Back to EUR-Lex homepage

EUR-Lex Access to European Union law

Back to EUR-Lex homepage

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

Use quotation marks to search for an "exact phrase". Append an asterisk (*) to a search term to find variations of it (transp*, 32019R*). Use a question mark (?) instead of a single character in your search term to find variations of it (ca?e finds case, cane, care).
Search tips
Need more search options? Use the Advanced search
You are here

Document 52018IE4791

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ”Asbestityöt energiaperuskorjaushankkeissa”(oma-aloitteinen lausunto)

EESC 2018/04791

EUVL C 240, 16.7.2019, p. 15–19 (BG, ES, CS, DA, DE, ET, EL, EN, FR, HR, IT, LV, LT, HU, MT, NL, PL, PT, RO, SK, SL, FI, SV)

Date of document:
15/05/2019; Äänestyspäivä
Date of vote:
15/05/2019
Date lodged:
12/07/2018
Author:
Euroopan talous- ja sosiaalikomitea
Responsible body:
EESC_CCMI
Form:
Omasta aloitteesta annettu lausunto
Internal reference:
AVIS-SECTION 2018/4791 FIN
Session:
543
Procedure number:
Treaty:
Sopimus Euroopan unionin toiminnasta
Legal basis:
Link
Link
Link
Select all documents mentioning this document
Instruments cited:
Link

16.7.2019   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 240/15

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ”Asbestityöt energiaperuskorjaushankkeissa”

(oma-aloitteinen lausunto)

(2019/C 240/04)

Esittelijä: Aurel Laurențiu PLOSCEANU

Toinen esittelijä: Enrico GIBELLIERI

Täysistunnon päätös

12.7.2018

Oikeusperusta

työjärjestyksen 32 artiklan 2 kohta

oma-aloitteinen lausunto

Vastaava elin

neuvoa-antava valiokunta ”teollisuuden muutokset” (CCMI)

Hyväksyminen CCMI:ssä

26.3.2019

Hyväksyminen täysistunnossa

15.5.2019

Täysistunnon nro

543

Äänestystulos

(puolesta / vastaan / pidättyi äänestämästä)

199/4/1

1.   Päätelmät ja suositukset

1.1

 ETSK suhtautuu myönteisesti rakennusten energiatehokkuutta koskevan direktiivin kunnianhimoiseen tarkistukseen, mutta se toteaa samalla asbestin aiheuttavan huomattavia vaaroja, onhan asbesti nykyään suurin työperäisten syöpien aiheuttaja Euroopassa. Jotta voidaan saavuttaa eurooppalaisen rakennuskannan uudistamista koskevat kunnianhimoiset tavoitteet terveellisten ja energiatehokkaiden asuntojen ja työpaikkojen luomiseksi, ETSK katsoo, että energiaperuskorjausten yhteydessä on luotava yhteisvaikutuksia haitallisten aineiden poiston kanssa, jotta tätä taakkaa ei jätetä seuraavalle sukupolvelle.

1.2

 Euroopan komission on noudatettava johdonmukaisesti Euroopan parlamentin päätöslauselmaa asbestiperäisistä työterveysriskeistä ja mahdollisuuksista poistaa kaikki olemassa oleva asbesti (2012/2065(INI) sekä ETSK:n oma-aloitteista lausuntoa EU:n vapauttamisesta asbestista ja ryhdyttävä toimeen niissä esitettyjen ehdotusten pohjalta.

1.3

 Euroopan komission olisi pyrittävä yhteistyöhön Kansainvälisen työjärjestön (ILO) ja Maailman terveysjärjestön (WHO) kanssa niiden laatimien aiempien ohjelmien pohjalta. Euroopan työterveys- ja työturvallisuusviraston ja Euroopan komission olisi yhdessä tuettava tällaista toimintaa EU:ssa.

1.4

 Euroopan komission olisi aktiivisesti edistettävä elinkaariajattelua rakennussuunnittelussa ja rakennusmateriaalien valinnassa, pyrittävä kierrätettävyyteen ja käytöstä poistettujen tuotteiden asianmukaiseen käsittelyyn ja vietävä eteenpäin EU:n tavoitteekseen asettamaa kiertotalouden luomista.

1.5

 Euroopan komission olisi asetettava haitallisten aineiden poistaminen etusijalle kehitettäessä täydentävää välineistöä, kuten digitaalista rakennuspäiväkirjaa ja rakennusten peruskorjauspassia, jotta voidaan tiedottaa kuluttajille rakennusten korjauspotentiaalista ja tukea ammattilaisten suorittamiin tarkastuksiin perustuvien räätälöityjen korjaussuunnitelmien toteuttamista. Siihen voisi sisältyä täydentäviä EU-tason välineitä julkisissa rakennuksissa havaittujen haitallisten aineiden rekisteröimiseksi kuluttajien suojelua varten.

1.6

 Euroopan komission ja jäsenvaltioiden on arvioitava asbestialtistusta työssä koskevan direktiivin (2009/148/EY) saattamista osaksi kansallista lainsäädäntöä ja käytäntöön soveltamista eri riskiryhmien näkökulmasta kaikkien työntekijöiden suojelemiseksi paremmin asbestialtistukselta. Euroopan komission ja jäsenvaltioiden olisi tehtävä yhteistyötä, jotta EU:n rakenne- ja investointirahastoja hyödynnettäisiin tehokkaasti asbestin vähentämiseen.

1.7

 Energiaperuskorjaukset liittyvät lukuisiin unionin oikeuden osa-alueisiin. EU:n ja jäsenvaltioiden lainsäädäntöä olisi arvioitava, jotta voidaan varmistaa toimintapoliittinen johdonmukaisuus haitallisten aineiden käsittelyssä. Tarkasteluun on sisällyttävä jätelainsäädäntö ja varmuus kaatopaikkojen määrän riittävyydestä asbestijätteestä huolehtimista ajatellen.

1.8

 Jäsenvaltioiden olisi kehitettävä rekistereitä ja tehtävä haitallisista aineista nykyisten ja tulevien peruskorjauspassien keskeinen osatekijä.

1.9

 On tärkeää, että jäsenvaltiot laativat pitkän aikavälin peruskorjausstrategiansa ottaen huomioon asbestiin ja muihin haitallisiin aineisiin aina liittyvät vaarat.

1.10

 Jäsenvaltioiden on varmistettava, että energiaperuskorjausten taloudellisten tukien, kuten verohelpotusten tai avustusten, kriteerit määritellään nimenomaan siten, että asunnonomistajat pystyvät poistamaan haitalliset aineet kokonaan korjauksen aikana.

1.11

 Jäsenvaltioiden on tuettava työmarkkinaosapuolia koulutuksen, tutkintojen ja ammattiprofiilien mukauttamisessa tuleviin tarpeisiin. Tämä olisi pyrittävä tekemään niin, että alan houkuttavuutta nuorille ja naisille voitaisiin lisätä.

1.12

 Työmarkkinaosapuolten erityinen rooli ja vastuu vaarojen torjumisessa ja työntekijöiden suojelemisessa olisi tunnustettava täysin ja niitä olisi tuettava siinä. Myös järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan olisi osallistuttava, koska asbesti vaikuttaa työelämään, terveyteen, kuluttajansuojaan ja ympäristöön. Tämä koskee erityisesti asbestiin liittyvien sairauksien tunnustamista ja niiden uhreille maksettavia korvauksia.

1.13

 Jäsenvaltiot voivat auttaa arvioimaan ja edistämään hyviä käytäntöjä sekä uusia teknologioita työntekijöiden ja asianomaisten rakennusten asukkaiden terveyden ja turvallisuuden suojelemiseksi.

1.14

 Koska aihe on erittäin tärkeä, ETSK esittelee käsillä olevan lausunnon konferenssissa, joka järjestetään yhdessä Euroopan parlamentin, alueiden komitean ja Euroopan komission kanssa.

2.   Yleistä

2.1

 Rakennusten energiatehokkuutta koskevan direktiivin tarkistamisella on merkittävä vaikutus rakennusalan taloudelliseen toimintaan, koska se lisää vuotuisen korjaustoiminnan keskimääräistä volyymia. Yksi direktiivin tarkistamisen merkittävimmistä muutoksista on tavoitetason kohottaminen: keskimääräisen vuotuisen korjausasteen on määrä nousta 1 prosentista 3 prosenttiin. Tällä on myönteinen vaikutus työllisyyteen ja se antaa mahdollisuuden edistää uusien taitojen ja pätevyyksien hankkimista sekä varmistaa alan työpaikkojen pysyvyys ja laadukkuus ja alan kilpailukyky.

2.2

 Poliittisten päättäjien ja sidosryhmien on oltava tietoisia mahdollisesta terveysriskistä, joka liittyy eurooppalaisen rakennuskannan uudistamiseen ja joka johtuu erityisesti altistumisesta asbestin kaltaisille haitallisille aineille. Vaarassa ovat asuntojen omistajat, asukkaat ja sisätiloissa työskentelevät työntekijät. Tarkistetussa energiatehokkuusdirektiivissä korostetaan terveysnäkökohtia, ja muutosdirektiivin (EU) 2018/844 johdanto-osan 14 kappaleessa todetaan erityisesti, että ”jäsenvaltioiden olisi tuettava olemassa olevien rakennusten energiatehokkuuden parannuksia, jotka edistävät terveellistä sisäympäristöä, muun muassa poistamalla asbesti ja muut haitalliset aineet, estämällä haitallisten aineiden laiton poistaminen ja helpottamalla voimassa olevien säädösten, kuten Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivien 2009/148/EY (1) ja (EU) 2016/2284 (2), noudattamista”.

2.3

 Monet energiatehokkuuden parannuksia eniten kaipaavista rakennuksista ovat peräisin asbestikieltoa edeltävältä ajalta. Arvioiden mukaan nykyään noin 35 prosenttia unionin rakennuksista on yli 50-vuotiaita ja lähes 75 prosenttia rakennuskannasta on energiatehokkuudeltaan kehnoa. Tämä tarkoittaa, että merkittävä osa nykyisestä eurooppalaisesta rakennuskannasta olisi korjauksen tarpeessa vuoteen 2050 mennessä. Lisäksi on poistettava turvallisesti suuri määrä asbestia.

2.4

 Tarkistetun energiatehokkuusdirektiivin 2 a artiklan 2 kohdan mukaan jäsenvaltioiden on pitkän aikavälin korjausstrategioissaan valmisteltava etenemis- ja toimintasuunnitelma rakennuskannan muuttamiseksi vuoteen 2050 mennessä. Koska asbestia sisältävien rakennusten osuus Euroopassa on suuri, jäsenvaltioiden olisi laadittava pitkän aikavälin peruskorjaussuunnitelmansa, jotta voitaisiin minimoida työntekijöille, asukkaille ja suurelle yleisölle aiheutuvat terveysriskit.

2.5

 Olemassa olevien rakennusten energiaperuskorjaus edellyttää työntekijöiltä erityistietoja ja -taitoja. Rakennusalan eurooppalaisten alakohtaisten työmarkkinaosapuolten Vocational Educational Training for Low Energy Construction -hankkeessa (VET4LEC, vähäiseen energiankulutukseen tähtäävään rakentamiseen sopeutettu ammattikoulutus) on kartoitettu näitä tarpeita. On tärkeää, että kaikilla myös satunnaisesti asbestia käsittelevillä ammattilaisilla on asianmukainen osaaminen.

2.6

 Asbesti on edelleen suurin työperäisen syövän aiheuttaja EU:ssa. Kansainvälisen työterveyskomission (ICOH) mukaan asbestista johtuu Euroopassa vuosittain noin 88 000 kuolemantapausta, ja se aiheuttaa 55–85 prosenttia työperäisistä syövistä. Kuolleisuus kasvaa edelleen 2020-luvun lopulle ja 2030-luvulle saakka. Myös sidotun asbestin käsittely voi aiheuttaa merkittävän haitallisten asbestikuitujen vapautumisen.

2.7

 Rakennusten energiatehokkuutta koskevan direktiivin kansallisen hallintorakenteen on vastattava nykyisiin ja tuleviin haasteisiin. Energiatehokkuusdirektiivin 2 a artiklan 5 kohdassa todetaan, että pitkän aikavälin peruskorjausstrategian kehittämisen tukemiseksi kunkin jäsenvaltion on järjestettävä julkinen kuuleminen. Jäsenvaltioiden on luotava osallistavat kuulemismenettelyt ja sitoutettava asianomaiset julkiset ja yksityiset toimijat nykyistä tehokkaammin laajojen konsultaatioiden ja todellisen osallistumisen avulla.

3.   EU:n toimielimiä koskevia huomioita

3.1

 Euroopan parlamentti antoi päätöslauselman asbestiperäisistä työterveysriskeistä ja mahdollisuuksista poistaa kaikki olemassa oleva asbesti (2012/2065(INI). Siinä parlamentti muun muassa kehottaa komissiota kehittämään kokonaisvaltaisen lähestymistavan energiaperuskorjauksiin ja asbestin poistoon nähden. ETSK esittää oma-aloitteisessa lausunnossaan Euroopan vapauttamisesta asbestista vastaavia suosituksia. Euroopan komissio on ryhtynyt joihinkin toimiin ehdotettujen toimien toteuttamiseksi, mutta sen olisi tehostettava ja nopeutettava työskentelyään.

3.2

 Koska asbestia sisältäviä tuotteita on käytetty ennen asbestikieltoa rakennettujen nykyisten rakennusten lähes kaikissa osissa, mihin tahansa korjaukseen voi liittyä asbestikuitujen vapautumisen mahdollinen riski. Työntekijöiden mahdollista altistumista on valvottava ja Euroopan komission on käynnistettävä nykyisen eurooppalaisia työpaikkoja koskevan asbestikuitujen raja-arvon (100 000 kuitua kuutiota kohden – direktiivi 2009/148/EY) arviointi, jotta voidaan määritellä, voidaanko sillä varmistaa asianmukaisesti työntekijöiden turvallisuus. Kansainvälinen työterveyskomissio suosittaa raja-arvon alentamista 1 000 kuituun kuutiota kohti.

3.3

 Nykyiset asbestin ja muiden haitallisten aineiden rekisteröintimallit jäsenvaltioissa eivät yleensä ole tarkoituksenmukaisia. Vaikka monilla jäsenvaltioilla on haitallisten aineiden rekistereitä, ne ovat usein epätäydellisiä, ne eivät ole julkisesti saatavilla ja useimpia niistä ei pidetä ajan tasalla. Eräissä maissa sellaisia ei ole lainkaan. Puola on merkittävä poikkeus: maalla on kunnianhimoinen asbestin vähentämisohjelma, jolla on suuren yleisön tuki ja jota helpottaa julkisesti saatavilla oleva asbestirekisteri.

3.4

 Rakennuksissa esiintyvien haitallisten aineiden ajanmukaisen rekisterin tulisi sisältää seuraavaa: rakennuskohtainen tieto sijainnista ja haitallisten aineiden määristä, arvio mahdollisen vaaran suuruudesta ja poistamisaikataulu, viranomaisten keskitetysti keräämää tietoa tilastollisiin tarkoituksiin ja tietoa poistotekniikkojen suunnittelusta ja taloudellisista kannustimista sekä julkisesti saatavilla olevaa, turvallisuuteen ja terveyteen liittyvää tietoa viranomaisille, asukkaille, urakoitsijoille ja työntekijöille.

3.5

 Asbestille altistuneiden tunnustamis- ja korvausmenettelyjä on kehitettävä ja tarvittavan tiedon saatavuutta on parannettava, jotta uhrien ääntä kuultaisiin ja he saisivat oikeudellista, taloudellista ja henkilökohtaista tukea. Asbestin uhrien yhdistyksiä olisi tuettava. Näin voidaan keventää tunnustamismenettelyjen heille aiheuttamaa henkilökohtaista taakkaa, joka aina lisää heidän sairaudesta johtuvaa henkilökohtaista kärsimystään.

3.6

 Energiatehokkuusdirektiivin hallintorakenteessa olisi kaikilla tasoilla määriteltävä täsmälliset tavoitteet, jotka perustuvat tärkeimpien ongelmien kartoittamiseen ja edistyksen arviointiin. Olisi kehitettävä unionin välineistöä, jolla tuetaan kansallisten pitkän aikavälin korjausstrategioiden täytäntöönpanoa, kuten ohjeita, indikaattoreita, vertailuanalyysia, parhaiden käytäntöjen jakamista ja vertaisarviointia.

4.   Huomioita energiatehokkuusdirektiivin täytäntöönpanosta kansallisella tasolla

4.1

 Tarkistettu energiatehokkuusdirektiivi velvoittaa jäsenvaltiot kehittämään pitkän aikavälin peruskorjausstrategioita. Direktiivin 7 artiklan mukaisesti on tärkeää, että peruskorjausstrategioiden suunnittelussa otetaan huomioon asbestiin ja muihin haitallisiin aineisiin aina liittyvät vaarat.

4.2

 Jäsenvaltioilla on velvollisuus laatia ja toteuttaa pitkän aikavälin peruskorjausstrategioita. Se olisi tehtävä yhdessä muiden asiaankuuluvien toimijoiden kanssa alue- ja paikallistaso eli alueet ja kunnat mukaan lukien. Lisäksi on otettava huomioon kansalliset erot hallinnollisissa ja organisaatiorakenteissa.

4.3

 Energiaperuskorjausten taloudelliset tuet, kuten verohelpotukset tai avustukset, olisi määriteltävä nimenomaisesti siten, että asunnonomistajat pystyvät poistamaan haitalliset aineet kokonaan energiaperuskorjauksen yhteydessä. Tähän voi liittyä energiatehokkaiden materiaalien, kuten integroitujen aurinkosähköjärjestelmien, käyttö. Rahoituskannustimia haitallisten aineiden poistamiseen on oltava saatavilla silloinkin, kun niiden poistaminen ei ole suoraan yhteydessä rakennuksen energiatehokkuuteen. Tämä voi auttaa luomaan terveellisiä ja energiatehokkaita elin- ja työskentelytiloja ja edistää kunnianhimoista tavoitetasoa asbestin poistossa.

4.4

 Kuluttajat tarvitsevat lisää tietoa haitallisten aineiden aiheuttamista riskeistä rakennuksissa ja niiden kielteisistä vaikutuksista terveyteen ja sisäilman laatuun sekä tällaisten riskien torjumisesta energiaperuskorjauksen yhteydessä. Energia-asiamiesten ja tarkastajien sekä muiden kuluttajatuen tahojen olisi oltava asiantuntevia ja päteviä tarjoamaan tietoa poistotoimenpiteistä sekä rahoitusmahdollisuuksista.

4.5

 Nykyisin monissa jäsenvaltioissa koulutusvaatimukset ja säännökset ovat riittämättömiä, jotta työntekijöitä voitaisiin suojella asianmukaisesti asbestin aiheuttamilta riskeiltä. Periaatteessa jokaisella rakennusteollisuudessa työskentelevällä on mahdollinen riski kohdata asbestin vaarat työssään. Asbestialtistusta työssä koskevan direktiivin (2009/148/EY) mukaan jokainen riskille altistuva työntekijä tarvitsee riskitason mukaista koulutusta. Monissa jäsenvaltioissa tätä ei kuitenkaan oteta riittävästi huomioon saatettaessa EU:n lainsäädäntöä osaksi kansallista lainsäädäntöä. Tässä yhteydessä toimet rajoittuvat usein työntekijöihin, jotka altistuvat mahdollisesti korkeille pitoisuuksille (esim. asbestin poistossa tai purkutöissä). Jäsenvaltioita kannustetaan tarkistamaan direktiivin saattamista osaksi kansallista lainsäädäntöään ja sen soveltamista käytäntöön eri riskiryhmien näkökulmasta, jotta kaikkia työntekijöitä voidaan suojella tehokkaasti asbestialtistukselta.

4.6

 On tärkeää lisätä tiedotusta ja toimialakohtaista koulutusta sekä yleistä tietoisuutta erityisesti nuorten työntekijöiden parissa. Tähän voi liittyä ammatillista ja yleissivistävää koulutusta. Koulutus olisi suunniteltava vastaamaan sellaisten työntekijöiden tarpeisiin, jotka kohtaavat asbestia satunnaisesti, ja mahdollistamaan vähäriskisten materiaalien, kuten vahingoittumattomien asbestisementtikattojen ja -piippujen, poistaminen. Tämä on erityisen tärkeää pk-yrityksille. Lisäksi olisi pohdittava erikseen sellaisten asbestin poistamiseen erikoistuneiden yritysten tarpeita, jotka voivat käsitellä myös riskialttiita materiaaleja ja suuria määriä säännöllisesti.

4.7

 Rakennusalalla toimivat Euroopan tason työmarkkinaosapuolet ovat kehittäneet asbestia koskevia tietopaketteja asbestin käsittelyn turvallisuuden parantamiseksi. Paketteja on saatavilla useilla kielillä. Jäsenvaltioita kannustetaan käynnistämään omia tiedotustoimiaan tai jakamaan olemassa olevaa materiaalia.

4.8

 Uusia teknologioita ja uusia toimintatapoja työntekijöiden ja korjattavien rakennusten asukkaiden terveyden ja turvallisuuden suojelemiseksi on jo olemassa ja niiden käyttöä on edistettävä. Vähentämällä ylipäätään pölyä työpaikalla voidaan lieventää monia terveydellisiä haittoja, jotka aiheutuvat muun muassa kiteisestä piidioksidista, puupölystä ja asbestista. Tämä voidaan tehdä eri keinoin, kuten työpistekohtaisella imulaitteella tai sitomalla pölyä veteen tai geeliin. Kauko-ohjattavia robotteja käytetään jo materiaalien poistamiseen pinnoilta, suljetuista tiloista, katoilta ja seinistä. Asianmukainen suhtautuminen haitallisiin aineisiin voi vauhdittaa innovointia.

4.9

 On tärkeää puuttua toisinaan oikeutettuunkin näkemykseen rakennusalan vaarallisista ja epäterveellisistä työpaikoista. Tämä on tärkeä näkökohta, kun otetaan huomioon työvoiman ikääntyminen. Asbestiin ja muihin haitallisiin aineisiin liittyvien riskien kokonaisvaltainen hallinta energiaperuskorjausten yhteydessä voi edistää alan houkuttavuutta nuorten parissa.

4.10

 Rakennusten energiaperuskorjaus tarjoaa uusia ammatteja ja muuttaa nykyisiä toimenkuvia. Tämä on tilaisuus parantaa alan houkuttavuutta ja luoda uusia ja kiinnostavia työpaikkoja. On yhä tärkeämpää puuttua alan väestörakenteen muutokseen tarjoamalla toimenkuvia sekä työoloja ja -ehtoja, jotka vastaavat erityisesti nuorten työntekijöiden ja naisten odotuksiin.

4.11

 Ihmiset viettävät keskimäärin 90 prosenttia ajastaan sisätiloissa. Rakennusmateriaalit koostuvat nykyään vain harvoin homogeenisistä materiaaleista. Jopa yksinkertaisilta näyttävät tuotteet valmistetaan käyttäen lukuisia kemikaalisia valmisteita ja lisäaineita, mikä liittyy usein teknisiin prosesseihin. Joskus aineiden pitkäaikaisvaikutuksia ihmisen terveyteen ei tunneta. Esimerkiksi nanomateriaaleilla on samankaltaisia geometrisiä ominaisuuksia kuin asbestilla, ja ne saattavat osoittautua vaarallisiksi pitkällä aikavälillä. Poliittisten päättäjien ja rakennusmateriaalien valmistajien olisi noudatettava varovaisuusperiaatetta ohjenuorana rakennusmateriaalien tutkimuksessa ja kehittämisessä.

4.12

 Olisi vahvistettava elinkaariajattelun mukaista lähestymistapaa rakennussuunnitteluun ja rakennusmateriaaleihin sekä käytöstä poistettujen tuotteiden käsittelyyn ja kierrätettävyyteen nähden. Poliittiset päättäjät voisivat tarjota kannustimia kestäväpohjaisten rakennustekniikkojen ja luonnonmukaisten rakennusmateriaalien, kuten ihannetapauksessa paikallisista lähteistä tulevan puun, käytölle. Nykyään esimerkiksi puurakennukset ovat yleistymässä, ja kehitteillä on yhä enemmän biopohjaisia eristysmateriaaleja, kuten hamppubetoni, sekä uusia puusta valmistettujen tuotteiden sovelluksia. Tällaista kestäväpohjaisten materiaalien ja tuotteiden käyttöä olisi tuettava nykyistä aktiivisemmin erilaisilla EU:n välineillä ja aloitteilla. Tässä yhteydessä olisi otettava huomioon myös EU:n tavoitteekseen asettama kiertotalouden luominen.

4.13

 Yksi tärkeimmistä perusteista rakennusten energiatehokkuutta koskevan direktiivin tarkistamiselle oli ilmastonmuutoksen vaikutusten vähentäminen. Siitä huolimatta odotettavissa on sellaisten luonnonkatastrofien yleistyminen, jotka voivat johtaa asbestikuitujen hallitsemattomaan vapautumiseen rakennuksista ja julkisesta infrastruktuurista. Tämän tulisi toimia lisäkannustimena asbestin poistamisen nopeuttamiseen, ja se olisi otettava huomioon luonnonkatastrofeja koskevissa valmiussuunnitelmissa. Pelastuspalvelujen työntekijät ovat vaarassa tällaisissa tilanteissa, ja heitä on suojeltava asianmukaisesti.

Bryssel 15. toukokuuta 2019.

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean

puheenjohtaja

Luca JAHIER

Top