Choose the experimental features you want to try

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

Document 52013AE1121

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ”Vihreä kirja – Yhdennetyt paketinjakelumarkkinat sähköisen kaupankäynnin edistämiseksi EU:ssa” COM(2012) 698 final

EUVL C 161, 6.6.2013, p. 60–63 (BG, ES, CS, DA, DE, ET, EL, EN, FR, IT, LV, LT, HU, MT, NL, PL, PT, RO, SK, SL, FI, SV)

6.6.2013   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 161/60


Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ”Vihreä kirja – Yhdennetyt paketinjakelumarkkinat sähköisen kaupankäynnin edistämiseksi EU:ssa”

COM(2012) 698 final

2013/C 161/11

Esittelijä: Daniela RONDINELLI

Euroopan komissio päätti 19. helmikuuta 2013 Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 304 artiklan nojalla pyytää Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon aiheesta

Vihreä kirja – Yhdennetyt paketinjakelumarkkinat sähköisen kaupankäynnin edistämiseksi EU:ssa

COM(2012) 698 final.

Asian valmistelusta vastannut "yhtenäismarkkinat, tuotanto ja kulutus" -erityisjaosto antoi lausuntonsa 7. maaliskuuta 2013.

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea hyväksyi 20.–21. maaliskuuta 2013 pitämässään 488. täysistunnossa (maaliskuun 20. päivän kokouksessa) seuraavan lausunnon. Äänestyksessä annettiin 156 ääntä puolesta 2:n pidättyessä äänestämästä.

1.   Päätelmät ja suositukset

1.1

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea (ETSK) katsoo, että on tärkeää palauttaa sekä verkosta ostoksia tekevien kuluttajien että sähköistä myyntiä harjoittavien vähittäismyyjien luottamus yhdennettyyn logistiikkaan, joka on tarkoitettu monia kuluttajia erityisesti houkuttelevaa sähköistä kaupankäyntiä varten, sillä digitaalisilla markkinoilla on suuri merkitys ja ne tarjoavat huomattavia mahdollisuuksia talous- ja työllisyyskehityksen kannalta.

1.2

ETSK on tyytyväinen komission aloitteeseen käsitellä laajemmin alaan liittyviä kysymyksiä ja kuulla laajasti kaikkia sidosryhmiä yhdennettyjä markkinoita käsittelevän vihreän kirjan kautta. Tavoitteena on toteuttaa yhdennetyt markkinat paketinjakelun logistiikkaa varten. Tämä on yhteydessä verkossa tehtäviin ostoksiin ja sähköisen kaupankäynnin yleistymiseen ei pelkästään yritysten ja kuluttajien välisessä (B2C), vaan myös yritysten välisessä (B2B) ja kuluttajien välisessä (C2C) kaupassa.

1.3

ETSK kehottaa komissiota laatimaan direktiivin, jossa painotetaan kuutta ensisijaista vaatimusta:

yhteisvastuujärjestelmä, jota on tarkoitus soveltaa sähköistä kauppaa harjoittaviin vähittäismyyjiin ja jakelijoihin läpi koko jakeluketjun erityisesti silloin, kun kuluttajat palauttavat tavaran kaupan peruuttamisen tai tavaran virheellisyyden takia

toimitusten täysimääräinen jäljitettävyys ja seuranta

velvollisuus tarjota kuluttajalle mahdollisuus valita usean eri jakeluvaihtoehdon välillä

hyväksytty järjestelmä, jossa kansalliset keskukset käsittelevät verkko-ostosten jakeluun liittyviä ongelmia

yhtäläisten työehtojen noudattaminen

ehtojen ja hintojen avoimuus.

Komission tulisi myös laatia raportti yksittäisissä jäsenvaltioissa sekä rajatylittävissä toimituksissa saavutetuista tuloksista.

1.4

Komitean mielestä on tärkeää korjata sääntelykehyksen puutteet. Komitea suosittaa myös järjestelmällistä vuoropuhelua kansalaisyhteiskunnan edustajien – erityisesti kuluttajia ja pk-yrityksiä, sähköistä kauppaa harjoittavia vähittäismyyjiä ja jakelualan toimijoita edustavien järjestöjen – välillä, jotta voidaan arvioida asianmukaisia sääntelyllisiä ja muita kuin sääntelyllisiä vaihtoehtoja kuuden edellä luetellun painopisteen toteuttamiseksi.

1.5

ETSK pitää tärkeänä vahvaa tukea eurooppalaisille standardointielimille, jotta ne laatisivat – käyttäjäryhmien, pk-yritysten ja muiden sidosryhmien tasapuolisen osallistumisen varmistaen – eurooppalaiset teknis-normatiiviset standardit, joilla taataan sähköistä kaupankäyntiä varten tarkoitettujen yhdennettyjen logistiikkapalveluiden laatu ja luotettavuus, kestäväpohjaisuus sekä sosiaali- ja turvallisuusvaatimukset. Erittäin toivottavaa on myös luoda eurooppalainen turvallisuus- ja laatumerkintä jakelujärjestelmille.

1.6

Yhdennettyjen jakelun logistiikkapalveluiden saatavuuden, luotettavuuden ja tehokkuuden takaamiseksi ETSK pitää tarpeellisena teknologisen tutkimuksen, ympäristönsuojelun ja liikenteen eurooppalaisten ohjelmien, erityisesti Galileon hyödyntämistä.

1.7

Verkkopohjaisten yhteenliitäntäjärjestelmien ja -alustojen täydellinen yhteentoimivuus on välttämätöntä tietojenvaihdon ja koordinoinnin mahdollistamiseksi kaikkien toimijoiden välillä.

1.8

Reilun kilpailun takaamiseksi ja määräävän aseman väärinkäytön estämiseksi ETSK suosittaa, että innovatiivisia, työpaikkoja luovia pk-yrityksiä tuettaisiin asianmukaisesti ottamalla käyttöön erityisesti niitä varten tarkoitetut EIP:n tuet.

1.9

ETSK kehottaa painokkaasti perustamaan verkko-ostosten jakeluun liittyviä ongelmia käsittelevien kansallisten keskusten eurooppalaisen verkoston, joka pystyy käyttäjäystävällisesti, nopeasti ja edullisesti ratkaisemaan asiakkaiden ja myyjien ongelmia sähköisessä kaupankäynnissä. Samaten tulisi perustaa alan ongelmia käsittelevä eurooppalainen valvonta- ja seurantakeskus.

1.10

Komitean mielestä olisi perustettava verkko-ostosten jakelua koskeva nopea varoitusjärjestelmä, jolla olisi samat valtuudet kuin RAPEX- ja ICSMS-järjestelmillä ja joka helpottaisi nopeaa tiedonvaihtoa jäsenvaltioiden ja komission välillä toimista, joilla estetään tai rajoitetaan sellaisten sähköisen kaupankäynnin jakelujärjestelmien pääsyä markkinoille ja käyttöä, jotka vaarantavat kuluttajien ja myyjien oikeuksia verkkokaupassa.

1.11

ETSK:n mielestä yhdennetyillä paketinjakelumarkkinoilla tarvitaan laadukkaita työpaikkoja sekä vakaata ja johdonmukaista sosiaalista ulottuvuutta, jonka puitteissa on määriteltävä uudelleen nykyiset ammattinimikkeet ja -vaatimukset, taattava yhtäläiset työehdot ja kohtuulliset palkat sekä torjuttava pimeätä työtä alan työmarkkinaosapuolten välisen vuoropuhelun puitteissa eurooppalaisella, kansallisella ja alueellisella tasolla.

1.12

ETSK suosittaa, että perustetaan verkko-ostosten jakeluun liittyviä ongelmia käsittelevien kansallisten keskusten eurooppalainen verkosto, joka pystyy käyttäjäystävällisesti, nopeasti ja ilman kustannuksia ratkaisemaan asiakkaiden ja myyjien ongelmia sähköisessä kaupankäynnissä, sekä eurooppalainen valvonta- ja seurantakeskus, joka raportoi kolmen kuukauden välein verkko-ostoksen jakelussa ilmenneistä ongelmista.

1.13

ETSK pitää tarpeellisena verkko-ostosten jakelun yhdennettyä logistiikkaa käsittelevän konferenssin järjestämistä toimielinten välisellä tasolla, jotta edistetään alan tasapainoista ja kestävää kehitystä, vakiosopimuksia (1) koskevien hyvien kansallisten käytänteiden vaihtoa, laadunvalvonta- ja riidanratkaisujärjestelmiä sekä kaikkien eri sidosryhmien välistä yhteistyötä ja yhteentoimivuutta kansallisella ja rajatylittävällä tasolla.

2.   Sähköinen kaupankäynti ja jakelun yhdennetyt logistiikkajärjestelmät

2.1

Sähköisen kaupankäynnin liikevaihto Euroopassa oli 300 miljardia euroa vuonna 2012, mikä on 20 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna. (2) Verkko-ostokset ovat lisääntyneet 20:stä 37 prosenttiin viidessä vuodessa (3), ja kuluttajille tästä koituvien säästöjen arvioidaan olevan vuosittain noin 12 miljardia euroa.

2.2

Havaittavissa olevia sähköisen kaupankäynnin etuja ovat säästöt, kaupanteon nopeus, kansainvälisyys, kattavuus, tiedonkulun nopeus sekä kaupankäynnin kohteena oleviin hyödykkeisiin liittyvien palveluiden sisältö. Tuotteiden materiaalinen saatavuus (digitaalisia tuotteita lukuun ottamatta) on kuitenkin edelleen pääosin yhteydessä siihen, miten prosessointiin ja pakkaamiseen, jäljitettävyyteen, tunnistukseen, toimitukseen, säilytykseen ja pakettien kuljetukseen liittyviä logistisia menettelyitä kyetään hallinnoimaan.

2.3

Komission strategiassa "luottamuksen lisäämiseksi sähköisen kaupankäynnin ja verkkopalvelujen digitaalisiin yhtenäismarkkinoihin" (4) nimettiin "digitaalisten yhtenäismarkkinoiden viisi tärkeintä estettä" sekä esitettiin "toimintasuunnitelma niiden poistamiseksi". Näihin kuuluvat "epätarkoituksenmukaiset maksu- ja toimitusjärjestelmät". Lisäksi todetaan, että "kymmenen prosenttia ihmisistä ei tee verkko-ostoksia (5), koska he ovat huolestuneita toimituspalvelujen kuluista, varsinkin rajat ylittävissä toimituksissa, sekä palvelujen laadusta". Tähän liittyen ehdotetaan, että

"kuluttajia varten on kehitettävä valikoima erilaisia vaihtoehtoja, ja parhaat eurooppalaiset käytännöt on levitettävä ja otettava käyttöön eri jäsenvaltioissa. Tällaisia käytäntöjä ovat muun muassa tietyn aikataulun mukaisesti suoritettavat kotiinkuljetukset tai paketin nouto kumppanina toimivasta liikkeestä tai automaattisista jakelulaitteista, jotka sallivat väljän aikataulun."

"sekä asiakkaiden että yritysten kannalta on syytä selvittää vastuu tapauksissa, joissa paketti saapuu perille vahingoittuneena tai se varastetaan tai katoaa."

"on huolehdittava siitä, että lähetysten toimituspalvelut ovat tehokkaita ja kohtuuhintaisia myös maaseudulla tai syrjäisillä ja unionin syrjäisimmillä alueilla, jotta sähköisellä kaupankäynnillä voidaan osaltaan vähentää alueelliseen yhteenkuuluvuuteen liittyvää eriarvoisuutta sen sijaan, että sitä lisättäisiin."

väärennettyjen lääkkeiden varalta on taattava "lääkkeitä verkosta ostavien potilaiden riittävä suojelu".

2.4

Jakeluketjun perinteiset logistiikkajärjestelmät ovat vanhentuneita ja saattavat hidastaa sähköisen kaupankäynnin leviämistä ja kehittymistä erityisesti rajatylittävässä kaupassa, kun taas uuden teknologian kiihtyvä kehitys tarjoaa uusia lähentymismahdollisuuksia.

2.5

Kuluttajien ja yritysten välisen, tavaraluonteisten ja digitalisoimattomissa olevien tuotteiden sähköisen kaupan lisääntyminen on johtanut siihen, että pienet ja keskikokoiset lähetykset suureen määrään yksittäisiä, vaikeasti ennakoitavia osoitteita ovat yleistyneet huomattavasti, ja palvelut on räätälöity yhä enemmän yksittäisen asiakkaan toiveiden mukaisesti.

2.6

Yhä suoremmat yhteydet tuottajan ja kuluttajan välillä ovat nopeuttaneet tiedonsaantia ja kauppatoimien tekemistä, mikä puolestaan lisää jakelun nopeuteen ja luotettavuuteen kohdistuvia odotuksia. Jakelun onnistuminen luo suuria paineita logistiikkajärjestelmien tehokkuudelle ja kustannuksille.

2.7

Komitean mielestä on tärkeää palauttaa sekä verkosta ostoksia tekevien kuluttajien että sähköistä kaupankäyntiä harjoittavien jälleenmyyjien luottamus. Kuluttajien suurimpia huolenaiheita ovat lähetyksen toimittamatta jättäminen, tilatun tavaran vahingoittuminen tai katoaminen sekä mahdollisuus maksujen palautukseen etenkin rajatylittävässä kaupassa. Myyjät puolestaan kaipaavat toimijoiden tarpeita palvelevaa jakeluverkostoa, yhteentoimivuutta ja asianmukaista sääntelykehystä.

3.   Komission vihreä kirja

3.1

Komission vihreässä kirjassa määritellään kolme toimintalinjaa, joilla pyritään ratkaisemaan verkossa ostoksia tekevien kuluttajien ja sähköistä kaupankäyntiä harjoittavien jälleenmyyjien ongelmat ja vastaamaan haasteisiin, jotta voidaan tukea sähköisen kaupankäynnin kasvua ja varmistaa, että kaikki kansalaiset ja pk-yritykset kaikilla Euroopan alueilla voivat hyötyä sen eduista, mikä edellyttää kestäväpohjaista ja tehokasta jakelujärjestelmää kansallisella, unionin ja kansainvälisellä tasolla. Nämä toimintalinjat ovat seuraavat:

Parannetaan jakelupalveluiden kätevyyttä EU:ssa kuluttajille ja pk-yrityksille.

Tarjotaan kuluttajille ja pk-yrityksille kustannustehokkaampia ja edullisempia jakeluratkaisuja.

Edistetään jakelupalveluiden yhteentoimivuuden parantamista kaikkien toimijoiden välillä siten, että parannetaan yhteistyökäytäntöjä sekä yhteistyötä niiden ja sähköistä kaupankäyntiä harjoittavien yritysten, erityisesti pk-yritysten välillä.

4.   Yleistä

4.1

ETSK on tyytyväinen komission aloitteeseen, jolla pyritään toteuttamaan yhdennetyt markkinat sähköiseen kaupankäyntiin liittyvän jakelun logistiikkaa varten sekä edistämään sähköisen kaupankäynnin kehitystä paitsi kuluttajien ja yritysten, myös yritysten välillä ja kuluttajien välillä. Kaikkien mukana olevien toimijoiden ja ennen kaikkea EU:n kansalaisten luottamus maksimoidaan takaamalla saatavuus, luotettavuus, avoimuus, tehokkuus sekä vastavuoroisten oikeuksien kunnioittaminen ja suoja.

4.2

Komitea katsoo, että nykyisessä sääntelykehyksessä olisi korjattava puutteita

postipalveluissa, sillä: "yleiset postipalvelut, jotka takaavat kaikille kansalaisille heidän maantieteellisestä, taloudellisesta tai muusta tilanteestaan riippumatta laadukkaat, luotettavat ja kohtuuhintaiset postipalvelut, ovat olennainen osa eurooppalaista sosiaalimallia" (6)

mahdollisuuksissa toimittaa palveluita kansallisten rajojen yli sekä tietovaatimuksissa, joihin olisi sovellettava täysimääräisesti palveludirektiiviä (7).

4.3

Komitean mielestä sääntelykehyksen mukauttaminen on välttämätöntä, jotta eurooppalaiset kuluttajat voivat hyötyä sosiaalisesti ja taloudellisesti nykyistä enemmän riippumattomuuden, käytännöllisyyden, avoimuuden ja kilpailun lisääntymisestä sekä laajemman tuote- ja palveluvalikoiman saatavuudesta ja jotta yritykset – etenkin pk-yritykset – saavat laajoja mahdollisuuksia tarjota innovatiivisia, laadukkaita ja kuluttajaläheisiä tuotteita ja palveluita koko Euroopan kattavilla sähköisillä sisämarkkinoilla, sillä tämä vahvistaa niiden asemaa ja auttaa niitä pysymään kilpailukykyisinä globaalissa taloudessa.

4.4

"Poliittisten päättäjien on asetettava SMART (specific, measurable, achievable, realistic and timely) -periaatteeseen pohjautuvia määrällisiä ja laadullisia tavoitteita. Poliittisten aloitteiden tehokkaan hallinnan ja niiden käytännön vaikutusten arvioinnin keskeisenä edellytyksenä on, että edistymistä arvioidaan asianmukaisten ja realististen tavoitteiden pohjalta." (8) Näin vahvistetaan kuluttajien, jakelijoiden ja yritysten luottamusta sekä edistetään työoloja alalla, joka on perinteisesti hyvin työvoimaintensiivinen.

4.5

ETSK pitää tärkeänä vahvaa tukea CEN:lle, Cenelecille ja ETSI:lle (9), jotta ne laatisivat – kuluttajaryhmien, pk-yritysten ja muiden sidosryhmien tasapuolisen osallistumisen varmistaen – eurooppalaiset teknis-normatiiviset standardit, sillä näin taataan sähköistä kaupankäyntiä varten tarkoitettujen yhdennettyjen logistiikkapalveluiden laatu ja luotettavuus, kestäväpohjaisuus sekä sosiaali- ja turvallisuusvaatimukset. Tämän tulisi tapahtua tarkan aikataulun mukaisesti ja sen tukena tulisi olla asianmukainen tiedotuskampanja internetissä ja tiedotusvälineissä. ETSK:n mielestä olisi suositeltavaa myös perustaa jakelua varten eurooppalainen turvallisuus- ja laatumerkintä, jonka myöntäisi verkko-ostosten jakeluun liittyviä ongelmia käsittelevien kansallisten keskusten eurooppalainen verkosto (ja joka vastaa verkkomaksujen VeriSign Secured Seal -merkintää).

4.5.1

ETSK suosittaa, että perustetaan verkko-ostosten jakeluun liittyviä ongelmia käsittelevien kansallisten keskusten eurooppalainen verkosto, joka pystyy käyttäjäystävällisesti, nopeasti ja ilman kustannuksia ratkaisemaan asiakkaiden ja myyjien ongelmat sähköisessä kaupankäynnissä, sekä eurooppalainen valvonta- ja seurantakeskus, joka raportoi kolmen kuukauden välein verkko-ostosten jakelussa ilmenneistä ongelmista.

4.5.2

ETSK kehottaa painokkaasti perustamaan RAPEX (10)- ja ICSMS (11)-järjestelmien kaltaisen nopean varoitusjärjestelmän, jonka avulla pystytään todentamaan väärinkäytökset, jotka on ilmoitettu verkko-ostosten jakeluun liittyviä ongelmia käsitteleville kansallisille keskuksille, sekä estämään vilpilliset kaupalliset käytännöt alalla sulkemalla verkkosivut ja rankaisemalla jakelijaa, kunnes ongelmaan on löydetty tehokas ja kuluttajaystävällinen ja ratkaisu ilman kustannuksia.

4.6

Yhdennettyjen jakelun logistiikkapalveluiden saatavuuden, luotettavuuden ja tehokkuuden takaamiseksi ETSK pitää lisäksi tarpeellisena, että

Horisontti 2020 -ohjelman puitteissa asetetaan vahvasti etusijalle yhdennetyn logistiikkateknologian tutkimus, jotta varmistetaan jäljitettävyys ja nopea reititys sekä mahdollistetaan tuottajien, logistiikkaoperaattoreiden ja kuluttajien väliset yhteistyömenettelyt toimitusaikojen lyhentämiseksi ja kustannusten pienentämiseksi

Galileo-satelliittijärjestelmän ja siihen kuuluvan maanpäällisten asemien verkoston käyttöönottoa aikaistetaan komitean aikaisemmissa lausunnoissaan (12) ehdottamalla tavalla.

taataan täysi yhteentoimivuus etenkin valvontajärjestelmien sekä tuotteiden palautusta ja korvauksia koskevien yksinkertaistettujen sähköisten tietojärjestelmien välillä siten, että hyödynnetään myös unionin IDA-, IDABC- ja ISA-ohjelmista (yhteentoimivuusratkaisut eurooppalaisille julkishallinnoille) saatuja kokemuksia (13)

perustetaan verkkopohjaisia yhteenliitäntäalustoja kuljetusyhtiöiden välistä tietojenvaihtoa ja koordinointia varten myös ympäristövaikutusten vähentämiseksi erityisesti jakelun loppuvaiheessa Horisontti 2020- ja Hyvä elämä maapallon resurssien rajoissa -ohjelmien puitteissa toteutettavien esittelyhankkeiden pohjalta

EIP myöntää tukea pk-yritysten yhdennetylle logistiikalle osana toimia, joilla tuetaan taloudellisesti innovatiivisia ja työpaikkoja luovia pieniä ja keskisuuria yrityksiä kasvua ja työllisyyttä tukevan aloitteen (14) puitteissa

varmistetaan yksittäisten kustannuserien avoimuus, jotta voidaan seurata kustannus-/hintarakennetta ja palveluiden asianmukaista saatavuutta sekä vahvistaa näin markkinavalvontaa monipuolisen tarjonnan takaamiseksi.

4.7

Paketinjakeluala on hyvin työvoimaintensiivinen mutta vähän ammattitaitoa vaativa ala, jolla on erityisen paljon EU:n ulkopuolista työvoimaa. Monissa EU:n jäsenvaltioissa alan työntekijöiden työsuhteet ovat epävarmoja, työajat pitkiä, palkat matalia ja jatkokoulutusmahdollisuudet heikkoja. Tämä tilanne on seurausta ulkoistamistoimista, joita jakelualan yritykset ovat toteuttaneet osuuskuntien tai yksittäisten jakelijoiden kautta, jotka käyttävät edustamansa yrityksen logoa ja virkapukua mutta omistavat kuljetukseen käyttämänsä pakettiauton (ns. nimellisesti itsenäiset ammatinharjoittajat) (15).

4.8

ETSK:n mielestä yhdennetyt paketinjakelumarkkinat edellyttävät vakaata ja johdonmukaista sosiaalista ulottuvuutta, työpaikkojen laadun ja jatkuvan koulutuksen takaamista sekä pimeän työn torjuntaa. Komitea suosittaakin, että jäsenvaltioiden olisi myös työehtosopimusneuvotteluiden kautta pyrittävä varmistamaan, että työntekijät työskentelevät suoraan paketinjakeluyrityksille, sekä turvattava koko alalle tasapuoliset ja asianmukaiset työolot.

4.9

Komitea pitääkin paketinjakelualan ja logistiikan kehityksen kannalta strategisesti tärkeänä alakohtaista järjestelmällistä vuoropuhelua eurooppalaisella, kansallisella ja alueellisella tasolla sekä alan työmarkkinaosapuolten välillä että kansalaisyhteiskunnan edustajien – erityisesti kuluttajia ja pk-yrityksiä, sähköistä kauppaa harjoittavia vähittäismyyjiä ja jakelualan toimijoita edustavien järjestöjen – välillä, sillä sen kautta voidaan edistää yhteistyötä ja keskinäistä luottamusta sekä kestäväpohjaisuutta ja yhteentoimivuutta sähköiseen kaupankäyntiin liittyvän jakelun kehittyvillä markkinoilla.

Bryssel 20. maaliskuuta 2013

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean puheenjohtaja

Staffan NILSSON


(1)  Ks. esim. Thuiswinkel: Alankomaissa käytössä oleva vakiosopimus, jonka Alankomaiden talous- ja sosiaalikomitea laati 1.1.2012 kuluttajia kuultuaan. Siihen on liittynyt jo 80 prosenttia sähköistä kaupankäyntiä harjoittavista tahoista.

(2)  Lähde: McKinsey, neljäs sähköistä kaupankäyntiä koskeva vuotuinen konferenssi, 14.11.2012, Bryssel.

(3)  Lähde: Eurostat, kausi 2004–2009.

(4)  COM(2011) 942 final, 11.1.2012.

(5)  Eurostatin kotitaloustutkimus 2009.

(6)  EUVL C 168, 20.7.2007, s. 74.

(7)  EUVL C 224, 30.8.2008, s. 50.

(8)  EUVL C 108, 30.4.2004, s. 23.

(9)  Euroopan standardointikomitea (CEN), Euroopan sähkötekniikan standardointikomitea (Cenelec) ja Euroopan telealan standardointilaitos (ETSI).

(10)  Tuoteturvallisuuden nopea hälytysjärjestelmä (Rapid Alert System for non-food dangerous products).

(11)  Markkinavalvonnan tietojenvaihtojärjestelmä (Information Communication System Market Surveillance).

(12)  EUVL C 256, 27.10.2007, s. 73; EUVL C 324, 30.12.2006, s. 41; EUVL C 324, 30.12.2006, s. 37; EUVL C 318, 23.12.2006, s. 210; EUVL C 221, 8.9.2005, s. 28; EUVL C 302, 7.12.2004, s. 35; EUVL C 48, 21.2.2002, s. 42.

(13)  EUVL C 218, 11.9.2009, s. 36.

(14)  Euroopan investointirahaston ETF-käynnistysjärjestelmä (ETF Start-up).

(15)  "Itsenäisen ammatinharjoittajan aseman väärinkäyttö" (Ks. tämän virallisen lehden sivu 14).


Top