PERUSTELUT

1.           EHDOTUKSEN TAUSTA

Talous- ja rahoituskriisi on aiheuttanut sen, että investoinnit ovat EU:ssa vähentyneet noin 15 prosenttia vuoden 2007 huippulukemista. Investointien tämänhetkinen määrä on huomattavasti alle sen, mitä aikaisempien suuntausten perusteella voitaisiin odottaa. Jos toimia ei toteuteta, investoinnit elpyvät ennusteiden mukaan tulevina vuosina vain osittain. Tämä haittaa talouden elpymistä, työpaikkojen luomista, pitkän aikavälin kasvua ja kilpailukykyä. Investointivaje vaarantaa myös Eurooppa 2020 -strategian tavoitteiden saavuttamisen. Euroopan komission puheenjohtaja piti komissiota varten vuosiksi 2014–2019 laatimissaan poliittisissa suuntaviivoissa tätä investointivajetta keskeisenä politiikkahaasteena. Myös 18. joulukuuta 2014 kokoontunut Eurooppa-neuvosto (EUCO 237/14) ja 15. ja 16. marraskuuta 2014 kokoontunut G20-ryhmä katsoivat, että kyseessä on merkittävä politiikkahaaste.

Taloustilanteeseen liittyvä yleinen epävarmuus sekä julkisen ja yksityisen velan suuri määrä osassa EU:n talouksia sekä näiden tekijöiden vaikutus luottoriskiin vähentävät käytettävissä olevaa liikkumavaraa. EU:ssa on kuitenkin runsaasti säästöjä ja rahoituslikviditeettiä. Lisäksi Euroopan komission, Euroopan investointipankin ja EU:n jäsenvaltioiden yhdessä tekemät viimeaikaiset kyselyt ovat vahvistaneet sen, että toteutuskelpoisia investointihankkeita jää rahoittamatta merkittäviä määriä.

Komissio ehdotti tämän vuoksi 26. marraskuuta 2014 julkaisemassaan tiedonannossa ”Euroopan investointiohjelma” EU:n tason aloitetta, jolla on tarkoitus puuttua tähän ongelmaan. Investointiohjelma perustuu kolmeen toisiaan tukevaan osa-alueeseen. Ensimmäinen osa-alue muodostuu seuraavien kolmen vuoden aikana käynnistettävistä vähintään 315 miljardin euron lisäinvestoinneista, joilla on tarkoitus maksimoida julkisten varojen vaikutus ja houkutella yksityisiä investointeja. Toinen osa-alue muodostuu kohdennetuista aloitteista, joilla on tarkoitus varmistaa, että nämä lisäinvestoinnit vastaavat reaalitalouden tarpeita. Kolmantena osa-alueena ovat toimenpiteet, joilla pyritään lisäämään sääntelyn ennustettavuutta ja poistamaan investointien esteitä. Tarkoituksena on tehdä Euroopasta entistä houkuttelevampi investointikohde ja näin moninkertaistaa investointiohjelman vaikutukset.

Tässä ehdotetulla asetuksella luodaan tarvittavat lainsäädäntöpuitteet ja asetetaan käyttöön talousarviomäärärahat investointiohjelman kahta ensimmäistä osa-aluetta varten EU:n oikeusjärjestyksen mukaisesti. Kun ehdotettu asetus on hyväksytty, komissio ja Euroopan investointipankki (EIP) vastaavat sen täytäntöönpanosta yhdessä strategisina kumppaneina, joiden selkeänä tavoitteena on saada sidosryhmiä mukaan kaikilla tasoilla. Ensimmäiset toimet sääntely-ympäristöä ja investointien esteiden poistamista koskevan kolmannen osa-alueen toteuttamiseksi on esitetty komission työohjelmassa, joka hyväksyttiin 16. joulukuuta 2014 (COM(2014 910). Lisäksi komissio tekee investointiohjelmaan liittyvissä kysymyksissä yhteistyötä muiden EU:n toimielinten ja jäsenvaltioiden kanssa osana talouspolitiikan eurooppalaista ohjausjaksoa. 

Pienet ja keskisuuret yritykset (pk-yritykset) ovat EU:n taloudessa avainasemassa etenkin siksi, että ne luovat uusia työpaikkoja. Ne ovat tämän vuoksi myös tässä ehdotetun asetuksen mukaisesti tarjottavan tuen keskeinen edunsaajaryhmä.

Ehdotettujen järjestelmien rakenne ja ominaisuudet perustuvat kokemuksiin, joita on jo saatu EU:n ja EIP-ryhmän yhteisten innovatiivisten rahoitusvälineiden käytöstä.

2.           KUULEMISTEN JA VAIKUTUSTENARVIOINTIEN TULOKSET

Puheenjohtaja Juncker esitteli investointiohjelman Euroopan parlamentille 26. marraskuuta, ja Eurooppa-neuvosto hyväksyi sen 18. joulukuuta 2014. Eurooppa-neuvosto kehotti lisäksi unionin lainsäätäjiä sopimaan tarvittavan säädöksen tekstistä kesäkuuhun mennessä, jotta uudet investoinnit voitaisiin käynnistää jo vuoden 2015 puolivälissä.

Ehdotuksen perustana olevista oikeudellisista, taloudellisista ja rahoituksellisista käsitteistä on käyty laajalti keskustelua Euroopan investointipankkiryhmän kanssa ja epävirallisia keskusteluja julkisen ja yksityisen sektorin edustajien kanssa. Yksityisen sektorin sidosryhmät ovat erityisesti korostaneet tiukkojen laatukriteerien tärkeyttä ja investointiohjelmasta tuettavien hankkeiden riippumatonta valintaa. Ne suosittelivat etenkin, että hankkeiden olisi oltava 1) taloudellisesti elinkelpoisia, kun huomioon otetaan aloitteesta myönnetty tuki, 2) riittävässä määrin toteutusvalmiita, jotta niitä voidaan arvioida yleisellä tai paikallisella tasolla, ja 3) eurooppalaista lisäarvoa tuottavia ja EU:n politiikan painopisteiden mukaisia (näihin painopisteisiin kuuluvat muun muassa vuoden 2030 ilmasto- ja energiapaketti, Eurooppa 2020 -strategia ja muut EU:n pitkän aikavälin strategiset painopisteet). Tukea ei myöskään saisi rajoittaa rajatylittäviin hankkeisiin (kuten TEN-T- ja TEN-E-hankkeiden tapauksessa on tehty).

Komissio on saanut tärkeää tietoa myös osallistuessaan EU:n investointityöryhmän toimintaan. Tämän työryhmän yleisenä tavoitteena on ollut muodostaa kokonaiskuva tärkeimmistä investointisuuntauksista ja -tarpeista, analysoida investointeja haittaavia suurimpia esteitä, esittää käytännön ratkaisuja näiden esteiden poistamiseksi, yksilöidä sellaisia strategisia investointeja, joilla on EU:n lisäarvoa ja jotka voidaan toteuttaa lyhyellä aikavälillä, sekä antaa suosituksia uskottavan ja läpinäkyvän keskipitkän ja pitkän aikavälin hankejatkumon kehittämistä varten. Työryhmän työ on otettu huomioon tämän ehdotuksen laadinnassa.

Työryhmän loppuraportti on saatavana osoitteessa:

http://ec.europa.eu/priorities/jobs-growth-investment/plan/docs/special-task-force-report-on-investment-in-the-eu_en.pdf

3.           EHDOTUKSEN OIKEUDELLINEN SISÄLTÖ

Tämän ehdotuksen oikeusperustana ovat Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 172 ja 173 artikla, 175 artiklan 3 kohta ja 182 artiklan 1 kohta. Tässä ehdotettu asetus sisältää lainsäädäntöpuitteet Euroopan investointiohjelman kahden ensimmäisen osa-alueen toteuttamista varten.

Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa määrätyn toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteen mukaisesti jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa ehdotetun toimen tavoitteita, vaan ne voidaan saavuttaa paremmin EU:n tasolla. Koska jäsenvaltioilla on erilaiset finanssipoliittiset toimintamahdollisuudet, nämä tavoitteet voidaan toiminnan laajuuden ja vaikutusten vuoksi saavuttaa paremmin unionin tasolla. Toteuttamalla toimia EU:n tasolla saadaan mittakaavaetuja innovatiivisten rahoitusvälineiden käytössä, koska näin lisätään yksityisiä investointeja kaikkialla EU:ssa ja varmistetaan, että EU:n toimielinten asiantuntemusta ja tietämystä hyödynnetään tässä yhteydessä parhaalla mahdollisella tavalla. Tämän vuoksi kerrannaisvaikutuksia ja konkreettisia vaikutuksia saadaan aikaan merkittävästi enemmän kuin jos investointialoitteen toteuttajana olisi yksi jäsenvaltio tai jäsenvaltioiden ryhmä. Unionin sisämarkkinat ja maa- tai alakohtaisten hankekiintiöiden puuttuminen lisäävät hankkeiden houkuttelevuutta sijoituskohteina ja vähentävät niihin liittyvää kokonaisriskiä. Ehdotuksessa ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi.

3.1.      Euroopan strategisten investointien rahaston ja Euroopan investointineuvontakeskuksen perustaminen (1–3 artikla)

Ehdotetun asetuksen 1 artiklassa komissio valtuutetaan tekemään EIP:n kanssa sopimus Euroopan strategisten investointien rahaston (ESIR-rahasto) perustamisesta. Rahaston tarkoituksena on tarjota EIP:lle riskinkantokykyä ja näin tukea investointeja unionissa ja lisätä enintään 3 000 työntekijän yritysten saatavilla olevaa rahoitusta keskittyen etenkin pieniin ja keskisuuriin yrityksiin. Ehdotetun asetuksen 2 artiklan mukaan ESIR-rahaston kautta tarjotaan  EU:n takuu tiettyjä EIP:n rahoitus- ja investointitoimia varten.

ESIR-rahastoa varten myönnetyn EU:n takuun käytöstä päättävät asetuksessa säädetyt hallintoelimet. ESIR-rahastolla on johtokunta (3 artikla), joka määrittää strategiset suuntaviivat, varojen jakostrategian sekä toimintapolitiikan ja -menettelyt, joihin kuuluvat muun muassa sellaisissa hankkeissa noudatettava investointipolitiikka, jotka voivat saada tukea ESIR-rahastosta, sekä ESIR-rahaston riskiprofiili. Riippumattomista asiantuntijoista muodostuva investointikomitea vastaa mahdollisten toimien tarkastelusta ja toimille myönnettävän tuen hyväksymisestä hankkeen maantieteellisestä sijainnista riippumatta.

Johtokunnan jäsenten nimittämisestä vastaavat riskinkantokyvyn tarjoamiseen osallistuvat rahoittajat, joiden äänimäärät ovat suhteessa niiden rahoitusosuuksien suuruuteen. Niin kauan kuin ESIR-rahaston rahoittajina ovat vain unioni ja EIP, jäsenten ja äänten määrä johtokunnassa määräytyy kyseisten rahoittajien käteissuorituksina tai vakuuksina antamien rahoitusosuuksien suuruuden perusteella ja kaikki päätökset tehdään yksimielisesti.

Jos ESIR-sopimukseen liittyy muita osapuolia, kunkin rahoittajan jäsenten ja äänten määrä johtokunnassa määräytyy sen käteissuorituksina tai vakuuksina antaman rahoitusosuuden suuruuden perusteella. Komissiota ja EIP:tä edustavien jäsenten ja äänten määriin tehdään tämän edellyttämät muutokset. Johtokunta pyrkii tekemään päätökset yksimielisesti. Jos johtokunta ei pysty tekemään päätöstä yksimielisesti puheenjohtajan asettamaan määräaikaan mennessä, se tekee päätöksen yksinkertaisella enemmistöllä. Johtokunnan päätöstä ei anneta, jos komissio tai EIP äänestää sitä vastaan.

Investointikomitea muodostuu kuudesta riippumattomasta markkina-asiantuntijasta ja toimitusjohtajasta. Toimitusjohtajaa avustaa varatoimitusjohtaja. Toimitusjohtaja valmistelee investointikomitean kokoukset ja toimii niiden puheenjohtajana. Investointikomiteassa päätökset tehdään yksinkertaisella enemmistöllä. Johtokunnassa päätökset pyritään tekemään yksimielisesti, mutta ne voidaan tehdä myös yksinkertaisella enemmistöllä. Jotta rahastolla voitaisiin saada aikaan mahdollisimman paljon lisäarvoa, hankkeet valitaan niiden paremmuuden perusteella ilman etukäteen asetettuja alakohtaisia tai maantieteellisiä kiintiöitä. ESIR-rahasto voi lisäksi rahoittaa yhdessä jäsenvaltioiden ja yksityisten sijoittajien kanssa erityisiä investointijärjestelyjä kansallisella, alueellisella tai alakohtaisella tasolla.

ESIR-sopimus sisältää ESIR-rahaston perustamista, toimintaa ja hallinnointia koskevien erityismääräysten lisäksi määräykset Euroopan investointineuvontakeskuksen perustamisesta (2 artiklan 2 kohta). Investointineuvontakeskus hyödyntää EIP:n ja komission nykyisiä neuvontapalveluja ja tarjoaa tältä pohjalta neuvontaa investointihankkeiden määrittelyä, valmistelua ja kehittämistä varten sekä toimii keskitettynä hankerahoitusta koskevaa teknistä neuvontaa (myös oikeudellisissa kysymyksissä) tarjoavana yhteyspisteenä unionissa. Se antaa muun muassa tukea hankerakenteiden suunnittelussa tarvittavan teknisen avun hyödyntämiseen, innovatiivisten rahoitusvälineiden käyttöön sekä julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksien hyödyntämiseen.

3.2.      EU:n takuun myöntäminen ja EU:n takuurahaston perustaminen (4–8 artikla)

Ehdotetun asetuksen 4 artiklassa perustetaan EIP:n rahoitus- ja investointitoimia varten EU:n takuu, jonka alkuperäinen määrä on 16 miljardia euroa. Asetuksen 5 artiklan mukaan tällaisilla toimilla on tuettava infrastruktuurien kehittämistä, koulutukseen, terveyteen, tutkimukseen ja kehittämiseen, tieto- ja viestintätekniikkaan tai innovointiin tehtäviä investointeja, uusiutuvan energian käytön ja energiatehokkuuden lisäämistä, ympäristöön, luonnonvaroihin, kaupunkikehitykseen ja sosiaalialoihin liittyviä infrastruktuurihankkeita tai pk-yrityksiä ja mid-cap-yrityksiä, myös tarjoamalla niille riskirahoitusta käyttöpääomaa varten. Tuen antajana voi olla EIP suoraan, tai se voidaan kanavoida Euroopan investointirahaston kautta. Molemmat myöntävät rahoitusta (oman pääoman ehtoista, oman pääoman luonteista ym. rahoitusta) kattamalla merkittävän osan rahoitusriskeistä ja tarjoamalla näin yksityiselle sektorille mahdollisuuden osallistua investointeihin.

Jotta voitaisiin varmistaa EU:n talousarvion asianmukainen toteutus myös silloin, kun takuuseen vedotaan, 8 artiklassa perustetaan takuurahasto. ESIR-rahastosta tuettavien investointien kaltaisista investoinneista saatujen kokemusten perusteella voidaan pitää riittävänä sitä, että unionin talousarviosta takuurahastoon suoritettavien maksujen ja unionin yhteenlaskettujen takuuvelvoitteiden välinen suhde on 50 prosenttia. Toiminnan vakiinnuttua tämä 50 prosentin tavoitesumma katetaan EU:n talousarviosta, unionille investointien perusteella maksettavista määristä, maksut laiminlyöneiltä velallisilta saaduista määristä sekä takuurahaston varojen sijoittamisesta saaduista tuotoista. Toiminnan alkuvaiheessa rahastoon kerrytetään kuitenkin 8 miljardin euron summa, joka katetaan kokonaisuudessaan EU:n talousarviosta vuodesta 2016 lähtien asteittain suoritettavilla maksuilla niin, että vuonna 2020 rahaston varojen odotetaan olevan yhteensä 8 miljardia euroa. Jos EU:n takuuseen vedotaan, on kuitenkin aiheellista, että takuurahaston tavoitesumman laskennassa otetaan huomioon myös muut vaihtoehtoiset rahoituslähteet EU:n talousarvioon kohdistuvan mahdollisen vaikutuksen rajoittamiseksi. Tällaiset lähteet otetaan laskennassa huomioon vain siihen takuun määrään asti, johon on vedottu.

Mahdollisimman hyvän kustannustehokkuuden saavuttamiseksi kyseisten varojen sijoittaminen annetaan komission tehtäväksi. Lisäksi komissiolle annetaan valtuudet antaa delegoituja säädöksiä vuoden 2018 jälkeen rahaston tavoitesumman muuttamiseksi 10 prosentilla. Tarkoituksena on, että komissio voi näin hyödyntää käytännössä saatuja kokemuksia ja välttää turhat talousarvioon kohdistuvat rasitteet varmistaen samalla, että talousarviota suojataan jatkuvasti.

EIP voi päättää vedota takuuseen välittömästi silloin, kun kyse on omaan pääomaan liittyvistä tappioista. Muissa tapauksissa takuuseen olisi vedottava ainoastaan kerran vuodessa sen jälkeen, kun kaikki käynnissä olevien toimien voitot ja tappiot on nettoutettu.

Jos takuuseen vedotaan, sen määrä vähenee alle alkuperäisen 16 miljardin euron määrän. Unionin ESIR-rahaston toiminnoista tulevaisuudessa saamia tuloja olisi kuitenkin voitava käyttää siihen, että EU:n takuu palautetaan alkuperäiseen määräänsä.

3.3       Eurooppalaisen investointihankejatkumon perustaminen (9 artikla)

Kuten sidosryhmät ovat usein todenneet, investointien kasvattamista EU:ssa haittaa tiedon puute nykyisistä ja tulevista unionissa toteutettavista investointihankkeista. Sen vuoksi asetuksessa on tarkoitus säätää ESIR-rahaston toiminnan lisäksi eurooppalaisen investointihankejatkumon luomisesta sen varmistamiseksi, että sijoittajille on tarjolla läpinäkyvää tietoa mahdollisista hankkeista.

3.4.      ESIR-toimia koskeva raportointi, vastuuvelvollisuus, arviointi ja uudelleentarkastelu (10–12 artikla)

Koska EIP hyödyntää EU:lta samaansa takuuta, sen olisi raportoitava säännöllisesti komissiolle, Euroopan parlamentille ja neuvostolle EU:n takuulla katetuista toimista.

Ehdotetun asetuksen 12 artiklassa säädetään useista EIP:n ja komission säännöllisesti tekemistä arvioinneista, joilla on tarkoitus varmistaa, että ESIR-rahastoa, EU:n takuuta ja takuurahastoa käytetään suunnitellulla tavalla. Erityisen tärkeää tässä yhteydessä on vastuuvelvollisuus suhteessa Euroopan parlamenttiin.

3.5.      Yleiset säännökset (13–17 artikla)

Siitä, miten EIP käyttää EU:n takuuta, on aiheellista antaa joitakin yleisiä sääntöjä. Ehdotetun asetuksen 13 artiklassa säädetään, että EU:n takuulla katetuista toimista on annettava julkisesti tietoa. Ehdotetun asetuksen 14 artiklassa säädetään tilintarkastustuomioistuimen ja 15 artiklassa OLAFin toimivaltuuksista. Sen 16 artiklassa suljetaan tuen ulkopuolelle tietyntyyppiset toimet. Lisäksi 17 artiklassa komissio valtuutetaan antamaan delegoituja säädöksiä asianomaista menettelyä noudattaen.

3.6.      Muutokset (18 ja 19 artikla)

Ehdotetun asetuksen 18 ja 19 artiklassa säädetään Horisontti 2020 -ohjelman (asetus (EU) N:o 1291/2013) ja Verkkojen Eurooppa -välineen (asetus (EU) N:o 1316/2013) toimintamäärärahojen uudelleen kohdentamisesta.

4.           TALOUSARVIOVAIKUTUKSET

ESIR-rahastoa varten myönnetty EU:n takuu on 16 miljardia euroa, ja se on kokonaan käytettävissä heti asetuksen voimaantulosta lähtien. Jotta voitaisiin varmistaa, ettei mahdollinen takuuseen vetoaminen haittaa talousarvion asianmukaista toteuttamista, perustetaan takuurahasto, johon kerrytetään vuoteen 2020 mennessä varoja siten, että niiden määrä on 50 prosenttia EU:n yhteenlasketuista takuuvelvoitteista. Takuurahastoon suoritettavat maksut ovat 500 miljoonaa euroa vuonna 2016, 1 miljardi euroa vuonna 2017 ja 2 miljardia euroa vuonna 2018. Vuosina 2019 ja 2020 suoritettaviin maksueriin, jotka ovat molemmat lähtökohtaisesti suuruudeltaan 2,25 miljardia euroa, vaikuttaa se, säilytetäänkö takuurahaston varat 50 prosentissa suhteessa takuuvelvoitteisiin vuoden 2018 jälkeen. Maksusitoumusmäärärahat ovat 1,35 miljardia euroa vuonna 2015, 2,03 miljardia euroa vuonna 2016, 2,641 miljardia euroa vuonna 2017 ja 1,979 miljardia euroa vuonna 2018. Takuurahaston vähittäisestä rahoittamisesta ei pitäisi ensimmäisinä vuosina aiheutua EU:n talousarvioon kohdistuvia riskejä, sillä tapauksia, joissa takuuseen vedotaan tappioiden seurauksena, syntyy mahdollisesti vasta ajan myötä. 

EIP:n ESIR-toimien kustannukset veloitetaan kyseisten toimien edunsaajilta EIP:n nykyisiin toimiinsa soveltaman käytännön mukaisesti. EIP:lle annetun takuun käytöstä ja takuurahaston varojen sijoittamisesta odotetaan saatavan positiivinen nettotulo. ESIR-rahaston tuotot jaetaan sen rahoittajien kesken niiden tarjoaman riskinkantokyvyn mukaisessa suhteessa. Takuurahastossa olevat ylimääräiset varat voidaan käyttää siihen, että EU:n takuu palautetaan alkuperäiseen määräänsä.

EIP:lle aiheutuu kuitenkin kahdesta toimesta kustannuksia, joita ei voida veloittaa edunsaajilta:

1.           Ehdotetun asetuksen 2 artiklan 2 kohdan mukaisesti perustetun Euroopan investointineuvontakeskuksen toiminta rahoitetaan ensisijaisesti nykyisissä EU:n ohjelmissa (kuten Verkkojen Eurooppa -välineessä ja Horisontti 2020 -ohjelmassa) EIP:n teknistä apua varten käytettävissä olevista määrärahoista. Keskusta varten voidaan kuitenkin tarvita lisärahoitusta, jonka määrä on enintään 20 miljoonaa euroa vuodessa (10 miljoonaa euroa vuonna 2015) ja joka otetaan talousarvioon tähän ehdotukseen liitetyn rahoitusselvityksen mukaisesti. Myös mahdolliset hankejatkumoon liittyvät kustannukset katetaan.

2.           EIP:lle aiheutuu hallintomenoja sen lisätessä EIR:n kautta pienille ja keskisuurille yrityksille tarjoamaansa rahoitusta. Välineiden tyyppiä ja uusien toimien allekirjoittamisaikataulua koskevien tämänhetkisten oletusten mukaan tämä edellyttää, että EIP:lle maksetaan palkkioina yhteensä 105 miljoonaa euroa. Tästä summasta 48 miljoonaa euroa on maksettava vuoteen 2020 mennessä. Koska palkkioiden maksua on mahdollista lykätä siihen asti, kun saatuja tuloja voidaan käyttää niiden kattamiseen, kyseisiä maksuja ei ole vielä otettu talousarvioon, vaan ne on esitetty ainoastaan rahoitusselvitykseen liitteessä.

EIP:lle aiheutuneet kustannukset, joita ei ole peritty edunsaajilta eikä vähennetty EU:n myöntämästä takuusta suoritettavasta korvauksesta, voidaan kattaa EU:n takuusta kumulatiiviseen enimmäismäärään asti, joka on 1 prosentti takuuvelvoitteiden määrästä.

Tämän ehdotuksen edellyttämät toimintamäärärahat katetaan kokonaisuudessaan vuosien 2014–2020 monivuotisen rahoituskehyksen puitteissa. Otsakkeen 1 a sisällä kohdennetaan uudelleen 6 miljardia euroa ja rahoituksesta 2,11 miljardia otetaan kohdentamattomasta liikkumavarasta, joka sisältää myös maksusitoumusmäärärahojen kokonaisliikkumavaran. Vaikka Verkkojen Eurooppa -välineestä ja Horisontti 2020 -ohjelmasta avustuksina myönnettävän rahoituksen määrää vähennetään, ESIR-rahastolla aikaansaatavalla kerrannaisvaikutuksella voidaan merkittävästi lisätä investointien kokonaismäärää näiden ohjelmien kattamilla politiikan aloilla.

5.           LISÄTIEDOT

Tähän ehdotukseen liittyviin määrärahoihin ei ole sisällytetty varsinaisia rahoitusosuuksia, joilla jäsenvaltiot tai muut kolmannet osapuolet osallistuvat ehdotetulla asetuksella perustettavien rakenteiden rahoittamiseen. Tällaiset rahoittamisesta kiinnostuneet osapuolet voivat kuitenkin 1 artiklan 2 kohdan mukaan liittyä ESIR-sopimukseen osallistumalla ESIR-rahaston pääoman rahoittamiseen.

Jos jäsenvaltiot päättävät osallistua ESIR-rahaston rahoittamiseen, komissio on ilmoittanut suhtautuvansa myönteisesti tällaisiin rahoitusosuuksiin arvioidessaan jäsenvaltioiden  julkista taloutta Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 126 artiklan ja asetuksen (EY) N:o 1467/1997 mukaisesti. Tällaisessa tilanteessa sovellettavat periaatteet on esitetty komission 13. tammikuuta 2015 antamassa tiedonannossa (”Vakaus- ja kasvusopimukseen sisältyvän jouston mahdollisimman tehokas hyödyntäminen”).

2015/0009 (COD)

Ehdotus

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

Euroopan strategisten investointien rahastosta ja asetusten (EU) N:o 1291/2013 ja (EU) N:o 1316/2013 muuttamisesta

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 172 ja 173 artiklan, 175 artiklan 3 kohdan ja 182 artiklan 1 kohdan,

ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sen jälkeen, kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,

ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon,

noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä,

sekä katsovat seuraavaa:

(1)       Talous- ja rahoituskriisi on johtanut investointien vähenemiseen unionissa. Investoinnit ovat vähentyneet noin 15 prosenttia vuoden 2007 huippulukemista. Investointien puute on unionissa seurausta etenkin markkinoilla vallitsevasta epävarmuudesta, joka liittyy talouden tulevaisuudennäkymiin ja jäsenvaltioiden finanssipoliittisiin rajoitteisiin. Investointien puute hidastaa talouden elpymistä, haittaa työpaikkojen luomista ja heikentää pitkän aikavälin kasvunäkymiä ja kilpailukykyä.

(2)       Investointien puutteen luoman negatiivisen kierteen katkaisemiseksi tarvitaan kokonaisvaltaisia toimia. Investointien vauhdittaminen edellyttää rakenneuudistusten toteuttamista ja finanssipoliittisen vastuun ottamista. Näiden edellytysten luominen antaa investointirahoitukselle uuden sysäyksen ja lisäksi myötävaikuttaa siihen, että aikaan saadaan positiivinen kierre, jossa investointihankkeilla edistetään työllisyyttä ja kysyntää ja jossa ne johtavat kasvupotentiaalin kestävään lisääntymiseen.

(3)       G20-ryhmä on globaalin infrastruktuurialoitteen myötä tunnustanut investointien merkityksen kysynnän vauhdittamisessa ja tuottavuuden ja kasvun lisäämisessä, ja se on sitoutunut luomaan investointien lisäämistä tukevat olosuhteet.

(4)       Unioni on koko talous- ja rahoituskriisin ajan pyrkinyt edistämään kasvua etenkin Eurooppa 2020 -strategiaan kuuluvien aloitteiden avulla; kyseisellä strategialla otettiin käyttöön älykkääseen, kestävään ja osallistavaan kasvuun perustuva lähestymistapa. Myös Euroopan investointipankki, jäljempänä ʼEIPʼ, on osallistunut entistä aktiivisemmin investointien käynnistämiseen ja edistämiseen unionissa muun muassa toteuttamalla tammikuussa 2013 pääomankorotuksen. Toimenpiteitä tarvitaan kuitenkin lisää sen varmistamiseksi, että unionissa oleviin investointitarpeisiin vastataan ja että markkinoilla saatavilla oleva likviditeetti hyödynnetään tehokkaasti ja kanavoidaan toteutuskelpoisten investointihankkeiden rahoittamiseen.

(5)       Heinäkuun 15 päivänä 2014 silloinen komission valittu puheenjohtaja esitti Euroopan parlamentille joukon Euroopan komissiota varten laadittuja poliittisia suuntaviivoja. Näissä suuntaviivoissa esitettiin reaalitalouteen tehtävien julkisten ja yksityisten investointien kasvattamista seuraavien kolmen vuoden aikana jopa 300 miljardilla eurolla työpaikkojen luomista tukevien investointien käynnistämiseksi.

(6)       Komissio esitti 26 päivänä marraskuuta 2014 tiedonannon ”Euroopan investointiohjelma”[1], jossa esitettiin Euroopan strategisten investointien rahaston, jäljempänä ʼESIR-rahastoʼ, perustamista, läpinäkyvän investointihankejatkumon luomista Euroopan tasolla, Euroopan investointineuvontakeskuksen perustamista ja kunnianhimoinen suunnitelma investointien esteiden poistamiseksi ja sisämarkkinoiden täydelliseksi toteuttamiseksi.

(7)       Eurooppa-neuvosto totesi 18 päivänä joulukuuta 2014 päätelmissään, että ”investointien edistäminen ja puuttuminen markkinoiden toimimattomuuteen Euroopassa ovat keskeinen toimintapoliittinen haaste” ja että ”uudenlainen panostus investointeihin ja jäsenvaltioiden sitoumus tehostaa rakenneuudistuksia ja jatkaa kasvua edistävää julkisen talouden vakauttamista luovat perustan Euroopan talouden kasvulle ja uusille työpaikoille”. Lisäksi se kehotti perustamaan EIP-ryhmässä Euroopan strategisten investointien rahaston, jäljempänä ʼESIR-rahastoʼ, jotta vuosina 2015–2017 saataisiin käyttöön uusia investointeja varten 315 miljardia euroa.

(8)       ESIR-rahasto on osa kokonaisvaltaista strategiaa, jolla vastataan julkisiin ja yksityisiin investointeihin liittyvään epävarmuuteen. Strategiassa on kolme osa-aluetta, jotka ovat rahoituksen hankkiminen investointeja varten, investointien ohjaaminen reaalitalouteen ja unionin investointiympäristön parantaminen.

(9)       Unionin investointiympäristöä olisi parannettava poistamalla investointien esteitä, lujittamalla sisämarkkinoita ja lisäämällä sääntelyn ennustettavuutta. Näiden liitännäistoimien avulla on tarkoitus helpottaa ESIR-rahaston toimintaa ja laajemmin investointeja Euroopassa.

(10)     ESIR-rahastolla olisi autettava ratkaisemaan niitä ongelmia, joita unionissa liittyy tuottavien investointien rahoittamiseen ja toteuttamiseen, sekä lisäämään saatavilla olevaa rahoitusta. Taustalla on ajatus siitä, että rahoituksen saatavuuden lisäämisestä hyötyvät etenkin pienet ja keskisuuret yritykset. Saatavilla olevan rahoituksen lisääntymisestä koituvat hyödyt olisi ulotettava koskemaan myös markkina-arvoltaan keskisuuria yrityksiä, eli yrityksiä, joiden palveluksessa on enintään 3 000 työntekijää, jäljempänä ʼmid-cap-yrityksetʼ. Euroopan tämänhetkisten investointiongelmien ratkaisemisella voidaan todennäköisesti lisätä taloudellista, sosiaalista ja alueellista yhteenkuuluvuutta unionissa. 

(11)     ESIR-rahaston toiminnalla olisi tuettava strategisia investointeja, jotka tuottavat runsaasti taloudellista lisäarvoa ja näin edesauttavat unionin politiikan tavoitteiden saavuttamista.

(12)     Useat pienet ja keskisuuret yritykset sekä mid-cap-yritykset kaikkialla unionissa tarvitsevat apua saadakseen markkinarahoitusta etenkin silloin kun on kyse investoinneista, joihin liittyy suurempi riski. ESIR-rahastolla olisi autettava näitä yrityksiä kattamaan pääomavajeet tarjoamalla EIP:lle ja Euroopan investointirahastolle, jäljempänä ʼEIRʼ, mahdollisuus tehdä suoria ja välillisiä pääomasijoituksia, antaa takauksia lainojen korkeatasoista arvopaperistamista varten ja tarjota muita tuotteita, jotka palvelevat ESIR-rahaston tarkoitusta.

(13)     ESIR-rahasto olisi perustettava EIP:n yhteyteen, jotta sen toiminnassa voitaisiin hyödyntää EIP:n kokemusta ja tämän aiemmin saavuttamia hyviä tuloksia ja jotta sen toiminnalla voitaisiin saada aikaan myönteisiä vaikutuksia mahdollisimman nopeasti. ESIR-rahaston toiminnan osa-alue, joka muodostuu rahoituksen tarjoamisesta pienille ja keskisuurille yrityksille sekä pienille mid-cap-yrityksille, olisi kanavoitava EIR:n kautta, jotta siinä voitaisiin hyödyntää EIR:n kokemusta tämänkaltaisesta toiminnasta.

(14)     ESIR-rahaston toimet olisi kohdennettava hankkeisiin, joista saadaan merkittävästi yhteiskunnallista ja taloudellista arvoa. Ne olisi kohdennettava etenkin sellaisiin hankkeisiin, joilla edistetään työpaikkojen luomista, pitkäaikaista kasvua ja kilpailukykyä. ESIR-rahastosta olisi tuettava monenlaisia rahoitustuotteita, joihin kuuluvat muun muassa oman pääoman ehtoinen rahoitus, velkarahoitus ja takaukset, jotta kunkin hankkeen tarpeet voitaisiin ottaa mahdollisimman hyvin huomioon. Tällaisella laajalla tuotevalikoimalla on tarkoitus mahdollistaa ESIR-rahaston toiminnan sopeuttaminen markkinoiden tarpeisiin ja samalla kannustaa yksityistä sektoria investoimaan hankkeisiin. ESIR-rahasto ei saisi korvata yksityistä markkinarahoitusta, vaan sen olisi lisättävä yksityisen rahoituksen saatavuutta puuttumalla markkinoiden toimintapuutteisiin, jotta voitaisiin varmistaa julkisten varojen mahdollisimman tehokas ja strateginen käyttö. Varojen tehokasta ja strategista käyttöä on tarkoitus tukea edellyttämällä valtiontukisääntöihin sisältyvien periaatteiden noudattamista.

(15)     Jotta voitaisiin varmistaa, että ESIR-rahastolla saadaan aikaan lisää toimia, ESIR‑rahaston toimet olisi kohdennettava sellaisiin hankkeisiin, joilla on korkeampi riski-/tuottoprofiili kuin nykyisillä EIP:n ja unionin välineillä. ESIR-rahastosta olisi rahoitettava hankkeita kaikkialla unionissa, myös niissä jäsenvaltioissa, joihin finanssikriisi on vaikuttanut eniten. ESIR-rahastoa olisi käytettävä ainoastaan silloin, kun rahoitusta ei ole saatavissa muista lähteistä kohtuullisin ehdoin.

(16)     ESIR-rahaston toimet olisi kohdennettava investointeihin, joiden odotetaan olevan taloudellisesti ja teknisesti toteutuskelpoisia ja joihin voi liittyä asianmukainen riski mutta jotka täyttävät ESIR-rahoituksen saamiselle asetetut vaatimukset.

(17)     Päätökset ESIR-tuen käyttämisestä infrastruktuurihankkeisiin ja mid-cap-yritysten toteuttamiin laajoihin hankkeisiin olisi tehtävä investointikomiteassa. Investointikomitean olisi muodostuttava riippumattomista asiantuntijoista, joilla on investointihankkeisiin liittyvää tietämystä ja kokemusta. Investointikomitean olisi vastattava toiminnastaan ESIR-rahaston johtokunnalle, jonka olisi valvottava rahaston tavoitteiden toteutumista. Jotta EIR:n kokemusta voitaisiin hyödyntää tehokkaasti, ESIR-rahaston olisi tuettava EIR:n rahoittamista, jotta EIR pystyisi toteuttamaan pieniin ja keskisuuriin yrityksiin sekä pieniin mid-cap-yrityksiin liittyviä yksittäisiä hankkeita.

(18)     Jotta ESIR-rahastosta voitaisiin tukea investointeja, unionin olisi myönnettävä takuu, jonka määrä on 16 000 000 000 euroa. Salkkujen tapauksessa takuu olisi rajattava tiettyyn prosenttiosuuteen maksamatta olevista sitoumuksista muodostuvan salkun volyymista kulloisenkin välineen tyypin mukaan eli esimerkiksi sen mukaan, onko kyseessä velkarahoitus, oma pääoma vai takaus. Odotuksena on, että kun takuu yhdistetään EIP:ltä saatavaan 5 000 000 000 euron summaan, ESIR-rahastosta myönnetyllä tuella saadaan aikaan 60 800 000 000 euron arvosta EIP:n ja EIR:n lisäinvestointeja. ESIR-rahaston tuella saatujen 60 800 000 000 euron investointien odotetaan puolestaan tuottavan yhteensä 315 000 000 000 euron lisäinvestoinnit unionissa vuosina 2015–2017. Sellaisiin hankkeisiin liittyvät takuut, jotka saadaan päätökseen ilman, että takuuseen vedotaan, ovat käytettävissä uusien toimien tukemiseen.

(19)     Jotta ESIR-rahaston resursseja voitaisiin kasvattaa edelleen, kolmansien osapuolten, kuten jäsenvaltioiden, kansallisten kehityspankkien, jäsenvaltioiden omistuksessa tai määräysvallassa olevien julkisten yhteisöjen, yksityisen sektorin toimijoiden sekä unionin ulkopuolisten toimijoiden, olisi voitava osallistua ESIR-rahaston toimintaan, jos rahastossa jo olevat rahoittajat hyväksyvät tämän. Kolmannet osapuolet voivat osallistua ESIR-rahaston rahoittamiseen suoraan ja olla mukana sen hallintorakenteen toiminnassa.

(20)     Kolmannet osapuolet voivat hanketasolla rahoittaa yhdessä ESIR-rahaston kanssa yksittäisiä hankkeita tai erityisiä investointijärjestelyjä, jotka kattavat tiettyjä maantieteellisiä alueita tai temaattisia osa-alueita.

(21)     Edellyttäen, että kaikki kyseeseen tulevat tukikelpoisuuskriteerit täyttyvät, jäsenvaltiot voivat käyttää Euroopan rakenne- ja investointirahastoja osallistuakseen sellaisten tukikelpoisten hankkeiden rahoittamiseen, joilla on EU:n takuu. Valitun lähestymistavan joustavuudella pyritään luomaan mahdollisimman hyvät edellytykset sille, että sijoittajia saadaan investoimaan ESIR-rahaston kohdealoille. 

(22)     ESIR-rahastosta tuettavien infrastruktuuri- ja hankeinvestointien olisi Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen mukaisesti oltava valtiontukisääntöjen mukaisia. Komissio on tämän vuoksi ilmoittanut laativansa valtiontuen arviointia varten perusperiaatteet, joita hankkeessa on noudatettava, jotta sille voidaan myöntää tukea ESIR-rahastosta. Jos hanke täyttää asetetut vaatimukset ja sille myönnetään tukea ESIR-rahastosta, komissio on ilmoittanut, että kaikki hankkeelle myönnettävä kansallinen täydentävä tuki arvioidaan käyttämällä yksinkertaistettua ja nopeutettua valtiontuen arviointimenettelyä, jossa komissio varmistaa enää ainoastaan sen, että julkinen tuki on oikeasuhteista (toisin sanoen ettei se johda liiallisiin korvauksiin). Komissio on lisäksi ilmoittanut antavansa lisäohjeistusta perusperiaatteista varmistaakseen, että julkiset varat käytetään tehokkaasti.

(23)     Koska toimia tarvitaan unionissa viipymättä, EIP ja EIR ovat jo voineet rahoittaa vuonna 2015 ennen tämän asetuksen voimaantuloa sellaisia lisähankkeita, jotka eivät kuulu niiden tavanomaiseen toimintaan. Jotta tässä asetuksessa säädetyistä toimenpiteistä voitaisiin saada mahdollisimman paljon hyötyä, tällaiset lisähankkeet olisi voitava ottaa EU:n takuun piiriin, jos ne täyttävät tässä asetuksessa säädetyt aineelliset edellytykset.

(24)     ESIR-rahastosta tuettujen EIP:n rahoitus- ja investointitoimien hallinnoinnissa olisi noudatettava EIP:n omia sääntöjä ja menettelyjä, joihin kuuluvat myös soveltuvat valvontatoimenpiteet ja toimenpiteet veronkierron välttämiseksi, ja kyseeseen tulevia Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) ja tilintarkastustuomioistuimen sääntöjä ja menettelyjä sekä Euroopan komission, Euroopan tilintarkastustuomioistuimen ja Euroopan investointipankin kolmenvälistä sopimusta.

(25)     EIP:n olisi säännöllisesti tarkasteltava ESIR-rahastosta tuettuja toimia arvioidakseen niiden tarkoituksenmukaisuutta, tuloksia ja vaikutuksia sekä määrittääkseen tekijöitä, joiden pohjalta tulevia toimia voitaisiin parantaa. Tällaisilla arvioinneilla on tarkoitus edistää vastuuvelvollisuutta ja kestävyyden analysointia.

(26)     ESIR-rahaston kautta toteutettavien rahoitustoimien lisäksi olisi perustettava Euroopan investointineuvontakeskus. Tämän keskuksen olisi tarjottava tehostettua tukea hankkeiden suunnittelua ja valmistelua varten kaikkialla unionissa hyödyntämällä komission, EIP:n, kansallisten kehityspankkien ja Euroopan rakenne- ja investointirahastojen hallintoviranomaisten asiantuntemusta. Investointineuvontakeskuksen olisi toimittava unionissa keskitettynä yhteyspisteenä, johon investointeja koskevaan tekniseen apuun liittyvät kysymykset voidaan ohjata.

(27)     EU:n EIP:lle antamaan takuuseen liittyvien riskien kattamiseksi olisi perustettava takuurahasto. Takuurahasto olisi muodostettava suorittamalla siihen asteittain maksuja unionin talousarviosta. Takuurahastoon olisi myöhemmin otettava myös ESIR-tukea saaneista hankkeista peräisin olevat tulot ja takaisinmaksut sekä takaisinmaksun laiminlyöneiltä velallisilta perityt määrät tapauksissa, joissa takuurahasto on suorittanut EIP:lle maksuja takuun nojalla.

(28)     Takuurahaston tarkoituksena on tarjota likviditeettipuskuri, joka suojaa unionin talousarviota ESIR-rahaston tavoitteidensa saavuttamiseksi toteuttamista toimista aiheutuvilta tappioilta. ESIR-rahastosta tuettavien investointien kaltaisista investoinneista saatujen kokemusten perusteella voidaan pitää riittävänä sitä, että unionin talousarviosta suoritettavien maksujen ja unionin yhteenlaskettujen takuuvelvoitteiden välinen suhde on 50 prosenttia.

(29)     Unionin talousarviosta maksettavan rahoitusosuuden osittaiseksi rahoittamiseksi olisi vähennettävä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o 1291/2013[2] perustetun tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelman Horisontti 2020 (2014–2020) ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o 1316/2013[3] perustetun Verkkojen Eurooppa -välineen määrärahoja. Edellä mainittujen ohjelmien tavoitteet eivät ole samat kuin ESIR-rahaston tavoitteet. Takuurahaston rahoittamiseksi tehtävällä molempien ohjelmien määrärahojen vähentämisellä odotetaan kuitenkin voitavan varmistaa, että investointeja saadaan tietyillä näiden ohjelmien kohdealoilla enemmän kuin nykyisillä ohjelmilla pystyttäisiin hankkimaan. ESIR-rahastolla on tarkoitus hyödyntää EU:n takuun vipuvaikutusta rahoitusvaikutusten moninkertaistamiseksi näiden ohjelmien kattamilla, tutkimukseen, kehittämiseen, innovointiin, liikenteeseen, televiestintään ja energiainfrastruktuuriin liittyvillä aloilla verrattuna niihin vaikutuksiin, jotka olisi saatu aikaan, jos kyseiset varat olisi käytetty suunnitelmien mukaisesti Horisontti 2020 -ohjelmasta ja Verkkojen Eurooppa välineestä myönnettyinä avustuksina. Tämän vuoksi on tarkoituksenmukaista, että osa kyseisille ohjelmille osoitetusta rahoituksesta suunnataan uudelleen ja käytetään ESIR-rahaston rahoittamiseen.

(30)     Kun otetaan huomioon se, miten EU:n takuu EIP:lle ja takuurahasto on muodostettu, voidaan todeta, ettei kumpikaan niistä ole Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 966/2012[4] tarkoitettu rahoitusväline.

(31)     Unionissa on merkittävä määrä mahdollisesti toteutuskelpoisia hankkeita, jotka eivät tällä hetkellä saa rahoitusta niihin liittyvän epävarmuuden ja läpinäkyvyyden puutteen vuoksi. Tämä johtuu usein siitä, etteivät yksityiset sijoittajat tiedä hankkeista tai niillä ei ole riittävästi tietoa investointiin liittyvien riskien arvioimiseksi. Komission ja EIP:n olisi jäsenvaltioiden tuella edistettävä tällä hetkellä ja tulevaisuudessa investointikohteiksi unionissa soveltuvista hankkeista muodostuvan läpinäkyvän hankejatkumon luomista.  Tämän hankejatkumon avulla on tarkoitus varmistaa, että investointihankkeista julkistetaan jäsenneltyä tietoa säännöllisesti sen varmistamiseksi, että sijoittajilla on käytössään luotettavaa tietoa investointipäätöksiensä perustaksi.

(32)     Jäsenvaltiot ovat lisäksi aloittaneet kansallisella tasolla työn, jonka tavoitteena on kansallisesti merkittävistä hankkeista muodostuvien hankejatkumoiden laatiminen ja niistä tiedottaminen. Komission ja EIP:n tuottamien tietojen olisi sisällettävä linkit mukana oleviin kansallisiin hankejatkumoihin.

(33)     Vaikka EIP voi käyttää hankejatkumossa mainittuja hankkeita määrittäessään ja valitessaan ESIR-rahastosta tuettavia hankkeita, hankejatkumoa olisi käytettävä myös laajemmin hankkeiden määrittämiseen unionissa. Tässä laajemmassa yhteydessä hankejatkumo voi sisältää hankkeita, jotka yksityinen sektori voi rahoittaa kokonaisuudessaan tai jotka voidaan rahoittaa muiden Euroopan tai kansallisen tason välineiden tuella. ESIR-rahastosta olisi voitava tukea hankejatkumoon sisältyvien hankkeiden rahoitusta ja niihin tehtäviä investointeja, mutta luetteloon sisällyttämisen ei saisi katsoa merkitsevän, että hanke saa automaattisesti ESIR-tukea, ja ESIR-rahastolle olisi annettava harkintavalta, jonka nojalla se voi valita ja tukea myös luetteloon sisältymättömiä hankkeita.

(34)     Jotta vastuuvelvollisuus suhteessa Euroopan kansalaisiin voitaisiin varmistaa, EIP:n olisi raportoitava säännöllisesti Euroopan parlamentille ja neuvostolle ESIR-rahaston toiminnan edistymisestä ja vaikutuksista.

(35)     Komissiolle olisi EU:n takuuvelvoitteiden asianmukaisen kattamisen ja EU:n takuun jatkuvan saatavuuden varmistamiseksi siirrettävä valta hyväksyä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti säädöksiä, jotka koskevat unionin yleisestä talousarviosta takuurahastoon maksettavien määrien mukauttamista ja liitteen I muuttamista tältä osin. On erityisen tärkeää, että komissio asiaa valmistellessaan toteuttaa asianmukaiset kuulemiset, myös asiantuntijatasolla. Komission olisi delegoituja säädöksiä valmistellessaan ja laatiessaan varmistettava, että asianomaiset asiakirjat toimitetaan Euroopan parlamentille ja neuvostolle yhtäaikaisesti, hyvissä ajoin ja asianmukaisesti.

(36)     Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän asetuksen tavoitteita, jotka ovat investointien tukeminen unionissa ja enintään 3 000 työntekijän yritysten saatavilla olevan rahoituksen lisääminen, koska niillä on erilaiset finanssipoliittiset toimintamahdollisuudet, vaan kyseiset tavoitteet voidaan toiminnan laajuuden ja vaikutusten vuoksi saavuttaa paremmin unionin tasolla. Sen vuoksi unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen näiden tavoitteiden saavuttamiseksi,

OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN ASETUKSEN:

1 LUKU – Euroopan strategisten investointien rahasto

1 artikla Euroopan strategisten investointien rahasto

1.           Komissio tekee Euroopan investointipankin, jäljempänä ʼEIPʼ, kanssa sopimuksen Euroopan strategisten investointien rahaston, jäljempänä ʼESIR-rahastoʼ, perustamisesta.

ESIR-rahaston tarkoituksena on tarjota EIP:lle riskinkantokykyä ja näin tukea investointeja unionissa ja lisätä enintään 3 000 työntekijän yritysten saatavilla olevaa rahoitusta keskittyen etenkin pieniin ja keskisuuriin yrityksiin, jäljempänä ʼESIR-sopimusʼ. 

2.           Jäsenvaltiot voivat liittyä ESIR-sopimukseen. ESIR-sopimukseen voivat liittyä myös muut kolmannet osapuolet, kuten kansalliset kehityspankit, jäsenvaltioiden omistuksessa tai määräysvallassa olevat julkiset yhteisöt sekä yksityisen sektorin toimijat, jos ESIR-rahaston nykyiset rahoittajat hyväksyvät näiden liittymisen.

2 artikla ESIR-sopimuksen ehdot

1.           ESIR-sopimus sisältää muun muassa seuraavat määräykset:

a)      määräykset, jotka koskevat ESIR-rahaston perustamista erillisenä, selkeästi tunnistettavana ja läpinäkyvänä takuujärjestelynä ja erillisen EIP:n hoitaman tilin perustamista;

b)      EIP:n ESIR-rahaston kautta tarjoaman osarahoituksen määrä ja kyseiseen osarahoitukseen sovellettavat ehdot;

c)      ehdot, joita sovelletaan EIP:n ESIR-rahaston kautta Euroopan investointirahastolle, jäljempänä ʼEIRʼ, tarjoamaan rahoitukseen;

d)      3 artiklan mukaiset ESIR-rahaston hallinnointijärjestelyt, joilla ei rajoiteta EIP:n perussääntöä; 

e)      7 artiklan mukaiset EU:n takuun antamista koskevat yksityiskohtaiset säännöt, jotka sisältävät määräykset muun muassa tietyntyyppisistä välineistä muodostuvien salkkujen rajoitetusta kattamisesta EU:n takuulla ja EU:n takuuseen vetoamisesta, joka voi tapahtua ainoastaan kerran vuodessa toimien voittojen ja tappioiden nettouttamisen jälkeen lukuun ottamatta tilanteita, joissa on kyse mahdollisista omaan pääomaan liittyvistä tappioista, ja määräykset EU:n takuusta korvauksena suoritettavista maksuista sekä vaatimuksen siitä, että riskinotosta maksettava korvaus jaetaan osarahoittajien kesken näiden riskiosuuksien mukaisessa suhteessa;

f)       saatavien perintään sovellettavat määräykset ja menettelyt;

g)      EU:n takuun käyttöön sovellettavat vaatimukset, joihin kuuluvat myös määrätyillä ajanjaksoilla sovellettavat vaatimukset, ja keskeiset tulosindikaattorit;

h)      investointineuvontakeskusta varten tarvittavaa rahoitusta koskevat, 2 kohdan kolmannen alakohdan mukaiset määräykset;

i)       määräykset siitä, miten kolmannet osapuolet voivat investoida yhdessä EIP:n rahoituksen ja ESIR-rahastosta tuettujen investointitoimien kanssa;

j)       EU:n takuun kattavuutta koskevat yksityiskohtaiset määräykset.

ESIR-sopimuksessa on määrättävä, että ESIR-rahaston tuella toteutettavat toimet on selkeästi erotettava muista EIP:n toimista.

ESIR-sopimuksessa on määrättävä, että EIR:n toteuttamia ESIR-toimia hallinnoivat EIR:n hallintoelimet.

ESIR-sopimuksessa on määrättävä, että unionille ESIR-rahaston tukemista toimista maksettava korvaus maksetaan sen jälkeen kun siitä on vähennetty EU:n takuuseen vetoamisen seurauksena suoritettavat maksut ja näiden jälkeen 2 kohdan kolmannen alakohdan ja 5 artiklan 3 kohdan mukaiset kustannukset.

2.           ESIR-sopimuksessa on määrättävä Euroopan investointineuvontakeskuksen perustamisesta EIP:n yhteyteen. Investointineuvontakeskuksen tavoitteena on hyödyntää EIP:n ja komission nykyisiä neuvontapalveluja ja tältä pohjata tarjota neuvontaa investointihankkeiden määrittämistä, valmistelua ja kehittämistä varten sekä toimia keskitettynä hankerahoitusta koskevaa teknistä neuvontaa tarjoavana yhteyspisteenä unionissa. Se tarjoaa muun muassa tukea hankerakenteiden suunnittelussa tarvittavan teknisen avun hyödyntämisessä, innovatiivisten rahoitusvälineiden käytössä sekä julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksien hyödyntämisessä ja tapauksen mukaan neuvontaa EU:n lainsäädäntöön liittyvissä kysymyksissä.

Tavoitteensa saavuttamiseksi investointineuvontakeskus hyödyntää EIP:n, komission, kansallisten kehityspankkien ja Euroopan rakenne- ja investointirahastojen hallintoviranomaisten asiantuntemusta.

Unioni myöntää investointineuvontakeskukselle 31 päivään joulukuuta 2020 asti osarahoitusta enintään 20 000 000 euroa vuodessa sellaisia palveluja varten, joita investointineuvontakeskus tarjoaa EIP:n nykyisen teknisen avun lisäksi. Vuoden 2020 jälkeen unionin rahoitusosuus on suoraan yhteydessä tuleviin monivuotisiin rahoituskehyksiin sisältyviin säännöksiin.

3.           ESIR-sopimukseen liittyvät jäsenvaltiot voivat osallistua rahoitukseen etenkin tarjoamalla käteissuorituksen tai EIP:n hyväksyttävissä olevan vakuuden. Muut kolmannet osapuolet voivat osallistua rahoitukseen vain käteissuorituksin.

3 artikla ESIR-rahaston hallinnointi

1.           ESIR-sopimuksessa on määrättävä, että ESIR-rahaston toimintaa ohjaa johtokunta, joka 5 artiklan 2 kohdassa säädettyjä tavoitteita noudattaen määrittää strategiset suuntaviivat, varojen jakostrategian sekä toimintapolitiikan ja -menettelyt, joihin kuuluvat muun muassa sellaisissa hankkeissa noudatettava investointipolitiikka, jotka voivat saada tukea ESIR-rahastosta. Johtokunta valitsee yhden jäsenistään puheenjohtajaksi.

2.           Niin kauan kuin ESIR-rahaston osarahoittajina ovat vain unioni ja EIP, jäsenten ja äänten määrä johtokunnassa määräytyy kyseisten osarahoittajien käteissuorituksina tai vakuuksina antamien rahoitusosuuksien suuruuden perusteella.

Johtokunta tekee päätöksensä yksimielisesti.

3.           Jos ESIR-sopimukseen liittyy muita osapuolia 1 artiklan 2 kohdan mukaisesti, kunkin rahoittajan jäsenten ja äänten määrä johtokunnassa määräytyy sen käteissuorituksina tai vakuuksina antaman rahoitusosuuden suuruuden perusteella. Edellä olevan 2 kohdan mukaisiin komissiota ja EIP:tä edustavien jäsenten ja äänten määriin tehdään tämän edellyttämät muutokset.

Johtokunta pyrkii tekemään päätökset yksimielisesti. Jos johtokunta ei pysty tekemään päätöstä yksimielisesti puheenjohtajan asettamaan määräaikaan mennessä, se tekee päätöksen yksinkertaisella enemmistöllä.

Johtokunnan päätöstä ei anneta, jos komissio tai EIP äänestää sitä vastaan.

4.           ESIR-sopimuksessa on määrättävä, että ESIR-rahastolla on toimitusjohtaja, joka vastaa rahaston päivittäisen toiminnan johtamisesta ja 5 kohdassa tarkoitetun investointikomitean kokousten valmistelusta ja toimii näiden kokousten puheenjohtajana. Toimitusjohtajaa avustaa varatoimitusjohtaja.

Toimitusjohtaja raportoi ESIR-rahaston toiminnasta johtokunnalle neljännesvuosittain.

Toimitusjohtajan ja varatoimitusjohtajan nimittää johtokunta komission ja EIP:n yhteisestä ehdotuksesta kolmen vuoden toimikaudeksi, joka voidaan uusia.

5.           ESIR-sopimuksessa on määrättävä, että ESIR-rahastossa on investointikomitea, jonka tehtävänä on tarkastella rahaston investointipolitiikan mukaisesti mahdollisia toimia ja hyväksyä EU:n takuun muodossa myönnettävä tuki toimille 5 artiklan mukaisesti niiden maantieteellisestä sijainnista riippumatta.

Investointikomitea muodostuu kuudesta riippumattomasta asiantuntijasta ja ESIR-rahaston toimitusjohtajasta. Riippumattomilla asiantuntijoilla on oltava asianmukaista korkean tason markkinakokemusta hankerahoituksesta, ja asiantuntijat nimittää johtokunta kolmen vuoden toimikaudeksi, joka voidaan uusia.

Investointikomitean päätökset tehdään yksinkertaisella enemmistöllä.

II LUKU – EU:n takuu ja EU:n takuurahasto

4 artikla EU:n takuu

Unioni antaa EIP:lle takuun tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvia, unionissa toteutettavia rahoitus- ja investointitoimia varten, jäljempänä ʼEU:n takuuʼ. EU:n takuu annetaan vaadittaessa toimeenpantavana takuuna, ja se kattaa 6 artiklassa tarkoitetut välineet.

5 artikla EU:n takuun käytön edellytykset

1.           EU:n takuun myöntäminen edellyttää ESIR-sopimuksen voimaantuloa.

2.           EU:n takuu myönnetään 3 artiklan 5 kohdassa tarkoitetun investointikomitean hyväksymiä EIP:n rahoitus- ja investointitoimia varten ja sellaista EIR:lle annettavaa rahoitusta varten, joka on tarkoitettu 7 artiklan 2 kohdan mukaisten EIP:n rahoitus- ja investointitoimien toteuttamiseen. Kyseisten toimien on oltava unionin politiikan mukaisia, ja niillä on tuettava jotakin seuraavassa mainituista yleisistä tavoitteista:

a)      infrastruktuurin kehittäminen, myös liikenteen alalla ja erityisesti teollisissa keskuksissa; energia, etenkin energiaverkkojen yhteenliittäminen; ja digitaalinen infrastruktuuri;

b)      investoinnit koulutukseen, terveyteen, tutkimukseen ja kehittämiseen, tieto- ja viestintätekniikkaan sekä innovointiin;

c)      uusiutuvan energian käytön sekä energia- ja resurssitehokkuuden lisääminen;

d)      ympäristöön, luonnonvaroihin, kaupunkikehitykseen ja sosiaalialoihin liittyvät infrastruktuurihankkeet;

e)      1 artiklan 1 kohdassa tarkoitetuille yrityksille suunnattu rahoitustuki, joka kattaa myös riskirahoituksen käyttöpääomaa varten.

Lisäksi EU:n takuu myönnetään EIP:n kautta sellaisten erityisten investointijärjestelyjen ja kansallisten kehityspankkien tukemista varten, jotka investoivat tämän asetuksen vaatimukset täyttäviin toimiin. Tällaisessa tapauksessa johtokunta määrittää tukikelpoisia investointijärjestelyjä koskevat toimintaperiaatteet.

3.           EIP veloittaa perussääntönsä 17 artiklan mukaisesti rahoitustoimien edunsaajilta maksuja kattaakseen ESIR-rahastoon liittyvät kustannuksensa. Unionin talousarviosta ei kateta mitään sellaisia EIP:n hallintomenoja tai muita palkkioita, jotka liittyvät sen tämän asetuksen mukaisesti toteuttamiin rahoitus- ja investointitoimiin, sanotun kuitenkaan rajoittamatta toisen ja kolmannen alakohdan soveltamista.

Edellä olevan 2 artiklan 1 kohdan e alakohdan mukaisesti EIP voi vedota EU:n takuuseen sellaiseen kumulatiiviseen enimmäismäärään asti, joka on 1 prosentti EU:n yhteenlasketuista takuuvelvoitteista, kattaakseen sellaiset kustannukset, jotka on veloitettu rahoitustoimien edunsaajilta mutta joista ei ole saatu maksua.

EIP:n palkkiot tapauksissa, joissa se tarjoaa rahoitusta EIR:lle ESIR-rahaston puolesta ja kyseisellä rahoituksella on 7 artiklan 2 kohdan mukainen takuu, voidaan kattaa unionin talousarviosta.

4.           Edellyttäen, että kaikki kyseeseen tulevat tukikelpoisuuskriteerit täyttyvät, jäsenvaltiot voivat käyttää Euroopan rakenne- ja investointirahastoja osallistuakseen sellaisten tukikelpoisten hankkeiden rahoittamiseen, joihin EIP investoi EU:n takuun tuella.

6 artikla Tukikelpoiset välineet

Edellä olevan 5 artiklan 2 kohdan soveltamiseksi EIP käyttää EU:n takuuta kattaakseen välineisiin liittyvää riskiä pääsääntöisesti salkkupohjalta.

Yksittäiset välineet tai salkut, jotka voidaan kattaa takuulla, voivat muodostua seuraavassa luetelluista välineistä:

a)           EIP:n lainat, takaukset, vastatakaukset, pääomamarkkinainstrumentit, muut rahoitusinstrumentit ja luottoriskiä vähentävät järjestelyt sekä oman pääoman ehtoiset tai luonteiset sijoitukset. Nämä välineet myönnetään, hankitaan tai lasketaan liikkeeseen unionissa toteutettavia toimia varten, joihin kuuluvat myös rajat ylittävät toimet jäsenvaltion ja kolmannen maan välillä, tämän asetuksen säännösten mukaisesti, ja jos on myönnetty EIP:n rahoitusta, sellaisen allekirjoitetun sopimuksen mukaisesti, jonka voimassaolo ei ole päättynyt tai jota ei ole peruutettu;

b)           rahoitus, jonka EIP myöntää EIR:lle lainojen, takausten, vastatakausten, muiden luottoriskiä vähentävien järjestelyjen, pääomamarkkinainstrumenttien sekä oman pääoman ehtoisten tai luonteisten sijoitusten toteuttamista varten. Nämä välineet myönnetään, hankitaan tai lasketaan liikkeeseen unionissa toteutettavia toimia varten tämän asetuksen säännösten mukaisesti, ja jos on myönnetty EIR:n rahoitusta, sellaisen allekirjoitetun sopimuksen mukaisesti, jonka voimassaolo ei ole päättynyt tai jota ei ole peruutettu.

7 artikla EU:n takuun kattavuus ja ehdot

1.           EU:n EIP:lle myöntämä takuu on 16 000 000 000 euroa, josta enintään 2 500 000 000 euroa voidaan osoittaa 2 kohdassa tarkoitettua EIP:n EIR:lle myöntämää rahoitusta varten. Unionin EIP:lle takuun nojalla suorittamat yhteenlasketut maksut eivät saa ylittää takuun määrä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 8 artiklan 9 kohtaa.

2.           Edellä olevassa 6 artiklassa tarkoitettua välineistä muodostuvaa salkkua varten annetun takuun kattavuus määräytyy kyseiseen salkkuun liittyvän riskin mukaan. EU:n takuu voi olla joko salkkukohtainen salkun suuririskisimmän osan kattava takuu tai täysimääräinen takuu. EU:n takuu voidaan myöntää pari passu -periaatteella muiden rahoittajien kanssa.

Kun EIP antaa rahoitusta EIR:lle EIP:n rahoitus- ja investointitoimien toteuttamiseksi, EU:n takuu on täysimääräinen takuu, joka kattaa EIP:n antaman rahoituksen sillä edellytyksellä, että EIP antaa saman määrän rahoitusta ilman EU:n takuuta. EU:n takuulla katettava määrä saa olla enintään 2 500 000 000 euroa.

3.           Jos EIP vetoaa EU:n takuuseen ESIR-sopimuksen mukaisesti, unioni suorittaa maksun vaadittaessa kyseisen sopimuksen ehtojen mukaisesti.

4.           Jos unioni suorittaa maksun EU:n takuun nojalla, EIP huolehtii maksettuja määriä vastaavien saatavien perinnästä ja maksaa unionille takaisin perimistään summista.

8 artikla EU:n takuurahasto

1.           Perustetaan EU:n takuurahasto, jäljempänä ʼtakuurahastoʼ, josta EIP:lle voidaan suorittaa maksuja silloin kun se vetoaa EU:n takuuseen.

2.           Takuurahastoa rahoitetaan seuraavista lähteistä:

a)      unionin yleisestä talousarviosta suoritettavat maksut;

b)      takuurahaston varojen sijoittamisesta saadut tuotot

c)      määrät, jotka on peritty takaisin maksut laiminlyöneiltä velallisilta 2 artiklan 1 kohdan f alakohdassa tarkoitettua ESIR-sopimuksessa määrättyä menettelyä noudattaen;

d)      kaikki muut unionin ESIR-sopimuksen mukaisesti saamat maksusuoritukset.

3.           Edellä olevassa 2 kohdan c ja d alakohdassa tarkoitetut takuurahastoon maksettavat varat ovat asetuksen (EU) N:o 966/2012 21 artiklan 4 kohdassa tarkoitettuja sisäisiä käyttötarkoitukseensa sidottuja tuloja.

4.           Komissio hallinnoi takuurahastoon 2 kohdan mukaisesti maksettuja varoja suoraan, ja kyseiset varat sijoitetaan moitteettoman varainhoidon periaatetta ja asianmukaisia vakavaraisuussääntöjä noudattaen.

5.           Edellä olevassa 2 kohdassa tarkoitettuja takuurahastoon maksettavia varoja käytetään EU:n yhteenlaskettuja takuuvelvoitteita vastaavan asianmukaisen määrän, jäljempänä ʼtavoitesummaʼ, kerryttämiseen. Tavoitesumma on 50 prosenttia unionin yhteenlasketuista takuuvelvoitteista.

Tavoitesummaa kerrytetään aluksi maksamalla 2 kohdan a alakohdassa tarkoitetut varat takuurahastoon asteittain. Jos takuuseen on vedottu takuurahaston perustamisen alkuvaiheessa, myös 2 kohdan b, c ja d alakohdassa tarkoitettuja takuurahastoon maksettavia varoja käytetään tavoitesumman kerryttämiseen takuun nojalla esitettyjä maksupyyntöjä vastaavaan määrään asti.

6.           Viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2018 ja kunakin vuonna tämän jälkeen komissio tarkastelee uudelleen takuurahaston varojen riittävyyttä ja ottaa tällöin huomioon takuun käyttöönotosta seuranneen varojen vähentymisen ja 10 artiklan 3 kohdan mukaisesti toimitetun EIP:n arvion. 

Siirretään komissiolle valta antaa 17 artiklan mukaisesti sellaisia delegoituja säädöksiä, joilla mukautetaan 5 kohdassa säädettyä tavoitesummaa enintään 10 prosentilla vastaamaan paremmin mahdollista riskiä siitä, että EU:n takuuseen vedotaan.

7.           Sen jälkeen kun 6 kohdassa säädetyn uudelleentarkastelun perusteella on mukautettu tavoitesummaa vuonna n tai arvioitu takuurahaston varojen riittävyyttä

a)      mahdollinen ylijäämä maksetaan kertasuorituksena Euroopan unionin vuoden n + 1 yleisen talousarvion tulotaulukossa olevaan erityiseen budjettikohtaan,

b)      mahdollinen lisärahoitus takuurahastoon suoritetaan vuosierinä enintään kolmen vuoden pituisella ajanjaksolla, joka alkaa vuonna n + 1.

8.           Jos takuurahaston varojen määrä vähenee 1 päivän tammikuuta 2019 jälkeen takuuseen vetoamisten seurauksena alle 50 prosenttiin tavoitesummasta, komissio antaa kertomuksen poikkeuksellisista toimenpiteistä, joita voidaan tarvita takuurahaston täydentämiseksi.

9.           Sen jälkeen kun EU:n takuuseen on vedottu, sellainen 2 kohdan b, c ja d alakohdassa säädetty takuurahastoon maksettava rahoitus, joka suoritetaan yli tavoitesumman, käytetään EU:n takuun palauttamiseen sen alkuperäiseen määrään.

III LUKU – Euroopan investointihankejatkumo

9 artikla Euroopan investointihankejatkumo

1.           Komissio ja EIP edistävät jäsenvaltioiden tuella nykyisistä ja mahdollisista tulevista investointihankkeista muodostuvan läpinäkyvän jatkumon luomista unionissa. Hankejatkumolla ei rajoiteta 3 artiklan 5 kohdan mukaisesti tuettaviksi valittavia lopullisia hankkeita.

2.           Komissio ja EIP tuottavat, päivittävät ja jakavat säännöllisesti ja jäsennellysti tietoa nykyisistä ja tulevista investoinneista, joilla tuetaan merkittävällä tavalla EU:n politiikan tavoitteiden saavuttamista.

3.           Jäsenvaltiot tuottavat, päivittävät ja jakavat säännöllisesti ja jäsennellysti tietoa nykyisistä ja tulevista investointihankkeista alueellaan.

IV LUKU – Raportointi, vastuuvelvollisuus ja arviointi

10 artikla Raportointi ja kirjanpito

1.           EIP laatii, tarvittaessa yhteistyössä EIR:n kanssa, puolivuosittain komissiolle kertomuksen tämän asetuksen mukaisista rahoitus- ja investointitoimistaan. Tämän kertomuksen on sisällettävä arvio EU:n takuun käytön edellytysten täyttymisestä ja 2 artiklan 1 kohdan g alakohdassa tarkoitetuista keskeisistä tulosindikaattoreista.  Kertomuksen on lisäksi sisällettävä tilasto-, rahoitus- ja kirjanpitotietoja kaikista EIP:n rahoitus- ja investointitoimista toimikohtaisesti ja kootusti esitettynä. 

2.           EIP laatii, tarvittaessa yhteistyössä EIR:n kanssa, vuosittain Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen rahoitus- ja investointitoimistaan. Kertomus on julkistettava, ja sen on sisällettävä muun muassa seuraavat tiedot:

a)      arvio EIP:n rahoitus- ja investointitoimista toimien, alojen, maiden ja alueiden tasolla ja siitä, ovatko kyseiset toimet tämän asetuksen mukaisia, sekä arvio siitä, miten EIP:n rahoitus- ja investointitoimet jakautuvat 5 artiklan 2 kohdassa lueteltujen tavoitteiden kesken;

b)      arvio EIP:n rahoitus- ja investointitoimien lisäarvosta, niihin yksityiseltä sektorilta saaduista resursseista sekä niiden arvioiduista ja toteutuneista tuotoksista, tuloksista ja vaikutuksista kootusti esitettynä;

c)      arvio EIP:n rahoitus- ja investointitoimien edunsaajille siirtyneestä taloudellisesta edusta kootusti esitettynä;

d)      arvio EIP:n rahoitus- ja investointitoimien laadusta;

e)      yksityiskohtaiset tiedot tapauksista, joissa EU:n takuuseen on vedottu;

f)       ESIR-rahaston tilinpäätösasiakirjat.

3.           EIP toimittaa, tarvittaessa yhteistyössä EIR:n kanssa, vuosittain komissiolle komission kirjanpitoa ja EU:n takuulla katettuja riskejä koskevaa raportointia sekä takuurahaston hallinnointia varten seuraavat tiedot:

a)      EIP:n rahoitus- ja investointitoimia koskevat EIP:n ja EIR:n riskinarvioinnit ja luokitustiedot;

b)      EIP:n rahoitus- ja investointitoimia varten myönnetyistä takuista jäljellä oleva EU:n rahoitusvelvoite toimikohtaisesti jaoteltuna;

c)      EIP:n rahoitus- ja investointitoimien yhteenlasketut tuotot ja tappiot ESIR-sopimuksessa 2 artiklan 1 kohdan e alakohdan mukaisesti määrätyissä salkuissa.

4.           EIP toimittaa komissiolle pyydettäessä kaikki lisätiedot, jotka komissio tarvitsee täyttääkseen tämän asetuksen mukaiset velvoitteensa.

5.           EIP ja tarvittaessa EIR toimittavat 1–4 kohdassa tarkoitetut tiedot omalla kustannuksellaan.

6.           Komissio toimittaa viimeistään kunkin vuoden kesäkuun 30 päivänä Euroopan parlamentille, neuvostolle ja tilintarkastustuomioistuimelle vuosikertomuksen takuurahaston tilanteesta ja hoidosta edellisenä kalenterivuonna.

11 artikla Vastuuvelvollisuus

1.           Toimitusjohtaja osallistuu Euroopan parlamentin kuulemistilaisuuteen, joka koskee ESIR-rahaston toiminnan tuloksia, jos Euroopan parlamentti tätä pyytää.

2.           Toimitusjohtaja vastaa Euroopan parlamentin ESIR-rahastolle osoittamiin kysymyksiin suullisesti tai kirjallisesti viiden viikon kuluessa kysymyksen vastaanottamisesta.

3.           Komissio antaa Euroopan parlamentille tämän pyynnöstä kertomuksen tämän asetuksen soveltamisesta.

12 artikla Arviointi ja uudelleentarkastelu

1.           EIP arvioi ESIR-rahaston toimintaa viimeistään [lisätään päivämäärä: 18 kuukautta tämän asetuksen voimaantulosta]. EIP toimittaa arviointinsa Euroopan parlamentille, neuvostolla ja komissiolle.

Komissio arvioi EU:n takuun käyttöä ja takuurahaston toimintaa, myös 8 artiklan 9 kohdan mukaisen rahoituksen käyttöä, viimeistään [lisätään päivämäärä: 18 kuukautta tämän asetuksen voimaantulosta]. Komissio toimittaa arviointinsa Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

2.           Viimeistään 30 päivänä kesäkuuta 2018 ja tämän jälkeen kolmen vuoden välein:

a)      EIP julkaisee kattavan kertomuksen ESIR-rahaston toiminnasta;

b)      komissio julkaisee kattavan kertomuksen EU:n takuun käytöstä ja takuurahaston toiminnasta.

3.           EIP osallistuu, tarvittaessa yhteistyössä EIR:n kanssa, 1 kohdassa tarkoitetun komission arvioinnin ja 2 kohdassa tarkoitetun komission kertomuksen laatimiseen ja toimittaa niitä varten tarvittavat tiedot.

4.           EIP ja EIR toimittavat säännöllisesti Euroopan parlamentille, neuvostolle ja komissiolle kaikki riippumattomat arviointikertomuksensa, joissa arvioidaan tämän asetuksen mukaisilla EIP:n ja EIR:n erityistoimilla saavutettuja käytännön tuloksia.

5.           Komissio antaa [lisätään päivämäärä: kolme vuotta tämän asetuksen voimaantulosta] Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen tämän asetuksen soveltamisesta ja mahdolliset asiaan kuuluvat ehdotukset.

V LUKU – Yleiset säännökset

13 artikla Avoimuus ja tietojen julkistaminen

EIP julkaisee tietojen ja asiakirjojen saatavuutta koskevan avoimuuspolitiikkansa mukaisesti verkkosivuillaan tietoja kaikista EIP:n rahoitus- ja investointitoimista ja siitä, miten näillä toimilla tuetaan 5 artiklan 2 kohdassa mainittujen yleisten tavoitteiden saavuttamista.

14 artikla Tilintarkastustuomioistuimen toimittama tarkastus

Tilintarkastustuomioistuin tarkastaa unionin yleisestä talousarviosta katettavan EU:n takuun ja siihen perustuvat maksut ja takaisinperinnät.

15 artikla Petostentorjuntatoimet

1.           Jos EIP:llä on EU:n takuun kattamien toimien valmistelun, toteuttamisen tai päättämisen missään vaiheessa syytä epäillä, että on syyllistytty petokseen, lahjontaan, rahanpesuun tai muuhun laittomaan toimintaan, joka saattaa vaikuttaa unionin taloudellisiin etuihin, se ilmoittaa asiasta viipymättä OLAFille ja antaa sille tarvittavat tiedot.

2.           Suojatakseen Euroopan unionin taloudellisia etuja OLAF voi tehdä tutkimuksia, paikalla tehtävät todentamiset ja tarkastukset mukaan luettuina, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU, Euratom) N:o 883/2013([5]), neuvoston asetuksessa (Euratom, EY) N:o 2185/96([6]) ja neuvoston asetuksessa (EY, Euratom) N:o 2988/95([7]) säädettyjä säännöksiä ja menettelyjä noudattaen, määrittääkseen, liittyykö EU:n takuulla katettuihin toimiin petoksia, lahjontaa, rahanpesua tai muuta laitonta toimintaa, joka vaikuttaa unionin taloudellisiin etuihin. OLAF voi toimittaa tutkimusten kuluessa saamiaan tietoja asianomaisten jäsenvaltioiden toimivaltaisille viranomaisille.

Jos tällainen laiton toiminta näytetään toteen, EIP toteuttaa takaisinperintätoimia EU:n takuulla katettujen toimiensa osalta.

3.           Tämän asetuksen mukaisesti tuettavista toimista allekirjoitettaviin rahoitussopimuksiin on otettava sopimuslausekkeet, jotka mahdollistavat  ESIR-sopimuksen, EIP:n toimintapolitiikan ja sovellettavien sääntelyvaatimusten mukaisesti toimien sulkemisen EIP:n rahoitus- ja investointitoimien ulkopuolelle ja tarvittaessa myös asianmukaisten perintätoimien toteuttamisen silloin, kun kyse on petoksista, lahjonnasta tai muusta laittomasta toiminnasta. Päätös siitä, suljetaanko toimi EIP:n rahoitus- ja investointitoimien ulkopuolelle, tehdään asianomaisen rahoitus- tai investointisopimuksen mukaisesti.

16 artikla Poissuljetut toimet ja yhteistyöhaluttomat oikeudenkäyttöalueet

1.           EIP ei tue rahoitus- ja investointitoimissaan minkäänlaisia laittomassa tarkoituksessa toteutettuja toimia, kuten rahanpesua, terrorismin rahoitusta, veropetoksia ja veronkiertoa, lahjontaa tai unionin taloudellisiin etuihin vaikuttavia petoksia. EIP ei etenkään osallistu mihinkään sellaiseen rahoitus- tai investointitoimeen, joka toteutetaan yhteistyöhaluttomalla oikeudenkäyttöalueella sijaitsevan välineen kautta; tämä vastaa heikosti säänneltyjä tai yhteistyöhaluttomia lainkäyttöalueita koskevaa EIP:n politiikkaa, joka perustuu unionin, Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön ja rahanpesunvastaisen toimintaryhmän politiikkaan.

2.           EIP:n on rahoitus- ja investointitoimissaan noudatettava unionin oikeuden mukaisia periaatteita ja vaatimuksia, joilla estetään rahoitusjärjestelmän käyttöä rahanpesuun ja terrorismin rahoitukseen, sekä vaatimusta tarvittaessa toteuttaa kohtuullisia toimia tosiasiallisten edunsaajien määrittämiseksi.

17 artikla Siirretyn säädösvallan käyttäminen

1.           Siirretään komissiolle valta antaa delegoituja säädöksiä tässä artiklassa säädetyin edellytyksin.

2.           Siirretään 8 artiklan 6 kohdassa tarkoitettu valta antaa delegoituja säädöksiä komissiolle kolmeksi vuodeksi tämän asetuksen voimaantulopäivästä. Komissio laatii siirrettyä säädösvaltaa koskevan kertomuksen viimeistään yhdeksän kuukautta ennen kolmen vuoden pituisen kauden päättymistä. Säädösvallan siirtoa jatketaan ilman eri toimenpiteitä samanpituisiksi kausiksi, jollei Euroopan parlamentti tai neuvosto vastusta tällaista jatkamista viimeistään kolme kuukautta ennen kunkin kauden päättymistä.

3.           Euroopan parlamentti tai neuvosto voi milloin tahansa peruuttaa 8 artiklan 6 kohdassa tarkoitetun säädösvallan siirron. Peruuttamispäätöksellä lopetetaan tuossa päätöksessä mainittu säädösvallan siirto. Päätös tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, tai jonakin myöhempänä, päätöksessä mainittuna päivänä. Päätös ei vaikuta jo voimassa olevien delegoitujen säädösten pätevyyteen.

4.           Heti kun komissio on antanut delegoidun säädöksen, komissio antaa sen tiedoksi yhtäaikaisesti Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

5.           Edellä olevan 8 artiklan 6 kohdan nojalla annettu delegoitu säädös tulee voimaan ainoastaan, jos Euroopan parlamentti tai neuvosto ei ole kahden kuukauden kuluessa siitä, kun asianomainen säädös on annettu tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle, ilmaissut vastustavansa sitä tai jos sekä Euroopan parlamentti että neuvosto ovat ennen mainitun määräajan päättymistä ilmoittaneet komissiolle, että ne eivät vastusta säädöstä. Euroopan parlamentin tai neuvoston aloitteesta tätä määräaikaa jatketaan kahdella kuukaudella.

VI LUKU – Muutokset

18 artikla Asetuksen (EU) N:o 1291/2013 muuttaminen

Muutetaan asetus (EU) N:o 1291/2013 seuraavasti:

(1)        Korvataan 6 artiklan 1, 2 ja 3 kohta seuraavasti:

”1.       Horisontti 2020 -puiteohjelman täytäntöönpanoa varten varatut rahoituspuitteet ovat käypinä hintoina 74 328,3 miljoonaa euroa, josta enintään 71 966,9 miljoonaa euroa osoitetaan SEUT-sopimuksen XIX osaston soveltamisalaan kuuluviin toimiin.

Euroopan parlamentti ja neuvosto myöntävät vuotuiset määrärahat monivuotisen rahoituskehyksen rajoissa.

2.         SEUT-sopimuksen XIX osaston soveltamisalaan kuuluviin toimiin osoitettu määrä jaetaan tämän asetuksen 5 artiklan 2 kohdassa määriteltyjen painopistealueiden kesken seuraavasti:

a) Huipputason tiede, 23 897,0 miljoonaa euroa käypinä hintoina;

b) Teollisuuden johtoasema, 16 430,5 miljoonaa euroa käypinä hintoina;

c) Yhteiskunnalliset haasteet, 28 560,7 miljoonaa euroa käypinä hintoina.

Horisontti 2020 -puiteohjelmasta 5 artiklan 3 kohdassa esitetyille erityistavoitteille ja JRC:n muille kuin ydinalan suorille toimille osoitettavan unionin kokonaisrahoituksen enimmäismäärä on seuraava:

i) Huippuosaamisen levittäminen ja laajempi osallistuminen, 782,3 miljoonaa euroa käypinä hintoina;

ii) Tiede yhteiskunnassa ja yhteiskuntaa varten, 443,8 miljoonaa euroa käypinä hintoina;

iii) Yhteisen tutkimuskeskuksen muut kuin ydinalan suorat toimet, 1 852,6 miljoonaa euroa käypinä hintoina.

Rahoituksen ohjeellinen jakautuminen 5 artiklan 2 ja 3 kohdassa esitettyjen painopistealueiden ja erityistavoitteiden kesken esitetään liitteessä II.

3.         Horisontti 2020 -puiteohjelmasta EIT:lle annettavan rahoituksen enimmäismäärä on 2 361,4 miljoonaa euroa käypinä hintoina siten kuin liitteessä II esitetään.”

(2)        Korvataan liite II tämän asetuksen liitteessä I olevalla tekstillä.

19 artikla Asetuksen (EU) N:o 1316/2013 muuttaminen

Korvataan asetuksen (EU) N:o 1316/2013 5 artiklan 1 kohta seuraavasti:

”1.       Verkkojen Eurooppa -välineen täytäntöönpanon rahoituspuitteiksi vuosina 2014–2020 vahvistetaan 29 942 259 000 (*) euroa käypinä hintoina. Määrä jakautuu seuraavasti:

a) liikenneala: 23 550 582 000 euroa, josta 11 305 500 000 euroa on siirrettävä koheesiorahastosta käytettäväksi tämän asetuksen mukaisesti ainoastaan niissä jäsenvaltioissa, jotka ovat oikeutettuja koheesiorahaston rahoitukseen;

b) televiestintäala: 1 041 602 000 euroa;

c) energia-ala: 5 350 075 000 euroa.

Nämä määrät eivät rajoita neuvoston asetuksessa (EU, Euratom) N:o 1311/2013(*) säädetyn joustomekanismin soveltamista.

(*) Neuvoston asetus (EU, Euratom) N:o 1311/2013, annettu 2 päivänä joulukuuta 2013, vuosia 2014–2020 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen vahvistamisesta (EUVL L 347, 20.12.2013, s. 884).”

VII LUKU – Siirtymä- ja loppusäännökset

20 artikla Siirtymäsäännökset

EIP ja EIR voivat toimittaa 1 päivästä tammikuuta 2015 ESIR-sopimuksen tekemiseen ulottuvalla jaksolla allekirjoittamansa rahoitus- ja investointitoimet komissiolle niiden ottamiseksi EU:n takuun piiriin. 

Komissio arvioi kyseiset toimet ja, jos ne täyttävät 5 artiklassa säädetyt ja ESIR-sopimuksessa määrätyt aineelliset vaatimukset, päättää, että ne otetaan EU:n takuun piiriin.

21 artikla Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan kolmantena päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Strasbourgissa

Euroopan parlamentin puolesta                    Neuvoston puolesta

Puhemies                                                       Puheenjohtaja

SÄÄDÖSEHDOTUKSEEN LIITTYVÄ RAHOITUSSELVITYS

1.           PERUSTIEDOT EHDOTUKSESTA/ALOITTEESTA

              1.1.    Ehdotuksen/aloitteen nimi

              1.2.    Toimintalohko(t) toimintoperusteisessa johtamis- ja budjetointijärjestelmässä (ABM/ABB)

              1.3.    Ehdotuksen/aloitteen luonne

              1.4.    Tavoite (Tavoitteet)

              1.5.    Ehdotuksen/aloitteen perustelut

              1.6.    Toiminnan ja sen rahoitusvaikutusten kesto

              1.7.    Hallinnointitapa (Hallinnointitavat)

2.           HALLINNOINTI

              2.1.    Seuranta- ja raportointisäännöt

              2.2.    Hallinnointi- ja valvontajärjestelmä

              2.3.    Toimenpiteet petosten ja sääntöjenvastaisuuksien ehkäisemiseksi

3.           EHDOTUKSEN/ALOITTEEN ARVIOIDUT RAHOITUSVAIKUTUKSET

              3.1.    Kyseeseen tulevat monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeet ja menopuolen budjettikohdat

              3.2.    Arvioidut vaikutukset menoihin

              3.2.1. Yhteenveto arvioiduista vaikutuksista menoihin

              3.2.2. Arvioidut vaikutukset toimintamäärärahoihin

              3.2.3. Arvioidut vaikutukset hallintomäärärahoihin

              3.2.4. Yhteensopivuus nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen kanssa

              3.2.5. Ulkopuolisten tahojen rahoitusosuudet

              3.3.    Arvioidut vaikutukset tuloihin

SÄÄDÖSEHDOTUKSEEN LIITTYVÄ RAHOITUSSELVITYS

1.           PERUSTIEDOT EHDOTUKSESTA/ALOITTEESTA

1.1.        Ehdotuksen/aloitteen nimi

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUKSEKSI Euroopan strategisten investointien rahastosta ja asetusten (EU) N:o 1291/2013 ja (EU) N:o 1316/2013 muuttamisesta

1.2.        Toimintalohko(t) toimintoperusteisessa johtamis- ja budjetointijärjestelmässä (ABM/ABB)[8]

Toimintalohko: Talous- ja rahoitusasiat

Toiminnot toimintoperusteisessa budjetointijärjestelmässä: Rahoitustoiminnot ja ‑välineet

Yksityiskohtainen selvitys toimintoperusteisen budjetointijärjestelmän mukaisista toiminnoista on 3.2 kohdassa.

Toimintalohko: Liikenne ja liikkuminen

Toimintalohko: Viestintäverkot, sisällöt ja teknologia

Toimintalohko: Energia

1.3.        Ehdotuksen/aloitteen luonne

X Ehdotus/aloite liittyy uuteen toimeen.

¨ Ehdotus/aloite liittyy uuteen toimeen, joka perustuu pilottihankkeeseen tai valmistelutoimeen.[9]

¨ Ehdotus/aloite liittyy käynnissä olevan toimen jatkamiseen.

X Ehdotus/aloite liittyy toimeen, joka on suunnattu uudelleen.

1.4.        Tavoite (Tavoitteet)

1.4.1.     Komission monivuotinen strateginen tavoite (monivuotiset strategiset tavoitteet), jonka (joiden) saavuttamista ehdotus/aloite tukee

Kasvua edistävien investointien tukeminen unionin talousarvion painopisteiden mukaisesti erityisesti seuraavilla aloilla:

1)       Strateginen infrastruktuuri (EU:n politiikan mukaiset digitaali- ja energia-alan investoinnit)

2)       Liikenneinfrastruktuuri teollisissa keskuksissa, koulutus, tutkimus ja innovointi

3)       Työllisyyttä lisäävät investoinnit, etenkin pk-yrityksille suunnattu rahoitus ja nuorten työllistämiseksi toteutettavat toimet

1.4.2.     Erityistavoite (erityistavoitteet) sekä toiminto (toiminnot) toimintoperusteisessa johtamis- ja budjetointijärjestelmässä

Erityistavoite nro 1:

Euroopan investointipankin (EIP) rahoitus- ja investointitoimien määrän ja volyymin kasvattaminen painopistealoilla

Erityistavoite nro 2:

Euroopan investointirahaston (EIR) pienille ja keskisuurille yrityksille tarjoaman rahoituksen määrän lisääminen

Erityistavoite nro 3:

Euroopan investointineuvontakeskuksen perustaminen

Toiminto (toiminnot) toimintoperusteisessa johtamis- ja budjetointijärjestelmässä

ECFIN: Rahoitustoiminnot ja -välineet

1.4.3.     Odotettavissa olevat tulokset ja vaikutukset

Selvitys siitä, miten ehdotuksella/aloitteella on tarkoitus vaikuttaa edunsaajien/kohderyhmän tilanteeseen

Euroopan investointipankki ja Euroopan investointirahasto voivat aloitteen ansiosta toteuttaa 1.4.1 kohdassa mainituilla aloilla rahoitus- ja investointitoimia, jotka edellyttävät suurempaa rahoitusvolyymia, ja jotka EIP:n tapauksessa kohdistuvat sellaisiin hankkeisiin, joihin liittyy keskimääräistä suurempi riski mutta jotka ovat tästä huolimatta taloudellisesti kannattavia.

Tarkoituksena on antaa EIP:lle EU:n takuu ja luoda näin kerrannaisvaikutus, jonka ansiosta yhtä EU:n takuuna annettua euroa kohti saadaan 15 euron arvosta hankeinvestointeja.

Aloitteen avulla on näin tarkoitus saada käyttöön vähintään 315 miljardin euron arvosta hankerahoitusta vuoteen 2020 mennessä. Tällä rahoituksella pyritään kasvattamaan investointien kokonaismäärää unionissa ja näin lisäämään potentiaalista ja tosiasiallista kasvua ja parantamaan työllisyyttä.

1.4.4.     Tulos- ja vaikutusindikaattorit

Selvitys siitä, millaisin indikaattorein ehdotuksen/aloitteen toteuttamista seurataan

Tavoitteena on lisätä investointeja 1.4.1 kohdassa luetelluilla strategisilla aloilla.

Tavoitteen saavuttamisen arvioinnissa käytetään seuraavia indikaattoreita:

- aloitteesta EIP:n/EIR:n rahoitusta saaneiden pk-yritysten/hankkeiden lukumäärä

- saavutettu keskimääräinen kerrannaisvaikutus; EU:n takuun odotettu kerrannaisvaikutus on noin 15 mitattuna liiketoimiin sovellettavien ehtojen mukaisesti aloitteesta tuettuihin hankkeisiin tehtyjen kokonaisinvestointien perusteella.

- aloitteesta tuettuja hankkeita varten käyttöön saadun rahoituksen kumulatiivinen määrä.

Tuloksia seurataan EIP:n raportoinnin ja markkinatutkimusten perusteella.

1.5.        Ehdotuksen/aloitteen perustelut

1.5.1.     EU:n osallistumisesta saatava lisäarvo

Aloite tarjoaa mittakaavaetuja innovatiivisten rahoitusvälineiden käytössä, koska sen avulla lisätään yksityisiä investointeja kaikkialla unionissa ja varmistetaan, että EU:n toimielinten asiantuntemusta ja tietämystä hyödynnetään tässä yhteydessä parhaalla mahdollisella tavalla. Koska unionin sisällä ei ole asetettu maantieteellisiä rajoituksia, tuettavat hankkeet tarjoavat kokonaisuutena houkuttelevamman ja vähäriskisemmän sijoituskohteen kuin vastaavanlaiset yksittäisiin jäsenvaltioihin rajoittuvat hankkeet.

1.5.2.     Vastaavista toimista saadut kokemukset

Komissio on saanut arvokasta kokemusta innovatiivisista rahoitusvälineistä, etenkin hankejoukkolainoja koskevan aloitteen kokeiluvaiheesta ja EU:n ja EIP:n nykyisistä yhteisistä rahoitusvälineistä, joihin kuuluvat muun muassa COSME-ohjelman, Horisontti 2020 -ohjelman ja hankejoukkolainoja koskevan aloitteen yhteydessä kehitetyt välineet.

1.5.3.     Yhteensopivuus muiden kyseeseen tulevien välineiden kanssa ja mahdolliset synergiaedut

Aloite on kaikilta osin yhdenmukainen nykyisten otsakkeeseen 1 a kuuluvien ohjelmien kanssa, etenkin Verkkojen Eurooppa -välineen, Horisontti 2020 -ohjelman ja COSME-ohjelman kanssa.

Aloitteessa hyödynnetään synergiaa, joka perustuu komissiolla rahoitusvarojen hallinnoinnista olevan asiantuntemuksen ja EU:n ja EIP:n yhteisistä rahoitusvälineistä saadun kokemuksen hyödyntämiseen.

1.6.        Toiminnan ja sen rahoitusvaikutusten kesto

¨ Ehdotuksen/aloitteen mukaisen toiminnan kesto on rajattu.

– ¨  Ehdotuksen/aloitteen mukainen toiminta alkaa [PP/KK]VVVV ja päättyy [PP/KK]VVVV.

– ¨  Rahoitusvaikutukset alkavat vuonna VVVV ja päättyvät vuonna VVVV.

X Ehdotuksen/aloitteen mukaisen toiminnan kestoa ei ole rajattu.

– Käynnistysvaihe alkaa vuonna VVVV ja päättyy vuonna VVVV,

– minkä jälkeen toteutus täydessä laajuudessa.

1.7.        Hallinnointitapa (Hallinnointitavat)[10]

X Suora hallinnointi, jonka komissio toteuttaa käyttämällä

– X yksiköitään, myös unionin edustustoissa olevaa henkilöstöään

– ¨  toimeenpanovirastoja

¨ Hallinnointi yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa

¨ Välillinen hallinnointi, jossa täytäntöönpanotehtäviä on siirretty:

– ¨ kolmansille maille tai niiden nimeämille elimille;

– ¨ kansainvälisille järjestöille ja niiden erityisjärjestöille (tarkennettava)

– ¨Euroopan investointipankille tai Euroopan investointirahastolle

– ¨ varainhoitoasetuksen 208 ja 209 artiklassa tarkoitetuille elimille

– ¨ julkisoikeudellisille yhteisöille

– ¨ sellaisille julkisen palvelun tehtäviä hoitaville yksityisoikeudellisille elimille, jotka antavat riittävät rahoitustakuut

– ¨ sellaisille jäsenvaltion yksityisoikeuden mukaisille elimille, joille on annettu tehtäväksi julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuden täytäntöönpano ja jotka antavat riittävät rahoitustakuut

– ¨ henkilöille, joille on annettu tehtäväksi toteuttaa SEU-sopimuksen V osaston mukaisia yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan erityistoimia ja jotka nimetään asiaa koskevassa perussäädöksessä.

– Jos käytetään useampaa kuin yhtä hallinnointitapaa, huomautuksille varatussa kohdassa olisi annettava lisätietoja.

Huomautukset:

Komissio hallinnoi takuurahastoa suoraan.

2.           HALLINNOINTI

2.1.        Seuranta- ja raportointisäännöt

Ilmoitetaan sovellettavat aikavälit ja edellytykset.

Ehdotetun asetuksen 10 artiklan mukaan EIP laatii, tarvittaessa yhteistyössä EIR:n kanssa, komissiolle puolivuosittain kertomuksen rahoitus- ja investointitoimistaan. Lisäksi EIP laatii, tarvittaessa yhteistyössä EIR:n kanssa, Euroopan parlamentille ja neuvostolle vuosittain kertomuksen rahoitus- ja investointitoimistaan. Komissio toimittaa viimeistään kunkin vuoden kesäkuun 30 päivänä Euroopan parlamentille, neuvostolle ja tilintarkastustuomioistuimelle vuosikertomuksen takuurahaston tilanteesta ja hoidosta edellisenä varainhoitovuotena.

Ehdotetun asetuksen 12 artiklan mukaan EIP arvioi Euroopan strategisten investointien rahaston (ESIR-rahasto) toimintaa ja toimittaa arviointinsa Euroopan parlamentille, neuvostolle ja komissiolle. Lisäksi komissio arvioi EU:n takuun käyttöä ja takuurahaston toimintaa ja toimittaa arviointinsa Euroopan parlamentille ja neuvostolle. Viimeistään 30 päivänä kesäkuuta 2018 ja tämän jälkeen kolmen vuoden välein laaditaan kattava kertomus ESIR-rahaston toiminnasta sekä kattava kertomus EU:n takuun käytöstä ja takuurahaston toiminnasta.

2.1.1.     Hallinnointi- ja valvontajärjestelmä

Ehdotetun asetuksen 14 artiklan mukaan tilintarkastustuomioistuin tarkastaa unionin yleisestä talousarviosta katettavan EU:n takuun ja siihen perustuvat maksut ja takaisinperinnät.

EIP:n rahoitus- ja investointitoimia hallinnoi EIP itse noudattaen omia sääntöjään ja menettelyjään, joihin kuuluvat myös asianmukaiset tarkastus-, valvonta- ja seurantamenettelyt. Kuten EIP:n perussäännössä todetaan, EIP:n toimien ja kirjanpidon sääntöjenmukaisuuden tarkastamisesta vastaa EIP:n tarkastuskomitea, jota avustavat ulkopuoliset tilintarkastajat. EIP:n valtuusto hyväksyy pankin tilinpidon vuosittain.

Lisäksi EIP:n hallintoneuvosto, jossa komissiota edustaa yksi johtaja ja tämän varahenkilö, hyväksyy EIP:n jokaisen rahoitus- ja investointitoimen ja seuraa, että EIP:tä johdetaan sen perussäännön ja valtuuston antamien yleisten ohjeiden mukaisesti.

Komission, tilintarkastustuomioistuimen ja EIP:n nykyisessä kolmenvälisessä sopimuksessa lokakuulta 2003 määrätään yksityiskohtaisesti säännöistä, joiden mukaisesti tilintarkastustuomioistuin tekee EU:n takuun piiriin kuuluvien EIP:n rahoitustoimien tilintarkastukset.

2.1.2.     Todetut riskit

Unionin takuulla katettuihin EIP:n rahoitus- ja investointitoimiin liittyy merkittävä rahoitusriski. On olemassa konkreettinen mahdollisuus siitä, että takuuseen vedotaan. Tästä huolimatta on arvioitu, että unionin talousarviota voidaan suojata takuurahastolla riittävästi. Lisäksi hankkeisiin saattaa liittyä toteuttamisviiveitä ja kustannusten ylityksiä.

Varovaisiinkin oletuksiin perustuva aloitteen kustannustehokkuus saattaa kärsiä siitä, etteivät välineet leviä markkinoilla riittävästi tai että olosuhteet markkinoilla muuttuvat ajan myötä, mikä vähentää oletettua kerrannaisvaikutusta.

Ehdotetun asetuksen 8 artiklan 4 kohdan mukaan takuurahaston varat sijoitetaan. Näihin sijoituksiin liittyy sijoitusriski (esimerkiksi markkinariski tai luottoriski) ja jonkin suuruinen operatiivinen riski.

2.1.3.     Tiedot käyttöön otetusta sisäisen valvonnan järjestelmästä.

ESIR-rahaston hallinnoinnista vastaa johtokunta, joka laatii strategiset suuntaviivat ja varojen jakostrategian sekä määrittelee toimintapolitiikan ja -menettelyt, joihin kuuluvat muun muassa sellaisissa hankkeissa noudatettava investointipolitiikka, jotka voivat saada ESIR-tukea, sekä ESIR-rahaston riskiprofiili.

Päätökset ESIR-tuen käyttämisestä infrastruktuurihankkeisiin ja mid-cap-yritysten toteuttamiin laajempiin hankkeisiin tehdään investointikomiteassa. Investointikomitean olisi koostuttava riippumattomista asiantuntijoista, joilla on investointihankkeisiin liittyvää tietämystä ja kokemusta. Investointikomitea on vastuussa johtokunnalle, joka valvoo ESIR-rahaston tavoitteiden saavuttamista.

Lisäksi ESIR-rahastolla on toimitusjohtaja, joka vastaa sen päivittäisen toiminnan johtamisesta ja investointikomitean kokousten valmistelusta. Toimitusjohtaja on suoraan vastuussa johtokunnalle ja raportoi sille ESIR-rahaston toiminnasta neljännesvuosittain. Johtokunta nimittää toimitusjohtajan komission ja EIP:n yhteisestä ehdotuksesta kolmen vuoden toimikaudeksi, joka voidaan uusia.

Komissio hallinnoi takuurahaston varoja asetuksen ja voimassa olevien sisäisten sääntöjensä ja menettelyjensä mukaisesti.

2.2.        Toimenpiteet petosten ja sääntöjenvastaisuuksien ehkäisemiseksi

Ilmoitetaan käytössä olevat ja suunnitellut torjunta- ja suojatoimenpiteet

Ehdotetun asetuksen 15 artiklassa annetaan selventävät säännökset Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) valtuuksista tehdä aloitteesta tuettuja toimia koskevia tarkastuksia. EIP on valtuustonsa 27 päivänä heinäkuuta 2004 hyväksymän, OLAFin kanssa tehtävää yhteistyötä koskevan päätöksen mukaisesti ottanut käyttöön erityisiä sääntöjä OLAFin kanssa tehtävästä yhteistyöstä tapauksissa, joissa on mahdollisesti kyse petoksista, lahjonnasta tai muusta yhteisön taloudellisia etuja vahingoittavasta laittomasta toiminnasta.

Näiden säännösten lisäksi sovelletaan EIP:n sääntöjä ja menettelyjä. Viimeksi mainittuihin kuuluvat etenkin EIP:n hallituksen maaliskuussa 2013 hyväksymät  sisäiset tutkintamenettelyt. Lisäksi EIP hyväksyi syyskuussa 2013 toimintapolitiikan kielletyn toiminnan ehkäisemiseksi ja estämiseksi pankin omissa toiminnoissa (EIP:n petostentorjuntamenettely).

3.           EHDOTUKSEN/ALOITTEEN ARVIOIDUT RAHOITUSVAIKUTUKSET

3.1.        Kyseeseen tulevat monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeet ja menopuolen budjettikohdat

· Nykyisten budjettikohtien osalta ks. 3.2 jakso.

· Uudet perustettaviksi esitetyt budjettikohdat

Monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeiden ja budjettikohtien mukaisessa järjestyksessä

Monivuoti­sen rahoitus­kehyksen otsake || Budjettikohta || Määrä­rahalaji || Rahoitusosuudet

|| JM/EI-JM[11] || EFTA-mailta[12] || Ehdokas­mailta[13] || Kolman­silta mailta || Varainhoito­asetuksen 21 artiklan 2 kohdan b alakohdassa tarkoitetut rahoitusosuudet

1 a || 01 04 04 – Takuu ESIR-rahastoa varten || JM || EI || EI || EI || EI

1 a || 01 04 05 – ESIR-takuurahaston rahoittaminen || JM || EI || EI || EI || EI

1 a || 01 04 06 – Euroopan investointineuvontakeskus || JM || EI || EI || EI || EI

3.2.        Arvioidut vaikutukset menoihin

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Euroopan strategisten investointien rahaston rahoituslähteet || 2015 || 2016 || 2017 || 2018 || 2019 || 2020 || Yhteensä

VERKKOJEN EUROOPPA -VÄLINE, josta || 790 || 770 || 770 || 970 || || || 3 300

06 02 01 01 – Pullonkaulojen poistaminen, rautateiden yhteentoimivuuden edistäminen, puuttuvien yhteyksien rakentaminen ja rajat ylittävien osuuksien parantaminen 06 02 01 02 – Kestävien ja tehokkaiden liikennejärjestelmien varmistaminen 06 02 01 03 – Liikennemuotojen yhdentämisen ja yhteenliittämisen optimointi ja liikenteen yhteentoimivuuden tehostaminen || 560,3 34,9 104,8 || 520,3 32,4 97,3 || 480,3 29,9 89,8 || 600,3 37,4 112,3 || || || 2161,2 134,6 404,2

09 03 03 – Euroopan laajuisten digitaalipalvelujen infrastruktuurien yhteentoimivuuden, kestävän käyttöönoton, ylläpidon ja ajanmukaistamisen edistäminen sekä Euroopan tason koordinointi || || || 50 || 50 || || || 100

32 02 01 01 Energian sisämarkkinoiden yhdentymisen eteneminen ja sähkö- ja kaasuverkkojen rajat ylittävä yhteentoimivuus 32 02 01 02 – Energian toimitusvarmuuden edistäminen unionissa 32 02 01 03 – Kestävän kehityksen ja ympäristönsuojelun tukeminen || 30 30 30 || 40 40 40 || 40 40 40 || 56,7 56,6 56,7 || || || 166,7 166,6 166,7

HORISONTTI 2020, josta || 70 || 860 || 871 || 479 || 150 || 270 || 2700

02 04 02 01 – Avaruusteknologian johtoasema 02 04 02 03 – Innovoinnin lisääminen pienissä ja keskisuurissa yrityksissä (pk-yritykset) 02 04 03 01 – Resurssitehokkaan ja ilmastonmuutosta kestävän talouden sekä raaka-aineiden kestävän saatavuuden saavuttaminen 02 04 03 02 – Turvallisten eurooppalaisten yhteiskuntien edistäminen || 11 1,8 3,7 7,5 || 29,9 2,1 7,0 25 || 27,9 6,1 7 25 || 11,6 6,5 17,5 10,4 || || || 80,4 16,5 35,2 67,9

05 09 03 01 – Turvallisten ja korkealaatuisten elintarvikkeiden ja muiden biopohjaisten tuotteiden riittävän saannin varmistaminen || || 30 || 37 || 33 || || || 100

06 03 03 01 – Resurssitehokkaan, ympäristöystävällisen, turvallisen ja saumattoman eurooppalaisen liikennejärjestelmän toteuttaminen || || 37 || 37 || 26 || || || 100

08 02 01 01 – Tutkimuksen lujittaminen tieteen eturintamassa – Euroopan tutkimusneuvosto 08 02 01 03 – Euroopan tutkimusinfrastruktuurien lujittaminen, sähköiset infrastruktuurit mukaan luettuina 08 02 02 01 – Johtoasema nanoteknologian, kehittyneiden materiaalien, laserteknologian, bioteknologian ja kehittyneiden valmistus- ja prosessointimenetelmien aloilla 08 02 02 03 – Innovoinnin lisääminen pienissä ja keskisuurissa yrityksissä (pk-yritykset) 08 02 03 01 – Elinikäisen terveyden ja hyvinvoinnin parantaminen 08 02 03 02 – Turvallisten, terveellisten ja korkealaatuisten elintarvikkeiden ja muiden biopohjaisten tuotteiden riittävän saannin varmistaminen 08 02 03 03 – Siirtyminen luotettavaan, kestävään ja kilpailukykyiseen energiajärjestelmään 08 02 03 04 – Resurssitehokas, ympäristöystävällinen, turvallinen ja saumaton eurooppalainen liikennejärjestelmä 08 02 03 05 – Resurssitehokas ja ilmastonmuutosta kestävä talous sekä raaka-aineiden kestävä saatavuus 08 02 03 06 – Osallistavien, innovatiivisten ja kehityskykyisten eurooppalaisten yhteiskuntien edistäminen 08 02 04 – Huippuosaamisen levittäminen ja osallistujapohjan laajentaminen 08 02 06 – Tiede yhteiskunnassa ja yhteiskuntaa varten || || 91,3 17,7 38,3 3,4 51,3 8,5 30,9 12,5 28,1 10,7 9,3 5,1 || 91,0 17,6 38,5 3,4 43,3 10,7 31,2 17,6 27,9 10,6 10,1 5,1 || 14,2 3,9 10,0 0,8 11,9 3,3 6,5 4,2 5,8 2,3 2,0 1,1 || 0,5 8,8 32,6 1,7 26,8 12,6 14,7 26,9 13,0 5,3 4,6 2,6 || 24,2 15,4 49,6 3,0 47,6 18,2 25,9 41,4 22,8 9,3 8,1 4,5 || 221,2 63,3 169,1 12,3 180,9 53,2 109,1 102,4 97,7 38,3 34,2 18,4

09 04 01 01 – Tulevan ja nousevan teknologian tutkimuksen vahvistaminen 09 04 01 02 – Euroopan tutkimusinfrastruktuurin, myös sähköisen infrastruktuurin, vahvistaminen 09 04 02 01 – Johtoasema tieto- ja viestintäteknologiassa 09 04 03 01 – Elinikäisen terveyden ja hyvinvoinnin parantaminen 09 04 03 02 – Osallistavien, innovatiivisten ja kehityskykyisten eurooppalaisten yhteiskuntien edistäminen 09 04 03 03 – Turvallisten eurooppalaisten yhteiskuntien edistäminen || || 35 15,9 120,3 19,2 6,1 7,4 || 45,4 15,3 114,8 15,5 5,8 7,1 || 37,4 10,4 71,7 13,6 3,9 4,9 || || || 117,9 41,6 306,8 48,3 15,9 19,5

10 02 01 – Horisontti 2020 – Asiakaslähtöinen tieteellinen ja tekninen tuki unionin eri alojen politiikalle || 11 || 12 || 13 || 14 || || || 50

15 03 01 01 – Marie Skłodowska-Curie -toimet – Uusien taitojen, tietämyksen ja innovaatioiden luominen, kehittäminen ja siirtäminen 15 03 05 – Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutti – Korkea-asteen koulutuksen, tutkimuksen ja innovoinnin muodostaman osaamiskolmion osatekijöiden integrointi || 25 || 30 136 || 60 107 || 70 22 || –30 30 || –30 30 || 100 350

32 04 03 01 – Siirtyminen luotettavaan, kestävään ja kilpailukykyiseen energiajärjestelmään || 10 || 40 || 40 || 60 || || || 150

ITERin OHJELMASUUNNITTELUN MUUTTAMINEN VUOSINA 2015–2020 08 04 01 02 – ITER-laitosten rakentaminen, käyttö ja hyödyntäminen – Eurooppalainen ITER-yhteisyritys ”Fusion for Energy (F4E)” || 490 || || || –70 || –150 || –270 ||

Kohdentamaton liikkumavara (sisältää sitoumusten kokonaisliikkumavaran) || || 400 || 1000 || 600 || || || 2000

ESIR-takuurahaston rahoittamiseen käytettävissä olevat rahoituslähteet yhteensä || 1 350 || 2 030 || 2 641 || 1 979 || || || 8000

Euroopan investointineuvontakeskuksen rahoittaminen – 08 04 01 02 – ITER-laitosten rakentaminen, käyttö ja hyödyntäminen – Eurooppalainen ITER-yhteisyritys ”Fusion for Energy (F4E)” || 10 || || || –10 || || || -

Euroopan investointineuvontakeskuksen rahoittaminen – kohdentamaton liikkumavara || || 20 || 20 || 30 || 20 || 20 || 110

ESIR-RAHASTOON MAKSETTAVA RAHOITUSOSUUS YHTEENSÄ || 1 360 || 2 050 || 2 661 || 1 999 || 20 || 20 || 8 110

3.2.1.     Yhteenveto arvioiduista vaikutuksista menoihin

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Monivuotisen rahoituskehyksen otsake   || 1 a || Kasvua ja työllisyyttä edistävä kilpailukyky

PO: ECFIN || || || 2015 || 2016 || 2017 || 2018 || 2019 || 2020 || YHTEENSÄ

Ÿ Toimintamäärärahat || || || || || || ||

01 04 05 || Sitoumukset || (1) || 1 350 || 2 030 || 2 641 || 1 979 || 0 || 0 || 8 000

Maksut || (2) || 0 || 500 || 1 000 || 2 000 || 2 250 || 2 250 || 8 000

01 04 06 || Sitoumukset || (1a) || 10 || 20 || 20 || 20 || 20 || 20 || 110

Maksut || (2a) || 10 || 20 || 20 || 20 || 20 || 20 || 110

Tiettyjen ohjelmien määrärahoista katettavat hallintomäärärahat[14] || || || || || || ||

Budjettikohdan numero || || (3) || || || || || || ||

PO ECFINin määrärahat YHTEENSÄ || Sitoumukset || =1+1a +3 || 1 360 || 2 050 || 2 661 || 1 999 || 20 || 20 || 8 110

Maksut || =2+2a +3 || 10 || 520 || 1 020 || 2 020 || 2 270 || 2 270 || 8 110

Ÿ Toimintamäärärahat YHTEENSÄ || Sitoumukset || (4) || 1 360 || 2 050 || 2 661 || 1 999 || 20 || 20 || 8 110

Maksut || (5) || 10 || 520 || 1 020 || 2 020 || 2 270 || 2 270 || 8 110

Ÿ Tiettyjen ohjelmien määrärahoista katettavat hallintomäärärahat YHTEENSÄ || (6) || || || || || || ||

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEEN 1 a määrärahat YHTEENSÄ || Sitoumukset || =4+ 6 || 1 360 || 2 050 || 2 661 || 1 999 || 20 || 20 || 8 110*

Maksut || =5+ 6 || 10 || 520 || 1 020 || 2 020 || 2 270 || 2 270 || 8 110*

*Huom. Määrärahoja saatetaan tarvita lisää tämän rahoitusselvityksen liitteessä esitetyn mukaisesti.

Jos ehdotuksella/aloitteella on vaikutuksia useampaan otsakkeeseen:

Ÿ Toimintamäärärahat YHTEENSÄ || Sitoumukset || (4) || || || || || || ||

Maksut || (5) || || || || || || ||

Ÿ Tiettyjen ohjelmien määrärahoista katettavat hallintomäärärahat YHTEENSÄ || (6) || || || || || || ||

Monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeiden 1–4 määrärahat YHTEENSÄ (Viitemäärä) || Sitoumukset || =4+ 6 || || || || || || ||

Maksut || =5+ 6 || || || || || || ||

Monivuotisen rahoituskehyksen otsake || 5 || ”Hallintomenot”

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

|| || || 2015 || 2016 || 2017 || 2018 || 2019 || 2020 || YHTEENSÄ

PO: ECFIN ||

Ÿ Henkilöresurssit || 0,264 || 0,528 || 0,792 || 0,924 || 0,924 || 1,056 || 4,488

Ÿ Muut hallintomenot || 0,36 || 0,725 || 0,495 || 0,615 || 0,4 || 0,42 || 3,015

PO ECFIN YHTEENSÄ || || 0,624 || 1,253 || 1,287 || 1,539 || 1,324 || 1,476 || 7,503

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEEN 5 määrärahat YHTEENSÄ || (Sitoumukset yhteensä = maksut yhteensä) || 0,624 || 1,253 || 1,287 || 1,539 || 1,324 || 1,476 || 7,503

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

|| || || 2015 || 2016 || 2017 || 2018 || 2019 || 2020 || YHTEEN­SÄ

Monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeiden 1–5 määrärahat YHTEENSÄ || Sitoumukset || 1360,624 || 2051,253 || 2662,287 || 2000,539 || 21,324 || 21,476 || 8117,503

Maksut || 10,624 || 521,253 || 1021,287 || 2021,539 || 2271,324 || 2271,476 || 8117,503

3.2.2.     Arvioidut vaikutukset toimintamäärärahoihin

– ¨  Ehdotus/aloite ei edellytä toimintamäärärahoja.

– X Ehdotus/aloite edellyttää toimintamäärärahoja seuraavasti:

Maksusitoumusmäärärahat, milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Tavoitteet ja tuotokset ò || || || 2015 || 2016 || 2017 || 2018 || 2019 || 2020 || YHTEENSÄ ||

||

Tyyp­pi[15] || Keski­määr. kustan­nukset || Lkm || Kus­tannus || Lkm || Kus­tannus || Lkm || Kus­tannus || Lkm || Kus­tannus || Lkm || Kus­tannus || Lkm || Kus­tannus || Luku­määrä yh­teensä || Kustan­nukset yhteensä ||

Erityistavoitteet nro 1: EIP:n rahoitus- ja investointitoimien määrän ja volyymin lisääminen ensisijaisilla aloilla ja nro 2: EIR:n pienille ja keskisuurille yrityksille tarjoaman rahoituksen määrän lisääminen ||

|| || || || 1 350 || || 2 030 || || 2 641 || || 1 979 || || || || || || 8 000 ||

nro 3: Euroopan investointineuvontakeskuksen perustaminen ||

|| || || || 10 || || 20 || || 20 || || 20 || || 20 || || 20 || || 110 ||

KUSTANNUKSET YHTEENSÄ || || 1 360 || || 2 050 || || 2 661 || || 1 999 || || 20 || || 20 || || 8 110 ||

3.2.3.     Arvioidut vaikutukset hallintomäärärahoihin

3.2.3.1.  Yhteenveto

– ¨  Ehdotus/aloite ei edellytä hallintomäärärahoja.

– X  Ehdotus/aloite edellyttää hallintomäärärahoja seuraavasti:

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

|| 2015 || 2016 || 2017 || 2018 || 2019 || 2020 || YHTEEN­SÄ

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKE 5 || || || || || || ||

Henkilöresurssit || 0,264 || 0,528 || 0,792 || 0,924 || 0,924 || 1,056 || 4,488

Muut hallintomenot || 0,36 || 0,725 || 0,495 || 0,615 || 0,4 || 0,42 || 3,015

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKE 5, välisumma || 0,624 || 1,253 || 1,287 || 1,539 || 1,324 || 1,476 || 7,503

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEESEEN 5[16] sisältymättömät || || || || || || ||

Henkilöresurssit || || || || || || ||

Muut hallintomenot || || || || || || ||

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEESEEN 5 sisältymättömät, välisumma || || || || || || ||

YHTEENSÄ || 0,624 || 1,253 || 1,287 || 1,539 || 1,324 || 1,476 || 7,503

Henkilöresursseihin ja muihin hallintomenoihin käytettävien määrärahojen tarve katetaan toimen hallinnointiin jo osoitetuilla pääosaston määrärahoilla ja/tai pääosastossa toteutetulla määrärahojen uudelleenjärjestelyillä sekä tarvittaessa sellaisilla lisäresursseilla, jotka toimea hallinnoiva pääosasto voi saada käyttöönsä vuotuisessa määrärahojen jakomenettelyssä talousarvion puitteissa.

3.2.3.2.  Henkilöresurssien arvioitu tarve

– ¨  Ehdotus/aloite ei edellytä henkilöresursseja.

– X  Ehdotus/aloite edellyttää henkilöresursseja seuraavasti:

Arvio kokoaikaiseksi henkilöstöksi muutettuna

|| || 2015 || 2016 || 2017 || 2018 || 2019 || 2020

|| Ÿ Henkilöstötaulukkoon sisältyvät virat/toimet (virkamiehet ja väliaikainen henkilöstö) || || ||

|| XX 01 01 01 (päätoimipaikka ja komission edustustot EU:ssa) || 2 || 4 || 6 || 7 || 7 || 8

|| XX 01 01 02 (edustustot EU:n ulkopuolella) || || || || || ||

|| XX 01 05 01 (epäsuora tutkimustoiminta) || || || || || ||

|| 10 01 05 01 (suora tutkimustoiminta) || || || || || ||

Ÿ Ulkopuolinen henkilöstö (kokoaikaiseksi muutettuna) [17] ||

|| XX 01 02 01 (kokonaismäärärahoista katettavat sopimussuhteiset toimihenkilöt, kansalliset asiantuntijat ja vuokrahenkilöstö) || || || || || ||

|| XX 01 02 02 (sopimussuhteiset ja paikalliset toimihenkilöt, kansalliset asiantuntijat, vuokrahenkilöstö ja nuoremmat asiantuntijat EU:n ulkopuolisissa edustustoissa) || || || || || ||

|| XX 01 04 yy [18] || - päätoimipaikassa || || || || || ||

|| - EU:n ulkop. edustustoissa || || || || || ||

|| XX 01 05 02 (epäsuora tutkimustoiminta: sopimussuhteiset toimihenkilöt, kansalliset asiantuntijat ja vuokrahenkilöstö) || || || || || ||

|| 10 01 05 02 (suora tutkimustoiminta: sopimussuhteiset toimihenkilöt, kansalliset asiantuntijat ja vuokrahenkilöstö) || || || || || ||

|| Muu budjettikohta (mikä?) || || || || || ||

|| YHTEENSÄ || 2 || 4 || 6 || 7 || 7 || 8

XX viittaa kyseessä olevaan toimintalohkoon eli talousarvion osastoon.

Henkilöresurssien tarve katetaan toimen hallinnointiin jo osoitetulla pääosaston henkilöstöllä ja/tai pääosastossa toteutettujen henkilöstön uudelleenjärjestelyjen tuloksena saadulla henkilöstöllä sekä tarvittaessa sellaisilla lisäresursseilla, jotka toimea hallinnoiva pääosasto voi saada käyttöönsä vuotuisessa määrärahojen jakomenettelyssä talousarvion puitteissa.

Kuvaus henkilöstön tehtävistä:

Virkamiehet ja väliaikaiset toimihenkilöt || · omaisuudenhoito: salkunhoito, kvantitatiivinen analyysi, myös riskejä koskevien analyysien tukeminen; · suoraan hallinnointiin liittyvät tukitoimet, etenkin riskinhallinta ja middle office -maksutoiminnot; · hallinnointi, raportointi ja takuiden seuranta (hankejatkumo);  · tilinpäätösraportointi/kirjanpito sekä muu raportointi

Ulkopuolinen henkilöstö ||

3.2.4.     Yhteensopivuus nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen kanssa

– X  Ehdotus/aloite on nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen mukainen.

– ¨  Ehdotus/aloite edellyttää monivuotisen rahoituskehyksen asianomaisen otsakkeen rahoitussuunnitelman muuttamista.

Selvitys rahoitussuunnitelmaan tarvittavista muutoksista, mainittava myös kyseeseen tulevat budjettikohdat ja määrät

[…]

– ¨  Ehdotus/aloite edellyttää joustovälineen varojen käyttöön ottamista tai monivuotisen rahoituskehyksen tarkistamista.

Selvitys tarvittavista toimenpiteistä, mainittava myös kyseeseen tulevat rahoituskehyksen otsakkeet, budjettikohdat ja määrät.

[…]

3.2.5.     Ulkopuolisten tahojen rahoitusosuudet

– X Ehdotuksen/aloitteen rahoittamiseen ei osallistu ulkopuolisia tahoja.

– ¨ Ehdotuksen/aloitteen rahoittamiseen osallistuu ulkopuolisia tahoja seuraavasti (arvio):

määrärahat, milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

|| Vuosi n || Vuosi n + 1 || Vuosi n + 2 || Vuosi n + 3 || ja näitä seuraavat vuodet (ilmoitetaan kaikki vuodet, joille ehdotuksen/aloitteen vaikutukset ulottuvat, ks. kohta 1.6) || Yhteensä

Rahoitukseen osallistuva taho || || || || || || || ||

Yhteisrahoituksella katettavat määrärahat YHTEENSÄ || || || || || || || ||

3.3.        Arvioidut vaikutukset tuloihin

– X  Ehdotuksella/aloitteella ei ole vaikutuksia tuloihin.

– ¨  Ehdotuksella/aloitteella on vaikutuksia tuloihin seuraavasti:

– ¨         vaikutukset omiin varoihin

– ¨         vaikutukset sekalaisiin tuloihin

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Tulopuolen budjettikohta || Käytettävissä olevat määrärahat kuluvana varainhoito­vuonna || Ehdotuksen/aloitteen vaikutus[19]

vuosi n || vuosi n + 1 || vuosi n + 2 || vuosi n + 3 || ja näitä seuraavat vuodet (ilmoitetaan kaikki vuodet, joille ehdotuksen/aloitteen vaikutukset ulottuvat, ks. kohta 1.6)

Momentti …. || || || || || || || ||

Vastaava(t) menopuolen budjettikohta (budjettikohdat) käyttötarkoitukseensa sidottujen sekalaisten tulojen tapauksessa:

[…]

Selvitys tuloihin kohdistuvan vaikutuksen laskentamenetelmästä

[…]

Liite asiakirjaan

Säädökseen liittyvä rahoitusselvitys

asiakirjaan

Ehdotus

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUKSEKSI

Euroopan strategisten investointien rahastosta

Ehdotetun asetuksen 8 artiklan 2 kohdan mukaan tulot, jotka saadaan takuurahaston varoista ja Euroopan strategisten investointien rahastosta, osoitetaan takuurahastoon.

Kyseiset tulot käytetään seuraavassa esitettyjen maksuvelvoitteiden kattamiseen. Jos kyseiset varat eivät riitä velvoitteiden kattamiseen, velvoitteet katetaan unionin talousarviosta. Nämä määrät voivat kasvattaa maksu- ja maksusitoumusmäärärahoja tässä rahoitusselvityksessä esitetyn mukaisesti.

miljoonaa euroa

|| 2015 || 2016 || 2017 || 2018 || 2019 || 2020 || Yhteensä

Euroopan investointirahaston (EIR) lisätuki

|| 11,5 || 3,6 || 5,7 || 6,8 || 9,0 || 11,7 || 48,3*

*Huom. EIP:n EU:n takuun puitteissa EIR:lle maksamat hallintopalkkiot. Vuoden 2020 jälkeen odotetaan vielä noin 57 miljoonan euron menoja. Määrät perustuvat EIR:n tuotevalikoimaan liittyviin oletuksiin ja tämän asiakirjan laadinta-ajankohdan oletuksiin, mutta ne voivat myöhemmin muuttua merkittävästi.

[1]               Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan keskuspankille, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle, alueiden komitealle ja Euroopan investointipankille, ”Euroopan investointiohjelma”, COM(2014) 903 final.

[2]               Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1291/2013, annettu 11 päivänä joulukuuta 2013, tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelmasta ”Horisontti 2020” (2014–2020) ja päätöksen N:o 1982/2006/EY kumoamisesta (EUVL L 347, 20.12.2013, s. 104).

[3]               Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1316/2013, annettu 11 päivänä joulukuuta 2013, Verkkojen Eurooppa -välineen perustamisesta sekä asetuksen (EU) N:o 913/2010 muuttamisesta ja asetusten (EY) N:o 680/2007 ja (EY) N:o 67/2010 kumoamisesta (EUVL L 348, 20.12.2013, s. 129).

[4]               Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU, Euratom) N:o 966/2012, annettu 25 päivänä lokakuuta 2012, unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta (EUVL L 298, 26.10.2012, s. 1).

[5]               Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU, Euratom) N:o 883/2013, annettu 11 päivänä syyskuuta 2013, Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) tutkimuksista sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1073/1999 ja neuvoston asetuksen (Euratom) N:o 1074/1999 kumoamisesta (EUVL L 248, 18.9.2013, s. 1).

[6]               Neuvoston asetus (Euratom, EY) N:o 2185/96, annettu 11 päivänä marraskuuta 1996, komission paikan päällä suorittamista tarkastuksista ja todentamisista Euroopan yhteisöjen taloudellisiin etuihin kohdistuvien petosten ja muiden väärinkäytösten estämiseksi (EYVL L 292, 15.11.1996, s. 2).

[7]               Neuvoston asetus (EY, Euratom) N:o 2988/95, annettu 18 päivänä joulukuuta 1995, Euroopan yhteisöjen taloudellisten etujen suojaamisesta (EYVL L 312, 23.12.1995, s. 1).

[8]               ABM: toimintoperusteinen johtaminen; ABB: toimintoperusteinen budjetointi.

[9]               Sellaisina kuin nämä on määritelty varainhoitoasetuksen 54 artiklan 2 kohdan a ja b alakohdassa.

[10]             Kuvaukset eri hallinnointitavoista ja viittaukset varainhoitoasetukseen ovat saatavilla budjettipääosaston verkkosivuilla osoitteessa http://www.cc.cec/budg/man/budgmanag/budgmanag_en.html

[11]             JM = jaksotetut määrärahat; EI-JM = jaksottamattomat määrärahat.

[12]             EFTA: Euroopan vapaakauppaliitto.

[13]             Ehdokasmaat ja soveltuvin osin Länsi-Balkanin mahdolliset ehdokasmaat.

[14]             Tekninen ja/tai hallinnollinen apu sekä EU:n ohjelmien ja/tai toimien toteuttamiseen liittyvät tukimenot (entiset BA-budjettikohdat), epäsuora ja suora tutkimustoiminta.

[15]             Tuotokset ovat tuloksena olevia tuotteita ja palveluita (esim. rahoitettujen opiskelijavaihtojen määrä tai rakennetut tiekilometrit).

[16]             Tekninen ja/tai hallinnollinen apu sekä EU:n ohjelmien ja/tai toimien toteuttamiseen liittyvät tukimenot (entiset BA-budjettikohdat), epäsuora ja suora tutkimustoiminta.

[17]             Sopimussuhteiset toimihenkilöt, paikalliset toimihenkilöt, kansalliset asiantuntijat, vuokrahenkilöstö, nuoremmat asiantuntijat EU:n ulkopuolisissa edustustoissa.

[18]             Toimintamäärärahoista katettavan ulkopuolisen henkilöstön enimmäismäärä (entiset BA-budjettikohdat).

[19]             Perinteiset omat varat (tulli- ja sokerimaksut) on ilmoitettava nettomääräisinä eli bruttomäärästä on vähennettävä kantokuluja vastaava 25 prosentin osuus.

Liite I

Liite II

Talousarvion jakautuminen

Horisontti 2020 -puiteohjelman määrärahat jaetaan alustavasti seuraavasti:

|| milj. euroa nykyhintoina

I Huipputason tiede, josta: || 23 897,0

   1. Euroopan tutkimusneuvosto (ERC) || 12 873,6

   2. Tulevat ja kehitteillä olevat teknologiat || 2 578,1

   3. Marie Skłodowska-Curie -toimet || 6 062,3

   4. Tutkimusinfrastruktuurit || 2 383,1

II Teollisuuden johtoasema, josta: || 16 430,5

   1. Johtoasema mahdollistavissa ja teollisuusteknologioissa (*), (****) || 13 000,7

   2. Riskirahoituksen saatavuus (**) || 2 842,3

   3. Innovointi pk-yrityksissä (***) || 587,4

III Yhteiskunnalliset haasteet, josta (****) || 28 560,7

   1. Terveys, väestörakenteen muutokset ja hyvinvointi || 7 242,6

   2. Elintarviketurva, kestävä maa- ja metsätalous, merien ja merenkulun sekä sisävesien tutkimus ja biotalous || 3 698,2

   3. Turvallinen, puhdas ja tehokas energia || 5 672,1

   4. Älykäs, ympäristöystävällinen ja yhdentynyt liikenne || 6 137,0

   5. Ilmastotoimet, ympäristö, resurssitehokkuus ja raaka-aineet || 2 948,3

   6. Eurooppa muuttuvassa maailmassa – osallistavat, innovatiiviset ja pohtivat yhteiskunnat || 1 255,2

   7. Turvalliset yhteiskunnat – Euroopan ja sen kansalaisten vapauden ja turvallisuuden suojeleminen || 1 607,3

IV Huippuosaamisen levittäminen ja osallistujapohjan laajentaminen || 782,3

V Tiede yhteiskunnassa ja yhteiskuntaa varten || 443,8

VI Yhteisen tutkimuskeskuksen (JRC) toteuttamat muut kuin ydinalaa koskevat suorat toimet || 1 852,6

VII Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutti (EIT) || 2 361,4

YHTEENSÄ || 74 328,3

(*) Sisältää 7 404 miljoonaa euroa tieto- ja viestintäteknologiaa varten, josta 1 539 miljoonaa euroa fotoniikkaa ja mikro- ja makroelektroniikkaa varten, 3 716 miljoonaa euroa nanoteknologiaa, kehittyneitä materiaaleja ja kehittynyttä valmistusta ja prosessointia varten, 498 miljoonaa euroa bioteknologiaa varten ja 1 399 miljoonaa euroa avaruutta varten. Näin ollen keskeisten mahdollistavien teknologioiden tukemiseen on käytettävissä 5 753 miljoonaa euroa.

(**) Tästä määrästä noin 959 miljoonaa euroa voidaan osoittaa strategisen energiateknologiasuunnitelman (SET-suunnitelman) hankkeiden toteuttamiseen. Noin kolmannes voidaan osoittaa pk-yrityksille.

(***) Koska tavoitteena on, että vähintään 20 prosenttia erityistavoitteen ”Johtoasema mahdollistavissa ja teollisuusteknologioissa” ja painopistealueen ”Yhteiskunnalliset haasteet” yhteenlasketuista kokonaismäärärahoista osoitetaan pk-yrityksille, kyseisestä kokonaismäärästä vähintään 5 prosenttia osoitetaan alustavasti pk-yrityksiin kohdennetulle välineelle. Horisontti 2020 ‑puiteohjelman koko keston aikana erityistavoitteen ”Johtoasema mahdollistavissa ja teollisuusteknologioissa” ja painopistealueen ”Yhteiskunnalliset haasteet” kokonaismäärärahoista osoitetaan pk-yrityksiin kohdennetulle välineelle keskimäärin vähintään 7 prosenttia.

(****) Nopeutettuun innovoinnin välineeseen liittyvät pilottitoimet rahoitetaan erityistavoitteesta ”Johtoasema mahdollistavissa ja teollisuusteknologioissa” ja painopistealueen ”Yhteiskunnalliset haasteet” kyseeseen tulevista erityistavoitteista. Hankkeita käynnistetään riittävä määrä, jotta nopeutetun innovoinnin välineestä voidaan tehdä kattava arviointi.”