12.10.2017   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 342/38

1.

Yli kolmannes EU:n kansalaisista asuu ja työskentelee Euroopan raja-alueilla. Nämä rajat vaikuttavat suoraan ja epäsuorasti heidän elämäänsä. Rajat ylittävä yhteistyö on osoittautunut tehokkaimmaksi välineeksi pyrittäessä voittamaan rajoista johtuvat esteet ja erottamiset, yhdentämään raja-alueet ja parantamaan raja-alueilla asuvien ihmisten elämänlaatua.

2.

Euroopan alueellisella yhteistyöllä on merkittävä rooli poistettaessa rajaesteitä ja edistettäessä rajat ylittävää yhteistyötä. Vuosina 2014–2020 alueiden väliseen yhteistyöhön investoidaan yli 10 miljardia euroa, josta noin 6,6 miljardia euroa suunnataan rajat ylittäville alueille.

3.

Interreg A -hankkeilla on saatu monien Euroopan kansalaisten kannalta aikaan useita konkreettisia tuloksia hyvin erilaisilla alueilla koko EU:ssa. Tärkeä ja menestyksekäs rajat ylittävän yhteistyön väline (1) ovat ihmisten väliset ja pienimuotoiset hankkeet, joiden tarkoituksena on edistää raja-alueiden lähentymistä ja käynnistää ruohonjuuritason yhteyksiä ihmisten kesken.

4.

Ihmisten väliset ja pienimuotoiset hankkeet voidaan määritellä koon, keston ja sisällön perusteella. Pienimuotoiset hankkeet ovat kooltaan yleensä tavanomaisia suuria hankkeita pienempiä (esim. enintään 100 000 euroa (2)). Ne voivat myös olla kestoltaan rajallisia, ja niiden päätarkoituksena on rahoittaa monilla eri aloilla sellaisia rajat ylittävän yhteistyön aloitteita, joilla on paikallinen vaikutus. Näin tuetaan EU:n ohjelmien keskeisiä temaattisia tavoitteita (mukaan luettuina luottamuksen rakentaminen, suotuisten perusedellytysten luominen, alhaalta ylöspäin suuntautuva lähestymistapa ja uusien kumppanuuksien käynnistäminen). Ihmisten väliset hankkeet ovat pienimuotoisia hankkeita, joissa keskitytään ensi sijassa yhteyksien edistämiseen ja ihmisten väliseen vuorovaikutukseen rajojen yli. Näillä hankkeilla on yleensä pienehkö budjetti, ja myös niiden kesto on rajallinen. Hankkeet toimivat pienemmällä maantieteellisellä alueella (yleensä Euroregio-tasolla), ja niiden toimintatavat ovat yleensä paikkakohtaisia.

5.

Ihmisten välisiä ja pienimuotoisia hankkeita toteutetaan hyvin monilla aloilla, esimerkkeinä kulttuuri (naapurimaan kielen oppiminen), urheilu, matkailu, yleissivistävä- ja ammattikoulutus, talous, tiede, ympäristönsuojelu ja ekologia, terveydenhuolto, liikenne ja pienimuotoinen infrastruktuuri (rajat ylittävät puutteellisuudet), hallinnollinen yhteistyö ja edistämistoimet.

6.

Ihmisten väliset ja pienimuotoiset hankkeet ovat avoimia monenlaisille edunsaajille, joita voivat olla muun muassa kunnat, valtiovallasta riippumattomat organisaatiot (monet erilaiset järjestöt, foorumit, verkostot, säätiöt, kirkot jne.), oppilaitokset (koulut, ammattikoulutuskeskukset ja korkeakoulut) sekä tutkimuslaitokset ja liiketoimintaa tukevat laitokset.

7.

Rajat ylittävän yhteistyön ohjelmissa on usean ohjelmasukupolven ajan tuettu näitä hankkeita. Meneillään olevalla kaudella ihmisten välisiä ja pienimuotoisia hankkeita tuetaan 19:ssä rajat ylittävän yhteistyön ohjelmassa (noin kolmanneksessa ohjelmista) pääasiassa pienhankerahastosta tai vastaavasta välineestä (kutsutaan toisinaan mikrohankkeiksi, valmiusrahastoksi tai puitehankkeeksi, jolla tuetaan pienhankkeita tai -aloitteita). Tällaiset pienhankerahastot toimivat yleensä sateenvarjohankkeina, joiden puitteissa pannaan täytäntöön useita pienempiä alahankkeita.

8.

Yleisesti ottaen rahoitus on ollut tasoltaan melko alhaista, 1,5 prosentista 20 prosenttiin ohjelmien määrärahoista (alempi vanhoissa EU:n jäsenvaltioissa, kun taas uusissa jäsenvaltioissa ja ”vanhoilla” ulkorajoilla kysyntä on ollut paljon kovempaa).

9.

Rajat ylittävää yhteistyötä koskevat riippumattomat tutkimukset (3) ja kaikki tähän mennessä toteutetut Interreg-arvioinnit vahvistavat, että Interreg A -ohjelmissa laadullisesti parhaita tuloksia ei saada ensi sijassa lippulaivahankkeista, vaan onnistuminen riippuu pikemminkin sellaisten erilaisten ja tosiasiassa rajat ylittävien hankkeiden valikoimasta, joissa otetaan huomioon alueiden erityistarpeet ja joihin kansalaiset, paikallisviranomaiset ja kansalaisyhteiskunnan organisaatiot osallistuvat suoraan. Usein näiden Interreg A -ohjelmien (alaohjelmien) hallinnointi on hajautettu. Interreg-yhteisöaloitteen alusta lähtien (1990) parhaita arviointituloksia saaneita ohjelmia on usein hallinnoitu hajautetusti, ja monissa niistä on tuettu ihmisten välisiä ja pienimuotoisia hankkeita.

10.

Myönteisestä vaikutuksestaan huolimatta näillä hankkeilla on eräitä huomattavia vaikeuksia. Niistä ei säädetä asetuksissa, ja hallinnointiviranomaiset asettavat usein etusijalle suuremmat hankkeet, sillä ne ovat kustannustehokkaampia (ihmisten välisten hankkeiden hallinnointikustannukset ovat korkeammat) ja niiden vaikutusta voidaan mitata. On myös vaikea mitata tällaisten hankkeiden pehmeitä vaikutuksia indikaattoreilla, joita käytetään työpaikkoihin ja kasvuun keskittyvän Eurooppa 2020 -strategian yhteydessä (menetelmien ja soveltuvien arviointi-indikaattorien puute).

11.

Käsillä olevan lausunnon päätavoitteena on laatia näyttöön perustuva luettelo kyseisten hankkeiden ja niiden hajautetun täytäntöönpanon eduista ja lisäarvosta Euroregio-alueilla ja vastaavissa rakenteissa, kuten EAYY:issä; esittää suosituksia niiden yksinkertaistamiseksi; ja lopuksi esittää erityisehdotuksia tulevia rajat ylittävän yhteistyön ohjelmia varten ja antaa näin panos vuoden 2020 jälkeisestä koheesiopolitiikasta käytävään keskusteluun.

12.

on sitä mieltä, että ihmisten välisillä ja pienimuotoisilla hankkeilla on yleisesti ottaen merkittävä eurooppalainen lisäarvo ja että ne antavat huomattavan panoksen rajat ylittävän yhteistyön ohjelmien yleistavoitteisiin poistamalla rajaesteitä ja integroimalla raja-alueita ja niillä asuvia ihmisiä. Olisi korostettava tällaisten hankkeiden seuraavia erityisetuja:

13.

näkee kuitenkin tukikelpoisen alueen suuremman koon tarjoavan etuja siten, että kumppanuuksia syntyy enemmän. Komitea tiedostaa silti mahdolliset kielteiset vaikutukset: ohjelmissa on vaikeampi ottaa huomioon suuren alueen eri osien erityistarpeita. Suuntauksena on tukea suurempia hankkeita, ja paikallisilla tai alueellisilla toimijoilla on heikommat mahdollisuudet saada tätä tukea.

14.

on sitä mieltä, että tällaisten ohjelmien hajautettu hallinto on esimerkiksi alaohjelmien edistämisen ja myös pienimuotoisten ja ihmisten välisten hankkeiden rahoituksen mahdollistamisen myötä paras ratkaisu tällaisen suuntauksen kääntämiseksi ja ohjelmien kansalaisläheisyyden varmistamiseksi.

15.

muistuttaa hajautetusti hallinnoitujen pienhankerahastojen (tai vastaavien, ihmisten välisiä ja pienimuotoisia hankkeita rahoittavien välineiden) eduista:

16.

on tietoinen siitä, että tällainen toimintatapa saattaa johtaa verrattain korkeisiin hallintokustannuksiin. Olisi korostettava, että tavanomaisen hankehallinnoinnin lisäksi on paljon muutakin toimintaa (esim. valveuttaminen sekä neuvonta valmistelua, täytäntöönpanoa ja kirjanpitoa varten). Ilman tällaista hajautettua huolenpitoa ja alhaalta ylöspäin suuntautuvaa lähestymistapaa kyseisiä hankkeita on vaikea toteuttaa.

17.

panee merkille, että ihmisten välisten ja pienimuotoisten hankkeiden hajautetun täytäntöönpanon edut voidaan saavuttaa parhaiten ottamalla hankkeisiin mukaan Euroregio-alueita ja vastaavia rajat ylittäviä rakenteita (4). Ne voisivat olla oikeudelliselta muodoltaan EAYY:itä, sillä ne soveltuvat mainiosti tällaiseen tehtävään.

18.

suosittaa, että onnistuneen täytäntöönpanon varmistamiseksi kyseisillä rakenteilla tulisi olla huomattavaa kokemusta rajat ylittävästä yhteistyöstä paikallisella ja alueellisella tasolla. Niiden tulisi olla

19.

painottaa, että ihmisten välisten ja pienimuotoisten hankkeiden ja niiden hajautetun hallinnoinnin lisäarvon säilyttämiseksi kyseisten hankkeiden ja menettelyjen on oltava hyvin yksinkertaisia.

20.

muistuttaa, että AK on ilmaissut kantansa lausunnossaan aiheesta ”Euroopan rakenne- ja investointirahastojen yksinkertaistaminen paikallis- ja alueviranomaisten näkökulmasta” (7). Rajat ylittävää yhteistyötä koskevat suositukset, kuten Euroopan alueellisen yhteistyön poistaminen valtiontukisääntöjen soveltamisalalta tai joustavampi lähestymistapa sovellettaessa Eurooppaa 2020 -strategian temaattisia tavoitteita, ovat merkitykseltään vieläkin suurempia ihmisten välisissä ja pienimuotoisissa hankkeissa.

21.

toteaa, että yksinkertaistettujen menettelyjen on oltava oikeasuhtaisia asianomaisiin varoihin nähden niin hankkeiden hallinnoinnin (yleishallinto, taloushallinto, valvontajärjestelyt jne.) kuin kohderyhmien (hallintotaakan vähentäminen, tavoitehakuiset ennakkotiedot, yhden kerran periaatteen soveltaminen (8)) osalta. Näitä yksinkertaistettuja menetelmiä on sovellettava hankesyklin kaikissa vaiheissa.

22.

suosittaa, että valvonnan, seurannan ja tarkastuksen aikana keskitytään enemmän sisältöön ja tuloksiin eikä vain prosesseihin.

23.

vetoaa kaikkiin jaetun hallinnoinnin tasoihin, että ne mahdollistaisivat ja käyttäisivät asianmukaisia yksinkertaistettuja kustannusvaihtoehtoja pääasiallisena käytäntönä ihmisten välisissä ja pienimuotoisissa hankkeissa. Vaikka julkisia varoja onkin valvottava, AK kehottaa edistämään yhden kerran periaatteen, kertakorvausten, kiinteämääräisten korvausten ja yksinkertaistettujen kustannuslaskelmien (esim. standardoitujen yksikkökustannusten) käyttöä kyseisten hankkeiden tilinpidossa.

24.

on sitä mieltä, että EU:n nykytilanteen valossa (lisääntyvä nationalismi, Yhdistyneen kuningaskunnan ero EU:sta, muuttoliikekriisi, taloudelliset ja rahapoliittiset vaikeudet) on selvästi yhä vahvempi tarve viestiä EU:n toimien erityishyödyistä ja lisäarvosta. Rajat ylittävä yhteistyö ja etenkin ihmisten väliset ja pienimuotoiset hankkeet ovat konkreettisimpia esimerkkejä erityishyödyistä ja lisäarvosta kansalaisten päivittäisessä elämässä. EU:n varoilla on tässä yhteydessä selviä myönteisiä vaikutuksia EU:n kansalaisten todelliseen elämään, näkymiin ja vaikutelmiin.

25.

muistuttaa, että kaikkien toimijoiden olisi pyrittävä lisäämään kyseisten hankkeiden tulosten ja hyötyjen näkyvyyttä – ei niinkään raja-alueilla, missä ne ovat ilmeisiä, vaan valtiollisella (jäsenvaltiot) ja unionin (EU:n toimielimet) tasoilla, missä tehdään koheesiopoliittiset päätökset. Käsillä olevan lausunnon tarkoituksena on yhdessä konkreettisista hanke-esimerkeistä kertovan julkaisun kanssa antaa panos näihin pyrkimyksiin. Eurooppalaisen yhteistyön päivän avulla voidaan myös edistää kyseisten tulosten esille tuomista.

26.

panee merkille tarpeen käyttää erityismenetelmää arvioitaessa pienhankerahastoja (ja vastaavia välineitä), joilla tuetaan ihmisten välisiä ja pienimuotoisia hankkeita. Koska ihmisten välisissä hankkeissa on kyse ”pehmeistä” toimista, on selvää, etteivät tavanomaiset tulosindikaattorit sovellu tällaiseen arviointiin (esim. mittaamaan luottamuksen astetta tai ennakkoluulojen poistumista). Tämän vuoksi ehdotetaankin, että ihmisten ja instituutioiden rajat ylittävä yhteistyö on sinällään myönteinen tulos (samalla tavoin kuin Erasmus-ohjelman ansiosta ulkomailla opiskelevien määrän kasvu). Osallistuvien kansalaisten ja yhteistyökumppanien määrän tulisi olla riittävä. Pienimuotoisten hankkeiden tulee antaa panos kulloisenkin investointipainopisteen tilannetta kuvaaviin indikaattoreihin, mutta myös sellaisissa hankkeissa, jotka eivät ole puhtaasti ihmisten välisiä, olisi otettava huomioon yhteistyökumppaneihin ja rajat ylittävään yhteistyöhön aktiivisesti osallistuvien ihmisten määrään liittyvä näkökohta, sillä näin parannetaan kyseisten kumppanien valmiuksia kehittää tällaista yhteistyötä edelleen tulevaisuudessa. Näin laajennetaan paikkakohtaisen ja kansalaisiin keskittyneen lähestymistavan mukaisesti toteutettuja EU:n toimia, joissa kansalaisista tulee sitoutuneita toimijoita Eurooppa-aatteen puolesta itse paikalla. Rajat ylittävissä hankkeissa toimivien tiimien jäsenten saamat ammatilliset ja monikulttuuriset taidot ovat hyvin usein arvokkaampia kuin hankkeiden tulos sinällään (suppeat investoinnit).

27.

suosittaa, että ihmisten väliset ja pienimuotoiset hankkeet kytketään rajat ylittävän yhteistyön ohjelmien oikeutettuna välineenä asetuksiin, joissa säädetään EU:n tuesta rajat ylittävälle yhteistyölle, ja kehottaa komissiota laatimaan tarvittavat säännökset ehdotuksessa seuraavan sukupolven asetuksiksi.

28.

suosittaa myös, että komissio edistää ihmisten välisiä ja pienimuotoisia hankkeita osana rajat ylittävän yhteistyön ohjelmia etenkin siellä, missä tällaisista hankkeista on kysyntää paikallisella ja alueellisella tasolla. Olisi varmistettava riittävät määrärahat, jotta voidaan vastata tähän alhaalta ylöspäin suuntautuvaan kysyntään. Olisi kiinnitettävä erityishuomioita rajoihin, joihin Yhdistyneen kuningaskunnan EU-ero vaikuttaa (9). Näillä raja-alueilla olisi etsittävä ratkaisuja tarkoituksena jatkaa yhteistyötä Yhdistyneen kuningaskunnan paikallis- ja alueviranomaisten ja muiden kumppanien kanssa.

29.

tuo esiin, että kyseisten hankkeiden täydet hyödyt voidaan saada vain, jos niitä hallinnoidaan hajautetusti joko pienhankerahastojen tai minkä tahansa vastaavan välineen tai suoraan paikallisten ohjauskomiteoiden kautta. On tärkeää, että kukin raja-alue voi vapaasti käyttää jo vuosia tehokkaiksi osoittautuneita välineitä ja menetelmiä, jotta varmistetaan tällaisen rahoituksen jatkuvuus sekä yleinen tavoite lisätä ohjelmien kansalaisläheisyyttä.

30.

suosittaa, että Euroregio-alueet tai vastaavat rakenteet ja EAYY:t toimisivat ihmisten välisten ja pienimuotoisten hankkeiden hajautetun täytäntöönpanon kehyksenä, jotta varmistetaan niiden jatkuvuus ja otetaan huomioon kyseisten rakenteiden jo olemassa olevat roolit (esim. sateenvarjohankkeiden edunsaajat), jotka ovat osoittautuneet tarkoituksenmukaisiksi. Raja-alueilla, joilla tällaisia rakenteita ei vielä ole, olisi kannustettava niiden muodostamiseen tai etsittävä muita sopivia ratkaisuja ottaen edellä mainitut periaatteet mahdollisimman pitkälle huomioon.

31.

painottaa, että ihmisten välisten ja pienimuotoisten hankkeiden lisäarvon ja hyötyjen säilyttämiseksi ne ja niiden hallinnointi on pidettävä mahdollisimman yksinkertaisina. Olisi painotettava nykyistä enemmän sisältöä menetelmien sijaan sekä asetettava yksinkertaistetut kustannusvaihtoehdot etusijalle.

32.

toteaa, että ihmisten väliset hankkeet tuovat usein yhteen julkisten tai puolijulkisten palveluiden kumppaneita ja lieventävät eri jäsenvaltioissa sijaitsevien organisaatioiden sääntelyn ja rahoituksen erojen vaikutuksia. Menestyksekkäitä ihmisten välisiä hankkeita tulisi kuitenkin pystyä jatkamaan määräaikaisen hankerahoituksen jälkeen rakenteellisen rahoituksen avulla. Seuraavalla ohjelmakaudella tulisi ryhtyä lisätoimiin rajoilla kerättyjen kokemusten välittämiseksi kansallisille lainsäätäjille. Kansallisesta sääntelystä ja rahoituksesta rajalla seuraavien vaikutusten vähentämiseksi jäsenvaltioiden tulisi sopia rajajärjestelystä.

33.

kehottaa jäsenvaltioita, komissiota ja Euroopan parlamenttia ottamaan nämä erityissuositukset huomioon ja sisällyttämään kaikki tarvittavat säännöt niiden panemiseksi täytäntöön seuraavan sukupolven rajat ylittävän yhteistyön ohjelmia koskevien säädösehdotusten valmistelussa, kyseisten ohjelmien laatimisessa ja ohjelmien onnistuneessa täytäntöönpanossa. Näin varmistetaan, että Euroopan raja-alueiden kansalaiset tuntevat voimakkaasti Euroopan yhdentymisen hyödyt.