—

ottaa huomioon 14. syyskuuta 2016 annetun komission tiedonannon ”Verkkoyhteydet kilpailukykyisillä digitaalisilla sisämarkkinoilla – Kohti eurooppalaista gigabittiyhteiskuntaa” (COM(2016)0587) ja siihen liittyvän komission yksiköiden valmisteluasiakirjan (SWD(2016)0300),

—

ottaa huomioon 14. syyskuuta 2016 annetun komission tiedonannon ”5G-Eurooppa: toimintasuunnitelma” (COM(2016)0588) ja sen liitteenä olevan komission yksiköiden valmisteluasiakirjan (SWD(2016)0306),

(1)

Avaruusteknologiasta, -datasta ja -palveluista on tullut välttämätön osa eurooppalaisten jokapäiväistä elämää, ja niillä on keskeisen tärkeä merkitys monien strategisten etujen turvaamisessa. Unionin avaruusteollisuus on jo nyt yksi maailman kilpailukykyisimmistä. Uusien toimijoiden ilmaantuminen ja uuden teknologian kehitys mullistavat kuitenkin teollisuuden perinteisiä malleja. Tämän vuoksi on olennaisen tärkeää, että unioni kuuluu jatkossakin johtaviin kansainvälisiin toimijoihin, että sillä on laaja toiminnanvapaus avaruusalalla ja että se edistää tieteellistä ja teknistä kehitystä ja tukee avaruusalan yritysten kilpailukykyä ja innovointivalmiuksia, erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten, startup-yritysten ja innovatiivisten yritysten osalta.

(1)

Avaruusteknologiasta, -datasta ja -palveluista on tullut välttämätön osa eurooppalaisten jokapäiväistä elämää, ja niillä on keskeisen tärkeä merkitys monien strategisten etujen turvaamisessa. Unionin avaruusteollisuus on jo nyt yksi maailman kilpailukykyisimmistä. Uusien toimijoiden ilmaantuminen ja uuden teknologian kehitys mullistavat kuitenkin teollisuuden perinteisiä malleja. Tämän vuoksi on olennaisen tärkeää, että unioni kuuluu jatkossakin johtaviin kansainvälisiin toimijoihin, että sillä on laaja toiminnanvapaus avaruusalalla ja että se edistää tieteellistä ja teknistä kehitystä ja tukee avaruusalan yritysten kilpailukykyä ja innovointivalmiuksia, erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten, startup-yritysten ja innovatiivisten yritysten osalta. Samalla on tärkeää luoda asianmukaiset olosuhteet, joilla taataan tasapuoliset globaalit toimintaedellytykset avaruusalalla toimiville yrityksille.

(2)

Avaruusalan kehitys on perinteisesti ollut kytköksissä turvallisuuskysymyksiin. Monissa tapauksissa avaruusalan laitteet, komponentit ja välineet ovat kaksikäyttötuotteita. Tämän vuoksi olisikin aiheellista hyödyntää niitä mahdollisuuksia, joita avaruusala tarjoaa unionin ja sen jäsenvaltioiden turvallisuudelle.

(2)

Avaruusalan kehitys on perinteisesti ollut kytköksissä turvallisuuskysymyksiin. Monissa tapauksissa avaruusalan laitteet, komponentit ja välineet ovat kaksikäyttötuotteita. Tämän vuoksi olisikin aiheellista hyödyntää niitä mahdollisuuksia, joita avaruusala ja itsenäinen pääsy avaruuteen tarjoavat unionin ja sen jäsenvaltioiden turvallisuudelle ja riippumattomuudelle .

(3)

Unioni on laatinut omia avaruusaloitteitaan ja -ohjelmiaan 1990-luvun lopulta lähtien; näitä ovat Euroopan geostationaarinen navigointilisäjärjestelmä, jäljempänä ”EGNOS”, ja sittemmin Galileo ja Copernicus, joilla vastataan sekä unionin kansalaisten tarpeisiin että eri alojen politiikan vaatimuksiin. Näiden aloitteiden jatkuvuus olisi varmistettava, mutta samalla niitä on myös kehitettävä, jotta ne pysyvät jaksossakin etulinjassa uuden teknologian kehittyessä ja digitaalisen ja tieto- ja viestintäteknologian murroksen edetessä, täyttävät käyttäjien tarpeet ja vastaavat politiikan painopisteitä , kuten ilmastonmuutos (arktisen alueen muutosten seuranta mukaan luettuna), turvallisuus ja puolustusala .

(3)

Unioni on laatinut omia avaruusaloitteitaan ja -ohjelmiaan 1990-luvun lopulta lähtien; näitä ovat Euroopan geostationaarinen navigointilisäjärjestelmä, jäljempänä ”EGNOS”, ja sittemmin Galileo ja Copernicus, joilla vastataan sekä unionin kansalaisten tarpeisiin että eri alojen politiikan vaatimuksiin. Näiden aloitteiden jatkuvuus , hyödyntäminen ja käyttö olisi varmistettava, ja niitä on myös kehitettävä, jotta ne pysyvät jatkossakin etulinjassa uuden teknologian kehittyessä ja digitaalisen ja tieto- ja viestintäteknologian murroksen edetessä, täyttävät käyttäjien tarpeet ja vastaavat politiikan painopisteitä. Ohjelmalla olisi edistettävä myös avaruuspohjaisia palveluita siten, että kaikki jäsenvaltiot ja niiden kansalaiset voivat täysimääräisesti hyötyä ohjelmasta.

(4)

Unionin on varmistettava toiminnanvapautensa ja autonomiansa, jotta sillä on avaruuteen pääsy ja mahdollisuus sen turvalliseen käyttöön. Tämän vuoksi on olennaisen tärkeää, että se pitää edelleen yllä autonomista, luotettavaa ja kustannustehokasta pääsyä avaruuteen, erityisesti kriittisen infrastruktuurin ja teknologian, yleisen turvallisuuden sekä unionin ja sen jäsenvaltioiden turvallisuuden osalta. Komission pitäisi tämän vuoksi voida koota laukaisupalvelut yhteen Euroopan tasolla sekä sen omia tarpeita että pyynnöstä myös muiden tahojen, jäsenvaltiot mukaan luettuina, tarpeita varten perussopimuksen 189 artiklan 2 kohdan määräysten mukaisesti. On myös ratkaisevan tärkeää, että unionilla on jatkossakin nykyaikainen, tehokas ja joustava laukaisuinfrastruktuuri. Jäsenvaltioiden ja Euroopan avaruusjärjestön toteuttamien toimenpiteiden lisäksi komission olisi tarkasteltava keinoja tällaisen infrastruktuurin tukemiseksi. Erityisesti jos ohjelman tarpeiden mukaisten laukaisujen toteuttamiseen tarvitaan maassa sijaitsevan avaruusinfrastruktuurin ylläpitoa tai kehittämistä, pitäisi olla mahdollista rahoittaa tällaiset muutokset osittain ohjelmasta varainhoitoasetuksen mukaisesti ja kun selkeää EU-tason lisäarvoa voidaan saavuttaa, jotta ohjelmassa saavutetaan parempi kustannustehokkuus.

(4)

Unionin on varmistettava toiminnanvapautensa ja autonomiansa, jotta sillä on avaruuteen pääsy ja mahdollisuus sen turvalliseen käyttöön. Tämän vuoksi on olennaisen tärkeää, että se pitää edelleen yllä autonomista, luotettavaa ja kustannustehokasta pääsyä avaruuteen, mukaan lukien vaihtoehtoiset laukaisuteknologiat ja innovatiiviset järjestelmät tai palvelut, erityisesti kriittisen infrastruktuurin ja teknologian, yleisen turvallisuuden sekä unionin ja sen jäsenvaltioiden turvallisuuden osalta. Komission pitäisi tämän vuoksi voida koota laukaisupalvelut yhteen Euroopan tasolla sekä sen omia tarpeita että pyynnöstä myös muiden tahojen, jäsenvaltiot mukaan luettuina, tarpeita varten perussopimuksen 189 artiklan 2 kohdan määräysten mukaisesti. On myös ratkaisevan tärkeää, että unionilla on jatkossakin nykyaikainen, tehokas ja joustava laukaisuinfrastruktuuri. Jäsenvaltioiden ja Euroopan avaruusjärjestön toteuttamien toimenpiteiden lisäksi komission olisi tarkasteltava keinoja tällaisen infrastruktuurin tukemiseksi. Erityisesti jos ohjelman tarpeiden mukaisten laukaisujen toteuttamiseen tarvitaan maassa sijaitsevan avaruusinfrastruktuurin ylläpitoa tai kehittämistä, pitäisi olla mahdollista rahoittaa tällaiset muutokset osittain ohjelmasta varainhoitoasetuksen mukaisesti ja kun selkeää EU-tason lisäarvoa voidaan saavuttaa, jotta ohjelmassa saavutetaan parempi kustannustehokkuus.

(5)

Jotta voidaan vahvistaa unionin avaruusteollisuuden kilpailukykyä ja sen valmiuksia suunnitella, rakentaa ja käyttää omia järjestelmiään, unionin olisi tuettava koko avaruusteollisuuden syntymistä, kasvua ja kehitystä. Liiketoiminnalle ja innovoinnille suotuisan mallin luomista olisi tuettava Euroopan tasolla sekä alueellisella ja kansallisella tasolla perustamalla avaruus- ja digitaalialan ja käyttäjien yhteisiä alustoja . Jotta unioniin sijoittautuneet avaruusyritykset voisivat menestyä, unionin olisi edistettävä niiden laajentumista, myös tukemalla niiden riskirahoituksen saantia, sillä avaruusalan startup-yritysten saatavilla ei unionissa ole soveltuvaa yksityistä pääomarahoitusta, ja perustamalla innovaatiokumppanuuksia (innovatiivisten tuotteiden ja palveluiden hankinta ensimmäisellä niitä koskevalla sopimuksella).

(5)

Jotta voidaan vahvistaa unionin avaruusteollisuuden kilpailukykyä ja sen valmiuksia suunnitella, rakentaa ja käyttää omia järjestelmiään, unionin olisi tuettava koko avaruusteollisuuden syntymistä, kasvua ja kehitystä. Liiketoiminnalle ja innovoinnille suotuisan mallin luomista olisi tuettava Euroopan tasolla sekä alueellisella ja kansallisella tasolla esimerkiksi aloitteilla, jotka liittyvät avaruus- ja digitaalialan ja käyttäjien yhteisiin alustoihin . Avaruusalan yhteistyöalustojen olisi tehtävä yhteistyötä digitaali-innovointikeskittymien kanssa yrittäjyyden ja taitojen edistämiseksi. Jotta unioniin sijoittautuneet avaruusyritykset voisivat menestyä, unionin olisi edistettävä niiden perustamista ja laajentumista, myös tukemalla niiden riskirahoituksen saantia, sillä avaruusalan startup-yritysten saatavilla ei unionissa ole soveltuvaa yksityistä pääomarahoitusta, ja perustamalla innovaatiokumppanuuksia (innovatiivisten tuotteiden ja palveluiden hankinta ensimmäisellä niitä koskevalla sopimuksella).

(6)

Kattavuutensa ja globaalien haasteiden ratkaisupotentiaalinsa ansiosta unionin avaruusohjelmalla, jäljempänä ”ohjelma”, on vahva kansainvälinen ulottuvuus. Komission olisi tämän vuoksi voitava hallinnoida sitä unionin puolesta ja koordinoida toimintaa kansainvälisellä näyttämöllä unionin puolesta, erityisesti unionin ja sen jäsenvaltioiden etujen puolustamiseksi kansainvälisillä foorumeilla, mukaan lukien taajuuksien ala, tukea unionin teknologiaa ja teollisuutta ja edistää koulutusalan yhteistyötä, kun muistetaan, että osapuolten oikeuksien ja velvollisuuksien välillä on tarpeen varmistaa vastavuoroisuus. On erityisen tärkeää, että komissio edustaa unionia kansainvälisen Cospas–Sarsat-ohjelman elimissä tai alaan liittyvissä YK:n elimissä, mukaan lukien elintarvike- ja maatalousjärjestö, sekä Maailman ilmatieteen järjestössä.

(6)

Kattavuutensa ja globaalien haasteiden ratkaisupotentiaalinsa ansiosta unionin avaruusohjelmalla, jäljempänä ”ohjelma”, on vahva kansainvälinen ulottuvuus. Komission olisi tämän vuoksi voitava hallinnoida sitä unionin puolesta ja koordinoida toimintaa kansainvälisellä näyttämöllä unionin puolesta, erityisesti unionin ja sen jäsenvaltioiden etujen puolustamiseksi kansainvälisillä foorumeilla, mukaan lukien taajuuksien ala . Komission olisi vahvistettava taloudellista diplomatiaa, jotta voidaan tukea unionin teknologiaa ja teollisuutta ja edistää koulutusalan yhteistyötä, kun muistetaan, että osapuolten oikeuksien ja velvollisuuksien välillä on tarpeen varmistaa vastavuoroisuus sekä tasapuolinen kilpailu kansainvälisellä tasolla . On erityisen tärkeää, että komissio edustaa unionia kansainvälisen Cospas–Sarsat-ohjelman elimissä tai alaan liittyvissä YK:n elimissä, mukaan lukien elintarvike- ja maatalousjärjestö, sekä Maailman ilmatieteen järjestössä.

(7)

Komission olisi yhdessä jäsenvaltioiden ja korkean edustajan kanssa edistettävä vastuullista toimintaa avaruudessa ja ulkoavaruudessa ja tutkittava mahdollisuutta liittyä asiaankuuluviin YK:n yleissopimuksiin.

(7)

Komission olisi yhdessä jäsenvaltioiden ja korkean edustajan kanssa edistettävä vastuullista toimintaa avaruudessa ja ulkoavaruudessa , erityisesti ratkaisujen löytämiseksi avaruusromun lisääntymisen torjumiseen, ja tutkittava mahdollisuutta liittyä asiaankuuluviin YK:n yleissopimuksiin , mukaan lukien yleissopimus valtioiden toimintaa johtavista periaatteista niiden tutkiessa ja käyttäessä ulkoavaruutta, siihen luettuna kuu ja muut taivaankappaleet (ulkoavaruussopimus) .

(8)

Ohjelmalla on samanlaisia tavoitteita kuin muilla unionin ohjelmilla, joita ovat esimerkiksi Euroopan horisontti, InvestEU-rahasto, Euroopan puolustusrahasto sekä asetuksen (EU) [yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] piiriin kuuluvat rahastot. Tämän vuoksi olisi säädettävä näistä ohjelmista saatavasta kumulatiivisesta rahoituksesta, sillä edellytyksellä että rahoitus koskee samoja kustannuseriä , erityisesti unionin ohjelmista saatavaa täydentävää rahoitusta koskevilla järjestelyillä, kun hallintomääräykset sen mahdollistavat, joko peräkkäin, vuorotellen tai yhdistelemällä varoja, mukaan lukien toimien yhteisrahoitus siten, että mahdollisuuksien mukaan voidaan toteuttaa innovaatiokumppanuuksia ja rahoitusta yhdistäviä toimia. Ohjelman täytäntöönpanon aikana komission olisi tämän vuoksi edistettävä synergiaa muiden aiheeseen liittyvien unionin ohjelmien kanssa, mikä mahdollistaisi mahdollisuuksien mukaan riskirahoituksen käytön, innovaatiokumppanuudet sekä kumulatiivisen rahoituksen tai rahoitusta yhdistävät toimet.

(8)

Ohjelmalla on samanlaisia tavoitteita kuin muilla unionin ohjelmilla, joita ovat esimerkiksi Euroopan horisontti, InvestEU-rahasto, Euroopan puolustusrahasto sekä asetuksen (EU) [yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] piiriin kuuluvat rahastot. Tämän vuoksi olisi säädettävä näistä ohjelmista saatavasta kumulatiivisesta rahoituksesta, sillä edellytyksellä että rahoitus koskee samoja kustannuksia , erityisesti unionin ohjelmista saatavaa täydentävää rahoitusta koskevilla järjestelyillä, kun hallintomääräykset sen mahdollistavat, joko peräkkäin, vuorotellen tai yhdistelemällä varoja, mukaan lukien toimien yhteisrahoitus siten, että mahdollisuuksien mukaan voidaan toteuttaa innovaatiokumppanuuksia ja rahoitusta yhdistäviä toimia. Ohjelman täytäntöönpanon aikana komission olisi tämän vuoksi edistettävä synergiaa muiden aiheeseen liittyvien unionin ohjelmien kanssa, mikä mahdollistaisi mahdollisuuksien mukaan riskirahoituksen käytön, innovaatiokumppanuudet sekä kumulatiivisen rahoituksen tai rahoitusta yhdistävät toimet. On tärkeää varmistaa Euroopan horisontti -ohjelman ja muiden unionin ohjelmien sekä ohjelman komponenttien avulla kehitettyjen ratkaisujen välinen jatkuvuus.

(10 a)

Unionin avaruusala työllistää noin 200 000 ammattilaista. Tämän vuoksi on tärkeää jatkaa alan huippuinfrastruktuurin kehittämistä ja edistää näin taloudellista toimintaa sekä tuotantoketjun alku- että loppupäässä. Euroopan avaruusteollisuuden tulevan kilpailukyvyn varmistamiseksi ohjelmalla olisi lisäksi tuettava avaruuteen liittyvien korkean tason pätevyyksien kehittämistä ja koulutustoimintaa ja keskityttävä erityisesti tyttöihin ja naisiin unionin kansalaisten koko potentiaalin toteuttamiseksi tällä alalla.

(13 a)

Ohjelman olisi hyödynnettävä avaruus- ja liikennealan välisiä synergioita ottaen huomioon, että avaruusteknologialla on keskeinen rooli, kun maa-, meri-, lento- ja avaruusliikenteestä kehitetään älykkäämpää, tehokkaampaa, turvallisempaa, varmempaa, kestävämpää ja integroidumpaa samalla kun innovatiivisen ja ajantasaisen avaruusteknologian kysyntä kasvavalla ja innovatiivisella liikennesektorilla lisääntyy.

(14)

Ohjelman mahdollisesti tuottamat tulot olisi tuloutettava unionille, jotta unionin aiemmat investoinnit saadaan osittain takaisin, ja nämä tulot olisi käytettävä ohjelman tavoitteiden tukemiseen. Samasta syystä pitäisi olla mahdollista sisällyttää tulojenjakojärjestely yksityisen sektorin toimijoiden kanssa tehtyihin sopimuksiin.

(14)

Ohjelman komponenttien mahdollisesti tuottamat tulot olisi tuloutettava unionille, jotta unionin aiemmat investoinnit saadaan osittain takaisin, ja nämä tulot olisi käytettävä ohjelman tavoitteiden saavuttamisen tukemiseen. Samasta syystä pitäisi olla mahdollista sisällyttää tulojenjakojärjestely yksityisen sektorin toimijoiden kanssa tehtyihin sopimuksiin.

(16)

Ohjelma tukeutuu monimutkaiseen ja jatkuvasti kehittyvään teknologiaan. Ohjelman puitteissa tehtyjen hankintasopimusten osalta tukeutuminen tällaiseen teknologiaan aiheuttaa epävarmuustekijöitä ja riskejä, varsinkin jos sopimuksiin liittyy laitteistoja tai pitkän aikavälin palveluntarjontaa. Tämän vuoksi tarvitaan julkisia hankintoja koskevia erityistoimenpiteitä, joita sovelletaan varainhoitoasetuksessa vahvistettujen sääntöjen lisäksi. Olisi näin ollen voitava tehdä hankintasopimus monivaiheisena ehdollisena sopimuksena, liittää sopimukseen sen toteuttamisen kuluessa tietyin ehdoin lisäsopimus tai vaatia alihankinnan vähimmäisosuutta. Ohjelman komponenteille ominaisten teknisten epävarmuustekijöiden vuoksi hankintahintoja ei myöskään aina ole mahdollista määrittää täsmällisesti, joten pitäisi olla mahdollista tehdä sopimukset siten, ettei niissä määrätä kiinteää lopullista hintaa ja että niihin sisältyy unionin taloudelliset edut turvaavia lausekkeita.

(16)

Ohjelma tukeutuu monimutkaiseen ja jatkuvasti kehittyvään teknologiaan. Ohjelman puitteissa tehtyjen hankintasopimusten osalta tukeutuminen tällaiseen teknologiaan aiheuttaa epävarmuustekijöitä ja riskejä, varsinkin jos sopimuksiin liittyy laitteistoja tai pitkän aikavälin palveluntarjontaa. Tämän vuoksi tarvitaan julkisia hankintoja koskevia erityistoimenpiteitä, joita sovelletaan varainhoitoasetuksessa vahvistettujen sääntöjen lisäksi. Olisi näin ollen voitava tehdä hankintasopimus monivaiheisena ehdollisena sopimuksena, liittää sopimukseen sen toteuttamisen kuluessa tietyin ehdoin lisäsopimus tai vaatia alihankinnan vähimmäisosuutta erityisesti pienille ja keskisuurille yrityksille sekä startup-yrityksille . Ohjelman komponenteille ominaisten teknisten epävarmuustekijöiden vuoksi hankintahintoja ei myöskään aina ole mahdollista määrittää täsmällisesti, joten pitäisi olla mahdollista tehdä sopimukset siten, ettei niissä määrätä kiinteää lopullista hintaa ja että niihin sisältyy unionin taloudelliset edut turvaavia lausekkeita.

(25)

Ohjelman vankka julkinen hallinnointi edellyttää vastuiden ja tehtävien selkeää jakoa eri osallistujatahojen välillä, jotta voidaan välttää päällekkäisyyksiä ja vähentää viivästyksiä ja kustannusylityksiä.

(25)

Ohjelman vankka julkinen hallinnointi edellyttää vastuiden ja tehtävien selkeää jakoa eri osallistujatahojen välillä, jotta voidaan välttää päällekkäisyyksiä ja vähentää viivästyksiä ja kustannusylityksiä , ja siinä olisi pyrittävä asettamaan etusijalle nykyisten eurooppalaisten infrastruktuurien käyttö sekä Euroopan teollisuudenalojen ja ammatillisen sektorin kehittäminen .

(25 a)

Avaruusohjelmat ovat käyttäjälähtöisiä, ja niiden täytäntöönpano ja kehittäminen edellyttävät siksi käyttäjien edustajien jatkuvaa, vaikuttavaa osallistumista.

(26)

Jäsenvaltiot ovat jo pitkään toimineet avaruusalalla. Niillä on avaruuteen liittyviä järjestelmiä, infrastruktuuria sekä kansallisia virastoja ja elimiä. Tämän vuoksi ne voivat antaa suuren panoksen ohjelmaan, erityisesti sen täytäntöönpanoon, ja tehdä täysimittaista yhteistyötä unionin kanssa ohjelman palveluiden ja sovellusten edistämiseksi. Komission olisi voitava hyödyntää jäsenvaltioiden käytössä olevia välineitä, ja se voisi antaa niille muita kuin sääntelytehtäviä unionin ohjelman toteutuksessa ja hyötyä niiden tarjoamasta avusta. Asianomaisten jäsenvaltioiden olisi toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet varmistaakseen niiden alueelle perustettujen maa-asemien suojaamisen. Jäsenvaltioiden ja komission olisi lisäksi tehtävä yhteistyötä keskenään ja asiaankuuluvien kansainvälisten elinten ja sääntelyviranomaisten kanssa varmistaakseen monivuotisen radiotaajuuspoliittisen ohjelman perustamisesta 14 päivänä maaliskuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen N:o 243/2012/EU (15) mukaisesti, että ohjelman edellyttämät taajuudet on saatavilla ja suojattu niin, että tarjottaviin palveluihin perustuvia sovelluksia voidaan kehittää ja toteuttaa täysimittaisesti.

(26)

Jäsenvaltiot ovat jo pitkään toimineet avaruusalalla. Niillä on avaruuteen liittyviä järjestelmiä, infrastruktuuria sekä kansallisia virastoja ja elimiä. Tämän vuoksi ne voivat antaa suuren panoksen ohjelmaan, erityisesti sen täytäntöönpanoon, ja tehdä täysimittaista yhteistyötä unionin kanssa ohjelman palveluiden ja sovellusten edistämiseksi. Komission olisi voitava hyödyntää jäsenvaltioiden käytössä olevia välineitä, ja se voisi antaa niille muita kuin sääntelytehtäviä unionin ohjelman toteutuksessa ja hyötyä niiden tarjoamasta avusta. Asianomaisten jäsenvaltioiden olisi toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet varmistaakseen niiden alueelle perustettujen maa-asemien suojaamisen. Jäsenvaltioiden ja komission olisi lisäksi tehtävä yhteistyötä keskenään ja asiaankuuluvien kansainvälisten elinten ja sääntelyviranomaisten kanssa varmistaakseen monivuotisen radiotaajuuspoliittisen ohjelman perustamisesta 14 päivänä maaliskuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen N:o 243/2012/EU (15) mukaisesti, että ohjelman edellyttämät taajuudet on saatavilla ja niillä on riittävä suojaus niin, että tarjottaviin palveluihin perustuvia sovelluksia voidaan kehittää ja toteuttaa täysimittaisesti.

(27)

Komissio on vastuussa unionin yleisen edun edistämisestä, joten ohjelman toteuttaminen , sitä koskevan kokonaisvastuun kantaminen ja ohjelman käytön edistäminen kuuluvat komission tehtäviin. Jotta eri osapuolten resursseja ja osaamista voitaisiin hyödyntää parhaalla mahdollisella tavalla, komission olisi voitava siirtää tiettyjä tehtäviä muille. Lisäksi komissiolla on parhaat edellytykset vahvistaa järjestelmien ja palveluiden kehityksen kannalta tarpeelliset keskeiset tekniset ja toiminnalliset eritelmät .

(27)

Komissio on vastuussa unionin yleisen edun edistämisestä, joten ohjelman toteuttamisen valvonta , sitä koskevan kokonaisvastuun kantaminen ja ohjelman käytön edistäminen kuuluvat komission tehtäviin. Jotta eri osapuolten resursseja ja osaamista voitaisiin hyödyntää parhaalla mahdollisella tavalla, komission olisi voitava siirtää tiettyjä tehtäviä muille. Lisäksi komissiolla on parhaat edellytykset vahvistaa järjestelmien ja palveluiden kehityksen kannalta tarpeelliset keskeiset vaatimukset .

(28)

Euroopan unionin avaruusohjelmaviraston, jäljempänä ”avaruusohjelmavirasto”, jolla korvataan asetuksen (EU) N:o 912/2010 nojalla perustettu Euroopan GNSS-virasto ja joka on sen seuraaja, on tarkoitus edistää unionin avaruusohjelmaa, erityisesti turvallisuuden osalta. Tietyt ohjelman turvallisuuteen ja edistämiseen liittyvät tehtävät olisi sen vuoksi annettava avaruusohjelmavirastolle. Erityisesti turvallisuuden osalta, kun otetaan huomioon avaruusohjelmaviraston kokemus tällä alalla, sen olisi oltava vastuussa turvallisuusjärjestelyiden hyväksyntätehtävistä kaikissa unionin toimissa avaruusalalla. Lisäksi sen olisi hoidettava komission sille siirtämät tehtävät yhdellä tai useammalla rahoitusosuussopimuksella, jotka kattavat useita muita ohjelmaan liittyviä erityistehtäviä.

(28)

Euroopan unionin avaruusohjelmaviraston, jäljempänä ”avaruusohjelmavirasto”, jolla korvataan asetuksen (EU) N:o 912/2010 nojalla perustettu Euroopan GNSS-virasto ja joka on sen seuraaja, on tarkoitus edistää unionin avaruusohjelmaa, erityisesti turvallisuuden , kyberturvallisuuden sekä palvelujen ja toimintaketjun loppupään toimivuuden edistämisen osalta. Näihin aloihin liittyvät tehtävät olisi sen vuoksi annettava avaruusohjelmavirastolle. Erityisesti turvallisuuden osalta, kun otetaan huomioon avaruusohjelmaviraston kokemus tällä alalla, sen olisi oltava vastuussa turvallisuusjärjestelyiden hyväksyntätehtävistä kaikissa unionin toimissa avaruusalalla. Avaruusohjelmavirastolle olisi myös uskottava Copernicuksen edistämis- ja kaupallistamistoimien toteuttaminen sen Galileon ja EGNOSin käytön omaksumisen edistämisestä käyttäjien ja markkinoiden osalta saamia myönteisiä tuloksia hyödyntäen ja ohjelmien edistämiseksi pakettina. Lisäksi sen olisi hoidettava komission sille siirtämät tehtävät yhdellä tai useammalla rahoitusosuussopimuksella, jotka kattavat useita muita ohjelmaan liittyviä erityistehtäviä.

(29)

Euroopan avaruusjärjestö (ESA) on kansainvälinen organisaatio, jolla on laaja kokemus avaruusalasta ja joka on tehnyt Euroopan yhteisön kanssa puitesopimuksen vuonna 2004. Tämän vuoksi se on tärkeä kumppani ohjelmaa toteutettaessa, ja sen kanssa olisi luotava tarvittavat yhteydet. Tältä osin ja varainhoitoasetuksen mukaisesti on tärkeää tehdä ESAn kanssa rahoitusta koskeva puitekumppanuussopimus, joka kattaa kaikki komission, avaruusohjelmaviraston ja ESAn väliset rahoitussuhteet ja jolla varmistetaan näiden niiden johdonmukaisuus ja vaatimustenmukaisuus Euroopan yhteisön ja Euroopan avaruusjärjestön väliseen puitesopimukseen ja erityisesti sen 5 artiklaan nähden. Euroopan avaruusjärjestö kuitenkaan ole unionin elin eikä siihen sovellettava unionin oikeutta, joten unionin ja sen jäsenvaltioiden etujen suojaamiseksi on olennaisen tärkeää, että tällaisen sopimuksen edellytyksenä on asianmukaisten toimintasääntöjen käyttöönotto Euroopan avaruusjärjestössä . Sopimuksessa olisi myös oltava kaikki unionin taloudellisten etujen turvaamiseksi tarvittavat lausekkeet.

(29)

Euroopan avaruusjärjestö (ESA) on kansainvälinen organisaatio, jolla on laaja kokemus avaruusalasta ja joka on tehnyt Euroopan yhteisön kanssa puitesopimuksen vuonna 2004. Tämän vuoksi se on tärkeä kumppani ohjelmaa toteutettaessa, ja sen kanssa olisi luotava tarvittavat yhteydet. Tältä osin ja varainhoitoasetuksen mukaisesti on tärkeää tehdä ESAn kanssa rahoitusta koskeva puitekumppanuussopimus, joka kattaa kaikki komission, avaruusohjelmaviraston ja ESAn väliset rahoitussuhteet ja jolla varmistetaan näiden niiden johdonmukaisuus ja vaatimustenmukaisuus Euroopan yhteisön ja Euroopan avaruusjärjestön väliseen puitesopimukseen ja erityisesti sen 5 artiklaan nähden. Koska Euroopan avaruusjärjestö ei ole unionin elin eikä siihen sovelleta unionin oikeutta, on tärkeää, että tällaiseen sopimukseen sisältyy Euroopan avaruusjärjestön toimintasääntöjä koskevia asianmukaisia vaatimuksia unionin ja sen jäsenvaltioiden etujen suojaamiseksi. Sopimuksessa olisi myös oltava kaikki unionin taloudellisten etujen turvaamiseksi tarvittavat lausekkeet.

(31)

Jotta käyttäjien edustus voidaan liittää osaksi valtiollisen satelliittiviestinnän (GOVSATCOM) hallintoa ja jotta voidaan koota yhteen käyttäjien tarpeita ja vaatimuksia kansallisten rajojen ja siviili- ja sotilastoiminnan välisen rajan yli, unionin yksiköillä, joilla on läheiset yhteydet kyseisiin käyttäjiin, olisi oltava koordinoiva tehtävä tällaisten käyttäjäryhmien osalta; näitä unionin yksiköitä ovat Euroopan puolustusvirasto, Euroopan raja- ja merivartiovirasto, Euroopan meriturvallisuusvirasto, Euroopan kalastuksenvalvontavirasto, Euroopan unionin lainvalvontayhteistyövirasto, sotilaskriisinhallinnan suunnittelu- ja toteutusvoimavara / siviilikriisinhallinnan suunnittelu- ja toteutusvoimavara ja EU:n hätäavun koordinointikeskus. Ylemmällä tasolla avaruusohjelmaviraston ja Euroopan puolustusviraston olisi edustettava yhtäältä siviili- ja toisaalta sotilaskäyttäjäyhteisöjä , ja ne voivat seurata operatiivista käyttöä, kysyntää, vaatimustenmukaisuutta sekä kehittyviä tarpeita ja vaatimuksia.

(31)

Jotta käyttäjien edustus voidaan liittää osaksi valtiollisen satelliittiviestinnän (GOVSATCOM) hallintoa ja jotta voidaan koota yhteen käyttäjien tarpeita ja vaatimuksia kansallisten rajojen yli, unionin yksiköillä, joilla on läheiset yhteydet kyseisiin käyttäjiin, olisi oltava koordinoiva tehtävä tällaisten käyttäjäryhmien osalta; näitä unionin yksiköitä ovat Euroopan raja- ja merivartiovirasto, Euroopan meriturvallisuusvirasto, Euroopan kalastuksenvalvontavirasto, Euroopan unionin lainvalvontayhteistyövirasto, siviilikriisinhallinnan suunnittelu- ja toteutusvoimavara ja EU:n hätäavun koordinointikeskus. Ylemmällä tasolla avaruusohjelmaviraston olisi edustettava käyttäjäyhteisöä , ja se voi seurata operatiivista käyttöä, kysyntää, vaatimustenmukaisuutta sekä kehittyviä tarpeita ja vaatimuksia.

(36)

Tiedonkulun turvaamiseksi olisi vahvistettava asianmukaiset säännöt, jotta varmistetaan turvallisuussääntöjen vastaavuus erilaisten ohjelman toteutukseen osallistuvien julkisten ja yksityisten tahojen sekä luonnollisten henkilöiden osalta.

(36)

Tiedonkulun turvaamiseksi olisi vahvistettava asianmukaiset säännöt, jotta varmistetaan turvallisuussääntöjen vastaavuus erilaisten ohjelman toteutukseen osallistuvien julkisten ja yksityisten tahojen sekä luonnollisten henkilöiden osalta , laatimalla useampia tietojen käyttöoikeustasoja ja siten turvaamalla tietoihin pääsy .

(36 a)

Sekä avaruudessa että maassa olevaan unionin avaruusinfrastruktuuriin liittyvä kyberturvallisuus on keskeisellä sijalla varmistettaessa järjestelmien toiminnan jatkuvuus ja niiden kyky toteuttaa tehtäviä jatkuvasti sekä tarjota tarvittavia palveluita.

(38)

Yhä useammalla talouden keskeisellä toimialalla, erityisesti liikenteen, televiestinnän, maatalouden ja energian aloilla , käytetään yhä enemmän satelliittinavigointijärjestelmiä, minkä lisäksi saadaan synergiaa toiminnoista, jotka liittyvät unionin ja sen jäsenvaltioiden turvallisuuteen ja puolustukseen . Kun satelliittinavigointi on kokonaisuudessaan omassa valvonnassa, voidaan taata unionin teknologinen riippumattomuus, myös pitkällä aikavälillä infrastruktuurilaitteiden komponenttien osalta, ja varmistaa sen strateginen autonomia.

(38)

Satelliittinavigointijärjestelmiä käytetään yhä enemmän yhä useammalla talouden keskeisellä toimialalla, erityisesti liikenteen, televiestinnän, maatalouden ja energian aloilla. Satelliittinavigoinnilla on merkitystä myös unionin ja sen jäsenvaltioiden turvallisuuden osalta. Kun satelliittinavigointi on kokonaisuudessaan omassa valvonnassa, voidaan taata unionin teknologinen riippumattomuus, myös pitkällä aikavälillä infrastruktuurilaitteiden komponenttien osalta, ja varmistaa sen strateginen autonomia.

(40)

EGNOSilla pyritään parantamaan olemassa olevien maailmanlaajuisten satelliittinavigointijärjestelmien, erityisesti Galileo-järjestelmän, lähettämien avointen signaalien laatua. EGNOSin palveluiden olisi katettava ensisijaisesti jäsenvaltioiden alueet, jotka sijaitsevat maantieteellisesti Euroopassa ja joihin tätä asetusta sovellettaessa luetaan Azorit, Kanariansaaret ja Madeira, ja tavoitteena on näiden alueiden kattaminen vuoden 2025 loppuun mennessä. EGNOSin tarjoamien palveluiden maantieteellistä peittoaluetta voitaisiin teknisen toteutettavuuden rajoissa ja ihmishengen turvaavan palvelun osalta kansainvälisten sopimusten perusteella laajentaa myös muualle maailmaan. Rajoittamatta asetuksen (EU) 2018/1139 [EASA-asetus] soveltamista ja ilmailutarkoituksiin vaadittavaa Galileon palvelun laadun seurantaa olisi huomattava, että vaikka Galileon lähettämiä signaaleja voidaan tehokkaasti käyttää lentokoneiden paikantamiseen, ainoastaan paikalliset tai alueelliset lisäjärjestelmät kuten EGNOS Euroopassa voivat toimia ilmaliikenteen hallinnan palveluina (ATM) ja lennonvarmistuspalveluina (ANS).

(40)

EGNOSilla pyritään parantamaan olemassa olevien maailmanlaajuisten satelliittinavigointijärjestelmien, erityisesti Galileo-järjestelmän, lähettämien avointen signaalien laatua. EGNOSin palveluiden olisi katettava ensisijaisesti jäsenvaltioiden alueet, jotka sijaitsevat maantieteellisesti Euroopassa ja joihin tätä asetusta sovellettaessa luetaan Azorit, Kanariansaaret ja Madeira, ja tavoitteena on näiden alueiden kattaminen vuoden 2025 loppuun mennessä. EGNOSin tarjoamien palveluiden maantieteellistä peittoaluetta voitaisiin teknisen toteutettavuuden rajoissa ja ihmishengen turvaavan palvelun osalta kansainvälisten sopimusten perusteella laajentaa myös muualle maailmaan. Rajoittamatta asetuksen (EU) 2018/1139 (1a) soveltamista ja ilmailutarkoituksiin vaadittavaa Galileon palvelun laadun ja turvallisuustason seurantaa olisi huomattava, että vaikka Galileon lähettämiä signaaleja voidaan tehokkaasti käyttää lentokoneiden paikantamiseen, ainoastaan paikalliset tai alueelliset lisäjärjestelmät kuten EGNOS Euroopassa voivat toimia ilmaliikenteen hallinnan palveluina (ATM) ja lennonvarmistuspalveluina (ANS).

(40 a)

EGNOS voi avustaa täsmäviljelyssä ja auttaa eurooppalaisia viljelijöitä vähentämään jätettä sekä lannoitteiden ja kasvinsuojeluaineiden liikakäyttöä ja optimoimaan sadon. EGNOSilla on jo huomattava käyttäjäyhteisö, mutta navigointiteknologian kanssa yhteensopivia maatalouskoneita on rajallisempi määrä. Tähän ongelmaan olisi saatava muutos.

(41)

On välttämätöntä, että Galileo- ja EGNOS-järjestelmän tarjoamien palveluiden jatkuvuus, kestävyys ja tuleva saatavuus turvataan. Muuttuvassa ympäristössä ja nopeasti kehittyvillä markkinoilla myös niiden kehittämistä olisi jatkettava ja näiden järjestelmien uusia sukupolvia olisi valmisteltava.

(41)

On välttämätöntä, että Galileo- ja EGNOS-järjestelmän tarjoamien palveluiden jatkuvuus, kestävyys, turvallisuus, luotettavuus, tarkkuus ja tuleva saatavuus turvataan. Muuttuvassa ympäristössä ja nopeasti kehittyvillä markkinoilla myös niiden kehittämistä olisi jatkettava ja näiden järjestelmien uusia sukupolvia olisi valmisteltava.

(44 a)

Galileon ja EGNOSin tarjoamien palvelujen ja toimintaketjun loppupäässä olevien palvelujen hyödyntämisen tueksi erityisesti liikennealalla toimivaltaisten viranomaisten olisi luotava kansainvälisellä tasolla yleiset standardit ja sertifioinnit.

(45)

Kun otetaan huomioon Galileon ja EGNOSin maassa sijaitsevan infrastruktuurin merkitys ja sen vaikutus niiden turvallisuuteen, komission olisi määrättävä infrastruktuurin sijainnista. Järjestelmien maassa sijaitsevan infrastruktuurin käyttöönotossa olisi edelleen meneteltävä avoimesti ja läpinäkyvästi.

(46)

Jotta Galileon ja EGNOSin yhteiskunnallis–taloudelliset hyödyt voidaan maksimoida, erityisesti turvallisuuden alalla, olisi edistettävä EGNOSin ja Galileon tarjoamien palveluiden käyttöä muissa unionin politiikoissa , kun tämä on perusteltua ja hyödyllistä .

(46)

Jotta Galileon ja EGNOSin yhteiskunnallis–taloudelliset hyödyt voidaan maksimoida, erityisesti turvallisuuden alalla, olisi EGNOSin ja Galileon tarjoamien palveluiden käyttö sisällytettävä muihin unionin politiikoihin , kun tämä on mahdollista . Myös toimenpiteet, joilla edistetään näiden palveluiden käyttöä kaikissa jäsenvaltioissa, ovat tärkeä vaihe prosessissa.

(47)

Copernicuksella pitäisi varmistaa maanhavainnointi- ja geoinformaatiopalveluiden kannalta autonominen ympäristöosaamisen ja keskeisen teknologian saanti, jotta unioni voi tehdä päätöksiä ja toimia itsenäisesti muun muassa ympäristön, ilmastonmuutoksen, pelastustoiminnan, turvallisuuden sekä digitaalitalouden alalla.

(47)

Copernicuksella pitäisi varmistaa maanhavainnointi- ja geoinformaatiopalveluiden kannalta autonominen ympäristöosaamisen ja keskeisen teknologian saanti, jotta unioni voi tehdä päätöksiä ja toimia itsenäisesti muun muassa ympäristön , mukaan lukien maatalous, biologinen monimuotoisuus, maankäyttö, metsätalous, maaseudun kehittäminen ja kalatalous, ilmastonmuutoksen , kulttuuriperintökohteiden , pelastustoiminnan, turvallisuuden , myös infrastruktuurien turvallisuuden, sekä digitaalitalouden alalla.

(48)

Copernicuksen olisi perustuttava Copernicus-ohjelman perustamisesta annettuun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseen (EU) N:o 377/2014 (17) ja Euroopan maanseurantaohjelmasta (GMES) ja sen ensivaiheen toiminnasta annettuun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseen (EU) N:o 911/2010 (18), jolla perustettiin edeltäjäohjelma (Euroopan maanseurantaohjelma – GMES), ja siinä olisi varmistettava toimintojen ja tulosten jatkuvuus, kun otetaan huomioon maanhavainnointialaan vaikuttavat tutkimuksen viimeaikaiset kehityssuunnat, teknologian kehitys ja innovaatiot sekä massadatan analysoinnin ja tekoälyteknologian kehitys ja alaan liittyvät unionin tason strategiat ja aloitteet (19). Siinä olisi mahdollisimman suuressa määrin käytettävä jäsenvaltioiden, ESAn, Eumetsatin (20) sekä muiden yksiköiden valmiuksia avaruudesta tapahtuvaan seurantaan, eurooppalaiset kaupalliset aloitteet mukaan luettuina, jolloin myös edistetään elinvoimaisen kaupallisen avaruusalan kehitystä Euroopassa. Jos se on toteutettavissa ja soveltuvaa, Copernicuksessa pitäisi myös hyödyntää käytettävissä olevia, pääasiassa jäsenvaltioiden toimittamia in situ- ja liitännäisdataa direktiivin 2007/2/EY (21) mukaisesti. Komission olisi tehtävä yhteistyötä jäsenvaltioiden ja Euroopan ympäristökeskuksen kanssa, jotta varmistetaan in situ -datajoukkojen tehokas saanti ja käyttö Copernicusta varten.

(48)

Nykyisiä valmiuksia olisi hyödynnettävä ja täydennettävä uusilla resursseilla, joita voidaan kehittää yhdessä asiasta vastaavien tahojen kesken. Tämän vuoksi komission olisi tehtävä tiivistä yhteistyötä Euroopan avaruusjärjestön ja jäsenvaltioiden sekä tarvittaessa muiden sellaisten tahojen kanssa, joilla on asiaankuuluvia avaruusresursseja ja in situ -resursseja. Copernicuksen olisi perustuttava Copernicus-ohjelman perustamisesta annettuun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseen (EU) N:o 377/2014 (17) ja Euroopan maanseurantaohjelmasta (GMES) ja sen ensivaiheen toiminnasta annettuun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseen (EU) N:o 911/2010 (18) jolla perustettiin edeltäjäohjelma (Euroopan maanseurantaohjelma – GMES), ja siinä olisi varmistettava toimintojen ja tulosten jatkuvuus, kun otetaan huomioon maanhavainnointialaan vaikuttavat tutkimuksen viimeaikaiset kehityssuunnat, teknologian kehitys ja innovaatiot sekä massadatan analysoinnin ja tekoälyteknologian kehitys ja alaan liittyvät unionin tason strategiat ja aloitteet (19). Siinä olisi mahdollisimman suuressa määrin käytettävä jäsenvaltioiden, ESAn, Eumetsatin (20) sekä muiden yksiköiden valmiuksia avaruudesta tapahtuvaan seurantaan, eurooppalaiset kaupalliset aloitteet mukaan luettuina, jolloin myös edistetään elinvoimaisen kaupallisen avaruusalan kehitystä Euroopassa. Jos se on toteutettavissa ja soveltuvaa, Copernicuksessa pitäisi myös hyödyntää käytettävissä olevia, pääasiassa jäsenvaltioiden toimittamia in situ- ja liitännäisdataa direktiivin 2007/2/EY (21) mukaisesti. Komission olisi tehtävä yhteistyötä jäsenvaltioiden ja Euroopan ympäristökeskuksen kanssa, jotta varmistetaan in situ -datajoukkojen tehokas saanti ja käyttö Copernicusta varten.

(49 a)

Copernicuksen koko potentiaali unionin yhteiskunnan ja talouden hyväksi olisi vapautettava kokonaisuudessaan, jotta se ulottuisi laajemmalle kuin välittömiin edunsaajiin, tehostamalla käytön omaksumista koskevia toimenpiteitä, mikä edellyttää lisätoimia datan saattamiseksi käyttökelpoiseksi muille kuin asiantuntijoille ja näin kasvun, työpaikkojen luomisen ja osaamisen siirron edistämiseksi.

(52)

Datan hankinnan osalta Copernicuksen mukaisissa toimissa pitäisi pyrkiä täydentämään ja pitämään yllä nykyistä avaruusinfrastruktuuria, valmistelemaan elinkaarensa loppuun tulleiden satelliittien korvaamista pitkällä aikavälillä ja käynnistämään uusia hankkeita, joissa käsitellään uusia seurantajärjestelmiä, jotta vastaamista maailmanlaajuiseen ilmastomuutokseen (esimerkiksi ihmisen toiminnan aiheuttamien hiilidioksidi- ja muiden kasvihuonekaasupäästöjen seuranta) voidaan tukea. Copernicuksen mukaisissa toimissa olisi laajennettava maailmanlaajuisen seurannan kattavuutta napa-alueilla ja tuettava ympäristövaatimusten noudattamisen varmistamista, lakisääteistä ympäristöseurantaa ja -raportointia ja innovatiivisia ympäristösovelluksia (kuten viljelmien seuranta, vesivarojen hallinta ja tehostettu metsäpalojen seuranta). Tällaisella toiminnalla Copernicuksessa pitäisi saada vipuvaikutuksia ja hyödyntää mahdollisimman hyvin aiemmalla rahoituskaudella (2014–2020) tehdyt investoinnit, ja samalla tarkastella uusia toiminta- ja liiketoimintamalleja, joilla täydennetään Copernicuksen valmiuksia. Copernicuksen olisi myös rakennuttava toimiville kumppanuussuhteille jäsenvaltioiden kanssa, jotta voidaan edelleen kehittää ohjelman turvallisuusulottuvuutta soveltuvien hallinnointijärjestelmien mukaisesti, jolloin turvallisuuden alalla voidaan vastata käyttäjien muuttuviin tarpeisiin.

(52)

Datan hankinnan osalta Copernicuksen mukaisissa toimissa pitäisi pyrkiä täydentämään ja pitämään yllä nykyistä avaruusinfrastruktuuria, valmistelemaan elinkaarensa loppuun tulleiden satelliittien korvaamista pitkällä aikavälillä ja käynnistämään uusia hankkeita, joiden toteutettavuutta Euroopan avaruusjärjestö parhaillaan tutkii ja joissa käsitellään uusia seurantajärjestelmiä, jotta voidaan tukea ilmastomuutoksen torjuntaa (esimerkiksi seuraamalla ihmisen toiminnan aiheuttamia hiilidioksidi- ja muita kasvihuonekaasupäästöjä) ja maatalouden seurantaa. Copernicuksen mukaisissa toimissa olisi laajennettava maailmanlaajuisen seurannan kattavuutta napa-alueilla ja tuettava ympäristövaatimusten noudattamisen varmistamista, lakisääteistä ympäristöseurantaa ja -raportointia ja innovatiivisia ympäristösovelluksia (kuten viljelmien seuranta, vesivarojen hallinta ja tehostettu metsäpalojen seuranta). Tällaisella toiminnalla Copernicuksessa pitäisi saada vipuvaikutuksia ja hyödyntää mahdollisimman hyvin aiemmalla rahoituskaudella (2014–2020) tehdyt investoinnit, ja samalla tarkastella uusia toiminta- ja liiketoimintamalleja, joilla täydennetään Copernicuksen valmiuksia. Copernicuksen olisi myös rakennuttava toimiville kumppanuussuhteille jäsenvaltioiden kanssa, jotta voidaan edelleen kehittää ohjelman turvallisuusulottuvuutta soveltuvien hallinnointijärjestelmien mukaisesti, jolloin turvallisuuden alalla voidaan vastata käyttäjien muuttuviin tarpeisiin.

(53)

Copernicuksessa olisi osana datan ja tietojen käsittelytoimintoa varmistettava keskeisten Copernicus-palveluiden pitkän aikavälin kestävyys ja jatkokehitys, tarjottava tietoja julkisen sektorin tarpeiden ja unionin kansainvälisistä sitoumuksista johtuvien tarpeiden täyttämiseksi ja maksimoitava mahdollisuudet kaupalliseen hyödyntämiseen. Copernicuksessa olisi erityisesti tarjottava paikallisella, kansallisella, Euroopan ja globaalilla tasolla tietoa ilmakehän tilasta; tietoa valtamerten tilasta; maakartoitusta tukevaa tietoa, jolla edistetään unionin politiikkojen toteuttamista paikallisella, kansallisella ja Euroopan tasolla; tietoa ilmastonmuutokseen sopeutumisen ja sen vaikutusten hillitsemisen tueksi; paikkatietoja hätätilanteiden hallinnan tueksi, ennaltaehkäisevät toimet mukaan lukien, ympäristövaatimusten noudattamisen varmistamisen tueksi ja siviiliturvallisuuden tueksi, unionin ulkoinen toiminta mukaan lukien. Komission olisi määriteltävä asianmukaiset sopimusjärjestelyt, joilla tuetaan kestävää palveluiden tarjoamista.

(53)

Copernicuksessa olisi osana datan ja tietojen käsittelytoimintoa varmistettava keskeisten Copernicus-palveluiden pitkän aikavälin kestävyys ja jatkokehitys, tarjottava tietoja julkisen sektorin tarpeiden ja unionin kansainvälisistä sitoumuksista johtuvien tarpeiden täyttämiseksi ja maksimoitava mahdollisuudet kaupalliseen hyödyntämiseen. Copernicuksessa olisi erityisesti tarjottava paikallisella, kansallisella, Euroopan ja globaalilla tasolla tietoa ilmakehän tilasta , myös ilmanlaadusta ; tietoa valtamerten tilasta; maakartoitusta tukevaa tietoa, jolla edistetään unionin politiikkojen toteuttamista paikallisella, kansallisella ja Euroopan tasolla; tietoa ilmastonmuutokseen sopeutumisen ja sen vaikutusten hillitsemisen tueksi; paikkatietoja hätätilanteiden hallinnan tueksi, ennaltaehkäisevät toimet mukaan lukien, ympäristövaatimusten noudattamisen varmistamisen tueksi ja siviiliturvallisuuden tueksi, unionin ulkoinen toiminta mukaan lukien. Komission olisi määriteltävä asianmukaiset sopimusjärjestelyt, joilla tuetaan kestävää palveluiden tarjoamista.

(54 a)

Jotta Copernicuksen tavoitteet voidaan kestävällä tavalla saavuttaa, voitaisiin perustaa komitea, jäljempänä ”Copernicus-alakomitea”, joka auttaisi komissiota huolehtimaan unionin, käyttäjäfoorumien, jäsenvaltioiden, hallitusten välisten järjestöjen ja yksityisen sektorin Copernicusta edistävien toimien koordinoinnista ja nykyisten valmiuksien hyödyntämisestä parhaalla mahdollisella tavalla sekä sellaisten puutteiden määrittelemisestä, joihin on tarpeen puuttua unionin tasolla.

(55)

Copernicus-palveluiden toteuttamisella pitäisi helpottaa myös palveluiden käytön yleistä omaksumista, koska käyttäjät voisivat ennakoida palveluiden saatavuutta ja kehittymistä, sekä edistää yhteistyötä jäsenvaltioiden ja muiden osapuolten kanssa. Tätä varten komission ja palvelun tarjoamisesta vastaavien luotettujen tahojen olisi oltava tiiviisti yhteydessä eri käyttäjäyhteisöihin kautta Euroopan kehittäessään Copernicuksen palvelu- ja tietovalikoimaa edelleen sen varmistamiseksi, että vastataan julkisen sektorin ja politiikan muuttuviin tarpeisiin, jolloin voidaan maksimoida maanhavainnointitietojen käytön omaksuminen. Komission olisi tehtävä yhteistyötä jäsenvaltioiden kanssa Copernicuksen in situ -komponentin kehittämiseksi ja helpottaakseen in situ -datajoukkojen liittämistä avaruusdatajoukkoihin Copernicus-palveluiden päivittämistä varten.

(55)

Copernicus-palveluiden toteuttamisella pitäisi helpottaa myös palveluiden käytön yleistä omaksumista, koska käyttäjät voisivat ennakoida palveluiden saatavuutta ja kehittymistä, sekä edistää yhteistyötä jäsenvaltioiden ja muiden osapuolten kanssa. Tätä varten avaruusohjelmaviraston ja Copernicuksen luotettujen tahojen olisi oltava tiiviisti yhteydessä eri käyttäjäyhteisöihin kautta Euroopan kehittäessään Copernicuksen palvelu- ja tietovalikoimaa edelleen sen varmistamiseksi, että vastataan julkisen sektorin ja politiikan muuttuviin tarpeisiin, jolloin voidaan maksimoida maanhavainnointitietojen käytön omaksuminen unionin kansalaisten eduksi . Komission olisi tehtävä yhteistyötä jäsenvaltioiden kanssa Copernicuksen in situ -komponentin kehittämiseksi ja helpottaakseen in situ -datajoukkojen liittämistä avaruusdatajoukkoihin Copernicus-palveluiden päivittämistä varten.

(56 a)

Jäsenvaltioiden, komission ja asiasta vastaavien tahojen olisi toteutettava määräajoin tiedotuskampanjoita ohjelman hyödyistä, jotta kaikki potentiaaliset käyttäjät saisivat pääsyn ohjelman tietoihin.

(57 a)

Vaikka Copernicuksen ilmastonmuutosta koskevat palvelut ovat edelleen esioperatiivisessa vaiheessa, ne edistyvät lupaavasti ja käyttäjien määrä kaksinkertaistui vuosien 2015 ja 2016 välillä. Kaikkien ilmastonmuutosta koskevien palvelujen on määrä olla täysin operatiivisia mahdollisimman pian, joten ne voivat tarjota jatkuvasti tarpeellista tietoa ilmastonmuutoksen hillintää ja siihen sopeutumista koskeville tehokkaille toimille.

(59)

Jotta maanhavainnointitietojen ja -teknologian käyttöä voitaisiin edistää ja helpottaa sekä paikallisten viranomaisten, pienten ja keskisuurten yritysten että tutkijoiden parissa, erityisiä Copernicus-datan jakelua käsitteleviä verkkoja, mukaan lukien kansalliset ja alueelliset elimet, olisi tuettava toimilla, joilla edistetään sen käytön omaksumista käyttäjien keskuudessa. Tätä varten komission ja jäsenvaltioiden olisi pyrittävä luomaan tiiviimpiä yhteyksiä Copernicuksen sekä unionin ja kansallisten politiikkojen välille kaupallisten sovellusten ja palveluiden kysynnän lisäämiseksi ja tarjoamaan yrityksille, erityisesti pienille ja keskisuurille yrityksille sekä startup-yrityksille, mahdollisuus kehittää Copernicus-dataan ja -tietoon perustuvia sovelluksia tavoitteena kehittää Eurooppaan kilpailukykyinen maanhavainnointitietojen ekosysteemi.

(59)

Jotta maanhavainnointitietojen ja -teknologian käyttöä voitaisiin edistää ja helpottaa sekä paikallisten ja alueellisten viranomaisten, pienten ja keskisuurten yritysten että tutkijoiden parissa, erityisiä Copernicus-datan jakelua käsitteleviä verkkoja, mukaan lukien kansalliset ja alueelliset elimet, olisi tuettava toimilla, joilla edistetään sen käytön omaksumista käyttäjien keskuudessa. Tätä varten komission ja jäsenvaltioiden olisi pyrittävä luomaan tiiviimpiä yhteyksiä Copernicuksen sekä unionin ja kansallisten politiikkojen välille kaupallisten sovellusten ja palveluiden kysynnän lisäämiseksi ja tarjoamaan yrityksille, erityisesti pienille ja keskisuurille yrityksille sekä startup-yrityksille, mahdollisuus kehittää Copernicus-dataan ja -tietoon perustuvia sovelluksia tavoitteena kehittää Eurooppaan kilpailukykyinen maanhavainnointitietojen ekosysteemi.

(59 a)

Koska satelliittikuvauksella on valtava potentiaali kestävässä ja tuloksellisessa resurssien hallinnassa, kun se tuottaa luotettavaa ja oikea-aikaista tietoa esimerkiksi satonäkymistä ja maaperän tilasta, tätä palvelua olisi tehostettava entisestään vastaamaan loppukäyttäjien tarpeita ja varmistamaan datan linkitys.

(62)

Euroopan parlamentin ja neuvoston esittämien pyyntöjen seurauksena unioni perusti tukikehyksen avaruusesineiden valvontaa ja seurantaa varten 16 päivänä huhtikuuta 2014 avaruusesineiden valvonnan ja seurannan tukikehyksen perustamisesta annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksellä N:o 541/2014/EU (24). Avaruusromusta on tullut vakava uhka avaruustoimintojen turvallisuudelle ja kestävyydelle. Avaruusesineiden valvonta ja seuranta on tämän vuoksi ensiarvoisen tärkeää, jota voidaan suojata ohjelman komponenttien jatkuvuus ja niiden panos unionin toimintalinjoille. Avaruusesineiden valvonnalla ja seurannalla, jäljempänä ”SST”, pyritään torjumaan avaruusromun lisääntymistä ja näin osaltaan varmistamaan avaruuden, joka on globaali yhteisresurssi, kestävä ja taattu saatavuus ja käyttö.

(62)

Euroopan parlamentin ja neuvoston esittämien pyyntöjen seurauksena unioni perusti tukikehyksen avaruusesineiden valvontaa ja seurantaa varten annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksellä N:o 541/2014/EU (24). Avaruusromusta on tullut vakava uhka avaruustoimintojen turvallisuudelle ja kestävyydelle. Avaruusesineiden valvonta ja seuranta on tämän vuoksi ensiarvoisen tärkeää, jota voidaan suojata ohjelman komponenttien jatkuvuus ja niiden panos unionin toimintalinjoille. Avaruusesineiden valvonnalla ja seurannalla, jäljempänä ”SST”, pyritään torjumaan avaruusromun lisääntymistä ja näin osaltaan varmistamaan avaruuden, joka on globaali yhteisresurssi, kestävä ja taattu saatavuus ja käyttö. SST:n on tarkoitus myös helpottaa maan kiertoradan puhdistusta koskevien unionin hankkeiden valmistelua.

(63)

Avaruusesineiden valvonnan ja seurannan komponentissa pitäisi edelleen kehittää SST-valmiuksien suorituskykyä ja autonomiaa. Tätä varten sen tuloksena pitäisi laatia autonominen eurooppalainen avaruusesineluettelo SST-ilmaisimien verkoston datan pohjalta. SST-komponentilla pitäisi myös edelleen tukea SST-palveluiden toimintaa ja toimittamista. Koska SST on käyttäjälähtöinen järjestelmä, olisi luotava asianmukaiset mekanismit, joilla kerätään käyttäjien vaatimuksia, myös turvallisuuteen liittyviä.

(63)

Avaruusesineiden valvonnan ja seurannan komponentissa pitäisi edelleen kehittää SST-valmiuksien suorituskykyä ja autonomiaa. Tätä varten sen tuloksena pitäisi laatia autonominen eurooppalainen avaruusesineluettelo SST-ilmaisimien verkoston datan pohjalta. Luettelossa voitaisiin seurata muiden avaruuskelpoisten kansakuntien esimerkkiä ja asettaa osa sen datasta saataville muihin kuin kaupallisiin tarkoituksiin sekä tutkimustarkoituksiin. SST-komponentilla pitäisi myös edelleen tukea SST-palveluiden toimintaa ja toimittamista. Koska SST on käyttäjälähtöinen järjestelmä, olisi luotava asianmukaiset mekanismit, joilla kerätään käyttäjien vaatimuksia, myös turvallisuuteen ja asiaankuuluvien tietojen siirtoon julkisista laitoksista ja julkisiin laitoksiin liittyviä , jotta voitaisiin parantaa järjestelmän tehokkuutta .

(67)

Asiantuntijaryhmien toiminnalla pitäisi välttää tällaista tarpeetonta päällekkäisyyttä. Avaruusesineiden valvonnan ja seurannan pitäisi lisäksi täydentää nykyisiä riskinvähentämistoimenpiteitä, kuten ulkoavaruuden rauhanomaista käyttöä käsittelevän komitean (COPUOS) antamia avaruusromun vähentämistä koskevia suuntaviivoja, tai muita aloitteita, jotta varmistetaan ulkoavaruustoimintojen turvallisuus ja kestävyys. Jotta voidaan pienentää törmäysriskiä, avaruusesineiden valvonnassa ja seurannassa pyrittäisiin myös saavuttamaan synergiaa sellaisten aloitteiden kanssa, joissa aktiivisin toimenpitein poistetaan ja passivoidaan avaruusromua . Avaruusesineiden valvonnalla ja seurannalla olisi osaltaan varmistettava ulkoavaruuden rauhanomainen käyttö ja tutkimus. Avaruusalan toiminnan lisääntymisellä voi olla vaikutusta kansainvälisiin aloitteisiin avaruusliikenteen hallinnan alalla. Unionin olisi seurattava näitä muutoksia, ja se voi ottaa ne huomioon nyt käsillä olevan monivuotisen rahoituskehyksen väliarvioinnin yhteydessä.

(67)

Asiantuntijaryhmien toiminnalla pitäisi välttää tällaista tarpeetonta päällekkäisyyttä. Avaruusesineiden valvonnan ja seurannan pitäisi lisäksi täydentää nykyisiä riskinvähentämistoimenpiteitä, kuten ulkoavaruuden rauhanomaista käyttöä käsittelevän komitean (COPUOS) antamia avaruusromun vähentämistä koskevia suuntaviivoja, tai muita aloitteita, jotta varmistetaan ulkoavaruustoimintojen turvallisuus ja kestävyys. Jotta voidaan pienentää törmäysriskiä, avaruusesineiden valvonnassa ja seurannassa pyrittäisiin myös saavuttamaan synergiaa sellaisten aloitteiden kanssa, joissa pyritään edistämään avaruusromun aktiiviseen poistamiseen suunniteltujen teknologiajärjestelmien kehittämistä ja käyttöönottoa . Avaruusesineiden valvonnalla ja seurannalla olisi osaltaan varmistettava ulkoavaruuden rauhanomainen käyttö ja tutkimus. Avaruusalan toiminnan lisääntymisellä voi olla vaikutusta kansainvälisiin aloitteisiin avaruusliikenteen hallinnan alalla. Unionin olisi seurattava näitä muutoksia, ja se voi ottaa ne huomioon nyt käsillä olevan monivuotisen rahoituskehyksen väliarvioinnin yhteydessä.

(70)

Äärimmäiset ja merkittävät avaruussäätapahtumat voivat uhata kansalaisten turvallisuutta ja häiritä avaruudessa sijaitsevan ja maahan sijoitetun infrastruktuurin toimintoja. Osana ohjelmaa olisi sen vuoksi vahvistettava avaruussäätä koskeva toiminto, jolla pyritään arvioimaan avaruussään riskejä ja niitä vastaavia käyttäjien tarpeita, lisäämään tietoisuutta avaruussään riskeistä, varmistamaan käyttäjälähtöisten avaruussääpalveluiden toimittaminen ja parantamaan jäsenvaltioiden valmiuksia tuottaa avaruussääpalvelua. Komission olisi asetettava tärkeysjärjestykseen alat, joilla avaruussääpalveluita on tarkoitus tarjota, ottaen huomioon käyttäjien tarpeet, riskit ja teknologinen valmius. Pitkällä aikavälillä voidaan vastata muiden alojen tarpeisiin. Palveluiden toimittaminen unionin tasolla käyttäjien tarpeiden mukaisesti edellyttää kohdennettuja, koordinoituja ja jatkuvia tutkimus- ja kehittämistoimia avaruussääpalveluiden kehityksen tueksi. Avaruussääpalveluiden toimittamisen olisi perustuttava olemassa oleviin kansallisiin ja unionin valmiuksiin, ja siinä olisi mahdollistettava jäsenvaltioiden laaja osallistuminen ja yksityisen sektorin mukaantulo.

(70)

Äärimmäiset ja merkittävät avaruussäätapahtumat voivat uhata kansalaisten turvallisuutta ja häiritä avaruudessa sijaitsevan ja maahan sijoitetun infrastruktuurin toimintoja. Osana ohjelmaa olisi sen vuoksi vahvistettava avaruussäätä koskeva toiminto, jolla pyritään arvioimaan avaruussään riskejä ja niitä vastaavia käyttäjien tarpeita, lisäämään tietoisuutta avaruussään riskeistä, varmistamaan käyttäjälähtöisten avaruussääpalveluiden toimittaminen ja parantamaan jäsenvaltioiden valmiuksia tuottaa avaruussääpalvelua. Komission olisi asetettava tärkeysjärjestykseen alat, joilla avaruussääpalveluita on tarkoitus tarjota, ottaen huomioon käyttäjien tarpeet, riskit ja teknologinen valmius. Pitkällä aikavälillä voidaan vastata muiden alojen tarpeisiin. Palveluiden toimittaminen unionin tasolla käyttäjien tarpeiden mukaisesti edellyttää kohdennettuja, koordinoituja ja jatkuvia tutkimus- ja kehittämistoimia avaruussääpalveluiden kehityksen tueksi. Avaruussääpalveluiden toimittamisen olisi perustuttava olemassa oleviin kansallisiin ja unionin valmiuksiin, ja siinä olisi mahdollistettava jäsenvaltioiden ja kansainvälisten järjestöjen laaja osallistuminen ja yksityisen sektorin mukaantulo.

(73)

GOVSATCOM on käyttäjälähtöinen ohjelma, johon kuuluu vahva turvallisuusulottuvuus. Käyttötilanteita voidaan tarkastella kolmessa pääryhmässä: kriisinhallinta, mihin voivat sisältyä yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan siviili- tai sotilastoimet ja -operaatiot, luonnonkatastrofit ja ihmisen aiheuttamat katastrofit, humanitaariset kriisit ja merellä sattuvat hätätilanteet; valvonta, mihin voivat sisältyä rajavalvonta, ennen rajaa tapahtuva valvonta, merirajojen valvonta, merivalvonta, laittoman kaupan valvonta; ja keskeinen infrastruktuuri, mihin voivat sisältyä diplomaattiset verkostot, poliisiviestintä, kriittinen infrastruktuuri (kuten energia, liikenne, vesiesteet) ja avaruusinfrastruktuuri.

(73)

GOVSATCOM on käyttäjälähtöinen ohjelma, johon kuuluu vahva turvallisuusulottuvuus. Käyttötilanteita voidaan tarkastella kolmessa pääryhmässä: kriisinhallinta, luonnonkatastrofit ja ihmisen aiheuttamat katastrofit, humanitaariset kriisit ja merellä sattuvat hätätilanteet; valvonta, mihin voivat sisältyä rajavalvonta, ennen rajaa tapahtuva valvonta, merirajojen valvonta, merivalvonta, laittoman kaupan valvonta; ja keskeinen infrastruktuuri, mihin voivat sisältyä diplomaattiset verkostot, poliisiviestintä, digitaali-infrastruktuuri (esim. datakeskukset, palvelimet), kriittinen infrastruktuuri (kuten energia, liikenne, vesiesteet , kuten padot ) ja avaruusinfrastruktuuri.

(78)

Satelliittiviestinnän käyttäjille kaikkein tärkein operationaalinen rajapinta ovat käyttäjälaitteet. EU:n GOVSATCOMia koskeva toimintatapa mahdollistaa sen , että useimmat käyttäjät voivat edelleen käyttää olemassa olevia käyttäjälaitteitaan GOVSATCOM-palveluihin , kun laitteissa käytetään unionin teknologioita .

(78)

Satelliittiviestinnän käyttäjille kaikkein tärkein operationaalinen rajapinta ovat käyttäjälaitteet. EU:n GOVSATCOMia koskevan toimintatavan olisi mahdollistettava se , että käyttäjät voivat edelleen käyttää olemassa olevia käyttäjälaitteitaan GOVSATCOM-palveluihin.

(86)

Ohjelmaan osoitettu infrastruktuuri voi edellyttää lisätutkimusta ja -innovointia, jota voidaan tukea Euroopan horisontti -ohjelmasta, kun pyritään johdonmukaisuuteen Euroopan avaruusjärjestön tällä alalla toteuttamiin toimiin nähden. Synergialla Euroopan horisontti -ohjelman kanssa olisi varmistettava, että avaruusalan tutkimus- ja innovointitarpeet tunnistetaan ja otetaan osaksi tutkimuksen ja innovoinnin strategista suunnitteluprosessia. Ohjelman vapaasti saataville tarjoamaa avaruusdataa ja -palveluita käytetään tutkimukseen ja innovointiin, Euroopan horisontti -ohjelma mukaan luettuna, kehitettäessä läpimurtoratkaisuja erityisesti kestävän ravinnon ja luonnonvarojen, ilmastonmuutoksen seurannan, älykkäiden kaupunkien, automatisoitujen ajoneuvojen, turvallisuuden ja katastrofien hallinnan alalla . Euroopan horisontti -ohjelman mukaisessa strategisessa suunnitteluprosessissa yksilöidään tutkimus- ja innovointitoimet, joissa pitäisi hyödyntää unionin omistamaa infrastruktuuria, kuten Galileo, EGNOS ja Copernicus. Tutkimusinfrastruktuuri, erityisesti in situ -seurantaverkostot, muodostaa olannaiseen osan siitä in situ -seurantainfrastruktuurista, joka mahdollistaa Copernicus-palvelut.

(86)

Ohjelmaan osoitettu infrastruktuuri voi edellyttää lisätutkimusta ja -innovointia, jota voidaan tukea Euroopan horisontti -ohjelmasta, kun pyritään johdonmukaisuuteen Euroopan avaruusjärjestön tällä alalla toteuttamiin toimiin nähden. Synergialla Euroopan horisontti -ohjelman kanssa olisi varmistettava, että avaruusalan tutkimus- ja innovointitarpeet tunnistetaan ja otetaan osaksi tutkimuksen ja innovoinnin strategista suunnitteluprosessia. On tärkeää varmistaa Euroopan horisontti -ohjelmassa ja ohjelman komponenttien operaatioissa kehitettyjen ratkaisujen välinen jatkuvuus. Ohjelman vapaasti saataville tarjoamaa avaruusdataa ja -palveluita käytetään tutkimukseen ja innovointiin, Euroopan horisontti -ohjelma mukaan luettuna, kehitettäessä läpimurtoratkaisuja tärkeimmissä unionin politiikoissa . Euroopan horisontti -ohjelman mukaisessa strategisessa suunnitteluprosessissa yksilöidään tutkimus- ja innovointitoimet, joissa pitäisi hyödyntää unionin omistamaa infrastruktuuria, kuten Galileo, EGNOS ja Copernicus. Tutkimusinfrastruktuurit, erityisesti in situ -tarkkailuverkostot, muodostavat olennaiseen osan in situ -tarkkailuinfrastruktuurista, joka mahdollistaa Copernicus-palvelut.

(87)

Asetuksella (EU) N:o 912/2010 perustettiin unionin virasto, Euroopan GNSS-virasto, hallinnoimaan tiettyjä Galileo- ja EGNOS-satelliittinavigointiohjelmien kysymyksiä. Nyt käsillä olevassa asetuksessa säädetään erityisesti siitä, että Euroopan GNSS-virastolle annetaan uusia tehtäviä, jotka eivät koske ainoastaan Galileo ja EGNOSia mutta myös muita ohjelman komponentteja, erityisesti turvallisuusjärjestelyiden hyväksyntää. Euroopan GNSS-viraston nimeä, tehtäviä ja organisatorisia näkökohtia on tämän vuoksi muutettava vastaavasti.

(87)

Asetuksella (EU) N:o 912/2010 perustettiin unionin virasto, Euroopan GNSS-virasto, hallinnoimaan tiettyjä Galileo- ja EGNOS-satelliittinavigointiohjelmien kysymyksiä. Nyt käsillä olevassa asetuksessa säädetään erityisesti siitä, että Euroopan GNSS-virastolle annetaan uusia tehtäviä, jotka eivät koske ainoastaan Galileo ja EGNOSia mutta myös muita ohjelman komponentteja, erityisesti turvallisuusjärjestelyiden hyväksyntää ja kyberturvallisuutta . Euroopan GNSS-viraston nimeä, tehtäviä ja organisatorisia näkökohtia on tämän vuoksi muutettava vastaavasti.

(88)

Kun otetaan huomioon sen laajentunut toimiala, joka ei enää rajoitu Galileoon ja EGNOSiin, Euroopan GNSS-viraston nimi olisi muutettava. Euroopan GNSS-virastossa olisi kuitenkin taattava toiminnan jatkuvuus, mukaan lukien oikeuksia ja velvoitteita, henkilöstöä ja tehtyjen päätösten voimassaoloa koskeva jatkuvuus.

(88)

Kun otetaan huomioon sen laajentunut toimiala, joka ei enää rajoitu Galileoon ja EGNOSiin, Euroopan GNSS-viraston nimi olisi muutettava. Kun komissio antaa virastolle tehtäviä, sen olisi varmistettava tehtävien hallinnoinnin ja toteutuksen asianmukainen rahoitus sekä riittävät henkilö- ja taloudelliset resurssit. Euroopan GNSS-virastossa olisi kuitenkin taattava toiminnan jatkuvuus, mukaan lukien oikeuksia ja velvoitteita, henkilöstöä ja tehtyjen päätösten voimassaoloa koskeva jatkuvuus.

2)

”avaruussäätapahtumalla” tarkoitetaan luonnollisesti ilmeneviä auringon ja maan välisen avaruusympäristön vaihteluita, mukaan lukien auringon roihupurkaukset, auringon energiapartikkelit, aurinkotuuli ja koronan massapurkaukset, jotka voivat johtaa aurinkomyrskyihin (geomagneettiset myrskyt, aurinkosäteilymyrskyt ja ionosfäärin häiriöt), jotka voivat vaikuttaa maahan;

2)

”avaruussäätapahtumalla” tarkoitetaan luonnollisesti ilmeneviä auringon ja maan välisen avaruusympäristön vaihteluita, mukaan lukien auringon roihupurkaukset, auringon energiapartikkelit, aurinkotuuli ja koronan massapurkaukset, jotka voivat johtaa aurinkomyrskyihin (geomagneettiset myrskyt, aurinkosäteilymyrskyt ja ionosfäärin häiriöt), jotka voivat vaikuttaa maahan tai avaruudessa sijaitsevaan infrastruktuuriin ;

5)

”avaruustilannetietoisuudella”, jäljempänä ”SSA”, tarkoitetaan kokonaisvaltaista toimintatapaa avaruuden tärkeimpien vaarojen osalta, mikä kattaa satelliittien ja avaruusromun törmäykset, avaruussääilmiöt ja maapallon lähelle tulevat kohteet;

5)

”avaruustilannetietoisuudella”, jäljempänä ”SSA”, tarkoitetaan perusteellista tietämystä ja ymmärrystä avaruuden tärkeimpien vaarojen osalta, mikä kattaa satelliittien ja avaruusromun törmäykset, avaruussääilmiöt ja maapallon lähelle tulevat kohteet;

6)

”rahoitusta yhdistävällä toimella” tarkoitetaan EU:n talousarviosta tuettavia toimia, muun muassa varainhoitoasetuksen 2 artiklan 6 alakohdassa tarkoitettuja rahoitusta yhdistäviä välineitä, joiden tarkoituksena on yhdistää sekä EU:n talousarviosta rahoitettavia tukimuotoja, joita ei makseta takaisin , ja/tai rahoitusvälineitä että kehitysrahoituslaitosten tai muiden julkisten rahoituslaitosten sekä kaupallisten rahoituslaitosten ja sijoittajien rahoittamia, takaisin maksettavia tukimuotoja;

6)

”rahoitusta yhdistävällä toimella” EU:n talousarviosta tuettavia toimia, muun muassa varainhoitoasetuksen 2 artiklan 6 alakohdassa tarkoitettuja rahoitusta yhdistäviä välineitä, joiden tarkoituksena on yhdistää EU:n talousarviosta rahoitettavia tukimuotoja ja/tai rahoitusvälineitä ja/tai talousarviotakuita , joita ei makseta takaisin ja kehitysrahoituslaitosten tai muiden julkisten rahoituslaitosten sekä kaupallisten rahoituslaitosten ja sijoittajien rahoittamia, takaisin maksettavia tukimuotoja;

10)

”SST-datalla” tarkoitetaan SST-ilmaisimilla mitattuja avaruusesineiden fyysisiä parametreja tai SST-ilmaisimien havainnoista johdettuja avaruusesineiden kiertorataparametreja avaruusesineiden valvonnan ja seurannan, jäljempänä ”SST”, komponentin puitteissa;

10)

”SST-datalla” tarkoitetaan SST-ilmaisimilla mitattuja avaruusesineiden ja avaruusromun fyysisiä parametreja tai SST-ilmaisimien havainnoista johdettuja avaruusesineiden kiertorataparametreja avaruusesineiden valvonnan ja seurannan, jäljempänä ”SST”, komponentin puitteissa;

14 a)

23 a)

”toimintaketjun alkupäätä”, joka sisältää toiminnot, jotka johtavat operatiiviseen avaruusjärjestelmään, sekä avaruustutkimuksen;

”toimintaketjun loppupäätä”, joka sisältää toiminnot, jotka liittyvät satelliittidatan käyttöön avaruuteen liittyvien tuotteiden ja palvelujen kehittämiseksi loppukäyttäjille.

a)

itsenäinen siviilihallinnon alainen maailmanlaajuinen siviilisatelliittinavigointijärjestelmä (GNSS), johon kuuluu satelliittien ryhmä, keskuksia ja maailmanlaajuinen maa-asemien verkosto ja joka tarjoaa paikannus-, navigointi- ja ajanmittauspalveluita ja johon on täysin integroitu turvallisuustarpeet ja vaatimukset, jäljempänä ”Galileo”;

a)

itsenäinen siviilihallinnon alainen maailmanlaajuinen siviilisatelliittinavigointijärjestelmä (GNSS), johon kuuluu satelliittien ryhmä, keskuksia ja maailmanlaajuinen maa-asemien verkosto ja joka tarjoaa paikannus-, navigointi- ja ajanmittauspalveluita ja johon on tarvittaessa integroitu turvallisuustarpeet ja vaatimukset, jäljempänä ”Galileo”;

c)

itsenäinen, käyttäjälähtöinen, siviilihallinnon alainen maanhavainnointijärjestelmä, joka tarjoaa paikkatietodataa ja -palveluita, joka koostuu satelliiteista, maainfrastruktuurista, datan ja tiedon käsittelyjärjestelmistä ja jakeluinfrastruktuurista ja johon on täysin integroitu turvallisuustarpeet ja -vaatimukset, jäljempänä ”Copernicus”;

c)

itsenäinen, käyttäjälähtöinen, siviilihallinnon alainen maanhavainnointijärjestelmä, joka tarjoaa maksuttoman ja avoimen datapolitiikan perusteella paikkatietodataa ja -palveluita, joka koostuu satelliiteista, maainfrastruktuurista, datan ja tiedon käsittelyjärjestelmistä ja jakeluinfrastruktuurista ja johon on täysin integroitu turvallisuustarpeet ja -vaatimukset, jäljempänä ”Copernicus”;

d)

avaruusesineiden valvonta- ja seurantajärjestelmä, jolla pyritään parantamaan, operoimaan ja tuottamaan dataa, tietoja ja palveluita, jotka liittyvät maatakiertävien, toimivien ja toimimattomien avaruusalusten , käytöstä poistettujen kantoraketin vaiheiden, avaruusromun ja avaruusromufragmenttien valvontaan ja seurantaan ja joita täydennetään seurantaparametreilla, jotka liittyvät avaruussäätapahtumiin ja maapallon lähelle tulevia kohteita koskevien riskien seurannalla, jäljempänä ”SST”;

d)

avaruusesineiden valvonta- ja seurantajärjestelmä, jolla pyritään parantamaan, operoimaan ja tuottamaan dataa, tietoja ja palveluita, jotka liittyvät maatakiertävien, toimivien avaruusalusten ja avaruusromun valvontaan ja seurantaan ja joita täydennetään seurantaparametreilla, jotka liittyvät avaruussäätapahtumiin ja maapallon lähelle tulevia kohteita koskevien riskien seurannalla, jäljempänä ”SST”;

a)

tuottaa tai auttaa osaltaan tuottamaan laadukkaita, ajantasaisia ja tarvittaessa suojattuja avaruusaiheisia dataa, tietoja ja palveluja keskeytyksettä ja mahdollisuuksien mukaan globaalilla tasolla, millä vastataan nykyisiin ja tuleviin tarpeisiin ja pystytään täyttämään unionin politiikan painopisteet, myös ilmastonmuutokseen sekä turvallisuuteen ja puolustukseen liittyvät;

a)

tuottaa tai auttaa osaltaan tuottamaan laadukkaita, ajantasaisia ja tarvittaessa tietoturvallisia avaruusaiheisia tietoja, dataa ja palveluja keskeytyksettä ja mahdollisuuksien mukaan globaalilla tasolla, millä vastataan nykyisiin ja tuleviin tarpeisiin ja pystytään täyttämään unionin, politiikan painopisteet, myös ilmastonmuutokseen liittyvät; ja tukea näyttöön perustuvaa ja riippumatonta unionin ja sen jäsenvaltioiden päätöksentekoa;

b)

maksimoida yhteiskunnallis-taloudelliset hyödyt muun muassa edistämällä ohjelman komponenttien tuottamien datan, tietojen ja palveluiden mahdollisimman laajaa hyödyntämistä;

b)

maksimoida yhteiskunnallis-taloudelliset hyödyt , erityisesti lujittamalla eurooppalaisen toimintaketjun loppupäätä, millä mahdollistetaan kasvu ja työpaikkojen luominen unionissa, sekä edistämällä ohjelman komponenttien tuottamien datan, tietojen ja palveluiden mahdollisimman laajaa hyödyntämistä sekä unionissa että sen ulkopuolella ;

c)

parantaa unionin ja sen jäsenvaltioiden turvallisuutta sekä unionin toiminnanvapautta ja strategista autonomiaa etenkin teknologian sekä näyttöön perustuvan päätöksenteon osalta;

c)

parantaa unionin ja sen jäsenvaltioiden turvallisuutta ja kyberturvallisuutta sekä vahvistaa unionin strategista autonomiaa etenkin teollisuuden ja teknologian osalta;

c a)

vahvistaa Euroopan teollista ja tieteellistä ekosysteemiä avaruusalalla luomalla yhdenmukaiset puitteet, joissa yhdistyvät huipputason eurooppalainen koulutus ja osaaminen, korkeatasoista suunnittelua ja valmistusta koskevien valmiuksien kehittäminen ja strateginen näkemys alalla, jolla käydään kiihtyvää kilpailua;

d)

edistää unionin asemaa kansainvälisissä yhteyksissä yhtenä johtavista avaruusalan toimijoista ja vahvistaa sen roolia tartuttaessa globaaleihin haasteisiin ja tuettaessa globaaleja aloitteita, myös ilmastonmuutoksen ja kestävän kehityksen osalta.

d)

edistää unionin asemaa kansainvälisissä yhteyksissä yhtenä johtavista avaruusalan toimijoista ja vahvistaa sen roolia tartuttaessa globaaleihin haasteisiin ja tuettaessa globaaleja aloitteita, myös kestävän kehityksen osalta;

d a)

vahvistaa unionin avaruusdiplomatiaa ja edistää kansainvälistä yhteistyötä tietoisuuden lisäämiseksi siitä, että avaruus on koko ihmiskunnan yhteinen perintö;

d b)

edistää unionin teknologiaa ja teollisuutta sekä tukea vastavuoroisuuden ja reilun kilpailun periaatetta kansainvälisellä tasolla;

d c)

parantaa unionin ja sen jäsenvaltioiden turvallisuutta eri aloilla, erityisesti liikenteessä (ilmailu, mukaan lukien miehittämättömät ilma-alukset, raideliikenne, laivaliikenne, maantiekuljetukset, itseohjautuvat ajoneuvot), infrastruktuurin rakentamisessa ja seurannassa, maakartoituksessa ja ympäristöalalla.

a)

Galileo ja EGNOS: toimittaa huippuluokan, ja tarvittaessa suojattuja, paikannus-, navigointi- ja ajanmäärityspalveluita;

a)

Galileo ja EGNOS: toimittaa pitkäaikaisia ja jatkuvia huippuluokan, ja tarvittaessa suojattuja, paikannus-, navigointi- ja ajanmäärityspalveluita;

b)

Copernicus: toimittaa pitkällä aikavälillä tarjottavaa tarkkaa ja luotettavaa maanhavainnointidataa ja -tietoa, tukea unionin ja jäsenvaltioiden politiikan toteuttamista ja seurantaa ympäristön, ilmastonmuutoksen, maatalouden ja maaseudun kehittämisen, pelastustoiminnan, turvallisuuden ja digitaalitalouden alalla ;

b)

Copernicus: toimittaa pitkällä aikavälillä tarjottavaa tarkkaa ja luotettavaa maanhavainnointidataa ja tietoa, tukea unionin ja jäsenvaltioiden käyttäjälähtöisen politiikan ja toimien toteuttamista ja seurantaa;

c)

avaruustilannetietoisuus, jäljempänä ”SSA”: tehostaa SST-valmiuksia avaruusesineiden tarkkailua, seurantaa ja tunnistamista varten, seurata avaruussäätä sekä kartoittaa ja verkostoida unionin valmiuksia maapallon lähelle tulevien kohteiden osalta;

c)

avaruustilannetietoisuus, jäljempänä ”SSA”: tehostaa SST-valmiuksia avaruusesineiden ja avaruusromun tarkkailua, seurantaa ja tunnistamista varten, seurata avaruussäätä sekä kartoittaa ja verkostoida unionin valmiuksia maapallon lähelle tulevien kohteiden osalta;

e)

edistää, kun ohjelman tarpeet sitä vaativat, autonomisen, turvallisen ja kustannustehokkaan avaruuteen pääsyn valmiuksia ;

e)

varmistaa autonomisen, turvallisen ja kustannustehokkaan avaruuteen pääsyn valmiudet ;

f)

tukea ja vahvistaa unionin sellaisten oikeus- ja luonnollisten henkilöiden kilpailukykyä, yrittäjyyttä, osaamista ja innovointivalmiuksia, jotka toimivat tai haluavat toimia kyseisellä alalla, ja ottaa erityisesti huomioon pienten ja keskisuurten yritysten sekä startup-yritysten asema ja tarpeet .

f)

edistää vahvan ja kilpailukykyisen unionin avaruustalouden kehitystä ja maksimoida kaiken kokoisten ja kaikilla unionin alueilla toimivien yritysten toimintamahdollisuudet .

a)

ohjelman tarpeiden mukaisten laukaisupalveluiden tarjontaa;

a)

laukaisupalveluiden tarjontaa ohjelmalle, mukaan lukien kootut laukaisupalvelut unionille ja muille tahoille näiden pyynnöstä, ottaen huomioon unionin olennaiset turvallisuusintressit 25 artiklan mukaisesti, eurooppalaisten kantorakettien ja eurooppalaisen teollisuuden kilpailukyvyn vahvistamiseksi globaaleilla markkinoilla ;

b)

autonomiseen, luotettavaan ja kustannustehokkaaseen avaruuteen pääsyyn liittyviä kehitystoimia;

b)

autonomiseen, luotettavaan ja kustannustehokkaaseen avaruuteen pääsyyn liittyviä kehitystoimia , mukaan lukien vaihtoehtoiset laukaisuteknologiat ja innovatiiviset järjestelmät tai palvelut, ottaen huomioon unionin ja sen jäsenvaltioiden olennaiset turvallisuusintressit 25 artiklan mukaisesti ;

c)

jos ohjelman tarpeet sitä vaativat, maassa sijaitsevan avaruusinfrastruktuurin tarvittavia mukautuksia .

c)

jos ohjelman tavoitteet sitä vaativat, maassa sijaitsevan avaruusinfrastruktuurin , erityisesti nykyisten infrastruktuurien, rakettien laukaisualustojen ja tutkimuskeskusten, ylläpitoon, mukauttamiseen ja kehittämiseen tarvittavaa tukea .

a)

innovaatiotoimia, joilla parhaiten hyödynnetään avaruusteknologiaa, -infrastruktuuria tai -palveluita;

a)

innovaatiotoimia, joilla kehitetään ja parhaiten hyödynnetään avaruusteknologiaa, -infrastruktuuria tai -palveluita;

a a)

asianmukaisia toimenpiteitä tutkimus- ja innovointitoimista, erityisesti muista unionin rahastoista, kuten Euroopan horisontti -ohjelmasta ja InvestEU-rahastosta, saatujen innovatiivisten ratkaisujen käyttöönoton helpottamiseksi, jotta kaikkien ohjelman komponenttien toimintaketjun loppupään palveluiden kehitystä voidaan tukea;

a b)

Euroopan avaruusalan aseman vahvistamista vientimarkkinoilla;

b)

avaruuteen liittyvien innovaatiokumppanuuksien perustamista, jotta voidaan kehittää innovatiivisia tuotteita tai palveluita ja myöhemmässä vaiheessa hankkia niistä tuloksena saatuja toimituksia tai palveluita;

b)

avaruuteen liittyvien innovaatiokumppanuuksien perustamista, jotta voidaan kehittää innovatiivisia tuotteita tai palveluita ja myöhemmässä vaiheessa hankkia niistä tuloksena saatuja tuotteita tai palveluita ohjelman tarpeisiin ;

b a)

julkisten palveluiden datavetoisten yhteentoimivien avaruusratkaisujen suunnittelua, testausta, toteutusta ja käyttöönottoa, innovoinnin edistämistä ja yhteisten puitteiden perustamista, jotta voidaan toteuttaa julkishallintojen kansalaisille ja yrityksille tarjoamien palveluiden täysi potentiaali;

c)

yrittäjyyttä varhaisvaiheesta laajentumiseen 21 artiklan ja muiden 18 artiklassa ja III osaston I luvussa tarkoitettujen rahoituksen saantia koskevien säännösten mukaisesti ;

c)

yrittäjyyttä , myös varhaisvaiheesta laajentumiseen, 21 artiklan mukaisesti ja soveltamalla muita 18 artiklassa ja III osaston I luvussa tarkoitettuja rahoituksen saantia koskevia säännöksiä ;

d)

yritysten yhteistyötä avaruusalan yhteistyöalustojen muodossa; niihin kokoontuu alueellisella ja kansallisella tasolla avaruus- ja digitaalialan toimijoita ja käyttäjiä ja niissä tarjotaan tukea kansalaisille ja yrityksille yrittäjyyden ja osaamisen edistämiseksi;

d)

yhteistyötä avaruusalan yhteistyöalustojen verkon muodossa; siihen kokoontuu , erityisesti alueellisella ja kansallisella tasolla, avaruus- ja digitaalialan toimijoita ja käyttäjiä ja jossa tarjotaan tukea , tiloja ja palveluita kansalaisille ja yrityksille yrittäjyyden ja osaamisen edistämiseksi; yhteistyön edistämistä Digitaalinen Eurooppa -ohjelmassa perustettujen avaruusalan yhteistyöalustojen ja digitaali-innovointikeskittymien välillä;

d a)

mahdollista ”ensimmäisen sopimuksen strategian” kehittämistä kaikkien asianomaisten julkisen ja yksityisen sektorin toimijoiden kanssa avaruusalan startup-yritysten kehittämisen tukemiseksi;

d b)

liikennealan, avaruusalan ja digitaalialan välisiä synergiavaikutuksia, jotta voidaan tukea uuden teknologian (kuten e-call, digitaalinen ajopiirturi, liikenteenvalvonta ja -hallinta, itseohjautuvat ajoneuvot, miehittämättömät ajoneuvot ja miehittämättömät ilma-alukset) laajempaa käyttöä ja käsitellä suojatun ja saumattoman yhteenliitettävyyden tarpeita, tehokasta paikannusta, eri liikennemuotojen yhdistämistä ja yhteentoimivuutta ja näin parantaa liikennepalveluiden ja teollisuuden kilpailukykyä;

e)

koulutuksen tarjontaa;

e)

koulutuksen tarjontaa avaruuteen liittyvien korkean tason pätevyyksien kehittämiseksi ;

f)

käsittely- ja testausmahdollisuuksien saantia;

f)

käsittely- ja testausmahdollisuuksien saantia yksityisen ja julkisen sektorin ammattilaisille, opiskelijoille ja yrittäjille ;

c)

ei anneta kolmannelle maalle tai kansainväliselle järjestölle ohjelmaa koskevaa päätösvaltaa;

c)

ei anneta kolmannelle maalle tai kansainväliselle järjestölle ohjelmaa koskevaa päätösvaltaa tai tapauksen mukaan pääsyä arkaluonteisiin tai turvallisuusluokiteltuihin tietoihin ;

d a)

suojellaan tarpeen mukaan unionin strategisia ja suvereeneja etuja kaikilla asianomaisilla aloilla, myös Euroopan strategista autonomiaa teknologian tai teollisuuden aloilla.

b)

Copernicus: [ 5,8 ] miljardia euroa

b)

Copernicus: [ 6 ] miljardia euroa

c)

SSA/GOVSATCOM: [ 0,5 ] miljardia euroa.

c)

SSA/GOVSATCOM: [ 1,2 ] miljardia euroa.

a)

edistetään kaikissa jäsenvaltioissa koko toimitusketjussa startup-yritysten, uusien tarjoajaehdokkaiden, pienten ja keskisuurten yritysten sekä muiden talouden toimijoiden mahdollisimman laajaa ja avointa osallistumista, myös edellyttämällä tarjoajilta alihankinnan käyttämistä;

a)

edistetään koko unionissa ja koko toimitusketjussa kaikkien talouden toimijoiden ja erityisesti startup-yritysten, uusien tarjoajaehdokkaiden, pienten ja keskisuurten yritysten mahdollisimman laajaa ja avointa osallistumista, myös edellyttämällä tarjoajilta alihankinnan käyttämistä;

d)

edistetään unionin autonomiaa, erityisesti teknologian osalta;

d)

edistetään unionin strategista autonomiaa, erityisesti teollisuuden ja teknologian osalta , koko arvoketjussa ;

d a)

noudatetaan periaatteita, jotka koskevat vapaata pääsyä ja tasapuolista kilpailua koko teollisessa toimitusketjussa, tarjouskilpailuja avoimen ja oikea-aikaisen tiedonsaannin pohjalta sekä sovellettavien hankintasääntöjen, valinta- ja myöntämisperusteiden ja muiden merkityksellisten tietojen selkeää ilmoittamista, jotta annetaan kaikille mahdollisille tarjoajille taataan tasapuoliset toimintaedellytykset;

a)

selkeä tehtävien ja vastuun jako ohjelman toteuttamiseen osallistuvien eri tahojen, erityisesti jäsenvaltioiden, komission, avaruusohjelmaviraston ja Euroopan avaruusjärjestön välillä;

a)

selkeä tehtävien ja vastuun jako ohjelman toteuttamiseen osallistuvien eri tahojen, erityisesti jäsenvaltioiden, komission, avaruusohjelmaviraston ja Euroopan avaruusjärjestön välillä kunkin tahon toimivallan perusteella, jotta voidaan parantaa avoimuutta, tehokkuutta ja kustannustehokkuutta sekä välttää toiminnan päällekkäisyyksiä ;

b)

ohjelman tiivis valvonta, mukaan lukien kaikkien tahojen tiukka pitäytyminen suunnitelluissa kustannuksissa ja aikataulussa omalla vastuualueellaan, tämän asetuksen mukaisesti;

b)

ohjelman tiivis valvonta, mukaan lukien kaikkien tahojen tiukka pitäytyminen suunnitelluissa kustannuksissa ja teknisessä suorituskyvyssä omalla vastuualueellaan, tämän asetuksen mukaisesti;

d)

ohjelman komponenteissa tarjottavien palveluiden käyttäjien tarpeiden sekä näihin palveluihin liittyvien tieteellisten ja teknisten muutosten järjestelmällinen huomioon ottaminen;

d)

ohjelman komponenteissa tarjottavien palveluiden käyttäjien tarpeiden sekä näihin palveluihin liittyvien tieteellisten ja teknisten muutosten järjestelmällinen huomioon ottaminen , myös kansallisella ja unionin tasolla toimivien neuvoa-antavien käyttäjäfoorumien kuulemisen avulla ;

—

toimia, jotka liittyvät ohjelman komponenttien tuottamien datan ja palvelujen omaksumiseen ja käyttöön julkisella ja yksityisellä sektorilla;

—

sovellusten välisen synergian kehitystä;

—

näiden palveluiden asianmukaista kehitystä;

—

pitkällä aikavälillä vakaan toimintaympäristön luomista.

b a)

edistää ohjelman komponenttien tuottaman datan ja palveluiden omaksumista ja käyttöä ja varmistaa sen, myös kehittämällä ohjelman komponentteihin perustuvia toimintaketjun loppupään sovelluksia ja palveluita;

b b)

toteuttaa unionin innovatiivista avaruusalaa tukevia toimia 6 artiklan mukaisesti;

b c)

helpottaa rahoituksen saatavuutta III osastossa tarkoitettujen ja InvestEU-rahaston rahoitusvälineiden avulla sekä yhteistyössä EIP:n kanssa EIP:n erityisesti pk-yrityksille tarkoitettujen rahoitusvälineiden avulla;

c)

toteuttaa viestintä- ja edistämistoimia sekä toimia, jotka liittyvät Galileon ja EGNOSin tarjoamien palveluiden kaupalliseen hyödyntämiseen;

c)

toteuttaa viestintä- ja edistämistoimia sekä toimia, jotka liittyvät erityisesti Galileon, EGNOSin ja Copernicuksen tarjoamien palveluiden kaupalliseen hyödyntämiseen;

c a)

Galileo ja EGNOS: hallinnoida 43 artiklassa tarkoitettua Galileon ja EGNOSin käyttöä;

d)

tarjota teknistä asiantuntemusta komissiolle.

d)

tarjota teknistä asiantuntemusta komissiolle välttäen päällekkäisyyttä Euroopan avaruusjärjestön tehtävien kanssa 27 ja 31 artiklan mukaisesti .

a)

43 artiklassa tarkoitettu EGNOSin ja Galileon käytön hallinnointi;

b a)

suositusten antaminen komissiolle Euroopan horisontti -ohjelman avaruusalan painopisteistä ja osallistuminen ohjelman täytäntöönpanoon;

c)

ohjelman komponentteihin perustuvien käytännön sovellusten ja palveluiden kehittämiseen liittyvät toteutustoimet.

a)

Copernicus: Copernicuksen avaruusinfrastruktuurin kehittäminen, suunnittelu ja rakentaminen, mukaan lukien infrastruktuurin käyttö;

a)

Copernicus: Copernicuksen avaruus- ja maainfrastruktuurin kehittäminen, suunnittelu ja rakentaminen, mukaan lukien infrastruktuurin käyttö;

b)

Galileo ja EGNOS: järjestelmien kehittäminen , maasegmentin kehittäminen ja satelliittien suunnittelu ja kehittäminen ;

b)

Galileo ja EGNOS: avaruusohjelmaviraston tukeminen sen ydintehtävissä; avaruusohjelmaviraston ja Euroopan avaruusjärjestön välisten erityissopimusten mukaisesti avaruusohjelmaviraston nimissä ja sen puolesta avaruussegmentin järjestelmien kehittämiseen , maasegmentin kehittämiseen ja satelliittien suunnitteluun ja kehittämiseen liittyvien hankintojen järjestäminen ;

c)

kaikkien ohjelman komponenttien osalta sen asiantuntemuksen piiriin kuuluvat tutkimus- ja kehitystoimet.

c)

kaikkien ohjelman komponenttien osalta tutkimus- ja kehitystoimet , jotka koskevat ohjelman komponenttien infrastruktuureja .

c a)

jäsenvaltioiden välisen yhteistyön tukeminen ja niiden teknisten valmiuksien lähentymisen ja avaruussegmentin kehityksen edistäminen.

—

määritellään selkeästi Euroopan avaruusjärjestön vastuut ja velvollisuudet ohjelman osalta;

—

edellytetään, että Euroopan avaruusjärjestö noudattaa unionin ohjelman turvallisuussääntöjä, erityisesti turvallisuusluokitellun tiedon käsittelyn osalta;

—

säädetään ehdoista, joiden mukaisesti Euroopan avaruusjärjestölle osoitettuja varoja hallinnoidaan, erityisesti seuraavien osalta: julkiset hankinnat, hallinnointimenettelyt, tulosindikaattoreilla mitattavat odotetut tulokset, toimenpiteet, joita sovelletaan, jos sopimusten täytäntöönpano on kustannusten, aikataulun ja tulosten osalta puutteellista tai petollista, sekä viestintästrategia ja kaiken aineellisen ja aineettoman omaisuuden omistamista koskevat säännöt; näiden ehtojen on oltava tämän asetuksen III ja V osaston ja varainhoitoasetuksen mukaisia;

—

edellytetään komission ja tarvittaessa avaruusohjelmaviraston osallistumista Euroopan avaruusjärjestön tarjousten arviointilautakunnan kokouksiin ohjelman osalta;

—

vahvistetaan seuranta- ja valvontatoimenpiteitä, joihin kuuluvat esimerkiksi seuraavat: kustannusten ennakointimalli, säännöllinen tiedottaminen komissiolle tai, tapauksen mukaan, avaruusohjelmavirastolle kustannuksista ja aikataulusta ja jos suunnitelman mukaisen ja toteutuneen talousarvion, suorituskyvyn ja aikataulun välinen ero on suuri, korjaavat toimenpiteet, joilla varmistetaan annettujen tehtävien toteuttaminen osoitettujen määrärahojen puitteissa, sekä Euroopan avaruusjärjestölle koituvat seuraamukset, jos tällainen ero johtuu suoraan siitä;

—

vahvistetaan periaatteet, jotka koskevat Euroopan avaruusjärjestölle suoritettavaa korvausta, jonka on oltava suhteessa toteutettavien tehtävien vaikeuteen, markkinahintojen ja muiden osallistuvien tahojen, unioni mukaan lukien, maksujen mukainen ja joka voi tarvittaessa perustua tulosindikaattoreihin; tällaiset maksut eivät saa kattaa yleiskustannuksia, jotka eivät liity unionin Euroopan avaruusjärjestölle tehtäväksi antamiin toimiin.

a)

määritellään selkeästi komission, avaruusohjelmaviraston ja Euroopan avaruusjärjestön roolit, vastuut ja velvollisuudet ohjelman osalta;

b)

määritellään selvästi ohjelman komponenttien toteuttamisessa käytettävät koordinointi- ja valvontavälineet ottaen huomioon komission roolit ja tehtävät ohjelman komponenttien kattavassa koordinoinnissa;

c)

edellytetään, että Euroopan avaruusjärjestö noudattaa unionin ohjelman turvallisuussääntöjä, erityisesti turvallisuusluokitellun tiedon käsittelyn osalta;

d)

säädetään ehdoista, joiden mukaisesti Euroopan avaruusjärjestölle osoitettuja varoja hallinnoidaan, myös unionin julkisia hankintoja koskevien sääntöjen soveltamisen osalta, suoritettaessa hankintoja unionin nimissä ja sen puolesta, ja jotka kattavat hallinnointimenettelyt, tulosindikaattoreilla mitattavat odotetut tulokset, toimenpiteet, joita sovelletaan, jos sopimusten täytäntöönpano on kustannusten, aikataulun ja tulosten osalta puutteellista tai vilpillistä, sekä viestintästrategian ja kaiken aineellisen ja aineettoman omaisuuden omistamista koskevat säännöt; näiden ehtojen on oltava tämän asetuksen III ja V osaston ja varainhoitoasetuksen mukaisia;

e)

edellytetään komission ja tarvittaessa avaruusohjelmaviraston osallistumista Euroopan avaruusjärjestön tarjousten arviointilautakunnan kokouksiin ohjelman osalta, kun viimeksi mainittu suorittaa hankintoja unionin nimissä ja sen puolesta 1 a kohdan mukaisesti;

f)

vahvistetaan seuranta- ja valvontatoimenpiteitä, joihin kuuluvat erityisesti seuraavat: kustannusten ennakointimalli, säännöllinen tiedottaminen komissiolle tai, tapauksen mukaan, avaruusohjelmavirastolle kustannuksista ja aikataulusta ja jos suunnitelman mukaisen ja toteutuneen talousarvion, suorituskyvyn ja aikataulun välinen ero on suuri, korjaavat toimenpiteet, joilla varmistetaan annettujen tehtävien toteuttaminen osoitettujen määrärahojen puitteissa, sekä Euroopan avaruusjärjestölle koituvat seuraamukset, jos tällainen ero johtuu suoraan siitä;

g)

vahvistetaan periaatteet, jotka koskevat Euroopan avaruusjärjestölle – ottaen huomioon sen kustannusmallin julkisyhteisönä – suoritettavaa korvausta, jonka on oltava suhteessa toteutettavien tehtävien vaikeuteen, markkinahintojen ja muiden osallistuvien tahojen, unioni mukaan lukien, maksujen mukainen ja joka voi tarvittaessa perustua tulosindikaattoreihin; tällaiset maksut eivät saa kattaa yleiskustannuksia, jotka eivät liity unionin Euroopan avaruusjärjestölle tehtäväksi antamiin toimiin;

h)

edellytetään, että Euroopan avaruusjärjestö varmistaa unionin etujen ja sen päätösten täysimääräisen suojelun, minkä seurauksena Euroopan avaruusjärjestö saattaa myös joutua mukauttamaan päätöksentekoaan, hallinnointitapojaan.

a)

Copernicuksen avaruusinfrastruktuurin tai sen osien käyttö, joka voidaan antaa tehtäväksi Eumetsatille;

a)

Copernicuksen avaruusinfrastruktuurin tai sen osien parantaminen ja käyttö, jotka voidaan antaa tehtäväksi Eumetsatille;

b)

Copernicus-palveluiden tai niiden osien toteuttamisen antaminen tehtäväksi asianmukaisille virastoille, elimille tai järjestöille.

b)

Copernicus-palveluiden tai niiden osien toteuttamisen antaminen tehtäväksi asianmukaisille virastoille, elimille tai järjestöille , jotka hallinnoivat myös pääsyä kolmannen osapuolen tietoihin .

a)

otetaan huomioon jäsenvaltioiden kokemus turvallisuuden alalla ja hyödynnetään niiden parhaita käytäntöjä esimerkkeinä;

a)

otetaan huomioon jäsenvaltioiden kokemus turvallisuuden alalla ja hyödynnetään niiden parhaita käytäntöjä ja kansallisia lakeja esimerkkeinä;

a a)

otetaan huomioon Galileon, EGNOSin ja Copernicuksen toiminnasta saadut kokemukset;

d a)

ohjelman kyberturvallisuuden varmistaminen;

a)

toteuttaa niiden alueella sijaitsevien ja ohjelmaan kiinteästi kuuluvien maainfrastuktuurien suojaamista varten toimenpiteet, jotka vastaavat vähintään toimenpiteitä, joita edellytetään Euroopan elintärkeän infrastruktuurin määrittämisestä ja nimeämisestä sekä arvioinnista, joka koskee tarvetta parantaa sen suojaamista, 8 päivänä joulukuuta 2008 annetussa neuvoston direktiivissä 2008/114/EY (29) tarkoitettujen Euroopan elintärkeiden infrastruktuurien suojaamiseksi, ja toimenpiteitä, joita edellytetään niiden omien kansallisten elintärkeiden infrastruktuurien suojaamiseksi;

b)

maassa sijaitsevan infrastruktuurin, erityisesti verkkojen, laitosten ja tukitoimintojen, hallinta, huolto, jatkuva parantaminen, kehittäminen ja suojaaminen, mukaan lukien parannukset ja vanhentumisen hallinta;

b)

maassa sijaitsevan infrastruktuurin, erityisesti verkkojen, laitosten ja tukitoimintojen, hallinta, huolto, jatkuva parantaminen, kehittäminen ja suojaaminen, mukaan lukien parannukset ja vanhentumisen hallinta , mukaan lukien infrastruktuuri, joka sijaitsee unionin alueen ulkopuolella mutta joka on välttämätön, jotta varmistetaan, että Galileo ja EGNOS kattavat kaikilta osin Euroopassa maantieteellisesti sijaitsevat jäsenvaltioiden alueet ;

c)

järjestelmien tulevien sukupolvien kehittäminen ja Galileon ja EGNOSin tarjoamien palvelujen kehittäminen, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tulevia unionin rahoituskehyksestä tehtäviä päätöksiä;

c)

järjestelmien tulevien sukupolvien kehittäminen ja Galileon ja EGNOSin tarjoamien palvelujen kehittäminen, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tulevia unionin rahoituskehyksestä tehtäviä päätöksiä ja ottaen huomioon asianomaisten sidosryhmien tarpeet ;

c a)

teknologisten perustekijöiden, kuten Galileo-järjestelmää tukevien piirisarjojen ja vastaanottimien, kehittämisen tukeminen;

c b)

Galileon ja EGNOSin toimintaketjun loppupään sovellusten ja sekä EGNOSIa/Galileota ja Copernicusta hyödyntävien integroitujen toimintaketjun loppupään sovellusten kehittämisen tukeminen;

e)

Galileon ja EGNOSin tuottamien palvelujen tarjoaminen ja niitä koskevien markkinasovellusten kehittäminen;

e)

Galileon ja EGNOSin tuottamien palvelujen tarjoaminen ja niitä koskevien markkinasovellusten kehittäminen , erityisesti 4 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen yhteiskunnallis-taloudellisten hyötyjen maksimoimiseksi ;

c)

ihmishengen turvaava palvelu (”safety-of-life service”, SoL), joka tarjotaan perimättä suoria käyttäjämaksuja ja joka tarjoaa jatkuvuudeltaan, käytettävyydeltään ja tarkkuudeltaan korkeatasoisia paikannus- ja aikasynkronointitietoja, mukaan lukien integriteettitoiminto, jolla voidaan varoittaa käyttäjiä Galileon ja muiden maailmanlaajuisten satelliittinavigointijärjestelmien toimintahäiriöistä tai toleranssialueen ulkopuolisista signaaleista EGNOSin tehostamalla peittoalueella; ihmishengen turvaava palvelu on tarkoitettu pääasiassa käyttäjille, joille turvallisuus on olennaista, varsinkin siviili-ilmailualalla lennonvarmistuspalvelujen yhteydessä.

c)

ihmishengen turvaava palvelu (”safety-of-life service”, SoL), joka tarjotaan perimättä suoria käyttäjämaksuja ja joka tarjoaa jatkuvuudeltaan, käytettävyydeltään, tarkkuudeltaan ja eheydeltään korkeatasoisia paikannus- ja aikasynkronointitietoja . Tämä palvelu tarjotaan EASA-asetuksen mukaisesti, jotta voidaan varmistaa lentoturvallisuusvaatimusten noudattaminen , mukaan lukien integriteettitoiminto, jolla voidaan varoittaa käyttäjiä Galileon ja muiden maailmanlaajuisten satelliittinavigointijärjestelmien toimintahäiriöistä tai toleranssialueen ulkopuolisista signaaleista EGNOSin tehostamalla peittoalueella; ihmishengen turvaava palvelu on tarkoitettu pääasiassa käyttäjille, joille turvallisuus on olennaista, varsinkin siviili-ilmailualalla lennonvarmistuspalvelujen yhteydessä.