52016PC0434

EUROOPAN KOMISSIO

Bryssel 30.6.2016

COM(2016) 434 final

2016/0198(COD)

Ehdotus

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

kolmansien maiden kansalaisten oleskeluluvan yhtenäisestä kaavasta annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1030/2002 muuttamisesta

PERUSTELUT

EHDOTUKSEN TAUSTA

Oleskeluluvan nykyinen malli on peräisin vuonna 1997 hyväksytystä neuvoston yhteisestä toiminnasta (97/11/YOS). Vuonna 2009 jäsenvaltiot katsoivat, että kehittyneempien väärennösten takia on tarpeen laatia oleskeluluville uusi malli, ja päätettiin ottaa käyttöön nykyaikaisempia turvaominaisuuksia oleskelulupien turvaominaisuuksien parantamiseksi.

Kolmansien maiden kansalaisten oleskeluluvan yhtenäisestä kaavasta säädetään asetuksessa (EY) N:o 1030/2002, jota on viimeksi muutettu asetuksella (EY) N:o 380/2008. Biometristen tunnisteiden (kasvokuva ja sormenjäljet) käyttöönoton vuoksi tarran muodossa olevasta oleskeluluvasta luovuttiin, ja 20. toukokuuta 2011 alkaen ainoastaan kortin muodossa olevat oleskeluluvat ovat sallittuja. Kun asetuksen muuttamisesta neuvoteltiin vuonna 2008 ja päätettiin tallentaa biometriset tunnisteet oleskeluluvassa kontaktittomaan siruun, eräät jäsenvaltiot ilmaisivat halunsa sisällyttää oleskelulupiin valinnaisesti kontaktisirun, jota käytettäisiin jäsenvaltion omissa sähköisissä viranomaispalveluissa. Tämä hyväksyttiin, kuten myös mahdollisuus käyttää täydentäviä (kansallisia) turvaominaisuuksia.

Oleskelulupakorttia käytetään myös paikallisena rajaliikennelupana ja laillista maahanmuuttoa koskevan EU:n lainsäädännön nojalla myönnettyinä lupina 1 .

Yhdenmukaisuus vai kansalliset turvaominaisuudet

Komissio kannattaa yhtenäistä oleskelulupien kaavaa, jollainen on myös viisumitarroilla. Tämä tarkoittaisi, että kaikkien jäsenvaltioiden korteissa olisi sama malli ja turvaominaisuudet. Eräiden jäsenvaltioiden sähköisen asioinnin teknisen kehityksen vuoksi katsottiin aiheelliseksi hyväksyä kontaktisirun lisääminen sähköistä asiointia varten niissä jäsenvaltioissa, jotka haluavat antaa kolmansien maiden kansalaisille samat edut kuin omille kansalaisilleen, vaikka tämä johtaisi epäyhdenmukaisuuteen.

Tässä yhteydessä asetuksen liitteessä I olevaan 2 kohdan h alakohtaan lisättiin seuraava virke:

”Jäsenvaltiot voivat lisätä myös muita kansallisia turvaominaisuuksia edellyttäen, että ne sisältyvät tämän asetuksen 2 artiklan 1 kohdan f alakohdan mukaiseen luetteloon ja että ne ovat seuraavien yhdenmukaistettujen mallien mukaisia ja että yhtenäisten turvaominaisuuksien toimivuus ei kärsi.”

Tämä luettelo on sittemmin julkaistu 20. toukokuuta 2009 annetussa komission päätöksessä K (2009) 3770. Siinä luetellaan täydentävät turvaominaisuudet, joita jäsenvaltiot voivat halutessaan käyttää.

Täydentävien valinnaisten turvaominaisuuksien käyttö ja toteutus sekä tulkinnanvaraisuus teknisissä eritelmissä, jotka eivät ole enää teknisen kehityksen vuoksi riittävän yksityiskohtaisia, merkitsi, että eri jäsenvaltioiden oleskeluluvat poikkeavat toisistaan suuresti laadultaan ja ulkonäöltään.

Uutta mallia ja turvaominaisuuksia koskeva työ alkoi vuonna 2010, jolloin perustettiin asetuksen (EY) N:o 1683/95 6 artiklan nojalla perustetun komitean, jäljempänä ’6 artiklan komitea’, alaryhmä.

Komission näkökulmasta tämä ”uusi alku” tarjosi myös tilaisuuden tutkia mahdollisuutta ottaa käyttöön yhtenäinen ja yhdenmukaistettu kaava ja varmistaa, että kaikissa oleskeluluvissa on sama mahdollisimman korkea turvallisuustaso. Tämä auttaisi rajavartijoita ja muita virkamiehiä tunnistamaan oleskeluluvat ensi silmäyksellä.

Kuten jäljempänä 3 kohdassa selitetään, sidosryhmien kuulemisten yhteydessä kävi ilmi, että täysin yhdenmukaistettu lähestymistapa merkitsisi joillekin jäsenvaltioille hyvin korkeita kustannuksia. Kompromissina päädyttiin ylläpitämään luetteloa uusimmista täydentävistä turvaominaisuuksista, jotka jäsenvaltiot voivat halutessaan lisätä yhteiseen yhtenäiseen kaavaan.

Tärkeimpiä syitä tähän lähestymistapaan on se, että vuonna 2009 hyväksytyissä teknisissä eritelmissä edellytetään, että kortti tehdään muovista (kuten luottokortit). Teknisissä eritelmissä ei kuitenkaan määritellä tarkasti, mitä muovia käytetään. Markkinoilla on erilaisia muoveja, joista sopivin on polykarbonaatti. Tällä hetkellä kaikki kortit ovat rakenteeltaan sellaisia, että niissä on eri kerroksia, joissa käytetään erilaisia muoveja, vaikkakin useimmiten polykarbonaattia. Myös kussakin jäsenvaltiossa käytettävissä olevat erikoismuovien valmistustekniikat ovat erilaisia. Koska korttien valmistuksessa käytetyt tekniikat ovat erilaisia, niihin ei voida sisällyttää kaikkia esitettyjä turvaominaisuuksia. Täyttä yhdenmukaistamista ei ollut mahdollista viedä eteenpäin, koska uuden oleskeluluvan pitäisi olla kustannusneutraali.

Ne jäsenvaltiot, jotka haluavat jatkaa valinnaisten turvaominaisuuksien käyttöä, olivat valmiita rajoittamaan ne minimiin ja täsmentämään käytettävän tekniikan, sijainnin ja koon teknisissä eritelmissä, jotka vahvistetaan tulevassa komission täytäntöönpanopäätöksessä.

2.OIKEUSPERUSTA, TOISSIJAISUUSPERIAATE JA SUHTEELLISUUSPERIAATE

•Oikeusperusta

Sovelletaan Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 79 artiklaa ja erityisesti sen 2 kohdan a alakohtaa, joka koskee ”maahantulon ja maassa oleskelun edellytyksiä sekä vaatimuksia pitkäaikaisten viisumien ja oleskelulupien myöntämiseksi jäsenvaltioissa” (entinen Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 63 artiklan 3 kohdan a alakohta).

Miksi uudelleenlaadinta ei ole ehdotettu?

Periaatteessa kolmas huomattava muutos edellyttää uudelleenlaatimista.

Tässä tapauksessa poikkeaminen tästä säännöstä on perusteltua. Tärkeimmät muutokset koskevat komission täytäntöönpanopäätöstä, jossa vahvistetaan salassa pidettävät tekniset eritelmät uuden oleskeluluvan valmistamista varten. Asetusehdotuksen artiklaosaan ei ole tehty huomattavia muutoksia, vaan ainoastaan liite on korvattu uudella liitteellä, jossa esitetään uusi malli. Lainsäädäntötoimia tarvitaan nopeasti, koska väärentäjiä on liikkeellä ja oleskelulupa on tarpeen suojata paremmin väärennöksiä vastaan. Lisäksi tällä asetuksella on vähäistä merkitystä suurelle yleisölle, toisin kuin muilla merkittävillä viisumipolitiikan alaan kuuluvilla säädöksillä, kuten viisumisäännöstöllä.

•Toissijaisuusperiaate (jaetun toimivallan osalta)

Euroopan parlamentille ja neuvostolle annetaan SEUT-sopimuksen 79 artiklan 2 kohdan a alakohdassa toimivalta säätää toimenpiteistä, jotka koskevat ”vaatimuksia pitkäaikaisten viisumien ja oleskelulupien myöntämiseksi jäsenvaltioissa”.

Tämä ehdotus on kyseisten perussopimuksen määräysten asettamissa rajoissa, eikä se vaikuta unionin lainsäädännön soveltamisalaan.

Tämän ehdotuksen tavoitteena on turvata oleskeluluvan yhtenäinen kaava ja parantaa sitä ottaen huomioon väärentäjien toimintatapojen kehittyminen. Jäsenvaltiot eivät pysty saavuttamaan tätä tavoitetta yksinään, koska kaavan on oltava yhtenäinen ja voimassa olevaa unionin säädöstä voi muuttaa ainoastaan unioni itse.

•Suhteellisuusperiaate

Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklan 4 kohdan mukaan unionin toiminnan sisältö ja muoto eivät saa ylittää sitä, mikä on tarpeen perussopimusten tavoitteiden saavuttamiseksi. Toimenpiteet on toteutettava sellaisessa muodossa, että voidaan taata ehdotuksen tavoitteen toteutuminen ja sen mahdollisimman tehokas täytäntöönpano.

Yhtenäinen oleskeluluvan kaava säädettiin asetuksella sen varmistamiseksi, että sitä sovellettaisiin samalla tavoin kaikissa jäsenvaltioissa. Ehdotus on asetuksen muutos, joten se voidaan toteuttaa ainoastaan asetuksen muodossa. Sisältönsä puolesta aloite rajoittuu voimassa olevan asetuksen parantamiseen. Tavoitteena on torjua laitonta maahanmuuttoa vaikeuttamalla asiakirjojen jäljentämistä tai väärentämistä. Ehdotus on tämän vuoksi suhteellisuusperiaatteen mukainen.

3.TULOKSET SIDOSRYHMIEN KUULEMISESTA

•Sidosryhmien kuuleminen ja asiantuntijatiedon käyttö

6 artiklan komitean alaryhmä on laatinut asiakirjan, jossa esitetään kaikki toivotut parannukset, jotka voitaisiin ottaa käyttöön uudessa kaavassa. Jäsenvaltiot sopivat ottavansa yhteyttä oleskelulupiensa toimittajiin ja laativansa ehdotuksia. Sen jälkeen ne valitsevat parhaana pitämänsä mallin ja yhteiset turvaominaisuudet, jotka olisi sisällytettävä uuteen oleskelulupaan. Yksi vaatimuksista oli, että uusi kaava olisi kustannusneutraali.

Keskustelujen aikana kävi selväksi, että jäsenvaltiot eivät kannattaneet täysin yhdenmukaistettua asiakirjaa. Ne pitivät kiinni siitä, että ylläpidetään luetteloa päivitetyistä täydentävistä turvaominaisuuksista, joita jäsenvaltiot voivat halutessaan lisätä yhteiseen yhtenäiseen kaavaan. Koska valmistustavat ovat erilaisia, jäsenvaltiot eivät halunneet muuttaa järjestelmiään, vaan pitivät parempana sitä, että jatketaan yhteisellä ”yhtenäisellä” kortilla, jonka turvallisuustasoa parannetaan, ja päivitetyllä luettelolla valinnaisista (kansallisista) turvaominaisuuksista. ”Yhtenäisyys” tarkoittaisi ainoastaan yhtenäistä mallia ja tiettyjä vakioturvaominaisuuksia, joihin voitaisiin lisätä valinnaisia kansallisia turvaominaisuuksia.

Joillekin jäsenvaltioille aiheutuvat kustannusvaikutukset tarkoittivat, että oli tehtävä kompromissiratkaisu. Siihen kuului, että säilytetään mahdollisuus käyttää täydentäviä vallinnaisia turvaominaisuuksia mutta tehdään luettelosta mahdollisimman lyhyt, ottaen huomioon turvaominaisuuksien vaikutus yhtenäiseen ulkonäköön erityisesti etupuolella. Lisäksi tiukennettaisiin teknisiä eritelmiä (käytettävä materiaali ja tekniikka, ominaisuuksien sijainti ja koko jne.), jotta erilaiset tulkinnat eivät olisi enää mahdollisia. Näin voitaisiin yhdenmukaistaa kortin ulkonäköä, mikä on tärkeää, jotta rajavartijat voivat tunnistaa kortin.

Kattava luettelo valinnaisista turvaominaisuuksia esitetään liitteessä, joka sisältää komission tämän asetuksen 7 artiklan mukaisesti hyväksymät tekniset eritelmät. Tämän asetuksen liitteen kuvassa esitetty oleskelulupa voi siis kääntöpuolelta olla hieman erilainen siitä riippuen, mitä valinnaisia ominaisuuksia yksittäiset jäsenvaltiot käyttävät.

4.TALOUSARVIOVAIKUTUKSET

Ehdotetulla muutoksella ei ole vaikutuksia unionin talousarvioon.

5.LISÄTIEDOT

•Ehdotukseen sisältyvien säännösten yksityiskohtaiset selitykset

Yksityiskohtaiset säännöt

Muutosasetus perustuu SEUT-sopimuksen 79 artiklan 2 kohdan a alakohtaan, jolla on korvattu EY:n perustamissopimuksen 63 artiklan 3 kohdan a alakohta.

1. Tanskan osallistuminen

Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen liitetyssä, Tanskan asemasta tehdyssä pöytäkirjassa N:o 22 olevien 1 ja 2 artiklan mukaisesti Tanska ei osallistu tämän asetuksen hyväksymiseen, asetus ei sido Tanskaa eikä sitä sovelleta Tanskaan. Koska tällä asetuksella kehitetään Schengenin säännöstöä, Tanska päättää mainitun pöytäkirjan 4 artiklan mukaisesti kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun neuvosto on hyväksynyt tämän asetuksen, saattaako se asetuksen osaksi kansallista lainsäädäntöään.

2. Yhdistyneen kuningaskunnan ja Irlannin osallistuminen

Perussopimuksiin liitetyn Yhdistyneen kuningaskunnan ja Irlannin asemasta vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen osalta tehdyssä pöytäkirjassa N:o 21 olevan 4 a artiklan ensimmäisen kohdan mukaan kyseisen pöytäkirjan määräyksiä sovelletaan myös SEUT-sopimuksen kolmannen osan V osaston nojalla ehdotettuihin tai hyväksyttyihin toimenpiteisiin, joilla muutetaan voimassa olevaa toimenpidettä, joka sitoo niitä. Yhdistynyttä kuningaskuntaa ja Irlantia sitoo asetus (EY) N:o 1030/2002, jota tällä ehdotuksella muutettaisiin. Tästä seuraa, että pöytäkirjan N:o 21 määräyksiä sovelletaan. Tämä tarkoittaa sitä, että Yhdistyneen kuningaskunnan ja Irlannin ei tarvitse osallistua asetusehdotuksen hyväksymiseen (pöytäkirjassa N:o 21 oleva 1 artikla). Ne voivat kuitenkin pöytäkirjassa N:o 21 olevan 3 artiklan nojalla kolmen kuukauden kuluessa ehdotuksen esittämisestä ilmoittaa neuvostolle, että ne haluavat osallistua asianomaisten toimenpiteiden hyväksymiseen ja soveltamiseen.

Pöytäkirjassa N:o 21 olevaa 4 artiklaa sovelletaan myös. Kyseisellä artiklalla Yhdistyneelle kuningaskunnalle ja Irlannille annetaan mahdollisuus hyväksyä toimenpide sen jälkeen, kun se on hyväksytty Euroopan parlamentissa ja neuvostossa.

Ottaen huomioon valinnat, joita Irlannin ja Yhdistyneen kuningaskunnan on tehtävä kolmen kuukauden kuluessa ehdotuksen hyväksymisestä, kuusi mahdollista johdanto-osan muotoilua esitetään hakasulkeissa. Euroopan parlamentti ja neuvosto valitsevat niistä yhden tai kaksi Irlannin ja Yhdistyneen kuningaskunnan tekemien valintojen pohjalta kolmen kuukauden kuluessa ehdotuksen hyväksymisestä.

3. Schengenin säännöstön kehittäminen assosiaatiosopimusten tarkoittamassa merkityksessä

Asetus (EY) N:o 1030/2002 on osa Schengenin säännöstöä, jota sovelletaan Norjaan ja Islantiin sekä Sveitsiin ja Liechtensteiniin niiden assosiaatiosopimusten nojalla. Ehdotettua muutosta olisi sen vuoksi sovellettava myös kyseisiin assosioituneisiin maihin.

4. Artiklaosa

1 artikla

Tässä säännöksessä todetaan, että asetuksen (EY) N:o 1030/2002 liite olisi korvattava uudella liitteellä, joka sisältää uuden oleskeluluvan kuvan ja yleisen kuvauksen.

2 artikla

Jotta nykyiset varastot voidaan käyttää loppuun, säädetään kuuden kuukauden siirtymäajasta, jonka kuluessa jäsenvaltiot voivat edelleen käyttää vanhoja oleskelulupia.

3 artikla

Ensin on tavanomainen säännös asetuksen voimaantulosta.

Lisäksi säädetään, että jäsenvaltioiden on otettava käyttöön uudet oleskeluluvat yhdeksän kuukauden kuluttua siitä, kun komissio on antanut täydentäviä teknisiä eritelmiä koskevan täytäntöönpanopäätöksen.

2016/0198 (COD)

Ehdotus

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

kolmansien maiden kansalaisten oleskeluluvan yhtenäisestä kaavasta annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1030/2002 muuttamisesta

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 79 artiklan 2 kohdan a alakohdan,

ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sen jälkeen kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,

noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä,

sekä katsovat seuraavaa:

(1)Neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1030/2002 säädetään kolmansien maiden kansalaisten oleskeluluvan yhtenäisestä kaavasta.

(2)Nykyistä yhtenäistä oleskelulupien kaavaa, joka on ollut käytössä nykyisessä muodossaan vuodesta 1997, ei voida enää pitää turvallisena vakavien väärennös- ja petostapausten vuoksi.

(3)Sen vuoksi olisi vahvistettava uusi kolmansien maiden kansalaisten oleskeluluvan yhteinen malli, jossa on modernimmat turvaominaisuudet oleskelulupien turvallisuuden parantamiseksi ja väärennösten ehkäisemiseksi.

(4)Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen liitetyn, Tanskan asemasta tehdyn pöytäkirjan 1 ja 2 artiklan mukaisesti Tanska ei osallistu tämän asetuksen hyväksymiseen, se ei sido Tanskaa eikä sitä sovelleta Tanskaan. Koska tällä asetuksella kehitetään Schengenin säännöstöä, Tanska päättää mainitun pöytäkirjan 4 artiklan mukaisesti kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun Euroopan parlamentti ja neuvosto ovat hyväksyneet tämän asetuksen, saattaako se asetuksen osaksi kansallista lainsäädäntöään.

(5)[Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen liitetyssä, Yhdistyneen kuningaskunnan ja Irlannin asemasta vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen osalta tehdyssä pöytäkirjassa N:o 21 olevan 1 ja 2 artiklan ja 4 a artiklan 1 kohdan mukaisesti kyseiset jäsenvaltiot eivät osallistu tämän asetuksen antamiseen, asetus ei sido niitä eikä sitä sovelleta niihin, sanotun kuitenkaan rajoittamatta mainitun pöytäkirjan 4 artiklan soveltamista.]

(6)[Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen liitetyssä, Yhdistyneen kuningaskunnan ja Irlannin asemasta vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen osalta tehdyssä pöytäkirjassa N:o 21 olevan 1 ja 2 artiklan ja 4 a artiklan 1 kohdan mukaisesti Yhdistynyt kuningaskunta ei osallistu tämän asetuksen antamiseen, asetus ei sido Yhdistynyttä kuningaskuntaa eikä sitä sovelleta Yhdistyneeseen kuningaskuntaan, sanotun kuitenkaan rajoittamatta mainitun pöytäkirjan 4 artiklan soveltamista.]

(7)[Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen liitetyssä, Yhdistyneen kuningaskunnan ja Irlannin asemasta vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen osalta tehdyssä pöytäkirjassa N:o 21 olevan 1 ja 2 artiklan sekä 4 a artiklan 1 kohdan mukaisesti Irlanti ei osallistu tämän asetuksen antamiseen, asetus ei sido Irlantia eikä sitä sovelleta Irlantiin, sanotun kuitenkaan rajoittamatta mainitun pöytäkirjan 4 artiklan soveltamista.]

(8)[Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen liitetyssä, Yhdistyneen kuningaskunnan ja Irlannin asemasta vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen osalta tehdyssä pöytäkirjassa N:o 21 olevan 3 artiklan ja 4 a artiklan 1 kohdan mukaisesti kyseiset jäsenvaltiot ovat ilmoittaneet haluavansa osallistua tämän asetuksen antamiseen ja soveltamiseen.]

(9)[Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen liitetyssä, Yhdistyneen kuningaskunnan ja Irlannin asemasta vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen osalta tehdyssä pöytäkirjassa N:o 21 olevan 3 artiklan ja 4 a artiklan 1 kohdan mukaisesti Yhdistynyt kuningaskunta on ilmoittanut (... päivätyllä kirjeellä) haluavansa osallistua tämän asetuksen antamiseen ja soveltamiseen.]

(10)[Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen liitetyssä, Yhdistyneen kuningaskunnan ja Irlannin asemasta vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen osalta tehdyssä pöytäkirjassa N:o 21 olevan 3 artiklan ja 4 a artiklan 1 kohdan mukaisesti Irlanti on ilmoittanut (... päivätyllä kirjeellä) haluavansa osallistua tämän asetuksen antamiseen ja soveltamiseen.]

(11)Tämä asetus on vuoden 2003 liittymisasiakirjan 3 artiklan 1 kohdassa, vuoden 2005 liittymisasiakirjan 4 artiklan 1 kohdassa ja vuoden 2011 liittymisasiakirjan 4 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu Schengenin säännöstöön perustuva tai muuten siihen liittyvä säädös.

(12)Islannin ja Norjan osalta tällä asetuksella kehitetään niitä Schengenin säännöstön määräyksiä, joita tarkoitetaan Euroopan unionin neuvoston sekä Islannin tasavallan ja Norjan kuningaskunnan välisessä sopimuksessa viimeksi mainittujen osallistumisesta Schengenin säännöstön 2 täytäntöönpanoon, soveltamiseen ja kehittämiseen ja jotka kuuluvat neuvoston päätöksen 1999/437/EY 3 1 artiklan B kohdassa tarkoitettuun alaan.

(13)Sveitsin osalta tällä asetuksella kehitetään niitä Schengenin säännöstön määräyksiä, joita tarkoitetaan Euroopan unionin, Euroopan yhteisön ja Sveitsin valaliiton välisessä sopimuksessa Sveitsin valaliiton osallistumisesta Schengenin säännöstön 4 täytäntöönpanoon, soveltamiseen ja kehittämiseen ja jotka kuuluvat päätöksen 1999/437/EY 1 artiklan B kohdassa, tarkasteltuna yhdessä neuvoston päätöksen 2008/146/EY 5 3 artiklan kanssa, tarkoitettuun alaan.

(14)Liechtensteinin osalta tällä asetuksella kehitetään niitä Schengenin säännöstön määräyksiä, joita tarkoitetaan Euroopan unionin, Euroopan yhteisön, Sveitsin valaliiton ja Liechtensteinin ruhtinaskunnan välisessä pöytäkirjassa Liechtensteinin ruhtinaskunnan liittymisestä Euroopan unionin, Euroopan yhteisön ja Sveitsin valaliiton väliseen sopimukseen Sveitsin valaliiton osallistumisesta Schengenin säännöstön 6 täytäntöönpanoon, soveltamiseen ja kehittämiseen ja jotka kuuluvat päätöksen 1999/437/EY 1 artiklan B kohdassa, tarkasteltuna yhdessä neuvoston päätöksen 2011/350/EU 7 3 artiklan kanssa, tarkoitettuun alaan.

(15)Jotta nykyiset varastot voidaan käyttää loppuun, olisi säädettävä siirtymäajasta, jonka kuluessa jäsenvaltiot voivat edelleen käyttää vanhoja oleskelulupia.

(16)Sen vuoksi asetusta (EY) N:o 1030/2002 olisi muutettava seuraavasti,

OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Korvataan asetuksen (EY) N:o 1030/2002 liite tämän asetuksen liitteellä.

2 artikla

Asetuksen (EY) N:o 1030/2002 liitteessä vahvistettujen eritelmien mukaisia oleskelulupia, joita sovelletaan 3 artiklan toisessa kohdassa tarkoitettuun päivämäärään saakka, voidaan käyttää kyseisen päivämäärän jälkeen myönnetyissä oleskeluluvissa enintään kuusi kuukautta.

3 artikla

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Sitä sovelletaan kahdentoista kuukauden kuluttua siitä, kun asetuksen (EY) N:o 1030/2002 2 artiklassa tarkoitetut tekniset lisäeritelmät on hyväksytty.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan jäsenvaltioissa perussopimusten mukaisesti.

Tehty Brysselissä

Euroopan parlamentin puolesta Neuvoston puolesta

Puhemies Puheenjohtaja

(1) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1931/2006, annettu 20 päivänä joulukuuta 2006, paikallista rajaliikennettä koskevan järjestelyn käyttöönotosta jäsenvaltioiden maaulkorajoilla sekä Schengenin yleissopimuksen säännösten muuttamisesta (EUVL L 405, 30.12.2006, s. 1); neuvoston direktiivi 2003/86/EY, annettu 22 päivänä syyskuuta 2003, oikeudesta perheenyhdistämiseen (EUVL L 251, 3.10.2003, s. 12); neuvoston direktiivi 2003/109/EY, annettu 25 päivänä marraskuuta 2003, pitkään oleskelleiden kolmansien maiden kansalaisten asemasta (EUVL L 16, 23.1.2004, s. 44); neuvoston direktiivi 2004/114/EY, annettu 13 päivänä joulukuuta 2004, kolmansien maiden kansalaisten opiskelua, opiskelijavaihtoa, palkatonta harjoittelua tai vapaaehtoistyötä varten tapahtuvan maahanpääsyn edellytyksistä (EUVL L 375, 23.12.2004, s. 12); neuvoston direktiivi 2005/71/EY, annettu 12 päivänä lokakuuta 2005, kolmansien maiden kansalaisten erityisestä maahanpääsymenettelystä tieteellistä tutkimusta varten (EUVL L 289, 3.11.2005, s. 15); neuvoston direktiivi 2009/50/EY, annettu 25 päivänä toukokuuta 2009, kolmansien maiden kansalaisten maahantulon ja oleskelun edellytyksistä korkeaa pätevyyttä vaativaa työtä varten (EUVL L 155, 18.6.2009, s. 17); Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2011/98/EU, annettu 13 päivänä joulukuuta 2011, kolmansien maiden kansalaisille jäsenvaltion alueella oleskelua ja työskentelyä varten myönnettävää yhdistelmälupaa koskevasta yhden hakemuksen menettelystä sekä jäsenvaltiossa laillisesti oleskelevien kolmansista maista tulleiden työntekijöiden yhtäläisistä oikeuksista (EUVL L 343, 23.12.2011, s. 1); Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2014/36/EU, annettu 26 päivänä helmikuuta 2014, kolmansien maiden kansalaisten maahantulon ja oleskelun edellytyksistä kausityöntekijänä työskentelyä varten (EUVL L 94, 28.3.2014, s. 375); Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2014/66/EU, annettu 15 päivänä toukokuuta 2014, kolmansien maiden kansalaisten maahantulon ja oleskelun edellytyksistä yrityksen sisäisen siirron yhteydessä (EUVL L 157, 27.5.2014, s. 1).

(2) EYVL L 176, 10.7.1999, s. 36.

(3) Neuvoston päätös 1999/437/EY, tehty 17 päivänä toukokuuta 1999, tietyistä Euroopan unionin neuvoston, Islannin tasavallan ja Norjan kuningaskunnan välillä näiden kahden valtion osallistumisesta Schengenin säännöstön täytäntöönpanoon, soveltamiseen ja kehittämiseen tehdyn sopimuksen yksityiskohtaisista soveltamissäännöistä (EYVL L 176, 10.7.1999. s. 31).

(4) EUVL L 53, 27.2.2008, s. 52.

(5) Neuvoston päätös 2008/903/EY, tehty 27 päivänä marraskuuta 2008, Schengenin säännöstön täysimääräisestä soveltamisesta Sveitsin valaliitossa (EUVL L 53, 5.12.2008, s. 1).

(6) EUVL L 160, 18.6.2011, s. 21.

(7) Neuvoston päätös 2011/350/EU, annettu 7 päivänä maaliskuuta 2011, Liechtensteinin ruhtinaskunnan liittymisestä Euroopan unionin, Euroopan yhteisön ja Sveitsin valaliiton väliseen sopimukseen, joka koskee Sveitsin valaliiton osallistumista Schengenin säännöstön täytäntöönpanoon, soveltamiseen ja kehittämiseen, Euroopan unionin, Euroopan yhteisön, Sveitsin valaliiton ja Liechtensteinin ruhtinaskunnan välillä tehtävän pöytäkirjan tekemisestä Euroopan unionin puolesta, siltä osin kuin kyse on tarkastusten poistamisesta sisärajoilta ja henkilöiden liikkumisesta rajojen yli (EUVL L 160, 18.6.2011, s. 19).

Top

EUROOPAN KOMISSIO

Bryssel 30.6.2016

COM(2016) 434 final

LIITE

ehdotukseen

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus

kolmansien maiden kansalaisten oleskeluluvan yhtenäisestä kaavasta 13 päivänä kesäkuuta 2002 annetun asetuksen (EY) N:o 1030/2002 muuttamisesta

LIITE

ehdotukseen

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus

kolmansien maiden kansalaisten oleskeluluvan yhtenäisestä kaavasta 13 päivänä kesäkuuta 2002 annetun asetuksen (EY) N:o 1030/2002 muuttamisesta

Kortin etu- ja kääntöpuolen kuva:

a) Kuvaus

Oleskelulupa, joka sisältää biometrisiä tunnisteita, valmistetaan erillisenä asiakirjana ID 1 formaatin mukaan. Se laaditaan Kansainvälisen siviili-ilmailujärjestön (ICAO) koneellisesti luettavia matkustusasiakirjoja (kortteja) koskevan asiakirjan 9303 osan 7 perusteella. Siinä on seuraavat otsakkeet: 1 2

Etupuoli:

1. Tässä kentässä on koneellisesti luettavia matkustusasiakirjoja koskevassa ICAO:n asiakirjassa 9303 esitetty oleskeluluvan myöntäneen jäsenvaltion kolmekirjaiminen maatunnus taustapainatukseen integroituna.

2. Väriltään optisesti muuttuva ICAO:n symboli sellaisille koneellisesti luettaville matkustusasiakirjoille, joissa on kontaktiton mikrosiru (e-MRTD-symboli). Symboli on erivärinen tarkastelukulmasta riippuen.

3.1. Tähän kenttään merkitään asiakirjan nimi (oleskelulupa) sen myöntäneen jäsenvaltion virallisella kielellä / virallisilla kielillä.

3.2 Edellä 3.1 kohdassa tarkoitettu asiakirjan nimi toistetaan tässä kentässä vähintään yhdellä (ja enintään kahdella) muulla EU:n virallisella kielellä, jotta kortti olisi helpompi tunnistaa kolmansien maiden kansalaisten oleskeluluvaksi.

4.1 Asiakirjan numero.

4.2. Asiakirjan numero toistetaan tässä kentässä (erityisin turvaominaisuuksin).

5. Kortin turvakoodi (CAN) merkitään tähän kenttään.

Jäljempänä 6–12 kohdassa tarkoitetut maininnat olisi merkittävä oleskeluluvan myöntävän jäsenvaltion kielellä (kielillä). Luvan myöntävä jäsenvaltio voi lisätä maininnan muulla Euroopan unionin toimielinten virallisella kielellä samalle riville, siten että kieliä on yhteensä enintään kaksi.

6. Nimi: sukunimi/sukunimet ja etunimi/etunimet mainitussa järjestyksessä 3 .

7. Sukupuoli.

8. Kansalaisuus.

9. Syntymäaika.

10 4 . Oleskeluluvan tyyppi: Tähän merkitään jäsenvaltion kolmannen maan kansalaiselle myöntämän oleskeluluvan tyyppi. Sellaisen kolmannen maan kansalaisen osalta, joka on Euroopan unionin kansalaisen perheenjäsen, eikä ole käyttänyt oikeuttaan vapaaseen liikkuvuuteen, on merkittävä maininta ”perheenjäsen”. Jos kyse on henkilöistä, joihin sovelletaan Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/38/EY 5 3 artiklan 2 kohtaa, jäsenvaltiot voivat lisätä maininnan ”henkilö, johon sovelletaan direktiivin 2004/38/EY 3 artiklan 2 kohtaa”.

11. Tähän kenttään merkitään asiakirjan voimassaolon päättymispäivä 6 .

12 7 . Huomautuksia: Jäsenvaltiot voivat lisätä kansalliseen käyttöön tarkoitettuja tietoja ja huomautuksia, jotka ovat tarpeen kolmansien maiden kansalaisia koskevien kansallisten määräysten johdosta, mukaan lukien maininnat työluvasta tai oleskeluluvan rajoittamattomasta voimassaolosta 8 .

13. Korttipohjaan integroidaan turvallisesti passikuva, johon lisätään diffraktiivinen optisesti muuttuva tekijä (DOVID).

14. Haltijan allekirjoitus.

15. Valokuvaa suojaava DOVID.

Kääntöpuoli:

16. Huomautuksia: Jäsenvaltiot voivat lisätä kansalliseen käyttöön tarkoitettuja tietoja ja huomautuksia, jotka ovat tarpeen kolmansien maiden kansalaisia koskevien kansallisten määräysten johdosta, mukaan lukien maininnat työluvasta. 9 Huomautusten jälkeen tulevat pakolliset kentät:

16.1 Myöntämispäivä, myöntämispaikka / luvan myöntänyt viranomainen: Oleskeluluvan myöntämisaika ja -paikka. Myöntämispaikka voidaan tarvittaessa korvata luvan myöntäneellä viranomaisella.

16.2 Syntymäpaikka,

jonka jälkeen on valinnaisia kenttiä, kuten ”Oleskeluluvan haltijan osoite”.

16.3 Kortin valmistamiseen liittyvät tiedot, kuten valmistajan nimi, version numero jne.

17. Koneellisesti luettava kenttä. Kenttä on asiakirjassa 9303 esitettyjen ICAO:n määräysten mukainen.

18. Jäsenvaltiot merkitsevät tähän oleskelulupien erottamiseksi toisistaan ja kansallisen alkuperän varmistamiseksi kansallisen tunnuksensa.

19. Koneellisesti luettavan alueen taustapainatuksessa on painoteksti, joka osoittaa luvan myöntäneen jäsenvaltion. Tämä teksti ei saa vaikuttaa koneellisesti luettavan kentän teknisiin ominaisuuksiin.

Näkyvät kansalliset turvaominaisuudet (rajoittamatta teknisten eritelmien liitettä):

20 10 . Tallennusvälineenä käytetään radiotaajuustunnistuksessa käytettävää sirua 4 a artiklan mukaisesti. Jäsenvaltiot voivat myös sisällyttää oleskelulupaan kansallista käyttöä varten duaalisirun (dual interface) tai erillisen kontaktisirun, joka on sijoitettava kortin kääntöpuolelle ISO-standardien mukaisesti ja joka ei saa aiheuttaa minkäänlaisia häiriöitä radiotaajuustunnistuksessa käytettävälle sirulle.

21. Läpinäkyvä ikkuna

22. Läpinäkyvä reunus

b) Väri, painatusmenetelmä

Jäsenvaltiot vahvistavat värin ja painatusmenetelmän tässä liitteessä kuvatun yhtenäisen kaavan ja tämän asetuksen 2 artiklan nojalla vahvistettavien teknisten eritelmien mukaisesti.

c) Materiaali

Kortti valmistetaan kokonaan polykarbonaatista tai vastaavasta synteettisestä polymeeristä (joka kestää vähintään 10 vuoden voimassaolon).

d) Painatustekniikka

Painatuksessa voidaan käyttää seuraavia tekniikoita:

– Korkean turvatason offset-taustapainatus

– UV-valossa fluoresoiva päällepainatus

– Iirispainatus

Turvakuvioinnin on oltava erilainen korttien etu- ja kääntöpuolella.

– Numerointi:

Asiakirjan numeron on oltava asiakirjassa useammassa kuin yhdessä kohdassa (koneellisesti luettavien tietojen lisäksi).

e) Jäljentämisen estäminen

Malliltaan ja ominaisuuksiltaan kehittyneessä oleskeluluvassa, jossa on kehittynyttä koneellista tarkastamista varten parannettu diffraktiivinen elementti, on etupuolella käytettävä parannettua DOVID-tekijää, jonka tunnistusominaisuudet ja turvallisuustaso vastaavat vähintään nykyisessä yhtenäisessä viisumin kaavassa käytettyjä.

f) Henkilötietojen merkintätekniikka

Jotta oleskeluluvan sisältämät tiedot voidaan suojata tehokkaasti jäljittelyn ja väärentämisen yrityksiltä, on henkilötiedot (valokuva mukaan lukien), haltijan allekirjoitus ja muut tärkeät tiedot sisällytettävä itse asiakirjan valmistusmateriaaliin.

Henkilötietojen merkitsemiseen käytetään laserkaiverrustekniikkaa tai vastaavaa turvallista tekniikkaa, jossa tiedot integroidaan korttipohjaan.

g) Jäsenvaltiot voivat lisätä myös muita kansallisia turvaominaisuuksia edellyttäen, että ne sisältyvät tämän asetuksen 2 artiklan 1 kohdan f alakohdan mukaiseen luetteloon ja että ne ovat edellä esitettyjen yhdenmukaistettujen mallien mukaisia ja että yhtenäisten turvaominaisuuksien toimivuus ei kärsi.

(1) Viitattaessa toisessa EU:n säädöksessä olevaan numeroon aiempi vastaava viite mainitaan alaviitteessä.

(2) Tulostettavat otsikot määritetään teknisissä eritelmissä, jotka hyväksytään asetuksen 6 artiklan mukaisesti.

(3) Sukunimelle ja etunimelle on varattu yhteinen kenttä. Sukunimi SUURAAKKOSIN; Etunimi pienaakkosin isolla alkukirjaimella. SUKUNIMIEN ja etunimien välillä ei saa olla erottimia. Jos on tarpeen, ensimmäinen ja toinen SUKUNIMI voidaan yhdistää tilan säästämiseksi samalle riville, kuten myös SUKUNIMET ja Etunimet.

(4) Aiemmin 6.4.

(5) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2003/58/EY, annettu 29 päivänä huhtikuuta 2004, Euroopan unionin kansalaisten ja heidän perheenjäsentensä oikeudesta liikkua ja oleskella vapaasti jäsenvaltioiden alueella.

(6) Tieto olisi ilmoitettava päivämääränä (pp/kk/vvvv) eikä ainoastaan sanallisesti, kuten ”väliaikainen” tai ”rajoittamaton”.

(7) Aiemmin 7.5–9.

(8) Huomautuksia varten on etupuolella yksi rivi (noin 40 merkkiä) ja kääntöpuolella viisi riviä.

(9) Kortin kääntöpuolella oleva tila on (koneellisesti luettavaa osaa lukuun ottamatta) varattu huomautuskentälle. Se sisältää varsinaiset huomautukset, joiden jälkeen tulevat pakolliset kentät (myöntämispäivä, myöntämispaikka / luvan myöntänyt viranomainen, syntymäpaikka) ja kunkin jäsenvaltion tarpeita vastaavat valinnaiset kentät. Kunkin valinnaisen kentän alussa on oltava otsikko.

(10) Aiemmin 16.

Top

Choose the experimental features you want to try