52013DC0122

Järkevä sääntely – Pienten ja keskisuurten yritysten tarpeet

1. Johdanto

Pienet ja keskisuuret yritykset muodostavat Euroopan talouden perustan. Niiden panos innovaatioon, kasvuun ja työpaikkojen luomiseen on merkittävä. EU:ssa noin 20,7 miljoonaa pk-yritystä työllistää 67 prosenttia yksityisen sektorin työvoimasta. Hiljattain tehdyssä tutkimuksessa kävi ilmi, että pk-yritysten osuus työpaikkojen nettolisäyksestä EU:ssa vuosina 2002–2010 oli 85 prosenttia. Tämä on selkeä osoitus pk-yritysten merkityksestä talouden kasvulle ja työpaikkojen luomiselle Euroopassa.[1]

Pk-yritykset menestyvät parhaiten sellaisessa liiketoimintaympäristössä, jonka sääntelyn poliittisissa tavoitteissa huomioidaan niiden erityistarpeet. Sisämarkkinoilla tarvitaan sääntelyä, jolla luodaan tasapuoliset toimintaedellytykset varmistamalla oikeudenmukainen kilpailu, edistämällä ihmisten terveyttä ja turvallisuutta ja suojaamalla ympäristöä, työntekijöitä ja kuluttajia. Sääntely on väline, jonka kautta EU saavuttaa poliittiset tavoitteensa ja Euroopan kansalaisille koituu etua. Sääntelyn suunnittelussa on otettava pk-yritykset huomioon.

Sen jälkeen kun eurooppalaisia pk-yrityksiä tukeva Small Business Act -aloite hyväksyttiin, byrokratian vähentäminen ja pk-yritysten kuunteleminen on ollut tärkeä osa komission työtä. Vuonna 2011 annettu komission tiedonanto ”Pienten ja keskisuurten yritysten sääntelytaakan keventäminen – Euroopan unionin sääntelyn mukauttaminen mikroyritysten tarpeisiin” menee vielä hieman pidemmälle. Sen lähtökohtana on Small Business Actissa vahvistettu ”pienet ensin” -periaate, jonka mukaan lainsäädäntöä laadittaessa on otettava huomioon sen vaikutus pk-yrityksiin ja nykyistä sääntely-ympäristöä on yksinkertaistettava.[2] Tiedonannossa otettiin käyttöön mahdollisuus poiketa mikroyritysten kohdalla sääntelystä perustelluissa tapauksissa ja soveltaa pk-yrityksiin kevyempää sääntelyjärjestelmää.[3] Teollisuuspolitiikkaa koskevassa tiedonannossa[4] suositeltiin hiljattain sääntely- ja hallintoympäristön yksinkertaistamista erityisesti pk-yritysten osalta ja korostettiin, miten tärkeitä yksinkertaiset, vakaat ja ennakoitavat pitkän aikavälin puitteet ovat uuteen teknologiaan ja innovointiin tehtäville investoinneille. Lisäksi uudessa sääntelyn toimivuutta ja tuloksellisuutta koskevassa REFIT-ohjelmassa tehdään yksinkertaistamismahdollisuuksien, tarpeettomien sääntelykustannusten ja parantamista vaativien alojen kartoittamisesta kiinteä ja pysyvä osa päätöksentekoa ja ohjelmasuunnittelua.[5]

Tässä tiedonannossa tarkastellaan kehitystä seuraavilla aloilla:

· mikroyrityksiä koskevan poikkeuksen soveltaminen,

· pk-yritysten sääntelyjärjestelmän keventäminen,

· pk-yritysten tulostaulun käyttöönotto,

· sääntelyn toimivuuden varmistaminen.

Tiedonannossa myös esitetään seuraavat pk-yrityksiä koskevat vaiheet päätöksenteossa ja ohjelmasuunnittelussa.

2. Mikroyrityksiä koskevat poikkeukset EU:n lainsäädännöstä

Ennen kuin Euroopan komissio ehdottaa voimassa olevaan EU:n lainsäädäntöön uusia aloitteita tai tarkistuksia, tehdään kattavaa valmistelutyötä. Ensin julkaistaan etenemissuunnitelma, jossa sidosryhmien edustajille kerrotaan mahdollisista komission aloitteista, käytettävissä olevista tiedoista ja suunnitteilla olevasta valmistelu- ja lausuntotyöstä. Nämä etenemissuunnitelmat sisältävät tietoja alkuperäisen ongelman määrittelystä, tavoitteista ja vaihtoehdoista sekä alustavan arvion vaikutuksista ja suunnitellun aikataulun. Ne ovat julkisia asiakirjoja, joista monenlaiset sidosryhmien edustajat pk-yrityksistä työmarkkinaosapuoliin voivat esittää omat näkemyksensä.  Etenemissuunnitelmissa myös mainitaan, milloin ja miten sidosryhmien edustajia kuullaan.[6] Komissio arvioi vaikutustenarvioinneissa kaikkien vaikutuksiltaan merkittävien ehdotustensa mahdolliset taloudelliset, sosiaaliset ja ympäristöön kohdistuvat seuraukset. Ne sisältävät eri vaihtoehtoja sille, miten ongelmia voidaan lähestyä. Yhden vaihtoehdoista on aina oltava tilanteen ennallaan säilyttäminen. Vaikutustenarvioinneille tehdään riippumaton laadunvalvonta ennen kuin komissio hyväksyy ehdotukset.

Vaikutustenarviointiprosessilla komissio pyrkii välttämään tarpeetonta sääntelytaakkaa.  Se analysoi, voidaanko mikroyritykset vapauttaa aloitteen soveltamisalasta ilman, että tämä asettaa mahdollisen ehdotuksen tavoitteet kyseenalaisiksi.

Esimerkki pk-yrityksiä koskevasta poikkeuksesta, jonka EU:n lainsäätäjä on hyväksynyt ja jota jäsenvaltiot ovat parhaillaan panemassa täytäntöön:

o Pienten sähkölaitteita myyvien liikkeiden ei tarvitse varata lisätilaa täyttääkseen uuden sähkö- ja elektroniikkalaiteromusta annetun direktiivin[7] mukaiset jätteen takaisin ottamista koskevat velvollisuudet, sillä ne koskevat ainoastaan yli 400 neliömetrin kokoisia vähittäiskauppoja.

Esimerkkejä komission ehdottamista pk-yrityksiä koskevista poikkeuksista, jotka ovat parhaillaan EU:n lainsäädäntömenettelyssä:

o Ajoneuvojen päästöjä koskevan asetuksen (EY) N:o 443/2009 muuttamisesta annetun komission asetusehdotuksen[8] mukaan valmistajat, joiden uusia henkilöautoja rekisteröidään vuodessa alle 500 kappaletta, vapautetaan hiilidioksidipäästötavoitteesta.

o Tietyt ajoneuvotyypit, joita ajetaan alle 100 kilometrin säteellä yrityksen toimipaikasta, voidaan vapauttaa asetuksen (EY) N:o 561/2006 velvoitteista eli velvollisuudesta käyttää ajopiirtureita.[9]

o Uudessa yleisessä tietosuoja-asetuksessa[10] ehdotetaan, ettei yrityksessä, jossa on alle 250 työntekijää, tarvitsisi olla tietosuojavastaavaa, ja että pk-yrityksille olisi harkittava erityistoimenpiteitä sellaisten komission delegoitujen säädösten yhteydessä, joissa määritetään kriteerit tietosuojaa koskevan vaikutustenarvioinnin tarpeellisuuden arvioimiseksi.

o Alle 250 työntekijän pk-yritysten ei tarvitse noudattaa naisia yritysten johtokunnissa koskevan komission ehdotuksen[11] vaatimusta, että yritysten, joiden toimivaan johtoon kuulumattomista johtokunnan jäsenistä alle 40 prosenttia on aliedustetun sukupuolen edustajia, on sovellettava avoimiin kriteereihin perustuvia valintamenettelyjä, jotta 40 prosentin osuus saavutetaan 1. tammikuuta 2020 mennessä.

Vaikutustenarvioinneissa on käynyt ilmi, ettei mikroyrityksiin ole aina mahdollista soveltaa poikkeuksia. Niitä ei esimerkiksi voi vapauttaa vaatimuksista, kun tämän voidaan selkeästi havaita johtavan siihen, ettei asetuksella saavuteta esimerkiksi työntekijöiden tai kuluttajien suojaamiseen liittyviä tavoitteita. Niitä ei voida vapauttaa perusoikeuksien suojaamista koskevista EU:n perussopimuksen vaatimuksista. Niille ei voida myöskään myöntää poikkeuksia silloin, kun lainsäädännön kohteena ovat juuri pienet yritykset, kuten ”postilaatikkoyhtiöt”[12], jotka kiertävät esimerkiksi palveluja ja kilpailua koskevia lakeja. Tällaisissa tapauksissa, joissa mikroyrityksiä ei voi sulkea pois lainsäädäntöehdotuksen piiristä, tilanteen analyysi ja syyt on selvitettävä vaikutustenarvioinnissa.

Mahdollisten poikkeusten rajoituksia:

- Oli selvää, ettei mikroyrityksille voitu myöntää poikkeuksia puututtaessa työntekijöiden lähettämisestä annettuun direktiiviin liittyvän ongelmaan, jossa työntekijöiden suojelua koskevia EU:n vähimmäisvaatimuksia kierretään ”postilaatikkoyhtiöiden”[13] kautta. Tämä johtuu siitä, että postilaatikkoyhtiöt ovat miltei aina mikroyrityksiä, ja niiden jättäminen direktiivin soveltamisalan ulkopuolelle olisi haitannut toimenpiteen päätavoitetta eli sopimattomien kaupallisten menettelyjen ja työntekijöiden epäoikeudenmukaisen kohtelun lopettamista.

- Komission ehdotuksessa uudeksi huumausaineiden lähtöaineista annettavaksi asetukseksi mikroyrityksiä ei voitu jättää ulkopuolelle, sillä näin olisi saatu aikaan helppo tapa kiertää lainsäädännön tavoitteita. Huumekauppiaat voisivat perustaa mikroyrityksiä viranomaisten valvonnan välttelemiseksi. Voimassa olevissa säädöksissä otetaan jo huomioon mikroyritysten erityistarpeet, sillä yritys voi saada vapautuksen valtaosasta velvoitteita sovellettavien kynnysarvojen perusteella, jos huumausaineiden lähtöaineiden osto- tai myyntimäärät ovat tiettyjä vahvistettuja määriä vähäisempiä.

3. Pk-yrityksille kevyempi sääntelyjärjestelmä

Kun poikkeukset eivät ole mahdollisia, lainsäädäntöehdotuksia pyritään mukauttamaan pk-yritysten osalta esimerkiksi soveltamalla pieniin yrityksiin kevyempiä vaatimuksia tai pienempiä maksuja.[14]

Esimerkkejä EU:n lainsäätäjän hiljattain käyttöön ottamista kevennetyistä järjestelyistä, jotka ovat jo tulleet voimaan tai joita jäsenvaltiot ovat parhaillaan panemassa täytäntöön:

- Pk-yrityksiä kannustetaan, mutta ei velvoiteta, suorittamaan energiakatselmus uuden energiatehokkuusdirektiivin 2012/27/EU mukaisesti. Jäsenvaltiot voivat perustaa pk-yrityksille tukijärjestelmiä esimerkiksi jos nämä ovat tehneet vapaaehtoisia sopimuksia, joilla katetaan sekä energiakatselmuksen kustannukset että energiakatselmusten erittäin kustannustehokkaiden suositusten täytäntöönpano.

- Mikroyritykset voivat nyt käyttää aiempaa yksinkertaisempia keinoja osoittaakseen, että niiden markkinoille tuoma yksittäinen rakennustuote vastaa asetuksen (EY) N:o 305/2011 mukaisesti sovellettavia tuotestandardeja.

Esimerkkejä komission ehdottamista pk-yrityksiä koskevista kevennetyistä järjestelyistä, jotka ovat parhaillaan EU:n lainsäädäntömenettelyssä:

- Komissio on esittänyt ehdotuksia, joilla helpotettaisiin pk-yritysten osallistumista julkisiin hankintoihin. Julkisten tarjouskilpailujen tarjouksentekijät voivat esittää oman lausunnon siitä, että ne täyttävät valintaperusteet, eikä niiltä vaadita alkuperäisiä asiakirjoja tai todistuksia. Ainoastaan tarjouskilpailun voittajaa pyydetään esittämään alkuperäiset asiakirjat. Tarjousten pilkkomista pienempiin osiin kannustetaan. Nämä ehdotetun julkisia hankintoja koskevan direktiivin[15] nykyaikaistetut säännöt sekä sähköiset hankintamenettelyt helpottaisivat pk-yritysten osallistumista urakoihin, joiden arvo suhteessa EU:n BKT:hen on noin 18 prosenttia.

Lisäksi joissakin EU:n säädöksissä jätetään jäsenvaltion päätettäväksi, otetaanko pk-yrityksiä koskeva kevyempi järjestely käyttöön (esimerkiksi työntekijöille tiedottamisen ja heidän kuulemisensa[16], elintarvikehygienian[17], jätteiden[18] ja tilinpäätöksen[19] aloilla).

4. Pk-yritysten tulostaulu

Komissio julkaisee vuotuisen tulostaulun[20] lainsäädäntöaloitteista, joilla odotetaan olevan merkittävä vaikutus pk-yrityksiin. Tulostaulun ansiosta kaikki asianosaiset, myös kansallisten pk-yritysedustajien verkosto, näkevät, missä ja miten pk-yrityksiin liittyvä lainsäädäntö edistyy EU:n tasolla. Sen avulla voi seurata lainsäädäntöprosessin etenemistä komission esittämästä ehdotuksesta aina täytäntöönpanoon jäsenvaltioissa. Siinä esitetään pääkysymykset ja niitä koskevat eri kannat koko prosessin ajalta ja osoitetaan, onko sääntelytaakkaa lisätty tai kevennetty lainsäädäntömenettelyn eri vaiheissa komission ehdotuksen hyväksymisestä täytäntöönpanoon. Seuraamalla täytäntöönpanoa jäsenvaltioissa voidaan arvioida tulosta parhaiden käytänteiden pohjalta[21] tasolla, joka vaikuttaa suoraan yrityksiin. Samalla voidaan havaita, miten eri täytäntöönpanotavat vaikuttavat kokonaistuloksiin.

Ne keskeiset säädökset ja lainsäädäntöehdotukset, joita tulostaulussa seurataan tarkasti, esitettiin marraskuussa 2011 kertomuksessa ”Pienten ja keskisuurten yritysten sääntelytaakan keventäminen – Euroopan unionin sääntelyn mukauttaminen mikroyritysten tarpeisiin”[22]. Komissio hyväksyi esitetyistä 13 aloitteesta kolme ehdotusta[23], jotka ovat mukana tämänvuotisessa tulostaulussa. Tulostaulussa raportoidaan myös muista aloitteista, joilla katsottiin vuoden 2012 aikana olevan merkittävä vaikutus pk-yrityksiin.

5. Pk-yritysten tukeminen ja kuuleminen

5.1       Pk-yritysten kuuleminen – yleistä

Pk-yritykset ja niiden etuja edustavat organisaatiot ovat kiinnostuneita siitä, mitä uusia lainsäädäntöaloitteita komissio harkitsee, mitä vaikutuksia aloitteilla on ja miten ne voisivat saada näkemyksensä esiin valmisteluvaiheessa. Ne ovat olleet tyytyväisiä etenemissuunnitelmien julkaisemiseen, ja monet pk-yritykset ovat pyytäneet saada tietää tulevista kuulemisista jo aiemmin. Komissio on päivittämässä kuulemiseen sovellettavia vähimmäisvaatimuksia ja aikoo julkaista suunniteltujen kuulemisten aikataulun Sinun äänesi Euroopassa -verkkosivuilla. Se on myös ottanut käyttöön avoimuusrekisteriin liittyvän varoitusjärjestelmän tiedottaakseen sidosryhmien edustajille etenemissuunnitelmista ja tulevista kuulemisista.

Small Business Act -aloitteen myötä on myös otettu käyttöön tehokkaita hallinnointimekanismeja, jotka perustuvat läheiseen yhteistyöhön jäsenvaltioiden ja pk-yritysten sidosryhmien kanssa. Aloitteen täytäntöönpanoa tukee kansallisten pk-yritysedustajien verkosto, johon kuuluu korkean tason edustajia jäsenvaltioista.  Kaikkien Small Business Act -aloitetta koskevien kysymysten keskitetyn asiointipisteen perustaminen jäsenvaltioihin on lujittanut aloitteen periaatteiden soveltamista ja auttanut jäsenvaltioita vaihtamaan parhaita käytänteitä. Jotta sidosryhmät saadaan valmistelutyöhön suoraan mukaan, pk-yritysten Euroopan tasolla toimivien organisaatioiden edustajat osallistuvat verkoston kokouksiin tarkkailijoina. Näin parhaiden käytänteiden jakamista tehostamalla pyritään varmistamaan, että sääntelytaakan vähentämisestä tulee jäsenvaltioille ensisijainen tavoite. Verkosto on esimerkiksi ollut keskeisessä roolissa vähennettäessä yrityksen perustamiseen kuluvaa aikaa Euroopassa.[24] Lisäksi komissio on ehdottanut, että pk-yritysedustajan nimittäminen ja pk-yritystestin toteuttaminen otetaan edellytykseksi sille, että jäsenvaltiot saavat pk-yrityksiin liittyvää tukea Euroopan aluekehitysrahastolta.[25]

Pk-yritysten yhdistykset ja komissio pitävät myös säännöllisesti vuosittain kokouksia yksilöidäkseen pk-yrityksiin liittyviä ensisijaisia hankkeita komission työohjelmassa ja seuratakseen niistä pk-yrityksille aiheutuvia vaikutuksia (ks. tämän tiedonannon liitteenä olevan valmisteluasiakirjan liite II).  Komissio kuulee pk-yrityksiä ja mikroyrityksiä Yritys-Eurooppa-verkoston kautta käsitelläkseen suoraan tulevaa lainsäädäntöä (pk-yrityspaneeli) ja saadakseen palautetta voimassa olevasta EU:n lainsäädännöstä (pk-yritysten palautetietokanta). Elinkeinoelämän järjestöt ja jäsenvaltiot ovat pitäneet tällaista toimintaa pk-yrityspolitiikan kannalta tärkeänä.

Lisäksi komissio järjesti vuonna 2012 konferensseja Saksassa, Alankomaissa, Ruotsissa, Yhdistyneessä kuningaskunnassa, Puolassa ja Italiassa toimivien pk-yritysten kanssa. Niissä pk-yrittäjät saattoivat ottaa esiin heitä askarruttavia kysymyksiä eri aloilla, esimerkkeinä työlainsäädäntö, tuotteiden markkinoinnin sääntely ja siihen liittyvät eurooppalaiset tuotestandardit, joilla vahvistetaan tuotteiden vaatimustenmukaisuus, työturvallisuus, ympäristö, arvonlisävero sekä elintarvikehygienia ja -merkinnät. Konferensseissa asioista oli myös mahdollista keskustella kasvotusten ja vaihtaa tarkkoja tietoja ja näkemyksiä. Saatuja tietoja käytetään hyväksi myös REFIT-ohjelmaan liittyvissä kartoitus- ja ohjelmasuunnittelutoimissa.

Komissio myös kuulee pk-yritysten työnantajajärjestöjä säännöllisesti EU:n järjestämien työmarkkinaosapuolten kuulemisten ja EU:n työmarkkinaosapuolten vuoropuheluun keskittyvien komiteoiden työn kautta. Pk-yritysten yhdistykset ovat osallistuneet aktiivisesti Euroopan työmarkkinaosapuolten vuosia 2012–2014 koskevan työohjelman[26] laatimiseen ja toteuttamiseen.

Pk-yritykset ovat olleet painopisteenä myös hallinnollisen rasituksen vähentämistä käsittelevässä korkean tason ryhmässä eli asiantuntijaryhmässä, joka perustettiin vuonna 2007 opastamaan komissiota EU:n lainsäädännöstä johtuvan hallinnollisen rasituksen vähentämisessä. Komissio jatkoi hiljattain ryhmän toimeksiantoa lokakuuhun 2014.[27] Ryhmä antaa neuvontaa lainsäädäntötoimenpiteistä, jotka Euroopan parlamentti ja neuvosto ovat hyväksyneet osana toimintaohjelmaa hallinnollisen rasituksen keventämiseksi Euroopan unionissa, ja seuraa, miten kaikki 27 jäsenvaltiota ovat panneet ne täytäntöön.  Pk-yrityksiä kuullaan siitä, ovatko toteutetut toimenpiteet todella vaikuttaneet niihin. Näin helpotetaan jäsenvaltioiden välistä tiedonvaihtoa eri tavoista, joilla EU:n lainsäädäntöä voidaan panna täytäntöön, ja helpotetaan sen ymmärtämistä, mikä on toteutettujen toimenpiteiden lopullinen vaikutus.

5.2       ”TOP 10” -kuuleminen

Komissio pyysi loka–joulukuussa 2012 koko EU:n kattavassa avoimessa internet-kuulemisessa pk-yrityksiä ja niiden etuja valvovia organisaatioita esittämään kymmenen alaa tai EU-säädöstä, joiden ne katsovat aiheuttavan niille kaikkein eniten rasitusta. Valinnat saattoi tehdä luettelon perusteella tai vapaasti.  Niille ei pyydetty perusteluja tai selityksiä, vaikka eräät niitä antoivatkin. Myöskään ei pyydetty selvittämään, perustuiko rasitus tarkkaan ottaen EU-säädökseen vai kansalliseen lakiin. Kuulemisen ansiosta pk-yritykset saattoivat tuoda huolenaiheensa suoraan komission tietoon.

Tähän tiedonantoon liitetyssä komission valmisteluasiakirjassa esitetään yhteenveto kuulemisen tuloksista. Kaikki vastaukset arvioidaan ja niiden perustella laaditaan jatkotoimenpiteitä osana komission REFIT-ohjelmaa (ks. 6 jakso jäljempänä).[28]

Kuulemiseen saatiin yli 1 000 vastausta[29] niin yksittäisiltä pk-yrityksiltä (yli 600 vastausta EU:hun sijoittautuneilta yrityksiltä, joista 40 prosenttia oli mikroyrityksiä) kuin pk-yritysten etuja EU:ssa edustavilta organisaatioiltakin (miltei 150 vastausta). Vastauksia tuli miltei kaikista jäsenvaltioista (yli puolet kaikista vastauksista tuli kolmessa maassa, Belgiassa, Saksassa ja Italiassa, toimivilta pk-yrityksiltä) sekä myös eräistä EU:n ulkopuolisista maista, pääasiassa Turkista.

Liitteessä III (ks. tämän tiedonannon liitteenä oleva komission valmisteluasiakirja) esitetään sekä yksittäisten pk-yritysten että pk-yrityksiä edustavien organisaatioiden useimmin esiin tuomat politiikan alat ja EU-säädökset.

EU:n toimenpiteistä sekä yksittäiset pk-yritykset että edunvalvontaorganisaatiot mainitsivat useimmin REACH-asetuksen (kemikaalien rekisteröinti, arviointi, lupamenettelyt ja rajoitukset) eli asetuksen (EY) N:o 1907/2006. Molemmat vastaajaryhmät toivat esiin myös alv-säädökset[30], yleistä tuoteturvallisuutta koskevan direktiivin (direktiivi 2001/95/EY), ammattipätevyysdirektiivin (direktiivi 2005/36/EY) ja tietosuojadirektiivin (direktiivi 95/46/EY). Molemmat ryhmät mainitsivat myös jätteisiin[31] ja työmarkkinoihin[32] liittyvän lainsäädännön, vaikkakin eri lainsäädäntötoimet. Kärkikymmenikköön kuuluivat myös säädökset ajo- ja lepoaikojen valvontalaitteista tieliikenteessä (asetus (ETY) N:o 3821/85), julkisia rakennusurakoita sekä julkisia tavara- ja palveluhankintoja koskevien sopimusten tekomenettelyistä (direktiivi 2004/18/EY) sekä uudistetusta tullikoodeksista (asetus (EY) N:o 450/2008).

6. Vastaukset pk-yrityksiä koskeviin kuulemisiin

Komissio katsoo, että kuulemiseen saadut vastaukset tuovat tärkeällä tavalla esiin pk-yrityksiä huolettavat asiat. Se toteuttaa niiden perusteella erilaisia jatkotoimia.

Ensinnäkin meneillään on työ useiden ”TOP 10” -kuulemisessa esiin tulleiden säädösten osalta.

- REACH (kemikaalien rekisteröinti, arviointi, lupamenettelyt ja rajoitukset) – asetus (EY) N:o 1907/2006: Vuonna 2012 saatiin valmiiksi asetuksen uudelleentarkastelu, joka hyväksyttiin vuoden 2013 alkupuolella. Sen tukena oli useita aihepiirikohtaisia tutkimuksia, joihin osallistui yli 1 600 yritystä. Tarkastelussa todetaan, että REACH-asetus toimii hyvin ja sen avulla saadaan aikaan hyviä tuloksia kaikkien niiden tavoitteiden suhteen, jotka ovat nyt arvioitavissa.[33] Tarkastelussa kuitenkin todetaan myös, että pk-yrityksille on koitunut tulosten tavoittelusta suhteettoman suuri rasite, mihin on puututtava, sillä aineiden rekisteröinnin seuraavassa, vuoteen 2018 jatkuvassa vaiheessa on mukana paljon aiempaa enemmän pk-yrityksiä. Komissio toteaa, että REACH-asetuksen säädösosaan ei ehdoteta muutoksia, mutta se aikoo esittää kohdennettuja suosituksia, jotta asetuksen vaikutusta pk-yrityksiin voidaan vähentää. Parhaillaan kuitenkin harkitaan asetuksen (EY) N:o 340/2008 muuttamista siten, että Euroopan kemikaalivirastolle maksettavien maksujen tasoa mukautettaisiin yrityksen koon mukaan.

- Yhteinen arvonlisäverojärjestelmä – neuvoston direktiivi 2006/112/EY: Komissio on laatinut tiedonannon[34] yksinkertaisemmasta, vakaammasta ja tehokkaammasta alv-järjestelmästä, joka on suunniteltu sisämarkkinoiden tarpeisiin. Komissio ehdotti vuonna 2012 toimenpidepakettia helpottaakseen keskitetyn miniasiointipisteen käyttöönottoa vuonna 2015, jotta televiestintäpalvelujen, radio- ja televisiolähetyspalvelujen ja sähköisten palvelujen verotusta voitaisiin helpottaa pk-yritysten kannalta. Järjestelyssä katsottaisiin, että palveluntarjoajat noudattavat velvoitteitaan koko EU:ssa, kun ne jättävät yhden alv-ilmoituksen ja maksavat yhden alv-maksun sijoittautumisjäsenvaltiossaan. Komissio pyrkii laajentamaan tätä asiointipistettä. Tammikuusta 2013 alkaen jäsenvaltiot ovat voineet käyttää lainsäädännön[35] nojalla vaihtoehtoista järjestelmää: yritys, jonka vuotuinen liikevaihto on alle 2 000 000 euroa, voi lykätä arvonlisäveron maksamista asianomaiselle veroviranomaiselle siihen asti, kunnes se on saanut maksun omilta asiakkailtaan (kassaperusteinen kirjanpito). Komissio on myös ajanut parannuksia palautusdirektiiviin varmistaakseen sen toimivan halutulla tavalla siten, että sähköisten alv-palautushakemusten jättäminen helpottuu.

- Direktiivi 2001/95/EY yleisestä tuoteturvallisuudesta: Komissio hyväksyi 13. helmikuuta 2013 tuoteturvallisuus- ja markkinavalvontapaketin, jonka osana se ehdottaa direktiivin 2001/95/EY sekä elintarvikkeita jäljitteleviä tuotteita koskevan direktiivin 87/357/ETY kumoamista ja korvaamista kulutustavaroiden turvallisuutta koskevalla asetuksella. Pk-yrityksiä ei voida vapauttaa asetusehdotuksen vaatimuksista sen aiheen ja tavoitteen vuoksi, sillä ihmisten terveyden ja turvallisuuden suojaamiseen tähtääviä sääntöjä on sovellettava talouden toimijan koosta riippumatta. Pakettiin sisältyy kuitenkin selkeitä osoituksia siitä, miten tärkeinä komissio pitää pienyritysten tarpeita, ja siinä on pk-yrityksille ohjeita ja apua sääntöjen noudattamiseen.

- Julkisia rakennusurakoita sekä julkisia tavara- ja palveluhankintoja koskevien sopimusten tekomenettelyt (direktiivi 2004/18/EY): Komissio ehdotti vuonna 2011 uutta julkisia hankintoja koskevaa direktiiviä[36], joka on edelleen EU:n lainsäädäntömenettelyssä Euroopan parlamentissa ja neuvostossa. Direktiivi helpottaisi pk-yritysten osallistumista urakoihin, sillä sen myötä menettelyjä yksinkertaistettaisiin merkittävästi esimerkiksi omien lausuntojen ja hankintasopimusten jakamisen avulla.

- Toimenpiteet työntekijöiden turvallisuuden ja terveyden parantamisen edistämiseksi työssä – direktiivi 89/391/ETY: Komissio aloitti vuonna 2012 kattavan toimintalinjojen tarkastelun arvioidakseen päädirektiivin ja yli 20 johdannaisdirektiivin merkitystä, tehokkuutta ja johdonmukaisuutta. Tulosten pitäisi olla valmiina vuonna 2015.

- EU:n jätelainsäädäntö: Komissio aloittaa vuonna 2013 EU:n jätepolitiikan ja sen päätavoitteita koskevan lainsäädännön kattavan tarkastelun, jonka kohteena ovat jätteitä koskeva puitedirektiivi, kaatopaikkadirektiivi sekä pakkauksista ja pakkausjätteistä annettu direktiivi, erillisiä jätevirtoja koskevien viiden direktiivin jälkiarvioinnin (toimivuustarkastus) sekä arvioinnin siitä, miten muovijäteongelman ratkaisua voitaisiin tehostaa.

- Työaikadirektiivi – direktiivi 2003/88: Komissio tarkasteli tätä direktiiviä perusteellisesti vuonna 2010 ja totesi, että sen muuttaminen oli tarpeen. Euroopan työmarkkinaosapuolet lupautuivat kuulemisen yhteydessä neuvottelemaan muuttamisen ehdoista. Ne ilmoittivat kuitenkin hiljattain, että asiaa koskevat neuvottelut ovat keskeytyneet eikä yhteisymmärrystä ole saavutettu. Komissio tutkii parhaillaan, miten edetä asiassa.

- Ajo- ja lepoaikojen valvontalaitteet tieliikenteessä – neuvoston asetus (ETY) N:o 3821/85: Komissio ehdotti vuonna 2011 uutta asetusta[37], josta keskustellaan yhä Euroopan parlamentissa ja neuvostossa. Pk-yritysten kannalta olisi hyödyllistä, jos ajopiirturia ei tarvittaisi tietyntyyppisissä ajoneuvoissa, jotka liikkuvat alle 100 kilometrin säteellä yrityksensä toimipaikasta.

- Ammattipätevyysdirektiivi – direktiivi 2005/36/EY: Komissio ehdotti vuonna 2011 uutta direktiiviä[38], jolla nykyaikaistettaisiin voimassa olevaa direktiiviä. Siitä keskustellaan edelleen Euroopan parlamentissa ja neuvostossa. Uusi direktiivi hyödyttäisi pk-yrityksiä, sillä työntekijöiden liikkuvuus helpottuisi esimerkiksi eurooppalaisen ammattikortin käyttöönoton ansiosta. Kortin avulla jäsenvaltioiden viranomaiset pystyisivät toteuttamaan nopeammin ja helpommin muodolliset menettelyt muissa jäsenvaltioissa ammattipätevyytensä hankkineiden henkilöiden pätevyyden tunnustamiseksi. Yksittäisten henkilöiden rekrytoinnin onnistumisella ja ajankohdalla voi olla pk-yrityksille suhteellisesti muita suurempi vaikutus.

Toiseksi tulokset otetaan huomioon meneillään olevassa EU:n lainsäädännön kartoituksessa, joka toteutetaan osana hiljattain aloitettua sääntelyn toimivuutta ja tuloksellisuutta koskevaa REFIT-ohjelmaa. Kartoituksen ensimmäisessä vaiheessa tarkastellaan lainsäädäntöä ja politiikan aloja kohtuuttoman rasituksen, epäjohdonmukaisuuden, aukkokohtien, tehottomuuden ja päällekkäisyyksien havaitsemiseksi ja etujen saavuttamiseksi mahdollisimman tehokkaalla tavalla. Erityisesti kiinnitetään huomiota sääntelytaakkaan, joka on mahdollisesti tulosta siitä, miten EU:n lainsäädäntöä sovelletaan kansallisella ja alueellisella tasolla. Tässä otetaan huomioon pk-yritysten erityispiirteet ja sääntelyn vakauden merkitys, kuten monissa pk-yritysten kuulemisissa on toivottu.

Eräissä tapauksissa lainsäädäntömuutosta koskeva ehdotus voidaan antaa kartoituksen tulosten avulla nopeasti, sillä sääntelyn kustannusten vähentämiselle tai sääntelyn yksinkertaistamiselle on selkeästi tarvetta. Toisissa tapauksissa saatetaan tarvita yksityiskohtaista arviota, sillä sääntöjen yksinkertaistaminen ja sääntelytaakan vähentäminen on yleisesti ottaen mahdollista, mutta sitä varten tarvitaan lisäarviointia.  Joissakin tapauksissa taas ei ehkä tarvita välittömiä jatkotoimenpiteitä, esimerkiksi jos säädöstä tai lainsäädäntöalaa pidetään kustannustehokkaina tai jos niiden tuloksia tai kustannustehokkuutta on liian aikaista arvioida.

REFIT-ohjelmalla koordinoidaan EU:n lainsäädännön kartoitusta ja kohdentamista, joka aloitettiin vuonna 2011, jotta voitaisiin tukea ”pienet ensin” -periaatteen soveltamista ja löytää pk-yrityksiin, erityisesti mikroyrityksiin, sovellettavia mahdollisia vapautuksia tai niihin kohdistuvan rasituksen vähentämiskohteita.

REFIT-ohjelman monivuotiset suunnitelmat julkaistaan, ja sidosryhmien edustajat ja muut asianosaiset voivat kommentoida niitä. Näin sidosryhmien edustajat, myös pk-yritykset ja mikroyritykset, voivat ymmärtää komission työtä paremmin ja antaa siihen suuremman panoksen.

REFIT-kartoituksessa ja monivuotisessa suunnittelussa otetaan huomioon myös työ, johon komissio on jo sitoutunut joko voimassa olevaan EU:n lainsäädäntöön perustuvien, tutkimuksia, arviointeja tai kertomuksia koskevien lakisääteisten sitoumustensa vuoksi tai toteutettavana olevan arviointiohjelmansa nojalla.  Komissio on sitoutunut laajemmin arvioimaan säännöllisesti, onko EU:n lainsäädäntö saavuttanut tavoitteensa ja olisiko samat edut ja tulokset mahdollista saavuttaa yksinkertaisemmin ja edullisemmin.[39] Se tarkastelee myös, onko säädös pk-yritysten näkemyksen mukaan helposti ymmärrettävissä ja sovellettavissa, ja mitä seikkoja voitaisiin parantaa. Kun tällaisissa arvioinneissa tulee esiin mahdollisuuksia keventää järjestelyjä, lainsäädäntöä voidaan tarkistaa pk-yritysten kannalta, vaikka samalla edelleen noudatetaan perussopimukseen perustuvaa kuulemisvelvollisuutta politiikan eri aloilla ja otetaan asianmukaisesti huomioon myös muiden sidosryhmien näkemykset.

7. Seuraavat vaiheet

Komissio seuraa tarkasti pk-yrityksiä laatiessaan ja tarkistaessaan politiikkaansa. REFIT-ohjelmaa pannaan asteittain täytäntöön, ja tulokset, esimerkiksi pk-yritysten tulostaulu, julkaistaan vuosittain myös sidosryhmien kommentoitaviksi. Pk-yritysten ja komission välisiä kuulemisia ja keskusteluja tehostetaan edelleen pk-yritysedustajien avulla, lisäämällä Yritys-Eurooppa-verkoston käyttöä ja järjestämällä enemmän konferensseja pk-yritysten kanssa. Samoin pk-yritykset tuodaan enemmän esiin työmarkkinaosapuolten kuulemisissa. Komissio lisää keinoja, joilla se saa pk-yrityksiltä tietoja ja näkemyksiä, tarkistaessaan arviointia koskevia suuntaviivojaan vuonna 2013 ja vaikutustenarviointia koskevia suuntaviivojaan vuonna 2014. Jotta vaikutukset pk-yrityksiin voidaan ottaa täysin huomioon, tämä analyyttinen työ edellyttää hyvää tietopohjaa ja hyviä tilastotietoja.

Eurooppalaisia pk-yrityksiä tukevan Small Business Act -aloitteen mukaisilla hallintotapa- ja kuulemismenettelyillä on keskeinen rooli vähennettäessä pk-yritysten sääntelytaakkaa ja varmistettaessa, että pk-yritysten sidosryhmiä, myös jäsenvaltioita, kuullaan ja ne otetaan mukaan.  Kansallisten pk-yritysedustajien verkosto valvoo osaltaan edelleen merkittävällä tavalla komission työohjelman vaikutuksia pk-yrityksiin ja varmistaa parhaita käytänteitä jakamalla, että sääntelytaakan vähentäminen on jäsenvaltioillekin ensisijainen tavoite. Pk-yritysten yhdistysten kanssa järjestetään säännöllisesti tapaamisia, jotta voidaan tarkasti valvoa ”pienet ensin” -periaatteen soveltamista komission tulevissa ensisijaisina pidetyissä aloitteissa. Komissio lujittaa edelleen Yritys-Eurooppa-verkostoa, jotta se pystyy entistä paremmin selittämään EU:n lainsäädäntöä ja saamaan tietoonsa pk-yritysten näkemyksiä EU:n lainsäädännöstä pk-yrityspaneelien kautta.

Pk-yritysten huomioiminen on yhteinen tehtävä.  Euroopan parlamenttia ja neuvostoa pyydetään varmistamaan, että pk-yritykset saavat EU:n lainsäädännöstä täyden hyödyn, mutta niihin kohdistuvaa tarpeetonta rasitetta vältetään EU:n lainsäädäntömenettelyssä. Jäsenvaltioita kehotetaan käyttämään EU:n lainsäädännössä käytettävissä olevia mahdollisuuksia pk-yritysten rasituksen keventämiseksi.

__________________________________________________

Komission valmisteluasiakirja

Pk-yritysten tulostaulu

Pk-yritysten kannalta ensisijaiset kokonaisuudet komission vuoden 2013 työohjelmassa

”Top 10” -kuulemisen tulokset

[1] http://ec.europa.eu/enterprise/policies/sme/facts-figures-analysis/performance-review/files/supporting-documents/2012/do-smes-create-more-and-better-jobs_en.pdf.

[2] KOM(2008) 394 lopullinen, s. 7.

[3] Komission kertomus ”Pienten ja keskisuurten yritysten sääntelytaakan keventäminen – Euroopan unionin sääntelyn mukauttaminen mikroyritysten tarpeisiin”, KOM(2011) 803.

[4] Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle – Vahvempi eurooppalainen teollisuus talouden kasvua ja elpymistä varten, COM(2012) 582 final.

[5] Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle – EU:n sääntelyn tila, COM(2012) 746 final https://webgate.ec.testa.eu/docfinder/extern/aHR0cDovLw==/ZXVyLWxleC5ldXJvcGEuZXU=/LexUriServ/LexUriServ.do?uri=COM:2012:0746:FIN:FI:PDF.

[6] Esimerkiksi sosiaalipolitiikan alalla työmarkkinaosapuolten kuuleminen on perussopimuksen nojalla pakollista ennen kuin komissio voi esittää ehdotuksia.

[7] Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2012/19/EU, annettu 4 päivänä heinäkuuta 2012, sähkö- ja elektroniikkalaiteromusta, EUVL L 197, 24.7.2012, s. 38.

[8] Komission ehdotus asetukseksi asetuksen (EY) N:o 443/2009 muuttamisesta uusien henkilöautojen hiilidioksidipäästöjen vähentämistavoitteiden saavuttamista vuoteen 2020 mennessä koskevien keinojen määrittelemiseksi, COM(2012) 393.

[9] Komission ehdotus asetukseksi tieliikenteen valvontalaitteista annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 3821/85 ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 561/2006 muuttamisesta, KOM(2011) 451.

[10] COM(2012) 11.

[11] Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi julkisesti noteerattujen yhtiöiden toimivaan johtoon kuulumattomien johtokunnan jäsenten sukupuolijakauman tasapainottamisesta ja siihen liittyvistä toimenpiteistä, annettu 14. marraskuuta 2012, COM(2012) 614 final.

[12] Postilaatikkoyhtiöiden perustamisen tarkoituksena on lainsäädännön porsaanreikien hyväksikäyttö. Nämä yritykset eivät itse tarjoa palveluja asiakkaille, vaan toimivat julkisivuna omistajiensa tarjoamille palveluille.  Ne ovat tavallisesti hyvin pieniä, eikä niillä ole varsinaista toimintaa, vaan vain postiosoite, mistä yritystyyppi on saanut nimensä.

[13] Yritys, joka on virallisesti sijoittautunut tiettyyn jäsenvaltioon, jolla ei ole mitään yhteyttä yrityksen toimintaan, välttääkseen toisen jäsenvaltion säädökset.

[14] KOM(2011) 803.

[15] KOM(2011) 896.

[16] Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2002/14/EY, annettu 11 päivänä maaliskuuta 2002, työntekijöille tiedottamista ja heidän kuulemistaan koskevista yleisistä puitteista Euroopan yhteisössä.

[17] Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 178/2002, annettu 28 päivänä tammikuuta 2002, elintarvikelainsäädäntöä koskevista yleisistä periaatteista ja vaatimuksista, Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen perustamisesta sekä elintarvikkeiden turvallisuuteen liittyvistä menettelyistä; Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 852/2004, annettu 29 päivänä huhtikuuta 2004, elintarvikehygieniasta; Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 853/2004, annettu 29 päivänä huhtikuuta 2004, eläinperäisiä elintarvikkeita koskevista erityisistä hygieniasäännöistä; Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 854/2004, annettu 29 päivänä huhtikuuta 2004, ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläinperäisten tuotteiden virallisen valvonnan järjestämistä koskevista erityissäännöistä.

[18] Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2008/98/EY, annettu 19 päivänä marraskuuta 2008 , jätteistä.

[19] Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2012/6/EU, annettu 14 päivänä maaliskuuta 2012, yhtiömuodoltaan tietynlaisten yhtiöiden tilinpäätöksistä annetun neuvoston direktiivin 78/660/ETY muuttamisesta mikroyhteisöjen osalta.

[20] Ks. tämän tiedonannon liitteenä oleva komission yksiköiden valmisteluasiakirja.

[21] http://ec.europa.eu/dgs/secretariat_general/admin_burden/best_practice_report/best_practice_report_en.htm.

[22] Ks. komission tiedonanto KOM(2011) 803, liite II.

[23] Ehdotus tarkistetuksi asetukseksi yksilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä, COM(2012) 11, ja ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston tarkistetuksi direktiiviksi julkisista hankinnoista, KOM(2011) 896. Ehdotus tarkistetuksi direktiiviksi sähkö- ja elektroniikkalaiteromusta on jo edennyt siten, että 4. heinäkuuta 2012 annettiin Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2012/19/EU sähkö- ja elektroniikkalaiteromusta (uudelleenlaadittu).

[24] http://ec.europa.eu/enterprise/policies/sme/business-environment/start-up-procedures/progress- 2011/index_en.htm.

[25] KOM(2011) 615 lopullinen/2.

[26] http://www.ueapme.com/IMG/pdf/EUSD_work_prog_2012-2014.pdf.

[27] http://ec.europa.eu/dgs/secretariat_general/admin_burden/ind_stakeholders/ind_stakeholders_en.htm.

[28] COM (2012) 746 final http://ec.europa.eu/governance/better_regulation/documents/1_FI_ACT_part1_v2.pdf.

[29] Kuulemisen kaikki tulokset on julkaistu Sinun äänesi Euroopassa -verkkosivuilla.

[30] Yhteinen arvonlisäverojärjestelmä – neuvoston direktiivi 2006/112/EY; arvonlisäveron palauttaminen palautusjäsenvaltioon sijoittautumattomille mutta toiseen jäsenvaltioon sijoittautuneille verovelvollisille –neuvoston direktiivi 2008/9/EY.

[31] Jätteiden siirto (asetus (EY) N:o 1013/2006); jätteitä koskeva puitedirektiivi (direktiivi 2008/98/EY); jäteluettelo (komission päätös 2000/532/EY).

[32] Kuulemisessa mainittiin toimenpiteet työntekijöiden turvallisuuden ja terveyden parantamisen edistämiseksi työssä (direktiivi 89/391/ETY); työntekijöiden lähettäminen toiseen jäsenvaltioon (direktiivi 96/71/EY)  sekä työaikadirektiivi (direktiivi 2003/88/EY). Direktiivi 89/381/EY oli yksittäisten pk-yritysten mainitsemista säädöksistä yleisyysjärjestyksessä kuudes ja pk-yritysten edunvalvontaorganisaatioiden mainitsemista kolmas. Direktiivin 96/71/EY vastaavat sijoitukset olivat yhdeksästoista ja kahdeksas sekä direktiivin 2003/88/EY viides ja seitsemäs.

[33] COM(2013) 49.

[34] KOM(2011) 851.

[35] Direktiivi 2010/45/EY.

[36] KOM(2011) 896.

[37] KOM(2011) 451.

[38] KOM(2011) 883 lopullinen.

[39] COM(2012) 746. Ks. 7 jakso.