10.3.2017   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 75/1

Esittelijä:

Thierry LIBAERT

1.1

Tämän lausunnon perustana on ETSK:n toive siitä, että yhteiskunnassa toteutuisi taloudellinen siirtyminen luonnonvarojen liikakäytöstä ja tuhlaamisesta kestävämpään vaiheeseen, jossa arvo määräytyy pikemmin laadun kuin määrän perusteella ja jossa käytetään aiempaa enemmän työvoimaa. ETSK haluaa EU:n ottavan johtoaseman uusien talouden muotojen kehittämisessä.

1.2

ETSK katsoo, että toiminnallista taloutta on tuettava, mikäli sillä pystytään vastaamaan kaikkiin tai joihinkin esiin nouseviin haasteisiin. Se ei itsessään ole päämäärä vaan kulutusmallille osoitettujen uusien tavoitteiden saavuttamisessa käytettävä keino.

1.3

Toiminnallisen talouden oletettuihin etuihin liittyy edelleen monia epävarmoja ja tuntemattomia tekijöitä talouden, ympäristön ja yhteiskunnan kannalta. Siksi tuote- ja palvelutyypeistä on tehtävä kattava arviointi, jotta voidaan määrittää vahvuudet ja tarvittaessa ehdot, joita on noudatettava, jotta toiminnallisen talouden käyttöönotto sujuisi moitteettomasti.

1.4

Sen jälkeen on edistettävä tiedottamista toiminnallista taloutta koskevan ratkaisun mukaisesti hankitun tuotteen tai palvelun vaikutuksista (ympäristöön, yhteiskuntaan, talouteen jne.) eli verrattava ”käyttöoikeutta” tai ”käyttöä””omistamiseen”. Tällaisen tiedottamisen ansiosta kuluttaja tietäisi, onko tuote tai palvelu järkevämpää ostaa, ja voisi tehdä tietoon perustuvia päätöksiä. Tämän vuoksi yritysten toimittamien tietojen laatu ja uskottavuus ovat ratkaisevan tärkeitä. Siksi on määritettävä viranomaiset ja mekanismit, joiden avulla laatu ja uskottavuus taataan kuluttajille.

1.5

ETSK kehottaa jäsenvaltioita ja sidosryhmiä edistämään vastuullista kulutusta ennen kaikkea koulutusvaiheessa ja korostamaan toiminnallista taloutta. Jos toiminnallinen talous otetaan käyttöön älykkäästi, se voi auttaa ratkaisemaan monia nykyiseen kulutukseen liittyviä haasteita.

1.6

Yleisemmin ETSK kehottaa nopeuttamaan tutkimusta ja hankkeita, jotka koskevat toiminnalliseen talouteen liittyviä uusia tuotanto- ja kulutusmalleja:

1.7

EU:n lainsäädäntöpaketilla voitaisiin jäsentää toiminnallisen talouden valikoimaa, erityisesti kulutukseen liittyvien uusien kysymysten kannalta. Niitä ovat muun muassa yhteisöllinen kuluttaminen, vanheneminen, kuluttajien tietämys näistä malleista ja aiempaa suotuisampi oikeus- ja verotuskehys innovatiivisille yrityksille.

1.8

Toiminnallisen talouden alueellistamisella voidaan vastata alueiden kestävän kehityksen uusiin haasteisiin kokeilemalla uusia talousmalleja. Toiminnallinen talous auttaa hyödyntämään alueiden vahvuuksia, irtautumaan vakiomuotoisesta massatuotannosta, joka on osaltaan syyllinen nykyisen kulutuksen aiheuttamaan pettymykseen, ja ottamaan huomioon kaikki tuotantojärjestelmän ulkoisvaikutukset. Kaupungit ovat otollisimpia alueita toiminnallisen talouden ratkaisujen kehittämiseen, koska niiden asukastiheys suosii vastavuoroisuuteen perustuvaa ajattelutapaa.

1.9

Jotta voidaan tarkastella perustavanlaatuista siirtymää uudenlaiseen talousmalliin, jolla on laajoja systeemisiä vaikutuksia monilla eri aloilla, ETSK:hon on suositeltavaa perustaa uusi pysyvä ja monialainen elin analysoimaan kyseistä kehitystä.

1.10

Tietojenvaihtofoorumi, jossa voidaan esittää kaikki toiminnallista taloutta koskevat aloitteet EU:n tasolla, olisi hyödyllinen, koska hyviä esimerkkejä on edelleen sangen vähän eivätkä ne vieläkään ole saaneet ansaitsemaansa näkyvyyttä. Tämä foorumi voitaisiin yhdistää EU:n kiertotalousfoorumia koskevaan hankkeeseen, jonka ETSK hyväksyi äänestyksessä Euroopan komission esittämää kiertotalouspakettia koskevasta lausunnostaan.

1.11

Toiminnallisen talouden avulla voidaan määrittää uudelleen eri arvot, joista hyödykkeen arvo muodostuu. On siis löydettävä keinot, joiden avulla toiminnallisessa taloudessa voidaan ottaa yhtä aikaa huomioon sekä käyttöarvo että työn arvo.

1.12

On ratkaisevan tärkeää selkeyttää ja yksinkertaistaa toiminnallisen talouden mallien vakuutuksiin liittyviä haasteita. Siksi niistä on tehtävä loppukuluttajan kannalta entistä yksiselitteisempiä kehittämällä toiminnallisen talouden uutta valikoimaa.

2.1

Toiminnallisessa taloudessa pyritään kehittämään tuotteiden käyttöä sen sijaan, että keskityttäisiin niiden omistamiseen. Kyse on kuitenkin huomattavasti enemmästä kuin vain palvelujen sisällyttämisestä tuotteeseen. Kyse on koko kuluttamisen muutoksesta, jossa otetaan aiempaa paremmin huomioon loppukäyttäjä ja resursseja säästävät talousmallit ja jopa tuotetaan yhteisiä etuja eri alueille. Tästä näkökulmasta tarkasteltuna yritykset eivät myy tuotetta vaan toiminnon, josta laskutetaan sen käytön perusteella. Niiden kannattaa siksi kehittää talousmallinsa puitteissa ensisijaisesti kestäviä hyödykkeitä, jotka voidaan korjata ja joita on helppo huoltaa, sekä ottaa käyttöön mukautettu tuotantoketju ja logistiikka.

2.1.1

Perustana olevan talousmallin mukaan arvo on peräisin käytöstä saatavista hyödyistä, eli käyttöarvosta, mutta myös itse hyödykkeestä tai palvelusta tai näkemyksestä, joka muilla on siitä, eli siihen liittyvän työn arvosta tai vaihtoarvosta.

2.1.2

Perinteisessä talousjärjestelmässä tuottajat luovat arvoa ja kuluttajat tuhoavat sen kuluttamalla. Toiminnallisessa taloudessa näiden kahden osapuolen edut on yhdistettävä tai niitä on ainakin saatava lähemmäksi toisiaan, jotta kumpikin pystyy säilyttämään arvon tai jopa luomaan sitä. Esimerkkejä molempien osapuolten luomista uusista resursseista ja arvoista ovat käynnissä olevan digitaalisen vallankumouksen mahdollistama käyttöön ja osaamiseen perustuvien tietojen tuottaminen ja hyödyntäminen.

2.1.3

Käsite ”tuottajakuluttaja” (joka yhdistää tuottajan ja kuluttajan aiemmin erilliset roolit) on edelleen täysin teoreettinen, mutta sen kehitys kuvastaa erittäin suoraviivaisten tai pystysuorien taloussuhteiden muotoutumista uudelleen verkostoituneemmiksi tai vaakasuoriksi järjestelmiksi ja organisaatioiksi.

2.1.4

Toiminnallinen talous voi edistää talouden muuttamista aineettomaksi, koska siinä loppuhintaan sisältyvät kaikki kustannukset. Sillä on voitava edistää taloudellisen toiminnan irrottamista ympäristövaikutuksista.

2.2

Toiminnallisen talouden käsitteen soveltamisessa erottuu kahden teoreettisen koulukunnan kaksi mallia. Ensimmäisessä tarkastellaan palvelun tarjoamista käyttökeskeisesti ja torjutaan yleinen ajatus palvelutaloudesta. Siinä ajatellaan uudelleen omistussuhteet mutta ei juuri kyseenalaisteta tuotteita. Toisessa keskitytään toiminnallisen talouden ulkoisvaikutuksiin, joiden avulla voidaan määritellä uusia ratkaisuja. Niissä hyödykkeiden ja palvelujen myyminen mielletään yhtenäiseksi kokonaisuudeksi (jossa kyseenalaistetaan työ ja jopa aineettomien resurssien tuotanto erityisesti tietylle alueelle) ja kuluttaja on olennainen osa aikaansaatua ratkaisua.

2.3

ETSK kannattaa tasapainoista lähestymistapaa. Ajatuksena ei ole edistää toiminnallista taloutta jäykästi vaan sillä edellytyksellä, että sen avulla voidaan vastata esiin nouseviin uusiin haasteisiin.

3.1

Toiminnallinen talous on tärkeää, koska sillä voidaan teoriassa tai ainakin tietyissä olosuhteissa vastata moniin nykykulutukseen liittyviin haasteisiin riippumatta siitä, koskevatko ne taloutta, yhteiskuntaa, ympäristöä vai kulttuuria.

3.2

Yhtenäisen lähestymistavan avulla sillä voidaan erityisesti alueilla saada aikaan yhteisiä etuja tai myönteisiä ulkoisvaikutuksia. Yhteistyöhön perustuvien ja poikittaisten työskentelymallien avulla yhteisöt voivat esimerkiksi sisällyttää julkisiin valaistuspalveluihinsa taloudellista toimintaa, julkisten tilojen turvaamista, valosaasteen vähentämistä ja energiankulutuksen pienentämistä. Yhdistämällä nämä eri tavoitteet sen sijaan, että parannettaisiin vain yhtä tekijää, voidaan vastata moniin eri haasteisiin hallituin kustannuksin.

3.2.1

Koska toiminnallisessa taloudessa investoinnit jaetaan, sillä voidaan edistää kestävään kehitykseen tähtääviä investointeja ja erityisesti teknologialtaan puhtaita tai ympäristömyönteisiä innovaatioita. Ympäristömyönteiset innovaatiot edellyttävät tavallisesti perinteisiä ratkaisuja enemmän pääomaa. Tällä tavalla innovaatioita varten saadaankin talousmalli, joka edistää niiden levittämistä sellaisten kuluttajien avulla, joilla ei yksinään olisi riittäviä taloudellisia valmiuksia. Esimerkiksi energiatehokkuussopimuksen nojalla käyttäjä voi saada käyttöönsä usein kalliita energiatehokkuustekniikoita ja -palveluja edullisen kuukausittain maksettavan palvelun avulla.

3.3

Ympäristön kannalta katsottuna nykyiset yksityisomistukseen perustuvat kulutusmallit aiheuttavat tavaroiden alikäyttöä ja siten huomattavaa luonnonvarojen tuhlaamista (esimerkiksi auto seisoo nykyään käyttämättä 95 prosenttia ajasta, ja kaupungeissa sitä käyttää yleensä vain hieman enemmän kuin yksi henkilö (1,2)).

3.3.1

Liikkuvuuspalvelun (paikka tietylle kilometrimäärälle, auto määritetyn keston ja kilometrimäärän mukaan jne.) hankinnalla voidaan tehostaa näiden resurssien käyttöä. Toiminnallisella taloudella voidaan siten tehostaa monien kulutushyödykkeiden käyttöä ja luoda samalla enemmän arvoa ja pienentää ympäristövaikutusta.

3.3.2

Koska toiminnallisen talouden palvelujen hinnat sisältävät tuotteen ja palvelujen kaikki kustannukset eikä vain rajakustannuksia, käyttäjä saa aiempaa paremman näkemyksen todellisista kustannuksista. Näin hintasignaali on lähempänä todellisia tuotantokustannuksia, mikä kannustaa vastuullisempaan käyttäytymiseen. (Ostaessaan esimerkiksi tunnin auton yhteiskäyttöä käyttäjä maksaa ajoneuvon lainanlyhennyksen, vakuutuksen, pysäköinnin, polttoaineen jne. eli yhteensä kaikki kustannukset suhteessa käyttöön. Kuluttaja käyttää siksi ajoneuvoa harkitummin verrattuna omistuskäyttöön, jolloin käyttökustannuksiksi lasketaan usein vain polttoaine.)

3.4

Sosiaaliselta kannalta tarkasteltuna toiminnallinen talous vähentää hyödykkeen tai palvelun käyttökustannuksia sekä jakamalla yhdessä tehdyn investoinnin kustannukset kaikkien kesken että rajoittamalla halutun käytön kustannukset vain käyttökustannuksiin. Näin entistä useammat kuluttajat voivat saada käyttöönsä palveluja, joiden käyttöön heillä ei aiemmin olisi ollut mahdollisuutta. Keskeinen kysymys sekä talouden että oikeuden ja vakuutuksen kannalta onkin kysymys käyttäjien saataville annetun pääoman haltijasta tai sijoittajasta. Laadittaviin uusiin säädöksiin liittyy tältä osin suuria haasteita.

3.4.1

Asiaan liittyy monia sosiaalisia kysymyksiä, jotka on ympäristöhaasteiden tapaan tutkittava perusteellisesti, jotta voidaan päättää, onko toiminnallisesta taloudesta hyötyä tällä alalla, ja selvittää erityisesti, miten toiminnallinen talous olisi otettava käyttöön sosiaalisen edistyksen takaamiseksi.

3.5

Omistamisesta käyttöoikeuteen siirtymisen edellyttämä ajattelutavan muutos ei käy huomaamatta. Siinä pyritään kääntämään kerskailuun ja matkimisen haluun perustuva kulutusmalli kohti rauhallisempaa kulutusta, joka ei perustu niin paljon pakkokulutukseen ja joka on joka tapauksessa riippumattomampi aineellisten tavaroiden omistamisesta.

3.6

Digitalisoinnin avulla toiminnallisen talouden soveltamisalaa voidaan laajentaa harvoilta erityisaloilta yritysten väliseen toimintaan. Kun vähennetään jakamisen ja erityisesti käyttöönoton kustannuksia, toiminnallisen talouden ratkaisuja voidaan digitaalisten sovellusten ansiosta käyttää hyvin erilaisilla aloilla (musiikki, liikkuminen, laitteet, asuminen jne.). Tämän vuoksi on laadittava ja otettava nopeasti käyttöön verotus- ja sääntelykehys, joka kannustaa hyödyntämään toiminnallista taloutta rinnakkain nykyisen talousmallin kanssa.

3.7

Viimeaikaiset toimet ja saadut kokemukset osoittavat, että toiminnallisen talouden käytännöt menestyvät ja niitä otetaan käyttöön, jos ratkaisut parantavat kuluttajan käyttökokemuksia ja elämänlaatua – ei niinkään ainoastaan talous- tai ympäristösyistä. Auton yhteiskäyttöä koskeva esimerkki osoittaa, että tällä järjestelmällä voidaan ratkaista kaupunkien keskustojen pysäköintiongelma. Toinen esimerkki on suoratoisto, jossa saatavilla on käytännöllisesti katsoen välittömästi valtava valikoima.

4.1

Toiminnallinen talous voi joissakin tapauksissa nopeuttaa kulutusrytmiä ja tuotteiden uusimista. Matkapuhelimissa tai pitkäaikaisvuokraukseen perustuvassa ajoneuvojen myynnissä ei siten ole täysin varmaa, että näillä malleilla (pitkäaikaisvuokraus, johon liittyy yleensä ostomahdollisuus) pidennetään tuotteiden käyttöikää tai parannetaan kierrätystä käyttöiän päättyessä.

4.2

Suuret teollisuusryhmät ovat tunnetuimpia konkreettisten esimerkkien toteuttamisessa, mutta myös perinteisemmillä aloilla, kuten maataloudella yhteisostojen kautta sekä uusyrityksillä, on tehtävänsä toiminnallisen talouden vakiinnuttamisessa ja levittämisessä yhteiskuntaan. Vaikuttaa lisäksi siltä, että myös pk-yritykset voivat saada tästä toimintamallista ja sen täytäntöönpanosta uusia ratkaisuja asiakkailleen. Osuuskuntiin perustuvilla rakenteilla voidaan myös edistää aiempaa horisontaalisempia hallintomalleja, joissa käyttäjä on täysimääräinen osapuoli.

4.3

Vähentämällä tuotteen tai palvelun käyttökustannuksia toiminnallinen talous voi olla hyödyllinen pienituloisimmille kansalaisille. Sen avulla palvelujen ja tuotteiden käyttöön saadaan tietty määrä joustavuutta ja sujuvuutta. Se voi kuitenkin myös lisätä pienituloisimpien kansalaisten haavoittuvuutta, jos he eivät pysty enää maksamaan palvelun käyttöönottoa, käyttöä tai tilausta koskevia maksuja. Tästä näkökulmasta ja monissa EU:n maissa nykyään lisääntyneen epävarmuuden vuoksi omistaminen voi vaikuttaa suotuisalta ja siten turvallisemmalta vaihtoehdolta epävarmassa tilanteessa oleville kansalaisille. Tiettyjen hyödykkeiden ja palvelujen epätasa-arvoisessa saatavuudessa ei sitä paitsi ole kyse vain taloudellisesta pääomasta (rahoitusresurssit) vaan myös kulttuuri- ja koulutuspääomasta (yhteiskunnallinen asema, koulutus).

4.4

Yhteiskunnalliselta kannalta toiminnallinen talous voi lisätä kuluttajan eli kansalaisen riippuvuutta taloudellisista organisaatioista tai kulloisestakin teknisestä tai taloudellisesta järjestelmästä. Kun palveluun on liitytty, käytettävää tuotetta on vaikeaa, ellei mahdotonta, korjata, muuttaa, muokata jne. Toiminnallinen talous voi myös lisätä riippuvuutta toisten vallasta, jos palvelujen käyttäjiä ei osallisteta kunnolla tuotteiden ja ratkaisujen suunnitteluun. Kuluttajien (valintojen, käytäntöjen ja käyttötarkoitusten) riippumattomuutta edistäviä talous- ja hallintomalleja on tutkittava ja edistettävä.

4.5

Digitalisoinnin avulla toiminnallisen talouden soveltamisalaa voidaan laajentaa kaikkiin kuluttajiin. Digitalisointi herättää kuitenkin myös monia kysymyksiä: arvon kaappaaminen tietyille alustoille, verosuunnittelu tai veronkierto, yksityiselämän kunnioitus (erityisesti kerättyjen tietojen käytön osalta), taloudellinen keskittyminen (alustojen monopolit) ja (kohdassa 1.6 mainitut) työhön liittyvät kysymykset.

4.6

Näiden kaikkien riskien ja esteiden vuoksi yksinkertaisella siirtymisellä palvelutalouteen ei pystytä suojaamaan toiminnallista taloutta tällaisilta riskeiltä. Ne voitaisiin selvittää toiminnallista taloutta koskevalla yhdennetymmällä lähestymistavalla, jossa samalla kyseenalaistetaan yrityksen hallinto, työ ja suhde alueeseen ja otetaan kuluttaja huomioon palvelun suunnittelusta alkaen tuotteen koko elinkaaren ajan.

4.7

Monissa edellä mainituissa kysymyksissä ja erityisesti kilpailun tai yksityiselämän kunnioittamisen aloilla tarvitaan ehdottomasti oikeudellisia toimia.

5.1

Euroopan unionilla on monia syitä ottaa toiminnallinen talous omakseen. Syyt liittyvät sekä ympäristöön, yhteiskuntaan, kulttuuriin että talouteen. Tässä pohdinnassa ovat tärkeitä myös digitaaliset haasteet ja yleisesti yhteys uusiin talousmalleihin, kuten yhteistyötalouteen, kiertotalouteen jne., erityisesti mullistusten nopeuden vuoksi.

5.2

Euroopassa toiminnallinen talous vaikuttaa yritysten keinolta luoda lisäarvoa ja myötävaikuttaa paljon työvoimaa edellyttäviin ratkaisuihin (erityisesti tuotantoketjun loppupäässä huollossa, korjauksessa jne. mutta myös alkupäässä innovatiivisten talousmallien laadinnassa ja niihin liittyvien palvelujen suunnittelussa) ja erityisesti lisätä tiettyjen alojen kilpailukykyä. Sen avulla voidaan kehittää vakioidun ja vähän mukautetun tuotannon sijasta palveluvalikoimaa, joka vastaa paremmin kuluttajien tarpeita, ja uudistaa siten luottamussuhde yritysten ja kuluttajien välillä ja antaa kulutukselle uutta merkitystä.

5.3

Suuryritysten innovointiyksiköt, alueet ja suuri määrä asiantuntijoita ovat sitoutuneet edistämään toiminnallista taloutta, mutta vauhti EU:ssa on hämmästyttävän hidasta. Vaikka toiminnallinen talous on kiertotalouden ytimessä, sitä ei ole mainittu lainkaan komission aiheesta äskettäin laatimassa kertomuksessa ”Kierto kuntoon”.

5.3.1

Näistä epävarmuustekijöistä ja rajoituksista huolimatta tämän päivän EU:ssa vallitsevassa epävarmassa poliittisessa ja taloudellisessa tilanteessa toiminnallinen talous on EU:lle mahdollisuus hyödyntää ja kehittää monien toimijoiden taitotietoa ja osaamista.