EUROOPAN KOMISSIO

Bryssel 9.9.2015

COM(2015) 451 final

2015/0209(NLE)

Ehdotus

NEUVOSTON PÄÄTÖS

Italian, Kreikan ja Unkarin hyväksi toteutettavien kansainvälistä suojelua koskevien väliaikaisten toimenpiteiden käyttöön ottamisesta

PERUSTELUT

1.EHDOTUKSEN TAUSTA

1.1.Euroopan muuttoliikeagenda

Euroopan komissio esitti 13. toukokuuta 2015 kattavan Euroopan muuttoliikeagendan1, jossa eritellään toisaalta välittömät toimet, joita komissio ehdottaa Välimeren kriisitilanteeseen vastaamiseksi, ja toisaalta keskipitkän ja pitkän aikavälin aloitteita, jotka on toteutettava sellaisten rakenteellisten ratkaisujen tarjoamiseksi, joilla voidaan parantaa muuttoliikkeen ja sen kaikkien osatekijöiden hallintaa.

Osana välittömiä toimia komissio ilmoitti, että se ehdottaa toukokuun loppuun mennessä mekanismia, jolla aktivoidaan Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen, jäljempänä ’SEUT-sopimus’, 78 artiklan 3 kohdassa tarkoitettu hätätilannejärjestelmä. Agendassa todetaan, että jäsenvaltioiden turvapaikkajärjestelmiin kohdistuu näinä aikoina ennennäkemätön paine ja että erityisesti etulinjassa oleviin jäsenvaltioihin on tulijoita niin paljon, että niiden resurssit tulijoiden vastaanottamiseksi ja hakemusten käsittelemiseksi on jo venytetty äärimmilleen. Agendassa ilmoitetaan, että ehdotukseen SEUT-sopimuksen 78 artiklan 3 kohdan soveltamisesta sisältyy kansainvälisen suojelun tarpeessa selvästi olevien henkilöiden sijoittamista koskeva tilapäinen järjestely, jonka avulla varmistetaan kunkin jäsenvaltion osallistuminen oikeudenmukaisella ja tasapainoisella panoksella tähän yhteiseen hankkeeseen. Agendan liitteessä esitetään jakoperuste, joka määräytyy tiettyjen tekijöiden (BKT, väestömäärä, työttömyysaste ja maan aiemmin vastaanottamien turvapaikanhakijoiden ja uudelleensijoitettujen pakolaisten määrä) perusteella.

Agendassa korostetaan, että nopean reagoinnin, jolla vastataan nykyiseen kriisiin Välimerellä, on oltava EU:n toiminnan lähtökohtana myös tulevissa kriiseissä riippumatta siitä, mistä suunnasta yhteiseen ulkorajaan kohdistuva paine tulee.

1.2.SEUT-sopimuksen 78 artiklan 3 kohdan soveltaminen Italiaan, Kreikkaan ja Unkariin

Turvapaikka-asioita koskevan yhteisen politiikan osana SEUT-sopimuksen 78 artiklan 3 kohta muodostaa erityisen oikeusperustan hätätilanteita varten. Sen ansiosta neuvosto voi komission ehdotuksen perusteella ja Euroopan parlamenttia kuultuaan hyväksyä väliaikaisia toimenpiteitä yhden tai useamman sellaisen jäsenvaltion hyväksi, jossa kolmansien maiden kansalaisten äkillinen joukoittainen maahantulo aiheuttaa hätätilanteen. SEUT-sopimuksen 78 artiklan 3 kohdassa tarkoitetut väliaikaiset toimenpiteet ovat luonteeltaan poikkeuksellisia. Niitä voidaan käyttää ainoastaan silloin, kun kolmansien maiden kansalaisten äkillinen joukoittainen maahantulo aiheuttaa yhden tai useamman jäsenvaltion turvapaikkajärjestelmälle riittävän kiireellisiä ja vakavia ongelmia.

Välimeren traagisten tapahtumien johdosta laadituissa Euroopan muuttoliikeagendassa, Eurooppa-neuvoston huhti- ja kesäkuussa 2015 antamissa julkilausumissa 1 sekä Euroopan parlamentin päätöslauselmassa 2 ollaan kaikissa yhtä mieltä etulinjassa olevien jäsenvaltioiden erityisistä ja kiireellisistä tarpeista sekä siitä, että on tarpeen lujittaa keskinäistä solidaarisuutta ja ehdottaa konkreettisia toimenpiteitä niiden jäsenvaltioiden tukemiseksi, joiden tilanne on kaikkein pahin.

Neuvosto muodosti 20. heinäkuuta 2015 yleisnäkemyksen ehdotuksesta päätökseksi väliaikaisesta ja poikkeuksellisesta mekanismista, jolla kansainvälisen suojelun tarpeessa selvästi olevia henkilöitä voitaisiin siirtää Italiasta ja Kreikasta muihin jäsenvaltioihin. 3 Jäsenvaltioiden tilanteen vuoksi samana päivänä hyväksyttiin yksimielisesti neuvostossa kokoontuneiden jäsenvaltioiden hallitusten edustajien päätöslauselma kansainvälisen suojelun tarpeessa selvästi olevien 40 000 henkilön siirtämisestä Italiasta ja Kreikasta. Italiasta siirretään kahden vuoden aikana 24 000 henkilöä ja Kreikasta 16 000 henkilöä.

Neuvostossa saavutetun yhteisymmärryksen jälkeen muuttoliikenne keskisen ja itäisen Välimeren alueella on lisääntynyt. Siirtolais- ja pakolaisvirrat ovat yli kaksinkertaistuneet kesäkuukausina, mikä lisää uuden hätätilanteessa sovellettavan siirtomekanismin tarvetta lievittämään Italiaan, Kreikkaan ja Unkariin kohdistuvaa painetta. Tilastotiedot kolmansien maiden kansalaisten laittoman maahantulon määristä (mukaan lukien henkilöt, jotka vaikuttavat olevan selvästi kansainvälisen suojelun tarpeessa) jäsenvaltioittain 1. tammikuuta ja 31. heinäkuuta 2015 välisenä aikana vahvistavat Italiaan ja Kreikkaan kohdistuvan paineen jatkumisen ja kuvastavat myöhempää liikettä Euroopan halki Unkarin ja Serbian välisen rajan kautta, mikä aiheuttaa poikkeuksellista painetta Unkarissa.

Frontexin tiedot 1. tammikuuta ja 30. elokuuta 2015 väliseltä ajalta osoittavat, että valtaosa, 99 prosenttia, kaikista laittomista rajanylityksistä EU:n alueelle tapahtuu keskisen ja itäisen Välimeren sekä Länsi-Balkanin reittiä käyttäen. Frontexin tiedot osoittavat myös, että Länsi-Balkanin reitin osuus on yli 30 prosenttia vuonna 2015 tähän mennessä havaituista laittomista rajanylityksistä. Suurin osa saapuneista on tullut EU:n alueelle Kreikan ulkorajan yli. Suurin osa keskisen Välimeren reittiä saapuvista tulijoista on Syyriasta ja Eritreasta. Vuoden 2015 ensimmäistä neljännestä koskevien Eurostatin tietojen mukaan heidän hakemuksistaan hyväksytään ensimmäisessä käsittelyssä yli 75 prosenttia. Suurin osa itäisen Välimeren ja Länsi-Balkanin reittiä saapuvista on peräisin Syyriasta ja Afganistanista.

Tilanne itäisen Välimeren raja-alueilla kärjistyi kesäkuukausina dramaattisesti siten, että pelkästään heinä- ja elokuussa 2015 havaittiin yli 137 000 laitonta maahantulijaa, jotka saapuivat Kreikkaan Egeanmeren koillisosan ja Dodekanesian saarten (Kos ja Lesvos) kautta tai Kreikan ja Turkin välisen rajan yli. Samaan aikaan Italiaan saapui yli 42 000 laitonta maahantulijaa keskisen Välimeren yli ja Unkariin 78 472 Unkarin ja Serbian välisen rajan yli.

Kreikka vastaanotti 7 475 kansainvälistä suojelua koskevaa hakemusta 1. tammikuuta ja 31. heinäkuuta 2015 välisenä aikana. Määrä on 30 prosenttia suurempi kuin hakemusten määrä samalla ajanjaksolla vuonna 2014 (5 740). Italia vastaanotti samaan aikaan 39 183 kansainvälistä suojelua koskevaa hakemusta ja Unkari 98 072. Italian osalta lisäys on 27 prosenttia vuoden 2014 määrään (30 755) verrattuna ja Unkarin osalta 1 290 prosenttia (7 055 hakemusta vuonna 2014).

Länsi-Balkanin reittiä Unkariin saapuvien henkilöiden edustamien kansallisuuksien muutos vuoden 2015 alusta alkaen sekä maahantulijoiden määrän huomattava kasvu kesäkuukausina osoittavat, että kyseessä on uusi hätätilanne, joka vastaa 78 artiklan 3 kohdassa tarkoitettuja kriteerejä. Tätä reittiä saapuvien Syyrian kansalaisten määrän merkittävä kasvu viittaa siihen, että saapujat ovat erittäin todennäköisesti kansainvälisen suojelun tarpeessa. Koska määrä on kasvanut eksponentiaalisesti lyhyessä ajassa, Unkari ei ole kyennyt järjestämään nykyisiä tarpeita vastaavia resursseja tulijoiden vastaanottamiseen ja turvapaikkahakemusten käsittelyyn. Tämän johdosta komissio on antanut Unkarille hätäapua turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahastosta sekä sisäisen turvallisuuden rahastosta. Avusta huolimatta tulijat pyrkivät pääasiassa kohti Itävaltaa ja Saksaa, ja Unkarista on tullut kauttakulkumaa useimmille muuttajille, jotka eivät halua jatkaa hakumenettelyä tai hakea kansainvälistä suojelua Unkarissa. Tilanne on kehittynyt samaan tapaan Kreikassa ja Italiassa. Näin ollen uudet toimenpiteet tulijoiden siirtämiseksi näistä kolmesta jäsenvaltiosta ovat perusteltuja niihin jatkuvasti kohdistuvan muuttopaineen vuoksi ja koska suurin osa EU:n ulkorajoille saapuvista henkilöistä pyrkii turvaan muualle johtuen niistä haasteellisista olosuhteista, joihin he Italiaan, Kreikkaan ja Unkariin saapuessaan joutuvat.

Italia ja Kreikka ovat maantieteellisen sijaintinsa samoin kuin niiden välittömässä läheisyydessä käynnissä olevien konfliktien vuoksi lähitulevaisuudessa muita jäsenvaltioita haavoittuvammassa asemassa, sillä molempien maiden alueelle odotetaan edelleen ennennäkemättömän suuria määriä maahanpyrkijöitä. Kun nämä aiempaa suurempaan muuttopaineeseen liittyvät ulkoiset seikat yhdistetään olemassa oleviin rakenteellisiin puutteisiin kyseisten maiden turvapaikkajärjestelmissä, maiden kyky selviytyä suuresta paineesta muuttuu entistäkin kyseenalaisemmaksi.

Tästä syystä Italian ja Kreikan tämänhetkinen muuttoliiketilanne on EU:ssa ainutlaatuinen, ja paine, joka kohdistuu niiden kykyyn käsitellä kansainvälistä suojelua koskevia hakemuksia sekä tarjota asianmukaiset vastaanotto-olosuhteet ja kotouttamismahdollisuudet kansainvälisen suojelun tarpeessa selvästi oleville henkilöille, edellyttää solidaarisuutta kaikilta muilta jäsenvaltioilta.

Komissio aikoo seurata tiiviisti muuttovirtojen kehitystä kaikissa jäsenvaltioissa. Tästä syystä samanlaisia toimenpiteitä voidaan myös tulevaisuudessa soveltaa sellaisiin jäsenvaltioihin, joissa kolmansien maiden kansalaisten äkillinen joukoittainen maahantulo aiheuttaa hätätilanteen. Tämä koskee erityisesti mahdollisia tulevia toimenpiteitä, jos tilanne Ukrainan itäosassa pahenee entisestään.

EU:n toimielimet ja keskeiset toimijat ovat jo ottaneet laajasti kantaa asiaan. Eurooppa-neuvosto sitoutui 23. huhtikuuta 2015 antamassaan julkilausumassa tarkastelemaan vaihtoehtoja siirtojen järjestämiseksi hätätilanteissa kaikkien jäsenvaltioiden välillä vapaaehtoiselta pohjalta. Euroopan parlamentti kehotti 28. huhtikuuta 2015 antamassaan päätöslauselmassa neuvostoa harkitsemaan vakavasti mahdollisuutta soveltaa SEUT-sopimuksen 78 artiklan 3 kohtaa.

Yhdistyneiden kansakuntien pakolaisasiain päävaltuutettu (UNHCR) on kehottanut EU:ta sitoutumaan EU:n sisäiseen solidaarisuuteen erityisesti Kreikan ja Italian auttamiseksi muun muassa siirtämällä mereltä pelastettuja syyrialaispakolaisia eri puolille Eurooppaa oikeudenmukaisen jakojärjestelmän mukaisesti. 4 Myös kansalaisjärjestöt ovat esittäneet näkemyksiään kansainvälisen suojelun tarpeessa olevien henkilöiden siirtämisestä. 5

2.EHDOTUKSEEN LIITTYVÄT OIKEUDELLISET NÄKÖKOHDAT

2.1.Ehdotetun toimen lyhyt kuvaus

Ehdotuksen tavoitteena on toteuttaa Italian, Kreikan ja Unkarin hyväksi kansainvälistä suojelua koskevia väliaikaisia toimenpiteitä, jotta ne voisivat käsitellä tehokkaasti kolmansien maiden kansalaisten tällä hetkellä laajamittaista maahantuloa, josta aiheutuu painetta niiden turvapaikkajärjestelmiin.

Tässä päätöksessä ehdotetut toimenpiteet merkitsevät väliaikaista poikkeusta asetuksen (EU) N:o 604/2013 13 artiklan 1 kohdassa vahvistetusta perusteesta sekä saman asetuksen 21, 22 ja 29 artiklassa vahvistetuista menettelyn vaiheista, määräajat mukaan luettuina. Kyseisessä asetuksessa vahvistettuja oikeudellisia ja menettelytakeita, myös oikeutta tehokkaisiin oikeussuojakeinoihin, sovelletaan edelleen tämän päätöksen soveltamisalaan kuuluviin hakijoihin.

SEUT-sopimuksen 78 artiklan 3 kohdan mukaisesti toimenpiteiden, joita voidaan toteuttaa jonkin jäsenvaltion hyväksi, on oltava väliaikaisia. Toteutettavien toimenpiteiden kesto ei kuitenkaan saa olla liian lyhyt, jotta voidaan varmistaa, että niillä on todella käytännön vaikutusta ja että niillä tuetaan aidosti Italiaa, Kreikkaa ja Unkaria suurten maahanmuuttovirtojen käsittelyssä. Tämän vuoksi ehdotetaan, että tässä ehdotuksessa esitettyjä väliaikaisia toimenpiteitä sovelletaan 24 kuukauden ajan tämän päätöksen voimaantulosta.

Tässä ehdotuksessa tarkoitetut väliaikaiset toimenpiteet liittyvät ennen kaikkea sellaisten kansainvälistä suojelua hakevien henkilöiden siirtämiseen Italiasta, Kreikasta ja Unkarista muihin jäsenvaltioihin, jotka näyttävät lähtökohtaisesti olevan selvästi kansainvälisen suojelun tarpeessa.

Muut jäsenvaltiot, joista ehdotuksessa käytetään nimitystä ”siirron kohteena oleva jäsenvaltio”, vastaavat tämän jälkeen siirrettävän henkilön hakemuksen käsittelystä. Hakemuksen käsittelyssä noudatetaan sääntöjä, jotka on vahvistettu direktiiveissä 2011/95/EU ja 2005/85/EY ja 20. heinäkuuta 2015 lähtien direktiivissä 2013/32/EU, joka korvaa direktiivin 2005/85/EY. Vastaanotto-olosuhteiden tarjoamisessa noudatetaan sääntöjä, jotka on vahvistettu direktiivissä 2003/9/EY ja 20. heinäkuuta 2015 lähtien direktiivissä 2013/33/EU, joka korvaa direktiivin 2003/9/EY.

Ehdotuksessa asetetaan määrällinen tavoite, joka koskee Italiasta (15 600), Kreikasta (50 400) ja Unkarista (54 000) siirrettäviä hakijoita, ja sen liitteissä esitetään kolme jakoperustetta, joilla määritellään Italiasta, Kreikasta ja Unkarista muihin jäsenvaltioihin siirrettävien hakijoiden määrät. Jakauma Italian, Kreikan ja Unkarin välillä perustuu niistä kunkin osuuteen niiden Italiassa, Kreikassa ja Unkarissa tapahtuneiden laittomien rajanylitysten kokonaismäärästä, joissa saapuja on selvästi kansainvälisen suojelun tarpeessa. Siinä otetaan huomioon myös laittomien rajanylitysten määrän jyrkkä kasvu Unkarissa vuoden 2015 aikana ja etenkin heinä- ja elokuussa sekä Kreikassa heinä- ja elokuussa 2015 samoin kuin Italian tasaisen korkeat luvut tämän vuoden heinä- ja elokuussa. Ehdotuksen mukaan Italia, Kreikka ja Unkari eivät itse kuulu siirron kohteena oleviin jäsenvaltioihin. Ne kaikkiaan 120 000 hakijaa, jotka olisi siirrettävä Italiasta, Kreikasta ja Unkarista, vastaavat noin 62:ta prosenttia niistä selvästi kansainvälistä suojelua tarvitsevista henkilöistä, jotka ovat saapuneet Italiaan ja Kreikkaan heinä- ja elokuussa 2015 ja Unkariin vuoden 2015 aikana. Unkarin osalta ehdotetaan, että kansainvälistä suojelua hakevista henkilöistä siirretään 54 000. Unkariin oli tehty tällaisia hakemuksia tänä vuonna heinäkuun loppuun mennessä 98 072. Näin ollen tässä päätöksessä ehdotettu siirtotoimenpide edustaa oikeudenmukaista taakanjakoa yhtäältä Italian, Kreikan ja Unkarin ja toisaalta muiden jäsenvaltioiden välillä.

Ehdotuksessa esitetään, että jos poikkeustapauksessa jokin jäsenvaltio ilmoittaa komissiolle olevansa asianmukaisesti perustelluista syistä, jotka ovat sopusoinnussa Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 2 artiklaan kirjattujen unionin perustana olevien arvojen kanssa, tilapäisesti yhden vuoden ajan kykenemätön osallistumaan hakijoiden siirtämiseen koko osuudeltaan tai sen osalta, sen olisi maksettava EU:n talousarvioon rahoitusosuus, jonka määrä on 0,002 prosenttia suhteessa sen BKT:hen ja jolla katetaan toimenpiteet muiden jäsenvaltioiden tukemiseksi kriisitilanteesta selviytymiseksi sekä sen seuraukset, että kyseinen jäsenvaltio ei osallistu siirtojärjestelyyn. Jos siirtojärjestelyyn osallistutaan osittain, rahoitusosuuden määrää vähennetään samassa suhteessa. Kyseinen määrä olisi kohdennettava turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahastoon käyttötarkoitukseensa sidottuna tulona.

On huolehdittava siitä, että solidaarisuus erityisen paineen kohteeksi joutunutta jäsenvaltiota kohtaan pysyy siirrettävien henkilöiden määrän osalta ennallaan. Tämän vuoksi jakoperusteen mukainen sen jäsenvaltion osuus, jonka osallistumattomuutta koskevan ilmoituksen komissio on hyväksynyt, olisi jaettava uudelleen muiden jäsenvaltioiden kesken.

Jotta siirrot voidaan toteuttaa yhdenmukaisin edellytyksin siinä tapauksessa, että yksi tai useampi jäsenvaltio ei osallistu hakijoiden siirtoon, täytäntöönpanovalta olisi annettava komissiolle. Tätä täytäntöönpanovaltaa olisi käytettävä yleisistä säännöistä ja periaatteista, joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat komission täytäntöönpanovallan käyttöä, 16 päivänä helmikuuta 2011 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/2011 mukaisesti. Siirtoon osallistumattoman yhden tai useamman jäsenvaltion jakoperusteen mukainen siirtojen määrä olisi jaettava uudelleen muiden jäsenvaltioiden kesken tarkastelumenettelyä käyttäen, koska tällä uudelleenjaolla on asetuksen (EU) N:o 182/2011 2 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettuja huomattavia vaikutuksia.

Tässä päätöksessä vahvistetun siirtomenettelyn soveltamisalaa on rajattu kahdessa suhteessa.

Ensinnäkin ehdotetaan, että tätä päätöstä sovelletaan ainoastaan niihin hakijoihin, jotka ovat lähtökohtaisesti selvästi kansainvälisen suojelun tarpeessa. Näiden hakijoiden määritellään ehdotuksessa kuuluvan niihin kansalaisuuksiin, joiden hakemusten keskimääräinen hyväksymisaste EU:ssa on Eurostatin mukaan yli 75 prosenttia.

Toiseksi ehdotetaan, että tätä päätöstä sovelletaan ainoastaan niihin hakijoihin, joista Italia, Kreikka tai Unkari olisi periaatteessa vastuussa asetuksessa (EU) N:o 604/2013 määriteltyjen vastuunottoperusteiden mukaisesti. Näin varmistettaisiin, että asetusta (EU) N:o 604/2013 voidaan soveltaa jatkossakin Italiassa, Kreikassa ja Unkarissa oleviin hakijoihin – mukaan luettuina ne, joiden hakemusten hyväksymisaste on yli 75 prosenttia – joiden osalta jokin kyseisessä asetuksessa vahvistetuista objektiivisista kriteereistä (kuten se, että hakijalla on perheenjäsen jossakin toisessa jäsenvaltiossa) viittaisi siihen, että jokin toinen jäsenvaltio olisi vastuussa heistä. Nämä hakijat siirretään näin ollen kyseiseen toiseen jäsenvaltioon asetuksen (EU) N:o 604/2013 mukaisesti eikä osana tässä ehdotuksessa tarkoitettuja väliaikaisia toimenpiteitä. Samaan aikaan asetusta (EU) N:o 604/2013 sovelletaan edelleen myös niihin henkilöihin, joita ei ole siirretty tähän ehdotukseen sisältyvän järjestelmän mukaisesti ja jotka muut jäsenvaltiot voivat lähettää takaisin Italiaan tai Unkariin. Viimeksi mainitun seikan osalta tilanne on erilainen Kreikassa: vallitseva tilanne on se, että jäsenvaltiot ovat keskeyttäneet Dublin-asetukseen perustuvat siirrot Kreikkaan Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen asiassa M.S.S. vastaan Belgia ja Kreikka antaman tuomion sekä unionin tuomioistuimen tämän jälkeen asiassa N.S. vastaan Yhdistynyt kuningaskunta tekemän päätöksen johdosta. Tuomioistuimet vahvistivat, että Kreikan turvapaikkamenettelyssä ja turvapaikanhakijoiden vastaanotto-olosuhteissa on systeemisiä puutteita.

Ehdotuksessa esitetään yksinkertainen siirtomenettely, jolla varmistetaan asianomaisten henkilöiden nopea siirtäminen siirron kohteena olevaan jäsenvaltioon. Kunkin jäsenvaltion on nimettävä tämän päätöksen täytäntöönpanoa varten kansallinen yhteyspiste ja ilmoitettava sen yhteystiedot muille jäsenvaltioille ja Euroopan turvapaikka-asioiden tukivirastolle (EASO).

Jäsenvaltioiden on säännöllisesti ilmoitettava niiden hakijoiden lukumäärä, jotka voidaan siirtää niiden alueelle. Tämän perusteella Italian, Kreikan ja Unkarin on EASOn ja tarvittaessa jäsenvaltioiden yhteyshenkilöiden kanssa yksilöitävä ne hakijat, jotka voitaisiin siirtää muihin jäsenvaltioihin. Tässä olisi annettava etusija haavoittuvassa asemassa oleville hakijoille. Kun siirron kohteena oleva jäsenvaltio on hyväksynyt ehdotuksen, Italian, Kreikan tai Unkarin on tehtävä virallinen päätös hakijan siirtämisestä ja ilmoitettava siitä hakijalle. Ehdotuksessa tarkennetaan, että hakijoita, joiden sormenjäljet on otettava asetuksen (EU) N:o 604/2013 9 artiklassa asetetun velvoitteen nojalla, ei voida siirtää, ellei heidän sormenjälkiään ole otettu. Siinä tarkennetaan lisäksi, että jäsenvaltioilla on oikeus kieltäytyä sellaisen hakijan siirtämisestä, johon liittyy todennäköisesti kansallista turvallisuutta tai yleistä järjestystä koskevia huolenaiheita. Ehdotuksessa esitetään, että kaikki menettelyn vaiheet on toteutettava mahdollisimman pian ja joka tapauksessa hakijan siirron on tapahduttava kahden kuukauden kuluessa siitä, kun siirron kohteena oleva jäsenvaltio on ilmoittanut niiden hakijoiden lukumäärän, jotka voidaan siirtää nopeasti. Määräaikaa voidaan pidentää siirron kohteena olevan jäsenvaltion osalta kahdella viikolla tai Italian, Kreikan tai Unkarin osalta neljällä viikolla, jos se on perusteltua käytännön esteiden vuoksi.

Siirtojen lisäksi ehdotuksessa esitetään muita, paikalla toteutettavia tukitoimenpiteitä Italian, Kreikan ja Unkarin hyväksi. Erityisesti siinä ehdotetaan, että EASOn ja muiden asianomaisten virastojen koordinoimaa tukea muilta jäsenvaltioilta Italialle, Kreikalle ja Unkarille lisätään. Tavoitteena on tukea kyseisiä kolmea jäsenvaltiota erityisesti maahantulijoiden seulomisessa ja hakemusten käsittelyn ensimmäisissä vaiheissa sekä ehdotuksessa esitetyn siirtomenettelyn täytäntöönpanossa (erityisesti tiedon ja erityisavun tarjoaminen asianomaisille henkilöille sekä siirtojen käytännön järjestelyt).

Ehdotuksessa velvoitetaan Unkari esittämään komissiolle etenemissuunnitelma, joka sisältää asianmukaisia toimenpiteitä turvapaikka-asioiden, ensivastaanoton ja palauttamisen aloilla niihin liittyvien kyseisen maan järjestelmien kapasiteetin, laadun ja tehokkuuden parantamiseksi sekä toimenpiteitä, joilla varmistetaan päätöksen asianmukainen soveltaminen. Siinä myös velvoitetaan Italia ja Kreikka päivittämään vastaavia suunnitelmiaan. Ehdotuksessa varataan komissiolle mahdollisuus keskeyttää päätöksen soveltaminen tietyissä olosuhteissa.

Ehdotukseen sisältyy erityisiä takeita ja velvoitteita, jotka koskevat toiseen jäsenvaltioon siirrettäviä hakijoita. Ehdotuksessa tarkennetaan oikeutta saada tietoa siirtomenettelystä, oikeutta saada siirtopäätöksestä ilmoitus, josta on käytävä ilmi siirron kohteena oleva jäsenvaltio, ja perheenjäsenten oikeutta tulla siirretyksi samaan jäsenvaltioon. Ehdotuksessa toistetaan lisäksi velvollisuus huolehtia siitä, että lapsen etu on etusijalla siirron kohteena olevasta jäsenvaltiosta päätettäessä. Tämä merkitsee muun muassa sitä, että Italialla, Kreikalla ja Unkarilla on velvollisuus ilmoittaa muille jäsenvaltioille, jos siirrettävä hakija on ilman huoltajaa oleva alaikäinen, sekä huolehtia sen jäsenvaltion kanssa, joka on ilmoittanut olevansa kiinnostunut vastaanottamaan kyseisen alaikäisen, että ennen siirtoa toteutetaan lapsen etua koskeva arviointi noudattaen YK:n lapsen oikeuksien komitean yleiskommenttia nro 14 (2013) lapsen oikeudesta saada etunsa otetuksi ensisijaisesti huomioon 6 . Ehdotuksessa muistutetaan lisäksi seurauksista, joita nykyisessä EU:n lainsäädäntöön perustuvassa siirtojärjestelmässä kansainvälistä suojelua hakeville tai sitä saaville henkilöille aiheutuu toissijaisista siirtymisistä eli muun kuin heistä vastuussa olevan jäsenvaltion (tässä tapauksessa siirron kohteena olevan jäsenvaltion) alueelle luvatta saapumisesta.

Ehdotuksessa palautetaan mieleen, että neuvostolla on perussopimuksen 78 artiklan 3 kohtaan perustuva mahdollisuus hyväksyä komission ehdotuksen perusteella ja Euroopan parlamenttia kuultuaan väliaikaisia toimenpiteitä sellaisen jäsenvaltion, muun kuin Italian, Kreikan tai Unkarin, hyväksi, jossa kolmansien maiden kansalaisten äkillinen joukoittainen maahantulo aiheuttaisi vastaavan hätätilanteen. Tämä saattaa muodostua välttämättömäksi varsinkin jos tilanne Ukrainan itäosassa pahenee entisestään. Lisäksi ehdotukseen sisältyy mahdollisuus tarvittaessa keskeyttää kyseisen jäsenvaltion tässä päätöksessä säädettyjen velvoitteiden soveltaminen.

Ehdotuksessa tarkennetaan, että tässä päätöksessä säädettyjä siirtotoimenpiteitä tuetaan asetuksella (EU) N:o 516/2014 perustetusta turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahastosta myönnettävällä rahoitustuella. Siirron kohteena olevat jäsenvaltiot saavat tätä varten kutakin Italiasta, Kreikasta ja Unkarista tämän päätöksen nojalla siirrettyä kansainvälistä suojelua hakevaa henkilöä kohti 6 000 euron kertakorvauksen. Rahoitustuki pannaan täytäntöön soveltamalla asetuksen (EU) N:o 516/2014 18 artiklassa vahvistettuja menettelyjä. Ehdotuksen mukaan Italia, Kreikka ja Unkari saisivat siirtokustannuksia varten kertasuorituksena 500 euroa kutakin niiden alueelta siirrettyä henkilöä kohden.

Ehdotuksessa edellytetään, että komissio esittää neuvostolle kuuden kuukauden välein kertomuksen tämän päätöksen täytäntöönpanosta sekä etenemissuunnitelmien täytäntöönpanosta Italian, Kreikan ja Unkarin toimittamien tietojen perusteella.

Lisäksi siinä tarkennetaan, että päätöstä sovelletaan niihin henkilöihin, jotka saapuvat Italian, Kreikan ja Unkarin alueelle päätöksen voimaantulopäivästä alkaen. Lisäksi sitä sovelletaan hakijoihin, jotka ovat saapuneet kyseisten jäsenvaltioiden alueella kuukautta ennen päätöksen voimaantuloa.

2.2.Oikeusperusta

Tämän neuvoston päätösehdotuksen oikeusperusta on Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 78 artiklan 3 kohta.

SEUT-sopimukseen liitetyn, Yhdistyneen kuningaskunnan ja Irlannin asemasta vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen osalta tehdyn pöytäkirjan N:o 21 määräysten mukaisesti Yhdistynyt kuningaskunta ja Irlanti eivät osallistu ehdotettujen, SEUT-sopimuksen kolmannen osan V osastoon perustuvien toimenpiteiden hyväksymiseen neuvostossa. Yhdistynyt kuningaskunta ja Irlanti voivat kolmen kuukauden kuluessa ehdotuksen tai aloitteen esittämisestä tai milloin tahansa sen hyväksymisen jälkeen ilmoittaa neuvostolle, että ne haluavat osallistua asianomaisten toimenpiteiden hyväksymiseen ja soveltamiseen.

SEUT-sopimukseen liitetyn, Tanskan asemasta tehdyn pöytäkirjan N:o 22 määräysten mukaisesti Tanska ei osallistu ehdotettujen, SEUT-sopimuksen kolmannen osan V osastoon perustuvien toimenpiteiden hyväksymiseen neuvostossa. Tanska voi milloin tahansa ilmoittaa valtiosääntönsä asettamien vaatimusten mukaisesti muille jäsenvaltioille, että se haluaa soveltaa täysimääräisesti SEUT-sopimuksen V osaston nojalla hyväksyttyjä toimenpiteitä.

Euroopan yhteisö on tehnyt Islannin, Norjan, Sveitsin ja Liechtensteinin kanssa sopimukset, joilla ne assosioidaan ”Dublin-/Eurodac-säännöstöön” (asetus (EY) N:o 343/2003, joka on korvattu asetuksella (EU) N:o 604/2013, ja asetus (EY) N:o 2725/2000, joka korvataan asetuksella (EU) N:o 603/2014). Tällä päätöksellä ei kehitetä ”Dublin-/Eurodac-säännöstöä”, joten assosioituneilla valtioilla ei ole velvollisuutta ilmoittaa komissiolle päätöksen hyväksymisestä sen jälkeen, kun se on hyväksytty neuvostossa. Assosioituneet valtiot voivat kuitenkin päättää osallistua vapaaehtoisesti tällä päätöksellä vahvistettuihin väliaikaisiin toimenpiteisiin.

2.3.Toissijaisuusperiaate

Vapauden, turvallisuuden ja oikeuden aluetta koskevassa SEUT-sopimuksen V osastossa annetaan Euroopan unionille tiettyjä näihin asioihin liittyviä toimivaltuuksia. Näitä toimivaltuuksia käytetään SEU-sopimuksen 5 artiklan mukaisesti, toisin sanoen ainoastaan jos ja siltä osin kuin jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa suunnitellun toiminnan tavoitteita, vaan ne voidaan suunnitellun toiminnan laajuuden tai vaikutusten vuoksi saavuttaa paremmin Euroopan unionin tasolla.

Edellä kuvattu kolmansien maiden kansalaisten äkillisen joukoittaisen maahantulon Italiassa, Kreikassa ja Unkarissa aiheuttama hätätilanne aiheuttaa kyseisten maiden turvapaikkajärjestelmiin ja resursseihin huomattavaa painetta. Tilanne voi muuttua myös muissa jäsenvaltioissa, kun Italiaan, Kreikkaan ja Unkariin saapuneet ihmiset jatkavat niistä muihin jäsenvaltioihin. On selvää, että yksittäisten jäsenvaltioiden toimilla ei voida vastata tyydyttävästi niihin yhteisiin haasteisiin, joita kaikki jäsenvaltiot kohtaavat tällä alalla. Sen vuoksi on välttämätöntä toteuttaa EU-tason toimia.

2.4.Suhteellisuusperiaate

Erilaiset operatiiviset ja rahoitustoimenpiteet, joita Euroopan komissio ja EASO ovat tähän mennessä toteuttaneet Italian, Kreikan ja Unkarin turvapaikkajärjestelmien tukemiseksi, ovat osoittautuneet riittämättömiksi näissä jäsenvaltioissa tällä hetkellä vallitsevan kriisitilanteen ratkaisemiseen. Edellä kuvatun joukoittaisen maahantulon aiheuttaman tilanteen kiireellisyyden ja vakavuuden huomioiden uusien EU-toimien toteuttaminen kyseisten maiden hyväksi ei ylitä sitä, mikä on tarpeen tilanteen ratkaisemiseksi tehokkaasti. Ehdotuksessa esitetään erityisesti, että Italiasta siirrettäisiin 15 600, Kreikasta 50 400 ja Unkarista 54 000 kansainvälistä suojelua selvästi tarvitsevaa hakijaa muiden jäsenvaltioiden alueelle kahden vuoden aikana. Kun katsotaan heinä- ja elokuun 2015 tilastotietoja Italian ja Kreikan osalta ja koko vuoden 2015 tilastotietoja Unkarin osalta, siirrettävien määrä on kunkin maan osalta 36 prosenttia niihin saapuneista laittomista rajanylittäjistä.

Loput kolmansien maiden kansalaiset, jotka joko ovat tai eivät ole hakeneet kansainvälistä suojelua, jäävät siirtojärjestelmän ulkopuolelle ja ovat jatkossakin Italian, Kreikan tai Unkarin tai sen jäsenvaltion vastuulla, joka on asetuksen (EU) N:o 604/2013 mukaisesti vastuussa hakemuksen käsittelystä. Siirron kohteena olevien jäsenvaltioiden Italialle, Kreikalle ja Unkarille antama tuki on sidoksissa siihen, että nämä kolme jäsenvaltiota päivittävät tai esittävät etenemissuunnitelmat, joiden noudattamista komissio valvoo ja joihin sisältyy erityisiä toimenpiteitä, joita Italia, Kreikka ja Unkari toteuttavat varmistaakseen, että niiden turvapaikka- ja maahanmuuttojärjestelmillä on päätöksessä säädetyn siirtojärjestelmän soveltamisajan päätyttyä paremmat valmiudet toimia tilanteissa, joissa niihin kohdistuu huomattava paine.

2.5.Vaikutus perusoikeuksiin

Italian, Kreikan ja Unkarin hyväksi toteutettavilla kansainvälistä suojelua koskevilla väliaikaisilla toimenpiteillä suojataan kansainvälistä suojelua selvästi tarvitsevien hakijoiden perusoikeudet, joista määrätään Euroopan unionin perusoikeuskirjassa, jäljempänä ’perusoikeuskirja’.

Tällä päätöksellä varmistetaan erityisesti kyseisten henkilöiden nopea pääsy kansainvälisen suojelun myöntämismenettelyn piiriin ja pyritään näin turvaamaan oikeus turvapaikkaan ja varmistamaan perusoikeuskirjan 18 ja 19 artiklan mukainen suoja palauttamista vastaan. Lisäksi päätöksellä taataan kyseisten henkilöiden siirtäminen sellaiseen jäsenvaltioon, joka voi tarjota heille asianmukaiset vastaanotto-olosuhteet ja kotouttamismahdollisuudet, ja pyritään näin varmistamaan, että perusoikeuskirjan 1 artiklassa määrättyä oikeutta ihmisarvoon ja 4 artiklan mukaista kidutuksen sekä epäinhimillisen tai halventavan rangaistuksen ja kohtelun kieltoa kunnioitetaan. Päätöksen tavoitteena on myös suojella perusoikeuskirjan 24 artiklan mukaisia lapsen oikeuksia ja 7 artiklan mukaista oikeutta perheen yhtenäisyyteen.

2.6.Talousarviovaikutukset

Ehdotuksesta aiheutuu EU:n talousarvioon kaikkiaan 780 000 000 euron lisäkustannukset.

2015/0209 (NLE)

Ehdotus

NEUVOSTON PÄÄTÖS

Italian, Kreikan ja Unkarin hyväksi toteutettavien kansainvälistä suojelua koskevien väliaikaisten toimenpiteiden käyttöön ottamisesta

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 78 artiklan 3 kohdan,

ottaa huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

ottaa huomioon Euroopan parlamentin lausunnon,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)Perussopimuksen 78 artiklan 3 kohdassa todetaan, että jos kolmansien maiden kansalaisten äkillinen joukoittainen maahantulo aiheuttaa yhdessä tai useammassa jäsenvaltiossa hätätilanteen, neuvosto voi komission ehdotuksesta hyväksyä väliaikaisia toimenpiteitä kyseisen yhden tai useamman jäsenvaltion hyväksi.

(2)Perussopimuksen 80 artiklan mukaisesti rajatarkastuksia, turvapaikka-asioita ja maahanmuuttoa koskevassa unionin politiikassa ja sen toteuttamisessa olisi noudatettava jäsenvaltioiden yhteisvastuun ja oikeudenmukaisen vastuunjaon periaatteita ja unionin antamiin tämän alan säädöksiin on sisällytettävä asianmukaisia toimenpiteitä tämän periaatteen soveltamiseksi.

(3)Välimeren äskettäinen kriisitilanne sai unionin toimielimet tunnustamaan välittömästi alueen poikkeuksellisen suuret siirtolaismäärät ja vaatimaan konkreettisia solidaarisuustoimia etulinjassa olevien jäsenvaltioiden hyväksi. Euroopan komissio esitti esimerkiksi 20 päivänä huhtikuuta 2015 pidetyssä ulkoasiain- ja sisäministerien yhteisessä kokouksessa kymmenkohtaisen suunnitelman välittömistä toimista kriisiin vastaamiseksi ja sitoutui tarkastelemaan vaihtoehtoja hätätilanteessa sovellettavaksi siirtojärjestelmäksi.

(4)Eurooppa-neuvosto päätti 23 päivänä huhtikuuta 2015 antamissaan päätelmissä muun muassa lujittaa sisäistä solidaarisuutta ja vastuullisuutta ja sitoutui erityisesti lisäämään hätäapua etulinjassa oleville jäsenvaltioille ja tarkastelemaan vaihtoehtoja sisäisten siirtojen järjestämiseksi hätätilanteissa jäsenvaltioiden välillä vapaaehtoiselta pohjalta sekä lähettämään Euroopan turvapaikka-asioiden tukiviraston (EASO) ryhmiä etulinjassa oleviin jäsenvaltioihin kansainvälistä suojelua koskevien hakemusten yhteiskäsittelyä, mukaan lukien rekisteröintiä ja sormenjälkien ottamista, varten.

(5)Euroopan parlamentti toisti 28 päivänä huhtikuuta 2015 antamassaan päätöslauselmassa, että unionin on perustettava Välimeren viimeisimpien tragedioiden johdosta toteuttamansa toimet yhteisvastuun ja oikeudenmukaisen vastuunjaon periaatteille ja tehostettava tämän alan toimiaan niitä jäsenvaltioita kohtaan, jotka ottavat vastaan absoluuttisesti tai suhteellisesti suurimman määrän pakolaisia ja kansainvälistä suojelua hakevia henkilöitä.

(6)Eurooppa-neuvosto päätti 25 ja 26 päivänä kesäkuuta 2015 pitämässään kokouksessa muun muassa, että kolmea keskeistä ulottuvuutta olisi edistettävä yhtä aikaa: sisäiset siirrot / uudelleen sijoittaminen, palauttaminen/takaisinottaminen/uudelleenkotouttaminen sekä yhteistyö alkuperä- ja kauttakulkumaiden kanssa. Eurooppa-neuvosto sopi erityisesti, että vallitseva hätätilanne ja sitoumus vahvistaa solidaarisuutta ja vastuunottoa huomioon ottaen kahden vuoden aikana Italiasta ja Kreikasta siirretään tilapäisesti ja poikkeuksellisesti muihin jäsenvaltioihin 40 000 selvästi kansainvälisen suojelun tarpeessa olevaa henkilöä ja että kaikki jäsenvaltiot osallistuvat tähän. Se kehotti hyväksymään nopeasti tätä koskevan neuvoston päätöksen ja totesi, että tätä varten kaikki jäsenvaltiot sopivat konsensuksella tällaisten henkilöiden jakamisesta kunkin jäsenvaltion tilanteen huomioon ottaen.

(7)Kunkin jäsenvaltion tilanne johtuu erityisesti siirtolaisvirroista muilla maantieteellisillä alueilla, kuten Länsi-Balkanin reitillä.

(8)Useiden jäsenvaltioiden alueelle saapui vuonna 2014 merkittävästi aiempaa enemmän siirtolaisia, myös kansainvälistä suojelua hakevia henkilöitä, ja joissakin niistä suuntaus jatkui myös vuoden 2015 ensimmäisinä kuukausina. Euroopan komissio myönsi hätärahoitusta ja EASO operatiivista tukea useille jäsenvaltioille siirtolaisten määrän kasvusta selviämiseksi.

(9)Jäsenvaltioista varsinkin Italian, Kreikan ja viimeisimpänä Unkarin alueelle on Välimeren viimeaikaisten traagisten tapahtumien vuoksi saapunut ennennäkemättömän suuria määriä siirtolaisia, myös kansainvälistä suojelua hakevia ja sitä selvästi tarvitsevia henkilöitä, mikä aiheuttaa niiden maahanmuutto- ja turvapaikkajärjestelmiin huomattavaa painetta.

(10)Neuvosto muodosti 20 päivänä heinäkuuta 2015 yleisnäkemyksen ehdotuksesta päätökseksi tilapäisestä ja poikkeuksellisesta mekanismista, jolla selvästi kansainvälisen suojelun tarpeessa olevia henkilöitä voidaan siirtää Italiasta ja Kreikasta muihin jäsenvaltioihin. Jäsenvaltioiden tilanteen vuoksi samana päivänä hyväksyttiin yksimielisesti neuvostossa kokoontuneiden jäsenvaltioiden hallitusten edustajien päätöslauselma selvästi kansainvälisen suojelun tarpeessa olevien 40 000 henkilön siirtämisestä Italiasta ja Kreikasta. Italiasta siirretään kahden vuoden aikana 24 000 henkilöä ja Kreikasta 16 000 henkilöä.

(11)Viime viikkojen aikana muuttopaine eteläisillä maa- ja meriulkorajoilla on jälleen kasvanut jyrkästi, ja siirtolaisvirtojen siirtyminen keskiseltä Välimereltä itäiselle Välimerelle ja Länsi-Balkanin reitille kohti Unkaria on jatkunut, kun Kreikkaan ja Kreikasta saapuu alati enemmän siirtolaisia. Tämän vuoksi olisi toteutettava uusia väliaikaisia toimenpiteitä turvapaikanhakijoiden Italiassa ja Kreikassa aiheuttamien paineiden vähentämiseksi sekä uusia toimenpiteitä Unkarin hyväksi.

(12)Euroopan unionin jäsenvaltioiden operatiivisesta ulkorajayhteistyöstä huolehtivan viraston, jäljempänä ’Frontex’, tietojen mukaan suurin osa EU:n rajojen laittomista ylityksistä vuoden 2015 kahdeksan ensimmäisen kuukauden aikana tapahtui keskisen ja eteläisen Välimeren reiteillä. Italiaan on tämän vuoden aikana saapunut noin 116 000 laitonta siirtolaista (mukaan luettuina ne noin 10 000 laitonta siirtolaista, jotka paikallisviranomaiset ovat kirjanneet, mutta joita ei vielä ole vahvistettu Frontexin tiedoissa). Frontex havaitsi tämän vuoden touko- ja kesäkuussa 34 691 ja heinä- ja elokuussa 42 356 luvatonta rajanylitystä, mikä merkitsee 20 prosentin lisäystä. Laittomat rajanylitykset ovat vuonna 2015 lisääntyneet voimakkaasti Kreikassa, johon on saapunut yli 211 000 laitonta siirtolaista (mukaan luettuina ne noin 28 000 laitonta siirtolaista, jotka paikallisviranomaiset ovat kirjanneet, mutta joita ei vielä ole vahvistettu Frontexin tiedoissa). Frontex havaitsi tämän vuoden touko- ja kesäkuussa 53 624 ja heinä- ja elokuussa 137 000 luvatonta rajanylitystä, mikä merkitsee 250 prosentin lisäystä. Unkarissa havaittiin vuoden 2015 kahdeksan ensimmäisen kuukauden aikana yli 145 000 luvatonta rajanylitystä (mukaan luettuina ne noin 3 000 laitonta siirtolaista, jotka paikallisviranomaiset ovat kirjanneet, mutta joita ei vielä ole vahvistettu Frontexin tiedoissa). Frontex havaitsi tämän vuoden touko- ja kesäkuussa 53 642 ja heinä- ja elokuussa 78 472 luvatonta rajanylitystä, mikä merkitsee 150 prosentin lisäystä. Huomattava osuus kaikista näillä alueilla havaituista laittomista siirtolaisista oli sellaisten maiden kansalaisia, joiden hakemukset Eurostatin tietojen perusteella hyvin usein hyväksytään unionin tasolla.

(13)Eurostatin ja EASOn tilastojen mukaan 39 183 henkilöä haki Italiassa kansainvälistä suojelua vuoden 2015 tammikuun ja heinäkuun välisenä aikana, kun luku vuonna 2014 oli 30 755 (kasvua 27 prosenttia). Kreikassa kasvu oli samantasoista, sillä hakemuksia tehtiin 7 475 (kasvua 30 prosenttia). Unkarissa kasvu oli vuoden 2015 alkupuoliskolla hyvin jyrkkää verrattuna samaan ajanjaksoon vuonna 2014: vuoden 2015 tammikuun ja heinäkuun välisenä aikana kansainvälistä suojelua haki 98 072 henkilöä, kun vastaava luku vuonna 2014 oli 7 055. Tämän perusteella kasvu oli 1 290 prosenttia.

(14)Italian ja Kreikan tukemiseksi on maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikan puitteissa toteutettu tähän mennessä jo useita toimia, esimerkiksi annettu tuntuvaa hätäapua ja EASOn operatiivista tukea. Italia sai vuosina 2007–2013 toiseksi eniten ja Kreikka kolmanneksi eniten rahoitusta yhteisvastuuta ja maahanmuuttovirtojen hallintaa koskevasta yleisohjelmasta, ja lisäksi ne saivat huomattavasti hätärahoitusta. Italia ja Kreikka ovat turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahaston pääasialliset edunsaajat myös kaudella 2014–2020. Unkari sai vuosina 2007–2013 yhteisvastuuta ja maahanmuuttovirtojen hallintaa koskevasta yleisohjelmasta 25,5 miljoonaa euroa rahoitusta, myös hätäapua, ja vuosina 2014–2020 se saa yli 64 miljoonaa euroa turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahastosta ja sisäisen turvallisuuden rahastosta (ulkorajat). Lisäksi molemmista rahastoista on jo myönnetty huomattavaa hätäapua Unkarille vuosina 2014 ja 2015.

(15)Italian ja Kreikan välittömässä läheisyydessä olevilla alueilla käynnissä olevien konfliktien ja jatkuvan epävakauden ja niistä johtuvien Unkariin suuntautuviin muuttovirtoihin kohdistuvien seurausvaikutusten vuoksi niiden maahanmuutto- ja turvapaikkajärjestelmiin kohdistuu jatkossakin huomattavaa ja kasvavaa painetta ja merkittävä osa siirtolaisista saattaa tarvita kansainvälistä suojelua. Tämä on osoitus siitä, miten tärkeää on osoittaa solidaarisuutta Italiaa, Kreikkaa ja Unkaria kohtaan ja täydentää niiden tukemiseksi tähän mennessä toteutettuja toimia turvapaikka- ja maahanmuuttoalan väliaikaisilla toimenpiteillä.

(16)On syytä muistaa, että [... päivänä ...kuuta 20..] annetussa päätöksessä tilapäisestä ja poikkeuksellisesta mekanismista, jolla selvästi kansainvälisen suojelun tarpeessa olevia henkilöitä voidaan siirtää Italiasta ja Kreikasta muihin jäsenvaltioihin, velvoitetaan Italia ja Kreikka esittämään rakenteellisia ratkaisuja turvapaikka- ja maahanmuuttojärjestelmiinsä kohdistuvan paineen lieventämiseksi perustamalla vakaat strategiset puitteet kriisitilanteeseen vastaamiseksi ja tehostamalla näiden alojen uudistusprosessia. Etenemissuunnitelmia, jotka Italian ja Kreikan on määrä esittää tätä varten, olisi mukautettava tämän päätöksen huomioon ottamiseksi. Samoin Unkarin olisi tämän päätöksen voimaantulopäivänä esitettävä komissiolle etenemissuunnitelma, joka sisältää asianmukaisia toimia turvapaikka-asioiden, ensivastaanoton ja palauttamisen aloilla maan järjestelmän kapasiteetin, laadun ja tehokkuuden parantamiseksi sekä toimenpiteitä, joilla varmistetaan tämän päätöksen asianmukainen täytäntöönpano, jotta maa voisi tämän päätöksen soveltamisajan päätyttyä käsitellä paremmin alueelleen mahdollisesti saapuvia suuria siirtolaismääriä.

(17)Pitäen mielessä, että Eurooppa-neuvosto on sopinut tietyistä toisiinsa liittyvistä toimenpiteistä, komissiolle olisi annettava toimivalta keskeyttää, tarvittaessa ja annettuaan asianomaiselle valtiolle mahdollisuuden esittää näkemyksensä, tämän päätöksen soveltaminen joksikin aikaa, jos Italia, Kreikka tai Unkari ei noudata asiaa koskevia sitoumuksiaan.

(18)Jos jokin jäsenvaltio joutuu samanlaiseen hätätilanteeseen, jonka aiheuttaa kolmansien maiden kansalaisten äkillinen joukoittainen maahantulo, neuvosto voi komission ehdotuksesta ja Euroopan parlamenttia kuultuaan hyväksyä väliaikaisia toimenpiteitä kyseisen jäsenvaltion hyväksi perussopimuksen 78 artiklan 3 kohdan perusteella.

(19)Tällaisiin toimenpiteisiin voi tarvittaessa kuulua kyseisen jäsenvaltion tässä päätöksessä säädettyjen velvoitteiden soveltamisen keskeyttäminen. Se seikka, että Unkari ei ole antanut tilapäisen ja poikkeuksellisen mekanismin perustamisesta selvästi kansainvälisen suojelun tarpeessa olevien henkilöiden siirtämiseksi Italiasta ja Kreikasta muihin jäsenvaltioihin [... päivänä ...kuuta] 2015 annetun päätöksen mukaisia sitoumuksia, on otettu asianmukaisesti huomioon, joten tässä päätöksessä ei ole tarpeen keskeyttää muodollisesti sen osallistumista kyseisen päätöksen 9 artiklan nojalla.

(20)Perussopimuksen 78 artiklan 3 kohdan mukaisesti Italian, Kreikan ja Unkarin hyväksi toteutettavien toimenpiteiden olisi oltava luonteeltaan väliaikaisia. Ehdotettu 24 kuukauden määräaika on kohtuullinen sen varmistamiseksi, että tässä päätöksessä vahvistetuilla toimenpiteillä on käytännön vaikutusta autettaessa Italiaa, Kreikkaa ja Unkaria käsittelemään alueelleen saapuvia huomattavia siirtolaisvirtoja.

(21)Tässä päätöksessä ehdotetut toimenpiteet siirtää henkilöitä Italiasta, Kreikasta ja Unkarista merkitsevät väliaikaista poikkeusta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 604/2013 7 13 artiklan 1 kohdassa vahvistetusta säännöstä, jonka mukaan Italia, Kreikka ja Unkari olisivat olleet muussa tapauksessa vastuussa kansainvälistä suojelua koskevien hakemusten käsittelystä kyseisen asetuksen III luvussa säädettyjen perusteiden mukaisesti, sekä väliaikaista poikkeusta saman asetuksen 21, 22 ja 29 artiklassa säädetyistä menettelyn vaiheista, määräajat mukaan luettuina. Asetuksen (EU) N:o 604/2013 muita säännöksiä, komission asetuksessa (EY) N:o 1560/2003 ja komission täytäntöönpanoasetuksessa (EU) N:o 118/2014 säädetyt soveltamissäännöt mukaan luettuina, sovelletaan edelleen, mukaan lukien niihin sisältyvät säännöt, joissa velvoitetaan siirron toteuttavat jäsenvaltiot vastaamaan kustannuksista, jotka aiheutuvat hakijan siirtämisestä siirron kohteena olevaan jäsenvaltioon, ja säännöt, jotka koskevat jäsenvaltioiden välistä yhteistyötä siirtojen osalta ja tietojen toimittamista sähköisen DubliNet-viestintäverkon välityksellä. Tämä päätös sisältää myös poikkeuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 516/2014 7 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuun kansainvälistä suojelua hakeneen suostumukseen. 8

(22)Siirtämistä koskevat toimenpiteet eivät vapauta jäsenvaltioita soveltamasta asetuksen (EU) N:o 604/2013 säännöksiä täysimääräisesti, mukaan lukien säännöksiä, jotka liittyvät perheenyhdistämiseen, ilman huoltajaa olevien alaikäisten erityissuojeluun ja humanitaarisesta syystä sovellettavaan harkintavaltalausekkeeseen.

(23)Päätettäessä kriteereistä, joita sovelletaan siihen, mitkä hakijat ja kuinka monta hakijaa siirretään Italiasta, Kreikasta ja Unkarista, oli tehtävä valinta, joka ei rajoita turvapaikkahakemuksista kansallisella tasolla tehtäviä päätöksiä. Suunnitteilla on selkeä ja toimiva järjestelmä, joka perustuu Eurostatin viimeisimpien käytettävissä olevien tietojen perusteella määrittelemään kynnysarvoon eli keskimääräiseen hyväksymisasteeseen, joka saadaan, kun verrataan kansainvälistä suojelua koskevien, ensimmäiseen päätökseen liittyvissä menettelyissä unionin tasolla hyväksyttyjen hakemusten määrää kaikkiin unionin tasolla ensimmäiseen päätökseen liittyvissä menettelyissä tehtyihin päätöksiin, jotka koskevat kansainväliseen suojeluun liittyviä hakemuksia. Yhtäältä tällä kynnysarvolla olisi varmistettava mahdollisimman hyvin, että kaikilla hakijoilla, jotka selvästi tarvitsevat kansainvälistä suojelua, olisi nopeasti mahdollisuus hyödyntää suojelua koskevaa oikeuttaan täysimääräisesti siirron kohteena olevassa jäsenvaltiossa. Toisaalta sillä ehkäistäisiin mahdollisimman hyvin sellaisten hakijoiden siirtäminen toiseen jäsenvaltioon, jotka todennäköisesti saavat hakemukseensa kielteisen päätöksen, ja vältettäisiin näin heidän oleskelunsa perusteeton pitkittyminen EU:ssa. Ensimmäisiä päätöksiä koskevien viimeisimpien saatavilla olevien Eurostatin päivitettyjen neljännesvuositietojen perusteella tässä päätöksessä olisi käytettävä 75 prosentin kynnysarvoa.

(24)Väliaikaisten toimenpiteiden tarkoituksena on vähentää Italiaan, Kreikkaan ja Unkariin kohdistuvaa huomattavaa turvapaikanhakijapainetta erityisesti siirtämällä niistä suuri määrä sellaisia selvästi kansainvälisen suojelun tarpeessa olevia hakijoita, jotka ovat saapuneet niiden alueelle sen päivän jälkeen, jona tätä päätöstä aletaan soveltaa. Italiaan, Kreikkaan ja Unkariin vuonna 2015 laittomasti saapuneiden kolmansien maiden kansalaisten kokonaismäärän ja selvästi kansainvälisen suojelun tarpeessa olevien hakijoiden määrän perusteella Italiasta, Kreikasta ja Unkarista olisi siirrettävä kaikkiaan 120 000 selvästi kansainvälisen suojelun tarpeessa olevaa hakijaa. Tämä luku vastaa noin 62:ta prosenttia niistä selvästi kansainvälisen suojelun tarpeessa olevista kolmansien maiden kansalaisista, jotka ovat saapuneet Italiaan ja Kreikkaan laittomasti vuoden 2015 heinä- ja elokuussa ja Unkariin vuoden 2015 aikana. Tässä päätöksessä ehdotettu siirtotoimenpide edustaa oikeudenmukaista taakanjakoa yhtäältä Italian, Kreikan ja Unkarin ja toisaalta muiden jäsenvaltioiden välillä, kun otetaan huomioon saatavilla olevat tiedot luvattomista rajanylityksistä vuonna 2015. Näiden lukujen perusteella 13 prosenttia hakijoista olisi siirrettävä Italiasta, 42 prosenttia Kreikasta ja 45 prosenttia Unkarista.

(25)Selvästi kansainvälisen suojelun tarpeessa olevien hakijoiden siirtäminen olisi toteutettava liitteissä I, II ja III esitetyn jakoperusteen mukaisesti. Ehdotetun jakoperusteen olisi pohjauduttava a) väkilukuun (painotus 40 prosenttia), b) yhteenlaskettuun BKT:hen (painotus 40 prosenttia), c) turvapaikkahakemusten keskimäärään miljoonaa asukasta kohden vuosina 2010–2014 9 (painotus 10 prosenttia, rajattuna enintään 30 prosenttiin väkilukua ja BKT:ta koskevien kriteerien yhteenlasketusta vaikutuksesta jakoperusteeseen, jotta tällä kriteerillä ei olisi suhteettoman suurta vaikutusta kokonaisjakaumaan) ja d) työttömyysasteeseen (painotus 10 prosenttia, rajattuna enintään 30 prosenttiin väkilukua ja BKT:ta koskevien kriteerien vaikutuksesta jakoperusteeseen, jotta tällä kriteerillä ei olisi suhteettoman suurta vaikutusta kokonaisjakaumaan). Tämän päätöksen liitteissä I, II ja III esitetyssä jakoperusteessa otetaan huomioon se seikka, että niiden jäsenvaltioiden, joista siirto tapahtuu, ei pitäisi itse kuulua siirron kohteena oleviin jäsenvaltioihin.

(26)Jos jokin jäsenvaltio poikkeuksellisissa olosuhteissa ilmoittaa komissiolle olevansa asianmukaisesti perustelluista syistä, jotka ovat sopusoinnussa Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 2 artiklaan kirjattujen unionin perustana olevien arvojen kanssa, tilapäisesti yhden vuoden ajan kykenemätön osallistumaan hakijoiden siirtämiseen koko osuudeltaan tai sen osalta, sen olisi maksettava EU:n talousarvioon rahoitusosuus, jonka määrä on 0,002 prosenttia suhteessa sen BKT:hen ja jolla tuetaan kaikkien muiden jäsenvaltioiden toimia kriisitilanteesta selviytymiseksi sekä katetaan seuraukset siitä, että kyseinen jäsenvaltio ei osallistu siirtojärjestelyyn. Jos siirtojärjestelyyn osallistutaan osittain, rahoitusosuuden määrää olisi vähennettävä samassa suhteessa. Kyseinen määrä olisi kohdennettava turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahastoon käyttötarkoitukseensa sidottuna tulona.

(27)On huolehdittava siitä, että solidaarisuus erityisen paineen kohteeksi joutunutta jäsenvaltiota kohtaan pysyy siirrettävien henkilöiden määrän osalta ennallaan. Tämän vuoksi jakoperusteen mukainen sen jäsenvaltion osuus, jonka osallistumattomuutta koskevan ilmoituksen komissio on hyväksynyt, olisi jaettava uudelleen muiden jäsenvaltioiden kesken.

(28)Jotta siirrot voidaan toteuttaa yhdenmukaisin edellytyksin siinä tapauksessa, että yksi tai useampi jäsenvaltio ei osallistu hakijoiden siirtoon, täytäntöönpanovalta olisi annettava komissiolle. Tätä täytäntöönpanovaltaa olisi käytettävä yleisistä säännöistä ja periaatteista, joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat komission täytäntöönpanovallan käyttöä, 16 päivänä helmikuuta 2011 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/2011 10 mukaisesti.

(29)Siirtoon osallistumattoman yhden tai useamman jäsenvaltion jakoperusteen mukainen siirtojen määrä olisi jaettava uudelleen muiden jäsenvaltioiden kesken tarkastelumenettelyä käyttäen, koska tällä uudelleenjaolla on asetuksen (EU) N:o 182/2011 2 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitettuja huomattavia vaikutuksia.

(30)Asetuksella (EU) N:o 516/2014 perustetusta turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahastosta annetaan tukea vastuunjakoa koskeville toimille, joista on sovittu jäsenvaltioiden välillä, ja se mahdollistaa myös toimintapolitiikan muutokset tällä alalla. Asetuksen (EU) N:o 516/2014 7 artiklan 2 kohdassa säädetään jäsenvaltioiden mahdollisuudesta toteuttaa osana niiden kansallisia ohjelmia toimia, jotka liittyvät kansainvälistä suojelua hakevien henkilöiden siirtämiseen, kun taas saman asetuksen 18 artiklassa säädetään mahdollisuudesta 6 000 euron suuruiseen kertakorvaukseen kansainvälistä suojelua saavan henkilön vastaanottamisesta toisesta jäsenvaltiosta.

(31)Solidaarisuuden ja oikeudenmukaisen vastuunjaon periaatteiden täytäntöönpanemiseksi sekä sen huomioon ottamiseksi, että tällä päätöksellä kehitetään edelleen tämän alan politiikkaa, on asianmukaista varmistaa, että jäsenvaltiot, jotka vastaanottavat Italiasta, Kreikasta tai Unkarista siirrettäviä selvästi kansainvälisen suojelun tarpeessa olevia henkilöitä tämän päätöksen mukaisesti, saavat jokaista siirrettyä henkilöä kohti kertakorvauksen, joka on samansuuruinen kuin asetuksen (EU) N:o 516/2014 18 artiklassa tarkoitettu kertakorvaus ja joka maksetaan samoja menettelyjä noudattaen. Tämä merkitsee rajallista ja tilapäistä poikkeusta asetuksen (EU) N:o 516/2014 18 artiklasta, sillä kertakorvaus olisi maksettava siirrettyjen hakijoiden eikä kansainvälistä suojelua saavien osalta. Tällainen kertakorvauksen mahdollisten saajien ryhmän tilapäinen laajentaminen on kiinteä osa tällä päätöksellä perustettavaa hätätilannejärjestelmää. Lisäksi on asianmukaista säätää, että Italia, Kreikka ja Unkari saavat tämän päätöksen perusteella siirrettävien henkilöiden siirtokustannuksia varten kertasuorituksena 500 euroa kutakin niiden alueelta siirrettyä henkilöä kohden. Jäsenvaltioilla pitäisi olla oikeus ennakkorahoituksen korotukseen, joka maksetaan vuonna 2016 sen jälkeen, kun ne ovat tarkistaneet turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahastosta rahoitettavia kansallisia ohjelmiaan tämän päätöksen mukaisten toimien panemiseksi täytäntöön.

(32)On tarpeen varmistaa siirtomenettelyn ripeä käyttöönotto ja tukea väliaikaisten toimenpiteiden täytäntöönpanoa jäsenvaltioiden välisen tiiviin hallinnollisen yhteistyön ja EASOn tarjoaman operatiivisen tuen avulla.

(33)Kansallinen turvallisuus ja yleinen järjestys olisi otettava huomioon siirtomenettelyn kaikissa vaiheissa siihen asti, että hakijan siirto on saatu päätökseen. Jos jäsenvaltiolla on perustellut syyt katsoa, että hakija on vaaraksi sen kansalliselle turvallisuudelle tai yleiselle järjestykselle, sen tulisi ilmoittaa tästä muille jäsenvaltioille hakijan perusoikeuksia, tietosuojaa koskevat säännöt mukaan lukien, täysimääräisesti kunnioittaen.

(34)Päätettäessä siitä, mitkä selvästi kansainvälisen suojelun tarpeessa olevat hakijat olisi siirrettävä Italiasta, Kreikasta ja Unkarista, etusija olisi annettava Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2013/33/EU 11 21 ja 22 artiklassa tarkoitetuille haavoittuvassa asemassa oleville hakijoille. Tässä suhteessa olisi otettava ensisijaisesti huomioon hakijoiden erityistarpeet, myös terveys. Lapsen edun olisi aina oltava ensisijainen.

(35)Selvästi kansainvälisen suojelun tarpeessa olevien hakijoiden kotoutuminen vastaanottavaan yhteiskuntaan on toimivan Euroopan yhteisen turvapaikkajärjestelmän perusta. Jotta voidaan päättää, mihin jäsenvaltioon siirto pitäisi toteuttaa, olisikin otettava erityisellä tavalla huomioon hakijoiden erityispätevyys ja ominaisuudet, kuten kielitaito, sekä todettuihin perhe-, kulttuuri- ja sosiaalisiin siteisiin liittyvät muut yksilölliset tiedot, joiden avulla voitaisiin helpottaa heidän kotoutumistaan siirron kohteena olevaan jäsenvaltioon. Erityisen haavoittuvassa asemassa olevien hakijoiden tapauksessa olisi otettava huomioon siirron kohteena olevan jäsenvaltion valmiudet tarjota hakijoille riittävästi tukea sekä tarve varmistaa tällaisten hakijoiden oikeudenmukainen jakautuminen jäsenvaltioihin. Siirron kohteena oleva jäsenvaltio voi syrjimättömyyden periaatetta asianmukaisesti kunnioittaen ilmoittaa, mitkä hakijat se asettaa etusijalle edellä mainittujen tietojen perusteella, ja tämän perusteella Italia, Kreikka ja Unkari EASOa ja tarvittaessa yhteyshenkilöitä kuullen voivat laatia luettelon mahdollisista kyseiseen jäsenvaltioon siirrettävistä hakijoista.

(36)Sen, että jäsenvaltiot nimeävät Unkariin yhteyshenkilöitä, pitäisi helpottaa siirtomenettelyn tehokasta täytäntöönpanoa, muun muassa mahdollisesti siirrettävien hakijoiden asianmukaista tunnistamista, jossa otetaan huomioon erityisesti heidän haavoittuvuutensa ja pätevyytensä. Mitä tulee yhteyshenkilöiden nimeämiseen Unkariin ja heidän tehtäviensä suorittamiseen, siirron kohteena olevan jäsenvaltion ja Unkarin olisi toimitettava toisilleen kaikki tarvittavat tiedot ja jatkettava tiivistä yhteistyötä koko siirtomenettelyn ajan.

(37)Asetuksessa (EU) N:o 604/2013 vahvistettuja oikeudellisia ja menettelytakeita sovelletaan edelleen tämän päätöksen soveltamisalaan kuuluviin hakijoihin. Lisäksi hakijoille olisi annettava tietoa tässä päätöksessä vahvistetusta siirtomenettelystä ja ilmoitettava heille siirtopäätöksestä, joka muodostaa asetuksen (EU) N:o 604/2013 26 artiklassa tarkoitetun siirtopäätöksen. Koska hakijalla ei ole EU:n lainsäädännön mukaisesti oikeutta valita sitä jäsenvaltiota, joka on vastuussa hänen hakemuksensa käsittelystä, hakijalla olisi oltava asetuksen (EU) N:o 604/2013 mukainen oikeus siirtopäätöstä koskeviin tehokkaisiin oikeussuojakeinoihin, mutta ainoastaan sen varmistamiseksi, että hänen perusoikeuksiaan kunnioitetaan. Tämän asetuksen 27 artiklan mukaisesti jäsenvaltiot voivat säätää kansallisessa lainsäädännössään siitä, että siirtopäätöstä koskeva muutoksenhaku ei automaattisesti lykkää hakijan siirtämistä, mutta että asianomaisella henkilöllä on mahdollisuus pyytää siirtopäätöksen täytäntöönpanon keskeyttämistä kunnes hänen muutoksenhakunsa tulos on selvillä.

(38)Hakijoilla olisi sekä ennen siirtoa siirron kohteena olevaan jäsenvaltioon että sen jälkeen oltava mahdollisuus hyödyntää niitä oikeuksia ja takeita, jotka vahvistetaan neuvoston direktiiveissä 2003/9/EY 12 ja 2005/85/EY 13 ja 20 päivästä heinäkuuta 2015 alkaen Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiveissä 2013/33/EU ja 2013/32/EU 14 , myös erityisten vastaanotto- ja menettelyllisten tarpeidensa osalta. Tämän päätöksen soveltamisalaan kuuluviin hakijoihin sovelletaan edelleen myös neuvoston asetusta (EY) N:o 2725/2000 15 sekä 20 päivästä heinäkuuta 2015 alkaen asetusta (EU) N:o 603/2013 16 .

(39)Olisi toteutettava toimenpiteitä, jotta voitaisiin välttää siirrettyjen henkilöiden toissijaiset siirtymiset siirron kohteena olevasta jäsenvaltiosta muihin jäsenvaltioihin, mikä haittaisi tämän päätöksen tehokasta soveltamista. Hakijoille olisi erityisesti tiedotettava seurauksista, joita aiheutuu luvattomista siirtymisistä toisiin jäsenvaltioihin, sekä siitä, että jos siirron kohteena oleva jäsenvaltio myöntää heille kansainvälistä suojelua, heillä on kansainvälistä suojelua saavan henkilön asemaan liittyvät oikeudet periaatteessa ainoastaan kyseisessä jäsenvaltiossa.

(40)Lisäksi neuvoston direktiivissä 2013/33/EU asetettujen tavoitteiden mukaisesti vastaanotto-olosuhteiden yhdenmukaistaminen jäsenvaltioiden välillä auttaisi rajoittamaan kansainvälistä suojelua hakevien henkilöiden toissijaisia siirtymisiä vastaanotto-olosuhteiden välisten eroavuuksien johdosta. Jotta päästäisiin samaan tavoitteeseen, jäsenvaltioiden tulisi harkita ilmoittautumisvelvollisuuden asettamista ja aineellisten vastaanotto-olosuhteiden, mukaan lukien majoitus, ruoka ja vaatetus, tarjoamista ainoastaan luontoissuorituksina kansainvälistä suojelua hakeville henkilöille sekä tarvittaessa sen varmistamista, että hakijat siirretään suoraan siirron kohteena olevaan jäsenvaltioon. Turvapaikkasäännöstön ja Schengenin säännöstön mukaisesti kansainvälistä suojelua koskevien hakemusten käsittelyn aikana jäsenvaltioiden ei myöskään tulisi, paitsi jos vakavat humanitaariset syyt sitä edellyttävät, myöntää hakijoille kansallisia matkustusasiakirjoja eikä tarjota heille muita kannustimia, kuten taloudellisia kannustimia, jotka voisivat helpottaa heidän luvatonta siirtymistään toisiin jäsenvaltioihin. Jos hakija on siirtynyt luvatta toiseen jäsenvaltioon, hänet olisi palautettava siirron kohteena olevaan jäsenvaltioon asetuksessa (EU) N:o 604/2013 vahvistettujen sääntöjen nojalla.

(41)Jotta vältettäisiin kansainvälistä suojelua saavien henkilöiden toissijaiset siirtymiset, jäsenvaltioiden olisi myös ilmoitettava kyseisille henkilöille edellytyksistä, joiden mukaisesti he voivat laillisesti tulla toisen jäsenvaltion alueelle ja oleskella siellä. Lisäksi jäsenvaltiot voisivat asettaa ilmoittautumisvelvollisuuden. Direktiivin 2008/115/EY nojalla jäsenvaltioiden olisi vaadittava, että kansainvälistä suojelua saavat henkilöt, jotka oleskelevat luvatta heidän alueellaan, palaavat välittömästi siirron kohteena olevaan jäsenvaltioon. Jos asianomainen henkilö kieltäytyy palaamasta vapaaehtoisesti siirron kohteena olevaan jäsenvaltioon, hänet olisi palautettava sinne.

(42)Lisäksi jos kansallisessa lainsäädännössä niin säädetään, silloin kun toteutetaan pakkoon perustuva paluu siirron kohteena olevaan jäsenvaltioon, pakkoon perustuvan paluun toteuttanut jäsenvaltio voi päättää määrätä kansallisen maahantulokiellon, joka estää tietyn ajanjakson ajan palautetun henkilön tulemisen uudelleen kyseisen jäsenvaltion alueelle.

(43)Koska tämän päätöksen tarkoituksena on puuttua hätätilanteeseen ja tukea Italiaa ja Kreikkaa turvapaikkajärjestelmiensä vahvistamisessa, tässä päätöksessä olisi sallittava, että Italia ja Kreikka tekevät Euroopan komission avustamana kahdenvälisiä järjestelyjä Islannin, Liechtensteinin, Norjan ja Sveitsin kanssa tämän päätöksen soveltamisalaan kuuluvien henkilöiden siirtämisestä. Näissä järjestelyissä olisi myös otettava huomioon tämän päätöksen keskeiset osatekijät, erityisesti ne, jotka liittyvät siirtomenettelyyn, hakijoiden oikeuksiin ja velvollisuuksiin sekä asetukseen (EU) N:o 604/2013.

(44)Italialle, Kreikalle ja Unkarille siirtojärjestelmän avulla annettavaa erityistukea olisi täydennettävä lisätoimenpiteillä, jotka kattaisivat kaikki sovellettavat menettelyt alkaen kolmansien maiden kansalaisten saapumisesta Italian, Kreikan ja Unkarin alueelle menettelyjen loppuun saattamiseen asti ja joita koordinoisivat EASO ja muut asianomaiset virastot, kuten Frontex, joka koordinoi direktiivin 2008/115/EY säännösten mukaisesti niiden kolmansien maiden kansalaisten palauttamista, joilla ei ole oikeutta jäädä alueelle.

(45)Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän päätöksen tavoitteita, vaan ne voidaan suunnitellun toiminnan laajuuden ja vaikutusten vuoksi saavuttaa paremmin unionin tasolla, joten unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä päätöksessä ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen tämän tavoitteen saavuttamiseksi.

(46)Tässä päätöksessä kunnioitetaan perusoikeuksia ja noudatetaan perusoikeuskirjassa tunnustettuja periaatteita.

(47) [Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen liitetyssä, Yhdistyneen kuningaskunnan ja Irlannin asemasta vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen osalta tehdyssä pöytäkirjassa N:o 21 olevan 3 artiklan mukaisesti nämä jäsenvaltiot ovat ilmoittaneet haluavansa osallistua tämän päätöksen hyväksymiseen ja soveltamiseen.]

TAI

(48)[Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen liitetyssä, Yhdistyneen kuningaskunnan ja Irlannin asemasta vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen osalta tehdyssä pöytäkirjassa N:o 21 olevien 1 ja 2 artiklan mukaisesti nämä jäsenvaltiot eivät osallistu tämän päätöksen hyväksymiseen, päätös ei sido näitä jäsenvaltioita eikä sitä sovelleta näihin jäsenvaltioihin, sanotun kuitenkaan rajoittamatta mainitun pöytäkirjan 4 artiklan soveltamista.]

TAI

(49)[Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen liitetyssä, Yhdistyneen kuningaskunnan ja Irlannin asemasta vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen osalta tehdyssä pöytäkirjassa N:o 21 olevien 1 ja 2 artiklan mukaisesti Yhdistynyt kuningaskunta ei osallistu tämän päätöksen hyväksymiseen, päätös ei sido Yhdistynyttä kuningaskuntaa eikä sitä sovelleta Yhdistyneeseen kuningaskuntaan, sanotun kuitenkaan rajoittamatta mainitun pöytäkirjan 4 artiklan soveltamista.

(50)Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen liitetyssä, Yhdistyneen kuningaskunnan ja Irlannin asemasta vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen osalta tehdyssä pöytäkirjassa N:o 21 olevan 3 artiklan mukaisesti Irlanti on (... päivätyllä kirjeellä) ilmoittanut haluavansa osallistua tämän päätöksen hyväksymiseen ja soveltamiseen.]

TAI

(51)[Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen liitetyssä, Yhdistyneen kuningaskunnan ja Irlannin asemasta vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen osalta tehdyssä pöytäkirjassa N:o 21 olevan 3 artiklan mukaisesti Yhdistynyt kuningaskunta on (... päivätyllä kirjeellä) ilmoittanut haluavansa osallistua tämän päätöksen hyväksymiseen ja soveltamiseen.

(52)Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen liitetyssä, Yhdistyneen kuningaskunnan ja Irlannin asemasta vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen osalta tehdyssä pöytäkirjassa N:o 21 olevien 1 ja 2 artiklan mukaisesti Irlanti ei osallistu tämän päätöksen hyväksymiseen, päätös ei sido Irlantia eikä sitä sovelleta Irlantiin, sanotun kuitenkaan rajoittamatta mainitun pöytäkirjan 4 artiklan soveltamista.]

(53)Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen liitetyssä, Tanskan asemasta tehdyssä pöytäkirjassa N:o 22 olevien 1 ja 2 artiklan mukaisesti Tanska ei osallistu tämän päätöksen hyväksymiseen, päätös ei sido Tanskaa eikä sitä sovelleta Tanskaan.

(54)Tilanteen kiireellisyys huomioon ottaen tämän päätöksen olisi tultava voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla
Kohde

Tällä päätöksellä otetaan käyttöön Italian, Kreikan ja Unkarin hyväksi kansainvälisen suojelun alalla toteutettavia väliaikaisia toimenpiteitä, joiden tarkoituksena on tukea kyseisiä valtioita selviytymään paremmin kolmansien maiden kansalaisten äkillisen joukoittaisen maahantulon aiheuttamasta hätätilanteesta.

2 artikla
Määritelmät

Tässä päätöksessä tarkoitetaan

a)’kansainvälistä suojelua koskevalla hakemuksella’ Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2011/95/EU 17 2 artiklan h alakohdassa määriteltyä kansainvälistä suojelua koskevaa hakemusta;

b)’hakijalla’ kolmannen maan kansalaista tai kansalaisuudetonta henkilöä, joka on tehnyt kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen, josta ei vielä ole tehty lopullista päätöstä;

c)’kansainvälisellä suojelulla’ pakolaisasemaa ja toissijaista suojeluasemaa, sellaisina kuin ne on määritelty direktiivin 2011/95/EU 2 artiklan e ja g alakohdassa;

d)’perheenjäsenillä’ perheenjäseniä, sellaisina kuin heidät on määritelty Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 604/2013 2 artiklan g alakohdassa;

e)’siirrolla’ hakijan siirtämistä sellaisen jäsenvaltion alueelta, joka on asetuksen (EU) N:o 604/2013 III luvussa vahvistettujen kriteerien mukaan vastuussa hänen kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksensa käsittelystä, siirron kohteena olevan jäsenvaltion alueelle;

f)’siirron kohteena olevalla jäsenvaltiolla’ jäsenvaltiota, jolle vastuu hakijan kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen käsittelystä asetuksen (EU) N:o 604/2013 nojalla siirtyy, kun hakija on siirretty kyseisen jäsenvaltion alueelle.

3 artikla
Soveltamisala

1.Ainoastaan sellaisia hakijoita siirretään, jotka ovat jättäneet kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksensa Italiassa, Kreikassa tai Unkarissa ja joiden hakemusten käsittelystä kyseiset valtiot olisivat muutoin olleet vastuussa asetuksen (EU) N:o 604/2013 III luvussa vahvistettujen hakemuksen käsittelystä vastuussa olevan jäsenvaltion määrittämisperusteiden mukaisesti.

2.Tähän päätökseen perustuvaa siirtoa sovelletaan ainoastaan hakijoihin, jotka kuuluvat niihin kansalaisuuksiin, joiden osuus kansainvälistä suojelua koskevista myönteisistä päätöksistä verrattuna kaikkiin direktiivin 2013/32/EU 18 III luvussa tarkoitetuista kansainvälistä suojelua koskevista hakemuksista ensimmäisessä käsittelyssä tehtyihin päätöksiin on Eurostatin viimeisimpien saatavilla olevien EU:n laajuista keskiarvoa koskevien päivitettyjen neljännesvuositietojen mukaan vähintään 75 prosenttia. Kansalaisuudettomien henkilöiden tapauksessa otetaan huomioon entinen vakituinen asuinmaa. Päivitetyt neljännesvuositiedot otetaan huomioon ainoastaan sellaisten hakijoiden kohdalla, joita ei jo ole yksilöity sellaisiksi hakijoiksi, jotka voitaisiin siirtää 5 artiklan 3 kohdan mukaisesti.

4 artikla
Hakijoiden siirtäminen jäsenvaltioihin

1.Hakijoita siirretään muihin jäsenvaltioihin seuraavasti:

a)Italiasta siirretään 15 600 hakijaa muiden jäsenvaltioiden alueelle liitteen I mukaisesti.

b)Kreikasta siirretään 50 400 hakijaa muiden jäsenvaltioiden alueelle liitteen II mukaisesti.

c)Unkarista siirretään 54 000 hakijaa muiden jäsenvaltioiden alueelle liitteen III mukaisesti.

2.Jäsenvaltio voi poikkeuksellisissa olosuhteissa ilmoittaa komissiolle kuukauden kuluessa tämän päätöksen voimaantulosta olevansa asianmukaisesti perustelluista syistä, jotka ovat sopusoinnussa Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 2 artiklaan kirjattujen unionin perustana olevien arvojen kanssa, tilapäisesti kykenemätön osallistumaan koko osuudeltaan tai sen osalta hakijoiden siirtämiseen siirrosta hyötyvästä jäsenvaltiosta. Komissio arvioi jäsenvaltion ilmoittamia syitä ja antaa jäsenvaltiolle asiasta päätöksen. Jos komissio toteaa, että jäsenvaltion ilmoitus on asianmukaisesti perusteltu, jäsenvaltio vapautetaan vuoden ajaksi velvollisuudesta osallistua tämän päätöksen mukaiseen hakijoiden siirtoon, ja sen sijaan jäsenvaltion on maksettava EU:n talousarvioon rahoitusosuus, jonka määrä on 0,002 prosenttia suhteessa BKT:hen; jos jäsenvaltio osallistuu siirtoon osittain, rahoitusosuuden määrää vähennetään samassa suhteessa. Tällä rahoituksella tuetaan kaikkien muiden jäsenvaltioiden toimia, jotta ne selviytyisivät kriisitilanteesta ja kyseisen jäsenvaltion osallistumattomuuden seurauksista turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahaston perustamisesta, neuvoston päätöksen 2008/381/EY muuttamisesta sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston päätösten N:o 573/2007/EY ja N:o 575/2007/EY ja neuvoston päätöksen 2007/435/EY kumoamisesta 16 päivänä huhtikuuta 2014 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 516/2014 19 säännösten mukaisesti. Rahoitusosuus on unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta 25 päivänä lokakuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 20 21 artiklan 4 kohdassa tarkoitettua käyttötarkoitukseensa sidottua tuloa.

3.Komissio antaa täytäntöönpanosäädöksen jakaakseen uudelleen jakoperusteen mukaiset sellaisen jäsenvaltion osuudet, jonka 2 kohdan mukaisen ilmoituksen komissio on hyväksynyt, muille jäsenvaltioille liitteissä I, II ja III esitettyjen jakoperusteiden mukaisesti. Tämä täytäntöönpanosäädös annetaan 13 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

5 artikla
Siirtomenettely

1.Kunkin jäsenvaltion on nimettävä tämän päätöksen täytäntöönpanon edellyttämää hallinnollista yhteistyötä varten kansallinen yhteyspiste ja toimitettava sen yhteystiedot muille jäsenvaltioille ja EASOlle. Jäsenvaltioiden on yhteistyössä EASOn ja muiden asiaankuuluvien virastojen kanssa toteutettava kaikki aiheelliset toimenpiteet, jotta toimivaltaiset viranomaiset voivat suoraan tehdä yhteistyötä ja vaihtaa tietoja, myös 7 kohdassa tarkoitetuista syistä.

2.Jäsenvaltioiden on säännöllisin väliajoin ja vähintään joka kolmas kuukausi ilmoitettava niiden hakijoiden määrä, jotka voidaan siirtää nopeasti niiden alueelle, sekä kaikki muut olennaiset tiedot.

3.Italian, Kreikan ja Unkarin on tämän tiedon perusteella yksilöitävä EASOn ja tarvittaessa 8 kohdassa tarkoitettujen jäsenvaltioiden yhteyshenkilöiden avustamana hakijat, jotka voitaisiin siirtää muihin jäsenvaltioihin, ja toimitettava kyseisten jäsenvaltioiden yhteyspisteille mahdollisimman pian kaikki olennaiset tiedot. Etusija on annettava direktiivin 2013/33/EU 21 ja 22 artiklassa tarkoitetuille haavoittuvassa asemassa oleville hakijoille.

4.Siirron kohteena olevan jäsenvaltion annettua hyväksyntänsä Italian, Kreikan ja Unkarin on tehtävä EASOa kuullen mahdollisimman pian päätös kunkin yksilöidyn hakijan siirtämisestä tiettyyn siirron kohteena olevaan jäsenvaltioon ja ilmoitettava tästä hakijalle 6 artiklan 4 kohdan mukaisesti. Siirron kohteena oleva jäsenvaltio voi päättää olla hyväksymättä hakijan siirtämistä ainoastaan 7 kohdassa tarkoitetuista perustelluista syistä.

5.Hakijoita, joiden sormenjäljet on otettava asetuksen (EU) N:o 603/2013 9 artiklassa asetettujen velvoitteiden nojalla, voidaan ehdottaa siirrettäviksi ainoastaan siinä tapauksessa, että heidän sormenjälkensä on otettu ja toimitettu Eurodac-keskusjärjestelmään mainitun asetuksen mukaisesti.

6.Hakija on siirrettävä siirron kohteena olevan jäsenvaltion alueelle mahdollisimman pian sen jälkeen, kun hänelle on annettu 6 artiklan 4 kohdassa tarkoitettu siirtopäätöstä koskeva ilmoitus. Italian, Kreikan ja Unkarin on toimitettava siirron kohteena olevalle jäsenvaltiolle siirron ajankohta sekä kaikki muut olennaiset tiedot.

7.Jäsenvaltioilla on oikeus kieltäytyä hakijan siirtämisestä ainoastaan, jos on olemassa perustellut syyt katsoa hakijan olevan vaaraksi kansalliselle turvallisuudelle tai yleiselle järjestykselle tai jos on olemassa vakavat syyt soveltaa direktiivin 2011/95/EU 12 ja 17 artiklassa säädettyjä poissulkemissäännöksiä.

8.Jäsenvaltiot voivat kaikkien olennaisten tietojen vaihdon jälkeen päättää nimittää Italiaan, Kreikkaan ja Unkariin yhteyshenkilöitä kaikkien tässä artiklassa kuvattujen siirtomenettelyn osatekijöiden täytäntöönpanoa varten.

9.Jäsenvaltioiden on noudatettava velvollisuuksiaan täysimääräisesti.

10.Näin ollen Italia, Kreikka ja Unkari takaavat henkilöllisyyden varmentamisen, tietojen kirjaamisen ja sormenjälkien ottamisen siirtomenettelyä varten ja varaavat tarvittavat tilat. Siirto evätään siirtomenettelyä vältteleviltä hakijoilta.

11.Tämän artiklan mukainen siirtomenettely on saatettava päätökseen mahdollisimman nopeasti ja viimeistään kahden kuukauden kuluessa 2 kohdassa tarkoitetusta siirron kohteena olevan jäsenvaltion antamasta ilmoituksesta, jollei 4 kohdassa tarkoitettua siirron kohteena olevan jäsenvaltion hyväksyntää anneta alle kaksi viikkoa ennen kyseisen kahden kuukauden määräajan umpeutumista. Siinä tapauksessa siirtomenettelyn päätökseen saattamisen määräaikaa voidaan jatkaa enintään kahdella viikolla. Lisäksi kyseistä määräaikaa voidaan tarvittaessa jatkaa vielä neljällä viikolla, jos Italia, Kreikka tai Unkari esittää siirrolle objektiivisesti perusteltuja käytännön esteitä.

12.Jos siirtomenettelyä ei saada päätökseen tämän määräajan kuluessa, vastuu kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen käsittelystä asetuksen (EU) N:o 604/2013 nojalla jää Italialle, Kreikalle ja Unkarille, paitsi jos Italia, Kreikka ja Unkari sopivat siirron kohteena olevan jäsenvaltion kanssa määräajan kohtuullisesta pidentämisestä.

13.Siirron kohteena olevan jäsenvaltion on hakijan siirron jälkeen otettava hakijan sormenjäljet ja toimitettava ne Eurodac-keskusjärjestelmään asetuksen (EU) N:o 603/2013 9 artiklan mukaisesti sekä päivitettävä tiedot mainitun asetuksen 10 artiklan ja tarvittaessa 18 artiklan mukaisesti.

6 artikla
Tämän päätöksen soveltamisalaan kuuluvien kansainvälistä suojelua hakevien henkilöiden oikeudet ja velvollisuudet

1.Jäsenvaltioiden on tämän päätöksen täytäntöönpanossa otettava ensisijaisesti huomioon lapsen etu.

2.Jäsenvaltioiden on varmistettava, että tämän päätöksen soveltamisalaan kuuluvat perheenjäsenet siirretään saman jäsenvaltion alueelle.

3.Ennen hakijan siirtämistä koskevan päätöksen tekemistä Italian, Kreikan ja Unkarin on ilmoitettava hakijalle kielellä, jota hän ymmärtää tai jota hänen voidaan kohtuudella olettaa ymmärtävän, tämän päätöksen mukaisesta siirtomenettelystä.

4.Kun päätös hakijan siirtämisestä on tehty mutta ennen varsinaista siirtoa, Italian, Kreikan ja Unkarin on ilmoitettava siirtopäätöksestä kirjallisesti kyseiselle henkilölle. Päätöksessä on mainittava siirron kohteena oleva jäsenvaltio.

5.Kansainvälistä suojelua hakevan tai saavan henkilön, joka saapuu jonkin toisen kuin siirron kohteena olleen jäsenvaltion alueelle täyttämättä kyseiseen jäsenvaltioon jäämisen ehtoja, on palattava välittömästi siirron kohteena olleeseen jäsenvaltioon, jonka on otettava hänet takaisin.

7 artikla
Operatiivinen tuki Italialle, Kreikalle ja Unkarille

1.Italian, Kreikan ja Unkarin tukemiseksi, jotta ne kykenevät käsittelemään paremmin turvapaikka- ja maahanmuuttojärjestelmiinsä kohdistuvia poikkeuksellisia paineita, jotka johtuvat tämänhetkisestä kasvaneesta muuttopaineesta niiden ulkorajoilla, jäsenvaltioiden on yhteistyössä Italian, Kreikan ja Unkarin kanssa lisättävä operatiivista tukeaan kansainvälisen suojelun alalla EASOn, Frontexin ja muiden asianomaisten virastojen koordinoimien toimien kautta erityisesti antamalla tarvittaessa käyttöön kansallisia asiantuntijoita seuraaviin tukitoimiin:

a)Italiaan, Kreikkaan ja Unkariin saapuvien kolmansien maiden kansalaisten seulonta, johon sisältyy henkilöllisyyden varmentaminen, sormenjälkien ottaminen ja tietojen kirjaaminen sekä tarvittaessa heidän kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksensa kirjaaminen ja Italian, Kreikan ja Unkarin pyynnöstä hakemuksen alustava käsittely;

b)tiedon ja mahdollisesti tarvittavan erityisavun tarjoaminen hakijoille ja mahdollisille hakijoille, jotka voitaisiin siirtää tämän päätöksen perusteella;

c)sellaisten kolmansien maiden kansalaisten palauttamisen valmistelu ja järjestäminen, jotka eivät ole hakeneet kansainvälistä suojelua tai joiden oikeus jäädä alueelle on päättynyt.

2.Edellä 1 kohdan nojalla tarjottavan tuen lisäksi ja siirtomenettelyn kaikkien vaiheiden toteuttamisen helpottamiseksi Italialle, Kreikalle ja Unkarille annetaan tarvittaessa erityistukea EASOn, Frontexin ja muiden asianomaisten virastojen koordinoimien toimien kautta.

8 artikla
Täydentävät toimenpiteet, jotka Italian, Kreikan ja Unkarin on toteutettava

1.Pitäen mielessä tilapäisen ja poikkeuksellisen mekanismin perustamisesta selvästi kansainvälisen suojelun tarpeessa olevien henkilöiden siirtämiseksi Italiasta ja Kreikasta muihin jäsenvaltioihin [... päivänä ...kuuta 2015] annetun päätöksen [YZY/2015] 8 artiklan 1 kohdassa vahvistetut velvoitteet Italian ja Kreikan on annettava viimeistään [kuukauden kuluttua tämän päätöksen voimaantulosta] tiedoksi ajan tasalle saatettu etenemissuunnitelma, jossa otetaan huomioon tarve varmistaa tämän päätöksen asianmukainen täytäntöönpano.

2.Unkarin on tämän päätöksen voimaantulopäivänä esitettävä komissiolle etenemissuunnitelma, joka sisältää asianmukaisia toimenpiteitä turvapaikka-asioiden, ensivastaanoton ja palauttamisen aloilla maan kyseisiä aloja koskevien järjestelmien kapasiteetin, laadun ja tehokkuuden parantamiseksi sekä toimenpiteitä, joilla varmistetaan tämän päätöksen asianmukainen täytäntöönpano. Unkarin on pantava etenemissuunnitelma täysimääräisesti täytäntöön.

3.Jos Italia, Kreikka tai Unkari ei noudata 1 tai 2 kohdassa tarkoitettua velvoitetta, komissio voi, annettuaan asianomaiselle valtiolle mahdollisuuden esittää näkemyksensä, päättää keskeyttää tämän päätöksen soveltamisen kyseiseen jäsenvaltioon enintään kolmen kuukauden ajaksi. Komissio voi tehdä kerran päätöksen, jolla jatketaan soveltamisen keskeyttämistä vielä kolmen kuukauden ajan. Tämä keskeyttäminen ei vaikuta niihin hakijoiden siirtoihin, jotka ovat käynnissä siirron kohteena olevan jäsenvaltion annettua hyväksyntänsä 5 artiklan 4 kohdan mukaisesti.

9 artikla
Uudet hätätilanteet

Jos jäsenvaltio joutuu hätätilaan, jonka aiheuttaa kolmansien maiden kansalaisten äkillinen joukoittainen maahantulo, neuvosto voi komission ehdotuksesta ja Euroopan parlamenttia kuultuaan hyväksyä väliaikaisia toimenpiteitä kyseisen jäsenvaltion hyväksi perussopimuksen 78 artiklan 3 kohdan mukaisesti. Tällaisiin toimenpiteisiin voi tarvittaessa kuulua kyseisen jäsenvaltion tässä päätöksessä säädettyihin siirtoihin osallistumisen keskeyttäminen ja mahdollisia korvaavia toimenpiteitä Italian, Kreikan ja Unkarin hyväksi.

10 artikla
Rahoitustuki

1.Kutakin tämän päätöksen nojalla siirrettyä henkilöä kohden

a)siirron kohteena oleva jäsenvaltio saa 6 000 euron kertakorvauksen;

b)Italia, Kreikka ja Unkari saavat 500 euron kertakorvauksen.

2.Rahoitustuki pannaan täytäntöön soveltamalla asetuksen (EU) N:o 516/2014 18 artiklassa vahvistettuja menettelyjä. Poiketen asetuksessa (EU) N:o 514/2014 säädetyistä ennakkomaksujärjestelyistä jäsenvaltioille maksetaan vuonna 2016 ennakkomaksuna 50 prosenttia niiden tämän päätöksen mukaisesta kokonaismäärästä.

11 artikla
Yhteistyö assosioituneiden valtioiden kanssa

Italia, Kreikka ja Unkari voivat komission avustuksella tehdä kahdenvälisiä järjestelyjä Islannin, Liechtensteinin, Norjan ja Sveitsin kanssa hakijoiden siirtämisestä Italian, Kreikan ja Unkarin alueelta Islannin, Liechtensteinin, Norjan ja Sveitsin alueille. Näissä järjestelyissä otetaan asianmukaisella tavalla huomioon tämän päätöksen keskeiset osatekijät, erityisesti ne, jotka liittyvät siirtomenettelyyn sekä hakijoiden oikeuksiin ja velvollisuuksiin.

12 artikla

Raportointi

Komissio raportoi jäsenvaltioiden ja asianomaisten virastojen toimittamien tietojen pohjalta neuvostolle kuuden kuukauden välein tämän päätöksen täytäntöönpanosta.

Komissio raportoi neuvostolle kuuden kuukauden välein myös 8 artiklassa tarkoitettujen etenemissuunnitelmien täytäntöönpanosta Italian, Kreikan ja Unkarin toimittamien tietojen pohjalta.

13 artikla

Komiteamenettely

1. Komissiota avustaa asetuksen (EU) N:o 604/2013 44 artiklassa tarkoitettu komitea. Tämä komitea on yleisistä säännöistä ja periaatteista, joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat komission täytäntöönpanovallan käyttöä, 16 päivänä helmikuuta 2011 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 182/2011 21 tarkoitettu komitea.

2. Tähän kohtaan viitattaessa sovelletaan asetuksen (EU) N:o 182/2011 5 artiklaa.

14 artikla
Voimaantulo

1.Tämä päätös tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

2.Sitä sovelletaan [24 kuukauden ajan voimaantulosta].

3.Sitä sovelletaan henkilöihin, jotka saapuvat Italian, Kreikan ja Unkarin alueelle [todellinen voimaantulopäivä] ja [todellinen voimaantulopäivä lisättynä 24 kuukaudella] välisenä aikana, sekä hakijoihin, jotka ovat saapuneet kyseisten jäsenvaltioiden alueelle [yksi kuukausi ennen tämän päätöksen voimaantuloa] tai sen jälkeen.

Tehty Brysselissä

(1) Eurooppa-neuvoston ylimääräinen kokous 23. huhtikuuta 2015, julkilausuma, EUCO 18/15; Eurooppa-neuvoston kokous 25. ja 26. kesäkuuta 2015, neuvoston päätelmät, EUCO 22/15.

(2) P8_TA(2015)0176, 28. huhtikuuta 2015.

(3) Oikeus- ja sisäasioiden neuvoston 3405. istunto – neuvoston asiakirja 11097/15.

(4)

   UNHCR:n maaliskuussa 2015 tekemät ehdotukset, joka koskevat meritse Eurooppaan nyt ja jatkossa tulevia turvapaikanhakijoita, pakolaisia ja siirtolaisia, ovat luettavissa seuraavassa osoitteessa: http://www.refworld.org/docid/55016ba14.html.

(5) Ks. esimerkiksi Euroopan pakolais- ja ihmisoikeusjärjestöjen neuvottelukunnan (ECRE) kymmenen kohdan suunnitelma merellä sattuvien kuolemantapausten ehkäisemiseksi, 23.4.2015, seuraavassa osoitteessa: www.ecre.org.

(6)

    http://www2.ohchr.org/English/bodies/crc/docs/GC/CRC_C_GC_14_ENG.pdf .

(7)

   Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 604/2013, annettu 26 päivänä kesäkuuta 2013, kolmannen maan kansalaisen tai kansalaisuudettoman henkilön johonkin jäsenvaltioon jättämän kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen käsittelystä vastuussa olevan jäsenvaltion määrittämisperusteiden ja -menettelyjen vahvistamisesta (EUVL L 180, 29.6.2013, s. 31).

(8) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 516/2014, annettu 16 päivänä huhtikuuta 2014, turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahaston perustamisesta, neuvoston päätöksen 2008/381/EY muuttamisesta sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston päätösten N:o 573/2007/EY ja N:o 575/2007/EY ja neuvoston päätöksen 2007/435/EY kumoamisesta (EUVL L 150, 20.5.2014, s. 168).

(9) Kroatian tapauksessa otetaan huomioon vuodet 2013 ja 2014.

(10) EUVL L 55, 28.2.2011, s. 13.

(11)

   Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2013/33/EU, annettu 26 päivänä kesäkuuta 2013, kansainvälistä suojelua hakevien henkilöiden vastaanottoa jäsenvaltioissa koskevista vaatimuksista (uudelleenlaadittu) (EUVL L 180, 29.6.2013, s. 96).

(12)

   Neuvoston direktiivi 2003/9/EY, annettu 27 päivänä tammikuuta 2003, turvapaikanhakijoiden vastaanottoa jäsenvaltioissa koskevista vähimmäisvaatimuksista (EUVL L 31, 6.2.2003, s. 18).

(13)

   Neuvoston direktiivi 2005/85/EY, annettu 1 päivänä joulukuuta 2005, pakolaisaseman myöntämistä tai poistamista koskevissa menettelyissä jäsenvaltioissa sovellettavista vähimmäisvaatimuksista (EUVL L 326, 13.12.2005, s. 13).

(14)

   Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2013/32/EU, annettu 26 päivänä kesäkuuta 2013, kansainvälisen suojelun myöntämistä tai poistamista koskevista yhteisistä menettelyistä (EUVL L 180, 29.6.2013, s. 60).

(15)

   Neuvoston asetus (EY) N:o 2725/2000, annettu 11 päivänä joulukuuta 2000, Eurodac-järjestelmän perustamisesta sormenjälkien vertailua varten Dublinin yleissopimuksen tehokkaaksi soveltamiseksi (EYVL L 316, 15.12.2000, s. 1).

(16)

   Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 603/2013, annettu 26 päivänä kesäkuuta 2013, Eurodac-järjestelmän perustamisesta sormenjälkien vertailua varten kolmannen maan kansalaisen tai kansalaisuudettoman henkilön johonkin jäsenvaltioon jättämän kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen käsittelystä vastuussa olevan jäsenvaltion määrittämisperusteiden ja -menettelyjen vahvistamisesta annetun asetuksen (EU) N:o 604/2013 tehokkaaksi soveltamiseksi sekä jäsenvaltioiden lainvalvontaviranomaisten ja Europolin esittämistä, Eurodac-tietoihin lainvalvontatarkoituksessa tehtäviä vertailuja koskevista pyynnöistä sekä vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen laaja-alaisten tietojärjestelmien operatiivisesta hallinnoinnista vastaavan eurooppalaisen viraston perustamisesta annetun asetuksen (EU) N:o 1077/2011 muuttamisesta (EUVL L 180, 29.6.2013, s. 1).

(17) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2011/95/EU, annettu 13 päivänä joulukuuta 2011, vaatimuksista kolmansien maiden kansalaisten ja kansalaisuudettomien henkilöiden määrittelemiseksi kansainvälistä suojelua saaviksi henkilöiksi, pakolaisten ja henkilöiden, jotka voivat saada toissijaista suojelua, yhdenmukaiselle asemalle sekä myönnetyn suojelun sisällölle (EUVL L 337, 20.12.2011, s. 9).

(18) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2013/32/EU, annettu 26 päivänä kesäkuuta 2013, kansainvälisen suojelun myöntämistä tai poistamista koskevista yhteisistä menettelyistä (EUVL L 180, 29.6.2013, s. 60).

(19) EUVL L 150, 20.5.2014, s. 168.

(20) EUVL L 298, 26.10.2012, s. 1.

(21) EUVL L 55, 28.2.2011, s. 13.

EUROOPAN KOMISSIO

Bryssel 9.9.2015

COM(2015) 451 final

LIITTEET

ehdotukseen neuvoston päätökseksi Italian, Kreikan ja Unkarin hyväksi toteutettavien kansainvälistä suojelua koskevien väliaikaisten toimenpiteiden käyttöön ottamisesta

LIITE I – Italiaa koskeva jakoperuste

Jakoperuste määräytyy seuraavien kriteerien pohjalta:

a) väkiluku (painotus 40 %): tämä kriteeri ilmentää jäsenvaltion valmiutta ottaa vastaan tietty määrä pakolaisia;

b) yhteenlaskettu BKT (painotus 40 %): tämä kriteeri ilmentää maan absoluuttista vaurautta ja kertoo talouden kyvystä ottaa vastaan pakolaisia ja kotouttaa heidät;

c) turvapaikkahakemusten keskimäärä miljoonaa asukasta kohden vuosina 2010–2014 1 (painotus 10 % rajattuna enintään 30 %:iin väkilukua ja BKT:tä koskevien kriteerien yhteenlasketusta vaikutuksesta jakoperusteeseen): tämä kriteeri ilmentää turvapaikkahakemuksista jäsenvaltiolle ennestään aiheutuvaa rasitusta;

d) työttömyysaste (painotus 10 % rajattuna enintään 30 %:iin väkilukua ja BKT:tä koskevien kriteerien yhteenlasketusta vaikutuksesta jakoperusteeseen): tämä kriteeri ilmentää kykyä kotouttaa pakolaiset.

LIITE II – Kreikkaa koskeva jakoperuste

Jakoperuste määräytyy seuraavien kriteerien pohjalta:

a) väkiluku (painotus 40 %): tämä kriteeri ilmentää jäsenvaltion valmiutta ottaa vastaan tietty määrä pakolaisia;

b) yhteenlaskettu BKT (painotus 40 %): tämä kriteeri ilmentää maan absoluuttista vaurautta ja kertoo talouden kyvystä ottaa vastaan pakolaisia ja kotouttaa heidät;

c) turvapaikkahakemusten keskimäärä miljoonaa asukasta kohden vuosina 2010–2014 2 (painotus 10 % rajattuna enintään 30 %:iin väkilukua ja BKT:tä koskevien kriteerien yhteenlasketusta vaikutuksesta jakoperusteeseen): tämä kriteeri ilmentää turvapaikkahakemuksista jäsenvaltiolle ennestään aiheutuvaa rasitusta;

d) työttömyysaste (painotus 10 % rajattuna enintään 30 %:iin väkilukua ja BKT:tä koskevien kriteerien yhteenlasketusta vaikutuksesta jakoperusteeseen): tämä kriteeri ilmentää kykyä kotouttaa pakolaiset.

LIITE III – Unkaria koskeva jakoperuste

Jakoperuste määräytyy seuraavien kriteerien pohjalta:

a) väkiluku (painotus 40 %): tämä kriteeri ilmentää jäsenvaltion valmiutta ottaa vastaan tietty määrä pakolaisia;

b) yhteenlaskettu BKT (painotus 40 %): tämä kriteeri ilmentää maan absoluuttista vaurautta ja kertoo talouden kyvystä ottaa vastaan pakolaisia ja kotouttaa heidät;

c) turvapaikkahakemusten keskimäärä miljoonaa asukasta kohden vuosina 2010–2014 3 (painotus 10 % rajattuna enintään 30 %:iin väkilukua ja BKT:tä koskevien kriteerien yhteenlasketusta vaikutuksesta jakoperusteeseen): tämä kriteeri ilmentää turvapaikkahakemuksista jäsenvaltiolle ennestään aiheutuvaa rasitusta;

d) työttömyysaste (painotus 10 % rajattuna enintään 30 %:iin väkilukua ja BKT:tä koskevien kriteerien yhteenlasketusta vaikutuksesta jakoperusteeseen): tämä kriteeri ilmentää kykyä kotouttaa pakolaiset.

LIITE IV – Säädökseen liittyvä rahoitusselvitys

1.    PERUSTIEDOT EHDOTUKSESTA/ALOITTEESTA

   1.1.    Ehdotuksen/aloitteen nimi

   1.2.    Toimintalohko(t) toimintoperusteisessa johtamis- ja budjetointijärjestelmässä (ABM/ABB)

   1.3.    Ehdotuksen/aloitteen luonne

   1.4.    Tavoite (Tavoitteet)

   1.5.    Ehdotuksen/aloitteen perustelut

   1.6.    Toiminnan ja sen rahoitusvaikutusten kesto

   1.7.    Hallinnointitapa (Hallinnointitavat)

2.    HALLINNOINTI

   2.1.    Seuranta- ja raportointisäännöt

   2.2.    Hallinnointi- ja valvontajärjestelmä

   2.3.    Toimenpiteet petosten ja sääntöjenvastaisuuksien ehkäisemiseksi

3.    EHDOTUKSEN/ALOITTEEN ARVIOIDUT RAHOITUSVAIKUTUKSET

   3.1.    Kyseeseen tulevat monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeet ja menopuolen budjettikohdat

   3.2.    Arvioidut vaikutukset menoihin 

   3.2.1.    Yhteenveto arvioiduista vaikutuksista menoihin

   3.2.2.    Arvioidut vaikutukset toimintamäärärahoihin

   3.2.3.    Arvioidut vaikutukset hallintomäärärahoihin

   3.2.4.    Yhteensopivuus nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen kanssa

   3.2.5.    Ulkopuolisten tahojen rahoitusosuudet

   3.3.    Arvioidut vaikutukset tuloihin

SÄÄDÖSEHDOTUKSEEN LIITTYVÄ RAHOITUSSELVITYS

1.PERUSTIEDOT EHDOTUKSESTA/ALOITTEESTA

1.1.Ehdotuksen/aloitteen nimi

Ehdotus neuvoston päätökseksi Italian, Kreikan ja Unkarin hyväksi toteutettavien kansainvälistä suojelua koskevien väliaikaisten toimenpiteiden käyttöön ottamisesta

1.2.Toimintalohko(t) toimintoperusteisessa johtamis- ja budjetointijärjestelmässä (ABM/ABB) 4  

18 – Muuttoliike- ja sisäasiat

1.3.Ehdotuksen/aloitteen luonne

◻ Ehdotus/aloite liittyy uuteen toimeen.

◻ Ehdotus/aloite liittyy uuteen toimeen, joka perustuu pilottihankkeeseen tai valmistelutoimeen. 5  

☑ Ehdotus/aloite liittyy käynnissä olevan toimen jatkamiseen.

◻ Ehdotus/aloite liittyy toimeen, joka on suunnattu uudelleen. 

1.4.Tavoite (Tavoitteet)

1.4.1.Komission monivuotinen strateginen tavoite (monivuotiset strategiset tavoitteet), jonka (joiden) saavuttamista ehdotus/aloite tukee

Euroopan muuttoliikeagendan (COM(2015) 240 final) mukaan nykytilanteeseen, jossa siirtolaisia saapuu EU:hun joukoittain, on vastattava kiireesti. Jäsenvaltioiden turvapaikkajärjestelmiin on vuoden 2015 alusta alkaen kohdistunut ennennäkemätön paine, ja ihmisvirta etulinjassa oleviin ja eräisiin muihin jäsenvaltioihin tulee jatkumaan lähikuukausina. EU:n ei pitäisi odottaa, kunnes paine kasvaa sietämättömäksi: tulijoita on niin paljon, että paikalliset resurssit heidän vastaanottamiseksi ja hakemusten käsittelemiseksi on jo venytetty äärimmilleen. Kovimman paineen alaisissa jäsenvaltioissa vallitsevan tilanteen takia komissio aikoo ottaa (uudelleen) käyttöön SEUT-sopimuksen 78 artiklan 3 kohdassa tarkoitetun järjestelmän hätätilanteiden varalta. Ehdotukseen sisältyy selvästi kansainvälistä suojelua tarvitsevien sijoittamista koskeva tilapäinen järjestely, jonka avulla varmistetaan kunkin jäsenvaltion oikeudenmukainen ja tasapuolinen osallistuminen tähän yhteiseen ponnistukseen. Vastaanottava jäsenvaltio vastaa hakemuksen käsittelystä sovittujen sääntöjen ja takeiden mukaisesti. Ehdotus sisältää objektiivisiin kriteereihin perustuvan jakoperusteen.

1.4.2.Erityistavoite (erityistavoitteet) sekä toiminto (toiminnot) toimintoperusteisessa johtamis- ja budjetointijärjestelmässä

Erityistavoite nro 4

Tehostaa jäsenvaltioiden keskinäistä solidaarisuutta ja vastuunjakoa varsinkin suhteessa niihin jäsenvaltioihin, joihin kohdistuu suurin siirtolais- ja pakolaisvirta, myös käytännön yhteistyön avulla

Toiminto (toiminnot) toimintoperusteisessa johtamis- ja budjetointijärjestelmässä

18 03 – Turvapaikka- ja maahanmuuttoasiat

1.4.3.Odotettavissa olevat tulokset ja vaikutukset

Selvitys siitä, miten ehdotuksella/aloitteella on tarkoitus vaikuttaa edunsaajien/kohderyhmän tilanteeseen

120 000 hakijan siirtäminen Italiasta, Kreikasta ja Unkarista muihin jäsenvaltioihin

1.4.4.Tulos- ja vaikutusindikaattorit

Selvitys siitä, millaisin indikaattorein ehdotuksen/aloitteen toteuttamista seurataan

Siirrettyjen hakijoiden lukumäärä

1.5.Ehdotuksen/aloitteen perustelut

1.5.1.Tarpeet, joihin ehdotuksella/aloitteella vastataan lyhyellä tai pitkällä aikavälillä

Tämä ehdotus annetaan Italiassa, Kreikassa ja Unkarissa vallitsevan turvapaikkakriisin johdosta. Perus–sopimuksen 78 artiklan 3 kohtaan perustuvan ehdotuksen tarkoituksena on estää turvapaikkatilanteen heikkeneminen entisestään näissä kolmessa maassa ja tukea niitä tehokkaasti.

Eurooppa-neuvosto sitoutui 23. huhtikuuta 2015 antamassaan julkilausumassa tarkastelemaan vaihtoehtoja siirtojen järjestämiseksi hätätilanteissa kaikkien jäsenvaltioiden välillä vapaaehtoisuuden pohjalta. Euroopan parlamentti kehotti 28. huhtikuuta 2015 antamassaan päätöslauselmassa neuvostoa harkitsemaan vakavasti perussopimuksen 78 artiklan 3 kohdan soveltamista.
Komissio otti 27. toukokuuta 2015 esittämällään ehdotuksella (COM(2015) 286 final) ensimmäistä kertaa käyttöön perussopimuksen 78 artiklan 3 kohdassa tarkoitetun hätätilannejärjestelmän. Eurooppa-neuvosto sopi kesäkuun kokouksessaan, että Italiasta ja Kreikasta siirretään kahden vuoden aikana 40 000 selvästi kansain–välistä suojelua tarvitsevaa ihmistä muihin jäsenvaltioihin. Toimenpide on tilapäinen ja poikkeuksellinen.

1.5.2.EU:n osallistumisesta saatava lisäarvo

Kolmansien maiden kansalaisten äkillisen joukoittaisen maahantulon Italiassa, Kreikassa ja Unkarissa aiheuttama hätätilanne laittaa kyseisten maiden turvapaikkajärjestelmät ja -resurssit kovalle koetukselle. Tilanne voi muuttua myös muissa jäsenvaltioissa, joihin osa Italiaan, Kreikkaan ja Unkariin saapuneista jatkaa. On selvää, ettei tilanteeseen voida vastata tyydyttävästi yksittäisten jäsenvaltioiden toimilla, koska haasteet ovat yhteisiä kaikille jäsenvaltioille. Sen vuoksi on välttämätöntä toteuttaa EU-tason toimia.

1.5.3.Vastaavista toimista saadut kokemukset

Tämä on järjestyksessä toinen perussopimuksen 78 artiklan 3 kohdan mukainen ehdotus.

1.5.4.Yhteensopivuus muiden kyseeseen tulevien välineiden kanssa ja mahdolliset synergiaedut

Turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahastoon sisältyy mahdollisuus siirtää kansainvälistä suojelua hakevia henkilöitä vapaaehtoisuuden pohjalta osana kunkin jäsenvaltion kansallista ohjelmaa.

1.6.Toiminnan ja sen rahoitusvaikutusten kesto

☑ Ehdotuksen/aloitteen mukaisen toiminnan kesto on rajattu. 

◻    Ehdotuksen/aloitteen mukainen toiminta alkaa [PP/KK]VVVV ja päättyy [PP/KK]VVVV.

☑    Rahoitusvaikutukset alkavat vuonna 2016 ja päättyvät vuonna 2020.

◻ Ehdotuksen/aloitteen mukaisen toiminnan kestoa ei ole rajattu.

Käynnistysvaihe alkaa vuonna VVVV ja päättyy vuonna VVVV,

minkä jälkeen toteutus täydessä laajuudessa.

1.7.Hallinnointitapa (Hallinnointitavat)

Suora hallinnointi, jonka komissio toteuttaa käyttämällä

☑ yksiköitään, myös unionin edustustoissa olevaa henkilöstään

◻    toimeenpanovirastoja

☑ Hallinnointi yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa 

◻ Välillinen hallinnointi, jossa täytäntöönpanotehtäviä on siirretty

◻ kolmansille maille tai niiden nimeämille elimille

◻ kansainvälisille järjestöille ja niiden erityisjärjestöille (tarkennettava)

◻ Euroopan investointipankille tai Euroopan investointirahastolle

◻ varainhoitoasetuksen 208 ja 209 artiklassa tarkoitetuille elimille

◻ julkisoikeudellisille yhteisöille

◻ sellaisille julkisen palvelun tehtäviä hoitaville yksityisoikeudellisille elimille, jotka antavat riittävät rahoitustakuut

◻ sellaisille jäsenvaltion yksityisoikeuden mukaisille elimille, joille on annettu tehtäväksi julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuden täytäntöönpano ja jotka antavat riittävät rahoitustakuut

◻ henkilöille, joille on annettu tehtäväksi toteuttaa SEU-sopimuksen V osaston mukaisia yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan erityistoimia ja jotka nimetään asiaa koskevassa perussäädöksessä.

Jos käytetään useampaa kuin yhtä hallinnointitapaa, huomautuksille varatussa kohdassa olisi annettava lisätietoja.

Huomautukset:

Tässä säädösehdotukseen liittyvässä rahoitusselvityksessä esitetään summat, jotka tarvitaan kattamaan kustannukset, jotka syntyvät kansainvälistä suojelua hakevien henkilöiden siirtämisestä Italiasta, Kreikasta ja Unkarista muihin jäsenvaltioihin (ml. siirroista aiheutuvien kustannusten rahoitusosuus). Maksusitoumus–määrärahat olisi lisättävä turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahaston nykyisiin määrärahoihin budjettikohdassa 18 03 01 01. Maksutarpeiden laskenta perustuu oletukseen, jonka mukaan 50 prosentin ennakkorahoitus maksetaan vuonna 2016.

2.HALLINNOINTI

2.1.Seuranta- ja raportointisäännöt

Ilmoitetaan sovellettavat aikavälit ja edellytykset.

Yhteistyössä toteutettavaa hallinnointia varten on olemassa johdonmukainen ja tehokas raportointi-, seuranta- ja arviointikehys. Jäsenvaltioiden on perustettava kutakin kansallista ohjelmaa varten seurantakomitea, jonka toimintaan komissio voi osallistua.

Jäsenvaltiot raportoivat monivuotisen ohjelman täytäntöönpanosta vuosittain. Raportit ovat edellytys asetuksen (EU) N:o 514/2014 (horisontaalinen asetus) mukaisille tilien tarkastamista ja hyväksymistä koskevan menettelyn puitteissa suoritettaville vuotuisille maksuille.

Asetuksen (EU) N:o 514/2014 15 artiklan mukaisesti komissio esittää vuonna 2018 kansallisten ohjelmien väliarvioinnista kertomuksen, joka kattaa tällä neuvoston päätöksellä käyttöön asetettujen rahoitusvarojen käytön.

Lisäksi komissio esittää välikertomuksen rahastojen täytäntöönpanosta 31. joulukuuta 2018 mennessä ja jälkiarviointikertomuksen 30. kesäkuuta 2024 mennessä. Näissä kertomuksissa tarkastellaan täytäntöönpanoa kokonaisuudessaan (eli ei ainoastaan yhteistyössä hallinnoitavien kansallisten ohjelmien täytäntöönpanoa).

2.2.Hallinnointi- ja valvontajärjestelmä

2.2.1.Todetut riskit

Muuttoliike- ja sisäasioiden pääosaston (PO HOME) rahoitusohjelmiin ei ole sisältynyt merkittäviä virheriskejä. Osoituksena tästä on se, että tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomuksissa ei ole esitetty sitä koskevia merkittäviä havaintoja eikä jäännösvirheaste muuttoliike- ja sisäasioiden pääosaston vuotuisissa toimintakertomuksissa ole viime vuosina ollut yli 2 prosenttia.

Hallinnointi- ja valvontajärjestelmässä noudatetaan Euroopan rakenne- ja investointirahastojen yleisiä vaatimuksia, ja se on täysin varainhoitoasetuksen vaatimusten mukainen.

Monivuotinen ohjelmasuunnittelu ja vastuuviranomaisen suorittamia maksuja koskeva vuotuinen selvitys–menettely yhdenmukaistaa tukikelpoisuuskaudet komission tilinpäätöksen kanssa lisäämättä kuitenkaan hallinnollista rasitusta nykyisestä.

Paikalla tehtäviä tarkastuksia suoritetaan osana ensimmäisen tason valvontaa eli vastuuviranomaisen toimesta, ja ne tukevat sen vuosittain antamaa johdon vahvistuslausumaa.

Kertakorvausten käytöllä (yksinkertaistettu kustannusvaihtoehto) vähennetään entisestään virheitä, joita vastuuviranomaiset tekevät tätä päätöstä täytäntöön pannessaan.

2.2.2.Tiedot käyttöön otetusta sisäisen valvonnan järjestelmästä

Kaikkien vaatimustenmukaisten valvontamekanismien käytön lisäksi muuttoliike- ja sisäasioiden pääosasto laatii petostentorjuntastrategian komission 24. kesäkuuta 2011 hyväksymää uutta petostentorjuntastrategiaa noudattaen. Näin varmistetaan, että pääosaston sisäiset petostentorjuntatarkastukset ovat komission strategian mukaiset ja että sen lähestymistapa petosriskin hallintaan tähtää petoksille alttiiden alojen ja asianmukaisten vastatoimien kartoittamiseen. Tarvittaessa perustetaan erilaisia verkostoja ja tietotekniikkavälineitä rahastoihin liittyvien petostapausten analysointia varten.

Yhteistyössä toteutettavan hallinnoinnin osalta komission petostentorjuntastrategiassa todetaan selkeästi, että vuosia 2014–2020 koskevissa komission asetusehdotuksissa on vaadittava jäsenvaltioita toteuttamaan petosten–ehkäisytoimia, jotka ovat vaikuttavia ja oikeasuhtaisia kartoitettuihin petosriskeihin nähden. Tämän ehdotuksen 5 artiklassa jäsenvaltioille asetetaankin selkeä vaatimus ehkäistä, todeta ja oikaista sääntöjenvastaisuudet ja ilmoittaa niistä komissiolle. Näihin velvollisuuksiin liittyviä yksityiskohtia esitetään vastuuviranomaisen tehtäviä koskevissa yksityiskohtaisissa säännöissä, joihin viitataan 24 artiklan 5 kohdan c alakohdassa.

Lisäksi 41 artiklassa säädetään selkeästi komission tai tilintarkastustuomioistuimen havaintojen perusteella tehtävistä rahoitusoikaisuista saatavien varojen uudelleenkäytöstä.

2.2.3.Arvio tarkastusten kustannustehokkuudesta ja odotettavissa olevasta virheriskin tasosta

Tarkastusten kustannukset ovat merkityksettömiä ja virheriskin taso erittäin alhainen.

2.3.Toimenpiteet petosten ja sääntöjenvastaisuuksien ehkäisemiseksi

Ilmoitetaan käytössä olevat ja suunnitellut torjunta- ja suojatoimenpiteet

Sovelletaan muuttoliike- ja sisäasioiden pääosaston vakiomenettelyjä petosten ja sääntöjenvastaisuuksien ehkäisemiseksi.

3.EHDOTUKSEN/ALOITTEEN ARVIOIDUT RAHOITUSVAIKUTUKSET

3.1.Kyseeseen tulevat monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeet ja menopuolen budjettikohdat

Talousarviossa jo olevat budjettikohdat

Monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeiden ja budjettikohtien mukaisessa järjestyksessä

Uudet perustettaviksi esitetyt budjettikohdat Ei sovelleta.

Monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeiden ja budjettikohtien mukaisessa järjestyksessä

3.2.Arvioidut vaikutukset menoihin

3.2.1.Yhteenveto arvioiduista vaikutuksista menoihin

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Jos ehdotuksella/aloitteella on vaikutuksia useampaan otsakkeeseen:

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

3.2.2.Arvioidut vaikutukset toimintamäärärahoihin

◻    Ehdotus/aloite ei edellytä toimintamäärärahoja.

☑    Ehdotus/aloite edellyttää toimintamäärärahoja seuraavasti:

Maksusitoumusmäärärahat, milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

3.2.3.Arvioidut vaikutukset hallintomäärärahoihin

3.2.3.1.Yhteenveto

◻    Ehdotus/aloite ei edellytä hallintomäärärahoja.

☑    Ehdotus/aloite edellyttää hallintomäärärahoja seuraavasti:

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Henkilöresursseihin ja muita hallintomenoja koskeva määrärahatarve katetaan toimen hallinnointiin jo osoitetuilla pääosaston määrärahoilla ja/tai pääosastossa toteutettujen uudelleenjärjestelyjen tuloksena saaduilla määrärahoilla sekä tarvittaessa sellaisilla lisäresursseilla, jotka toimea hallinnoiva pääosasto voi saada käyttöönsä vuotuisessa määrärahojen jakomenettelyssä talousarvion puitteissa.

3.2.3.2.Henkilöresurssien arvioitu tarve

◻    Ehdotus/aloite ei edellytä henkilöresursseja.

☑    Ehdotus/aloite edellyttää henkilöresursseja seuraavasti:

Arvio kokoaikaiseksi henkilöstöksi muutettuna

XX viittaa kyseessä olevaan toimintalohkoon eli talousarvion osastoon.

Henkilöresurssien tarve katetaan toimen hallinnointiin jo osoitetulla pääosaston henkilöstöllä ja/tai pääosastossa toteutettujen henkilöstön uudelleenjärjestelyjen tuloksena saadulla henkilöstöllä sekä tarvittaessa sellaisilla lisä–resursseilla, jotka toimea hallinnoiva pääosasto voi saada käyttöönsä vuotuisessa määrärahojen jakomenettelyssä talousarvion puitteissa.

Kuvaus henkilöstön tehtävistä:

3.2.4.Yhteensopivuus nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen kanssa

◻    Ehdotus/aloite on nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen mukainen.

◻    Ehdotus/aloite edellyttää monivuotisen rahoituskehyksen asianomaisen otsakkeen rahoitussuunnitelman muuttamista.

Selvitys rahoitussuunnitelmaan tarvittavista muutoksista, mainittava myös kyseeseen tulevat budjettikohdat ja määrät

[…]

☑    Ehdotus/aloite edellyttää joustovälineen varojen käyttöön ottamista tai monivuotisen rahoituskehyksen tarkistamista.

Selvitys tarvittavista toimenpiteistä, mainittava myös kyseeseen tulevat rahoituskehyksen otsakkeet, budjetti–kohdat ja määrät

Määrärahojen kaikki uudelleenkohdentamisvaihtoehdot on kartoitettu ja päädytty ehdottamaan joustovälineen varojen käyttöön ottamista, koska otsakkeen ”Turvallisuus ja kansalaisuus” liikkumavara on käytetty.

3.2.5.Ulkopuolisten tahojen rahoitusosuudet

☑ Ehdotuksen/aloitteen rahoittamiseen ei osallistu ulkopuolisia tahoja.

Ehdotuksen/aloitteen rahoittamiseen osallistuu ulkopuolisia tahoja seuraavasti (arvio):

määrärahat, milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

3.3.Arvioidut vaikutukset tuloihin

□    Ehdotuksella/aloitteella ei ole vaikutuksia tuloihin.

☑    Ehdotuksella/aloitteella on vaikutuksia tuloihin seuraavasti:

◻ vaikutukset omiin varoihin

☑ vaikutukset sekalaisiin tuloihin

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Vastaava(t) menopuolen budjettikohta (budjettikohdat) käyttötarkoitukseensa sidottujen sekalaisten tulojen tapauksessa:

Selvitys tuloihin kohdistuvan vaikutuksen laskentamenetelmästä

(1) Kroatian tapauksessa huomioon otetaan ainoastaan vuosien 2013 ja 2014 keskimäärä, koska maa liittyi EU:hun vasta 1. heinäkuuta 2013.

(2) Kroatian tapauksessa huomioon otetaan ainoastaan vuosien 2013 ja 2014 keskimäärä, koska maa liittyi EU:hun vasta 1. heinäkuuta 2013.

(3) Kroatian tapauksessa huomioon otetaan ainoastaan vuosien 2013 ja 2014 keskimäärä, koska maa liittyi EU:hun vasta 1. heinäkuuta 2013.

(4) ABM: toimintoperusteinen johtaminen; ABB: toimintoperusteinen budjetointi.

(5) Sellaisina kuin nämä on määritelty varainhoitoasetuksen 54 artiklan 2 kohdan a ja b alakohdassa.

(6) JM = jaksotetut määrärahat; EI-JM = jaksottamattomat määrärahat.

(7) EFTA: Euroopan vapaakauppaliitto.

(8) Ehdokasmaat ja soveltuvin osin Länsi-Balkanin mahdolliset ehdokasmaat.

(9) Vaikutus maksuihin on laskettu olettaen, että tilapäisen siirtojärjestelmän kustannuksista 50 prosenttia katetaan ennakkomaksuilla.

(10) Tuotokset ovat tuloksena olevia tuotteita ja palveluita (esim. rahoitettujen opiskelijavaihtojen määrä tai rakennetut tiekilometrit).

(11) Kuten kuvattu kohdassa 1.4.2 ”Erityistavoitteet”.

(12) Tekninen ja/tai hallinnollinen apu sekä EU:n ohjelmien ja/tai toimien toteuttamiseen liittyvät tukimenot (entiset BA-budjettikohdat), epäsuora ja suora tutkimustoiminta.

(13) Sopimussuhteiset toimihenkilöt, paikalliset toimihenkilöt, kansalliset asiantuntijat, vuokrahenkilöstö, nuoremmat asiantuntijat EU:n ulkopuolisissa edustustoissa.

(14) Toimintamäärärahoista katettavan ulkopuolisen henkilöstön enimmäismäärä (entiset BA-budjettikohdat).

(15) Perinteiset omat varat (tulli- ja sokerimaksut) on ilmoitettava nettomääräisinä eli bruttomäärästä on vähennettävä kantokuluja vastaava 25 prosentin osuus.

(16) EUVL L 150, 20.5.2014, s. 168.

(17) EUVL L 298, 26.10.2012, s. 1.