EUR-Lex Access to European Union law

Back to EUR-Lex homepage

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

Document 52018DC0450

KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE JA ALUEIDEN KOMITEALLE Vuoden 2018 tiedonanto EU:n laajentumispolitiikasta

COM/2018/450 final

Strasbourg 17.4.2018

COM(2018) 450 final

KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE JA ALUEIDEN KOMITEALLE

Vuoden 2018 tiedonanto EU:n laajentumispolitiikasta

{SWD(2018) 150 final}
{SWD(2018) 151 final}
{SWD(2018) 152 final}
{SWD(2018) 153 final}
{SWD(2018) 154 final}
{SWD(2018) 155 final}
{SWD(2018) 156 final}


I.    JOHDANTO

Euroopan komissio esitti marraskuussa 2015 EU:n laajentumispolitiikalle keskipitkän aikavälin strategian, joka on edelleen voimassa. Tässä tiedonannossa luodaan katsaus laajentumispolitiikan täytäntöönpanon etenemiseen tammikuuhun 2018 mennessä ja kannustetaan asianomaisia maita jatkamaan modernisointiin tähtääviä, liittymisperusteissa edellytettyjä poliittisia ja taloudellisia uudistuksia.

Laajentumisprosessi perustuu edelleen vakiintuneisiin kriteereihin sekä oikeudenmukaisiin ja tiukkoihin ehtoihin. Jokaista maata arvioidaan sen omien ansioiden perusteella. Saavutetun edistyksen arvioinnin ja puutteiden tunnistamisen tarkoitus on tarjota maille kannustimia ja ohjeita, jotta ne voivat pyrkiä välttämättömiin kauaskantoisiin uudistuksiin. Jotta laajentumismahdollisuudesta voi tulla todellisuutta, on edelleen olennaista sitoutua tiukasti ”perusasiat ensin” periaatteeseen. Rakenteellisia heikkouksia on edelleen havaittavissa, eritoten keskeisillä oikeusvaltion ja talouden aloilla. Ehdokasmaiden on edistyttävä oikeusvaltion, oikeusjärjestelmän uudistuksen, korruption ja järjestäytyneen rikollisuuden torjumisen, turvallisuuden, perusoikeuksien, demokraattisten instituutioiden ja julkishallinnon uudistamisen sekä talouden ja kilpailukyvyn kehittämisen aloilla. Koska tarvittavat uudistukset ovat luonteeltaan monimutkaisia, prosessi on pitkäkestoinen.

On tärkeää muistaa, että liittymisneuvottelut eivät ole eivätkä ole koskaan olleet itsetarkoitus, vaan osa laajempaa nykyaikaistamis- ja uudistusprosessia. Laajentumismaiden hallitusten on oltava aktiivisempia tarvittavien uudistusten ajamisessa ja otettava uudistukset poliittiselle agendalleen – ei siksi, että EU pyytää sitä, vaan koska se on kansalaisten edun mukaista. Keskeisten eurooppalaisten arvojen, kuten oikeusvaltioperiaatteen, omaksuminen on olennaista EU:n jäseneksi pyrkimisessä, koska se on useaan sukupolveen vaikuttava valinta. Kansan tuki uusille laajentumisille riippuu ehdokasmaiden valmiusasteesta. Osana liittymisprosessia toteutettavien uudistusten pitäisi osaltaan lisätä kansalaisten luottamusta niin EU:n jäsenvaltioissa kuin ehdokasmaissakin.

Helmikuussa 2018 Euroopan komissio vahvisti Länsi-Balkanin maiden vankkumattomat ja saavutuksiin perustuvat jäsenyysnäkymät tiedonannossaan Uskottavat jäsenyysnäkymät ja EU:n tehostettu sitoumus Länsi-Balkanin maille 1 . Tämä on vahva kannustava viesti kaikille Länsi-Balkanin maille ja osoitus EU:n sitoutumisesta niiden tulevaisuuteen Euroopassa. Alueen johtajien on tuotava strateginen suuntautumisensa ja sitoutumisensa esiin niin, että siitä ei jää epäilyksiä. Alueellinen yhteistyö ja hyvät naapuruussuhteet ovat avainasemassa maiden pyrkiessä parantamaan jäsenyysnäkymiään. Euroopan komissio totesi myös, että unionin on oltava vahvempi ja yhtenäisempi ennen kuin se voi laajentua. Siksi komissio aikoo vuoden mittaan toteuttaa aloitteita, joilla unionin demokraattista, institutionaalista ja poliittista toimintakehystä pyritään parantamaan vuoteen 2025 mennessä nykyisten perussopimusten pohjalta. Tämä vastaa komission laatimaa Etenemissuunnitelmaa kohti yhtenäisempää, vahvempaa ja demokraattisempaa unionia 2 .

Turkki on EU:lle keskeinen kumppani ja ehdokasmaa, jonka kanssa on jatkettu korkean tason vuoropuhelua ja yhteistyötä yhteisen edun mukaisilla aloilla, kuten syyrialaisten pakolaisten tukemisessa. Komissio tunnusti Turkin perustellun tarpeen ryhtyä ripeisiin ja oikeasuhteisiin toimiin heinäkuun 2016 epäonnistuneen vallankaappausyrityksen jälkeen. Turkki on kuitenkin siirtynyt merkittävästi etäämmälle Euroopan unionista, erityisesti oikeusvaltion ja perusoikeuksien aloilla ja siksi, että poliittisen järjestelmän keskinäinen valvontajärjestelmä on heikentynyt. Euroopan komissio on toistuvasti kehottanut Turkkia kääntämään tämän kielteisen suuntauksen ensi tilassa.

II.    VUODEN 2015 LAAJENTUMISSTRATEGIAN TÄYTÄNTÖÖNPANO

Laajentumismaissa oikeusvaltiota, perusoikeuksia ja hyvää hallintotapaa koskevat uudistukset ovat kaikkein kiireellisimpiä. Ne muodostavat myös keskeisen välitavoitteen, jonka perusteella EU arvioi maiden liittymismahdollisuuksia. Niiden on omaksuttava nämä EU:n perusarvot paljon vahvemmin ja uskottavammin. Epäonnistuminen niiden noudattamisessa on myös este investointien ja kaupan kehittymiselle. Oikeusvaltion lujittaminen ei ole yksinomaan institutionaalinen kysymys vaan edellyttää myös yhteiskunnallista muutosta.

a) Oikeusvaltioperiaate

Vaikka oikeusvaltiota koskeviin uudistuksiin on kiinnitetty entistä enemmän huomiota, laajentumismaat ovat edenneet niissä epätasaisesti. Entisessä Jugoslavian tasavallassa Makedoniassa uuden hallituksen vahva sitoutuminen kiireellisten uudistustavoitteiden täytäntöönpanoon on vaikuttanut myönteisesti oikeusvaltioon. Heinäkuussa 2016 tehdyn vallankaappausyrityksen jälkimainingeissa Turkin oikeusvaltiotilanne on edelleen heikentynyt.

Oikeuslaitoksen onnistunut uudistaminen on pitkäaikainen prosessi, joka edellyttää jatkuvaa poliittista tahtoa koko poliittiselta kentältä, ja laajentumismaissa on paljon työtä tehtävänä. Albaniassa meneillään olevan ennennäkemättömän prosessin, jossa arvioidaan uudelleen tuomareita ja syyttäjiä, odotetaan vahvistavan oikeuslaitoksen ammattimaisuutta, riippumattomuutta ja lahjomattomuutta. Turkissa tuomareiden ja syyttäjien massaerottamiset sekä perustuslakiin tehdyt muutokset ovat entisestään heikentäneet oikeuslaitoksen tehokkuutta ja riippumattomuutta.

Maiden on kitkettävä korruptio ilman kompromisseja ja lopetettava kaikenlainen vaikuttaminen valtion toimintaan. Korruptio on edelleen yleistä huolimatta jatkuvista pyrkimyksistä mukauttaa oikeudellisia ja institutionaalisia kehyksiä EU:n säännöstöön ja eurooppalaisiin normeihin. Vahvat ja riippumattomat instituutiot ovat avainasemassa ehkäistäessä ja torjuttaessa korruptiota, etenkin korkealla tasolla, ja tehostettaessa tutkinta- ja syytetoimia, joiden on johdettava lopullisen tuomion antamiseen ja täytäntöönpanoon. Käytössä on oltava myös varoittavia seuraamuksia. Julkisten varojen hallinnointiin tarvitaan lisää avoimuutta. Tämä koskee erityisesti julkisia hankintoja, jotka ovat erityisen alttiita korruptiolle.

Poliittisesti näkyvässä asemassa olevien henkilöiden selittämättömään vaurauteen liittyviä tapauksia tutkitaan harvoin, vaikka siihen erikoistuneita elimiä on perustettu. Vähäinen edistys kertoo aidon poliittisen tahdon puutteesta yhdistettynä vieläkin heikkoihin hallinnollisiin valmiuksiin. Avoimuuden ja vastuullisuuden lisääminen, vallanjakoperiaate sekä vahvemmat ja riippumattomat valvontaelimet ovat edelleen erittäin tärkeitä näkökohtia. Triestessä vuonna 2017 käynnistetyt toimet, joiden tarkoitus on sopia varallisuusilmoituksia ja eturistiriitoja koskevasta alueellisesta tiedonvaihtovälineestä, voisivat parantaa osaltaan maiden tuloksia korruptiotapausten käsittelyssä Länsi-Balkanin alueella.

Järjestäytyneellä rikollisuudella on edelleen vankka jalansija laajentumismaissa. Voimakkaat rikollisryhmät toimivat vieläkin Länsi-Balkanin alueella ja Turkissa ja sieltä käsin. Alue on edelleen merkittävä saapumisreitti laittomien tavaroiden, erityisesti huumausaineiden ja aseiden, kaupalle ja EU:hun matkalla olevien ihmisten salakuljetukselle. Laajentumismaat tekevät yhä enemmän yhteistyötä EU:n lainvalvontaviranomaisten, kuten Europolin ja Eurojustin, kanssa ja parantavat asteittain valmiuksiaan puuttua tietynlaiseen järjestäytyneeseen rikollisuuteen, muun muassa huumausainekauppaan. Albaniassa suuren mittakaavan lainvalvontaoperaatiot johtivat suurten kannabismäärien ja hiljattain myös Latinalaisesta Amerikasta tuodun kokaiinin onnistuneisiin takavarikointeihin. Henkilöstön määrä ja lainvalvontaelinten toiminnallisen riippumattomuuden kunnioittaminen ovat alueella kuitenkin edelleen ongelmia. Järjestäytyneen rikollisuuden aiheuttamien uhkien analyysin ja toiminnan prioriteettien välillä on edelleen suuri ero, mikä laskee rikollisryhmien tehokkaan hajottamisen onnistumisastetta. Viranomaisten on myös käynnistettävä talousrikosten tutkinta – rahanpesunvastaisen toimintaryhmän menetelmiä käyttäen – ja parannettava rikosten tuottaman hyödyn menetetyksi tuomitsemiseen liittyviä tuloksia. Rikoksella saadun varallisuuden tunnistamisesta ja jäljittämisestä vastaavien keskusvirastojen (varallisuuden takaisin hankinnasta vastaavien toimistojen) perustaminen ja vahvistaminen laajentumismaissa voisi tehostaa niiden kansallisia varallisuuden takaisinhankintajärjestelmiä ja helpottaa operatiivista yhteistyötä EU:n jäsenvaltioiden varallisuuden takaisin hankinnasta vastaavien toimistojen kanssa. Rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjunnan osalta laajentumismaiden olisi ensisijaisesti mukautettava lainsäädäntönsä ja käytäntönsä rahanpesunvastaisen toimintaryhmän suosituksia vastaaviksi. Korruption, rahanpesun ja järjestäytyneen rikollisuuden torjunnasta tarvitaan pian konkreettista ja jatkuvaa näyttöä.

EU on tehostanut operatiivista yhteistyötä jokaisen laajentumismaan kanssa terrorismin, väkivaltaisten ääriliikkeiden, radikalisoitumisen ja etenkin (palaavia) ulkomaisia terroristitaistelijoita koskevan ilmiön torjumiseksi. Kaikissa maissa on toteutettu jatkuvasti myönteisiä toimia terrorismin ja radikalisoitumisen torjuntaan liittyvän lainsäädännön ja käytäntöjen mukauttamiseksi EU:n normeihin ja käytäntöihin. Kansallisen ja alueellisen tason rakenteita on kuitenkin edelleen varaa tehostaa konkreettisten tulosten takaamiseksi erityisesti väkivaltaisten ääriliikkeiden ehkäisemisen, aseiden laittoman kaupan, terrorismin rahoittamisen, rahanpesun torjumisen, tiedonjaon ja radikalisoitumisen torjumiseen liittyvien toimintatapojen osalta. EU:n radikalisoitumisen torjuntaverkosto on tukenut suurta osaa tästä työstä. Terrorismin torjuntaa pitäisi edelleen tehostaa jokaisen Länsi-Balkanin maan ja Turkin kanssa. Tietosuojanormit pitäisi mukauttaa EU:n normeihin, jotta maat voisivat tehdä yhteistyösopimuksia Eurojustin kanssa. Aiemman terrorismin torjuntaan liittyneen yhteistyön innoittamina EU ja Länsi-Balkanin kumppanit sopivat vuonna 2017 Länsi-Balkanin integroivasta sisäisen turvallisuuden hallinnasta uutena lähestymistapana turvallisuuden hallinnan valmiuksien kehittämiseen ja uudistuksiin alueella.

b) Perusoikeudet

Perusoikeudet on kirjattu pääpiirteissään Länsi-Balkanin maiden lainsäädäntöön, mutta tarvitaan merkittäviä ponnisteluja sen varmistamiseksi, että oikeudet toteutuvat myös käytännössä. Turkissa keskeiset ihmisoikeudet ovat heikentyneet merkittävästi raportointijakson aikana.

Erityisesti on keskityttävä sananvapauden ja tiedotusvälineiden riippumattomuuden suojelemiseen, sillä ne ovat alueen demokratian pilareita. Tilanne on huonontunut tällä alalla merkittävästi joissakin maissa. Turkissa esimerkiksi on tapahtunut merkittävää taantumista, sillä yli 150 toimittajaa on edelleen vangittuna. Muualla tilanne on parhaimmillaankin edistynyt vain vähän. Toimittajiin kohdistuvat hyökkäykset ja uhkaukset ovat jatkuneet, kun taas tutkimuksia ja syytetoimia hoidetaan edelleen hitaasti. Kaikissa laajentumismaissa yritykset vaikuttaa yleisradioyhtiöiden riippumattomuuteen ja tiedotusvälineiden julkisen rahoituksen läpinäkymättömyys ovat edelleen yleisiä. Nämä väärinkäytökset heikentävät sananvapauden lisäksi myös alueen demokratiaa. Hallitusten on toteutettava pikaisia ja konkreettisia toimia sananvapautta koskevien nykyisten oikeudellisten kehysten panemiseksi täytäntöön ja tiedotusvälineiden vapautta koskevan yleisen ilmapiirin parantamiseksi. EU tukee voimakkaasti paikallisia kansalaisjärjestöjä, ihmisoikeusaktivisteja, toimittajia ja riippumattomia tiedotusvälineitä, joita usein pelotellaan. Ne edistävät olennaisella tavalla hallitusten vastuuvelvollisuuden takaamista sananvapauden sekä kaikkien muiden perusoikeuksien osalta.

Kaikissa laajentumismaissa on ponnisteltava enemmän edelleen yleisten lapsen oikeuksiin kohdistuvien loukkausten torjumiseksi. Hallitusten on myös puututtava ensisijaisena asiana vammaisten, vähemmistöjen ja muiden haavoittuvassa asemassa olevien ryhmien syrjintään. Sukupuolten tasa-arvon edistämiseksi ja naisiin kohdistuvan väkivallan ehkäisemiseksi ja torjumiseksi on tehtävä enemmän. Vaikka Länsi-Balkanin maissa on edistytty lesbojen, homojen, biseksuaalien, trans- ja intersukupuolisten henkilöiden oikeuksien osalta, lisätoimia tarvitaan syrjinnän, uhkailun ja väkivallan lopettamiseksi. Romanien vaikea tilanne on myös asetettava etusijalle, sillä he kärsivät edelleen sosiaalisesta syrjäytymisestä ja syrjinnästä. Vankilaolojen on parannuttava, ja epäiltyjen ja syytettyjen menettelylliset oikeudet ja uhrien oikeudet pitäisi mukauttaa EU:n säännöstöön. Turkissa poikkeustilan aikana hyväksytyt asetukset kavensivat keskeisiä menettelyllisiä oikeuksia, kuten oikeutta puolustukseen.

c) Demokraattisten instituutioiden toiminta ja julkishallinnon uudistaminen

Osassa laajentumismaita demokraattisten instituutioiden asianmukainen toiminta on yksi suurimmista haasteista. Siihen kuuluu rakentava vuoropuhelu, jota käydään yli puoluerajojen, erityisesti parlamenteissa. Edistyksestä huolimatta useat olennaiset näkökohdat demokraattisten vaalien järjestämisessä ovat edelleen haasteellisia. Vaalitarkkailuvaltuuskuntien suositukset on pantava asianmukaisesti täytäntöön. Parlamentin vastuuvelvollisuus on juurrutettava poliittiseen kulttuuriin olennaisena osana hyvin toimivaa demokratiaa.

Komissio tunnustaa Turkin perustellun tarpeen ryhtyä ripeisiin ja oikeasuhteisiin toimiin epäonnistuneen vallankaappausyrityksen jälkeen. Siitä huolimatta Turkissa edelleen voimassa olevan ja parlamentin keskeistä lainsäätämistehtävää rajoittaneen poikkeustilan nojalla toteutettujen toimenpiteiden oikeasuhteisuus aiheuttaa suurta huolta, samalla kun poliittisten puolueiden välisen vuoropuhelun mahdollisuudet ovat kaventuneet entisestään. Poikkeustilan aikana järjestetyssä kansanäänestyksessä hyväksyttiin perustuslakiin kauaskantoisia muutoksia, joista Euroopan neuvosto arvioi, että niistä puuttuu riittävä valvonta ja että ne vaarantavat vallanjakoperiaatteen.

Länsi-Balkanin maissa kansallisten parlamenttien valmiutta hoitaa keskeistä lainsäädäntö- ja valvontatehtävää heikentävät poliittisen vuoropuhelun puuttuminen, kiireellisten parlamentaaristen menettelyjen liiallinen käyttö ja se, etteivät kaikki puolueet osallistu toimintaan rakentavasti.  Poliittista kulttuuria leimaa edelleen jakautuneisuus, vaikka osaan boikoteista on löydetty sovintoratkaisu. Albaniassa parlamentin työtä voitiin jatkaa ennen vaalitaukoa puolueiden välillä toukokuussa 2017 tehdyn poliittisen sopimuksen ansiosta. Entisessä Jugoslavian tasavallassa Makedoniassa uusi parlamentti pyrki palauttamaan kykynsä valvoa toimeenpanovaltaa. Montenegrossa taas oppositio on boikotoinut lainsäädäntötoimintaa siitä asti, kun parlamentti aloitti toimintansa marraskuussa 2016. Serbiassa parlamentin tehokkuus ja lainsäädännön laatu kärsivät siitä, ettei parlamentti valvo asianmukaisesti lainsäädäntöehdotuksia. Kosovossa 3* parlamentin työtä ovat leimanneet sekä edellisen että tämänhetkisen hallitsevan koalition aikana poliittinen vastakkainasettelu ja lamaannus, vaikkakin parlamentti hiljattain ratifioi rajasopimuksen Montenegron kanssa. Bosnia ja Hertsegovinassa uudistusohjelmasta johtuvan lainsäädännön hyväksymiseen vaikuttivat kielteisesti hallitsevien koalitiopuolueiden väliset jännitteet, jotka hidastivat uudistusprosessia. Vaikka vaalien järjestäminen alueella on sinänsä sujunut ilman merkittäviä välikohtauksia, huomattavat puutteet, kuten vaaliviranomaisten politisoituminen, valtion varojen väärinkäyttö ja avoimuuden puute puolueiden ja vaalikampanjoiden rahoituksessa, vaikuttavat siihen, miten paljon kansalaiset luottavat vaaliprosesseihin.

Julkishallinnon uudistaminen on välttämätöntä hallintotavan kehittämiseksi kaikilla tasoilla. Tähän kuuluu hallinnon laadun parantaminen, vastuuvelvollisuuden ja ammattimaisuuden lisääminen, epäpoliittisuus, avoimuus (mukaan lukien rekrytointi ja erottaminen), julkisten varojen läpinäkyvämpi hallinnointi sekä palvelujen parantaminen. Samoin on löydettävä sopiva tasapaino keskus-, alue- ja paikallishallinnon välille. Länsi-Balkanin maissa on edistytty kohtuullisesti joillakin aloilla, kun taas Turkki on taantunut huomattavasti julkisten palvelujen ja henkilöstöhallinnon ja henkilöstön vastuuvelvollisuuden osalta.

Käytössä on nyt kattavia julkishallinnon ja julkisen varainhoidon uudistusstrategioita, paitsi Bosnia ja Hertsegovinassa ja Turkissa. Huolta aiheuttavat edelleen viivytykset täytäntöönpanossa ja uudistusten taloudellinen kestävyys. Talousarvion avoimuus on parantunut monissa tapauksissa. Keskushallinnon strategisen suunnittelun laatua ja yhteyttä toimialakohtaiseen suunnitteluun on parannettava huomattavasti Länsi-Balkanin maissa. Politiikkaa, lainsäädäntöä ja julkisia investointeja valmistellaan edelleen usein ilman järjestelmällisiä vaikutustenarviointeja ja kuulemisia. Keskeinen ongelma useimmissa maissa on kiireellisten lainsäädäntömenettelyjen liiallinen käyttö. Virkamieskunnan ammatillistuminen on vielä taattava kaikissa maissa. Vaikka virkamieslait ovat moderneja, poikkeuksia käytetään säännöllisesti, varsinkin korkeita virkamiehiä nimitettäessä ja erotettaessa.

Valtionhallinnon rakennetta on järkeistettävä kaikissa laajentumismaissa. Länsi-Balkanin maissa samankaltaisilla hallintoelimillä on erilainen asema; monet niistä raportoivat suoraan hallitukselle tai parlamentille emoministeriöidensä sijaan. Emoinstituutioiden ja niiden alaisten elinten välinen vastuuvelvollisuus ja raportointi on riittämätöntä. Palvelujen tuottamisen parantamiseksi useimmat laajentumismaat ovat keskittyneet sähköisten viranomaispalvelujen käyttöönottoon, mutta aloitteista puuttuu usein strateginen ohjaus ja koordinointi. Useimmat maat ovat myös edistyneet yleisiä hallinnollisia menettelyjä koskevien nykyaikaisten lakien hyväksymisessä, mutta monissa maissa on edelleen paljon alakohtaista lainsäädäntöä, jota on muutettava hallinnollisten erityismenettelyjen vähentämiseksi minimiin.

d) Muuttoliike

Pakolaiskriisiin ja laittomaan muuttoliikkeeseen liittyvät haasteet ovat olleet keskeisellä sijalla EU:n työssä laajentumismaiden kanssa. Edistystä on saatu aikaan tekemällä yhteistyötä itäisen Välimeren ja Länsi-Balkanin muuttoreittien varrella. Huolta aiheuttavat edelleen siirtolaisten salakuljetus ja ihmiskauppa. Tarvitaan lisätoimia sen varmistamiseksi, että mailla on paremmat ja EU:n säännöstön mukaiset valmiudet kohdata muuttoliikkeen aiheuttamia haasteita, muun muassa niitä, jotka liittyvät laittoman siirtolaisuuden vähentämiseen ja ehkäisemiseen, palauttamistoimintaan, rajojen suojelemiseen, turvapaikka-asioita koskevien valmiuksien kehittämiseen, sosiaaliseen osallisuuteen ja kotouttamiseen.

Turkki tekee loistavaa työtä ja tarjoaa tällä hetkellä suojan yli 3,5 miljoonalle rekisteröidylle syyrialaispakolaiselle. EU on edelleen sitoutunut auttamaan Turkkia tämän haasteen hoitamisessa. EU:n ja Turkin julkilausuman nojalla tehtävä yhteistyö tuotti edelleen konkreettisia tuloksia. Laittomat ja vaaralliset meren ylitykset ja ihmishenkien menetykset Egeanmerellä vähenivät edelleen merkittävästi. Itäisen Välimeren reitin kautta saapui 42 319 siirtolaista vuonna 2017 verrattuna 182 277:ään vuonna 2016, mikä tarkoittaa lähes 77 prosentin laskua. Turkin rannikkovartiosto jatkoi aktiivista partiointia sekä laittomien ylitysten ja uusien reittien avaamisen ehkäisemistä. EU:n Turkin-pakolaisavun koordinointiväline täyttää edelleen pakolaisten tarpeita ja tukee isäntäyhteisöjä. Sen ensimmäisestä 3 miljardin euron erästä on tehty sopimukset. Maksuja on suoritettu tähän mennessä 1,9 miljardia euroa. Välineen toisen erän varojen hankinta on käynnistynyt EU:n ja Turkin julkilausuman mukaisesti. Koordinointiväline on osoittautunut yhdeksi EU:n nopeimmista ja tehokkaimmista tukimekanismeista. Sen avulla toimitetaan lähes 1,2 miljoonalle haavoittuvimmassa asemassa olevalle pakolaiselle kuukausittaiset rahansiirrot hätätilanteiden sosiaalisen turvaverkon kautta. Yli 312 000 lasta on saanut turkin kielen opetusta, ja kirjoitustarvikkeiden ja oppikirjojen jakaminen 500 000 oppilaalle on käynnistetty. Pakolaisille on järjestetty yli 763 000 perusterveydenhuoltoon liittyvää konsultaatiota, ja yli 217 000 syyrialaista pakolaislasta on saanut kattavat rokotukset.

EU:n koordinoimat kansallisia toimia tukevat avustustoimenpiteet johtivat vuonna 2017 siihen, että Länsi-Balkanin alueen kautta kulkevat laittomat siirtolaisvirrat pienenivät 91 prosenttia ja tilanne rajoilla vakaantui yleisesti. Erityisesti entinen Jugoslavian tasavalta Makedonia ja Serbia ovat osoittautuneet tällä alalla EU:n luotettaviksi kumppaneiksi. Siitä huolimatta kriisi koettelee niitä vieläkin, ja niiden valmiutta hoitaa kriisitilanteita on testattu jatkuvasti. Hallinnollisia valmiuksia ja infrastruktuuria on vahvistettava edelleen koko alueella. EU on sitoutunut tukemaan Länsi-Balkanin kumppanimaiden pyrkimyksiä. Komissio on neuvotellut sopimuksia Euroopan raja- ja merivartioviraston asemasta Länsi-Balkanin maissa. Niiden avulla toimeenpanovaltaisia Euroopan raja- ja merivartioviraston ryhmiä voidaan lähettää tukemaan kansallisia rajaviranomaisia vyöhykkeille, jotka rajoittuvat EU:n ulkorajaan.

e)    Talous

Länsi-Balkanin mailla ja Turkilla on merkittävää taloudellista potentiaalia. Viime vuosien taloudellinen kasvu on lisännyt työpaikkojen määrää kautta linjan. Vaikka edistystä on tapahtunut jonkin verran, kaikilla hallituksilla on edessään talouden ja yhteiskunnan suuria rakenteellisia haasteita. Työttömyysaste on korkea, erityisesti nuorten parissa, taitojen kysynnän ja tarjonnan epäsuhta on merkittävä, epävirallisen talouden osuus on pysynyt suurena, liiketoimintaedellytykset ovat heikot ja rahoituksen saanti vaikeaa, innovointi on vähäistä ja alueellinen yhteenliitettävyys heikkoa. Länsi-Balkanin maissa investointihalukkuutta heikentävät edelleen viitteet yrityksistä vaikuttaa valtiovallan toimintaan. Ongelmia aiheuttavat varsinkin tuomioistuinjärjestelmien riippumattomuuden ja tehokkuuden puute ja kilpailusääntöjen noudattamisen epätasainen valvonta. Valtion vaikutusvalta taloudessa on alueella merkittävä. Julkisen varainhoidon kehittymättömyys sekä toistuvat muutokset lupiin ja veroihin lisäävät korruptioriskiä. Hallinnointi- ja ohjausjärjestelmiä on vahvistettava ja yksityistämisprosessi saatava päätökseen. Infrastruktuuria ja koulutusjärjestelmiä on parannettava. Alueella tehtävien infrastruktuuri-investointien pitäisi olla yhdenmukaisia EU:n kanssa sovittujen prioriteettien kanssa. Tämä koskee etenkin Euroopan laajuisten liikenneverkkojen ulottamista Länsi-Balkanin maihin. Turkissa talous kääntyi vahvaan kasvuun mutta liiketoimintaympäristö heikkeni edelleen. Finanssialan epävarmuus, muutokset sijoittajien luottamuksessa maailmanlaajuisesti ja jatkuvat poliittiset riskit tekevät taloudesta haavoittuvan.

EU tukee politiikan muotoilun ja talouden ohjausjärjestelmän parantamista talouden uudistusohjelman avulla. Se on olennainen osa valmistautumisprosessia. Ohjelmasta on tullut keskeinen väline makrotaloudellisten ja rakenneuudistusten suunnittelussa ja täytäntöönpanossa. Se auttaa vahvistamaan pitkän aikavälin kestävää kasvua ja lähentymistä, helpottaa politiikan suunnittelua ja edistää Kööpenhaminan taloudellisten arviointiperusteiden täyttämistä. Kaikkia hallituksia pyydetään toimittamaan vuotuiset talousuudistusohjelmansa. Nyt kyseisiltä hallituksilta tarvitaan vahvaa poliittista ponnistusta ja vastuunottoa määritettyjen uudistusten panemiseksi täytäntöön. EU tukee myös investointihalukkuuden lisäämistä Länsi-Balkanin maissa kehittämällä alueellista talousaluetta, jonka tarkoituksena on poistaa alueelta kaupan, liikkuvuuden ja investointien esteitä. Joulukuussa 2016 komissio antoi suosituksen neuvottelujen avaamisesta EU:n ja Turkin tulliliiton modernisoimiseksi ja laajentamiseksi; suositus on edelleen neuvostossa pohdittavana.

f)    Alueellinen yhteistyö ja hyvät naapuruussuhteet

Alueellinen yhteistyö on ratkaisevaa poliittisen vakauden ja taloudellisten mahdollisuuksien takaamiseksi. Erityisesti yhteenliitettävyyttä koskeva EU:n toimintasuunnitelma on vauhdittanut Länsi-Balkanin alueellista yhteistyötä. Vuonna 2017 alueen johtajat vahvistivat Triestessä alueellista talousaluetta koskevan toimintasuunnitelman ja allekirjoittivat liikenneyhteisösopimuksen. Kaakkois-Euroopan yhteistyöprosessi ja muut alueelliset aloitteet ovat myös tukeneet vakauttamista ja yhteistyötä. Nuorisoasioissa tehtävää alueellista yhteistyötä varten perustettiin toimisto (Regional Youth Cooperation Office), ja se on julkaissut ensimmäisen ehdotuspyynnön jatkaakseen ihmisten välisen yhteistyön edistämistä. Erasmus+-ohjelmassa on edistetty edelleen kulttuurienvälistä vuoropuhelua korkeakoulutuksen alalla ja nuorten parissa. Lisäksi ohjelmassa on tuettu toimia korkeakoulujen ja korkeakoulutusjärjestelmien kansainvälistymisen ja nykyaikaistamisen edistämiseksi. Yhteenliitettävyyshankkeiden toteuttamisessa on edistytty jonkin verran. Adrian- ja Joonianmeren alueellista toimintasuunnitelmaa koskeva EU:n strategia on edelleen edistänyt yhteishankkeiden kehittämistä. Ne taas lisäävät osallistuvissa maissa mukautumista EU:n säännöstöön. Aivan liian monia alueellisissa sopimuksissa ja sitoumuksissa vahvistettuja velvoitteita ei kuitenkaan vielä ole täytetty. Jos kansalaisten on tarkoitus nähdä alueellisen yhteistyön todellisia hyötyjä, on ponnisteltava lisää näiden sopimusten ja sitoumusten panemiseksi täytäntöön. Tämä koskee myös vuonna 2015 sovittujen, yhteenliitettävyyttä koskevien uudistustoimien täytäntöönpanoa.

Hyvät naapuruussuhteet ja alueellinen yhteistyö ovat vakautus- ja assosiaatioprosessin ja laajentumisprosessin keskeisiä osatekijöitä. Säännöllistä hallitustenvälistä yhteydenpitoa ja yhteistyötä on jatkettu kahdenvälisellä ja alueellisella tasolla, mutta lisätoimia tarvitaan sotarikosten, kadonneiden henkilöiden, järjestäytyneen rikollisuuden ja oikeudellisen ja poliisiyhteistyön kaltaisilla herkimmillä aloilla. Yksi poikkeus koskee Balkanin sotien pakolaisten paluuta; tällä alalla alueellinen asunto-ohjelma on tuottanut myönteisiä tuloksia. Hyviä naapuruussuhteita vaarantavia lausuntoja olisi vältettävä. Vakauden edistäminen ja sellaisten olosuhteiden luominen, jotka auttavat pääsemään irti menneisyyden painolastista ja edistävät sovittelua, edellyttää sekä vastuullista poliittista johtajuutta että huomattavia lisätoimia. Bulgarian ja entisen Jugoslavian tasavallan Makedonian välinen ystävyyssopimus on tästä myönteinen esimerkki.

EU:n laajentumispolitiikan on jatkossakin edistettävä vakautta, eikä EU siksi voi eikä halua tuoda alueen kahdenvälisiä riitoja omalle alueelleen. Siksi asiasta vastuussa olevien osapuolten on ratkaistava ne pikaisesti. Tältä osin on saatu vain vähän tuloksia. Koko Länsi-Balkanin alueella tarvitaan lisätoimia. Pikaista edistystä kaivataan EU:n johdolla käytävässä vuoropuhelussa Serbian ja Kosovon välisten suhteiden normalisoimiseksi. Tuloksena pitäisi olla kattavan, oikeudellisesti sitovan suhteiden normalisointia koskevan sopimuksen tekeminen ja täytäntöönpano. Entisen Jugoslavian tasavallan Makedonian tapauksessa on tapahtunut lähentymistä kohti YK:n avustuksella neuvoteltua ja molempien osapuolten hyväksyttävissä olevaa ratkaisua nimikysymykseen. Tässä asiassa ja hyvien naapuruussuhteiden osalta saavutetun edistyksen pohjalta on toteutettava jatkotoimia. Myös Albania on ryhtynyt toimiin pitkään jatkuneiden kahdenvälisten riitojen ratkaisemiseksi.

Vaikka uudet ponnistelut Kyproksen tilanteesta YK:n johdolla käytävissä neuvotteluissa eivät ole johtaneet sopimukseen, on tärkeää ylläpitää tähän mennessä saavutettua edistystä ja jatkaa oikeudenmukaisen, kokonaisvaltaisen ja toteuttamiskelpoisen ratkaisun, myös sen ulkoisten näkökohtien, valmisteluja. On erittäin tärkeää, että Turkki on edelleen sitoutunut neuvotteluihin Kyproksen kysymyksen oikeudenmukaisesta, kokonaisvaltaisesta ja toteuttamiskelpoisesta ratkaisusta YK:n puitteissa ja edistää niitä konkreettisesti. Turkin on kiireesti täytettävä velvollisuutensa panna lisäpöytäkirja kaikilta osin täytäntöön ja edistyttävä suhteiden normalisoinnissa Kyproksen kanssa. Komissio kehottaa välttämään kaikkia sellaisia uhkia, kiistanaiheita ja toimia, jotka voisivat vahingoittaa hyviä naapuruussuhteita ja riitojen rauhanomaista ratkaisua. Komissio korostaa EU:n jäsenvaltioiden kaikkia suvereeneja oikeuksia. Niihin kuuluu muun muassa oikeus tehdä kahdenvälisiä sopimuksia sekä kartoittaa ja hyödyntää luonnonvaroja EU:n säännöstön ja kansainvälisen oikeuden, esimerkiksi YK:n merioikeusyleissopimuksen, mukaisesti. Turkin useisiin EU:n jäsenvaltioihin kohdistamat toimet ja lausunnot ovat myös luoneet jännitteitä, jotka vaikuttavat kielteisesti maan EU-suhteisiin. Näiden kahdenvälisten kysymysten ratkaiseminen on ensisijaisen tärkeää.

III.    PÄÄTELMÄT JA SUOSITUKSET

Edellä esitetyn analyysin ja liitteenä oleviin maakohtaisiin yhteenvetoihin sisältyvien arvioiden perusteella komissio esittää seuraavat päätelmät ja suositukset:

I

1.EU:n laajentumispolitiikka on strateginen investointi rauhan, turvallisuuden, vaurauden ja siten vakauden edistämiseen Euroopassa. Se tarjoaa uusia taloudellisia ja kaupallisia mahdollisuuksia, joista hyötyvät sekä EU että jäseniksi pyrkivät maat. Mahdollisuus päästä EU:n jäseneksi – mitä EU ja sen jäsenvaltiot toistuvasti vakuuttavat – toimii edelleen muutosvoimana sekä vakauden ja turvallisuuden tukijalkana Kaakkois-Euroopan maissa.

2.Laajentumisprosessi perustuu edelleen vakiintuneisiin kriteereihin sekä oikeudenmukaisiin ja tiukkoihin ehtoihin. Kutakin maata arvioidaan sen omien ansioiden perusteella, mikä kannustaa niitä toteuttamaan kauaskantoisia uudistuksia. Jotta laajentumismahdollisuudesta voi tulla todellisuutta, on edelleen olennaista sitoutua tiukasti ”perusasiat ensin” periaatteeseen.

3.Komission helmikuussa 2018 hyväksymä Länsi-Balkanin strategia tarjoaa historiallisen tilaisuuden sitoa alueen tulevaisuus tiukasti ja yksiselitteisesti Euroopan unioniin. Alueen maiden on nyt toimittava päättäväisesti edistääkseen määrätietoisella ja peruuttamattomalla tavalla muutosprosessiaan ja korjatakseen etenkin perusasioihin eli oikeusvaltioon, perusoikeuksiin, demokraattisiin instituutioihin ja julkishallinnon uudistukseen sekä talouteen liittyviä puutteita.

II

4.Turkki on EU:n tärkeä kumppani. EU, joka tuomitsi heinäkuun 2016 vallankaappausyrityksen välittömästi ja jyrkästi, toisti antavansa täyden tukensa Turkin demokraattisille instituutioille ja tunnusti Turkin perustellun tarpeen toteuttaa ripeitä ja oikeasuhteisia toimia näin vakavan uhan edessä. Vallankaappausyrityksen jälkeen toteutettujen toimenpiteiden, kuten yleisten massaerottamisten, -pidätysten ja -vangitsemisten laaja-alaisuus ja kollektiivisuus antavat kuitenkin edelleen aihetta vakavaan huoleen vieläkin voimassa olevan poikkeustilan nojalla toteutettujen toimenpiteiden oikeasuhteisuuden osalta. Turkin hallitus on toistanut sitoutumisensa EU-jäsenyyden tavoitteluun muttei ole toteuttanut sen edellyttämiä toimenpiteitä ja uudistuksia. Turkki on päinvastoin loitontunut merkittävästi Euroopan unionista. Tämänhetkisissä olosuhteissa uusien neuvottelulukujen avaamista ei harkita. Turkin on ensi tilassa käännettävä tämänhetkinen oikeusvaltiota ja perusoikeuksia heikentävä suuntaus kumoamalla poikkeustila ja puuttumalla poliittisen järjestelmän tosiasiallisen valvonnan heikentymiseen. Tässä sille on apua muun muassa yhteistyön tehostamisesta Euroopan neuvoston kanssa.

Turkissa on tapahtunut vakvaa taantumista keskeisillä oikeuslaitoksen, julkishallinnon uudistuksen, perusoikeuksien ja sananvapauden aloilla, ja taantumista on havaittavissa yhä useammilla muillakin aloilla. Oikeusvaltioperiaatteen ja perusoikeuksien ja vapauksien täysimääräinen kunnioittaminen on olennainen velvoite liittymisprosessissa. Poikkeustilan julistamisen jälkeen yli 150 000 henkilöä otettiin säilöön ja 78 000 pidätettiin. Yli 150 toimittajaa on edelleen vangittuna yhdessä lukuisten kirjoittajien, ihmisoikeusaktivisten, asianajajien ja vaaleilla valittujen edustajien kanssa. Monia Turkin kansalaisia on pidätetty siksi, että he ovat ilmaisseet poliittisen kantansa sosiaalisessa mediassa. Poikkeustilan nojalla annetut 31 asetusta, joihin ei ole kohdistettu laillisuusvalvontaa eikä parlamentaarista valvontaa, ovat rajoittaneet merkittävästi keskeisiä poliittisia ja kansalaisoikeuksia, kuten sanavapautta, kokoontumisvapautta ja puolustautumisoikeutta. Poikkeustilakomissio on virallisesti aloittanut toimintansa, mutta sen on vielä kehityttävä vaikuttavaksi, uskottavaksi oikeussuojakeinoksi tilanteessa, jossa useat ongelmalliset tuomioistuimen päätökset ovat heikentäneet entisestään Turkin valmiuksia taata tehokkaat kansalliset oikeussuojakeinot Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen tarkoittamassa mielessä.

Poikkeustilan aikana järjestetyssä kansanäänestyksessä perustuslakiin hyväksyttiin niukalla enemmistöllä kauaskantoisia muutoksia, joilla otettiin käyttöön presidenttijohtoinen järjestelmä. Euroopan neuvosto arvioi, että muutoksilta puuttui riittävä valvonta ja että ne vaaransivat toimeenpano- ja tuomiovallan välisen vallanjaon. Parlamentin keskeistä tehtävää lainsäätäjänä rajoitettiin, puolueiden välisen vuoropuhelun mahdollisuuksia kavennettiin entisestään parlamentissa ja samaan aikaan HDP-puoluetta edustavia parlamentin jäseniä pidätettiin lisää ja kymmenen heistä menetti paikkansa parlamentissa. Edunvalvojien nimittäminen korvaamaan vaaleilla valittuja jäseniä johti paikallisen demokratian huomattavaan heikkenemiseen. Kansalaisyhteiskuntaan kohdistuva paine kasvoi aktivistien, muun muassa ihmisoikeuksien puolustajien, lukuisten pidätysten vuoksi, mikä kavensi nopeasti perusoikeuksien ja vapauksien tilaa. Kaakkois-Turkin tilanne on edelleen yksi maan vakauden suurimmista haasteista. Kehitystä ei ole tapahtunut sellaisen uskottavan poliittisen prosessin palauttamiseksi, jota tarvitaan rauhanomaisen ja kestävän ratkaisun aikaan saamiseksi.

Vaikka talous toipui vahvasti vuonna 2017, se pysyy haavoittuvana, mikäli Turkki ei puutu makrotalouden epätasapainoon, toteuta lisää rakenneuudistuksia ja paranna liiketoimintaympäristöä. Poliittinen epävarmuus, valtion lisääntynyt valvonta talouden alalla ja oikeuslaitoksen riippumattomuuteen kohdistuneet hyökkäykset ovat tehneet investointiympäristöstä huonommin ennustettavan, laskeneet kansallisen valuutan arvoa ja vähentäneet huomattavasti eurooppalaisia suoria sijoituksia.

EU ja Turkki jatkoivat vuoropuhelua ja yhteistyötä yhteisen edun mukaisilla aloilla muun muassa korkean tason vierailujen ja toukokuussa 2017 ja maaliskuussa 2018 järjestettyjen johtajien tapaamisten muodossa. Korkean tason vuoropuhelua käytiin edelleen ulko- ja turvallisuuspolitiikasta, kuten terrorismin torjunnasta, sekä liikenteestä ja taloudesta. Euroopan komissio korostaa neuvostolle tekemiensä EU:n ja Turkin tulliliiton modernisoimista ja laajentamista koskevien ehdotusten merkitystä. Muutokset hyödyttäisivät molempia osapuolia.

Turkki teki edelleen loistavaa työtä tarjotessaan suojan yli 3,5 miljoonalle syyrialaispakolaiselle ja noin 365 000 pakolaiselle muista maista. Muuttoliikkeeseen liittyvä yhteistyö EU:n kanssa tuotti edelleen konkreettisia ja huomattavia tuloksia vähentämällä laittomia ja vaarallisia ylityksiä sekä hukkumisia Egeanmerellä. EU:n Turkin-pakolaisavun koordinointiväline täyttää edelleen pakolaisten tarpeita ja tukee isäntäyhteisöjä. Viisumivapautta koskevan etenemissuunnitelman täytäntöönpanon osalta Turkki toimitti helmikuun alussa komissiolle työsuunnitelman, jossa esitettiin, miten Turkki suunnittelee täyttävänsä seitsemän jäljellä olevaa viisumivapauden välitavoitetta. Komissio arvioi Turkin ehdotuksia, ja jatkossa turkkilaisia osapuolia on tarkoitus kuulla tarkemmin.

Turkki käynnisti sotilasoperaation Pohjois-Syyriassa. Vaikka Turkilla on oikeus ryhtyä toimiin ehkäistäkseen maahan kohdistuvia terrori-iskuja, operaatio sai aikaan välittömiä humanitaarisia huolenaiheita ja lisäsi pelkoa väkivaltaisuuksien leviämisestä.

Kuten neuvosto ja komissio ovat aikaisempina vuosina toistuvasti esittäneet kantanaan, Turkin on pikaisesti täytettävä velvollisuutensa panna lisäpöytäkirja täysimääräisesti täytäntöön ja edistyttävä kahdenvälisten suhteidensa normalisoimisessa Kyproksen tasavallan kanssa. Vaikka Kyprosta käsitellyt konferenssi päättyi ilman sopimusta heinäkuussa 2017, on tärkeää ylläpitää saavutettua edistystä ja jatkaa oikeudenmukaisen, kokonaisvaltaisen ja toteuttamiskelpoisen ratkaisun, myös sen ulkoisten näkökohtien, valmisteluja. On erittäin tärkeää, että Turkki on edelleen sitoutunut tällaiseen oikeudenmukaiseen, kokonaisvaltaiseen ja toteuttamiskelpoiseen ratkaisuun ja edistää sitä konkreettisesti.

Kreikan ja Bulgarian kanssa tehtävä muuttoliikeyhteistyö tehostui edelleen. Jännitteet Egeanmerellä ja itäisellä Välimerellä eivät kuitenkaan edistäneet hyviä naapuruussuhteita vaan heikensivät alueellista vakautta ja turvallisuutta. Kahdenväliset suhteet useisiin EU:n jäsenvaltioihin huononivat, ja niissä käytettiin välillä loukkaavaa retoriikkaa, jota ei voida hyväksyä. EU on kehottanut Turkkia välttämään kaikenlaista uhkailua tai toimintaa jäsenvaltioita vastaan ja kaikenlaisia kiistanaiheita tai toimia, jotka voisivat vahingoittaa hyviä naapuruussuhteita ja haitata riitojen rauhanomaista ratkaisua. Lisäksi Eurooppa-neuvosto tuomitsi maaliskuussa 2018 jyrkästi Turkin jatkuvat laittomat toimet itäisellä Välimerellä ja Egeanmerellä ja palautti mieleen Turkin velvoitteen kunnioittaa kansainvälistä oikeutta ja hyviä naapuruussuhteita sekä normalisoida suhteensa kaikkiin EU:n jäsenvaltioihin.

5.Montenegrossa järjestettiin presidentinvaalit huhtikuussa 2018. Maassa toteutettiin alustavia toimia niiden suositusten huomioimiseksi, joita Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön demokraattisten instituutioiden ja ihmisoikeuksien toimiston vaalitarkkailuvaltuuskunta antoi vuoden 2016 parlamenttivaalien jälkeen. Raportoitujen sääntöjenvastaisuuksien edellyttämiä oikeudellisia jatkotoimia on kuitenkin toteutettu erittäin vähän. Vaalijärjestelmään kohdistuvan luottamuksen vahvistamiseksi on tehtävä vielä työtä. Poliittisen keskustelun palauttaminen parlamenttiin on kaikkien puolueiden vastuulla.

Liittymisneuvottelut EU:n kanssa ovat edistyneet. Avattu on 30 neuvottelulukua, joista kolme on suljettu toistaiseksi. Oikeusvaltion alalla Montenegro edistyi edelleen erityisesti oikeudellisen ja institutionaalisen kehyksen osalta. Uudistusten käytännön vaikutus ei kuitenkaan ole vielä riittävästi näkyvissä, eikä sananvapauden alalla ole edistytty. Koko oikeusvaltiojärjestelmän, etenkin oikeuslaitoksen, on nyt saatava aikaan enemmän tuloksia. Konkreettisten tulosten osoittama edistyminen oikeusvaltiota koskevien lukujen kohdalla, erityisesti sananvapauden ja tiedonvälityksen vapauden vahvistamisessa ja korruption ja järjestäytyneen rikollisuuden, rahanpesun ja ihmiskaupan torjumisessa, määrää jatkossakin koko liittymisneuvottelujen vauhdin.

Ansioihin perustuvan rekrytoinnin käyttöön ottamiseksi julkishallinnossa laaditun lainsäädännön osalta on edistytty hyvin. Nyt se on pantava täytäntöön. Montenegro edistyi makrotalouden ja julkisen talouden vakauden vahvistamisessa aloitettuaan julkisen talouden keskipitkän aikavälin vakauttamisstrategian täytäntöönpanon. Julkisen velan määrä on suuri ja kasvaa edelleen. Tämänhetkisiä toimia infrastruktuurin ja koulutusjärjestelmän parantamiseksi on täydennettävä työmarkkinauudistuksella, työnteon pidäkkeiden vähentämisellä ja kilpailukykyisen vientiteollisuuden kehittämisellä.

6.Serbiassa järjestettiin presidentinvaalit huhtikuussa 2017. Sen jälkeen, kun pääministeri oli eronnut tultuaan valituksi presidentiksi, uusi hallitus astui virkaan kesäkuussa 2017. Uusi hallitus sitoutui edelleen EU:hun liittymiseen.

Liittymisneuvottelut EU:n kanssa ovat edistyneet. Avattu on 12 neuvottelulukua, joista kaksi on suljettu toistaiseksi. Neuvottelujen yleinen etenemistahti on sidoksissa Serbian edistymiseen uudistuksissa ja erityisesti oikeusvaltiota koskevien uudistusten tehostamiseen sekä suhteiden normalisointiin Kosovon kanssa. Serbia on edistynyt jonkin verran oikeusvaltion osalta, mutta nyt sen on tehostettava toimiaan ja saatava aikaan enemmän tuloksia erityisesti seuraavilla aloilla: sananvapauden mahdollistavan ympäristön luominen, oikeusjärjestelmän riippumattomuuden ja yleisen tehokkuuden vahvistaminen sekä kestävän edistyksen saavuttaminen korruption ja järjestäytyneen rikollisuuden, myös rahanpesun, torjumisessa. Taloudelliset uudistukset tuottavat edelleen tuloksia, etenkin makrotalouden vakauttamisen osalta. Julkiset ja yksityiset investoinnit ovat kuitenkin edelleen vähäisiä, ja pienten ja keskisuurten yritysten liiketoimintaympäristöä on vielä parannettava. Julkishallinnon, veroviranomaisen ja valtionyritysten suuria rakenneuudistuksia ei ole viety päätökseen. Liittymisneuvottelujen yhteydessä Serbian on erittäin tärkeää kehittää ja ylläpitää hallinnollisia lisävalmiuksia EU-kysymysten käsittelemiseksi.

Serbian on syvennettävä huomattavasti sitoutumista Kosovon kanssa käymäänsä vuoropuheluun muun muassa panemalla täytäntöön kaikki sopimukset ja erityisesti energiaa, Mitrovican siltaa, yhdennettyä rajaturvallisuutta ja tutkintotodistusten tunnustamista koskevat sopimukset. Presidentin aloitteeseen käynnistää sisäinen vuoropuhelu Kosovosta suhtaudutaan myönteisesti. Serbian pitäisi toimia jatkossakin myönteisessä roolissa alueella pyittäessä parantamaan alueellisia yhteyksiä ja ylläpitämään vakautta.

7.Entinen Jugoslavian tasavalta Makedonia on vaikean vaiheen jälkeen viimeinkin päässyt syvästä poliittisesta kriisistään EU:n ja kansainvälisen tuen avulla. Poliittinen tahto edetä on jälleen selvästi näkyvissä, ja kaikkialla yhteiskunnassa on nähtävissä myönteinen muutos poliittisessa ajattelutavassa. Poliittisen tahdon puute on merkittävästi jarruttanut uudistuksia viime vuosina. Näiden välttämättömien rakenneuudistusten täytäntöönpano on pitkä prosessi.

Komissio on tyytyväinen siihen, että Pržinon sopimus on suurelta osin pantu täytäntöön vaikeasta poliittisesta tilanteesta huolimatta.

Kiireellisten uudistustavoitteiden täytäntöön panemiseksi on tehty paljon töitä kesästä 2017 saakka todellisen uudistushalun voimalla. Sen lisäksi on valmisteltu kauan odotettuja strategioita ja lainsäädäntöä ja kuultu kaikkia sidosryhmiä, myös oppositiota, osallistavasti ja avoimesti. Marraskuun 2017 ja helmikuun 2018 välisenä aikana hyväksyttiin useita strategioita ja lakeja erityisesti oikeusvaltion alalla. Monia muita valmistellaan, ja ne on tarkoitus hyväksyä tulevina kuukausina. Rakenteellisia haasteita on silti edelleen, etenkin oikeuslaitoksen alalla.

Komissio suosittaa, että neuvosto tekisi päätöksen liittymisneuvottelujen aloittamisesta entisen Jugoslavian tasavallan Makedonian kanssa maan saavuttaman edistyksen johdosta. Neuvottelujen aloittaminen ylläpitäisi ja syventäisi vallitsevaa uudistusmyönteisyyttä ja tukisi siten tulevan kehityksen kannalta ratkaisevan tärkeitä kiireellisiä uudistustavoitteita. Kehityksen tukemiseksi komissio aikoo noudattaa tiukkaa linjaa oikeuslaitosta ja perusoikeuksia sekä oikeutta, vapautta ja turvallisuutta koskevissa neuvotteluissa maan kanssa.

8.Albania on edennyt tasaiseen tahtiin viiden liittymisneuvottelujen avaamiselle asetetun tärkeimmän painopisteen täytäntöönpanossa. Julkishallinnon uudistusta lujitettiin sen ammattimaisuuden ja epäpoliittisuuden lisäämiseksi. Lisätoimia toteutettiin oikeudellisten instituutioiden riippumattomuuden, tehokkuuden ja vastuuvelvollisuuden vahvistamiseksi erityisesti edistämällä oikeuslaitoksen kokonaisvaltaisen uudistuksen täytäntöönpanoa. Tähän liittyen on saatu ensimmäiset konkreettiset tulokset kaikkien tuomarien ja syyttäjien uudelleenarvioinnista: 15 korkea-arvoista tuomaria ja syyttäjää on eronnut, ja ensimmäiset kuulemiset ovat johtaneet perustuslakituomioistuimen yhden tuomarin erottamiseen ja toisen tuomarin viran vahvistamiseen.

Päättäväisiä toimia toteutettiin myös korruption ja järjestäytyneen rikollisuuden, muun muassa huumausaineiden kaupan ja viljelyn, torjunnassa. Näin saatiin lisää näyttöä ennakoivasta tutkinnasta, syytteistä ja tuomioista. Lisätoimenpiteitä toteutettiin muun muassa vähemmistöihin kuuluvien ja romanien ihmisoikeuksien todellisen suojelun sekä syrjinnän vastaisen politiikan vahvistamiseksi ja omistusoikeuksien täytäntöön panemiseksi.

Komissio suosittaa, että neuvosto tekisi päätöksen liittymisneuvottelujen aloittamisesta Albanian kanssa maan saavuttaman edistyksen johdosta. Neuvottelujen aloittaminen ylläpitäisi ja syventäisi vallitsevaa uudistusmyönteisyyttä keskeisellä oikeusvaltioperiaatteen alalla, erityisesti kaikkien viiden tärkeimmän painopisteen osalta, ja tuottaisi lisää konkreettisia tuloksia tuomareiden ja syyttäjien uudelleenarvioinnissa. Kehityksen tukemiseksi komissio aikoo noudattaa tiukkaa linjaa oikeuslaitosta ja perusoikeuksia sekä oikeutta, vapautta ja turvallisuutta koskevissa neuvotteluissa maan kanssa.

9.Bosnia ja Hertsegovina on saavuttanut vuoden 2017 aikana hitaaseen tahtiin tuloksia uudistusprosessinsa painopisteiden ja varsinkin uudistusohjelmansa täytäntöönpanossa. EU:hun suuntautuvia uudistustoimia on tehostettava, jotta voidaan puuttua syvälle juurtuneisiin rakenteellisiin ongelmiin, jotka ovat jarruttaneet maan kehitystä. Vaalijärjestelmää on muutettava kiireesti, jotta lokakuun 2018 vaalit voidaan järjestää asianmukaisesti ja tulokset panna sujuvasti täytäntöön. Tässä yhteydessä kaikkien poliittisten johtajien on kannettava vastuunsa ja löydettävä ratkaisu federaation edustajainhuoneen tilanteeseen, jottei maan ja sen kansalaisten EU-näkymiä vaaranneta. Painopisteenä ovat edelleen sosioekonomiset lisäuudistukset, oikeusvaltion ja julkishallinnon vahvistaminen kaikilla hallintotasoilla eurooppalaisia normeja noudattaen sekä yhteistyön parantaminen kaikkien tasojen välillä. EU-asioiden koordinointimekanismi on tuottanut tehokkaasti koordinoituja vastauksia, joita tarvitaan valmisteltaessa komission lausuntoa Bosnia ja Hertsegovinan EU-jäsenyyshakemuksesta. Mekanismin moitteeton toiminta on jatkossakin olennaista, jotta maa voi vastata EU:n yhdentymisprosessin kasvaviin haasteisiin, kuten koko maata koskevien lisästrategioiden laatimiseen ja strategisen ohjelman laatimiseen maan lainsäädännön lähentämiseksi EU:n säännöstön kanssa. Taloudellinen kehitys on edelleen hidasta ja kärsii heikosta oikeusvaltiosta, huonona pysyneestä liiketoimintaympäristöstä, tehottomasta ja hajanaisesta julkishallinnosta, merkittävästä työmarkkinoiden epätasapainosta ja investointeja huonosti tukevasta toimintaympäristöstä.

10.Kosovossa EU:hun liittyvät uudistukset hidastuivat vuoden 2017 pitkittyneen vaalikauden ja parlamentin työhön vaikuttaneen haastavan sisäisen poliittisen tilanteen takia. Poliittisten toimijoiden on aloitettava uudelleen rakentava vuoropuhelu, jonka tärkein foorumi on parlamentti. Uuden hallituksen ja parlamentin pitäisi edistää uudistuksia ensisijaisena asiana ja luoda yhteisymmärrystä Kosovon kannalta keskeisistä strategisista kysymyksistä. Vakautus- ja assosiaatiosopimuksen ja siihen liittyvän eurooppalaisen uudistusohjelman täytäntöönpanoa pitäisi nopeuttaa. Talouden alalla on edistytty, erityisesti liiketoimintaympäristön parantamisessa. Toimenpiteisiin pitäisi kuitenkin ryhtyä laajalle levinneen epävirallisen talouden ja korkean työttömyyden torjumiseksi. Kosovon pohjoisosan tilanne on edelleen erityisen haastava. Hiljattain ratifioitu rajasopimus Montenegron kanssa on merkittävä osoitus hyvistä naapuruussuhteista ja ratkaiseva askel kohti viisumipakon poistamista. Komissio arvioi Kosovon toimia järjestäytyneen rikollisuuden ja korruption torjunnassa.

Kosovon parlamentin 43 jäsenen yritys kumota erityisjaostoista ja erikoissyyttäjänvirastosta annettu laki joulukuussa 2017 on herättänyt vakavaa huolta. On erittäin tärkeää, että Kosovo täyttää täysimääräisesti erityisjaostoja ja erikoissyyttäjänvirastoa koskevat kansainväliset velvoitteensa. Kyseiset elimet on perustettu tutkimaan kansainvälisiä rikoksia, joiden on väitetty tapahtuneen Kosovon konfliktin yhteydessä.

Kosovon on syvennettävä huomattavasti sitoutumista Serbian kanssa käymäänsä vuoropuheluun muun muassa panemalla täytäntöön kaikki sopimukset ja erityisesti serbialaisenemmistöisten kuntien liittoa/yhteisöä koskeva sopimus. Hallintoryhmän 4. huhtikuuta aloittamaa työtä on tehostettava noudattaen Brysselissä vuosina 2013 ja 2015 tehtyjä sopimuksia täysimääräisesti.



IV. LIITTEET

1. Yhteenveto raporttien 4 havainnoista

2. Tilastoliitteet

(1)

  COM(2018) 65 final.

(2)

  https://ec.europa.eu/commission/sites/beta -political/files/roadmap-factsheet-tallinn_en.pdf

(3)

* Tämä nimitys ei vaikuta asemaa koskeviin kantoihin, ja se on YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman 1244/1999 ja Kansainvälisen tuomioistuimen Kosovon itsenäisyysjulistuksesta antaman lausunnon mukainen.

(4)

Viittaus komission yksiköiden valmisteluasiakirjojen numeroihin.

Top

Strasbourg 17.4.2018

COM(2018) 450 final

LIITTEET

asiakirjaan

KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE JA ALUEIDEN KOMITEALLE

Vuoden 2018 tiedonanto EU:n laajentumispolitiikasta

{SWD(2018) 150 final}
{SWD(2018) 151 final}
{SWD(2018) 152 final}
{SWD(2018) 153 final}
{SWD(2018) 154 final}
{SWD(2018) 155 final}
{SWD(2018) 156 final}


Liite 1 – Yhteenveto raporttien havainnoista

Turkki

Poikkeustila, joka julistettiin 15. heinäkuuta 2016 tapahtuneen vallankaappausyrityksen jälkeen, on edelleen voimassa. Sillä on tarkoitus hajottaa Gülen-liike, jonka Turkin viranomaiset ovat nimenneet vallankaappausyrityksestä vastuussa olevaksi terroristijärjestöksi, sekä tukea terrorismin torjuntaa Turkissa tapahtuneiden toistuvien terrori-iskujen vuoksi.

EU, joka tuomitsi vallankaappausyrityksen välittömästi ja jyrkästi, toisti antavansa täyden tukensa Turkin demokraattisille instituutioille ja tunnusti Turkin perustellun tarpeen toteuttaa ripeitä ja oikeasuhteisia toimia näin vakavan uhan edessä. Vallankaappausyrityksen jälkeen poikkeustilan aikana toteutettujen toimenpiteiden, kuten massairtisanomisten, -pidätysten ja ‑vangitsemisten, laajuus, kollektiivinen luonne ja suhteettomuus aiheuttavat kuitenkin edelleen vakavaa huolta. Turkin olisi kumottava poikkeustila viipymättä.

Poikkeustilan nojalla tähän asti annetuissa 31 asetuksessa on vakavia puutteita. Niitä ei ole alistettu tosiasialliseen ja huolelliseen parlamentaariseen valvontaan. Näin ollen asetusten laillisuutta ei pitkään ole pystytty tutkimaan, eikä Turkin perustuslakituomioistuin ole vielä antanut päätöstä mistään niistä. Poikkeustila-asetuksilla on rajoitettu erityisesti tiettyjä kansalais- ja poliittisia oikeuksia, kuten sananvapautta, kokoontumisvapautta ja menettelyllisiä oikeuksia. Niillä myös muutettiin keskeisiä säädöksiä, joilla on vaikutusta vielä poikkeustilan kumoamisen jälkeenkin.

Poikkeustilan julistamisen jälkeen yli 150 000 henkilöä otettiin säilöön, 78 000 henkilöä pidätettiin ja yli 110 000 virkamiestä erotettiin. Näistä virkamiehistä noin 40 000 on viranomaisten mukaan palautettu virkaansa, ja noin 3 600 virkamiehen osalta tämä tapahtui asetuksella.

Poikkeustilan valituslautakunta aloitti toimintansa ja on saanut kaikkiaan noin 107 000 valitusta. Lautakunta aloitti päätösten tekemisen vasta joulukuussa 2017, ja se on toistaiseksi tarjonnut oikeussuojakeinoja vain harvoille hakijoille. Sen päätöksiin voidaan soveltaa oikeudellista valvontaa. Lautakunta ei vielä ole kehittynyt tehokkaaksi ja avoimeksi oikeussuojakeinoksi niille, jotka ovat perusteettomasti kärsineet poikkeustilan nojalla toteutetuista toimenpiteistä.

Valituslautakunnan lisäksi useat valitettavat ennakkopäätökset ovat heikentäneet entisestään Turkin valmiuksia varmistaa tehokkaat kansalliset oikeussuojakeinot Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen tarkoittamassa mielessä. Yhdessä tapauksessa alemman oikeusasteen tuomioistuin kieltäytyi noudattamasta perustuslakituomioistuimen eräässä symbolisessa asiassa tekemää päätöstä, ja toisessa tapauksessa alemman oikeusasteen tuomioistuin noudatti lopulta perustuslakituomioistuimen yhden vastaajan osalta tekemää päätöstä. Useita tunnettujen vastaajien, muun muassa ihmisoikeusaktivistien, hyväksi annettuja tuomioita on kumottu nopeasti toisessa tai joskus jopa samassa tuomioistuimessa, joissain tapauksissa toimeenpanevien elinten esittämien huomautusten jälkeen.

Turkki ei vielä ole reagoinut Euroopan neuvoston ja sen elinten keskeisiin suosituksiin. Väärinkäytössyytökset on tutkittava läpinäkyvillä menetelmillä kaikissa tapauksissa. Yksilö voidaan asettaa rikosoikeudelliseen vastuuseen ainoastaan kunnioittaen täysimääräisesti vallanjakoperiaatetta, oikeuslaitoksen riippumattomuutta ja yksilön oikeutta tehokkaisiin oikeussuojakeinoihin. Turkin olisi kumottava poikkeustila viipymättä.

Huhtikuussa 2017 Turkki järjesti kansanäänestyksen, jossa hyväksyttiin niukalla enemmistöllä perustuslain muutokset, joilla otettiin käyttöön presidenttijohtoinen järjestelmä. Venetsian komissio arvioi, että muutoksilta puuttui riittävä valvonta ja että ne vaaransivat toimeenpano- ja tuomiovallan välisen vallanjaon. Itse kansanäänestys herätti vakavaa huolta poikkeustilan yleisistä kielteisistä vaikutuksista ja kampanjoiden vastapuolien ”epätasapuolisista toimintaedellytyksistä” ja heikensi vaalien rehellisyyden takeita.

Poikkeustilan nojalla parlamentin keskeistä tehtävää lainsäätäjänä rajoitettiin, kun hallitus turvautui ”lainvoimaisiin” poikkeustila-asetuksiin myös sellaisten kysymysten sääntelyssä, jotka olisi pitänyt käsitellä tavallista lainsäätämisjärjestystä noudattaen. Turkin poliittisten kiistojen kärjistymisen takia tila poliittisten puolueiden vuoropuhelulle parlamentissa kapeni entisestään. Toukokuussa 2016 toteutetun parlamentin jäsenten syytesuojan kertaluonteisen kumoamisen jälkeen monia oppositiopuolue HDP:n lainsäätäjiä on pidätetty, ja kymmenen heistä menetti paikkansa parlamentissa.

Presidentin valta suhteessa toimeenpaneviin elimiin kasvoi, kun useita valtaoikeuksia oli siirretty poikkeustila-asetuksilla presidentille. Edunvalvojien nimittäminen korvaamaan kunnanhallitusten jäseniä ja vaaleilla valittuja jäseniä johti paikallisen demokratian huomattavaan heikkenemiseen.

Kansalaisyhteiskuntaan kohdistuva paine kasvoi erityisesti aktivistien, muun muassa ihmisoikeuksien puolustajien, lukuisten pidätysten sekä mielenosoitusten ja muunlaisten kokoontumisten toistuvan kieltämisen vuoksi, mikä kavensi nopeasti perusoikeuksia ja -vapauksia. Monien oikeuksia puolustavien järjestöjen toiminta kiellettiin osana poikkeustilan nojalla toteutettuja toimenpiteitä, ja takavarikkoja vastaan ei ole ollut käytettävissä tehokkaita oikeussuojakeinoja.

Hallitus uudisti siviili- ja sotilasalan suhteita säätelevän oikeuskehyksen ja lisäsi huomattavasti toimeenpanevien elinten valtaa asevoimiin vahvistaen näin siviilivalvontaa. Osana perustuslain muutoksia ylemmät sotaoikeudet käytännössä lakkautettiin. Asevoimilla ja tiedustelupalveluilla ei edelleenkään ole riittävää vastuuvelvollisuutta parlamentissa.

Kaakkois-Turkin tilanne on ollut edelleen yksi maan polttavimmista haasteista. Turvallisuustilanteen heikkeneminen on osittain siirtynyt maaseutualueille. Hallituksen lupaus jatkaa turvallisuusoperaatioita Kurdistanin työväenpuolueen (PKK) – joka kuuluu edelleen EU:n luetteloon terroritekoihin osallistuneista henkilöistä, ryhmistä ja yhteisöistä – toistuvien väkivallantekojen vuoksi säilyi alueen tilannetta vahvasti määrittävänä tekijänä. Vaikka hallituksella on perusteltu oikeus torjua terrorismia, sen vastuulla on myös varmistaa, että tämä tapahtuu oikeusvaltioperiaatetta, ihmisoikeuksia ja perusvapauksia kunnioittaen. Terrorismin vastaisten toimenpiteiden on oltava oikeasuhteisia. Hallituksen investointisuunnitelma maan kaakkoisosan vahingoittuneiden alueiden jälleenrakentamiseksi on johtanut siihen, että tuhansien asuntojen rakentaminen on käynnissä, mutta vain muutamat maan sisällä siirtymään joutuneet henkilöt ovat toistaiseksi saaneet korvauksia. Kehitystä rauhanomaisen ja kestävän ratkaisun syntymiseen tarvittavan uskottavan poliittisen prosessin palauttamiseksi ei ole tapahtunut.

Turkki on kohtuullisen valmistautunut julkishallinnon uudistamiseen, ja se on vahvasti sitoutunut avoimempaan hallintoon ja sähköisiin viranomaispalveluihin. Sitä vastoin julkisten palveluiden ja henkilöstöhallinnon alalla sekä hallinnon vastuuvelvollisuuden alalla on tapahtunut merkittävää taantumista hallinto- ja korvauksenhakuoikeuden käytön suhteen. Laajoja irtisanomisia varten on yhä luotava avoin ja tehokas oikeussuojakeino.

Turkin oikeuslaitos on valmisteluissa alkuvaiheessa. Taantuminen oli merkittävää myös kuluneena vuonna, erityisesti oikeuslaitoksen riippumattomuuden osalta. Turkin tuomarien ja syyttäjien neuvostoa koskevat perustuslain muutokset tulivat voimaan ja heikensivät entisestään sen riippumattomuutta toimeenpanovallasta. Tuomarien ja syyttäjien neuvosto osallistui edelleen laajoihin tuomarien ja syyttäjien erottamisiin ja siirtoihin. Tuomarien ja syyttäjien objektiivisten, ansioihin perustuvien, yhdenmukaisten ja ennalta määritettyjen rekrytointi- ja ylennysperusteiden puuttumiseen liittyvien ongelmien ratkaisemiseksi ei tehty mitään.

Turkki on valmistautunut jossain määrin korruption torjuntaan, jossa ei ole tapahtunut edistystä. Oikeudellinen ja institutionaalinen kehys on mukautettava paremmin kansainvälisiin normeihin, ja se mahdollistaa edelleen toimeenpanevien elinten sopimattoman vaikuttamisen tutkintaan ja syytetoimiin paljon julkisuutta saaneissa korruptiotapauksissa. Turkin tulokset korruptiotapausten tutkinnan, syytetoimien ja tuomioiden alalla ovat yhä heikkoja, varsinkin korkean tason korruptiotapausten osalta. Julkisten elinten työskentelyn vastuuvelvollisuuden ja avoimuuden lisäämisessä ei edistytty. Korruption päättäväinen torjunta edellyttää laajaa puolueiden välistä poliittista konsensusta ja vahvaa poliittista tahtoa. Turkin on yhä toteutettava jatkotoimia lähes kaikkien Euroopan neuvoston lahjonnan vastaisen valtioiden ryhmän suositusten suhteen. Korruptio on edelleen useille aloille levinnyt vakava ongelma. Myös korruptioindeksi on yhä korkea.

Järjestäytyneen rikollisuuden torjuntaan Turkki on valmistautunut jossain määrin, ja uuden strategian hyväksymisessä ja institutionaalisten valmiuksien lisäämisessä on tapahtunut jonkin verran edistymistä. Turkin on parannettava verkkorikollisuutta, omaisuuden menetetyksi tuomitsemista ja todistajien suojelua koskevaa lainsäädäntöään. Tietosuojalainsäädäntö on käytössä, mutta se ei vielä vastaa eurooppalaisia normeja. Talousrikostutkintaa tehdään edelleen liian vähän. Omaisuuden jäädyttämistä turvaamistoimenpiteenä käytetään harvoin, ja menetetyksi tuomitun omaisuuden määrä on vähäinen. Terrorismin torjunnassa on käytössä terrorismin rahoitusta koskeva kattava oikeudellinen kehys. Sekä rikoslainsäädäntö että terrorismin vastainen lainsäädäntö on mukautettava Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen oikeuskäytäntöön. Suhteellisuusperiaatetta on noudatettava käytännössä.

Turkki saavutti hyvää edistystä muuttoliike- ja turvapaikkapolitiikan alalla ja sitoutui edelleen muuttovirtojen tehokkaasta hallinnasta Välimeren itäisellä reitillä maaliskuussa 2016 annetun EU:n ja Turkin julkilausuman täytäntöönpanoon. Viisumivapautta koskevan etenemissuunnitelman täytäntöönpanon osalta Turkki toimitti helmikuun alussa komissiolle työsuunnitelman, jossa esitettiin, miten Turkki aikoo täyttä seitsemän jäljellä olevaa viisumivapauden välitavoitetta. Komissio arvioi Turkin ehdotuksia, ja jatkossa turkkilaisia osapuolia kuullaan lisää.

Turkin oikeudellinen kehys sisältää ihmisoikeuksien ja perusvapauksien kunnioittamista koskevat yleiset takeet, joita on kuitenkin edelleen kyseenalaistettu ja heikennetty useilla poikkeustila-asetuksilla. Sananvapauden vakava taantuminen jatkui, ja tällä alalla Turkki on valmistautumisessa alkuvaiheessa. Poikkeustilan nojalla toteutettujen toimien soveltamisalaa on ajan mittaan laajennettu koskemaan monia kriittisiä ääniä muun muassa tiedotusvälineissä ja tiedemaailmassa suhteellisuusperiaatteen vastaisesti. Rikosoikeudelliset menettelyt toimittajia (yli 150 toimittajaa on edelleen pidätettynä), ihmisoikeusaktivisteja, kirjoittajia ja sosiaalisen median käyttäjiä vastaan, lehdistökorttien peruuttaminen sekä monien mediatalojen sulkeminen ja hallituksen nimittämien edunvalvojien asettaminen hallinnoimaan niitä ovat vakava huolenaihe, ja ne perustuvat useimmiten lainsäädännön ja erityisesti kansallista turvallisuutta ja terrorismin torjuntaa koskevien säännösten valikoivaan ja mielivaltaiseen soveltamiseen. Toimeenpanevat elimet voivat internetistä annetun lain ja yleisen oikeudellisen kehyksen nojalla edelleen estää pääsyn verkkosisältöön ilman tuomioistuimen määräystä kohtuuttoman monin perustein. Myös kokoontumisvapauden, yhdistymisvapauden, menettelyllisten oikeuksien ja omistusoikeuksien aloilla tapahtui vakavaa taantumista. Kokoontumisvapautta rajoitetaan edelleen liian paljon niin lainsäädännössä kuin käytännössäkin. Poikkeustilan nojalla hyväksytyillä toimenpiteillä myös poistettiin keskeisiä takeita, joilla pidätettyjä suojeltiin väärinkäytöksiltä, mikä lisäsi rankaisemattomuuden riskiä toimintaympäristössä, jossa väitteet kaltoinkohtelusta ja kidutuksesta ovat lisääntyneet. Poikkeustila-asetuksilla otettiin käyttöön menettelyllisiä oikeuksia, myös oikeutta puolustukseen, koskevia lisärajoituksia. Oikeuksien toteutumista haittaa ihmisoikeuksista ja perusvapauksista vastaavien julkisten toimielinten hajanaisuus ja tehtävien rajoittaminen toimintaympäristössä, jossa oikeuslaitoksen riippumattomuus on heikentynyt. Äärimmäinen köyhyys ja perustarvikkeiden puute ovat edelleen yleisiä Turkin romanien keskuudessa. Kaikkein haavoittuvimpien väestöryhmien ja vähemmistöihin kuuluvien henkilöiden oikeudet olisi turvattava riittävällä tavalla. Sukupuoleen perustuva väkivalta, syrjintä, vihapuhe vähemmistöjä vastaan, viharikokset sekä homojen, lesbojen, biseksuaalien, transihmisten ja intersukupuolisten ihmisoikeuksien loukkaaminen ovat edelleen vakava huolenaihe.

Turkki ilmaisi tukevansa Kyproksen kysymyksen ratkaisemiseksi kummankin yhteisön johtajien kesken käytäviä neuvotteluja sekä YK:n pääsihteerin ja tämän erityisneuvonantajan ponnisteluja. Kyprosta käsitelleessä konferenssissa, joka kokoontui Genevessä tammikuussa 2017 ja Crans-Montanassa heinäkuussa 2017, ei saatu aikaan sopimusta. Turkki ei ole edelleenkään täyttänyt velvollisuuttaan panna assosiaatiosopimuksen lisäpöytäkirja täytäntöön täysimääräisesti ja syrjimättömästi, eikä se ole poistanut tavaroiden vapaan liikkuvuuden kaikkia esteitä, joihin kuuluvat suoriin liikenneyhteyksiin Kyproksen kanssa kohdistuvat rajoitukset. Kahdenvälisten suhteiden normalisointi Kyproksen tasavallan kanssa ei ole edistynyt. Euroopan unionin neuvoston antamat ja Eurooppa-neuvoston joulukuussa 2006 vahvistamat päätelmät Turkista pysyvät voimassa. Niiden mukaan kahdeksaa neuvottelulukua 1 , jotka koskevat Kyproksen tasavaltaan kohdistuvia Turkin soveltamia rajoituksia, ei avata eikä yhtään neuvottelulukua suljeta toistaiseksi ennen kuin komissiolta on saatu vahvistus, että Turkki on pannut assosiaatiosopimuksen lisäpöytäkirjan täysimääräisesti täytäntöön.

Kreikan ja Bulgarian kanssa tehtävä muuttoliikettä koskeva yhteistyö tehostui edelleen. Jännitteet Egeanmerellä ja itäisellä Välimerellä eivät kuitenkaan edistäneet hyviä naapuruussuhteita vaan heikensivät alueellista vakautta ja turvallisuutta. Kahdenväliset suhteet useisiin yksittäisiin EU:n jäsenvaltioihin huononivat, ja niissä käytettiin välillä loukkaavaa retoriikkaa, jota ei voida hyväksyä. Eurooppa-neuvosto tuomitsi maaliskuussa 2018 jyrkästi Turkin jatkuvat laittomat toimet itäisellä Välimerellä ja Egeanmerellä ja palautti mieleen Turkin velvoitteen kunnioittaa kansainvälistä oikeutta ja hyviä naapuruussuhteita sekä normalisoida suhteet kaikkiin EU:n jäsenvaltioihin. Eurooppa-neuvosto ilmaisi myös vakavan huolensa EU:n kansalaisten, muun muassa kahden kreikkalaisen sotilaan, jatkuvasta pidätettynä pitämisestä Turkissa, ja kehotti ratkaisemaan nämä kysymykset nopeasti ja myönteisesti jäsenvaltioiden kanssa käytävällä vuoropuhelulla.

Turkin on sitouduttava yksiselitteisesti hyviin naapuruussuhteisiin, kansainvälisiin sopimuksiin ja kiistojen rauhanomaiseen ratkaisemiseen YK:n peruskirjan mukaisesti ja tarvittaessa Kansainväliseen tuomioistuimeen turvautuen. Tässä yhteydessä EU on ilmaissut toistamiseen olevansa erittäin huolestunut ja kehottanut Turkkia välttämään kaikenlaista uhkailua tai toimintaa jäsenvaltioita vastaan tai kiistanaiheita tai toimia, jotka voisivat vahingoittaa hyviä naapuruussuhteita ja haitata riitojen rauhanomaista ratkaisua.

Jäsenyyden taloudellisia arviointiperusteita tarkasteltaessa voidaan todeta, että talouden suhteen valmistelut ovat pitkällä ja että Turkkia voidaan pitää toimivana markkinataloutena. Hallituksen elvytystoimenpiteiden tukemana talous elpyi vuoden 2016 vallankaappausyrityksen jälkeen tapahtuneesta supistumisesta ja kasvoi vahvasti vuonna 2017. Suureen kasvuun liittyy kuitenkin huomattavaa makrotalouden epätasapainoa. Vaihtotaseen alijäämä on edelleen suuri, ja se kasvoi vuoden 2017 loppua kohti, mikä teki Turkista riippuvaisen pääomavirroista ja haavoittuvan ulkoisille häiriöille. Inflaatioaste nousi kaksinumeroiseksi (11,1 prosenttia) vuonna 2017, ja Turkin liiran arvon aleneminen jatkui, mikä korosti huolta siitä, missä määrin rahapolitiikan päättäjät ovat sitoutuneet hintavakauteen. Turkin taloudelle oli edelleen tunnusomaista laaja epävirallisuus. Kaiken kaikkiaan tällä alalla tapahtui taantumista. Taipumus lisätä valtion valvontaa talouden alalla samoin kuin yrityksiin, liikemiehiin sekä poliittisiin vastustajiin ja heidän yrityksiinsä kohdennetut toimet vahingoittivat liiketoimintaympäristöä.

Turkki on saavuttanut jonkin verran edistystä, ja se on hyvin valmistautunut selviytymään kilpailupaineista ja markkinavoimista EU:ssa. Turkki on integroitunut hyvin EU:n markkinoihin sekä kaupan että investointien osalta. Energia-alalla, etenkin kaasumarkkinoilla, sekä tutkimus- ja kehittämismenojen lisäämisessä tapahtui jonkin verran edistystä. Koulutuksen laatuun liittyi kuitenkin edelleen merkittäviä ongelmia. Valtiontukien avoimuuden parantamisessa ei tapahtunut edistystä.

Mitä tulee kykyyn selviytyä jäsenyysvelvoitteista, Turkki on jatkanut lainsäädäntönsä mukauttamista EU:n säännöstöön, joskin hitaasti. Taantumista on tapahtunut myös useissa tietoyhteiskuntaan, sosiaalipolitiikkaan ja työllisyyteen sekä ulkosuhteisiin liittyvissä keskeisissä seikoissa. Turkin valmistelut ovat pitkällä yhtiöoikeuden, Euroopan laajuisten verkkojen sekä tieteen ja tutkimuksen aloilla, ja se on valmistautunut hyvin tavaroiden vapaan liikkuvuuden, immateriaalioikeuksien, rahoituspalvelujen, yritys- ja teollisuuspolitiikan, kuluttajien ja terveyden suojelun, tulliliiton ja varainhoidon valvonnan aloilla. Julkisten hankintojen suhteen Turkki on valmistautunut vain kohtuullisesti, koska alan lainsäädännön lähentämisessä on edelleen merkittäviä puutteita. Myös tilastojen ja liikennepolitiikan suhteen maa on valmistautunut kohtuullisesti, mutta merkittäviä lisätoimia tarvitaan kautta linjan. Turkki on valmistautunut ainoastaan jossain määrin ympäristön ja ilmastonmuutoksen aloilla, joilla tarvitaan kunnianhimoisempaa ja paremmin koordinoitua politiikkaa. Kaikilla aloilla on kiinnitettävä enemmän huomiota lainsäädännön noudattamisen valvontaan, ja monilla aloilla lainsäädännön lähentämisessä EU:n säännöstöön tarvitaan vielä merkittäviä edistysaskelia.

Montenegro

Poliittisten arviointiperusteiden osalta raportointijaksolle on ollut tunnusomaista heikko luottamus vaalijärjestelmään ja koko opposition pitkä parlamentin toiminnan boikotti lokakuussa 2016 järjestetyistä parlamenttivaaleista lähtien. Parlamentissa käytävän poliittisen keskustelun palauttaminen on kaikkien poliittisten toimijoiden vastuulla. Osa oppositiosta palasi parlamenttiin joulukuussa 2017, mutta tämä boikotin osittainen loppuminen ei vielä ole johtanut parlamentaarisen vuoropuhelun ja valvonnan parantumiseen. Kansalliselle politiikalle on edelleen tunnusomaista sirpaloituneisuus, vastakkainasettelut ja poliittisen vuoropuhelun puute erityisesti demokraattisissa instituutioissa.

Parlamentin lainsäädäntövalmiuksia ja toimeenpanevien elinten valvontaa on lisättävä edelleen. Parlamentti käsittelee yhä valtion tilintarkastusviraston tarkastushavaintoja niukasti, ja tärkeiden toimintalinjojen ja lainsäädännön täytäntöönpanosta ei keskustella eikä raportoida. Parlamentti hyväksyi joulukuussa 2017 ilman asianmukaista julkista kuulemista joukon lakeja, joilla vastataan vain osittain Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön demokraattisten instituutioiden ja ihmisoikeuksien toimiston suosituksiin. Olisi harkittava vaalijärjestelmän kattavaa uudistusta. Raportointiajanjaksolla järjestettiin kahdeksat paikallisvaalit. Paikallisvaaleja ei järjestetä samana päivänä koko maassa, vaan liukuvasti; tästä syystä poliittiselle toimintaympäristölle on tunnusomaista vaalien pitkittynyt ja erittäin henkilöitynyt ilmapiiri. Vaalisyklin vuoksi vaalien tarkkailu on vaikeaa etenkin kansainvälisille tarkkailijoille, ja tämä jättää runsaasti tilaa väitteille sääntöjenvastaisuuksista, joita ei voida arvioida riippumattomasti. Julkisten varojen puoluepoliittisiin tarkoituksiin vuonna 2012 tapahtuneen väitetyn väärinkäytön (nk. äänitallenneasia) poliittisissa ja oikeudellisissa jatkotoimissa ei tapahtunut uutta kehitystä.

Hallinnon osalta on tarpeen vahvistaa avoimuutta, sidosryhmien osallistumista ja hallinnon kykyä toteuttaa uudistuksia. Poliittisen päätöksentekojärjestelmän johdonmukaisuus olisi varmistettava koordinoidulla politiikan kehittämisellä. Mekanismit, joilla hallitus kuulee kansalaisyhteiskunnan järjestöjä, ovat olemassa, mutta niille tarvitaan selvät säännöt, ja molempien osapuolten on osallistuttava niiden toimintaan.

Montenegro on valmistautunut kohtuullisesti julkishallintonsa uudistamiseen. Hyvää edistystä on saavutettu erityisesti hyväksymällä virkamiehiä ja valtion työntekijöitä sekä paikallista itsehallintoa koskevia uusia lakeja, joilla pyritään ottamaan käyttöön ansioihin perustuva rekrytointi koko julkishallinnossa. Tarvitaan kuitenkin yhä voimakasta poliittista tahtoa, jotta voidaan tehokkaasti puuttua julkishallinnon politisoitumiseen ja optimoida valtionhallinnon koko sekä varmistaa uudistusten tehokas täytäntöönpano ja taloudellinen kestävyys.

Montenegron oikeuslaitos on kohtuullisesti valmistautunut, ja jonkin verran edistystä on tapahtunut. Oikeuslaitosta koskevaa lainsäädäntökehystä, jolla pyritään lisäämään sen riippumattomuutta ja ammattimaisuutta, ei vielä ole pantu täysimääräisesti täytäntöön. Institutionaalisia valmiuksia on vahvistettu.

Korruption torjuntaan Montenegro on valmistautunut jossain määrin. Vaikka jonkin verran edistystä on tapahtunut, korruptiota esiintyy useilla aloilla, ja se aiheuttaa edelleen huolta. Instituutioiden toimintavalmiudet ovat parantuneet; kaikilla instituutioilla pitäisi kuitenkin olla proaktiivisempi asenne. Korruptiontorjuntaviraston uskottavuuteen, riippumattomuuteen ja priorisointiin liittyviin ongelmiin on puututtava. Talousrikosten tutkintaa sekä omaisuuden takavarikointia ja menetetyksi tuomitsemista on yhä lisättävä. Korkean tason korruptiotapausten tutkinnassa, syytetoimissa ja lopullisissa tuomioissa on saavutettu alustavia tuloksia, mutta niitä on lujitettava edelleen. Lisää tuloksia onnistuneesta rikostutkinnasta ja tuomioista on mahdollista saada vain toimintaympäristössä, jossa riippumattomat instituutiot on suojattu sopimattomalta vaikuttamiselta ja niitä kannustetaan käyttämään valtuuksiaan täysimittaisesti.

Järjestäytyneen rikollisuuden torjunnan alalla on saavutettu alustavia tuloksia maahanmuuttajien salakuljetuksen ja huumekaupan torjunnassa. Vakuuttavan näytön aikaan saamiseksi tarvitaan kuitenkin lisätuloksia erityisesti rahanpesun ja ihmiskaupan torjunnassa.

Perusoikeuksien alalla Montenegro mukautti lainsäädäntöään edelleen EU:n normeihin. Erityisesti oikeusasiamiehen viraston työ on parantunut, mutta lisätoimia tarvitaan yhä institutionaalisen kehyksen vahvistamiseksi ja ihmisoikeuksien suojelemiseksi tehokkaasti. Syrjinnän vastaisen lainsäädännön suhteen saavutetun edistyksen jälkeen Montenegron on nyt varmistettava, että käytössä on riittävät institutionaaliset mekanismit haavoittuvassa asemassa olevien ryhmien suojelemiseksi syrjinnältä. Lainsäädännön täytäntöönpano on edelleen heikkoa, ja ihmisoikeuksiin liittyviä institutionaalisia valmiuksia on lisättävä. Romanivähemmistö 2 on edelleen kaikkein heikoimmassa asemassa oleva ja eniten syrjitty yhteisö. Sukupuoleen perustuva ja lapsiin kohdistuva väkivalta on Montenegrossa edelleen vakava ongelma.

Montenegro on valmistautunut jossain määrin sananvapauden alalla, mutta raportointijakson aikana ei saavutettu edistystä. Toimittajiin kohdistunutta väkivaltaa koskevien vanhojen tapausten tutkinnassa ei ole tapahtunut mainittavaa edistystä. Viimeaikainen poliittinen puuttuminen kansallisen yleisradioneuvoston ja sähköisen viestinnän viraston toimintaan aiheuttavat vakavaa huolta. Tiedotusvälineiden toimintaympäristö on hyvin polarisoitunut, ja vapaiden tiedotusvälineiden tehtävän ymmärtämisessä on edelleen vaikeuksia. Kunnianloukkaustapausten määrä on edelleen korkea, mikä johtuu myös itsesääntelymekanismien heikkoudesta.

Montenegro oli edelleen rakentavasti sitoutunut kahdenvälisiin suhteisiin muiden laajentumismaiden ja naapureina olevien EU:n jäsenvaltioiden kanssa ja osallistui aktiivisesti alueelliseen yhteistyöhön.

Jäsenyyden taloudellisia arviointiperusteita tarkasteltaessa voidaan todeta, että Montenegro on saavuttanut jonkin verran edistystä ja on kohtuullisesti valmistautunut toimivan markkinatalouden luomiseen. Makrotalouden ja julkisen talouden vakautta vahvistettiin, mutta lisätoimia tarvitaan sitkeiden haasteiden, erityisesti suuren julkisen velan, ratkaisemiseksi. Talous on kasvanut keskeytymättä vuodesta 2013, ja inflaatio on ollut matalaa tai kohtuullista. Rahoitusala on parantanut vakavaraisuuttaan ja maksuvalmiuttaan. Vientipohjaa on kuitenkin laajennettava ja sen laatua parannettava kauppavajeen pienentämiseksi. Puutteet oikeusvaltion toteutumisessa, kuten epävirallisen talouden aiheuttama vilpillinen kilpailu, vaikuttavat kielteisesti liiketoimintaympäristöön. Työmarkkinoilla tapahtuu rakennemuutoksia, jotka näkyvät alhaisena työmarkkinoille osallistumisena ja korkeina työttömyysasteina.

Montenegro on saavuttanut jonkin verran edistystä ja se on kohtuullisesti valmistautunut, mitä tulee selviytymiseen kilpailupaineista ja markkinavoimista EU:ssa. Keskeisen infrastruktuurin rakentaminen useilla aloilla sekä inhimillisen pääoman kehittäminen luovat pohjan kilpailukyvyn parantamiselle. Koulutusuudistus on käynnissä, mutta osaamisen kysynnän ja tarjonnan epäsuhdan ratkaisemiseksi tarvitaan lisätoimia. Pk-yrityksillä on edelleen lukuisia haasteita, kuten rahoituksen saatavuus ja sääntelyn monimutkaisuus. Paikallisten yritysten kokonaisvientitulosten parantamiseksi tarvitaan yhä lisätoimia.

Mitä tulee Montenegron kykyyn selviytyä jäsenyysvelvoitteista, lainsäädännön yhdenmukaistamisen ja unionin säännöstön täytäntöönpanon valmistelun eteen on tehty paljon työtä useimmilla aloilla. Montenegro on hyvin valmistautunut yhtiöoikeuden sekä ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikan kaltaisilla aloilla. Se on valmistautunut kohtuullisesti useissa neuvotteluluvuissa, joita ovat esimerkiksi tavaroiden vapaa liikkuvuus, maatalous, elintarviketurvallisuus sekä eläinlääkintä- ja kasvinsuojelupolitiikka. Montenegron valmistelut ovat alkuvaiheessa kalastusta sekä varainhoitoa ja talousarviota koskevien säännösten alalla, ja se on valmistautunut jossain määrin ympäristön ja ilmastonmuutoksen, tilastojen, sosiaalipolitiikan ja työllisyyden aloilla. Yhtiöoikeuden, maatalouden ja maaseudun kehittämisen, elintarviketurvallisuuden sekä eläinlääkintä- ja kasvinsuojelupolitiikan aloilla on saavutettu hyvää edistystä. Julkisten hankintojen alalla on tapahtunut taantumista. Montenegron olisi jatkossa keskityttävä erityisesti kilpailupolitiikkaan, ympäristöön ja ilmastonmuutokseen sekä julkisiin hankintoihin. Hallinnollisten valmiuksien vahvistaminen unionin säännöstön soveltamisen varmistamiseksi on Montenegrolle edelleen merkittävä haaste. Montenegro on jatkanut lainsäädäntönsä mukauttamista kaikkiin EU:n yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa koskeviin kantoihin ja julkilausumiin.

Vaikka Montenegro on tähän asti pysynyt EU:hun suuntautuvan Länsi-Balkanin muuttoreitin ulkopuolella, sen alueelle tulleiden maahanmuuttajien/turvapaikanhakijoiden määrä kasvoi, ja sen on tästä syystä vahvistettava valmiuksiaan selviytyä muuttoliikkeeseen liittyvän paineen äkillisistä nousuista. Montenegro saavutti lisäedistystä etenkin muuttoliikkeeseen liittyvän oikeudellisen kehyksen osalta. Vaikka Montenegron valmiudet käsitellä turvapaikkahakemuksia ovat tähän asti olleet riittävät, sille voivat nyt asettaa haasteita i) turvapaikanhakijoiden määrän lisääntyminen ja heidän oleskeluaikansa pidentyminen, mikä joskus johtuu pitkistä muutoksenhakumenettelyistä, ja ii) EU:n normeihin mukautettujen vaativampien turvapaikkamenettelyjen käyttöönotto. Tässä yhteydessä Montenegron on otettava käyttöön EU:n säännöstön mukainen laittomien siirtolaisten palautusmekanismi ja mukautettava viisumipolitiikkansa asteittain EU:n viisumipolitiikkaan. Montenegron olisi avattava lisää vaatimukset täyttäviä vastaanottoyksikköjä ja parannettava kaikkien yksiköiden hallinnointia. Montenegro jatkoi viisumilainsäädäntönsä mukauttamista EU:n säännöstöön sen jälkeen, kun Schengenin toimintasuunnitelma hyväksyttiin helmikuussa 2017.

Serbia

Poliittisten arviointiperusteiden osalta voidaan todeta, että Serbiassa järjestettiin presidentinvaalit huhtikuussa 2017. Kansainväliset tarkkailijat totesivat, että äänestäjillä oli vaaleissa aito mahdollisuus valita eri ehdokkaiden välillä, mutta useat tekijät vääristivät toimintaedellytyksiä. Kansainvälisten tarkkailijoiden muun muassa vaaliprosessin avoimuutta ja lahjomattomuutta vaalikampanjan aikana koskevat suositukset on toteutettava täysimittaisesti.

Sen jälkeen, kun pääministeri Vučić oli eronnut tultuaan valituksi presidentiksi, Ana Brnabićin johtama uusi hallitus astui virkaan kesäkuussa 2017. Serbian pääministeriksi valittiin ensi kertaa nainen. Parlamentti ei edelleenkään harjoita toimeenpanovallan tehokasta valvontaa. Lainsäädännän avoimuutta, osallistavuutta ja laatua on lisättävä ja puolueiden välistä vuoropuhelua parannettava. Kiireellisten menettelyjen käyttöä on vähennettävä. Toimia, joilla rajoitetaan parlamentin kykyä valvoa tehokkaasti lainsäädäntöä, on vältettävä. Riippumattomien sääntelyelinten rooli on tunnustettava täysimääräisesti. Joillakin aloilla mukautuminen EU:n normeihin edellyttää perustuslain muuttamista.

Julkishallinnon uudistamiseen Serbia on valmistautunut kohtuullisesti. Palvelujen tarjoamisen alalla ja useiden uusien lakien hyväksymisessä saavutettiin jonkin verran edistystä. Serbian on pantava täytäntöön uudistustavoitteensa, tehtävä hallinnosta ammattimainen ja epäpoliittinen, varsinkin johtavien virkojen tapauksessa, ja varmistettava julkisen varainhoidon uudistusohjelman (2016–2020) järjestelmällinen koordinointi ja seuranta. Serbian kyky houkutella ja pitää pätevää henkilöstöä EU-asioita käsittelevässä hallinnossa on erittäin tärkeä seikka.

Serbian oikeuslaitos on jossain määrin valmistautunut. Edistystä saavutettiin jonkin verran varsinkin purkamalla vanhojen täytäntöönpanoasioiden sumaa ja ottamalla käyttöön toimenpiteitä tuomioistuinten käytäntöjen yhdenmukaistamiseksi. Tuomarien ja syyttäjien ammatillisten suoritusten arviointia varten hyväksyttiin parannetut säännöt. Mahdollisuus vaikuttaa poliittisesti oikeuslaitokseen aiheuttaa edelleen huolta. Tammikuussa 2018 julkaistiin uusi luonnos oikeuslaitosta koskevista perustuslain muutoksista yleisesti keskusteltavaksi ennen sen lähettämistä Venetsian komissiolle lausuntoa varten.

Korruption torjuntaan Serbia on valmistautunut jossain määrin. Edistystä on tapahtunut jonkin verran varsinkin muutosten hyväksymisessä rikoslain talousrikoksia koskevaan osaan, lakiin valtiollisten viranomaisten organisoimisesta korruption, järjestäytyneen rikollisuuden ja terrorismin torjunnan alalla sekä lakiin rikosten tuottaman hyödyn takavarikoinnista ja menetetyksi tuomitsemisesta. Korruptiontorjuntavirastoa koskevan uuden lain hyväksyminen on kuitenkin viivästynyt pahasti. Korruptio on edelleen useille aloille levinnyt vakava ongelma. Asianomaisten instituutioiden toimintavalmiudet ovat yhä epätasaisia. Lainvalvonta- ja oikeusviranomaisten on yhä osoitettava, että ne voivat tutkia kaikki korkean tason korruptiotapaukset, nostaa niistä syytteet ja suorittaa niitä koskevat oikeudenkäynnit puolueettomasti ja toiminnallisesti riippumattomalla tavalla.

Järjestäytyneen rikollisuuden torjuntaan Serbia on valmistautunut jossain määrin. Muun muassa sisäministeriön ja poliisin henkilöstöhallinnossa on tapahtunut jonkin verran edistystä. Sekä järjestäytynyttä rikollisuutta käsittelevän syyttäjänviraston että verkkorikollisuutta käsittelevän syyttäjänviraston toimintavalmiuksia parannettiin. Uusi strategia ja toimintasuunnitelma ihmiskaupan ehkäisemiseksi ja torjumiseksi hyväksyttiin, ihmiskaupan torjunnan kansallinen koordinoija nimitettiin ja uusi rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämistä koskeva laki hyväksyttiin. Serbian on kuitenkin vielä saatava aikaan alustavia tuloksia tehokkaasta talousrikosten ja rahanpesutapausten tutkinnasta, syytetoimista ja lopullisista tuomioista. Järjestäytyneestä rikollisuudesta annettujen tuomioiden määrä on edelleen pieni. Serbian on keskityttävä rahanpesunvastaisen toimintaryhmän kanssa sovitun toimintasuunnitelman täytäntöönpanoon.

Perusoikeuksien kunnioittamisen takaava oikeudellinen ja institutionaalinen kehys on olemassa. Sen johdonmukainen täytäntöönpano on varmistettava koko maassa, myös vähemmistöjen suojelun osalta. Vaikka Serbia on jonkin verran valmistautunut sananvapauden alalla, sen suhteen ei ole tapahtunut edistystä, mikä on yhä huolestuttavampaa. Lisätoimia tarvitaan, jotta voidaan parantaa eniten syrjittyihin ryhmiin kuuluvien henkilöiden (romanit, lesbot, homot, biseksuaalit, trans- ja intersukupuoliset henkilöt, vammaiset, HIV-positiiviset / AIDSia sairastavat henkilöt ja muut sosiaalisesti heikossa asemassa olevat ryhmät) tilannetta. Sukupuolten tasa-arvoa koskeva laki on hyväksyttävä.

Kokonaisuutena ottaen Serbia oli edelleen rakentavasti sitoutunut kahdenvälisiin suhteisiin muiden laajentumismaiden ja naapureina olevien EU:n jäsenvaltioiden kanssa ja osallistui aktiivisesti alueelliseen yhteistyöhön.

Suhteiden normalisoinnissa Kosovoon Serbia on edelleen sitoutunut vuoropuheluun. Serbian on kuitenkin toteutettava huomattavia lisätoimia olemassa olevien sopimusten täytäntöön panemiseksi ja luotava osaltaan olosuhteet, jotka edistävät sen ja Kosovon suhteiden täysimääräistä normalisointia, joka määritellään oikeudellisesti sitovassa sopimuksessa.

Jäsenyyden taloudellisia arviointiperusteita tarkasteltaessa voidaan todeta, että Serbia on saavuttanut jonkin verran edistystä ja on kohtuullisesti valmistautunut toimivan markkinatalouden luomiseen. Eräät politiikan puutteet on korjattu, etenkin julkisen talouden alijäämän osalta. Kasvun perustekijät ovat vankat, ja makrotalouden vakaus säilytettiin. Inflaatio pidettiin kurissa, ja rahapolitiikalla tuettiin kasvua. Työmarkkinoiden olosuhteet paranivat edelleen. Vaikka julkinen velka väheni, se on edelleen suuri, ja talousarviokehystä ja sen ohjausta on vahvistettava. Julkishallinnon, veroviranomaisen ja valtionyritysten suuria rakenneuudistuksia ei ole viety päätökseen. Epävirallinen työ, työttömyys ja työelämän ulkopuolelle jääminen ovat yhä hyvin yleisiä, varsinkin naisten ja nuorten keskuudessa. Yksityissektori on alikehittynyt, ja kehityksen esteenä ovat ongelmat oikeusvaltion ja tasapuolisen kilpailun toteutumisessa.

Serbia on kohtuullisesti valmistautunut selviytymään kilpailupaineista ja markkinavoimista EU:ssa. Kilpailukyvyn kohentamisessa saavutettiin jonkin verran edistystä. Investointien taso on kuitenkin edelleen talouden tarpeita pienempi. Joistakin parannuksista huolimatta yrityksillä on useita haasteita, joihin kuuluvat haastava liiketoimintaympäristö, veronluonteisten maksujen korkea taso ja rahoituksen kalleus.

Mitä tulee kykyyn selviytyä jäsenyysvelvoitteista, Serbia on jatkanut lainsäädäntönsä mukauttamista EU:n säännöstöön kaikilla aloilla. Jotta uudistuksia voidaan jatkaa nykyistä tahtia, on äärimmäisen tärkeää, että käytössä on riittävät taloudelliset ja inhimilliset resurssit sekä asianmukaiset strategiakehykset. Serbia on hyvin valmistautunut muun muassa yhtiöoikeuden, immateriaalioikeuksien, tieteen ja tutkimuksen, koulutuksen ja kulttuurin sekä tullin aloilla. Serbia paransi investointisuunnittelunsa kytkemistä talousarvion toteuttamiseen, mutta sen on vielä laadittava yhtenäinen mekanismi kaikkien investointien asettamiseksi tärkeysjärjestykseen rahoituslähteeseen katsomatta hallituksen julkisen varainhoidon uudistusohjelman mukaisesti. Muun muassa julkisten hankintojen, tilastojen, rahapolitiikan ja varainhoidon valvonnan aloilla Serbia on valmistautunut kohtuullisesti. Sen on mukautettava ulko- ja turvallisuuspolitiikkansa asteittain EU:n yhteiseen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan ennen liittymistä. Serbian on ratkaistava ensisijaisesti vakautus- ja assosiaatiosopimuksen noudattamatta jättämistä koskevat ongelmat, jotka koskevat varsinkin pääoman liikkeiden rajoituksia, valtiontukien sääntelyä, tuotujen väkevien alkoholijuomien verosyrjintää ja jätteiden viennin rajoituksia.

Serbia jatkoi muuttoliike- ja pakolaiskriisin vaikutusten hallintaa. Serbia neuvottelee parhaillaan EU:n kanssa asemaa koskevasta sopimuksesta, jolla säännellään Euroopan raja- ja merivartioviraston Serbiassa toteuttamia toimia. Serbia hyväksyi uuden turvapaikkoja ja tilapäistä suojelua koskevan lain, ulkomaalaislain sekä rajavalvontaa koskevan lain. Vuosiksi 2017–2020 on hyväksyttävä strategia ja toimintasuunnitelma laittoman maahanmuuton torjumiseksi. Tässä yhteydessä Serbian on otettava käyttöön EU:n säännöstön mukainen luotettava laittomien siirtolaisten palautusmekanismi ja mukautettava viisumipolitiikkansa asteittain EU:n viisumipolitiikkaan. Sen on varmistettava tehokkaampi koordinointi muuttoliikkeen hallinnointiin osallistuvien viranomaisten välillä. Serbia jatkoi yhteistyötä naapurimaidensa ja EU:n jäsenvaltioiden kanssa varsinkin teknisellä tasolla ja toteutti huomattavia toimia tarjotakseen suojaa ja humanitaarista apua EU:n tukemana. Serbian on lisättävä valmiuksiaan vastata ilman huoltajaa olevien alaikäisten erityisiin vastaanottotarpeisiin.

Entinen Jugoslavian tasavalta Makedonia 

Poliittisten arviointiperusteiden osalta voidaan todeta, että maa on viimein ratkaissut vakavimman poliittisen kriisinsä sitten vuoden 2001. Vaikea hallituksenmuodostusprosessi saavutti kriittisen pisteensä 27. huhtikuuta 2017 parlamenttiin tehtyjen hyökkäysten aikana, jotka kansainvälinen yhteisö tuomitsi jyrkästi. Toukokuusta 2017 lähtien uusi uudistusmielinen hallitus on toteuttanut toimia puuttuakseen pyrkimyksiin vaikuttaa valtiovallan toimiin palauttamalla asteittain valvonnan sekä vahvistamalla demokratiaa ja oikeusvaltiota. Maassa tapahtuu perustavanlaatuisia muutoksia osallistavammassa ja avoimemmassa poliittisessa ilmapiirissä. Lokakuussa 2017 järjestetyt kunnallisvaalit vahvistivat, että kansalaiset tukevat hallituskoalition EU:hun suuntautunutta politiikkaa. Parlamentti on jatkanut toimintaansa, ja keskeisten valiokuntien puheenjohtajina toimii oppositiopuolueiden edustajia. Parlamentin on tehostettava valvonta- ja lainsäädäntötehtäviään muun muassa rajoittamalla nopeutettujen menettelyjen liiallista käyttöä.

Vaikka tilanne eri kansanryhmien välillä oli edelleen epävakaa, se pysyi kokonaisuutena rauhallisena. Ohridin puitesopimus päätti vuoden 2001 konfliktin, ja se tarjoaa kehyksen kansanryhmien välisten suhteiden järjestämiselle. Sopimuksen täytäntöönpanon tarkistusta on seurattava avoimella ja osallistavalla tavalla. Hallitus on osoittanut sitoutuneensa lisäämään luottamusta eri yhteisöjen välillä.

Kansalaisyhteiskunnalla oli edelleen rakentava asema demokraattisten menettelyjen tukemisessa ja paremman valvonnan varmistamisessa. Vuoden 2017 jälkipuoliskosta lähtien kansalaisyhteiskunnan järjestöjen toimintailmapiiri on parantunut, ja hallitus on osoittanut olevansa sitoutunut vuoropuheluun ja osallisuuden lisäämiseen.

Maa on valmistautunut kohtuullisesti julkishallintonsa uudistamiseen. Julkishallinnon uudistusstrategian ja julkisen varainhoidon uudistusohjelman hyväksymisessä on edistytty hyvin. Avoimuuden ja vastuuvelvollisuuden lisäämiseksi ja ulkoisten sidosryhmien kutsumiseksi osallistumaan päätöksentekoon on toteutettu konkreettisia toimia. Tietoyhteiskunnasta ja hallinnosta vastaavan ministeriön valmiuksia ajaa eteenpäin ja koordinoida julkishallinnon uudistusta on parannettava. Vahva poliittinen sitoutuminen julkishallinnon ammattimaisuuden takaamiseen erityisesti ylimmän johdon nimityksissä sekä avoimuuden, ansioperusteisuuden ja tasapuolisen edustuksen periaatteiden kunnioittaminen lain hengen ja kirjaimen mukaisesti on edelleen oleellista.

Maan oikeuslaitos on valmistautunut jossain määrin, ja erityisesti raportointijakson loppuosan aikana saavutettiin hyvää edistystä. Aiempien vuosien taantuminen on alkanut kääntyä viime kuukausina toteutettujen päättäväisten toimien avulla, joilla pyritään etenkin aloittamaan oikeuslaitoksen riippumattomuuden palauttaminen. Maa hyväksyi oikeuslaitosta varten uuden uskottavan uudistusstrategian, jolla luodaan pohja alan lisäuudistuksille, ja keskeisiä säädöksiä on muutettu Venetsian komission suositusten ja kiireellisten uudistustavoitteiden mukaisesti. Erikoissyyttäjän virasto kohtaa vähemmän tuomioistuimien asettamia esteitä, minkä ansiosta se voi toimia tehokkaammin. Jäljellä olevien suositusten toteuttaminen ja sen varmistaminen, että oikeuslaitos voi toimia ilman siihen kohdistuvaa sopimatonta vaikuttamista, edellyttävät määrätietoisia lisätoimia.

Maa on valmistautunut jossain määrin korruption torjuntaan. Lainsäädännöllinen ja institutionaalinen kehys on luotu ja niin ennaltaehkäisyssä kuin syytetoimissakin on saatu aikaan tuloksia, mutta tuomioistuinten korkean tason korruptiotapauksissa antamia lopullisia tuomioita on vielä niukasti. Korruptio on edelleen useille aloille levinnyt vakava ongelma. Instituutioiden valmiuksissa torjua tehokkaasti korruptiota on ilmennyt rakenteellisia ja toiminnallisia puutteita. Poliittisen puuttumisen riski on yhä olemassa.

Myös järjestäytyneen rikollisuuden torjuntaan maa on valmistautunut jossain määrin. Lainsäädäntökehys on pääpiirteissään eurooppalaisten normien mukainen, ja toimia strategioiden täytäntöön panemiseksi on jatkettava. Maa on toteuttanut toimia viestinnän kuuntelujärjestelmän uudistamiseksi ja tähän liittyvien kiireellisten uudistustavoitteiden toteuttamiseksi. Tiettyjen rikollisuuden muotojen, kuten rahanpesun ja talousrikosten, tehokkaaksi torjumiseksi on tehtävä enemmän. Kaikkien asiaan kuuluvien sidosryhmien välinen koordinointi on olennaisen tärkeää. Järjestäytyneen rikollisuuden tutkintaan, syytetoimiin ja tuomioihin liittyviä tuloksia on parannettava. Tuomioiden määrä on edelleen alhainen.

Oikeudellinen ja institutionaalinen kehys perusoikeuksien suojelemiseksi on pääosin olemassa, ja uudistuksilla on parannettu eurooppalaisten ihmisoikeusnormien noudattamista. Niiden täysimittainen täytäntöönpano edellyttää määrätietoisia lisätoimia. On myönteistä, että maa ratifioi yleissopimuksen naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemisestä ja torjumisesta (Istanbulin sopimus) ja käynnisti tarvittavat oikeudelliset uudistukset lainvalvontaviranomaisten ulkoisen valvontamekanismin perustamiseksi ja että syrjintäkieltoa koskevan kehyksen muutokset laadittiin osallistavalla tavalla. Vankiloissa ja psykiatrisissa laitoksissa vallitsevaan tilanteeseen on puututtava, viharikos- ja vihapuhetapauksia on seurattava ja ihmisoikeuksia puolustavia ja edistäviä elimiä on vahvistettava. Romanien osallisuuden lisäämiseksi on toteutettava lisätoimia. Sananvapauden osalta maa on jossain määrin valmistautunut ja saavuttanut hyvää edistystä varsinkin parantamalla tiedotusvälineiden toimintaympäristöä ja vähentämällä toimittajiin kohdistuvaa painostusta. Maan on ratkaistava jäljellä olevat haasteet, joista yksi on yleisradioyhtiön uudistaminen.

Alueellisen yhteistyön osalta maa piti yllä hyviä suhteitaan muihin laajentumismaihin ja osallistui aktiivisesti alueellisiin aloitteisiin. Naapuruussuhteiden edelleen parantamiseksi on toteutettu päättäväisiä toimia, muun muassa Bulgarian kanssa tehty kahdenvälinen sopimus on tullut voimaan. Nimikysymyksen ratkaisemisella on kiire. Neuvottelut nimikysymyksestä ovat tehostuneet Yhdistyneiden kansakuntien avustuksella. Pääministeri- ja ulkoministeritason rakentavissa keskusteluissa arvioitiin myönteisesti luottamusta lisäävien toimenpiteiden toteuttamisessa saavutettua edistystä. Kreikan ja entisen Jugoslavian tasavallan Makedonian pääministerien tammikuussa 2018 antama yhteinen ilmoitus Skopjen lentoaseman ja erään maantien nimenmuutoksesta ja eräiden viivästyneiden EU:n aloitteiden jatkamisesta oli konkreettinen merkki keskinäisen luottamuksen vahvistumisesta.

Mitä tulee jäsenyyden taloudellisiin arviointiperusteisiin, entinen Jugoslavian tasavalta Makedonia on saavuttanut jonkin verran edistystä ja valmistautunut hyvin toimivan markkinatalouden luomiseen. Huolimatta poliittisesta pattitilanteesta vuoden alkupuoliskolla saatiin aikaan merkittäviä parannuksia erityisesti julkisten varojen hoidon ja läpinäkyvyyden suhteen. Taloudessa on edelleen keskeisiä heikkouksia. Niitä ovat muun muassa liiketoimintaympäristön puutteet, kuten sopimusten heikko täytäntöönpano ja suuri epävirallinen talous. Työmarkkinoiden rakenneongelmat näkyvät alhaisena työvoimaosuutena ja korkeina työttömyyslukuina. Makrotaloudellinen toimintaympäristö huononi vuoden 2017 alkupuoliskolla, kun pitkä poliittinen kriisi vähensi investointeja. Finanssipolitiikassa suositaan lyhyen aikavälin toimenpiteitä, ja siitä puuttuu kestävä vakauttamissuunnitelma.

Taloudessa on saavutettu jonkin verran edistystä, ja se on kohtuullisesti valmistautunut selviytymään sisäisistä kilpailupaineista ja markkinavoimista EU:ssa. Viennin monipuolistamisessa ja teollisuustuotteiden lisäarvon lisäämisessä edistyttiin edelleen. Kauppa- ja investointisuhteet EU:n kanssa tehostuivat edelleen. Talous kärsii yhä koulutusohjelmien puutteista, alhaisesta innovaatioasteesta ja merkittävästä investointivajeesta etenkin julkisten infrastruktuurien alalla.

Mitä tulee kykyyn selviytyä jäsenyysvelvoitteista, maa on valmistautunut kohtuullisesti useimmilla aloilla, esimerkiksi kilpailun, liikenteen ja energian aloilla. Maa on hyvin valmistautunut yhtiöoikeuden, tulliliiton, Euroopan laajuisten verkkojen sekä tieteen ja tutkimuksen aloilla. Lisätoimia tarvitaan kautta linjan, erityisesti niillä muutamilla aloilla, joilla valmistelut ovat alkuvaiheessa, kuten työntekijöiden vapaan liikkuvuuden alalla. Hallinnollisiin valmiuksiin ja tulokselliseen täytäntöönpanoon on myös panostettava enemmän. Maa on parantanut edelleen mukautumistaan yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa koskeviin EU:n julkilausumiin ja neuvoston päätöksiin.

Entinen Jugoslavian tasavalta Makedonia jatkoi muuttoliike- ja pakolaiskriisin vaikutusten hallintaa. Maa neuvottelee parhaillaan Euroopan unionin kanssa asemaa koskevasta sopimuksesta, jolla säännellään Euroopan raja- ja merivartioviraston maassa toteuttamia toimia. Entinen Jugoslavian tasavalta Makedonia on toteuttanut toimia oikeudellisen kehyksensä parantamiseksi. Työ ulkomaalaislain muuttamiseksi on käynnissä. Maa jatkoi maahanmuuttopolitiikkaa koskevan päätöslauselmansa täytäntöönpanoa. Se jatkoi toimiaan turvapaikkajärjestelmänsä ja muuttoliikkeen hallinnan parantamiseksi. Maahanmuuttajien järjestelmällinen rekisteröinti ja suojelutarpeet huomioon ottava profilointi ovat vielä tarpeen, jotta taataan, että kyseisten henkilöiden tarpeisiin vastataan. Tässä yhteydessä entisen Jugoslavian tasavallan Makedonian on otettava käyttöön EU:n säännöstön mukainen laittomien siirtolaisten palautusmekanismi ja mukautettava viisumipolitiikkansa asteittain EU:n viisumipolitiikkaan. Maa jatkoi yhteistyötä naapurimaidensa ja EU:n jäsenvaltioiden kanssa varsinkin teknisellä tasolla ja toteutti huomattavia toimia tarjotakseen suojaa ja humanitaarista apua EU:n tukemana.

Albania

Poliittisten arviointiperusteiden osalta todettakoon, että Albanian politiikassa jatkui voimakas vastakkainasettelu. Parlamentin toimintaa haittasi opposition pitkä boikotti vuoden 2017 alkupuolella, ja se viivästytti myös oikeuslaitoksen turvallisuusselvitysinstituutioiden nimittämistä. Toukokuussa päähallituspuolueen ja opposition välinen sopimus mahdollisti parlamentin toiminnan jatkamisen ja toi eräitä muutoksia vaaleja koskevaan lainsäädäntökehykseen. Tämä mahdollisti osaltaan kesäkuussa pidettyjen parlamenttivaalien kitkattoman järjestämisen, joskin useita Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön demokraattisten instituutioiden ja ihmisoikeuksien toimiston suosituksia on vielä täyttämättä. Kansalaisyhteiskunnan kansallisneuvoston toiminnan parantamisessa edistyttiin jonkin verran. Lisätoimia tarvitaan, jotta kansalaisyhteiskunnan järjestöt saadaan paremmin mukaan osallistavaan poliittiseen vuoropuheluun.

Albania on valmistautunut kohtuullisesti julkishallintonsa uudistamiseen. Toimia jatkettiin, ja niiden avulla edistyttiin jonkin verran julkisten palvelujen tarjonnan toimivuudessa ja avoimuudessa, virkamiesten koulutuksessa, avoimemmissa rekrytointimenettelyissä sekä ansioihin perustuvien julkishallinnon menettelyjen yleisessä vahvistamisessa. Näitä saavutuksia olisi lujitettava edelleen, jotta varmistetaan tehokkaampi, epäpoliittisempi ja ammattimaisempi julkishallinto.

Albanian oikeuslaitos on jossain määrin valmistautunut. Oikeuslaitoksen kattavan ja perusteellisen uudistuksen täytäntöönpano on jatkunut, ja kokonaisuutena tarkasteltuna edistyminen on hyvää. Tuomareiden, syyttäjien ja oikeudellisten neuvonantajien uudelleenarviointi (turvallisuusselvitykset) on alkanut ja tuottaa nyt ensimmäisiä konkreettisia tuloksia. Tällä prosessilla on kaikkien puolueiden tuki, sen suorittaa riippumaton viranomainen, sitä seurataan kansainvälisesti, ja Venetsian komissio on vahvistanut sen yhteensopivuuden Euroopan ihmisoikeussopimuksen kanssa. Euroopan komission alaisuudessa on käynnistetty kansainvälinen operaatio, joka valvoo prosessia koko sen täytäntöönpanon ajan. Prosessissa avustavat instituutiot ovat saaneet valmiiksi ensimmäiset raportit ammattitaidon arvioinneista, taustaselvityksistä ja varallisuusilmoituksista.

Korruption torjuntaan Albania on edelleen valmistautunut jossain määrin. Hyvää edistystä on tapahtunut erityisesti rikosprosessilakiin hyväksyttyjen muutosten ansiosta. Parhaillaan ollaan perustamassa erikoistuneiden korruptiontorjuntaelinten ketjua, johon kuuluu erikoissyyttäjän virasto. Alemmille ja keskijohtoon kuuluville virkamiehille annettujen lopullisten tuomioiden määrä on kasvanut verrattuna edelliseen raportointijaksoon. Korkeiden virkamiesten tuomioita annettiin eniten oikeuslaitoksessa (tuomarit ja syyttäjät); kokonaisuutena korkeiden virkamiesten lopullisten tuomioiden määrä on kuitenkin edelleen hyvin vähäinen. Korruptio on edelleen useille aloille levinnyt vakava ongelma.

Järjestäytyneen rikollisuuden torjuntaan Albania on valmistautunut jossain määrin. Yleisesti ottaen raportointijaksolla saavutettiin jonkin verran edistystä etenkin kannabiksen viljelyn torjunnassa. Albanian on jatkettava toimiaan tällä alalla saavuttamiensa operatiivisten tulosten pohjalta, tehostettava rikollisryhmille kuuluvan omaisuuden menetetyksi tuomitsemista ja jatkettava kaikkien nykyisten kannabisvarastojen tuhoamista. Mafian vastaiseen lakiin ja rikosprosessilakiin tehdyillä muutoksilla on luotu edellytykset rikostutkinnan tehostamiselle. Albania osallistui menestyksellisesti kansainväliseen poliisiyhteistyöhön ja tehosti vuorovaikutustaan erityisesti EU:n jäsenvaltioiden kanssa. Kansallisella tasolla poliisin ja syyttäjäviranomaisten tehokasta yhteistyötä on edelleen parannettava. Järjestäytyneiden rikollisryhmien hajottamisen suhteen on saavutettu vain vähän edistystä. Järjestäytynyttä rikollisuutta koskevissa asioissa annettujen lopullisten tuomioiden määrä pysyi hyvin vähäisenä, ja se on kasvanut vain marginaalisesti. Lisätoimia tarvitaan rahanpesun, rikoksella saadun omaisuuden ja perusteettoman varallisuuden torjumiseksi.

Albania on ratifioinut useimmat kansainväliset ihmisoikeussopimukset ja kehittänyt oikeudellista kehystään eurooppalaisten normien mukaisesti. Ihmisoikeuksien suojelumekanismien täytäntöönpanoa ja seurantaa on kuitenkin edelleen vahvistettava. Sananvapauden toteutumisen suhteen Albania on valmistautunut jossain määrin / on kohtuullisesti valmistautunut. Sääntelyviranomaisen ja yleisradioyhtiön riippumattomuuden vahvistamisessa on edistytty jonkin verran, mutta valtion mainonnan avoimuutta tiedotusvälineissä on yhä lisättävä. Omistusoikeuksien alalla on vielä saatava aikaan edistystä päivittämällä nykyinen lainsäädäntö ja vahvistamalla instituutioiden välistä koordinointia. Institutionaaliset mekanismit lapsen oikeuksien suojelemiseksi ja sukupuoleen perustuvan väkivallan torjumiseksi ovat yhä heikkoja. Vähemmistöjen oikeuksien kunnioittamista ja suojelua koskevan oikeudellisen kehyksen parantamiseksi toteutettiin merkittäviä toimia, mutta asiaa koskevaa sekundaarilainsäädäntöä on kehitettävä. Romanien ja egyptiläisten elinoloja on parannettava.

Albania on osallistunut edelleen aktiivisesti alueelliseen yhteistyöhön ja ylläpitänyt hyviä naapuruussuhteita. Kahdenvälisten kysymysten ratkaisemiseksi Kreikan kanssa on toteutettu merkittäviä toimia.

Jäsenyyden taloudellisia arviointiperusteita tarkasteltaessa voidaan todeta, että Albania on saavuttanut jonkin verran edistystä ja on kohtuullisesti valmistautunut toimivan markkinatalouden luomiseen. Julkisen velan osuus BKT:stä ja vaihtotaseen alijäämä ovat supistuneet. Talouskasvu kiihtyi edelleen ja työttömyys on laskenut, mutta se on edelleen korkea. Järjestämättömien lainojen määrä pankkisektorilla on vähentynyt, mutta pankkien luotonanto yrityksille on edelleen nihkeää. Liiketoimintaympäristön parantamisen kannalta ratkaisevan tärkeät uudistukset etenivät, mutta ne edellyttävät lisätoimia, kuten epävirallisen talouden supistamista. Kattava oikeuslaitoksen uudistus eteni, mutta se on pantava kaikilta osin täytäntöön. Uusi konkurssilaki tuli voimaan, ja sen on määrä vahvistaa maksukyvyttömyysjärjestelmää. Liiketoiminnan kannalta merkitykselliset säännökset olivat kuitenkin edelleen monimutkaisia, ja puutteet oikeusvaltioperiaatteen toteutumisessa haittasivat edelleen yrityksiä ja karkottivat sijoittajia.

Albania on saavuttanut jonkin verran edistystä ja on jossain määrin valmistautunut selviytymään kilpailupaineista ja markkinavoimista EU:ssa. Erityisesti liikenneinfrastruktuurin ja digitalisoitumisen aloilla saavutettiin edistystä, vaikka jäljellä on Albanian kilpailukykyä ja kauppaa haittaavia puutteita. Koulutuksen laatua on parannettava kaikilla tasoilla, jotta ihmisten taidot vastaisivat paremmin työmarkkinoiden tarpeita. Ulkomaankauppa ei yllä potentiaaliinsa ja on keskittynyt tietyille aloille. Albanian tutkimus-, kehitys- ja innovointikapasiteetti on edelleen vähäinen.

Albania jatkoi lainsäädäntönsä mukauttamista EU:n vaatimuksiin useilla aloilla, mikä parantaa sen kykyä selviytyä jäsenyysvelvoitteista. Monilla aloilla maa on valmistautunut kohtuullisesti (esimerkiksi varainhoidon valvonta, koulutus ja kulttuuri) tai jossain määrin (esimerkiksi julkiset hankinnat ja tilastot). Albanian on jatkettava yleisiä valmisteluja EU:n säännöstön käyttöönottamiseksi ja täytäntöönpanemiseksi. Sen olisi jatkettava työtä liikenne- ja energiaverkkojen kehittämiseksi, muun muassa yhteenliitettävyyden parantamiseksi koko alueella. Unionin säännöstön täytäntöönpanosta jäsenyyden toteutuessa vastaavien elinten hallinnollisia valmiuksia on lisättävä, ammattitaitovaatimuksia tiukennettava ja sääntelyelinten riippumattomuus turvattava. On edelleen erittäin tärkeää lisätä avoimuutta ja vastuuvelvollisuutta ja huolehtia varsinkin julkisten hankintamenettelyjen ja varainhoidon tuloksellisuudesta, tehokkuudesta ja läpinäkyvyydestä. Albania on jatkanut lainsäädäntönsä täysimääräistä mukauttamista kaikkiin EU:n yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa koskeviin kantoihin ja julkilausumiin.

Albanian kansalaisten EU:n jäsenvaltioissa ja Schengeniin assosioituneissa maissa tekemien perusteettomien turvapaikkahakemusten määrä on edelleen suuri. Albania osoitti sitoutuneisuutta ja hyväksyi useita toimenpiteitä, joilla muun muassa vahvistettiin kahdenvälistä yhteistyötä asianomaisten EU:n jäsenvaltioiden kanssa. Nämä toimenpiteet tuottivat myönteisiä tuloksia. Albanian olisi jatkettava päättäväisiä toimia, myös viisumipakon poistamisen jälkeisen seurantamekanismin yhteydessä, jotta tähän ilmiöön voidaan puuttua tehokkaasti. Albanian on otettava käyttöön EU:n säännöstön mukainen laittomien siirtolaisten palautusmekanismi ja mukautettava viisumipolitiikkansa asteittain EU:n viisumipolitiikkaan. 

Bosnia ja Hertsegovina

Poliittisten arviointiperusteiden osalta todettakoon, että vaalijärjestelmää on muutettava kiireesti, jotta lokakuun 2018 vaalit voidaan järjestää asianmukaisesti ja tulokset panna sujuvasti täytäntöön. Tässä yhteydessä kaikkien poliittisten johtajien on kannettava vastuunsa ja löydettävä ratkaisu federaation edustajainhuoneen tilanteeseen. Perustuslakituomioistuimen vuonna 2010 tekemä päätös, jonka mukaan Mostarin asukkaiden demokraattista perusoikeutta äänestää paikallisvaaleissa on kunnioitettava, on vielä pantava täytäntöön. Uudistusohjelmaan perustuvan lainsäädännön, muun muassa valmisteverolainsäädännön, hyväksymistä haittasivat hallitsevaan koalitioon kuuluvien puolueiden väliset jännitteet ja oppositiopuolueiden vastaanhangoittelu valtio- ja entiteettitason parlamenteissa, ja tämä hidasti uudistusvauhtia. Uudistusohjelma on pantu tehokkaasti täytäntöön, kun valtiotaso ja entiteettitasot ovat tehneet koordinoitua yhteistyötä. Bosnia ja Hertsegovinan perustuslaki rikkoo edelleen Euroopan ihmisoikeussopimusta, kuten asiassa Sejdić-Finci ja siihen liittyvissä asioissa annetuissa tuomioissa todetaan.

Bosnia ja Hertsegovinan presidenttineuvoston toimintaa haittasi se, että sen yksittäiset jäsenet esittivät poikkeavia kantoja useista sen toimivaltaan kuuluvista ulkopoliittisista kysymyksistä. Bosnia ja Hertsegovinan ministerineuvosto hyväksyi uusia koko maan kattavia strategioita muun muassa ympäristönsuojelun ja maaseudun kehittämisen aloilla. Hallitsevan koalition jäsenten erimielisyys viivästytti kuitenkin useiden uudistusten toteuttamista muutamia harvoja uudistuksia ja valmisteverolainsäädännön muodostamaa huomattavaa poikkeusta lukuun ottamatta. Koko maata koskevat strategiat esimerkiksi energian, työllisyyden ja julkisen varainhoidon aloilla ovat vielä hyväksymättä. EU-asioiden koordinointimekanismi aloitti toimintansa kesäkuussa 2017 laatimalla maan vastaukset komission lausuntolomakkeeseen. Kansallinen ohjelma maan lainsäädännön lähentämiseksi EU:n säännöstön kanssa on vielä hyväksymättä.

Bosnia ja Hertsegovina on alkuvaiheessa julkishallintonsa uudistamisessa, eikä viime vuoden aikana ole saavutettu edistystä. Koko maan kattavaa julkishallinnon uudistusstrategiaa laaditaan parhaillaan, ja se on vielä hyväksyttävä. Julkishallinnon hajanaistuminen entisestään federaatioentiteetin ja kantonien tasolla lisäsi politisoitumisriskiä. Bosnia ja Hertsegovinan oikeuslaitos on valmistautunut jossain määrin. Oikeuslaitoksen osalta saavutettiin jonkin verran edistystä, mutta yleisesti ottaen uudistukset etenevät hitaasti. Rikosprosessilain mahdollisessa tarkistuksessa olisi noudatettava kansainvälisiä normeja, eikä se saisi heikentää instituutioiden kykyä torjua vakavaa järjestäytynyttä rikollisuutta, korruptiota tai muita oikeusvaltioperiaatteen haasteita. Myös korruption torjuntaan Bosnia ja Hertsegovina on valmistautunut jossain määrin. Korruptiota esiintyy kuitenkin yleisesti, ja se aiheuttaa edelleen huolta. Bosnia ja Hertsegovina on valmistautunut jossain määrin järjestäytyneen rikollisuuden torjuntaan. Jonkin verran edistystä saavutettiin varsinkin hyväksymällä uusi strategia järjestäytyneen rikollisuuden torjumiseksi ja lopettamiseksi ja panemalla täytäntöön rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen vastainen toimintasuunnitelma, jonka tuloksena Bosnia ja Hertsegovina ei enää ole rahanpesunvastaisen toimintaryhmän valvonnan kohteena. Talousrikostutkinnan ja terrorismin torjuntavalmiuksien parantamisen osalta tarvitaan kuitenkin vielä huomattavia toimia sekä yhteistyön parantamista naapurimaiden kanssa rajavalvonta-asioissa.

Ihmisoikeuksissa ja vähemmistökysymyksissä edistyttiin jonkin verran. Ihmisoikeuksien kunnioittamista koskevia strategisia, oikeudellisia, institutionaalisia ja poliittisia kehyksiä on kuitenkin parannettava huomattavasti. Tähän sisältyy sananvapaus, jonka alalla toimittajien poliittinen painostus ja pelottelu muun muassa fyysisen ja verbaalisen väkivallan avulla jatkui. Huolta aiheuttaa edelleen se, että sukupuoleen perustuvan väkivallan ja erityisesti perheväkivallan ehkäisemistä ja siltä suojelemista koskevaa lainsäädäntöä ei ole pantu tehokkaasti täytäntöön. Romaniväestön sosiaalisen osallisuuden edistämiseksi tarvitaan kattavampaa ja yhdennetympää lähestymistapaa.

Bosnia ja Hertsegovinan lähentymistä EU:n yhteiseen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan on vielä parannettava.

Talouden ja kilpailukyvyn kehittämisen osalta Bosnia ja Hertsegovina on saavuttanut jonkin verran edistystä, mutta sen valmistelut toimivan markkinatalouden luomiseksi ovat vielä alkuvaiheessa. Liiketoimintaympäristössä on saatu aikaan joitakin parannuksia, ja rahoitusalaa on vahvistettu. Jäljellä olevia keskeisiä ongelmia ovat oikeusvaltioperiaatteen heikko toteutuminen, huonona pysynyt liiketoimintaympäristö, hajanainen ja tehoton julkishallinto ja työmarkkinoiden merkittävä epätasapaino, joka liittyy huonoon koulutusjärjestelmään, heikkoihin institutionaalisiin valmiuksiin ja epäsuotuisaan investointi-ilmapiiriin. Lisäksi epävirallinen talous on edelleen huomattavan suuri.

Bosnia ja Hertsegovina on saavuttanut jonkin verran edistystä ja sen valmistelut ovat alkuvaiheessa, mitä tulee kykyyn selviytyä kilpailupaineista ja markkinavoimista EU:ssa. Koulutukseen samoin kuin tutkimukseen ja kehittämiseen käytettyjen menojen taso on pysynyt alhaisena. Fyysisen pääoman laatu kärsii investointien puutteesta. Liikenne- ja energiainfrastruktuuri ei ole riittävän kehittynyttä. Rakennemuutoksen vauhti on ollut hidas, vaikka maan alueellisen kaupan rakenne on monipuolistunut jonkin verran.

Muuttoliikkeen hallintavalmiuksia erityisesti haavoittuvassa asemassa olevien ryhmien osalta on yhä vahvistettava. Bosnia ja Hertsegovinan on otettava käyttöön laittomien maahanmuuttajien palautusmekanismi. 

Kosovo

Poliittisten arviointiperusteiden osalta voidaan todeta, että Kosovo järjesti ennenaikaiset vaalit kesäkuussa 2017. Uusi parlamentti ja hallitus astuivat virkaansa syyskuussa. Toistaiseksi uusi hallituskoalitio on kuitenkin onnistunut vain vähän edistämään EU:hun liittyviä uudistuksia ja luomaan yksimielisyyttä Kosovon kannalta keskeisistä strategisista kysymyksistä. Jatkuva poliittinen hajanaisuus ja vastakkainasettelu ovat haitanneet parlamentin asemaa ja hallituksen tehokkuutta. Eräiden parlamentin jäsenten häiritsevä toiminta, muun muassa kyynelkaasun käyttö, on jarruttanut parlamentin työskentelyä. Montenegron kanssa tehdyn rajasopimuksen ratifiointi maaliskuussa 2018 oli merkittävä läpimurto.

Vuonna 2017 järjestetyt parlamentti- ja kunnallisvaalit hallinnoitiin suurimmassa osassa Kosovoa hyvin ja perustuivat ehdokkaiden väliseen kilpailuun. Monissa Kosovon serbiyhteisöissä esiintynyt pelottelu, joka kohdistui varsinkin muihin kuin Srpska Lista ‑puolueen ehdokkaisiin, aiheutti kuitenkin huolta.

Kosovon pohjoisosan tilanne aiheuttaa erityisiä haasteita. Kosovon serbipoliitikon Oliver Ivanovićin tammikuussa 2018 tapahtuneen murhan tutkinta jatkuu.

Kosovon parlamentin jäsenten joulukuussa 2017 tekemät yritykset kumota erityisjaostoista ja erikoissyyttäjänvirastosta annettu laki ovat herättäneet vakavaa huolta. Kosovon on erittäin tärkeää noudattaa kaikilta osin erityisjaostoja ja erikoissyyttäjänvirastoa koskevia kansainvälisiä velvoitteitaan ja osoittaa olevansa täysimääräisesti ja yksiselitteisesti sitoutunut näihin instituutioihin.

Julkishallinnon uudistamiseen on valmistauduttu jossain määrin. Erityisesti virastojen ja (osittain) riippumattomien elinten tarkistuksessa on edistytty jonkin verran. Julkishallinnon jatkuva politisoituminen aiheuttaa edelleen huolta ja haittaa sen tehokkuutta ja ammatillista riippumattomuutta.

Kosovon oikeuslaitos on alkuvaiheessa. Oikeuslaitosta koskevan vuoden 2015 lainsäädäntöpaketin täytäntöönpanossa on saavutettu jonkin verran edistystä. Kosovon serbituomarien ja -syyttäjien ja näitä avustavan henkilöstön integrointi Kosovon oikeuslaitokseen oli suuri saavutus vuonna 2017. Oikeuslaitos on edelleen altis sopimattomalle poliittiselle vaikuttamiselle, ja oikeusvaltioon kuuluvat instituutiot tarvitsevat päättäväisiä toimia valmiuksiensa kohentamiseksi. Oikeudenkäyttö on yhä hidasta ja tehotonta.

Korruption torjunnan suhteen Kosovon valmistelut ovat alkuvaiheessa / se on valmistautunut jossain määrin. Kosovo on edistynyt jonkin verran tulosten saavuttamisessa korkean tason korruptiotapausten ja järjestäytynyttä rikollisuutta koskevien tapausten tutkinnassa ja syytetoimissa, lopulliset tuomiot mukaan lukien. Myös omaisuuden alustavassa takavarikoinnissa edistyttiin, joskin lopullinen menetetyksi tuomitseminen oli yhä harvinaista. Korruptiota esiintyy laajasti, ja se aiheuttaa edelleen huolta. Tämän ongelman ratkaisemiseksi kattavasti ja strategisesti tarvitaan yhdennettyjä toimia.

Järjestäytyneen rikollisuuden torjunnan alalla Kosovon valmistelut ovat alkuvaiheessa. Jonkin verran edistystä saavutettiin korkean tason korruptiotapausten ja järjestäytynyttä rikollisuutta koskevien tapausten tuloksissa. Vaikka omaisuutta takavarikoidaan alustavasti enemmän kuin ennen, lopullisia tuomioita, talousrikostutkimuksia ja omaisuuden lopullisia menetetyksi tuomitsemisia on yhä vähän. Lainvalvontaviranomaisilla on vaikeuksia torjua järjestäytynyttä rikollisuutta tehokkaasti Kosovon pohjoisosassa. Terrorismin torjunnassa saavutettiin jonkin verran edistystä muun muassa toimenpiteillä, joilla torjutaan väkivaltaisia ääriliikkeitä ja radikalisoitumista ja estetään kansalaisia osallistumasta konflikteihin ulkomailla. Kosovon viranomaisten on tehostettava toimiaan rahanpesun torjumiseksi, ja asiaa koskeva laki olisi saatettava vastaamaan EU:n säännöstöä ja kansainvälisiä normeja.

Oikeudellinen kehys takaa pääpiirteissään ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojelun eurooppalaisten normien mukaisesti. Täytäntöönpanon osalta tarvitaan kuitenkin lisätoimia. Taloudellisten ja muiden resurssien puute varsinkin paikallistasolla, riittämätön poliittinen priorisointi ja koordinoinnin puute heikentävät usein ihmisoikeusstrategioiden ja ‑lainsäädännön täytäntöönpanoa. Vähemmistöihin kuuluvien henkilöiden, kuten romanien, aškaalien ja asuinsijoiltaan siirtymään joutuneiden henkilöiden, oikeuksien tehokkaaksi takaamiseksi, sukupuolten tasa-arvon varmistamiseksi käytännössä, yhdennetyn lastensuojelujärjestelmän perustamiseksi ja kulttuuriperinnön suojelun edistämiseksi on tehtävä enemmän. Perustuslakiin kirjatun sananvapauden toteutumisen suhteen Kosovo on valmistautunut jossain määrin. Tiedotusvälineiden toimintaympäristö on Kosovossa moniarvoinen ja vilkas. Toimittajiin kohdistuvat uhkaukset ja hyökkäykset ovat kuitenkin jatkuneet. Parlamentti osoitti vähäistä sitoutumista kestävän ratkaisun etsimiseen julkisen yleisradiotoiminnan rahoitukseen, minkä vuoksi se on altis poliittiselle painostukselle.

Jäsenyyden taloudellisia arviointiperusteita tarkasteltaessa voidaan todeta, että Kosovo on saavuttanut jonkin verran edistystä ja sen valmistelut toimivan markkinatalouden luomiseksi ovat alkuvaiheessa. Liiketoimintaympäristö on parantunut ja hallitus on noudattanut julkisen talouden alijäämää koskevaa finanssipoliittista sääntöä. Sotaveteraanien etuudet muodostavat kuitenkin edelleen haasteen julkiselle taloudelle. Epävirallinen talous on edelleen laajalle levinnyttä. Työllisyys ei lisääntynyt työvoimaosuuden kasvua vastaavasti, joten työttömyysaste kasvoi edelleen. Se vaikutti erityisesti naisiin, nuoriin ja kouluttamattomiin työntekijöihin. Viennin vahvasta kasvusta huolimatta suuri kauppavaje kertoo heikosta tuotantopohjasta.

Mitä tulee kykyyn selviytyä kilpailupaineista ja markkinavoimista EU:ssa, Kosovo on saavuttanut jonkin verran edistystä ja sen valmistelut ovat alkuvaiheessa. Koulutuksen laadun ja työmarkkinoiden osaamisvajeen korjaamisen osalta ei tapahtunut edistystä. Kosovo edistyi jonkin verran tieinfrastruktuurin parantamisessa, mutta rautatie- ja energia-aloilla on edelleen suuria infrastruktuuripuutteita. Talouden rakennemuutokset ovat hitaita, koska talous on edelleen riippuvainen vähittäiskaupan alasta. Vakautus- ja assosiaatiosopimuksen hidas täytäntöönpano haittaa yhdentymistä EU:hun.

Kosovo piti edelleen yllä hyviä ja rakentavia kahdenvälisiä suhteita muihin laajentumismaihin. Kosovo on edustettuna useimmissa alueellisissa organisaatioissa, jotka kuuluvat Belgradin ja Pristinan välillä vuonna 2012 sovittujen alueellista edustusta ja yhteistyötä koskevien järjestelyjen soveltamisalaan.

Suhteiden normalisoinnissa Serbiaan Kosovo on edelleen sitoutunut vuoropuheluun. Kosovon on kuitenkin toteutettava huomattavia lisätoimia olemassa olevien sopimusten täytäntöön panemiseksi ja luotava osaltaan olosuhteet, jotka edistävät sen ja Serbian suhteiden täysimääräistä normalisointia, joka määritellään oikeudellisesti sitovassa sopimuksessa.

Mitä tulee lähentymiseen eurooppalaisiin normeihin, Kosovon valmistautuminen on alkuvaiheessa. Joillakin aloilla lainsäädännön mukauttaminen on jatkunut, mutta täytäntöönpano takkuaa. Tavaroiden ja palvelujen vapaan liikkuvuuden, julkisten hankintojen ja kilpailun alalla sekä liiketoimintaympäristön parantamisessa saavutettiin jonkin verran edistystä. Verotuksen ja tullin alalla edistyttiin myös jonkin verran tulojen keräämisessä ja hallintomenettelyjen yksinkertaistamisessa, mutta Kosovon olisi tehostettava epävirallisen talouden ja veronkierron torjuntaa. Energia-alalla on edelleen vakavia haasteita. Ympäristöongelmiin puuttumisessa ei ole edistytty. Kosovon on yleisesti parannettava hallinnollisia valmiuksiaan ja koordinointia kaikilla aloilla unionin säännöstön tehokkaan täytäntöönpanon varmistamiseksi.

Viranomaiset ovat edistyneet laillisen ja laittoman maahanmuuton hallinnassa. Näitä toimia olisi jatkettava ja käytettävä muiden toimien perustana. Kosovon on otettava käyttöön laittomien maahanmuuttajien palautusmekanismi. 

Liite 2 – Keskeiset tilastot

TILASTOTIEDOT (tilanne 15.2.2018)

Väestönkehitys

 

Montenegro

Entinen
Jugoslavian tasa-valta Makedonia

Albania

Serbia

Turkki

Bosnia ja
Hertsegovina

Kosovo *

EU-28

Huom.

2015

2016

2015

2016

2015

2016

2015

2016

2015

2016

2015

2016

2015

2016

2015

2016

Koko väestö (tuhansia)

622,1

622,2

2 069,2

2 071,3

2 892,3e

2 886,0

7 114,4

7 076,4

77 696

78 741

3 825,3

3 516,0p

1 804,9

1 771,6

508 504p

510 279bp

15–64-vuotiaiden osuus koko väestöstä (%)

67,8

67,6

70,5

70,3

69,1e

69,5

67,1

66,6

67,8

67,8

:

:

:

65,6p

65,5ep

65,3bep

Luonnollisen väestönmuutoksen yleinen luku (1 000 asukasta kohden)

1,7

1,8

1,3

1,2

3,6e

:

–5,4

–5,1

11,8

11,2

:

–1,8p

9,2p

:

–0,2ep

0,0bep

Miesten elinajanodote syntymähetkellä (vuosina)

74,4

:

73,5

:

76,2e

:

72,8

:

75,4

:

:

:

:

:

77,9ep

:

Naisten elinajanodote syntymähetkellä (vuosina)

78,6

:

77,4

:

79,7e

:

77,9

:

81,0

:

:

:

:

:

83,3ep

:

Työmarkkinat

Huom.

2015

2016

2015

2016

2015

2016

2015

2016

2015

2016

2015

2016

2015

2016

2015

2016

20–64-vuotiaiden työvoimaosuus: työvoimaan kuuluvien prosenttiosuus 20–64-vuotiaasta väestöstä

1)

68,5

69,1

70,2

69,6

71,3e

73,3e

68,1

70,0

59,9

60,9

59,2

58,8

42,8

44,0

77,1

77,5

20–64-vuotiaiden miesten työvoimaosuus: työvoimaan kuuluvien prosenttiosuus 20–64-vuotiaista miehistä

1)

74,9

76,7

83,8

83,8

81,8e

82,5e

76,7

78,0

82,7

83,3

71,9

72,0

65,1

66,8

83,4

83,7

20–64-vuotiaiden naisten työvoimaosuus: työvoimaan kuuluvien prosenttiosuus 20–64-vuotiaista naisista

1)

62,1

61,6

56,2

54,9

61,1e

64,2e

59,5

62,0

37,3

38,5

46,3

45,3

20,4

20,9

70,8

71,4

20–64-vuotiaiden työllisyysaste (prosenttia väestöstä)

Yhteensä

56,7

57,1

51,9

53,3

59,3e

62,1e

56,0

59,1

53,9

54,3

43,2

44,2

29,1

32,3

70,0

71,0

Miehet

61,9

51,3

61,5

63,7

68,1e

69,4e

63,7

66,3

75,3

75,5

53,9

56,4

44,9

49,9

75,8

76,8

Naiset

51,5

63,0

42,1

42,5

50,7e

55,0e

48,3

51,9

32,6

33,2

32,4

32,0

13,2

14,6

64,2

65,3

Työelämän ja koulutuksen ulkopuolella olevien 15–24-vuotiaiden prosenttiosuus samanikäisestä väestöstä

19,1

18,4

:

:

29,6

26,9e

19,9

17,7

24,0

24,0

27,7

26,4

31,4

30,1

12,0

11,6

Työelämän ja koulutuksen ulkopuolella olevien 15–29-vuotiaiden prosenttiosuus samanikäisestä väestöstä

23,4

22,3

:

:

32,8

30,0e

24,5

22,3

28,0

27,8

32,8

31,4

39,2

37,3

14,8

14,2

Työllisyys toimialoittain

Maa-, metsä- ja kalatalous (%)

7,7

7,7

17,9

16,6

41,3e

40,2e

19,4

18,6

20,6

19,5

17,9

18,0

2,3

4,2

4,5

4,3

Teollisuus (%)

10,8

9,8

23,4

23,1

11,6e

12,8e

19,9

20,2

20,0

19,5

22,0

22,7

18,7

18,0

17,3

17,3

Rakentaminen (%)

6,6

7,7

7,1

7,2

6,9e

6,5e

4,5

4,3

7,2

7,3

7,5

8,6

9,5

11,5

6,8

6,7

Palvelut (%)

74,8

74,8

51,6

53,1

40,2

40,5

56,1

57,0

52,2

53,7

52,6

50,8

69,5

66,3

71,4

71,6

Julkisen sektorin palveluksessa olevien 20–64-vuotiaiden prosenttiosuus kokonaistyövoimasta

2)

32,4

31,2

:

:

16,7e

15,6e

29,7

28,3

13,5

13,8

31,2

29,0

32,6

30,8

:

:

Yksityisen sektorin palveluksessa olevien 20–64-vuotiaiden prosenttiosuus kokonaistyövoimasta

2)

46,6

47,0

:

:

83,3e

84,4e

70,3

71,7

86,5

86,2

63,2

65,9

67,4

69,2

:

:

Työttömyysaste (prosenttiosuus työvoimasta)

Yhteensä

1)

17,5

17,8

26,1

23,7

17,1e

15,2e

17,8

15,4

10,3

10,9

27,9

25,5

32,9

27,5

9,4

8,6

Miehet

1)

17,7

18,3

26,7

24,4

17,1e

15,9e

16,9

14,8

9,3

9,6

25,9

22,6

31,8

26,2

9,3

8,4

Naiset

1)

17,3

17,1

25,1

22,7

17,1e

14,4e

18,8

16,2

12,6

13,6

30,9

30,2

36,6

31,7

9,5

8,8

15–24-vuotiaat nuoret

1)

37,6

35,9

47,3

48,2

39,8e

36,5e

43,2

34,9

18,4

19,5

62,3

54,3

57,7

52,4

20,3

18,7

Pitkäaikaistyöttömät (>12 kk)

1)

13,6

13,4

21,3

19,2

11,3e

10,1e

11,4

10,0

2,2

2,2

22,8

21,7

23,8

18,0

4,5

4,0

Keskimääräinen nimellinen kuukausipalkka (euroa)

3)

480

499

356

363

386

397

506

516

604

:

424

429

:

:

:

:

Koulutus

Huom.

2015

2016

2015

2016

2015

2016

2015

2016

2015

2016

2015

2016

2015

2016

2015

2016

Koulutuksen keskeyttäneet: niiden 18–24-vuotiaiden prosenttiosuus väestöstä, joilla on enintään alemman keskiasteen koulutus ja jotka eivät osallistu seuraavan asteen koulutukseen

5,7

5,5

11,3p

9,9

21,3e

19,6e

7,4

7,0

36,7

34,3

5,2

4,9

14,5

12,7

11,0

10,7

Julkiset koulutusmenot suhteessa BKT:hen (%)

:

:

:

:

3,1p

3,1p

4,0

3,9

4,3

4,6

:

:

4,5

4,7p

:

:

Niiden 20–24-vuotiaiden prosenttiosuus väestöstä, joilla on enintään alemman keskiasteen koulutus, yhteensä

6,6

6,8

:

:

:

:

8,6

7,8

46,5

43,9

6,2u

5,8u

:

14,6

17,2

16,8

Niiden 20–24-vuotiaiden miesten prosenttiosuus väestöstä, joilla on enintään alemman keskiasteen koulutus

6,9

5,8

:

:

:

:

9,3

8,6

46,2

44,2

5,6u

5,5u

:

12,5

19,4

19,1

Niiden 20–24-vuotiaiden naisten prosenttiosuus väestöstä, joilla on enintään alemman keskiasteen koulutus

6,3

7,9

:

:

:

:

7,9

7,0

46,8

43,7

6,9u

6,3u

:

17,0

14,9

14,4

Niiden 20–24-vuotiaiden prosenttiosuus väestöstä, joilla on keskiasteen koulutus tai keskiasteen jälkeinen koulutus, joka ei ole korkea-asteen koulutusta, yhteensä

80,6

82,2

:

:

:

:

83,2

84,9

34,9

35,7

86,3

86,6

:

70,5

65,2

65,3

Niiden 20–24-vuotiaiden miesten prosenttiosuus väestöstä, joilla on keskiasteen koulutus tai keskiasteen jälkeinen koulutus, joka ei ole korkea-asteen koulutusta

85,3

86,9

:

:

:

:

84,5

86,3

37,8

38,3

88,6

89,0

:

74,5

65,9

66,1

Niiden 20–24-vuotiaiden naisten prosenttiosuus väestöstä, joilla on keskiasteen koulutus tai keskiasteen jälkeinen koulutus, joka ei ole korkea-asteen koulutusta

75,7

77,2

:

:

:

:

81,7

83,3

32,2

33,3

83,5

83,7

:

66,0

64,5

64,5

Niiden 30–34-vuotiaiden prosenttiosuus väestöstä, joilla on korkea-asteen koulutus, yhteensä

31,0

33,9

28,6

29,1

22,1e

20,9e

28,9

29,9

23,5

26,5

17,2

23,1

17,2

19,1

38,6

39,0

Niiden 30–34-vuotiaiden miesten prosenttiosuus väestöstä, joilla on korkea-asteen koulutus

29,9

31,8

23,1

24,5

19,6e

18,0e

24,2

24,7

25,0

28,3

13,4u

16,6u

19,5

18,9

33,9

34,3

Niiden 30–34-vuotiaiden naisten prosenttiosuus väestöstä, joilla on korkea-asteen koulutus

32,2

35,9

34,5

33,8

24,7e

23,9e

33,7

35,3

22,1

24,6

21,3

29,4

14,7

19,4

43,3

43,8

Kansantalouden tilinpito

Huom.

2015

2016

2015

2016

2015

2016

2015

2016

2015

2016

2015

2016

2015

2016

2015

2016

Bruttokansantuote

Käyvin hinnoin (miljardia euroa)

3,7

4,0

9,1

9,7p

10,2p

10,7p

33,5

34,6

773,0

780,2

14,6

15,3

5,8

6,0p

14 797,4

14 907,9

BKT/asukas (euroa)

5 827

6 355

4 382

4 691

3 547

3 728

4 720

4 904

9 949

9 909

4 312

4 494

3 278

3 304

29 033

29 148

Ostovoimakorjattu BKT/asukas

12 200

13 000

10 500

10 900

8 500

8 500

10 500

10 700

18 900

18 800

9 100

9 300

:

:

29 000

29 100

Ostovoimakorjattu BKT/asukas verrattuna EU:n keskiarvoon (EU28 = 100)

42

45

36

37

29

29

36

37

65

64

31

32

:

:

BKT:n vuotuinen reaalimuutos (volyymi) edelliseen vuoteen verrattuna (%)

3,4

2,9

3,9

2,9p

2,2p

3,4p

0,8

2,8

6,1

3,2

3,1

3,3

4,1

3,4p

2,3

2,0

Bruttoarvonlisäys toimialoittain

Maa-, metsä- ja kalatalous (%)

9,7

9,0

11,1

10,5p

22,9p

22,9p

8,2

7,9

7,8

7,0

7,3

:

12,6

13,4p

1,5

1,5

Teollisuus (%)

12,8

12,3

19,3

19,9p

13,9p

13,2p

25,9

25,9

22,4

22,3

21,9

:

20,8

21,1p

19,4

19,4

Rakentaminen (%)

4,5

6,8

8,1

8,6p

10,2p

10,5p

5,5

5,4

9,3

9,7

4,6

:

8,4

8,2p

5,3

5,3

Palvelut (%)

73,0

71,9

61,5

61,0p

53,0p

53,4p

60,4

60,8

60,5

61,0

66,2

:

58,2

57,3p

73,8

73,8

Maksutase

Huom.

2015

2016

2015

2016

2015

2016

2015

2016

2015

2016

2015

2016

2015

2016

2015

2016

Nettomääräiset (maahan tulevat ja maasta lähtevät) ulkomaiset suorat sijoitukset (miljoonaa euroa)

619,3

371,6

202,8

316,9

818,4

936,5

1 803,8

1 899,2

:

:

248,9

240,5

271,8

177,2

–129 867

–116 465

Nettomääräiset (maahan tulevat ja maasta lähtevät) ulkomaiset suorat sijoitukset (% suhteessa BKT:hen)

16,9

9,4

2,2

3,3p

8,0p

8,7p

5,4

5,5

:

:

1,7

1,6

4,7

3,0p

–0,9

–0,8

Nettomääräiset (maahan tulevat ja maasta lähtevät) ulkomaiset suorat sijoitukset suhteessa EU28:aan (miljoonaa euroa)

403,0

–32,5

–20,7

199,1

:

:

1 480,4

1 304,4

:

:

160,5

190,9

11,2

15,6

Nettomääräiset (maahan tulevat ja maasta lähtevät) ulkomaiset suorat sijoitukset suhteessa EU28:aan (% suhteessa BKT:hen)

11,0

–0,8

–0,2

2,0p

:

:

4,4

3,8

:

:

1,1

1,2

0,2

0,3p

Rahalähetykset, prosenttia suhteessa BKT:hen

1,2

1,0

2,3

2,0p

5,9p

5,7p

8,5

7,8

:

:

8,3

8,2

11,5

11,5p

0,1

0,1

Tavaroiden ulkomaankauppa

Huom.

2015

2016

2015

2016

2015

2016

2015

2016

2015

2016

2015

2016

2015

2016

2015

2016

Kansainvälinen tavarakauppa

EU28-maihin suuntautuvan viennin osuus viennin kokonaisarvosta (%)

35,6

37,4

77,0

79,9

75,4

77,9

67,0

67,6

44,5

47,9

71,6

71,3

32,6

22,6

EU28-maista tulevan tuonnin osuus tuonnin kokonaisarvosta (%)

41,3

48,2

62,0

62,0

61,8

63,1

57,3

58,7

38,0

39,0

60,8

61,9

42,2

43,1

Kauppatase (miljoonaa euroa)

–1 524

–1 736

–1 714

–1 777

–2 154

–2 399

–2 978

–2 483

–56 981

–50 676

–3 510

–3 448

–2 309

–2 480

59 553

32 002

Kansainvälinen tavara- ja palvelukauppa suhteessa BKT:hen

Tuonti (prosenttia suhteessa BKT:hen)

60,6

62,9

65,0

64,7p

44,7p

:

56,4

57,5

26,0

24,9

53,2

52,3

49,5

51,3p

40,3

40,5

Vienti (prosenttia suhteessa BKT:hen)

42,1

40,5

48,7

50,0p

27,4p

:

46,7

50,0

23,3

22,0

34,6

35,4

19,3

22,5p

43,8

44,0

Julkinen talous

Huom.

2015

2016

2015

2016

2015

2016

2015

2016

2015

2016

2015

2016

2015

2016

2015

2016

Julkisyhteisöjen rahoitustilastot suhteessa BKT:hen

** Julkisen talouden ylijäämä (+) / alijäämä (–) (%)

–7,4

–2,8

–3,5

–2,7

–4,1

–1,8

–3,7

–1,3

1,3

:

0,7

1,2

:

:

–2,4

–1,7

** Julkisyhteisöjen velka (%)

66,2

64,4

38,1

39,6

69,1

68,7

76,0

73,0

27,5

:

41,9

40,5

12,8

:

84,5

83,2

Taloudelliset indikaattorit

Huom.

2015

2016

2015

2016

2015

2016

2015

2016

2015

2016

2015

2016

2015

2016

2015

2016

Kuluttajahintojen vuotuinen muutos (%)

4)

1,4

0,1

–0,3

–0,2

2,0

2,5

1,5

1,3

7,7

7,7

–1,0

–1,1

–0,5

0,3

0,0

0,3

Ulkomainen velka suhteessa BKT:hen (%)

:

:

69,3

74,2p

74,7p

73,5p

78,3

76,5

47,1

:

72,2

71,0

33,3

33,7p

:

:

Vuotuinen lainakorko (%)

5)

:

:

:

:

74,7

73,5

:

:

53,0

:

:

:

:

:

:

:

Vuotuinen talletuskorko (%)

6)

8,53

7,45

3,75

4,25

7,77

5,89

6,50

5,50

10,79

:

5,74

4,97

8,32

7,47

:

:

Varantojen (myös kultavarannon) arvo (miljoonaa euroa)

7)

1,23

0,93

0,25

0,25

1,35

0,80

2,50

2,50

7,27

:

0,09

0,09

0,90

1,01

:

:

Valuuttavaranto/kuukausituonti

673,7

803,0

2 261,8

2 613,4

2 880,0

2 945,0

10 378,0

10204,6

99 619,6

:

4 414,6

4 887,4

706,4

605,1

:

:

Elinkeinoelämä

Huom.

2015

2016

2015

2016

2015

2016

2015

2016

2015

2016

2015

2016

2015

2016

2015

2016

Teollisuustuotannon indeksi (2010 = 100)

8)

88,3

84,4

118,0

122,0

161,7

130,5

107,1

112,1

124,1

126,3

107,4

112,0

:

:

103,9

105,6

Infrastruktuuri

Huom.

2015

2016

2015

2016

2015

2016

2015

2016

2015

2016

2015

2016

2015

2016

2015

2016

Rataverkon tiheys (käytössä olevia raiteita / tuhat km2)

18,1

18,1

28,1

27,4

13,8

12,2

48,6

48,6

13,2

:

20,1

21,9

30,9

30,9

:

:

Moottoriteiden pituus (km)

0

0

259

259

:

:

693

741

2 282

2 542

128

:

80

98

:

:

Energia

Huom.

2015

2016

2015

2016

2015

2016

2015

2016

2015

2016

2015

2016

2015

2016

2015

2016

Energian nettotuonti suhteessa BKT:hen

4,2

3,4

6,4

5,1p

0,8p

1,3p

4,8

3,6

1,2

1,0

5,3

4,3

5,4

4,1p

1,6

1,3

: = ei saatavilla

b = katkos aikasarjassa

e = arvio

p = alustava luku

u = luotettavuus heikko

- = ei sovelleta

* = Tämä nimitys ei vaikuta asemaa koskeviin kantoihin, ja se on YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman 1244 ja Kansainvälisen tuomioistuimen Kosovon itsenäisyysjulistuksesta antaman lausunnon mukainen.

** = Laajentumismaiden julkisen talouden alijäämää ja velkaa koskevat tiedot julkaistaan ”sellaisina kuin ne ovat” ilman minkäänlaisia takeita niiden laadusta tai EKT:n sääntöjen mukaisuudesta.

Alaviitteet:

1)

Turkki: työttömyys perustuu seuraaviin kriteereihin: henkilö on ollut työttömänä neljä viikkoa ja käyttää ainoastaan aktiivisia työnhaun menetelmiä.

2)

Bosnia ja Hertsegovina: osuuksien yhteismäärä ei ole 100 %, koska jaottelussa ei oteta huomioon muita omistusoikeuden muotoja. Montenegro: kansalaisjärjestöjä ei ole otettu huomioon; tiedot koskevat työntekijöiden määrää (yksityisellä ja julkisella sektorilla) osuutena työntekijöiden kokonaismäärästä.

3)

Albania: julkinen sektori. Bosnia ja Hertsegovina: nettotulot. Serbia: oikeushenkilöiden ja yhtiöimättömien yritysten työntekijöille maksetut palkat.

4)

Yhdenmukaistettu kuluttajahintaindeksi lukuun ottamatta entistä Jugoslavian tasavaltaa Makedoniaa, Bosnia ja Hertsegovinaa ja Albanian tietoja vuodelta 2015. Albania: vaihtelu joulukuun ja edellisen vuoden joulukuun välillä.

5)

Albania: ulkoinen velka (mukaan lukien ulkomaiset suorat sijoitukset).

6)

Albania: painotettua keskimääräistä korkokantaa sovellettiin uusiin 12 kuukauden lainoihin kyseisen kuukauden aikana 12 kuukauden laina-ajalla. Bosnia ja Hertsegovina: lyhyet antolainauskorot kansallisessa valuutassa muille kuin rahoitusalan yrityksille (painotettu keskiarvo). Montenegro: efektiivisen korkokannan painotettu keskiarvo, jäljellä oleva lainamäärä, vuotuinen. Entinen Jugoslavian tasavalta Makedonia: vuoden loppu (31. joulukuuta).

7)

Albania: vuotuinen talletuskorko vastaa uusien 12 kuukauden määräaikaistalletusten painotettua keskimääräistä korkoa kyseisenä kuukautena. Bosnia ja Hertsegovina: avistatalletusten korot kotitalouksien kansallisessa valuutassa (painotettu keskiarvo). Montenegro: efektiivisen korkokannan painotettu keskiarvo, jäljellä oleva lainamäärä, vuotuinen. Entinen Jugoslavian tasavalta Makedonia: vuoden loppu (31. joulukuuta). Turkki: yön yli talletukset.

8)

Montenegro ja Serbia: bruttosarjat kalenterikorjattujen sarjojen sijasta.

(1)

Tavaroiden vapaa liikkuvuus, sijoittautumisoikeus ja palvelujen tarjoamisen vapaus, rahoituspalvelut, maatalous ja maaseudun kehittäminen, kalastus, liikennepolitiikka, tulliliitto ja ulkosuhteet.

(2)

Romanien integraatiota edistäville kansallisille strategioille laaditun EU:n kehyksen romani-yläkäsite kattaa kaikki nämä ryhmät.

Top