This document is an excerpt from the EUR-Lex website
Document 52012PC0730
Proposal for a COUNCIL REGULATION amending Council Regulation (EC) No 994/98 of 7 May 1998 on the application of Articles 92 and 93 of the Treaty establishing the European Community to certain categories of horizontal State aid and Regulation (EC) No 1370/2007 of the European Parliament and of the Council of 23 October 2007 on public passenger transport services by rail and by road
Ehdotus NEUVOSTON ASETUS Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 92 ja 93 artiklan soveltamisesta tiettyihin valtion monialaisen tuen muotoihin 7 päivänä toukokuuta 1998 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 994/98 ja rautateiden ja maanteiden julkisista henkilöliikennepalveluista 23 päivänä lokakuuta 2007 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1370/2007 muuttamisesta
Ehdotus NEUVOSTON ASETUS Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 92 ja 93 artiklan soveltamisesta tiettyihin valtion monialaisen tuen muotoihin 7 päivänä toukokuuta 1998 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 994/98 ja rautateiden ja maanteiden julkisista henkilöliikennepalveluista 23 päivänä lokakuuta 2007 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1370/2007 muuttamisesta
/* COM/2012/0730 final - 2012/0344 (NLE) */
Ehdotus NEUVOSTON ASETUS Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 92 ja 93 artiklan soveltamisesta tiettyihin valtion monialaisen tuen muotoihin 7 päivänä toukokuuta 1998 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 994/98 ja rautateiden ja maanteiden julkisista henkilöliikennepalveluista 23 päivänä lokakuuta 2007 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1370/2007 muuttamisesta /* COM/2012/0730 final - 2012/0344 (NLE) */
PERUSTELUT 1. EHDOTUKSEN TAVOITTEET JA SISÄLTÖ Jotta voidaan varmistaa valtiontukisääntöjen
täytäntöönpano ja yksinkertaistaa hallintoa komission valvontavaltuuksia
heikentämättä, Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 92 ja 93 artiklan
soveltamisesta tiettyihin valtion monialaisen tuen muotoihin 7 päivänä
toukokuuta 1998 annetussa neuvoston asetuksessa (EY) N:o 994/98[1], jäljempänä ’valtuusasetus’, säädetään, että komissio voi antaa
asetuksia tiettyjen valtiontukimuotojen soveltuvuudesta yhteismarkkinoille ja
siitä, että kyseisiin tukimuotoihin ei sovelleta SEUT-sopimuksen 108 artiklan 3
kohdassa määrättyä ilmoitusvelvollisuutta. Kyseessä ovat vähämerkityksiset tuet[2], tuet, joita myönnetään pk-yrityksille, tutkimukselle ja
kehittämiselle, ympäristönsuojelulle, työllistämiselle ja koulutukselle, sekä
komission kunkin jäsenvaltion osalta alueellisen tuen myöntämistä varten
hyväksymän kartan mukaisesti myönnetyt tuet. Komissio katsoi valtiontukiuudistuksesta 8.
toukokuuta 2012 antamassaan tiedonannossa[3], että
valtiontukisääntöjen täytäntöönpanossa olisi keskityttävä tapauksiin, joilla on
suurin vaikutus sisämarkkinoilla. Tämä tarkoittaa toisaalta suurten ja
mahdollisesti vääristävien tukien tiukempaa valvontaa ja toisaalta sellaisten
tapausten yksinkertaisempaa analysointia, joilla on vain rajallinen vaikutus
kauppaan ja rajalliset mahdollisuudet vääristää kilpailua. Tämä viimeksi
mainittu tavoite voidaan saavuttaa tarkistamalla poikkeusjärjestelmää,
erityisesti neuvoston asetuksen (EY) N:o 994/98 soveltamisalaa. Tarkistuksen
perusteella komissio voisi sisällyttää ryhmäpoikkeusten piiriin useampia
tukimuotoja ja vapauttaa ne ilmoitusvelvollisuudesta, kuten on tapahtunut
nykyisen valtuusasetuksen soveltamisalaan kuuluvien tukimuotojen osalta. Uusien tukimuotojen sisällyttämistä
valtuusasetukseen koskeva ehdotus ei tarkoita ryhmäpoikkeuksen välitöntä
soveltamista kaikkiin näihin tukimuotoihin eikä sitä, että kaikki tietyn
tukimuodon toimenpiteet kuuluisivat kokonaisuudessaan ryhmäpoikkeuksen piiriin.
Pikemminkin komissio voi sen perusteella ottaa ryhmäpoikkeuksia käyttöön
asteittain kun komissio on saanut riittävästi kokemusta määritelläkseen selkeät
soveltuvuuskriteerit tietyntyyppisille tukitoimenpiteille. Tällä varmistetaan,
että kilpailuun ja jäsenvaltioiden väliseen kauppaan kohdistuva vaikutus on
rajallinen. Samaa lähestymistapaa on noudatettu nykyisessä valtuusasetuksessa:
ensimmäiset ryhmäpoikkeukset hyväksyttiin vuonna 2001 (koulutustuki,
pk-yritysten tuki), kun taas muuntyyppisten tukien ryhmäpoikkeukset otettiin
käyttöön vasta myöhemmin, kun oli saatu riittävästi kokemusta (työllisyystuki
vuonna 2002, aluetuki vuonna 2006 sekä T&K-tuki ja ympäristönsuojelutuki
vasta vuonna 2008, jolloin yleinen ryhmäpoikkeusasetus[4] annettiin). On mahdollista, että valtuusasetusta on saadun kokemuksen
perusteella tarkistettava tulevaisuudessa useammin, jotta voidaan ottaa
huomioon erityisesti sisämarkkinoiden kehityksen edellyttämät ja siihen
soveltuvat investoinnit. Seuraavaa monivuotista rahoituskehystä koskevan
päätöksen jälkeen komissio arvioi viipymättä, onko mahdollista yksinkertaistaa
valtiontukimenettelyjä niiden hankkeiden osalta, joita yhteisrahoitetaan EU:n
rakennepolitiikkojen puitteissa. Valtuusasetukseen
sisällytettäväksi ehdotetut uudet tukimuodot ·
Valtiontuki kulttuurin ja kulttuuriperinnön
edistämiseen Neuvoston
asetuksessa (EY) N:o 994/98 komissio valtuutetaan antamaan ryhmäpoikkeusasetus
kaikille pk-yritysten hyväksi myönnettäville valtiontukimuodoille. Näin ollen komissio voi siis jo nykyisen
valtuusasetuksen nojalla myöntää ryhmäpoikkeuksen pk-yrityksille
SEUT-sopimuksen 167 artiklassa määriteltyyn kulttuurin ja kulttuuriperinnön
edistämiseen myönnetyille tuille. Tällaisen
poikkeuksen käytännön hyöty olisi kuitenkin vähäinen, sillä tuensaajat ovat
usein varsinkin elokuva- ja audiovisuaalialalla suuria yrityksiä. Komissiolle ja jäsenvaltioille aiheutuu näistä
tapauksista paljon työtä, vaikka kyse on usein rutiinitapauksista, joihin
liittyvä tukimäärä on varsin vähäinen. Kun tämä tukimuoto on sisällytetty valtuusasetukseen,
komissio voi hyväksyä ryhmäpoikkeuksia esimerkiksi sellaisten toimenpiteiden
osalta, jotka täyttävät tarkistetussa elokuvatiedonannossa vahvistetut
kriteerit tai jotka koskevat kulttuuriperinnön säilyttämistä tai kulttuurin
edistämistä, jolla on yleensä vain rajallinen vaikutus kauppaan (esim. monet
yksittäiset ilmoitukset suojeltujen rakennusten tai monumenttien
kunnostamisesta). Neuvoston asetusta (EY) N:o 994/98 olisi sen
vuoksi muutettava siten, että sen soveltamisala kattaisi myös tällaiset
valtiontukimuodot. ·
Valtiontuki luonnonmullistusten aiheuttamien
vahinkojen korvaamiseen Kuten edellä todettiin, luonnonmullistusten
aiheuttamien vahinkojen korvaamiseen tarkoitetun valtiontuen osalta neuvoston
asetuksessa (EY) N:o 994/98 komissio valtuutetaan hyväksymään pk-yrityksille
myönnettävä tuki, mutta siinä ei sallita tukea suuryrityksille.
Luonnonmullistusten vuoksi myönnettävää tukea koskevan ryhmäpoikkeuksen
perusteella jäsenvaltiot voisivat toimia nopeasti luonnonmullistuksen
tapahtuessa ja korvata aiheutuneet vahingot. Komissio on hankkinut riittävästi kokemusta
tämäntyyppisestä tuesta ja pystyy määrittämään selvästi soveltuvuuden
ennakkoehdot. Jos tuki on tarkasti määritelty,
rajattu luonnonmullistusten välittömästi aiheuttamien aineellisten vahinkojen
korvaamiseen ja sen määrän tarkastaa riippumaton taho, vapautus
ilmoitusvelvollisuudesta vaikuttaa perustellulta. Neuvoston
asetusta (EY) N:o 994/98 olisi sen vuoksi muutettava siten, että sen
soveltamisala kattaisi tällaisten valtiontukimuotojen myöntämisen myös suurille
yrityksille. ·
Valtiontuki tiettyjen epäsuotuisten
sääolosuhteiden aiheuttamien vahinkojen korvaamiseen kalastusalalla Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle
myös valtiontukitoimenpiteet, joiden tarkoituksena on korvata tiettyjen
epäsuotuisten sääolosuhteiden aiheuttamat vahingot kalastusalalla. Tällä alalla myönnetyt määrät ovat yleensä
rajallisia ja selkeät soveltuvuusedellytykset voidaan määritellä. Asetuksessa (EY) N:o 994/98 komissio valtuutetaan
vapauttamaan ilmoitusvelvollisuudesta tällainen tuki ainoastaan silloin, kun se
myönnetään pk-yrityksille. Epäsuotuisat
sääolosuhteet voivat kuitenkin vaikuttaa myös kalastusalan suuriin yrityksiin. Komissio on hankkinut riittävästi kokemusta
tämäntyyppisestä tuesta ja selkeät soveltuvuusedellytykset voidaan määritellä
tältä pohjalta. Neuvoston
asetusta (EY) N:o 994/98 olisi sen vuoksi muutettava siten, että sen
soveltamisala kattaa myös tämän valtiontukimuodon. ·
Valtiontuki innovoinnille Neuvoston asetus (EY) N:o 994/98 kattaa nimenomaisesti
tutkimus- ja kehitystyön, mutta ei innovointia. Innovoinnista on asetuksen
antamisen jälkeen tullut EU:n tavoite osana innovaatiounionia koskevaa
aloitetta. Esimerkiksi tuki palvelualan prosesseihin ja organisointiin
liittyvään innovaatiotoimintaan sekä innovaatioklustereille ei ehkä ole
kilpailua vääristävää, jos vahvistettuja edellytyksiä noudatetaan. Sen sijaan
tuki tuote- ja teknologiseen innovointiin, mukaan lukien esittelyhankkeita ja
prototyyppejä koskevat tukitoimet, sisältyy jo ryhmäpoikkeusasetuksen 30
artiklaan. Neuvoston asetusta (EY) N:o 994/98
olisi sen vuoksi muutettava siten, että innovaatiotuki voisi tulevaisuudessa
kuulua ryhmäpoikkeuksen piiriin. ·
Valtiontuki metsäalalle ja liitteeseen I
kuulumattomien elintarvikkeiden menekinedistämiseen SEUT-sopimuksen
42 artiklan mukaan kilpailusääntöjä sovelletaan maataloustuotteiden tuotantoon
ja kauppaan vain Euroopan parlamentin ja neuvoston vahvistamassa määrin. Tietyt toimenpiteet, jotka
eivät kuulu SEUT-sopimuksen 42 artiklan soveltamisalaan ja joihin sovelletaan
yleisiä kilpailusääntöjä, kuuluvat kuitenkin maaseudun kehittämistä koskeviin
ohjelmiin tai ne myönnetään liitteeseen I kuulumattomien elintarvikkeiden
menekinedistämiseen tai mainontaan ja niihin sovelletaan erityisiä valtiontukisääntöjen
mukaisia soveltuvuusedellytyksiä. Tämä pätee erityisesti metsäalaan ja
liitteeseen I kuulumattomien elintarvikkeiden menekinedistämiseen tarkoitettuun
tukeen. Tähän mennessä tällaiselle tuelle on myönnetty ryhmäpoikkeus, jos se on
rajoittunut pk-yrityksiin. Tämäntyyppisistä toimenpiteistä saadun laajan
kokemuksen valossa, minkä vuoksi voidaan muotoilla selkeät
soveltuvuusedellytykset, neuvoston asetusta (EY) N:o 994/98 olisi muutettava
vastaavasti, jotta nämä valtiontukimuodot voisivat tulevaisuudessa kuulua
ryhmäpoikkeuksen piiriin. ·
Valtiontuki meren elollisten luonnonvarojen
säilyttämiseen Euroopan
kalatalousrahastosta 27 päivänä heinäkuuta 2006 annetun neuvoston asetuksen
(EY) N:o 1198/2006[5] 7 artiklan mukaan jäsenvaltioiden kalatalousalan yrityksille
myöntämään tukeen sovelletaan perussopimuksen 107, 108 ja 109 artiklaa, lukuun
ottamatta maksuja, jotka jäsenvaltiot suorittavat asetuksen (EY) N:o 1198/2006
mukaisesti. Meren elollisten luonnonvarojen säilyttämiseen myönnettävällä
lisävaltiontuella on yleensä rajallinen vaikutus unionin sisäiseen kauppaan, se
edistää EU:n tavoitteita meri- ja kalastuspolitiikan alalla eikä aiheuta
vakavia kilpailun vääristymiä. Lisäksi
myönnetyt määrät ovat yleensä vähäisiä. Neuvoston
asetusta (EY) N:o 994/98 olisi sen vuoksi muutettava siten, että tämäntyyppiset
valtiontuet voisivat tulevaisuudessa kuulua ryhmäpoikkeuksen piiriin. ·
Valtiontuki amatööriurheilulle Vaikkakin huomattava osa amatööriurheiluun
liittyvistä tapauksista ei edes ole tukea, toisten vaikutus unionin sisäiseen
kauppaan on yleensä rajallinen eivätkä ne aiheuta vakavia kilpailun
vääristymiä. Lisäksi myönnetyt määrät ovat yleensä vähäisiä. Neuvoston asetusta
(EY) N:o 994/98 olisi sen vuoksi muutettava siten, että tämäntyyppiset
valtiontuet voisivat tulevaisuudessa kuulua ryhmäpoikkeuksen piiriin. ·
Sosiaalituki syrjäisimpien seutujen asukkaille
kuljetusta varten Liikenteen
alalla sovelletaan jo erityissääntöjä, erityisesti rautateiden ja maanteiden
julkisista henkilöliikennepalveluista annettua neuvoston asetusta (EY) N:o
1370/2007. Lento- ja meriliikenteen tuesta ei ole
kuitenkaan annettu erityisiä sääntöjä. Komissio on hankkinut riittävästi
kokemusta näillä aloilla muotoillakseen yleiset soveltuvuuskriteerit
sosiaalituesta, jota myönnetään syrjäisimpien seutujen asukkaille kuljetusta
varten (erityisesti syrjäisimmät alueet ja saaret ja/tai saariin rinnastettavat
niemet Manner-Euroopassa). Tämä tuki on yleensä suhteellisen pientä eikä
vääristä kilpailua merkittävästi. Neuvoston asetusta (EY) N:o 994/98 olisi sen
vuoksi muutettava siten, että tämäntyyppinen valtiontuki voisi tulevaisuudessa
kuulua ryhmäpoikkeuksen piiriin. ·
Valtiontuki liikennealalle SEUT-sopimuksen 93
artiklan mukaisesti Asetuksen (EY) N:o 1370/2007 9 artiklassa
vapautetaan SEUT-sopimuksen 108 artiklan 3 kohdan mukaisesta
ennakkoilmoitusvelvollisuudesta korvaukset, jotka maksetaan julkisen
henkilöliikenteen harjoittamista tai yleisissä säännöissä vahvistettujen
hintavelvoitteiden täyttämistä koskevista julkisista palveluista kyseisen asetuksen
mukaisesti. Lissabonin sopimuksessa vahvistetun ja
SEUT-sopimuksen 108 artiklan 4 kohdassa ja 109 artiklassa määrätyn neuvoston ja
komission välisen toimivaltajaon mukaan neuvoston tehtävänä on määrittää
ennakkoilmoitusvelvollisuudesta vapautetut tukimuodot, mutta komissio vahvistaa
tällaiseen poikkeukseen liittyvät yksityiskohtaiset säännöt. Jotta
julkisista palveluista maksettavaan korvaukseen sovellettava poikkeus
saatettaisiin näiden määräysten mukaiseksi, tämä tukimuoto olisi saatettava
neuvoston asetuksen (EY) N:o 994/98 soveltamisalaan. Asetuksen (EY) N:o
1370/2007 9 artiklan soveltamisen olisi päätyttävä kuusi kuukautta sen jälkeen
kun tätä valtiontukimuotoa koskeva komission asetus on tullut voimaan. Komissio olettaa tällä hetkellä, että tällainen
ryhmäpoikkeus olisi sisällöltään nykyisen poikkeuksen kaltainen, paitsi siltä
osin kuin asetusta (EY) N:o 1370/2007 muutetaan suunnitelluilla
rautatieliikenteeseen liittyvillä lainsäädäntöehdotuksilla. ·
Valtiontuki tietyille laajakaistainfrastruktuureille Komissio on viime vuosina saanut hyvin
laajalti kokemusta laajakaista-alan tuesta ja laatinut suuntaviivat. Komissio voi tältä pohjalta muotoilla tarkat
soveltuvuuskriteerit, joiden perusteella tietyille
laajakaistainfrastruktuureille myönnettävä tuki voi asianmukaisten edellytysten
täyttyessä kuulua ryhmäpoikkeuksen piiriin. Tämä
pätee tukeen, joka kattaa peruslaajakaistan alueilla, joilla ei ole
laajakaistainfrastruktuuria ja joilla tällaista infrastruktuuria ei
todennäköisesti rakenneta lähitulevaisuudessa (”valkoiset” alueet), ja pieniin
yksittäisiin tukitoimenpiteisiin, jotka kohdistuvat hyvin nopeiden seuraavan
sukupolven liityntäverkkoihin (”NGA-verkot”) valkoisilla NGA-alueilla. Lisäksi laajakaistaan liittyviin
rakennustöihin ja passiiviseen laajakaistainfrastruktuuriin myönnettävä tuki
voisi kuulua ryhmäpoikkeuksen piiriin. Rakennustöiden tukeminen on useissa
tapauksissa valtiontukea, jos on kyse televiestintäinfrastruktuurin
(kaapelikanavat) asentamisesta. Passiivinen laajakaistainfrastruktuuri kattaa
sekä kaapelikanavien että pimeiden kuitujen asentamisen. Infrastruktuuri
edistää kilpailua, sillä sitä voivat käyttää erilaiset operaattorit (kiinteän,
langattoman ja matkaviestinverkon operaattorit), siihen pääsyä tai siinä
käytettävää teknologiaa ei ole ennalta määrätty ja sen omistavat yleensä
viranomaiset, joiden edun mukaista ei ole syrjiä eri operaattoreita.
Rakennustöiden ja passiivisen laajakaistainfrastruktuurin ryhmäpoikkeus voisi
nopeuttaa investointeja, sillä (pienet) paikallisviranomaiset usein haluavat
tukea tätä sen sijaan, että ne ottaisivat käyttöön laajakaistaohjelmia, jolloin
ne joutuisivat noudattamaan kattavampia valtiontukiedellytyksiä. Komissio on
saanut riittävästi kokemusta passiiviseen infrastruktuuriin liittyvistä tukitapauksista.
Ryhmäpoikkeus voi johtaa tuen käytön lisääntymiseen maaseudulla, jossa nykyinen
passiivinen infrastruktuuri ei ole riittävä. Neuvoston asetusta (EY) N:o 994/98 olisi sen
vuoksi muutettava siten, että tämäntyyppiset valtiontuet voisivat tulevaisuudessa
kuulua ryhmäpoikkeuksen piiriin. Ryhmäpoikkeuksen piiriin kuuluvien
tukimuotojen erittely Asetuksen 1 artiklan 2 kohdan c alakohdassa
määritetään, että kunkin ryhmäpoikkeuksen piiriin kuuluvan tukimuodon osalta
kynnysarvot ”ilmaistaan joko tuen enimmäisosuuksina suhteessa kaikkiin
tukikelpoisiin kustannuksiin tai tuen enimmäismäärinä”. Uusien tukimuotojen, kuten
rahoitusjärjestelyvälineiden tai erilaisten riskipääoman muotojen, kehittämisen
johdosta komissio katsoo, että kynnysarvojen asettamistapaa olisi
tarkistettava, jotta nämä uudet tukimuodot voitaisiin sisällyttää
ryhmäpoikkeuksen piiriin. Tämän vuoksi olisi
oltava mahdollista määritellä kynnysarvot paitsi tuen enimmäisosuuksina (eli
tuki-intensiteetteinä) tai tuen enimmäismäärinä myös valtion tukitoimien
enimmäistasona, riippumatta siitä, ovatko ne SEUT-sopimuksen 107 artiklan 1
kohdassa tarkoitettua valtiontukea. Neuvoston asetusta (EY) N:o 994/98 olisi
muutettava vastaavasti. Avoimuutta koskevat säännökset Asetuksen (EY) N:o 994/98 3 artiklan 2
kohdassa säädetään seuraavaa: ”Heti, kun kyseisten asetusten nojalla
vapautettuja tukijärjestelyjä tai järjestelyn ulkopuolella myönnettyjä
yksittäisiä tukia pannaan täytäntöön, jäsenvaltioiden on lähetettävä
komissiolle Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä julkaistavaksi
yhteenveto tiedoista, jotka liittyvät kyseisiin tukijärjestelyihin tai
yksittäisiin tukiin, jotka eivät kuulu vapautetun tukijärjestelyn piiriin”. Näiden yhteenvetojen julkaiseminen EUVL:ssä
oli asianmukaisin toimintavaihtoehto asetuksen (EY) N:o 994/98 antamisen aikaan
vuonna 1998. Koska virallisten kielten määrä
on noussut ja viestintätekniikka kehittynyt, näiden yhteenvetojen julkaiseminen
komission internet-sivuilla lisäisi avoimuutta, lyhentäisi julkaisumääräaikoja
ja vähentäisi hallinnollista työmäärää, sillä asianomaisten osapuolten,
erityisesti yritysten, on yhtä helppo seurata komission internet-sivuja kuin
EUVL:ää. Velvoite julkaista edellä mainitut yhteenvedot
EUVL:ssä olisikin tämän vuoksi korvattava velvoitteella julkaista ne komission
internet-sivuilla. Neuvoston asetusta (EY) N:o 994/98 olisi muutettava
vastaavasti. Säännökset,
jotka koskevat komission soveltamaa menettelyä ryhmäpoikkeusasetusten
antamiseksi Asetuksen (EY)
N:o 994/98 8 artiklan mukaan komission on kuultava neuvoa-antavaa
valtiontukikomiteaa ennen ryhmäpoikkeusta koskevan asetusehdotuksen
julkaisemisesta. Jotta asianomaiset osapuolet
voivat toimittaa huomautuksensa ja jotta näin varmistetaan suurempi avoimuus,
asetusehdotukset olisi komission mielestä julkaistava samaan aikaan kun
neuvoa-antavaa komiteaa kuullaan. Uusien sähköisten viestintävälineiden
kehityksen valossa komissio uskoo, että nopein ja tehokkain tapa on julkaista
asetusehdotukset komission internet-sivuilla EUVL:n sijaan. Tällöin asianomaisilla osapuolilla on paremmat
mahdollisuudet tehdä huomautuksia ja vähentää siihen liittyvää hallinnollista
taakkaa ja viivettä. Edellä mainitut neuvoston asetuksen (EY) N:o
994/98 8 artiklan säännökset olisi muutettava vastaavasti. 2. Johdonmukaisuus suhteessa unionin muuhun
politiikkaan ja muihin tavoitteisiin Ehdotus on komission 8. toukokuuta 2012
antamalla tiedonannolla[6] käynnistämän valtiontukiuudistuksen keskeinen osa. Tiedonannossa
esitetään kunnianhimoinen valtiontukien uudistusohjelma. Sen tarkoituksena on edistää unionin yleisiä tavoitteita,
erityisesti tavoitetta keskittää valtiontukisääntöjen täytäntöönpano
tapauksiin, joilla on suurin vaikutus sisämarkkinoihin, ja EU 2020 ‑strategiaa,
jolla kasvua tuetaan vahvemmilla, dynaamisilla ja kilpailuun perustuvilla
sisämarkkinoilla. Tämän strategian tavoitteiden saavuttamiseksi
komissio ehdottaa niiden tukimuotojen määrän lisäämistä, jotka voidaan
vapauttaa ilmoittamisvelvollisuudesta. Näin voitaisiin vähentää byrokratiaa ja
ilmoitettavien tukitoimenpiteiden lukumäärää. Kyseisiä
tukimuotoja ja suunniteltuja ryhmäpoikkeuksia varten vahvistettaisiin
soveltuvuusedellytykset, joissa keskityttäisiin niihin tukilajeihin, jotka
oikeasti edistävät EU 2020 ‑tavoitteiden saavuttamista. 3. Oikeudelliset näkökohdat ·
Oikeusperusta Tämän ehdotuksen oikeusperusta on
SEUT-sopimuksen 109 artikla, jonka nojalla neuvosto voi antaa aiheelliset
asetukset ja etenkin vahvistaa ne edellytykset, joilla 108 artiklan 3 kohtaa
sovelletaan, sekä ne tukimuodot, joihin kyseistä menettelyä ei sovelleta. Neuvoston on vahvistettava
säädökset määräenemmistöllä komission ehdotuksesta ja Euroopan parlamenttia
kuultuaan. ·
Toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaate Ehdotus kuuluu unionin yksinomaiseen
toimivaltaan. Sen vuoksi
toissijaisuusperiaatetta ei sovelleta. Aloite ei ylitä sitä, mikä on tarpeen sen
tavoitteen saavuttamiseksi. Se on siis suhteellisuusperiaatteen mukainen. ·
Sääntelytavan valinta Ehdotettu sääntelytapa: asetus. Asetus on ainoa asianmukainen sääntelytapa
asetuksen (EY) N:o 994/98 muuttamiseksi. 4. TALOUSARVIOVAIKUTUKSET Ehdotuksella ei
ole kielteisiä vaikutuksia unionin talousarvioon. 2012/0344 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON ASETUS Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 92 ja
93 artiklan soveltamisesta tiettyihin valtion monialaisen tuen muotoihin 7 päivänä
toukokuuta 1998 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 994/98 ja rautateiden ja
maanteiden julkisista henkilöliikennepalveluista 23 päivänä lokakuuta 2007
annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1370/2007
muuttamisesta
(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti) EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta
tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 109 artiklan, ottaa huomioon Euroopan komission ehdotuksen, ottaa huomioon Euroopan parlamentin lausunnon[7], ottaa huomioon Euroopan talous- ja
sosiaalikomitean lausunnon[8], ottaa huomioon alueiden komitean lausunnon[9], sekä katsoo seuraavaa: (1) Euroopan yhteisön
perustamissopimuksen 92 ja 93 artiklan soveltamisesta tiettyihin valtion
monialaisen tuen muotoihin 7 päivänä toukokuuta 1998 annetussa neuvoston
asetuksessa (EY) N:o 994/98[10]
komissio valtuutetaan antamaan asetuksia tiettyjen määriteltyjen tukimuotojen
soveltuvuudesta sisämarkkinoille ja niiden vapauttamisesta perussopimuksen 108
artiklan 3 kohdan mukaisesta ilmoitusvelvollisuudesta. (2) Asetuksessa (EY) N:o 994/98
komissio valtuutetaan säätämään perussopimuksen 107 artiklan mukaisesti, että
pienille ja keskisuurille yrityksille, jäljempänä ’pk-yritykset’, myönnettävä
tuki, tutkimus- ja kehitystyöhön myönnettävä tuki, ympäristönsuojelutuki,
työllisyys- ja koulutustuki sekä komission kunkin jäsenvaltion osalta
alueellisen tuen myöntämistä varten hyväksymien karttojen mukainen tuki
soveltuu tietyin edellytyksin sisämarkkinoille ja vapautetaan perussopimuksen
108 artiklan 3 kohdassa määrätystä ilmoitusvaatimuksesta. (3) Asetuksessa (EY) N:o 994/98
komissio valtuutetaan vapauttamaan ilmoitusvelvollisuudesta tutkimus- ja
kehitystyöhön tarkoitettu tuki, mutta ei innovaatiotukea. Innovoinnista on
asetuksen antamisen jälkeen tullut innovaatiounioniin liittyvä unionin
poliittinen tavoite, yksi Eurooppa 2020 ‑lippulaiva-aloitteista. Lisäksi
monet innovaatiotukitoimenpiteet ovat suhteellisen vähäisiä eivätkä vääristä
kilpailua merkittävästi. (4) Jäsenvaltioiden on tällä
hetkellä ilmoitettava komissiolle kaikista kulttuurin ja kulttuuriperinnön
edistämistä koskevista valtiontukisuunnitelmista. Asetuksessa
(EY) N:o 994/98 komissio valtuutetaan myöntämään poikkeus pk-yrityksille
myönnetylle tuelle, mutta tämän poikkeuksen hyöty olisi kulttuurialalla
rajallinen, sillä tuensaajat ovat usein suuria yrityksiä. Pienet kulttuurin ja kulttuuriperinnön edistämistä
koskevat hankkeet, vaikka niiden toteuttaja olisi suuri yritys, eivät yleensä
aiheuta merkittäviä kilpailun vääristymiä, ja viimeaikaisten tapausten
perusteella kauppaan kohdistuvat vaikutukset ovat rajalliset. (5) Jäsenvaltioiden on
ilmoitettava komissiolle myös valtiontukitoimenpiteet luonnonmullistusten
aiheuttamien vahinkojen korvaamiseksi. Tällä
alalla myönnetyt määrät ovat yleensä rajallisia ja selkeät
soveltuvuusedellytykset voidaan määritellä. Asetuksessa
(EY) N:o 994/98 komissio valtuutetaan vapauttamaan ilmoitusvelvollisuudesta
tällainen tuki ainoastaan silloin, kun se myönnetään pk-yrityksille. Luonnonmullistukset voivat kuitenkin vaikuttaa myös
suuriin yrityksiin. Komission kokemuksen
mukaan tällainen tuki ei aiheuta merkittäviä kilpailun vääristymiä, ja saadun
kokemuksen perusteella voidaan määritellä selkeät soveltuvuusedellytykset. (6) Jäsenvaltioiden on
ilmoitettava komissiolle myös valtiontukitoimenpiteet tiettyjen epäsuotuisten
sääolosuhteiden aiheuttamien vahinkojen korvaamiseksi kalastusalalla. Tällä alalla myönnetyt määrät ovat yleensä
rajallisia ja selkeät soveltuvuusedellytykset voidaan määritellä. Asetuksessa (EY) N:o 994/98 komissio valtuutetaan
vapauttamaan ilmoitusvelvollisuudesta tällainen tuki ainoastaan silloin, kun se
myönnetään pk-yrityksille. Epäsuotuisat
sääolosuhteet voivat kuitenkin vaikuttaa myös kalastusalan suuriin yrityksiin. Komission kokemuksen mukaan tällainen tuki ei
aiheuta merkittäviä kilpailun vääristymiä, ja saadun kokemuksen perusteella
voidaan määritellä selkeät soveltuvuusedellytykset. (7) Perussopimuksen 42 artiklan
mukaisesti valtiontukisääntöjä ei sovelleta tietyin edellytyksin eräisiin
perussopimuksen liitteessä I lueteltuja maataloustuotteita koskeviin
tukitoimenpiteisiin. Perussopimuksen 42 artiklaa ei kuitenkaan sovelleta
metsäalaan ja liitteeseen I kuulumattomiin tuotteisiin. Tämän vuoksi asetuksen (EY) N:o 994/98 perusteella metsäalan ja
liitteeseen I kuulumattomien elintarvikkeiden tuelle voidaan myöntää
ryhmäpoikkeus ainoastaan, jos se rajoittuu pk-yrityksiin. Komission olisi
voitava myöntää poikkeus tietyille maaseudun kehittämisohjelmiin sisältyville metsäalan
tukimuodoille sekä liitteeseen I kuulumattomien elintarvikkeiden
menekinedistämiseen ja mainontaan tarkoitetuille tukimuodoille silloin, kun
komission kokemuksen mukaan kilpailun vääristymät ovat vähäisiä ja selkeät
soveltuvuusedellytykset voidaan määritellä. (8) Euroopan kalatalousrahastosta
27 päivänä heinäkuuta 2006 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1198/2006[11] 7 artiklan mukaan
jäsenvaltioiden kalatalousalan yrityksille myöntämään tukeen sovelletaan
perussopimuksen 107, 108 ja 109 artiklaa, lukuun ottamatta maksuja, jotka
jäsenvaltiot suorittavat asetuksen (EY) N:o 1198/2006 mukaisesti. Meren
elollisten luonnonvarojen säilyttämiseen myönnettävällä lisävaltiontuella on
yleensä rajallinen vaikutus unionin sisäiseen kauppaan, se edistää EU:n tavoitteita
meri- ja kalastuspolitiikan alalla eikä aiheuta vakavia kilpailun vääristymiä. Myönnetyt määrät ovat yleensä rajallisia ja selkeät
soveltuvuusedellytykset voidaan määritellä. (9) Amatööriurheilun alan
julkisilla tukitoimenpiteillä, siinä määrin kuin ne ovat valtiontukea, on
yleensä rajallinen vaikutus unionin sisäiseen kauppaan eivätkä ne aiheuta
vakavia kilpailun vääristymiä. Lisäksi myönnetyt määrät ovat yleensä vähäisiä. Selkeät soveltuvuusedellytykset voidaan määritellä
saadun kokemuksen perusteella niin, että voidaan varmistaa, että tuki
amatööriurheilulle ei aiheuta merkittäviä kilpailun vääristymiä. (10) Lento- ja meriliikenteen tuen
osalta komission kokemuksen mukaan sosiaaliluonteinen tuki, jota myönnetään
syrjäisimpien seutujen asukkaille kuljetusta varten sillä edellytyksellä, että
se myönnetään syrjimättä liikenteenharjoittajaa tämän identiteetin perusteella,
ei aiheuta merkittäviä kilpailun vääristymiä, ja saadun kokemuksen perusteella
voidaan määritellä selkeät soveltuvuusedellytykset. (11) Rautatie-, tie- ja
sisävesiliikenteelle myönnetyn tuen osalta perussopimuksen 93 artiklassa
todetaan, että tuki on perussopimusten mukainen, jos se on tarpeen liikenteen
yhteensovittamiseksi tai korvausta julkisten palvelujen käsitteeseen kuuluvien
velvoitteiden täyttämisestä. Rautateiden ja maanteiden julkisista
henkilöliikennepalveluista 23 päivänä lokakuuta 2007 annetun Euroopan
parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1370/2007[12] 9 artiklassa vapautetaan
perussopimuksen 108 artiklan 3 kohdan mukaisesta
ennakkoilmoitusvelvollisuudesta korvaukset, jotka maksetaan julkisen
henkilöliikenteen harjoittamista tai yleisissä säännöissä vahvistettujen
hintavelvoitteiden täyttämistä koskevista julkisista palveluista asetuksen (EY)
N:o 1370/2007 mukaisesti. Ryhmäpoikkeusasetuksia
koskevan lähestymistavan yhdenmukaistamiseksi valtiontukien alalla tuki, jota
myönnetään perussopimuksen 93 artiklan mukaisesti liikenteen
yhteensovittamiseksi tai korvauksena julkisten palvelujen käsitteeseen
kuuluvien velvoitteiden täyttämisestä, olisi saatettava neuvoston asetuksen
(EY) N:o 994/98 soveltamisalaan perussopimuksen 108 artiklan 4 kohdassa ja 109
artiklassa vahvistettujen menettelyjen mukaisesti. Asetuksen
(EY) N:o 1370/2007 9 artikla olisi tämän vuoksi poistettava kuusi kuukautta sen
jälkeen kun tätä valtiontukimuotoa koskeva komission asetus on tullut voimaan. (12) Komissio on viime vuosina
saanut hyvin laajalti kokemusta laajakaista-alan tuesta ja laatinut
suuntaviivat[13].
Komission kokemuksen mukaan tuki tietynlaisille laajakaistainfrastruktuureille
ei johda merkittäviin kilpailun vääristymiin ja se voitaisiin ottaa
ryhmäpoikkeuksen piiriin edellyttäen, että tietyt soveltuvuusedellytykset
täyttyvät. Tämä pätee tukeen, joka
kattaa peruslaajakaistan tarjonnan alueilla, joilla ei ole
laajakaistainfrastruktuuria ja joilla tällaista infrastruktuuria ei
todennäköisesti rakenneta lähitulevaisuudessa (”valkoiset” alueet), ja pieniin
yksittäisiin tukitoimenpiteisiin, jotka kohdistuvat hyvin nopeiden seuraavan
sukupolven liityntäverkkoihin (”NGA-verkot”) alueilla, joilla ei ole
NGA-infrastruktuuria ja joilla tällaista infrastruktuuria ei todennäköisesti
rakenneta lähitulevaisuudessa. Tämä pätee myös laajakaistaan liittyviin
rakennustöihin ja passiiviseen laajakaistainfrastruktuuriin myönnettävään
tukeen, josta komissio on saanut merkittävää kokemusta ja jonka osalta voidaan
määritellä selkeät soveltuvuusedellytykset. (13) Asetuksen (EY) N:o 994/98
soveltamisalaa olisi tämän vuoksi laajennettava tällaisiin tukimuotoihin. (14) Asetuksessa (EY) N:o 994/98
edellytetään, että kynnysarvot ilmaistaan kunkin sellaisen tukimuodon osalta,
jota varten komissio antaa ryhmäpoikkeusasetuksen, joko tuen enimmäisosuuksina
suhteessa kaikkiin tukikelpoisiin kustannuksiin tai tuen enimmäismäärinä. Tämä
edellytys vaikeuttaa ryhmäpoikkeuksen myöntämistä tietyntyyppisille
toimenpiteille, joihin liittyy valtion tukitoimia ja joita ei niiden
suunnittelutavan vuoksi voida ilmaista tuen enimmäisosuuksina tai
enimmäismäärinä; näitä ovat esimerkiksi rahoitusjärjestelyvälineet tai tietyt
riskipääomasijoitusten edistämiseen tarkoitetut tukitoimenpiteet. Tämä johtuu
erityisesti siitä, että tällaisiin monimutkaisiin toimenpiteisiin voi liittyä
tukea eri tasoilla (suorat tuensaajat, välitason tuensaajat, epäsuorat tuensaajat).
Kun otetaan huomioon tällaisten toimenpiteiden kasvava merkitys ja niiden
vaikutus unionin tavoitteisiin, olisi oltava enemmän joustoa, jotta nämä
toimenpiteet voisivat kuulua ryhmäpoikkeuksen piiriin. Tämän vuoksi olisi
oltava mahdollista määritellä kynnysarvot valtion tukitoimien enimmäistasona,
riippumatta siitä, ovatko ne valtiontukea. (15) Asetuksen (EY) N:o 994/98
mukaan jäsenvaltioiden on toimitettava yhteenvetotiedot ryhmäpoikkeusasetuksen
piiriin kuuluvista tukitoimenpiteistä. Näiden yhteenvetojen julkaiseminen on
tarpeen jäsenvaltioiden toteuttamien toimenpiteiden avoimuuden varmistamiseksi.
Niiden julkaiseminen Euroopan unionin virallisessa lehdessä oli
tehokkain avoimuuden takaava keino asetuksen (EY) N:o 994/98 antamisen aikaan.
Uusien sähköisten viestintävälineiden lisääntymisen myötä vaikuttaa kuitenkin
siltä, että näiden yhteenvetojen julkaiseminen komission internet-sivuilla
olisi yhtä nopea ja tehokkaampi keino, ja se lisäisi avoimuutta kolmansia
hyödyttävällä tavalla. Sen vuoksi olisi syytä korvata kyseisten yhteenvetojen
julkaiseminen Euroopan unionin virallisessa lehdessä komission
internet-sivuilla tapahtuvalla julkaisemisella. (16) Myös asetusehdotukset ja muut
asiakirjat, jotka toimitetaan neuvoa-antavan valtiontukikomitean tarkasteltavaksi
asetuksen (EY) N:o 994/98 mukaisesti, olisi suuremman avoimuuden
varmistamiseksi sekä hallinnollisen taakan ja julkaisuviipeen vähentämiseksi
julkaistava komission internet-sivuilla Euroopan unionin virallisen lehden
sijaan. (17) Asetuksen (EY) N:o 994/98 8
artiklassa säädetyn kuulemismenettelyn mukaisesti neuvoa-antavaa
valtiontukikomiteaa on kuultava ennen asetusehdotuksen julkaisemista. Suuremman
avoimuuden vuoksi asetusehdotus olisi kuitenkin julkaistava internetissä samaan
aikaan kun komissio kuulee neuvoa-antavaa komiteaa ensimmäisen kerran. (18) Sen vuoksi asetusta (EY) N:o
994/98 olisi muutettava, ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN: 1 artikla Muutetaan asetus (EY) N:o 994/98 seuraavasti: (1)
Muutetaan 1 artikla seuraavasti: (a)
korvataan 1 kohdan a alakohta seuraavasti: ”a) tuet: i) pienille ja keskisuurille yrityksille, ii) tutkimukseen, kehittämiseen ja
innovointiin, iii) ympäristönsuojeluun, iv) työllistämiseen ja koulutukseen, v) kulttuurin ja kulttuuriperinnön
edistämiseen, vi) luonnonmullistusten aiheuttamien
vahinkojen korvaamiseen, vii) tiettyjen epäsuotuisten sääolosuhteiden
aiheuttamien vahinkojen korvaamiseen kalastusalalla, viii) metsäalalle ja liitteeseen I
kuulumattomien elintarvikkeiden menekinedistämiseen, ix) meren elollisten luonnonvarojen
säilyttämiseen, x) amatööriurheilulle, xi) syrjäisten seutujen asukkaille
kuljetusta varten, kun tuki on luonteeltaan sosiaalista ja myönnetään
syrjimättä liikenteenharjoittajaa tämän identiteetin vuoksi, xii) perussopimuksen 93 artiklan mukaisesti
liikenteen yhteensovittamiseksi tai korvauksena julkisten palvelujen
käsitteeseen kuuluvien velvoitteiden täyttämisestä, xiii) peruslaajakaistainfrastruktuurille tai
pienille yksittäisille infrastruktuuritoimenpiteille, jotka kattavat seuraavan
sukupolven liityntäverkot alueilla, joilla joko ei ole tällaista
infrastruktuuria tai joilla sitä ei todennäköisesti rakenneta
lähitulevaisuudessa, ja laajakaistaan liittyville rakennustöille ja
passiiviselle laajakaistainfrastruktuurille.” (b)
korvataan 2 kohdan c alakohta seuraavasti: ”c) kynnysarvot, jotka ilmaistaan joko tuen
enimmäisosuuksina suhteessa kaikkiin tukikelpoisiin kustannuksiin tai tuen
enimmäismäärinä tai valtion tukitoimenpiteiden enimmäistasona,”. (2)
Korvataan 3 artiklan 2 kohta seuraavasti: ”Heti, kun kyseisten asetusten nojalla
vapautettuja tukijärjestelyjä tai järjestelyn ulkopuolella myönnettyjä
yksittäisiä tukia pannaan täytäntöön, jäsenvaltioiden on lähetettävä
komissiolle komission internet-sivuilla julkaistavaksi yhteenveto tiedoista,
jotka liittyvät kyseisiin tukijärjestelyihin tai yksittäisiin tukiin, jotka
eivät kuulu vapautetun tukijärjestelyn piiriin.” (3)
Muutetaan 8 artikla seuraavasti: (a)
korvataan 1 kohdan a alakohta seuraavasti: ”a) samaan aikaan kun asetusluonnos julkaistaan 6
artiklan mukaisesti,”; (b)
korvataan 2 kohdan toinen virke seuraavasti: ”Kokouskutsuun liitetään käsiteltävät ehdotukset
ja asiakirjat, ja ne voidaan julkaista komission internet-sivuilla.” 2 artikla Muutetaan asetus (EY) N:o 1370/2007 seuraavasti: Poistetaan 9 artikla kuusi kuukautta sen jälkeen
kun neuvoston asetuksen (EY) N:o 994/98 1 artiklan a alakohdan xii alakohdassa
tarkoitettua valtiontukimuotoa koskeva komission asetus on tullut voimaan. 3 artikla Tämä asetus tulee voimaan
kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan
unionin virallisessa lehdessä. Tämä
asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan
kaikissa jäsenvaltioissa. Tehty Brysselissä Neuvoston
puolesta Puheenjohtaja [1] EYVL L 142, 14.5.1998, s. 1. [2] Vähämerkityksistä tukea koskevasta poikkeuksesta
säädetään asetuksen (EY) N:o 994/98 2 artiklassa. [3] COM(2012) 209 final. [4] Komission asetus (EY) N:o 800/2008, annettu 6 päivänä
elokuuta 2008, tiettyjen tukimuotojen toteamisesta yhteismarkkinoille soveltuviksi
perustamissopimuksen 87 ja 88 artiklan mukaisesti (yleinen ryhmäpoikkeusasetus)
(EUVL L 214, 9.8.2008, s. 3). [5] EUVL L 223, 15.8.2006, s. 1. [6] COM(2012) 209 final. [7] EUVL C [...], [...], s. [8] EUVL C [...], [...], s. [9] EUVL C [...], [...], s. [10] EYVL L 142, 14.5.1998, s. 1. [11] EUVL L 223, 15.8.2006, s. 1. [12] EUVL L 315, 3.12.2007, s. 1. [13] Yhteisön suuntaviivat valtiontukisääntöjen soveltamisesta
laajakaistaverkkojen nopean käyttöönoton yhteydessä (EUVL C 235, 30.9.2009, s.
7).