalaan, jos sama henkilö omistaa sulautumiseen osallistuvat yhtiöt tai kaikkien sulautumiseen osallistuvien yhtiöiden omistusrakenne säilyy samanlaisena järjestelyn täytäntöönpanon jälkeen.

Direktiivin 120 artiklan soveltamisalaa laajennetaan kattamaan useampia tilanteita, joissa yhtiöt jätetään soveltamisalan ulkopuolelle, esimerkiksi, jos on aloitettu yhtiön tai yhtiöiden purkamista, likvidaatiota tai maksukyvyttömyyttä koskeva menettely tai käynnissä on maksujen keskeyttäminen.

Direktiivin 121 artiklaa muutetaan siten, että siitä poistetaan viittaukset velkojien ja vähemmistöosakkeenomistajien suojaamiseen, koska nämä seikat yhdenmukaistetaan 126 a ja 126 b artiklassa.

Direktiivin 122 artiklaa muutetaan sen täsmentämiseksi, että rajatylittävää sulautumista koskeva yhteinen suunnitelma sisältää myös rahavastikkeen tarjoamisen jäsenille, jotka eivät äänestäneet sulautumisen puolesta, sekä velkojille tarjottavat takeet. Lisäksi siinä säädetään rajatylittävää sulautumista koskevan yhteisen suunnitelman kielijärjestelyistä.

Ehdotuksessa lisätään uusi 122 a artikla, jossa vahvistetaan säännöt sen päivän määrittämiseksi, josta alkaen sulautumiseen osallistuvien yhtiöiden toimia käsitellään kirjanpidossa sulautumisen kautta muodostettavan yhtiön toimina.

Muutetussa 123 artiklassa säädetään oletussääntönä yhteisen suunnitelman julkistamisesta sulautumiseen osallistuvien yhtiöiden kaupparekistereissä. Vaihtoehtoisesti jäsenvaltiot voivat vapauttaa yhtiöt kaupparekistereissä ilmoittamisen velvollisuudesta, jos yhtiöt asettavat suunnitelman saataville verkkosivustoillaan ja täyttävät tietyt tätä koskevat edellytykset. Jälkimmäisessä tapauksessa yhtiöiden on julkistettava tietyt tiedot kaupparekistereissä. Yhtiöiden on periaatteessa pystyttävä toimittamaan tarvittavat tiedot kokonaan sähköisesti ilman henkilökohtaista käyntiä kansallisen viranomaisen luona, paitsi jos olemassa on perusteltu syy epäillä petosta. Tällaisten tietojen on oltava saatavilla maksutta. Jäsenvaltiot voivat lisäksi julkaista yhteisen suunnitelman kansallisessa virallisessa julkaisussa. Tässä tapauksessa kansallisen rekisterin on toimitettava asiaankuuluvat tiedot kansalliselle viralliselle julkaisulle (yhden kerran periaate).

Muutetussa 124 artiklassa säädetään, että sulautumiseen osallistuvien yhtiöiden jäsenille osoitetussa kertomuksessa on selostettava rajatylittävän sulautumisen vaikutukset tulevaan liiketoimintaan ja johdon strategiseen suunnitelmaan sekä rajatylittävän sulautumisen vaikutukset jäseniin. Lisäksi kertomuksessa on esitettävä selvitys osakkeiden vaihtosuhteesta, selostus mahdollisesti ilmenneistä erityisistä arvostusongelmista sekä tiettyjen jäsenten käytettävissä olevista oikeussuojakeinoista. Kertomus on asetettava myös työntekijöiden saataville. Kertomuksen laatimisesta voidaan luopua, jos kaikki sulautumiseen osallistuvat yhtiöt näin sopivat.

Uudessa 124 a artiklassa säädetään, että jokaisen sulautumiseen osallistuvan yhtiön on toimitettava työntekijöille kertomus, jossa käsitellään rajatylittävään sulautumiseen liittyviä työntekijöiden kannalta tärkeitä kysymyksiä. Työntekijöiden edustajilla tai siinä tapauksessa, että työntekijöillä ei ole edustajia, itse työntekijöillä, on oikeus antaa lausunto. Lausunto on toimitettava osakkeenomistajille ja liitettävä kertomukseen.

Uudessa 126 a artiklassa säädetään jäsenille annettavista takeista. Siinä vahvistetaan sulautumista vastustaville jäsenille oikeus vaatia osakkeiden lunastamista. Tämä koskee joko osakkeenomistajia, jotka eivät äänestäneet rajatylittävän sulautumisen hyväksymisen puolesta, tai osakkeenomistajia, jotka eivät kannata sulautumista mutta joilla ei ole äänioikeutta. Yhtiön, jäljelle jäävien jäsenten tai yhtiön suostumuksella kolmansien osapuolten on hankittava riittävää rahavastiketta vastaan niiden jäsenten osakkeet, jotka käyttävät oikeutta osakkeiden lunastamisen vaatimiseen. Koska rajatylittäviä sulautumisia koskevissa voimassa olevissa säännöissä säädetään jo riippumattoman asiantuntijan nimittämisestä (125 artikla), tämän asiantuntijan on arvioitava myös rahavastikkeen riittävyys. Jos jäsenet katsovat, että tarjottu rahavastike on riittämätön, ne ovat oikeutettuja vaatimaan sen uudelleenlaskemista kansallisessa tuomioistuimessa. Jäsenillä, jotka haluavat pysyä yhtiössä, on myös oikeus riitauttaa osakkeiden vaihtosuhde, josta on esitettävä selostus ja joka on perusteltava 124 artiklassa tarkoitetussa kertomuksessa.

Uudessa 126 b artiklassa säädetään velkojille annettavista takeista. Ensinnäkin jäsenvaltiot voivat edellyttää, että sulautumiseen osallistuvan yhtiön johto- tai hallintoelin antaa ilmoituksen, jossa se toteaa, ettei sen tiedossa ole mitään syytä, miksi sulautumisen kautta muodostettava yhtiö ei pystyisi vastaamaan veloistaan. Toiseksi velkojilla, jotka ovat tyytymättömiä niille sulautumissuunnitelmassa tarjottuun suojaan, on oikeus hakea toimivaltaiselta viranomaiselta riittäviä takeita. Toimivaltaisen viranomaisen on kuitenkin sovellettava kumottavissa olevaa olettamaa siitä, että rajatylittävästä sulautumisesta ei aiheudu haittaa velkojille, jos yhtiö on tarjonnut oikeutta sellaiseen maksuun (joko takauksen antanutta kolmatta osapuolta vastaan tai sulautumisen kautta muodostettavaa yhtiötä vastaan), jonka arvo vastaa alkuperäisen vaateen arvoa, ja kyseinen vaade voidaan esittää samalla oikeudenkäyttöalueella kuin alkuperäinen vaade, tai jos riippumattoman asiantuntijan lausunnossa, joka esitettiin velkojille, vahvistettiin yhtiön pystyvän täyttämään velvoitteensa velkojia kohtaan. Velkojien suojaa koskevat säännökset eivät rajoita sellaisen kansallisen lainsäädännön soveltamista, joka koskee maksujen suorittamista tai turvaamista julkisille elimille.

Muutetuissa 127 ja 128 artiklassa säädetään, että sulautumista edeltävän todistuksen ja rajatylittävän sulautumisen lainmukaisuuden valvonnan suorittamiseksi yhtiöiden on voitava toimittaa kaikki tiedot ja asiakirjat kokonaan verkossa. Artikloissa säädetään myös, että sulautumista edeltävät todistukset on toimitettava rekistereiden yhteenliittämisjärjestelmän kautta jäsenvaltion viranomaiselle, joka valvoo rajatylittävän sulautumisen lainmukaisuutta. Lisäksi säädetään, että sulautumista edeltävä todistus tai todistukset on hyväksyttävä sitovana todisteena sulautumista edeltävien toimien suorittamisesta ja muodollisuuksien asianmukaisesta täyttämisestä. Tapauksissa, joissa on perusteltua syytä epäillä petosta, jäsenvaltiot voivat edellyttää henkilökohtaista käyntiä toimivaltaisen viranomaisen luona.

Direktiivin 131 artiklaa muutetaan selittämällä, että sulautuvan yhtiön tai sulautumiseen osallistuvien yhtiöiden varoihin ja vastuisiin kuuluvat kaikki sopimukset, saamiset, oikeudet ja velvollisuudet.

Direktiivin 132 artiklaa muutetaan laajentamalla yksinkertaistetut muodollisuudet koskemaan tilannetta, jossa rajatylittävän sulautumisen toteuttavat yhtiöt, joissa kaikki osakkeet ovat yhden henkilön hallussa. Lisäksi niiden tapausten osalta, joissa missään sulautumiseen osallistuvista yhtiöistä ei edellytetä yhtiökokousta, 132 artiklassa vahvistetaan tietty viitepäivä, jolloin rajatylittävää sulautumista koskeva yhteinen suunnitelma ja sulautumiseen osallistuvien yhtiöiden johto- tai hallintoelimen kertomukset on julkistettava.

Direktiivin 133 artiklan 7 kohtaa, jonka mukaan yhtiö ei voisi kolmen vuoden ajan rajatylittävän sulautumisen jälkeen toteuttaa myöhempiä kotimaisia sulautumisia, joiden tuloksena henkilöstön osallistumista koskeva järjestelmä vaarantuisi, muutetaan siten, että se kattaa kaikki mahdolliset myöhemmät kotimaiset järjestelyt (sulautumiset, jakautumiset ja yhtiömuodon muutokset), eikä pelkästään kotimaisia sulautumisia. Lisäksi 133 artiklaa muutetaan lisäämällä yhtiöille velvoite ilmoittaa työntekijöilleen, päättääkö yhtiö soveltaa toissijaisia sääntöjä vai päättääkö se aloittaa neuvottelut työntekijöiden kanssa. Jälkimmäisessä tapauksessa yhtiön on ilmoitettava työntekijöilleen neuvottelujen tuloksista.

Direktiiviin lisätään uusi 133 a artikla, joka koskee riippumattoman asiantuntijan yksityisoikeudelliseen vastuuseen sovellettavia jäsenvaltioiden sääntöjä.

Rajatylittävät jakautumiset

Ehdotuksen 160 a artiklassa esitetään yksityisten ja julkisten osakeyhtiöiden rajatylittäviä jakautumisia sääntelevän osuuden soveltamisala.

Ehdotuksen 160 b artikla sisältää määritelmät. Jotta varmistettaisiin yhdenmukaisuus yhtiöoikeuden alalla voimassa olevan EU:n säännöstön kanssa, rajatylittäviä jakautumisia koskevan oikeudellisen kehyksen säännöksiä sovelletaan samoihin yhtiöihin kuin rajatylittäviä yhtiömuodon muutoksia koskevia säännöksiä.

Ehdotuksen 160 c artiklassa asetetaan lisää rajoituksia tämän luvun soveltamiselle.

Ehdotuksen 160 d artiklassa vahvistetaan ehdot, joiden mukaisesti rajatylittävä jakautuminen voidaan toteuttaa, niiden todentaminen ja sovellettava lainsäädäntö. Siinä säädetään erityisesti, että maksukyvyttömyysmenettelyn tai vastaavien menettelyjen kohteena olevat yhtiöt eivät voi olla tämän direktiivin mukaisen jakautumisen kohteena. Lisäksi noudattaen EU:n oikeuden yleistä periaatetta, joka on vahvistettu unionin tuomioistuimen oikeuskäytännössä ja jonka mukaan EU:n lainsäädäntöä ei voida käyttää oikeuksien väärinkäytön perusteluna, rajatylittävää jakautumista ei voida hyväksyä, jos kunkin yksittäisen tapauksen tutkimisen ja kaikkien merkityksellisten tosiseikkojen ja olosuhteiden huomioon ottamisen jälkeen todetaan, että se on keinotekoinen järjestely, jolla pyritään saamaan perusteettomia veroetuja tai oikeudettomasti rajoittamaan työntekijöiden, velkojien tai jäsenten lakisääteisiä tai sopimusperusteisia oikeuksia.

160 e artikla: säännöksessä vahvistetaan niiden tietojen vähimmäislaajuus, jotka on annettava rajatylittävää jakautumista koskevassa suunnitelmassa, joka asetetaan julkisesti kaikkien niiden henkilöiden saataville, joiden etua kyseinen järjestely koskee. Suunnitelmassa on annettava tietoja jakautuvasta yhtiöstä, sääntömääräisestä kotipaikasta, yhtiön osuuksien jakautumisesta vastaanottavissa yhtiöissä, osakkeiden vaihtosuhteesta, varojen ja vastuiden jakautumisesta vastaanottavien yhtiöiden välillä sekä asianomaisten sidosryhmien (osakkeenomistajien, velkojien ja työntekijöiden) suojaamisesta. Artiklassa korostetaan suunnitelman merkitystä mutta siinä myös helpotetaan sen laatimista mahdollisimman pitkälle, sillä artiklassa tarjotaan yhtiöille mahdollisuus laatia suunnitelma asianomaisten jäsenvaltioiden virallisen kielen tai virallisten kielten lisäksi myös liiketoiminnassa yleisimmin käytössä olevalla kielellä. Tällaisessa tapauksessa jäsenvaltio voi määrittää, mikä kieliversio on ratkaiseva, jos niissä ilmenee eroavaisuuksia.

Ehdotuksen 160 f artiklassa vahvistetaan säännöt, joiden perusteella määritetään ajankohta, josta lähtien jakautuvan yhtiön toimia käsitellään kirjanpidossa vastaanottavien yhtiöiden toimina.

160 g artikla: tässä artiklassa asetetaan vaatimus osakkeenomistajia varten laadittavasta kertomuksesta, jossa selitetään yksityiskohtaisesti rajatylittävän jakautumisen tavoite, yhtiön suunnitelmat ja osakkeenomistajille annettavat takeet. Kertomuksessa on erityisesti käsiteltävä jakautumisen vaikutusta yhtiön toimintaan ja sen etuihin, osakkeenomistajien etuihin sekä toimenpiteisiin niiden suojaamiseksi. Kertomuksen olisi oltava myös työntekijöiden saatavilla. Suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tämän kertomuksen laatimisesta voidaan luopua, jos yhtiön kaikki jäsenet näin sopivat.

160 h artikla: tässä artiklassa edellytetään, että yhtiö laatii kertomuksen, jossa käsitellään rajatylittävän jakautumisen toteuttavan yhtiön työntekijöiden kannalta olennaisia kysymyksiä. Kertomuksessa on kuvattava ja arvioitava jakautumisen vaikutuksia työntekijöiden työsopimuksiin. Se on asetettava työntekijöiden edustajien tai itse työntekijöiden saataville, jos tällaisia edustajia ei ole. Säännöksessä täsmennetään lisäksi, että kertomuksen toimittaminen ei vaikuta sovellettaviin tiedonsaantia ja kuulemista koskeviin menettelyihin, joista jo säädetään unionin säännöstössä.

Ehdotuksen 160 i artikla koskee riippumattoman asiantuntijan suorittamaa tarkastusta. Toimivaltaisen viranomaisen nimittämän riippumattoman asiantuntijan lausunnossa on arvioitava rajatylittävää jakautumista koskevassa suunnitelmassa ja johto- tai hallintoelimen kertomuksissa annettujen tietojen paikkansapitävyys. Lausunnossa on annettava myös kaikki merkitykselliset tiedot yhtiöstä ja aiotusta jakautumisesta, jotta toimivaltainen viranomainen voi arvioida muun muassa sitä, onko järjestely keinotekoinen. Lisäksi artiklassa vahvistetaan riippumattoman asiantuntijan soveltama menettely, aikataulu ja toimivaltuudet sekä luottamuksellisten tietojen suoja.

Suhteellisuusperiaatteen mukaisesti mikroyritykset ja pienyritykset vapautetaan riippumattoman asiantuntijan lausuntoa koskevasta vaatimuksesta.

160 j artikla: tässä artiklassa vahvistetaan säännöt, jotka koskevat rajatylittävää jakautumista koskevan suunnitelman ja riippumattoman asiantuntijan lausunnon julkistamista. Näiden asiakirjojen olisi oltava maksutta julkisesti saatavilla. Julkistettavien tietojen on samanaikaisesti sisällettävä ilmoitus, jossa yhtiön jäseniä, velkojia ja työntekijöitä kehotetaan esittämään huomautuksensa. Julkistamista koskevilla vaatimuksilla taataan välitön mahdollisuus tutustua suunnitelmaan asiaankuuluvien sidosryhmien suojaamiseksi. Tässä artiklassa vahvistetaan periaate, jonka mukaan suunnitelma on julkistettava kaupparekisterissä, joka on sidosryhmien kannalta yleisin viitetaho. Jäsenvaltiot voivat sallia yhtiön julkaista suunnitelman verkkosivustollaan, mutta tällöin tärkeimmät tiedot on edelleen julkistettava kaupparekisterissä. Tässä artiklassa annetaan jäsenvaltioille mahdollisuus jatkaa lisäksi tietojen julkaisemista kansallisessa virallisessa julkaisussa ja periä siitä maksuja.

Julkistettuihin tietoihin tutustumisen helpottamiseksi rajatylittävää jakautumista koskevan julkistetun suunnitelman, ilmoituksen ja asiantuntijan lausunnon on oltava yleisön saatavilla maksutta. Julkistamisesta perittävät maksut eivät saa ylittää palvelun hallinnollisia kustannuksia.

160 k artikla: tässä artiklassa vahvistetaan vaatimus, jonka mukaan rajatylittävää jakautumista koskeva suunnitelma on hyväksyttävä jakautuvan yhtiön yhtiökokouksessa. Samankaltainen vaatimus on jo voimassa rajatylittävien sulautumisten osalta. Jäsenvaltiot voivat vahvistaa vaatimukset, jotka koskevat suunnitelman hyväksymiseksi vaadittavien äänten määräenemmistöä; vaadittua enemmistöä koskevat vaatimukset eivät saa kuitenkaan ylittää rajatylittäviin sulautumisiin sovellettavia vaatimuksia.

Ehdotuksen 160 l artiklassa säädetään osakkeenomistajille annettavista takeista ja vahvistetaan rajatylittävää jakautumista vastustavien osakkeenomistajien oikeus vaatia osakkeiden lunastamista. Tämä koskee joko osakkeenomistajia, jotka eivät äänestäneet rajatylittävän jakautumisen puolesta, tai osakkeenomistajia, jotka eivät kannata jakautumista mutta joilla ei ole äänioikeutta. Yhtiön, jäljelle jäävien osakkeenomistajien tai kolmansien osapuolten on hankittava riittävää rahavastiketta vastaan niiden jäsenten osakkeet, jotka käyttävät oikeutta osakkeiden lunastamisen vaatimiseen. Riippumattoman asiantuntijan on tutkittava rahavastikkeen riittävyys. Jos osakkeenomistajat katsovat, että tarjottu rahavastike on riittämätön, nämä voivat riitauttaa sen määrän lähtöjäsenvaltion tuomioistuimissa. Jäsenillä, jotka haluavat pysyä yhtiössä, on oikeus riitauttaa myös osakkeiden vaihtosuhde, josta on esitettävä selostus ja joka on perusteltava 160 g artiklassa tarkoitetussa kertomuksessa.

Ehdotuksen 160 m artiklassa säädetään velkojille annettavista takeista. Jäsenvaltiot voivat säätää, että jakautuvan yhtiön olisi annettava osana rajatylittävää jakautumista koskevaa suunnitelmaa ilmoitus, jossa todetaan, että jakautuminen ei vaikuta yhtiön kykyyn täyttää velvoitteet kolmansia osapuolia kohtaan ja että velkojille ei aiheudu haittaa.

Velkojilla on oikeus pyytää toimivaltaista hallinnollista tai oikeusviranomaista myöntämään niille riittävä suoja. Viranomaiset soveltavat kumottavissa olevaa olettamaa siitä, että velkojille ei aiheudu haittaa, jos riippumattoman asiantuntijan lausunnossa on todettu, että on kohtuullisen todennäköistä, etteivät velkojien oikeudet vaarantuisi, tai jos jakautuva yhtiö on tarjonnut oikeutta sellaiseen maksuun joko takauksen antanutta kolmatta osapuolta vastaan tai yhtiömuotoaan muuttanutta yhtiötä vastaan, jonka arvo vastaa alkuperäisen vaateen arvoa, sillä edellytyksellä, että kyseinen vaade voidaan esittää samalla oikeudenkäyttöalueella kuin alkuperäinen vaade. Velkojien suojaa koskevat säännökset eivät rajoita sellaisen kansallisen lainsäädännön soveltamista, joka koskee maksujen suorittamista tai turvaamista julkisille elimille.

Ehdotuksen 160 n artikla koskee työntekijöiden osallistumista rajatylittävään jakautumiseen osallistuvien yhtiöiden johto- tai valvontaelimiin, jos rajatylittävä jakautuminen vaarantaa jakautuvassa yhtiössä olemassa olevat osallistumisoikeudet. Periaatteessa henkilöstön osallistumisen vastaanottavissa yhtiöissä olisi oltava niiden jäsenvaltioiden sääntöjen mukaista, joissa nämä yhtiöt aiotaan rekisteröidä, paitsi jos kyseisten jäsenvaltioiden kansallisessa lainsäädännössä ei säädetä jakautuvan yhtiön kanssa samantasoisesta henkilöstön osallistumisesta yhtiön hallinto- tai valvontaelimiin. Tätä artiklaa sovelletaan myös, jos työntekijöiden määrä ylittää neljä viidesosaa jakautuvan yhtiön jäsenvaltion kansallisessa lainsäädännössä vahvistetusta kynnysarvosta, jonka ylittyminen johtaa direktiivin 2001/86/EY 2 artiklan mukaiseen henkilöstön osallistumisoikeuteen, tai jos työntekijöiden määrästä huolimatta vastaanottavien yhtiöiden jäsenvaltioiden säännöt henkilöstön osallistumisesta eivät tarjoa samantasoista osallistumismahdollisuutta. Jos tilanne on tällainen, yhtiön on aloitettava neuvottelut työntekijöiden kanssa, jotta voidaan määrittää niiden osallistuminen vastaanottavissa yhtiöissä. Neuvottelut ovat pakollisia, ja niiden on johdettava joko räätälöityihin järjestelyihin, joilla säännellään työntekijöiden osallistumista, tai jos sopimukseen ei ole päästy kuuden kuukauden kuluessa, sovelletaan liitteessä (erityisesti direktiivin 2001/86/EY osassa 3) vahvistettuja henkilöstön osallistumista koskevia toissijaisia säännöksiä. Direktiivin 2001/86/EY mukaan neuvottelut on aloitettava mahdollisimman pian sen jälkeen, kun rajatylittävää jakautumista koskeva suunnitelma on asetettu julkisesti saataville. Vastaanottavien yhtiöiden on säilytettävä henkilöstön osallistumisoikeuksien asiasisältö vähintään kolmen vuoden ajan, vaikka se toteuttaisi myöhempiä sulautumisten, jakautumisten tai yhtiömuodon muuttamisen kaltaisia järjestelyjä. Yhtiön on tiedotettava neuvottelujen tuloksesta työntekijöilleen.

160 o ja 160 p artikla: nämä artiklat koskevat rajatylittävän jakautumisen laillisuuden arviointia, jonka suorittaa sen jäsenvaltion toimivaltainen viranomainen, jonka oikeudenkäyttöalueeseen jakautuva yhtiö kuuluu. Tämän jäsenvaltion on arvioitava rajatylittävän jakautumisen toteuttamista suhteessa kansallisella lainsäädännöllä säänneltävään menettelyyn. Säännöt perustuvat vastaaviin periaatteisiin, joista säädetään eurooppayhtiöiden osalta asetuksessa (EY) N:o 2157/2001 ja rajatylittäviin sulautumisiin liittyvissä säännöissä. Kyseisen jäsenvaltion toimivaltainen viranomainen laatii arvion yhtiön toteuttamasta menettelystä. Tämän lisäksi sen on määritettävä, ettei aiottu jakautuminen ole edellä tarkoitettu keinotekoinen järjestely.

Jos viranomaisella on vakavia epäilyjä siitä, että rajatylittävä jakautuminen voi olla keinotekoinen järjestely, sen olisi suoritettava perusteellinen arviointi.

Ehdotuksen 160 q artiklassa vahvistetaan säännökset, jotka liittyvät toimivaltaisen kansallisen viranomaisen tekemien, jakautumista edeltävän todistuksen antamista tai epäämistä koskevien päätösten tuomioistuinvalvontaan. Lisäksi se koskee tällaisen päätöksen saatavuutta yhteenliittämisjärjestelmän kautta ja jakautumista edeltävän todistuksen toimittamista kohdejäsenvaltioon. Lisäksi tässä artiklassa säädetään digitaalisen viestinnän käytöstä kaupparekisterien välillä toimivaltaisten viranomaisten antamien päätösten vaihtamiseksi.

Ehdotuksen 160 r artiklassa säännellään rajatylittävän jakautumisen lainmukaisuuden valvontaa kussakin asianomaisessa jäsenvaltiossa. Vastaanottavien yhtiöiden jäsenvaltioiden viranomaiset tarkastavat erityisesti yhtiön perustamista koskevien vaatimusten täyttymisen ja tarvittaessa henkilöstön osallistumisesta käytyjen neuvottelujen tulokset.

Ehdotuksen 160 s artiklassa vahvistetaan jakautumisen rekisteröintiä koskevat järjestelyt ja tiedot, jotka on asetettava julkisesti saataville. Rekisteröintiä koskevien tietojen vaihtamisen rekistereiden välillä olisi tapahduttava automaattisesti rekistereiden yhteenliittämisjärjestelmän kautta.

160 t artikla: päivä, jona rajatylittävä jakautuminen tulee voimaan, määräytyy jakautuvan yhtiön jäsenvaltion lainsäädännön mukaan. 

160 u artikla: tässä säännöksessä kuvataan rajatylittävän jakautumisen seuraukset.

160 v artikla: säännöksessä todetaan, että jäsenvaltioiden olisi vahvistettava säännöt, jotka koskevat riippumattoman asiantuntijan vastuuta.

160 w artikla: rajatylittävän jakautumisen pätevyyttä ei voida riitauttaa, jos rajatylittäviä jakautumisia koskevaa menettelyä on noudatettu.

Raportointi ja uudelleentarkastelu

3 artikla: tässä artiklassa asetetaan komissiolle velvoite arvioida direktiiviä sekä mahdollisuuksia laatia säännöt, jotka koskisivat niitä rajatylittävien jakautumisten tyyppejä, jotka eivät kuulu tämän direktiivin soveltamisalaan. Jäsenvaltioiden on osallistuttava kertomuksen laadintaan toimittamalla asiaankuuluvia tietoja.

2018/0114 (COD)

Ehdotus

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI

direktiivin (EU) 2017/1132 muuttamisesta rajatylittävien yhtiömuodon muutosten, sulautumisten ja jakautumisten osalta

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 50 artiklan 1 ja 2 kohdan,

ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sen jälkeen kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,

ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon 39 ,

noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä,

sekä katsovat seuraavaa:

(1)Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä (EU) 2017/1132 40 säännellään pääomayhtiöiden rajatylittäviä sulautumisia. Nämä säännöt ovat parantaneet huomattavasti sisämarkkinoiden toimivuutta yhtiöiden kannalta ja helpottaneet sijoittautumisvapauden hyödyntämistä. Sääntöjen arvioinnin yhteydessä on kuitenkin käynyt ilmi, että rajatylittäviä sulautumisia koskevia sääntöjä on tarpeen muuttaa. Lisäksi on aiheellista antaa rajatylittäviä yhtiömuodon muutoksia ja jakautumisia koskevat säännöt.

(2)Sijoittautumisvapaus on yksi unionin oikeuden perusperiaatteista. Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen, jäljempänä ’SEUT-sopimus’, 49 artiklan toisen kohdan nojalla, luettuna yhdessä SEUT-sopimuksen 54 artiklan kanssa, yhtiöiden sijoittautumisvapauteen kuuluu muun muassa oikeus perustaa ja johtaa näitä yhtiöitä sijoittautumisjäsenvaltion lainsäädännön mukaan. Euroopan unionin tuomioistuin on tulkinnut tämän käsittävän jonkin jäsenvaltion lainsäädännön mukaisesti perustetun yhtiön oikeuden muuttua toisen jäsenvaltion oikeuden soveltamisalaan kuuluvaksi yhtiöksi, kunhan tämän toisen jäsenvaltion lainsäädännössä määritetyt edellytykset ja erityisesti arviointiperuste, jonka mukaan kyseinen jäsenvaltio katsoo yhtiön kuuluvan sen kansallisen oikeusjärjestyksen piiriin, täyttyvät.

(3)Unionin oikeudessa toteutettujen yhdenmukaistamistoimien puuttuessa sen liittymäperusteen määrittäminen, joka määrää yhtiöön sovellettavan kansallisen oikeuden, kuuluu SEUT-sopimuksen 54 artiklan mukaisesti kunkin jäsenvaltion toimivaltaan. SEUT-sopimuksen 54 artiklassa pidetään yhtiön sääntömääräistä kotipaikkaa, keskushallintoa ja päätoimipaikkaa samanarvoisina liittymäperusteina. Sen vuoksi, kuten oikeuskäytännössä 41 täsmennetään, jos jäsenvaltio, johon uusi toimipaikka perustetaan, eli kohdejäsenvaltio edellyttää ainoastaan sääntömääräisen kotipaikan siirtämistä liittymäperusteena, jonka perusteella yhtiö on olemassa sen kansallisen lainsäädännön mukaisena yhtiönä, se seikka, että siirretään ainoastaan sääntömääräinen kotipaikka (mutta ei keskushallintoa tai päätoimipaikkaa), ei sellaisenaan sulje pois SEUT-sopimuksen 49 artiklan mukaisen sijoittautumisvapauden sovellettavuutta. Tietyn yhtiömuodon valinta rajatylittävien sulautumisten, yhtiömuodon muutosten ja jakautumisten yhteydessä tai sijoittautumisjäsenvaltion valinta ovat olennaisia SEUT-sopimuksessa sisämarkkinoiden osana taatun sijoittautumisvapauden hyödyntämisen kannalta.

(4)Tämä oikeuskäytännön kehitys on avannut sisämarkkinoilla toimiville yhtiöille uusia mahdollisuuksia edistää talouskasvua, tehokasta kilpailua ja tuottavuutta. Samaan aikaan tavoitteena olevat yhtiöihin sovellettavat sisämarkkinat ilman sisärajoja on sovitettava yhteen myös muiden Euroopan yhdentymistä koskevien tavoitteiden, kuten sosiaalisen suojelun (erityisesti työntekijöiden suojaamisen) sekä velkojien ja osakkeenomistajien suojaamisen kanssa. Koska sääntöjä ei ole yhdenmukaistettu varsinkaan rajatylittävien yhtiömuodon muutosten osalta, jäsenvaltiot pyrkivät tällaisiin tavoitteisiin moninaisten säännösten ja hallinnollisten käytäntöjen välityksellä. Yhtiöt voivat jo sulautua yli rajojen, mutta niiden halutessa toteuttaa rajatylittävän yhtiömuodon muutoksen ne kohtaavat nykyisen tilanteen vuoksi monia oikeudellisia ja käytännön ongelmia. Lisäksi monien jäsenvaltioiden kansallisessa lainsäädännössä säädetään menettelystä kotimaisen yhtiömuodon muutoksen toteuttamiseksi mutta ei tarjota vastaavaa menettelyä rajatylittävää yhtiömuodon muutosta varten.

(5)Tämä johtaa lainsäädännön hajanaisuuteen ja oikeudelliseen epävarmuuteen ja luo esteitä sijoittautumisvapauden hyödyntämiselle. Lisäksi tuloksena on se, ettei työntekijöiden, velkojien ja vähemmistöosakkeenomistajien suojaaminen sisämarkkinoilla ole optimaalista.

(6)Sen vuoksi on aiheellista säätää rajatylittäviä yhtiömuodon muutoksia koskevista menettelysäännöistä ja aineellisoikeudellisista säännöistä, joilla edistettäisiin sijoittautumisvapauden rajoitusten poistamista ja tarjottaisiin samalla riittävä ja oikeasuhteinen suoja sidosryhmille, kuten työntekijöille, velkojille ja vähemmistöosakkeenomistajille.

(7)Oikeutta muuttaa jossakin jäsenvaltiossa perustettu olemassa oleva yhtiö toisen jäsenvaltion oikeuden soveltamisalaan kuuluvaksi yhtiöksi voidaan tietyissä olosuhteissa käyttää väärinkäyttöön liittyviin tarkoituksiin, kuten työelämän normien, sosiaaliturvamaksujen, verovelvoitteiden, velkojien tai vähemmistöosakkeenomistajien oikeuksien taikka henkilöstön osallistumista koskevien sääntöjen kiertämiseen. Tällaisten mahdollisten väärinkäytösten torjumiseksi unionin lainsäädännön yleisen periaatteen mukaisesti jäsenvaltioiden on varmistettava, etteivät yhtiöt käytä rajatylittävää yhtiömuodon muuttamista koskevaa menettelyä siten, että luodaan keinotekoisia järjestelyjä, joiden tarkoituksena on saada perusteettomia veroetuja tai oikeudettomasti rajoittaa työntekijöiden, velkojien tai jäsenten lakisääteisiä tai sopimusperusteisia oikeuksia. Siltä osin kuin väärinkäytösten torjunta muodostaa poikkeuksen perusvapaudesta, sitä on tulkittava suppeasti ja sen on perustuttava kaikkien merkityksellisten olosuhteiden tapauskohtaiseen arviointiin. Olisi vahvistettava menettelyllinen ja aineellisoikeudellinen kehys, jossa kuvataan harkintavalta ja sallitaan jäsenvaltioiden erilaiset lähestymistavat mutta samalla asetetaan vaatimukset niiden toimien järkeistämiseksi, joita kansallisten viranomaisten on toteutettava väärinkäytösten torjumiseksi unionin oikeuden mukaisesti.

(8)Rajatylittävän yhtiömuodon muutoksen toteuttaminen sisältää yhtiön oikeudellisen muodon muuttamisen ilman että se menettää oikeushenkilöllisyyttään. Se ei kuitenkaan saisi johtaa yhtiöiden perustamiseen kohdejäsenvaltiossa sovellettavien vaatimusten kiertämiseen. Yhtiön olisi noudatettava täysimääräisesti tällaisia ehtoja, kuten vaatimuksia, joiden mukaan tosiasiallisen kotipaikan on oltava kohdejäsenvaltiossa, sekä liiketoimintakiellossa olevia johtajia koskevia ehtoja. Se, että kohdejäsenvaltio soveltaa tällaisia ehtoja, ei kuitenkaan saa vaikuttaa yhtiömuotoaan muuttaneen yhtiön oikeushenkilöllisyyden jatkuvuuteen. Yhtiö voi muuttaa yhtiömuotonsa mihin tahansa kohdejäsenvaltiossa olemassa olevaan oikeudelliseen muotoon SEUT-sopimuksen 49 artiklan mukaisesti.

(9)Ottaen huomioon rajatylittävien yhtiömuodon muutosten monimutkaisuuden ja asiaan liittyvien etunäkökohtien moninaisuuden on oikeusvarmuuden luomiseksi aiheellista säätää ennakkovalvonnasta. Tätä varten olisi vahvistettava jäsennelty ja monikerroksinen menettely, jonka yhteydessä sekä lähtöjäsenvaltion että kohdejäsenvaltion toimivaltaiset viranomaiset varmistavat, että rajatylittävän yhtiömuodon muutoksen hyväksymistä koskeva päätös tehdään oikeudenmukaisesti, objektiivisesti ja syrjimättömästi kaikkien asiaan liittyvien näkökohtien perusteella ja ottaen huomioon kaikki oikeutetut yleiset edut, erityisesti työntekijöiden, jäsenten ja velkojien suojaaminen.

(10)Jotta rajatylittäviä yhtiömuodon muutoksia koskevan menettelyn yhteydessä voitaisiin ottaa huomioon kaikkien sidosryhmien oikeutetut edut, yhtiön olisi julkistettava rajatylittävää yhtiömuodon muuttamista koskeva suunnitelma, joka sisältää tärkeimmät tiedot ehdotetusta rajatylittävästä yhtiömuodon muutoksesta, kuten tiedon suunnitellusta uudesta yhtiömuodosta, perustamiskirjan ja yhtiömuodon muutoksen ehdotetun aikataulun. Rajatylittävän yhtiömuodon muutoksen toteuttavan yhtiön jäsenille, velkojille ja työntekijöille olisi ilmoitettava asiasta, jotta ne voivat esittää huomautuksensa ehdotetusta yhtiömuodon muutoksesta.

(11)Rajatylittävän yhtiömuodon muutoksen toteuttavan yhtiön olisi laadittava kertomus tietojen antamiseksi jäsenilleen. Kertomuksessa olisi selostettava ja perusteltava ehdotetun rajatylittävän yhtiömuodon muutoksen oikeudelliset ja taloudelliset näkökohdat, erityisesti rajatylittävän yhtiömuodon muutoksen vaikutukset jäsenten kannalta yhtiön tulevan liiketoiminnan ja johtoelimen strategisen suunnitelman osalta. Siihen olisi sisällytettävä myös mahdolliset oikeussuojakeinot, jotka ovat jäsenten käytettävissä, jos ne eivät hyväksy päätöstä toteuttaa rajatylittävä yhtiömuodon muutos. Kertomus olisi asetettava myös rajatylittävän yhtiömuodon muutoksen toteuttavan yhtiön työntekijöiden saataville.

(12)Rajatylittävän yhtiömuodon muutoksen toteuttavan yhtiön olisi tiedotettava asiasta työntekijöilleen laatimalla kertomus, jossa selostetaan ehdotetun rajaylittävän yhtiömuodon muutoksen seuraukset työntekijöiden kannalta. Kertomuksessa olisi selostettava erityisesti, mitkä ovat ehdotetun rajatylittävän yhtiömuodon muutoksen vaikutukset työntekijöiden työpaikkojen turvaamiseen, onko seurauksena työsuhteiden ja yhtiöiden toimipaikkojen olennaisia muutoksia sekä millä tavoin kukin näistä tekijöistä liittyy yhtiön mahdollisiin tytäryhtiöihin. Tätä vaatimusta ei kuitenkaan pitäisi soveltaa, jos yhtiön ainoat työntekijät kuuluvat sen hallintoelimeen. Kertomuksen antaminen ei saisi vaikuttaa sovellettaviin tiedonsaanti- ja kuulemismenettelyihin, jotka on luotu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2002/14/EY 42 tai Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/38/EY 43 täytäntöönpanon johdosta kansallisella tasolla.

(13)Jotta voitaisiin arvioida yhtiömuodon muuttamista koskevassa suunnitelmassa sekä jäsenille ja työntekijöille osoitetuissa kertomuksissa annettujen tietojen paikkansapitävyyttä ja esittää tosiseikkoja sen määrittämiseksi, onko ehdotettu yhtiömuodon muutos keinotekoinen järjestely, olisi edellytettävä riippumattoman asiantuntijan lausunnon laatimista ehdotetun rajatylittävän yhtiömuodon muutoksen arvioimiseksi. Asiantuntijan riippumattomuuden takaamiseksi toimivaltaisen viranomaisen olisi nimitettävä asiantuntija yhtiön hakemuksesta. Tässä yhteydessä asiantuntijan lausunnossa olisi esitettävä kaikki asiaankuuluvat tiedot, jotta lähtöjäsenvaltion toimivaltainen viranomainen pystyy tekemään perustellun päätöksen siitä, antaako se yhtiömuodon muutosta edeltävän todistuksen. Tätä varten asiantuntijan olisi voitava saada kaikki asiaankuuluvat yhtiötä koskevat tiedot ja asiakirjat ja voitava suorittaa kaikki tarvittavat tutkimukset kaikkien tarvittavien todisteiden kokoamiseksi. Asiantuntijan olisi käytettävä tietoja, erityisesti nettoliikevaihtoa ja tulosta, työntekijöiden lukumäärää ja taseen sisältöä koskevia tietoja, joita yhtiö on kerännyt tilinpäätöksen laatimiseksi unionin ja asianomaisten jäsenvaltioiden lainsäädännön mukaisesti. Mahdollisten luottamuksellisten tietojen, kuten yhtiön liikesalaisuuksien, suojaamiseksi tällaisten tietojen ei kuitenkaan pitäisi kuulua asiantuntijan lopulliseen lausuntoon, jonka olisi oltava julkisesti saatavilla.

(14)Jotta vältettäisiin suhteettomien kustannusten ja rasitteiden aiheutumista rajatylittävän yhtiömuodon muutoksen toteuttaville pienille yrityksille, komission suosituksessa 2003/361/EY 44 määritellyt mikroyritykset ja pienet yritykset olisi vapautettava vaatimuksesta esittää riippumattoman asiantuntijan lausunto. Nämä yritykset voivat kuitenkin turvautua riippumattoman asiantuntijan lausuntoon estääkseen velkojiin liittyvät oikeudenkäyntikulut.

(15)Yhtiön jäsenten yhtiökokouksen olisi päätettävä yhtiömuodon muuttamista koskevan suunnitelman, kertomusten ja lausunnon perusteella, hyväksyykö se kyseisen suunnitelman. On tärkeää, että tällaista äänestystä koskeva enemmistövaatimus on riittävän korkea, jotta voidaan varmistaa, että päätös yhtiömuodon muutoksesta on kollektiivinen. Lisäksi jäsenillä olisi oltava oikeus äänestää henkilöstön osallistumista koskevista järjestelyistä, jos ne ovat varanneet itselleen tämän oikeuden yhtiökokouksen aikana.

(16)On aiheellista, että jäsenille, joilla oli äänioikeus ja jotka eivät äänestäneet yhtiömuodon muuttamista koskevan suunnitelman hyväksymisen puolesta, ja jäsenille, joilla ei ole äänioikeutta ja jotka eivät voineet esittää kantaansa, olisi annettava oikeus vaatia yhtiön osakkeiden lunastamista. Kyseisten jäsenten olisi voitava lähteä yhtiöstä ja saada osakkeistaan niiden arvoa vastaava rahavastike. Lisäksi niillä olisi oltava oikeus riitauttaa tarjotun rahavastikkeen laskeminen ja riittävyys tuomioistuimessa.

(17)Rajatylittävän yhtiömuodon muutoksen toteuttavan yhtiön olisi esitettävä yhtiömuodon muuttamista koskevassa suunnitelmassa myös toimenpiteitä, joilla varmistetaan velkojien suojaaminen. Jotta voidaan lisäksi lujittaa velkojien suojaa tilanteessa, jossa yhtiöstä tulee maksukyvytön rajatylittävän yhtiömuodon muutoksen jälkeen, jäsenvaltioiden olisi voitava vaatia, että yhtiö antaa vakavaraisuutta koskevan ilmoituksen, jossa todetaan, ettei sen tiedossa ole mitään syytä, jonka vuoksi yhtiömuotoaan muuttanut yhtiö ei pystyisi vastaamaan veloistaan. Tässä tilanteessa jäsenvaltioiden olisi voitava asettaa johtoelimen jäsenet henkilökohtaisesti vastuuseen ilmoituksen paikkansapitävyydestä. Koska jäsenvaltioiden oikeusperinteet vaihtelevat vakavaraisuutta koskevien ilmoitusten käytön ja niiden mahdollisten seurausten osalta, olisi oltava jäsenvaltioiden tehtävä tehdä virheellisten tai harhaanjohtavien ilmoitusten antamisesta asianmukaiset johtopäätökset, joihin kuuluvat myös tehokkaat ja oikeasuhtaiset seuraamukset ja vastuut unionin lainsäädännön mukaisesti.

(18)Jotta voidaan taata asianmukainen suoja velkojille, jotka eivät ole tyytyväisiä yhtiön rajatylittävää yhtiömuodon muuttamista koskevassa suunnitelmassa tarjoamaan suojaan, velkojat voivat hakea lähtöjäsenvaltion toimivaltaiselta oikeus- tai hallinnolliselta viranomaiselta riittäviä takeita. Haitan arvioinnin helpottamiseksi olisi määritettävä tiettyjä oletuksia, joiden perusteella rajatylittävän yhtiömuodon muutoksen ei katsottaisi aiheuttavan velkojille haittaa tilanteissa, joissa velkojan tappioriski on vähäinen. Olettaman olisi synnyttävä silloin, kun riippumattoman asiantuntijan lausunnossa todetaan, että on kohtuullisen todennäköistä, ettei velkojille aiheutuisi haittaa, tai kun velkojille tarjotaan oikeutta sellaiseen maksuun joko yhtiömuotoaan muuttanutta yhtiötä vastaan tai kolmannen osapuolen antamaa takausta vastaan, jonka arvo vastaa velkojan alkuperäisen vaateen arvoa, ja kyseinen vaade voidaan esittää samalla oikeudenkäyttöalueella kuin alkuperäinen vaade. Tässä direktiivissä tarjotun velkojien suojan ei pitäisi vaikuttaa lähtöjäsenvaltion kansalliseen lainsäädäntöön, joka koskee maksuja julkisille elimille, mukaan lukien verotus tai sosiaaliturvamaksut.

(19)Sen varmistamiseksi, että rajatylittävä yhtiömuodon muutos ei vaikuta kohtuuttomasti henkilöstön osallistumiseen, kun rajatylittävän yhtiömuodon muutoksen toteuttava yhtiö toimii lähtöjäsenvaltiossa sovellettavan henkilöstön osallistumista koskevan järjestelmän mukaisesti, yhtiön olisi oltava velvollinen valitsemaan oikeudellinen muoto, joka mahdollistaa tällaisen osallistumisen muun muassa siten, että työntekijöiden edustajat ovat läsnä yhtiön asianmukaisessa johto- tai valvontaelimessä määräjäsenvaltiossa. Lisäksi tällaisessa tapauksessa yhtiön ja sen työntekijöiden välillä olisi järjestettävä vilpittömässä mielessä käytävät neuvottelut direktiivissä 2001/86/EY säädetyn menettelyn tapaan, jotta löydettäisiin sopuratkaisu, jossa yhdistyvät yhtiön oikeus toteuttaa rajatylittävä yhtiömuodon muutos ja henkilöstön osallistumisoikeus. Neuvottelujen tuloksena olisi sovellettava joko räätälöityä ja sovittua ratkaisua tai, jos sopimukseen ei päästä, soveltuvin osin direktiivin 2001/86/EY liitteessä vahvistettuja toissijaisia sääntöjä. Sovitun ratkaisun tai kyseisten toissijaisten sääntöjen soveltamisen suojaamiseksi yhtiön ei pitäisi voida lakkauttaa osallistumisoikeuksia toteuttamalla myöhempiä kotimaisia tai rajatylittäviä yhtiömuodon muutoksia, sulautumisia tai jakautumisia seuraavien kolmen vuoden aikana.

(20)Sen estämiseksi, että henkilöstön osallistumisoikeuksia kierretään rajatylittävän yhtiömuodon muuttamisen välityksellä, yhtiömuotoaan muuttavan yhtiön, joka on rekisteröity siinä jäsenvaltiossa, jossa säädetään henkilöstön osallistumisoikeuksista, ei pitäisi voida toteuttaa rajatylittävää yhtiömuodon muutosta ilman että se ensin käynnistää neuvottelut työntekijöidensä kanssa, tai heidän edustajiensa kanssa, jos kyseisen yhtiön palveluksessa olevien työntekijöiden keskimääräinen määrä vastaa neljää viidesosaa kansallisesta kynnysarvosta, jonka täyttyminen johtaa tällaiseen henkilöstön osallistumiseen.

(21)Jotta varmistetaan tehtävien asianmukainen jako jäsenvaltioiden kesken ja rajatylittävien yhtiömuodon muutosten tehokas ja vaikuttava ennakkovalvonta, sekä lähtöjäsenvaltion että kohdejäsenvaltion olisi nimettävä asianmukaiset toimivaltaiset viranomaiset. Lähtöjäsenvaltioiden toimivaltaisilla viranomaisilla olisi erityisesti oltava toimivalta antaa yhtiömuodon muutosta edeltävä todistus, jota ilman kohdejäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten ei pitäisi pystyä saattamaan rajatylittävää yhtiömuodon muuttamista koskevaa menettelyä päätökseen.

(22)Yhtiömuodon muutosta edeltävän todistuksen antamista lähtöjäsenvaltiossa olisi valvottava yhtiön rajatylittävän yhtiömuodon muutoksen lainmukaisuuden varmistamiseksi. Lähtöjäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen olisi päätettävä yhtiömuodon muutosta edeltävän todistuksen antamisesta kuukauden kuluessa yhtiön tekemästä hakemuksesta, paitsi jos sillä on vakavia epäilyjä siitä, että kyseessä on keinotekoinen järjestely, jolla pyritään saamaan perusteettomia veroetuja tai oikeudettomasti rajoittamaan työntekijöiden, velkojien tai jäsenten lakisääteisiä tai sopimusperusteisia oikeuksia. Tällaisessa tapauksessa toimivaltaisen viranomaisen olisi suoritettava perusteellinen arviointi. Tätä perusteellista arviointia ei kuitenkaan pitäisi suorittaa järjestelmällisesti, vaan se olisi tehtävä tapauskohtaisesti silloin, kun keinotekoisen järjestelyn olemassaolosta on vakavia epäilyjä. Toimivaltaisten viranomaisten olisi otettava arvioinnissaan huomioon ainakin joitakin tässä direktiivissä vahvistettuja tekijöitä, joita olisi kuitenkin tarkasteltava kokonaisarvioinnissa ainoastaan suuntaa-antavina tekijöinä eikä käsiteltävä erillisinä. Jotta vältettäisiin liian pitkästä menettelystä yhtiöille aiheutuvaa rasitetta, tämä perusteellinen arviointi olisi joka tapauksessa saatettava päätökseen kahden kuukauden kuluessa siitä, kun yhtiölle ilmoitettiin perusteellisen arvioinnin toteuttamisesta.

(23)Saatuaan yhtiömuodon muutosta edeltävän todistuksen ja tarkastettuaan, että yhtiön perustamista koskevat kohdejäsenvaltion vaatimukset täyttyvät, kohdejäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten olisi rekisteröitävä yhtiö kyseisen jäsenvaltion kaupparekisteriin. Lähtöjäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen olisi poistettava yhtiö omasta rekisteristään vasta tämän rekisteröinnin jälkeen. Kohdejäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen ei pitäisi olla mahdollista riitauttaa yhtiömuodon muutosta edeltävässä todistuksessa esitettyjen tietojen paikkansapitävyyttä. Yhtiömuotoaan muuttaneen yhtiön olisi säilytettävä rajatylittävän yhtiömuodon muutoksen seurauksena oikeushenkilöllisyytensä, varansa ja vastuunsa ja kaikki oikeudet ja velvoitteet, mukaan lukien ne oikeudet ja velvoitteet, jotka johtuvat sopimuksista, toimista tai laiminlyönneistä.

(24)Riittävän läpinäkyvyyden ja digitaalisten välineiden ja prosessien käytön varmistamiseksi lähtö- ja kohdejäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten päätökset olisi vaihdettava kaupparekistereiden yhteenliittämisjärjestelmän kautta ja ne olisi asetettava julkisesti saataville.

(25)Yhtiön sijoittautumisvapauden käyttämiseen sisältyy myös yhtiön mahdollisuus sulautua yli rajojen. Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä (EU) 2017/1132 säädetään muun muassa säännöistä, joilla mahdollistetaan eri jäsenvaltioihin sijoittautuneiden pääomayhtiöiden rajatylittävät sulautumiset. Nämä säännöt ovat parantaneet huomattavasti sisämarkkinoiden toimivuutta yhtiöiden kannalta antamalla niille mahdollisuuden hyödyntää sijoittautumisvapautta rajatylittävän sulautumisen mekanismin avulla.

(26)Arvioitaessa rajatylittäviä sulautumisia koskevien sääntöjen täytäntöönpanoa jäsenvaltioissa on käynyt ilmi, että rajatylittävien sulautumisten lukumäärä unionissa on lisääntynyt huomattavasti. Tämä arviointi on kuitenkin tuonut esiin myös tiettyjä puutteita, jotka liittyvät erityisesti velkojien ja osakkeenomistajien suojaamiseen sekä yksinkertaistettujen menettelyjen puutteeseen ja jotka hankaloittavat näiden rajatylittäviä sulautumisia koskevien sääntöjen täyden vaikuttavuuden ja tehokkuuden saavuttamista.

(27)Tiedonannossaan Sisämarkkinoiden päivitys: enemmän mahdollisuuksia kansalaisille ja yrityksille 45 komissio ilmoitti, että se arvioi tarvetta päivittää rajatylittäviä sulautumisia koskevia voimassa olevia sääntöjä, jotta pk-yritysten olisi helpompi valita parhaana pitämänsä liiketoimintastrategia ja mukautua paremmin markkinaolosuhteiden muutoksiin niin, ettei samalla heikennetä työntekijöiden suojaa. Tiedonannossaan Komission työohjelma 2017 – EU, joka suojelee, puolustaa ja tarjoaa mahdollisuuksia 46 komissio ilmoitti aloitteesta, jonka tarkoituksena on helpottaa rajatylittävien sulautumisten toteuttamista.

(28)Jotta rajatylittäviä sulautumisia koskevaa voimassa olevaa menettelyä voidaan parantaa entisestään, kyseisiä sulautumisia koskevia sääntöjä on tarvittaessa yksinkertaistettava, mutta samalla on varmistettava, että sidosryhmiä, erityisesti työntekijöitä, suojataan riittävällä tavalla. Sen vuoksi rajatylittäviä sulautumisia koskevia voimassa olevia sääntöjä olisi muutettava, jotta voitaisiin velvoittaa sulautumiseen osallistuvien yhtiöiden johto- tai hallintoelimet laatimaan erilliset kertomukset, joissa esitetään tarkat tiedot rajatylittävän sulautumisen oikeudellisista ja taloudellisista näkökohdista sekä jäsenten että työntekijöiden kannalta. Yhtiön johto- tai hallintoelimelle asetetusta velvoitteesta laatia kertomus jäsenille voidaan kuitenkin luopua, jos jäsenet ovat jo tietoisia ehdotetun sulautumisen oikeudellisista ja taloudellisista näkökohdista. Työntekijöitä varten laaditun kertomuksen laatimisesta voidaan luopua kuitenkin vain, jos sulautumiseen osallistuvilla yhtiöillä ja niiden tytäryhtiöillä ei ole muita työntekijöitä kuin ne, jotka kuuluvat johto- tai hallintoelimeen.

(29)Jotta voidaan lisäksi parantaa sulautumiseen osallistuvan yhtiön tai sulautumiseen osallistuvien yhtiöiden työntekijöiden suojaamista, työntekijät tai heidän edustajansa voivat antaa lausuntonsa yhtiön kertomuksesta, jossa esitetään rajatylittävän sulautumisen vaikutukset heidän kannaltaan. Kertomuksen antaminen ei saisi vaikuttaa sovellettaviin tiedonsaanti- ja kuulemismenettelyihin, jotka on luotu kansallisella tasolla neuvoston direktiivin 2001/23/EY 47 , direktiivin 2002/14/EY tai direktiivin 2009/38/EY täytäntöönpanon seurauksena.

(30)Kirjanpitosääntöjen erot voivat haitata rajatylittävien sulautumisten toimintaa ja johtaa oikeudelliseen epävarmuuteen, jos päivämäärät, joista alkaen sulautuvan yhtiön toimia käsitellään kirjanpidossa jäsenvaltioiden välisen sulautumisen kautta muodostettavan yhtiön toimina, poikkeavat toisistaan. Tämä voi johtaa tilanteeseen, jossa sulautumiseen osallistuvaan yhtiöön liittyviä toimia ei tiettynä aikana raportoida lainkaan tai jossa asianomaisella sulautumiseen osallistuvalla yhtiöllä on kyseisen ajanjakson aikana päällekkäisiä raportointivelvoitteita alkuperäisessä jäsenvaltiossaan erillisenä laskentayksikkönä sekä sulautumisen kautta muodostettavan yhtiön jäsenvaltiossa. Sen vuoksi tilinpäätöspäivä olisi määritettävä selkeiden sääntöjen mukaisesti ja jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että tämä päivä katsotaan kaikkien sulautumiseen osallistuvien yhtiöiden kansallisessa lainsäädännössä kirjanpidon kannalta ainoaksi ja ehdottomaksi päivämääräksi.

(31)Eri sidosryhmät ovat todenneet jäsenille tai velkojille annettavien takeiden yhdenmukaistamisen puutteen olevan eräs rajatylittävien sulautumisten este. Jäsenille ja velkojille olisi tarjottava samantasoinen suoja riippumatta siitä, missä jäsenvaltioissa sulautumiseen osallistuvat yhtiöt sijaitsevat. Tämä ei vaikuta velkojien tai osakkeenomistajien suojaamista koskeviin jäsenvaltioiden sääntöihin, jotka eivät kuulu yhdenmukaistettujen toimenpiteiden soveltamisalaan, kuten avoimuutta koskeviin vaatimuksiin.

(32)Jotta voidaan varmistaa, että rajatylittävään sulautumiseen osallistuvien yhtiöiden jäseniä kohdellaan yhdenvertaisesti, on aiheellista, että jäsenille, joilla oli äänioikeus ja jotka eivät äänestäneet yhteisen sulautumista koskevan suunnitelman hyväksymisen puolesta, ja jäsenille, joilla ei ole äänioikeutta ja jotka eivät voineet esittää kantansa, olisi annettava oikeus vaatia yhtiön osakkeiden lunastamista. Kyseisten jäsenten olisi voitava lähteä yhtiöstä ja saada osakkeistaan niiden arvoa vastaava rahavastike. Lisäksi niillä olisi oltava oikeus riitauttaa tarjotun rahavastikkeen laskeminen ja riittävyys tuomioistuimessa.

(33)Sulautumiseen osallistuvien yhtiöiden aiemmat velkojat voivat rajatylittävän sulautumisen jälkeen havaita saataviensa arvon laskevan, jos vastaanottavan yhtiön vastuut ylittävät sen varat tai jos sulautumiseen osallistuva yhtiö, joka vastaa velasta, on sulautumisen jälkeen toisen jäsenvaltion lainsäädännön alainen. Tällä hetkellä velkojien suojaamista koskevat säännöt vaihtelevat jäsenvaltioissa, mikä monimutkaistaa rajatylittävän sulautumisen prosessia merkittävästi ja aiheuttaa epävarmuutta sekä asianomaisille yhtiöille että niiden velkojille niiden saatavien perinnän tai suorittamisen osalta.

(34)Rajatylittävässä sulautumisessa mukana olevien yhtiöiden olisi ehdotettava asianmukaisia toimenpiteitä velkojiensa suojaamiseksi yhteisessä sulautumista koskevassa suunnitelmassaan. Jotta voidaan lisäksi lujittaa kyseisten velkojien suojaa tilanteessa, jossa yhtiöstä tulee maksukyvytön rajatylittävän sulautumisen jälkeen, jäsenvaltioiden olisi voitava vaatia, että sulautumiseen osallistuvat yhtiöt antavat vakavaraisuutta koskevan ilmoituksen, jossa todetaan, ettei niiden tiedossa ole mitään syytä, jonka vuoksi sulautumisen kautta muodostettava yhtiö ei pystyisi vastaamaan veloistaan. Tässä tilanteessa jäsenvaltioiden olisi voitava asettaa johtoelimen jäsenet henkilökohtaisesti vastuuseen ilmoituksen paikkansapitävyydestä. Koska jäsenvaltioiden oikeusperinteet vaihtelevat vakavaraisuutta koskevien ilmoitusten käytön ja niiden mahdollisten seurausten osalta, olisi oltava jäsenvaltioiden tehtävä tehdä virheellisistä tai harhaanjohtavista ilmoituksista asianmukaiset johtopäätökset, joihin kuuluvat myös tehokkaat ja oikeasuhtaiset seuraamukset ja vastuut unionin lainsäädännön mukaisesti.

(35)Jotta voidaan taata asianmukainen suoja velkojille, jotka eivät ole tyytyväisiä yhtiön rajatylittävää sulautumista koskevassa yhteisessä suunnitelmassa tarjoamaan suojaan, velkojat, joille rajatylittävä sulautuminen aiheuttaa haittaa, voivat hakea kunkin sulautumiseen osallistuvan yhtiön jäsenvaltion toimivaltaiselta hallinnolliselta tai oikeusviranomaiselta riittäviksi katsomiaan takeita. Haitan arvioinnin helpottamiseksi olisi määritettävä tiettyjä oletuksia, joiden perusteella rajatylittävän sulautumisen ei katsottaisi aiheuttavan velkojille haittaa tilanteissa, joissa velkojan tappioriski on vähäinen. Olettaman olisi synnyttävä silloin, kun riippumaton asiantuntija toteaa, että on kohtuullisen todennäköistä, ettei velkojille aiheutuisi haittaa, tai kun velkojille tarjotaan oikeutta sellaiseen maksuun joko sulautumiseen osallistuvaa yhtiötä vastaan tai kolmannen osapuolen antamaa takausta vastaan, jonka arvo vastaa velkojan alkuperäisen vaateen arvoa, ja kyseinen vaade voidaan esittää samalla oikeudenkäyttöalueella kuin alkuperäinen vaade.

(36)Unionin voimassa olevassa lainsäädännössä ei säädetä yhtiöiden rajatylittäviä jakautumisia koskevasta oikeudellisesta kehyksestä, sillä direktiivin (EU) 2017/1132 III luvussa säädetään ainoastaan julkisten osakeyhtiöiden kotimaisista jakautumisista.

(37)Euroopan parlamentti on kehottanut komissiota hyväksymään rajatylittäviä jakautumisia koskevat yhdenmukaistetut säännöt. Yhdenmukaistettu oikeudellinen kehys edistäisi osaltaan sijoittautumisvapauden rajoitusten poistamista ja tarjoaisi samalla riittävän suojan sidosryhmille, kuten työntekijöille, velkojille ja jäsenille.

(38)Tässä direktiivissä vahvistetaan säännöt, jotka koskevat rajatylittäviä, sekä osittaisia että täydellisiä jakautumisia, mutta ainoastaan uusia yhtiöitä perustamalla tapahtuvia jakautumisia. Direktiivissä ei vahvisteta yhdenmukaista kehystä sellaisille rajatylittäville jakautumisille, joissa yhtiö siirtää varansa ja vastuunsa useammalle kuin yhdelle olemassa olevalle yhtiölle, sillä näiden tapausten on katsottu olevan erittäin monimutkaisia ja edellyttävän useiden jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten osallistumista sekä sisältävän lisäriskejä, jotka liittyvät petoksiin ja kyseisten sääntöjen kiertämiseen.

(39)Jos rajatylittävässä jakautumisessa on mukana äskettäin perustettuja vastaanottavia yhtiöitä, niiltä vastaanottavilta yhtiöiltä, joihin sovelletaan muiden jäsenvaltioiden kuin jakautuvan yhtiön jäsenvaltion lainsäädäntöä, olisi edellytettävä kyseisissä jäsenvaltioissa sovellettavan yhtiön perustamista koskevan lainsäädännön noudattamista. Tällaisia ehtoja ovat muun muassa liiketoimintakiellossa oleviin johtajiin liittyvät ehdot.

(40)Yhtiöiden oikeutta toteuttaa rajatylittävä jakautuminen voidaan tietyissä olosuhteissa käyttää väärinkäyttöön liittyviin tarkoituksiin, kuten työelämän normien, sosiaaliturvamaksujen, verovelvoitteiden, velkojien tai jäsenten oikeuksien taikka henkilöstön osallistumista koskevien sääntöjen kiertämiseen. Tällaisten väärinkäytösten torjumiseksi jäsenvaltioiden on unionin lainsäädännön yleisen periaatteen mukaisesti varmistettava, etteivät yhtiöt käytä rajatylittävää jakautumista koskevaa menettelyä siten, että luodaan keinotekoisia järjestelyjä, joiden tarkoituksena on saada perusteettomia veroetuja tai rajoittaa oikeudettomasti työntekijöiden, velkojien tai jäsenten lakisääteisiä tai sopimusperusteisia oikeuksia. Siltä osin kuin väärinkäytösten torjunta muodostaa poikkeuksen perusvapaudesta, sitä on tulkittava suppeasti ja sen on perustuttava kaikkien merkityksellisten olosuhteiden tapauskohtaiseen arviointiin. Olisi vahvistettava menettelyllinen ja aineellisoikeudellinen kehys, jossa kuvataan harkintavalta ja sallitaan jäsenvaltioiden erilaiset lähestymistavat mutta samalla asetetaan vaatimukset niiden toimien järkeistämiseksi, joita kansallisten viranomaisten on toteutettava väärinkäytösten torjumiseksi unionin oikeuden mukaisesti.

(41)Ottaen huomioon rajatylittävien jakautumisten monimutkaisuuden ja asiaan liittyvien etunäkökohtien moninaisuuden on aiheellista säätää oikeusvarmuuden luomiseksi toteutettavasta ennakkovalvonnasta. Tätä varten olisi vahvistettava jäsennelty ja monikerroksinen menettely, jonka yhteydessä sekä jakautuvan yhtiön jäsenvaltion että vastaanottavien yhtiöiden jäsenvaltion toimivaltaiset viranomaiset varmistavat, että rajatylittävän jakautumisen hyväksymistä koskeva päätös tehdään oikeudenmukaisesti, objektiivisesti ja syrjimättömästi kaikkien asiaan liittyvien näkökohtien perusteella ja ottaen huomioon kaikki oikeutetut yleiset edut, erityisesti työntekijöiden, osakkeenomistajien ja velkojien suojaaminen.

(42)Jotta voitaisiin ottaa huomioon kaikkien sidosryhmien oikeutetut edut, jakautuvan yhtiön olisi julkistettava jakautumista koskeva suunnitelma, joka sisältää tärkeimmät tiedot ehdotetusta rajatylittävästä jakautumisesta, kuten arvopaperien tai osakkeiden suunnitellun vaihtosuhteen, vastaanottavien yhtiöiden perustamiskirjat ja rajatylittävän jakautumisen ehdotetun aikataulun. Rajatylittävän jakautumisen toteuttavan yhtiön jäsenille, velkojille ja työntekijöille olisi ilmoitettava asiasta, jotta ne voivat esittää huomautuksensa jakautumisesta.

(43)Jakautuvan yhtiön olisi laadittava kertomus tietojen antamiseksi jäsenilleen. Kertomuksessa olisi selostettava ja perusteltava ehdotetun rajatylittävän jakautumisen oikeudelliset ja taloudelliset näkökohdat, erityisesti rajatylittävän jakautumisen vaikutukset jäsenten kannalta yhtiön tulevan liiketoiminnan ja johtoelimen strategisen suunnitelman osalta. Siihen olisi myös sisällyttävä selostus vaihtosuhteesta, tarvittaessa osakejaon määrittämisessä käytetyt perusteet ja mahdolliset oikeussuojakeinot, jotka ovat jäsenten käytettävissä, jos ne eivät hyväksy päätöstä toteuttaa rajatylittävä jakautuminen.

(44)Jakautuvan yhtiön olisi annettava tietoa työntekijöilleen laatimalla kertomus, jossa selitetään ehdotetun rajaylittävän jakautumisen seuraukset työntekijöiden kannalta. Kertomuksessa olisi selostettava erityisesti, mitkä ovat ehdotetun rajatylittävän jakautumisen vaikutukset työntekijöiden työpaikkojen turvaamiseen, onko seurauksena työehtojen ja yhtiöiden toimipaikkojen olennaisia muutoksia sekä millä tavoin kukin näistä tekijöistä liittyy yhtiön mahdollisiin tytäryhtiöihin. Kertomuksen antaminen ei saisi vaikuttaa sovellettaviin tiedonsaanti- ja kuulemismenettelyihin, jotka on luotu kansallisella tasolla direktiivien 2001/23/EY, 2002/14/EY tai 2009/38/EY täytäntöönpanon seurauksena.

(45)Jotta voitaisiin varmistaa jakautumissuunnitelmassa sekä jäsenille ja työntekijöille osoitetuissa kertomuksissa annettujen tietojen paikkansapitävyys ja esittää tosiseikkoja sen määrittämiseksi, onko ehdotettu jakautuminen keinotekoinen järjestely, jota ei voida hyväksyä, olisi edellytettävä riippumattoman asiantuntijan lausunnon laatimista jakautumissuunnitelman arvioimiseksi. Asiantuntijan riippumattomuuden takaamiseksi toimivaltaisen viranomaisen olisi nimitettävä asiantuntija yhtiön hakemuksesta. Tässä yhteydessä asiantuntijan lausunnossa olisi esitettävä kaikki tarvittavat tiedot, joiden perusteella jakautuvan yhtiön jäsenvaltion toimivaltainen viranomainen voi tehdä tietoon perustuvan päätöksen siitä, antaako se jakautumista edeltävän todistuksen. Tätä varten asiantuntijan olisi voitava saada kaikki asiaankuuluvat yhtiötä koskevat tiedot ja asiakirjat ja voitava suorittaa kaikki tarvittavat tutkimukset kaikkien tarvittavien todisteiden kokoamiseksi. Asiantuntijan olisi käytettävä tietoja, joita yhtiö on kerännyt tilinpäätöksen laatimiseksi unionin ja jäsenvaltioiden lainsäädännön mukaisesti, erityisesti nettoliikevaihtoa ja tulosta, työntekijöiden lukumäärää ja taseen sisältöä koskevia tietoja. Mahdollisten luottamuksellisten tietojen, kuten yhtiön liikesalaisuuksien, suojaamiseksi tällaisten tietojen ei kuitenkaan pitäisi kuulua asiantuntijan lopulliseen lausuntoon, jonka olisi oltava julkisesti saatavilla.

(46)Jotta vältettäisiin suhteettomien kustannusten ja rasitteiden aiheutumista rajatylittävän jakautumisen toteuttaville pienille yrityksille, 6 päivänä toukokuuta 2003 annetussa komission suosituksessa 2003/361/EY määritellyt mikroyritykset ja pienet yritykset olisi vapautettava vaatimuksesta esittää riippumattoman asiantuntijan lausunto.

(47)Jakautuvan yhtiön jäsenten yhtiökokouksen olisi päätettävä rajatylittävää jakautumista koskevan suunnitelman, kertomusten ja lausunnon perusteella, hyväksyykö se kyseisen suunnitelman. On tärkeää, että tällaista äänestystä koskeva enemmistövaatimus on riittävän korkea, jotta voidaan varmistaa, että päätös jakautumisesta on kollektiivinen.

(48)On aiheellista, että jäsenille, joilla oli äänioikeus ja jotka eivät äänestäneet rajatylittävää jakautumista koskevan suunnitelman hyväksymisen puolesta, ja jäsenille, joilla ei ole äänioikeutta ja jotka eivät voineet esittää kantaansa, olisi annettava oikeus vaatia yhtiön osakkeiden lunastamista. Kyseisten jäsenten olisi voitava lähteä yhtiöstä ja saada osakkeistaan niiden arvoa vastaava rahavastike. Lisäksi niillä olisi oltava oikeus riitauttaa tarjotun rahavastikkeen laskeminen ja riittävyys sekä osakkeiden vaihtosuhde tuomioistuimessa, jos ne haluavat pysyä jonkin vastaanottavan yhtiön jäseninä. Tuomioistuimen olisi voitava tämän menettelyn yhteydessä määrätä mikä tahansa rajatylittävään jakautumiseen osallistuva yhtiö joko maksamaan ylimääräinen rahavastike tai laskemaan liikkeeseen lisää osakkeita.

(49)Jakautuvan yhtiön olisi ehdotettava suunnitelmassa asianmukaisia keinoja suojata velkojia rajatylittävän jakautumisen yhteydessä. Jotta voidaan lisäksi lujittaa velkojien suojaa tilanteessa, jossa rajatylittävää jakautumista seuraa maksukyvyttömyys, jäsenvaltioiden olisi voitava vaatia, että yhtiö antaa ilmoituksen, jossa todetaan, ettei sen tiedossa ole mitään syytä, jonka vuoksi jakautuva yhtiö ei pystyisi vastaamaan veloistaan. Jäsenvaltioiden olisi voitava asettaa johtoelin henkilökohtaisesti vastuuseen ilmoituksen paikkansapitävyydestä. Koska jäsenvaltioiden oikeusperinteet vaihtelevat vakavaraisuutta koskevien ilmoitusten ja niiden mahdollisten seurausten osalta, olisi oltava jäsenvaltioiden tehtävä tehdä virheellisistä tai harhaanjohtavista ilmoituksista asianmukaiset johtopäätökset, joihin kuuluvat myös seuraamukset ja vastuut unionin lainsäädännön mukaisesti.

(50)Jotta voidaan taata asianmukainen suoja velkojille, jotka eivät ole tyytyväisiä yhtiön rajatylittävää jakautumista koskevassa suunnitelmassa tarjoamaan suojaan, velkojat, joille rajatylittävä jakautuminen aiheuttaa haittaa, voivat hakea kunkin jakautuvan yhtiön jäsenvaltion toimivaltaiselta oikeus- tai hallinnolliselta viranomaiselta riittäviksi katsomiaan takeita. Haitan arvioinnin helpottamiseksi olisi määritettävä tiettyjä oletuksia, joiden perusteella rajatylittävän jakautumisen ei katsottaisi aiheuttavan velkojille haittaa tilanteissa, joissa velkojan tappioriski on vähäinen. Olettaman olisi synnyttävä silloin, kun riippumattoman asiantuntijan lausunnossa todetaan, että on kohtuullisen todennäköistä, ettei velkojille aiheutuisi haittaa, tai kun velkojille tarjotaan oikeutta sellaiseen maksuun joko jakautumisen kautta muodostettavaa yhtiötä vastaan tai kolmannen osapuolen antamaa takausta vastaan, jonka arvo vastaa velkojan alkuperäisen vaateen arvoa, ja kyseinen vaade voidaan esittää samalla oikeudenkäyttöalueella kuin alkuperäinen vaade. Tässä direktiivissä tarjotun velkojien suojan ei pitäisi vaikuttaa jakautuvan yhtiön jäsenvaltion kansalliseen lainsäädäntöön, joka koskee maksuja julkisille elimille, mukaan lukien verotus tai sosiaaliturvamaksut. 

(51)Jotta varmistetaan tehtävien asianmukainen jako jäsenvaltioiden kesken ja rajatylittävien jakautumisten tehokas ja vaikuttava ennakkovalvonta, jakautuvan yhtiön jäsenvaltion toimivaltaisella viranomaisella olisi oltava toimivalta antaa jakautumista edeltävä todistus, jota ilman vastaanottavien yhtiöiden jäsenvaltioiden viranomaisten ei pitäisi voida saattaa rajatylittävää jakautumista koskevaa menettelyä päätökseen.

(52)Jakautumista edeltävän todistuksen antamista jakautuvan yhtiön jäsenvaltiossa olisi valvottava rajatylittävän jakautumisen lainmukaisuuden varmistamiseksi. Toimivaltaisen viranomaisen olisi päätettävä jakautumista edeltävän todistuksen antamisesta kuukauden kuluessa siitä, kun yhtiö on tehnyt hakemuksen, paitsi jos sillä on vakavia epäilyjä siitä, että kyseessä on keinotekoinen järjestely, jolla pyritään saamaan perusteettomia veroetuja tai oikeudettomasti rajoittamaan työntekijöiden, velkojien tai jäsenten lakisääteisiä tai sopimusperusteisia oikeuksia. Tällaisessa tapauksessa toimivaltaisen viranomaisen olisi suoritettava perusteellinen arviointi. Tätä perusteellista arviointia ei kuitenkaan pitäisi suorittaa järjestelmällisesti, vaan se olisi tehtävä tapauskohtaisesti silloin, kun keinotekoisen järjestelyn olemassaolosta on vakavia epäilyjä. Toimivaltaisten viranomaisten olisi otettava arvioinnissaan huomioon ainakin joitakin tässä direktiivissä vahvistettuja tekijöitä, joita olisi kuitenkin tarkasteltava kokonaisarvioinnissa ainoastaan suuntaa-antavina tekijöinä eikä käsiteltävä erillisinä. Jotta vältettäisiin liian pitkästä menettelystä yhtiöille aiheutuvaa rasitetta, tämä perusteellinen arviointi olisi joka tapauksessa saatettava päätökseen kahden kuukauden kuluessa siitä, kun yhtiölle ilmoitettiin perusteellisen arvioinnin toteuttamisesta.

(53)Saatuaan jakautumista edeltävän todistuksen ja tarkastettuaan, että yhtiön perustamista koskevat vastaanottavan yhtiön tai vastaanottavien yhtiöiden jäsenvaltion vaatimukset täyttyvät, vastaanottavien yhtiöiden jäsenvaltioiden viranomaisten olisi rekisteröitävä yhtiöt kyseisen jäsenvaltion kaupparekistereihin. Jakautuvan yhtiön jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen olisi poistettava yhtiö omasta rekisteristään vasta tämän rekisteröinnin jälkeen. Vastaanottavien yhtiöiden jäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset eivät voi riitauttaa jakautumista edeltävässä todistuksessa annettujen tietojen oikeellisuutta.

(54)Rajatylittävän jakautumisen seurauksena jakautuvan yhtiön varat ja vastuut on siirrettävä vastaanottaville yhtiöille jakautumissuunnitelmassa eritellyn jaon mukaisesti ja jakautuvan yhtiön jäsenistä tulee vastaanottavan yhtiön jäseniä tai ne säilyvät jakautuvan yhtiön jäseninä taikka niistä tulee molempien yhtiöiden jäseniä.

(55)Sen varmistamiseksi, että rajatylittävä jakautuminen ei vaikuta kohtuuttomasti henkilöstön osallistumiseen, kun rajatylittävän jakautumisen toteuttava yhtiö toimii henkilöstön osallistumista koskevan järjestelmän mukaisesti, jakautumisen kautta muodostettavat yhtiöt olisi velvoitettava valitsemaan oikeudellinen muoto, joka mahdollistaa osallistumisen muun muassa siten, että työntekijöiden edustajat ovat läsnä yhtiöiden asianmukaisissa johto- tai valvontaelimissä. Lisäksi tällaisessa tapauksessa yhtiön ja sen työntekijöiden välillä olisi järjestettävä vilpittömässä mielessä käytävät neuvottelut direktiivissä 2001/86/EY säädetyn menettelyn tapaan, jotta löydettäisiin sopuratkaisu, jossa yhdistyvät yhtiön oikeus toteuttaa rajatylittävä jakautuminen ja henkilöstön osallistumisoikeus. Neuvottelujen tuloksena olisi sovellettava joko räätälöityä ja sovittua ratkaisua tai, jos sopimukseen ei päästä, soveltuvin osin direktiivin 2001/86/EY liitteessä vahvistettuja toissijaisia sääntöjä. Sovitun ratkaisun tai kyseisten toissijaisten sääntöjen soveltamisen suojaamiseksi yhtiön ei pitäisi voida lakkauttaa osallistumisoikeuksia toteuttamalla myöhempiä kotimaisia tai rajatylittäviä yhtiömuodon muutoksia, sulautumisia tai jakautumisia seuraavien kolmen vuoden aikana.

(56)Sen estämiseksi, että henkilöstön osallistumisoikeuksia kierretään rajatylittävän jakautumisen välityksellä, jakautumisen toteuttavan yhtiön, joka on rekisteröity siinä jäsenvaltiossa, jossa säädetään henkilöstön osallistumisoikeuksista, ei pitäisi voida toteuttaa rajatylittävää jakautumista ilman että se ensin käynnistää neuvottelut työntekijöidensä kanssa, tai heidän edustajiensa kanssa, jos kyseisen yhtiön palveluksessa olevien työntekijöiden keskimääräinen määrä vastaa neljää viidesosaa kansallisesta kynnysarvosta, jonka täyttyminen johtaa tällaiseen henkilöstön osallistumiseen.

(57)Jotta taataan työntekijöiden muut kuin osallistumiseen liittyvät oikeudet, tämä direktiivi ei vaikuta direktiivin 2009/38/EY, neuvoston direktiivin 98/59/EY 48 , direktiivin 2001/23/EY eikä direktiivin 2002/14/EY soveltamiseen. Myös asioihin, jotka eivät kuulu tämän direktiivin soveltamisalaan, kuten veroihin tai sosiaaliturvaan, olisi sovellettava kansallista lainsäädäntöä.

(58)Tämän direktiivin säännökset eivät vaikuta kansallisen lainsäädännön oikeudellisiin tai hallinnollisiin säännöksiin, jotka koskevat jäsenvaltioiden tai niiden alueellisten tai hallinnollisten yksiköiden veroja, kuten verosääntöjen täytäntöönpanoa rajatylittävien yhtiömuodon muutosten, sulautumisten ja jakautumisten yhteydessä.

(59)Tämä direktiivi ei vaikuta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2015/849 49 säännöksiin, jotka koskevat rahanpesun ja terrorismin rahoituksen riskejä, erityisesti velvoitteisiin, jotka liittyvät asiakkaan tuntemisvelvollisuutta koskevien asianmukaisten toimenpiteiden toteuttamiseen riskialttiuden perusteella ja kaikkien uusien yritysten tosiasiallisen omistajan ja edunsaajan tunnistamiseen ja rekisteröimiseen niiden perustamisjäsenvaltiossa.

(60)Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän direktiivin tavoitetta, joka on rajatylittävien yhtiömuodon muutosten, sulautumisten ja jakautumisen helpottaminen ja säänteleminen, vaan se voidaan saavuttaa paremmin unionin tasolla. Sen vuoksi unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä direktiivissä ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen näiden tavoitteiden saavuttamiseksi.

(61)Tässä direktiivissä kunnioitetaan perusoikeuksia ja otetaan huomioon erityisesti Euroopan unionin perusoikeuskirjassa tunnustetut periaatteet.

(62)Jäsenvaltiot ovat selittävistä asiakirjoista 28 päivänä syyskuuta 2011 annetun jäsenvaltioiden ja komission yhteisen poliittisen lausuman 50  mukaisesti sitoutuneet perustelluissa tapauksissa liittämään ilmoitukseen toimenpiteistä, jotka koskevat direktiivin saattamista osaksi kansallista lainsäädäntöä, yhden tai useamman asiakirjan, joista käy ilmi direktiivin osien ja kansallisen lainsäädännön osaksi saattamiseen tarkoitettujen välineiden vastaavien osien suhde. Tämän direktiivin osalta lainsäätäjä pitää tällaisten asiakirjojen toimittamista perusteltuna.

(63)Komission olisi tehtävä tätä direktiiviä koskeva arviointi. Arviointi olisi paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyn Euroopan parlamentin, Euroopan unionin neuvoston ja Euroopan komission välisen toimielinten sopimuksen 51 22 kohdan nojalla tehtävä viiden eri kriteerin eli tehokkuuden, tuloksellisuuden, merkityksellisyyden, johdonmukaisuuden ja saatavan lisäarvon perusteella, ja sen olisi oltava pohjana mahdollisten jatkotoimien vaikutusten arvioinnille.

(64)Olisi kerättävä tietoa, jotta voidaan arvioida lainsäädännön tuloksellisuutta suhteessa sen tavoitteisiin ja vaikuttaa paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyn Euroopan parlamentin, Euroopan unionin neuvoston ja Euroopan komission välisen toimielinten sopimuksen 22 kohdan mukaisesti tehtävään lainsäädännön arviointiin.

(65)Sen vuoksi direktiiviä (EU) 2017/1132 olisi muutettava,

OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN DIREKTIIVIN:

1 artikla
Muutokset direktiiviin (EU) 2017/1132

Muutetaan direktiivi (EU) 2017/1132 seuraavasti:

(1)Korvataan 24 artiklan e alakohta seuraavasti:

”e) yksityiskohtaisen luettelon tiedoista, jotka toimitetaan 20, 34, 86 h, 86 o, 86 p, 86 q, 123, 127, 128, 130, 160 j, 160 q, 160 r ja 160 s artiklassa tarkoitettua rekistereiden välistä tiedonvaihtoa varten”;

(2)Korvataan II osaston otsikko seuraavasti:

”OSAKEYHTIÖIDEN YHTIÖMUODON MUUTTAMINEN, SULAUTUMINEN JA JAKAUTUMINEN”

(3)Lisätään II osastoon –I luku seuraavasti:

”–I LUKU

Rajatylittävät yhtiömuodon muutokset

86 a artikla
Soveltamisala

1.Tämä luku koskee sellaisen pääomayhtiön yhtiömuodon muuttamista, joka on perustettu jonkin jäsenvaltion lainsäädännön mukaisesti ja jonka sääntömääräinen kotipaikka, keskushallinto tai päätoimipaikka on unionissa, yhtiöksi, joka kuuluu toisen jäsenvaltion lainsäädännön soveltamisalaan.

2.Jäsenvaltioiden on toteutettava tarpeelliset toimenpiteet 1 kohdassa tarkoitettua rajatylittävää yhtiömuodon muuttamista koskevan menettelyn käyttöönottamiseksi.

3.Jäsenvaltiot voivat päättää, että ne eivät sovella tätä lukua sellaisiin rajatylittäviin yhtiömuodon muutoksiin, joissa yhtenä osapuolena on osuuskunta, silloinkaan kun kyseinen osuuskunta kuuluisi 86 a artiklan 1 kohdassa säädetyn pääomayhtiön määritelmän piiriin.

4.Tätä lukua ei sovelleta rajatylittäviin yhtiömuodon muutoksiin, joissa yhtenä osapuolena on yhtiö, jonka tarkoituksena on yleisöltä hankittujen varojen yhteinen sijoittaminen ja joka toimii riskin hajauttamisen periaatteella ja jonka osuudet on tällaisten osuuksien haltijoiden vaatimuksesta ostettava takaisin tai lunastettava suoraan tai välillisesti kyseisen yhtiön varoilla. Tällaiseen takaisinostoon tai lunastukseen rinnastetaan toimenpiteet, joiden avulla yhtiön tarkoituksena on varmistaa, ettei sen osuuksien pörssiarvo poikkea merkittävästi sen nettoarvosta.

86 b artikla
Määritelmät

Tässä luvussa tarkoitetaan

(1)’pääomayhtiöllä’, jäljempänä ’yhtiö’, liitteessä II luetellun tyyppistä yhtiötä;

(2)’rajatylittävällä yhtiömuodon muuttamisella’ järjestelyä, jolla yhtiö, ilman että se puretaan tai asetetaan selvitystilaan, muuttaa oikeudellisen muodon, jolla se on rekisteröity lähtöjäsenvaltiossa, kohdejäsenvaltion yhtiön oikeudelliseksi muodoksi ja siirtää vähintään sääntömääräisen toimipaikkansa kohdejäsenvaltioon säilyttäen oikeushenkilöllisyytensä;

(3)’lähtöjäsenvaltiolla’ jäsenvaltiota, jossa yhtiö on rekisteröity oikeudellisessa muodossaan ennen rajatylittävää yhtiömuodon muuttamista;

(4)’kohdejäsenvaltiolla’ jäsenvaltiota, jossa yhtiö rekisteröidään rajatylittävän yhtiömuodon muuttamisen tuloksena;

(5)’rekisterillä’ 16 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua keskus-, kauppa- tai yhtiörekisteriä;

(6)’yhtiömuotoaan muuttaneella yhtiöllä’ kohdejäsenvaltiossa muodostettua uutta yhtiötä siitä päivästä alkaen, jona rajatylittävä yhtiömuodon muutos tulee voimaan.

86 c artikla
Rajatylittävien yhtiömuodon muutosten edellytykset

1.Jäsenvaltioiden on varmistettava, että silloin kun yhtiö aikoo toteuttaa rajatylittävän yhtiömuodon muutoksen, lähtö- ja kohdejäsenvaltiot varmistavat, että rajatylittävä yhtiömuodon muutos täyttää 2 kohdassa vahvistetut edellytykset.

2.Yhtiö ei saa toteuttaa rajatylittävää yhtiömuodon muutosta seuraavissa olosuhteissa:

(a)yhtiön purkamista, likvidaatiota tai maksukyvyttömyyttä koskeva menettely on aloitettu;

(b)yhtiöön sovelletaan ennaltaehkäisevää uudelleenjärjestelymenettelyä todennäköisen maksukyvyttömyyden vuoksi;

(c)maksujen suorittaminen on keskeytetty;

(d)yhtiöön sovelletaan Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2014/59/EU(*) IV osastossa säädettyjä kriisinratkaisuvälineitä, -valtuuksia ja -mekanismeja;

(e)kansalliset viranomaiset ovat toteuttaneet ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä a, b tai d alakohdassa tarkoitettujen menettelyjen aloittamisen välttämiseksi.

3.Jäsenvaltioiden on varmistettava, että lähtöjäsenvaltion toimivaltainen viranomainen ei anna lupaa yhtiömuodon muuttamiselle silloin, kun se katsoo asiaa tutkittuaan ja otettuaan huomioon kaikki asiaankuuluvat tosiseikat ja olosuhteet, että kyseessä on keinotekoinen järjestely, jolla pyritään saamaan perusteettomia veroetuja tai oikeudettomasti rajoittamaan työntekijöiden, velkojien tai vähemmistöjäsenten lakisääteisiä tai sopimusperusteisia oikeuksia. 

4.Lähtöjäsenvaltion kansallista lainsäädäntöä sovelletaan siihen menettelyjen ja muodollisuuksien osaan, jota on noudatettava rajatylittävän yhtiömuodon muuttamisen yhteydessä yhtiömuodon muutosta edeltävän todistuksen hankkimiseksi, ja kohdejäsenvaltion kansallista lainsäädäntöä sovelletaan siihen suoritettavien menettelyjen ja täytettävien muodollisuuksien osaan, jota on noudatettava kun yhtiömuodon muutosta edeltävä todistus on vastaanotettu unionin lainsäädännön mukaisesti.

86 d artikla
Rajatylittävää yhtiömuodon muuttamista koskeva suunnitelma

1.Rajatylittävän yhtiömuodon muutoksen toteuttavan yhtiön johto- tai hallintoelimen on laadittava rajatylittävää yhtiömuodon muuttamista koskeva suunnitelma. Suunnitelmasta on käytävä ilmi vähintään

(a)lähtöjäsenvaltion yhtiön oikeudellinen muoto, nimi ja sääntömääräinen kotipaikka;

(b)rajatylittävän yhtiömuodon muuttamisen kautta muodostettavan yhtiön ehdotettu oikeudellinen muoto, nimi ja sääntömääräinen kotipaikka kohdejäsenvaltiossa;

(c)yhtiön perustamiskirja tai perustamiskirjat kohdejäsenvaltiossa;

(d)rajatylittävän yhtiömuodon muuttamisen ehdotettu aikataulu;

(e)oikeudet, jotka yhtiömuotoaan muuttanut yhtiö tuottaa jäsenilleen, joilla on erityisiä oikeuksia, tai muiden arvopaperien kuin yhtiön yhtiöpääomaa edustavien osakkeiden haltijoille, tai tällaisten henkilöiden osalta ehdotetut toimenpiteet;

(f)tiedot velkojille tarjotuista takeista;

(g)ajankohta, josta alkaen lähtöjäsenvaltiossa muodostetun ja rekisteröidyn yhtiön toimia käsitellään kirjanpidossa yhtiömuotoaan muuttaneen yhtiön toimina;

(h)yhtiömuotoaan muuttaneen yhtiön hallinto-, johto-, valvonta- tai tarkastuselimen jäsenille mahdollisesti myönnettävät erityisetuudet;

(i)tiedot rajatylittävää yhtiömuodon muuttamista vastustaville jäsenille 86 j artiklan mukaisesti tarjottavasta rahavastikkeesta;

(j)rajatylittävän yhtiömuodon muutoksen todennäköiset vaikutukset työllisyyteen;

(k)tarvittaessa tiedot menettelyistä, joiden mukaisesti määritetään yksityiskohtaiset säännöt työntekijöiden osallistumisesta 86 l artiklan mukaisesti niiden oikeuksien määrittelyyn, jotka koskevat työntekijöiden osallistumista yhtiömuotoaan muuttaneessa yhtiössä ja kyseisiä sääntöjä koskevat mahdolliset vaihtoehdot.

2.Lähtö- ja kohdejäsenvaltioiden virallisten kielten lisäksi jäsenvaltioiden on sallittava, että rajatylittävän yhtiömuodon muutoksen toteuttava yhtiö käyttää kansainvälisessä liike- ja rahoitustoiminnassa yleisesti käytettyä kieltä laatiessaan rajatylittävää yhtiömuodon muuttamista koskevaa suunnitelmaa ja muita siihen liittyviä asiakirjoja. Jäsenvaltioiden on määritettävä, mikä kieli on ensisijainen silloin, kun asiakirjojen eri kieliversioiden välillä on eroavaisuuksia.

86 e artikla
Johto- tai hallintoelimen kertomus jäsenille

1.Rajatylittävän yhtiömuodon muutoksen toteuttavan yhtiön johto- tai hallintoelimen on laadittava kertomus, jossa selitetään ja perustellaan rajaylittävän yhtiömuodon muuttamisen oikeudelliset ja taloudelliset seikat.

2.Edellä 1 kohdassa tarkoitetussa kertomuksessa on selitettävä erityisesti seuraavat seikat:

(a)rajatylittävän yhtiömuodon muutoksen vaikutukset yhtiön tulevaan liiketoimintaan ja johdon strategiseen suunnitelmaan;

(b)rajatylittävän yhtiömuodon muutoksen vaikutukset jäseniin;

(c)yhtiömuodon muuttamista vastustavien jäsenten käytettävissä olevat 86 j artiklan mukaiset oikeudet ja oikeussuojakeinot.

3.Tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitettu kertomus on asetettava ainakin sähköisesti jäsenten saataville vähintään kaksi kuukautta ennen 86 i artiklassa tarkoitettua yhtiökokousta. Kertomus on asetettava myös rajatylittävän yhtiömuodon muutoksen toteuttavan yhtiön työntekijöiden edustajien saataville tai siinä tapauksessa, että työntekijöillä ei ole edustajia, itse työntekijöiden saataville.

4.Kertomusta ei kuitenkaan vaadita silloin, kun rajatylittävän yhtiömuodon muutoksen toteuttavan yhtiön kaikki jäsenet ovat sopineet luopuvansa tästä vaatimuksesta.

86 f artikla
Johto- tai hallintoelimen kertomus työntekijöille

1.Rajatylittävän yhtiömuodon muutoksen toteuttavan yhtiön johto- tai hallintoelimen on laadittava kertomus, jossa selitetään rajaylittävän yhtiömuodon muuttamisesta työntekijöille aiheutuvat seuraukset.

2.Edellä 1 kohdassa tarkoitetussa kertomuksessa on selitettävä erityisesti seuraavat seikat:

(a)rajatylittävän yhtiömuodon muutoksen vaikutukset yhtiön tulevaan liiketoimintaan ja johdon strategiseen suunnitelmaan;

(b)rajatylittävän yhtiömuodon muutoksen vaikutukset työsuhteiden turvaamisen osalta;

(c)mahdolliset työehtojen ja yhtiön toimipaikkojen olennaiset muutokset;

(d)koskevatko a, b ja c alakohdassa esitetyt tekijät myös yhtiön mahdollisia tytäryhtiöitä.

3.Tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitettu kertomus on asetettava ainakin sähköisesti rajatylittävän yhtiömuodon muutoksen toteuttavan yhtiön työntekijöiden edustajien saataville tai siinä tapauksessa, että työntekijöillä ei ole edustajia, itse työntekijöiden saataville vähintään kaksi kuukautta ennen 86 i artiklassa tarkoitettua yhtiökokousta. Kertomus on asetettava myös rajatylittävän yhtiömuodon muutoksen toteuttavan yhtiön jäsenten saataville.

4.Jos rajatylittävän yhtiömuodon muutoksen toteuttavan yhtiön johto- tai hallintoelin saa kansallisen lainsäädännön mukaisesti annettavan työntekijöidensä edustajien tai siinä tapauksessa, että työntekijöillä ei ole edustajia, itse työntekijöiden lausunnon hyvissä ajoin, lausunnosta on ilmoitettava jäsenille ja liitettävä se kertomukseen.

5.Jos rajatylittävän yhtiömuodon muutoksen toteuttavalla yhtiöllä ja sen mahdollisilla tytäryhtiöillä ei ole muita työntekijöitä kuin ne, jotka kuuluvat johto- tai hallintoelimeen, 1 kohdassa tarkoitettu kertomus ei ole tarpeen.

6.Edellä olevat 1–6 kohta eivät vaikuta sovellettaviin tiedonsaantia ja kuulemista koskeviin oikeuksiin eivätkä menettelyihin, jotka on käynnistetty kansallisella tasolla direktiivin 2002/14/EY tai direktiivin 2009/38/EY täytäntöönpanon johdosta.

86 g artikla
Riippumattoman asiantuntijan suorittama tarkastus 

1.Jäsenvaltioiden on varmistettava, että rajatylittävän yhtiömuodon muutoksen toteuttava yhtiö esittää vähintään kaksi kuukautta ennen 86 i artiklassa tarkoitettua yhtiökokousta hakemuksen 86 m artiklan 1 kohdan mukaisesti nimetylle toimivaltaiselle viranomaiselle asiantuntijan nimittämiseksi tutkimaan ja arvioimaan rajatylittävää yhtiömuodon muuttamista koskevan suunnitelman ja 86 e ja 86 f artiklassa tarkoitetut kertomukset tämän artiklan 6 kohdassa säädettyjen edellytysten mukaisesti.

Asiantuntijan nimittämistä koskevaan hakemukseen on liitettävä seuraavat asiakirjat:

(a)86 d artiklassa tarkoitettu rajatylittävää yhtiömuodon muuttamista koskeva suunnitelma;

(b)86 e ja 86 f artiklassa tarkoitetut kertomukset.

2.Toimivaltainen viranomainen nimittää riippumattoman asiantuntijan viiden työpäivän kuluessa 1 kohdassa tarkoitetun hakemuksen jättämisestä ja suunnitelman ja kertomusten vastaanottamisesta. Asiantuntijan on oltava rajatylittävän yhtiömuodon muutoksen toteuttavasta yhtiöstä riippumaton luonnollinen tai oikeushenkilö lähtöjäsenvaltion lainsäädännöstä riippuen. Jäsenvaltioiden on otettava asiantuntijan riippumattomuutta arvioidessaan huomioon direktiivin 2006/43/EY 22 ja 22 b artiklan säännökset.

3.Asiantuntijan on laadittava kirjallinen lausunto, johon on sisällyttävä vähintään seuraavat tiedot:

(a)rajatylittävän yhtiömuodon muutoksen toteuttavan yhtiön toimittamien kertomusten ja tietojen paikkansapitävyyden yksityiskohtainen arviointi;

(b)kuvaus kaikista tosiseikoista, jotka 86 m artiklan 1 kohdan mukaisesti nimetty toimivaltainen viranomainen tarvitsee suorittaakseen 86 n artiklan mukaisen perusteellisen arvioinnin sen määrittämiseksi, onko suunniteltu rajatylittävä yhtiömuodon muuttaminen keinotekoinen järjestely, mukaan lukien vähintään seuraavat: tiedot perustamisesta kohdejäsenvaltiossa, mukaan lukien tarkoitus, toimiala, investointi, nettoliikevaihto ja tulos, työntekijöiden lukumäärä, taseen sisältö, verotuksellinen kotipaikka, varat ja niiden sijaintipaikka, työntekijöiden ja työntekijöiden erityisryhmien tavanomainen työpaikka, paikka, jossa sosiaaliturvamaksut maksetaan ja yhtiömuotoaan muuttaneen yhtiön ottamat kaupalliset riskit kohdejäsenvaltiossa ja lähtöjäsenvaltiossa.

4.Jäsenvaltioiden on varmistettava, että riippumattomalla asiantuntijalla on oikeus hankkia rajatylittävän yhtiömuodon muutoksen toteuttavalta yhtiöltä kaikki asiaankuuluvat tiedot ja asiakirjat ja toteuttaa kaikki tarvittavat selvitykset todentaakseen kaikki suunnitelmassa tai johdon kertomuksissa olevat tiedot. Asiantuntijalla on myös oikeus vastaanottaa huomautuksia ja lausuntoja yhtiön työntekijöiden edustajilta tai siinä tapauksessa, että työntekijöillä ei ole edustajia, itse työntekijöiltä ja myös yhtiön velkojilta ja jäseniltä.

5.Jäsenvaltioiden on varmistettava, että riippumattomalle asiantuntijalle toimitettuja tietoja voidaan käyttää ainoastaan niiden lausuntojen laadinnassa ja että luottamuksellisia tietoja, mukaan lukien liikesalaisuudet, ei paljasteta. Asiantuntija voi tarvittaessa toimittaa tällaisia luottamuksellisia tietoja sisältävän erillisen asiakirjan 86 m artiklan 1 kohdan mukaisesti nimetylle toimivaltaiselle viranomaiselle, ja kyseinen erillinen asiakirja asetetaan vain rajatylittävän yhtiömuodon muutoksen toteuttavan yhtiön saataville eikä sitä paljasteta ulkopuolisille.

6.Jäsenvaltioiden on vapautettava komission suosituksessa 2003/361/EY (**) määritetyt ’mikroyritykset’ ja ’pienet yritykset’ tämän artiklan säännösten vaatimuksista.

86 h artikla
Julkistaminen 

1.Jäsenvaltioiden on varmistettava, että lähtöjäsenvaltio julkistaa ja asettaa julkisesti saataville rekisterissä vähintään kuukautta ennen yhtiökokousta, jonka on määrä päättää rajatylittävästä yhtiömuodon muuttamisesta, seuraavat asiakirjat:

(a)rajatylittävää yhtiömuodon muuttamista koskeva suunnitelma;

(b)tarvittaessa 86 g artiklassa tarkoitettu riippumattoman asiantuntijan lausunto;

(c)ilmoitus rajatylittävän yhtiömuodon muutoksen toteuttavan yhtiön jäsenille, velkojille ja työntekijöille siitä, että ne voivat toimittaa ennen yhtiökokousta ensimmäisen alakohdan a ja b alakohdassa tarkoitettuja asiakirjoja koskevia huomautuksia yhtiölle ja 86 m artiklan 1 kohdan mukaisesti nimetylle toimivaltaiselle viranomaiselle.

Ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettujen asiakirjojen on oltava saatavilla myös 22 artiklassa tarkoitetun järjestelmän avulla.

2.Jäsenvaltiot voivat vapauttaa rajatylittävän yhtiömuodon muutoksen toteuttavan yhtiön 1 kohdassa säädetystä julkistamisvaatimuksesta, jos se pitää 1 kohdassa tarkoitetut asiakirjat maksutta yleisön saatavilla verkkosivustollaan yhtäjaksoisen ajan, joka alkaa vähintään kuukautta ennen päivää, jona yhtiömuodon muuttamista koskevasta suunnitelmasta päättävä yhtiökokous on määrä järjestää, ja päättyy aikaisintaan tämän kokouksen päättyessä.

Jäsenvaltiot eivät kuitenkaan saa asettaa muita tämän vapautuksen myöntämistä koskevia vaatimuksia tai rajoituksia kuin ne, joita tarvitaan verkkosivuston turvallisuuden ja kyseisten asiakirjojen aitouden varmistamiseksi, elleivät ne ole ja vain siltä osin kuin ne ovat oikeassa suhteessa näiden tavoitteiden saavuttamiseen nähden.

3.Jos rajatylittävän yhtiömuodon muutoksen toteuttava yhtiö julkistaa 2 kohdan mukaisesti kyseisen yhtiömuodon muuttamista koskevan suunnitelman, sen on toimitettava vähintään kuukausi ennen yhtiökokousta, jonka on määrä päättää yhtiömuodon muuttamisesta, lähtöjäsenvaltion rekisterille seuraavat tiedot:

(a)yhtiön oikeudellinen muoto, nimi ja sääntömääräinen kotipaikka lähtöjäsenvaltiossa samoin kuin yhtiömuotoaan muuttaneen yhtiön ehdotettu oikeudellinen muoto, nimi ja sääntömääräinen kotipaikka kohdejäsenvaltiossa;

(b)rekisteri, johon 14 artiklassa mainitut rajatylittävän yhtiömuodon muutoksen toteuttavan yhtiön asiakirjat on talletettu, sekä rekisteröintinumero;

(c)ilmoitus velkojien, työntekijöiden ja jäsenten oikeuksien toteuttamista koskevista järjestelyistä;

(d)tiedot verkkosivustosta, jolla 1 kohdassa mainitut rajatylittävää yhtiömuodon muuttamista koskeva suunnitelma, ilmoitus ja asiantuntijan lausunto sekä tämän kohdan c alakohdassa tarkoitettuja järjestelyjä koskevat täydelliset tiedot ovat saatavilla maksutta.

4.Jäsenvaltioiden on varmistettava, että 1 ja 3 kohdassa tarkoitetut vaatimukset voidaan kokonaisuudessaan täyttää verkossa tarvitsematta käydä henkilökohtaisesti jonkin lähtöjäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen luona.

Jäsenvaltiot voivat kuitenkin tapauksissa, joissa on perusteltua syytä epäillä petosta, edellyttää henkilökohtaista käyntiä toimivaltaisen viranomaisen luona.

5.Jäsenvaltiot voivat edellyttää 1, 2 ja 3 kohdassa tarkoitetun julkistamisen lisäksi, että rajatylittävää yhtiömuodon muuttamista koskeva suunnitelma tai 3 kohdassa tarkoitetut tiedot julkaistaan kansallisessa virallisessa julkaisussa. Jäsenvaltioiden on tällöin varmistettava, että rekisteri välittää asiaankuuluvat tiedot kansalliselle viralliselle julkaisulle.

6.Jäsenvaltioiden on varmistettava, että 1 kohdassa tarkoitetut asiakirjat ovat yleisön saatavilla maksutta. Lisäksi jäsenvaltioiden on varmistettava, että mahdolliset maksut, joita rekisterit veloittavat rajatylittävän yhtiömuodon muutoksen toteuttavalta yhtiöltä 1 ja 3 kohdassa tarkoitetusta julkistamisesta ja sovellettavin osin 5 kohdassa tarkoitetusta julkistamisesta, eivät ylitä palvelun tarjoamisesta aiheutuvia hallinnollisia kuluja.

86 i artikla
Yhtiökokouksen antama hyväksyntä

1.    Ottaen tarvittaessa huomioon 86 e, 86 f ja 86 g artiklassa tarkoitetut kertomukset ja lausunnot yhtiömuodon muutoksen toteuttavan yhtiön yhtiökokous päättää päätöslauselmalla, hyväksyykö se rajatylittävää yhtiömuodon muuttamista koskevan suunnitelman. Yhtiön on ilmoitettava 86 m artiklan 1 kohdan mukaisesti nimetylle toimivaltaiselle viranomaiselle yhtiökokouksen päätöksestä.

2.    Yhtiömuodon muutoksen toteuttavan yhtiön yhtiökokous voi asettaa rajatylittävän yhtiömuodon muuttamisen ehdoksi sen, että yhtiökokous erikseen vahvistaa 86 l artiklassa tarkoitetut järjestelyt.

3.    Jäsenvaltioiden on varmistettava, että rajatylittävää yhtiömuodon muuttamista koskevaan suunnitelmaan mahdollisesti tehtävien muutosten hyväksymistä koskeva päätös on tehtävä määräenemmistöllä, joka ei saa olla pienempi kuin kaksi kolmasosaa mutta jonka ei tarvitse olla suurempi kuin 90 prosenttia edustettuina olevien osakkeiden tai edustettuna olevan merkityn osakepääoman äänimäärästä. Missään tapauksessa määräenemmistöön tarvittava vähimmäismäärä ei saa olla suurempi kuin kansallisessa lainsäädännössä rajatylittävien sulautumien hyväksymiselle säädetty vähimmäismäärä.

4.    Yhtiökokous päättää myös, edellyttääkö rajatylittävä yhtiömuodon muuttaminen muutoksia kyseisen yhtiön perustamiskirjoihin.

5.    Jäsenvaltioiden on varmistettava, että yhtiökokouksen antamaa rajatylittävää yhtiömuodon muutosta koskevaa hyväksyntää ei voida riitauttaa pelkästään sillä perusteella, että 86 j artiklassa tarkoitettu rahavastike on asetettu epäasianmukaisesti.

86 j artikla
Jäsenten suojaaminen 

1.Jäsenvaltioiden on varmistettava, että seuraavilla rajatylittävän yhtiömuodon muutoksen toteuttavan yhtiön jäsenillä on oikeus myydä osakeomistuksensa 2–6 kohdassa säädetyin ehdoin:

(a)jäsenet, joilla on äänivaltaisia osakkeita ja jotka eivät äänestäneet rajatylittävää yhtiömuodon muuttamista koskevan suunnitelman hyväksymisen puolesta;

(b)jäsenet, joilla on äänivallattomia osakkeita.

2.Jäsenvaltioiden on varmistettava, että sen jälkeen, kun rajatylittävä yhtiömuodon muutos on tullut voimaan 86 r artiklan mukaisesti, 1 kohdassa tarkoitetut jäsenet voivat myydä osakeomistuksensa asianmukaista rahavastiketta vastaan yhdelle tai useammalle seuraavista:

(a)rajatylittävän yhtiömuodon muutoksen toteuttava yhtiö;

(b)kyseisen yhtiön jäljellä olevat jäsenet;

(c)kolmannet osapuolet yhtiömuodon muutoksen toteuttavan yhtiön suostumuksella.

3.Jäsenvaltioiden on varmistettava, että rajatylittävän yhtiömuodon muutoksen toteuttava yhtiö tekee rajaylittävää yhtiömuodon muuttamista koskevassa suunnitelmassa 86 d artiklan 1 kohdan i alakohdassa tarkoitettua asianmukaista korvausta koskevan tarjouksen tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitetuille jäsenille, jotka haluavat käyttää oikeuttaan myydä osakeomistuksensa. Jäsenvaltioiden on myös vahvistettava tarjouksen hyväksymistä koskeva määräaika, jonka on joka tapauksessa oltava enintään yksi kuukausi 86 i artiklassa tarkoitetun yhtiökokouksen jälkeen. Lisäksi jäsenvaltioiden on varmistettava, että yhtiö pystyy hyväksymään tarjouksen, joka on välitetty sähköisesti yhtiön tätä tarkoitusta varten ilmoittamaan osoitteeseen.

Rajatylittävän yhtiömuodon muutoksen toteuttavan yhtiön hankkiessa omia osakkeitaan on kuitenkin noudatettava omien osakkeiden hankintaan sovellettavia kansallisia sääntöjä.

4.Jäsenvaltioiden on varmistettava, että rahavastiketta koskevan tarjouksen edellytyksenä on rajatylittävän yhtiömuodon muutoksen voimaantulo 86 r artiklan mukaisesti. Lisäksi jäsenvaltioiden on vahvistettava määräaika, jonka kuluessa rahavastike on maksettava ja jonka on joka tapauksessa oltava enintään yksi kuukausi rajatylittävän yhtiömuodon muutoksen voimaantulosta.

5.Jäsenvaltioiden on säädettävä, että kaikilla jäsenillä, jotka ovat hyväksyneet 3 kohdassa tarkoitetun rahavastiketta koskevan tarjouksen, mutta jotka katsovat, että vastiketta ei ole asetettu asianmukaisesti, on oikeus vaatia kansallisessa tuomioistuimessa yhden kuukauden kuluessa tarjouksen hyväksymisestä rahavastikkeen uudelleenlaskemista.

6.Jäsenvaltioiden on varmistettava, että lähtöjäsenvaltion lainsäädäntöä sovelletaan 1–5 kohdassa tarkoitettuihin oikeuksiin ja että kyseisen jäsenvaltion tuomioistuimilla on toimivalta. Kaikilla jäsenillä, jotka ovat hyväksyneet rahavastiketta koskevan tarjouksen osakkeidensa hankkimisesta, on oikeus panna vireille 5 kohdassa tarkoitettu menettely tai olla sellaisessa asianosaisena.

86 k artikla
Velkojien oikeuksien suojaaminen

1.Jäsenvaltiot voivat edellyttää, että rajatylittävän yhtiömuodon muutoksen toteuttavan yhtiön johto- tai hallintoelin antaa ilmoituksen, joka heijastaa asianmukaisesti yhtiön taloudellista asemaa, osana 86 d artiklassa tarkoitettua rajatylittävää yhtiömuodon muuttamista koskevaa suunnitelmaa. Ilmoituksessa on todettava, että yhtiön johto- tai hallintoelimen ilmoituksen antamispäivänä saatavilla olevien tietojen ja tekemiensä asianmukaisten selvitysten perusteella sen tiedossa ei ole mitään syytä, miksi yhtiö ei yhtiömuodon muutoksen voimaantulon jälkeen pystyisi vastaamaan veloistaan silloin kun ne erääntyvät. Ilmoitus on tehtävä aikaisintaan kuukausi ennen kuin rajatylittävää yhtiönmuodon muuttamista koskeva suunnitelma julkistetaan 86 h artiklan mukaisesti.

2.Jäsenvaltioiden on varmistettava, että velkojat, jotka eivät ole tyytyväisiä rajatylittävää yhtiömuodon muuttamista koskevassa suunnitelmassa esitettyyn, 86 d artiklan f alakohdan mukaiseen etujensa suojeluun, voivat kuukauden kuluessa 86 h artiklassa tarkoitetusta julkistamisesta hakea asianmukaiselta hallinnolliselta tai oikeusviranomaiselta riittäviä takeita.

3.Rajatylittävästä yhtiömuodon muutoksesta ei katsota aiheutuvan vahinkoa kyseisen yhtiömuodon muutoksen toteuttavan yhtiön velkojille seuraavissa tapauksissa:

(a)kun yhtiö julkistaa yhtiömuodon muutosta koskevan suunnitelman yhteydessä riippumattoman asiantuntijan lausunnon, jossa todetaan, että on kohtuullisen todennäköistä, että yhtiömuodon muutos ei vaikuta kohtuuttomasti velkojien oikeuksiin. Toimivaltaisen viranomaisen olisi nimitettävä tai hyväksyttävä riippumaton asiantuntija, jonka on täytettävä 86 g artiklan 2 kohdassa säädetyt vaatimukset.

(b)kun velkojille tarjotaan välittömästi yhtiömuodon muuttamisen jälkeen oikeutta sellaiseen maksuun joko takauksen antanutta kolmatta osapuolta vastaan tai rajatylittävän yhtiömuodon muuttamisen kautta muodostettavaa yhtiötä vastaan, jonka arvo vastaa vähintään alkuperäisen vaateen arvoa, ja kyseinen vaade voidaan esittää samalla oikeudenkäyttöalueella kuin alkuperäinen vaade ja sen luottoluokka vastaa vähintään velkojan alkuperäistä vaadetta.

4.Edellä olevat 1, 2 ja 3 kohta eivät rajoita lähtöjäsenvaltion kansallisen lainsäädännön soveltamista, kun on kyse maksun suorittamisesta tai maksun varmistamisesta julkisille elimille.

86 l artikla
Henkilöstön osallistuminen

1.Rajatylittävän yhtiömuodon muuttamisen kautta muodostettavaan yhtiöön sovelletaan kohdejäsenvaltiossa mahdollisesti voimassa olevia henkilöstön osallistumista koskevia sääntöjä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 2 kohdan soveltamista.

2.Kohdejäsenvaltiossa mahdollisesti voimassa olevia henkilöstön osallistumista koskevia sääntöjä ei kuitenkaan sovelleta, jos rajatylittävän yhtiömuodon muutoksen toteuttavan yhtiön työntekijöiden keskimääräinen lukumäärä on tämän direktiivin 86 d artiklassa tarkoitetun rajatylittävää yhtiömuodon muuttamista koskevan suunnitelman julkaisemista edeltävän kuuden kuukauden ajanjakson aikana ollut neljä viidesosaa lähtöjäsenvaltion lainsäädännössä säädetystä sovellettavasta raja-arvosta, jonka ylittäminen johtaa direktiivin 2001/86/EY 2 artiklan k kohdassa tarkoitettuun työntekijöiden osallistumiseen, tai jos kohdejäsenvaltion kansallisessa lainsäädännössä ei säädetä

(a)vähintään samanlaajuisesta henkilöstön osallistumisesta kuin asianomaisessa yhtiössä ennen yhtiömuodon muuttamista mitattuna henkilöstön edustajien osuutena hallituksen tai muun hallintoelimen tai niiden komiteoiden jäsenistä taikka sellaisen johtoryhmän jäsenistä, jonka toimivaltaan kuuluvat yhtiön tulosyksiköt, kun edellä mainittuihin elimiin sovelletaan henkilöstön osallistumista; tai

(b)rajatylittävän yhtiömuodon muuttamisen kautta muodostettavaan yhtiöön kuuluvien ja muissa jäsenvaltioissa sijaitsevien toimipaikkojen henkilöstön oikeudesta käyttää vastaavaa henkilöstön oikeutta osallistumiseen kuin on henkilöstöllä, joka työskentelee kohdejäsenvaltiossa.

3.Edellä tämän artiklan 2 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa jäsenvaltioiden on säädettävä henkilöstön osallistumisesta yhtiömuotoaan muuttaneessa yhtiössä sekä henkilöstön osallistumisesta siihen liittyvien oikeuksien määrittelyyn soveltuvin osin ja jollei tämän artiklan 4–7 kohdasta muuta johdu, asetuksen (EY) N:o 2157/2001 12 artiklan 2, 3 ja 4 kohtaan sekä direktiivin 2001/86/EY seuraaviin säännöksiin sisältyvien periaatteiden ja menettelyjen mukaisesti:

(a)3 artiklan 1 kohta, 2 kohdan a alakohdan i alakohta, 2 kohdan b alakohta ja 3 kohta, 3 artiklan 4 kohdan ensimmäisen alakohdan ensimmäinen luetelmakohta, 3 artiklan 4 kohdan toinen alakohta, 3 artiklan 5 kohta, 3 artiklan 6 kohdan kolmas alakohta ja 3 artiklan 7 kohta;

(b)4 artiklan 1 kohta, 4 artiklan 2 kohdan a, g ja h alakohta, 4 artiklan 3 kohta sekä 4 artiklan 4 kohta;

(c)5 artikla;

(d)6 artikla;

(e)    7 artiklan 1 kohdan ensimmäinen alakohta;

(f)    8, 9, 10 ja 12 artikla;

(g)    liitteessä olevan 3 osan a alakohta.

4.Säänneltäessä 3 kohdassa tarkoitettuja periaatteita ja menettelyjä

(a)jäsenvaltioiden on annettava erityiselle neuvotteluryhmälle oikeus vähintään kahden kolmasosan enemmistöllä niistä jäsenistä, jotka edustavat vähintään kahta kolmasosaa henkilöstöstä, päättää olla aloittamatta neuvotteluja tai lopettaa jo aloitetut neuvottelut sekä soveltaa kohdejäsenvaltiossa voimassa olevia henkilöstön osallistumista koskevia sääntöjä;

(b)jäsenvaltiot voivat tapauksessa, jossa ennakkoneuvottelujen jälkeen sovelletaan henkilöstön osallistumista koskevia toissijaisia sääntöjä, näistä säännöistä huolimatta päättää rajoittaa henkilöstön edustajien osuutta yhtiömuotoaan muuttaneen yhtiön hallintoelimessä. Jos kuitenkin yhtiömuodon muutoksen toteuttavassa yhtiössä henkilöstön edustajien osuus oli vähintään yksi kolmasosa hallituksen tai muun hallintoelimen jäsenistä, rajoitus ei missään tapauksessa saa johtaa yhtä kolmasosaa alhaisempaan henkilöstön edustajien osuuteen hallintoelimessä;

(c)jäsenvaltioiden on varmistettava, että henkilöstön osallistumista koskevia sääntöjä, joita sovellettiin ennen rajatylittävää yhtiömuodon muutosta, sovelletaan edelleen siihen asti kunnes mahdollisia myöhemmin sovittavia sääntöjä sovelletaan tai sovittujen sääntöjen puuttuessa kunnes oletussääntöjä sovelletaan liitteessä olevan 3 osan a alakohdan mukaisesti.

5.Edellä 2 kohdan b alakohdassa tarkoitettujen henkilöstön osallistumisoikeuksien laajentaminen yhtiömuotoaan muuttaneen yhtiön muissa jäsenvaltioissa työskentelevään henkilöstöön ei velvoita tällaisen päätöksen tekeviä jäsenvaltioita ottamaan kyseistä henkilöstöä huomioon laskettaessa henkilöstön osallistumisoikeudet antavia työvoiman vähimmäismääriä kansallisen lainsäädännön mukaisesti.

6.Jos yhtiömuodon muutoksen toteuttava yhtiö toimii henkilöstön osallistumista koskevan järjestelmän mukaisesti, kyseiselle yhtiölle on valittava sellainen yhtiömuoto, joka sallii henkilöstön osallistumista koskevien oikeuksien käytön.

7.Jos yhtiömuotoaan muuttanut yhtiö soveltaa henkilöstön osallistumisjärjestelmää, tämä yhtiö on velvollinen toteuttamaan toimenpiteitä sen varmistamiseksi, että henkilöstön osallistumista koskevat oikeudet suojataan mahdollisessa myöhemmässä rajatylittävässä tai kotimaisessa sulautumisessa, jakautumisessa tai yhtiömuodon muuttamisessa kolmen vuoden ajan siitä, kun rajatylittävä yhtiömuodon muutos on tullut voimaan, soveltamalla soveltuvin osin 1–6 kohdan säännöksiä.

8.Yhtiön on ilmoitettava työntekijöilleen viipymättä henkilöstön osallistumista koskevien neuvottelujen tuloksesta.

86 m artikla
Yhtiömuodon muutosta edeltävä todistus 

1.Jäsenvaltioiden on nimettävä toimivaltainen viranomainen, joka valvoo rajatylittävän yhtiömuodon muutoksen lainmukaisuutta menettelyn siltä osalta, johon sovelletaan lähtöjäsenvaltion lainsäädäntöä, ja myöntää yhtiömuodon muutosta edeltävän todistuksen, jossa vahvistetaan, että kaikkia asiaankuuluvia ehtoja on noudatettu ja kaikki menettelyt ja muodollisuudet on saatettu asianmukaisesti päätökseen lähtöjäsenvaltiossa.

2.Jäsenvaltioiden on varmistettava, että rajatylittävän yhtiömuodon muutoksen toteuttavan yhtiön hakemukseen yhtiömuodon muutosta edeltävän todistuksen saamiseksi on liitetty seuraavat asiakirjat:

(a)86 d artiklassa tarkoitettu yhtiömuodon muuttamista koskeva suunnitelma;

(b)86 e, 86 f ja 86 g artiklassa tarkoitetut kertomukset ja lausunto tarpeen mukaan;

(c)tiedot yhtiökokouksen päätöslauselmasta, jossa hyväksytään 86 i artiklassa tarkoitettu yhtiömuodon muuttaminen.

Edellä olevan 86 g artiklan mukaisesti toimitettuja suunnitelmaa, kertomuksia ja lausuntoa ei tarvitse toimittaa uudelleen toimivaltaiselle viranomaiselle.

3.Jäsenvaltioiden on varmistettava, että 2 kohdassa tarkoitettu hakemus, mukaan lukien kaikkien tietojen ja asiakirjojen toimittaminen, voidaan tehdä kokonaan verkossa tarvitsematta käydä henkilökohtaisesti 1 kohdassa tarkoitetun toimivaltaisen viranomaisen luona.

Jäsenvaltiot voivat kuitenkin tapauksissa, joissa on perusteltua syytä epäillä petosta, edellyttää henkilökohtaista käyntiä toimivaltaisen viranomaisen luona vaadittujen asiaankuuluvien tietojen ja asiakirjojen toimittamiseksi.

4.Henkilöstön osallistumista koskevien 86 l artiklan sääntöjen noudattamisen osalta lähtöjäsenvaltion on varmistettava, että tämän artiklan 2 kohdassa tarkoitettu rajatylittävää yhtiömuodon muuttamista koskeva suunnitelma sisältää tiedot menettelyistä, joiden avulla asiaankuuluvat järjestelyt määritetään, ja mahdollisista kyseisten järjestelyjen vaihtoehdoista.

5.Toimivaltaisen viranomaisen on 1 kohdassa tarkoitetun lainmukaisuusarvioinnin osana tutkittava seuraavat asiakirjat:

(a)2 kohdassa tarkoitetut asiakirjat ja tiedot;

(b)kaikki asianosaisten 86 h artiklan 1 kohdan mukaisesti toimittamat huomautukset ja lausunnot;

(c)tarvittaessa yhtiön ilmoitus siitä, että 86 l artiklan 3 ja 4 kohdassa tarkoitettu menettely on alkanut.

6.Jäsenvaltioiden on varmistettava, että toimivaltaiset viranomaiset, jotka on nimetty 1 kohdan mukaisesti, voivat kuulla muita toimivaltaisia viranomaisia, joilla on toimivalta rajatylittävään yhtiömuodon muuttamiseen liittyvillä eri aloilla.

7.Jäsenvaltioiden on varmistettava, että toimivaltainen viranomainen suorittaa arvioinnin kuukauden kuluessa päivästä, jolloin se vastaanotti tiedon siitä, että yhtiökokous on hyväksynyt yhtiömuodon muutoksen. Arvion tuloksena on oltava jokin seuraavista:

(a)jos toimivaltainen viranomainen katsoo, että rajatylittävä yhtiömuodon muutos kuuluu tämän direktiivin osaksi kansallista lainsäädäntöä saattavien säännösten soveltamisalaan, että se täyttää kaikki asiaankuuluvat edellytykset ja että kaikki tarvittavat menettelyt ja muodollisuudet on saatettu päätökseen, toimivaltainen viranomainen myöntää yhtiömuodon muutosta edeltävän todistuksen;

(b)jos toimivaltainen viranomainen katsoo, että rajatylittävä yhtiömuodon muutos ei kuulu tämän direktiivin osaksi kansallista lainsäädäntöä saattavien säännösten soveltamisalaan, toimivaltainen viranomainen ei myönnä yhtiömuodon muutosta edeltävää todistusta ja ilmoittaa yhtiölle päätöksensä perustelut. Tämä pätee myös tilanteisiin, joissa toimivaltainen viranomainen katsoo, että rajatylittävä yhtiömuodon muutos ei täytä kaikkia asiaankuuluvia edellytyksiä tai että kaikkia tarvittavia menettelyjä ja muodollisuuksia ei ole saatettu päätökseen sen jälkeen, kun yhtiötä on kehotettu toteuttamaan tarvittavat toimet;

(c)jos toimivaltaisella viranomaisella on vakavia epäilyksiä siitä, että rajatylittävä yhtiömuodon muutos on 86 c artiklan 3 kohdassa tarkoitettu keinotekoinen järjestely, se voi päättää suorittaa perusteellisen arvioinnin 86 n artiklan mukaisesti ja ilmoittaa yhtiölle arvioinnin tekemistä koskevasta päätöksestään ja myöhemmin arvioinnin tuloksesta.

86 n artikla
Perusteellinen arviointi

1.Jotta voitaisiin arvioida, onko rajatylittävä yhtiömuodon muutos 86 c artiklan 3 kohdassa tarkoitettu keinotekoinen järjestely, jäsenvaltioiden on varmistettava, että lähtöjäsenvaltion toimivaltainen viranomainen arvioi perusteellisesti kaikkia merkityksellisiä tosiseikkoja ja olosuhteita ja ottaa huomioon ainakin seuraavat seikat: tiedot perustamisesta kohdejäsenvaltiossa, mukaan lukien tarkoitus, toimiala, investointi, nettoliikevaihto ja tulos, työntekijöiden lukumäärä, taseen sisältö, verotuksellinen kotipaikka, varat ja niiden sijaintipaikka, työntekijöiden ja työntekijöiden eritysryhmien tavanomainen työpaikka, paikka, jossa sosiaaliturvamaksut maksetaan ja yhtiömuotoaan muuttaneen yhtiön ottamat kaupalliset riskit kohdejäsenvaltiossa ja lähtöjäsenvaltiossa.

Näitä seikkoja voidaan pitää yleisarvioinnissa ainoastaan suuntaa-antavina tekijöinä, eikä niitä sen vuoksi tarkastella erikseen.

2.Jäsenvaltioiden on varmistettava, että jos 1 kohdassa tarkoitettu toimivaltainen viranomainen päättää tehdä perusteellisen arvioinnin, se voi kansallisen lainsäädännön mukaisesti kuulla yhtiötä ja kaikkia osapuolia, jotka ovat lähettäneet 86 h artiklan 1 kohdan c alakohdassa tarkoitettuja huomautuksia. Edellä 1 kohdassa tarkoitetut toimivaltaiset viranomaiset voivat myös kuulla muita asianomaisia kolmansia osapuolia kansallisen lainsäädännön mukaisesti. Toimivaltaisen viranomaisen on tehtävä yhtiömuodon muutosta edeltävän todistuksen myöntämistä koskeva lopullinen päätös kahden kuukauden kuluessa perusteellisen arvioinnin aloittamisesta.

86 o artikla
Yhtiömuodon muutosta edeltävän todistuksen tuomioistuinvalvonta ja toimittaminen

1.Jäsenvaltioiden on varmistettava, jos lähtöjäsenvaltion toimivaltainen viranomainen ei ole tuomioistuin, toimivaltaisen viranomaisen päätökseen myöntää tai evätä yhtiömuodon muutosta edeltävä todistus sovelletaan tuomioistuinvalvontaa kansallisen lainsäädännön mukaisesti. Jäsenvaltioiden on lisäksi varmistettava, että yhtiömuodon muutosta edeltävästä todistuksesta ei tule lainvoimaista ennen tietyn määräajan päättymistä, jotta osapuolilla on mahdollisuus nostaa kanne toimivaltaisessa tuomioistuimessa välitoimien määräämiseksi tarvittaessa.

2.Jäsenvaltioiden on varmistettava, että päätös yhtiömuodon muutosta edeltävän todistuksen myöntämisestä toimitetaan 86 m artiklan 1 kohdassa tarkoitetuille viranomaisille ja että päätökset yhtiömuodon muutosta edeltävän todistuksen myöntämisestä tai epäämisestä ovat saatavilla 22 artiklan mukaisesti perustetun rekistereiden yhteenliittämisjärjestelmän kautta.

86 p artikla
Rajatylittävän yhtiömuodon muutoksen lainmukaisuuden valvominen kohdejäsenvaltiossa

1.Jäsenvaltioiden on nimettävä toimivaltainen viranomainen, joka valvoo rajatylittävän yhtiömuodon muutoksen lainmukaisuutta siltä osin kuin on kyse menettelyn siitä osasta, johon sovelletaan kohdejäsenvaltion lainsäädäntöä, ja hyväksyy rajatylittävän yhtiömuodon muutoksen, jos se täyttää kaikki asiaankuuluvat ehdot ja kaikki menettelyt ja muodollisuudet on saatettu asianmukaisesti päätökseen kohdejäsenvaltiossa.

Kohdejäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen on erityisesti varmistettava, että ehdotettu yhtiömuotoaan muuttanut yhtiö täyttää yhtiöiden perustamista koskevat kansallisen lainsäädännön säännökset ja, tarvittaessa, että henkilöstön osallistumista koskevat järjestelyt on määritetty 86 l artiklan mukaisesti.

2.Sovellettaessa 1 kohtaa rajaylittävän yhtiömuodon muutoksen toteuttavan yhtiön on toimitettava 1 kohdassa tarkoitetulle viranomaiselle rajatylittävää yhtiömuodon muuttamista koskeva suunnitelma, jonka 86 i artiklassa tarkoitettu yhtiökokous on hyväksynyt.

3.Kunkin jäsenvaltion on varmistettava, että 1 kohdassa tarkoitettu rajatylittävän yhtiömuodon muutoksen toteuttavan yhtiön hakemus, mukaan lukien kaikkien tietojen ja asiakirjojen toimittaminen, voidaan tehdä kokonaan verkossa tarvitsematta käydä henkilökohtaisesti 1 kohdassa tarkoitetun toimivaltaisen viranomaisen luona.

Jäsenvaltiot voivat kuitenkin tapauksissa, joissa on perusteltua syytä epäillä petosta, edellyttää henkilökohtaista käyntiä jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen luona vaadittujen asiaankuuluvien tietojen ja asiakirjojen toimittamiseksi.

4.Edellä 1 kohdassa tarkoitetun toimivaltaisen viranomaisen on viipymättä vahvistettava 86 m artiklassa tarkoitetun yhtiömuodon muutosta edeltävän todistuksen ja muiden kohdejäsenvaltion lainsäädännössä vaadittujen tietojen ja asiakirjojen vastaanotto. Sen on tehtävä päätös rajatylittävän yhtiömuodon muutoksen hyväksymisestä heti kun se on saanut asiaankuuluvien edellytysten arvioinnin päätökseen.

5.Edellä 1 kohdassa tarkoitettu toimivaltainen viranomainen hyväksyy 4 kohdassa tarkoitetun yhtiömuodon muutosta edeltävän todistuksen sitovana todisteena lähtöjäsenvaltion kansallisen lainsäädännön mukaisten menettelyjen ja muodollisuuksien saattamisesta päätökseen asianmukaisella tavalla, mitä ilman rajatylittävää yhtiömuodon muutosta ei voida hyväksyä.

86 q artikla
Rekisteröinti

1.Kohde- ja lähtöjäsenvaltioiden lainsäädännössä on määritettävä kyseisten valtioiden alueella sovellettavat järjestelyt, joiden mukaan rajatylittävän yhtiömuodon muutoksen toteuttamista koskevat tiedot julkistetaan rekisterissä.

2.Jäsenvaltioiden on varmistettava, että niiden rekisteriin kirjataan vähintään seuraavat tiedot, jotka asetetaan julkisesti saataville 22 artiklassa tarkoitetun järjestelmän kautta:

(a)rajatylittävän yhtiömuodon muutoksen tuloksena olevan yhtiömuotoaan muuttaneen yhtiön rekisteröintinumero;

(b)yhtiömuotoaan muuttaneen yhtiön rekisteröintipäivä kohdejäsenvaltiossa;

(c)päivä, jona rajatylittävän yhtiömuodon muutoksen toteuttava yhtiö on poistettu lähtöjäsenvaltion rekisteristä;

(d)yhtiömuodon muutoksen toteuttavan yhtiön rekisteröintinumero lähtöjäsenvaltiossa ja yhtiömuotoaan muuttaneen yhtiön rekisteröintinumero kohdejäsenvaltiossa.

3.Jäsenvaltioiden on varmistettava, että kohdejäsenvaltion rekisteri ilmoittaa lähtöjäsenvaltion rekisterille 22 artiklassa tarkoitetun järjestelmän kautta, että yhtiömuotoaan muuttanut yhtiö on rekisteröity. Jäsenvaltioiden on myös varmistettava, että yhtiömuodon muutoksen toteuttavan yhtiön rekisteröinti poistetaan heti kun ilmoitus on vastaanotettu, mutta ei sitä ennen.

86 r artikla
Rajatylittävän yhtiömuodon muutoksen voimaantuloajankohta

Rajatylittävä yhtiömuodon muutos tulee lainvoimaiseksi sinä päivänä, jona yhtiömuotoaan muuttanut yhtiö rekisteröidään kohdejäsenvaltiossa 86 p artiklassa tarkoitetun lainmukaisuusvalvonnan ja hyväksymisen jälkeen.

86 s artikla
Rajatylittävän yhtiömuodon muutoksen seuraukset

1.Rajatylittävällä yhtiömuodon muutoksella, joka toteutetaan tämän direktiivin kansallisten täytäntöönpanosäännösten mukaisesti, on seuraavat seuraukset:

(a)kaikki rajatylittävän yhtiömuodon muutoksen toteuttavan yhtiön varat ja vastuut, mukaan lukien kaikki sopimukset, saamiset, oikeudet ja velvollisuudet siirretään yhtiömuotoaan muuttaneelle yhtiölle, jonka osalta ne pysyvät voimassa;

(b)yhtiömuodon muutoksen toteuttaneen yhtiön jäsenistä tulee yhtiömuotoaan muuttaneen yhtiön jäseniä, elleivät ne käytä 86 j artiklan 2 kohdassa tarkoitettua oikeutta vaatia osakkeiden lunastamista;

(c)ne rajatylittävän yhtiömuodon muutoksen toteuttavan yhtiön oikeudet ja velvoitteet, jotka perustuvat rajatylittävän yhtiömuodon muutoksen voimaantulopäivänä voimassa oleviin työsopimuksiin tai työsuhteisiin, siirtyvät kyseisen yhtiömuodon muutoksen voimaantulon seurauksena rajatylittävän yhtiömuodon muuttamisen kautta muodostettavalle yhtiölle yhtiömuodon muutoksen voimaantulopäivänä.

(d)yhtiömuotoaan muuttaneen yhtiön sääntömääräisen toimipaikan voidaan katsoa sijaitsevan lähtöjäsenvaltiossa siihen asti kun yhtiömuodon muutoksen toteuttava yhtiö poistetaan lähtöjäsenvaltion rekisteristä, ellei voida osoittaa, että kolmas osapuoli tiesi tai tämän olisi pitänyt tietää, että sääntömääräinen toimipaikka sijaitsee kohdejäsenvaltiossa.

2.Toiminta, jota yhtiömuotoaan muuttanut yhtiö on harjoittanut sen päivän jälkeen, jona se rekisteröitiin kohdejäsenvaltiossa, ja ennen kuin yhtiömuodon muutoksen toteuttanut yhtiö on poistettu lähtöjäsenvaltion rekisteristä, katsotaan yhtiömuotoaan muuttaneen yhtiön toiminnaksi.

3.Yhtiömuotoaan muuttanut yhtiö on vastuussa mahdollisista tappioista, jotka aiheutuvat lähtö- ja kohdejäsenvaltioiden kansallisten oikeusjärjestelmien mahdollisista eroista, jos yhtiömuodon muutoksen toteuttava yhtiö ei ollut ilmoittanut sopimus- tai vastapuolelleen rajatylittävästä yhtiömuodon muutoksesta ennen sopimuksen tekemistä.

86 t artikla
Riippumattomien asiantuntijoiden vastuu

Jäsenvaltioiden on vahvistettava säännöt, joita sovelletaan ainakin niiden riippumattomien asiantuntijoiden, jotka laativat 86 g artiklan ja 86 k artiklan 2 kohdan a alakohdassa tarkoitetun lausunnon, yksityisoikeudelliseen vastuuseen, mukaan lukien tapaukset, joissa nämä asiantuntijat ovat menetelleet tehtävässään virheellisesti.

86 u artikla
Pätevyys

Rajatylittävää yhtiömuodon muutosta, joka on tämän direktiivin täytäntöönpanomenettelyjen mukaisesti tullut voimaan, ei voida julistaa pätemättömäksi.

________

(*)    Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2014/59/EU, annettu 15 päivänä toukokuuta 2014, luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten elvytys- ja kriisinratkaisukehyksestä sekä neuvoston direktiivin 82/891/ETY, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivien 2001/24/EY, 2002/47/EY, 2004/25/EY, 2005/56/EY, 2007/36/EY, 2011/35/EU, 2012/30/EU ja 2013/36/EU ja asetusten (EU) N:o 1093/2010 ja (EU) N:o 648/2012 muuttamisesta (EUVL L 173, 12.6.2014, s. 190).

(**)    Komission suositus 2003/361/EY, annettu 6 päivänä toukokuuta 2003, mikroyritysten sekä pienten ja keskisuurten yritysten määritelmästä (EUVL L 124, 20.5.2003, s. 36).”;

(4)Muutetaan 119 artiklan 2 alakohta seuraavasti:

(a)lisätään c alakohdan jälkeen seuraava ”; tai”;

(b)lisätään d alakohta seuraavasti:

”d)    yksi tai useampi yhtiö siirtää purkautumishetkellään selvitysmenettelyttä kaikki varansa ja vastuunsa toiselle toiminnassa olevalle yhtiölle (vastaanottava yhtiö) ilman, että vastaanottava yhtiö laskee liikkeeseen uusia osakkeita, edellyttäen että yhden henkilön hallussa on suoraan tai välillisesti kaikki sulautumiseen osallistuvien yhtiöiden osakkeet tai sulautumiseen osallistuvien yhtiöiden jäsenten hallussa olevat osakkeet jakautuvat samassa suhteessa kaikissa sulautumiseen osallistuvissa yhtiöissä.”;

(5)Korvataan 120 artiklan 4 kohta seuraavasti:

”4.    Jäsenvaltioiden on varmistettava, että tätä lukua ei sovelleta yhtiöön tai yhtiöihin, jos

(a)yhtiön tai yhtiöiden purkamista, likvidaatiota tai maksukyvyttömyyttä koskeva menettely on aloitettu;

(b)    yhtiöön sovelletaan ennaltaehkäisevää uudelleenjärjestelymenettelyä todennäköisen maksukyvyttömyyden vuoksi;

(c)    maksujen suorittaminen on keskeytetty;

(d)    yhtiöön sovelletaan direktiivin 2014/59/EU IV osastossa säädettyjä kriisinratkaisuvälineitä, -valtuuksia ja -mekanismeja;

(e)    kansalliset viranomaiset ovat toteuttaneet ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä a, b tai d alakohdassa tarkoitettujen menettelyjen aloittamisen välttämiseksi.”;

(6)Muutetaan 121 artikla seuraavasti:

(a)poistetaan 1 kohdan a alakohta;

(b)korvataan 2 kohta seuraavasti:

”2. Edellä 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetut säännökset ja muodollisuudet koskevat erityisesti sulautumiseen liittyvää päätöksentekoprosessia ja työntekijöiden suojelua, kun on kyse muista kuin 133 artiklassa säädetyistä oikeuksista.”;

(7)Muutetaan 122 artikla seuraavasti:

(a)korvataan i alakohta seuraavasti:

”i) rajatylittävän sulautumisen kautta muodostettavan yhtiön perustamiskirja tai perustamiskirjat;”

(b)lisätään m ja n alakohta seuraavasti:

”m)    tiedot rajatylittävää sulautumista vastustaville jäsenille 126 a artiklan mukaisesti tarjottavasta rahavastikkeesta;

n)    tiedot velkojille tarjotuista takeista.”;

(c)lisätään toinen alakohta seuraavasti:

”Kunkin sulautumiseen osallistuvien yhtiöiden jäsenvaltion virallisten kielten lisäksi jäsenvaltioiden on sallittava, että sulautumiseen osallistuvat yhtiöt käyttävät kansainvälisessä liike- ja rahoitustoiminnassa tavanomaista kieltä laatiessaan rajatylittävää sulautumista koskevaa yhteistä suunnitelmaa ja muita siihen liittyviä asiakirjoja. Jäsenvaltioiden on määritettävä, mikä kieli on ensisijainen silloin, kun asiakirjojen eri kieliversioiden välillä on eroavaisuuksia.”;

(8)Lisätään 122 a artikla seuraavasti:

”122 a artikla
Tilinpäätöspäivä 

1.Jos rajatylittävän sulautumisen kautta muodostettava yhtiö laatii vuotuisen tilinpäätöksensä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1606/2002(*) säädettyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien mukaisesti, päivä, josta lähtien sulautumiseen osallistuvien yhtiöiden toimien katsotaan olevan rajaylittävän sulautumisen kautta muodostettavan yhtiön toimia, määritetään kyseisten tilinpäätösstandardien mukaisesti.

Rajoittamatta ensimmäisen alakohdan soveltamista, rajatylittävää sulautumista koskevassa yhteisessä suunnitelmassa vahvistettu tilinpäätöspäivä on 129 artiklassa tarkoitettu rajatylittävän sulautumisen voimaantuloajankohta, elleivät sulautumiseen osallistuvat yhtiöt määritä toista päivämäärää sulautumisprosessin helpottamiseksi. Tällaisessa tapauksessa tilinpäätöspäivän on täytettävä seuraavat vaatimukset:

(a)se ei saa olla aikaisempi kuin jonkin sulautumiseen osallistuvan yhtiön laatiman ja julkaiseman viimeisen vuotuisen taseen päivämäärä;

(b)sen on oltava sellainen, että rajatylittävän sulautumisen kautta muodostettava yhtiö voi laatia tilinpäätöspäivän tilanteen mukaisen vuotuisen tilinpäätöksensä, mukaan lukien sulautumisen vaikutukset, unionin ja jäsenvaltioiden lainsäädännön mukaisesti välittömästi rajatylittävän sulautumisen voimaantulopäivän jälkeen.

2.Jäsenvaltioiden on varmistettava, että 1 kohdassa tarkoitettu päivämäärä katsotaan kirjanpidon kannalta päiväksi, josta alkaen kaikkien kyseisten yhtiöiden kansallisessa lainsäädännössä katsotaan sulautumiseen osallistuvien yhtiöiden liiketoimet suoritetuiksi rajatylittävän sulautumisen kautta muodostettavan yhtiön lukuun.

3.Jäsenvaltioiden on varmistettava, että hankkimalla tapahtuvan rajatylittävän sulautumisen kautta siirrettävien tilinpäätöksessä esitettyjen varojen ja vastuiden kirjaamiseksi ja arvostamiseksi kaikki sulautumiseen osallistuvat yhtiöt käyttävät vastaanottavan yhtiön tilinpäätösjärjestelmää yhteisenä perusteena 1 kohdassa määritellystä päivämäärästä alkaen.

_______

(*)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1606/2002, annettu 19 päivänä heinäkuuta 2002, kansainvälisten tilinpäätösstandardien soveltamisesta (EUVL L 243, 11.9.2002, s. 1).”;

(9)Korvataan 123 ja 124 artikla seuraavasti:

”123 artikla
Julkistaminen

1.Jäsenvaltioiden on varmistettava, että rajatylittävää sulautumista koskeva yhteinen suunnitelma julkistetaan ja asetetaan julkisesti saataville niiden 16 artiklassa tarkoitetussa kansallisessa rekisterissä vähintään kuukautta ennen yhtiökokousta, jonka on määrä päättää rajatylittävästä sulautumisesta. Yhteisen suunnitelman on oltava saatavilla myös 22 artiklassa tarkoitetun järjestelmän avulla.

2.Jäsenvaltiot voivat vapauttaa sulautumaan osallistuvat yhtiöt 1 kohdassa tarkoitetusta vaatimuksesta, jos nämä yhtiöt pitävät rajatylittävää sulautumista koskevan yhteisen suunnitelman maksutta saatavilla verkkosivustollaan yhtäjaksoisen ajan, joka alkaa vähintään kuukautta ennen päivää, jona kyseisestä suunnitelmasta päättävä yhtiökokous on määrä järjestää, ja päättyy aikaisintaan tämän kokouksen päättyessä.

Jäsenvaltiot eivät kuitenkaan saa asettaa muita tämän vapautuksen myöntämistä koskevia vaatimuksia tai rajoituksia kuin ne, joita tarvitaan verkkosivuston turvallisuuden ja kyseisten asiakirjojen aitouden varmistamiseksi, elleivät ne ole ja vain siltä osin kuin ne ovat oikeassa suhteessa näiden tavoitteiden saavuttamiseen nähden.

3.Jos sulautumiseen osallistuvat yhtiöt julkistavat tämän artiklan 2 kohdan mukaisesti rajatylittävää sulautumista koskevan yhteisen suunnitelman, seuraavat tiedot on julkistettava 16 artiklassa tarkoitetuissa kansallisissa rekistereissä vähintään kuukautta ennen yhtiökokousta, jonka on määrä päättää rajatylittävästä sulautumisesta:

(a)kunkin sulautumiseen osallistuvan yhtiön oikeudellinen muoto, nimi ja sääntömääräinen kotipaikka ja mahdollisen uuden yhtiön ehdotettu oikeudellinen muoto, nimi ja sääntömääräinen kotipaikka;

(b)rekisteri, johon 14 artiklassa mainitut kunkin sulautumiseen osallistuvan yhtiön asiakirjat on talletettu, sekä rekisteröintinumero;

(c)kunkin sulautumiseen osallistuvan yhtiön ilmoitus velkojien, työntekijöiden ja jäsenten oikeuksien toteuttamista koskevista järjestelyistä;

(d)tiedot verkkosivustosta, jolla rajatylittävää sulautumista koskeva yhteinen suunnitelma ja c alakohdassa tarkoitettuja järjestelyjä koskevat täydelliset tiedot ovat saatavilla maksutta.

4.Jäsenvaltioiden on varmistettava, että 1 ja 3 kohdassa tarkoitetut vaatimukset voidaan kokonaisuudessaan täyttää verkossa tarvitsematta käydä henkilökohtaisesti jonkin kyseessä olevan jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen luona.

Jäsenvaltiot voivat kuitenkin tapauksissa, joissa on perusteltua syytä epäillä petosta, edellyttää henkilökohtaista käyntiä toimivaltaisen viranomaisen luona.

5.Jos vastaanottavan yhtiön yhtiökokouksen ei tarvitse hyväksyä sulautumaa 126 artiklan 3 kohdan mukaisesti, tämän artiklan 1, 2 ja 3 kohdassa tarkoitetun julkistamisen on tapahduttava vähintään kuukausi ennen toisen sulautumiseen osallistuvan yhtiön tai toisten sulautumiseen osallistuvien yhtiöiden yhtiökokousta.

6.Jäsenvaltiot voivat edellyttää 1, 2 ja 3 kohdassa tarkoitetun julkistamisen lisäksi, että rajatylittävää sulautumista koskeva yhteinen suunnitelma tai 3 kohdassa tarkoitetut tiedot julkaistaan kansallisessa virallisessa julkaisussa. Jäsenvaltioiden on tällöin varmistettava, että 16 artiklassa tarkoitetut rekisterit välittävät asiaankuuluvat tiedot kansalliselle viralliselle julkaisulle.

7.Jäsenvaltioiden on varmistettava, että julkistettu rajaylittävää sulautumista koskeva yhteinen suunnitelma ja 3 kohdassa tarkoitetut tiedot ovat yleisön saatavilla maksutta. Lisäksi jäsenvaltioiden on varmistettava, että mahdolliset maksut, joita rekisterit veloittavat sulautumiseen osallistuvilta yhtiöiltä 1 ja 3 kohdassa tarkoitetusta julkistamisesta ja sovellettavin osin 6 kohdassa tarkoitetusta julkistamisesta, eivät ylitä palvelun tarjoamisesta aiheutuvia hallinnollisia kuluja.

124 artikla
Johto- tai hallintoelimen kertomus jäsenille

1.Sulautumiseen osallistuvien yhtiöiden johto- tai hallintoelimen on laadittava kertomus, jossa selitetään ja perustellaan rajaylittävän sulautumisen oikeudelliset ja taloudelliset seikat.

2.Edellä 1 kohdassa tarkoitetussa kertomuksessa on selitettävä erityisesti seuraavat seikat:

(e)rajatylittävän sulautumisen vaikutukset sulautumisen kautta muodostetun yhtiön tulevaan liiketoimintaan ja johdon strategiseen suunnitelmaan;

(f)selvitys osakkeiden vaihtosuhteesta ja perustelut vaihtosuhteelle;

(g)selostus mahdollisesti ilmenneistä erityisistä arvostusongelmista;

(h)    rajatylittävän sulautumisen vaikutukset jäseniin;

(i)    sulautumista vastustavien jäsenten käytettävissä olevat 126 a artiklan mukaiset oikeudet ja oikeussuojakeinot.

3.Kertomus on asetettava ainakin sähköisesti kunkin sulautumiseen osallistuvan yhtiön jäsenten saataville vähintään kuukausi ennen 126 artiklassa tarkoitettua yhtiökokousta. Kertomus on asetettava myös sulautumiseen osallistuvien yhtiöiden työntekijöiden edustajien saataville tai siinä tapauksessa, että työntekijöillä ei ole edustajia, itse työntekijöiden saataville. Jos vastaanottavan yhtiön yhtiökokouksen ei tarvitse hyväksyä sulautumaa 126 artiklan 3 kohdan mukaisesti, kertomus on kuitenkin asetettava saataville vähintään kuukausi ennen toisen sulautumiseen osallistuvan yhtiön tai toisten sulautumiseen osallistuvien yhtiöiden yhtiökokousta.

4.Edellä 1 kohdassa tarkoitettua kertomusta ei kuitenkaan vaadita silloin, kun sulautumiseen osallistuvien yhtiöiden kaikki jäsenet ovat sopineet luopuvansa tästä vaatimuksesta.”;

(10)Lisätään 124 a artikla seuraavasti:

”124 a artikla
Johto- tai hallintoelimen kertomus työntekijöille

1.Kunkin sulautumiseen osallistuvan yhtiön johto- tai hallintoelimen on laadittava kertomus, jossa selitetään rajaylittävästä sulautumisesta työntekijöille aiheutuvat seuraukset.

2.Edellä 1 kohdassa tarkoitetussa kertomuksessa on selitettävä erityisesti seuraavat seikat:

(a)rajatylittävän sulautumisen vaikutukset yhtiön tulevaan liiketoimintaan ja johdon strategiseen suunnitelmaan;

(b)    rajatylittävän sulautumisen seuraukset työsuhteiden turvaamisen osalta;

(c)    mahdolliset työehtojen ja yhtiöiden toimipaikkojen olennaiset muutokset;

(d)koskevatko a, b ja c alakohdassa esitetyt tekijät myös yhtiöiden mahdollisia tytäryhtiöitä.

3.Tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitettu kertomus on asetettava ainakin sähköisesti kunkin sulautumiseen osallistuvan yhtiön työntekijöiden edustajien tai siinä tapauksessa, että työntekijöillä ei ole edustajia, itse työntekijöiden saataville vähintään kuukausi ennen 126 artiklassa tarkoitettua yhtiökokousta. Kertomus on asetettava myös kunkin sulautumiseen osallistuvan yhtiön jäsenten saataville.

Jos vastaanottavan yhtiön yhtiökokouksen ei tarvitse hyväksyä sulautumaa 126 artiklan 3 kohdan mukaisesti, kertomuksen on kuitenkin oltava saatavilla vähintään kuukausi ennen toisen sulautumiseen osallistuvan yhtiön tai toisten sulautumiseen osallistuvien yhtiöiden yhtiökokousta.

4.Jos sulautumiseen osallistuvien yhtiöiden johto- tai hallintoelin saa kansallisen lainsäädännön mukaisesti annettavan työntekijöidensä edustajien tai siinä tapauksessa, että työntekijöillä ei ole edustajia, itse työntekijöiden lausunnon hyvissä ajoin, jäsenille on ilmoitettava lausunnosta, ja liitettävä se kertomukseen.

5.Jos sulautumiseen osallistuvilla yhtiöillä ja niiden mahdollisilla tytäryhtiöillä ei ole muita työntekijöitä kuin ne, jotka kuuluvat johto- tai hallintoelimeen, 1 kohdassa tarkoitettua kertomusta ei ole tarpeen laatia.

6.Kertomuksen toimittaminen ei vaikuta sovellettaviin tiedonsaantia ja kuulemista koskeviin oikeuksiin ja direktiivien 2001/23/EY, 2002/14/EY tai 2009/38/EY täytäntöönpanon johdosta kansallisella tasolla käynnistettyihin menettelyihin.”;

(11)Lisätään 125 artiklan 1 kohtaan toinen alakohta seuraavasti:

”Jäsenvaltioiden on otettava asiantuntijan riippumattomuutta arvioidessaan huomioon direktiivin 2006/43/EY 22 ja 22 b artiklan säännökset.”;

(12)Muutetaan 126 artikla seuraavasti:

(a)korvataan 1 kohta seuraavasti:

”1. Kunkin sulautumiseen osallistuvan yhtiön yhtiökokous päättää päätöslauselmalla yhteisen sulautumissuunnitelman hyväksymisestä perehdyttyään tarvittaessa 124, 124 a ja 125 artiklan mukaisiin kertomuksiin ja lausuntoihin.”;

(b)lisätään 4 kohta seuraavasti:

”4. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että 1 kohdassa tarkoitettua rajatylittävän sulautumisen hyväksymistä koskevaan päätöslauselmaan ei voida hakea muutosta toimivaltaiselta viranomaiselta pelkästään seuraavilla perusteilla:

(a)122 artiklan b alakohdassa tarkoitettua osakkeiden vaihtosuhdetta ei ole asetettu asianmukaisesti;

(b)122 artiklan m alakohdassa tarkoitettua rahavastiketta ei ole asetettu asianmukaisesti;

(c)jäsenelle kohdistettu osakeomistusten kokonaisarvo ei vastaa jäsenen hallussa olevien, sulautumiseen osallistuvan yhtiön osakkeiden arvoa.”;

(13)Lisätään 126 a ja 126 b artikla seuraavasti:

”126 a artikla
Jäsenten suojaaminen

1.Jäsenvaltioiden on varmistettava, että seuraavilla sulautumiseen osallistuvien yhtiöiden jäsenillä on oikeus myydä osakeomistuksensa 2–6 kohdassa säädetyin ehdoin;

(a)jäsenet, joilla on äänivaltaisia osakkeita ja jotka eivät äänestäneet rajatylittävää sulautumista koskevan yhteisen suunnitelman hyväksymisen puolesta;

(b)jäsenet, joilla on äänivallattomia osakkeita.

2.Jäsenvaltioiden on varmistettava, että sen jälkeen, kun rajatylittävä sulautuminen on toteutettu 129 artiklan mukaisesti, tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitetut jäsenet voivat myydä osakeomistuksensa asianmukaista rahavastiketta vastaan yhdelle tai useammalle seuraavista:

(a)sulautumiseen osallistuvat yhtiöt;

(b)sulautumiseen osallistuvien yhtiöiden jäljellä olevat jäsenet;

(c)kolmannet osapuolet sulautumiseen osallistuvien yhtiöiden suostumuksella.

3.Jäsenvaltioiden on varmistettava, että kukin sulautumiseen osallistuva yhtiö tekee rajatylittävää sulautumista koskevassa yhteisessä suunnitelmassa 122 artiklan 1 kohdan m alakohdassa tarkoitetun asianmukaista rahavastiketta koskevan tarjouksen tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitetuille jäsenille, jotka haluavat käyttää oikeuttaan myydä osakeomistuksensa. Jäsenvaltioiden on myös vahvistettava tarjouksen hyväksymistä koskeva määräaika, jonka on joka tapauksessa oltava enintään yksi kuukausi 126 artiklassa tarkoitetun yhtiökokouksen jälkeen, tai tapauksissa, joissa ei vaadita yhtiökokouksen hyväksyntää, kaksi kuukautta 123 artiklassa tarkoitetun sulautumista koskevan yhteisen suunnitelman julkistamisesta. Lisäksi jäsenvaltioiden on varmistettava, että sulautumiseen osallistuvat yhtiöt pystyvät hyväksymään tarjouksen, joka on välitetty sähköisesti yhtiöiden tätä tarkoitusta varten ilmoittamaan osoitteeseen.

Sulautumiseen osallistuvien yhtiöiden hankkiessa omia osakkeitaan on kuitenkin noudatettava omien osakkeiden hankintaan sovellettavia kansallisia sääntöjä.

4.Jäsenvaltioiden on varmistettava, että rahavastiketta koskevan tarjouksen edellytyksenä on rajatylittävän sulautumisen voimaantulo 129 artiklan mukaisesti. Lisäksi jäsenvaltioiden on vahvistettava määräaika, jonka kuluessa rahavastike on maksettava ja jonka on joka tapauksessa oltava enintään yksi kuukausi rajatylittävän sulautumisen voimaantulosta.

5.Edellä olevan 125 artiklan mukaisesti nimitetyn riippumattoman asiantuntijan on tutkittava rahavastikkeen riittävyys. Asiantuntija ottaa huomioon sulautumiseen osallistuvien yhtiöiden osakkeiden mahdollisen markkinahinnan ennen sulautumaehdotuksen julkistamista ja yleisesti hyväksyttyjen arvostusmenetelmien mukaisesti määritetyn yhtiön arvon, pois lukien ehdotetun sulautuman vaikutus.

6.Jäsenvaltioiden on varmistettava, että kaikilla jäsenillä, jotka ovat hyväksyneet 3 kohdassa tarkoitetun rahavastiketta koskevan tarjouksen, mutta jotka katsovat, että rahavastiketta ei ole asetettu asianmukaisesti, on oikeus vaatia kansallisessa tuomioistuimessa yhden kuukauden kuluessa tarjouksen hyväksymisestä vastikkeen uudelleenlaskemista.

7.Jäsenvaltioiden on varmistettava, että sulautumiseen osallistuvaan yhtiöön sovellettavalla jäsenvaltion kansallisella lainsäädännöllä säännellään 1–6 kohdassa tarkoitettuja oikeuksia ja että kyseisen jäsenvaltion tuomioistuimilla on toimivalta. Kaikilla jäsenillä, jotka ovat hyväksyneet rahavastiketta koskevan tarjouksen osakkeidensa hankkimisesta, on oikeus panna vireille 6 kohdassa tarkoitettu menettely tai olla sellaisessa asianosaisena.

8.Jäsenvaltioiden on myös varmistettava, että sulautumiseen osallistuvien yhtiöiden jäsenet, jotka eivät vastustaneet rajatylittävää sulautumista mutta katsovat, että osakkeiden vaihtosuhde on epäasianmukainen, voivat riitauttaa 122 artiklassa tarkoitetun rajatylittävää sulautumista koskevan yhteisen suunnitelman mukaisen vaihtosuhteen kansallisessa tuomioistuimessa kuukauden kuluessa rajatylittävän sulautumisen voimaantulosta.

9.Jäsenvaltioiden on varmistettava, että jos kansallinen tuomioistuin katsoo, että osakkeiden vaihtosuhdetta ei ole asetettu asianmukaisesti, tuomioistuimella on toimivalta määrätä, että rajatylittävän sulautumisen kautta muodostettava yhtiö maksaa korvauksen niille jäsenille, jotka menestyksekkäästi riitauttivat vaihtosuhteen. Korvaus koostuu ylimääräisestä rahavastikkeesta, joka lasketaan arvopapereiden tai osakkeiden vaihtoon sovellettavan, tuomioistuimen vahvistaman asianmukaisen vaihtosuhteen perusteella. Kansallinen tuomioistuin voi jonkun jäsenen tai sulautumiseen osallistuvien yhtiöiden pyynnöstä määrätä, että rajatylittävän sulautumisen kautta muodostettava yhtiö tarjoaa ylimääräisiä osakkeita rahavastikkeen sijaan.

10.Jäsenvaltioiden on varmistettava, että rajatylittävän sulautumisen kautta muodostettavaan yhtiöön sovellettavalla lainsäädännöllä säännellään velvollisuutta maksaa ylimääräinen rahavastike tai tarjota ylimääräisiä osakkeita.

126 b artikla
Velkojien suojaaminen

1.Jäsenvaltiot voivat edellyttää, että sulautumiseen osallistuvan yhtiön johto- tai hallintoelin antaa ilmoituksen, joka heijastaa asianmukaisesti yhtiön taloudellista asemaa, osana 122 artiklassa tarkoitettua rajatylittävää sulautumista koskevaa yhteistä suunnitelmaa. Ilmoituksessa on todettava, että yhtiön johto- tai hallintoelimen ilmoituksen antamispäivänä saatavilla olevien tietojen ja tekemiensä asianmukaisten selvitysten perusteella sen tiedossa ei ole mitään syytä, miksi sulautumisen kautta muodostettava yhtiö ei pystyisi vastaamaan veloistaan silloin kun ne erääntyvät. Ilmoitus on tehtävä aikaisintaan kuukausi ennen kuin rajatylittävää sulautumista koskeva yhteinen suunnitelma julkistetaan 123 artiklan mukaisesti.

2.Jäsenvaltioiden on varmistettava, että sulautumiseen osallistuvien yhtiöiden velkojat, jotka eivät ole tyytyväisiä rajatylittävää sulautumista koskevassa yhteisessä suunnitelmassa esitettyyn, 122 artiklan 1 kohdan n alakohdan mukaiseen etujensa suojeluun, voivat kuukauden kuluessa 123 artiklassa tarkoitetusta julkistamisesta hakea asianmukaiselta hallinnolliselta tai oikeusviranomaiselta riittäviä takeita. 

3.Rajatylittävästä sulautumisesta ei katsota aiheutuvan vahinkoa kyseisen sulautumaan osallistuvien yhtiön velkojille seuraavissa tapauksissa:

(a)kun sulautumiseen osallistuvat yhtiöt julkistavat rajatylittävää sulautumista koskevan yhteisen suunnitelman yhteydessä riippumattoman asiantuntijan lausunnon, jossa todetaan, että on kohtuullisen todennäköistä, että sulautuminen ei vaikuta kohtuuttomasti velkojien oikeuksiin. Toimivaltaisen viranomaisen olisi nimitettävä tai hyväksyttävä riippumaton asiantuntija, jonka on täytettävä 125 artiklan 1 kohdassa säädetyt vaatimukset.

(b)kun velkojille tarjotaan välittömästi sulautumisen toteutumisen jälkeen oikeutta sellaiseen maksuun joko takauksen antanutta kolmatta osapuolta vastaan tai rajatylittävän sulautumisen kautta muodostettavaa yhtiötä vastaan, jonka arvo vastaa vähintään alkuperäisen vaateen arvoa, ja kyseinen vaade voidaan esittää samalla oikeudenkäyttöalueella kuin alkuperäinen vaade ja sen luottoluokka vastaa vähintään velkojan alkuperäistä vaadetta.

4.Edellä olevat 1, 2 ja 3 kohta eivät rajoita sulautumiseen osallistuvien yhtiöiden jäsenvaltion kansallisen lainsäädännön soveltamista, kun on kyse maksun suorittamisesta tai maksun varmistamisesta julkisille elimille.”;

(14)Muutetaan 127 artikla seuraavasti:

(a)lisätään 1 kohtaan alakohdat seuraavasti:

”Jäsenvaltioiden on varmistettava, että sulautumiseen osallistuvien yhtiöiden hakemus sulautumista edeltävän todistuksen saamiseksi, mukaan lukien kaikkien tietojen ja asiakirjojen toimittaminen, voidaan tehdä kokonaan verkossa tarvitsematta käydä henkilökohtaisesti 1 kohdassa tarkoitetun toimivaltaisen viranomaisen luona.

Jäsenvaltiot voivat kuitenkin tapauksissa, joissa on perusteltua syytä epäillä petosta, edellyttää henkilökohtaista käyntiä toimivaltaisen viranomaisen luona vaadittujen asiaankuuluvien tietojen ja asiakirjojen toimittamiseksi.”;

(b)lisätään 2 kohtaan alakohta seuraavasti:

”Jäsenvaltioiden on varmistettava, että todistus lähetetään 22 artiklan mukaisesti rekistereiden yhteenliittämisjärjestelmän kautta 128 artiklan 1 kohdassa tarkoitetuille viranomaisille.”;

(c)poistetaan 3 kohta;

(15)Muutetaan 128 artikla seuraavasti:

(a)korvataan 2 kohta seuraavasti:

”2.     Sovellettaessa tämän artiklan 1 kohtaa kunkin sulautumiseen osallistuvan yhtiön on toimitettava kyseisessä kohdassa tarkoitetulle viranomaiselle rajatylittävää sulautumista koskeva yhteinen suunnitelma, jonka 126 artiklassa tarkoitettu yhtiökokous on hyväksynyt.”;

(b)lisätään 3 ja 4 kohta seuraavasti:

”3.    Kunkin jäsenvaltion on varmistettava, että jonkin sulautumiseen osallistuvan yhtiön hakemus, joka koskee 1 kohdassa tarkoitetun menettelyn loppuun saattamista, mukaan lukien kaikkien tietojen ja asiakirjojen toimittaminen, voidaan tehdä kokonaan verkossa tarvitsematta käydä henkilökohtaisesti toimivaltaisen viranomaisen luona.

Jäsenvaltiot voivat kuitenkin ryhtyä toimenpiteisiin tapauksissa, joissa petosepäilyille on sellaisia perusteltuja syitä, jotka voivat edellyttää henkilökohtaista käyntiä sen jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen luona, jossa asiaankuuluvat tiedot ja asiakirjat on toimitettava.

4.    Rajatylittävän sulautumisen kautta muodostettavan yhtiön jäsenvaltion toimivaltainen viranomainen hyväksyy 127 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun sulautumista edeltävän todistuksen tai sulautumista edeltävät todistukset sitovana todisteena sulautumista edeltävien toimien asianmukaisesta suorittamisesta ja muodollisuuksien täyttämisestä kyseisessä jäsenvaltiossa tai jäsenvaltioissa. Sulautumiseen osallistuvien yhtiöiden toimivaltainen viranomainen lähettää tai toimivaltaiset viranomaiset lähettävät 22 artiklan mukaisesti rekistereiden yhteenliittämisjärjestelmän kautta todistuksen sulautumisen kautta muodostettavan yhtiön jäsenvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle.”;

(16)Muutetaan 131 artikla seuraavasti:

(a)korvataan 1 kohdan a alakohta seuraavasti:

”a)    kaikki sulautuvan yhtiön varat ja vastuut, mukaan lukien kaikki sopimukset, saamiset, oikeudet ja velvollisuudet siirretään vastaanottavalle yhtiölle, jonka osalta ne pysyvät voimassa;”;

(b)korvataan 2 kohdan a alakohta seuraavasti:

”a)    kaikki sulautumiseen osallistuvien yhtiöiden varat ja vastuut, mukaan lukien kaikki sopimukset, saamiset, oikeudet ja velvollisuudet siirretään uudelle yhtiölle, jonka osalta ne pysyvät voimassa;”;

(17)Muutetaan 132 artikla seuraavasti:

(a)korvataan 1 kohta seuraavasti:

”1. Jos rajatylittävän absorptiosulautumisen toteuttaa joko yhtiö, joka omistaa kaikki osakkeet ja muut arvopaperit, jotka oikeuttavat äänestämään sulautuvan yhtiön tai sulautuvien yhtiöiden yhtiökokouksessa, tai henkilö, jonka hallussa on suoraan tai välillisesti kaikki vastaanottavan yhtiön ja sulautuvien yhtiöiden osakkeet eikä vastaanottava yhtiö jaa osakkeita sulautumisen yhteydessä:

–122 artiklan b, c, e ja m alakohtaa, 125 artiklaa ja 131 artiklan 1 kohdan b alakohtaa ei sovelleta;

–124 artiklaa ja 126 artiklan 1 kohtaa ei sovelleta sulautuvaan yhtiöön tai sulautuviin yhtiöihin.”;

(b)lisätään 3 kohta seuraavasti:

”3. Jos kaikkien sulautuvien yhtiöiden jäsenvaltioiden lainsäädännössä säädetään 126 artiklan 3 kohdan ja tämän artiklan 1 kohdan mukaisesti yhtiökokouksen hyväksyntää koskevasta poikkeuksesta, 123 artiklan 1–3 kohdassa tarkoitetut rajaylittävää sulautumista koskeva yhteinen suunnitelma tai tiedot sekä 124 ja 124 a artiklassa tarkoitetut kertomukset on asetettava kansallisen lainsäädännön mukaisesti saataville vähintään kuukausi ennen kuin yhtiö tekee sulautumista koskevan päätöksen.”;

(18)Muutetaan 133 artikla seuraavasti:

(a)korvataan 7 kohta seuraavasti:

”7. Jos rajatylittävän sulautumisen kautta muodostettava yhtiö soveltaa henkilöstön osallistumisjärjestelmää, tämä yhtiö on velvollinen toteuttamaan toimenpiteitä sen varmistamiseksi, että henkilöstön osallistumista koskevat oikeudet suojataan mahdollisessa myöhemmässä rajatylittävässä tai kotimaisessa sulautumisessa, jakautumisessa tai yhtiömuodon muuttamisessa kolmen vuoden ajan siitä, kun rajatylittävä sulautuminen on tullut voimaan, soveltamalla soveltuvin osin 1–6 kohdan säännöksiä.”;

(b)lisätään 8 kohta seuraavasti:

”8. Yhtiön on ilmoitettava työntekijöilleen, aikooko se soveltaa 3 kohdan h alakohdassa tarkoitettuja henkilöstön osallistumista koskevia toissijaisia sääntöjä vai aikooko se aloittaa neuvottelut erityisen neuvotteluryhmän kanssa. Jälkimmäisessä tapauksessa yhtiön on ilmoitettava työntekijöilleen viipymättä neuvottelujen tuloksesta.”;

(19)Lisätään 133 a artikla seuraavasti:

”133 a artikla
Riippumattomien asiantuntijoiden vastuu

Jäsenvaltioiden on vahvistettava säännöt, joita sovelletaan ainakin niiden riippumattomien asiantuntijoiden, jotka laativat 125 artiklan ja 126 b artiklan 2 kohdan a alakohdassa tarkoitetun lausunnon, yksityisoikeudelliseen vastuuseen, mukaan lukien tapaukset, joissa nämä asiantuntijat ovat menetelleet tehtävässään virheellisesti.”;

(20)Lisätään II osastoon IV luku seuraavasti:

”IV LUKU

Pääomayhtiöiden rajatylittävät jakautumiset

160 a artikla
Soveltamisala

1.Tämä luku koskee sellaisen pääomayhtiön rajatylittävää jakautumista, joka on perustettu jonkin jäsenvaltion lainsäädännön mukaisesti ja jonka sääntömääräinen kotipaikka, keskushallinto tai päätoimipaikka on unionissa, edellyttäen, että vähintään kaksi jakautumiseen osallistuvaa yritystä kuuluu eri jäsenvaltioiden lainsäädännön soveltamisalaan, jäljempänä ’rajatylittävä jakautuminen’.

2.Jäsenvaltioiden on toteutettava tarpeelliset toimenpiteet 1 kohdassa tarkoitettua rajatylittävää jakautumista koskevan menettelyn käyttöönottamiseksi.

160 b artikla
Määritelmät

Tässä luvussa tarkoitetaan

(1)’pääomayhtiöllä’, jäljempänä ’yhtiö’, liitteessä II tarkoitettua yhtiötä;

(2)’jakautuvalla yhtiöllä’ yhtiötä, joka toteuttaa rajaylittävän jakautumisen, jossa se siirtää kaikki varansa ja vastuunsa yhdelle tai useammalle yhtiölle, tai jos on kyse osittaisesta jakautumisesta, se siirtää osan varoistaan ja vastuistaan yhdelle tai useammalle yhtiölle;

(3)’jakautumisella’ järjestelyä, jolla:

(a) jakautuva yhtiö, joka on purettu selvitysmenettelyttä, siirtää kaikki varansa ja vastuunsa kahdelle tai useammalle uudelle yhtiölle, jäljempänä ’vastaanottavat yhtiöt’, vastineeksi siitä, että jakautuvan yhtiön jäsenille annetaan vastaanottavien yhtiöiden arvopapereita tai osakkeita ja mahdollisesti rahakorvaus, jonka määrä on enintään 10 prosenttia kyseisten arvopaperien tai osakkeiden nimellisarvosta tai nimellisarvon puuttuessa enintään 10 prosenttia arvopaperien tai osakkeiden kirjanpidollisesta vasta-arvosta, jäljempänä ’täydellinen jakautuminen’;

(b)jakautuva yhtiö siirtää osan varoistaan ja vastuistaan yhdelle tai useammalle uudelle yhtiölle, jäljempänä ’vastaanottavat yhtiöt’, vastineeksi siitä, että jakautuvan yhtiön jäsenille annetaan vastaanottavien yhtiöiden tai jakautuvan yhtiön tai sekä vastaanottavien yhtiöiden että jakautuvan yhtiön arvopapereita tai osakkeita ja mahdollisesti rahakorvaus, jonka määrä on enintään 10 prosenttia kyseisten arvopaperien tai osakkeiden nimellisarvosta tai nimellisarvon puuttuessa enintään 10 prosenttia arvopaperien tai osuuksien kirjanpidollisesta vasta-arvosta, jäljempänä ’osittainen jakautuminen’.

160 c artikla
Soveltamisalaa koskevat lisäsäännökset

1.Sen estämättä, mitä 160 b artiklan 3 kohdassa säädetään, tätä lukua sovelletaan rajatylittäviin jakautumisiin myös silloin, kun vähintään yhden asianomaisen jäsenvaltion kansallisessa lainsäädännössä sallitaan se, että 160 b artiklan 3 kohdan a ja b alakohdassa tarkoitetun rahakorvauksen määrä ylittää 10 prosenttia vastaanottavien yhtiöiden yhtiöpääomaa edustavien arvopapereiden tai osuuksien nimellisarvosta tai nimellisarvon puuttuessa kirjanpidollisesta vasta-arvosta.

2.Jäsenvaltiot voivat päättää, että ne eivät sovella tätä lukua sellaisiin rajatylittäviin jakautumisiin, joissa yhtenä osapuolena on osuuskunta, silloinkaan kun kyseinen osuuskunta kuuluisi 160 b artiklan 1 kohdassa säädetyn pääomayhtiön määritelmän piiriin.

3.Tätä lukua ei sovelleta rajatylittäviin jakautumisiin, joissa yhtenä osapuolena on yhtiö, jonka tarkoituksena on yleisöltä hankittujen varojen yhteinen sijoittaminen ja joka toimii riskin hajauttamisen periaatteella ja jonka osuudet on tällaisten osuuksien haltijan vaatimuksesta ostettava takaisin tai lunastettava suoraan tai välillisesti kyseisen yhtiön varoilla. Tällaiseen takaisinostoon tai lunastukseen rinnastetaan toimenpiteet, joiden avulla yhtiön tarkoituksena on varmistaa, ettei sen osuuksien pörssiarvo poikkea merkittävästi sen nettoarvosta.

160 d artikla
Rajatylittävien jakautumisten edellytykset

1.Jäsenvaltioiden on varmistettava, että silloin kun yhtiö aikoo toteuttaa rajatylittävän jakautumisen, jakautuvan yhtiön ja vastaanottavan yhtiön tai vastaanottavien yhtiöiden jäsenvaltio varmistaa, että rajatylittävä jakautuminen täyttää 2 kohdassa vahvistetut edellytykset.

2.Yhtiö ei saa toteuttaa rajatylittävää jakautumista seuraavissa olosuhteissa:

(a)yhtiön purkamista, likvidaatiota tai maksukyvyttömyyttä koskeva menettely on aloitettu;

(b)yhtiöön sovelletaan ennaltaehkäisevää uudelleenjärjestelymenettelyä todennäköisen maksukyvyttömyyden vuoksi;

(c)    maksujen suorittaminen on keskeytetty;

(d)yhtiöön sovelletaan direktiivin 2014/59/EU IV osastossa säädettyjä kriisinratkaisuvälineitä, -valtuuksia ja -mekanismeja;

(e)kansalliset viranomaiset ovat toteuttaneet ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä a, b tai d alakohdassa tarkoitettujen menettelyjen aloittamisen välttämiseksi.

3.Jakautuvan yhtiön jäsenvaltion on varmistettava, että toimivaltainen viranomainen ei anna lupaa jakautumiselle silloin, kun se katsoo asiaa tutkittuaan ja otettuaan huomioon kaikki asiaankuuluvat tosiseikat ja olosuhteet, että kyseessä on keinotekoinen järjestely, jolla pyritään saamaan perusteettomia veroetuja tai oikeudettomasti rajoittamaan työntekijöiden, velkojien tai jäsenten lakisääteisiä tai sopimusperusteisia oikeuksia.

4.Jakautuvan yhtiön jäsenvaltion kansallista lainsäädäntöä sovelletaan siihen menettelyjen ja muodollisuuksien osaan, jota on noudatettava rajatylittävän jakautumisen yhteydessä jakautumista edeltävän todistuksen hankkimiseksi, ja vastaanottavien yhtiöiden jäsenvaltioiden kansallista lainsäädäntöä sovelletaan siihen suoritettavien menettelyjen ja täytettävien muodollisuuksien osaan, jota on noudatettava, kun jakautumista edeltävä todistus on vastaanotettu unionin lainsäädännön mukaisesti.

160 e artikla
Rajatylittävää jakautumista koskeva suunnitelma

1.Jakautuvan yhtiön johto- tai hallintoelimen on laadittava rajatylittävää jakautumista koskeva suunnitelma. Suunnitelmasta on käytävä ilmi vähintään

(a)rajatylittävän jakautumisen tuloksena olevan uuden yhtiön tai olevien uusien yhtiöiden ehdotettu oikeudellinen muoto, nimi ja sääntömääräinen kotipaikka;

(b)tarvittaessa yhtiöiden yhtiöpääomaa edustavien arvopaperien tai osakkeiden vaihtosuhde ja mahdollisen rahakorvauksen suuruus;

(c)vastaanottavien yhtiöiden tai jakautuvan yhtiön yhtiöpääomaa edustavien arvopaperien tai osuuksien jakautumiseen liittyvät yksityiskohtaiset säännöt;

(d)rajatylittävän jakautumisen ehdotettu aikataulu;

(e)rajatylittävän jakautumisen todennäköiset työllisyysvaikutukset;

(f)    päivämäärä, josta alkaen yhtiöiden yhtiöpääomaa edustavat arvopaperit tai osuudet oikeuttavat voitonjakoon osallistumiseen sekä kaikki tähän oikeuteen liittyvät erityisehdot;

(g)    ajankohta (ajankohdat), josta (joista) alkaen jakautuvan yhtiön toimia käsitellään kirjanpidossa vastaanottavien yhtiöiden toimina;

(h)tiedot jakautuvan yhtiön hallinto-, johto-, valvonta- tai tarkastuselimen jäsenille mahdollisesti myönnettävistä erityisetuuksista;

(i)    oikeudet, jotka vastaanottavat yhtiöt tuottavat jakautuvan yhtiön jäsenille, joilla on erityisiä oikeuksia, tai muiden arvopaperien kuin jakautuvan yhtiön yhtiöpääomaa edustavien osakkeiden haltijoille, tai tällaisten henkilöiden osalta ehdotetut toimenpiteet;

(j)    erityiset edut, jotka myönnetään rajatylittävää jakautumista koskevaa suunnitelmaa tarkasteleville asiantuntijoille;

(k)    vastaanottavien yhtiöiden perustamiskirjat ja kaikki jakautuvan yhtiön perustamiskirjaan tehdyt muutokset osittaisen jakautumisen ollessa kyseessä;

(l)    tarvittaessa tiedot menettelyistä, joiden mukaisesti määritetään yksityiskohtaiset säännöt henkilöstön osallistumisesta 160 n artiklan mukaisesti niiden oikeuksien määrittelyyn, jotka koskevat henkilöstön osallistumista vastaanottavissa yhtiöissä ja kyseisiä sääntöjä koskevat mahdolliset vaihtoehdot;

(m)    tarkka kuvaus jakautuvan yhtiön varoista ja vastuista ja ilmoitus siitä, miten nämä varat ja vastuut jaetaan vastaanottavien yhtiöiden välillä, tai miten ne säilyvät jakautuvalla yhtiöllä, kun on kyse osittaisesta jakautumisesta, mukaan luettuna säännös niiden varojen tai vastuiden käsittelystä, joita ei ole nimenomaisesti jaettu rajatylittävää jakautumista koskevassa suunnitelmassa, kuten varat tai vastuut, jotka eivät ole tiedossa päivänä, jona rajatylittävää jakautumista koskeva suunnitelma laaditaan;

(n)    tiedot niiden varojen ja vastuiden arvioinnista, jotka osoitetaan kullekin rajatylittävään jakautumiseen osallistuvalle yhtiölle;

(o)jakautuvan yhtiön tilinpäätöspäivä, jota käytetään rajatylittävän jakautumisen edellytysten vahvistamisessa;

(p)    tarvittaessa jakautuvan yhtiön jäsenille jaettavien, vastaanottavien yhtiöiden tai jakautuvan yhtiön tai sekä vastaanottavan yhtiön että jakautuvan yhtiön osakkeiden ja arvopapereiden jakautuminen ja tämän jaon perusteet;

(q)    tiedot rajatylittävää jakautumista vastustaville jäsenille 160 l artiklan mukaisesti tarjottavasta rahavastikkeesta;

(r)tiedot velkojille tarjotuista takeista.

2.Jäsenvaltioiden on varmistettava, että kun jakautuvan yhtiön varallisuuserää ei ole nimenomaisesti jaettu rajatylittävää jakautumista koskevassa suunnitelmassa eikä suunnitelmaa tulkitsemalla voida tehdä päätöstä jakamisesta, varallisuuserä tai sen vastike jaetaan kaikille vastaanottaville yhtiöille tai, kun kyseessä on osittainen jakautuminen, kaikille vastaanottaville yhtiöille ja jakautuvalle yhtiölle kullekin yhtiölle rajaylittävää jakautumista koskevan suunnitelman mukaisesti jaettujen nettovarojen osuuden suhteessa.

3.Jäsenvaltioiden on myös varmistettava, että jos jotakin jakautuvan yhtiön velvoitetta ei ole nimenomaisesti jaettu rajatylittävää jakautumista koskevassa suunnitelmassa, velvoite jaetaan vastaanottaville yhtiöille ja jakautuvalle yhtiölle rajaylittävää jakautumista koskevan suunnitelman mukaisesti kullekin näistä yhtiöistä jaettujen nettovarojen osuuden suhteessa. Samoin mahdollinen yhteisvastuu rajoittuu kullekin yhtiölle jaettujen nettovarojen arvoon jakautumisen ajankohtana.

4.Vastaanottavien yhtiöiden ja jakautuvan yhtiön jäsenvaltioiden virallisten kielten lisäksi jäsenvaltioiden on sallittava, että yhtiö käyttää kansainvälisessä liike- ja rahoitustoiminnassa käytettyä tavanomaista kieltä laatiessaan rajatylittävää jakautumista koskevaa suunnitelmaa ja muita siihen liittyviä asiakirjoja. Jäsenvaltioiden on määritettävä, mikä kieli on ensisijainen silloin, kun asiakirjojen eri kieliversioiden välillä on eroavaisuuksia.

160 f artikla
Tilinpäätöspäivä

1.Jakautuvan yhtiön johto- tai hallintoelimellä on oikeus määrittää rajatylittävää jakautumista koskevassa suunnitelmassa tilinpäätöspäivä(t) jakautumisprosessin helpottamiseksi.

Rajatylittävää jakautumista koskevassa suunnitelmassa vahvistettu tilinpäätöspäivä on 160 t artiklassa tarkoitettu rajatylittävän jakautumisen voimaantuloajankohta, ellei yhtiö määritä toisia päivämääriä jakautumisprosessin helpottamiseksi.

Tällaisessa tapauksessa kunkin tilinpäätöspäivän on täytettävä seuraavat vaatimukset:

(a)se ei saa olla aikaisempi kuin jakautuvan yhtiön laatiman ja julkaiseman viimeisen vuotuisen taseen päivämäärä;

(b)se ei voi olla minkään vastaanottavan yhtiön osalta aikaisempi kuin päivä, jona vastaanottava yhtiö perustettiin;

(c)edellä a ja b kohdassa tarkoitettujen päivämäärien on oltava sellaisia, että vastaanottavat yhtiöt voivat ja osittaisen jakautumisen ollessa kyseessä jakautuva yhtiö voi laatia tilinpäätöspäivän tilanteen mukaisen vuotuisen tilinpäätöksen, jakautumisen vaikutukset mukaan luettuina, unionin ja asianomaisten jäsenvaltioiden lainsäädännön mukaisesti kunkin jakautumiseen osallistuvan yhtiön osalta välittömästi sen päivän jälkeen, jona rajatylittävä jakautuminen tulee voimaan.

Edellä olevien a ja b kohdan soveltamiseksi tilinpäätöspäivän määrittämisessä voidaan ottaa huomioon vastaanottavan yhtiön tilinpäätösjärjestelmä.

2.Jäsenvaltioiden on varmistettava, että 1 kohdassa tarkoitetut päivämäärät katsotaan kirjanpidon kannalta päiväksi, josta alkaen kaikkien rajatylittävän jakautumisen kautta muodostettavien yhtiöiden kansallisessa lainsäädännössä katsotaan, että jakautuvan yhtiön siirtämät liiketoimet on suoritettu kunkin vastaanottavan yhtiön lukuun.

3.Jäsenvaltioiden on varmistettava, että rajatylittävän jakautumisen kautta siirrettävien tilinpäätöksessä esitettyjen varojen ja vastuiden kirjaamiseksi ja arvostamiseksi vastaanottavien yhtiöiden tilinpäätösjärjestelmiä käytetään 1 kohdassa määritellyistä päivämäärästä alkaen.

160 g artikla
Johto- tai hallintoelimen kertomus jäsenille 

1.Jakautuvan yhtiön johto- tai hallintoelimen on laadittava kertomus, jossa selitetään ja perustellaan rajaylittävän jakautumisen oikeudelliset ja taloudelliset seikat.

2.Edellä 1 kohdassa tarkoitetussa kertomuksessa on selitettävä erityisesti seuraavat seikat:

(a)rajatylittävän jakautumisen vaikutukset vastaanottavien yhtiöiden ja, osittaisen jakautumisen osalta, myös jakautuvan yhtiön tulevaan liiketoimintaan sekä johdon strategiseen suunnitelmaan;

(b)tarvittaessa selvitys osakkeiden vaihtosuhteesta ja perustelut vaihtosuhteelle;

(c)    selostus mahdollisesti ilmenneistä erityisistä arvostusongelmista;

(d)rajatylittävän jakautumisen vaikutukset jäseniin;

(e)rajatylittävää jakautumista vastustavien jäsenten käytettävissä olevat 160 l artiklan mukaiset oikeudet ja oikeussuojakeinot.

3.Tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitettu kertomus on asetettava ainakin sähköisesti jakautuvan yhtiön jäsenten saataville vähintään kaksi kuukautta ennen 160 k artiklassa tarkoitettua yhtiökokousta. Kertomus on asetettava myös jakautuvan yhtiön työntekijöiden edustajien saataville tai siinä tapauksessa, että työntekijöillä ei ole edustajia, itse työntekijöiden saataville.

4.Edellä 1 kohdassa tarkoitettua kertomusta ei kuitenkaan vaadita silloin, kun jakautuvan yhtiön kaikki jäsenet ovat sopineet luopuvansa tästä vaatimuksesta.

160 h artikla
Johto- tai hallintoelimen kertomus työntekijöille

1.Jakautuvan yhtiön johto- tai hallintoelimen on laadittava kertomus, jossa selitetään rajaylittävästä jakautumisesta työntekijöille aiheutuvat seuraukset.

2.Edellä 1 kohdassa tarkoitetussa kertomuksessa on selitettävä erityisesti seuraavat seikat:

(a)rajatylittävän jakautumisen vaikutukset vastaanottavien yhtiöiden ja, osittaisen jakautumisen osalta, myös jakautuvan yhtiön tulevaan liiketoimintaan sekä johdon strategiseen suunnitelmaan;

(b)rajatylittävän jakautumisen seuraukset työsuhteiden turvaamisen osalta;

(c)mahdolliset työehtojen ja yhtiöiden toimipaikkojen olennaiset muutokset;

(d)koskevatko a, b ja c alakohdassa esitetyt tekijät myös jakautuvan yhtiön mahdollisia tytäryhtiöitä.

3.Edellä 1 kohdassa tarkoitettu kertomus on asetettava ainakin sähköisesti jakautuvan yhtiön työntekijöiden edustajien saataville tai siinä tapauksessa, että työntekijöillä ei ole edustajia, itse työntekijöiden saataville vähintään kaksi kuukautta ennen 160 k artiklassa tarkoitettua yhtiökokousta. Kertomus on asetettava myös jakautuvan yhtiön jäsenten saataville.

4.Jos jakautuvan yhtiön johto- tai hallintoelin saa kansallisen lainsäädännön mukaisesti annettavan työntekijöidensä edustajien tai siinä tapauksessa, että työntekijöillä ei ole edustajia, itse työntekijöiden lausunnon hyvissä ajoin, jäsenille on ilmoitettava lausunnosta ja liitettävä se kertomukseen.

5.Jos jakautuvalla yhtiöllä ja sen mahdollisilla tytäryhtiöillä ei ole muita työntekijöitä kuin ne, jotka kuuluvat johto- tai hallintoelimeen, 1 kohdassa tarkoitettua kertomusta ei tarvita.

6.Edellä olevat 1–5 kohta eivät vaikuta sovellettaviin tiedonsaantia ja kuulemista koskeviin oikeuksiin eivätkä menettelyihin, jotka on käynnistetty kansallisella tasolla sen jälkeen kun direktiivit 2001/23/EY, 2002/14/EY tai 2009/38/EY on pantu täytäntöön.

160 i artikla
Riippumattoman asiantuntijan suorittama tarkastus

1.Jäsenvaltioiden on varmistettava, että jakautuva yhtiö esittää vähintään kaksi kuukautta ennen 160 k artiklassa tarkoitettua yhtiökokousta hakemuksen 160 o artiklan 1 kohdan mukaisesti nimetylle toimivaltaiselle viranomaiselle asiantuntijan nimittämiseksi tutkimaan ja arvioimaan rajatylittävää jakautumista koskevan suunnitelman ja 160 g ja 160 h artiklassa tarkoitetut kertomukset tämän artiklan 6 kohdassa säädettyjen edellytysten mukaisesti.

Asiantuntijan nimittämistä koskevaan hakemukseen on liitettävä seuraavat asiakirjat:

(e)160 e artiklassa tarkoitettu jakautumista koskeva suunnitelma;

(f)160 g ja 160 h artiklassa tarkoitetut kertomukset.

2.Toimivaltainen viranomainen nimittää riippumattoman asiantuntijan viiden työpäivän kuluessa 1 kohdassa tarkoitetun hakemuksen jättämisestä ja suunnitelman ja kertomusten vastaanottamisesta. Asiantuntijan on oltava jakautuvasta yhtiöstä riippumaton luonnollinen tai oikeushenkilö kyseessä olevan jäsenvaltion lainsäädännöstä riippuen. Jäsenvaltioiden on otettava asiantuntijan riippumattomuutta arvioidessaan huomioon direktiivin 2006/43/EY 22 ja 22 b artiklan säännökset.

3.Asiantuntijan on laadittava kirjallinen lausunto, johon on sisällyttävä vähintään seuraavat tiedot:

(a)ilmoitus menetelmistä, joiden avulla ehdotettu osakkeiden vaihtosuhde määritetään;

(b)    selvitys siitä, ovatko a alakohdassa tarkoitetut menetelmät tarkoituksenmukaisia;

(c)laskelma arvoista, jotka on saatu käyttämällä a alakohdassa tarkoitettuja menetelmiä ja lausunto näiden menetelmien suhteellisesta merkityksestä ehdotettua arvoa määritettäessä;

(d)arvio siitä, onko osakkeiden vaihtosuhde kohtuullinen ja asiallisesti perusteltu;

(e)    yhtiön toimittamien kertomusten ja tietojen paikkansapitävyyden yksityiskohtainen arviointi;

(f)    kuvaus kaikista tosiseikoista, jotka 160 o artiklan 1 kohdan mukaisesti nimetty toimivaltainen viranomainen tarvitsee suorittaakseen 160 p artiklan mukaisen perusteellisen arvioinnin sen määrittämiseksi, onko suunniteltu rajatylittävä jakautuminen keinotekoinen järjestely, mukaan lukien vähintään seuraavat: tiedot vastaanottavien yhtiöiden perustamisesta kyseessä olevissa jäsenvaltioissa, mukaan lukien tarkoitus, toimiala, investointi, nettoliikevaihto ja tulos, työntekijöiden lukumäärä, taseen sisältö, verotuksellinen kotipaikka, varat ja niiden sijaintipaikka, työntekijöiden ja työntekijöiden eritysryhmien tavanomainen työpaikka, paikka, jossa sosiaaliturvamaksut maksetaan ja jakautuvan yhtiön ottamat kaupalliset riskit vastaanottavien yhtiöiden jäsenvaltioissa.

4.Jäsenvaltioiden on varmistettava, että riippumattomalla asiantuntijalla on oikeus hankkia jakautuvalta yhtiöltä kaikki asiaankuuluvat tiedot ja asiakirjat ja toteuttaa kaikki tarvittavat selvitykset todentaakseen kaikki suunnitelmassa tai johdon kertomuksissa olevat tiedot. Riippumattomalla asiantuntijalla on myös oikeus vastaanottaa huomautuksia ja lausuntoja yhtiön työntekijöiden edustajilta tai siinä tapauksessa, että työntekijöillä ei ole edustajia, itse työntekijöiltä ja myös yhtiön velkojilta ja jäseniltä.

5.Jäsenvaltioiden on varmistettava, että riippumattomalle asiantuntijalle toimitettuja tietoja voidaan käyttää ainoastaan lausuntojen laadinnassa ja että luottamuksellisia tietoja, mukaan lukien liikesalaisuudet, ei paljasteta. Asiantuntija voi tarvittaessa toimittaa luottamuksellisia tietoja sisältävän erillisen asiakirjan 160 o artiklan 1 kohdan mukaisesti nimetylle toimivaltaiselle viranomaiselle, ja kyseinen erillinen asiakirja asetetaan vain jakautuvan yhtiön saataville eikä sitä paljasteta ulkopuolisille.

6.Jäsenvaltioiden on vapautettava komission suosituksessa 2003/361/EY (**) määritetyt ’mikroyritykset’ ja ’pienet yritykset’ tämän artiklan säännösten vaatimuksista.

160 j artikla
Julkistaminen

1.Jäsenvaltioiden on varmistettava, että jakautuvan yhtiön jäsenvaltio julkistaa ja asettaa julkisesti saataville rekisterissä vähintään kuukautta ennen jakautumista käsittelevää yhtiökokousta, seuraavat asiakirjat:

(a)rajatylittävää jakautumista koskeva suunnitelma;

(b)tarvittaessa 160 i artiklassa tarkoitettu riippumattoman asiantuntijan lausunto;

(c)ilmoitus jakautuvan yhtiön jäsenille, velkojille ja työntekijöille siitä, että ne voivat toimittaa ennen yhtiökokousta ensimmäisen alakohdan a ja b alakohdassa tarkoitettuja asiakirjoja koskevia huomautuksia yhtiölle ja 160 o artiklan 1 kohdan mukaisesti nimetylle toimivaltaiselle viranomaiselle.

Ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettujen asiakirjojen on oltava saatavilla myös 22 artiklassa tarkoitetun järjestelmän avulla.

2.Jäsenvaltiot voivat vapauttaa jakautuvan yhtiön 1 kohdassa säädetystä julkistamisvaatimuksesta, jos se pitää 1 kohdassa tarkoitetut asiakirjat maksutta yleisön saatavilla verkkosivustollaan yhtäjaksoisen ajan, joka alkaa vähintään kuukautta ennen päivää, jona jakautumista koskevasta suunnitelmasta päättävä yhtiökokous on määrä järjestää, ja päättyy aikaisintaan tämän kokouksen päättyessä.

Jäsenvaltiot eivät kuitenkaan saa asettaa muita tämän vapautuksen myöntämistä koskevia vaatimuksia tai rajoituksia kuin ne, joita tarvitaan verkkosivuston turvallisuuden ja kyseisten asiakirjojen aitouden varmistamiseksi, elleivät ne ole ja vain siltä osin kuin ne ovat oikeassa suhteessa näiden tavoitteiden saavuttamiseen nähden.

3.Jos jakautuva yhtiö julkistaa tämän artiklan 2 kohdan mukaisesti kyseisen rajatylittävää jakautumista koskevan suunnitelman, sen on toimitettava vähintään kuukausi ennen päivää, jona suunnitelmasta päättävä yhtiökokous on määrä järjestää, rekisterille seuraavat tiedot:

(a)jakautuvan yhtiön oikeudellinen muoto, nimi ja sääntömääräinen kotipaikka ja mahdollisen rajatylittävästä jakautumisesta tuloksena olevan uuden yhtiön ehdotettu oikeudellinen muoto, nimi ja sääntömääräinen kotipaikka;

(b)rekisteri, johon 14 artiklassa mainitut jakautuvan yhtiön asiakirjat on talletettu, sekä rekisteröintinumero;

(c)ilmoitus velkojien, työntekijöiden ja jäsenten oikeuksien toteuttamista koskevista järjestelyistä;

(d)tiedot verkkosivustosta, jolla 1 kohdassa mainitut rajatylittävää jakautumista koskeva suunnitelma, ilmoitus ja asiantuntijan lausunto sekä tämän kohdan c alakohdassa tarkoitettuja järjestelyjä koskevat täydelliset tiedot ovat saatavilla maksutta.

4.Jäsenvaltioiden on varmistettava, että 1 ja 3 kohdassa tarkoitetut vaatimukset voidaan kokonaisuudessaan täyttää verkossa tarvitsematta käydä henkilökohtaisesti kyseessä olevan jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen luona.

Jäsenvaltiot voivat kuitenkin tapauksissa, joissa on perusteltua syytä epäillä petosta, edellyttää henkilökohtaista käyntiä toimivaltaisen viranomaisen luona.

5.Jäsenvaltiot voivat edellyttää 1, 2 ja 3 kohdassa tarkoitetun julkistamisen lisäksi, että rajatylittävää jakautumista koskeva suunnitelma tai 3 kohdassa tarkoitetut tiedot julkaistaan niiden kansallisissa virallisissa julkaisuissa. Jäsenvaltioiden on tällöin varmistettava, että rekisteri välittää asiaankuuluvat tiedot kansallisille virallisille julkaisuille.

6.Jäsenvaltioiden on varmistettava, että 1 kohdassa tarkoitetut asiakirjat ovat yleisön saatavilla maksutta. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että mahdolliset maksut, joita rekisterit veloittavat jakautuvalta yhtiöltä 1 ja 3 kohdassa tarkoitetusta julkistamisesta ja sovellettavin osin 5 kohdassa tarkoitetusta julkistamisesta, eivät ylitä palvelun tarjoamisesta aiheutuvia hallinnollisia kuluja.

160 k artikla
Yhtiökokouksen antama hyväksyntä

1.Ottaen tarvittaessa huomioon 160 g,160 h ja 160 i artiklassa tarkoitetut kertomukset jakautuvan yhtiön yhtiökokous päättää päätöslauselmalla, hyväksyykö se rajatylittävää jakautumista koskevan suunnitelman. Yhtiön on ilmoitettava 160 o artiklan 1 kohdan mukaisesti nimetylle toimivaltaiselle viranomaiselle yhtiökokouksen päätöksestä.

2.Yhtiökokous voi asettaa rajatylittävän jakautumisen ehdoksi sen, että yhtiökokous erikseen vahvistaa 160 n artiklassa tarkoitetut järjestelyt.

3.Jäsenvaltioiden on varmistettava, että rajatylittävää jakautumista koskevaan suunnitelmaan mahdollisesti tehtävien muutosten hyväksymistä koskeva päätös on tehtävä määräenemmistöllä, joka ei saa olla pienempi kuin kaksi kolmasosaa mutta jonka ei tarvitse olla suurempi kuin 90 prosenttia edustettuina olevien osakkeiden tai edustettuna olevan merkityn osakepääoman äänimäärästä. Missään tapauksessa määräenemmistöön tarvittava vähimmäismäärä ei saa olla suurempi kuin kansallisessa lainsäädännössä rajatylittävien sulautumien hyväksymiselle säädetty vähimmäismäärä.

4.Yhtiökokous päättää myös, edellyttääkö rajatylittävä jakautuminen muutoksia jakautuvan yhtiön perustamiskirjoihin.

5.Jäsenvaltioiden on varmistettava, että yhtiökokouksen antamaa rajatylittävää jakautumista koskevaa hyväksyntää ei voida kyseenalaistaa ainoastaan seuraavin perustein:

(a)160 e artiklassa tarkoitettua osakkeiden vaihtosuhdetta ei ole asetettu asianmukaisesti;

(b)160 l artiklassa tarkoitettua rahavastiketta ei ole asetettu asianmukaisesti;

(c)jäsenelle kohdistettu osakeomistusten kokonaisarvo ei vastaa jäsenen hallussa olevien, jakautuvan yhtiön osakkeiden arvoa.

160 l artikla
Jäsenten suojaaminen

1.Jäsenvaltioiden on varmistettava, että seuraavilla jakautuvan yhtiön jäsenillä on oikeus myydä osakeomistuksensa 2–6 kohdassa säädetyin ehdoin:

(d)jäsenet, joilla on äänivaltaisia osakkeita ja jotka eivät äänestäneet rajatylittävää jakautumista koskevan suunnitelman hyväksymisen puolesta;

(e)jäsenet, joilla on äänivallattomia osakkeita.

2.Jäsenvaltioiden on varmistettava, että sen jälkeen, kun rajatylittävä jakautuminen on toteutettu 160 t artiklan mukaisesti, 1 kohdassa tarkoitetut jäsenet voivat myydä osakeomistuksensa sellaista asianmukaista rahavastiketta vastaan, jonka maksaa (maksavat) yksi tai useampi seuraavista:

(f)jakautuva yhtiö;

(g)kyseisen yhtiön jäljellä olevat jäsenet;

(h)kolmannet osapuolet jakautuvan yhtiön suostumuksella.

3.Jäsenvaltioiden on varmistettava, että jakautuva yhtiö tekee rajaylittävää jakautumista koskevassa suunnitelmassa 160 e artiklan 1 kohdan q alakohdassa tarkoitetun asianmukaista rahavastiketta koskevan tarjouksen tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitetuille jäsenille, jotka haluavat käyttää oikeuttaan myydä osakeomistuksensa. Jäsenvaltioiden on myös vahvistettava tarjouksen hyväksymistä koskeva määräaika, jonka on joka tapauksessa oltava enintään yksi kuukausi 160 k artiklassa tarkoitetun yhtiökokouksen jälkeen. Lisäksi jäsenvaltioiden on varmistettava, että yhtiö pystyy hyväksymään tarjouksen, joka on välitetty sähköisesti yhtiön tätä tarkoitusta varten ilmoittamaan osoitteeseen.

Yhtiön hankkiessa 1 kohdan mukaisesti omia osakkeitaan on kuitenkin noudatettava omien osakkeiden hankintaan sovellettavia kansallisia sääntöjä.

4.Jäsenvaltioiden on varmistettava, että rahavastiketta koskevan tarjouksen edellytyksenä on rajatylittävän jakautumisen voimaantulo 160 t artiklan mukaisesti. Lisäksi jäsenvaltioiden on vahvistettava määräaika, jonka kuluessa rahavastike maksetaan ja jonka on oltava enintään yksi kuukausi rajatylittävän jakautumisen voimaantulosta.

5.Jäsenvaltioiden on säädettävä, että kaikilla jäsenillä, jotka ovat hyväksyneet 3 kohdassa tarkoitetun rahavastiketta koskevan tarjouksen, mutta jotka katsovat, että vastiketta ei ole asetettu asianmukaisesti, on oikeus vaatia kansallisessa tuomioistuimessa yhden kuukauden kuluessa tarjouksen hyväksymisestä rahavastikkeen uudelleenlaskemista.

6.Jäsenvaltioiden on varmistettava, että jakautuvan yhtiön jäsenvaltion kansallisella lainsäädännöllä säännellään 1–5 kohdassa tarkoitettuja oikeuksia ja että kyseisen jäsenvaltion tuomioistuimilla on toimivalta. Kaikilla jäsenillä, jotka ovat hyväksyneet tarjouksen osakkeidensa hankkimisesta, on oikeus panna vireille 5 kohdassa tarkoitettu menettely tai olla sellaisessa asianosaisena.

7.Jäsenvaltioiden on myös varmistettava, että jakautuvan yhtiön jäsenet, jotka eivät vastustaneet rajatylittävää jakautumista mutta katsovat, että osakkeiden vaihtosuhde on epäasianmukainen, voivat riitauttaa rajatylittävää jakautumista koskevan suunnitelman mukaisen vaihtosuhteen kansallisessa tuomioistuimessa kuukauden kuluessa rajatylittävän jakautumisen voimaantulosta.

8.Jäsenvaltioiden on myös varmistettava, että jos kansallinen tuomioistuin katsoo, että osakkeiden vaihtosuhdetta ei ole asetettu asianmukaisesti, tuomioistuimella on toimivalta määrätä, että vastaanottava yhtiö maksaa korvauksen niille jäsenille, jotka menestyksekkäästi riitauttivat vaihtosuhteen. Korvaus koostuu ylimääräisestä rahavastikkeesta, joka lasketaan arvopapereiden tai osakkeiden vaihtoon sovellettavan, tuomioistuimen vahvistaman asianmukaisen vaihtosuhteen perusteella. Kansallinen tuomioistuin voi jonkun jäsenen pyynnöstä määrätä, että vastaanottava yhtiö tarjoaa ylimääräisiä osakkeita rahavastikkeen sijaan.

9.Jäsenvaltioiden on varmistettava, että rajatylittävän jakautumisen kautta muodostettavaan yhtiöön sovellettavalla lainsäädännöllä säännellään velvollisuutta maksaa ylimääräinen rahavastike tai tarjota ylimääräisiä osakkeita.

160 m artikla
Velkojien suojaaminen

1.Jäsenvaltiot voivat edellyttää, että jakautuvan yhtiön johto- tai hallintoelin antaa ilmoituksen, joka heijastaa asianmukaisesti yhtiön taloudellista asemaa, osana 160 e artiklassa tarkoitettua rajatylittävää jakautumista koskevaa suunnitelmaa. Ilmoituksessa on todettava, että yhtiön johto- tai hallintoelimen ilmoituksen antamispäivänä saatavilla olevien tietojen ja toteuttamiensa asianmukaisten selvitysten perusteella sen tiedossa ei ole mitään syytä, miksi jokin vastaanottava yhtiö ja osittaisen jakautumisen ollessa kyseessä jakautuva yhtiö ei jakautumisen voimaantulon jälkeen pystyisi vastaamaan sille rajatylittävää jakautumista koskevassa suunnitelmassa kohdennetuista veloista silloin kun ne erääntyvät. Ilmoitus on tehtävä aikaisintaan kuukausi ennen kuin rajatylittävää jakautumista koskeva suunnitelma julkistetaan 160 j artiklan mukaisesti.

2.Jäsenvaltioiden on varmistettava, että velkojat, jotka eivät ole tyytyväisiä rajatylittävää jakautumista koskevassa suunnitelmassa esitettyyn, 160 e artiklan mukaiseen etujensa suojeluun, voivat kuukauden kuluessa 160 j artiklassa tarkoitetusta julkistamisesta hakea asianmukaiselta hallinnolliselta tai oikeusviranomaiselta riittäviä takeita.

3.Rajatylittävästä jakautumisesta ei katsota aiheutuvan vahinkoa jakautuvan yhtiön velkojille seuraavissa tapauksissa:

(a)kun yhtiö julkistaa yhtiömuodon muutosta koskevan suunnitelman yhteydessä riippumattoman asiantuntijan lausunnon, jossa todetaan, että on kohtuullisen todennäköistä, että yhtiömuodon muutos ei vaikuta kohtuuttomasti velkojien oikeuksiin. Toimivaltaisen viranomaisen olisi nimitettävä tai hyväksyttävä riippumaton asiantuntija, jonka on täytettävä 160 i artiklan 2 kohdassa säädetyt vaatimukset;

(b)kun velkojille tarjotaan välittömästi jakautumisen jälkeen oikeutta sellaiseen maksuun joko takauksen antanutta kolmatta osapuolta tai vastaanottavia yhtiöitä vastaan tai, osittaisen jakautumisen ollessa kyseessä, vastaanottavaa yhtiötä ja jakautuvaa yhtiötä vastaan, jonka arvo vastaa vähintään niiden alkuperäisen vaateen arvoa, ja kyseinen vaade voidaan esittää samalla oikeudenkäyttöalueella kuin alkuperäinen vaade ja sen luottoluokka vastaa vähintään velkojan alkuperäistä vaadetta.

4.Jos vastaanottava yhtiö ei maksa vaadetta sellaiselle jakautuvan yhtiön velkojalle, jonka saatava on siirretty kyseiselle vastaanottavalle yhtiölle, muut vastaanottavat yhtiöt ja, osittaisen jakautumisen ollessa kyseessä, jakautuva yhtiö vastaavat yhteisvastuullisesti vastaanottavien yhtiöiden kanssa kyseisestä velvoitteesta. Jakautumiseen osallistuvan yhtiön yhteisvastuun enimmäismäärä rajoittuu kuitenkin kyseiselle yhtiölle jaettujen nettovarojen arvoon ajankohtana, jona jakautuminen tulee voimaan.

5.Edellä olevat 1–4 kohta eivät rajoita jakautuvan yhtiön jäsenvaltion kansallisen lainsäädännön soveltamista, kun on kyse maksun suorittamisesta tai maksun varmistamisesta julkisille elimille.

160 n artikla
Henkilöstön osallistuminen

1.Kuhunkin vastaanottavaan yhtiöön sovelletaan siinä jäsenvaltiossa mahdollisesti voimassa olevia henkilöstön osallistumista koskevia sääntöjä, jossa yhtiön sääntömääräinen kotipaikka sijaitsee, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 2 kohdan soveltamista.

2.Siinä jäsenvaltiossa, jossa rajatylittävän jakautumisen kautta muodostettavalla yhtiöllä on sääntömääräinen kotipaikka, mahdollisesti voimassa olevia henkilöstön osallistumista koskevia sääntöjä ei kuitenkaan sovelleta, jos jakautuvan yhtiön työntekijöiden keskimääräinen lukumäärä on tämän direktiivin 160 e artiklassa tarkoitetun rajatylittävää jakautumista koskevan suunnitelman julkaisemista edeltävän kuuden kuukauden ajanjakson aikana ollut neljä viidesosaa jakautuvan yhtiön jäsenvaltion lainsäädännössä säädetystä sovellettavasta raja-arvosta, jonka ylittäminen johtaa direktiivin 2001/86/EY 2 artiklan k kohdassa tarkoitettuun henkilöstön osallistumiseen, tai jos kuhunkin vastaanottavaan yhtiöön sovellettavassa kansallisessa lainsäädännössä ei säädetä

(c)vähintään samanlaajuisesta henkilöstön osallistumisesta kuin asianomaisessa yhtiössä ennen jakautumista mitattuna henkilöstön edustajien osuutena hallituksen tai muun hallintoelimen tai niiden komiteoiden jäsenistä taikka sellaisen johtoryhmän jäsenistä, jonka toimivaltaan kuuluvat yhtiön tulosyksiköt, kun edellä mainittuihin elimiin sovelletaan henkilöstön osallistumista; tai

(d)vastaanottaviin yhtiöihin kuuluvien ja muissa jäsenvaltioissa sijaitsevien toimipaikkojen henkilöstön oikeudesta käyttää vastaavaa henkilöstön oikeutta osallistumiseen kuin on henkilöstöllä, joka työskentelee jäsenvaltiossa, jossa vastaanottavan yhtiön sääntömääräinen kotipaikka sijaitsee.

3.Edellä 2 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa jäsenvaltioiden on säädettävä henkilöstön osallistumisesta rajatylittävän jakautumisen kautta muodostettavissa yhtiöissä sekä henkilöstön osallistumisesta siihen liittyvien oikeuksien määrittelyyn soveltuvin osin ja jollei tämän artiklan 4–7 kohdasta muuta johdu, asetuksen (EY) N:o 2157/2001 12 artiklan 2, 3 ja 4 kohtaan sekä direktiivin 2001/86/EY seuraaviin säännöksiin sisältyvien periaatteiden ja menettelyjen mukaisesti:

(a)3 artiklan 1 kohta, 2 kohdan a alakohdan i alakohta, 2 kohdan b alakohta ja 3 kohta, 3 artiklan 4 kohdan ensimmäisen alakohdan ensimmäinen luetelmakohta, 3 artiklan 4 kohdan toinen alakohta, 3 artiklan 5 kohta, 3 artiklan 6 kohdan kolmas luetelmakohta ja 3 artiklan 7 kohta;

(b)4 artiklan 1 kohta, 4 artiklan 2 kohdan a, g ja h alakohta, 4 artiklan 3 kohta sekä 4 artiklan 4 kohta;

(c)5 artikla;

(d)6 artikla;

(e)7 artiklan 1 kohdan ensimmäinen alakohta;

(f)8, 9, 10 ja 12 artikla;

(g)liitteessä olevan 3 osan a alakohta.

4.Säänneltäessä 3 kohdassa tarkoitettuja periaatteita ja menettelyjä

(a)jäsenvaltioiden on annettava erityiselle neuvotteluryhmälle oikeus vähintään kahden kolmasosan enemmistöllä niistä jäsenistä, jotka edustavat vähintään kahta kolmasosaa henkilöstöstä, päättää olla aloittamatta neuvotteluja tai lopettaa jo aloitetut neuvottelut sekä soveltaa kunkin vastaanottavan yhtiön jäsenvaltiossa voimassa olevia henkilöstön osallistumista koskevia sääntöjä;

(b)jäsenvaltiot voivat tapauksessa, jossa ennakkoneuvottelujen jälkeen sovelletaan henkilöstön osallistumista koskevia toissijaisia sääntöjä, näistä säännöistä huolimatta päättää rajoittaa henkilöstön edustajien osuutta vastaanottavien yhtiöiden hallintoelimessä. Jos kuitenkin jakautuvassa yhtiössä henkilöstön edustajien osuus oli vähintään yksi kolmasosa hallituksen tai muun hallintoelimen jäsenistä, rajoitus ei missään tapauksessa saa johtaa yhtä kolmasosaa alhaisempaan henkilöstön edustajien osuuteen hallintoelimessä;

(c)jäsenvaltioiden on varmistettava, että henkilöstön osallistumista koskevia sääntöjä, joita sovellettiin ennen rajatylittävää jakautumista, sovelletaan edelleen siihen asti kunnes mahdollisia myöhemmin sovittavia sääntöjä sovelletaan tai sovittujen sääntöjen puuttuessa kunnes oletussääntöjä sovelletaan liitteessä olevan 3 osan a alakohdan mukaisesti.

5.Edellä 2 kohdan b alakohdassa tarkoitettujen henkilöstön osallistumisoikeuksien laajentaminen vastaanottavien yhtiöiden muissa jäsenvaltioissa työskentelevään henkilöstöön ei velvoita tällaisen päätöksen tekeviä jäsenvaltioita ottamaan kyseistä henkilöstöä huomioon laskettaessa henkilöstön osallistumisoikeudet antavia työvoiman vähimmäismääriä kansallisen lainsäädännön mukaisesti.

6.Jos joihinkin vastaanottaviin yhtiöihin sovelletaan henkilöstön osallistumista koskevaa järjestelmää 2 kohdassa tarkoitettujen sääntöjen mukaisesti, kyseisten yhtiöiden on valittava sellainen oikeudellinen muoto, joka sallii henkilöstön osallistumista koskevien oikeuksien käytön.

7.Jos rajatylittävän jakautumisen kautta muodostettava yhtiö soveltaa henkilöstön osallistumisjärjestelmää, tämä yhtiö on velvollinen toteuttamaan toimenpiteitä sen varmistamiseksi, että henkilöstön osallistumista koskevat oikeudet suojataan mahdollisessa myöhemmässä rajatylittävässä tai kotimaisessa sulautumisessa, jakautumisessa tai yhtiömuodon muuttamisessa kolmen vuoden ajan siitä, kun rajatylittävä jakautuminen on tullut voimaan, soveltamalla soveltuvin osin 1–6 kohdan säännöksiä.

8.Yhtiön on ilmoitettava työntekijöilleen viipymättä henkilöstön osallistumista koskevien neuvottelujen tuloksesta.

160 o artikla
Jakautumista edeltävä todistus

1.Jäsenvaltioiden on nimettävä toimivaltainen kansallinen viranomainen, joka valvoo rajatylittävien jakautumisten lainmukaisuutta menettelyn siltä osalta, johon sovelletaan jakautuvan yhtiön jäsenvaltion lainsäädäntöä, ja myöntää jakautumista edeltävän todistuksen, jossa vahvistetaan, että kaikkia asiaankuuluvia ehtoja on noudatettu ja kaikki menettelyt ja muodollisuudet on saatettu asianmukaisesti päätökseen kyseisessä jäsenvaltiossa.

2.Jäsenvaltioiden on varmistettava, että jakautuvan yhtiön hakemukseen jakautumista edeltävän todistuksen saamiseksi on liitetty seuraavat asiakirjat:

(a)160 e artiklassa tarkoitettu jakautumista koskeva suunnitelma;

(b)160 g, 160 h ja 160 i artiklassa tarkoitetut kertomukset ja lausunto tarpeen mukaan;

(c)tiedot yhtiökokouksen päätöslauselmasta, jossa hyväksytään 160 k artiklassa tarkoitettu jakautuminen.

Edellä 160 i artiklan mukaisesti toimitettuja suunnitelmaa, kertomuksia ja lausuntoa ei tarvitse toimittaa uudelleen toimivaltaiselle viranomaiselle.

3.Jäsenvaltioiden on varmistettava, että 2 kohdassa tarkoitettu hakemus, mukaan lukien yhtiön kaikkien tietojen ja asiakirjojen toimittaminen, voidaan tehdä kokonaan verkossa tarvitsematta käydä henkilökohtaisesti 1 kohdassa tarkoitetun toimivaltaisen viranomaisen luona.

Jäsenvaltiot voivat kuitenkin tapauksissa, joissa on perusteltua syytä epäillä petosta, edellyttää henkilökohtaista käyntiä toimivaltaisen viranomaisen luona vaadittujen asiaankuuluvien tietojen tai asiakirjojen toimittamiseksi.

4.Henkilöstön osallistumista koskevien 160 n artiklan sääntöjen noudattamisen osalta jakautuvan yhtiön jäsenvaltion on varmistettava, että 160 e artiklassa tarkoitettu rajatylittävää jakautumista koskeva suunnitelma sisältää tiedot menettelyistä, joiden avulla asiaankuuluvat järjestelyt määritetään, ja mahdollisista kyseisten järjestelyjen vaihtoehdoista.

5.Toimivaltaisen viranomaisen on 1 kohdassa tarkoitetun lainmukaisuusarvioinnin osana tarkasteltava seuraavia tietoja:

(a)2 kohdassa tarkoitetut asiakirjat ja tiedot;

(b)kaikki asianosaisten 160 j artiklan 1 kohdan mukaisesti toimittamat huomautukset;

(c)tarvittaessa yhtiön ilmoitus siitä, että 160 n artiklan 3 ja 4 kohdassa tarkoitettu menettely on alkanut.

6.Jäsenvaltioiden on varmistettava, että 1 kohdan mukaisesti nimetyt toimivaltaiset viranomaiset voivat kuulla muita asiaankuuluvia viranomaisia, jotka ovat toimivaltaisia rajatylittävään jakautumiseen liittyvillä eri aloilla.

7.Jäsenvaltioiden on varmistettava, että toimivaltainen viranomainen suorittaa arvioinnin kuukauden kuluessa vastaanotettuaan tiedon siitä, että yhtiökokous on hyväksynyt rajatylittävän jakautumisen. Arvion tuloksena on oltava jokin seuraavista:

(a)jos toimivaltainen viranomainen katsoo, että rajatylittävä jakautuminen kuuluu tämän direktiivin osaksi kansallista lainsäädäntöä saattavien säännösten soveltamisalaan, että se täyttää kaikki asiaankuuluvat edellytykset ja kaikki tarvittavat menettelyt ja muodollisuudet on saatettu päätökseen, toimivaltainen viranomainen myöntää jakautumista edeltävän todistuksen;

(b)jos toimivaltainen viranomainen katsoo, että rajatylittävä jakautuminen ei kuulu tämän direktiivin osaksi kansallista lainsäädäntöä saattavien säännösten soveltamisalaan, se ei myönnä jakautumista edeltävää todistusta ja ilmoittaa yhtiölle päätöksensä perustelut. Tämä pätee myös tilanteisiin, joissa toimivaltainen viranomainen katsoo, että rajatylittävä jakautuminen ei täytä kaikkia asiaankuuluvia edellytyksiä tai että kaikkia tarvittavia menettelyjä ja muodollisuuksia ei ole saatettu päätökseen sen jälkeen, kun yhtiötä on kehotettu toteuttamaan tarvittavat toimet;

(c)jos toimivaltaisella viranomaisella on vakavia epäilyksiä siitä, että rajatylittävä jakautuminen on 160 d artiklan 3 kohdassa tarkoitettu keinotekoinen järjestely, se voi päättää suorittaa perusteellisen arvioinnin 160 p artiklan mukaisesti ja ilmoittaa yhtiölle arvioinnin tekemistä koskevasta päätöksestään ja myöhemmin arvioinnin tuloksesta.

160 p artikla
Perusteellinen arviointi 

1.Jotta voitaisiin arvioida, onko rajatylittävä jakautuminen tämän direktiivin 160 d artiklan 3 kohdassa tarkoitettu keinotekoinen järjestely, jäsenvaltioiden on varmistettava, että jakautuvan yhtiön jäsenvaltion toimivaltainen viranomainen arvioi perusteellisesti kaikkia merkityksellisiä tosiseikkoja ja olosuhteita ja ottaa huomioon ainakin seuraavat seikat: tiedot perustamisesta kyseessä olevissa jäsenvaltioissa, mukaan lukien tarkoitus, toimiala, investointi, nettoliikevaihto ja tulos, työntekijöiden lukumäärä, taseen sisältö, verotuksellinen kotipaikka, varat ja niiden sijaintipaikka, työntekijöiden ja työntekijöiden eritysryhmien tavanomainen työpaikka, paikka, jossa sosiaaliturvamaksut maksetaan ja jakautuvan yhtiön ottamat kaupalliset riskit kyseisen yhtiön jäsenvaltiossa ja vastaanottavien yhtiöiden jäsenvaltioissa.

Näitä seikkoja voidaan pitää yleisarvioinnissa ainoastaan suuntaa-antavina tekijöinä, eikä niitä sen vuoksi tarkastella erikseen.

2.Jäsenvaltioiden on varmistettava, että jos tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitettu toimivaltainen viranomainen päättää toteuttaa perusteellisen arvioinnin, se voi kuulla kansallisen lainsäädännön mukaisesti yhtiötä ja kaikkia osapuolia, jotka ovat lähettäneet 160 j artiklan 1 alakohdassa tarkoitettuja huomautuksia. Edellä 1 kohdassa tarkoitetut toimivaltaiset viranomaiset voivat myös kuulla muita asianomaisia kolmansia osapuolia kansallisen lainsäädännön mukaisesti. Toimivaltaisen viranomaisen on tehtävä jakautumista edeltävän todistuksen myöntämistä koskeva lopullinen päätös kahden kuukauden kuluessa perusteellisen arvioinnin aloittamisesta.

160 q artikla
Jakautumista edeltävää todistusta koskeva tuomioistuinvalvonta ja todistuksen toimittaminen

1.Jäsenvaltioiden on varmistettava, jos toimivaltainen viranomainen ei ole tuomioistuin, että toimivaltaisen viranomaisen päätökseen myöntää tai evätä jakautumista edeltävä todistus sovelletaan tuomioistuinvalvontaa kansallisen lainsäädännön mukaisesti. Jäsenvaltioiden on lisäksi varmistettava, että jakautumista edeltävästä todistuksesta ei tule lainvoimaista ennen tietyn määräajan päättymistä, jotta osapuolilla on mahdollisuus nostaa kanne toimivaltaisessa tuomioistuimessa välitoimien määräämiseksi tarvittaessa.

2.Jäsenvaltioiden on varmistettava, että päätös jakautumista edeltävän todistuksen myöntämisestä lähetetään 160 r artiklan 1 kohdassa tarkoitetuille viranomaisille ja että päätökset jakautumista edeltävän todistuksen myöntämisestä tai epäämisestä ovat saatavilla 22 artiklan mukaisesti perustetun rekistereiden yhteenliittämisjärjestelmän kautta.

160 r artikla
Rajatylittävän jakautumisen lainmukaisuuden valvonta

1.Jäsenvaltioiden on nimettävä toimivaltainen viranomainen, joka valvoo rajatylittävien jakautumisten lainmukaisuutta menettelyn siltä osalta, joka koskee vastaanottavien yhtiöiden jäsenvaltioiden lainsäädännöllä säänneltävän rajatylittävän jakautumisen toteuttamista, ja hyväksyy rajatylittävän jakautumisen, jos se täyttää kaikki asiaankuuluvat ehdot ja kaikki menettelyt ja muodollisuudet on saatettu asianmukaisesti päätökseen kyseisessä jäsenvaltiossa.

Toimivaltaisen viranomaisen tai toimivaltaisten viranomaisten on erityisesti varmistettava, että ehdotetut vastaanottavat yhtiöt täyttävät yhtiöiden perustamista koskevat kansallisen lainsäädännön säännökset ja, tarvittaessa, että henkilöstön osallistumista koskevat järjestelyt on määritetty 160 n artiklan mukaisesti.

2.Sovellettaessa 1 kohtaa kunkin vastaanottavan yhtiön on toimitettava kyseisessä kohdassa tarkoitetulle viranomaiselle rajatylittävää jakautumista koskeva suunnitelma, jonka 160 k artiklassa tarkoitettu yhtiökokous on hyväksynyt.

3.Kunkin jäsenvaltion on varmistettava, että 1 kohdassa tarkoitettu jonkin vastaanottavan yhtiön hakemus, mukaan lukien kaikkien tietojen ja asiakirjojen toimittaminen, voidaan tehdä kokonaan verkossa tarvitsematta käydä henkilökohtaisesti 1 kohdassa tarkoitetun toimivaltaisen viranomaisen luona.

Jäsenvaltiot voivat kuitenkin tapauksissa, joissa on perusteltua syytä epäillä petosta, edellyttää henkilökohtaista käyntiä jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen luona vaadittujen asiaankuuluvien tietojen ja asiakirjojen toimittamiseksi.

4.Tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitetun toimivaltaisen viranomaisen on viipymättä vahvistettava 160 o artiklassa tarkoitetun jakautumista edeltävän todistuksen ja muiden vastaanottavien yhtiöiden jäsenvaltioiden lainsäädännössä vaadittujen tietojen ja asiakirjojen vastaanotto. Sen on tehtävä päätös rajatylittävän jakautumisen hyväksymisestä heti kun se on saanut asiaankuuluvien edellytysten arvioinnin päätökseen.

5.Tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitetut toimivaltaiset viranomaiset hyväksyvät 4 kohdassa tarkoitetun jakautumista edeltävän todistuksen sitovana todisteena rajatylittävää jakautumista koskevien menettelyjen ja muodollisuuksien saattamisesta päätökseen asianmukaisella tavalla jakautuvan yhtiön jäsenvaltiossa, mitä ilman rajatylittävää jakautumista ei voida hyväksyä.

160 s artikla
Rekisteröinti

1.Kunkin jäsenvaltion lainsäädännössä, jota sovelletaan vastaanottaviin yhtiöihin ja, kun on kyseessä osittainen jakautuminen, vastaanottaviin yhtiöihin ja jakautuvaan yhtiöön, on määritettävä kyseisen valtion alueen osalta järjestelyt, joita sovelletaan rajatylittävän jakautumisen toteuttamisen julkistamiseen 16 artiklassa tarkoitetussa rekisterissä.

2.Jäsenvaltioiden on varmistettava, että niiden rekisteriin kirjataan vähintään seuraavat tiedot, jotka asetetaan julkisesti saataville 22 artiklassa tarkoitetun järjestelmän kautta:

(a)rajatylittävän jakautumisen tuloksena oleva vastaanottavan yhtiön rekisteröintinumero;

(b)vastaanottavien yhtiöiden rekisteröintipäivät;

(c)kun on kyseessä täysimääräinen jakautuminen, päivä, jolloin jakautuva yhtiö poistettiin jäsenvaltionsa rekisteristä;

(d)tarvittaessa rekisterinumerot jakautuvan yhtiön jäsenvaltiossa ja vastaanottavien yhtiöiden jäsenvaltioissa.

3.Jäsenvaltioiden on varmistettava, että vastaanottavien yhtiöiden jäsenvaltioiden rekisterit ilmoittavat jakautuvan yhtiön jäsenvaltion rekisterille 22 artiklassa tarkoitetun järjestelmän kautta, että vastaanottavat yhtiöt on rekisteröity. Kun on kyse täysimääräisestä jakautumisesta, jakautuvan yhtiön poistaminen rekisteristä tulee voimaan välittömästi kun ilmoitus on vastaanotettu. 

160 t artikla
Rajatylittävän jakautumisen voimaantuloajankohta

Jakautuvan yhtiön jäsenvaltion lainsäädännössä on määritettävä päivä, jolloin rajatylittävä jakautuminen tulee voimaan. Kyseisen ajankohdan on oltava sen jälkeen, kun 160 o, 160 p ja 160 r artiklassa tarkoitetut valvontatoimet on toteutettu ja kaikki 160 s artiklan 3 kohdassa tarkoitetut ilmoitukset on saatu.

160 u artikla
Rajatylittävän jakautumisen seuraukset

1.Täysimääräisellä rajatylittävällä jakautumisella, joka toteutetaan tämän direktiivin kansallisten täytäntöönpanosäännösten mukaisesti, on seuraavat seuraukset:

(a)jakautuvan yhtiön kaikki varat ja vastuut, mukaan lukien kaikki sopimukset, saamiset, oikeudet ja velvollisuudet siirtyvät vastaanottaville yhtiöille, joiden osalta ne pysyvät voimassa, rajatylittävää jakautumista koskevassa suunnitelmassa esitetyn jaon mukaisesti;

(b)jakautuvan yhtiön jäsenistä tulee vastaanottavien yhtiöiden jäseniä rajatylittävää jakautumista koskevassa suunnitelmassa esitetyn osakejaon mukaisesti, elleivät ne käytä 160 l artiklan 2 kohdassa tarkoitettua oikeutta vaatia osakkeiden lunastamista;

(c)ne jakautuvan yhtiön oikeudet ja velvoitteet, jotka perustuvat rajatylittävän jakautumisen voimaantulopäivänä voimassa oleviin työsopimuksiin tai työsuhteisiin, siirtyvät kyseisen rajatylittävän jakautumisen voimaantulon seurauksena vastaanottavalle yhtiölle tai vastaanottaville yhtiöille jakautumisen voimaantulopäivänä;

(d)jakautuva yhtiö lakkaa olemasta;

(e)kolmannet osapuolet voivat vedota jakautuvan yhtiön sääntömääräiseen kotipaikkaan siihen asti kun jakautumisen toteuttava yhtiö poistetaan lähtöjäsenvaltion rekisteristä, ellei voida osoittaa, että kolmas osapuoli tiesi tai tämän olisi pitänyt tietää vastaanottavien yhtiöiden jäsenvaltiossa sijaitsevasta sääntömääräisestä kotipaikasta.

2.Toiminta, jota jakautuva yhtiö on harjoittanut sen päivän jälkeen, jona se rekisteröitiin vastaanottavien yhtiöiden jäsenvaltioissa, ja ennen kuin jakautumisen toteuttava yhtiö on poistettu kyseisen jäsenvaltion rekisteristä, katsotaan jakautuvan yhtiön toiminnaksi.

Jakautuva yhtiö vastaa mahdollisista tappioista, jotka aiheutuvat jakautuvan yhtiön ja vastaanottavien yhtiöiden jäsenvaltioiden kansallisten oikeusjärjestelmien mahdollisista eroista, jos jakautumisen toteuttava yhtiö ei ollut ilmoittanut sopimus- tai vastapuolelleen rajatylittävästä jakautumisesta ennen sopimuksen tekemistä.

3.Osittaisella rajatylittävällä jakautumisella, joka toteutetaan tämän direktiivin kansallisten täytäntöönpanosäännösten mukaisesti, on seuraavat seuraukset:

(a)kaikki jakautuvan yhtiön varat ja vastuut, mukaan lukien jakautuvan yhtiön sopimukset, saamiset, oikeudet ja velvollisuudet siirtyvät vastaanottaville yhtiöille, ja ne pysyvät voimassa jakautuvan yhtiön osalta rajatylittävää jakautumista koskevassa suunnitelmassa esitetyn jaon mukaisesti;

(b)jakautuvan yhtiön jäsenistä tulee vastaanottavien yhtiöiden jäseniä ja ainakin eräät jäsenet jäävät jakautuvaan yhtiöön tai niistä tulee molempien yhtiöiden jäseniä rajatylittävää jakautumista koskevassa suunnitelmassa esitetyn osakejaon mukaisesti;

(c)vastaanottavien yhtiöiden ja jakautuvan yhtiön on noudatettava jakautumisen ajankohtana jakautuvassa yhtiössä voimassa olleita työehtoja.

4.Kun jäsenvaltion laissa edellytetään täysimääräisen tai osittaisen rajatylittävän jakautumisen yhteydessä erityisiä muodollisuuksia, jotta jakautuvan yhtiön tiettyjen varojen, oikeuksien ja velvoitteiden siirtyminen tulee voimaan kolmansiin osapuoliin nähden, jakautuvan yhtiön tai tilanteen mukaan vastaanottavien yhtiöiden on täytettävä nämä muodollisuudet.

5.Jäsenvaltioiden on varmistettava, että vastaanottavan yhtiön osakkeita ei saa vaihtaa jakautuvan yhtiön sellaisiin osakkeisiin, jotka ovat joko yhtiön itsensä hallussa tai niitä pidetään hallussa sellaisen henkilön kautta, joka toimii omissa nimissään mutta kyseisen yhtiön puolesta.

160 v artikla
Riippumattomien asiantuntijoiden vastuu

Jäsenvaltioiden on vahvistettava säännöt, joita sovelletaan ainakin niiden riippumattomien asiantuntijoiden, jotka laativat 160 i artiklan ja 160 m artiklan 2 kohdan a alakohdassa tarkoitetun lausunnon, yksityisoikeudelliseen vastuuseen, mukaan lukien tapaukset, joissa nämä asiantuntijat ovat menetelleet tehtävässään virheellisesti.

160 w artikla
Pätevyys

Rajatylittävää jakautumista, joka on tämän direktiivin täytäntöönpanomenettelyjen mukaisesti tullut voimaan, ei voida julistaa pätemättömäksi.”

2 artikla
Direktiivin saattaminen osaksi kansallista lainsäädäntöä

1.Jäsenvaltioiden on saatettava tämän direktiivin noudattamisen edellyttämät lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset voimaan viimeistään [julkaisutoimisto: lisää päivämäärä = voimaantuloa seuraavien 24 kuukauden viimeinen päivä]. Niiden on viipymättä toimitettava nämä säännökset kirjallisina komissiolle.

Näissä jäsenvaltioiden antamissa säädöksissä on viitattava tähän direktiiviin tai niihin on liitettävä tällainen viittaus, kun ne julkaistaan virallisesti. Jäsenvaltioiden on säädettävä siitä, miten viittaukset tehdään.

2.Jäsenvaltioiden on toimitettava tässä direktiivissä säännellyistä kysymyksistä antamansa keskeiset kansalliset säännökset kirjallisina komissiolle.

3 artikla
Raportointi ja uudelleentarkastelu

1.Komissio suorittaa viimeistään viiden vuoden kuluttua [julkaisutoimisto: lisää tämän direktiivin täytäntöönpanokauden päättymispäivä] tätä direktiiviä koskevan arvioinnin ja esittää havainnoistaan kertomuksen Euroopan parlamentille, neuvostolle ja Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle, ja liittää siihen tarvittaessa lainsäädäntöehdotuksen. Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle tarpeelliset tiedot kertomuksen laatimiseksi, erityisesti antamalla tietoja rajatylittävien yhtiömuodon muutosten, sulautumisten ja jakautumisten määristä, kestosta ja niihin liittyvistä kustannuksista.

2.Kertomuksessa on erityisesti arvioitava II osaston –I luvussa ja II osaston IV luvussa tarkoitettuja menettelyjä ja etenkin niiden kestoa ja kustannuksia.

3.Kertomuksen on sisällettävä arvio mahdollisuuksista laatia säännöt, jotka koskisivat niitä rajatylittävien jakautumisten tyyppejä, jotka eivät kuulu tämän direktiivin soveltamisalaan.

4 artikla
Voimaantulo

Tämä direktiivi tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

5 artikla
Osoitus

Tämä direktiivi on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.

Tehty Brysselissä

(1)    Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2017/1132, annettu 14 päivänä kesäkuuta 2017, tietyistä yhtiöoikeuden osa-alueista (EUVL L 169, 30.6.2017, s. 46.)

(2)    Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle – Sisämarkkinoiden päivitys: enemmän mahdollisuuksia kansalaisille ja yrityksille, COM(2015) 550 final.

(3)    Ks. myös eurooppalaista lisäarvoa koskeva arviointi – Yhtiöiden kotipaikan rajatylittäviä siirtoja koskeva direktiivi – 14. yhtiöoikeusdirektiivi (Euroopan parlamentti).

(4)    Cartesio, C-210/06, ECLI:EU:C:2008:723, 109–112 kohta; VALE, C-378/10, ECLI:EU:C:2012:440, 32 kohta.

(5)    Polbud–Wykonawstwo, C-106/16, ECLI:EU:C:2017:804.

(6)    Polbud–Wykonawstwo, C-106/16, ECLI:EU:C:2017:804, 33 kohta ja sitä seuraavat kohdat.

(7)    Polbud–Wykonawstwo, C-106/16, ECLI:EU:C:2017:804, 40 kohta; Daily Mail and General Trust, 81/87, ECLI:EU:C:1988:456, 19–21 kohta; Cartesio, C-210/06, ECLI:EU:C:2008:723, 109–112 kohta; VALE, C-378/10, ECLI:EU:C:2012:440, 32 kohta.

(8)    Polbud–Wykonawstwo, C-106/16, ECLI:EU:C:2017:804, 40 kohta; Daily Mail and General Trust, 81/87, ECLI:EU:C:1988:456, 19–21 kohta; Cartesio, C-210/06, ECLI:EU:C:2008:723, 109–112 kohta; VALE, C-378/10, ECLI:EU:C:2012:440, 32 kohta.

(9)    Euroopan parlamentin päätöslauselma 13. kesäkuuta 2017 rajatylittävistä sulautumisista ja jakautumisista (2016/2065(INI) ), Euroopan parlamentin päätöslauselma 10. maaliskuuta 2009 suosituksista komissiolle yhtiön sääntömääräisen kotipaikan siirtämisestä jäsenvaltioiden välillä ( 2008/2196(INI) ). Euroopan parlamentin päätöslauselma 2. helmikuuta 2012 suosituksista komissiolle yhtiöiden kotipaikan rajatylittäviä siirtoja koskevasta neljännestätoista yhtiöoikeusdirektiivistä ( 2011/2046(INI) ).

(10)    Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2005/56/EY, annettu 26 päivänä lokakuuta 2005 (EUVL L 310, 25.11.2005, s. 1); korvattu ja kumottu 19. heinäkuuta 2017 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä (EU) 2017/1132, annettu 14 päivänä kesäkuuta 2017, tietyistä yhtiöoikeuden osa-alueista (kodifikaatio) (EUVL L 169, 30.6.2017, s. 46).

(11)    Tähän ehdotukseen liitetyn vaikutustenarvioinnin liite 5.

(12)    COM(2015) 550 final. Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle: Sisämarkkinoiden päivitys: enemmän mahdollisuuksia kansalaisille ja yrityksille.

(13)    Euroopan parlamentin päätöslauselma 13. kesäkuuta 2017 rajatylittävistä sulautumisista ja jakautumisista (2016/2065(INI).

(14)    Eurooppalaista yhtiöoikeutta sekä yritysten hallinnointi- ja ohjausjärjestelmää koskevassa toimintasuunnitelmassa (COM/2012/0740 lopullinen) korostettiin myös, että rajatylittävistä sulautumisista annettu direktiivi oli suuri edistysaskel EU:n yritysten rajatylittävässä liikkuvuudessa ja samalla todettiin, että direktiiviä on mahdollisesti mukautettava sisämarkkinoiden muuttuviin tarpeisiin.

(15)     http://ec.europa.eu/internal_market/consultations/2014/cross-border-mergers-divisions/index_en.htm .

(16)    COM(2015) 550 final.

(17)    Neuvoston asetus (EY) N:o 2157/2001, annettu 8 päivänä lokakuuta 2001, eurooppayhtiön (SE) säännöistä.

(18)    Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2007/36/EY, annettu 11 päivänä heinäkuuta 2007, osakkeenomistajien eräiden oikeuksien käyttämisestä julkisesti noteeratuissa yhtiöissä.

(19)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2015/848, annettu 20 päivänä toukokuuta 2015, maksukyvyttömyysmenettelyistä.

(20)    Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2012/17/EU, annettu 13 päivänä kesäkuuta 2012, neuvoston direktiivin 89/666/ETY sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivien 2005/56/EY ja 2009/101/EY muuttamisesta keskus-, kauppa- ja yhtiörekistereiden yhteenliittämisen osalta.

(21)    COM(2015) 550 final. Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle: Sisämarkkinoiden päivitys: enemmän mahdollisuuksia kansalaisille ja yrityksille.

(22)    COM(2015) 468 final. Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle: Pääomamarkkinaunionin luomista koskeva toimintasuunnitelma.

(23)    C(2017) 2600 final. Komission suositus Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarista.

(24)    COM(2015) 302 final. Euroopan unionin oikeudenmukainen ja tehokas yhtiöverojärjestelmä: viisi keskeistä toiminta-alaa.

(25)    Neuvoston direktiivi (EU) 2015/2376, annettu 8 päivänä joulukuuta 2015, direktiivin 2011/16/EU muuttamisesta siltä osin kuin on kyse pakollisesta automaattisesta tietojenvaihdosta verotuksen alalla (EUVL L 332, 18.12.2015, s. 1).

(26)    Neuvoston direktiivi (EU) 2016/881, annettu 25 päivänä toukokuuta 2016, direktiivin 2011/16/EU muuttamisesta siltä osin kuin on kyse pakollisesta automaattisesta tietojenvaihdosta verotuksen alalla (EUVL L 146, 3.6.2016, s. 8).

(27)    Neuvoston direktiivi (EU) 2016/1164, annettu 12 päivänä heinäkuuta 2016, sisämarkkinoiden toimintaan suoraan vaikuttavien veron kiertämisen käytäntöjen torjuntaa koskevien sääntöjen vahvistamisesta (EUVL L 193, 19.7.2016, s. 1).

(28)    COM(2017) 335 final.

(29)    COM(2017) 340 final.

(30)    Tosiasiallista omistajaa ja edunsaajaa koskevat tiedot olisi säilytettävä myös kansallisessa keskitetyssä rekisterissä.

(31)    Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2005/56/EY, annettu 26 päivänä lokakuuta 2005, pääomayhtiöiden rajatylittävistä sulautumisista (EUVL L 310, 25.11.2005, s. 1); direktiivi on nyt korvattu tietyistä yhtiöoikeuden osa-alueista 14 päivänä kesäkuuta 2017 annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä (EU) 2017/1132 (kodifikaatio) (EUVL L 169, 30.6.2017, s. 46).

(32)    Tähän ehdotukseen liitetty vaikutustenarvioinnin liite 5.

(33)    Bech-Bruun/Lexidale, Study on the application of the cross-border mergers directive (syyskuu 2013) http://ec.europa.eu/internal_market/company/docs/mergers/131007_study-cross-border-merger-directive_en.pdf

(34)    Schmidt, Cross-border mergers and divisions, transfers of seat: Is there a need to legislate? Oikeudellisten asioiden valiokunnan (JURI) teettämä tutkimus, kesäkuu 2016. Reynolds/Scherrer/Truli, Ex-post analysis of the EU framework in the area of cross-border mergers and divisions, Euroopan parlamentin teettämä tutkimus, joulukuu 2016.

(35)    Schmidt, Cross-border mergers and divisions, transfers of seat: Is there a need to legislate? Oikeudellisten asioiden valiokunnan (JURI) teettämä tutkimus, kesäkuu 2016. Reynolds/Scherrer/Truli, Ex-post analysis of the EU framework in the area of cross-border mergers and divisions, Euroopan parlamentin teettämä tutkimus, joulukuu 2016.

(36)    Vaikutustenarviointi ja sääntelyntarkastelulautakunnan lausunto on saatavilla osoitteessa http://ec.europa.eu/transparency/regdoc/?fuseaction=ia&year=&serviceId=10226&s=Search  

(37)    Tiedot koskevat vuosia 2008–2012, Bech-Bruun/Lexidale, 2013, s. 80.

(38)    Polbud – Wykonawstwo, C-106/16.

(39)    EUVL C …, …, s. ... .

(40)    Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2017/1132, annettu 14 päivänä kesäkuuta 2017, tietyistä yhtiöoikeuden osa-alueista (kodifikaatio) (EUVL L 169, 30.6.2017, s. 46.)

(41)    Unionin tuomioistuimen tuomio 25.10.2017, Polbud–Wykonawstwo, C-106/16, ECLI:EU:C:2017:804, 29 kohta.

(42)    Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2002/14/EY, annettu 11 päivänä maaliskuuta 2002, työntekijöille tiedottamista ja heidän kuulemistaan koskevista yleisistä puitteista Euroopan yhteisössä (EYVL L 80, 23.3.2002, s. 29).

(43)    Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/38/EY, annettu 6 päivänä toukokuuta 2009, eurooppalaisen yritysneuvoston perustamisesta tai työntekijöiden tiedottamis- ja kuulemismenettelyn käyttöönottamisesta yhteisönlaajuisissa yrityksissä tai yritysryhmissä (uudelleenlaadittu toisinto) (EUVL L 122, 16.5.2009, s. 28).

(44)    Komission suositus 2003/361/EY, annettu 6 päivänä toukokuuta 2003, mikroyritysten sekä pienten ja keskisuurten yritysten määritelmästä (EUVL L 124, 20.5.2003, s. 36).

(45)    COM(2015) 550 final, 28.10.2015.

(46)    COM(2016) 710 final, 25.10.2016.

(47)    Neuvoston direktiivi 2001/23/EY, annettu 12 päivänä maaliskuuta 2001, työntekijöiden oikeuksien turvaamista yrityksen tai liikkeen taikka yritys- tai liiketoiminnan osan luovutuksen yhteydessä koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä (EYVL L 82, 22.3.2001, s. 16).

(48)    Neuvoston direktiivi 98/59/EY, annettu 20 päivänä heinäkuuta 1998, työntekijöiden joukkovähentämistä koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä (EYVL L 225, 12.8.1998, s. 1).

(49)    Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2015/849, annettu 20 päivänä toukokuuta 2015, rahoitusjärjestelmän käytön estämisestä rahanpesuun tai terrorismin rahoitukseen, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 648/2012 muuttamisesta sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2005/60/EY ja komission direktiivin 2006/70/EY kumoamisesta (EUVL L 141, 5.6.2015, s. 73).

(50)    EUVL C 369, 17.12.2011, s. 14.

(51)    EUVL L 123, 12.5.2016, s. 1.