EUROOPAN KOMISSIO

Bryssel 6.11.2013

COM(2013) 768 final

2013/0376(NLE)

Ilmastonmuutosta koskevan Yhdistyneiden Kansakuntien puitesopimuksen Kioton pöytäkirjan mukaisen toisen velvoitekauden ratifiointi

Ehdotus

NEUVOSTON PÄÄTÖS

Dohassa hyväksytyn muutoksen tekemisestä ilmastonmuutosta koskevan Yhdistyneiden Kansakuntien puitesopimuksen Kioton pöytäkirjaan ja siihen perustuvien velvoitteiden täyttämisestä yhteisesti

PERUSTELUT

1.EHDOTUKSEN TAUSTA

Dohassa joulukuussa 2012 pidetyssä ilmastonmuutoskonferenssissa ilmastonmuutosta koskevan Yhdistyneiden Kansakuntien puitesopimuksen Kioton pöytäkirjan 192 osapuolta hyväksyivät muutoksen Kioton pöytäkirjaan 1 . Tällä niin sanotulla Dohan muutoksella vahvistetaan Kioton pöytäkirjan mukainen toinen velvoitekausi, joka alkaa 1. tammikuuta 2013 ja päättyy 31. joulukuuta 2020, ja asetetaan Kioton pöytäkirjan liitteessä B mainituille osapuolille oikeudellisesti sitovia päästövähennysvelvoitteita.

Dohan muutoksen hyväksyminen on osa laajempaa kokonaisuutta. Niiden 38 osapuolen lisäksi, jotka ovat sitoutuneet toisen velvoitekauteen, yli 60 muuta maata, muun muassa Yhdysvallat, Kiina, Intia, Etelä-Afrikka ja Brasilia, on luvannut toteuttaa ilmastonmuutosta hillitseviä toimia ilmastonmuutosta koskevan Yhdistyneiden Kansakuntien puitesopimuksen, jäljempänä ’yleissopimus’, nojalla. Näin ollen yli 80 prosenttia koko maailman päästöistä kuuluu nyt Kioton pöytäkirjan ja yleissopimuksen mukaisten kansainvälisten hillitsemisvelvoitteiden piiriin. Toinen tärkeä osa tätä laajempaa kokonaisuutta on yleissopimuksen osapuolten välinen yhteisymmärrys siitä, että viimeistään vuonna 2015 hyväksytään pöytäkirja, jokin muu oikeudellinen väline tai sovittu tulos, jolla on oikeusvaikutusta yleissopimuksen kaikkiin osapuoliin. Tämän pöytäkirjan, välineen tai tuloksen olisi tultava voimaan ja se olisi pantava täytäntöön vuonna 2020 2 .

Kioton pöytäkirjan 4 artiklan mukaan osapuolet voivat täyttää velvoitteensa yhteisesti. Euroopan unioni ja ne 15 osapuolta, jotka olivat EU:n jäsenvaltioita Kioton pöytäkirjan allekirjoittamishetkellä vuonna 1997, päättivät täyttää velvoitteensa yhteisesti ensimmäisellä velvoitekaudella (2008–2012) ja ratifioivat pöytäkirjan vuonna 2002. 3 Dohan muutoksessa ja sen hyväksymistä koskevassa Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden lausumassa 4 todetaan, että Euroopan unioni ja sen jäsenvaltiot aikovat saavuttaa vähennystavoitteensa yhteisesti myös toisella velvoitekaudella. Lisäksi Euroopan unioni ja sen jäsenvaltiot ilmaisivat aikomuksensa täyttää velvoitteensa Kioton pöytäkirjan mukaisella toisella velvoitekaudella yhteisesti Islannin kanssa. Islannin ottaminen mukaan tähän osapuolten ryhmään, joka täyttää velvoitteensa yhteisesti, perustuu Islannin kesäkuussa 2009 esittämään asiaa koskevaan pyyntöön. Joulukuuta 15 päivänä 2009 pitämässään kokouksessa neuvosto ilmoitti olevansa tyytyväinen tähän pyyntöön ja pyysi komissiota esittämään suosituksen tarvittavien neuvotteluiden aloittamiseksi Islannin kanssa. 5 Komissio esitti kyseisen suosituksen neuvostolle 10. kesäkuuta 2013.

Dohan muutoksen nojalla Euroopan unioni, sen jäsenvaltiot ja Islanti sitoutuvat vuosina 2013−2020 rajoittamaan keskimääräisiä vuotuisia kasvihuonekaasupäästöjään 80 prosenttiin perusvuoden (yleensä vuosi 1990 6 ) päästöistään. Tämä velvoite perustuu vuonna 2009 hyväksytyssä ilmasto- ja energiapaketissa asetettuihin päästövähennystavoitteisiin, etenkin EU:n päästökauppajärjestelmään ja taakanjakopäätökseen 7 . Velvoitetta määritettäessä otettiin huomioon erot Euroopan unionin lainsäädännön ja Kioton pöytäkirjan mukaisen toisen velvoitekauden soveltamisalan välillä 8 . Tämä lähestymistapa on linjassa neuvoston maaliskuussa 2012 antamien päätelmien kanssa, joissa todetaan, että Euroopan unionin, sen jäsenvaltioiden ja Islannin velvoitteiden yhteisen täyttämisen olisi perustuttava ilmasto- ja energiapakettiin. Niissä todetaan kuitenkin myös, etteivät yksittäisten EU:n jäsenvaltioiden päästövähennysvelvollisuudet Kioton pöytäkirjan mukaisella toisella velvoitekaudella saa ylittää niille Euroopan unionin lainsäädännössä asetettuja velvollisuuksia. Euroopan unioni ja sen jäsenvaltiot noudattivat tätä lähestymistapaa toimittaessaan tietoja toisen velvoitekauden velvoitteestaan huhtikuussa 2012. 9

EU:n lainsäädäntö, jonka tavoitteena on saavuttaa 80 prosentin tavoite vuoteen 2020 mennessä, on jo voimassa. Sen hyväksymisen aikoihin esitettiin laajoja vaikutusten arviointeja kullekin jäsenvaltiolle aiheutuvista taloudellisista vaikutuksista. Näitä asiakirjoja on sittemmin ajantasaistettu talous- ja finanssikriisin vaikutusten huomioon ottamiseksi. 10 Sen vuoksi Euroopan unioni ja sen jäsenvaltiot ilmoittivat Dohassa olevansa valmiita panemaan 1. tammikuuta 2013 alkaen välittömästi täytäntöön Kioton pöytäkirjan mukaiseen toiseen velvoitekauteen liittyvät velvoitteensa ja velvollisuutensa. Sitä paitsi Euroopan unionilla on hyvät mahdollisuudet saavuttaa vuoden 2020 tavoitteensa. Viimeisin kasvihuonekaasuinventaario osoittaa, että vuonna 2011 päästöt olivat 27 jäsenvaltiossa 18,4 prosenttia pienemmät kuin vuonna 1990 (lukuun ottamatta maankäyttöä, maankäytön muutosta ja metsätaloutta sekä joustomekanismien käyttöä) 11 . Jos otetaan huomioon erot Kioton pöytäkirjan soveltamisalassa ja kattavuudessa ja jos Kyproksen ja Maltan perusvuoden oletetaan olevan vuosi 1990, tosiasiallinen päästövähennys vuonna 2011 verrattuna Kioton pöytäkirjan mukaisen perusvuoden päästöihin oli hiukan yli 20 prosenttia, joka toisella velvoitekaudella on määrä saavuttaa. Jäsenvaltioiden tuoreimpien, kasvihuonekaasujen päästöennusteiden perusteella Euroopan ympäristökeskus on arvioinut, että päästöt vähenevät edelleen maltillisesti vuoteen 2020 mennessä siten, että kokonaisvähennys vuoteen 2020 mennessä on noin 19 prosenttia vuodesta 1990. Arviossaan ympäristökeskus olettaa, että nykyiset toimintalinjat ja toimenpiteet pannaan täytäntöön. 12 Tämä vahvistaa sen, että Euroopan unionin todennäköisesti saavuttaa toisen velvoitekauden tavoitteensa nykyisten toimintalinjojen ja toimenpiteiden avulla. EU:n tarjous tavoitetason nostamisesta 30 prosenttiin on kuitenkin edelleen ajankohtainen. Lisäksi keskusteluja käydään edelleen siitä, mikä on kustannustehokkain kehityspolku Euroopan unionille sen kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi 80−95 prosenttia vuoteen 2050 mennessä, mukaan lukien vuoden 2030 tavoite.

Dohan muutoksen virallinen voimaantulo on Euroopan unionin kannalta tärkeä tavoite. Voimaantulo edellyttää, että Kioton pöytäkirjan 192 osapuolesta 144, mukaan lukien Euroopan unioni ja sen jäsenvaltiot, tallettavat hyväksymiskirjansa. Euroopan unionin osalta tämä on mahdollista hyväksymällä tämä ehdotus neuvoston päätökseksi Dohan muutoksen tekemisestä. Euroopan unionin tekemän ratifioimisen lisäksi myös jäsenvaltioiden on saatettava omat ratifiointimenettelynsä päätökseen. Kuten tapana, ratifiointimenettelyidensä jälkeen Euroopan unioni ja sen jäsenvaltiot tallettavat hyväksymiskirjansa samanaikaisesti, jotta ne tulevat voimaan samaan aikaan. Tämän olisi tapahduttava hyvissä ajoin ennen vuoden 2015 lopulla järjestettävää Pariisin ilmastonmuutoskonferenssia.

2.DOHAN MUUTOS

Dohan muutoksessa vahvistetaan ilmastonmuutoksen hillitsemisvelvoitteet Kioton pöytäkirjan mukaista toista velvoitekautta varten maille, jotka on mainittu pöytäkirjan liitteessä B. Se sisältää myös muita muutoksia, jotka koskevat pöytäkirjan tekstiä ja joita on noudatettava toisella velvoitekaudella. Useimmilla näistä muutoksista pelkästään mahdollistetaan uusien hillitsemisvelvoitteiden noudattaminen. Joillakin niistä kuitenkin muutetaan olennaisia velvollisuuksia. Näitä ovat uuden kasvihuonekaasun eli typpitrifluoridin (NF3) lisääminen pöytäkirjaan, kaksi määräystä, jotka koskevat osapuolten velvoitteiden tavoitetasoa toisella velvoitekaudella (”tavoitetason nostamismekanismi”), ja uusi 3 artiklan ja 7 b kohta.

Liitteen B mukaiset hillitsemisvelvoitteet toisella velvoitekaudella

Dohan muutoksella muutetaan Kioton pöytäkirjan liitteessä B olevaa taulukkoa siten, että siihen lisätään kolmas sarake, jossa esitetään oikeudellisesti sitovat hillitsemisvelvoitteet toiselle velvoitekaudelle koko talouden laajuisten, päästöjen määrällisten rajoitus- ja vähennysvelvoitteiden muodossa. Kioton pöytäkirjan 38 osapuolta on ilmoittanut Kioton pöytäkirjan liitteessä B olevan taulukon kolmannessa sarakkeessa päästöjen määrälliseksi rajoitus- tai vähennysvelvoitteekseen prosenttiosuuden perusvuoden tai -kauden päästöistään. Näihin kuuluu myös neljä osapuolta, joilla tähän mennessä ei ole ollut Kioton pöytäkirjan mukaista tavoitetta (Kypros, Malta, Kazakstan ja Valko-Venäjä). Yhdysvallat poistettiin liitteestä B, koska se ei koskaan ratifioinut pöytäkirjaa. Kanada ei enää ole Kioton pöytäkirjan osapuoli, koska se irtisanoutui siitä. Irtisanoutuminen tuli voimaan 12. joulukuuta 2012. Japani, Uusi-Seelanti ja Venäjän federaatio ovat edelleen Kioton pöytäkirjan osapuolia, mutta ne eivät ole ottaneet itselleen toisen sitoumuskauden tavoitetta. Ne on nyt lueteltu yhdessä Kanadan kanssa erillisessä kohdassa liitteessä B.

Liitteessä B lueteltuun Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden 80 prosentin tavoitteeseen on liitetty alaviite, josta ilmenee, että nämä velvoitteet perustuvat yhteisymmärrykseen siitä, että Euroopan unioni ja sen jäsenvaltiot täyttävät ne yhteisesti. Samoin Kroatian ja Islannin 80 prosentin tavoitteisiin on liitetty alaviitteet, joista ilmenee, että ne täyttävät tavoitteensa yhteisesti Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden kanssa.

Typpitrifluoridin (NF3) lisääminen pöytäkirjaan

Kioton pöytäkirjan liitteessä olevaan kasvihuonekaasujen luetteloon lisätään yksi kaasu: typpitrifluoridi (NF3). NF3 on potentiaalinen kasvihuonekaasu. Sen päästöt ovat tällä hetkellä vielä hyvin pienet mutta kasvussa. Sen lämmitysvaikutus on 17 200 (tonni ilmakehään päässyttä typpitrifluoridia vastaa 17 200:a tonnia hiilidioksidia).

3 artiklan 1 c kohta: Tavoitetason nostamismekanismi

Dohan muutoksen uudessa 3 artiklan c kohdassa määrätään yksinkertaistetusta menettelystä, jonka avulla osapuoli voi tarkistaa velvoitettaan nostamalla tavoitetasoaan velvoitekauden aikana. Aiemmin tällaista tarkistusta olisi pidetty pöytäkirjan liitteen B muuttamisena, jonka hyväksyminen edellyttää pöytäkirjan kaikkien osapuolten yksimielisyyttä ja voimaantulo osapuolten kolmen neljäsosan tekemää ratifioimista. Dohan muutoksen myötä tavoitetason nostamismekanismista on tullut selkeästi yksinkertaisempi. Jos osapuoli ehdottaa tavoitetason nostamista, ehdotus katsotaan hyväksytyksi, ellei osapuolista yli kolme neljäsosaa vastusta sitä. Lisäksi sen voimaantulo ei enää edellytä ratifioimista.

3 artiklan 7 b kohta: Sallittujen päästömäärien tarkistaminen

Jos osapuolen sallittu päästömäärä toisella velvoitekaudella ylittää sen keskimääräiset päästöt edellisen velvoitekauden kolmelta ensimmäiseltä vuodelta kerrottuina kahdeksalla (toisen velvoitekauden vuosien lukumäärä), Dohan muutoksen myötä tämä ylijäämä mitätöidään automaattisesti. Tämä tarkoittaa, että Dohan muutoksella osapuolen tavoitetta tarkistetaan automaattisesti sen estämiseksi, että sen päästöt ylittävät kaudella 2013–2020 sen keskimääräiset päästöt vuosina 2008–2010.

3.Ehdotettu neuvoston päätös

Tämä ehdotus neuvoston päätökseksi muodostaa perustan Dohan muutoksen tekemiselle Euroopan unionin toimesta, ja siinä vahvistetaan ehdot velvoitteiden täyttämiselle yhteisesti Euroopan unionin, sen jäsenvaltioiden ja Islannin toimesta.

Päätösluonnos

Ehdotetussa päätöksessä vahvistetaan, että Euroopan unioni ja sen jäsenvaltiot täyttävät velvoitteensa yhteisesti ja yhdessä Islannin kanssa (2 artikla), ja selkeytetään velvollisuutta toimittaa kertomuksia, joiden avulla komissio ja jäsenvaltiot voivat helpommin laskea sallitut päästömäärät (3 artikla). Lisäksi se sisältää vakiosäännöksiä velvollisuudesta tallettaa Dohan muutoksen hyväksymiskirja Yhdistyneiden Kansakuntien huostaan (4 artikla) ja tallettaa hyväksymiskirjat yhteisesti (5 artiklan 1 kohta). Tärkeä näkökohta on, että Dohan muutoksen johdosta jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat toimenpiteet, jotta niiden kansalliset ratifiointimenettelyt saatetaan mahdollisuuksien mukaan päätökseen viimeistään 16. helmikuuta 2015 (5 artiklan 2 kohta), ja että jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle asiaa koskevien menettelyjen päätökseen saattamisen todennäköinen päivä viimeistään 15. syyskuuta 2014 (5 artiklan 3 kohta).

Ehdotettu päätös sisältää myös kaksi liitettä ja yhden lisäyksen. Lisäyksessä esitetään Dohan muutoksen teksti kokonaisuudessaan sellaisena, jona se hyväksyttiin Dohassa ja ilmoitettiin osapuolille 21. joulukuuta 2012. 13 Edellä kohdassa 2 annetaan yleiskatsaus Dohan muutoksen keskeisiin määräyksiin. Liite I sisältää Kioton pöytäkirjan 4 artiklan 2 kohdan mukaisen ilmoituksen Euroopan unionin, sen jäsenvaltioiden ja Islannin Kioton pöytäkirjan 3 artiklaan perustuvien velvoitteiden yhteistä täyttämistä koskevan sopimuksen ehdoista (”ilmoitus velvoitteiden yhteistä täyttämistä koskevista ehdoista”). Liite II sisältää Kioton pöytäkirjan 24 artiklan 3 kohdan mukaisesti tehdyn Euroopan unionin toimivaltaa koskevan ajantasaistetun ilmoituksen.

Ilmoitus velvoitteiden yhteistä täyttämistä koskevista ehdoista (liite I)

Liitteessä I oleva ilmoitus velvoitteiden yhteistä täyttämistä koskevista ehdoista koostuu kolmesta kohdasta. Ensimmäisessä kohdassa mainitaan, että sopimuksen jäseniä ovat Euroopan unioni, sen jäsenvaltiot ja Islanti. Toisessa kohdassa selostetaan, miten sopimuksen osapuolet täyttävät velvoitteensa. Kolmannessa kohdassa vahvistetaan sopimuksen kunkin jäsenen päästötaso.

Pöytäkirjan 3 artiklaan perustuva velvoitteiden yhteinen täyttäminen

Kioton pöytäkirjan 4 artiklan 2 kohdassa vaaditaan, että 3 artiklaan perustuvien velvoitteiden yhteistä täyttämistä koskevan sopimuksen osapuolet ilmoittavat yleissopimuksen sihteeristölle tällaisen sopimuksen ehdoista. Velvoitteiden yhteistä täyttämistä koskevan sopimuksen 2 kohdassa kuvataan yksityiskohtaisesti, miten pöytäkirjan 3 artiklaan perustuvia velvoitteita ja niiden nojalla tehtäviä valintoja sovelletaan toisella velvoitekaudella. Ehdotuksessa sovelletaan kaikkiin jo ensimmäisellä velvoitekaudella sovellettuihin määräyksiin sitä lähestymistapaa, jonka Euroopan unioni ja sen 15 jäsenvaltiota, jotka olivat mukana yhteistä täyttämistä koskevassa sopimuksessa ensimmäisellä velvoitekaudella, ovat valinneet. Tämä koskee myös pöytäkirjan 3 artiklan 3 ja 4 kohdan soveltamista jäsenvaltioissa. Euroopan unionin perusvuosi on — yleissopimuksen ja pöytäkirjan mukaisesti — jäsenvaltioiden valitsemien perusvuosien kokonaismäärä ilman kansainvälistä ilmailua (eli jäsenvaltioiden välisiä lentoja sekä jäsenvaltioiden ja kolmansien maiden välisiä lentoja). Tätä selvennetään 2 kohdan sanamuodolla. Kyseisessä kohdassa kuvataan myös, miten 3 artiklan 1 c kohtaa (tavoitetason nostamismekanismi) ja 3 artiklan 7 b kohtaa sovelletaan toisella velvoitekaudella.

3 artiklan 1 c kohta: Tavoitetason nostamismekanismi

Dohan muutoksen 3 artiklan c kohdassa määrätään yksinkertaistetusta menettelystä, jolla osapuoli voi tarkistaa velvoitteeseensa liittyvää tavoitetasoa velvoitekauden aikana. Ratifiointipäätöksen luonnoksen liitteessä I selvennetään, että kukin jäsenvaltio voi nostaa tavoitetasoaan mitätöimällä asiaa koskevat Kioton yksiköt. Euroopan unionin, sen jäsenvaltioiden ja Islannin yhteiseen velvoitteeseen liittyvän tavoitetason virallinen nostaminen, joka johtaa yhteisen sallitun päästömäärän vähenemiseen, voidaan toteuttaa vain yhteisesti.

3 artiklan 7 b kohta: Sallittujen päästömäärien tarkistaminen

Uuden 3 artiklan 7 b kohdan mukaan osapuolen velvoitteen toisella velvoitekaudella on oltava vähintään yhtä suuri kuin sen keskimääräiset vuotuiset päästöt vuosina 2008–2010. Kyseisellä kohdalla vahvistetaan tavoitteita automaattisesti, jotta päästöt eivät kasvaisi yli mainitun keskiarvon. Euroopan unioni, sen jäsenvaltiot, Kroatia ja Islanti antoivat Dohan muutoksen hyväksymisen yhteydessä lausuman, jonka mukaan ”3 artiklan 7 b kohtaa sovelletaan Euroopan unionin, sen jäsenvaltioiden, Kroatian ja Islannin tekemän velvoitteiden yhteistä täyttämistä koskevan sopimuksen mukaiseen yhteiseen sallittuun päästömäärään eikä sitä sovelleta erikseen jäsenvaltioihin, Kroatiaan ja Islantiin.” 14

Koska 3 artiklan 7 b kohdan soveltaminen Euroopan unioniin, sen jäsenvaltioihin ja Islantiin yhteisesti on perustavanlaatuinen olettamus unionin ratifiointipäätöksen kannalta, se on erottamaton osa unionin velvoitteen määritelmää ja tavoitetasoa. Ratifiointipäätöksen luonnoksen liitteessä I todetaan nimenomaisesti, että osana Kioton pöytäkirjan 3 artiklaan perustuvien velvoitteiden soveltamista Euroopan unioniin, sen jäsenvaltioihin ja Islantiin pöytäkirjan 3 artiklan 7 b kohtaan perustuvaa laskentaa sovelletaan toisen velvoitekauden yhteiseen sallittuun päästömäärään ja jäsenten keskimääräisten vuotuisten päästöjen kokonaismäärään vuosina 2008–2010 kerrottuna kahdeksalla.

Toisen velvoitekauden yhteistä sallittua päästömäärää koskevasta alustavasta arviosta, joka perustuu tällä hetkellä saatavilla oleviin perusvuositietoihin ja edelleen voimassa oleviin lämmitysvaikutusarvioihin, jotka sisältyvät hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin (IPCC) toiseen arviointiraporttiin, ilmenee, että keskimääräinen vuotuinen sallittu päästömäärä on noin 4 632 miljoonaa hiilidioksidiekvivalenttitonnia (CO2-eq) kasvihuonekaasupäästöjä. Tuoreimpien tietojen mukaan Euroopan unionin, sen jäsenvaltioiden ja Islannin keskimääräiset vuotuiset päästöt vuosina 2008–2010 olivat 4 782 miljoonaa tonnia. Pöytäkirjan 3 artikla 7 b kohdan ei näin ollen odoteta johtavan Euroopan unionin, sen jäsenvaltioiden ja Islannin sallittujen päästömääräyksiköiden automaattiseen mitätöintiin (ks. taulukko).

Taulukko: 3 artiklan 7 b kohdan soveltaminen Euroopan unionissa ja Islannissa*

Sopimuksen yksittäisten jäsenten sallitut päästötasot

Yhteinen päästötaso EU:n päästökauppajärjestelmää varten

Liitteessä I olevassa 3 kohdassa kuvataan, miten yksittäiset päästötasot jaetaan Euroopan unionille, sen jäsenvaltioille ja Islannille. Tämä kuvastaa ilmasto- ja energiapaketissa noudatettua lähestymistapaa.

–Päästöille, jotka ovat peräisin Kioton pöytäkirjan liitteessä A mainituilta aloilta ja mainituista kaasuista ja kuuluvat EU:n päästökauppajärjestelmään (eli ne on mainittu EU:n päästökauppadirektiivin liitteessä I ja ottaen huomioon kyseisen direktiivin 24 ja 27 artiklan soveltaminen), määritetään yhteinen päästötaso.

–Päästöt, jotka ovat peräisin Kioton pöytäkirjan liitteessä A mainituilta aloilta ja mainituista kaasuista mutta eivät kuulu EU:n päästökauppajärjestelmään, ja poistumat, jotka ovat peräisin Kioton pöytäkirjan kattamista lähteistä, luetaan yksittäisten jäsenvaltioiden ja Islannin päästötasoihin.

Tämä lähestymistapa eroaa ensimmäisellä velvoitekaudella noudatetusta lähestymistavasta, jossa kunkin jäsenvaltion yksittäiset velvoitteet kattoivat kaikki sen koko talouden laajuiset päästöt. Tämä ero johtuu ilmasto- ja energiapaketissa tehdyistä muutoksista, joiden mukaan EU:n päästökauppajärjestelmä ei enää 1. tammikuuta 2013 lähtien toimi jäsenvaltiokohtaisten tavoitteiden ja kansallisten jakosuunnitelmien pohjalta. Uusi lähestymistapa perustuu yhteen ainoaan unionin laajuiseen päästöoikeusmäärään (”EU-katto”) ja yhdenmukaistettuun järjestelmään, jossa päästöoikeudet jaetaan huutokauppaamalla ja siirtymäkauden ajan ilmaiseksi. Tämän järjestelmän yhteydessä ei ole mahdollista osoittaa etukäteen täsmällisiä EU:n päästökauppajärjestelmän osuuksia yksittäisille jäsenvaltioille, jotka ovat velvoitteiden yhteistä täyttämistä koskevan sopimuksen osapuolia. Tämä johtuu erityisesti siirtymisestä huutokauppaan päästöoikeuksien jakamisen vakiomenetelmänä. Näin voidaan lisätä talouden tehokkuutta, estää aiheettomat voitot sekä edistää solidaarisuutta ja kasvua. Muita syitä ovat se, että on mahdotonta ennakoida, missä määrin päästöoikeuksia tosiasiallisesti jaetaan uusille osallistujille EU:n päästökauppajärjestelmässä, ja se, että luetteloon niistä toimialoista ja toimialojen osista, joiden katsotaan olevan alttiita merkittävälle hiilivuotoriskille, tehdään mahdollisesti muutoksia.

Kuten edellä todetaan, kansainvälinen lentoliikenne ei sisälly yhteiseen päästötasoon EU:n päästökauppajärjestelmässä, koska sitä ei mainita Kioton pöytäkirjan liitteessä A.

Jäsenvaltioiden ja Islannin päästötasot

Päästöt, jotka sisältyvät Kioton pöytäkirjaan mutta eivät kuulu EU:n päästökauppajärjestelmään, luetaan edelleen yksittäisten jäsenvaltioiden ja Islannin päästötasoihin. Erona ensimmäiseen velvoitekauteen on se, että kyseisiä päästötasoja ei enää esitetä vähennettynä prosenttiosuutena perusvuoden päästöistä vaan absoluuttisena lukuna. Liitteessä I olevassa taulukossa 1 annetaan tämä hiilidioksidiekvivalenttitonneina (CO2-eq) ilmaistu absoluuttinen luku kullekin jäsenvaltiolle. Islannin absoluuttinen luku sisällytetään taulukkoon sen jälkeen, kun Islannin kanssa on tehty kahdenvälinen sopimus sen velvoitteen yhteisestä täyttämisestä Euroopan unionin ja tämän jäsenvaltioiden kanssa. Kunkin jäsenvaltion luku vastaa sen vuosittaisten päästökiintiöiden kokonaismäärää taakanjakopäätöksen yhteydessä vuosina 2013–2020. Luku lasketaan komission päätöksen 2013/162/EU liitteen II 15 mukaisesti IPCC:n neljänteen arviointiraporttiin sisältyvien lämmitysvaikutusarvojen perustella ja sitä tarkistetaan [vuosittaisia päästökiintiöitä ajantasaistavan päätöksen C(2013) 7183] pohjalta. Sitä tarkistetaan myös Kioton pöytäkirjan 3 artiklan 7 a kohdan 16 soveltamisesta saatujen tulosten pohjalta.

Typpitrifluoridi (NF3).

Dohan muutoksella typpitrifluoridi sisällytetään Kioton pöytäkirjan soveltamisalaan. Tätä sisällyttämistä ennakoitiin seurantajärjestelmäasetuksessa 17 , jossa säädetään typpitrifluoridipäästöjen seurannasta ja raportoinnista. Typpitrifluoridipäästöt eivät kuitenkaan kuulu EU:n päästökauppajärjestelmään eivätkä taakanjakopäätöksen soveltamisalaan, mistä syystä ne eivät myöskään ole osa Euroopan unionin lainsäädäntöön perustuvia jäsenvaltioiden tavoitteita. Koska typpitrifluoridin kokonaispäästöt unionissa eivät ole merkittävät, Euroopan unioni ja sen jäsenvaltiot ilmoittivat niiden määräksi nollan yleissopimuksen sihteeristölle huhtikuussa 2012 toimittamissaan Kioton pöytäkirjan velvoitetta koskevissa tiedoissa. 18 Tässä ehdotuksessa neuvoston päätökseksi esitetään, että jäsenvaltiot lukevat kyseiset päästöt sen jäsenvaltion sallittuun päästömäärään, jossa kyseiset päästöt aiheutuvat.

Maankäyttö, maankäytön muutos ja metsätalous (LULUCF)

Kioton pöytäkirjan 3 artiklan 3 ja 4 kohdan nojalla maankäytöstä, maankäytön muutoksesta ja metsätaloudesta aiheutuvat päästöt sisällytetään Kioton pöytäkirjaan. Kioton pöytäkirjan yhteydessä sovituissa ja Durbanin ilmastonmuutoskonferenssissa tarkistetuissa täytäntöönpanomääräyksissä edellytetään, että osapuolet, joilla on velvoite, lukevat sellaiset päästöt ja poistumat, jotka liittyvät metsittämiseen, uudelleenmetsittämiseen ja metsän hävittämiseen sekä metsänhoitoon, osaksi toisen velvoitekauden velvoitettaan. Lisäksi osapuolet voivat päättää ottaa huomioon myös viljely- ja laidunmaan hoidosta aiheutuvat päästöt. Osapuolten edellytetään lukevan LULUCF-sektorin päästöt osaksi Kioton pöytäkirjan mukaisia velvoitteitaan. Euroopan unionissa asia on kuitenkin toisin, sillä LULUCF-sektorin päästöt eivät kuulu EU:n päästökauppajärjestelmään eivätkä taakanjakopäätöksen soveltamisalaan. Toukokuussa 2013 Euroopan parlamentti ja neuvosto hyväksyivät kuitenkin päätöksen 529/2013/EU, jossa vahvistetaan LULUCF-sektoriin liittyvistä toimista peräisin olevia kasvihuonekaasujen päästöjä ja poistumia koskevat tilinpitosäännöt ja näihin toimiin liittyviä toimenpiteitä koskevat tiedot. 19 Tämän lainsäädännön myötä LULUCF-raportointia koskevat EU:n säännökset ovat linjassa Kioton pöytäkirjassa asetettujen vaatimusten kanssa.

Vaikka yksittäisten jäsenvaltioiden LULUCF-sektorin päästöjä on vaikea ennustaa, arvioiden mukaan LULUCF-sektori todennäköisesti tuottaa koko unionille nettohyvitystä noin 1 prosenttia Euroopan unionin perusvuoden päästöistä 20 . Sen vuoksi Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden yleissopimuksen sihteeristölle huhtikuussa 2012 toimittamissa Kioton pöytäkirjan mukaisia velvoitteita koskevissa tiedoissa ilmoitetaan LULUCF-sektorin päästöjen koko unionissa olevan määrältään nolla. 21

Koska jäsenvaltioilla on vastuu metsäpolitiikasta ja koska Euroopan unionilla ei ole tavoitteita LULUCF-sektorilla, jäsenvaltioiden on luettava LULUCF-sektoriin liittyvät päästöt ja poistumat osaksi omia päästötasojaan siinä laajuudessa kuin näihin sovelletaan pöytäkirjaa. LULUCF-sektorin sisällyttäminen jäsenvaltioiden ja Islannin päästötasoihin perustuu siihen olettamukseen, ettei kyseisellä sektorilla aiheudu nettopäästöjä tai -poistumia. Jos tällaisia päästöjä kuitenkin aiheutuu, jäsenvaltio voi tasapainottaa niitä ylisuorittamalla muilla aloilla, jotka eivät kuulu EU:n päästökauppajärjestelmään, esimerkiksi käyttämällä Kioton pöytäkirjan joustomekanismeja ja ensimmäiseltä velvoitekaudelta siirrettyjä ylimääräisiä päästöoikeuksia, joita pidetään kyseisen jäsenvaltion edellisen velvoitekauden ylijäämävarauksessa.

Komissio seuraa tiiviisti LULUCF-sektoriin liittyviä päästöjä ja poistumia jäsenvaltioissa. Jos näyttää siltä, että yksittäisille jäsenvaltioille aiheutuu vankoista rajoitustoimenpiteistä huolimatta odottamattoman suuria LULUCF-päästöjä, komissio harkitsee ehdotuksen esittämistä mekanismista, jolla tällaisia jäsenvaltioita voidaan auttaa.

Maaliskuussa 2012 antamissaan päätelmissä neuvosto tunnusti runsasmetsäisten maiden erityispiirteet, etenkin mitä tulee rajoitettuihin mahdollisuuksiin ottaa huomioon metsittämisestä, uudelleen metsittämisestä ja metsän hävittämisestä aiheutuvat päästöt metsänielujen kasvattamisen yhteydessä. 22 Komissio tutkii edelleen vaihtoehtoja sellaisen tyydyttävän ratkaisun löytämiseksi, jolla voidaan varmistaa, ettei ympäristötavoitteista tingitä.

Päästötasojen ja sallittujen päästömäärien määrittäminen

Kioton pöytäkirjan mukaan velvoitteet on muunnettava sallituksi päästömääräksi (ilmaistuna hiilidioksidiekvivalenttitonneina), joka kuvastaa velvoitekaudella sallittua päästöjen määrää. Tässä ehdotuksessa neuvoston päätökseksi esitetään, että Euroopan unionin, sen jäsenvaltioiden ja Islannin sallitut päästömäärät vastaavat liitteessä I olevassa 3 kohdassa määritettyjä päästötasoja.

Tässä ehdotuksessa esitetään myös, että Euroopan unionin, sen jäsenvaltioiden ja Islannin yhteinen sallittu päästömäärä vastaa yhteistä päästöjen määrällistä vähennysvelvoitetta, joka on 80 prosenttia perusvuoden päästöistä. Kioton pöytäkirjan asiaa koskevien määräysten mukaisesti yhteinen sallittu päästömäärä lasketaan kertomalla jäsenvaltioiden ja Islannin perusvuoden päästöjen kokonaismäärä 80 prosentilla (yhteinen velvoite) ja kahdeksalla (velvoitekauden kesto vuosina).

Yhteinen sallittu päästömäärä on perusta Euroopan unionin, sen jäsenvaltioiden ja Islannin yksittäisten sallittujen päästömäärien määrittämiselle seuraavasti:

–Kunkin jäsenvaltion ja Islannin sallittu päästömäärä on kokonaismäärä, joka muodostuu päästötasosta, joka on mainittu ehdotetun neuvoston päätöksen liitteessä I olevassa taulukossa 1, ja Kioton pöytäkirjan 3 artiklan 7 a kohdan soveltamisesta kyseisen jäsenvaltion tai Islannin osalta.

–Euroopan unionin sallittu päästömäärä on yhteisen sallitun päästömäärän sekä jäsenvaltioiden ja Islannin päästötasojen kokonaismäärän välinen erotus. Tämä luku määritetään lopullisesti sen kertomuksen perusteella, jonka Euroopan unioni toimittaa yhteisen sallitun päästömäärän laskemisen helpottamiseksi.

Raportointivelvollisuuksien täyttäminen

Kioton pöytäkirjan täytäntöönpanosääntöjen mukaan kunkin osapuolen on toimitettava viimeistään 14. huhtikuuta 2015 kertomus, jolla helpotetaan sallitun päästömäärän laskemista ja jossa osapuoli osoittaa kykynsä pitää tiliä päästöistään ja sallitusta päästömäärästään. Tämän neuvoston päätösehdotuksen 3 artiklan mukaan komissio laatii ja toimittaa kertomuksen, jolla helpotetaan Euroopan unionin, sen jäsenvaltioiden ja Islannin yhteisen sallitun päästömäärän sekä Euroopan unionin sallitun päästömäärän (joka vastaa EU:n päästökauppajärjestelmään kuuluvia päästöjä) laskemista. Kunkin jäsenvaltion ja Islannin on toimitettava kertomus, jolla helpotetaan sen sallitun päästömäärän (joka kattaa EU:n päästökauppajärjestelmään kuulumattomat päästöt) laskemista. Kun näitä kertomuksia on tarkasteltu, sallitut päästömäärät määritetään lopullisesti ja merkitään koonti- ja tilinpitotietoihin (compilation and accounting database). Kertomuksissa, joilla helpotetaan jäsenvaltioiden ja Islannin sallittujen päästömäärien laskemista, sallittu päästömäärä ilmaistaan kyseisen jäsenvaltion tai Islannin päästötason suuruisena (hiilidioksidiekvivalenttitonneina) ja prosenttiosuutena kyseisen jäsenvaltion tai Islannin perusvuoden päästöistä.

Muista raportointivelvollisuuksista, mukaan lukien vuotuiset inventaarioraportit, huolehtivat edelleen komissio (Euroopan unionin puolesta) ja jäsenvaltiot. Näitä muita raportointivelvollisuuksia vaaditaan kansainvälisellä tasolla sovituissa raportointivaatimuksissa Kioton pöytäkirjan yhteydessä ja ne pannaan täytäntöön seurantajärjestelmäasetuksella. Tässä neuvoston päätösehdotuksessa esitetty velvoitteiden yhteistä täyttämistä koskeva lähestymistapa edellyttää, että jäsenvaltiot myös raportoivat erikseen niistä lähteiden päästöistä ja nielujen aikaansaamista poistumista, jotka ovat peräisin toimialoilta, jotka kuuluvat Kioton pöytäkirjan soveltamisalaan mutteivät EU:n päästökauppajärjestelmään. Seurantajärjestelmäasetuksen 7 artiklan mukaan jäsenvaltioiden on jo raportoitava vuosittain EU:n päästökauppajärjestelmään kuuluvista päästöistään ja näiden päästöjen suhteesta raportoituihin kokonaispäästöihin. Tietolähteenä toimii Euroopan unionin tapahtumaloki (EUTL), joka tarkistaa ja tallentaa kaikki EU:n päästökauppajärjestelmässä tapahtuvat transaktiot. EUTL:stä saatavia tietoja käyttäen Euroopan ympäristökeskus (EYK) julkaisee tietokannassaan (EU ETS data viewer) koottuja tietoja todennetuista päästöistä, päästöoikeuksista ja palautetuista yksiköistä jäsenvaltioittain, toimialoittain, kokoluokittain ja vuosikohtaisesti. 23 Näitä samoja tietoja käytetään kasvihuonekaasupäästöjen analyyseihin erilaisissa virallisissa selvityksissä, mukaan lukien Euroopan komission seurantajärjestelmäasetuksen 21 artiklan nojalla julkaisema vuosikertomus, jossa tarkastellaan edistymistä Euroopan unionin ja kansainvälisten velvoitteiden täyttämisessä 24 , ja EYK:n vuosikertomus kasvihuonekaasupäästöjen kehityssuunnista ja ennusteista Euroopassa. Näitä tietoja hyödynnetään myös Euroopan unionin vuotuisessa kasvihuonekaasupäästöjen inventaarioraportissa, jossa ne on mukautettu ottaen huomioon Kioton pöytäkirjan ja EU:n päästökauppajärjestelmän soveltamisalaerot (lukuun ottamatta kansainvälistä lentoliikennettä).

Toimivaltaa koskeva ilmoitus (liite II)

Ehdotetun päätöksen liitteessä II saatetaan ajan tasalle toimivaltaa koskeva ilmoitus, joka annettiin Kioton pöytäkirjan ratifioinnin yhteydessä vuonna 2002. Ilmoituksessa mainitaan nyt kaikki 28 Euroopan unionin jäsenvaltioita ja otetaan huomioon, että Lissabonin sopimus on tullut voimaan.

2013/0376 (NLE)

Ehdotus

NEUVOSTON PÄÄTÖS

Dohassa hyväksytyn muutoksen tekemisestä ilmastonmuutosta koskevan Yhdistyneiden Kansakuntien puitesopimuksen Kioton pöytäkirjaan ja siihen perustuvien velvoitteiden täyttämisestä yhteisesti

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 192 artiklan 1 kohdan yhdessä 218 artiklan 6 kohdan a alakohdan kanssa,

ottaa huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

ottaa huomioon Euroopan parlamentin hyväksynnän,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)Dohassa joulukuussa 2012 pidetyssä ilmastonmuutoskonferenssissa ilmastonmuutosta koskevan Yhdistyneiden Kansakuntien puitesopimuksen, jäljempänä ’yleissopimus’, Kioton pöytäkirjan osapuolet hyväksyivät niin sanotun Dohan muutoksen, jolla vahvistetaan Kioton pöytäkirjan mukainen toinen velvoitekausi, joka alkaa 1 päivänä tammikuuta 2013 ja päättyy 31 päivänä joulukuuta 2020. Dohan muutoksella muutetaan Kioton pöytäkirjan liitettä B siten, että kyseisessä liitteessä luetelluille osapuolille asetetaan uusia oikeudellisesti sitovia hillitsemisvelvoitteita toista velvoitekautta varten sekä siten, että määräyksiä, jotka koskevat osapuolten hillitsemisvelvoitteiden täytäntöönpanoa toisella velvoitekaudella, muutetaan ja täsmennetään.

(2)Unioni ja sen jäsenvaltiot hyväksyivät Dohan muutoksen osana pakettia, joka kattaa yleissopimukseen ja Kioton pöytäkirjaan perustuvat lukuisten eri maiden hillitsemistoimet ja nostaa yli 80 prosenttiin niiden kokonaispäästöjen osuuden, joihin sovelletaan hillitsemisvelvoitteita vuoden 2012 jälkeen sekä Kioton pöytäkirjan että yleissopimuksen nojalla.

(3)Toinen tärkeä osa kyseistä pakettia on yleissopimuksen osapuolten yksimielisyys siitä, että vuoden 2015 loppuun mennessä hyväksytään pöytäkirja, jokin muu oikeudellinen väline tai neuvottelutulos, jolla on oikeusvaikutus kaikkiin yleissopimuksen osapuoliin ja jonka olisi tultava voimaan ja joka olisi pantava täytäntöön vuodesta 2020. Tätä oikeudellisesti sitovaa välinettä koskevia neuvotteluita käydään Durbanin toimintaohjelmaa käsittelevässä ad hoc -työryhmässä.

(4)Dohan muutos edellyttää, että Kioton pöytäkirjan osapuolet hyväksyvät sen. Dohan muutos tulee sen hyväksyneiden osapuolten osalta voimaan yhdeksäntenäkymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun yleissopimuksen tallettaja on vastaanottanut hyväksymiskirjan vähintään kolmelta neljäsosalta Kioton pöytäkirjan osapuolista. Dohan muutoksen voimaantulo edellyttää yhteensä 144:ää hyväksymiskirjaa.

(5)Neuvosto päätti 9 päivänä maaliskuuta 2012 antamissaan päätelmissä ehdottaa unionille Kioton pöytäkirjan mukaista toista velvoitekautta varten yhteistä päästöjen määrällistä vähennysvelvoitetta, joka on 20 prosenttia. Kyseinen velvoite määritettiin niiden unionin kasvihuonekaasujen kokonaispäästöjen perusteella, jotka ovat sallittuja kaudella 2013−2020 unionin ilmasto- ja energiapaketin nojalla. 25

(6)Kyseisen lähestymistavan mukaisesti neuvosto päätti myös, että yksittäisten jäsenvaltioiden päästövähennysvelvollisuudet eivät saa ylittää unionin lainsäädännössä asetettuja velvollisuuksia ja että velvoitteen on perustuttava jäsenvaltioiden perusvuoden päästöjen summaan Kioton pöytäkirjan mukaisesti. Näin ollen unioni ja sen jäsenvaltiot hyväksyivät Dohan ilmastonmuutoskonferenssissa päästöjen määrällisen vähennysvelvoitteen, joka rajoittaa niiden keskimääräiset vuotuiset kasvihuonekaasujen päästöt toisella velvoitekaudella 80 prosenttiin niiden perusvuoden päästöjen summasta. Tämä otetaan huomioon Dohan muutoksessa.

(7)Neuvoston 9 päivänä maaliskuuta 2012 antamien päätelmien mukaisesti unioni on myös tarjoutunut nostamaan vähennyksen tavoitetasoa vuoteen 2020 mennessä 30 prosenttiin vuodesta 1990 osana vuoden 2012 jälkeistä kautta koskevaa kokonaisvaltaista ja kattavaa sopimusta, jos muut teollisuusmaat sitoutuvat verrattavissa oleviin päästövähennyksiin ja jos kehitysmaat antavat riittävän panoksen vastuidensa ja valmiuksiensa mukaisesti. Tämä tarjous otetaan huomioon Dohan muutoksessa.

(8)Unionin ja sen jäsenvaltioiden tavoitteet on lueteltu Dohan muutoksen alaviitteessä, jossa todetaan, että kyseiset tavoitteet perustuvat yhteisymmärrykseen siitä, että Euroopan unioni ja sen jäsenvaltiot täyttävät ne yhteisesti Kioton pöytäkirjan 4 artiklan mukaisesti. Dohan muutoksen hyväksymisen yhteydessä unioni, sen jäsenvaltiot, Kroatia ja Islanti antoivat lisäksi yhteisen ilmoituksen aikomuksestaan täyttää velvoitteensa toisella velvoitekaudella yhteisesti. Tämä ilmoitus otetaan huomioon konferenssin raportissa ja toistetaan neuvoston 17 päivänä joulukuuta 2012 antamissa päätelmissä.

(9)Koska unioni ja sen jäsenvaltiot päättävät täyttää velvoitteensa yhteisesti pöytäkirjan 4 artiklan mukaisesti, ne ovat kyseisen artiklan 6 kohdan nojalla ja pöytäkirjan 24 artiklan 2 kohdan mukaisesti yhteisesti vastuussa Kioton pöytäkirjan 3 artiklan 1 a kohtaan perustuvien päästöjen määrällisten vähentämisvelvoitteidensa täyttämisestä. Näin ollen jäsenvaltioilla on Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 4 artiklan 3 kohdan mukaisesti erikseen ja yhdessä velvollisuus toteuttaa kaikki asianmukaiset yleis- tai erityistoimenpiteet, joilla voidaan varmistaa unionin toimielinten säädöksistä johtuvien velvoitteiden täyttäminen, tukea unionia sen täyttäessä tehtäviään ja pidättäytyä kaikista toimenpiteistä, jotka voisivat vaarantaa unionin tavoitteiden toteutumisen.

(10)Samassa ilmoituksessa unioni, sen jäsenvaltiot, Kroatia ja Islanti myös totesivat Kioton pöytäkirjan 4 artiklan 1 kohdan mukaisesti, jonka mukaan osapuolet voivat täyttää Kioton pöytäkirjan 3 artiklaan perustuvat velvoitteensa yhteisesti, että Kioton pöytäkirjan 3 artiklan 7 b kohtaa sovelletaan Euroopan unionin, sen jäsenvaltioiden, Kroatian ja Islannin välisen velvoitteiden yhteistä täyttämistä koskevan sopimuksen nojalla yhteiseen sallittuun päästömäärään eikä jäsenvaltioihin, Kroatiaan tai Islantiin erikseen. Neuvoston piti 15 päivänä joulukuuta 2009 pitämässään istunnossaan myönteisenä Islannin pyyntöä velvoitteidensa täyttämisestä toisella velvoitekaudella yhteisesti unionin ja sen jäsenvaltioiden kanssa ja pyysi komissiota antamaan suosituksen tarvittavien neuvottelujen aloittamisesta Islannin kanssa sopimuksesta, joka on linjassa unionin ilmasto- ja energiapaketissa vahvistettujen periaatteiden ja perusteiden kanssa. Islannin kanssa tehtävässä sopimuksessa, joka koskee Islannin osallistumista unionin, sen jäsenvaltioiden ja Islannin velvoitteiden täyttämiseen yhteisesti Kioton pöytäkirjan mukaisella toisella velvoitekaudella, vahvistetaan kyseisen osallistumisen ehdot. 26

(11)Kioton pöytäkirjan mukaan osapuolten, jotka päättävät täyttää pöytäkirjan 3 artiklaan perustuvat velvoitteensa yhteisesti, on vahvistettava kyseisessä sopimuksessa kunkin osapuolen sallittu päästötaso. Kioton pöytäkirjassa vaaditaan, että velvoitteiden yhteistä täyttämistä koskevan sopimuksen osapuolet ilmoittavat yleissopimuksen sihteeristölle kyseisen sopimuksen ehdoista ratifioimis- tai hyväksymiskirjojensa tallettamispäivänä.

(12)Voimassa olevan unionin lainsäädännön mukaisesti unionin sallittu päästötaso kattaa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2003/87/EY 27 soveltamisalaan kuuluvat kasvihuonekaasujen päästöt siltä osin kuin nämä kasvihuonekaasujen päästöt on lueteltu Kioton pöytäkirjan liitteessä A.

(13)Jäsenvaltioiden ja Islannin päästötasot kattavat muut kasvihuonekaasujen päästöt, jotka ovat peräisin lähteistä ja nielujen aikaansaamista poistumista, niiden alueella, jos kyseiset lähteet ja nielut eivät kuulu direktiivin 2003/87/EY soveltamisalaan mutta sisältyvät kuitenkin Kioton pöytäkirjaan. Tämä koskee kaikkia lähteistä aiheutuvia päästöjä ja nielujen aikaansaamia poistumia, jotka johtuvat Kioton pöytäkirjan 3 artiklan 3 ja 4 kohdan kattamista ihmisen aiheuttamista maankäytöstä, maankäytön muutoksista ja metsätalouden toimenpiteistä, sekä kaikkia typpitrifluoridin (NF3) päästöjä.

(14)Komission olisi edelleen tutkittava vaihtoehtoja tyydyttävän ratkaisun löytämiseksi runsasmetsäisten maiden erityispiirteiden huomioon ottamiseksi, erityisesti kun on kyse rajallisista mahdollisuuksista kompensoida metsittämisestä, uudelleen metsittämisestä ja metsän hävittämisestä aiheutuvia päästöjä kasvattamalla metsänhoitonieluja, ja sen varmistamiseksi, ettei ympäristötavoitteista tingitä.

(15)Neuvoston 9 päivänä maaliskuuta 2012 antamien päätelmien mukaisesti sekä linjassa unionin ja sen jäsenvaltioiden esittämän tarjouksen kanssa, jonka mukaan ne asettavat itselleen toisella velvoitekaudella 80 prosentin tavoitteen, jäsenvaltioiden päästötasot ovat yhtä suuret kuin Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen N:o 406/2009/EY 28 nojalla kaudelle 2013−2020 määritettyjen vuosittaisten päästökiintiöiden kokonaismäärä. Tämä määrä, joka perustuu hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin neljännessä arviointiraportissa esitettyihin lämmitysvaikutusarvioihin, on määritetty komission päätöksen 2013/162/EU 29 liitteen II nojalla ja sitä on tarkistettu [vuosittaisten päästökiintiöiden ajantasaistamista koskeva päätös C(2013) 7183]. Islannin päästötaso on määritetty yhteisymmärryksessä Islannin kanssa.

(16)Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 525/2013 30 nojalla jäsenvaltioiden on mahdollisuuksien mukaan raportoitava laitosten ja toiminnanharjoittajien direktiivin 2003/87/EY nojalla raportoimien todennettujen päästöjen tosiasiallinen tai arvioitu jako kansallisen kasvihuonekaasuinventaarion lähdeluokkiin sekä kyseisten todennettujen päästöjen osuus raportoiduista kasvihuonekaasujen kokonaispäästöistä näissä lähdeluokissa. Näin jäsenvaltiot voivat raportoida erikseen ne päästöt, jotka niiden omat päästötasot kattavat. Unionin kertomuksen siinä osiossa, joka koskee unionin sallittua päästömäärää, olisi yksilöitävä kussakin jäsenvaltiossa toteutunut päästömäärä, joka kuuluu unionin sallitun päästömäärän piiriin.

(17)Kioton pöytäkirjan osapuolten kokouksena toimiva osapuolten konferenssi on päättänyt, että kunkin osapuolen, jolla on velvoite toisella velvoitekaudella, on 15 päivään huhtikuuta 2015 mennessä toimitettava yleissopimuksen sihteeristölle kertomus sen sallitun päästömäärän laskemisen helpottamiseksi. Komissiota pyydetään laatimaan kertomus unionin, sen jäsenvaltioiden ja Islannin yhteisen sallitun päästömäärän laskemisen helpottamiseksi. Kyseisessä kertomuksessa myös määritetään unionin sallittu päästömäärä. Jäsenvaltioiden ja Islannin olisi toimitettava viimeistään 15 päivänä huhtikuuta 2015 omat kertomuksensa, joissa niiden sallitut päästömäärät määritetään yhtä suuriksi kuin niiden päästötasot, jotka luetellaan tämän päätöksen liitteessä II.

(18)Sen korostamiseksi, että unioni ja sen jäsenvaltiot ovat sitoutuneet Dohan muutoksen viiveettömään voimaantuloon, unionin, sen jäsenvaltioiden ja Islannin olisi ratifioitava Dohan muutos viimeistään 16 päivänä helmikuuta 2015.

(19)Dohan muutos olisi hyväksyttävä Euroopan unionin puolesta,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Hyväksytään Euroopan unionin puolesta Dohassa 8 päivänä joulukuuta 2012 hyväksytty Dohan muutos ilmastonmuutosta koskevan Yhdistyneiden Kansakuntien puitesopimuksen, jäljempänä ’yleissopimus’, Kioton pöytäkirjaan.

Dohan muutoksen teksti on tämän päätöksen liitteenä.

2 artikla

Unionin ja sen jäsenvaltioiden on täytettävä Kioton pöytäkirjan ja Dohan muutoksen 3 artiklaan perustuvat velvoitteensa liitteessä I esitetyn ilmoituksen mukaisesti, jossa vahvistetaan sen sopimuksen ehdot, joka koskee Euroopan unionin, sen jäsenvaltioiden ja Islannin velvoitteiden täyttämistä yhteisesti Kioton pöytäkirjan 3 artiklan nojalla, jäljempänä ’ilmoitus’.

3 artikla

1. Komissio laatii kertomuksen unionin, sen jäsenvaltioiden ja Islannin yhteisen sallitun päästömäärän sekä tämän jälkeen unionin sallitun päästömäärän laskemisen helpottamiseksi Kioton pöytäkirjan vaatimusten, Dohan muutoksen ja sen nojalla hyväksyttyjen päätösten mukaisesti. Komissio toimittaa kyseisen kertomuksen yleissopimuksen sihteeristölle viimeistään 15 päivänä huhtikuuta 2015.

2. Jäsenvaltioiden ja Islannin sallittujen päästömäärien on vastattava päästötasoja, jotka on esitetty liitteessä I olevassa ilmoituksessa. Jäsenvaltioiden on viimeistään 15 päivänä huhtikuuta 2015 toimitettava yleissopimuksen sihteeristölle kertomukset niiden sallittujen päästömäärien laskemisen helpottamiseksi Kioton pöytäkirjan vaatimusten, Dohan muutoksen ja sen nojalla hyväksyttyjen päätösten mukaisesti.

4 artikla

1. Neuvoston puheenjohtaja nimeää yhden tai useamman henkilön, jolla on valtuudet tallettaa unionin puolesta hyväksymiskirja Yhdistyneiden Kansakuntien pääsihteerin huostaan Kioton pöytäkirjan 20 artiklan 4 kohdan ja 21 artiklan 7 kohdan mukaisesti yhdessä liitteessä II esitetyn ajantasaisen toimivaltaa koskevan ilmoituksen kanssa Kioton pöytäkirjan 24 artiklan 3 kohdan mukaisesti.

2. Lisäksi neuvoston puheenjohtaja nimeää yhden tai useamman henkilön, jolla on valtuudet ilmoittaa liitteessä I esitetty ilmoitus unionin puolesta yleissopimuksen sihteeristölle Kioton pöytäkirjan 4 artiklan 2 kohdan mukaisesti.

5 artikla

1. Jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat toimenpiteet hyväksymiskirjojensa tallettamiseksi samanaikaisesti unionin kanssa ja mahdollisuuksien mukaan viimeistään 16 päivänä helmikuuta 2015. Dohan muutoksen hyväksymiskirjojaan tallettaessaan jäsenvaltioiden on omasta puolestaan ilmoitettava liitteessä I esitetty ilmoitus yleissopimuksen sihteeristölle Kioton pöytäkirjan 4 artiklan 2 kohdan mukaisesti.

2. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle viimeistään 15 päivänä syyskuuta 2014 päätöksestään hyväksyä Dohan muutos tai tarvittaessa päivämäärästä, johon mennessä vaaditut menettelyt todennäköisesti saatetaan päätökseen. Komissio valitsee yhdessä jäsenvaltioiden kanssa päivämäärän, jona hyväksymiskirjat talletetaan samanaikaisesti.

6 artikla

Tämä päätös tulee voimaan kolmantena päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tehty Brysselissä

(1) Päätös 1/CMP.8, hyväksytty Kioton pöytäkirjan osapuolten kokouksena toimineessa osapuolten konferenssissa, ks. asiakirja FCCC/KP/CMP/2012/13/add.1

(2) Päätös 2/CP.18, hyväksytty yleissopimuksen osapuolten konferenssissa, 4 kohta, ks. asiakirja UNFCCC/CP/2012/8/Add.1.

(3) Neuvoston päätös 2002/358/EY, tehty 25 päivänä huhtikuuta 2002, ilmastonmuutosta koskevan Yhdistyneiden Kansakuntien puitesopimuksen Kioton pöytäkirjan hyväksymisestä Euroopan yhteisön puolesta sekä sen velvoitteiden täyttämisestä yhteisesti, EYVL L 130, 15.5.2002, s. 1.

(4) Lausuma on kokonaisuudessaan otettu huomioon Kioton pöytäkirjan osapuolten kokouksena toimineen osapuolten konferenssin kahdeksannen istunnon raportissa, kohta 45. Kahdeksas istunto pidettiin Dohassa 26.11.−8.12.2012, FCCC/KP/CMP/2012/13.

(5) Neuvoston päätelmät, annettu 15 päivänä joulukuuta 2009, EU:n ja Islannin välisestä yhteisestä täytäntöönpanosopimuksesta tulevaa kansainvälistä ilmastosopimusta varten, http://www.consilium.europa.eu/uedocs/cms_data/docs/pressdata/en/agricult/111941.pdf

(6) EU:ssa noudatetut perusvuodet olivat ensimmäisellä velvoitekaudella seuraavat: 1990 hiilidioksidin (CO2), metaanin (CH4) ja typpioksidin (N2O) osalta kaikissa muissa jäsenvaltioissa paitsi Bulgariassa (1988), Unkarissa (vuosien 1985, 1986 ja 1987 keskiarvo), Sloveniassa (1986), Puolassa (1988) ja Romaniassa (1989); 1995 fluorattujen kaasujen osalta kaikissa muissa jäsenvaltioissa paitsi Itävallassa, Ranskassa, Italiassa ja Slovakiassa (1990) ja Romaniassa (1989).

(7) Lainsäädäntö hyväksytty 23. huhtikuuta 2009, mukaan lukien Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/29/EY direktiivin 2003/87/EY muuttamisesta kasvihuonekaasujen päästöoikeuksien kauppaa koskevan yhteisön järjestelmän parantamiseksi ja laajentamiseksi sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös N:o 406/2009/EY jäsenvaltioiden pyrkimyksistä vähentää kasvihuonekaasupäästöjään yhteisön kasvihuonekaasupäästöjen vähentämissitoumusten täyttämiseksi vuoteen 2020 mennessä, EUVL L 140, 5.6.2009.

(8) Tätä eroa kattavuudessa selostetaan yksityiskohtaisesti komission yksiköiden valmisteluasiakirjassa ”Preparing the EU's Quantified Emission Limitation or Reduction Objective (QELRO) based on the EU Climate and Energy Package”, SWD(2012) 18 final, 13.2.2012.

(9) Tanskan ja Euroopan komission Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden puolesta 19. huhtikuuta 2012 toimittamat tiedot ”Information on the quantified emission limitation or reduction objectives (QELROs) for the second commitment period under the Kyoto Protocol”, FCCC/KP/AWG/2012/MISC.1.

(10) Komission yksiköiden valmisteluasiakirja ”Impact Assessment accompanying the Package of Implementation measures for the EU's objectives on climate change and renewable energy for 2020”, SEC(2008) 85/3, 23.1.2008, ja komission yksiköiden valmisteluasiakirja, joka on oheisasiakirja komission tiedonantoon ”Vaihtoehdot kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi yli 20 prosentin tavoitteen ja hiilivuodon riskin arviointi” (KOM(2010) 265), ”Background information and analysis”, osat I ja II, SEC(2010) 650, 25.5.2010.

(11) Euroopan ympäristökeskus, ”Annual European Union greenhouse gas inventory 1990–2011 and inventory report 2013” — Tietojen toimittaminen yleissopimuksen sihteeristölle, toukokuu 2013.

(12) Euroopan ympäristökeskus, ”Greenhouse gas emission trends and projections in Europe 2012: Tracking progress towards Kyoto and 2020 targets”, Kööpenhamina, 2012, s. 60.

(13) Tallettajana toimivan Yhdistyneiden Kansakuntien pääsihteerin ilmoitus, C.N.718.2012.TREATIES-XXVII.7.c (tallettajan ilmoitus).

(14) Ks. edellä alaviite 4.

(15) Komission päätös, annettu 26 päivänä maaliskuuta 2013, jäsenvaltioiden vuosittaisten päästökiintiöiden määrittämisestä kaudeksi 2013–2020 Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen N:o 406/2009/EY mukaisesti, EUVL L 90, 28.3.2013, s. 106.

(16) Kioton pöytäkirjan 3 artiklan 7 a kohdan mukaan niiden liitteessä B mainittujen osapuolten, joiden osalta maankäytön muutokset ja metsätalous olivat kasvihuonekaasupäästöjen nettolähde vuonna 1990, on sisällytettävä perusvuoteen 1990 tai peruskauteen kasvihuonekaasujen lähteistä syntyvien ihmisen toiminnasta aiheutuvien päästöjen vastaavana hiilidioksidimääränä ilmaistu kokonaismäärä, josta vähennetään maankäytön muutoksiin liittyvien nielujen aiheuttamat poistumat vuonna 1990, jotta niiden sallittu päästömäärä voidaan laskea.

(17) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 525/2013, annettu 21 päivänä toukokuuta 2013, järjestelmästä kasvihuonekaasupäästöjen seuraamiseksi ja niistä raportoimiseksi sekä muista ilmastonmuutosta koskevista tiedoista raportoimiseksi kansallisella ja unionin tasolla, EUVL L 165, 18.6.2013, s. 13–40.

(18) Ks. edellä alaviitteet 8 ja 9.

(19) Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös N:o 529/2013/EU, annettu 21 päivänä toukokuuta 2013, maankäyttöön, maankäytön muutokseen ja metsätalouteen liittyvistä toimista peräisin olevia kasvihuonekaasujen päästöjä ja poistumia koskevista tilinpitosäännöistä ja toimiin liittyviä toimenpiteitä koskevasta tiedosta, EUVL L 165/80, 18.6.2013.

(20) Ks. edellä alaviite 8.

(21) Ks. edellä alaviite 9.

(22) Neuvoston päätelmät, annettu 9 päivänä maaliskuuta 2012, Durbanin ilmastokokouksen jatkotoimista, 9 kohta.

(23) http://www.eea.europa.eu/data-and-maps/data/data-viewers/emissions-trading-viewer.

(24) Aiemmat kertomukset annettiin päätöksen N:o 280/2004/EY 5 artiklan nojalla. Kyseinen päätös korvattiin myöhemmin seurantajärjestelmäasetuksella.

(25) Lainsäädäntö hyväksytty 23. huhtikuuta 2009, mukaan lukien Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/29/EY direktiivin 2003/87/EY muuttamisesta kasvihuonekaasujen päästöoikeuksien kauppaa koskevan yhteisön järjestelmän parantamiseksi ja laajentamiseksi sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös N:o 406/2009/EY jäsenvaltioiden pyrkimyksistä vähentää kasvihuonekaasupäästöjään yhteisön kasvihuonekaasupäästöjen vähentämissitoumusten täyttämiseksi vuoteen 2020 mennessä, EUVL L 140, 5.6.2009.

(26) [viite Islannin kanssa tehtävään kahdenväliseen sopimukseen]

(27) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2003/87/EY, annettu 13 päivänä lokakuuta 2003, kasvihuonekaasujen päästökauppaoikeuksien kaupan järjestelmän toteuttamisesta yhteisössä ja neuvoston direktiivin 96/61/EY muuttamisesta (EUVL L 275, 25.10.2003, s. 32).

(28) Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös N:o 406/2009/EY, tehty 23 päivänä huhtikuuta 2009, jäsenvaltioiden pyrkimyksistä vähentää kasvihuonekaasupäästöjään yhteisön kasvihuonekaasupäästöjen vähentämissitoumusten täyttämiseksi vuoteen 2020 mennessä (EUVL L 140, 5.6.2009, s. 136).

(29) Komission päätös, annettu 26 päivänä maaliskuuta 2013, jäsenvaltioiden vuosittaisten päästökiintiöiden määrittämisestä kaudeksi 2013–2020 Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen N:o 406/2009/EY mukaisesti, EUVL L 90, 28.3.2013, s. 106.

(30) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 525/2013, annettu 21 päivänä toukokuuta 2013, järjestelmästä kasvihuonekaasupäästöjen seuraamiseksi ja niistä raportoimiseksi sekä muista ilmastonmuutosta koskevista tiedoista raportoimiseksi kansallisella ja unionin tasolla sekä päätöksen N:o 280/2004/EY kumoamisesta, EUVL L 165, 18.6.2013, s. 13.

EUROOPAN KOMISSIO

Bryssel 6.11.2013

COM(2013) 768 final

Ilmastonmuutosta koskevan Yhdistyneiden Kansakuntien puitesopimuksen Kioton pöytäkirjan mukaisen toisen velvoitekauden ratifiointi

LISÄYS

ehdotukseen
NEUVOSTON PÄÄTÖS

Dohassa hyväksytyn muutoksen tekemisestä ilmastonmuutosta koskevan Yhdistyneiden Kansakuntien puitesopimuksen Kioton pöytäkirjaan ja siihen perustuvien velvoitteiden täyttämisestä yhteisesti

Dohassa hyväksytty muutos Kioton pöytäkirjaan

1 artikla: Muutos

A.Kioton pöytäkirjan liite B

Korvataan Kioton pöytäkirjan liitteessä B oleva taulukko seuraavasti:

Lyhenne NA = Ei sovelleta.

* Maat, jotka ovat siirtymässä markkinatalouteen.

Kaikki muut jäljempänä olevat alaviitteet paitsi alaviitteet 1, 2 ja 5 perustuvat asianomaisten osapuolten toimittamiin tiedonantoihin.

1Osapuoli voi käyttää viitevuotta vapaaehtoiselta pohjalta omiin tarkoituksiin ilmaistakseen sellaisen päästöjen määrällisen rajoitus- tai vähennysvelvoitteensa prosentteina kyseisen vuoden päästöistä, joka ei ole kansainvälisesti sitova Kioton pöytäkirjan nojalla, sen lisäksi, että se ilmoittaa tämän taulukon toisessa ja kolmannessa sarakkeessa perusvuoden päästöjen määrällisen rajoitus- tai vähennysvelvoitteensa (määrälliset rajoitus- tai vähennysvelvoitteensa), joka on (jotka ovat) kansainvälisesti oikeudellisesti sitova (sitovia).

2Lisätietoja näistä lupauksista saa asiakirjoista FCCC/SB/2011/INF.1/Rev.1 ja FCCC/KP/AWG/2012/MISC.1, Add.1 ja Add.2.

3Australian päästöjen määrällinen rajoitus- tai vähennysvelvoite Kioton pöytäkirjan mukaisella toisella velvoitekaudella on linjassa Australian ehdottoman tavoitteen saavuttamisen kanssa. Se aikoo vähentää päästöjään 5 prosenttia vuodesta 2000 vuoteen 2020 mennessä. Australia pidättää itsellään mahdollisuuden myöhemmin nostaa vuoden 2020 tavoitettaan 5 prosentista 15:een tai 25 prosenttiin vuodesta 2000, jos tietyt ehdot täyttyvät. Tämä tieto vastaa Cancúnin sopimusten nojalla tehtyjä lupauksia. Se ei ole tähän pöytäkirjaan tai siihen liittyviin sääntöihin ja ehtoihin perustuva uusi oikeudellisesti sitova velvoite.

4Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden päästöjen määrälliset rajoitus- tai vähennysvelvoitteet Kioton pöytäkirjan mukaisella toisella velvoitekaudella perustuvat yhteisymmärrykseen siitä, että ne täytetään yhteisesti Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden kanssa Kioton pöytäkirjan 4 artiklan mukaisesti. Päästöjen määrälliset rajoitus- tai vähennysvelvoitteet eivät kuitenkaan vaikuta Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden myöhempään ilmoitukseen sopimuksesta, jolla ne täyttävät velvoitteensa yhteisesti Kioton pöytäkirjan määräysten mukaisesti.

5Lisätty liitteeseen B päätöksen 10/CMP.2 nojalla hyväksytyllä muutoksella. Tämä muutos ei ole vielä tullut voimaan.

6Kroatian päästöjen määrällinen rajoitus- tai vähennysvelvoite Kioton pöytäkirjan mukaisella toisella velvoitekaudella perustuu yhteisymmärrykseen siitä, että se täyttää määrällisen rajoitus- tai vähennysvelvoitteensa yhteisesti Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden kanssa Kioton pöytäkirjan 4 artiklan mukaisesti. Näin ollen Kroatian liittyminen Euroopan unioniin ei vaikuta sen osallistumiseen tällaiseen sopimukseen velvoitteen yhteisestä täyttämisestä 4 artiklaan nojalla tai sen määrälliseen rajoitus- tai vähennysvelvoitteeseen.

7Osana kokonaisvaltaista ja kattavaa sopimusta vuoden 2012 jälkeiselle ajalle Euroopan unioni toistaa tarjouksensa vähentää päästöjä 30 prosenttia vuodesta 1990 vuoteen 2020 mennessä sillä ehdolla, että myös muut teollisuusmaat sitoutuvat vertailukelpoisiin päästövähennyksiin ja että kehitysmaat antavat riittävän panoksen vastuidensa ja valmiuksiensa mukaan.

8Irlannin päästöjen määrällinen rajoitus- tai vähennysvelvoite Kioton pöytäkirjan mukaisella toisella velvoitekaudella perustuu yhteisymmärrykseen siitä, että se täyttää määrällisen rajoitus- tai vähennysvelvoitteensa yhteisesti Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden kanssa Kioton pöytäkirjan 4 artiklan mukaisesti.

9Kolmannessa sarakkeessa esitetty päästöjen määrällinen rajoitus- tai vähennysvelvoite koskee vähennystavoitetta, joka on vuoteen 2020 mennessä 20 prosenttia vuodesta 1990. Liechtenstein on valmis harkitsemaan vähennystavoitteen nostamista 30 prosenttiin vuodesta 1990 vuoteen 2020 mennessä, jos myös muut teollisuusmaat sitoutuvat vertailukelpoisiin päästövähennyksiin ja jos taloudellisesti edistyneemmät kehitysmaat antavat riittävän panoksen vastuidensa ja valmiuksiensa mukaan.

10Norjan päästöjen määrällinen rajoitus- tai vähennysvelvoite (84) on linjassa sen tavoitteen kanssa, joka koskee päästöjen vähentämistä 30 prosenttia vuodesta 1990 vuoteen 2020 mennessä. Jos Norja voi myötävaikuttaa kokonaisvaltaisen ja kattavan sopimuksen tekemiseen, jossa eniten päästöjä aiheuttavat osapuolet sopivat päästövähennyksistä kahden celsiusasteen ylärajan mukaisesti, se on valmis nostamaan vähennystavoitetta 40 prosenttiin vuodesta 1990 vuoteen 2020 mennessä. Tämä tieto vastaa Cancúnin sopimusten nojalla tehtyjä lupauksia. Se ei ole tähän pöytäkirjaan perustuva uusi oikeudellisesti sitova velvoite.

11Tämän taulukon kolmannessa sarakkeessa esitetty päästöjen määrällinen rajoitus- tai vähennysvelvoite koskee vähennystavoitetta, joka on 20 prosenttia vuodesta 1990 vuoteen 2020 mennessä. Sveitsi on valmis harkitsemaan vähennystavoitteen nostamista 30 prosenttiin vuodesta 1990 vuoteen 2020 mennessä, jos muut teollisuusmaat sitoutuvat vertailukelpoisiin päästövähennysvelvoitteisiin ja jos kehitysmaat antavat riittävän panoksen vastuidensa ja valmiuksiensa mukaan kahden celsiusasteen ylärajan mukaisesti. Tämä tieto vastaa Cancúnin sopimusten nojalla tehtyjä lupauksia. Se ei ole tähän pöytäkirjaan tai siihen liittyviin sääntöihin ja ehtoihin perustuva uusi oikeudellisesti sitova velvoite.

12Olisi siirrettävä kokonaan. Tämän laillisesti hankitun valtion omaisuuden peruuttamista tai käytön rajoittamista ei hyväksytä.

13Tallettaja vastaanotti 15. joulukuuta 2011 kirjallisen ilmoituksen Kanadan irtisanoutumisesta Kioton pöytäkirjasta. Irtisanoutuminen tuli voimaan 15. joulukuuta 2012.

14Japani ilmoitti 10. joulukuuta 2010 päivätyssä tiedonannossaan, että se ei aio ottaa itselleen Kioton pöytäkirjan mukaisen toisen velvoitekauden velvoitteita vuoden 2012 jälkeen.

15Uusi-Seelanti on edelleen Kioton pöytäkirjan osapuoli. Se aikoo ottaa itselleen kaudella 2013–2020 määrällisen, koko talouden laajuisen päästövähennystavoitteen ilmastonmuutosta koskevan Yhdistyneiden Kansakuntien puitesopimuksen nojalla.

16Venäjän federaatio ilmoitti 8. joulukuuta 2010 päivätyssä tiedonannossaan, jonka sihteeristö vastaanotti 9. joulukuuta 2010, että se ei aio ottaa itselleen päästöjen määrällistä rajoitus- tai vähennysvelvoitetta toisella velvoitekaudella.

B.Kioton pöytäkirjan liite A

Korvataan pöytäkirjan liitteessä A otsikon ”Kasvihuonekaasut” alla oleva luettelo seuraavasti:

Kasvihuonekaasut

hiilidioksidi (CO2)

metaani (CH4)

typpioksiduuli (N2O)

fluorihiilivedyt (HFC-yhdisteet)

perfluorihiilivedyt (PFC-yhdisteet)

rikkiheksafluoridi (SF6)

typpitrifluoridi (NF3) 1 11

C.3 artiklan 1 a kohta

Lisätään pöytäkirjan 3 artiklan 1 kohdan jälkeen kohta seuraavasti:

1 a.    Liitteessä I mainitut osapuolet varmistavat erikseen tai yhdessä, että niiden liitteessä A lueteltujen kasvihuonekaasujen ihmisen toiminnan aiheuttamien päästöjen kokonaismäärät ilmaistuina vastaavana hiilidioksidimääränä eivät ylitä niiden sallittuja päästömääriä, jotka on laskettu niiden liitteessä B olevan taulukon kolmannessa sarakkeessa mainittujen, päästöjen määrällisten rajoittamis- ja vähentämisvelvoitteiden perusteella sekä tämän artiklan määräysten mukaisesti, jotta kasvihuonekaasupäästöjen kokonaismäärää voidaan vähentää velvoitekaudella 2013–2020 vähintään 18 prosenttia vuodesta 1990.

D.3 artiklan 1 b kohta

Lisätään pöytäkirjan 3 artiklan 1 a kohdan jälkeen kohta seuraavasti:

1 b.    Liitteessä B mainittu osapuoli voi ehdottaa tarkistusta liitteessä B olevan taulukon kolmannessa sarakkeessa tarkoitetun päästöjen määrällisen rajoitus- ja vähentämisvelvoitteen prosenttiosuuden alentamiseksi. Sihteeristö ilmoittaa osapuolille tällaisesta tarkistusehdotuksesta vähintään kolme kuukautta ennen tämän pöytäkirjan osapuolten kokouksena toimivan osapuolikonferenssin istuntoa, jossa se esitetään hyväksyttäväksi.

E.3 artiklan 1 c kohta

Lisätään pöytäkirjan 3 artiklan 1 b kohdan jälkeen kohta seuraavasti:

1 c.    Liitteessä I mainitun osapuolen ehdottaman tarkistuksen, joka koskee sen päästöjen määrällisen rajoitus- ja vähennysvelvoitteen tason nostamista edellä mainitun 3 artiklan b kohdan mukaisesti, katsotaan olevan tämän pöytäkirjan osapuolten kokouksena toimivan osapuolikonferenssin hyväksymä, ellei yli kolme neljäsosaa läsnäolevista osapuolista äänestä sen hyväksymistä vastaan. Sihteeristö ilmoittaa hyväksytystä tarkistuksesta tallettajalle, jonka on lähetettävä se kaikille osapuolille. Tarkistus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta sitä vuotta seuraavana vuonna, jona tallettaja on ilmoittanut siitä. Tällaiset tarkistukset sitovat kaikkia osapuolia.

F.3 artiklan 7 a kohta

Lisätään pöytäkirjan 3 artiklan 7 kohdan jälkeen kohta seuraavasti:

7 a.    Päästöjen määrällistä rajoittamista ja vähentämistä koskevalla toisella velvoitekaudella 2013–2020 kunkin liitteessä I mainitun osapuolen sallittu päästömäärä on yhtä kuin kyseiselle osapuolelle liitteessä B olevan taulukon kolmannessa sarakkeessa määritetty prosenttiosuus sen liitteessä A mainittujen kasvihuonekaasujen ihmisen toiminnan aiheuttamista kokonaispäästöistä ilmaistuna vastaavana hiilidioksidimääränä vuonna 1990 tai tämän artiklan 5 kohdan mukaisesti määritettynä perusvuonna tai -kautena kerrottuna kahdeksalla. Sallitun päästömäärän laskemista varten ne liitteessä I mainitut osapuolet, joiden osalta maankäytön muutokset ja metsätalous olivat kasvihuonekaasujen päästöjen nettolähde vuonna 1990, sisällyttävät perusvuoteen tai -kauteen kasvihuonekaasujen lähteistä syntyvien ihmisen toiminnasta aiheutuvien päästöjen vastaavana hiilidioksidimääränä ilmaistun kokonaismäärän vuonna 1990, josta vähennetään maankäytön muutoksiin liittyvien nielujen aiheuttamat poistumat vuonna 1990.

G.3 artiklan 7 b kohta

Lisätään pöytäkirjan 3 artiklan 7 a kohdan jälkeen kohta seuraavasti:

7 b. Mahdollinen positiivinen ero liitteessä I mainitun osapuolen toisen velvoitekauden sallitun päästömäärän ja edeltävän velvoitekauden ensimmäisten kolmen vuoden keskimääräisten vuosittaisten päästöjen välillä kahdeksalla kerrottuna siirretään kyseisen osapuolen mitätöintitilille.

H.3 artiklan 8 kohta

Korvataan pöytäkirjan 3 artiklan 8 kohdassa ilmaisu

”tämän artiklan 7 kohdassa tarkoitettua päästömäärän laskemista varten”

ilmaisulla

”tämän artiklan 7 ja 7 a kohdassa tarkoitettua päästömäärän laskemista varten”.

I. 3 artiklan 8 a kohta

Lisätään pöytäkirjan 3 artiklan 8 kohdan jälkeen kohta seuraavasti:

8 a.    Jokainen liitteessä I mainittu osapuoli voi käyttää vuotta 1995 tai 2000 perusvuotena typpitrifluoridin osalta edellä mainitussa 7 a kohdassa tarkoitettua päästömäärän laskemista varten.

J. 3 artiklan 12 a ja b kohta

Lisätään pöytäkirjan 3 artiklan 12 kohdan jälkeen kohdat seuraavasti:

12 a.    Liitteessä mainitut osapuolet voivat 3 artiklaan perustuvien päästöjen määrällisten rajoitus- ja vähennysvelvoitteidensa täyttämisessä käyttää apuna kaikkia yksiköitä, jotka saadaan yleissopimuksen tai sen välineiden nojalla vahvistettavista markkinaperusteisista mekanismeista. Kaikki tällaiset yksiköt, jotka osapuoli hankkii toiselta yleissopimuksen osapuolelta, lisätään hankkivan osapuolen sallittuun päästömäärään ja vähennetään siirtävän osapuolen hallussa olevien yksiköiden määrästä.

12 b.    Osapuolten kokouksena toimiva osapuolten konferenssi varmistaa, että tapauksissa, joissa liitteessä I mainitut osapuolet käyttävät hyväksytyistä toimista peräisin olevia yksiköitä 12 kohdassa tarkoitettujen markkinapohjaisten mekanismien perusteella täyttääkseen 3 artiklaan perustuvat päästöjen määrälliset rajoitus- ja vähennysvelvoitteensa, osa näistä yksiköistä käytetään hallintokulujen kattamiseen sekä sellaisten osapuolten tukemiseen, jotka ovat kehitysmaita ja erityisen alttiita ilmastonmuutoksen haittavaikutuksille, jotta voidaan kattaa sopeutumiskustannukset, siltä osin kuin nämä yksiköt hankitaan 17 artiklan nojalla.

K.4 artiklan 2 kohta

Lisätään pöytäkirjan 4 artiklan 2 kohdan ensimmäisen virkkeen loppuun ilmaisu seuraavasti:

”tai 3 artiklan 9 kohdan nojalla liitteeseen B tehdyn minkä tahansa muutoksen hyväksymiskirjojensa tallettamispäivänä.”

L.4 artiklan 3 kohta

Korvataan pöytäkirjan 4 artiklan 3 kohdassa ilmaisu

   ”3 artiklan 7 kohdassa täsmennetyn velvoitekauden ajan”

ilmaisulla

   ”3 artiklassa täsmennetyn velvoitekauden ajan, jota se koskee”.

2 artikla: Voimaantulo

Tämä muutos tulee voimaan Kioton pöytäkirjan 20 ja 21 artiklan mukaisesti.

(1) 1Sovelletaan vasta toisen velvoitekauden alusta.

EUROOPAN KOMISSIO

Bryssel 6.11.2013

COM(2013) 768 final

Ilmastonmuutosta koskevan Yhdistyneiden Kansakuntien puitesopimuksen Kioton pöytäkirjan mukaisen toisen velvoitekauden ratifiointi

LIITE

ehdotukseen

NEUVOSTON PÄÄTÖS

Dohassa hyväksytyn muutoksen tekemisestä ilmastonmuutosta koskevan Yhdistyneiden Kansakuntien puitesopimuksen Kioton pöytäkirjaan ja siihen perustuvien velvoitteiden täyttämisestä yhteisesti

LIITE

ehdotukseen

NEUVOSTON PÄÄTÖS

Dohassa hyväksytyn muutoksen tekemisestä ilmastonmuutosta koskevan Yhdistyneiden Kansakuntien puitesopimuksen Kioton pöytäkirjaan ja siihen perustuvien velvoitteiden täyttämisestä yhteisesti

Ilmoitus Euroopan unionin, sen jäsenvaltioiden ja Islannin Kioton pöytäkirjan 3 artiklaan perustuvien velvoitteiden yhteistä täyttämistä koskevan sopimuksen ehdoista

1.Sopimuksen jäsenet

Euroopan unioni, sen jäsenvaltiot ja Islannin tasavalta ovat tämän sopimuksen jäseniä, jäljempänä ’jäsenet’. Seuraavat valtiot ovat tällä hetkellä Euroopan unionin jäsenvaltioita:

Belgian kuningaskunta, Bulgarian tasavalta, Tšekin tasavalta, Tanskan kuningaskunta, Saksan liittotasavalta, Viron tasavalta, Irlanti, Helleenien tasavalta, Espanjan kuningaskunta, Ranskan tasavalta, Kroatian tasavalta, Italian tasavalta, Kyproksen tasavalta, Latvian tasavalta, Liettuan tasavalta, Luxemburgin suurherttuakunta, Unkari, Maltan tasavalta, Alankomaiden kuningaskunta, Itävallan tasavalta, Puolan tasavalta, Portugalin tasavalta, Romania, Slovenian tasavalta, Slovakian tasavalta, Suomen tasavalta, Ruotsin kuningaskunta ja Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistynyt kuningaskunta.

Islanti osallistuu tähän sopimukseen Islannin kanssa tehtävän sopimuksen nojalla, joka koskee Islannin osallistumista Euroopan unionin, sen jäsenvaltioiden ja Islannin velvoitteiden yhteiseen täyttämiseen Yhdistyneiden Kansakuntien ilmastonmuutosta koskevan puitesopimuksen Kioton pöytäkirjan mukaisella toisella velvoitekaudella [insert reference following conclusion of the agreement].

2.Kioton pöytäkirjan 3 artiklaan perustuvien velvoitteiden täyttäminen yhteisesti

Kioton pöytäkirjan 4 artiklan 1 kohdan mukaisesti jäsenet täyttävät sen 3 artiklaan perustuvat velvoitteensa seuraavasti:

–Jäsenet varmistavat yhteisesti, ettei jäsenvaltioiden ja Islannin Kioton pöytäkirjan liitteessä A mainittujen kasvihuonekaasujen ihmisen toiminnan aiheuttamien päästöjen kokonaismäärä ilmaistuna vastaavana hiilidioksidimääränä ylitä niiden yhteistä sallittua päästömäärää. Päästömäärä lasketaan Kioton pöytäkirjan liitteessä B olevan taulukon kolmannessa sarakkeessa mainittujen, päästöjen määrällisten rajoitus- ja vähennysvelvoitteiden nojalla sekä pöytäkirjan 3 artiklan määräysten mukaisesti.

–Kioton pöytäkirjan 3 artiklan 1 kohdan soveltaminen jäsenvaltioiden ja Islannin ilmailun ja meriliikenteen kasvihuonekaasupäästöihin perustuu yleissopimuksen lähestymistapaan, jonka mukaan osapuolten tavoitteisiin sisällytetään ainoastaan kansallisen ilmailun ja meriliikenteen päästöt. Koska näiden päästöjen sisällyttämisessä osapuolten tavoitteisiin ei ole edistytty päätöksen 2/CP.3 antamisen jälkeen, Euroopan unionin lähestymistapa Kioton pöytäkirjan mukaisella toisella velvoitekaudella on sama kuin ensimmäisellä velvoitekaudella. Tämä ei kuitenkaan vaikuta niiden velvoitteiden sitovuuteen, jotka Euroopan unioni on tehnyt ilmasto- ja energiapaketin nojalla; kyseiset velvoitteet säilyvät muuttumattomina. Se ei myöskään vaikuta tarpeeseen toteuttaa toimenpiteitä ilmailusta ja meriliikenteestä peräisin olevien kasvihuonekaasupäästöjen suhteen.

–Kukin jäsen voi nostaa tavoitetasoaan siirtämällä sallittuja päästömääräyksiköitä, päästövähennysyksiköitä tai sertifioituja päästövähennyksiä kansallisessa rekisterissä luodulle mitätöintitilille. Jäsenet toimittavat yhteisesti päätöksen 1/CMP.8 9 kohdassa vaaditut tiedot ja laativat yhteisesti ehdotukset pöytäkirjan 3 artiklan 1 b ja c kohdan soveltamiseksi.

–Jäsenet soveltavat edelleen pöytäkirjan 3 artiklan 3 ja 4 kohtaa ja sen nojalla erikseen hyväksyttyjä päätöksiä.

–Jäsenten perusvuoden kokonaispäästöt ovat yhtä suuret kuin päästöjen kokonaismäärä kunakin perusvuonna kussakin jäsenvaltiossa ja Islannissa.

–Jos maankäytön muutokset ja metsätalous olivat jossakin jäsenvaltiossa tai Islannissa kasvihuonekaasupäästöjen nettolähde vuonna 1990, kyseinen jäsen sisällyttää pöytäkirjan 3 artiklan 7 a kohdan nojalla perusvuoteen (vuosi 1990) tai -kauteen maankäytön muutoksista peräisin olevien, ihmisen toiminnan aiheuttamien päästöjen kokonaismäärän, joka on ilmaistu vastaavana hiilidioksidimääränä ja josta on poistettu nielujen aikaansaamat poistumat, jotta voidaan laskea Kioton pöytäkirjan 3 artiklan 7 a, 8 ja 8 a kohdan mukaisesti määritetty jäsenten yhteinen sallittu päästömäärä.

–Pöytäkirjan 3 artiklan 7 b kohdan nojalla tehtävää laskentaa sovelletaan yhteiseen sallittuun päästömäärään, joka on määritetty jäsenille toista velvoitekautta varten pöytäkirjan 3 artiklan 7 a, 8 ja 8 a kohdan mukaisesti, ja jäsenten keskimääräisten vuotuisten päästöjen kokonaismäärään ensimmäisen velvoitekauden kolmelta ensimmäiseltä vuodelta kerrottuna kahdeksalla.

3.Kunkin sopimuksen jäsenen sallitut päästötasot

Kioton pöytäkirjan liitteen B kolmannessa sarakkeessa mainittu jäsenten yhteinen määrällinen rajoitus- ja vähennysvelvoite on 80 prosenttia. Jäsenten yhteinen sallittu päästömäärä määritetään pöytäkirjan 3 artiklan 7 a, 8 ja 8 a kohdan nojalla, ja sen laskemista helpotetaan kertomuksella, jonka Euroopan unioni toimittaa päätöksen 2/CMP.8 2 kohdan nojalla.

Kunkin jäsenen päästötasot ovat seuraavat:

–Euroopan unionin päästötaso on jäsenten yhteisen sallitun päästömäärän ja jäsenvaltioiden ja Islannin päästötasojen kokonaismäärän välinen erotus. Sen laskemista helpotetaan päätöksen 2/CMP.8 2 kohdan nojalla toimitettavalla kertomuksella.

–Jäsenvaltioiden ja Islannin päästötasot ovat pöytäkirjan 4 artiklan 1 ja 5 kohdan mukaisesti kokonaismäärä, joka koostuu niiden taulukossa 1 luetelluista päästömääristä ja kaikista tuloksista, jotka saadaan pöytäkirjan 3 artiklan 7 a kohdan soveltamisesta kyseisessä jäsenvaltiossa tai Islannissa.

Kunkin jäsenen sallittu päästömäärä on yhtä kuin sen päästötaso.

Euroopan unionin sallittu päästömäärä kattaa kasvihuonekaasujen päästöt Euroopan unionin päästökauppajärjestelmässä, johon sen jäsenvaltiot ja Islanti osallistuvat, siltä osin kuin nämä päästöt kuuluvat pöytäkirjan soveltamisalaan. Jäsenvaltioiden ja Islannin sallitut päästömäärät kattavat kussakin jäsenvaltiossa tai Islannissa sellaiset kasvihuonekaasujen lähteistä syntyvät päästöt ja nielujen aikaansaamat poistumat, jotka ovat peräisin lähteistä ja nieluista, jotka eivät kuulu Euroopan unionin kasvihuonekaasujen päästöoikeuksilla käytävää kauppaa koskevaan järjestelmään. Tämä koskee kaikkia pöytäkirjan 3 artiklan 3 ja 4 kohdan kattamia päästöjä ja nielujen aikaansaamia poistumia sekä kaikkia pöytäkirjaan perustuvia typpitrifluoridin (NF3) päästöjä.

Tämän sopimuksen jäsenet ilmoittavat erikseen lähteistä syntyvät päästöt ja nielujen aikaansaamat poistumat, jotka niiden sallitut päästömäärät kattavat.

Taulukko 1: Jäsenvaltioiden ja Islannin päästötasot (ennen 3 artiklan 7 a kohdan soveltamista)