EUROOPAN KOMISSIO

Bryssel 4.12.2017

COM(2017) 727 final

KOMISSION KERTOMUS NEUVOSTOLLE JA EUROOPAN PARLAMENTILLE

direktiivin 2010/75/EU täytäntöönpanosta ja sitä edeltänyttä lainsäädäntöä koskevista loppukertomuksista

(version 22/09/2017)

1.Johdanto

I.Tausta

Teollisuuspäästödirektiivi 1 on EU:n ensisijainen oikeudellinen väline teollisuuden päästöjen sääntelyssä, ja sillä pyritään synnyttämään merkittäviä hyötyjä ympäristölle ja ihmisten terveydelle erityisesti niin, että on pakko soveltaa parhaita käytettävissä olevia tekniikoita (BAT). Teollisuuspäästödirektiivin soveltamisalaan kuuluvat teollisuudenalat tuottavat huomattavan osuuden Euroopan kokonaispäästöistä (ilmaan ja veteen joutuvista päästöistä ja syntyvistä jätteistä). Niiden osuus ilmaan joutuvien päästöjen massasta on arviolta 2 noin 23 prosenttia. Veteen joutuvien päästöjen osalta kuva ei ole yhtä selkeä, mutta alojen osuus raskasmetallipäästöistä on arviolta 20–40 prosenttia ja osuus muista epäpuhtauksista, joihin ei lasketa mukaan ravinteita eikä orgaanista hiiltä, on arviolta 30–60 prosenttia.

Seitsemännessä ympäristöalan toimintaohjelman 3 mukaan resurssien käyttötapoja voidaan parantaa ja suurten teollisuuslaitosten päästöjä vähentää, kun teollisuudessa ryhdytään soveltamaan teollisuuspäästödirektiivissä tarkoitettuja parhaita käytettävissä olevia tekniikoita. Näin voidaan edistää merkittävästi innovatiivisten tekniikoiden kehittymistä, talouden muuttumista ympäristöystävällisemmäksi ja teollisuuden kustannusten alenemista pitkällä aikavälillä.

Teollisuuspäästödirektiivi on parempaan sääntelyyn tähtäävän työskentelyn tuotos sikäli, että sillä yhdistettiin toisiinsa, virtaviivaistettiin ja yksinkertaistettiin useita säädöksiä. Direktiivi on integroitu väline, jonka lupasäännöksillä korvataan useisiin eri lupiin perustuneet aiemmat järjestelmät. Direktiivin yhdessä luvussa käsitellään lupien ja parhaiden käytettävissä olevien tekniikoiden puitteita, kun taas muut luvut sisältävät keskeisiin aloihin sovellettavia erityissääntöjä, jotka koskevat eritoten suuria polttolaitoksia, jätteen
(rinnakkais)polttolaitoksia ja orgaanisia liuottimia käyttäviä laitoksia.

BAT-vertailuasiakirjat (BREF-asiakirjat) laaditaan Euroopan komission Yhteisen tutkimuskeskuksen (JRC) Euroopan ympäristön pilaantumisen yhtenäisen ehkäisemisen ja vähentämisen toimistossa (EIPPCB:ssä). Tässä esimerkkimenettelyssä kaikki sidosryhmät osallistuvat täysimääräisesti näyttöön perustuvaan prosessiin paremman sääntelyn periaatteiden mukaisesti. BREF-asiakirjojen sisältämistä BAT-päätelmistä tehdään oikeudellisesti sitovia komission täytäntöönpanopäätöksillä, joihin asianomaiset päätelmät on sisällytetty. BAT-päätelmissä määritellään kunkin alan parhaita käytettävissä olevia tekniikoita koskevat puitteet, jotka toimivaltaisten viranomaisten on otettava huomioon lupia myöntäessään.

Teollisuuspäästödirektiivissä edellytetään, että komissio antaa neuvostolle ja Euroopan parlamentille ensimmäisen kertomuksensa täytäntöönpanon alkuvaiheesta ja antaa sen jälkeen kertomuksen joka kolmas vuosi. Tässä kertomuksessa esitetään yhteenveto täytäntöönpanon alkuvaihetta (2013) koskevista jäsenvaltioiden kertomuksista ja kerrotaan pääpiirteissään, mitä muuta työtä tässä yhteydessä on tehty. Lisäksi arvioidaan komission tämänhetkistä toimintaa ja luodaan silmäys tulevaan.

Koska kyseessä on komission ensimmäinen teollisuuspäästödirektiivin mukainen kertomus, tässä kertomuksessa käsitellään myös aiemman lainsäädännön mukaisia jäsenvaltioiden loppukertomuksia.

2.Aiempaa lainsäädäntöä koskevat jäsenvaltioiden kertomukset

Jäsenvaltioiden kertomukset, jotka koskevat aiempaa lainsäädäntöä, on arvioitu ja niistä on julkaistu yhteenvedot CIRCABC-järjestelmässä 4 .

I.Ympäristön pilaantumisen ehkäisemisen ja vähentämisen yhtenäistämiseksi annettu direktiivi (IPPC-direktiivi)

Jäsenvaltiot esittivät IPPC-direktiivin 5 mukaiset loppukertomuksensa direktiivin viimeiseltä raportointikaudelta, joka kattoi vuodet 2012–2013. Kaikki jäsenvaltiot vastasivat valtaosaan kyselylomakkeen kysymyksistä, joten saadut tiedot riittävät direktiivin täytäntöönpanon arvioimiseen ja sitä koskevien huomautusten esittämiseen. Jäsenvaltiot ilmoittivat, että vuoden 2013 lopussa toiminnassa oli kaiken kaikkiaan 51 528 IPPC-direktiivin soveltamisalaan kuuluvaa laitosta. Niiden osalta ilmoitetut päätoimialat esitetään seuraavassa kuviossa (mukana on vain 27 EU:n jäsenvaltiota, sillä Kroatiasta tuli jäsenvaltio vuoden 2013 puolivälissä).

Valtaosa jäsenvaltioista ilmoitti, että IPPC-direktiivin täytäntöönpanossa ei ollut tapahtunut merkittäviä muutoksia aiempaan raportointikauteen verrattuna. Ilmoitetut muutokset liittyivät pääasiassa teollisuuspäästödirektiivin saattamiseen osaksi kansallista lainsäädäntöä ja sen täytäntöönpanoon. Lisäksi osa jäsenvaltioista ilmoitti, että lupamenettelyiden koordinointi aiheutti ongelmia silloin, kun lupaprosessissa oli mukana useampi kuin yksi toimivaltainen viranomainen.

II.Suuria polttolaitoksia koskeva direktiivi (LCP-direktiivi)

Huomattava osa kaikista ilmaan joutuvista rikkidioksidi-, typpioksidi- ja hiukkaspäästöistä sekä muista epäpuhtauspäästöistä, kuten elohopeapäästöistä, on peräisin suurista polttolaitoksista. Ennen teollisuuspäästödirektiivin voimaantuloa suuriin polttolaitoksiin sovellettiin niitä nimenomaisesti koskevaa LCP-direktiiviä 6 . Teollisuuspäästödirektiivissä LCP-direktiivi kumottiin ja suurille polttolaitoksille määriteltiin aiempaa tiukemmat päästöjen raja-arvot.

LCP-direktiivi antoi komissiolle valtuudet pyytää suurten polttolaitosten päästöjä koskevat tiedot vuosittain. Raportointivuodesta 2013 alkaen jäsenvaltiot ovat ilmoittaneet vuotuiset päästötiedot Euroopan ympäristökeskuksen ylläpitämään tietokantaan 7 . Komissio pyrkii edelleen mahdollisuuksien mukaan virtaviivaistamaan ja yksinkertaistamaan raportointivaatimuksia. Yksi esimerkki tästä on suurten polttolaitosten tietokannan tietojen täyttäminen ennalta tunnisteilla, joita näistä laitoksista käytetään epäpuhtauksien päästöjä ja siirtoja koskevassa eurooppalaisessa rekisterissä (E-PRTR) 8 , ja tietojen yhdistäminen laitoksesta aiemmin ilmoitettuihin tietoihin. Viimeisimmät käytettävissä olevat tiedot ovat raportointivuodelta 2015. Vuotuisista laitoskohtaisista tiedoista käyvät ilmi rikkidioksidi-, typpioksidi- ja hiukkaspäästöt sekä nettolämpöarvon mukainen energiansyötön kokonaismäärä, joka eritellään polttoainetyypin mukaan. Raportointivuodesta 2016 alkaen LCP-direktiivin mukainen suuria polttolaitoksia koskeva raportointi korvataan teollisuuspäästödirektiivin mukaisella raportoinnilla, jossa laitoksista edellytetään aiempaa yksityiskohtaisempaa tietoa.

III.Jätteiden polttoa koskeva direktiivi (jätteenpolttodirektiivi)

Jäsenvaltiot esittivät jätteenpolttodirektiivin 9 mukaiset loppukertomuksensa direktiivin viimeiseltä raportointikaudelta, joka kattoi vuodet 2012–2013. Kaiken kaikkiaan direktiivin toiminnassa ei havaittu suuria ongelmia.

IV.Liuottimien päästöjä koskeva direktiivi

Jäsenvaltiot esittivät liuottimien päästöjä koskevan direktiivin 10 mukaiset loppukertomuksensa direktiivin viimeiseltä raportointikaudelta, joka kattoi vuodet 2012–2013. Kertomusten tiedot koskevat noin 50 000:ta laitosta, joskin laitosten tarkka lukumäärä on hiukan epäselvä. Kaiken kaikkiaan direktiivin toiminnassa ei havaittu suuria ongelmia, mutta joitain ongelmia liittyi toiminnanharjoittajilta saatujen seurantatietojen ilmoittamiseen.

Aiempaa lainsäädäntöä koskevat päätelmät

Kertomuksista ei ilmennyt merkittäviä aiemman lainsäädännön noudattamiseen liittyviä ongelmia. IPPC-direktiivin osalta tuotiin kuitenkin esiin muutamia seikkoja, jotka saattavat edellyttää tarkempaa selvitystä. Parannuksista huolimatta ilmoitetut tiedot eivät vieläkään olleet riittävän yksityiskohtaisia, erityisesti tarkastusten lukumäärään liittyvät numeeriset tiedot (esimerkiksi niiden laitosten kokonaismäärä, joissa oli vierailtu, vierailujen lukumäärä sekä päästömittaukset). Tämä voi osin johtua kysymysten sanamuodosta, sillä eri jäsenvaltioissa kysymykset on ilmeisesti ymmärretty eri tavoin.

Useat jäsenvaltiot ilmoittivat, että sen ohella, että toimivaltaisen viranomaisen henkilöstön palkkaus ja koulutus kärsivät rahoitusvaikeuksista, IPPC-direktiivin täytäntöönpanoon liittyviä tehtäviä hoitavaa henkilöstöä oli liian vähän. Tämä saattoi olla yhteydessä IPPC-direktiivin ja teollisuuspäästödirektiivin välisen siirtymävaiheen edellyttämään työhön, joten voi olla, että toimivaltaisten viranomaisten työtaakka on tällä hetkellä kohtuullisempi.

Kertomuksissa mainittiin tiettyjä määritelmien tulkintaan liittyviä vaikeuksia, joiden takia oli epäselvää, jäivätkö laitokset IPPC-direktiivin soveltamisalan ulkopuolelle sen jälkeen, kun ne olivat lopettaneet prosessin jonkin osan (laitoksen osittainen sulkeminen) tai kun ne olivat pysyvästi pienentäneet omaa tuotantokapasiteettiaan.

Yksi tärkeä parannusta vaativa seikka oli parhaiden käytettävissä olevien tekniikoiden käyttöönottoaste. Tähän puututtiin teollisuuspäästödirektiivissä velvoittamalla viranomaiset saattamaan luvat ajan tasalle BAT-päätelmien mukaisesti.

3.Teollisuuspäästödirektiivin täytäntöönpano

I.Teollisuuspäästödirektiivin saattaminen osaksi kansallista lainsäädäntöä

Komissio on saanut kaikilta jäsenvaltioilta kansalliset säädökset, joilla ne saattavat direktiivin osaksi kansallista lainsäädäntöään, ja komissio on niiden perusteella arvioinut, miten kattavasti direktiivi on saatettu osaksi jäsenvaltioiden lainsäädäntöä.

Komissio on lisäksi arvioinut sitä, ovatko toimenpiteet, joita kaikissa jäsenvaltioissa on hyväksytty direktiivin saattamiseksi osaksi kansallista lainsäädäntöä, yhdenmukaisia teollisuuspäästödirektiivin kanssa. Tapauksissa, joissa havaittiin, että direktiivin saattaminen osaksi kansallista lainsäädäntöä oli toteutettu epäselvästi tai virheellisesti, komissio kävi kahdenvälisiä keskusteluja asianomaisten jäsenvaltioiden kanssa. Tähän mennessä on pantu alulle kaksikymmentäyksi tällaista keskustelua.

II.Jäsenvaltioiden kertomukset 

Komission täytäntöönpanopäätöksessä 2012/795/EU 11 (jäljempänä ”päätös”) määritellään tiedot, jotka jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle teollisuuspäästödirektiivin täytäntöönpanon osalta. Asianomaisen päätöksen liitteessä I esitetään komissiolle syyskuuhun 2014 mennessä toimitettavat vaatimukset, kun taas liitteessä II määritellään syyskuuhun 2017 mennessä toimitettavat tiedot.

Päätöksessä asetetaan tavoitteeksi jäsenvaltioiden sähköinen raportointi. Tämän tavoitteen saavuttamisen helpottamiseksi komissio on teettänyt tarvittaviin sähköisiin raportointityökaluihin liittyvää työtä. Koska työssä on ilmennyt erilaisia haasteita, näiden hankkeiden loppuun saattaminen on viivästynyt, ja siksi päätöksen liitteessä II olevan 2 osan mukainen raportointi lykkääntyy vuoden 2017 syyskuun lopusta yhdellä vuodella vuoden 2018 syyskuun loppuun. Osien 1, 3 ja 4 osalta raportointi lykkääntyy helmikuuhun 2018.

Jäsenvaltiot ovat toimittaneet päätöksen liitteessä I edellytettävät tiedot. Toimitetut tiedot on arvioitu, ja niistä on julkaistu yhteenvetokertomus 12 . Suomea lukuun ottamatta kaikki jäsenvaltiot toimittivat pyydetyt vastaukset, mutta tietojen tarkkuudessa oli suurta vaihtelua. Joissain vastauksissa vain viitattiin säädöksiin, joilla direktiivi saatetaan osaksi kansallista lainsäädäntöä, kun taas toiset vastaukset olivat yksityiskohtaisia ja kattavia. Kaiken kaikkiaan vastauksista saatiin jonkin verran hyödyllistä tietoa teollisuuspäästödirektiivin tosiasialliseen täytäntöönpanoon tähtäävistä prosesseista ja toimista. Tällaisia tietoja olivat muiden muassa tiedot lupaehtojen noudattamatta jättämiseen liittyvissä tarkistuksissa käytettävistä perusteista, tiedot eri menetelmistä, joiden avulla varmistetaan, että BAT-päätelmiä käytetään lupaehtojen määrittämisessä, ja tiedot ympäristötarkastussuunnitelmista.

Seuraavalla raportointikaudella (joka kattaa vuodet 2014–2016) koottaneen paljon tätä kautta enemmän tietoja, sillä kauden aikana hyväksytään alakohtaisia BAT-päätelmiä ja jäsenvaltiot voivat antamaan lisätietoja käytännön täytäntöönpanoon liittyvistä seikoista.

Komissio harkitsee parhaillaan vuoden 2016 jälkeisellä kaudella sovellettavia raportointivaatimuksia. Suunnittelussa otetaan huomioon siirtyminen sähköiseen raportointiin ja tähän mennessä saadut kokemukset. Jäsenvaltioita on pyydetty esittämään alustavia näkemyksiä tulevista raportointivaatimuksista, ja komissio aikoo pian tehdä ehdotuksen raportointia koskevaksi uudeksi päätökseksi, jossa on tarkoitus ottaa huomioon ympäristöraportoinnin toimivuustarkastusta koskevassa tiedonannossa 13 esitetty lähestymistapa ja saavuttaa mahdollisimman suuret synergiaedut E-PRTR:n kanssa.

III.BREF-asiakirjat

Kaikkien teollisuuspäästödirektiivin II luvun soveltamisalaan kuuluvien laitosten on sovellettava parhaita käytettävissä olevia tekniikoita mainitussa luvussa esitettyjen vaatimusten mukaisesti. BREF-asiakirjat ovat keskeisessä asemassa sen varmistamisessa, että parhaat käytettävissä olevat tekniikat voidaan määrittää optimaalisesti EU:n tasolla. Niiden avulla mahdollistetaan tasapuoliset toimintaedellytykset, ja niiden ansiosta jäsenvaltioiden ei tarvitse suorittaa parhaista käytettävissä olevista tekniikoista omia arviointeja täyttääkseen teollisuuspäästödirektiivin mukaiset velvoitteensa. Tällä hetkellä käytettävissä on 31 BREF-asiakirjaa ja kaksi vertailuasiakirjaa, jotka kattavat teollisuuspäästödirektiivin liitteessä I mainitut toiminnot. Tähän mennessä 13 asiakirjaa on päivitetty teollisuuspäästödirektiivin mukaisesti.

BREF-asiakirjojen muoto vahvistettiin IPPC-direktiivissä. Sen ohella, että siirtyminen IPPC-direktiivistä teollisuuspäästödirektiiviin on saattanut lainsäädännön soveltamisalan piiriin uusia toimialoja, keskeinen muutos on ollut se, että komission ja sidosryhmien välinen tietojenvaihto parhaiden käytettävissä olevien tekniikoiden määrittämiseksi on virallistettu (tästä käytetään myös nimitystä ”Sevillan prosessi”). BAT-päätelmät ovat BREF-asiakirjojen keskeinen osatekijä, sillä niissä kuvataan parhaat käytettävissä olevat tekniikat ja ne sisältävät kyseisten tekniikoiden käyttöön liittyvät sitovat päästötasot (BAT-AEL-arvot). BAT-päätelmät hyväksytään komiteamenettelyssä, minkä jälkeen komissio antaa niitä koskevat täytäntöönpanopäätökset. Toimivaltaiset viranomaiset käyttävät BAT-päätelmiä lähtökohtana teollisuuspäästödirektiivin soveltamisalaan kuuluvien laitosten lupaehtojen määrittämisessä. Päätelmät antavat päätöksentekijöille tietoa tekniikoista, jotka ovat taloudellisesti kannattavia ja joita teollisuudessa voidaan teknisesti hyödyntää teollisuudenalojen ympäristönsuojelun tason parantamiseksi.

Seuraavassa kaaviossa esitetään katsaus siitä, miten hyväksyttyjen BAT-päätelmien lukumäärä on kasvanut teollisuuspäästödirektiivin voimaantulon jälkeen ja miten näiden BAT-päätelmien vaikutuspiiriin kuuluvien laitosten lukumäärän arvioidaan kasvaneen. Tähän mennessä hyväksytyt BAT-päätelmät kattavat yli puolet teollisuuspäästödirektiivin soveltamisalaan kuuluvista laitoksista.

Seuraavissa kappaleissa esitetään lyhyt yleiskatsaus BREF-asiakirjoihin liittyvistä keskeisistä näkökohdista.

Yleiskatsaus prosessista ja siihen osallistumisesta

BAT-päätelmien sisältämien BAT-AEL-arvojen sitovuus on johtanut siihen, että BREF-asiakirjojen laatimiseen tähtäävässä tietojenvaihtomenettelyssä on keskitytty aikaisempaa enemmän sellaisten tietojen keräämiseen ja arvioimiseen, joiden avulla pyritään määrittämään nykyisten laitosten saavuttamat ympäristönsuojelun tasot. Kutakin BREF-asiakirjaa koskevia teknisiä tietoja vaihdetaan teknisessä työryhmässä, joka koostuu jäsenvaltioiden, asianomaisten teollisuudenalojen, ympäristöjärjestöjen ja komission edustajista. EIPPCB johtaa ja koordinoi teknisen työryhmän työskentelyä. Noudatettavat menettelyt ja muut prosessin osatekijät on kuvattu tarkasti teollisuuspäästödirektiivin mukaisesti annetussa komission täytäntöönpanopäätöksessä 14 .

Luottamuksellisuus

BREF-asiakirjoja koskevassa prosessissa voi ilmetä luottamuksellisuuteen liittyviä ongelmia. Periaatteessa EU:n ympäristöasioiden avoimuutta koskevat säännöt 15 , jotka perustuvat Århusin yleissopimukseen 16 , synnyttävät vahvan oikeuden ympäristötietojen saantiin. Teollisuuden vapaaehtoisesti antamat tiedot voivat kuitenkin olla kaupallisesti arkaluonteisia. Salassapitovelvollisuus, joka perustuu niin ikään SEUT-sopimuksen 17 339 artiklaan, voi edellyttää, että tietyt tiedot on esitettävä kootusti tai anonymisoitava – mikäli asianomaiset tiedot ovat kuitenkin suorassa yhteydessä ympäristöpäästöihin, katsotaan, että tietojen julkistamiseen ja avoimuuteen on olemassa yleistä etua koskeva pakottava syy. Jäsenvaltioiden toimivaltaisilla viranomaisilla, joita sitovat salassapitovelvollisuutta koskevat säännöt, on oltava mahdollisuus tutustua tällaisiin tietoihin silloin, kun ne koskevat viranomaisten alueella sijaitsevia laitoksia.

Parempi sääntely

BREF-asiakirjojen laadintaa tukeva ”Sevillan prosessi” on ainutlaatuinen, osallistava ja tosiseikkoihin perustuva tekninen prosessi. Tiedot kerätään kattavilla kyselylomakkeilla, minkä jälkeen ne vahvistetaan ja tarkistetaan yhdessä kaikkien sidosryhmien kanssa. Teknisen työryhmän jäsenet jakavat, kommentoivat ja vertaisarvioivat asiakirjoja täysin avoimesti. Merkinnöillä osoitetaan mahdolliset asiakirjoihin tehdyt muutokset. Lopulliset päätelmät hyväksytään teknisessä työryhmässä yksimielisesti. Mikäli asiassa on eriäviä mielipiteitä, ne kirjataan niin ikään lopulliseen BREF-asiakirjaan tietojenvaihtomenettelyä koskevissa ohjeissa määriteltyjen kriteereiden mukaisesti. Komissio katsoo, että tämä yhteistyömenetelmä on erinomainen esimerkki paremman sääntelyn toteutumisesta käytännössä, joskaan se ei välttämättä sovellu kaikille aloille.

Keskeiset ympäristökysymykset

BREF-asiakirjojen uudelleentarkasteluissa painotetaan aloja, joilla tarkastelulla voidaan saavuttaa suurinta hyötyä – näistä painopisteistä käytetään nimitystä ”keskeiset ympäristökysymykset”. Tällä tavoin varmistetaan, että prosessiin kohdennetun kovan työn ympäristövaikutus on mahdollisimman hyvä. Komissio on tehnyt keskeisten ympäristökysymysten määrittelyperusteista ehdotuksen 18 , jonka teollisuuspäästödirektiivin 13 artiklan mukaisesti perustettu tietojenvaihtofoorumi on vahvistanut. Määrittelyperusteet ovat seuraavat: ympäristön pilaantumisen merkitys ympäristön kannalta; toiminnan merkittävyys; mahdollisuudet löytää uusia tekniikoita, joilla tilannetta voitaisiin merkittävästi parantaa; ja mahdollisuudet määritellä BAT-AEL-arvot siten, että ne parantaisivat ympäristönsuojelun tasoa merkittävästi nykyisestä.

EIPPCB on käyttänyt asianomaisia määrittelyperusteita uudelleentarkasteltujen BREF-asiakirjojen laadinnassa. Komissio on käynnistänyt palvelusopimuksen, jolla menetelmää on tarkoitus kehittää ja toteuttaa monissa tulevissa BREF-asiakirjojen uudelleentarkasteluissa. Sen avulla laaditaan keskeisiä ympäristökysymyksiä koskevia tausta-asiakirjoja, joita voidaan käyttää BREF-asiakirjojen uudelleentarkastelujen aloituskokouksissa ja jotka luovat vankan perustan teknisen työryhmän keskeisiä ympäristökysymyksiä koskeville päätöksille.

Tietojenvaihtomenettelyn arviointi

Tietojenvaihtomenettely on keskeinen BREF-asiakirjojen laadinnassa ja uudelleentarkastelussa. Sillä luodaan vankka näyttöpohja päätöksentekoa varten. Toistaiseksi laajimmassa (suuria polttolaitoksia koskeneen) BREF-asiakirjan uudelleentarkastelussa työryhmässä oli 289 jäsentä, täytettyjä laitostason kyselylomakkeita oli 580, laitosvierailuja oli 24, huomioon otettavia kertomuksia ja tapaustutkimuksia oli 225 ja ensimmäisestä luonnoksesta esitettiin 8 510 huomautusta.

Teollisuuspäästödirektiivin tietojenvaihtomenettelyn toimivuuden parantamiseksi komissio järjesti Saksan ympäristöministeriön kanssa Berliinissä vuonna 2014 teollisuuspäästödirektiivin 13 artiklan mukaisesti perustetun tietojenvaihtofoorumin työpajan, jossa tarkasteltiin tietojenvaihtomenettelyä. Työpajassa oli hyvin osallistujia, ja työpajan päätelmät on julkaistu 19 . Työpajassa saatiin jälleen vahvistusta sille, että teollisuuspäästödirektiivi tuottaa EU:lle runsaasti lisäarvoa ja toimii tehokkaasti. Työpajassa esitettiin myös muutamia käytännön parannusehdotuksia, joita ollaan parhaillaan ottamassa käyttöön BREF-asiakirjojen uudelleentarkasteluissa – yksi esimerkki on teknisen työryhmän jäsenten osallistumista helpottava verkkoseminaarien käytön lisääminen.

IV.Direktiivin noudattamisen edistäminen ja sen täytäntöönpanon tukeminen

Komissio pyrkii tukemaan jäsenvaltioita teollisuuspäästödirektiivin tehokkaan soveltamisen varmistamiseksi. Tähän tavoitteeseen se pyrkii seuraavilla toimilla:

Jäsenvaltioiden ja sidosryhmien kanssa pidettävät työpajat

Jäsenvaltioiden ja muiden asianomaisten sidosryhmien kanssa pidettävistä kokouksista on hyötyä teollisuuspäästödirektiivin täytäntöönpanon sekä BREF-asiakirjojen ja BAT-päätelmien laadinnan arvioinnissa. Kokousten ansiosta voidaan jo varhaisessa vaiheessa tunnistaa ne alat, joilla täytäntöönpanoon liittyy ongelmia, sekä sopia tulevaisuudessa toteutettavista yhteisistä lähestymistavoista.

Työpajoja järjestetään tarpeen mukaan joko yksinomaan jäsenvaltioiden kanssa silloin, kun on kyse oikeudellisesta täytäntöönpanosta, tai myös sidosryhmien kanssa silloin, kun käsitellään laajempia kysymyksiä. Kaikki foorumin jäsenet ottivat osaa Berliinin työpajaan, minkä jälkeen Kööpenhaminassa vuonna 2016 järjestettyyn toiseen työpajaan osallistuivat vain jäsenvaltioiden edustajat. Komissio aikoo jatkaa tätä hedelmälliseksi havaittua käytäntöä vuonna 2017, jolloin Belgiassa järjestetään jäsenvaltioiden työpaja.

Kööpenhaminan työpajan keskeisiä havaintoja oli se, että osallistujat pitivät työpajaa hyödyllisenä tilaisuutena kansallisten toimintojen vertailuun, ja osallistujat pyysivät komissiota arvioimaan saatuja kokemuksia teollisuuspäästödirektiivin 15 artiklan 4 kohdan mukaisen poikkeusmenettelyn osalta. Työpajassa pidetyt esitykset ja yhteenveto työpajan työskentelystä on julkaistu 20 .

Lisäksi järjestetään säännöllisesti teknisiin kysymyksiin keskittyviä työpajoja, joihin osallistuu jäsenvaltioiden ja sidosryhmien asiantuntijoita – työpajoilla selvitetään toteutettavana oleviin hankkeisiin ja selvityksiin liittyviä näkemyksiä. Niin ikään vuonna 2017 on suunniteltu erityistyöpajojen järjestämistä uusista tekniikoista (yhdessä Belgian ja Ruotsin kanssa) ja parhaiden käytettävissä olevien tekniikoiden asemasta vesipolitiikassa (yhdessä Saksan kanssa).

Usein esitetyt kysymykset

Komission tärkeänä tehtävänä on avustaa jäsenvaltioita teollisuuspäästödirektiivin täytäntöönpanossa. Yksi tähän käytettävä työkalu ovat usein esitetyt kysymykset, joihin on mahdollista tutustua komission verkkosivustolla 21 .

Komissio pyrkii täydentämään ja päivittämään näitä kysymyksiä tarpeen mukaan – huomiota kiinnitetään muiden muassa lukuisiin sellaisiin usein esitettyihin erityiskysymyksiin, jotka osoittautuivat keskeisiksi Kööpenhaminan työpajassa. Kysymyksissä käsitellään eritoten seuraavanlaisia aiheita: BAT-AEL-arvojen vaihteluvälien käyttö; tilanteet, joissa BAT-päätelmiä on noudatettava; ja tilanteet, joissa BAT-päätelmät edellyttävät lupaehtojen tarkistamista.

Kansallisten toimivaltaisten viranomaisten tukiverkostot

Kansalliset toimivaltaiset viranomaiset ovat päävastuussa teollisuuspäästödirektiivin vaatimusten tehokkaasta täytäntöönpanosta. Niiden tehtäviä ovat muiden muassa lupien myöntäminen, asianmukaisten päästöjen raja-arvojen ja muiden ehtojen arvioiminen, poikkeuspyyntöjen käsittely ja yleensä sen varmistaminen, että laitosten toiminta on asianmukaista. Komissio tukee näitä viranomaisia, jotta voidaan varmistaa, että kansallisella tasolla sovelletaan vertailukelpoisia ja yhdenmukaistettuja lähestymistapoja, jotka vastaavat lainsäädäntöä.

Komissio tukee työskentelyä ympäristölainsäädännön voimaansaattamiseksi ja täytäntöönpanemiseksi perustetussa Euroopan unionin verkostossa (IMPEL-verkostossa), jossa toteutetaan monia teollisuuden päästöihin liittyviä hankkeita 22 . Hankkeet liittyvät erityisesti seuraaviin teemoihin: teollisuuspäästödirektiivin täytäntöönpanon tukeminen teollisuuspäästödirektiiviä koskevalla perustilaselvityksellä ; kokemukset, joita on saatu teollisuuspäästödirektiivin BAT-AEL-arvojen osalta myönnetyistä poikkeuksista . Komissio vaihtaa näkemyksiä jäsenvaltioiden asiantuntijoiden kanssa hankekokouksissa ja antaa arvoa tälle tiedon jakamiselle.

Säännösten noudattamisen valvonta

Teollisuuspäästödirektiivin lähestymistapaa säännösten noudattamisen valvontaan pidetään hyvin pitkälle kehittyneenä. Tämä johtuu siitä, että direktiivissä luodaan kansalaisille vahvat oikeudet saada tutustua asianomaisiin tietoihin ja osallistua lupaprosessiin. Näin kansalaiset ja kansalaisjärjestöt saavat valtuudet varmistaa, että luvat myönnetään asianmukaisesti ja niiden ehtoja noudatetaan. On selvää, että komissio ei voi aktiivisesti tarkistaa kaikkia 50 000:ta lupaa, mutta paikalliset asukkaat edistävät omaa etuaan varmistamalla, että luvat ovat asianmukaiset ja että niitä valvotaan.

Toimivaltaiset viranomaiset ovat päävastuussa lupaehtojen rikkomistapausten käsittelystä. Toimivaltaiset viranomaiset ovat säännösten noudattamisen valvonnan ensimmäisen tason elimiä, ja huolestuneiden kansalaisten tai kansalaisjärjestöjen pitäisi ensisijaisesti lähestyä asianomaista toimivaltaista viranomaista. Luvan tarkistusprosessi on niin ikään tärkeä työkalu, sillä se antaa laitoksen naapureille taikka muille osapuolille, joihin menettely vaikuttaa, säännöllisiä tilaisuuksia tuoda esiin mahdollisia huolenaiheitaan ja nämä huolenaiheet pystytään näin ottamaan huomioon luvan tarkistuksessa.

Teollisuuspäästödirektiivissä luodaan menettelyn vaikutuspiiriin kuuluville osapuolille oikeuksia saattaa lupaehdot uudelleen tutkittaviksi ja vaatia muita kuin rutiiniluonteisia ympäristötarkastuksia. Tällä lähestymistavalla voidaan potentiaalisesti mobilisoida tuhansia kansalaisia valvomaan lainsäädännön toteutumista. Komissio katsoo, että kansalliset hallinto- tai lainkäyttöelimet ovat ensi sijassa vastuussa säännösten noudattamatta jättämistä koskevien yksittäistilanteiden tarkistamisesta ja että kyseisillä elimillä on asianmukaiset keinot puuttua tällaisiin noudattamatta jättämisiin, mikäli niistä tehdyt ilmoitukset osoittautuvat perustelluiksi. Komissio ryhtyy toimenpiteisiin lähinnä silloin, jos havaitaan järjestelmällisiä laiminlyöntejä tai jos rikkomistapauksilla on hyvin merkittäviä ympäristövaikutuksia.

V.LCP-direktiiviin liittyvät siirtymäjärjestelyt

Teollisuuspäästödirektiivissä LCP-direktiivin säännökset on otettu osaksi yksinkertaistettua ja yhdenmukaista kehystä. Tämän siirtymän helpottamiseksi teollisuuspäästödirektiiviin on sisällytetty joustokeinoja, joilla voidaan poiketa yleisistä vaatimuksista. Nämä keinot jakautuvat seuraaviin kahteen päätyyppiin:

·Kansalliset siirtymäsuunnitelmat – Kansalliset siirtymäsuunnitelmat laaditaan jäsenvaltiotasolla. Jäsenvaltion kansalliseen siirtymäsuunnitelmaan kuuluviin laitoksiin sovelletaan kokonaispäästörajaa (jota alennetaan lineaarisesti vuodesta 2016 vuoden 2020 puoliväliin saakka). Tänä aikana siirtymäjärjestelyjen kohteena olevien laitosten on kuitenkin noudatettava LCP-direktiivissä asetettuja päästöjen raja-arvoja. Joustokeino antaa kaikille siirtymäjärjestelyjen kohteena oleville laitoksille lisää aikaa (vuoden 2020 puoliväliin saakka) alkaa noudattaa teollisuuspäästödirektiivissä asetettuja päästöjen raja-arvoja ja antaa niin ikään lisää joustavuutta siihen, miten direktiivin noudattamiseksi edellytettävät laitosten toimintaa parantavat investoinnit toteutetaan. Näin ollen voidaan odottaa, että direktiivin säännösten noudattamisesta aiheutuvat kustannukset pienenevät ja myös muut ongelmat helpottuvat. Tätä joustokeinoa on hyödynnetty 15 jäsenvaltiossa.

·Määräaikaispoikkeukset – Tämä joustokeino on tarkoitettu tilanteisiin, joissa laitosten käyttöikä on päättymässä ja joissa laitoksiin ei näin ollen olisi taloudellisesti kannattavaa tehdä jälkiasennuksia teollisuuspäästödirektiivin päästöjen raja-arvojen noudattamiseksi. Tämän keinon turvin toiminnassa oleva laitos saa jatkaa toimintaansa rajoitettuun käyttötuntimäärään perustuvan määräajan puitteissa (enintään 17 500 tuntia) ilman lisäinvestointeja vuoden 2023 loppuun saakka, kunhan se noudattaa LCP-direktiivissä asetettuja päästöjen raja-arvoja. Kun määräaikaispoikkeus raukeaa, laitos on joko ajettava alas tai sen toiminta on ajanmukaistettava vastaamaan uudelle laitokselle asetettuja ehtoja. Määräaikaispoikkeuksia käytetään 24 jäsenvaltiossa. Vain hyvin rajatuissa tapauksissa laitoksen sallituksi käyttötuntien enimmäismääräksi voidaan asettaa
32 000 tuntia, mikäli laitos täyttää neljä teollisuuspäästödirektiivissä asetettua perustetta.

Vuodesta 2017 alkaen jäsenvaltiot ilmoittavat laitoskohtaiset tiedot vuosittain, jotta komissio voi seurata, sovelletaanko näitä säännöksiä asianmukaisesti. Lopulliset luettelot eri joustokeinoja soveltavista suurista polttolaitoksista julkaistaan CIRCABC-järjestelmässä 23 .

V.Innovaatiot

Teollisuuspäästödirektiivin 27 artiklassa edellytetään, että jäsenvaltiot kannustavat uusien tekniikoiden kehittämistä ja soveltamista ja että komissio laatii ohjeita jäsenvaltioiden avuksi tässä tehtävässä. Tätä tarkoitusta varten kaikkiin BREF-asiakirjoihin sisältyy ”uusia tekniikoita” käsittelevä osa.

Koska päästöjen raja-arvot määritetään parhaiden käytettävissä olevien tekniikoiden perusteella ja nämä tekniikat otetaan yleisesti käyttöön koko teollisuudenalalla, asianomaisille parhaille käytettävissä oleville tekniikoille luodaan aiempaa laajemmat markkinat. Tämän pitäisi alentaa kustannuksia ja helpottaa hyötyjen saavuttamista entistä kustannustehokkaammin.

Päästöjen vähentämistekniikoita tarjoaville yrityksille aukeaa niin ikään liiketoimintamahdollisuuksia, sillä ne voivat myydä tuotteitaan aiempaa laajemmille markkinoille, mikäli niiden tekniikat vastaavat suorituskyvyltään parhaita käytettävissä olevia tekniikoita. Koska parhaita käytettävissä olevia tekniikoita käytetään enenevässä määrin maailmanlaajuisesti, nämä mahdollisuudet ovat maailmanlaajuisia.

Synergiaedut muiden ohjelmien, muiden muassa Life-ohjelman 24 hankkeiden, kanssa saattavat olla mahdollisia. Pyrkimyksenä on tarkistaa, että asianomaisissa Life-ohjelman hankkeissa edistetään kehittyneitä tekniikoita, ja varmistaa, että uusien tekniikoiden onnistuneet lanseeraukset otetaan huomioon BREF-asiakirjojen uudelleentarkasteluprosessissa.

Komissio haluaa ymmärtää kaikkia näitä vaikutuksia entistä syvällisemmin ja aikoo näin ollen jatkaa työtä tällä alalla, erityisesti testaamalla innovaatiotoiminnan seurantakeskuksen tarjoamia mahdollisuuksia.

VI.Tietopohjan laajentaminen    

Komissio kartuttaa edelleen tietämystään teollisuuspäästödirektiivin soveltamisalaan kuuluvien teollisuudenalojen ympäristövaikutuksista. Tällä tavoin parannetaan käsitystä siitä, mihin aloihin olisi kiinnitettävä erityistä huomiota, ja parannetaan lainsäädännön arviointia. Tätä varten komissio hakee tietoa mahdollisimman monista eri tietolähteistä. Tiedot perustuvat erityisesti seuraaviin lähteisiin:

Jäsenvaltioiden kertomukset

Jäsenvaltiot ovat keskeinen teollisuuspäästödirektiivin vaikutuksia valottava tietolähde, sillä ne antavat komissiolle tietoa suoraan virallisissa täytäntöönpanokertomuksissaan. Käsillä oleva kertomus perustuu jäsenvaltioiden vuonna 2014 toimittamiin kertomuksiin.

Täydentävät analyysit

Komissio toteuttaa edelleen perusteellisia arviointeja teollisuuspäästödirektiivin soveltamisalaan kuuluvista aloista ja siitä, miten parhaita käytettävissä olevia tekniikoita sovelletaan ja millaisia vaikutuksia niillä on kyseisillä aloilla. Komissio on tehnyt viime vuosina lukuisia analyyseja parantaakseen tietopohjaansa. Nämä kertomukset on julkaistu CIRCABC-järjestelmän teollisuuspäästödirektiiviä käsittelevän sivuston 25 ”Studies”-välilehdellä.

Analyysi vahvistaa, että teollisuuden osuus monista ilmaan ja veteen joutuvista epäpuhtauspäästöistä on huomattava. Analyysista ilmenee myös, että päästöjen hallintatekniikat ovat kehittyneet ajan kuluessa ja monista ”uusista” tekniikoista on tullut toimivaksi todistettuja parhaita käytettävissä olevia tekniikoita.

Komissio kehitti kansallisia päästörajoja koskevan direktiivin valmistelutyössään epäpuhtauksia muodostaviin pienhiukkaspäästöihin (eli primäärisiin pienhiukkas-, rikkidioksidi-, typpioksidi-, ammoniakki- ja VOC-päästöihin) perustuvan menetelmän, jolla pienhiukkasten vaikutuksia ennenaikaiseen kuolleisuuteen EU:n tasolla voitiin mitata ekvivalenteilla hiukkasmäärillä 26 . Komissio on laatinut alustavan arvion teollisuuden päästöjen kehityssuuntauksista – arvio perustuu E-PRTR:n mukaiseen raportointiin ja ekvivalentteihin hiukkasmääriin pohjaaviin lukuihin. Seuraavasta kaaviosta ilmenee, miten kaikkien E-PRTR:ään kuuluvien laitosten päästöt ovat kehittyneet ja millaista kehitys on ollut nimenomaisesti suurten polttolaitosten osalta. Vaikka kaaviossa on otettu huomioon vain yksi ympäristönäkökohta (ilmaan joutuvat päästöt) ja vain yksi sen synnyttämien vaikutusten alalaji, kehitys on kuitenkin ollut lupaavaa 27 .

Luotettavia päätelmiä on sen sijaan paljon hankalampi tehdä silloin, kun pyritään arvioimaan kokonaispäästövähennyksiä yksittäisten BAT-päätelmien perusteella. Komissio tekee edelleen analyysityötä tällä alalla, ja sidosryhmien kanssa pidettiin työpaja vuonna 2016. On kuitenkin selvää, että EU:n tasolla tehtävät arvioinnit ovat väistämättä yleisluontoisia, kun taas jäsenvaltiot voivat toteuttaa – ja myös toteuttavat – omia yksityiskohtaisempia arviointejaan.

VII.Parhaiden käytettävissä olevien tekniikoiden kansainvälinen soveltaminen

Kansainvälisellä tasolla teollisuuspäästödirektiiviä, BREF-asiakirjoja ja BAT-päätelmiä voidaan pitää EU:n panoksena maailmanlaajuiseen prosessiin, joka pantiin alulle vuoden 2002 kestävän kehityksen huippukokouksessa. Siten myös Euroopan ulkopuoliset maat voivat hyötyä tästä kunnianhimoisesta työstä. Eräät maat esimerkiksi kääntävät EU:n BREF-asiakirjat omaan käyttöönsä.

Mitä laajemmin parhaaseen käytettävissä olevaan tekniikkaan perustuvia käsitteitä hyödynnetään ympäristönsuojelussa, sitä enemmän saadaan resursseja ja näyttöä päätöksenteon ja parhaiden käytettävissä olevien tekniikoiden määrittämisen pohjaksi ja sitä merkittävämmiksi kasvavat ne markkinavoimat, jotka kehittyvät parhaiden käytettävissä olevien tekniikoiden tuotantoon, käyttöönottoon ja parantamiseen. Parhaiden käytettävissä olevien tekniikoiden kaltaisten lähestymistapojen laaja-alainen kansainvälinen käyttöön ottaminen yhdenmukaistaa myös kilpailuolosuhteita. Maat käyttävät huomattavasti resursseja ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseen ja vähentämiseen liittyviä pitkälle kehittyneitä teollisia käytäntöjä ja tekniikoita koskevien tietojen hyödyntämiseen, tarkistamiseen ja päivittämiseen, joten on suotavaa varmistaa, että tietoja ja käytäntöjä jaetaan moneen eri suuntaan.

Tästä syystä yksi komission teollisuuspäästödirektiiviin liittyvä työskentelymuoto on ollut tukea muissa maanosissa parhaita käytettävissä olevia tekniikoita käyttäviä tai niistä kiinnostuneita organisaatioita ja jakaa niiden kanssa tietoja ja kokemuksia. Komissio on tukenut parhaillaan käynnissä olevaa työtä Israelissa, Venäjällä ja Etelä-Koreassa, sillä kyseisissä maissa pyritään kehittämään teollisuuden lupajärjestelmiä, jotka perustuvat yleisellä tasolla EU:n parhaita käytettävissä olevia tekniikoita ja BREF-asiakirjoja hyödyntäviin lähestymistapoihin. Komissio on niin ikään tukenut energiayhteisöä 28 sen toteuttamissa toimissa, joiden avulla pyritään panemaan täytäntöön teollisuuspäästödirektiivin suuria polttolaitoksia koskevat ympäristötavoitteet.

Laajemman yleisön tavoittamiseksi komissio tukee niin ikään OECD:n hanketta 29 tällä alalla ja tukee parhaan käytettävissä olevan tekniikan käsitteen käyttöä monenvälisissä ympäristösopimuksissa (esimerkiksi Minamatan yleissopimuksessa).

4.Päätelmät

Tämä kertomus on komission ensimmäinen katsaus teollisuuspäästödirektiivin täytäntöönpanoon ja komission meneillään olevaan toimintaan. Komissio tekee esitettyjen tietojen pohjalta useita päätelmiä:

·Teollisuuspäästödirektiivi on hyvä esimerkki paremmasta sääntelystä. Direktiivillä yhdistettiin seitsemän eri säädöstä ja yksinkertaistettiin niitä, ja sillä luotiin lähes ainutlaatuinen, hyvin avoin ja yhteistyöhön perustuva prosessi BREF-asiakirjojen laadintaan;

·Vielä on liian aikaista nähdä, millaisia käytännön tuloksia siirtyminen teollisuuspäästödirektiiviin on synnyttänyt, mutta kehitys on lupaavaa;

·Teollisuuden päästöissä havaitut kehityssuuntaukset näyttävät lupaavilta;

·Seuraavien neljän vuoden aikana komissio tulee keskittymään BAT-päätelmien viimeistelemiseen kaikilla teollisuudenaloilla, suuria polttolaitoksia koskevien joustojen hyödyntämisen seurantaan ja jäsenvaltioiden täytäntöönpanon ennakoivaan tukemiseen.

Komissio jatkaa tässä kertomuksessa kuvattua toimintaansa, mutta sen ohella komissio katsoo, että on asianmukaista pohtia, miten teollisuuspäästödirektiivin täytäntöönpanoa koskevaa työtä pitäisi kehittää pitkällä aikavälillä ja missä vaiheessa olisi asianmukaista arvioida saavutettuja tuloksia ja miettiä, missä asioissa olisi parantamisen varaa. Vuoteen 2020 mennessä komissio on saanut jäsenvaltioilta uusia kertomuksia, ja suurin osa BAT-päätelmistä on tuolloin hyväksytty. Lisäksi useimpien LCP-direktiiviin liittyvien siirtymäjärjestelyjen lopulliset määräajat ovat umpeutumassa. Tämä näyttäisi olevan otollinen hetki teollisuuspäästödirektiivin täydellisen arvioinnin aloittamista koskevalle pohdinnalle.

(1)

Direktiivi 2010/75/EU teollisuuden päästöistä (yhtenäistetty ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen ja vähentäminen), EUVL L 349, 19.12.2012, s. 57–65.

(2)

”Contribution of industry to pollutant emissions to air and water” (Teollisuuden osuus ilmaan ja veteen joutuvista epäpuhtauspäästöistä), AMEC, syyskuu 2014; ISBN 978-92-79-39499-7.

(3)

Päätös N:o 1386/2013/EU, annettu 20 päivänä marraskuuta 2013, vuoteen 2020 ulottuvasta yleisestä unionin ympäristöalan toimintaohjelmasta ”Hyvä elämä maapallon resurssien rajoissa”, EUVL L 354, 28.12.2013, s. 171–200.

(4)

CIRCABC> env ironment>IED>Library> Studies > Article 73 review reports >Final reports

(5)

Ympäristön pilaantumisen ehkäisemisen ja vähentämisen yhtenäistämiseksi annettu direktiivi 2008/1/EY.

(6)

Direktiivi 2001/80/EY tiettyjen suurista polttolaitoksista ilmaan joutuvien epäpuhtauspäästöjen rajoittamisesta.

(7)

Ks. http://www.eea.europa.eu/data-and-maps/data/lcp

(8)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 166/2006, annettu 18 päivänä tammikuuta 2006, epäpuhtauksien päästöjä ja siirtoja koskevan eurooppalaisen rekisterin perustamisesta ja neuvoston direktiivien 91/689/ETY ja 96/61/EY muuttamisesta

(9)

Direktiivi 2000/76/EY jätteenpoltosta.

(10)

Direktiivi 1999/13/EY orgaanisten liuottimien käytöstä tietyissä toiminnoissa ja laitoksissa aiheutuvien haihtuvien orgaanisten yhdisteiden päästöjen rajoittamisesta.

(11)

Komission täytäntöönpanopäätös, annettu 12 päivänä joulukuuta 2012 , jäsenvaltioilta edellytettävien, teollisuuden päästöistä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2010/75/EU täytäntöönpanoa koskevien tietojen tyypistä, muodosta ja antamistiheydestä, EUVL L 349, 19.12.2012, s. 57.

(12)

Ks. alaviite 2.

(13)

Toimet ympäristöraportoinnin virtaviivaistamiseksi, COM(2017) 312.

(14)

Komission täytäntöönpanopäätös 2012/119/EU teollisuuden päästöistä annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2010/75/EU tarkoitetuista tiedonkeruuta ja BAT-vertailuasiakirjojen laatimista ja niiden laadun varmistamista koskevista ohjeista, EUVL L 63, 2.3.2012, s. 1–39.

(15)

Asetus (EY) N:o 1367/2006 tiedon saatavuutta, yleisön osallistumista päätöksentekoon sekä oikeuden saatavuutta ympäristöasioissa koskevan Århusin yleissopimuksen määräysten soveltamisesta yhteisön toimielimiin ja elimiin, EUVL L 264, 25.9.2006, s. 13.

(16)

Tiedon saannista, yleisön osallistumisoikeudesta päätöksentekoon sekä muutoksenhaku- ja vireillepano-oikeudesta ympäristöasioissa 25 päivänä kesäkuuta 1998 tehty YK:n Euroopan talouskomission UNECEn yleissopimus, jonka yhteisö hyväksyi 17 päivänä helmikuuta 2005.

(17)

Sopimus Euroopan unionin toiminnasta, EUVL C 326, 26.10.2012, s. 47–390.

(18)

CIRCABC>Environment>IED>Library>ied_art_13_forum>8th Forum meeting 19 October 2015>Presentations> 5.1 Key environmental issues.pdf

(19)

CIRCABC>Environment>IED>Library> Berlin workshop on IED information exchange (Oct 2014)

(20)

CIRCABC>env>ied>Library> Copenhagen workshop on Putting the IED into practice (13-14 April 2016)

(21)

http://ec.europa.eu/environment/industry/stationary/ied/faq.htm

(22)

https://www.impel.eu/topics/industry-air/

(23)

EUROPA > European Commission>CIRCABC> env > ied > Library > IED Derogations_Lists ja EUROPA > European Commission > CIRCABC > env > ied > Library > TNPs

(24)

Life on EU:n rahoitusväline, jolla tuetaan ympäristö-, luonnonsuojelu- ja ilmastotoimiin liittyviä hankkeita eri puolilla EU:ta. http://ec.europa.eu/environment/life/  

(25)

EUROPA > European Commission > CIRCABC > env > ied >Library> studies

(26)

  http://ec.europa.eu/environment/air/pdf/TSAP-15.pdf

(27)

Esitetyt päästöt ovat yhteenlaskettuja lukuja, eikä niitä ole normalisoitu tuotannossa tapahtuneiden muutosten huomioimiseksi. Komissio aikoo jatkaa ponnisteluja kehittääkseen parempia indikaattoreita tällä alalla saavutetun edistyksen mittaamiseen.

(28)

https://www.energy-community.org/

(29)

  http://www.oecd.org/chemicalsafety/risk-management/best-available-techniques.htm