52012JC0011

YHTEINEN KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE

Hongkongin erityishallintoalue: vuosikertomus 2011

Johdanto

Hongkong palautettiin Kiinan kansantasavallalle lähes 15 vuotta sitten. Euroopan unioni ja sen jäsenvaltiot ovat seuranneet siitä lähtien tiiviisti Hongkongin erityishallintoalueen taloudellista ja poliittista kehitystä. Euroopan parlamentille vuonna 1997 annetun sitoumuksen täyttämiseksi Hongkongin kehityksestä laaditaan vuosittain kertomus. Tämä 14. vuosikertomus koskee kehitystä vuonna 2011.

Kiinan ja Yhdistyneen kuningaskunnan yhteisessä julistuksessa ja Hongkongin perustuslaissa vahvistettu yhden maan ja kahden järjestelmän periaate on vuonna 2011 toiminut edelleen hyvin. Hongkongin asukkaiden oikeuksia ja perusvapauksia on kunnioitettu, oikeusvaltion periaatteita on noudatettu ja markkinatalousjärjestelmä ja liiketoimintaympäristö on säilytetty.

EU:n ja Hongkongin kahdenväliset suhteet ovat tiivistyneet entisestään. Hongkongin erityishallintoalueen hallituksen päämies vieraili syyskuussa EU:n toimielimissä ja tapasi Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan Herman Van Rompuyn.

Euroopan unioni pitää Hongkongin vakautta, vaurautta ja demokraattista kehitystä hyvin tärkeinä. EU tukee edelleen voimakkaasti nopeaa ja merkittävää kehitystä kohti yleistä äänioikeutta, joka on asetettu tavoitteeksi Hongkongin erityishallintoalueen perustuslain ja alueen asukkaiden toiveiden mukaisesti.

Poliittinen kehitys

Hongkongin perustuslaillinen kehitys jatkoi vakautumistaan vuonna 2011. Kesäkuussa 2010 sovittua vaaliuudistuspakettia koskeva sekundäärilainsäädäntö hyväksyttiin, Hongkongissa käytiin vilkasta julkista keskustelua, ja tiedotusvälineet käsittelivät kattavasti tilanteen kehitystä. Myös poliittinen ilmapiiri tiivistyi, kun valmistauduttiin alueneuvoston vaaleihin ja muodostamaan laajennettu vaalilautakunta, joka valitsee seuraavan hallituksen päämiehen maaliskuussa 2012.

Perustuslaillisten ja mannermaata koskevien asioiden sihteeri julkaisi 22. heinäkuuta 2011 keskusteluasiakirjan, jossa käsitellään lainsäädäntöneuvoston jäsenten valintajärjestelyjä. Kuulemiskierros päättyi 24. syyskuuta 2011. Kommentoijien enemmistö oli sitä mieltä, että täytevaalijärjestelmä olisi säilytettävä, kun taas hallituksen alkuperäisen ehdotuksen mukaan vapautuvalle paikalle olisi valittava seuraava ehdokas luettelosta. Hyväksymisprosessi saadaan päätökseen lainsäädäntövuonna 2011/2012.

Hallituksen päämies Donald Tsang piti 12. lokakuuta 2011 viimeisen poliittisen puheensa, jonka otsikko oli ”Vahvuudesta vahvuuteen”. Tsang keskittyi puheessaan Hongkongin sosiaalisiin haasteisiin ja käsitteli kohtuuttoman suuria asumiskustannuksia, nopeasti ikääntyvää väestöä, varallisuuserojen kasvua sekä lupasi toteuttaa yleistä elämänlaatua parantavia toimia.

Alueneuvoston vaalit pidettiin 6. marraskuuta 2011. Äänestysvilkkaus oli 41,4 prosenttia, ja äänestämässä kävi 1,2 miljoonaa henkilöä. DAB (Democratic Alliance for the Betterment and Progress of Hong Kong) ja ammattiyhdistysten liitto (Federation of Trade Unions) saivat 165 paikkaa 412:sta. Pandemokraattinen leiri sai vain 47 paikkaa. Alueneuvoston vaalien lisäksi vuonna 2012 pidetään useita muitakin vaaleja, muun muassa lainsäädäntöneuvoston vaalit syyskuussa 2012, jolloin ammattikuntiin perustuvien vaalipiirien viisi uutta paikkaa täytetään alueneuvostojen jäsenillä. Vaalien aikana tutkittiin väitteitä äänestäjien rekisteröintiin liittyneistä epäselvyyksistä.

Uusi laajennettu 1 200-paikkainen vaalilautakunta, joka valitsee uuden hallituksen päämiehen, muodostettiin 10. joulukuuta 2011. Siinä on jäseniä liike-elämästä, ammattikunnista, kansalaisyhteiskunnan järjestöistä ja politiikasta alue- ja lainsäädäntöneuvoston tasolta. Vuoden 2011 lopulla kaksi ehdokasta ilmoitti pyrkivänsä seuraavaksi hallituksen päämieheksi: entinen pääsihteeri Henry Tang 26. marraskuuta ja entinen toimeenpanevan neuvoston kokoonkutsuja Chun-Ying Leung 27. marraskuuta.

Hongkongin ja Taiwanin suhteissa edettiin merkittävästi vuonna 2011, kun suhteet vahvistettiin virallisesti, ja Taipeihin ja Hongkongiin avattiin viralliset toimipisteet. Taiwan avasi heinäkuussa 2011 Hongkongiin virallisen edustuston, Taipein talous- ja kulttuuritoimiston. Hongkongin edustusto Taipeissa on Hongkongin talous-, kauppa- ja kulttuuritoimisto. Hongkong ja Taiwan ovat myös laajentaneet huomattavasti kahdenvälisiä toimiaan, jotka kattavat muun muassa kaupan ja investoinnit, lentoliikenteen, tulliasiat sekä kulttuuriyhteistyön.

Oikeusvaltioperiaatteen ylläpitäminen ja tuomioistuinlaitoksen riippumattomuus ovat edelleen keskeisessä asemassa pyrittäessä turvaamaan Hongkongin pitkän aikavälin vauraus ja vakaus. Ylimmän muutoksenhakutuomioistuimen päätuomari Geoffrey Ma Tao-li piti 10. tammikuuta 2011 ensimmäisen lainsäädäntövuoden avauspuheensa. Hän korosti kolmea Hongkongin oikeusvaltion perustekijää, jotka ovat ihmisten oikeuksia ja ihmisarvoa kunnioittavat lait, lakien noudattamisen turvaava riippumaton tuomioistuinlaitos ja asianmukainen oikeudenkäyttö. Hongkongin tuomiovaltaa käyttävä toimielin jatkaa voimassa olevien oikeuksien ja vapauksien suojaamista ja varmistaa, että jokaista kohdellaan tasapuolisesti ja lakien mukaisesti.

Vuonna 2011 annettiin useita merkittäviä tuomioita. Ylin muutoksenhakutuomioistuin antoi 8. syyskuuta 2011 kansankongressin pysyvän komitean antaman perustuslain 158 artiklan mukaisen tulkinnan nojalla tuomion, jossa todetaan, että ”yksi maa, kaksi järjestelmää” ‑periaatetta ei voida soveltaa valtion koskemattomuuden oikeuskäsitteeseen FG Hemisphere/Kongo -tapauksessa. Tuomioistuin totesi myös, että vieraan valtion kaupallista toimintaa ei voida käsitellä hongkongilaisessa tuomioistuimessa. Hongkongin asianajajayhdistyksen mukaan tuomio ei millään tavalla vaarantanut tuomioistuinten itsenäistä tuomiovaltaa. Tapaus liittyi vuosikymmeniä vanhaan 100 miljoonan Yhdysvaltain dollarin velkaan, joka Kongon demokraattisella tasavallalla on yhdysvaltalaiselle FG Hemisphere-rahastolle. Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin antoi 30. syyskuuta 2011 tuomion, jonka mukaan ulkomaisille kotiapulaisille pitäisi antaa mahdollisuus anoa pysyvää asuinpaikkaa kaupungissa. Hallitus haki tuomioon muutosta, mikä aiheutti laajan julkisen keskustelun ulkomaisten kotiapulaisten tasapuolisesta kohtelusta. Muutoksenhakutuomioistuin kumosi Hongkong-Zhuhai-Macao -sillan rakentamista koskevan ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen päätöksen ja antoi luvan aloittaa kyseinen infrastruktuurihanke. Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin oli aiemmassa tuomiossaan todennut, että ympäristönsuojeluosasto ei ollut tehnyt analyysiä hankkeen ennustetuista ympäristövaikutuksista, ja oli antanut määräyksen rakennustöiden keskeyttämisestä.

Hongkongin asukkaat käyttivät vuoden 2011 aikana sanan- ja yhdistymisvapauttaan, ja vuotuiseen heinäkuun 1. päivän kulkueeseen osallistui enemmän ihmisiä kuin kertaakaan vuoden 2004 jälkeen.

Talouden ja kaupan kehitys

Hongkongin talouden tila oli hyvä vuonna 2011. Talous kasvoi vakaasti vuoden alkupuoliskolla, koska tavaroiden ja palveluiden vienti veti hyvin ja kotimainen kysyntä oli vahvaa. Kasvuvauhti kuitenkin hidastui vuoden jälkipuoliskolla ulkoisen ympäristön heikentymisen vuoksi. BKT:n reaalikasvu hidastui viiteen prosenttiin, kun kasvuvauhti oli seitsemän prosenttia vuonna 2010. Työmarkkinoilla vallitsi käytännössä täystyöllisyys, ja vuotuinen työttömyysaste oli 3,4 prosenttia. Inflaatio kiihtyi selvästi 5,3 prosenttiin.[1]

Inflaation hillitsemistä ja kiinteistömarkkinakuplan rajoittamista pidettiin vuoden 2011 alussa Hongkongin talouden suurimpina haasteina. Hongkongin erityishallintoalueen hallitus sisällytti tämän vuoksi varainhoitovuoden 2011/2012 julkisen talouden talousarvioon toimenpiteitä, joilla torjutaan inflaation vaikutuksia ja hillitään kiinteistömarkkinoiden kehitystä. Yhtenä toimenpiteenä taloussihteeri ehdotti 6 000 Hongkongin dollarin kertamaksua kaikille Hongkongissa pysyvästi asuville 18 vuotta täyttäneille henkilöille. Hän peruutti näin alkuperäisen ehdotuksensa saman summan tallettamisesta jokaiselle pakolliselle eläketilille. Suoria käteismaksuja ei ole koskaan ennen käytetty Hongkongin julkisessa taloudessa. Hongkongin erityishallintoalueen julkisen talouden rahoitusasema on vakaa, ja sen varannot olivat maaliskuun 2011 lopussa 595 miljardia Hongkongin dollaria eli 34 prosenttia suhteessa BKT:hen.[2]

Vuoden 2011 jälkipuoliskolla euroalueen valtioiden velkakriisi aiheutti huolta Hongkongissa, vaikka Hongkongin pankeilla ei ole suuria sijoituksia euroalueella. Tilanne kiinteistömarkkinoilla vakiintui hieman, kun tunnelmat muuttuivat varovaisemmiksi. Osakemarkkinoilla koettiin nopea korjausliike, ja Hang Seng -indeksi oli vuoden lopussa 20 prosenttia heikompi kuin vuotta aiemmin.[3] Uuden oman pääoman ehtoisen pääoman määrä laski myös jyrkästi Hongkongin pörssissä vuonna 2011.[4] Tästä huolimatta listautumisanneilla hankittiin Hongkongissa eniten pääomaa koko maailmassa kolmantena vuotena peräkkäin.

Kolme vuonna 2010 annettua keskeistä talousalan lainsäädäntöehdotusta (minimipalkkalaki, kilpailulaki sekä laki ja muut säännökset verotietojen vaihdosta) etenivät eri tahtia vuonna 2011. Minimipalkkalaki, jossa minimipalkaksi säädetään 28 Hongkongin dollaria tunnissa, tuli voimaan 1. toukokuuta 2011. Kuluneen vuoden aikana työmarkkinoiden tilanne pysyi hyvänä, ja Hongkongissa vallitsi täystyöllisyys. Neuvottelut pitkään odotetusta kilpailulaista jatkuivat lainsäädäntöneuvostossa, missä yrityssektorin edustajat vastustavat sitä tiukasti. Lokakuussa 2011 hallitus teki alkuperäiseen lakiesitykseen muutoksia, joilla pyritään poistamaan yrityssektorin havaitsemia ongelmia. Hongkong antoi maaliskuussa 2010 lainsäädäntöä verotietojen vaihtojärjestelyjen mukauttamisesta vastaamaan kansainvälisiä normeja. Sen jälkeen Hongkong on alle kahdessa vuodessa allekirjoittanut eri maiden kanssa 17 uutta verosopimusta. Näiden joukossa on 11 EU:n jäsenvaltiota.

Hongkongin erityishallintoalueen asemasta on ensi kertaa erillinen luku Kiinan 12. viisivuotissuunnitelmassa vuosille 2011–2015. Kyseisessä kansallisessa kehitysstrategiasuunnitelmassa Kiina sitoutuu säilyttämään Hongkongin aseman kansainvälisenä rahoituksen, kaupan ja merenkulun keskuksena sekä tukemaan Hongkongin pyrkimyksiä tulla Kiinan valuutan renminbin (RMB) offshore-keskukseksi ja kansainvälisen omaisuudenhoidon keskukseksi. Kiinan varapääministeri Li Keqiang kertoi elokuussa 2011 Hongkongissa vieraillessaan toimenpidepaketista, jolla pyritään tehostamaan Hongkongin rahoituspalvelusektoria. Toimenpiteisiin kuuluvat mahdollisuus kotiuttaa renminbiä ulkomaisten suorien sijoitusten kautta, renminbiä käyttävä ulkomaisten institutionaalisten sijoittajien järjestelmä (RQFIIs) ja RMB-määräisten (yritysten ja valtion) joukkovelkakirjojen määrän kasvattaminen Hongkongissa. Uusilla toimenpiteillä laajennetaan asteittain kanavia RMB-virroille Hongkongin ja Kiinan välillä sekä vahvistetaan Hongkongin asemaa renminbin offshore-keskuksena. RMB-määräinen liiketoiminta kasvoi nopeasti Hongkongissa viime vuonna. Hongkongissa oli Kiinan ulkopuolella eniten RMB-määräistä likviditeettiä, ja siellä selvitettiin 84 prosenttia[5] Kiinan rajat ylittävän RMB-kaupan transaktioista. RMB-määräisten talletusten yhteismäärä Hongkongissa oli 588,5 miljardia yuania vuoden 2011 lopussa. Vuoden 2010 loppuun verrattuna talletusten määrä kasvoi 86,9 prosenttia. RMB-määräisiä joukkovelkakirjoja oli liikkeessä yhteensä yli 100 miljardin yuanin arvosta.[6] Hongkongilla on käytettävissään paljon rahoitusmarkkinoiden asiantuntemusta, vakaa rahoitusalan infrastruktuuri ja kaikkein tärkeimpänä ainutlaatuinen suhde Kiinaan. Tämän vuoksi Hongkongin odotetaan olevan keskeisessä asemassa RMB:n kansainvälistymisessä tulevina vuosina.

Taloudellinen yhdentyminen Kiinan Guangdongin kanssa syventyi edelleen, kun vuonna 2010 allekirjoitettu puitesopimus Hongkongin ja Guangdongin yhteistyöstä pantiin täytäntöön. Kiinan 12. viisivuotissuunnitelmassa pyydetään tukemaan Guangdongia sen pyrkiessä ottamaan johtavan roolin palvelualojen avaamisessa Hongkongin suuntaan ja kiirehditään Guangdongin, Hongkongin ja Macaon välisten suurten yhteistyöhankkeiden toteuttamista. Hongkong ja Guangdong ovat sitoutuneet lisäämään yhteistyötä kehittäessään monia aloja, muun muassa rajat ylittävää infrastruktuuria, ajanmukaisia palveluja, tehdasteollisuuden innovointia ja teknologiaa, ympäristönsuojelua ja koulutusta.

Hongkong ja Kiina allekirjoittivat joulukuussa 2011 talous- ja kauppasiteiden vahvistamista koskevan vapaakauppasopimuksen (CEPA, Closer Economic Partnership Arrangement) kahdeksannen lisäyksen. Kahdeksannessa lisäyksessä määrätään yhteensä 32:sta palvelujen vapauttamiseen sekä kaupan ja investointien helpottamiseen liittyvästä toimenpiteestä, joista 15 koskee RMB-määräisiä offshore-toimintoja. Lisäyksessä myös lievennetään tavarakaupan alkuperäkriteerejä ja ”Hongkongin palveluntarjoajien” määritelmää, millä niille annetaan paremmat mahdollisuudet harjoittaa liiketoimintaa Kiinassa. CEPA:n kahdeksanteen lisäykseen sisältyvät toimenpiteet mukaan luettuina sopimukseen kuuluu yhteensä 301 vapauttamistoimea 47 palvelusektorilla. Varapääministeri Li Keqiangin mukaan Kiina aikoo vapauttaa Hongkongin palvelusektorit kokonaan vuoden 2015 loppuun mennessä.

CEPA:n lisäksi Hongkong on tehostanut pyrkimyksiään tehdä kahdenvälisiä ja alueellisia sopimuksia. Hongkong ja Euroopan vapaakauppaliitto (EFTA) allekirjoittivat vapaakauppasopimuksen kesäkuussa 2011. Kyseessä on Hongkongin kolmas vapaakauppasopimus. Aiemmat sopimukset on tehty Kiinan ja Uuden-Seelannin kanssa. Myös Chilen kanssa on aloitettu neuvottelut vapaakauppasopimuksesta. Hongkong on Kiinan tuella ilmaissut Kaakkois-Aasian maiden liitolle (ASEAN) toiveensa liittyä Kiina–ASEAN ‑vapaakauppa-alueeseen. Hongkong on myös todennut, että se aikoo jatkossakin toimia aktiivisesti Maailman kauppajärjestössä (WTO) ja Aasian ja Tyynenmeren alueen taloudellisen yhteistyön foorumilla ja ajaa kaupan ja investointien vapauttamista.

Euroopan unionin ja Hongkongin väliset suhteet ja yhteistyö

Euroopan unionin ja Hongkongin kahdenväliset suhteet ja yhteistyö laajenivat vuonna 2011 edelleen. Hongkong on alueellaan edelleen merkittävä toimija ja kauppa- ja investointivirtojen välityspaikka EU:n ja Manner-Kiinan välillä.

Vuonna 2011 EU pysyi Hongkongin toiseksi suurimpana kauppakumppanina Manner-Kiinan jälkeen. Hongkong puolestaan oli EU:n 16:nneksi suurin kauppakumppani. Kahdenvälinen kauppa EU:n ja Hongkongin välillä kasvoi tasaisesti 8,8 prosenttia 30 miljardiin euroon vuoden 2011 ensimmäisten yhdeksän kuukauden aikana.

EU oli Manner-Kiinan ja Brittiläisten Neitsytsaarten jälkeen Hongkongin suurin ulkomainen sijoittaja: vuonna 2010 suorista ulkomaisista sijoituksista 9,9 prosenttia oli peräisin EU:sta. Myös Hongkongin sijoitukset Euroopassa ovat kehittyneet vakaasti, ja se on yksi tärkeimmistä aasialaisista suorien sijoitusten lähteistä. Globaalista talouskriisistä huolimatta Hongkongissa on edelleen yksi Aasian suurimmista eurooppalaisten yritysten keskittymistä, ja siellä asuu ja työskentelee edelleen runsaasti EU:n kansalaisia: vuoden 2011 lopussa heitä oli 31 930.[7] Ulkomaisista yrityksistä suurin osa on lähtöisin EU:sta: kesäkuussa 2011 siellä oli 454 alueellista pääkonttoria, 695 aluetoimistoa ja 670 paikallistoimistoa[8] eli enemmän kuin Yhdysvalloilla ja Japanilla. EU:n liiketoiminta käsittää useita eri toimialoja, lähinnä rahoitus- ja yrityspalveluja, arvopaperikauppaa, logistiikkaa, rakennushankkeita ja vähittäiskauppaa. EU:n yritykset ovat Hongkongissa avaintoimijoina myös pankki-, vakuutus- ja arvopaperisektorilla.

Hongkong on edelleen tärkein ulkomaisten suorien investointivirtojen keskus EU:sta Manner-Kiinaan ja päinvastoin. Tämä johtuu muun muassa Hongkongin maantieteellisestä sijainnista ja vakiintuneista liiketoimintasuhteista Manner-Kiinaan, yksinkertaisesta verojärjestelmästä, korkealaatuisista palveluntarjoajista esimerkiksi rahoituksen, taloushallinnon ja oikeudellisten palveluiden alalla sekä yhä useampien EU:sta ja Manner-Kiinasta lähtöisin olevien yritysten läsnäolosta Hongkongista. Lisäksi Hongkong on erinomainen paikka hankkia pääomaa investointeja tai liiketoiminnan laajentamista varten esimerkiksi listautumisanneilla, listautumalla uusille markkinapaikoille (secondary listing) tai laskemalla liikkeeseen joukkovelkakirjoja (myös RMB-määräisiä).

Hongkongissa pidettiin 8. joulukuuta 2011 neljäs Euroopan unionin ja Hongkongin erityishallintoalueen hallituksen rakenteellisen vuoropuhelun kokous. Kokouksessa käsiteltiin monia aiheita, kuten taloussuhteita, kauppaa ja investointeja, ilmailua, ympäristöasioita, tutkimusta, teknologiaa, innovointia, koulutusyhteistyötä, rahoituspalveluja, kilpailulainsäädäntöä, perinteisiä kiinalaisia lääkkeitä, päästökauppaa, ilmastonmuutosta ja tulliasioita. Kumpikin osapuoli pani merkille, että kauppa- ja taloussuhteet ovat edelleen kehittyneet ja syventyneet ja kahdenvälinen kauppa on palaamassa tasaisesti vuosien 2008–2009 finanssikriisiä edeltävälle tasolle. Teknisellä tasolla on jatkettu testausta, sertifiointia ja rakentavaa tietojenvaihtoa rahoituspalvelualan sääntelyuudistuksesta. Rakenteellinen vuoropuhelu on vakiintunut järjestely, jonka avulla EU ja Hongkong kehittävät suhteitaan. Lisäksi EU on sitoutunut jatkamaan alustavia neuvotteluja mahdollisesta yhteistyöstä talletusten verotuksen alalla.

Vaikka Euroopan komission ja Hongkongin välillä tehtiin vuonna 2010 sopimus siitä, kuinka palautetaan oikeusvarmuus EU:n ja Hongkongin välillä tehtyihin kahdenvälisiin lentoliikennesopimuksiin, Hongkongin ja asianomaisten EU:n jäsenvaltioiden väliset kahdenväliset neuvottelut ovat edenneet hyvin hitaasti. Oikeudellisen epävarmuuden päättymiseksi olisi erittäin toivottavaa, että Hongkong saattaa päätökseen lentoliikenteensä muutosprosessin kaikkien asianomaisten EU-valtioiden kanssa joko kahdenvälisillä neuvotteluilla tai tekemällä horisontaalisen sopimuksen EU:n kanssa. Euroopan unionin toimielinten ja Hongkongin erityishallintoalueen välillä tehtiin vuoden 2011 aikana paljon korkean tason vierailuja. Tärkeimpiä olivat Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Herman Van Rompuyn ja Hongkongin hallituksen päämies Donald Tsangin tapaaminen syyskuussa sekä kokous ulkomaankauppakomissaari Karel de Guchtin kanssa. Myös ministeritason vierailuja on lisätty. Ilmastotoimista vastaava komissaari Connie Hedegaard puhui kutsuvieraana kuluttajakonferenssissa Hongkongissa toukokuussa, ja Hongkongin oikeussihteeri Wong Yan Lung matkusti lokakuussa Brysseliin tapaamaan oikeus- ja kansalaisasioista sekä perusoikeuksista vastaavaa komission varapuheenjohtajaa Viviane Redingiä. Säännöllisillä korkeiden virkamiesten vierailuilla on onnistuttu jatkamaan neuvotteluja molempia osapuolia kiinnostavilla aloilla, kuten rahoituspalvelujen sääntelyssä ja korruption torjunnassa. Myös Euroopan parlamentin jäsenten valtuuskunnat ovat käyneet Hongkongissa ja edistäneet osaltaan yhteistyötä.

Euroopan komission osarahoittaman ja Hongkongin eurooppalaisen kauppakamarin (ECC) johtaman Hongkongissa ja Macaossa toimiville yrityksille suunnatun EU:n tiedotusohjelman (EUBIP) toiminta on lisääntynyt ja monipuolistunut. Vuoden 2011 aikana painotettiin Euroopan valtioiden velkakriisiä, rahoitusalan säännöksiä, CEPA-sopimusta, ympäristöä ja ilmastonmuutosta sekä EU:n ja Suur-Kiinan alueen kauppasuhteita. EUBIP-yritysneuvostoja on perustettu eri aloille (esimerkiksi tieto- ja viestintätekniikka ja rahoituspalvelut), joilla eurooppalaisilla yrityksillä ja teollisuudella on johtoasema. Yritysneuvostot ovat antaneet yritysmaailman tärkeän panoksen hallitusten väliseen vuoropuheluun. EUBIP on osoittautunut hyväksi kanavaksi, jolla voidaan parantaa EU:n ja Hongkongin yritysmaailman yhteisymmärrystä.

Suhteiden tiivistämiseksi EU ja Hongkongin alueella virallisesti edustettuina olevat EU:n jäsenvaltiot ovat jatkaneet diplomaattisia toimia EU:n näkyvyyden lisäämiseksi Hongkongissa. Tavoitteena on ollut antaa tietoja ja parantaa tietämystä EU:n poliittisista toimista, muun muassa kauppa- ja sääntelypolitiikasta, energia-asioista ja ilmastonmuutoksesta, rahoitusalan sääntelystä, tulliasioista, sukupuolten tasa-arvosta, kulttuurien välisestä vuoropuhelusta sekä EU:n roolista maailmassa. EU ja sen jäsenvaltiot ovat tehneet tiivistä yhteistyötä lisätäkseen ihmisten välisiä yhteyksiä ja edistäneet korkeakoulujen vaihto-ohjelmia yhteisillä toimilla (esimerkiksi EU Education Fair ja EU Film festival). EU järjesti vuoden 2011 lopulla tarjouskilpailun EU:n korkeakouluohjelmasta Hongkongissa. Ohjelma aiotaan toteuttaa vuosina 2012–2015. Tärkein tavoite on kehittää tiedotustoimintaa, jolla parannetaan EU:n näkyvyyttä, sekä tiivistää akateemista yhteistyötä EU:n korkeakoulujen kanssa. Tutkijoita ja opiskelijoita muun muassa kannustetaan tekemään enemmän tutkimusta EU:hun liittyvistä asioista.

EU jatkaa suhteidensa kehittämistä Hongkongin erityishallintoalueen kanssa parantamalla taloudellisia ja kaupallisia yhteyksiä, tehostamalla yhteistyötä yrityssektorin ja kansalaisyhteiskunnan edustajien kanssa sekä edistämällä liikkuvuutta ja yhteyksiä Hongkongin kansalaisiin.

[1]               Kaikki Hongkongin talouteen liittyvät tiedot ovat Hongkongin väestönlaskenta- ja tilastokeskuksen (Hong Kong Census & Statistics Department.) julkaisemia virallisia tilastotietoja.

[2]               Lähde: Hong Kong Financial Services and the Treasury Bureau.

[3]               Hang Seng -indeksin päätösarvo oli 18 434 vuoden 2011 lopussa (Lähde: Hong Kong Stock Exchange and Clearing Ltd. (HKEx)).

[4]               Uusilla oman pääoman ehtoisilla sijoituksilla, mukaan lukien uusien osakkeiden liikkeeseenlasku ja listautumisen jälkeiset järjestelyt Main Board and Growth Enterprise -markkinapaikalla, hankittujen varojen määrä laski HKEx:n mukaan 42,6 prosenttia 488,3 miljardiin Hongkongin dollariin vuonna 2011. Kyseisestä yhteismäärästä listautumisanneilla hankitut sijoitukset vähenivät 41,8 prosenttia 258,9 miljardiin Hongkongin dollariin.

[5]               Lähde: Hongkongin rahamarkkinaviranomainen (Hong Kong Monetary Authority (vuoden 2011 puoliväliin asti)).

[6]               Lähde: Hongkongin rahamarkkinaviranomainen (Hong Kong Monetary Authority).

[7]               Lähde: Hongkongin maahanmuuttokeskus (Hong Kong Immigration Department).

[8]               Lähde: Hongkongin väestönlaskenta- ja tilastokeskus.