PERUSTELUT

1.           Ehdotuksen tausta

•           Yleinen tausta

Schengenin tietojärjestelmä (SIS), joka on perustettu tarkastusten asteittaisesta lakkauttamisesta yhteisillä rajoilla 14 päivänä kesäkuuta 1985 Benelux-talousliiton valtioiden, Saksan liittotasavallan ja Ranskan tasavallan hallitusten välillä tehdyn Schengenin sopimuksen soveltamisesta 19 päivänä kesäkuuta 1990 tehdyn yleissopimuksen, jäljempänä ’Schengenin yleissopimus’, IV osaston määräysten mukaisesti, ja sen kehitetty versio SIS 1+ ovat keskeisiä välineitä osaksi Euroopan unionin säännöstöä sisällytetyn Schengenin säännöstön soveltamisessa.

Toisen sukupolven Schengenin tietojärjestelmän (SIS II) kehittäminen on annettu komission tehtäväksi neuvoston asetuksen (EY) N:o 2424/2001[1] ja toisen sukupolven Schengenin tietojärjestelmän (SIS II) kehittämisestä 6 päivänä joulukuuta 2001 tehdyn neuvoston päätöksen 2001/886/YOS[2] mukaisesti. SIS II korvaa SIS 1+ -järjestelmän. Tietotekniikan uusimman kehityksen ansiosta SIS II -järjestelmässä voidaan ottaa käyttöön uusia toimintoja.

SIS II -järjestelmän perustamisesta, toiminnasta ja käytöstä säädetään toisen sukupolven Schengenin tietojärjestelmän (SIS II) perustamisesta, toiminnasta ja käytöstä 20 päivänä joulukuuta 2006 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1987/2006[3] ja toisen sukupolven Schengenin tietojärjestelmän (SIS II) perustamisesta, toiminnasta ja käytöstä 12 päivänä kesäkuuta 2007 annetussa neuvoston päätöksessä 2007/533/YOS[4]. Näissä säädöksissä säädetään, että säännöksiä sovelletaan SIS 1+ -järjestelmään osallistuviin jäsenvaltioihin alkaen päivämääristä, jotka neuvosto vahvistaa näiden jäsenvaltioiden hallituksia edustavien neuvoston jäsenten yksimielisen hyväksynnän perusteella. Kyseiset säädökset korvaavat SIS 1+ -järjestelmää sääntelevät Schengenin säännöstön määräykset, erityisesti asiaa koskevat Schengenin yleissopimuksen määräykset.

Ennen sitä SIS 1+ -järjestelmän käyttäjien on kuitenkin siirryttävä SIS II -ympäristöön. Oikeudellinen kehys siirtymiselle SIS 1+ -järjestelmästä SIS II:een määritetään siirtymisestä Schengenin tietojärjestelmästä (SIS 1+) toisen sukupolven Schengenin tietojärjestelmään (SIS II) 24 päivänä lokakuuta 2008 annetussa neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1104/2008[5] ja samana päivänä tehdyssä neuvoston päätöksessä 2008/839/YOS[6] (yhdessä ’siirtymävälineet’).

2.           Ehdotuksen perustelut ja tavoitteet

Tämän ehdotuksen tavoite on koota yhteen säädökseen asetus (EY) N:o 1104/2008 ja neuvoston päätös 2008/839/YOS. Tässä ehdotuksessa säädetään SIS 1+ ‑järjestelmästä SIS II:een siirtymistä koskevasta tarkistetusta oikeudellisesta järjestelmästä, jota soveltamalla jäsenvaltiot voivat käyttää SIS II-järjestelmän kaikkia toimintoja heti kun ne ovat siirtyneet siihen.

Voimassa olevaan lainsäädäntöön perustuva raportointivelvollisuus varmistaa sen, että Euroopan parlamentti voi edelleen seurata SIS II:n kehittämistyötä.

3.           Ehdotuksen oikeudelliset näkökohdat

•           Oikeusperusta

Tämän ehdotuksen oikeusperusta on Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT-sopimus) 74 artikla, koska se koskee toimenpiteitä, joilla varmistetaan jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten keskinäinen sekä näiden viranomaisten ja komission välinen yhteistyö aloilla, jotka liittyvät korkean turvallisuustason varmistamiseen vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueella.

•           Toissijaisuusperiaate

Tässä ehdotuksessa noudatetaan toissijaisuusperiaatetta, koska jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa ehdotetun toimen päätavoitetta, joka on siirtyminen SIS 1+ ‑järjestelmästä SIS II:een, vaan se voidaan saavuttaa paremmin unionin tasolla.

•           Suhteellisuusperiaate

Ehdotus rajoittuu siihen, mikä on välttämätöntä tavoitteen saavuttamiseksi. Ehdotus on suhteellisuusperiaatteen mukainen, koska sen päätavoite on helpottaa jäsenvaltioiden siirtymistä SIS 1+ -järjestelmästä SIS II:een.

•           Sääntelytavan valinta

Neuvoston asetus on asetuksen (EY) N:o 1104/2008 ja päätöksen 2008/839/YOS uudelleenlaatimisen tarkoituksenmukaisin oikeudellinen muoto, koska yksi uudelleenlaadittavista säädöksistä on asetus. Lisäksi SIS II- järjestelmän kehitystyön ja uuteen järjestelmään siirtymisen hallinnoinnille tarvitaan yhdenmukaiset säännöt ja prosessit. Tässä ehdotetun asetuksen säännökset ovat täsmällisiä ja ehdottomia, ja niitä voidaan soveltaa sellaisenaan. Niiden soveltaminen ei edellytä, että jäsenvaltiot saattavat ne osaksi kansallista lainsäädäntöään.

•           Komiteamenettely

Koska menettelystä komissiolle siirrettyä täytäntöönpanovaltaa käytettäessä 28 päivänä kesäkuuta 1999 tehty komission päätös 486/1999[7] kumottiin 1. päivästä maaliskuuta 2011, komiteamenettelyä koskevassa säännöksessä on viitattava uuteen yleisistä säännöistä ja periaatteista, joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat komission täytäntöönpanovallan käyttöä 16 päivänä helmikuuta 2011 annettuun asetukseen (EU) N:o 182/2011[8]. Aikaisemman komiteamenettelyn mukaisesti sovellettu sääntelymenettely korvataan tässä ehdotuksella tarkastelumenettelyllä.

Asetukseen (EY) N:o 1987/2006 ja päätökseen 2007/533/YOS sisältyy säännökset komitean perustamisesta ja aiemmasta sääntelymenettelystä. Asetukseen (EU) N:o 182/2011 sisältyvien siirtymätoimenpiteiden mukaisesti nykyisten komiteoiden olisi pitänyt aloittaa uusien säännösten soveltaminen työskentelyssään 1. maaliskuuta 2011 alkaen. Tässä tapauksessa tämä merkitsee tarkastelumenettelyn soveltamisen aloittamista. Asetusta (EY) N:o 1987/2006 ja päätöstä 2007/533/YOS ei tarvitse muuttaa virallisesti.

4.           Ehdotuksen yksinkertainen kuvaus

Ehdotus sisältää kokonaan tai osittain uusia säännöksiä seuraavasti:

(a) Uudelleenlaatiminen

Asianmukaisin tapa noudattaa parempaa säädöskäytäntöä on tässä tapauksessa säädösten uudelleenlaatiminen, koska

a) siirtymisvälineisiin on tehtävä useita sisältömuutoksia, ja

b) pilarirakenne, joka johti kahden keskeisiltä osiltaan identtisen säädöksen antamiseen, ei ole enää voimassa Lissabonin sopimuksen tultua voimaan.

Säädösten uudelleenlaatimistekniikan järjestelmällisestä käytöstä 28 päivänä marraskuuta 2001 tehdyn toimielinten välisen sopimuksen[9] 2 kohdassa määrätään, että tehtäessä sisältömuutoksia aiempaan säädökseen uudelleenlaatimisen avulla voidaan antaa yksi lainsäädännöllinen teksti, johon tehdään halutut muutokset. Ne yhdistetään sitten aikaisemman säädöksen muuttumattomaan tekstiin, ja aikaisempi säädös kumotaan. Kyseistä 2 kohtaa koskevassa julistuksessa kolme toimielintä toteaa, että uudelleenlaatiminen voi olla ”vertikaalinen” (uusi säädös korvaa yhden aikaisemman säädöksen ja sen myöhemmät muutokset) tai ”horisontaalinen” (uusi säädös korvaa useita rinnakkaisia aikaisempia säädöksiä, jotka koskevat samaa alaa).

SEUT-sopimuksen mukaan aikaisemman kolmanteen pilariin kuuluvan säädöksen muuttaminen ei olisi mahdollista. Tämän vuoksi ainoa oikea sääntelytapa on sisällyttää asetus (EY) N:o 1104/2008 ja päätös 2008/839/YOS yhteen säädökseen, joka pohjautuu samaan oikeusperustaan. Siirtymisvälineiden uudelleenlaatiminen on sen vuoksi sekä horisontaalista että vertikaalista.

Tässä ehdotuksessa ilmaistaan selkeästi uudet ja mukautetut säännökset. Siihen sisältyy kumoamislauseke ja vastaavuustaulukko.

(b) Uuteen järjestelmään siirtymisen oikeudellinen kehys

Tässä ehdotuksessa sovelletaan SIS 1+ ‑järjestelmästä SIS II:een siirtymisen kahteen vaiheeseen eriytettyä lainsäädännöllistä lähestymistapaa. Siirtymisen kaksi vaihetta ovat:

(1) Tietojen syöttäminen N.SIS II:een

Tietojen syöttämistä N.SIS II:een säännellään edelleen Schengenin yleissopimuksessa.

(2) Järjestelmänvaihdos N.SIS -järjestelmästä N.SIS II:een

Tämä eriytetty lähestymistapa antaa jäsenvaltioille mahdollisuuden käyttää heti SIS II:n kaikkia toimintoja, kun järjestelmänvaihdos SIS 1+:sta SIS II:een on tehty, koska siinä säädetään asetuksen (EY) N:o 1987/2006 ja päätöksen 2007/533/YOS soveltamisesta.

Siirtymävälineiden voimassa olevan 12 artiklan mukaisesti SIS 1+ -järjestelmästä SIS II:een siirryttäessä sovelletaan Schengenin yleissopimuksen IV osastoa. Tämä säännös kuitenkin estää jäsenvaltioita käyttämästä SIS II:n kaikkia toimintoja heti onnistuneen järjestelmänvaihdon jälkeen. Jäsenvaltioiden on poistettava käytöstä SIS II:n sellaiset toiminnot, joita ei ole SIS 1+ -järjestelmässä, siihen saakka, kunnes neuvosto on päättänyt päivästä, jona asetus (EY) N:o 1987/2006 ja päätös 2007/533/YOS tulevat sovellettaviksi.

SIS–VIS -komitean 23. helmikuuta 2011 pidetyssä kokouksessa jäsenvaltiot pyysivät komissiota aloittamaan viipymättä siirtymistä koskevan oikeudellisen kehyksen mukauttamisprosessin siirtymäsuunnitelmassa esitetyn teknisen siirtymäjärjestelmän mukaisesti. Siirtymäsuunnitelman mukaan kaikki jäsenvaltiot vaihtavat keskitetyllä siirtymäkaudella vuorollaan kansallisen sovelluksensa SIS I -järjestelmästä SIS II:een. On suositeltavaa, että SIS II -järjestelmään siirtyneet jäsenvaltiot voivat käyttää sitä täysipainoisesti alusta alkaen eikä niiden tarvitse odottaa muiden jäsenvaltioiden siirtymistä. Tämän vuoksi on tarpeen soveltaa asetusta (EY) N:o 1987/2006 ja päätöstä 2007/533/YOS heti kun ensimmäinen jäsenvaltio aloittaa siirtymisen SIS II -järjestelmään. Siirtymäkauden pitäisi olla mahdollisimman lyhyt. Asetuksen (EY) N:o 1987/2006 ja päätöksen 2007/533/YOS soveltaminen ei estä jäsenvaltioita, jotka eivät ole vielä siirtyneet uuteen järjestelmään tai joiden siirtymisen on intensiivisen seurantajakson aikana todettu epäonnistuneen, käyttämästä SIS II -järjestelmää pelkillä SIS 1+:n toiminnoilla.

Ehdotus paitsi antaa jäsenvaltioille mahdollisuuden hyödyntää täysipainoisesti SIS II:n kaikkia edistyneitä sovelluksia myös tuottaa niille huomattavia kustannussäästöjä.

(c) Väliaikainen siirtymäarkkitehtuuri

Asetuksen (EY) N:o 1987/2006 ja päätöksen 2007/533/YOS soveltaminen korvaa Schengenin yleissopimuksen 64 artiklan ja 92–119 artiklan, lukuun ottamatta yleissopimuksen 102 a artiklaa, kuten säädetään mainitun asetuksen 52 artiklan 1 kohdassa ja päätöksen 68 artiklan 1 kohdassa. Koska Schengenin yleissopimuksen 92 a artikla sisältää yksityiskohtaiset määräykset väliaikaisesta siirtymäarkkitehtuurista, kyseinen artikla on tarpeen pitää voimassa koko siirtymäprosessin ajan.

SIS 1+ -järjestelmälle kehitetty väliaikainen siirtymäarkkitehtuuri antaa SIS 1+:lle ja tietyille SIS II -arkkitehtuurin teknisille osille, joiden on oltava käytössä asteittaisen siirtymisen vuoksi, mahdollisuuden toimia rinnakkain kestoltaan rajoitetulla siirtymäkaudella.

Tämän vuoksi on tarpeen sisällyttää Schengenin yleissopimuksen 92 a artiklan asiaan liittyvät määräykset siirtymistä sääntelevään oikeudelliseen kehykseen.

•           Ehdotuksen alaan liittyvät voimassa olevat säännökset

– tarkastusten asteittaisesta lakkauttamisesta yhteisillä rajoilla 14 päivänä kesäkuuta 1985 Benelux-talousliiton valtioiden, Saksan liittotasavallan ja Ranskan tasavallan hallitusten välillä tehdyn Schengenin sopimuksen soveltamisesta 19 päivänä kesäkuuta 1990 tehty yleissopimus[10] (Schengenin yleissopimus)

– toisen sukupolven Schengenin tietojärjestelmän (SIS II) kehittämisestä 6 päivänä joulukuuta 2001 annettu neuvoston asetus (EY) N:o 2424/2001[11]

– toisen sukupolven Schengenin tietojärjestelmän (SIS II) kehittämisestä 6 päivänä joulukuuta 2001 tehty neuvoston päätös 2001/886/YOS[12]

– toisen sukupolven Schengenin tietojärjestelmän (SIS II) perustamisesta, toiminnasta ja käytöstä 20 päivänä joulukuuta 2006 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1987/2006

– toisen sukupolven Schengenin tietojärjestelmän (SIS II) perustamisesta, toiminnasta ja käytöstä 12 päivänä kesäkuuta 2007 tehty neuvoston päätös 2007/533/YOS

– ajoneuvojen rekisteröintitodistusten myöntämisestä vastaavien jäsenvaltioiden yksiköiden pääsyn sallimisesta toisen sukupolven Schengenin tietojärjestelmään (SIS II) 20 päivänä joulukuuta 2006 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1986/2006[13]

– toisen sukupolven Schengenin tietojärjestelmää (SIS II) koskevista verkonhallinnan vaatimuksista 16 päivänä maaliskuuta 2007 tehdyt komission päätökset 2007/170/EY ja 2007/171/EY[14]

– toisen sukupolven Schengenin tietojärjestelmän (SIS II) testeistä 18 päivänä helmikuuta 2008 annettu neuvoston asetus (EY) N:o 189/2008[15]

– toisen sukupolven Schengenin tietojärjestelmän (SIS II) testeistä 18 päivänä helmikuuta 2008 tehty neuvoston päätös 2008/173/EY[16]

– siirtymisestä Schengenin tietojärjestelmästä (SIS 1+) toisen sukupolven Schengenin tietojärjestelmään (SIS II) 24 päivänä lokakuuta 2008 annettu neuvoston asetus (EY) 1104/2008[17]

– siirtymisestä Schengenin tietojärjestelmästä (SIS 1+) toisen sukupolven Schengenin tietojärjestelmään (SIS II) 24 päivänä lokakuuta 2008 tehty neuvoston päätös (EY) 2008/839/YOS[18]

– määräajan vahvistamisesta Schengenin tietojärjestelmästä (SIS 1+) toisen sukupolven Schengenin tietojärjestelmään (SIS II) siirtymisen loppuun saattamiselle 17 päivänä syyskuuta 2009 tehty neuvoston päätös (EY) 2009/724/YOS[19]

5.           Kuulemiset ja vaikutusten arviointi

•           Kuulemiset

Jäsenvaltioiden asiantuntijat ovat tiiviisti mukana SIS II -järjestelmän edelleen kehittämisessä erityisesti SIS–VIS -komiteassa ja SIS II -ohjelman hallintoneuvostossa. Lisäksi SIS II:n kehitystä käsitellään säännöllisesti neuvoston valmisteluelimissä.

Myös Euroopan tietosuojavaltuutettua kuullaan, koska henkilötietoja syötetään järjestelmään siirtymisen aikana.

•           Tiivistelmä vastauksista ja siitä, miten ne on otettu huomioon

Tätä ehdotusta laadittaessa on otettu huomioon jäsenvaltioiden kanssa neuvostossa, erityisesti SIS-TECH- ja SIS-IRENE -työryhmissä, käytyjen kattavien neuvottelujen tulokset sekä hallintoneuvoston jäsenten näkemykset. Siinä on myös vastattu jäsenvaltioiden komissiolle esittämään pyyntöön yhdenmukaistaa siirtymistä sääntelevä oikeudellinen kehys jäsenvaltioiden asiantuntijoiden laatiman teknisen skenaarion kanssa.

•           Asiantuntijatiedon käyttö

Ehdotuksen laadinnassa ei käytetty ulkopuolisia asiantuntijoita.

•           Vaikutusten arviointi

Tämä ehdotus ei edellytä vaikutusten arviointia, koska se on jatkoa tekniselle hankkeelle, jolla ei ole selvästi eriteltävissä olevia taloudellisia, sosiaalisia ja ympäristöön kohdistuvia vaikutuksia.

6.           Talousarviovaikutukset

Neuvoston asetuksessa (EY) N:o 2424/2001 ja neuvoston päätöksessä 2001/886/YOS säädetään, että SIS II:n kehittämisestä aiheutuvat menot rahoitetaan Euroopan unionin yleisestä talousarviosta. Asetuksen (EY) N:o 1987/2006 5 artiklan ja päätöksen 2007/533/YOS 5 artiklan mukaan SIS II:n keskusjärjestelmän (Central SIS II) ja viestintäinfrastruktuurin perustamisesta, toiminnasta ja ylläpidosta aiheutuvat kustannukset katetaan Euroopan unionin yleisestä talousarviosta. Kukin jäsenvaltio kattaa itse kustannukset, jotka aiheutuvat N.SIS II:n testauksesta, käytöstä sekä ylläpitotoimista.

Asetuksessa (EY) N:o 1104/2008 ja päätöksessä 2008/839/YOS säilytettiin samat edellä mainitut kustannustenjakoperiaatteet. Käyttöön otettiin kuitenkin uusi kustannuslaji, eli siirtymisestä SIS 1 -järjestelmästä SIS II:een aiheutuvat kustannukset. Kyseisten säädösten 15 artiklan mukaan siirtymisestä keskustasolla aiheutuvat kustannukset sekä testauksesta ja ylläpito- ja kehittämistoimista (SIS II:n keskusjärjestelmä ja viestintäinfrastruktuuri) aiheutuvat kustannukset katetaan Euroopan unionin yleisestä talousarviosta. Jäsenvaltiot vastaavat kansallisista N.SIS II -järjestelmistä aiheutuvista kustannuksista.

Asetuksessa (EY) N:o 1987/2006 ja päätöksessä 2007/533/YOS sekä ulkorajarahaston perustamisesta vuosiksi 2007–2013 osana yhteisvastuuta ja maahanmuuttovirtojen hallintaa koskevaa yleisohjelmaa 23 päivänä toukokuuta 2007 tehdyssä Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksessä N:o 574/2007/EY[20] SIS II -järjestelmän kansallinen kehittäminen sisällytetään Euroopan ulkorajarahastosta yhteisrahoitettaviin tukikelpoisiin toimiin. Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen N:o 574/2007/EY täytäntöönpanoon liittyvistä vuosia 2007–2013 koskevista strategisista suuntaviivoista 27 päivänä elokuuta 2007 tehdyssä komission päätöksessä 2007/599/EY[21] SIS II -järjestelmä nimetään yhdeksi Euroopan ulkorajarahaston piiriin kuuluvista viidestä strategisesta painopisteestä ja todetaan, että on tärkeää tukea kansallisten hankkeiden johdonmukaista ja oikea-aikaista kehittämistä SIS II ‑keskusjärjestelmän rinnalla.

Edellä mainittujen säädösten antamisen jälkeen SIS II -hankkeen toteutustapaa tarkistettiin huomattavasti vuoden 2010 aikana, kun tärkeä testausvaihe (Milestone 1) oli saatu päätökseen. Lisäksi SIS -järjestelmää käyttävien jäsenvaltioiden kokemukset antoivat aiheen päivittää SIS II:n suorituskykyä ja tallennuskapasiteettia koskevat tekniset vaatimukset, joita oli parannettava selvästi yhdeksän uuden jäsenvaltion ja Sveitsin liityttyä järjestelmään. Järjestelmän päivitetyt piirteet otettiin huomioon Interface Control Document (ICD) ‑referenssiasiakirjan uudessa versiossa (ICD 3.0). Kaikki nämä muutokset vaikuttivat hankkeen kustannuksiin sekä keskustasolla että kansallisella tasolla.

Siirtymäprosessin osalta vaatimusten kehittyminen ja hankkeen päättymiseen mennessä saavutettu kehitys johtivat siirtymäarkkitehtuurin ja -aikataulun sekä testausvaatimusten uudelleenmäärittelyyn. Suuri osa jäsenvaltioilta vaadittavista SIS II -järjestelmään siirtymiseen liittyvistä toimista ei ollut tiedossa, kun asetus (EY) N:o 1104/2008 annettiin ja neuvoston päätös 2008/839/YOS tehtiin, eikä silloin kun Euroopan ulkorajarahastoon liittyvää rahoituspakettia ja monivuotisia ohjelmia laadittiin.

Tämän vuoksi on tarpeen tarkistaa niiden kustannusten jakautumista, jotka aiheutuvat siirtymisestä SIS 1 -järjestelmästä SIS II:een. Tietyt siirtymiseen liittyvät kansalliset toimet, erityisesti jäsenvaltioiden osallistuminen siirtymään liittyvään testaustoimintaan, voitaisiin yhteisrahoittaa unionin yleisen talousarvion SIS II -budjettikohdasta. Tämä mahdollisuus kattaisi yksittäiset, tarkasti määritellyt toimet, jotka eivät ole päällekkäisiä muiden SIS II:een liittyvien toimien kanssa, joita tuetaan edelleen Euroopan ulkorajarahaston puitteissa, vaan jotka menevät niitä pidemmälle. Tämän ehdotuksen mukaisesti myönnettävä rahoitustuki täydentäisi näin ollen Euroopan ulkorajarahastosta myönnettävää tukea.

Koska kansallisten järjestelmien perustaminen on pääasiassa jäsenvaltioiden velvoite, unionin rahoitusosuus pysyy vapaaehtoisena, eikä unionille aseteta velvoitteita tässä ehdotetussa asetuksessa. On myös tarpeen määrittää kunkin jäsenvaltion osalta enimmäismäärä unionin rahoitusosuudelle. Tämä ehdotus ei edellytä lisämäärärahoja, koska vuodelta 2011 jäljellä olevilla määrärahoilla katetaan vuoden 2012 kokonaiskustannusten ja SIS II -budjettikohtaan vuodeksi 2012 varattujen määrärahojen erotus.

Komissio huolehtii yhteisrahoitukseen liittyvien toimien arvioinnista sekä niihin liittyvästä päätöksenteosta ja hallinnoinnista noudattaen talousarviota koskevia ja muita menettelyjä ja erityisesti varainhoitoasetuksessa säädettyjä menettelyjä. Jäsenvaltioiden on noudatettava moitteettoman varainhoidon periaatteita, erityisesti taloudellisuuden ja kustannustehokkuuden osalta. Komissiolla on oikeus tehdä tarkistuksia ja tarkastuksia, jotka ovat tarpeen unionin varojen moitteettoman hallinnoinnin varmistamiseksi ja unionin taloudellisten etujen suojaamiseksi petoksilta ja väärinkäytöksiltä. Euroopan unionin tilintarkastustuomioistuimella on oikeus tehdä SEUT-sopimuksen 287 artiklassa edellytetyt tarkastukset.

SIS 1+ -järjestelmän toiminnasta aiheutuvat kustannukset, mukaan luettuina Ranskalle SIS 1+ ‑järjestelmään osallistuvien jäsenvaltioiden edustamisesta aiheutuvat lisäkustannukset, katetaan Schengenin yleissopimuksen 119 artiklan määräysten mukaisesti. Kyseisen artiklan mukaan jäsenvaltiot vastaavat yhdessä Schengenin yleissopimuksen 92 artiklan 3 kappaleessa tarkoitetun SIS 1+ -järjestelmän teknisen tuen yksikön perustamis- ja käyttökustannuksista, mukaan luettuina kaapelointikustannukset SIS:n kansallisten osien yhdistämiseksi teknisen tuen yksikköön. Kukin jäsenvaltio sen sijaan vastaa yksin SIS:n kansallisen osan perustamis- ja käyttökustannuksista.

Komission laatima rahoitusselvitys esitetään tämän ehdotuksen liitteenä.

7.           Lisätiedot

•           Voimassa olevan lainsäädännön muuttaminen

Tässä ehdotuksessa uudelleenlaaditaan asetus (EY) N:o 1104/2008 ja päätös 2008/839/YOS yhdeksi asetukseksi.

•           Määräajan kumoaminen

Kaikkien sidosryhmien kattavasta valmistelutyöstä huolimatta monimutkaiseen siirtymäprosessiin sisältyy suuria teknisiä riskejä. Ehdotetussa asetuksessa säädetään tämän vuoksi riittävästä joustosta, jolla varaudutaan odottamattomiin ongelmiin, joita voi siirtymäprosessin aikana syntyä keskusjärjestelmässä tai yhdessä tai useammassa kansallisessa järjestelmässä. Ehdotetussa asetuksessa ei tämän vuoksi aseteta määräaikaa.

Asetuksen (EY) N:o 1987/2006 55 artiklan ja päätöksen 2007/533/YOS 71 artiklan mukaisesti neuvosto vahvistaa kyseisten säädösten soveltamisen ja siirtymisen määräajat. Koska teknisissä asiakirjoissa määrätään siirtymiseen mahdollisesti liittyvien ongelmien vuoksi kuukauden jatkoajasta, asetuksen (EY) N:o 1987/2006 ja päätöksen 2007/533/YOS soveltamisen pitäisi alkaa vähintään kuukautta ennen siirtymisvälineiden voimassaoloajan päättymistä.

•           Aikataulu

Tämä asetus olisi annettava viimeistään vuoden 2012 toisella neljänneksellä, jotta voidaan varmistaa valmistelujen jatkuvuus ja se, että siirtymisen edellyttämät toimet voidaan toteuttaa hyvissä ajoin.

2012/0033 (NLE)

Ehdotus

NEUVOSTON ASETUS

siirtymisestä Schengenin tietojärjestelmästä (SIS 1+) toisen sukupolven Schengenin tietojärjestelmään (SIS II) (uudelleenlaadittu)

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ê 1104/2008

ð uusi

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 66 74 artiklan,

ottaa huomioon komission ehdotuksen,

ottaa huomioon Euroopan parlamentin lausunnon[22],

ð on kuullut Euroopan tietosuojavaltuutettua, ï

sekä katsoo seuraavaa:

ò uusi

(1)       Siirtymisestä Schengenin tietojärjestelmästä (SIS 1+) toisen sukupolven Schengenin tietojärjestelmään (SIS II) 24 päivänä lokakuuta 2008 annettuun neuvoston asetukseen (EY) N:o 1104/2008[23] ja siirtymisestä Schengenin tietojärjestelmästä (SIS 1+) toisen sukupolven Schengenin tietojärjestelmään (SIS II) 24 päivänä lokakuuta 2008 tehtyyn neuvoston päätökseen 2008/839/YOS[24] on tehty huomattavia muutoksia. Koska niihin aiotaan tehdä uusia muutoksia, ne olisi selkeyden vuoksi laadittava uudelleen.

ê 1104/2008 (mukautettu)

ð uusi

(2)       Schengenin tietojärjestelmä (SIS), joka on perustettu tarkastusten asteittaisesta lakkauttamisesta yhteisillä rajoilla 14 päivänä kesäkuuta 1985 Benelux-talousliiton valtioiden, Saksan liittotasavallan ja Ranskan tasavallan hallitusten välillä tehdyn Schengenin sopimuksen soveltamisesta 19 päivänä kesäkuuta 1990 tehdyn yleissopimuksen[25], jäljempänä ’Schengenin yleissopimus’, IV osaston määräysten mukaisesti, ja sen kehitetty versio SIS 1+ ovat keskeisiä välineitä osaksi Euroopan unionia sisällytetyn Schengenin säännöstön soveltamisessa.

(3)       Toisen sukupolven Schengenin tietojärjestelmän (SIS II) kehittäminen on annettu komission tehtäväksi neuvoston asetuksen (EY) N:o 2424/2001[26] ja toisen sukupolven Schengenin tietojärjestelmän (SIS II) kehittämisestä 6 päivänä joulukuuta 2001 tehdyn neuvoston päätöksen 2001/886/YOS[27] mukaisesti. ðKyseisten säädösten voimassaolo päättyi 31 päivänä joulukuuta 2008 ennen kuin SIS II -järjestelmän kehitystyö saatiin päätökseen. Tämän vuoksi kyseisiä säädöksiä oli täydennettävä ensin asetuksella (EY) N:o 1104/2008 ja päätöksellä 2008/839/YOS, ja niitä on nyt täydennettävä tällä asetuksella siihen päivään saakka, jonka neuvosto vahvistaa toisen sukupolven Schengenin tietojärjestelmän (SIS II) perustamisesta, toiminnasta ja käytöstä 20 päivänä joulukuuta 2006 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1987/2006[28] ï ja toisen sukupolven Schengenin tietojärjestelmän (SIS II) perustamisesta, toiminnasta ja käytöstä 12 päivänä kesäkuuta 2007 tehdyn neuvoston päätöksen 2007/533/YOS[29] mukaisesti.

(4)       SIS II on perustettu asetuksella (EY) N:o 1987/2006 ja toisen sukupolven Schengenin tietojärjestelmän (SIS II) perustamisesta, toiminnasta ja käytöstä 12 päivänä kesäkuuta 2007 tehdyllä neuvoston päätöksellä 2007/533/YOS[30]. Tämä asetus ei saisi rajoittaa kyseisten säädösten säännösten soveltamista.

(5)       Tietyistä SIS II:n testeistä säädetään neuvoston asetuksessa (EY) N:o 189/2008[31] ja toisen sukupolven Schengenin tietojärjestelmän (SIS II) testeistä tehdyssä neuvoston päätöksessä 2008/173/YOSEY[32].

(6)       SIS II:n kehittämistä olisi jatkettava ja se olisi saatettava päätökseen neuvoston 6 päivänä kesäkuuta 2008 hyväksymän ð komission lokakuussa 2010 esittämän ï SIS II -järjestelmää koskevan kokonaisaikataulun puitteissa.

(7)       Olisi suoritettava kattava SIS II:n testaus jäsenvaltioiden ja komission keskinäisessä yhteistyössä tämän asetuksen säännösten mukaisesti. Mahdollisimman pian sen jälkeen, kun teksti on saatettu päätökseen, se olisi validoitava asetuksen (EY) N:o 1987/2006 ja päätöksen 2007/533/YOS mukaisesti. ð Kattavassa testauksessa olisi käytettävä ainoastaan testiaineistoa ï

(8)       Jäsenvaltioiden olisi testattava lisätietojen vaihto.

(9)       SIS 1+ -järjestelmän teknisen tuen yksiköstä (C.SIS) määrätään Schengenin yleissopimuksessa. Asetuksessa (EY) N:o 1987/2006 ja päätöksessä 2007/533/YOS säädetään SIS II:n keskusjärjestelmästä (Central SIS II), joka muodostuu teknisen tuen yksiköstä ja yhdenmukaisesta kansallisesta käyttöliittymästä (NI-SIS). Central SIS II:n teknisen tuen yksikön tulisi sijata Strasbourgissa (Ranska) ja varakeskuksen Sankt Johann im Pongaussa (Itävalta).

(10)     Jotta voidaan hallita paremmin ongelmat, joita siirtymisestä SIS 1+ -järjestelmästä SIS II:een mahdollisesti aiheutuu, olisi otettava käyttöön Schengenin tietojärjestelmän SIS-järjestelmän väliaikainen siirtymäarkkitehtuuri ja testattava sitä. Väliaikaisen siirtymäarkkitehtuurin ei pitäisi vaikuttaa SIS 1+ -järjestelmän käytettävyyteen. Komission tulisi asettaa käyttöön muunnin.

(11)     Kuulutuksen tehneen jäsenvaltion olisi vastattava sen varmistamisesta, että Schengenin tietojärjestelmään SIS-järjestelmään tallennetut tiedot ovat paikkansapitäviä, ajantasaisia ja lainmukaisia.

(12)     Komission tulisi vastaisuudessakin olla vastuussa Central SIS II:sta ja sen viestintäinfrastruktuurista. Tämä velvoite sisältää SIS II:n ja sen viestintäinfrastruktuurin ylläpidon ja jatkokehittämisen sekä virheiden korjaamisen kaikkina aikoina. Komission olisi koordinoitava ja tuettava yhteisiä toimia. Komission olisi erityisesti annettava tarvittavaa teknistä ja käyttötukea jäsenvaltioille Central SIS II:n tasolla, muun muassa asettamalla käyttöön neuvontapiste.

(13)     Jäsenvaltiot ovat ja niiden tulisi vastaisuudessakin olla vastuussa kansallisten järjestelmiensä (N.SIS II) kehittämisestä ja ylläpidosta.

(14)     Ranskan tulisi vastaisuudessakin olla vastuussa SIS 1+:n teknisen tuen yksiköstä, kuten Schengenin sopimuksen soveltamisesta tehdyssä yleissopimuksessa nimenomaisesti määrätään.

(15)     SIS 1+ -järjestelmään osallistuvien jäsenvaltioiden edustajien tulisi koordinoida toimiaan neuvostossa. Kyseistä organisatorista toimintaa varten on säädettävä puitteet.

ò uusi

(16)     Jotta jäsenvaltioita voidaan tukea niiden valitessa parasta teknistä ja taloudellista ratkaisua, komission olisi viipymättä aloitettava tämän asetuksen mukauttamisprosessi ehdottamalla siirtymiselle lainsäädännöllistä järjestelmää, joka vastaa paremmin teknistä siirtymäjärjestelmää, joka esitetään jäsenvaltioiden 23 päivänä helmikuuta 2011 hyväksymässä SIS-hankkeen siirtymäsuunnitelmassa, jäljempänä ’siirtymäsuunnitelma’.

(17)     Siirtymäsuunnitelman mukaan siirtymäkaudella kaikki jäsenvaltiot vaihtavat vuorollaan kansallisen sovelluksensa SIS I -järjestelmästä SIS II:een. Teknisestä näkökulmasta on suositeltavaa, että SIS II -järjestelmään siirtyneet jäsenvaltiot voivat käyttää sitä täysipainoisesti alusta alkaen ja että niiden ei tarvitse odottaa muiden jäsenvaltioiden siirtymistä. Tämän vuoksi on tarpeen soveltaa asetusta (EY) N:o 1987/2006 ja päätöstä 2007/533/YOS heti kun ensimmäinen jäsenvaltio aloittaa siirtymisen SIS II -järjestelmään. Siirtymäkauden pitäisi olla mahdollisimman lyhyt. Asetuksen (EY) N:o 1987/2006 ja päätöksen 2007/533/YOS soveltaminen ei estä jäsenvaltioita, jotka eivät ole vielä siirtyneet uuteen järjestelmään tai joiden siirtymisen on todettu epäonnistuneen, käyttämästä SIS II -järjestelmää pelkillä SIS 1+:n toiminnoilla intensiivisen seurantajakson aikana.

(18)     On tarpeen jatkaa väliaikaisesti tiettyjen Schengenin yleissopimuksen IV osastossa olevien määräysten soveltamista sisällyttämällä kyseiset määräykset tähän asetukseen, koska ne muodostavat lainsäädännöllisen kehyksen muuntimelle ja väliaikaiselle siirtymäarkkitehtuurille siirtymäkauden aikana. SIS 1+ -järjestelmän toiminnalle kehitetty väliaikainen siirtymäarkkitehtuuri antaa SIS 1+:lle ja tietyille SIS II ‑arkkitehtuurin teknisille osille mahdollisuuden toimia rinnakkain kestoltaan rajoitetulla siirtymäkaudella, joka tarvitaan asteittaisen siirtymisen vuoksi.

ê 541/2010

(19)     Asetuksessa (EY) N:o 1987/2006 ja päätöksessä 2007/533/YOS säädetään, että SIS II:n keskusjärjestelmän osalta olisi käytettävä kustannuksiin ja hyötyihin nähden parasta saatavilla olevaa teknologiaa. SIS II:n kehittämisen tulevasta suunnasta 4 ja 5 päivänä kesäkuuta 2009 annettujen neuvoston päätelmien liitteessä vahvistetaan välitavoitteet, jotka olisi saavutettava nykyisen SIS II -hankkeen jatkamiseksi. Samanaikaisesti on toteutettu tutkimus, joka koskee SIS 1+ -järjestelmän kehittämiseen (SIS 1+ RE) perustuvan vaihtoehtoisen teknisen skenaarion laatimista varautumissuunnitelmana SIS II -järjestelmän kehittämiseksi, jos testitulokset osoittavat, että välitavoitevaatimuksia ei kyetä täyttämään. Näiden tietojen pohjalta neuvosto voi päättää pyytää komissiota siirtymään vaihtoehtoiseen tekniseen skenaarioon.

(20)     Siirtymäarkkitehtuurin teknisten komponenttien kuvausta olisi tämän vuoksi mukautettava, jotta SIS II:n keskusjärjestelmän kehittämiseen olisi käytettävissä toinenkin tekninen ratkaisu, erityisesti SIS 1+ RE -järjestelmä. SIS 1+ RE on mahdollinen tekninen ratkaisu SIS II:n keskusjärjestelmän kehittämiseksi sekä asetuksessa (EY) N:o 1987/2006 ja päätöksessä 2007/533/YOS SIS II -järjestelmälle vahvistettujen tavoitteiden saavuttamiseksi.

(21)     SIS 1+ RE -järjestelmälle on luonteenomaista keinojen ainutlaatuisuus SIS II ‑järjestelmän kehittämisen ja SIS 1+ -järjestelmän välillä. Tässä asetuksessa olevat viittaukset SIS II -järjestelmän tekniseen arkkitehtuuriin ja siirtymäprosessiin olisi sen vuoksi, mikäli vaihtoehtoinen tekninen skenaario pannaan täytäntöön, luettava viittauksina SIS II -järjestelmään, joka perustuu muuhun tekniseen ratkaisuun, sovellettuina soveltuvin osin tämän ratkaisun teknisiin ominaisuuksiin ja ottaen huomioon tavoite kehittää SIS II:n keskusjärjestelmää.

ê 541/2010

ð uusi

(22)     Kaikissa teknisissä skenaarioissa keskustasolla tapahtuvan siirtymisen tuloksena olisi oltava SIS 1+ -tietokannan ja uusien SIS II:n toimintojen, myös lisätietoluokkien, saatavuus SIS II:n keskusjärjestelmässä. ð Tietojen syöttämisen helpottamiseksi olisi täsmennettävä, että Schengenin yleissopimuksen 113 artiklan 2 kappaleessa tarkoitettuja poistettuja tietoja ei siirretä SIS 1+ -järjestelmästä SIS II:een. ï

ê 1104/2008

(23)     Komission olisi voitava ulkoistaa kolmansille osapuolille, esimerkiksi kansallisille julkishallinnon elimille, tehtäviä, jotka on osoitettu sille tällä asetuksella tai jotka liittyvät talousarvion toteuttamiseen Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta 25 päivänä kesäkuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002[33] , jäljempänä ’varainhoitoasetus’, mukaisesti.

Tällaisessa ulkoistamissopimuksessa olisi kunnioitettava SIS-järjestelmään sovellettavia tietoturva- ja tietosuojasääntöjä ja otettava huomioon asianmukaisten tietosuojaviranomaisten asema, erityisesti Schengenin yleissopimuksen ja tämän asetuksen määräysten osalta.

ê 541/2010

(24)     Vaihtoehtoiseen tekniseen ratkaisuun perustuvan SIS II:n keskusjärjestelmän kehittäminen olisi rahoitettava unionin yleisestä talousarviosta moitteettoman varainhoidon periaatetta noudattaen. Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta 25 päivänä kesäkuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 Varainhoitoasetuksen mukaisesti komissio voi antaa talousarvion toteuttamiseen liittyvät tehtävät kansallisille julkisen sektorin elimille. Poliittisten suuntaviivojen perusteella ja asetuksessa (EY, Euratom) N:o 1605/2002 varainhoitoasetuksessa vahvistetuin edellytyksin komissiota pyydettäisiin, mikäli vaihtoehtoiseen ratkaisuun siirrytään, antamaan SIS 1+ RE -ratkaisuun perustuvan SIS II -järjestelmän talousarvion toteuttamiseen liittyvät tehtävät Ranskalle.

ò uusi

(25)     Asetuksessa (EY) N:o 1987/2006 ja päätöksessä 2007/533/YOS sekä ulkorajarahaston perustamisesta vuosiksi 2007–2013 osana yhteisvastuuta ja maahanmuuttovirtojen hallintaa koskevaa yleisohjelmaa 23 päivänä toukokuuta 2007 tehdyssä Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksessä N:o 574/2007/EY[34] sisällytettiin SIS II ‑järjestelmän kansallinen kehittäminen Euroopan ulkorajarahastosta yhteisrahoitettaviin tukikelpoisiin toimiin. Myös Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen N:o 574/2007/EY täytäntöönpanoon liittyvistä vuosia 2007–2013 koskevista strategisista suuntaviivoista 27 päivänä elokuuta 2007 tehdyssä komission päätöksessä 2007/599/EY[35] SIS II ‑järjestelmä nimetään yhdeksi Euroopan ulkorajarahaston piiriin kuuluvista viidestä strategisesta painopisteestä ja todetaan, että on tärkeää tukea kansallisten hankkeiden johdonmukaista ja oikea-aikaista kehittämistä SIS II -keskusjärjestelmän rinnalla.

Edellä mainittujen säädösten antamisen jälkeen SIS II -hankkeen toteutustapaa tarkistettiin huomattavasti vuoden 2010 aikana, kun tärkeä testausvaihe (Milestone 1) oli saatu päätökseen. Lisäksi SIS -järjestelmää käyttävien jäsenvaltioiden kokemukset antoivat aiheen päivittää SIS II:n suorituskykyä ja tallennuskapasiteettia koskevat tekniset vaatimukset, mikä vaikutti hankkeen kustannuksiin sekä keskustasolla että kansallisella tasolla.

(26)     Siirtymäprosessin osalta vaatimusten kehittyminen ja hankkeen päättämisessä saavutettu kehitys johtivat siirtymäarkkitehtuurin ja -aikataulun sekä testausvaatimusten uudelleenmäärittelyyn. Suuri osa jäsenvaltioilta vaadittavista SIS II -järjestelmään siirtymiseen liittyvistä toimista ei ollut tiedossa, kun asetus (EY) N:o 1104/2008 annettiin ja neuvoston päätös 2008/839/YOS tehtiin, eikä silloin kun Euroopan ulkorajarahastoon liittyvää rahoituspakettia ja monivuotisia ohjelmia laadittiin.

Tämän vuoksi on tarpeen sopeuttaa osittain niiden kustannusten jakoperiaatteita, jotka aiheutuvat siirtymisestä SIS 1+ -järjestelmästä SIS II:een. Tietyt siirtymään liittyvät kansalliset toimet, erityisesti jäsenvaltioiden osallistuminen siirtymään liittyvään testaustoimintaan, voitaisiin yhteisrahoittaa unionin yleisen talousarvion SIS II budjettikohdasta Tämän mahdollisuuden olisi katettava yksittäiset, tarkasti määritellyt toimet, jotka eivät ole päällekkäisiä muiden SIS II:een liittyvien toimien kanssa, joita tuetaan edelleen Euroopan ulkorajarahaston puitteissa, vaan jotka menevät niitä pidemmälle. Tämän ehdotuksen mukaisesti myönnettävän rahoitustuen pitäisi näin ollen täydentää Euroopan ulkorajarahastosta myönnettävää tukea.

(27)     Tässä asetuksessa säädetyn yhteisrahoituksen osalta olisi toteutettava asianmukaiset toimenpiteet sääntöjenvastaisuuksien ja petosten estämiseksi sekä ryhdyttävä tarvittaessa toimiin hukattujen, aiheettomasti maksettujen tai virheellisesti käytettyjen varojen takaisinperimiseksi Euroopan yhteisöjen taloudellisten etujen suojaamisesta 18 päivänä joulukuuta 1995 annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 2988/95[36], komission paikan päällä suorittamista tarkastuksista ja todentamisista Euroopan yhteisöjen taloudellisiin etuihin kohdistuvien petosten ja muiden väärinkäytösten estämiseksi 11 päivänä marraskuuta 1996 annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 2185/96[37] ja Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) tutkimuksista 25 päivänä toukokuuta 1999 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1073/1999[38] mukaisesti.

(28)     Jotta voidaan varmistaa tämän asetuksen yhdenmukainen täytäntöönpano, komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovaltaa. Tätä valtaa olisi käytettävä yleisistä säännöistä ja periaatteista, joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat komission täytäntöönpanovallan käyttöä, 16 päivänä helmikuuta 2011 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/2011[39] mukaisesti.

ê 541/2010 (mukautettu)

(29)     Komission ja jäsenvaltioiden olisi edelleen tehtävä tiivistä yhteistyötä kehitystyön ja siirtymisen kaikissa vaiheissa prosessin saattamiseksi loppuun. SIS II:sta 26 ja 27 päivänä helmikuuta 2009 sekä 4 ja 5 päivänä kesäkuuta 2009 annetuissa neuvoston päätelmissä päätettiin perustaa jäsenvaltioiden asiantuntijoista koostuva, SIS II ‑ohjelman hallintoneuvostoksi nimetty epävirallinen ryhmä tehostamaan yhteistyötä ja antamaan jäsenvaltioiden suoraa tukea SIS II:n keskusjärjestelmähankkeelle. Ottaen huomioon ryhmän työskentelystä saadut myönteiset tulokset ja tarve lisätä yhteistyötä ja hankkeen avoimuutta on perusteltua sisällyttää ryhmä muodollisesti SIS II:n hallinnointirakenteeseen. SIS II -ohjelman hallintoneuvostoksi nimetty asiantuntijaryhmä olisi näin ollen muodollisesti perustettava täydentämään nykyistä Ö SIS II -järjestelmän Õ organisaatiorakennetta. Tehokkuus- ja kustannustehokkuussyistä asiantuntijoiden lukumäärän olisi oltava rajoitettu. Asiantuntijaryhmän ei pitäisi vaikuttaa komission ja jäsenvaltioiden vastuualueisiin.

ê 1104/2008

(30)     Komission suorittamaan henkilötietojen käsittelyyn sovelletaan yksilöiden suojelusta yhteisöjen toimielinten ja elinten suorittamassa henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta 18 päivänä joulukuuta 2000 annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EY) N:o 45/2001[40].

ê 1104/2008 (mukautettu)

ð uusi

(31)     Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 286 artiklan mukaisen riippumattoman valvontaviranomaisen nimittämisestä 22 päivänä joulukuuta 2003 tehdyn Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen 2004/55/EY[41] mukaisesti nimitetyllä Euroopan tietosuojavaltuutetulla ð Euroopan tietosuojavaltuutettu on vastuussa asetuksen (EY) N:o 45/2001 soveltamisen seurannasta ja varmistamisesta, ja sillä ï on toimivalta valvoa yhteisön Ö unionin Õ toimielinten ja elinten suorittamaa henkilötietojen käsittelyä.ð Tämä asetus ei rajoita Schengenin yleissopimuksen, asetuksen (EY) N:o 1987/2006 eikä päätöksen 2007/533/YOS henkilötietojen suojaa ja turvaa koskevien erityismääräysten ja -säännösten soveltamista ï.

ò uusi

(32)     Uuteen järjestelmään siirtyminen on monimutkainen prosessi, johon liittyy kaikkien sidosryhmien kattavasta valmistelutyöstä huolimatta huomattavia teknisiä riskejä. Lainsäädännöllisen kehyksen olisi oltava riittävän joustava, jotta voidaan reagoida odottamattomiin ongelmiin, joita voi esiintyä siirtymäprosessin aikana keskusjärjestelmässä tai yhdessä tai useammassa kansallisessa järjestelmässä. Tämän asetuksen voimassaolon päättymispäivää ei tämän vuoksi pitäisi määrittää. Neuvosto määrittää uuteen järjestelmään siirtymisen lopullisen määräajan asetuksen (EY) N:o 1987/2006 55 artiklan 2 kohdan ja päätöksen 2007/533/YOS 71 artiklan 2 kohdan mukaisesti.

ê 1104/2008 (mukautettu)

(33)     Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän asetuksen tavoitteita, joita ovat väliaikaisen siirtymäarkkitehtuurin perustaminen ja tietojen siirtäminen SIS 1+ ‑järjestelmästä SIS II:een, vaan ne voidaan toiminnan laajuuden ja vaikutusten vuoksi saavuttaa paremmin yhteisön unionin tasolla, joten yhteisö unioni voi toteuttaa toimenpiteitä EY:n perustamissopimuksen Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on näiden tavoitteiden saavuttamiseksi tarpeen.

(34)     Tässä asetuksessa kunnioitetaan perusoikeuksia ja noudatetaan erityisesti Euroopan unionin perusoikeuskirjassa tunnustettuja periaatteita.

(21)     Schengenin yleissopimusta olisi muutettava, jotta SIS 1+ voidaan liittää väliaikaiseen siirtymäarkkitehtuuriin.

(35)     Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan yhteisön perustamissopimukseen Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen liitetyn, Tanskan asemasta tehdyn pöytäkirjan N:o 22 1 ja 2 artiklan mukaisesti Tanska ei osallistu tämän asetuksen antamiseen, asetus ei sido Tanskaa eikä asetusta sovelleta Tanskaan. Koska tällä asetuksella kehitetään Schengenin säännöstöä EY:n perustamissopimuksen kolmannen osan IV osaston määräysten nojalla, Tanska päättää edellä mainitun pöytäkirjan 5 4 artiklan mukaisesti kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun neuvosto on antanut tämän asetuksen, saattaako se sen osaksi kansallista lainsäädäntöään.

ê 2008/839/YOS

ð uusi

(36)     Tällä asetuksella kehitetään sellaisia Schengenin säännöstön määräyksiä, joihin Yhdistynyt kuningaskunta osallistuu Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistyneen kuningaskunnan pyynnöstä saada osallistua joihinkin Schengenin säännöstön määräyksiin 29 päivänä toukokuuta 2000 tehdyn neuvoston päätöksen 2000/365/EY[42] 8 artiklan 2 kohdan mukaisesti ð , siltä osin kuin kyseisessä artiklassa viitataan SIS:n perustamista koskevaan Schengenin yleissopimuksen määräykseen, lukuun ottamatta yleissopimuksen 96 artiklaa. ï

(37)     Tällä asetuksella kehitetään sellaisia Schengenin säännöstön määräyksiä, joihin Irlanti osallistuu Irlannin pyynnöstä saada osallistua joihinkin Schengenin säännöstön määräyksiin 28 päivänä helmikuuta 2002 tehdyn neuvoston päätöksen 2002/192/EY[43] 6 artiklan 2 kohdan mukaisesti ð , siltä osin kuin kyseisessä artiklassa viitataan SIS:n perustamista koskevaan Schengenin yleissopimuksen määräykseen, lukuun ottamatta yleissopimuksen 96 artiklaa. ï

(38)     Tämän asetuksen soveltaminen ei vaikuta neuvoston päätöksissä 2000/365/EY ja 2002/192/EY määriteltyihin järjestelyihin, joiden mukaisesti Yhdistynyt kuningaskunta ja Irlanti osallistuvat osittain Schengenin säännöstöön.

(39)     Islannin ja Norjan osalta tällä asetuksella kehitetään niitä Schengenin säännöstön määräyksiä, joita tarkoitetaan Euroopan unionin neuvoston, Islannin tasavallan ja Norjan kuningaskunnan välillä näiden kahden valtion osallistumisesta Schengenin säännöstön täytäntöönpanoon, soveltamiseen ja kehittämiseen tehdyssä sopimuksessa[44] ja jotka kuuluvat sopimuksen yksityiskohtaisista soveltamissäännöistä tehdyn neuvoston päätöksen 1999/437/EY[45] 1 artiklan G alakohdassa tarkoitettuun alaan.

(40)     Sveitsin osalta tällä asetuksella kehitetään niitä Schengenin säännöstön määräyksiä, joita tarkoitetaan Euroopan unionin, Euroopan yhteisön ja Sveitsin valaliiton välisessä Sveitsin valaliiton osallistumista Schengenin säännöstön täytäntöönpanoon, soveltamiseen ja kehittämiseen koskevassa sopimuksessa[46] ja jotka kuuluvat päätöksen 1999/437/EY 1 artiklan G alakohdassa tarkoitettuun alaan, tarkasteltuna yhdessä neuvoston päätöksen 2008/146/EY[47] 3 artiklan kanssa.

(41)     Liechtensteinin osalta tällä asetuksella kehitetään niitä Schengenin säännöstön määräyksiä, joita tarkoitetaan Euroopan unionin, Euroopan yhteisön, Sveitsin valaliiton ja Liechtensteinin ruhtinaskunnan välillä allekirjoitetussa Liechtensteinin ruhtinaskunnan liittymistä Euroopan unionin, Euroopan yhteisön ja Sveitsin valaliiton väliseen Sveitsin valaliiton osallistumisesta Schengenin säännöstön täytäntöönpanoon, soveltamiseen ja kehittämiseen tehtyyn sopimukseen koskevassa pöytäkirjassa ja jotka kuuluvat 17 päivänä toukokuuta 1999 tehdyn päätöksen 1999/437/EY 1 artiklan G alakohdassa tarkoitettuun alaan tarkasteltuna yhdessä neuvoston päätöksen 2011/350/EY[48] 3 artiklan kanssa.

ò uusi

(42)     Kyproksen osalta tämä asetus on vuoden 2003 liittymisasiakirjan 3 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu Schengenin säännöstöön perustuva tai muuten siihen liittyvä säädös,

ê 1104/2008 (mukautettu)

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Yleiset tavoitteet

1. Schengenin tietojärjestelmä (SIS), joka on perustettu vuoden 1990 Schengenin yleissopimuksen IV osaston määräysten nojalla (SIS 1+), korvataan uudella järjestelmällä eli Schengenin tietojärjestelmä II:lla (SIS II), jonka perustamista, toimintaa ja käyttöä säännellään asetuksella (EY) N:o 1987/2006 Ö ja päätöksellä 2007/533/YOS Õ.

2. Tässä asetuksessa säädettyjen menettelyjen ja tehtävien jaon mukaisesti komissio ja jäsenvaltiot kehittävät SIS II:n, joka on yksi toimintavalmis järjestelmäkokonaisuus.

ê 541/2010 1 artiklan 1 kohta

3. SIS II -järjestelmä voidaan kehittää toteuttamalla vaihtoehtoinen tekninen skenaario, jolla on omat tekniset ominaisuutensa.

ê 1104/2008 (mukautettu)

ð uusi

2 artikla

Määritelmät

Tässä asetuksessa tarkoitetaan

a) ’Central SIS II:lla’ (SIS II -keskusjärjestelmä) SIS II:n teknisen tuen yksikköä, joka muodostuu tietokannasta, jäljempänä ’SIS II -tietokanta’, ja yhdenmukaisesta kansallisesta käyttöliittymästä (NI-SIS);

b) ’C.SIS:llä’ SIS 1+ -järjestelmän teknisen tuen yksikköä, joka muodostuu SIS 1+:n viitetietokannasta ja yhdenmukaisesta kansallisesta käyttöliittymästä (N.COM);

c) ’N.SIS:llä’ SIS 1+ -järjestelmän kansallista osaa, joka muodostuu C.SISiin yhteydessä olevista kansallisista tietojärjestelmistä;

d) ’N.SIS II:lla’ SIS II:n kansallista osaa, joka muodostuu Central SIS II:een yhteydessä olevista kansallisista tietojärjestelmistä;

e) ’muuntimella’ teknistä välinettä, jonka avulla C.SIS on yhteydessä C.SIS:llä on yhdenmukainen ja luotettava yhteys Central SIS II:een ja jolla varmistetaan 10 artiklan 3 kohdassa säädetyt toiminnot ð sekä muunnetaan ja synkronoidaan tietoja C.SIS:n ja Central SIS II:n välillä ï;

f) ’kattavalla testillä’ asetuksen (EY) N:o 1987/2006 55 artiklan 3 kohdan c alakohdassa Ö ja päätöksen 2007/533/YOS 71 artiklan 3 kohdan c alakohdassa Õ tarkoitettua testiä;

g) ’lisätietoja koskevalla testillä’ Sirene-toimistojen välisiä toiminnallisia testauksia.

3 artikla

Kohde ja soveltamisala

Tässä asetuksessa määritellään komission ja SIS 1+ -järjestelmään osallistuvien jäsenvaltioiden tehtävät ja vastuualueet seuraavien tehtävien osalta:

a) SIS II:n ylläpito ja edelleen kehittäminen;

b) SIS II:ta koskeva kattava testi;

c) lisätietoja koskeva testi;

d) muuntimen edelleen kehittäminen ja testaus;

e) väliaikaisen siirtymäarkkitehtuurin perustaminen ja testaus;

f) siirtyminen SIS 1+ -järjestelmästä SIS II:een.

4 artikla

Siirtymäarkkitehtuurin tekniset komponentit

ê 541/2010 1 artiklan 2 kohta

SIS 1+ -järjestelmästä SIS II:een siirtymisen varmistamiseksi on saataville asetettava tarpeen mukaan seuraavat komponentit:

ê 1104/2008

a) C.SIS ja liitäntä muuntimeen;

b) SIS 1+:n viestintäinfrastruktuuri, jonka avulla C.SIS voi olla yhteydessä N.SISiin;

c) N.SIS;

d) Central SIS II, NI-SIS ja SIS II:n viestintäinfrastruktuuri, jonka avulla Central SIS II voi olla yhteydessä N.SIS II:een ja muuntimeen;

e) N.SIS II;

f) muunnin.

5 artikla

SIS II:n kehittämiseen kuuluvat pääasialliset vastuualueet

1. Komissio kehittää edelleen Central SIS II:ta, viestintäinfrastruktuuria ja muunninta.

2. Ranska toimittaa C.SIS:n ja käyttää sitä Schengenin yleissopimuksen määräysten mukaisesti.

3. Jäsenvaltiot kehittävät edelleen N.SIS II -järjestelmää.

4. SIS 1+ -järjestelmään osallistuvat jäsenvaltiot ylläpitävät N.SIS-järjestelmää Schengenin yleissopimuksen määräysten mukaisesti.

5. SIS 1+ -järjestelmään osallistuvat jäsenvaltiot toimittavat SIS 1+:n viestintäinfrastruktuurin ja käyttävät sitä.

6. Komissio koordinoi toimintaa ja antaa tarvittavaa tukea 1–3 kohdassa tarkoitettujen tehtävien ja vastuualueiden täytäntöönpanossa.

ê 1104/2008 (mukautettu)

6 artikla

Edelleen kehittäminen

Edellä olevassa 5 artiklan 1 kohdassa tarkoitetut SIS II:n kehittämiseksi tarvittavat toimenpiteet, erityisesti virheiden korjaamiseen tarvittavat toimenpiteet, ovat täytäntöönpanosäädöksiä. Kyseiset säädökset hyväksytään Ö 17 artiklan 2 kohdassa Õ määritellyn tarkastelumenettelyn mukaisesti.

Edellä olevassa 5 artiklan 3 kohdassa tarkoitetut SIS II:n edelleen kehittämiseksi tarvittavat toimenpiteet, erityisesti ne, jotka silloin kun ne koskevat N.SIS II:n ja Central SIS II:n yhteensopivuuden takaavaa yhdenmukaista kansallista käyttöliittymää, ovat täytäntöönpanosäädöksiä. Kyseiset säädökset hyväksytään Ö 17 artiklan 2 kohdassa Õ määritellyn tarkastelumenettelyn mukaisesti.

7 artikla

Pääasialliset toiminnot

1. Komissio suorittaa yhdessä SIS 1+ -järjestelmään osallistuvien jäsenvaltioiden kanssa kattavan testin.

2. Komissio, Ranska ja muut SIS 1+ -järjestelmään osallistuvat jäsenvaltiot perustavat yhdessä väliaikaisen järjestelmäarkkitehtuurin ja suorittavat kyseistä arkkitehtuuria koskevan testin.

3. Komissio ja SIS 1+ -järjestelmään osallistuvat jäsenvaltiot toteuttavat siirtymisen SIS 1+ -järjestelmästä SIS II:een.

4. SIS 1+ -järjestelmään osallistuvien jäsenvaltioiden on suoritettava lisätietojen vaihtoa koskeva testi.

5. Komissio antaa tarvittavaa tukea Central SIS II:n tasolla 1–4 kohdassa tarkoitetuille toiminnoille.

6. Komissio ja neuvostossa toimivat SIS 1+ -järjestelmään osallistuvat jäsenvaltiot koordinoivat 1–3 kohdassa tarkoitettuja toimia.

8 artikla

Kattava testi

1. Kattavaa testiä ei aloiteta ennen kuin komissio on ilmoittanut katsovansa, että asetuksen (EY) N:o 189/2008 1 artiklassa Ö ja päätöksen 2008/839/YOS 1 artiklassa Õ tarkoitetut testit ovat onnistuneet riittävän hyvin tällaisen testin aloittamiseksi.

2. On suoritettava kattava testi, jonka tarkoituksena on erityisesti vahvistaa, että komissio ja SIS 1+ -järjestelmään osallistuvat jäsenvaltiot ovat toteuttaneet SIS II -tietojen käsittelyä varten tarvittavat tekniset järjestelyt, ja osoittaa, että SIS II:n suoritustaso vastaa vähintään SIS 1+:llä saavutettua tasoa.

3. Kattavan testin suorittavat N.SIS II:n osalta SIS 1+ -järjestelmään osallistuvat jäsenvaltiot ja Central SIS II:n osalta komissio.

4. Kattava testi on suoritettava neuvostossa toimivien SIS 1+ -järjestelmään osallistuvien jäsenvaltioiden ja komission yhteistyössä vahvistaman yksityiskohtaisen aikataulun mukaisesti.

5. Kattava testi on suoritettava neuvostossa toimivien SIS 1+ -järjestelmään osallistuvien jäsenvaltioiden ja komission yhteistyössä vahvistamien teknisten eritelmien perusteella.

6. Komissio ja neuvostossa toimivat SIS 1+ -järjestelmään osallistuvat jäsenvaltiot määrittelevät perusteet, joiden mukaisesti määritetään, onko SIS II -tietojen käsittelyä varten tarvittavat tekniset järjestelyt on toteutettu ja vastaako SIS II:n suoritustaso vähintään SIS 1+:lla saavutettua tasoa.

7. Neuvostossa toimivat SIS 1+ -järjestelmään osallistuvat jäsenvaltiot ja komissio analysoivat testien tulokset tämän artiklan 6 kohdassa mainittuja tarkoitettuja perusteita käyttäen. Testin tulokset validoidaan asetuksen (EY) N:o 1987/2006 55 artiklan 3 kohdan c alakohdan Ö ja päätöksen 2007/533/YOS 71 artiklan 3 kohdan c alakohdan Õ mukaisesti.

8. Kattavaan testiin voivat osallistua myös SIS 1+ -järjestelmään kuulumattomat jäsenvaltiot. Niiden tulokset eivät vaikuta testin kokonaisvalidointiin.

9 artikla

Lisätietoja koskeva testi

1. SIS 1+ -järjestelmään osallistuvat jäsenvaltiot suorittavat toiminnalliset SIRENE-testit.

2. Komission on annettava käyttöön Central SIS II ja sen viestintäinfrastruktuuri lisätietoja koskevan testin suorittamisen ajaksi.

3. Lisätietoja koskeva testi on suoritettava neuvostossa toimivien SIS 1+ -järjestelmään osallistuvien jäsenvaltioiden vahvistaman yksityiskohtaisen aikataulun mukaisesti.

4. Lisätietoja koskeva testi on suoritettava neuvostossa toimivien SIS 1+ -järjestelmään osallistuvien jäsenvaltioiden vahvistamien teknisten eritelmien perusteella.

5. Neuvostossa toimivat SIS 1+ -järjestelmään osallistuvat jäsenvaltiot analysoivat testien tulokset.

6. Lisätietoja koskevaan testiin voivat osallistua myös SIS 1+ -järjestelmään kuulumattomat jäsenvaltiot. Niiden tulokset eivät vaikuta testin kokonaisvalidointiin.

10 artikla

Väliaikainen siirtymäarkkitehtuuri

1. Perustetaan väliaikainen SIS-järjestelmän siirtymäarkkitehtuuri. Central SIS II ja C.SIS ovat toisiinsa yhteydessä muuntimen välityksellä siirtymäkauden ajan. N.SIS:t ovat yhteydessä C.SIS:ään ja N.SIS II:t ovat yhteydessä Central SIS II:een.

2. Komissio toimittaa muuntimen, Central SIS II:n ja sen viestintäinfrastruktuurin SIS:n väliaikaisen siirtymäarkkitehtuurin osana.

ê 541/2010 1 artiklan 3 kohta

3. Muunnin muuntaa tarpeen mukaan tiedot C.SIS:n ja Central SIS II:n välillä kumpaankin suuntaan ja synkronoi C.SIS:n ja Central SIS II:n.

ê 1104/2008

4. Komissio testaa Central SIS II:n ja muuntimen välisen viestinnän.

5. Ranska testaa C.SIS:n ja muuntimen välisen viestinnän.

6. Komissio ja Ranska testaavat Central SIS II:n ja C.SIS:n viestinnän muuntimen kautta.

7. Ranska yhdistää yhdessä komission kanssa C.SIS:n Central SIS II:een muuntimen kautta.

8. Komissio, Ranska ja SIS 1+ -järjestelmään osallistuvat muut jäsenvaltiot testaavat SIS:n väliaikaisen järjestelmäarkkitehtuurin kokonaisuutena komission toimittaman testaussuunnitelman mukaisesti.

9. Ranska toimittaa tarvittaessa testiin tarvittavat tiedot.

ê 1104/2008

ð uusi

11 artikla

Siirtyminen SIS 1+ -järjestelmästä SIS II:een

1. Ranska toimittaa C.SIS:stä Central SIS II:een siirtymistä varten SIS 1+ -tietokannan, ja komissio liittää SIS 1+ -tietokannan Central SIS II:een. ð Schengenin yleissopimuksen 113 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuja SIS 1+ -tietokannan tietoja ei siirretä Central SIS II:een ï.

ê 541/2010 1 artiklan 4 kohta

2. SIS 1+ -järjestelmään osallistuvat jäsenvaltiot siirtyvät N.SIS-järjestelmästä N.SIS II:een väliaikaisen siirtymäarkkitehtuurin välityksellä Ranskan ja komission avulla.

ê 1104/2008 (mukautettu)

Ö 3. Kansallisen järjestelmän SIS 1+:sta SIS II:een siirtymiseen kuuluu tietojen syöttäminen siirtyminen alkaa tietojen syöttämisellä N.SIS II:een, jolloin kyseinen N.SIS II sisältää tiedoston eli kansallisen kopion, jossa on täydellinen tai osittainen kopio SIS II ‑tietokannasta. Õ

Ö Ensimmäisessä alakohdassa kuvatun tietojen syöttämisen jälkeen kussakin jäsenvaltiossa toteutetaan järjestelmänvaihdos N.SIS:stä N SIS II:een. Õ

ÖSiirtymisessä on noudatettava komission ja neuvostossa toimivien SIS 1+ -järjestelmään osallistuvien jäsenvaltioiden toimittamaa yksityiskohtaista aikataulua. Õ

ê 1104/2008

ð uusi

4. Komissio avustaa koordinoinnissa ja tukee yhteisiä toimia järjestelmänvaihdon aikana.

ð 5. Järjestelmänvaihto toteutetaan 8 artiklan 7 kohdassa tarkoitetun validoinnin jälkeen päivänä, jonka neuvosto määrittää asetuksen (EY) N:o 1987/2006 55 artiklan 2 kohdan ja päätöksen 2007/533/YOS 71 artiklan 2 kohdan mukaisesti. ï

ê 1104/2008

12 artikla

Varsinainen oikeudellinen Aineellisoikeudellinen kehys

ò uusi

Järjestelmää vaihdettaessa 11 artiklan 3 kohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetun tietojen syöttämisen aikana SIS 1+ -järjestelmään sovelletaan edelleen Schengenin yleissopimuksen IV osaston määräyksiä.

Sen jälkeen kun ensimmäinen jäsenvaltio on toteuttanut järjestelmänvaihdoksen N.SIS:stä N.SIS II:een tämän asetuksen 11 artiklan 3 kohdan toisen alakohdan mukaisesti, sovelletaan asetusta (EY) 1987/2006 ja päätöstä 533/2007/YOS.

ê 1104/2008

13 artikla

Yhteistyö

1. Jäsenvaltiot ja komissio tekevät yhteistyötä kaikissa tämän asetuksen piiriin kuuluvissa toimissa kukin toimivaltansa mukaisesti.

2. Komissio antaa erityisesti tarvittavaa tukea Central SIS II:n tasolla N.SIS II:n testaamiseksi ja järjestelmän vaihtamiseksi.

3. Jäsenvaltiot antavat erityisesti tarvittavaa tukea N.SIS II:n tasolla väliaikaisen siirtymäarkkitehtuurin testaamiseksi.

ò uusi

14 artikla

Kansallisten osien korvaaminen N.SIS II:lla

1. N.SIS II voi korvata Schengenin yleissopimuksen 92 artiklassa tarkoitetun kansallisen osan; jolloin jäsenvaltioiden ei tarvitse ylläpitää kansallista tiedostoa.

2. Jos jäsenvaltio korvaa kansallisen osan N.SIS II:lla, Schengenin yleissopimuksen 92 artiklan 2 ja 3 kohdassa tarkoitetut kyseistä kansallista osaa koskevat teknisen tuen yksikön pakolliset tehtävät muuttuvat Central SIS II:ta koskeviksi pakollisiksi tehtäviksi, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tämän asetuksen 5 artiklan 1 kohdassa ja 10 artiklan 1, 2 ja 3 kohdassa tarkoitettuja velvollisuuksia.

ê 1104/2008

15 artikla

ò uusi

Tietojenkäsittely ja tapahtumien rekisteröinti Central SIS II:ssa

1. Central SIS II -tietokantaa voidaan käyttää automaattisten hakujen suorittamiseen kunkin jäsenvaltion alueella.

2. Central SIS II tarjoaa palvelut, joita tarvitaan SIS 1+ -tietojen tallentamisessa ja käsittelyssä, N.SIS II:n kansallisten kopioiden online-päivityksessä sekä N.SIS II:n kansallisten kopioiden ja Central SIS II -tietokannan synkronoinnin ja yhdenmukaisuuden varmistamisessa ja vastaa N.SIS II:n kansallisten kopioiden alustamisesta ja palauttamisesta.

ê 1104/2008

3. Ellei asiaa koskevista Schengenin yleissopimuksen IV osaston määräyksistä muuta johdu, komissio varmistaa, että kaikki Central SIS II:ssa olevien henkilötietojen käsittelytapahtumat ja sellaisten tietojen vaihtotapahtumat tallennetaan lokitiedostoon hakujen ja tietojenkäsittelyn lainmukaisuuden valvomiseksi sekä Central SIS II:n ja kansallisten järjestelmien moitteettoman toiminnan, tietojen eheyden ja tietoturvallisuuden varmistamiseksi.

4. Lokitiedoissa on mainittava erityisesti tietojen siirron päivämäärä ja kellonaika, hakujen suorittamisessa käytetyt tiedot, siirretyt tiedot sekä tietojen käsittelystä vastaavan toimivaltaisen viranomaisen nimi.

5. Lokitietoja saadaan käyttää ainoastaan 1 kohdassa mainittuihin tarkoituksiin ja ne on poistettava aikaisintaan vuoden ja viimeistään kolmen vuoden kuluttua niiden luomisesta.

6. Lokitietoja voidaan säilyttää pidempään, jos niitä tarvitaan jo aloitetuissa valvontamenettelyissä.

7. Toimivaltaisilla viranomaisilla, jotka vastaavat hakujen ja tietojenkäsittelyn lainmukaisuuden valvonnasta, sisäisestä valvonnasta ja Central SIS II:n moitteettomasta toiminnasta, tietojen eheydestä ja tietoturvallisuudesta, on oltava pyynnöstä toimivaltansa rajoissa pääsy lokitietoihin tehtäviensä suorittamista varten.

ê 1104/2008

ð uusi

16 artikla

Kustannukset

1. Kustannukset, jotka aiheutuvat järjestelmänvaihdosta, kattavasta testistä, lisätietojen vaihtoa koskevasta testistä sekä ylläpito- ja kehittämistoimista Central SIS II:n tai viestintäinfrastruktuurin tasolla, katetaan Euroopan unionin yleisestä talousarviosta.

2. Kukin jäsenvaltio kattaa itse kustannukset, jotka aiheutuvat ð asennuksesta, ï järjestelmänvaihdosta, testauksesta sekä , ja ylläpito- ja kehittämistoimista kansallisten järjestelmien tasolla ð sekä tehtävistä, jotka kansalliset järjestelmät suorittavat tämän asetuksen mukaisesti ï.

ò uusi

3. Unioni voi myöntää rahoitustukea tämän asetuksen mukaisesti toteutetuista järjestelmänvaihdosta ja siihen liittyvistä testaustoimista aiheutuviin sellaisiin jäsenvaltioiden menoihin, joille ei voida myöntää rahoitusta Euroopan ulkorajarahastosta, edellyttäen että asianomainen jäsenvaltio pystyy selkeästi osoittamaan tarvitsevansa lisävarat.

Unionin rahoitusosuus, joka liittyy edellä ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettuihin toimiin, myönnetään varainhoitoasetuksen VI osaston säännösten mukaisina avustuksina. Unionin rahoitusosuus voi olla enintään 75 prosenttia kunkin jäsenvaltion tukikelpoisista menoista, eikä se saa ylittää 750 000:ta euroa yksittäisen jäsenvaltion osalta. Komissio huolehtii tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvien yhteisrahoitustoimien arvioinnista, niihin liittyvästä päätöksenteosta ja niiden hallinnoinnista noudattaen talousarviota koskevia ja muita menettelyjä ja erityisesti varainhoitoasetuksessa säädettyjä menettelyjä.

Tällaista rahoitustukea pyytävän jäsenvaltion on laadittava rahoitusennuste, jossa eritellään testaukseen ja järjestelmänvaihtoon liittyvistä toimista aiheutuvat toiminta- ja hallintokustannukset. Jos jäsenvaltiot käyttävät unionin varoja menojensa rahoittamiseen, menojen on oltava kohtuullisia ja moitteettoman varainhoidon periaatteiden mukaisia erityisesti taloudellisuuden ja kustannustehokkuuden osalta. Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle kertomus käyttämästään unionin rahoitustuesta viimeistään kuuden kuukauden kuluttua päivästä, jonka neuvosto määrittää asetuksen (EY) N:o 1987/2006 55 artiklan 2 kohdan ja päätöksen 2007/533/YOS 71 artiklan 2 kohdan mukaisesti.

Jos unionin rahoitusosuutta ei käytetä tai se käytetään puutteellisesti, vain osittain tai myöhässä, unioni voi pienentää rahoitusosuuttaan, pidättää rahoitusosuutensa kokonaan tai osittain tai lopettaa rahoituksensa. Jos jäsenvaltiot eivät osallistu 1 kohdassa tarkoitettujen toimien rahoitukseen tai osallistuvat siihen vain osittain tai myöhässä, unioni voi pienentää rahoitusosuuttaan.

4. Euroopan unionin tilintarkastustuomioistuimella on oikeus tehdä tarvittavat tarkastukset yhteistyössä kansallisten tarkastuselinten tai toimivaltaisten kansallisten viranomaisten kanssa. Komissiolla on valtuudet tehdä todentamisia ja tarkastuksia, jotka ovat tarpeen unionin varojen moitteettoman hallinnoinnin varmistamiseksi ja unionin taloudellisten etujen suojaamiseksi petoksilta ja väärinkäytöksiltä. Tätä varten jäsenvaltioiden on annettava kaikki asiaan liittyvät asiakirjat ja muu aineisto komission ja tilintarkastustuomioistuimen käyttöön.

5. Jäsenvaltiot vastaavat yhdessä Schengenin yleissopimuksen 92 artiklan 3 kappaleessa tarkoitetun teknisen tuen yksikön perustamis- ja käyttökustannuksista, mukaan lukien kaapelointikustannukset, jotka aiheutuvat SIS 1+ -järjestelmän kansallisten osien yhdistämisestä teknisen tuen yksikköön, sekä kustannukset toimista, jotka toteutetaan Ranskalle osoitettujen tehtävien yhteydessä tämän asetuksen mukaisesti.

16 artikla

Schengenin yleissopimuksen määräysten muutokset

Muutetaan vuoden 1990 Schengenin yleissopimuksen määräykset seuraavasti:

              1. Lisätään artikla seuraavasti:

’92 A artikla

              1. Schengenin tietojärjestelmän tekniseen arkkitehtuuriin voidaan neuvoston asetuksen (EY) N:o 1104/2008[49] ja neuvoston päätöksen 2008/839/YOS[50] voimaantulon jälkeen ja sanotun asetuksen 2 artiklan määritelmät huomioon ottaen lisätä

         a) uusi keskusjärjestelmä, joka muodostuu seuraavista osista:

– teknisen tuen yksikkö (Central SIS II), joka sijaitsee Ranskassa ja jonka varajärjestelmä sijaitsee Itävallassa ja joka muodostuu SIS II -tietokannasta, ja yhdenmukaisesta kansallisesta käyttöliittymästä (NI-SIS),

– tekninen yhteys C.SIS:n ja Central SIS II:n välillä käyttäen muunninta, jonka ansiosta tiedot voidaan muuntaa ja synkronoida C.SIS:n ja Central SIS II:n välillä;

         b) kansallinen järjestelmä (N.SIS II), joka sisältää Central SIS II:een yhteydessä olevat kansalliset tietojärjestelmät;

         c) Central SIS II:n ja N.SIS II:n välinen viestintäinfrastruktuuri, joka on yhteydessä NI-SIS:iin.

              2. N.SIS II voi korvata tämän yleissopimuksen 92 artiklassa tarkoitetun kansallisen osan; siinä tapauksessa jäsenvaltioiden ei tarvitse pitää kansallista tiedostoa.

              3. Central SIS II -tietokantaa voidaan käyttää automaattisten hakujen suorittamiseen kunkin jäsenvaltion alueella.

              4. Jos jäsenvaltio korvaa kansallisen osan N.SIS II:lla, 92 artiklan 2 ja 3 kohdassa tarkoitetut kyseistä kansallista osaa koskevat teknisen tuen yksikön pakolliset tehtävät korvataan Central SIS II:ta koskevilla pakollisilla tehtävillä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta päätöksessä 2008/839/YOS sekä asetuksen (EY) N:o 1104/2008 5 artiklan 1 kohdassa ja 10 artiklan 1, 2 ja 3 kohdassa tarkoitettuja velvollisuuksia.

              5. Central SIS II tarjoaa SIS 1+ -tietojen tallentamista ja käsittelyä varten tarvittavat palvelut, N.SIS II:n kansallisten kopioiden online-päivityksen ja vastaa N.SIS II:n kansallisten kopioiden ja Central SIS II:n synkronoinnista ja yhdenmukaisuudesta sekä N.SIS II:n kansallisten kopioiden alustamisesta ja palautuksesta.

              6. Teknisen tuen yksiköstä vastaava Ranska, muut jäsenvaltiot ja komissio tekevät yhteistyötä sen varmistamiseksi, että N.SIS II -tiedostoissa tai SIS II -tietokannassa suoritettava haku tuottaa saman tuloksen kuin haku 92 artiklan 2 kohdassa tarkoitetuissa kansallisten osien tiedostoissa.’

              2. Korvataan 119 artiklan ensimmäisen kappaleen ensimmäinen virke seuraavasti:

              ’Jäsenvaltiot vastaavat yhdessä edellä 92 artiklan 3 kappaleessa tarkoitetun teknisen tuen yksikön perustamis- ja käyttökustannuksista, mukaan lukien kaapelointikustannukset Schengenin tietojärjestelmän kansallisten osien yhdistämiseksi teknisen tuen yksikköön sekä kustannukset toimista, jotka toteutetaan Ranskalle osoitettujen tehtävien yhteydessä päätöksen 2008/839/YOS ja asetuksen (EY) N:o 1104/2008 mukaisesti.’

              3. Korvataan 119 artiklan toinen kappale seuraavasti:

              ’Kukin jäsenvaltio vastaa itse Schengenin tietojärjestelmän kansallisen osan perustamis- ja käyttökustannuksista sekä kustannuksista, jotka aiheutuvat kansallisille järjestelmille ja päätöksellä 2008/839/YOS ja asetuksella (EY) N:o 1104/2008 uskotuista tehtävistä.’

ê 1104/2008 (mukautettu)

171 artikla

Komitea

Ö 1. Komissiota avustaa asetuksen (EY) N:o 1987/2006 51 artiklalla ja päätöksen 2007/533/YOS 67 artiklalla perustettu komitea. Tämä komitea on asetuksessa (EU) N:o 182/2011 tarkoitettu komitea. Õ

Ö 2. Jos tähän kohtaan viitataan, sovelletaan asetuksen (EU) N:o 182/2011 5 artiklaa. Õ

Päätöksen 1999/468/EY 5 artiklan 6 kohdassa tarkoitetuksi määräajaksi vahvistetaan kolme kuukautta.

ê 541/2010 1 artiklan 5 kohta

ð uusi

18 artikla

SIS II -ohjelman hallintoneuvosto

1. Perustetaan teknisten asiantuntijoiden ryhmä, jonka nimeksi tulee SIS II -ohjelman hallintoneuvosto, jäljempänä ’hallintoneuvosto’, sanotun kuitenkaan vaikuttamatta komission, 17 artiklassa tarkoitetun komitean, Ranskan ja SIS 1+ -järjestelmään osallistuvien jäsenvaltioiden vastuualueisiin ja toimiin. Hallintoneuvosto toimii neuvoa-antavana elimenä SIS II:n keskusjärjestelmähankkeelle ja edistää SIS II:n keskusjärjestelmähankkeen ja kansallisten SIS II -hankkeiden välistä johdonmukaisuutta. Hallintoneuvostolla ei ole päätöksentekovaltaa eikä valtuuksia edustaa komissiota tai jäsenvaltioita.

2. Hallintoneuvosto koostuu enintään 10 jäsenestä, jotka kokoontuvat säännöllisesti. Neuvostossa toimivat ð SIS 1+-järjestelmään osallistuvat ï jäsenvaltiot nimeävät enintään kahdeksan asiantuntijaa ja yhtä monta varahenkilöä. Asiasta vastaavan komission pääosaston pääjohtaja nimeää enintään kaksi asiantuntijaa ja kaksi varahenkilöä komission virkamiesten keskuudesta.

Hallintoneuvoston kokouksiin voi osallistua myös muita suoraan SIS II -hankkeiden kehittämiseen osallistuvia jäsenvaltioiden asiantuntijoita ja komission virkamiehiä kyseessä olevan viranomaisen tai toimielimen kustannuksella.

Hallintoneuvosto voi 5 kohdassa tarkoitetun ohjesääntönsä mukaisesti kutsua muita asiantuntijoita kokouksiinsa kyseessä olevan viranomaisen, toimielimen tai yhtiön kustannuksella.

3. Puheenjohtajana toimivan jäsenvaltion ja seuraavan puheenjohtajavaltion nimeämät asiantuntijat kutsutaan aina osallistumaan hallintoneuvoston kokouksiin.

4. Komissio huolehtii hallintoneuvoston sihteeristötehtävistä.

5. Hallintoneuvosto laatii itse oman ohjesääntönsä, joka sisältää erityisesti seuraavia asioita koskevat menettelyt:

– komission ja puheenjohtajavaltion vuorotteleva puheenjohtajuus,

– kokouspaikat,

– kokousten valmistelu,

– muiden asiantuntijoiden hyväksyminen,

– viestintäsuunnitelma, jolla huolehditaan täydestä tiedotuksesta jäsenvaltioille, jotka eivät osallistu järjestelmään.

Ohjesääntö tulee voimaan asiasta vastaavan komission pääosaston pääjohtajan ja 17 artiklassa tarkoitetussa komiteassa kokoontuvien ð SIS 1+ -järjestelmään osallistuvien ï jäsenvaltioiden annettua siitä puoltavan lausunnon.

6. Hallintoneuvosto toimittaa säännöllisesti kirjallisia raportteja hankkeen edistymisestä, myös annetuista neuvoista ja niiden perusteluista, 17 artiklassa tarkoitetulle komitealle tai tarvittaessa asiaankuuluville neuvoston valmisteleville elimille.

7. Hallintoneuvoston toiminnasta aiheutuvat hallinto- ja matkakulut katetaan unionin yleisestä talousarviosta siltä osin kuin niitä ei korvata muista lähteistä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 15 16 artiklan 2 kohdan soveltamista. Neuvostossa toimivien ð SIS 1 + -järjestelmään osallistuvien ï jäsenvaltioiden hallintoneuvostoon nimeämien jäsenten ja kokouksiin tämän artiklan 3 kohdan mukaisesti kutsuttavien asiantuntijoiden matkakustannuksiin, jotka aiheutuvat hallintoneuvoston työskentelystä, sovelletaan komission ulkopuolisille kutsutuille asiantuntijoille annettavia korvauksia koskevia sääntöjä.

ê 1104/2008

19 artikla

Raportointi

Komissio antaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle kunkin puolivuotiskauden loppuun ja ensimmäisen kerran vuoden 2009 ensimmäisen puolivuotiskauden loppuun mennessä kertomuksen SIS II:n kehittämisen edistymisestä ja siirtymisestä SIS 1+ -järjestelmästä SIS II:een.

ò uusi

20 artikla

Kumoaminen

Kumotaan asetus (EY) N:o 1104/2008 ja päätös 2008/839/YOS.

Viittauksia kumottuun asetukseen (EY) N:o 1104/2008 ja päätökseen 2008/839/YOS pidetään viittauksina tähän asetukseen liitteessä II olevan vastaavuustaulukon mukaisesti.

ê 1104/2008 (mukautettu)

è1 541/2010 1 artiklan 6 kohta (mukautettu)

21 artikla

Voimaantulo ja soveltaminen

Ö Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä. Õ è1 Sen voimassaolo päättyy päivänä, jonka neuvosto vahvistaa asetuksen (EY) N:o 1987/2006 55 artiklan 2 kohdan ja päätöksen 2007/533 71 artiklan 2 kohdan mukaisesti, ja joka tapauksessa viimeistään 31 päivänä maaliskuuta 2013 tai 31 päivänä joulukuuta 2013, mikäli siirrytään 1 artiklan 3 kohdassa tarkoitettuun vaihtoehtoiseen tekniseen skenaarioon. ç

Ö Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan jäsenvaltioissa Euroopan yhteisön perustamissopimuksen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen mukaisesti. Õ

Tehty Brysselissä

                                                                       Neuvoston puolesta

                                                                       Puheenjohtaja

é

LIITE I

Kumotut säädökset ja niiden muutokset

Neuvoston asetus (EY) N:o 1104/2008,

(EUVL L 299, 8.11.2008, s. 1).

Neuvoston asetus (EY) N:o 541/2010,

(EUVL L 155, 22.6.2010, s. 19).

Neuvoston päätös 2008/839/YOS,

(EUVL L 299, 8.11.2008, s. 43).

Neuvoston päätös 542/2010/YOS,

(EUVL L 155, 22.6.2010, s. 23).

LIITE II

Vastaavuustaulukko

Neuvoston asetus (EY) N:o 1104/2008 || Neuvoston päätös 2008/839/YOS || Tämä asetus

1 artikla || 1 artikla || 1 artikla

2 artikla || 2 artikla || 2 artikla

3 artikla || 3 artikla || 3 artikla

4 artikla || 4 artikla || 4 artikla

5 artikla || 5 artikla || 5 artikla

6 artikla || 6 artikla || 6 artikla

7 artikla || 7 artikla || 7 artikla

8 artikla || 8 artikla || 8 artikla

9 artikla || 9 artikla || 9 artikla

10 artikla || 10 artikla || 10 artikla

11 artikla || 11 artikla || 11 artikla

12 artikla || 12 artikla || 12 artikla

13 artikla || 13 artikla || 13 artikla

- || - || 14 artikla

14 artikla || 14 artikla || 15 artikla

- || - ||

15 artikla || 15 artikla || 16 artikla

16 artikla || 16 artikla || -

17 artikla || 17 artikla || 17 artikla

17 a artikla || 17 a artikla || 18 artikla

18 artikla || 18 artikla || 19 artikla

- || - || 20 artikla

19 artikla || 19 artikla || 21 artikla

- || - || Liite I

- || - || Liite II

SÄÄDÖSEHDOTUKSEEN LIITTYVÄ RAHOITUSSELVITYS

1........... PERUSTIEDOT EHDOTUKSESTA/ALOITTEESTA................................................ 36

1.1........ Ehdotuksen/aloitteen nimi.............................................................................................. 36

1.2........ Toimintalohko(t) toimintoperusteisessa johtamis- ja budjetointijärjestelmässä (ABM/ABB) 36

1.3........ Ehdotuksen/aloitteen luonne.......................................................................................... 36

1.4........ Tavoitteet..................................................................................................................... 36

1.4.1..... Komission monivuotinen strateginen tavoite (monivuotiset strategiset tavoitteet), jonka (joiden) saavuttamista ehdotus/aloite tukee...................................................................................................... 36

1.4.2..... Erityistavoite (erityistavoitteet) sekä toiminto (toiminnot) toimintoperusteisessa johtamis- ja budjetointijärjestelmässä.................................................................................................................................... 36

1.4.3..... Odotettavissa olevat tulokset ja vaikutukset................................................................... 37

1.4.4..... Tulos- ja vaikutusindikaattorit........................................................................................ 37

1.5........ Ehdotuksen/aloitteen perustelut..................................................................................... 37

1.5.1..... Tarpeet, joihin ehdotuksella/aloitteella vastataan lyhyellä tai pitkällä aikavälillä................. 37

1.5.2..... EU:n osallistumisesta saatava lisäarvo............................................................................ 38

1.5.3..... Vastaavista toimista saadut kokemukset........................................................................ 38

1.5.4..... Yhteensopivuus muiden kyseeseen tulevien välineiden kanssa ja mahdolliset synergiaedut 38

1.6........ Toiminnan ja sen rahoitusvaikutusten kesto.................................................................... 38

1.7........ Hallinnointitapa (hallinnointitavat)................................................................................... 39

2........... HALLINNOINTI........................................................................................................ 40

2.1........ Seuranta- ja raportointisäännöt...................................................................................... 40

2.2........ Hallinnointi- ja valvontajärjestelmä................................................................................. 40

2.2.1..... Todetut riskit................................................................................................................ 40

2.2.2..... Valvontamenetelmä(t)................................................................................................... 40

2.3........ Toimenpiteet petosten ja sääntöjenvastaisuuksien ehkäisemiseksi................................... 40

3........... EHDOTUKSEN/ALOITTEEN ARVIOIDUT RAHOITUSVAIKUTUKSET.............. 42

3.1........ Kyseeseen tulevat monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeet ja menopuolen budjettikohdat 42

3.2........ Arvioidut vaikutukset menoihin...................................................................................... 43

3.2.1..... Yhteenveto arvioiduista vaikutuksista menoihin.............................................................. 43

3.2.2..... Arvioidut vaikutukset toimintamäärärahoihin.................................................................. 45

3.2.3..... Arvioidut vaikutukset hallintomäärärahoihin.................................................................... 47

3.2.3.1.. Yhteenveto................................................................................................................... 47

3.2.3.2.. Henkilöresurssien arvioitu tarve..................................................................................... 48

3.2.4..... Yhteensopivuus nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen kanssa.................................... 50

3.2.5..... Ulkopuolisten tahojen osallistuminen rahoitukseen.......................................................... 50

3.3........ Arvioidut vaikutukset tuloihin......................................................................................... 51

SÄÄDÖSEHDOTUKSEEN LIITTYVÄ RAHOITUSSELVITYS

1.           PERUSTIEDOT EHDOTUKSESTA/ALOITTEESTA

1.1.        Ehdotuksen/aloitteen nimi

Ehdotus: neuvoston asetus siirtymisestä Schengenin tietojärjestelmästä (SIS 1+) toisen sukupolven Schengenin tietojärjestelmään (SIS II)

1.2.        Toimintalohko(t) toimintoperusteisessa johtamis- ja budjetointijärjestelmässä (ABM/ABB)[51]

Osasto 18: Vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alue

Solidaarisuus – Ulkorajat, palauttamismenettelyt, viisumipolitiikka ja henkilöiden vapaa liikkuvuus (luku 18 02)

1.3.        Ehdotuksen/aloitteen luonne

¨ Ehdotus/aloite liittyy uuteen toimeen.

¨ Ehdotus/aloite liittyy uuteen toimeen, joka perustuu pilottihankkeeseen tai valmistelutoimeen[52].

x Ehdotus/aloite liittyy käynnissä olevan toimen jatkamiseen.

¨ Ehdotus/aloite liittyy toimeen, joka on suunnattu uudelleen.

1.4.        Tavoitteet

1.4.1.     Komission monivuotinen strateginen tavoite (monivuotiset strategiset tavoitteet), jonka (joiden) saavuttamista ehdotus/aloite tukee

Tukholman ohjelmaan[53] sisällytetty EU:n tiedonhallintastrategia on yksi Eurooppa-neuvoston vuonna 2010 määrittämistä painopisteistä vapauteen, turvallisuuteen ja oikeuteen perustuvalla alueella. Schengenin tietojärjestelmä kuuluu keskeisiin korvaaviin toimenpiteisiin, joilla varmistetaan turvallisuuden korkea taso sisärajojen poistamisen jälkeen.

1.4.2.     Erityistavoite (erityistavoitteet) sekä toiminto (toiminnot) toimintoperusteisessa johtamis- ja budjetointijärjestelmässä

Erityistavoite nro 1: Huolehditaan siitä, että henkilöt voivat ylittää sisärajat ilman rajatarkastuksia, edistetään turvallisia rajoja ja estetään laitonta maahantuloa kehittämällä edelleen yhdennettyä ulkorajojen turvallisuusjärjestelmää ja rajatarkastusten korkeaa tasoa, johon kuuluu SIS II ‑järjestelmän kehittäminen ja rahoitustuki ulkorajarahastosta.

Toiminto (toiminnot) toimintoperusteisessa johtamis- ja budjetointijärjestelmässä

Luku 18 02: Solidaarisuus – Ulkorajat, palauttamismenettelyt, viisumipolitiikka ja henkilöiden vapaa liikkuvuus.

1.4.3.     Odotettavissa olevat tulokset ja vaikutukset

Selvitys siitä, miten ehdotuksella/aloitteella on tarkoitus vaikuttaa edunsaajien/kohderyhmän tilanteeseen

Siirtymisvälineillä[54] pyritään edistämään siirtymistä SIS 1+ -järjestelmästä SIS II:een määrittämällä siirtymäarkkitehtuuri, tekniset vaatimukset, siirtymisen eri vaiheet sekä komission ja SIS 1+ -järjestelmään osallistuvien jäsenvaltioiden vastuut.

Ehdotuksen päätarkoitus on siirtymistä sääntelevän oikeudellisen kehyksen yhdenmukaistaminen jäsenvaltioiden asiantuntijoiden[55] laatiman teknisen skenaarion kanssa. Oikeudelliseen kehykseen sisällytetään myös muutamia uusia joustotekijöitä (ks. jäljempänä 1.5.3 kohta).

Lisäksi Lissabonin sopimuksen voimaantulon vuoksi ehdotuksessa myös sulautetaan yhteen säädökseen järjestelmänvaihdoksen oikeudellinen kehys, joka oli aiemmin jaettu kahteen säädökseen aiempien perussopimusten pilarirakenteen mukaisesti.

1.4.4.     Tulos- ja vaikutusindikaattorit

Selvitys siitä, millaisin indikaattorein ehdotuksen/aloitteen toteuttamista seurataan

Ehdotuksen pääasiallinen tavoite saavutetaan, kun SIS 1+ -järjestelmän tiedot on tallennettu SIS II -keskusjärjestelmään (ja kansallisiin järjestelmiin), kansalliset sovellukset on siirretty uuteen järjestelmään ja kaikilla jäsenvaltioilla on käytettävissään kaikki SIS II-järjestelmän toiminnot.

1.5.        Ehdotuksen/aloitteen perustelut

1.5.1.     Tarpeet, joihin ehdotuksella/aloitteella vastataan lyhyellä tai pitkällä aikavälillä

Jäsenvaltioiden ja komission on tarpeen ottaa käyttöön kaikki tarvittavat tekniset osat ja toteuttaa kattavan testauksen edellyttämät testit siirtymisen valmistautumisvaiheessa.

1.5.2.     EU:n osallistumisesta saatava lisäarvo

SIS II -järjestelmän keskeinen tarkoitus on tietynlaisia henkilöitä ja esineitä koskevien tietojen jakaminen Schengen-maiden lainvalvontaviranomaisten, rajavartijoiden sekä tulli-, viisumi- ja oikeusviranomaisten välillä. Komissio vastaa Central SIS II:n, viestintäinfrastruktuurin ja muuntimen teknisestä kehittämisestä. Komissio myös koordinoi SIS II:n kehittämiseen liittyviä toimia ja tukee tarvittaessa jäsenvaltioita niiden suorittaessa tehtäviään ja täyttäessä velvoitteitaan. Näin varmistetaan keskustason ja kansallisten hankkeiden johdonmukaisuus.

1.5.3.     Vastaavista toimista saadut kokemukset

Oikeudellisen kehyksen on oltava riittävän joustava, jotta vältetään siirtymäprosessiin liittyvät tarpeettomat kustannukset. Erityisesti jäsenvaltioiden, jotka ovat jo siirtyneet SIS II -järjestelmään, on voitava käyttää sen kaikkia toimintoja ilman, että ne joutuvat odottamaan kaikkien jäsenvaltioiden lopullista siirtymistä uuteen järjestelmään.

On myös tarpeen säätää mahdollisuudesta myöntää yhteisrahoitusta EU:n yleisestä talousarviosta tietyille siirtymiseen liittyville kansallisille toimille (erityisesti jäsenvaltioiden osallistuminen siirtymiseen liittyvään testaustoimintaan), jotta voidaan varmistaa sujuva ja asianmukainen siirtymäprosessi.

1.5.4.     Yhteensopivuus muiden kyseeseen tulevien välineiden kanssa ja mahdolliset synergiaedut

Ehdotus perustuu asetukseen (EY) N:o 1987/2006[56] ja toisen sukupolven Schengenin tietojärjestelmän (SIS II) perustamisesta, toiminnasta ja käytöstä tehtyyn neuvoston päätökseen 2007/533/YOS[57]. Ehdotetun asetuksen voimassaoloaika määritetään kahden edellä mainitun säädöksen perusteella. Tämä ehdotus on yhdenmukainen myös muiden SIS II-järjestelmän testausta, verkkoa ja turvallisuutta koskevien säädösten kanssa.

1.6.        Toiminnan ja sen rahoitusvaikutusten kesto

x Ehdotuksen/aloitteen mukaisen toiminnan kesto on rajattu.

– x Ehdotuksen/aloitteen mukainen toiminta alkaa 1.7.2012[58] ja päättyy siirtymisen ollessa valmis, todennäköisesti viimeistään 30.6.2013.

– xRahoitusvaikutukset alkavat vuonna 2012 ja päättyvät vuonna 2013.

¨ Ehdotuksen/aloitteen mukaisen toiminnan kestoa ei ole rajattu.

– Käynnistysvaihe alkaa vuonna VVVV ja päättyy vuonna VVVV,

– minkä jälkeen toteutus täydessä laajuudessa.

Huomautukset:

Siirtymisen määräaikaa ei aseteta ehdotetussa asetuksessa, vaan sen määrittää neuvosto asetuksen (EY) N:o 1987/2006 55 artiklan 2 kohdan ja päätöksen 2007/533/YOS 71 artiklan 2 kohdan mukaisesti.

1.7.        Hallinnointitapa (hallinnointitavat)[59]

x komissio hallinnoi suoraan keskitetysti

¨ välillinen keskitetty hallinnointi, jossa täytäntöönpanotehtäviä on siirretty

– ¨  toimeenpanovirastoille

– ¨  unionin perustamille elimille[60]

– ¨  kansallisille julkisoikeudellisille elimille tai julkisen palvelun tehtäviä hoitaville elimille

– ¨  henkilöille, joille on annettu tehtäväksi toteuttaa Euroopan unionista tehdyn sopimuksen V osaston mukaisia erityistoimia ja jotka nimetään varainhoitoasetuksen 49 artiklan mukaisessa perussäädöksessä

¨ hallinnointi yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa

¨ hajautettu hallinnointi yhteistyössä kolmansien maiden kanssa

¨ hallinnointi yhteistyössä kansainvälisten järjestöjen kanssa (tarkennettava)

Jos käytetään useampaa kuin yhtä hallinnointitapaa, huomautuksille varatussa kohdassa olisi annettava lisätietoja.

2.           HALLINNOINTI

2.1.        Seuranta- ja raportointisäännöt

Ilmoitetaan sovellettavat aikavälit ja edellytykset

Komissio valvoo ja seuraa säännöllisesti toimeksisaajan työtä tiiviissä yhteistyössä laadunvarmistuksesta vastaavan toimeksisaajan ja SIS II -ohjelman hallintoneuvoston kanssa.

Komissio arvioi laadunvarmistuksesta vastaavan toimeksisaajan kanssa SIS II -hankkeen edistymistä sopimusmääräysten mukaisesti säännöllisin väliajoin, ja tuloksia mitataan suhteessa asetettuihin vaatimuksiin ja ennalta määritettyihin arviointiperusteisiin.

Edistymisestä laaditut kertomukset, joissa arvioidaan toisen sukupolven Schengenin tietojärjestelmän (SIS II) kehittämiseen ja SIS 1+ -järjestelmästä SIS II:een siirtymiseen liittyvää työtä, toimitetaan Euroopan parlamentille ja neuvostolle puolivuosittain siirtymisvälineiden 18 artiklan mukaisesti. Näihin kertomuksiin sisällytetään järjestelmällisesti jakso, jossa kuvaillaan SIS II:n keskusjärjestelmähankkeeseen liittyvää talousarvion toteutusta (maksusitoumukset ja maksut).

2.2.        Hallinnointi- ja valvontajärjestelmä

2.2.1.     Todetut riskit

1. Keskustasolla: riski kokonaisaikataulun viivästymisestä, joka johtuu ennakoimattomista tapahtumista tai suurimman kehitystyöstä vastaavan toimeksisaajan puutteellisesta toiminnasta.

2. Kansallisella tasolla: kokonaisaikatauluun vaikuttava viivästymisen riski, joka johtuu yhden tai useamman kansallisia kehitystoimia toteuttavan jäsenvaltion puutteellisesta valmistautumisesta (jotkin jäsenvaltiot eivät ole valmiita osallistumaan globaalin aikataulun mukaisiin testausvaiheisiin viivästyneiden hankintojen tai teknisten ongelmien vuoksi tai siksi, että niillä ei ole riittävästi taloudellisia resursseja kansallisen kehitystyön jatkamiseen ja järjestelmänvaihdoksen toteuttamiseen).

Vähintään yhden jäsenvaltion viivästyminen voi vaarantaa SIS II:n toiminnan, koska järjestelmän käyttöönoton lainsäädännölliset vaatimukset eivät täyty (kaikkien jäsenvaltioiden on ilmoitettava valmiudestaan ja saatettava kattava testaus onnistuneesti päätökseen).

2.2.2.     Valvontamenetelmä(t)

Komissio arvioi säännöllisesti hankkeeseen sisältyviä riskejä tiiviissä yhteistyössä SIS II ‑ohjelman hallintoneuvoston, jäsenvaltioiden ja laadunvarmistuksesta vastaavan toimeksisaajansa kanssa.

Komissio ja tilintarkastustuomioistuin valvovat mahdollista yhteisrahoituksen käyttöä.

2.3.        Toimenpiteet petosten ja sääntöjenvastaisuuksien ehkäisemiseksi

Ilmoitetaan käytössä olevat ja suunnitellut torjunta- ja suojatoimenpiteet

Komissio huolehtii unionin yleisestä talousarviosta avustuksina mahdollisesti myönnetyn yhteisrahoituksen arvioinnista, siihen liittyvästä päätöksenteosta ja sen hallinnoinnista varainhoitoasetuksen mukaisesti. Komissio voi pienentää rahoitusosuuttaan, pidättää sen osittain tai kokonaan tai lopettaa rahoituksensa. Komissiolla ja tilintarkastustuomioistuimella on oikeus tehdä todentamisia ja tarkastuksia, jotka ovat tarpeen unionin varojen moitteettoman hallinnoinnin varmistamiseksi ja unionin taloudellisten etujen suojaamiseksi petoksilta ja väärinkäytöksiltä

3.           EHDOTUKSEN/ALOITTEEN ARVIOIDUT RAHOITUSVAIKUTUKSET

3.1.        Kyseeseen tulevat monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeet ja menopuolen budjettikohdat

· Talousarviossa jo olevat budjettikohdat

Monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeiden ja budjettikohtien mukaisessa järjestyksessä

Moniv. rahoitus­kehyksen otsake || Budjettikohta || Määräraha­laji || Rahoitusosuudet

Numero Toisen sukupolven Schengenin tietojärjestelmä (SIS II) || JM ([61]) || EFTA­mailta[62] || ehdokas­mailta[63] || kolman­silta mailta || varainhoitoasetuk­sen 18 artiklan 1 kohdan aa alakoh­dassa tarkoitetut rahoitusosuudet

3A || 18 02 04 || JM || EI || EI || KYL­LÄ || EI

· Uudet perustettaviksi esitetyt budjettikohdat: ei ole

3.2.        Arvioidut vaikutukset menoihin

3.2.1.     Yhteenveto arvioiduista vaikutuksista menoihin

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Monivuotisen rahoituskehyksen otsake: || 3 A || Vapaus, turvallisuus ja oikeus

PO: sisäasioiden pääosasto || || || Vuosi 2012 (aika­sidonnai­sesti 1. päivästä heinäkuuta) || Vuosi 2013 (aika­sidonnai­sesti 30. päivästä kesäkuuta) || Vuosi n+3 || …ja näitä seuraavat vuodet (ilmoitetaan kaikki vuodet, joille ehdotuksen/aloitteen vaikutukset ulottuvat, ks. kohta 1.6) || YHTEENSÄ

Ÿ Toimintamäärärahat || || || || || || ||

Budjettikohdan numero 18 02 04 || Sitoumukset || (1) || 28,120 || 7,120 || || || || || 35,240

Maksut || (2) || 18,184 || 17,056 || || || || || 35,240

Budjettikohdan numero || Sitoumukset || (1a) || || || || || || ||

Maksut || (2a) || || || || || || ||

Tiettyjen ohjelmien määrärahoista katettavat hallintomäärärahat[64] || || || || || || ||

Budjettikohdan numero || || (3) || || || || || || ||

Sisäasioiden pääosaston määrärahat YHTEENSÄ || Sitoumukset || =1+1a +3 || 28,120 [65] || 7,120 || || || || || 35,240

Maksut || =2+2a +3 || 18,184 || 17,056 || || || || || 35,925

Monivuotisen rahoituskehyksen otsake: || 5 || Hallintomenot

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

|| || || Vuosi 2012 (aika­sidon­naisesti 1. päivästä heinä­kuuta) || Vuosi 2013 (aikasidon­naisesti 30. päivästä kesä­kuu­ta) || Vuosi n+3 || …ja näitä seuraavat vuodet (ilmoitetaan kaikki vuodet, joille ehdotuksen/aloitteen vaikutukset ulottuvat, ks. kohta 1.6) || YH­TEENSÄ

PO: sisäasioiden pääosasto || || ||

Ÿ Henkilöresurssit || 2,675 || 2,439 || || || || || 5,114

Ÿ Muut hallintomenot || 0,152 || 0,152 || || || || || 0,304

Sisäasioiden pääosasto YHTEENSÄ || Määrärahat || 2,827 || 2,590 || || || || || 5,418

|| || || || || || || ||

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEESEEN 5 kuuluvat määrärahat YHTEENSÄ || (Sitoumukset yhteensä = maksut yhteensä) || 2,827 || 2,590 || || || || || 5,418

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

|| || || Vuosi 2012 || Vuosi 2013 || Vuosi n+3 || …ja näitä seuraavat vuodet (ilmoitetaan kaikki vuodet, joille ehdotuksen/aloitteen vaikutukset ulottuvat, ks. kohta 1.6) || YH­TEENSÄ

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEISIIN 1–5 kuuluvat määrärahat YHTEENSÄ || Sitoumukset || 30,947 || 9,710 || || || || || 40,658

Maksut || 21,011 || 19,646 || || || || || 40,658

3.2.2.     Arvioidut vaikutukset toimintamäärärahoihin

– ¨  Ehdotus/aloite ei edellytä toimintamäärärahoja.

– x Ehdotus/aloite edellyttää toimintamäärärahoja seuraavasti:

Maksusitoumusmäärärahat, milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Tavoit­teet ja tuo­tok­set ò || || || Vuosi 2012 (aika­sidon­nai­sesti 1. päi­väs­tä heinä­kuuta) || Vuosi 2013 (aika­sidon­nai­sesti 30. päi­västä kesä­kuuta) || YHTEENSÄ ||

|| || Tyyppi[66] || Keskimäär. kus­tan­nuk­set || Luku­määrä || Kus­tan­nus || Luku­mää­rä || Kus­tan­nus || Luku­määrä yh­teen­sä || Kus­tan­nuk­set yh­teen­sä ||

|| ERITYISTAVOITE 1[67] SIS II –toimien valmistelu || || || || || ||

|| - Tuotos 1 || SIS II –muutokset || || || 0 || || 0 || || 0

|| - Tuotos 2 || Laadunvarmistus || || || 1,250 || || 1,250 || || 2,500

|| - Tuotos 3 || sTESTA (tietoliikenneinfrastruktuuri) || || || 7,500 || || 0 || || 7,500

|| - Tuotos 4 || Turval­lisuus­tarkas­tukset || || || 0,500 || || 0 || || 0,500

|| - Tuotos 5 || Turvallisuusoptio || || || 0,500 || || 0 || || 0,500

|| - Tuotos 6 || Jäsenvalt. mahd. yht.rah.[68] || || || 15,750 || || 5,250 || || 21,000

|| - Tuotos 7 || Hallintoneuvosto || || || 0,120 || || 0,120 || || 0,240

|| - Tuotos 8 || Tutkimukset || || || 2,000 || || 0 || || 2,000

|| - Tuotos 9 || Tiedotuskampanja || || || 0,500 || || 0,500 || || 1,000

|| Välisumma erityistavoite 1 || || 28,120 || || 7,120 || || 35,240

|| KUSTANNUKSET YHTEENSÄ || || 28,120 || || 7,120 || || 35,240

3.2.3.     Arvioidut vaikutukset hallintomäärärahoihin

3.2.3.1.  Yhteenveto

– ¨  Ehdotus/aloite ei edellytä hallintomäärärahoja.

– x Ehdotus/aloite edellyttää hallintomäärärahoja seuraavasti:

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

|| Vuosi 2012 (aika­sidon­nai­ses­ti 1. päi­väs­tä hei­nä­kuu­ta) || Vuosi 2013 (aika­sidon­nai­ses­ti 30. päi­väs­tä ke­sä­kuu­ta) || || Vuosi n+3 || …ja näitä seuraavat vuodet (ilmoitetaan kaikki vuodet, joille ehdotuksen/aloitteen vaikutukset ulottuvat, ks. kohta 1.6) || YH­TEENSÄ

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKE 5 || || || || || || || ||

Henkilöresurssit || 2,675 || 2,439 || || || || || || 5,114

Muut hallintomenot || 0,152 || 0,152 || || || || || || 0,304

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKE 5, välisumma || 2,827 || 2,590 || || || || || || 5,418

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEESEEN 5 sisältymättömät[69] || || || || || || || ||

Henkilöresurssit || || || || || || || ||

Muut hallintomenot || || || || || || || ||

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEESEEN 5 sisältymättömät, välisumma || || || || || || || ||

YH­TEENSÄ || 2,827 || 2,590 || || || || || || 5,418

3.2.3.2.  Henkilöresurssien arvioitu tarve

– ¨  Ehdotus/aloite ei edellytä henkilöresursseja.

– x Ehdotus/aloite edellyttää henkilöresursseja seuraavasti:

arvio kokonaislukuina (tai enintään yhden desimaalin tarkkuudella)

|| || Vuosi 2012 || Vuosi 2013 || || || …ja näitä seuraavat vuodet (ilmoitetaan kaikki vuodet, joille ehdotuksen/aloitteen vaikutukset ulottuvat, ks. kohta 1.6)

Ÿ Henkilöstötaulukkoon sisältyvät virat/toimet (virkamiehet ja väliaikaiset toimihenkilöt) ||

|| XX 01 01 01 (päätoimipaikka ja komission edustustot EU:ssa) || 33 || 32 || || || || ||

|| XX 01 01 02 (edustustot EU:n ulkopuolella) || || || || || || ||

|| XX 01 05 01 (epäsuora tutkimustoiminta) || || || || || || ||

|| 10 01 05 01 (suora tutkimustoiminta) || || || || || || ||

|| Ÿ Ulkopuolinen henkilöstö[70] (kokoaikaiseksi muutettuna) ||

|| XX 01 02 01 (kokonaismäärärahoista katettavat sopimussuhteiset toimihenkilöt, vuokrahenkilöstö ja kansalliset asiantuntijat) || 17 || 12 || || || || ||

|| XX 01 02 02 (sopimussuhteiset ja paikalliset toimihenkilöt, vuokrahenkilöstö, nuoremmat asiantuntijat ja kansalliset asiantuntijat EU:n ulkopuolisissa edustustoissa) || || || || || || ||

|| XX 01 04 yy[71] || - päätoimipaikassa[72] || || || || || || ||

|| - EU:n ulkop. edustustoissa || || || || || || ||

|| XX 01 05 02 (epäsuora tutkimustoiminta: sopimussuhteiset toimihenkilöt, vuokrahenkilöstö ja kansalliset asiantuntijat) || || || || || || ||

|| 10 01 05 02 (suora tutkimustoiminta: sopimussuhteiset toimihenkilöt, vuokrahenkilöstö ja kansalliset asiantuntijat) || || || || || || ||

|| Muu budjettikohta (mikä?) || || || || || || ||

|| YHTEENSÄ || 50 || 44 || || || || ||

XX viittaa kyseessä olevaan toimintalohkoon eli talousarvion osastoon.

Henkilöresurssien tarve katetaan toimen hallinnointiin jo osoitetulla pääosaston henkilöstöllä ja/tai pääosastossa toteutettujen henkilöstön uudelleenjärjestelyjen tuloksena saadulla henkilöstöllä sekä tarvittaessa sellaisilla lisäresursseilla, jotka toimea hallinnoiva pääosasto voi saada käyttöönsä vuotuisessa määrärahojen jakomenettelyssä talousarvion puitteissa. Tämä ei rajoita laaja-alaisten tietojärjestelmien operatiivisesta hallinnoinnista vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueella vastaavan eurooppalaisen viraston perustamista[73] eikä tehtävien ulkoistamista kyseiselle virastolle, mikä vapauttaa vuoden 2013 loppuun mennessä 50 kokoaikaista henkilöä (27 toimea/virkaa ja 23 kokoaikaista ulkopuolista työntekijää), jotka ovat työskennelleet SIS II:n, VIS:n ja EURODACin parissa.

2012

Laskelma: Virkamiehet ja väliaikaiset toimihenkilöt

AD/AST – 127 000 euroa vuodessa x 33 henkilöä = 4,191 miljoonaa euroa

          1. heinäkuuta – 31.joulukuuta: 2,096 miljoonaa euroa

Laskelma: Ulkopuolinen henkilöstö

Sopimushenkilöstö: 64 000 euroa vuodessa x 9 henkilöä = 0,576 miljoonaa euroa

Kansalliset asiantuntijat: 73 000 euroa vuodessa x 8 henkilöä = 0,584 miljoonaa euroa

Ulkopuolinen henkilöstö yhteensä: 1,160 miljoonaa euroa.

          1. heinäkuuta–30. joulukuuta: 0,580 miljoonaa euroa

2013

Laskelma: Virkamiehet ja väliaikaiset toimihenkilöt

AD/AST – 127 000 euroa vuodessa x 32 henkilöä = 4,064 miljoonaa euroa

          1. tammikuuta – 30. kesäkuuta: 2,032 miljoonaa euroa

Laskelma: Ulkopuolinen henkilöstö

Sopimushenkilöstö: 64 000 euroa vuodessa x 7 henkilöä = 0,448 miljoonaa euroa

Kansalliset asiantuntijat: 73 000 euroa vuodessa x 5 henkilöä = 0,365 miljoonaa euroa

Ulkopuolinen henkilöstö yhteensä: 0,813 miljoonaa euroa.

          1. tammikuuta – 30. kesäkuuta: 0,407 miljoonaa euroa

Kuvaus henkilöstön tehtävistä:

Virkamiehet ja väliaikaiset toimihenkilöt || Ohjelman koordinointi, projektinhallinta, arviointi ja raportointi, julkiset hankinnat, sopimusten hallinnointi.

Ulkopuolinen henkilöstö || Tekninen hallinnointi, tietotekniikka ja hallinnollinen tuki.

3.2.4.     Yhteensopivuus nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen kanssa

– x Ehdotus/aloite on nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen mukainen.

– ¨  Ehdotus/aloite edellyttää rahoituskehyksen asianomaisen otsakkeen rahoitussuunnitelman muuttamista.

Selvitys rahoitussuunnitelmaan tarvittavista muutoksista, mainittava myös kyseeseen tulevat budjettikohdat ja määrät

– ¨  Ehdotus/aloite edellyttää joustovälineen varojen käyttöön ottamista tai monivuotisen rahoituskehyksen tarkistamista.[74]

Selvitys tarvittavista toimenpiteistä, mainittava myös kyseeseen tulevat rahoituskehyksen otsakkeet, budjettikohdat ja määrät

3.2.5.     Ulkopuolisten tahojen osallistuminen rahoitukseen

– Ehdotuksen/aloitteen rahoittamiseen ei osallistu ulkopuolisia tahoja.

– Ehdotuksen/aloitteen rahoittamiseen osallistuu ulkopuolisia tahoja seuraavasti (arvio):

määrärahat, milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

|| Vuosi 2012 || Vuosi 2013 || || || …ja näitä seuraavat vuodet (ilmoitetaan kaikki vuodet, joille ehdotuksen/aloitteen vaikutukset ulottuvat, ks. kohta 1.6) || Yhteensä

Rahoitukseen osallistuva taho || || || || || || || ||

Yhteisrahoituksella katettavat määrärahat YHTEENSÄ || || || || || || || ||

3.3.        Arvioidut vaikutukset tuloihin

– ¨  Ehdotuksella/aloitteella ei ole vaikutuksia tuloihin.

– x Ehdotuksella/aloitteella on vaikutuksia tuloihin seuraavasti:

¨         vaikutukset omiin varoihin

¨         vaikutukset sekalaisiin tuloihin

Tiedot yhteisrahoituksesta

Jos ehdotukseen liittyy jäsenvaltioilta tai muilta tahoilta (jotka on ilmoitettava) saatavaa yhteisrahoitusta, seuraavassa taulukossa ilmoitetaan kyseisen yhteisrahoituksen arvioitu määrä (rivejä voidaan lisätä, jos rahoitusta saadaan useilta tahoilta):            -

· Norjan osuus käyttökustannuksista on 2,406882 prosenttia ja Islannin osuus 0,073102 prosenttia [vuoden 2010 lukuina] Euroopan unionin neuvoston, Islannin tasavallan ja Norjan kuningaskunnan välillä näiden kahden valtion osallistumisesta Schengenin säännöstön täytäntöönpanoon, soveltamiseen ja kehittämiseen tehdyn sopimuksen[75] 12 artiklan 1 kohdan toisen alakohdan mukaisesti.

· Sveitsin osuus käyttökustannuksista on 3,043387 prosenttia ja Liechtensteinin osuus 0,026579 prosenttia [vuoden 2010 lukuina] Euroopan unionin, Euroopan yhteisön, Sveitsin valaliiton ja Liechtensteinin ruhtinaskunnan välillä näiden kahden valtion osallistumisesta Schengenin säännöstön täytäntöönpanoon, soveltamiseen ja kehittämiseen tehdyn sopimuksen[76] 11 artiklan 3 kohdan toisen alakohdan mukaisesti.

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Tulopuolen budjettikohta || Käytet­tä­vissä ole­vat mää­rä­rahat kulu­vana varain­hoito­vuonna || Ehdotuksen/aloitteen vaikutus[77]

Vuosi 2012 || Vuosi 2013 || || || …ja näitä seuraavat vuodet (ilmoitetaan kaikki vuodet, joille ehdotuksen/aloitteen vaikutukset ulottuvat, ks. kohta 1.6)

Norjan osuus || || 0,438 || 0,411 || || || || ||

Islannin osuus || || 0,013 || 0,012 || || || || ||

Sveitsin osuus || || 0,553 || 0,519 || || || || ||

Liechtensteinin osuus || || 0,005 || 0,004 || || || || ||

YHTEENSÄ momentti xxxx || || 1,009 || 0,947 || || || || ||

Vastaava(t) menopuolen budjettikohta (budjettikohdat) käyttötarkoitukseensa sidottujen sekalaisten tulojen tapauksessa:

Selvitys tuloihin kohdistuvan vaikutuksen laskentamenetelmästä

Ks. edellä.

[1]               EYVL L 328, 13.12.2001, s. 4.

[2]               EYVL L 328, 13.12.2001, s. 1.

[3]               EUVL L 381, 28.12.2006, s. 4.

[4]               EUVL L 205, 7.8.2007, s. 63.

[5]               EUVL L 299, 8.11.2008, s. 1.

[6]               EUVL L 299, 8.11.2008, s. 43.

[7]               EYVL L 184, 17.7.1999, s. 23.

[8]               EUVL L 55, 28.2.2011, s.1 43.

[9]               EYVL C 77, 28.3.2002, s. 1.

[10]             EYVL L 239, 22.9.2000, s. 19 (EUVL L 299, 8.11.2008, s. 43).

[11]             EYVL L 328, 13.12.2001, s. 4.

[12]             EYVL L 328, 13.12.2001, s. 1.

[13]             EUVL L 381, 28.12.2006, s. 1.

[14]             EUVL L 79, 20.3.2007, s. 20 ja EUVL L 79, 20.3.2007, s. 29.

[15]             EUVL L 57, 1.3.2008, s. 1.

[16]             EUVL L 57, 1.3.2008, s. 14.

[17]             EUVL L 299, 8.11.2008, s. 1.

[18]             EUVL L 299, 8.11.2008, s. 43.

[19]             EUVL L 257, 30.9.2009, s. 41.

[20]             EUVL L 144, 6.6.2007, s. 22.

[21]             EUVL L 233, 5.9.2007, s. 3.

[22]             EUVL C

[23]             EUVL L 299, 8.11.2008, s. 1.

[24]             EUVL L 299, 8.11.2008, s. 43.

[25]             EYVL L 239, 22.9.2000, s. 19.

[26]             EYVL L 328, 13.12.2001, s. 4.

[27]             EYVL L 328, 13.12.2001, s. 1.

[28]             EUVL L 381, 28.12.2006, s. 4.

[29]             EUVL L 205, 7.8.2007, s. 63.

[30]             EUVL L 205, 7.8.2007, s. 63.

[31]             EUVL L 57, 1.3.2008, s. 1.

[32]             EUVL L 57, 1.3.2008, s. 14.

[33]             EYVL L 248, 16.9.2002, s. 1.

[34]             EUVL L 144, 6.6.2007, s. 22.

[35]             EUVL L 233, 5.9.2007, s. 3.

[36]             EYVL L 312, 23.12.1995, s. 1.

[37]             EYVL L 292, 15.11.1996, s. 2.

[38]             EYVL L 136, 31.5.1999, s. 1.

[39]             EUVL L 55, 28.2.2011, s. 13.

[40]             EYVL L 8, 12.1.2001, s. 1.

[41]             EUVL L 12, 17.1.2004, s. 47.

[42]             EYVL L 131, 1.6.2000, s. 43.

[43]             EYVL L 64, 7.3.2002, s. 20.

[44]             EYVL L 176, 10.7.1999, s. 36.

[45]             EYVL L 176, 10.7.1999, s. 31.

[46]             EUVL L 53, 27.2.2008, s. 52.

[47]             EUVL L 53, 27.2.2008, s. 1.

[48]             EUVL L 160, 18.5.2011, s. 19.

[49]             EUVL L 299, 8.11.2008, s. 1.

[50]             EUVL L 299, 8.11.2008, s. 43.

[51]             ABM: toimintoperusteinen johtaminen; ABB: toimintoperusteinen budjetointi.

[52]             Sellaisina kuin nämä on määritelty varainhoitoasetuksen 49 artiklan 6 kohdan a ja b alakohdassa.

[53]             ”Tukholman ohjelma – Avoin ja turvallinen Eurooppa kansalaisia ja heidän suojeluaan varten”, EUVL C 115, 4.5.2010, s. 1.

[54]             Siirtymisestä Schengenin tietojärjestelmästä (SIS 1+) toisen sukupolven Schengenin tietojärjestelmään (SIS II) 24 päivänä lokakuuta 2008 annettu neuvoston asetus (EY) N:o 1104/2008 (EUVL L 299, 8.11.2008, s. 1) ja siirtymisestä Schengenin tietojärjestelmästä (SIS 1+) toisen sukupolven Schengenin tietojärjestelmään (SIS II) 24 päivänä lokakuuta 2008 tehty neuvoston päätös 2008/839/YOS (EUVL L 299, 8.11.2008, s. 43).

[55]             Jäsenvaltiot hyväksyivät yksimielisesti tämän teknisen skenaario (siirtymäsuunnitelma) SISVIS-komiteassa 23. helmikuuta 2011.

[56]             Toisen sukupolven Schengenin tietojärjestelmän (SIS II) perustamisesta, toiminnasta ja käytöstä 20 päivänä joulukuuta 2006 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1987/381 (EUVL L 381, 28.12.2006, s. 4.

[57]             Toisen sukupolven Schengenin tietojärjestelmän (SIS II) perustamisesta, toiminnasta ja käytöstä 12 päivänä kesäkuuta 2007 tehty neuvoston päätös 2007/533/YOS (EUVL L 205, 7.8.2007, s. 63)

[58]             Tavoitepäivämäärä tämän ehdotuksen kohteena olevalle muutetulle neuvoston asetukselle.

[59]             Kuvaukset eri hallinnointitavoista ja viittaukset varainhoitoasetukseen ovat saatavilla budjettipääosaston verkkosivuilla osoitteessa http://www.cc.cec/budg/man/budgmanag/budgmanag_en.html

[60]             Sellaisina kuin nämä on määritelty varainhoitoasetuksen 185 artiklassa.

[61]             JM = jaksotetut määrärahat; EI-JM = jaksottamattomat määrärahat.

[62]             EFTA: Euroopan vapaakauppaliitto.

[63]             Ehdokasmaat ja soveltuvin osin Länsi-Balkanin mahdolliset ehdokasmaat.

[64]             Tekninen ja/tai hallinnollinen apu sekä EU:n ohjelmien ja/tai toimien toteuttamiseen liittyvät tukimenot (entiset BA-budjettikohdat), epäsuora ja suora tutkimustoiminta.

[65]             Käytetään jäljellä olevat käyttämättömät varat. Tämän vuoksi talousarviota ei tarvitse muuttaa.

[66]             Tuotokset ovat tuloksena olevia tuotteita ja palveluita (esim. rahoitettujen opiskelijavaihtojen määrä tai rakennetut tiekilometrit).

[67]             Kuten kuvattu kohdassa 1.4.2 ”Erityistavoitteet”.

[68]             Kustannukset, jotka liittyvät jäsenvaltioiden osallistumiseen siirtymisen valmistelutoimiin, erityisesti testauksen koordinointiin. Arvioiden mukaan siirtymisen valmisteluun liittyvien kustannusten pitäisi olla samat kaikille jäsenvaltioille koosta riippumatta: yksi projektipäällikkö (1 500 €/päivä), 4 asiantuntijaa (1 200 €/päivä; tietokannan hoitaja, järjestelmäasiantuntija ja sovellusasiantuntijat/-kehittäjät) ja 2,5 operaattoria (700 €/päivä). Yhteensä 8 050 euroa päivää kohti 120 päivän ajan = 966 000 euroa SIS 1+ -järjestelmään osallistuvaa jäsenvaltiota kohti. Arvioiden mukaan 75 prosenttia vastaavista määrärahoista sidotaan vuonna 2012 ja loput vuonna 2013. 2013.

[69]             Tekninen ja/tai hallinnollinen apu sekä EU:n ohjelmien ja/tai toimien toteuttamiseen liittyvät tukimenot (entiset BA-budjettikohdat), epäsuora ja suora tutkimustoiminta.

[70]             Sopimussuhteiset toimihenkilöt, vuokrahenkilöstö, nuoremmat asiantuntijat EU:n ulkopuolisissa edustustoissa, paikalliset toimihenkilöt ja kansalliset asiantuntijat.

[71]             Toimintamäärärahoista katettavan ulkopuolisen henkilöstön enimmäismäärä (entiset BA-budjettikohdat).

[72]             Etenkin rakennerahastot, Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto (maaseuturahasto) ja Euroopan kalatalousrahasto.

[73]             Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1077/2011, annettu 25 päivänä lokakuuta 2011, vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen laaja-alaisten tietojärjestelmien operatiivisesta hallinnoinnista vastaavan eurooppalaisen viraston perustamisesta (EUVL L 286, 1.11.2011, s. 1).

[74]             Katso toimielinten sopimuksen 19 ja 24 kohta.

[75]             EYVL L 176, 10.7.1999, s. 36.

[76]             EUVL L 53, 27.2.2008, s. 52 ja EUVL L 160, 18.6.2011, s. 84.

[77]             Perinteiset omat varat (tulli- ja sokerimaksut) on ilmoitettava nettomääräisinä eli bruttomäärästä on vähennettävä kantokuluja vastaava 25 prosentin osuus.