Choose the experimental features you want to try

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

Document 52018AR3890

    Euroopan alueiden komitean lausunto aiheesta ”Luova Eurooppa ja Euroopan uusi kulttuuriohjelma”

    COR 2018/03890

    EUVL C 168, 16.5.2019, p. 37–48 (BG, ES, CS, DA, DE, ET, EL, EN, FR, HR, IT, LV, LT, HU, MT, NL, PL, PT, RO, SK, SL, FI, SV)

    16.5.2019   

    FI

    Euroopan unionin virallinen lehti

    C 168/37


    Euroopan alueiden komitean lausunto aiheesta ”Luova Eurooppa ja Euroopan uusi kulttuuriohjelma”

    (2019/C 168/07)

    Esittelijä:

    János Ádám KARÁCSONY (HU/EPP), Local councillor, Tahitótfalu village

    Viiteasiakirjat:

    Ehdotus – Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus Luova Eurooppa -ohjelman perustamisesta (2021–2027) ja asetuksen (EU) N:o 1295/2013 kumoamisesta

    COM(2018) 366 final

    Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle – Euroopan uusi kulttuuriohjelma

    COM(2018) 267 final

    I.   MUUTOSEHDOTUKSET

    Muutosehdotus 1

    Ehdotus – Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus Luova Eurooppa -ohjelman perustamisesta (2021–2027) ja asetuksen (EU) N:o 1295/2013 kumoamisesta Johdanto-osan 6 kappale

    Komission ehdotus

    AK:n muutosehdotus

    Ohjelmassa olisi otettava huomioon kulttuurialan ja luovien toimialojen kaksitahoinen luonne ja tunnustettava yhtäältä kulttuurin itseisarvo ja taiteellinen arvo sekä toisaalta näiden alojen taloudellinen arvo, myös niiden laajempi yhteiskunnallinen vaikutus kasvuun ja kilpailukykyyn sekä luovuuteen ja innovointiin. Tämä edellyttää vahvoja eurooppalaisia kulttuurialoja ja luovia toimialoja, erityisesti elinvoimaista Euroopan audiovisuaalialaa, kun otetaan huomioon sen kyky saavuttaa suuri yleisömäärä ja sen taloudellinen merkitys, myös muiden luovien alojen ja kulttuurimatkailun kannalta [– –]

    Ohjelmassa olisi otettava huomioon kulttuurialan ja luovien toimialojen kaksitahoinen luonne ja tunnustettava yhtäältä kulttuurin itseisarvo ja taiteellinen arvo sekä toisaalta näiden alojen taloudellinen arvo ja niiden laajempi yhteiskunnallinen vaikutus taloudellisen, sosiaalisen ja alueellisen yhteenkuuluvuuden vahvistamiseen Euroopan unionissa sekä kilpailukykyyn, luovuuteen ja innovointiin. Tämä edellyttää vahvoja eurooppalaisia kulttuurialoja ja luovia toimialoja, erityisesti elinvoimaista Euroopan audiovisuaalialaa, kun otetaan huomioon sen kyky saavuttaa suuri yleisömäärä ja sen taloudellinen merkitys, myös muiden luovien alojen, alueellisen kehityksen ja älykkään erikoistumisen strategiaan kytkeytymisen sekä kulttuurimatkailun kannalta. [– –]

    Perustelu

    Alueiden yhteistyö ja Euroopan alueellinen yhteistyö luovat kasvua ja työllisyyttä ja edistävät Euroopan asemaa kohteena muun muassa makroalueiden kulttuurireittien avulla. Näitä kokemuksia voidaan hyödyntää pyrittäessä huolehtimaan siitä, että kulttuurin alueelliset kannustinvaikutukset ovat EU:n toiminnasta tehdyn sopimuksen 174 artiklan periaatteiden mukaisia, ja vahvistamaan kulttuurin roolia innovaatiovetoisessa aluekehityksessä. Kuten Euroopan uutta kulttuuriohjelmaa koskevassa suunnitelmassa todetaan, komissio aikoo ”jatkaa tukea alueille panemalla täytäntöön älykkään erikoistumisen strategioita ja makroalueellisia strategioita, jotka keskittyvät kulttuuriin ja edistävät kestävää kulttuurimatkailua”.

    Muutosehdotus 2

    Ehdotus – Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus Luova Eurooppa -ohjelman perustamisesta (2021–2027) ja asetuksen (EU) N:o 1295/2013 kumoamisesta Johdanto-osan 20 kappale

    Komission ehdotus

    AK:n muutosehdotus

    Tässä ohjelmassa otetaan huomioon ilmastonmuutoksen torjumisen merkitys Pariisin sopimuksen ja Yhdistyneiden kansakuntien kestävän kehityksen tavoitteiden täytäntöönpanoon liittyvien unionin sitoumusten mukaisesti, ja sillä edistetään ilmastotoimien valtavirtaistamista ja sen yleisen tavoitteen saavuttamista, että unionin talousarviomenoista 25 prosentilla tuetaan ilmastotavoitteita. Ohjelman valmistelun ja toteutuksen aikana yksilöidään asiaankuuluvia toimia, ja niitä arvioidaan uudelleen asiaankuuluvien arviointien ja tarkasteluprosessien yhteydessä.

    Tässä ohjelmassa otetaan huomioon ilmastonmuutoksen torjumisen merkitys Pariisin sopimuksen ja Yhdistyneiden kansakuntien kestävän kehityksen tavoitteiden täytäntöönpanoon liittyvien edistyksellisten unionin sitoumusten mukaisesti, ja sillä edistetään ilmastotoimien valtavirtaistamista ja sen yleisen tavoitteen saavuttamista, että unionin talousarviomenoista 30 prosentilla tuetaan ilmastotavoitteita sekä kestävän kehityksen tavoitteiden sisällyttämistä kaikkiin unionin politiikkoihin. Ohjelman valmistelun ja toteutuksen aikana yksilöidään asiaankuuluvia toimia, ja niitä arvioidaan uudelleen asiaankuuluvien arviointien ja tarkasteluprosessien yhteydessä.

    Periaatteet

    Muutosehdotuksella pyritään korostamaan kestävän kehityksen tavoitteiden merkitystä ja tuomaan esille AK:n kanta niiden rahoitukseen.

    Muutosehdotus 3

    Johdanto-osan 22 kappale

    Komission ehdotus

    AK:n muutosehdotus

    Euroopan elokuva-akatemia on perustamisestaan lähtien rakentanut ainutlaatuista asiantuntemusta ja saavuttanut ainutlaatuisen aseman, josta käsin se voi luoda Euroopan laajuisen filmintekijöiden ja alan ammattihenkilöiden yhteisön, jotta voidaan edistää ja levittää eurooppalaisia elokuvia kansallisten rajojen yli ja saada aikaan aidosti eurooppalaisia yleisöjä. Sille olisi sen vuoksi voitava myöntää suoraa unionin tukea.

     

    Perustelu

    Säännös johtaa epäasianmukaiseen positiiviseen syrjintään tämän elimen eduksi. Sen tarpeelle saada suoraa EU:n tukea ei ole riittäviä perusteita, ja kaikenlainen suora tuki olisi avoimuuden vastaista.

    Muutosehdotus 4

    Johdanto-osan 23 kappale

    Komission ehdotus

    AK:n muutosehdotus

    Euroopan unionin nuoriso-orkesteri on perustamisestaan lähtien rakentanut ainutlaatuista asiantuntemusta ja edistänyt kulttuurienvälistä vuoropuhelua, keskinäistä kunnioitusta ja ymmärtämystä kulttuurin kautta. Euroopan unionin nuoriso-orkesteri on erityinen, koska se on kulttuurirajat ylittävä eurooppalainen orkesteri ja koostuu nuorista muusikoista, jotka on valittu vaativien taiteellisten kriteerien mukaisesti kaikissa jäsenvaltioissa vuosittain järjestettävän tiukan koe-esiintymisen perusteella. Sille olisi sen vuoksi voitava myöntää suoraa unionin tukea.

    Euroopan unionin nuoriso-orkesteri on perustamisestaan lähtien rakentanut ainutlaatuista asiantuntemusta ja edistänyt kulttuurienvälistä vuoropuhelua, keskinäistä kunnioitusta ja ymmärtämystä kulttuurin kautta. Euroopan unionin nuoriso-orkesteri on erityinen, koska se on kulttuurirajat ylittävä eurooppalainen orkesteri ja koostuu nuorista muusikoista, jotka on valittu vaativien taiteellisten kriteerien mukaisesti kaikissa jäsenvaltioissa vuosittain järjestettävän tiukan koe-esiintymisen perusteella. Sille olisi sen vuoksi voitava myöntää suoraa unionin tukea, edellyttäen että kaikki asianomaiset osapuolet noudattavat tätä asetusta kaikilta osin .

    Perustelu

    Nuoriso-orkesterin pitäisi voida saada suoraa unionin ja Luova Eurooppa -ohjelman (2021–2027) tukea edellä komission tekstissä mainittujen syiden vuoksi, edellyttäen että kaikkia rahoitusta koskevia sääntöjä noudatetaan.

    Muutosehdotus 5

    Johdanto-osan 25 kappale

    Komission ehdotus

    AK:n muutosehdotus

    Jotta voidaan taata varojen tehokas jakaminen unionin yleisestä talousarviosta, on tarpeen varmistaa, että kaikki ohjelman puitteissa toteutetut toimet saavat aikaan Euroopan tason lisäarvoa ja täydentävät jäsenvaltioiden toimia, ja olisi pyrittävä yhdenmukaisuuteen, täydentävyyteen ja yhteisvaikutukseen sellaisten rahoitusohjelmien kanssa, joilla tuetaan toisiinsa tiiviisti yhteydessä olevia toiminta-aloja, sekä horisontaalisen politiikan, kuten unionin kilpailupolitiikan kanssa.

    Jotta voidaan taata varojen tehokas jakaminen unionin yleisestä talousarviosta, on tarpeen varmistaa, että kaikki ohjelman puitteissa toteutetut toimet saavat aikaan Euroopan tason lisäarvoa ja täydentävät jäsenvaltioiden ja alueiden toimia, ja olisi pyrittävä yhdenmukaisuuteen, täydentävyyteen ja yhteisvaikutukseen sellaisten rahoitusohjelmien kanssa, joilla tuetaan toisiinsa tiiviisti yhteydessä olevia toiminta-aloja, sekä horisontaalisen politiikan, kuten unionin kilpailupolitiikan kanssa.

    Perustelu

    On myös syytä kiinnittää huomiota täydentävyyteen alueiden toimien kanssa, sillä kyseisellä tasolla toteutetaan omia toimintapolitiikkoja, jotka perustuvat alueiden erityispiirteisiin erityisesti syrjäisimmillä alueilla.

    Muutosehdotus 6

    Uusi kappale johdanto-osan 34 kappaleen jälkeen

    Komission ehdotus

    AK:n muutosehdotus

     

    Ohjelmassa olisi Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 349 artiklan mukaisesti otettava huomioon syrjäisimpien alueiden erityinen rakenteellinen, sosiaalinen ja taloudellinen tilanne. Ohjelman kaikissa lohkoissa on toteutettava toimenpiteitä, joilla lisätään tällaisten alueiden osallistumista ja helpotetaan kulttuurivaihtoa niiden sekä muun EU:n ja muun maailman välillä. Lisäksi on seurattava tällaisten toimenpiteiden toteuttamista ja arvioitava niitä.

    Perustelu

    Ohjelmassa on viitattava kyseisten alueiden erityistilanteeseen, koska suuresta välimatkasta huolimatta ne ovat osa tiettyjä EU:n jäsenvaltioita. Koska ne rikastuttavat eurooppalaista kulttuuria, niiden kulttuurisuhteita unionin kanssa olisi vahvistettava. Nykyisessä ohjelmassa niitä ei oteta mitenkään huomioon.

    Muutosehdotus 7

    3 artiklan 2 kohta

    Komission ehdotus

    AK:n muutosehdotus

    a)

    vahvistetaan Euroopan tason yhteistyön taloudellista, sosiaalista ja ulkoista ulottuvuutta Euroopan kulttuurisen monimuotoisuuden ja kulttuuriperinnön kehittämiseksi ja edistämiseksi ja vahvistetaan Euroopan kulttuurialan ja luovien toimialojen kilpailukykyä ja kansainvälisiä kulttuurisuhteita;

    a)

    vahvistetaan Euroopan tason yhteistyön taloudellista, sosiaalista ja ulkoista ulottuvuutta Euroopan kulttuurisen monimuotoisuuden ja kulttuuriperinnön kehittämiseksi ja edistämiseksi ja vahvistetaan Euroopan kulttuurialan ja luovien toimialojen kilpailukykyä – kiinnittäen erityistä huomiota pk-yrityksiin – ja kansainvälisiä kulttuurisuhteita;

    Perustelu

    Ohjelman soveltamisalaa ja sen erityistavoitteita tulisi laajentaa kulttuurialan ja luovien alojen tason ulkopuolelle ja siinä olisi keskityttävä mikro- ja pk-yrityksiin, jotta se vastaisi mahdollisimman tarkoin kulttuurialan ja luovien alojen työntekijöiden todellista tilannetta.

    Muutosehdotus 8

    4 artikla

    Komission ehdotus

    AK:n muutosehdotus

    Kulttuuri-lohkolla on 3 artiklassa tarkoitettujen tavoitteiden mukaisesti seuraavat painopisteet:

    a)

    vahvistetaan eurooppalaisten kulttuurialan ja luovien toimialojen toimijoiden ja teosten rajatylittävää ulottuvuutta ja levitystä;

    b)

    lisätään osallistumista kulttuuritoimintaan kaikkialla Euroopassa;

    c)

    edistetään yhteiskunnan selviytymiskykyä ja sosiaalista osallisuutta kulttuurin ja kulttuuriperinnön kautta;

    d)

    vahvistetaan Euroopan kulttuurialan ja luovien toimialojen kapasiteettia menestyä ja luoda työpaikkoja ja kasvua;

    e)

    lujitetaan eurooppalaista identiteettiä ja arvoja kulttuuritietoisuudella, taidekasvatuksella ja kulttuuriin pohjautuvalla luovuudella koulutuksessa;

    g)

    edistetään kansainvälisiin suhteisiin liittyvää unionin globaalia strategiaa kulttuuridiplomatian kautta.

    Kulttuuri-lohkolla on 3 artiklassa tarkoitettujen tavoitteiden mukaisesti seuraavat painopisteet:

    a)

    vahvistetaan eurooppalaisten kulttuurialan ja luovien toimialojen toimijoiden ja teosten rajatylittävää ulottuvuutta ja levitystä ottaen huomioon alueet, joilla on erityisiä maantieteellisiä haittoja, kuten syrjäisimmät alueet ;

    b)

    lisätään osallistumista kulttuuritoimintaan kaikkialla Euroopassa;

    c)

    edistetään yhteiskunnan selviytymiskykyä, sosiaalista osallisuutta ja innovointia kulttuurin ja kulttuuriperinnön kautta;

    d)

    vahvistetaan Euroopan kulttuurialan ja luovien toimialojen kapasiteettia menestyä ja luoda työpaikkoja ja kasvua sekä edistää paikallista ja alueellista kehitystä ;

    e)

    lujitetaan eurooppalaista identiteettiä ja arvoja kulttuuritietoisuudella ja -vaihdolla , taidekasvatuksella ja kulttuuriin pohjautuvalla luovuudella koulutuksessa;

    g)

    edistetään kansainvälisiin suhteisiin liittyvää unionin globaalia strategiaa kulttuuridiplomatian kautta ja huolehtien siitä, että syrjäisimmät alueet ovat keskeisessä asemassa .

    Perustelu

    On tarpeen kiinnittää erityistä huomiota syrjäisiin alueisiin, jotka kärsivät maantieteellisistä haitoista. Tämä syrjäisimpien alueiden erityistilanne on tunnustettu EU:n toiminnasta tehdyn sopimuksen 349 artiklassa.

    Muutosehdotus 9

    6 artikla

    Komission ehdotus

    AK:n muutosehdotus

    d)

    perustetaan ja tuetaan ohjelmayhteyspisteitä edistämään ohjelmaa omissa maissaan ja rajatylittävää yhteistyötä kulttuurialalla ja luovilla toimialoilla.

    d)

    perustetaan ja tuetaan ohjelmayhteyspisteitä ja niiden verkostoja edistämään ohjelmaa valtio-, alue- ja paikallistasolla omissa maissaan ja rajatylittävää yhteistyötä kulttuurialalla ja luovilla toimialoilla.

    Perustelu

    Kuten Luova Eurooppa -ohjelman (2014–2020) väliarviointikertomuksessa korostetaan, ohjelma tavoittaa kansalaiset tukemalla teoksia ja toimintaa, joka rikastuttaa eurooppalaista identiteettiä. Ohjelman yleinen onnistuminen riippuu tiedon levittämisen sekä mahdollisuuksia ja haasteita koskevan tietoisuuden lisäämisen tehokkuudesta heidän tasollaan. Luova Eurooppa -yhteyspisteitä olisi kannustettava kehittämään rooliaan jakamalla menestystarinoita paitsi omista maistaan myös yleiseurooppalaisella tasolla sekä paikallisissa ja alueellisissa ympäristöissä.

    Muutosehdotus 10

    7 artiklan 1 kohta

    Komission ehdotus

    AK:n muutosehdotus

    Ohjelman toteuttamiseen varatut rahoituspuitteet vuosiksi 2021–2027 ovat 1 850 000 000 euroa käypinä hintoina.

    Seuraavassa esitetään ohjelman rahoituksen ohjeellinen jakautuminen:

    enintään 609 000 000 euroa 3 artiklan 2 kohdan a alakohdassa tarkoitettuun tavoitteeseen (Kulttuuri-lohko);

    enintään 1 081 000 000 euroa 3 artiklan 2 kohdan b alakohdassa tarkoitettuun tavoitteeseen (Media-lohko);

    enintään 160 000 000 euroa 3 artiklan 2 kohdan c alakohdassa tarkoitettuun tavoitteeseen (monialainen lohko).

    Ohjelman toteuttamiseen varatut rahoituspuitteet vuosiksi 2021–2027 ovat 2 000 000 000 euroa käypinä hintoina.

    Seuraavassa esitetään ohjelman rahoituksen ohjeellinen jakautuminen:

    enintään 759 000 000 euroa 3 artiklan 2 kohdan a alakohdassa tarkoitettuun tavoitteeseen (Kulttuuri-lohko);

    enintään 1 081 000 000 euroa 3 artiklan 2 kohdan b alakohdassa tarkoitettuun tavoitteeseen (Media-lohko);

    enintään 160 000 000 euroa 3 artiklan 2 kohdan c alakohdassa tarkoitettuun tavoitteeseen (monialainen lohko).

    Perustelu

    Kulttuuri ja kulttuuriperintö olisi sisällytettävä paremmin seuraavan monivuotisen rahoituskehyksen painopisteisiin niin valtavirtaistamisen keinoin kuin asettamalla Luova Eurooppa -ohjelmalle yli kahden miljardin euron talousarviotavoite. Media-alaohjelmaan on suunniteltu varattavaksi lähes 78 prosenttia enemmän varoja kuin Kulttuuri-alaohjelmaan siitä huolimatta, että Kulttuuri-alaohjelma kattaa suuremman määrän taidealoja. Ehdotamme sen vuoksi 150 000 000 euron lisäystä Kulttuuri-alaohjelmaan osoitettaviin varoihin.

    Muutosehdotus 11

    7 artiklan 4 kohta

    Komission ehdotus

    AK:n muutosehdotus

    Jäsenvaltioille yhteistyöhön perustuvan hallinnoinnin puitteissa myönnettyjä varoja voidaan niiden pyynnöstä siirtää ohjelman käyttöön. Komissio käyttää kyseisiä varoja joko suoraan varainhoitoasetuksen [62 artiklan 1 kohdan a alakohdan] mukaisesti tai välillisesti [62 artiklan 1 kohdan c alakohdan] mukaisesti. Kyseisiä varoja on mahdollisuuksien mukaan käytettävä asianomaisen jäsenvaltion hyväksi.

    Jäsenvaltioille yhteistyöhön perustuvan hallinnoinnin puitteissa myönnettyjä varoja voidaan niiden pyynnöstä siirtää ohjelman käyttöön. Komissio käyttää kyseisiä varoja joko suoraan varainhoitoasetuksen [62 artiklan 1 kohdan a alakohdan] mukaisesti tai välillisesti [62 artiklan 1 kohdan c alakohdan] mukaisesti. Kyseisiä varoja on käytettävä asianomaisen jäsenvaltion hyväksi.

    Perustelu

    Ehdotuksen 7 artiklan 4 kohtaan sisältyvään jäsenvaltion mahdollisuuteen siirtää osa yhteistyöhön perustuvan hallinnoinnin puitteissa myönnettyjä varoja Luova Eurooppa -ohjelman käyttöön liittyy eräitä huolestuttavia seikkoja. Tässä tapauksessa jäsenvaltio ei saa riittäviä takeita siitä, että nämä varat käytetään kyseisen jäsenvaltion hyväksi. Sen vuoksi ehdotus on laadittava siten, että tällaiset varat käytetään varmasti kyseisen jäsenvaltion hyväksi.

    Muutosehdotus 12

    Uusi 13 artikla

    Komission ehdotus

    AK:n muutosehdotus

     

    Komiteamenettely

    1.

    Komissiota avustaa komitea, jäljempänä ’Luova Eurooppa -komitea’. Tämä komitea on asetuksessa (EU) N:o 182/2011 tarkoitettu komitea.

    2.

    Luova Eurooppa -komitea voi kokoontua erityiskokoonpanoissa käsitelläkseen alaohjelmiin ja monialaiseen toimintalinjaan liittyviä konkreettisia kysymyksiä.

    3.

    Kun viitataan tähän kohtaan, sovelletaan päätöksen (EU) N:o 182/2011 4 artiklaa.

    4.

    Kun viitataan tähän kohtaan, sovelletaan päätöksen (EU) N:o 182/2011 5 artiklaa.

    Perustelu

    Toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteita voidaan noudattaa täysin vain, jos ”komiteamenettely”palautetaan ehdotukseen, jotta voidaan varmistaa ohjelman hallinnon asianmukainen valvonta jäsenvaltiotasolla.

    Muutosehdotus 13

    15 artikla

    Komission ehdotus

    AK:n muutosehdotus

    Komissio varmistaa yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa ohjelman yleisen yhdenmukaisuuden ja täydentävyyden asiaankuuluvien toimintalinjojen ja ohjelmien kanssa, erityisesti niiden, jotka liittyvät sukupuolten tasapuoliseen edustukseen, koulutukseen, nuorisoon, solidaarisuuteen, työllisyyteen ja sosiaaliseen osallisuuteen, tutkimukseen ja innovointiin, elinkeinoelämään ja yrityksiin, maatalouteen ja maaseudun kehittämiseen, ympäristöön ja ilmastotoimiin, koheesioon, alue- ja kaupunkipolitiikkaan, valtiontukeen sekä kansainväliseen yhteistyöhön ja kehitystyöhön.

    Komissio varmistaa yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa ohjelman yleisen yhdenmukaisuuden ja täydentävyyden asiaankuuluvien toimintalinjojen ja ohjelmien kanssa, erityisesti niiden, jotka liittyvät sukupuolten tasapuoliseen edustukseen, koulutukseen, nuorisoon, solidaarisuuteen, vähemmistöjen suojeluun ja erityisesti alkuperäisten kansallisten, etnisten ja kielivähemmistöjen perinnön vaalimiseen , työllisyyteen ja sosiaaliseen osallisuuteen, tutkimukseen ja innovointiin, kestävään matkailuun , elinkeinoelämään ja yrityksiin, maatalouteen ja maaseudun kehittämiseen, ympäristöön ja ilmastotoimiin, koheesioon, alue- ja kaupunkipolitiikkaan, valtiontukeen sekä kansainväliseen yhteistyöhön ja kehitystyöhön.

    Perustelu

    Kulttuuriperintömatkailu on Euroopan ja sen alueiden, kaupunkien ja maaseutualueiden houkuttelevuuden keskeinen tekijä ja vaikuttaja ulkoa tulevien yksityisen sektorin investointien kannalta, sillä kulttuuriperintö auttaa kehittämään luovia kulttuurialueita ja houkuttelemaan lahjakkaita ihmisiä ja sidoksista vapaita yrityksiä, ja vahvistaa siten alueellista ja maakohtaista kilpailukykyä sekä Euroopan sisällä että maailmanlaajuisesti. Lisäksi koska monilla Euroopan unionin kansalaisilla (noin 50 miljoonalla ihmisellä) on kansalaisuus, joka ei vastaa heidän äidinkieltään ja kansallisuuttaan, myös heidän etunsa on syytä ottaa huomioon unionin lainsäädäntäprosessissa.

    Muutosehdotus 14

    18 artiklan 2 kohta

    Komission ehdotus

    AK:n muutosehdotus

    Ohjelman väliarviointi on suoritettava heti kun ohjelman toteuttamisesta on saatavilla riittävästi tietoa, kuitenkin viimeistään neljän vuoden kuluttua siitä, kun ohjelman toteutus on käynnistynyt.

    Ohjelman väliarviointi on suoritettava heti kun ohjelman toteuttamisesta on saatavilla riittävästi tietoa, mutta väliarviointikertomus on esitettävä kuitenkin viimeistään neljän vuoden kuluttua siitä, kun ohjelman toteutus on käynnistynyt.

    Perustelu

    Väliarviointikertomus on ratkaisevan tärkeä seuraavan puiteohjelman laatimisessa, joten sen on oltava valmis ja saatavilla hyvissä ajoin seuraavaa suunnittelukautta varten.

    Muutosehdotus 15

    Liite 1 – Kulttuuri-lohko

    Komission ehdotus

    AK:n muutosehdotus

    Alakohtaiset toimet:

    a)

    Musiikkialan tuki: toimet, joilla edistetään monimuotoisuutta, luovuutta ja innovointia musiikkialalla, erityisesti musiikkiohjelmiston levitystä Euroopassa ja sen ulkopuolella, koulutustoimia ja yleisöpohjan laajentamista eurooppalaisen musiikkiohjelmiston osalta sekä tiedonkeruun ja analysoinnin tukemista;

    b)

    Kirja- ja kustannusalan tuki: kohdennetut toimet, joilla edistetään monimuotoisuutta, luovuutta ja innovointia, erityisesti eurooppalaisen kirjallisuuden kääntämistä ja markkinointia valtioiden rajojen yli Euroopassa ja sen ulkopuolella, koulutusta ja vaihtoja alan ammattihenkilöiden, kirjailijoiden ja kääntäjien osalta sekä alan kansainvälisiä yhteistyö-, innovointi- ja kehittämishankkeita;

    c)

    Arkkitehtuuri- ja kulttuuriperintöalan tuki: kohdennetut toimet, jotka koskevat toimijoiden liikkuvuutta, valmiuksien kehittämistä, yleisöpohjan laajentamista ja kansainvälistämistä kulttuuriperintö- ja arkkitehtuurialalla, korkealaatuisen rakennuskulttuurin edistämistä, tukea kulttuuriperinnön ja sen arvojen turvaamiselle, säilyttämiselle ja vahvistamiselle tiedotus-, verkostoitumis- ja vertaisoppimistoimien kautta;

    d)

    Muiden alojen tuki: kohdennetut toimet, joilla edistetään muotoilu- ja muotialan ja kulttuurimatkailun luovien näkökohtien kehittämistä sekä niiden markkinointia ja edustamista Euroopan unionin ulkopuolella.

    Alakohtaiset toimet:

    a)

    Musiikkialan tuki: toimet, joilla edistetään monimuotoisuutta, luovuutta ja innovointia musiikkialalla, erityisesti musiikkiohjelmiston levitystä Euroopassa ja sen ulkopuolella, koulutustoimia ja yleisöpohjan laajentamista eurooppalaisen musiikkiohjelmiston osalta sekä tiedonkeruun ja analysoinnin tukemista;

    b)

    Kirja- ja kustannusalan tuki: kohdennetut toimet, joilla edistetään monimuotoisuutta, luovuutta ja innovointia, erityisesti eurooppalaisen kirjallisuuden kääntämistä ja markkinointia valtioiden rajojen yli Euroopassa ja sen ulkopuolella, koulutusta ja vaihtoja alan ammattihenkilöiden, kirjailijoiden ja kääntäjien osalta sekä alan kansainvälisiä yhteistyö-, innovointi- ja kehittämishankkeita;

    c)

    Arkkitehtuuri- ja kulttuuriperintöalan tuki: kohdennetut toimet, jotka koskevat toimijoiden liikkuvuutta, valmiuksien kehittämistä, yleisöpohjan laajentamista ja kansainvälistämistä kulttuuriperintö- ja arkkitehtuurialalla, korkealaatuisen rakennuskulttuurin edistämistä, tukea kulttuuriperinnön – perinteinen kansankulttuuri mukaan luettuna – ja sen arvojen turvaamiselle, säilyttämiselle ja vahvistamiselle tiedotus-, verkostoitumis- ja vertaisoppimistoimien kautta;

    d)

    Muiden alojen tuki: kohdennetut toimet, joilla edistetään muotoilu- ja muotialan ja kulttuurimatkailun luovien näkökohtien kehittämistä sekä niiden markkinointia ja edustamista Euroopan unionin ulkopuolella.

    Perustelu

    Perinteinen kansankulttuuri monissa muodoissaan (käsityö, musiikki, tanssi jne.) on etenkin maaseudun asutuskeskuksille merkittävä elinvoiman, paikallisen ja alueellisen kehityksen ja eurooppalaisen kulttuurivaihdon lähde. Se on myös keino vahvistaa Euroopan kulttuuri-identiteettiä ja vaalia periaatetta ”moninaisuudessaan yhtenäinen”.

    II   POLIITTISET SUOSITUKSET

    EUROOPAN ALUEIDEN KOMITEA

    Luova Eurooppa -ohjelma

    1.

    suhtautuu myönteisesti komission ehdotukseen nykyisen Luova Eurooppa -ohjelman jatkamisesta itsenäisenä ohjelmana, joka on kulttuurialan kaikkien toimijoiden ulottuvilla. Itsenäinen rahoituskehys on paras tapa varmistaa jatkuvuus kauden 2014–2020 jälkeen ja laatia saavutetuista tuloksista uskottava arvio tulevaisuutta varten.

    2.

    muistuttaa, että Luova Eurooppa -ohjelma on osa laajempaa, seuraavaa monivuotista rahoituskehystä koskevaa ehdotusta (joka julkaistiin 2. toukokuuta 2018), ja näin ollen talousarvioesitystä koskevien neuvottelujen tuloksella on suuri vaikutus ohjelman lopulliseen muotoon ja sisältöön. Luova Eurooppa -ohjelmalla on suuri merkitys kulttuurialan kehitykselle ja kansainvälistymiselle, ja on myönteistä, että ohjelman määrärahoja lisätään. On ratkaisevan tärkeää, ettei sen osuus EU:n talousarviosta pienene, etenkin kun otetaan huomioon eurooppalaisen yhteistyön haasteet.

    3.

    tuo esiin sen, että kulttuuri on laajentuva toimintapolitiikan ala. Monialaisia hankkeita, joihin kulttuuri sisältyy yhtenä osana, on yhä enemmän, ja niissä käsitellään esimerkiksi kaupunkien elvyttämistä, nuorten vaikutusmahdollisuuksien lisäämistä, terveyttä, hyvinvointia ja sosiaalista osallisuutta. Komitea on tyytyväinen siihen, että ehdotus heijastaa tätä kehitystä.

    4.

    korostaa taiteellisen vapauden ja sananvapauden merkitystä, kun kyseessä on taiteen ja kulttuurin rooli identiteetin muodostamisessa ja yhteenkuuluvuuden luomisessa, ja katsoo, että ne on varmistettava ihmisarvoa, tasa-arvoa ja solidaarisuutta koskevia yleismaailmallisia arvoja sekä demokratiaa ja oikeusvaltioperiaatetta kunnioittaen.

    5.

    pitää lisäksi ”eurooppalaisen kansalaisidentiteetin”kehittymisen kannalta ratkaisevan tärkeänä kohdistaa toimenpiteitä ja resursseja kaikille eurooppalaisille yhteisten, muun muassa historiaan, kulttuuriin ja kulttuuriperintöön liittyvien osatekijöiden tunnetuksi tekemiseen. Tässä mielessä laajennettu Luova Eurooppa -ohjelma ja Euroopan uusi kulttuuriohjelma ovat erityisen merkittäviä.

    6.

    on hyvillään siitä, että ehdotus ilmentää Euroopan uuden kulttuuriohjelman sosiaalista, taloudellista ja ulkoista ulottuvuutta samoin kuin kulttuuriperinnön suojelua ja digitaalista kulttuuria uuden ohjelman kahtena monialaisena toimena.

    7.

    suhtautuu myönteisesti kansainväliseen ulottuvuuden vahvistamiseen ehdotuksessa, mutta kiinnittää huomiota haasteisiin, jotka liittyvät painopisteiden tasapainottamiseen EU:n sisällä ja sen ulkopuolella.

    8.

    on tyytyväinen viittauksiin, jotka liittyvät yhteisvaikutuksiin muun muassa alueiden, kaupunkien ja maaseudun kehitystä koskevan politiikan kanssa, koska se on ”keskeisen tärkeää, jotta voidaan edistää kulttuuriperinnön restaurointia ja tukea kulttuurialaa ja luovia aloja” (1).

    9.

    kehottaa vahvistamaan edelleen paikallis- ja alueviranomaisten keskeistä roolia yhteisöjensä taide- ja kulttuurielämän edistämisessä ja levittämisessä samoin kuin näiden osallistumista ohjelmaan. Tässä yhteydessä komitea painottaa, että on löydettävä asianmukainen tasapaino yhtäältä suuriin kokonaisvaltaisiin hankkeisiin myönnettävien resurssien ja toisaalta paikallis- ja aluetason toimenpiteisiin ja toimiin osoitettavan rahoituksen välillä, pk-yritykset mukaan lukien.

    10.

    muistuttaa, että suurin osa kulttuurialan ja luovien toimialojen yrityksistä on mikroyrityksiä, pk-yrityksiä ja itsenäisten ammatinharjoittajien yrityksiä, jotka tarvitsevat paikallistason aloitteita ja organisointia. Tämä on myönteinen piirre alueille, koska se vauhdittaa paikallista taloutta, mutta myös koska se auttaa pitämään lahjakkaita työntekijöitä ja vastaavanlaatuisia työpaikkoja paikallistasolla. Kulttuurialan työntekijöiden ja yrittäjien erityistilanne olisi sen vuoksi otettava huomioon, mukaan lukien pysyvistä ja rakenteellista rajoitteista kärsivillä alueilla toimintaansa harjoittavat työntekijät ja yrittäjät (2).

    11.

    on huolissaan siitä, että Euroopan unionin nuoriso-orkesteri mainitaan ehdotuksen johdanto-osassa nimenomaisesti tahona, ”jolle olisi voitava myöntää suoraa unionin tukea”, huolimatta siitä, että jäsenvaltioiden hyväksymässä muutosehdotuksessa nykyiseen ehdotukseen todetaan selkeästi, että ”Euroopan unionin nuoriso-orkesterille olisi myönnettävä rahoitusta poikkeuksellisesti Luova Eurooppa -ohjelman loppuun eli 31 päivään joulukuuta 2020 saakka”. Euroopan alueiden komitea haluaisi saada varmuuden siitä, että kaikki osapuolet noudattavat täysin nykyistä asetusta, jota muutettiin 18. huhtikuuta 2018 annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2018/596.

    12.

    korostaa kulttuurialan työntekijöiden ja yrittäjien erityisen tilanteen huomioon ottaen, että Luova Eurooppa -ohjelman puitteissa on tärkeää tiedottaa takausjärjestelystä, joka perustettiin edellisellä ohjelmakaudella, edistää sitä ja kannustaa sen hyödyntämiseen, vaikka takausjärjestelyn paikka on muuttunut.

    Kulttuuri-lohko

    13.

    on huolissaan horisontaalisten ja uusien alakohtaisten toimien tasapainosta, koska ei ole itsestään selvää, että vain hiukan aiempaa suuremmasta talousarviosta voitaisiin rahoittaa entistä paljon enemmän painopisteitä.

    14.

    alakohtaisten toimien osalta

    toteaa, että arkkitehtuurin korostaminen kulttuuriperinnön yhteydessä saattaa estää kulttuuriperinnön eurooppalaisen teemavuoden 2018 tavoitteiden saavuttamisen, koska vuoden alkuperäisenä tarkoituksena oli kokea ja tutkia Euroopan kulttuuriperintöä avartamalla kansalaisten näköaloja ja tarkastelemalla muutakin kuin rakennusperintöä. Komitea katsookin, että olisi aiheellista perustaa Luova Eurooppa -ohjelmaan erityinen toimintalinja, jolla tuetaan eurooppalaisen kulttuuriperinnön tunnetuksi tekemistä vuoden 2018 jälkeen.

    kiinnittää huomiota siihen, että alakohdassa d mainitut osa-alueet – suunnittelu, muoti ja kulttuurimatkailu – ovat luonteeltaan monialaisia ja näin ollen niiden tukeminen edellyttää koordinointia muiden politiikanalojen kanssa.

    on huolissaan taidelajien välisestä tasapainosta horisontaalisissa toimenpiteissä ja uusissa alakohtaisissa toimissa.

    15.

    ehdottaa, että eurooppalaista identiteettiä ja eurooppalaisia arvoja koskevat kulttuuri-lohkon osiot kytketään nykyistä vahvemmin Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 2 artiklaan, jotta varmistetaan tavoitteen saavuttaminen ja se, ettei ohjelmaa ymmärretä väärin.

    16.

    kehottaa voimakkaasti kaikkia kulttuuri- ja audiovisuaalialoja – kuten musiikkialaa – jakamaan digitaalisia taitojaan ja valmiuksiaan suhteiden edistämiseksi ja innovatiivisen yhteistyön luomiseksi myös paikallis- ja aluetasolla.

    Monialainen lohko

    17.

    suhtautuu myönteisesti lohkon uusiin painopisteisiin ja sen vahvistamiseen sekä ohjelman sisäisten yhteisvaikutusten varmistamiseen. Samalla komitea toteaa, että uuteen ehdotukseen verrattuna kauden 2014–2020 Luova Eurooppa -ohjelman tässä lohkossa kiinnitettiin enemmän huomiota tietojen ja tilastojen keruuseen, joka olisi sisällytettävä myös tulevaan ohjelmaan.

    Media-lohko

    18.

    toteaa, että digitalisaatio muuttaa ajattelua ja toimintatapoja, kun otetaan huomioon kulttuuriomaisuuden luominen, hoitaminen ja jakaminen sekä sen saatavuus, kuluttaminen ja rahallisen arvon määräytyminen. Digitalisaatio tarjoaa myös Euroopan alueille uusia mahdollisuuksia luoda kytköksiä muihin vaihtamalla audiovisuaalisia teoksia ja tutkimalla uusia tapoja luoda yhteyksiä ja vaihtaa sisältöä. Siirtyminen saattaa auttaa niitä houkuttelemaan uutta yleisöä, hyödyntämään vaihtoehtoisia sisältöjä, tarjoamaan uusia palveluita sekä lisäämään eri alueiden sisältöjen tunnettuutta (3). Digitalisaatio antaa kulttuurin välittäjille mahdollisuuden ryhtyä innovaatiotoimijoiksi uusien monensuuntaisten ja monikanavaisten digitaalisten viestintävälineiden avulla, luoda lojaalinen yhteys alueeseen ja tulla näin aktiivisiksi toimijoiksi pyrittäessä edistämään kestäväpohjaista ja älykästä kulttuurista kasvua ja talouskasvua.

    19.

    kehottaa tässä yhteydessä muistamaan, että huomattavan monien taiteilijoiden teokset ja saavutukset ovat aivan yhtä tärkeitä, vaikka ne eivät ole digitaalisia, ja että on olemassa kirjastojen kaltaisia rakenteita, jotka tarjoavat suurelle yleisölle koulutusmahdollisuuksia ja -välineitä.

    20.

    kehottaa voimakkaasti kaikkia kulttuuri- ja audiovisuaalialoja – kuten musiikkialaa – jakamaan digitaalisia taitojaan ja valmiuksiaan suhteiden edistämiseksi ja innovatiivisen yhteistyön luomiseksi myös paikallis- ja aluetasolla.

    21.

    korostaa tässä yhteydessä, että myös muuta kuin digitaalista luovaa toimintaa on edelleen olemassa ja myös sillä tulisi olla oma paikkansa 2000-luvun yhteisöissä.

    Talousarvio

    22.

    on huolestunut seuraavista syistä uutta ohjelmaa varten ehdotetusta talousarviosta:

    Komission ehdotuksessa ei oteta huomioon inflaatiota. Tässä yhteydessä komitea muistuttaa komissiota siitä, että edellistä ehdotusta valmisteltaessa tuli esiin, että kulttuurialan ja luovien alojen kokonaisbudjetti saattaisi nousta 1,801 miljardiin euroon (4).

    Meneillään olevaan ajanjaksoon verrattuna ehdotetut 1,85 miljardin euron määrärahat kattaisivat aiempaa huomattavasti suuremman määrän painopisteitä, koska kulttuuri-lohko sisältää uusia alakohtaisia toimia.

    Vaikka komitea ymmärtää komission aikomuksen tehostaa toimintaa keskittämällä nykyisin saatavilla olevat monenlaiset EU:n rahoitusvälineet investointien tukemiseksi, se on huolissaan siitä, että takausjärjestelyn tähänastiset saavutukset saattavat heikentyä, koska kulttuurialalla tästä välineestä vastaavilla ei olisi samoja valmiuksia saada tietoa kuin nykyisellä kaudella.

    23.

    ehdottaa tässä yhteydessä yli kahden miljardin euron talousarviotavoitteen asettamista ja korostaa tarvetta sisällyttää kulttuuri ja kulttuuriperintö entistä paremmin seuraavan monivuotisen rahoituskehyksen painopisteisiin sekä valtavirtaistamisen keinoin että ottamalla huomioon yhteisvaikutukset muiden ohjelmien ja politiikkojen kanssa.

    24.

    korostaa painokkaasti, että alue- ja paikallisviranomaisia olisi kuultava järjestelmällisesti kulttuurialan ja luovien alojen rahoitukseen liittyvien toimenpiteiden suunnittelussa, täytäntöönpanossa ja hallinnassa kaikkialla Euroopassa ja samalla olisi kiinnitettävä erityistä huomiota laajaan maantieteelliseen kattavuuteen.

    25.

    ottaen huomioon Yhdistyneen kuningaskunnan eron Euroopan unionista toivoo, että EU ja Yhdistynyt kuningaskunta voivat jatkaa ja kehittää edelleen molempia osapuolia hyödyttäviä suhteita kulttuurialalla tähänastisten yhteisten saavutusten ja kulttuuristen kokemuksien pohjalta.

    26.

    katsoo, että toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteita voidaan noudattaa kattavasti ainoastaan, jos ”komiteamenettely”palautetaan ehdotukseen, jotta voidaan varmistaa ohjelman hallinnoinnin asianmukainen valvonta jäsenvaltiotasolla. Lisäksi paikallis- ja aluetasoja olisi kuultava säännöllisesti suuntaviivoista ja vuosittaisista työohjelmista.

    Euroopan uusi kulttuuriohjelma

    27.

    suhtautuu myönteisesti Euroopan uuteen kulttuuriohjelmaan, koska se on merkittävä ja laaja-alainen toimintapoliittinen perusta, jolla vahvistetaan eurooppalaista identiteettiä tunnustamalla eurooppalaisten kulttuurien moninaisuus, lujitetaan Euroopan kulttuurialaa ja luovia aloja sekä niiden suhteita Euroopan ulkopuolisiin kumppaneihin sekä vahvistetaan kulttuurin, koulutuksen ja muiden politiikanalojen yhteyksiä.

    28.

    on tyytyväinen siihen, että Euroopan uudessa kulttuuriohjelmassa otetaan käyttöön ”kulttuurisen kapasiteetin”käsite ja samalla otetaan huomioon yleisön muuttuvista odotuksista aiheutuvat haasteet, jotka edellyttävät paikallisväestön entistä vahvempaa osallisuutta kulttuuriohjelmien muotoilussa – ulottuen heidän ideoidensa hyödyntämisestä aina täytäntöönpanoon osallistumiseen.

    29.

    on mielissään siitä, että tiedonannossa nimenomaisesti mainitaan kunnat ja alueet yhtenä kolmesta toimintaympäristöstä, joihin olisi keskityttävä. Samalla komitea korostaa, että on tärkeää ottaa huomioon paikallis- ja alueviranomaisten ratkaiseva rooli painopisteiden käytännön toteutuksessa.

    30.

    toteaa samalla tässä yhteydessä, että komitea on korostanut jo aiemmin, että paikallis- ja alueviranomaiset ovat lähellä kansalaisia ja että niillä on sen vuoksi strategisesti parhaat valmiudet vastata unionin eri kulttuuriryhmien eritystarpeisiin ja -vaatimuksiin, mihin liittyy myös suuri vastuu (5).

    31.

    suhtautuu myönteisesti siihen, että uudessa ohjelmassa todetaan tarve muuttaa näkökulmaa STEM-aloista (luonnontieteet, tekniikka, insinööritieteet ja matematiikka) STEAM-aloihin (taiteet mukaan luettuna) ja että on oikea aika laajentaa luovaa ja kriittistä ajattelua yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen kaikille tasoille sekä luopua tiukasta jaosta tieteisiin ja humanistisiin aineisiin. Taiteeseen kuuluu kyky luoda uusia ja hyödyllisiä ideoita. Yhdistämällä taide ja luovuus STEM-alojen opetusohjelmaan siitä saadaan entistä houkuttavampi, luovempi ja innovatiivisempi. Taideaineet tukevat lahjakkuuden ja kulttuurin kehitystä, ja juuri sen vuoksi ne on yhdistettävä teknologiaan.

    32.

    toteaa, että alkuperäisten kansallisten, etnisten ja kielivähemmistöjen kulttuuri on merkittävä osa Euroopan unionin kulttuuriperintöä. Näiden alakulttuurien vaaliminen, tukeminen ja saattaminen kaikkien ulottuville on tehtävä, joka kuuluu käytännössä paikallis- ja aluetasolle. Lisäksi EU:n on tarjottava tätä tarkoitusta varten taloudellista tukea, myös vähemmistöjen kulttuuritaustan suojeluun liittyvien, aluetasolle kuuluvien tehtävien hoitamiseen kohdennettuja resursseja. Erityistä huomiota tulee kiinnittää innovatiivisten virtuaalivälineiden käyttöön, ja on huolehdittava siitä, että vähemmistökulttuureja tehdään tunnetuksi kaikkialla EU:ssa.

    33.

    kehottaa EU:ta ja valtiovaltaa tunnustamaan kulttuurialan ja luovien alojen innovaation roolin kokonaisvaltaisen paikallis- ja aluekehityksen vauhdittajana.

    34.

    toteaa, että paikallis- ja alueviranomaiset ovat sisällyttäneet onnistuneesti kulttuurialan ja luovat toimialat kehitysstrategioihinsa ja että tämä on osaltaan vauhdittanut paikallistaloutta ja saanut asukkaat juurtumaan alueille (6).

    35.

    tähdentää kuitenkin, että älykkään erikoistumisen strategioiden sisällyttäminen alueellisiin kehitysstrategioihin on edelleen haasteellista, ja alueet tarvitsevatkin EU:n toimielimiltä entistä vankempaa tukea toteuttaakseen älykästä erikoistumista, jota pidetään alueellisena politiikkakehyksenä innovointiin perustuvalle kasvulle.

    36.

    korostaa, että kulttuuriperinnön eurooppalainen teemavuosi 2018 on käynnistänyt erittäin vilkasta ruohonjuuritason toimintaa, ja Euroopassa on järjestetty tuhansia tapahtumia, jotka ovat edistäneet Euroopan kulttuuriperinnön jakamista ja arvostusta kaikille ominaisena voimavarana, lisänneet tietoisuutta historiasta ja yhteisistä eurooppalaisista arvoista sekä vahvistaneet tunnetta yhteiseen eurooppalaiseen tilaan kuulumisesta.

    37.

    kehottaa hyödyntämään ja tukemaan teemavuoden vaikutusta ja myönteistä perintöä edelleen ja jatkamaan vuoden aikana syntyneiden kumppanuuksien ja verkostojen toimintaa sen jälkeen osana EU:n kulttuuriyhteistyötä. Euroopan alueiden komitea suhtautuukin myönteisesti joulukuussa 2018 esiteltyihin kulttuuriperinnön eurooppalaisiin toimintapuitteisiin, joissa on viisi konkreettista toiminta-aluetta ja joilla pyritään saamaan aikaan todellisia muutoksia Euroopan kulttuuriperinnön vaalimisessa ja suojelemisessa sekä tavoissa nauttia siitä.

    38.

    pitää soveliaana Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 3 artiklan ja Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 167 artiklan valintaa oikeusperustaksi, tiedostaa EU:n toiminnasta tehdyn sopimuksen 173 ja 208 artiklan merkityksen ja kannattaa kolmea strategista tavoitetta (sosiaalinen, taloudellinen ja ulkoinen ulottuvuus) sekä kahta monialaista toimea (kulttuuriperinnön suojeleminen ja digitaalisen kulttuurin strategia).

    39.

    suosittaa, että sosiaalista ulottuvuutta käsittelevässä kohdassa ”suojellaan ja edistetään Euroopan kulttuuriperintöä yhteisenä resurssina, jotta voidaan lisätä tietoisuutta yhteisestä historiastamme ja arvoistamme sekä vahvistaa yleiseurooppalaista identiteettiä”tuetaan Euroopan uskonnollisen perinnön suojelua ja kunnioittamista sekä edistetään Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 2 artiklassa määriteltyjä keskeisiä eurooppalaisia arvoja.

    40.

    kolmannen ulottuvuuden (ulkoiset suhteet) osalta ”toteaa painokkaasti, että tarvitaan entistä vahvempaa ja syvempää yhteistyötä paikallis-, alue- ja jäsenvaltiotasolla käynnistettäessä ja kehitettäessä strategioita, joilla tuetaan kansainvälisiä kulttuurisuhteita ja -toimia” (7). Komitea katsoo, että kaupunkidiplomatia voisi olla keino edistää eurooppalaista kulttuuri-identiteettiä kaikkialla maailmassa.

    41.

    katsoo, että kulttuurialan ammattilaisten liikkuvuus olisi kuulunut pikemminkin monialaisiin toimiin, koska se tarjoaa merkittävää lisäarvoa kaikkiin kolmeen ulottuvuuteen.

    42.

    toistaa, että on parannettava kulttuurialan tiedonkeruuta ja tilastointia, mikä on edellytys uskottavan, näyttöön perustuvan toimintapolitiikan kehittämiselle tulevaisuudessa, ja kehottaa luomaan strategisen tutkimuksessa sovellettavan lähestymistavan, jolla helpotetaan tiedon siirtoa nykyisin hajanaisten aloitteiden välillä ja varmistetaan kaikkien toiminta-alojen kattaminen yhteistyössä kulttuurialan sidosryhmien kanssa.

    Bryssel 6. helmikuuta 2019.

    Euroopan alueiden komitean

    puheenjohtaja

    Karl-Heinz LAMBERTZ


    (1)  COM(2018) 366 final.

    (2)  CdR 401/2011 fin.

    (3)  CdR 293/2010 fin.

    (4)  https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/PDF/?uri=CELEX:52011AR0401&from=FI.

    (5)  CdR 44/2006 fin.

    (6)  CdR 181/2010 fin.

    (7)  COR-2016-05110-00-00-AC-TRA.


    Top