Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ”Suositus neuvoston päätökseksi luvan antamisesta aloittaa neuvottelut yleissopimuksesta investointiriitojen ratkaisemiseen tarkoitetun monenvälisen investointituomioistuimen perustamiseksi”

(COM(2017) 493 final)

(2019/C 110/27)

Esittelijä:	Philippe DE BUCK
Toinen esittelijä:	Tanja BUZEK

Lausuntopyyntö	13.12.2017 (Euroopan komissio)
Oikeusperusta	Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 207 artikla
Vastaava erityisjaosto	”ulkosuhteet”
Hyväksyminen erityisjaostossa	23.11.2018
Hyväksyminen täysistunnossa	12.12.2018
Täysistunnon nro	539
Äänestystulos (puolesta / vastaan / pidättyi äänestämästä)	206/3/3

1.   Päätelmät ja suositukset

1.1

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea (ETSK) on täysin tietoinen siitä, että kauppa- ja investointisopimuksiin liittyvästä sijoittajan ja valtion välisestä riitojenratkaisusta (investor-state dispute settlement, ISDS) on tullut monille sidosryhmille yhä kiistanalaisempi kysymys legitimiteetin, johdonmukaisuuden ja avoimuuden osalta. Arvostelu on kohdistunut muun muassa, mutta ei pelkästään, aineellisiin ja menettelykysymyksiin.

1.2

ETSK on osallistunut koko prosessin ajan aktiivisesti keskusteluun sijoitussuojan uudistamisesta ja ajanmukaistamisesta. Se on ilmaissut asiakokonaisuuksissa REX/464 ja REX/411 antamissaan lausunnoissa useita huolia ja esittänyt suosituksia.

1.3

ETSK suhtautuu näin ollen myönteisesti Euroopan komission ponnisteluihin ISDS-järjestelmän uudistamiseksi monenvälisesti Yhdistyneiden kansakuntien kansainvälisen kauppaoikeuden komitean UNCITRALin johdolla ja pitää ensiarvoisen tärkeänä, että EU pysyy avoimena kaikille ISDS-uudistukseen liittyen esitetyille toimintavaihtoehdoille ja ajatuksille.

1.4

Komitea pitää erityisen tervetulleena entistä vahvempaa sitoutumista avoimuuteen, sillä valtiovallasta riippumattomat organisaatiot pääsevät näin seuraamaan keskusteluja ja jopa osallistumaan niihin.

1.5

ETSK pitää erittäin tärkeänä, että UNCITRALin työryhmä III:ssa otetaan myönteisesti vastaan kaikkien asiaankuuluvien sidosryhmien kannanotot osana pyrkimyksiä lisätä osallistavuutta, ja kehottaa edelleen parantamaan ja tasapainottamaan mukaan kutsuttavien sidosryhmien edustusta. ETSK pyytää lisäksi komissiota tekemään parhaansa sen puolesta, että komitea otettaisiin aktiivisesti mukaan työryhmä III:n työskentelyyn.

1.6

ETSK on aina tunnustanut sen, että suorat ulkomaiset sijoitukset ovat merkittävä talouskasvutekijä, että ulkomaisilla sijoittajilla täytyy olla maailmanlaajuisesti suojaa välitöntä pakkolunastusta vastaan ja että näiden pitää välttyä syrjinnältä ja nauttia samoja oikeuksia kuin kyseisestä maasta olevat sijoittajat.

1.7

Komitea on kuitenkin aina korostanut myös sitä, että valtioiden oikeutta sääntelyyn yleisen edun nimissä ei saa horjuttaa.

1.8

ETSK painottaa, että monenvälistä investointituomioistuinta perustettaessa on otettava huomioon lukuisia olennaisia kysymyksiä, kuten toimien laajuus, yleisen edun suojeleminen, mahdollisuus käyttää tuomioistuinta ja suhde kansallisiin tuomioistuimiin.

1.9

Toimien laajuus: ETSK pitäisi suotavana soveltaa kokonaisvaltaisempaa lähestymistapaa, jossa otetaan huomioon sekä sijoitussuojan aineellisiin että menettelynäkökohtiin liittyvät seikat, mutta se panee merkille, että valtuutus on rajoitettu koskemaan vain sijoittajien ja valtioiden välisten riitojen ratkaisun menettelynäkökohtia.

1.10

Yleinen etu: ETSK pitää ensiarvoisen tärkeänä, ettei monenvälinen investointituomioistuin vaikuta millään tavoin EU:n ja jäsenvaltioiden kykyyn täyttää kansainvälisistä ympäristö- ja ihmisoikeussopimuksista sekä työelämää ja kuluttajien suojelua koskevista sopimuksista johtuvat velvoitteensa eikä niiden mahdollisuuteen pitää yllä menettelytakeita sellaisia kanteita vastaan, jotka kohdistuvat yleisen edun nimissä annettuun kansalliseen lainsäädäntöön. Komitea katsookin, että tämän toteutuminen voidaan taata riittävän hyvin vain sisällyttämällä yleissopimukseen hierarkialauseke ja yleistä etua koskeva poikkeus.

1.11

Kolmansien osapuolten oikeudet ja vastakanteet: ETSK pitää amicus curiae -lausumien toimittamismahdollisuutta tervetulleena ensiaskeleena. Tässä yhteydessä on kuitenkin oleellista varmistaa, että tuomarit ottavat lausumat asianmukaisesti huomioon. Komitea suhtautuu näin ollen myönteisesti siihen, että valtuutukseen on sisällytetty kolmansien osapuolten mahdollisuus esittää kannanottoja, ja kehottaa selvittelemään kolmansien osapuolten roolia. Ne voivat olla esimerkiksi paikallisia asukkaita, työntekijöitä, ammattijärjestöjä, ympäristöjärjestöjä tai kuluttajia.

1.12

Suhteet kansallisiin tuomioistuimiin: ETSK katsoo, ettei monenvälinen investointituomioistuin saa missään tapauksessa vaikuttaa kielteisesti EU:n oikeusjärjestelmään eikä EU:n oikeuden riippumattomuuteen. Se huomauttaa, että eri sidosryhmät suhtautuvat kysymykseen kansallisten tuomioistuinten ja monenvälisen investointituomioistuimen välisestä suhteesta eri tavoin, mutta kannustaa komissiota tutkimaan vielä tarkemmin kysymystä paikallisten oikeussuojakeinojen loppuun käyttämisestä ja siitä, miten tämä voisi toimia monenvälisen investointituomioistuimen yhteydessä.

1.13

Tuomarien riippumattomuus ja legitimiteetti: Vakituisten tuomarien nimittäminen on keskeinen tekijä oikeuskäytännön kartuttamisen alkua ajatellen, ja se parantaa ennakoitavuutta. Tuomareiden pätevyysvaatimuksiin kuuluu todistettavissa oleva laaja asiantuntemus oikeuden alalta. ETSK on tyytyväinen sitoumuksiin selkeiden ja tasoltaan vaativien kriteerien asettamisesta oikeusvaltioperiaatteen toteutumisen ja yleisen luottamuksen varmistamiseksi. Komitea kehottaa tekemään valintamenettelystä läpinäkyvän ja soveltamaan siihen julkisen valvonnan periaatteita.

1.14

Tehokas järjestelmä: Monenvälisen investointituomioistuimen varsinaista hallintoa hoitamaan tulee nimetä sihteeristö, ja on taattava, että tämä saa toimintaansa varten riittävät resurssit. Sopimuspuolten olisi vastattava hallintokustannuksista eri kriteerit huomioon ottaen tasapuolisesti. Pk-yritysten tulee saada saman tasoista suojelua ja voida käyttää riitojenratkaisumenettelyä kohtuullisin ehdoin ja kustannuksin, ja tuomioistuimen kaikkien päätösten olisi oltava täytäntöönpanokelpoisia ja julkisia.

1.15

Korkeatasoinen suoja ja mahdollinen siirtymäkausi: On tärkeää huomata, että yksikään EU:n tai jäsenvaltioiden allekirjoittama sopimus ei tule automaattisesti monenvälisen investointituomioistuimen lainkäyttövallan piiriin ja että mahdollisella siirtymäkaudella jatketaan jo sovittujen riitojenratkaisumenettelyjen soveltamista korkeatasoisen sijoitussuojan varmistamiseksi sillä oletuksella, että monenvälinen investointituomioistuin on EU:n oikeuden mukaan valtiosääntöoikeudellisesti hyväksyttävä ja toteuttamiskelpoinen.

2.   Taustaa

2.1

Yli 3 200 sopimuksen puitteissa 1970-luvulta lähtien kehitetty sijoitussuojajärjestelmä koostuu aineellisista sijoitussuojalausekkeista ja riitojenratkaisumenettelyä koskevista lausekkeista. Niillä on luotu ISDS-mekanismi, jossa ulkomaiset sijoittajat voivat panna vireille kanteita vastaanottavaa valtiota vastaan sopimuksissa esitettyjen oikeudellisten määräysten mukaisesti.

2.2

ETSK panee merkille politiikan analyytikko Joachim Pohlin tuoreen julkaisun Societal benefits and costs of International Investment Agreements – A critical review of aspects and available empirical evidence (1), joka on ilmestynyt kansainvälistä investointitoimintaa käsittelevien OECD:n valmisteluasiakirjojen sarjassa.

2.3

ISDS-uudistus on ollut viime vuosina keskeisellä sijalla keskusteluissa EU:n investointipolitiikasta, ja sijoitussuojajärjestelmästä on tullut monille sidosryhmille yhä kiistanalaisempi kysymys legitimiteetin, johdonmukaisuuden ja avoimuuden osalta. Arvostelu on kohdistunut muun muassa, mutta ei pelkästään, aineellisiin ja menettelykysymyksiin.

2.4

Kyseisiä huolia tuotiin esille erityisesti kahdessa Euroopan komission järjestämässä julkisessa kuulemisessa, joista ensimmäinen pidettiin transatlanttisesta kauppa- ja investointikumppanuudesta (TTIP) käytyjen neuvottelujen aikana (2) vuonna 2014 ja toinen sijoitusriitojen ratkaisumenettelyjen uudistamista koskevien monenvälisten toimien yhteydessä (3) vuonna 2017.

2.5

Euroopan parlamentti esitti 8. heinäkuuta 2015 antamassaan TTIP-päätöslauselmassa komissiolle suosituksen ”[korvata] sijoittajan ja valtion välinen riitojenratkaisujärjestelmä uudella sijoittajien ja valtioiden välisten riitojen ratkaisua koskevalla järjestelmällä, johon sovelletaan demokraattisia periaatteita ja valvontaa ja jossa julkisesti nimitetyt, riippumattomat ammattituomarit käsittelevät mahdollisia tapauksia avoimesti julkisissa kuulemisissa, johon sisältyy muutoksenhakumekanismi, jossa varmistetaan tehtyjen päätösten johdonmukaisuus sekä EU:n ja sen jäsenvaltioiden tuomioistuinten lainkäyttövallan kunnioittaminen ja jossa yksityiset edut eivät voi vaarantaa poliittisia tavoitteita” (4).

Kehitys EU:n tasolla

2.6

Komissio vastasi nykyisen ISDS-järjestelmän osakseen saamaan arvosteluun sekä kansalaisyhteiskunnalta tulleeseen paineeseen uudistaa sitä esittämällä sijoittajan ja valtion välistä riitojenratkaisua varten investointituomioistuinjärjestelmää (Investment Court System, ICS) ja sisällyttämällä sen EU:n ja Kanadan väliseen laaja-alaiseen talous- ja kauppasopimukseen (CETA) sekä EU:n ja Singaporen ja EU:n ja Vietnamin vapaakauppasopimuksiin.

2.7

CETA-sopimuksen 8.29 artikla sisältää tätä koskevan erityisen määräyksen, jossa osapuolia kehotetaan harkitsemaan mahdollisuutta perustaa myöhemmin sijoituksia käsittelevä monenvälinen tuomioistuin (Multilateral Investment Court, MIC). Artikla kuuluu seuraavasti: ”Osapuolet pyrkivät yhdessä muiden kauppakumppanien kanssa perustamaan sijoituksia käsittelevän monenvälisen tuomioistuimen ja muutoksenhakujärjestelyn sijoituksia koskevien riitojen ratkaisemista varten. Kun tällainen monenvälinen järjestely on perustettu, CETA-sekakomitea tekee päätöksen, jolla vahvistetaan, että tämän jakson piiriin kuuluvat sijoitusriidat ratkaistaan monenvälisen järjestelyn mukaisesti, ja toteuttaa tarvittavat siirtymäjärjestelyt.”

2.8

Yhtäkään edellä mainituista sopimuksista ei ole kuitenkaan vielä ratifioitu, ja lisäksi Euroopan unionin tuomioistuimessa on vireillä CETA-sopimukseen sisältyvää ICS-järjestelmää koskeva oikeusasia (5). Päätöstä jouduttaneen odottamaan vielä useita kuukausia.

2.9

ETSK panee merkille, että EU:n ja Japanin talouskumppanuussopimukseen ei sisällytetty sijoitussuojaa käsittelevää lukua, koska Japani ei pitänyt EU:n ehdottamaa ICS-järjestelmää hyväksyttävänä.

ETSK:n osallistuminen

2.10

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea on osallistunut koko prosessin ajan aktiivisesti keskusteluun sijoitussuojan ja erityisesti ISDS-järjestelmän ajanmukaistamisesta ja uudistamisesta. Se on myös järjestänyt kaksi julkista kuulemistilaisuutta: ensimmäisen kesäkuussa 2016 (6) ja viimeisimmän helmikuussa 2018 (7). Komitea on antanut aiheeseen liittyen asiakokonaisuudessa REX/464 lausunnon ”ETSK:n kanta transatlanttisesta kauppa- ja investointikumppanuudesta (TTIP) käytävien neuvottelujen tiettyihin avainkysymyksiin” (8) ja asiakokonaisuudessa REX/411 lausunnon ”Sijoittajansuoja ja sijoittajan ja valtion välinen riitojenratkaisu EU:n ja sen ulkopuolisten maiden välisissä kauppa- ja investointisopimuksissa” (9).

2.11

ETSK on todennut, että suorat ulkomaiset sijoitukset ovat merkittävä talouskasvutekijä, että ulkomaisilla sijoittajilla täytyy olla maailmanlaajuisesti suojaa välitöntä pakkolunastusta vastaan ja että näiden pitää välttyä syrjinnältä ja nauttia samoja oikeuksia kuin kyseisestä maasta olevat sijoittajat.

2.12

Komitea on niin ikään korostanut, että kunkin valtion oikeus sääntelyyn yleisen edun nimissä on ensisijainen kysymys eivätkä yhdenkään kansainvälisen investointisopimuksen määräykset saa horjuttaa tätä oikeutta. Tämä oikeus on olennaisen tärkeää taata laaja-alaisesti yksiselitteisellä lausekkeella.

2.13

ETSK on lisäksi ilmaissut kantanaan, että Euroopan komission ehdotus investointituomioistuinjärjestelmäksi on askel oikeaan suuntaan mutta että järjestelmään on tehtävä useissa kohdin parannuksia, jotta se voi toimia riippumattomana kansainvälisenä tuomiovaltaa käyttävänä elimenä. Komitea on myös pannut merkille, että eräät sidosryhmät ovat kyseenalaistaneet tarpeen perustaa erillinen välimiesoikeudellinen järjestelmä investointeja varten, kun valtioilla on omat, asianmukaisesti toimivat ja pitkälle kehittyneet oikeusjärjestelmänsä.

2.14

ETSK on tuonut lausunnossaan ”Sijoittajansuoja ja sijoittajan ja valtion välinen riitojenratkaisu EU:n ja sen ulkopuolisten maiden välisissä kauppa- ja investointisopimuksissa” (10) esille useita erityisesti ISDS-järjestelmään liittyviä huolia. Niitä ovat välimiesten eturistiriidat ja puolueellisuus, perusteettomat kanteet, välimiesmenettelyn ympärille rakentuvan elinkeinoalan luonne, ISDS-järjestelmään turvautuminen hyödyntämättä ensin muita muutoksenhakukeinoja, ISDS:n turha käyttö sellaisten maiden välillä, joilla on kehittyneet oikeusjärjestelmät, ISDS:n mahdollinen yhteensopimattomuus EU:n oikeuden kanssa sekä menettelyjen läpinäkymättömyys.

Monenvälinen taso

2.15

Samaan aikaan käydään myös monenvälisellä tasolla keskusteluja sijoittajan ja valtion välisen riitojenratkaisun uudistamisesta. Yhdistyneiden kansakuntien kansainvälisen kauppaoikeuden komitea UNCITRAL päätti 10. heinäkuuta 2017 useiden jäsentensä, esimerkiksi Euroopan unionin jäsenvaltioiden (11), virallisen pyynnön johdosta muodostaa hallitusten ohjauksessa toimivan työryhmä III:n, jolla on valtuutus ja toimeksianto 1) kartoittaa ja tarkastella sijoittajan ja valtion väliseen riitojenratkaisuun liittyviä huolenaiheita, 2) pohtia mahdollista tarvetta uudistaa järjestelmää jonkin havaitun seikan johdosta ja 3) laatia ratkaisusuosituksia esitettäväksi UNCITRALille, jos työryhmä päätyy siihen, että uudistaminen on aiheellista (12).

2.16

Sijoittajan ja valtion välisen riitojenratkaisun uudistamisesta parhaillaan käytävään keskusteluun on osallistunut laajemmin tarkasteltuna myös YK:n kauppa- ja kehityskonferenssi UNCTAD, joka on analysoinut nykyisten kansainvälisten investointisopimusten muodostamaa järjestelmää ja esittänyt suosituksia sopimusten ajanmukaistamiseksi. Se on suosittanut mm. sopimusmääräysten yhteisten tulkintojen edistämistä, vanhentuneiden sopimusten muuttamista tai korvaamista, viittaamista maailmanlaajuisiin toimintakehyksiin, monenvälistä toimintaa sekä vanhojen sopimusten purkamista tai niistä vetäytymistä (13).

2.17

ETSK:n helmikuussa 2018 järjestämässä julkisessa kuulemistilaisuudessa mainittujen UNCTADin tilastojen mukaan viime vuosina on purettu uutta sopimusta tekemättä 107 sellaista investointisopimusta, joihin sisältyi ISDS. Viime vuonna purettiin enemmän investointisopimuksia kuin niitä solmittiin (14). Komitea panee merkille, että eräät maat ovat alkaneet pohtia uudelleen suhtautumistaan sijoittajan ja valtion väliseen riitojenratkaisuun.

2.18

ETSK haluaa korostaa, että toimintaympäristön investointimyönteisyyttä voidaan edistää ISDS-uudistuksen lisäksi erilaisin toimintapoliittisin keinoin, joista mainittakoon seuraavat: — kansallisten oikeusjärjestelmien vahvistaminen — riskivakuutusten tarjoaminen sijoittajille, kuten Maailmanpankin monenkeskisen investointitakuulaitoksen kautta tehdään — riitojen ennaltaehkäisy — sovinnollisemmat riitojenratkaisumallit, esimerkkinä sovittelu — investointien edistäminen — valtioiden välinen riidanratkaisu.

2.19

ETSK panee myös merkille YK:n ihmisoikeusneuvoston 26. kesäkuuta 2014 antaman päätöslauselman 26/9, jossa se päätti perustaa toistaiseksi toimivan hallitustenvälisen työryhmän, jossa käsitellään ihmisoikeuksien kunnioittamista monikansallisissa yhtiöissä ja muissa liikeyrityksissä ja jonka tehtävänä on laatia oikeudellisesti sitova kansainvälinen väline, jonka avulla säännellään kansainvälisen ihmisoikeuslainsäädännön mukaisesti monikansallisten yhtiöiden ja muiden liikeyritysten toimintaa (15). Tähän YK:n nk. sitovaan sopimukseen, josta järjestön jäsenet parhaillaan neuvottelevat, on tarkoitus koontaa monikansallisten yhtiöiden toimintaa koskevat kansainväliset ihmisoikeusvelvoitteet. ETSK tarkkailee sen mahdollisia vaikutuksia tuleviin kauppa- ja investointisopimuksiin.

Komission valtuutus

2.20

Euroopan komissio julkaisi 13. syyskuuta 2017 suosituksensa neuvoston päätökseksi luvan antamisesta aloittaa neuvottelut yleissopimuksesta investointiriitojen ratkaisemiseen tarkoitetun monenvälisen investointituomioistuimen perustamiseksi (16). Neuvosto hyväksyi jäsenvaltioiden muuttaman valtuutuksen 20. maaliskuuta 2018 (17).

2.21

Hyväksytyillä neuvotteluohjeilla pyritään siihen, että perustetaan riippumattomista tuomareista koostuva pysyvä tuomioistuin, joka kykenee antamaan vakaita, ennakoitavia ja johdonmukaisia päätöksiä sijoittajien ja valtioiden välisissä kahden- tai monenväliseen sopimukseen liittyvissä investointiriitatapauksissa, jos sopimuksen molemmat osapuolet ovat sopineet (tai ainakin kaksi osapuolta on sopinut) saattavansa sopimuksen kyseisen tuomioistuimen toimivallan alaisuuteen. Tarkoituksena on perustaa myös muutoksenhakutuomioistuin. Tuomioistuimen on toimittava kaiken kaikkiaan kustannustehokkaasti, avoimesti ja tuloksellisesti, myös tuomarien nimittämisen osalta. Tuomioistuimessa on myös voitava esittää kolmansien osapuolten (kuten asianomaisten ympäristö- tai työntekijäjärjestöjen) kannanottoja.

3.   Yleistä

3.1

ETSK suhtautuu myönteisesti komission ponnisteluihin sijoittajan ja valtion välisen riitojenratkaisun uudistamiseksi monenvälisesti. Komitea panee merkille myös laajemman liikehdinnän ISDS-uudistuksen aikaansaamiseksi, monenväliset toimet UNCITRALin puitteissa sekä erilaiset valtiotason toimet.

3.2

ETSK:n mielestä on ensiarvoisen tärkeää, että EU pysyy avoimena kaikille ISDS:n uudistamisvaihtoehdoille, varsinkin kun otetaan huomioon, että ISDS-uudistusta ajatellen on esitetty useita muitakin lähestymistapoja ja ideoita. Muiden maiden ja järjestöjen kehittelemiä ehdotuksia olisi pohdittava ja arvioitava erityisesti UNCITRALin työryhmä III:ssa.

3.3

ETSK panee tähän liittyen merkille, että komission järjestämässä julkisessa kuulemisessa investointiriitojen ratkaisujärjestelmän monenvälisen uudistamisen vaihtoehdoista keskityttiin lähinnä pysyvän monenvälisen investointituomioistuimen perustamiseen liittyviin teknisiin kysymyksiin. Komitea haluaa korostaa, että sidosryhmillä on hyvin erilaisia kantoja siihen, onko komissio ottanut arvioinnissaan huomioon vaihtoehtoisia näkemyksiä.

3.4

Vaikka neuvotteluja monenvälisen investointituomioistuimen perustamiseksi ei ole vielä käynnistetty ja prosessista odotetaan pitkää ja mutkikasta, ETSK pitää tervetulleena Euroopan komission entistä vahvempaa sitoutumista avoimuuteen ja erityisesti sitä, että luonnos neuvotteluvaltuutukseksi julkistettiin. Komitea on tyytyväinen myös siihen, että neuvosto julkisti jäsenvaltioiden hyväksymän lopullisen valtuutuksen. Tämä on tärkeä virstanpylväs sen varmistamisessa, että keskustelut ja mahdolliset neuvottelut käydään avoimesti, vastuuvelvollisuutta noudattaen ja osallistavasti.

3.5

Keskustelujen käyminen UNCITRALin johdolla on eritoten avoimuutta ajatellen askel oikeaan suuntaan, koska valtiovallasta riippumattomat organisaatiot pääsevät näin seuraamaan keskusteluja ja jopa osallistumaan niihin. ETSK huomauttaa kuitenkin, että kaikki asiaankuuluvat sidosryhmät eivät ole vielä päässeet mukaan asioiden käsittelyyn ja että UNCITRALin pitäisi kutsua työryhmä III:n työskentelyyn mukaan enemmän elinkeinoelämän organisaatioita, ammattiliittoja ja muita yleistä etua palvelevia järjestöjä. Päätöksentekoprosessin pitäisi olla täysin läpinäkyvä ja perustua yhteisymmärrykseen.

3.6

ETSK pitää erittäin tärkeänä, että työryhmässä otetaan myönteisesti vastaan kaikkien sidosryhmien kannanotot osana pyrkimyksiä lisätä osallistavuutta ja että sidosryhmien valintamenettelyä parannettaisiin ja tasapainotettaisiin edelleen. ETSK kehottaa tässä yhteydessä Euroopan komissiota varmistamaan, että komitea otetaan entistä aktiivisemmin mukaan työryhmän toimintaan.

3.7

Monenvälisen investointituomioistuimen perustaminen on pitkäkestoinen hanke, joka edellyttää, että tuomioistuimen sopimuspuoliksi haluaa liittyä riittävä määrä valtioita. EU:n olisikin toteutettava diplomatian saralla kaikki tarvittavat toimet kolmansien maiden vakuuttamiseksi siitä, että niiden kannattaa osallistua kyseisiin neuvotteluihin. ETSK pitää erityisen tärkeänä, että myös kehitysmaat osallistuvat hankkeeseen ja kannattavat sitä.

3.8

Mahdollisesti perustettavan monenvälisen investointituomioistuimen avulla pyritään virtaviivaistamaan menettelyä, jota sovelletaan ratkottaessa hyvin monenlaisiin nykyisiin kansainvälisiin investointisopimuksiin liittyviä sijoittajien ja valtioiden välisiä riitoja. Järjestelmää on vaikeaa yhdenmukaistaa täysin, vaikka kahdenvälisten investointisopimusten ja sijoitussuojaa käsittelevän luvun sisältävien vapaakauppasopimusten aineellisissa sijoitussuojalausekkeissa on jonkin verran samankaltaisuutta.

3.9

Täysi yhdenmukaistaminen edellyttäisi laajempaa uudistusta. EU:n ja Kanadan väliseen laaja-alaiseen talous- ja kauppasopimukseen (CETA) (18) sekä EU:n ja Singaporen (19), EU:n ja Vietnamin ja EU:n ja Meksikon vapaakauppasopimuksiin sisältyvästä ja tulevaisuudessa mahdollisesti muihin sopimuksiin (20) sisällytettävästä investointituomioistuinjärjestelmästä voitaisiin – sitten kun se on pantu täytäntöön – saada kokemuksia ja ammentaa aineksia, joita voidaan hyödyntää kehitettäessä monenvälisen investointituomioistuimen sääntöjä. Se on kuitenkin vielä Euroopan unionin tuomioistuimen tutkittavana.

3.10

Euroopan komission suosituksen tavoitteena on perustaa uusi sijoittajien ja valtioiden välinen riitojenratkaisujärjestelmä. ETSK toteaa, että uusi järjestelmä voisi ratkaista useita kansalaisyhteiskunnan esille tuomia huolenaiheita. Monet olennaiset kysymykset jäävät kuitenkin vielä avoimiksi ja vaativat lisäselvennyksiä.

Olennaiset kysymykset

3.11

ISDS:n monenvälinen uudistamisprosessi on vasta alussa, mutta sidosryhmät ovat esittäneet monia olennaisia kysymyksiä monenvälisen investointituomioistuimen perustamisesta. Kysymykset liittyvät pääasiassa seuraaviin seikkoihin: toimien laajuus – uudistetaanko sijoittajansuojaan liittyviä aineellisia vai menettelynäkökohtia vai molempia, mahdollisuus käyttää tuomioistuinta – voivatko vain sijoittajat vai myös kolmannet osapuolet panna vireille kanteita monenvälisessä investointituomioistuimessa – ja paikallisten oikeussuojakeinojen loppuun käyttäminen – pitääkö sijoittajan käyttää ensin kaikki saatavilla olevat paikalliset oikeussuojakeinot ennen kuin on mahdollista panna asia vireille mahdollisessa tulevassa monenvälisessä investointituomioistuimessa. Tässä lausunnossa tarkastellaan näitä kysymyksiä.

3.12

ETSK muistuttaa näiden kysymysten innoittamana, että monenvälisen investointituomioistuimen mahdollisen perustamisen yhteydessä tulee ottaa huomioon sekä toissijaisuusperiaate että Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 1 artikla, jonka mukaan ”päätökset tehdään mahdollisimman avoimesti ja mahdollisimman lähellä kansalaisia” (21).

3.13

ETSK kiinnittää huomiota huoleen siitä, että monenvälisen investointituomioistuimen perustaminen saattaa johtaa ISDS-järjestelmän laajentumiseen ilman että ensin käsitellään asianmukaisesti investointituomioistuinjärjestelmää koskevia nykyisiä huolia, kuten sen yhteensopivuutta EU:n oikeuden kanssa. Komitea on samaa mieltä siitä, että kansainvälisestä investointituomioistuimesta ei saa missään tapauksessa tulla kansallisen riidanratkaisujärjestelmän yleistä korviketta sellaisissa maissa, joissa on asianmukaiset oikeusjärjestelmät.

3.14

Useat sidosryhmät ovat ilmaisseet suuren huolensa siitä, että menettelyä uudistetaan ennen kuin on arvioitu mahdollisessa tulevassa monenvälisessä investointituomioistuimessa sovellettavaa aineellista oikeutta ja annettu viralliselle monenväliselle toimielimelle valtuudet tulkita kyseisiä normeja. Myös siitä on oltu huolissaan, että tämä voisi itsessään johtaa uuden oikeudellisen toimivaltapohjan muodostumiseen. Toiset sidosryhmät ovat Euroopan komission kanssa samaa mieltä siitä, että aineellinen oikeus määritellään perustana olevissa sopimuksissa.

4.   Ehdotetun uudistuksen laajuus yhtäältä aineellisten suojalausekkeiden ja toisaalta riitojenratkaisumenettelyn osalta

4.1

ETSK panee merkille, että ehdotettu monenvälinen uudistus on rajoitettu koskemaan sijoittajien ja valtioiden välisten riitojen ratkaisuun liittyviä menettelynäkökohtia.

4.2

Vaikka ETSK pitäisi suotavana soveltaa kokonaisvaltaisempaa lähestymistapaa, jossa otetaan huomioon sekä sijoitussuojan aineellisiin että menettelynäkökohtiin liittyvät seikat, se ymmärtää tällaisen lähestymistavan kompleksisuuden sekä sen, että hankkeelle on kerättävä poliittista tukea monenvälisellä tasolla.

4.3

Kun tarkastellaan UNCITRALin johdolla käytyjä keskusteluja, työryhmä III on törmännyt useisiin haasteisiin, kuten kysymykseen siitä, voidaanko sijoittajan ja valtion välistä riitojenratkaisua koskevaa menettelyuudistusta viedä eteenpäin ennen aineellisiin seikkoihin liittyvää uudistusta. UNCITRAL pitää tätä vaikeana muttei mahdottomana tehtävänä. Työryhmä III aikoo tätä taustaa vasten tarkastella kysymyksiä, jotka menettelyä koskevinakin saattavat vaikuttaa samanaikaisesti merkittävällä tavalla koko järjestelmän legitimiteettiin ja johdonmukaisuuteen. Tällaisia ovat esimerkiksi välimiesten käytännesäännöt, kolmansilta osapuolilta saatava rahoitus ja rinnakkaiset menettelyt.

4.4

Aineellinen sijoitussuoja taataan yleensä erilaisten noudatettavien periaatteiden avulla. Niitä ovat esimerkiksi kansallinen kohtelu, suosituimmuuskohtelu (MFN-kohtelu), kohtuullinen ja oikeudenmukainen kohtelu ja pääoman siirron takaaminen. Siihen, millaisia kanteita ulkomaiset sijoittajat voivat esittää riitojenratkaisumenettelyyn, kohdistuu kuitenkin rajoituksia. Perusteeksi ei esimerkiksi käy pelkästään liikevoiton menettäminen tai kansallisen lainsäädännön muuttuminen.

4.5

Valtiot vastaavat ilmaistuihin huoliin eri tavoin. Lähestymistavat vaihtelevat kokonaisvaltaisemmista kohdennetumpiin: toiset maat kehittelevät uudenlaisia sopimusmalleja, joiden tavoitteena on uudistaa sijoitussuojaa niin aineellisten seikkojen kuin menettelyjenkin osalta, ja toiset keskittyvät joko aineellisen tai menettelypuolen uudistamiseen. ETSK on huomannut, että EU on jo alkanut edistää kokonaisvaltaisempaa lähestymistapaa ainakin kahdenvälisellä tasolla investointituomioistuinjärjestelmän kautta.

4.6

Komission julkituoma tavoite on, että monenvälisestä investointituomioistuimesta tulisi perustamisensa jälkeen investointiriitojen ratkaisun normaali toimintamalli kaikissa EU:n tulevissa sopimuksissa. Sen on myös tarkoitus viime kädessä korvata menettelytapamekanismit, joista määrätään EU:n ja jäsenvaltioiden jo tekemissä investointisopimuksissa.

4.7

Perustamalla monenvälinen investointituomioistuin, mikäli näin päätetään tehdä, pitäisi tätä taustaa vasten uudistaa nykyinen ISDS-järjestelmä siten, että yhtäältä varmistetaan suorien ulkomaisten investointien tehokas suojelu ja toisaalta ratkaistaan sidosryhmien esille tuomat ongelmat kokonaisuudessaan. Komitea haluaa kiinnittää huomiota siihen, että etenkin EU:n neuvottelemissa tuoreimmissa nykyaikaisissa vapaakauppasopimuksissa on saavutettu merkittävää edistystä tässä suhteessa.

5.   Yleinen etu

5.1

ETSK pitää ensiarvoisen tärkeänä, ettei monenvälinen investointituomioistuin vaikuta millään tavoin EU:n ja jäsenvaltioiden kykyyn täyttää kansainvälisistä ympäristö- ja ihmisoikeussopimuksista sekä työelämää ja kuluttajien suojelua koskevista sopimuksista johtuvat velvoitteensa.

5.2

Monenvälisen investointituomioistuimen perustamissopimukseen olisi ensinnäkin sisällytettävä hierarkialauseke, jolla varmistetaan, että kansainvälisen investointisopimuksen ja jotakin riidan osapuolta sitovan kansainvälisen ympäristö-, työmarkkina- tai ihmisoikeusalan sopimuksen mahdollisen epäjohdonmukaisuuden tapauksessa etusijaisia ovat kansainvälisestä ympäristö-, työmarkkina- tai ihmisoikeusalan sopimuksesta juontuvat velvoitteet, jotta sijoittajien tekemät sopimukset eivät saa etusijaa (22). Tällainen lauseke on erityisen tärkeä sen varmistamiseksi, että monenvälisen investointituomioistuimen osapuolet saavat tarvittavan vapauden Pariisin sopimuksen mukaisten tavoitteiden saavuttamiseksi, sillä sopimus edellyttää merkittäviä sääntelymuutoksia, jotta energiasiirtymä saadaan toteutettua onnistuneesti.

5.3

Jotta voidaan taata osapuolen oikeus antaa vapaasti säännöksiä yleisen edun nimissä ja se, että tämä oikeus menee sijoittajansuojan edelle, tarvitaan menettelytakeita sellaisia kanteita vastaan, jotka kohdistuvat yleisen edun nimissä annettuun kansalliseen lainsäädäntöön. ETSK katsoo, että riittävät takeet voidaan saada vain sisällyttämällä sopimukseen yleistä etua koskeva poikkeus. Tässä yhteydessä on kuitenkin myös taattava asianmukaisesti, ettei poikkeusta käytetä väärin protektionistisiin tarkoituksiin. Sosiaalisen suojelun osalta sääntelyoikeuden yhteydessä olisi nimenomaisesti mainittava työehtosopimukset, myös kolmikanta- ja yleissitovat (kaikkia koskevat) sopimukset, jotta niiden ei voida tulkita loukkaavan sijoittajan oikeutettuja odotuksia (23).

5.4

ETSK toteaa, että CETA-sopimuksen 8.18 artiklan 3 kohdassa varmistetaan jo, että sijoittaja ei voi esittää kannetta, jos sijoitus on tehty vilpillisen menettelyn, salaamisen, lahjonnan tai oikeuden väärinkäytön kautta. Mahdollisessa tulevassa monenvälisen investointituomioistuimen perustamissopimuksessa olisi laajennettava kyseistä lauseketta siten, että se kattaa myös petosten, ihmisoikeusrikkomusten tai (kansainvälisen) ympäristö-, työmarkkina- tai kuluttajalainsäädännön rikkomisen tapauksessa sovellettavan lainsäädännön.

5.5

Monenvälisen investointituomioistuimen työjärjestykseen olisi myös sisällytettävä tiukat vaatimukset, joilla estetään perusteettomat kanteet ja varmistetaan, että aiheettomien tapausten käsittely päätetään varhaisessa vaiheessa. Nopeutetut ennakkomenettelyt perusteettomien kanteiden hylkäämiseksi ovat tärkeitä, sillä niiden avulla korjataan yksi esille tuotu nykyisen järjestelmän ongelma ja varmistetaan, ettei järjestelmää käytetä tulevaisuudessa väärin. Nopeutettu menettely perusteettomia kanteita varten auttaa myös pienentämään tuomioistuimen toimintakustannuksia.

5.6

ETSK kiinnittää huomion siihen, että sen järjestämässä julkisessa kuulemistilaisuudessa ilmaistiin huolta mm. mahdollisuudesta käyttää riita-asioissa kolmannelta osapuolelta saatavaa rahoitusta. Kolmannen osapuolen rahoitus ei ehkä palvele investointisopimusten alkuperäistä tarkoitusta, ja se voi synnyttää vääristyneitä kannustimia. ETSK suosittaakin kolmannen osapuolen rahoituksen vaikutusten ja tarpeen selvittämistä sekä sen sääntelemistä monenvälisen investointituomioistuimen yhteydessä (24).

6.   Kolmansien osapuolten oikeudet ja vastakanteet

6.1

ETSK pitää amicus curiae -lausumien (25) toimittamismahdollisuutta tervetulleena ensiaskeleena kohti tasapainoista ja oikeudenmukaista järjestelmää. Lausumien toimittaminen on jo mahdollista huomattavan monissa ISDS-menettelyissä. Komitea pitää kuitenkin oleellisena varmistaa, että monenvälisen investointituomioistuimen perustamista koskevassa yleissopimuksessa ei vain sallita amicus curiae -lausumien toimittamista niiden käsiteltäväksi ottamisen osalta vaan varmistetaan myös, että tuomarien on otettava ne asianmukaisesti huomioon asiaa käsitellessään.

6.2

ETSK suhtautuu näin ollen myönteisesti siihen, että monenvälistä investointituomioistuinta koskevaan valtuutukseen on sisällytetty kolmansien osapuolten mahdollisuus esittää kannanottoja. Komitea suosittaa kuitenkin, että kolmansien osapuolten roolia selvitellään UNCITRALin nykyisiä sääntöjä laajemmin, jotta järjestelmästä tulisi tasapainoinen ja oikeudenmukainen ja asianomaiset kolmannet osapuolet – esimerkiksi paikalliset asukkaat, työntekijät, ammattijärjestöt, ympäristöjärjestöt ja kuluttajat – saavat tosiasialliset oikeudet.

6.3

ETSK on ilahtunut siitä, että komissio on edistänyt kolmansien osapuolten kannanottomahdollisuuksia TTIP:hen liittyvän investointituomioistuin-ehdotuksen puitteissa ja että valtuutuksessa selvennetään, että kannanottoja voivat esittää kaikki sidosryhmät, joilla on asiaan liittyvä oikeudellinen intressi. Komitea kehottaa komissiota varmistamaan, että monenvälisessä investointituomioistuimessa sovellettavat asianosaisuuskelpoisuuden vaatimukset eivät ole liian rajoittavia ja että ne tarjoavat oikeudenmukaiset mahdollisuudet osallistua menettelyihin niiden velvollisuuksien henkeä ja kirjainta noudattaen, jotka EU:lla on Århusin yleissopimuksen nojalla.

6.4

Eräiden sidosryhmien mielestä monenvälisen investointituomioistuimen pitäisi myös voida käsitellä kolmansien osapuolten vireille panemia kanteita sekä valtioiden sijoittajia vastaan nostamia vastakanteita sen mukaisesti, miten vanha ISDS-järjestelmä on kehittynyt tähän mennessä. Tämä herättää useita oikeudellisia ja käytännön kysymyksiä, joita on tutkittava huolellisesti. Kyseinen mahdollisuus on esimerkiksi riippuvainen sovellettavasta lainsäädännöstä eli toisin sanoen aineellisoikeudellisista määräyksistä sellaisissa sopimuksissa, jotka on saatettu tuomioistuimen toimivallan piiriin.

6.5

ETSK kehottaa komissiota varmistamaan, että monenvälinen investointituomioistuin pitää ainakin oven raollaan asianomaisten kolmansien osapuolten kanteille ulkomaisia sijoittajia vastaan. Monenvälisen investointituomioistuimen perustamista koskeva yleissopimus voisi sisältää tätä varten määräyksiä, jotka mahdollistavat tällaiset kanteet, jos kansainvälisen sopimuksen osapuolet ovat sopineet, että monenvälisellä investointituomioistuimella on toimivalta ratkaista tällaisia riitoja.

7.   Suhde kansallisiin tuomioistuimiin

7.1

ETSK katsoo, ettei monenvälinen investointituomioistuin saa missään tapauksessa vaikuttaa kielteisesti EU:n oikeusjärjestelmään eikä EU:n oikeuden riippumattomuuteen. Komitea muistuttaa todenneensa asiakokonaisuuteen REX/411 kuuluvassa lausunnossa, että ISDS:n suhteesta EU:n oikeusjärjestykseen esiintyy merkittävästi EU:n perussopimuksiin sekä valtiosääntöoikeuden määräyksiin liittyvää huolta. Se katsoi siksi, että ”on ehdottoman tärkeää, että Euroopan unionin tuomioistuin tarkistaa sijoittajan ja valtion välisen riitojenratkaisun yhteensopivuuden EU:n oikeuden kanssa virallisessa lausuntomenettelyssä, ennen kuin toimivaltaiset elimet tekevät ratkaisunsa ja ennen kuin mikään Euroopan komission neuvottelemista kansainvälisistä investointisopimuksista tulee voimaan väliaikaisesti”.

7.2

ETSK haluaa tässä yhteydessä kiinnittää huomion kahteen Euroopan unionin tuomioistuimessa käsiteltyyn asiaan, jotka pohjautuivat vanhaan ISDS-välimiesmenettelyyn ja jotka ovat merkityksellisiä nyt käytävän keskustelun kannalta. Ensinnäkin Euroopan unionin tuomioistuin linjasi EU:n ja Singaporen vapaakauppasopimuksesta 16. toukokuuta 2017 antamassaan lausunnossa 2/15, että ISDS ei kuulu EU:n yksinomaiseen toimivaltaan, koska sitä käytettäessä ”riidat eivät kuulu jäsenvaltioiden tuomioistuinten toimivaltaan”. Toiseksi Euroopan unionin tuomioistuin toteaa EU:n sisäisiä investointisopimuksia koskevassa asiassa C-284/16, Slovakian valtio vastaan Achmea BV, antamassaan tuomiossa, että ISDS siirtää riidat pois EU:n jäsenvaltioiden tuomioistuinten toimivallasta ja siten myös oikeussuojakeinojen järjestelmästä, jota EU:n oikeudellisessa järjestelmässä sovelletaan.

7.3

ETSK on tyytyväinen siihen, että Belgian hallitus on pyytänyt Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 218 artiklan 11 kohdan nojalla lausunnon CETA-sopimukseen liittyvän investointituomioistuinjärjestelmän yhteensopivuudesta EU:n perussopimusten kanssa, kuten komitea kehotti lausunnossaan transatlanttisesta kauppa- ja investointikumppanuudesta (TTIP) käytävien neuvottelujen tietyistä avainkysymyksistä (26). Komitea toivoo, että Euroopan unionin tuomioistuimen lausunto 1/17 antaa EU:n toimielimille kipeästi kaivattuja suuntaviivoja unionin tärkeisiin valtiosääntöoikeudellisiin kysymyksiin.

7.4

ETSK panee merkille, että eräät sidosryhmät pitävät asianosaisuuskelpoisuuden rajoittamista monenvälisessä investointituomioistuimessa vain valtioihin ja EU:n kaltaisiin kansainvälisiin organisaatioihin tehokkaimpana keinona säilyttää kansallisten tuomioistuinten toimivaltuudet. Lisäksi valtioiden välinen riidanratkaisu on kansainvälisen julkisoikeuden alalla tavanomainen riitojenratkaisumekanismi. Sitä on käytetty jo useissa investointisopimuksissa, ja sille olisi siksi annettava etusija investointioikeuteen nähden. ETSK toteaa, että toiset sidosryhmät pitävät ISDS-järjestelmää tehokkaampana vaihtoehtona investointien kohdalla, koska se tarjoaa niiden mielestä puolueettoman, epäpoliittisen ja kustannustehokkaan riidanratkaisumallin. Se on ollut oletusarvoinen investointiriitojen ratkaisujärjestelmä perustamisestaan lähtien eli jo vuosikymmeniä.

7.5

ETSK panee merkille, että eri sidosryhmät suhtautuvat kysymykseen kansallisten tuomioistuinten ja monenvälisen investointituomioistuimen välisestä suhteesta eri tavoin. Toiset katsovat, että monenvälistä investointituomioistuinta olisi pidettävä viimeisenä keinona, johon voidaan turvautua vasta kun kaikki paikalliset oikeussuojakeinot on käytetty, ja toiset taas pitävät komission nykyisin noudattamaa peruuttamattomuuteen pohjautuvaa lähestymistapaa niin ikään hyvänä lähtökohtana monenvälisen investointituomioistuimen tapauksessa.

7.6

Peruuttamattomuus tarkoittaa sitä, että sijoittajalla on oikeus viedä asiansa paikalliseen tuomioistuimeen taikka suoraan investointituomioistuinjärjestelmään tai monenväliseen investointituomioistuimeen. Kun tapaus on käsitelty loppuun jommassakummassa instanssissa, sijoittaja ei kuitenkaan voi enää avata sitä uudelleen toisessa. Tämä vastaa eräiden sidosryhmien mielestä onnistuneesti huoliin siitä, että sijoittajat voisivat hakea saman väitetyn rikkomisen johdosta muutosta useissa instansseissa. Nämä sidosryhmät huomauttavat myös, että kyseistä lähestymistapaa noudatetaan monissa kansainvälisissä investointisopimuksissa (27). UNCTADin analyysin (28) mukaan peruuttamattomuuslausekkeella pyritään sulkemaan ennalta pois se mahdollisuus, että sijoittaja nostaa kansainvälisen kanteen kansainvälisen investointisopimuksen väitetyn rikkomisen takia ja samaan aikaan sijoittajan tytäryhtiö käynnistää kansallisen menettelyn, jossa se väittää, että on toimittu sopimuksen tai kansallisen oikeuden vastaisesti.

7.7

Vaatimus kansallisten oikeussuojakeinojen loppuun käyttämisestä ennen menettelyn käynnistämistä on yksi kansainvälisen tapaoikeuden ja kansainvälisen ihmisoikeuslainsäädännön perusperiaatteista. EU:n jäsenvaltioilla on myös useita kolmansien maiden kanssa tehtyjä investointisopimuksia, joissa nimenomaisesti vaaditaan muutoksen hakijoita käyttämään kaikki kansalliset oikeussuojakeinot (29). Määräyksen taustalla on ajatus siitä, että valtiolle, jossa väitetty rikkomus on tapahtunut, annetaan näin tilaisuus korjata tilanne omin keinoin oman oikeusjärjestelmänsä puitteissa. Määräystä sovelletaan aina, kun kansainvälinen ja kansallinen menettely tähtäävät samaan tulokseen (30). Kansainvälinen tuomioistuin on pitänyt tätä niin tärkeänä, että määräystä ei sen mielestä ole voitu katsoa implisiittisesti sivuutetun kansainvälisellä sopimuksella (31). Eräät sidosryhmät pitävät näistä syistä tärkeänä, että kyseinen sääntö sisällytetään nimenomaisesti monenvälisen investointituomioistuimen perustamissopimukseen.

7.8

Edellä todetun perusteella ETSK kannustaa Euroopan komissiota tutkimaan vielä tarkemmin kysymystä paikallisten oikeussuojakeinojen loppuun käyttämisestä ja siitä, miten se voisi toimia monenvälisen investointituomioistuimen yhteydessä.

8.

Tuomarien riippumattomuus ja legitimiteetti

8.1

Monenvälisen investointituomioistuimen riippumattomuus tulee turvata, tuleepa siitä institutionaaliselta rakenteeltaan itsenäinen kansainvälinen organisaatio tai johonkin olemassa olevaan elimeen sidoksissa oleva organisaatio. Vakituisten tuomarien nimittämistä pidetään keskeisenä tekijänä oikeuskäytännön kartuttamisen alkua ajatellen. Näin parannetaan ennakoitavuutta ja irtaudutaan ISDS-järjestelmässä sovellettavasta toimintatavasta, jota on usein pidetty tapauskohtaisesti määräytyvänä.

8.2

Jos monenvälinen investointituomioistuin perustetaan, perimmäisenä tavoitteena pitäisi olla se, että sillä on vakituiset tuomarit. Erityisesti tuomioistuimen perustamisen alkuvaiheissa sen pitäisi voida organisoida itse oma toimintansa sen mukaan, millaisia tapausmääriä tuomioistuimessa käsitellään. Tämä riippuu tuomioistuimen perustamisesta tehtävän yleissopimuksen alkuperäisten sopimuspuolten määrästä ja niiden sopimusten määrästä, joita nämä esittävät tuomioistuimen lainkäyttövallan alaisuuteen.

8.3

Vaikka tuomareiden nimittämismenettelyä ei käsitellä valtuutusta koskevissa Euroopan komission suosituksissa, ETSK on tyytyväinen sitoumuksiin selkeiden ja tasoltaan vaativien kriteerien asettamisesta. Kriteerit koskevat mm. ehdokkaiden ammattipätevyyttä ja käytännesääntöjen – kuten tuomareiden Magna Cartan (32) – noudattamista ja ovat omiaan takaamaan tuomarien riippumattomuuden sekä sen, että eturistiriitoja ei synny. Tämä on olennaisen tärkeää oikeusvaltioperiaatteen toteutumisen ja yleisen luottamuksen varmistamiseksi.

8.4

Tuomareiden pätevyysvaatimuksiin tulisi kuulua todistettavissa oleva asiantuntemus kansainvälisen julkisoikeuden alalta mutta myös sijoitus-, kuluttaja-, ympäristö-, ihmisoikeus- ja työmarkkinalainsäädännön alalta ja riitojenratkaisusta. Tämä on ratkaisevan tärkeää, jotta voidaan olla varmoja siitä, että tuomareilla on riittävästi kokemusta tuomioistuimen ratkaistavaksi tuotavien eri aloja ja investointilajeja koskevien erilaisten tapausten käsittelemiseksi ja että he kykenevät ymmärtämään täysin oikeudellisen asiayhteyden ja arvioimaan sitä asianmukaisesti.

8.5

ETSK kannattaa lisäksi sitä, että tuomarit nimitetään avoimella menettelyllä ja että tässä yhteydessä noudatetaan kriteerejä, joiden avulla varmistetaan tuomioistuimen perustamisesta tehtävän yleissopimuksen kaikkien osapuolten tasapuolinen edustus. Valintamenettelyn pitäisi olla läpinäkyvä, ja siihen tulee soveltaa julkisen valvonnan periaatteita.

8.6

Järjestelmän uskottavuuden ja legitiimiyden parantamiseksi on myös ratkaisevan tärkeää varmistaa avoimuus, suuren yleisön tiedonsaanti ja sidosryhmien pääsy mukaan esimerkiksi akkreditoinnin kautta. Tulevan monenvälisen investointituomioistuimen avoimuussäännöt olisi pohjattava UNCITRALin sääntöihin sijoittajan ja valtion välisen sopimuspohjaisen välimiesmenettelyn läpinäkyvyydestä sekä Yhdistyneiden kansakuntien yleissopimukseen sijoittajan ja valtion välisen sopimuspohjaisen sovittelun avoimuudesta (avoimuutta koskeva Mauritiuksen yleissopimus).

9.   Tehokas järjestelmä

9.1

Monenvälisen investointituomioistuimen varsinaista hallintoa hoitamaan tulee nimetä sihteeristö. Vaikka vielä ei ole selvää, tuleeko tuomioistuimesta uusi organisaatio vai johonkin olemassa olevaan kansainväliseen elimeen sidoksissa oleva organisaatio, on taattava, että sihteeristö saa toimintaansa varten riittävät resurssit.

9.2

Valtuutusluonnoksen mukaan hallintokustannuksista vastaavat sopimuspuolet tasapuolisesti, ottaen huomioon esimerkiksi sopimuspuolten taloudellisen kehityksen taso, katettujen sopimusten lukumäärä sopimuspuolta kohti sekä sopimuspuolten kansainvälisten investointivirtojen tai -varantojen määrä.

9.3

Valtuutusluonnoksessa ei oteta kantaa tapausten käsittelykustannusten jyvittämiseen (lukuun ottamatta tuomarien palkkaa, jonka tulisi ehdotuksen mukaan olla kiinteä). ETSK pyytää selvennystä tähän asiaan.

9.4

Huomattavan osan suorista ulkomaisista sijoituksista tekevät pienet ja keskisuuret yritykset (pk-yritykset), ja niiden tulee saada saman tasoista suojelua ja voida käyttää riitojenratkaisumenettelyä kohtuullisin ehdoin ja kustannuksin.

9.5

Olisi myös harkittava mahdollisuutta tarjota käyttöön sovittelumekanismi, jonka tarkoituksena on auttaa osapuolia ratkaisemaan riita sovinnollisesti.

9.6

Tuomioistuimen kaikkien päätösten olisi oltava täytäntöönpanokelpoisia ja julkisia.

10.   Korkeatasoinen suoja ja mahdollinen siirtymäkausi

10.1

On tärkeää huomata, että keskeisenä ennakkoedellytyksenä sopimuksen saattamiselle tuomioistuimen lainkäyttövallan alaisuuteen on se, että molemmat sopimuspuolet suostuvat tähän. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että yksikään EU:n tai sen jäsenvaltioiden allekirjoittama sopimus ei tule automaattisesti tuomioistuimen lainkäyttövallan piiriin, ellei myös kolmas osapuoli suostu tähän.

10.2

Nykyisen ISDS-järjestelmän ja investointituomioistuinjärjestelmän välisellä mahdollisella siirtymäkaudella jatketaan siis jo sovittujen riitojenratkaisumenettelyjen soveltamista korkeatasoisen sijoitussuojan varmistamiseksi, kunnes monenvälinen investointituomioistuin on perustettu, sikäli kuin se on EU:n oikeuden mukaan valtiosääntöoikeudellisesti hyväksyttävä ja toteuttamiskelpoinen ja Euroopan unionin tuomioistuin näin toteaa Belgian sen tarkasteltavaksi esittämässä asiassa (33).

---

(1)  http://www.oecd-ilibrary.org/finance-and-investment/societal-benefits-and-costs-of-international-investment-agreements_e5f85c3d-en

(2)  http://trade.ec.europa.eu/consultations/index.cfm?consul_id=179

(3)  http://trade.ec.europa.eu/consultations/index.cfm?consul_id=233

(4)  http://www.europarl.europa.eu/sides/getDoc.do?pubRef=-//EP//TEXT+TA+P8-TA-2015-0252+0+DOC+XML+V0//FI

(5)  Belgia pyysi 6. syyskuuta 2017 Euroopan unionin tuomioistuimelta lausunnon ICS-järjestelmän yhteensopivuudesta seuraavien kanssa: 1) Euroopan unionin tuomioistuimen yksinomainen toimivalta esittää lopullinen tulkinta Euroopan unionin oikeudesta, 2) yleinen yhdenvertaisuuden periaate ja Euroopan unionin oikeuden ”käytännön vaikutuksen” vaatimus, 3) oikeus saada asiansa tuomioistuimen käsiteltäväksi ja 4) oikeus riippumattomaan ja puolueettomaan oikeuslaitokseen. (https://diplomatie.belgium.be/sites/default/files/downloads/ceta_summary.pdf)

(6)  https://www.eesc.europa.eu/en/agenda/our-events/events/public-hearing-framework-eesc-own-initiative-opinion-position-eesc-specific-key-issues-ttip-negotiations

(7)  https://www.eesc.europa.eu/en/agenda/our-events/events/multilateral-investment-court-hearing

(8)  Ks. ”ETSK:n kanta transatlanttisesta kauppa- ja investointikumppanuudesta (TTIP) käytävien neuvottelujen tiettyihin avainkysymyksiin” (EUVL C 487, 28.12.2016, s. 30).

(9)  Ks. ETSK:n oma-aloitteinen lausunto aiheesta ”Sijoittajansuoja ja sijoittajan ja valtion välinen riitojenratkaisu EU:n ja sen ulkopuolisten maiden välisissä kauppa- ja investointisopimuksissa” (EUVL C 332, 8.10.2015, s. 45). Lausuntoon sisältyy liite, jossa viitataan mahdolliseen monenväliseen instrumenttiin sijoittajien ja valtioiden välisten riitojen ratkaisemista varten.

(10)  Ks. alaviite 9

(11)  EU ei ole valtio eikä näin ollen UNCITRALin jäsen, mutta sillä on kansainvälisen kauppaoikeuden komiteassa tehostettu tarkkailijan asema.

(12)  http://daccess-ods.un.org/access.nsf/Get?OpenAgent&DS=A/CN.9/WG.III/WP.142&Lang=E

(13)  http://unctad.org/en/PublicationsLibrary/diaepcb2017d3_en.pdf

(14)  UNCTAD IIA Issues Note, Recent Developments in the International Investment Regime, toukokuu 2018 (saatavilla osoitteessa http://investmentpolicyhub.unctad.org/Publications/Details/1186).

(15)  http://www.ohchr.org/EN/HRBodies/HRC/WGTransCorp/Pages/IGWGOnTNC.aspx

(16)  http://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/?uri=COM:2017:493:FIN

(17)  http://data.consilium.europa.eu/doc/document/ST-12981-2017-ADD-1-DCL-1/fi/pdf

(18)  https://www.eesc.europa.eu/en/agenda/our-events/events/multilateral-investment-court-hearing

(19)  Euroopan unionin tuomioistuin selvensi 16. toukokuuta 2017 antamassaan lausunnossa 2/15 EU:n ja Singaporen vapaakauppasopimuksen luonnetta ottamalla kantaa siihen, mitkä sopimuksen osat kuuluvat unionin yksinomaiseen toimivaltaan ja mitkä nk. jaetun toimivallan piiriin, jolloin ne edellyttävät ratifiointia jäsenvaltioiden parlamenteissa (https://curia.europa.eu/jcms/upload/docs/application/pdf/2017-05/cp170052fi.pdf).

(20)  Esimerkiksi EU:n ja Chilen vapaakauppasopimus (jota ajantasaistetaan parhaillaan), EU:n ja Japanin talouskumppanuussopimus (solmittiin vuonna 2017, ei sisällä sijoitussuojaa käsittelevää lukua mutta sopimuspuolet sopivat, että kysymystä käsitellään tarkemmin ja se ratkaistaan myöhemmässä vaiheessa) sekä tulevat vapaakauppasopimukset Australian ja Uuden-Seelannin kanssa.

(21)  Tämä määräys sisältyy sitä paitsi myös kansainvälisiin ihmisoikeussopimuksiin, kuten Euroopan ihmisoikeussopimukseen (ECHR).

(22)  Kriittistä analyysia aiemmista ISDS-välimiesoikeuksissa käsitellyistä asioista on teoksessa Andreas Kulick, Global Public Interest in International Investment Law, Cambridge University Press, 2012, s. 225–306.

(23)  Ks. alaviite 8.

(24)  http://ccsi.columbia.edu/work/projects/third-party-funding-in-investor-state-dispute-settlement/

(25)  Amicus curiae: Sananmukaisesti ”tuomioistuimen ystävä”. Henkilö, jolla on vahva oikeusriidan kohteeseen liittyvä oma intressi tai näkemyksiä riidan kohteesta mutta joka ei ole asianosainen, voi pyytää tuomioistuimelta lupaa esittää sille lausuman. Lausuma esitetään nimellisesti jonkin asianosaisen puolesta, mutta käytännössä laatija tuo siinä esille omien näkemystensä mukaisia perusteluja. Lisätietoja osoitteessa https://legal-dictionary.thefreedictionary.com/amicus+curiae

(26)  Ks. alaviite 8.

(27)  Monissa Yhdysvaltojen ja Kanadan tekemissä sopimuksissa on peruuttamattomuutta koskevia määräyksiä. Esimerkiksi Kanadan ja Jordanian kahdenvälisen investointisopimuksen (2009) 26 artiklassa määrätään ehdoista, joiden on täytyttävä, jotta kanne voidaan toimittaa ratkaistavaksi välimiesmenettelyssä.

(28)  UNCTAD series on Issues in International Investment Agreements II, Investor-State Dispute Settlement, UNCTAD, 2014 (http://unctad.org/en/PublicationsLibrary/diaeia2013d2_en.pdf).

(29)  Ks. esimerkiksi 5 artikla Saksan ja Israelin kahdenvälisessä investointisopimuksessa (1976), 8 artikla Egyptin ja Ruotsin kahdenvälisessä investointisopimuksessa (1978), 7 artikla Romanian ja Sri Lankan kahdenvälisessä investointisopimuksessa (1981), 8 artikla Albanian ja Liettuan kahdenvälisessä investointisopimuksessa (2007), XI artikla Uruguayn ja Espanjan kahdenvälisessä investointisopimuksessa (1992) ja X artikla Uruguayn ja Puolan kahdenvälisessä investointisopimuksessa (1991).

(30)  Interhandel (Sveitsi vastaan Yhdysvallat), alustavat väitteet, 1959, I.C.J. Rep. 6, 27 (21. maaliskuuta). Saatavilla osoitteessa http://www.icj-cij.org/docket/files/34/2299.pdf, 27.

(31)  Elettronica Sicula SpA (ELSI) (Italia vastaan Yhdysvallat), tuomio, 1989, I.C.J. Rep. 15, 28 I.L.M. 1109 (20. heinäkuuta), 50 kohta.

(32)  https://rm.coe.int/16807482c6

(33)  Ks. alaviite 5.