52014DC0607

Kertomus Euroopan parlamentin vastuuvapauden myöntämistä koskevissa päätöslauselmissaan ja neuvoston vastuuvapauden myöntämistä koskevassa suosituksessaan varainhoitovuoden 2012 osalta esittämien pyyntöjen seurannasta

Alustavat huomautukset

Tämä on komission kertomus Euroopan parlamentille ja neuvostolle vastuuvapautta varainhoitovuoden 2012 osalta koskevien Euroopan parlamentin päätöslauselmien[1] ja neuvoston suosituksen[2] seurannasta. Se annetaan Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT-sopimus) 319 artiklan 3 kohdan, varainhoitoasetuksen 166 artiklan ja Euroopan kehitysrahaston (EKR) varainhoitoasetuksen 119 artiklan 5 kohdan nojalla.

Kertomuksessa keskitytään velvoittaviin sitoumuksiin, jotka Euroopan parlamentti nostaa esiin yleiseen talousarvioon liittyvää vastuuvapautta koskevissa päätöslauselmissaan. Sen ohessa julkaistaan kaksi komission yksiköiden valmisteluasiakirjaa, joissa on vastaukset vastuuvapauden myöntämiseen liittyviin 353:een Euroopan parlamentin yksittäiseen huomautukseen (8 kappaletta) ja pyyntöön ja 77:ään neuvoston yksittäiseen huomautukseen ja pyyntöön (joita on kaikkiaan 79, mutta niistä 2 on osoitettu tilintarkastustuomioistuimelle).

Komissio aloittaa uusia toimia 142 pyyntöön liittyen (näistä 108 on Euroopan parlamentilta ja 34 neuvostolta). Komissio katsoo, että 240 muun pyynnön (199 parlamentilta ja 41 neuvostolta) osalta edellytetyt toimenpiteet on jo toteutettu tai aloitettu, vaikka eräissä tapauksissa niiden tuloksia on vielä arvioitava. Komissio ei voinut hyväksyä 40:tä pyyntöä (joista 38 parlamentilta[3] ja 2 neuvostolta[4]) voimassaolevasta oikeudellisesta tai talousarviokehyksestä johtuvista syistä tai institutionaalisen roolinsa tai oikeuksiensa vuoksi. Yksityiskohtaiset perustelut esitetään tähän asiakirjaan liitetyissä kahdessa komission yksiköiden valmisteluasiakirjassa.

1.           Velvoittavat sitoumukset

Varainhoitovuoden 2012 yleistä vastuuvapautta koskevissa päätöslauselmissa Euroopan parlamentti tuo esiin suuren määrän velvoittavia sitoumuksia, jotka ovat luonteeltaan oikeudellisia tai institutionaalisia tai liittyvät tilintarkastukseen tai rahoitukseen. Näistä pyynnöistä on keskusteltu laajasti vastuuvapausmenettelyn aikana erityisesti esittelijän ja talousarvion valvontavaliokunnan jäsenten kanssa. Komission puheenjohtajan José Manuel Barroson (26.11.2013)[5] ja komission jäsenen Algirdas Šemetan (10.3.2014)[6] kirjeissä annettiin todisteita siitä, että komissio on sitoutunut muodollisesti toteuttamaan täysimääräisesti ja oikea-aikaisesti joukon toimia ja toimenpiteitä, jotka liittyvät kyseisissä velvoittavissa sitoumuksissa yksilöityihin seikkoihin.

Tässä tiedonannossa otetaan huomioon edellä mainituissa kirjeissä annetut lupaukset ja päivitetään tarvittaessa tilannetta jo toteutettujen lisätoimien osalta.

1.1. Pääosastojen vuotuisien toimintakertomuksien varaumissa (25, 26, 33, 39, 196 ja 223 kohta) esitettyjen ongelmien korjaaminen

Euroopan parlamentti pitää useiden pääosastojen vuotuisissa toimintakertomuksissa esitettyjen varaumien osalta ensisijaisena sitä, että komissio todistaa ryhtyneensä tarvittaviin toimenpiteisiin niiden ongelmien ratkaisemiseksi, jotka liittyvät Euroopan parlamentin nimenomaisesti hyväksymiin varaumiin. Parlamentti aikoo lisäksi käyttää varaumien seurantaa varainhoidon valvonnan välineenä näiden toimenpiteiden seuraamiseksi.

Komissio on jo toteuttanut joukon perusluonteisia toimenpiteitä, kuten edellä mainituissa kirjeissä selitetään. Lisäksi nykyinen komission jäsenten kollegio antoi edelliselle Euroopan parlamentille muodollisen sitoumuksen jatkotoimiin ryhtymisestä, minkä ansiosta parlamentti saattoi myöntää komissiolle vastuuvapauden.

Komissio raportoi EU:n talousarvion toteuttamisessa havaituista vakavista puutteista komission pääjohtajien vuotuisissa toimintakertomuksissa esitettyjen varaumien kautta ja ilmoittaa niistä EU:n talousarvioon kohdistuvan riskin. Varaumaan liittyy aina selkeä toimintasuunnitelma EU:n varojen hallinnoinnissa havaitun ongelman ratkaisemiseksi, ja jos sääntelylliset ehdot täyttyvät, komissio voi keskeyttää siihen liittyvän maksamisen tai lykätä sitä. Komissio seuraa näitä varaumia ja niihin liittyviä toimintasuunnitelmia valvomalla edistymistä työssä niiden täytäntöönpanemiseksi. Varauma poistetaan vasta sitten, kun komissio on saanut luotettavia todisteita siitä, että jäsenvaltio on puuttunut heikkouksiin toteuttamalla asianmukaiset toimet, että asiaankuuluviin oikaisumenettelyihin on ryhdytty ja että uusi järjestelmä on osoittanut luotettavuutensa käytännössä. Vuotuiset toimintakertomukset osoittavat avoimesti, miten komissio täyttää velvollisuutensa, joka koskee yhteistyössä hallinnoitavien politiikkojen laillisuuden ja sääntöjenmukaisuuden varmistamista yksittäisten jäsenvaltioiden ja ohjelmien (koheesiopolitiikka) tai maksajavirastojen (maatalous) tasolla. Lisäksi komissio esittää arvioita maksajavirastoja, toimenpiteitä tai ohjelmia koskevista riskitasoista ja jäännösriskeistä, ja jäsenvaltiot saavat käsityksen todellisesta riskistä oikaisumenettelyjen toteuttamisen jälkeen. Tämä on myös väline, joka auttaa vastuuvapauden myöntämisestä vastaavaa viranomaista arvioimaan tilannetta yksityiskohtaisemmin.

Komissio on yleisesti ottaen tyytyväinen siihen, että Euroopan parlamentti tukee AGRI- ja REGIO-pääosastojen pääjohtajien ilmaisemia varaumia. Euroopan parlamentin pyyntö tarkastaa kaikki toimenpideohjelmat vähintään kerran ohjelmakauden aikana ei kuitenkaan ole yhdenmukainen tilintarkastustuomioistuimen vuonna 2004 ehdottaman yhtenäisen tarkastusmallin kanssa eikä sen Euroopan parlamentin esittämän pyynnön kanssa, että rajallisia tarkastusresursseja käytettäisiin kustannustehokkaammin kohdistamalla tarkastukset korkean riskin ohjelmiin.

1.2. Säädösten ja sääntöjen parempi määrittely ja soveltaminen jäsenvaltioiden viranomaistahoilla

→ Yhteistyössä toteutettavan hallinnoinnin alalla Euroopan parlamentti pyysi, että yhteisiä säännöksiä koskevaan asetukseen perustuvaan delegoituun säädökseen sisällytettäisiin yksityiskohtaiset säännöt, jotta voidaan laatia vakavan puutteen määritelmä ja arvioida hallinnointi- ja valvontajärjestelmien keskeiset vaatimukset (56 kohdan neljäs luetelmakohta, 216 ja 223 kohta).

Komissio on antanut delegoituja säädöksiä, joilla säännellään yhteisesti hallinnoitavia politiikanaloja uudessa monivuotisessa rahoituskehyksessä 2014–2020. Yhteisiä säännöksiä koskevaan asetukseen perustuvassa delegoidussa säädöksessä säädetään yksityiskohtaisista säännöistä, joiden ansiosta rahoitusoikaisumekanismi voi toimia tehokkaasti, ja määritellään selkeät määritysperusteet ”vakaville puutteille”, jotka käynnistävät nettomääräisiä rahoitusoikaisuja koskevan menettelyn (ks. 3 päivänä maaliskuuta 2014 annettu komission delegoitu asetus (EU) N:o 480/2014, 30 artikla).

 → Euroopan parlamentti pyysi maksujen vähennysten ja hallinnollisten seuraamusten kasvattamista asteittain, jos suoria tukia tai maaseudun kehittämiseen myönnettävää tukea saavat lopulliset edunsaajat eivät täytä tukikelpoisuusperusteita tai jos LPIS-järjestelmässä on toistuvia puutteita (44 kohta, 56 kohdan viides luetelmakohta).

Nykyisessä sääntelykehyksessä säädetään jo maksujen vähennysten ja poissulkemisten asteittaisesta lisäämisestä, jos on riittävät todisteet siitä, että puutteiden jatkuvuus (edunsaajat eivät täytä tukikelpoisuusehtoja) kasvattaa EU:n talousarvioon kohdistuvaa taloudellista riskiä.[7] Komissio on ehdottanut, että tämä lopullisten edunsaajien tasolla tapahtuvia vähennyksiä, epäämisiä, maksujen peruutuksia ja seuraamuksia koskeva järjestelmä säilytetään.[8] Jäsenvaltioiden olisi sovellettava näitä säännöksiä sanotun kuitenkaan rajoittamatta komission mahdollisuutta määrätä rahoitusoikaisuja jäsenvaltion tasolla.

→ Euroopan parlamentti pyysi, että keskeytysmekanismia käytettäisiin ennakkovälineenä unionin talousarvion suojaamiseksi (42 kohta, 56 kohdan kuudes luetelmakohta).

Asetuksen (EU) N:o 1306/2013 41 artiklassa säädetään uudesta maatalousalan keskeyttämismekanismista, jota voidaan käyttää ennakkovälineenä EU:n talousarvion suojaamiseksi jäsenvaltioiden valvontajärjestelmien heikkouksilta. Maatalouden alalla maksut keskeytetään kaikissa niissä tapauksissa, joissa kansallisia korjaavia toimia havaittujen vakavien puutteiden korjaamiseksi ei toteuteta asiamukaisesti ja oikea-aikaisesti.

1.3. Vankempien valvonta- ja tarkastusstrategioiden kehittäminen ja täytäntöönpano kaudella 2014–2020

Aluepolitiikan pääosaston (REGIO-pääosasto) osalta Euroopan parlamentti pyysi seuraavia toimia:

→ Lisätään komission paikalla suorittamia satunnaisotantaan perustuvia tarkastuksia ja käytetään nettomääräisiä rahoitusoikaisuja järjestelmällisemmin (13 ja 38 kohta, 56 kohdan kolmas luetelmakohta).

Komissio toteuttaa omat tarkastuksensa kustannustehokkaasti suoraan korkean riskin hallintoviranomaisten, välittävien elinten ja edunsaajien tasolla. Tätä ongelmaa käsitellään myös vuotuisissa toimintakertomuksissa, tarkastusstrategioissa ja todentamisen yhdenmukaistamiseksi tehtyä tarkastusta koskevassa yleiskatsauksessa.

→ Esitetään ehdotus kaikkien korvaavien hankkeiden rajoittamisesta tai jopa kieltämisestä (15 ja 54 kohta, 56 kohdan kolmastoista luetelmakohta, 215 kohta).

Tämä pyyntö edellyttää Euroopan parlamentin ja neuvoston joulukuussa 2013 hyväksymän, kauden 2014–2020 kattavan lainsäädännön[9] tarkistamista. Kaudella 2014–2020 otetaan käyttöön merkittävä muutos, jonka myötä poistetaan tietyin edellytyksin jäsenvaltioiden mahdollisuus välttää nettomääräinen oikaisu hyväksymällä se ja saada sitten oikeus käyttää vastaava määrä uudestaan. Komissio katsoo, että jäsenvaltioiden mahdollisuus korvata itse sääntöjenvastaisiksi havaitsemansa hankkeet ennen vuoden n+1 helmikuun 15 päivää kannustaa merkittävällä tavalla jäsenvaltioita havaitsemaan ja korjaamaan sääntöjenvastaisuuksia omalla tasollaan. Näin ollen tällaista ehdotusta ei tehdä ennen kuin uusien välineiden vaikuttavuus on arvioitu.

→ Jäsenvaltiot tehostavat ja tiukentavat perustason tarkastuksiaan (46 kohta).

Tämä pyyntö on osoitettu jäsenvaltioille, ja se on komission aloitteiden ja tilintarkastustuomioistuimen suositusten mukainen. Komissio kannustaa jatkuvasti jäsenvaltioita tiukentamaan valvontaansa. Ohjelmakaudeksi 2014–2020 hyväksyttyihin asetuksiin sisältyy säännöksiä, joiden pitäisi parantaa tarkastusten vaikuttavuutta kansallisella tasolla. Näitä ovat esimerkiksi nettomääräisten rahoitusoikaisujen käyttöönotto, jolla pyritään kannustamaan jäsenvaltioita panemaan täytäntöön tehokkaita hallinnointi- ja valvontajärjestelmiä, sekä yksinkertaistamisen tehokkaampi hyödyntäminen ja erityisesti yksinkertaistettujen kustannusvaihtoehtojen käyttö, jonka pitäisi johtaa virheiden vähentymiseen.

→ Nimetään yhteistä hallinnointia koskevassa tiedonannossa ne kolme jäsenvaltiota, joilla on korkeimmat virhetasot ja eniten rahoitusoikaisuja (53 kohta).

Joka syyskuu annettavassa tiedonannossa EU:n talousarvion suojaamisesta käsitellään rahoitusoikaisuja, kun taas jäsenvaltioiden virhetasot ilmoitetaan vuotuisten toimintakertomusten yhteydessä.

→ Otetaan kansallisia vahvistuslausumia varten käyttöön malli ja suositukset (56 kohdan kahdestoista luetelmakohta, 60 kohta).

Tätä asiaa on käsitelty 16. joulukuuta 2013 perustetussa toimielintenvälisessä työryhmässä, joka sai työnsä päätökseen kesäkuun 2014 loppuun mennessä. Työryhmän tulokset lähetetään Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan tilintarkastustuomioistuimelle ja kansallisille parlamenteille syksyn 2014 aikana.

Maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosaston (AGRI-pääosasto) osalta ja erityisesti liittyen LPIS-järjestelmien puutteisiin Euroopan parlamentti pyysi seuraavia toimia:

→ Pannaan toimintasuunnitelmat ripeästi täytäntöön ja määrätään osana sääntöjenmukaisuuden tarkastusmenettelyjä oikeasuhteisia nettomääräisiä rahoitusoikaisuja, jos toimintasuunnitelmien määräaikoja ei noudateta (42 kohta).

Nykyisessä menettelyssä jäsenvaltioita pyydetään laatimaan ja toteuttamaan toimintasuunnitelmia, jos niiden LPIS-järjestelmissä on havaittu merkittäviä puutteita. AGRI-pääosasto seuraa tiiviisti jäsenvaltion toimia kyseisen toimintasuunnitelman toteuttamiseksi, ja toimista raportoidaan AGRI-pääosaston vuotuisessa toimintakertomuksessa. Lisäksi jäsenvaltioiden on arvioitava vuosittain LPIS-järjestelmiensä laatua ja hyväksyttävä tarvittaessa korjaavia toimia.

Sääntöjenmukaisuuden tarkastusmenettelyssä jokainen havaittu EU:n talousarvioon kohdistuva riski käynnistää järjestelmällisesti nettomääräisen rahoitusoikaisun, jota sovelletaan suhteessa EU:n talousarvioon kohdistuvaan riskiin. Viivästyminen tarpeellisten korjaavien toimien toteuttamisessa pidentää sääntöjenvastaisia maksuja koskevien havaittujen riskien kestoa ja käynnistää järjestelmällisesti korkeamman nettomääräisen rahoitusoikaisun jatkuville puutteille. Uusi oikeudellinen kehys[10] mahdollistaa myös maksujen keskeyttämisen, jos komissio katsoo, ettei kyseinen jäsenvaltio pysty toteuttamaan tarvittavia korjaavia toimenpiteitä noudattamalla selkeisiin edistymistä mittaaviin indikaattoreihin perustuvaa toimintasuunnitelmaa.

→ Katetaan tilintarkastustuomioistuimen Ranskassa ja Portugalissa vuonna 2006 havaitsemien virheiden taloudellinen riski nettomääräisillä rahoitusoikaisuilla (31 kohta).

Kuten AGRI-pääosaston vuoden 2013 toimintakertomuksessa ilmoitettiin, EU:n talousarviota suojattiin sääntöjenmukaisuuden tarkastusmenettelyillä. Portugalissa sääntöjenmukaisuuden tarkastusmenettelyllä varmistettiin yli 100 miljoonan euron takaisinperintä nettomääräisillä rahoitusoikaisuilla maksatusvuosien 2006–2008 osalta. Seuraavia maksatusvuosia koskevat tarkastusmenettelyt ovat vielä käynnissä. Ranskassa ei ennen vuotta 2008 havaittu vakavia puutteita, jotka olisivat edellyttäneet varaumaa, toimintasuunnitelmaa tai merkittäviä rahoitusoikaisuja. Varainhoitovuosille 2008–2010, joiden tilien tarkastus- ja hyväksymismenettely on jo erittäin pitkällä, on ehdotettu huomattavaa määrää rahoitusoikaisuja. Sääntöjenmukaisuuden tarkastusmenettelyjä on jo käynnissä myös seuraavien vuosien osalta.

→ Laaditaan kattavat toimintasuunnitelmat Ranskaa ja Portugalia varten muun muassa niiden LPIS-järjestelmien päivittämiseksi (44 kohta, 56 kohdan yhdestoista luetelmakohta, 192 kohta) ja ilmoitetaan toimintasuunnitelmien täytäntöönpanon tilanteesta viimeistään 30. kesäkuuta 2014 (43 kohta).

Kattavat toimintasuunnitelmat on jo laadittu: Portugalia koskeva toimintasuunnitelma laadittiin vuonna 2010, ja sen toteuttaminen saatettiin päätökseen vuonna 2013. Ranskan LPIS-järjestelmän ajantasaistaminen ja loppuunsaattaminen on tarkoitus saada valmiiksi maksatusvuoteen 2016 mennessä, kunhan kunkin yksittäisen maatalousmaan tukikelpoinen ala on arvioitu uudelleen. Tällä välin EU:n taloudellisia etuja suojataan nettomääräisillä rahoitusoikaisuilla. Komissio seuraa tätä tarkasti, ja taloudellinen riski katetaan kokonaan käynnissä olevilla sääntöjenmukaisuuden tarkastusmenettelyillä (ks. edellä). AGRI-pääosasto on raportoinut näiden toimintasuunnitelmien täytäntöönpanosta kesäkuussa 2014 julkaistussa vuoden 2013 toimintakertomuksessaan.

→ Komissio antaa ehdotuksen, joka koskee LPIS-järjestelmissä toistuvasti esiintyviin virheisiin puuttumista asteittain nousevilla seuraamuksilla, jotka ovat huomattavasti suurempia kuin nykyiset netto- ja kiinteämääräiset oikaisut (44 kohta).

Komission ehdotus edellyttäisi sitä, että avattaisiin uudelleen asetus, jonka lainsäädäntövallan käyttäjät ovat juuri hyväksyneet YMP:n uudistuksen yhteydessä. EU:n sääntöjen toistuviin rikkomisiin liittyvien rahoitusoikaisujen korottamisesta säädetään kuitenkin jo YMP:n varainhoitoa koskevassa delegoidussa säädöksessä, ja sitä sovelletaan kaikissa niissä tapauksissa, joissa on riittävät todisteet siitä, että puutteiden jatkuvuus kasvattaa EU:n talousarvioon kohdistuvaa taloudellista riskiä (ks. myös 1.2 kohta).

→ Ratkaistaan ongelmat, joita ilmenee maksajavirastoissa, joiden jäännösvirheriski ylittää 2 prosentin olennaisuusrajan, keskittyen erityisesti Ranskaan, Bulgariaan, Romaniaan, Portugaliin ja Latviaan (41 kohta).

Yhteisesti hallinnoitavilla politiikanaloilla on ensisijaisesti jäsenvaltioiden vastuulla varmistaa, että talousarviosta rahoitetut toimet pannaan täytäntöön asianmukaisesti ja sääntöjä noudattaen. Komission tehtävänä on huolehtia yleisvalvonnasta tarkistamalla sääntöjenmukaisuuden tarkastusmenettelyn kautta, että jäsenvaltion hallinnointi- ja valvontajärjestelmät toimivat tehokkaasti, sekä soveltaa nettomääräisiä rahoitusoikaisuja EU:n talousarvion suojaamiseksi.

AGRI-pääosasto arvioi vuoden 2013 toimintakertomuksessaan sellaisten maksajavirastojen osalta, joiden mukautettu jäännösvirheaste oli 2–5 prosenttia, kattavatko lieventävät tekijät riskin riittävällä tavalla vai onko tarpeen tehdä rahoitusvarauma. Tämä kattaa myös sen, onko käynnissä sääntöjenmukaisuuden tarkastusmenettely, joka kattaa kyseiset kulut, ja onko kyseinen jäsenvaltio toteuttanut tarpeelliset korjaavat toimet. Maksajavirastoista, joiden mukautettu jäännösvirheaste oli yli 5 prosenttia, tehtiin automaattisesti varauma. AGRI-pääosasto teki 62 varaumaa: 11 toimenpiteiden tasolla markkinatoimenpiteistä, 20 maksajavirastojen tasolla suorista maksuista ja 30 maksajavirastojen tasolla maaseudun kehittämisestä.

AGRI-pääosaston tarkastustoimien taustalla on myös keskitetty riskianalyysi, joka kattaa kaikki YMP-menot kaikissa jäsenvaltioissa, eli ensisijaisesti tarkastetaan ne jäsenvaltiot, toimenpiteet ja ohjelmat, joihin kohdistuu korkea riski.

→ Sääntöjenmukaisuuden tarkastusmenettely saatetaan kaikissa perustapauksissa päätökseen kahdessa vuodessa (40 kohta, 56 kohdan kymmenes luetelmakohta, 158 kohta).

Komissio ryhtyy YMP:n uusien oikeudellisten puitteiden (täytäntöönpanosäädös hyväksytty 6.8.2014) kautta toimiin, joilla pyritään sujuvoittamaan koko menettelyä ja rajoittamaan tarpeettomien viivästysten riskiä. Esimerkiksi joitakin nykyisen kuulemismenettelyn vaiheita yhdistetään, menettelyn kullekin vaiheelle asetetaan määräajat niin komissiolle kuin jäsenvaltioillekin, ja jos jäsenvaltio ei lähetä vaadittuja tietoja ajoissa komissiolle, komissio voi käynnistää seuraavan vaiheen saatavilla olevien tietojen perusteella. Komissio pyrkii rajoittamaan sääntöjenmukaisuuden tarkastusmenettelyn kokonaiskeston mahdollisimman lyhyeksi ottaen kuitenkin huomioon menettelyn eri vaiheet (kuuleminen ja neuvottelu), joita asiaankuuluvat asetukset edellyttävät. Perustapauksissa menettely saadaan päätökseen enintään kahdessa vuodessa.

Aluepolitiikan (REGIO), työllisyys-, sosiaali- ja osallisuusasioiden (EMPL) ja maatalouden ja maaseudun kehittämisen (AGRI) pääosastojen osalta Euroopan parlamentti pyysi seuraavia toimia:

→ Pääosastojen, joita asia koskee, olisi luotava uusi vankempi tarkastusstrategia joissakin jäsenvaltioissa havaittujen puutteiden korjaamiseksi muun muassa hyödyntämällä jäsenvaltioiden tarkastus- ja valvontakertomusten laadun tarkastamisen tehostamista sekä komission omia tarkastuksia koskevia (osana vuoden 2013 vastuuvapausmenettelyä esitettäviä) suuntaviivoja (45, 49 ja 50 kohta, 56 kohdan ensimmäinen ja toinen luetelmakohta).

Komissio vahvistaa, että komission jäsenen Algirdas Šemetan kirjeessä kuvatut uudet ja aiempaa vankemmat tarkastusstrategiat koheesio- ja maatalouspolitiikalle ovat valmisteilla.

Tarkastuksia koskevien suuntaviivojen katsotaan tarkoittavan komission tarkastusstrategiaa vuosille 2014–2020, joka esitetään Euroopan parlamentille piakkoin. REGIO-pääosasto sitoutui vuoden 2008 toimintasuunnitelmassaan siihen, että rahoitusoikaisuihin liittyvät kuulemismenettelyt on saatettava päätökseen viimeistään 24 kuukauden kuluttua tarkastuksesta. Tavoite toteutuu.

EMPL-pääosaston tarkastuksista vastaava linja on aina osoittanut resurssit korkeimman riskin ohjelmiin ja/tai heikoimmin suoriutuviin jäsenvaltioihin juuri kyseessä olevien ongelmien ratkaisemiseksi. Se seuraa jatkuvasti tarkastusviranomaisten suoriutumista ja tarkastustoiminnan luotettavuutta. Tässä suhteessa on syytä huomata, että EMPL-pääosaston vuotuisissa toimintakertomuksissa vahvistettu virheaste on kolmena peräkkäisenä vuotena ollut tilintarkastustuomioistuimen määrittämän virheasteen mukainen. Näin ollen voidaan todeta, että EMPL-pääosastossa sovellettavat tarkastus- ja seurantajärjestelmät toimivat tehokkaasti.

AGRI-pääosasto hyväksyi uuden monivuotisen tarkastusstrategian maaliskuussa 2014. Strategiassa vahvistetaan riski- ja järjestelmäperusteinen lähestymistapa, jolla tavoitellaan erityisesti parempaa tasapainoa tarkastusten riskien kattavuuden ja maantieteellisen kattavuuden välille. Jatkuvaa kolmivuotista tarkastusohjelmaa sovelletaan heinäkuusta 2014. Sitä tarkistetaan määräajoin, jotta voidaan ottaa huomioon YMP:n uudistuksen täytäntöönpano sekä lisätodisteet, joita saadaan vuodesta 2016 lähtien todentamisviranomaisten tekemän laillisuuteen ja sääntöjenmukaisuuteen liittyvän lisätyön ansiosta. Strategiaan sisältyy maantieteellistä kattavuutta sekä kulujen ja riskien kattavuutta koskevia keskeisiä tulosindikaattoreita. Niitä seurataan ja niistä raportoidaan tulevissa vuotuisissa toimintakertomuksissa vuoden 2014 kertomuksesta lähtien.

→ Seurataan aiempaa useammin kansallisten tarkastusviranomaisten sertifiointiprosessia jäsenvaltioissa, joiden virhetaso on toistuvasti korkea, ja annetaan asiasta tiedonanto ja lainsäädäntöehdotuksia (61 kohta).

Rakenne- ja koheesiorahastojen osalta virhetason suuruus ei liity tarkastusviranomaisten luotettavuuteen. Sekä luotettavat että epäluotettavat tarkastusviranomaiset voivat ilmoittaa korkeita virhetasoja. Sama koskee matalia virhetasoja. Komissio seuraa kaikkia tarkastusviranomaisia ja tarkistaa erityisesti niiden riippumattomuuden (yhteisiä säännöksiä koskevassa asetuksessa säädetty edellytys), mutta tarkastusviranomaisiin ei sovelleta muodollista yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen mukaista sertifiointiprosessia. Lainsäädäntöehdotusta ei tarvita.

Kuten varainhoitoasetuksessa (EU) N:o 966/2012 ja asetuksen (EU) N:o 1306/2013 9 artiklassa säädetään, todentamisviranomaisten on maksatusvuodesta 2014 lähtien tarkistettava maatalouden alalla maksajavirastojen paikalla tehtävien tarkastusten tulokset lopullisten edunsaajien tasolla toteutettujen toimien edustavan otoksen perusteella sekä annettava lausunto komissiolle ilmoitettujen menojen laillisuudesta ja sääntöjenmukaisuudesta. AGRI-pääosasto tarkastaa tämän todentamisviranomaisten lausunnon luotettavuuden ja käyttää sitä todentamisen lujittamiseksi ja riskianalyysin hiomiseksi.

→ Noudatetaan varainhoitoasetuksen 32 artiklan 5 kohtaa (62 kohta).

Komissio noudattaa varainhoitoasetuksen säännöksiä ja viittaa ohjelmakauden 2014–2020 toteutusjärjestelmän suunnitteluun.

→ Annetaan tiedonanto raportointivaatimusten ja tarkastusten tiheyden vähentämisestä jäsenvaltioissa, joiden virhetaso on jatkuvasti erittäin matala (63 kohta).

Komissio katsoo, että koheesiopolitiikan alalla ilmoitettujen virhetasojen luotettavuus on yhtä tärkeää kuin virhetasot itse, kun arvioidaan järjestelmien toimivuutta ja päätetään tarkastustoiminnan kohdentamisesta.

Maatalouden alalla, jossa raportointivaatimuksia ei voida vähentää, tarkastusten harventamista koskevaan pyyntöön on jo vastattu: 6. elokuuta 2014 hyväksytyn täytäntöönpanosäädöksen, jossa määritellään tarkemmin jo asetuksen (EU) N:o 1306/2013 59 artiklan 5 kohdassa vahvistetut säännöt, 41 artiklassa on kumulatiiviset ehdot, joiden on täytyttävä, jotta paikalla tehtävien tarkastusten määrää voidaan vähentää.

Näin ollen tästä aiheesta ei ole tarpeen antaa uusia lainsäädäntöehdotuksia tai komission tiedonantoa.

→ Komissio tarkastelee yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa harjoitettavaan hallinnointiin liittyviä sisäisiä rakenteitaan ja esittää parlamentille suosituksia siitä, että jäsenvaltioiden kansallisten maksu-, hallinto- ja tarkastuselinten johtajiksi nimitettäisiin unionin virkamiehiä vastaamaan unionin varojen käytöstä (65 kohta).

Kansallisten viranomaisten johtajien nimittäminen on jäsenvaltioiden tehtävä. Pyyntö rikkoisi yhteisen hallinnoinnin ja toissijaisuuden periaatteita ja loukkaisi kansallisten julkisviranomaisten autonomiaa.

Aluepolitiikan osalta on jo perustettu työryhmä auttamaan Kreikan ja Portugalin hallintoviranomaisia. REGIO-pääosasto järjestää ohjelmakaudella 2014–2020 jäsenvaltioiden viranomaisille myös taloushallintoon ja varainhoidon valvontaan liittyviä koulutusseminaareja. Käynnissä on myös petosten- ja korruptiontorjuntaa koskevia seminaareja, jotka on osoitettu erityisesti tietyille jäsenvaltioille. Toinen aloite on ohjauksen antaminen siitä, kuinka yleisimmät julkisiin hankintoihin liittyvät virheet voidaan välttää.

Maatalouteen liittyvissä kysymyksissä AGRI-pääosaston yksiköt tapaavat säännöllisesti maksajavirastojen johtajien oppimisverkoston sekä koordinointielinten edustajia tarkastellakseen erilaisia teknisiä näkökohtia, jotka liittyvät YMP:n välineiden hallinnointiin ja valvontaan. AGRI-pääosaston järjestämässä maksajavirastojen johtajien vuosittaisessa konferenssissa AGRI-pääosaston tarkastajat kertovat yleisimmistä tarkastushavainnoistaan ja esittävät havaintonsa tilintarkastustuomioistuimelle. Tällaisia tilaisuuksia järjestetään myös vastaavissa puheenjohtajavaltion järjestämissä kahdesti vuodessa pidettävissä konferensseissa. Lisäksi AGRI-pääosaston petostentorjunta-asioiden neuvonantaja järjestää maksajavirastoissa säännöllisesti petostentorjuntaa koskevia seminaareja. AGRI-pääosastossa toimii lisäksi vuodesta 2014 lähtien uusi yksikkö, jonka nimenomaisena tehtävänä on antaa jäsenvaltioille neuvoja ja tukea suoria tukia koskevien järjestelmien täytäntöönpanossa.

→ Olisi laadittava rekisteri kaikista jäsenvaltioiden tiedotusvälineille päätyvistä unionin varoista, jotka ovat peräisin rakennerahastoista tai maatalousrahastoista, maaseudun kehittäminen mukaan lukien (58 kohta), ja keskityttävä virheille alttiisiin jäsenvaltioihin tai jäsenvaltioihin, joissa virheitä on esiintynyt paljon (59 kohta).

Yhteisesti hallinnoitavilla aloilla komissiolla ei ole hanketason tietoja. Vuotuiset toimintasuunnitelmat kattavat jo jäsenvaltiot, joiden virhetaso on korkea, mukaan luettuina varaumat, jotka koskevat jäsenvaltioiden hallinnointi- ja valvontajärjestelmiä ja tiettyjä toimenpideohjelmia. Vuosittain toteutettavan perusteellisen riskinarvioinnin perusteella komissio keskittyy tarkastuksissaan kaikkein riskialtteimpiin hallinto- ja tarkastusviranomaisiin. Havaittujen, jäsenvaltioiden viranomaisten ilmoittamien puutteiden tapauksessa komissio keskeyttää maksamisen tai lykkää sitä.

1.4. Vuotuisten toimintakertomusten parantaminen entisestään

Euroopan parlamentti pyysi seuraavia toimia:

→ Komissio ilmoittaa, miten laajasti jäsenvaltioiden tarkastustilastot ja -kertomukset on tarkastettu, varmennettu ja validoitu (47 kohta).

Näin on jo tehty, ja tiedot on liitetty vuotuisiin toimintakertomuksiin.

→ Komissio osoittaa vuotuisissa toimintakertomuksissaan, kuinka sen omat riskianalyysit ovat vaikuttaneet omien tarkastusvalmiuksien käyttöön, ja suorittaa kansallisille avustusten myöntämisestä vastaaville viranomaisille ja lopullisille edunsaajille enemmän suoria satunnaisotantaan perustuvia tarkastuksia (48 kohta).

Vaikka valtaosa jäsenvaltioiden tarkastuskertomuksista on luotettavia, komissio ei luota automaattisesti niiden tuloksiin, vaan arvioi aina riskit ennen päätelmien tekemistä siitä, miten paljon niihin voi luottaa.

Tarkastusten lisäämisen osalta komissio toteuttaa omat tarkastuksensa suoraan korkean riskin hallintoviranomaisten, välittävien elinten ja edunsaajien tasolla. Lähes kaikki marraskuusta 2010 vuoden 2013 loppuun toteutetut 77 järjestelmätarkastusta johtivat toimintasuunnitelmiin ja siihen, että REGIO-pääosasto keskeytti maksamisen. EMPL-pääosasto toteutti vuosien 2009 ja 2013 välillä 87 järjestelmätarkastusta, joissa keskityttiin kaikkein riskialtteimpiin toimenpideohjelmiin.

Komissio käynnistää maatalousalalla vuosittain noin 250 tarkastusta, jotka koskevat maksajavirastojen hallinnointi- ja valvontajärjestelmien vaikuttavuutta, ja toteuttaa noin 120 tarkastusmatkaa EU:n sääntöjen noudattamisen valvomiseksi. Näiden tarkastustoimien taustalla on keskitetty riskianalyysi (useammat tarkastukset kohdistuvat korkean riskin jäsenvaltioihin, toimenpiteisiin ja ohjelmiin), joka kattaa kaikki YMP-menot kaikissa jäsenvaltioissa.

Lisähenkilökunta, jota tarvitaan toteuttamaan satunnaisotantaan perustuvat suorat tarkastukset siinä mittakaavassa, jota tarkastustulosten ekstrapolointi edellyttää, ylittää huomattavasti sen henkilöstömäärän, joka voitaisiin siirtää muista tehtävistä ja/tai vapauttaa vähentämällä matalan riskitason jäsenvaltioissa tehtäviä tarkastuksia.

→ Komissio sisällyttää toimintakertomuksiin tiedot varaumista, jotka koskevat unionin talousarviolle aiheutuvaa riskiä, ja poistaa kyseiset varaumat vasta, kun puutteet on korjattu jäsenvaltioiden toimin, sekä mainitsee toimintakertomuksissa myös virhetason ja arvion jäännösvirhetasosta sen jälkeen, kun jäsenvaltiot ovat toteuttaneet korjaavia toimia (56 kohdan kahdeksas luetelmakohta).

Tätä aihetta käsitellään 1.1 kohdassa.

→ AGRI-pääosasto laatii valvontastrategiansa, suunnittelee uudelleen riskinarviointinsa ja varmistaa asianmukaisen valvonnan keskeisten tulosindikaattoreiden avulla sekä parantaa indikaattoreiden julkistamista vuotuisessa toimintakertomuksessa (45 kohta).

Tätä aihetta käsitellään 1.3 kohdassa.

1.5. Riittävien suojatoimien toteuttaminen

Euroopan parlamentti pyysi seuraavia toimia:

→ Lyhennetään nettomääräisten rahoitusoikaisujen tai maksujen keskeyttämisen määräämistä edeltäviä kuulemismenettelyjä ja annetaan asiasta kertomus ennen vuoden 2013 vastuuvapausmenettelyä (51 ja 210 kohta).

REGIO-pääosasto sitoutui vuoden 2008 toimintasuunnitelmassaan siihen, että rahoitusoikaisuihin liittyvät kuulemismenettelyt on saatettava päätökseen 24 kuukauden kuluessa tarkastuksesta. Tavoite toteutuu. Asia otetaan asianmukaisesti huomioon delegoiduissa säädöksissä. Maksujen keskeytyksiin ei sovelleta kuulemismenettelyä.

Täytäntöönpanosäädöksessä (luonnosvaiheessa) säädetään AGRI-pääosaston osalta sääntöjenmukaisuuden tarkastusmenettelyn nopeuttamisesta entisestään etenkin kuulemismenettelyä sujuvoittamalla (yhdistämällä eri vaiheita, asettamalla määräaikoja sekä jäsenvaltioille että komissiolle jne.). Menettely rajataan perustapauksissa enintään kahteen vuoteen (ks. myös 1.3 kohta).

→ Esitetään maksujen keskeyttäminen ja lykkääminen, rahoitusoikaisut ja takaisinperinnät yksityiskohtaisesti seuraavassa vuotuisessa kertomuksessa unionin talousarvion suojaamisesta, ja erityisesti rakenne- ja koheesiopolitiikan varojen osalta kertomuksissa vuodesta 2016 alkaen (52 kohta, 56 kohdan seitsemäs luetelmakohta).

Tiedonannossa annetaan tietoja keskeytyksistä, lykkäämisistä, rahoitusoikaisuista ja takaisinperinnöistä. Lisäksi komissio liittää siihen tietoa nettomääräisistä rahoitusoikaisuista, jotka johtavat käyttötarkoitukseensa sidottuihin tuloihin EU:n talousarviossa, sekä jäsenvaltioiden korjaavien toimien tulokset.

→ Olisi laadittava uusi laaja-alainen kertomus siitä, kuinka uusia ehkäiseviä ja korjaavia toimia toteutetaan vuosien 2014–2020 monivuotisen rahoituskehyksen aikana (56 kohdan yhdeksäs luetelmakohta).

Uusien ehkäisevien ja korjaavien toimien toteuttamisesta vuosien 2014–2020 monivuotisen rahoituskehyksen aikana laaditaan kertomus. Lisäksi verrataan puutearvioinnilla komission ehdotuksia asiaankuuluvaksi lainsäädännöksi ja lainsäädäntöelinten muutosten jälkeistä lopputulosta ja yksilöidään tähän liittyvät mahdolliset riskit.

→ Hyödynnetään maksattamatta olevia määriä paremmin ja rajoitetaan ennakkorahoitusjaksoa (56 kohdan neljästoista luetelmakohta).

Ennakkorahoitus on väline, jonka tarkoituksena on tarjota edunsaajille käteisvaroja ja auttaa niitä toteuttamaan hankkeet, joihin ne ovat sitoutuneet. Jos ennakkorahoituksen kattama kausi olisi hankkeen kautta lyhyempi, edunsaajalta loppuisivat rahat ennemmin tai myöhemmin, jolloin kyseinen hanke saattaisi epäonnistua. Lisäksi tämä lähestymistapa merkitsisi hiljattain hyväksyttyjen asiaa koskevien asetusten ja jokaisen uuden yksittäisen sopimuksen muuttamista.

1.6. Muut toimenpiteet

→ Euroopan parlamentti pyysi komissiota puuttumaan ”bulvaanien” ongelmaan julkisissa tarjouskilpailuissa. Julkisten hankintamenettelyjen kaikki vaiheet on julkaistava internetissä (64 kohta).

Tämänsuuntaisia toimia on jo toteutettu, ja ne koskevat erityisesti kaikkien asiaan kuuluvien asiakirjojen saattamista sähköisesti saataville menettelyn alusta lähtien, ennakkoon ja jälkikäteen suoritettavaa julkistamista ja velvoitetta ilmoittaa alihankkijoiden nimi- ja osoitetiedot sopimuksen myöntämisen jälkeen.

Käyttöoikeussopimusdirektiivin 2014/23/EU osalta uusiin sääntöihin sisältyy velvoite varmistaa, että kaikki käyttöoikeussopimusasiakirjat ovat ilmaiseksi ja rajoituksetta kaikkien saatavilla verkossa (siitä lähtien, kun käyttöoikeussopimusta koskeva ilmoitus tai tarjouspyyntö on julkaistu).

→ Euroopan parlamentti kehotti komissiota saamaan aikaan sitovia kahdenvälisiä sopimuksia eurooppalaisen ohjausjakson mallin mukaisesti niiden jäsenvaltioiden kanssa, joihin on kiinnitetty erityistä huomiota (56 kohdan viidestoista luetelmakohta).

Kuten komission puheenjohtajan José Manuel Barroson ja komission jäsenen Algirdas Šemetan kirjeissä todetaan, komissio on sitoutunut puuttumaan puutteisiin jäsenvaltioissa. Šemetan kirjeessä esitetään kattava yhteenveto niistä välineistä ja toimista, jotka on pantu täytäntöön uuden rahoituskehyksen mukaisia rahoitusohjelmia koskevissa nykyisissä oikeudellisissa puitteissa. Lisäksi on käynnistetty erilaisia prosesseja jäsenvaltioiden ja komission yhteisestä hankkeesta, Eurooppa 2020 -strategiasta, raportoimiseksi.

2.           OLAF (284–296 kohta)

2.1.         Dallin asia ja siihen liittyvät kysymykset (284–287, 289–292, 296 kohta)

Euroopan parlamentti nosti esiin useita kysymyksiä, jotka koskevat Dallin asiaa ja liittyvät erityisesti Euroopan parlamentille toimitettuihin tietoihin, komission ja OLAFin vastuuvelvollisuuteen, syyttömyysolettamaan, tallentamisen laillisuuteen, jäsenvaltioiden oikeusviranomaisten kanssa tehtävään yhteistyöhön ja perusoikeuksien kunnioittamiseen.

Komissio haluaa ensimmäiseksi huomauttaa, että sen puheenjohtaja selitti tilanteen puheenjohtajakokoukselle marraskuussa 2012. Asiaa ei koskaan kirjattu täysistunnon esityslistalle, ja komissio on aina kunnioittanut syyttömyysolettaman periaatetta. John Dalli on kiistänyt virasta luopumisensa olleen vapaaehtoinen ja lainmukainen ja vaatii korvausta Euroopan unionin yleisessä tuomioistuimessa vireillä olevassa asiassa T-562/12.

Komissio ja OLAF tekevät, kuten aina, jäsenvaltioiden oikeusviranomaisten kanssa täysimääräistä yhteistyötä näissä tutkimuksissa. Molemmat ovat vastanneet asianmukaisesti kaikkiin tieto- ja avunantopyyntöihin, joita ne ovat viranomaisilta saaneet.

Vastuuvelvollisuuden puutteeseen liittyen OLAF muistuttaa, että se on jo vastannut kysymyksiin laajasti ja toistuvasti asetuksen (EY) N:o 1073/1999 8 artiklan ja asetuksen (EU, Euratom) N:o 883/2013 10 artiklan asettamissa rajoissa.

Tallentamisen laillisuutta koskevan oikeudellisen analyysin osalta OLAF on jo ilmoittanut talousarvion valvontavaliokunnalle, että sillä oli asetuksen (EY) N:o 1073/1999 4 artiklan 3 kohdan toisen alakohdan nojalla oikeus hankkia tutkimustensa kannalta tarpeellisia tietoja. OLAF katsoo toimineensa sovellettavien sääntöjen ja asetusten mukaisesti. OLAFin tutkintahenkilöstölle on jaettu ensimmäinen versio kattavasta sisäisestä tutkimuksesta, joka koskee jäsenvaltioiden viranomaisten toteuttaman yksityisten puhelinkeskustelujen tallentamisen laillisuutta. Tutkimusta parannetaan ja päivitetään jatkuvasti.

OLAF puolestaan toteaa OLAFin valvontakomitean havainnoista, että se on harjoittanut tutkintatoimintaansa kaikkia menettelyllisiä vaatimuksia noudattaen. Valvontakomitea ei maininnut toimintakertomuksessaan yhtään kyseisten henkilöiden perusoikeuksien tai prosessuaalisten takeiden rikkomista. Näin ollen esitetyt huolenaiheet ovat pelkästään hypoteettisia.

Lisäksi tutkintamenettelyjä koskevilla OLAFin henkilöstölle annetuilla ohjeilla on tarkoitus varmistaa, että kaikki OLAFin toteuttamat tutkinnat vastaavat korkeimpia ammatillisia vaatimuksia ja että niissä noudatetaan tutkinnan kohteena olevien henkilöiden prosessuaalisia takeita.

Vastauksena edellytykseen toimittaa tietoja vuosina 2012 ja 2013 järjestetyistä selvitysyhteisön kokouksista sekä johtuen tarpeesta suojella käynnissä olevia tutkintatoimia, OLAFin riippumattomuutta ja olettamaa tutkinnan kohteena olevien henkilöiden syyttömyydestä komission on korostettava, että selvitysyhteisön toiminnasta voidaan jatkossakin antaa vain rajatusti tietoja. Parlamentin mahdolliset uudet selvitysyhteisön kokouksia koskevat tietopyynnöt analysoidaan kuitenkin komissiossa puitesopimuksen ehtojen mukaisesti.

2.2.         Muut asiat (288, 293–295 kohta)

Euroopan parlamentti oli huolissaan tutkimisen aloittamista koskevista rahoitusindikaattoreista, petosepäilyihin liittyvistä jatkotoimista, vuosina 2012–2013 hylätyistä ja komissiolle palautetuista asioista ja OLAFin työntekijöille järjestetyistä kyselyistä. Lisäksi se pyysi editoimatonta versiota asiakirjasta, joka koskee EU:n varojen väärinkäyttöä.

OLAFin tutkintapolitiikan painopistealueisiin sisältyi vuosina 2012 ja 2013 seuraavat valintaperusteet: suhteellisuus, tutkimusresurssien tehokas käyttö ja toissijaisuus/lisäarvo. Näihin painopistealueisiin (2012, 2013) sisältyi rahoitusindikaattoreita. Indikaattoreita ei pidetty eikä käytetty poissulkemisperusteina, vaan ne olivat yksi monista perusteista, joilla arvioitiin, pitäisikö tutkinta aloittaa vai ei. Taloudellinen vaikutus ei ollut koskaan ehdoton edellytys tutkinnan aloittamiselle.

Vuonna 2014 pääjohtaja päätti olla sisällyttämättä rahoitusindikaattoreita painopistealueisiin, koska aihe on aiheuttanut, ja aiheuttaa jossain määrin edelleen, jatkuvia väärinymmärryksiä OLAFin sidosryhmien keskuudessa ja koska useimmissa tapauksissa on vaikea arvioida uuden asian mahdollisia taloudellisia vaikutuksia. OLAF aikoo seurata sitä, johtaako yksiselitteisten rahoitusindikaattoreiden jättäminen pois valintaprosessista siihen, että virasto aloittaisi enemmän tutkimuksia, kuin mitä se pystyy käsittelemään. Jos näin on, pääjohtaja harkitsee niiden mahdollista palauttamista huolellisesti yhdessä OLAFin sidosryhmien ja sen valvontakomitean kanssa.

Jos epäillään petosta, OLAF ei hylkää asioita ja palauta niitä komission yksiköiden tutkittavaksi. OLAF on nyt ja vastedeskin ainoa elin, jolla on oikeus suorittaa hallinnollisia tutkimuksia tällaisissa tapauksissa. Kun OLAF saa joltain toiselta komission yksiköltä tietoa epäillystä petoksesta, se päättää, aloitetaanko tutkinta vai hylätäänkö asia asetuksen (EU, Euratom) N:o 883/2013 5 artiklan 1 kohdassa asetettujen perusteiden mukaisesti. OLAF ilmoittaa hylkäyspäätöksen ja sen perustelut tiedon lähettäneelle komission yksikölle. Niissä harvoissa tapauksissa, joissa asia hylätään toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteiden nojalla ja joissa se saattaa edellyttää tutkimista, OLAF toimittaa asian sille viranomaiselle, jolla on parhaat mahdollisuudet suorittaa tutkinta, tai toimivaltaisille kansallisille viranomaisille tai kurinpitoelimille.

Vaatimukseen edellä mainitun asiakirjan editoimattomasta versiosta komissio toteaa, että kirjallisessa vastauksessa E-012041/2013, jonka komissio antoi 28. tammikuuta 2014 parlamentin jäsenen Ingeborg Gräßlen kysymykseen, todettiin asiakirjan D/000955 editoimattoman version osalta, että komissio analysoi Euroopan parlamentin pyynnöt parlamentin ja komission puitesopimuksen ehtojen mukaisesti. OLAF ei ole tähän mennessä saanut Euroopan parlamentilta yhtään edellä mainitun sopimuksen mukaista pyyntöä.

* * *

[1]               Yleisen talousarvion toteuttamista vuonna 2012 koskevat vastuuvapauden myöntämismenettelyt, tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomukset komissiota koskevassa vastuuvapausmenettelyssä, EKR:n ja erillisvirastojen vastuuvapausmenettelyt. Asiakirjat P7_TA(2014)0287, P7_TA-PROV(2014)0288, P7_TA-PROV(2014)0290 ja P7_TA-PROV(2014)0299 saatavilla osoitteessa

                http://www.europarl.europa.eu/sides/getDoc.do?type=TA&reference=20140403&secondRef=TOC&language=fi

[2]               Asiakirjat 5848/14, 5848/14 ADD 1, 5850/14 ja 5850/14 ADD 1 julkaistu osoitteessa http://www.europarl.europa.eu/committees/fi/cont/publications.html?id=CONT00006#menuzone

[3]               Osa näistä pyynnöistä mainitaan tosin osittain tai epäsuorasti päätöslauselmien muissa osissa. Ks. Euroopan parlamentin päätöslauselmia koskevan komission yksiköiden valmisteluasiakirjan 6, 11, 15, 17, 20, 24, 46–49, 51, 53, 55, 59, 65, 67, 70, 73, 81, 88, 90, 117, 120, 128, 137–139, 141, 149, 176–180, 183, 205, 253, 258, 260, 261, 264, 270, 272, 282, 302, 314, 318, 319, 323, 326, 327, 332, 333, 335 ja 343 kohta.

[4]               Ks. neuvoston suositusta koskevan komission yksiköiden valmisteluasiakirjan 19, 22, 61 ja 77 kohta.

[5]               Ares(2013)3567754.

[6]               Ares(2014)654055.

[7]               Komission asetukset (EY) N:o 1122/2009 suorista tuista ja (EU) N:o 65/2011 maaseudun kehittämisestä.

[8]               Luonnos: Komission täytäntöönpanoasetus Euroopan parlamentin asetuksen (EU) N:o 1306/2013 soveltamissäännöistä yhdennetyn hallinto- ja valvontajärjestelmän, maaseudun kehittämistoimenpiteiden ja täydentävien ehtojen osalta.

[9]               Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1303/2013, annettu 17 päivänä joulukuuta 2013 (EUVL L 347, 20.12.2013, s. 320).

[10]             Asetus (EU) N:o 1306/2013, ns. YMP:tä koskeva horisontaalinen asetus.