52012DC0259

SISÄMARKKINOIDEN HALLINNOINNIN PARANTAMINEN

Johdanto

Kriisi on osoittanut, että EU:n on toteutettava toimia, joilla se voi parantaa talousmalliaan ja palauttaa kilpailukyvyn. Tämä edellyttää tervettä julkista taloutta, perusteellisia rakenneuudistuksia ja kohdennettuja investointeja. Edistääkseen kasvua ja työpaikkojen luomista EU noudattaa Eurooppa 2020 ‑strategiaa, jossa sisämarkkinat ovat keskeisessä asemassa.

Sisämarkkinat ovat olennainen taloudellista kasvua aikaansaava voima. Jotta sisämarkkinoiden tarjoamia etuja voitaisiin hyödyntää kunnolla, niiden säännöt on pantava asianmukaisesti täytäntöön ja sääntöjen noudattamista on valvottava. Vaikka komissio on pyrkinyt tähän yhdessä jäsenvaltioiden kanssa, nykyinen tilanne osoittaa, että vielä on paljon parantamisen varaa. Keskimääräinen täytäntöönpanovaje on kasvanut jälleen 0,7 prosentista 1,2 prosenttiin vuodesta 2009 helmikuuhun 2012, ja jäsenvaltioilla kestää yhä kauemmin (keskimäärin kahdeksan kuukautta) saattaa direktiivit osaksi kansallisia lainsäädäntöjään sen jälkeen, kun niiden määräajat ovat menneet umpeen. Myös rikkomusmenettelyt ovat pidentyneet keskimäärin 25,5 kuukauteen[1]. Ja vaikka säännöt olisikin saatettu asianmukaisesti osaksi kansallisia lainsäädäntöjä, ne eivät monestikaan toimi kunnolla käytännössä. Yritykset ja kansalaiset eivät useinkaan ymmärrä oikeuksiaan ja kohtaavat suuria vaikeuksia yrittäessään käyttää niitä[2].

Kasvua ja työpaikkoja voidaan lisätä nopeasti parantamalla nykyisten säädösten soveltamista käytäntöön. Esimerkiksi parantamalla palveludirektiivin täytäntöönpanoa EU:n BKT:tä voitaisiin kasvattaa arviolta jopa 1,8 prosenttia, kuten komission tänään antamassa tiedonannossa osoitetaan[3]. Lisäksi on laskettu, että jos EU:n lainsäädäntö saatettaisiin tehokkaammin osaksi kansallisia lainsäädäntöjä, hallinnollisia rasituksia voitaisiin vähentää kolmanneksella, jolloin saavutettaisiin yhteensä lähes 40 miljardin euron kustannussäästöt[4].

Maaliskuussa 2012 kokoontunut Eurooppa-neuvosto tunnusti olevan tarpeen lujittaa sisämarkkinoiden hallinnointia ja parantaa sen täytäntöönpanoa ja täytäntöönpanon valvontaa. Samanlaisia kehotuksia on esittänyt myös Euroopan parlamentti[5]. Tässä tiedonannossa vastataan näihin kehotuksiin ehdottamalla uudistettua sitoumusta, jonka tavoitteena on saada sisämarkkinat luomaan tehokkaasti kasvua. Ennen kaikkea tässä ehdotetaan

· hyvin kunnianhimoista strategiaa, jonka avulla voidaan saavuttaa nopeaa edistystä niillä keskeisillä aloilla, joilla on eniten kasvupotentiaalia (I osa)

· konkreettisia toimenpiteitä, joilla parannetaan sisämarkkinoiden ”hallintosykliä” eli tapaa, joilla sisämarkkinasääntöjä suunnitellaan, pannaan täytäntöön ja sovelletaan ja joilla niiden noudattamista valvotaan (II osa).

1. Mobilisointi: nopea edistyminen panostamalla aloihin, joilla on eniten kasvupotentiaalia 1.1. Panostaminen keskeisiin aloihin

Nykyisen talouskriisin aikana niukkoja resursseja on käytettävä mahdollisimman tehokkaasti toteuttamalla toimia, joilla voidaan vapauttaa sisämarkkinoiden koko kasvupotentiaali niillä aloilla, joilla sitä on eniten. Sen vuoksi komissio on päättänyt määritellä taloudellisten indikaattoreiden pohjalta keskeiset alat ja tarkistaa niitä säännöllisesti samalla, kun se seuraa tiiviisti perussopimuksen sääntöjen noudattamista ja varmistaa, että niitä noudatetaan. Jäsenvaltioiden ja komission olisi sovittava konkreettisista toimista ja tavoitteista, joilla voidaan nopeasti parantaa sisämarkkinoiden toimintaa näillä keskeisillä aloilla.

Euroopan talouden nykytilasta tehdyn analyysin perusteella komissio katsoo, että vuosina 2012 ja 2013 olisi panostettava keskeisiin palvelualoihin ja verkkotoimialoihin. Palvelualoilla olisi kiinnitettävä erityistä huomiota tukku- ja vähittäiskauppaan, yrityspalveluihin, rakennuspalveluihin ja rahoitusvälityspalveluihin. Toimivammat digitaaliset sisämarkkinat sekä vahvemmat energia- ja liikennealan sisämarkkinat toisivat myös mukanaan monia hyötyjä. Tämän tiedonannon liitteessä esitetään tarkemmin, kuinka nämä keskeiset alat on valittu ja mihin säädöksiin olisi kiinnitettävä erityistä huomiota näillä aloilla. Aloista ja säädöksistä laadittua luetteloa tarkistetaan säännöllisesti ja muutetaan tarpeen mukaan.

Lisäksi on ensisijaisen tärkeää toteuttaa ripeästi sisämarkkinoiden toimenpidepakettiin sisältyvät keskeiset toimet, joiden tavoitteena on lisätä kasvua ja kuluttajien ja yritysten luottamusta. Tämä on tärkeää erityisesti sen vuoksi, että näillä toimilla voidaan parantaa laaja-alaisesti sisämarkkinoiden toimintaa ja edistää kasvua.

Jotta keskeisillä aloilla saavutettaisiin nopeaa edistystä, on toteutettava erityisiä toimia sen varmistamiseksi, että säännöt pannaan asianmukaisesti täytäntöön (kohta 1.2). Lisäksi komissio hyödyntää EU-ohjausjaksoa seuratakseen, miten sisämarkkinat toimivat näillä aloilla, ja määritelläkseen uusia toimia sekä EU:n tasolla että kansallisella tasolla (kohta 1.3).

1.2. Kunnianhimoisten tavoitteiden asettaminen asianmukaisen täytäntöönpanon varmistamiseksi

Edellä mainituilla keskeisillä aloilla on viime vuosina annettu tärkeitä säädöksiä (ks. liite). Nyt on keskityttävä siihen, että nämä säädökset saadaan toimimaan käytännössä. Tätä varten komission ja jäsenvaltioiden olisi yhdistettävä voimansa varmistaakseen, että säännöt saatetaan nopeasti osaksi kansallisia lainsäädäntöjä ja pannaan tosiasiallisesti täytäntöön.

Komissio aikoo antaa enemmän apua sellaisten direktiivien saattamisessa osaksi kansallisia lainsäädäntöjä, joille tätä ei ole vielä tehty. Se aikoo esimerkiksi luoda epävirallisia kahdenvälisiä yhteyksiä kansallisiin virkamiehiin, perustaa asiantuntijaryhmiä ja tarjota online-foorumeja, joilla kansalliset asiantuntijat voivat keskustella parhaista käytännöistä ja vaihtaa niitä keskenään. Näiden toimien olisi käynnistyttävä mahdollisimman varhain täytäntöönpanoprosessin aikana. Komissio aikoo tarkastaa järjestelmällisesti, että annetut säädökset ovat EU:n lainsäädännön mukaisia, ja toteuttaa tukitoimenpiteitä, jotta säännöt saataisiin toimimaan käytännössä kaikissa jäsenvaltioissa.

Jäsenvaltioiden olisi

· ilmoitettava epävirallisesti komissiolle täytäntöönpanotoimenpiteisiin liittyvistä erityisistä näkökohdista, kun ne tai komissio pitää sitä aiheellisena, jotta komissio voisi antaa mahdollisimman tehokasta apua täytäntöönpanojakson aikana ja varmistaa, että täytäntöönpano sujuu nopeasti

· sitouduttava ”nollatoleranssiin”, kun on kyse direktiivien saattamisesta osaksi kansallisia lainsäädäntöjä, eli kunnioitettava tavoitetta, jonka mukaan täytäntöönpanovajeen[6] ja noudattamisvajeen[7] on oltava 0 prosenttia

· annettava verkon välityksellä selvitys siitä, miten ne ovat saattaneet säännöt osaksi kansallisia lainsäädäntöjään ja miten säännöt toimivat käytännössä[8].

Komissio aikoo myös panostaa enemmän asetusten asianmukaiseen täytäntöönpanoon. Lisäksi se aikoo tarkastella perusteellisesti säädöksiä, jotka on jo saatettu osaksi kansallisia lainsäädäntöjä ja pantu täytäntöön, saadakseen käsityksen siitä, miten täytäntöönpano on toteutettu ja miten säännöt toimivat käytännössä sekä oikeudellisesta että taloudellisesta näkökulmasta katsottuna. Tässä yhteydessä se voi myös ehdottaa vertaisarviointeja.

Jos ongelmat jatkuvat, komissio aikoo käyttää hyvin rivakasti täytäntöönpanovaltaansa, ja se kehottaa jäsenvaltioita tekemään kanssaan yhteistyötä, jotta EU:n lainsäädännön rikkominen saataisiin loppumaan nopeasti. Jäsenvaltioiden olisi erityisesti sitouduttava

· osallistumaan aktiivisesti tähän prosessiin ja toimittamaan nopeasti tietoja, jotta sääntöjä alettaisiin noudattaa pikaisesti ja jotta rikkomusmenettelyjen keskimääräinen kesto saataisiin lyhenemään keskeisillä aloilla poliittisen tavoitteen mukaisesti 18 kuukauteen[9]

· varmistamaan perusteltujen lausuntojen pikainen noudattaminen, jotta voidaan turvata sisämarkkinoiden tehokas toiminta ja jotta asioita ei tarvitse antaa unionin tuomioistuimen käsiteltäviksi

· nopeuttamaan unionin tuomioistuimen tuomioiden noudattamista. Poliittisena tavoitteena täytyisi olla, että tuomioita noudatetaan kokonaan keskimäärin 12 kuukauden kuluessa[10].

1.3. Seuranta ja korjaavien toimien määrittely EU-ohjausjaksossa

Koska sisämarkkinoilla on keskeinen merkitys kestävän kasvun edistämisessä ja työpaikkojen luomisessa, komissio ehdottaa, että EU-ohjausjakson yhteydessä seurataan myös sisämarkkinoiden toimintaa, lisätään vertaispainetta valtion- tai hallitusten päämiesten tasolla ja esitellään toimia, joilla voidaan poistaa jäljellä olevia esteitä sekä EU:n tasolla että kansallisella tasolla.

Tätä varten komissio laatii sisämarkkinoiden yhdentymistä käsittelevän vuosikertomuksen. Kertomuksessa analysoidaan sisämarkkinoiden yhdentymistä ja tarkastellaan, miten sisämarkkinat toimivat käytännössä, erityisesti keskeisillä aloilla ja keskeisten markkinatoimijoiden, kuten yritysten ja kuluttajien kannalta. Siinä arvioidaan mahdollisimman laaja-alaisesti konkreettisten vertailuarvojen perusteella, miten hyvin sisämarkkinat toimivat näillä aloilla.

Tältä pohjalta komissio määrittelee, mitkä ovat seuraavan vuoden suurimmat poliittiset haasteet ja ensisijaiset toimet EU:n tasolla ja kansallisella tasolla. Toimiin voi sisältyä sekä lainsäädäntöaloitteita että muita aloitteita. Erityistä huomiota kiinnitetään pk-yrityksiin kohdistuvien rasitusten minimointiin[11]. Tarvittaessa arvioinneissa mennään voimassa olevia sääntöjä pidemmälle, jotta voitaisiin hyödyntää sisämarkkinoiden koko potentiaalia, etenkin edistämällä parhaita käytäntöjä.

Vuosikertomus julkaistaan vuotuisen kasvuselvityksen osana ja annetaan neuvoston ja Euroopan parlamentin käsiteltäväksi ja kevään Eurooppa-neuvoston hyväksyttäväksi. Kertomuksessa ehdotetaan myös maakohtaisia suosituksia EU-ohjausjakson yhteydessä kunkin maan tuloksista tehdyn tarkemman analyysin perusteella.

Jotta sisämarkkinoiden koko kasvupotentiaali voitaisiin vapauttaa, jäsenvaltioiden ja komission on edistyttävä nopeasti niillä aloilla, joilla tätä potentiaalia on eniten. Nämä keskeiset alat määritellään liitteessä, jossa luetellaan myös säädökset, joihin kullakin alalla on kiinnitettävä erityistä huomiota.

Komissio aikoo

· toteuttaa konkreettisia toimia varmistaakseen, että EU:n säännöt pannaan oikea-aikaisesti, asianmukaisesti ja tosiasiallisesti täytäntöön näillä keskeisillä aloilla

· laatia sisämarkkinoiden yhdentymistä käsittelevän vuosikertomuksen seuratakseen, miten sisämarkkinat toimivat käytännössä, sekä yksilöidäkseen lisätoimia EU:n tasolla ja kansallisella tasolla

· tarkistaa keskeisistä aloista ja säädöksistä laadittua luetteloa säännöllisesti ja mukauttaa sitä tarvittaessa.

Kun on kyse kasvupotentiaalia tarjoavien alojen keskeisistä säädöksistä, jäsenvaltioiden olisi sitouduttava

· noudattamaan määräaikoja, jotka on asetettu säädösten saattamiselle osaksi kansallisia lainsäädäntöjä, ja toteutettava säädösten siirtäminen lainsäädäntöihinsä asianmukaisesti (0 prosentin täytäntöönpanovaje ja noudattamisvaje)

· ilmoittamaan komissiolle epävirallisesti erityiskysymyksistä, jotka liittyvät sellaisten toimenpiteiden luonnoksiin, joilla säännöt saatetaan osaksi kansallisia lainsäädäntöjä, ja antamaan kyseisten toimenpiteiden toteuttamisen jälkeen verkon välityksellä selvitykset siitä, miten ne ovat saattaneet säännöt osaksi kansallisia lainsäädäntöjään ja miten säännöt toimivat käytännössä

· varmistamaan parhaansa mukaan, että tarvittavat säännökset annetaan pikaisesti, jolloin rikkomusmenettelyt saadaan lyhenemään poliittisen tavoitteen mukaisesti keskimäärin 18 kuukauteen ja aika, jonka kuluessa unionin tuomioistuimen tuomioita aletaan noudattaa kokonaan, saadaan lyhenemään poliittisen tavoitteen mukaisesti keskimäärin 12 kuukauteen.

Komissio aikoo arvioida säännöllisesti näiden sitoumusten noudattamista.

2. Tehokkuus: sisämarkkinoiden toiminnan parantaminen yritysten ja kansalaisten kannalta

Sisämarkkinat ovat kehittyneet huomattavan paljon viimeksi kuluneiden 20 vuoden aikana. Tämä kehitys on otettava huomioon sisämarkkinoiden hallinnoinnissa. Viime vuosina on sekä EU:n tasolla että kansallisella tasolla toteutettu tärkeitä toimia, joilla on pyritty parantamaan tapaa, jolla säännöt laaditaan, saatetaan osaksi kansallisia lainsäädäntöjä ja pannaan täytäntöön ja jolla niiden noudattamista valvotaan[12]. Nyt on tullut aika lujittaa ja yleistää parhaita käytäntöjä ja varmistaa siten, että sisämarkkinasäännöt toimivat tehokkaasti koko Euroopan unionissa.

2.1. Järkevän sääntelyn periaatteiden soveltaminen sisämarkkinasääntöjen laadintaan ja täytäntöönpanoon

Jotta sisämarkkinat toimisivat käytännössä, niiden oikeudellisen kehyksen tulisi olla mahdollisimman hyvä sekä EU:n tasolla että kansallisella tasolla. Erityisesti olisi varmistettava, että säännöt laaditaan, saatetaan osaksi kansallisia lainsäädäntöjä ja pannaan täytäntöön siten, että ne toimivat tehokkaasti niiden hyväksi, joille ne on tarkoitettu. Sen vuoksi on ratkaisevan tärkeää, että EU:n kaikki toimielimet ja jäsenvaltiot noudattavat jo annettuja suosituksia, joiden tavoitteena on järkevöittää sääntelyä[13] ja pitää erityisesti pk-yritysten ja mikroyritysten hallinnolliset rasitukset mahdollisimman pieninä ”pienet ensin” ‑periaatteen mukaisesti[14].

Toimivaltaisten viranomaisten olisi erityisesti tarkistettava ennen sääntöjen hyväksymistä EU:n tasolla, täyttävätkö sääntöjen luonnokset ainakin seuraavat vaatimukset: i) sääntöjen on oltava selkeitä, helppotajuisia ja yksiselitteisiä, ii) säännöillä on saavutettava tavoiteltu vaikutus aiheuttamatta tarpeettomia rasituksia yrityksille, kansalaisille tai hallintoelimille (eli sääntöjä ei saa mutkistaa tarpeettomasti), iii) jos yritysten ja kansalaisten on noudatettava tiettyjä menettelyjä, niiden olisi voitava tehdä se nopeasti sähköisten välineiden avulla, iv) säännöillä olisi varmistettava, että yritykset ja kansalaiset löytävät tietoa ja apua ja että yrityksillä ja kansalaisilla on käytettävissään nopeat ja tehokkaat oikeussuojakeinot.

Näiden periaatteiden noudattaminen olisi varmistettava huolehtimalla siitä, että sidosryhmät osallistuvat mahdollisimman suuressa määrin lainsäädännön laatimisen ja täytäntöönpanon kaikkiin vaiheisiin. Joillakin aloilla[15] kehitetyt parhaat käytännöt olisi otettava laajemmin käyttöön tämän tavoitteen saavuttamiseksi.

Komissio aikoo puolestaan varmistaa, että kaikki sisämarkkinoita koskevat lainsäädäntöehdotukset ovat toimivia ja täytäntöönpanokelpoisia ja että niistä aiheutuu mahdollisimman vähän hallinnollisia kustannuksia. Se ehdottaa tarvittaessa direktiivien sijasta asetuksia erityisesti sellaisissa tapauksissa, joissa ehdotettujen EU-sääntöjen täytäntöönpanossa ei tarvita enempää harkintavaltaa. Neuvoston ja parlamentin olisi myös tarkasti noudatettava edellä mainittuja periaatteita päivittäisessä työssään lainsäädäntövallan käyttäjinä.

Sen jälkeen, kun EU:n säädös on annettu, jäsenvaltioiden on varmistettava, että kansalliset täytäntöönpanotoimenpiteet ovat edellä mainittujen järkevän sääntelyn periaatteiden mukaisia.

2.2. Tietotekniikkavälineiden järkevämpi käyttö yrityksille ja kansalaisille suunnatussa tiedotuksessa, jotta nämä voivat käyttää oikeuksiaan ja mahdollisuuksiaan

Jotta sisämarkkinat toimisivat käytännössä, yritysten ja kansalaisten on tunnettava oikeutensa ja mahdollisuutensa voidakseen hyödyntää niitä tehokkaasti. Tähän tarkoitukseen on viime vuosina kehitetty erilaisia välineitä ja järjestelmiä, mutta enemmänkin voidaan tehdä kehittämällä niitä lisää, hyödyntämällä järkevämmin tieto- ja viestintäteknologiaa ja kytkemällä aloitteita yhteen kansallisella tasolla ja EU:n tasolla.

Lisäksi komissio panostaa edelleen siihen, että sisämarkkinoihin liittyvistä oikeuksista tarjotaan käytännön tietoa ja apua yhden portaalin eli Sinun Eurooppasi ‑portaalin välityksellä. Jäsenvaltioiden olisi myös tehostettava omalla alueellaan helppotajuisen tiedon tarjoamista siitä, miten sisämarkkinasäännöt toimivat käytännössä, ja varmistettava yhteistyössä komission kanssa, että kansalliset tiedot ja EU-tason tiedot ovat yhteentoimivia. Komissio antaa vuonna 2013 kansallista tasoa ja EU:n tasoa varten toimintasuunnitelman, jossa esitetään konkreettisia toimenpiteitä ja tavoitteita ja jolla pyritään lisäämään tietoisuutta sisämarkkinoista johtuvista oikeuksista ja antamaan niistä asianmukaista tietoa.

Jos yritysten tai kansalaisten on täytettävä hallinnollisia muodollisuuksia voidakseen käyttää sisämarkkinoista johtuvia oikeuksiaan, tähän tarkoitukseen olisi aina voitava käyttää sähköisen hallinnon menettelyjä erityisesti rajat ylittävissä tapauksissa[16].

Rajat ylittävissä tapauksissa, joissa hallintojen on tehtävä yhteistyötä toistensa kanssa, yhteistyötä olisi helpotettava verkkovälineillä, kuten sisämarkkinoiden tietojenvaihtojärjestelmällä, jota komissio aikoo laajentaa myös muille aloille. Tietojenvaihtojärjestelmää koskevalla uudella asetuksella, jonka komissio toivoo Euroopan parlamentin ja neuvoston hyväksyvän mahdollisimman pian, edistetään merkittävästi hallinnollista yhteistyötä, jossa noudatetaan tarkasti henkilötietojen suojaa koskevia sääntöjä[17].

Kaikessa uudessa lainsäädännössä olisi tammikuusta 2013 alkaen velvoitettava järjestelmällisesti siihen, että tietoteknisistä välineistä tiedotetaan ja niitä käytetään kaikessa viranomaisten kanssa tai niiden välillä käytävässä viestinnässä.

Hillitäkseen kustannuksia komissio kehittää samalla yhtenäistä strategiaa, jonka tavoitteena on jatkaa nykyisten välineiden kehittämistä, jotta niillä voitaisiin täyttää kaikki tiedotukseen, sähköiseen viranomaisasiointiin ja hallinnolliseen yhteistyöhön liittyvät tarpeet useilla politiikan aloilla aiheuttamatta kuitenkaan päällekkäisyyttä[18]. Lisäksi komissio edistää edelleen parhaiden käytäntöjen vaihtoa ja seuraa tällä alalla saavutettua edistystä.

2.3. Nopea ja tehokas ongelmien ratkaiseminen ja oikeussuojakeinot

Liian monet yritysten ja kansalaisten sisämarkkinoilla kohtaamat ongelmat jäävät ratkaisematta tai niiden ratkaiseminen vaatii paljon aikaa ja rahaa. Nykyisten mekanismien kehittämistä ja lujittamista olisi jatkettava ja niiden välisiä yhteisvaikutuksia olisi parannettava, jotta sisämarkkinalainsäädännön täytäntöönpano olisi tehokkaampaa. Olisi pyrittävä siihen, että ongelmat ratkaistaan tehokkaasti kansallisella tasolla ja mahdollisuuksien mukaan epävirallisin keinoin. Kansalaiset ja yritykset voivat kuitenkin aina kääntyä valituksineen komission puoleen. Perussopimusten valvojana komissio keskittyy ensisijaisesti vakavimpiin tapauksiin, joissa EU:n lainsäädäntöä rikotaan.

Tehostaakseen lainsäädännön täytäntöönpanoa ja saadakseen sen vastaamaan paremmin yritysten ja kansalaisten tarpeita komissio suunnittelee erityisesti seuraavia toimenpiteitä:

Ensiksikin kansallisella tasolla olisi oltava yksi helppokäyttöinen ensisijainen tukipalvelu, jonka puoleen yritykset ja kansalaiset voivat kääntyä kohdatessaan ongelmia sisämarkkinoiden tarjoamien oikeuksien ja mahdollisuuksien käytössä. Tällainen tukipalvelu voitaisiin perustaa kehittämällä edelleen nykyisiä SOLVIT-keskuksia jäsenvaltioissa jo kehitettyjen parhaiden käytäntöjen pohjalta. Yritysten ja kansalaisten, jotka ottavat yhteyttä tällaiseen tukipalveluun (”toisen sukupolven SOLVIT-keskuksiin”), olisi voitava saada sieltä nopea ja epävirallinen ratkaisu ongelmaansa tai, jos tämä ei ole mahdollista, pikaiset ohjeet siitä, mistä voi pyytää apua tai hakea muutosta. Tätä varten komissio käynnistää aloitteen, jonka tavoitteena on uudistaa SOLVIT-verkkoa koskevaa suositusta vuoden 2012 loppuun mennessä, sekä toteuttaa tukitoimia[19]. Se pyrkii myös tehostamaan yhteistyötään SOLVIT-verkon kanssa muun muassa siirtämällä tälle valituksia ja seuraamalla ratkaisemattomia tapauksia nykyistä järjestelmällisemmin.

Samalla on toteutettava toimia sen varmistamiseksi, että jokaista sisämarkkinoilla esiintyvää lainsäädäntöön liittyvää ongelmaa varten on olemassa nopeat ja tehokkaat ongelmanratkaisumekanismit. Tätä varten komissio aikoo tehostaa toimia, joiden tavoitteena on yksilöidä epävirallisessa ongelmanratkaisussa yhä esiintyvät puutteet, korjata ne ja seurata, miten mekanismit toimivat käytännössä. Se aikoo erityisesti tehdä aktiivista yhteistyötä jäsenvaltioiden ja sidosryhmien kanssa varmistaakseen, että käyttöön otetaan asianmukaisia vaihtoehtoisia riitojenratkaisuvälineitä ja välitysmenettelyjä, jotka toimivat käytännössä[20], sekä luodakseen EU:n laajuisen verkkoalustan rajat ylittäviä valituksia varten[21]. Lisäksi se harkitsee aloitetta, jolla voidaan helpottaa kaksinkertaiseen verotukseen liittyvien ongelmien ratkaisua.

Sisämarkkinoiden käytännön toimivuus riippuu ratkaisevasti kansallisten oikeuslaitosten toimivuudesta ja tehokkuudesta. Jäsenvaltioiden on sitouduttava turvaamaan nopeat ja tehokkaat oikeussuojakeinot muun muassa edistämällä eurooppalaisen vähäisiin vaatimuksiin sovellettavan menettelyn käyttöä[22]. Komissio jatkaa Euroopan oikeusportaalin kehittämistä parantaakseen oikeussuojakeinoja koko EU:ssa. Yrityksillä ja kansalaisilla, joille aiheutuu vahinkoa siitä, että niiden tai heidän EU-oikeuksiaan rikotaan, olisi oltava mahdollisuus saada riittävä korvaus.

Kansallisten viranomaisten olisi myös toteutettava markkinoiden ja sääntöjen valvontaan liittyviä yhteisiä toimia, kuten yhteisiä ”tehoiskuja”, varmistaakseen kuluttajansuojasääntöjen noudattamisen.

Komissio käyttää perussopimusten valvojana tehokkaasti ja nopeasti käytössään olevia välineitä (rikkomusmenettelyä edeltäviä menettelyjä ja rikkomusmenettelyjä) poistaakseen kasvua ja työllisyyttä haittaavat esteet. Se keskittyy määrätietoisesti järjestelmäongelmiin (kuten säädösten viivästyneeseen tai epäasianmukaiseen saattamiseen osaksi kansallisia lainsäädäntöjä), jotka haittaavat taloudellisesti sisämarkkinoiden toimintaa.

2.4. Parempi seuranta, koordinointi ja valvonta

Tähän saakka vastuu sisämarkkinoiden käytännön toiminnasta on jäsenvaltioissa ja komissiossa monesti jakautunut useille tahoille kaikilla hallinnon tasoilla. Monissa jäsenvaltioissa kehitetty hyvä käytäntö on kuitenkin osoittanut, että parhaat tulokset saavutetaan, kun vain yksi taho vastaa kansallisessa hallinnossa sisämarkkinoiden toiminnan seurannasta ja valvonnasta[23]. Sen vuoksi komissio suosittaa, että tätä hyvää käytäntöä noudatetaan kaikkialla. Kansallisten koordinointiyksiköiden (”sisämarkkinakeskusten”) olisi erityisesti

· seurattava, että sisämarkkinasäännöt saatetaan oikea-aikaisesti osaksi kansallista lainsäädäntöä ja pannaan tosiasiallisesti täytäntöön (tekemällä tähän liittyvää yhteistyötä asianomaisten kansallisten parlamentaaristen elinten kanssa)

· varmistettava, että kansalaisille ja yrityksille tiedotetaan heitä tai niitä koskevista kansallisista säännöistä ja menettelyistä (käyttämällä tähän tarkoitukseen myös nykyisiä välineitä ja verkostoja, kuten Yritys-Eurooppa-verkostoa ja Euroopan kuluttajakeskusten verkostoa)

· annettava ohjeita toimivaltaisille viranomaisille ja edistettävä hyviä käytäntöjä näiden keskuudessa

· yksilöitävä ongelmat ja esteet, jotka haittaavat sisämarkkinoiden tehokasta toimintaa kotimaassa, sekä kerättävä niistä tietoja ja näyttöä

· toimittava EU:n toimielinten yhteyspisteenä.

Näillä yksiköille voitaisiin myös antaa tehtäväksi tarjota ensisijaista apua sellaisissa tapauksissa, joissa oikeuksia rikotaan (ks. edellä).

Komissio aikoo perustaa näiden kansallisten yksiköiden eurooppalaisen verkon antamalla nykyiselle sisämarkkinoiden neuvoa-antavalle komitealle uuden tehtävän tarkastella sisämarkkinoiden yhdentymistä ja hallintokysymyksiä. Tässä se aikoo hyödyntää verkkoalustoja. Jäsenvaltiot päättävät luonnollisesti tällaisen yksikön institutionaalisesta muodosta ja sen niveltämisestä olemassa oleviin rakenteisiin.

Jotta jäsenvaltiot voisivat parantaa tapaa, jolla sisämarkkinasäännöt laaditaan, saatetaan osaksi kansallisia lainsäädäntöjä ja pannaan täytäntöön ja jolla niiden noudattamista valvotaan, niiden olisi tehtävä yhteistyötä toistensa ja komission kanssa varmistaakseen, että

· sisämarkkinoiden oikeudellinen kehys on mahdollisimman hyvä ja toimii tehokkaasti käytännössä

· saatavilla on helppotajuista tietoa sisämarkkinoista johtuvista oikeuksista ja niiden käyttötavoista

· yritykset ja kansalaiset voivat täyttää sähköisin keinoin hallinnolliset muodollisuudet, jotka niiden tai heidän on täytettävä voidakseen käyttää sisämarkkinoista johtuvia oikeuksiaan

· viranomaiset, joiden on kommunikoitava keskenään, ovat verkon välityksellä yhteydessä toisiinsa

· kansallisella tasolla toimii tehokkaita ensisijaisia tukikeskuksia, joiden puoleen yritykset ja kansalaiset voivat kääntyä kohdatessaan ongelmia sisämarkkinoilla (”toisen sukupolven SOLVIT-keskukset”)

· kaikkia sisämarkkinoihin liittyviä ongelmia varten on olemassa nopeat ja tehokkaat oikeussuojakeinot

· perustetaan kansallisten ”sisämarkkinakeskusten” verkko seuraamaan ja valvomaan toimia, joiden tavoitteena on parantaa sisämarkkinoiden toimintaa.

Komissio seuraa kaikilla näillä toimilla saavutettua edistystä ja mittaa niiden suorituskykyä säännöllisesti.

Päätelmä

Sisämarkkinat ovat paitsi EU:n kasvua aikaansaava voima myös mittapuu, jonka mukaan arvioidaan jäsenvaltioiden sitoutumista rakenneuudistukseen. Sisämarkkinoiden täydellinen toteutuminen vaatii sekä uudistuspyrkimysten tehostamista EU:n tasolla että uudenlaisen lähestymistavan soveltamista sisämarkkinoiden hallinnointiin. Poliittinen valvonta on palautettava korkeimmalle tasolle, ja on luovuttava keinotekoisista erotteluista sen välillä, mitä tapahtuu EU:n tasolla ja mitä jäsenvaltioiden tasolla, sekä kehitettävä tehokkaampia välineitä sen varmistamiseksi, että sisämarkkinat hyödyttävät sekä kansalaisia että yrityksiä.

Komissio kehottaa jäsenvaltioita huolehtimaan siitä, että edellä mainitut toimet toteutetaan ja tässä tiedonannossa esitetyt tavoitteet pyritään saavuttamaan.

Komissio tukee jäsenvaltioita näissä pyrkimyksissä, ja tässä tiedonannossa esitettyjen muiden toimien lisäksi se laatii ensimmäisen kertomuksen sisämarkkinoiden yhdentymisestä ja tämän tiedonannon täytäntöönpanosta osana vuotuista kasvuselvitystä 2013.

Liite

Keskeiset alat ja erityistä huomiota vaativat säädökset

Sisämarkkinat edistävät kasvua ja työllisyyttä Euroopassa. Näistä markkinoista tehty analyysi osoittaa kuitenkin, että niiden toteuttaminen voisi tuottaa huomattavasti enemmän hyötyjä, jos rajat ylittävät ja muut jäljellä olevat esteet poistettaisiin. Tilanne kuitenkin vaihtelee eri alojen välillä[24]. Nopean edistyksen saavuttamiseksi komissio ehdottaa keskittymistä niihin aloihin tai horisontaalisiin kysymyksiin, joilla tai joissa markkinoiden pidemmälle menevä yhdentyminen (ja näin ollen myös paremmin toimivat sisämarkkinat) todennäköisesti tuottaisi eniten hyötyjä kasvun ja työpaikkojen kannalta koko EU:ssa.

Keskeiset alat vuosina 2012 ja 2013 ovat taloudellisen analyysin perusteella palveluala (mukaan luettuina vähittäis- ja tukkukauppa, yrityspalvelut, rakennuspalvelut ja rahoitusvälityspalvelut), liikenne, digitaalitalous ja energia-ala. Tähän luetteloon on lisättävä myös sisämarkkinoiden toimenpidepaketin keskeiset toimet, koska niillä on katsottu olevan olennainen merkitys kasvun edistämisessä, työpaikkojen luomisessa ja luottamuksen lisäämisessä.

Tässä liitteessä esitetään, miten komissio on yksilöinyt keskeiset alat vuosiksi 2012 ja 2013. Liite sisältää myös luettelon näiden alojen tärkeimmistä säädöksistä, joiden oikea-aikaiseen saattamiseen osaksi kansallisia lainsäädäntöjä sekä asianmukaiseen soveltamiseen ja täytäntöönpanon tiukkaan valvontaan on panostettava erityisen paljon.

1.         Menetelmä ja perusteet, joilla määritellään keskeiset alat sisämarkkinoiden toiminnan parantamiseksi

Määritelläkseen keskeiset alat komissio on käyttänyt hyväkseen vertailuanalyysiä, jossa on verrattu kunkin talouden alan tuloksia kussakin EU27-maassa siihen tulostasoon, joka tiedetään olevan saavutettavissa ja jota edustavat parhaiten suoriutuneet EU-maat[25]. Vertailuanalyysi tarjoaa alustavan alakohtaisen arvion sisämarkkinoiden käyttämättömästä potentiaalista.

Alat on yksilöity soveltamalla neljää perustetta tai ”testiä”:

· Tuotantoa koskeva vertailuanalyysi: Tässä testissä käytetään keskeisten määrällisten indikaattoreiden valikoimaa, joka käsittää tavaroiden ja palvelujen tuotantopanokset. Indikaattoreiden avulla yksilöidään alat, joilla on eniten käyttämätöntä potentiaalia kasvun luomiseen, vertaamalla tuloksia kyseisen alan parhaiten suoriutuneeseen merkittävään talouteen. Indikaattoreita ovat työn tuottavuus, innovointi, työllisyyden kasvu ja kestävyyttä koskevat perusteet.

· Taloudellinen merkitys: Tällä testillä analysoidaan, onko ala taloudellisilta mittasuhteiltaan niin suuri, että se voi vaikuttaa merkittävästi kasvuun, jos puututaan niihin perimmäisiin syihin, joiden vuoksi alan potentiaali on jäänyt käyttämättä.

· Dynaamiset tekijät: Tällä testillä analysoidaan, pyritäänkö alalla jo hyödyntämään käyttämätöntä potentiaalia. Analyysi perustuu muun muassa alan kykyyn lisätä työllisyyttä ja sen mahdollisuuteen lähestyä vertailukohteina olevia työn tuottavuuden tasoja.

· Sisämarkkinatekijät: Tällä testillä selvitetään, onko olemassa näyttöä siitä, että käyttämätön potentiaali saadaan hyödynnettyä parantamalla sisämarkkinoiden toimintaa. Testissä tarkastellaan muun muassa jäsenvaltioiden yhteensopimattomia lainsäädäntöjä tai sääntelytapoja, kuluttajien tyytyväisyyttä, kilpailua (tai sen puutetta), kotimaan markkinoiden yhdentymistä (tai sen puutetta), kysynnän laskua pitkällä aikavälillä ja käynnissä olevia poliittisia aloitteita.

Näiden neljän perusteen soveltaminen EU:n talouden 67:ään alaan (sellaisina kuin ne on määritelty Euroopan yhteisön tilastollisessa toimialaluokituksessa[26]) osoittaa, että kasvupotentiaali olisi suurinta seuraavilla aloilla, jos sisämarkkinat toimisivat paremmin:

· palvelut (mukaan luettuina vähittäis- ja tukkukauppa, yrityspalvelut ja rakennuspalvelut)

· rahoitus(välitys)palvelut

· liikenne (rautatie-, maantie-, lento- ja meriliikenne)

· digitaalitalous (mukaan luettuina laajakaistan käyttöönotto ja sähköinen kaupankäynti).

Komissio katsoo myös, että energia-alaa on pidettävä sisämarkkinapolitiikassa keskeisinä markkinoina, koska tällä alalla on strategista merkitystä alana, joka tarjoaa välttämättömiä palveluja muille talouden aloille.

Keskeisten alojen määrittelymenetelmää tarkastellaan säännöllisesti uudelleen muun muassa EU-ohjausjakson yhteydessä.

2.         Luettelo keskeisistä säädöksistä 

Kaikilla edellä mainituilla keskeisillä aloilla on annettu tai ollaan antamassa säädöksiä, joiden tavoitteena on parantaa sisämarkkinoiden toimintaa. Jäljempänä oleva luettelo sisältää näiden alojen keskeiset säädökset, jotka on pantava asianmukaisesti täytäntöön ja saatettava osaksi kansallisia lainsäädäntöjä ja joiden noudattamista on valvottava huolellisesti, jotta voidaan hyödyntää sisämarkkinoiden koko kasvupotentiaalia näillä aloilla.

Komissio katsoo, että jäsenvaltioilta ja siltä itseltään vaaditaan enemmän ponnisteluja ja sitoutumista, jotta sisämarkkinoiden toiminnassa voidaan hyödyntää sen koko potentiaalia. Jokaisen luettelossa mainitun säädöksen yhteydessä selostetaan, miten komissio aikoo tehdä yhteistyötä jäsenvaltioiden kanssa varmistaakseen säädöksen asianmukaisen täytäntöönpanon. Tarvittaessa komissio käyttää täytäntöönpanovaltaansa varmistaakseen säädösten täydellisen noudattamisen.

Keskeinen ala || Säädös || Ehdotetut toimet

Palvelut || Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2006/123/EY, annettu 12 päivänä joulukuuta 2006, palveluista sisämarkkinoilla || Korjatakseen palveludirektiivin täytäntöönpanossa ja soveltamisessa esiintyvät puutteet, joita käsitellään palveluja koskevassa tiedonannossa, komissio käynnistää monenlaisia toimia, joihin kuuluvat kahdenväliset kokoukset, vertaisarviointikokoukset pienissä jäsenvaltioiden muodostamissa ryhmissä sekä maakohtaiset suositukset.

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2008/6/EY, annettu 20 päivänä helmikuuta 2008, direktiivin 97/67/EY muuttamisesta yhteisön postipalvelujen sisämarkkinoiden täysimääräisen toteuttamisen osalta || Seitsemän jäsenvaltiota ei ole saattanut postipalveludirektiiviä osaksi kansallista lainsäädäntöään (sen määräaika päättyy vuoden 2012 lopussa). Useimmat jäsenvaltiot ovat toimittaneet säädösluonnoksia epävirallisia tarkastuksia varten. Varmistaakseen direktiivin asianmukaisen täytäntöönpanon komissio tarkastaa järjestelmällisesti, ovatko annetut säädökset vaatimusten mukaisia. Täytäntöönpanokysymyksiä koskevien tietojen ja parhaiden käytäntöjen vaihtoa jatketaan myös postipalveluja käsittelevässä eurooppalaisten sääntelyviranomaisten ryhmässä (ERGP).

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2005/36/EY, annettu 7 päivänä syyskuuta 2005, ammattipätevyyden tunnustamisesta || Komissio jatkaa keskustelua direktiivin asianmukaisesta täytäntöönpanosta ja käytännön toimivuudesta kansallisten koordinaattoreiden ryhmässä ja edistää muun muassa parhaiden käytäntöjen vaihtoa. Kansallisten koordinaattoreiden ryhmä seuraa edelleen suorituksia muun muassa arvioimalla niistä tehtyjen tarkastusten tuloksia.

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2011/7/EU, annettu 16 päivänä helmikuuta 2011, kaupallisissa toimissa tapahtuvien maksuviivästysten torjumisesta || Komissio tarjoaa lisäapua siihen, että direktiivi saatetaan vapaaehtoisesti osaksi kansallisia lainsäädäntöjä ennen määräajaksi asetettua 16. päivää maaliskuuta 2013. Se on kahdesti kehottanut jäsenvaltiota vauhdittamaan kansallisia täytäntöönpano­toimenpiteitä. Lisäksi on perustettu maksuviivästyksiä käsittelevä asiantuntijaryhmä, ja direktiiviin liittyvä tiedotuskampanja käynnistetään koko unionissa.

Rahoitus(välitys)palvelut || Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi oikeudesta harjoittaa luottolaitostoimintaa sekä luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten vakavaraisuusvalvonnasta (”vakavaraisuusdirektiivi”), KOM(2011) 453, 20.7.2011 || Komissio edistää ”Your Question on Legislation” ‑nimisen tietoteknisen välineen aktiivista käyttöä auttaakseen jäsenvaltioita saattamaan direktiivin osaksi kansallisia lainsäädäntöjä. Täytäntöönpanon helpottamiseksi pidetään kokouksia jäsenvaltioiden ja Euroopan pankkiviranomaisen kanssa. Lisäksi komissio järjestää työpajoja ja suorittaa järjestelmällisiä tarkastuksia lainsäädännön vaatimustenmukaisuudesta.

Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten vakavaraisuusvaatimuksista (”vakavaraisuusasetus”), KOM(2011) 452, 20.7.2011 || Komissio edistää ”Your Question on Legislation” ‑nimisen tietoteknisen välineen aktiivista käyttöä auttaakseen jäsenvaltioita asetuksen täytäntöönpanossa. Täytäntöönpanon helpottamiseksi pidetään kokouksia jäsenvaltioiden ja Euroopan pankkiviranomaisen kanssa.

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 260/2012, annettu 14 päivänä maaliskuuta 2012, euromääräisiä tilisiirtoja ja suoraveloituksia koskevista teknisistä ja liiketoimintaa koskevista vaatimuksista sekä asetuksen (EY) N:o 924/2009 muuttamisesta (”SEPAn määräaikoja koskeva asetus) || SEPA-neuvoston puitteissa pidetään teknisiä työpajoja. Komissio seuraa jäsenvaltioiden liitännäistoimia (kuten tiedotuskampanjoita) maksukomitean ja eurojärjestelmän välityksellä tiiviissä yhteistyössä EKP:n kanssa. Teknisistä kysymyksistä keskustellaan markkinatoimijoiden (kuten maksujärjestelmä­markkinoiden asiantuntijaryhmän) kanssa. Vuosittain arvioidaan, missä määrin viranomaiset ovat ottaneet käyttöön uusia maksustandardeja (ja arvioinnit julkistetaan internetin välityksellä).

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/138/EY, annettu 25 päivänä marraskuuta 2009, vakuutus- ja jälleenvakuutustoiminnan aloittamisesta ja harjoittamisesta (Solvenssi II) || Luonnoksessa Omnibus-direktiiviksi (ehdotus KOM(2012) 217 lopullinen, 16.5.2012) täytäntöönpanon määräaikaa pidennetään 30. päivään kesäkuuta 2013. Komissio kehittää parhaillaan tietoteknistä välinettä, jolla voidaan seurata, miten jäsenvaltiot saattavat Solvenssi II ‑direktiivin osaksi kansallista lainsäädäntöjään ja miten ne panevat sen täytäntöön. Vuoden 2013 jälkipuoliskolla pidetään jäsenvaltioiden ja EVLEV:n kanssa seminaari Solvenssi II ‑direktiivin saattamisesta osaksi kansallisia lainsäädäntöjä.

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2008/48/EY, annettu 23 päivänä huhtikuuta 2008, kulutusluotto­sopimuksista || Komissio on laatinut ohjeet, joiden avulla jäsenvaltiot voivat ottaa direktiivin tekniset näkökohdat yhdenmukaisemmin huomioon. Direktiivi oli saatettava osaksi kansallisia lainsäädäntöjä viimeistään 12. toukokuuta 2010, ja komissio tekee parhaillaan järjestelmällisiä tarkastuksia tämän toteuttamisesta. Käynnissä on myös taloudellinen ja oikeudellinen tutkimus, jonka tuloksia käytetään vuoden 2013 täytäntöönpanokertomuksen laadinnassa.

Liikenne || Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 1999/62/EY, annettu 17 päivänä kesäkuuta 1999, verojen ja maksujen kantamisesta raskailta tavaraliikenteen ajoneuvoilta tiettyjen infrastruktuurien käytöstä; direktiivi sellaisena kuin se on muutettuna 17 päivänä toukokuuta 2006 annetulla direktiivillä 2006/38/EY || Täytäntöönpanon tärkeimmät määräajat ovat vuodet 2008 ja 2013. Komissio jouduttaa jo varhaisessa vaiheessa kahdenvälisiä kokouksia niiden jäsenvaltioiden kanssa, jotka panevat uusia tietullijärjestelyjä täytäntöön. Vuonna 2013 se tekee yhteistyötä toimivaltaisen komitean kanssa laatiakseen ohjeet, joilla edistetään täytäntöönpanon yhdenmukaistamista.

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2004/52/EY, annettu 29 päivänä huhtikuuta 2004, sähköisten tiemaksujärjestelmien yhteentoimivuudesta yhteisössä || Täytäntöönpanon tärkeimmät määräajat ovat vuosi 2006 ja lokakuu 2012. Tiemaksujärjestelmiä käsittelevä komitea aikoo jouduttaa työtään. Komissio valvoo täytäntöönpanoa tiukemmin SEUT-sopimuksen 258 artiklan ja direktiivin 1999/62/EY 7 h artiklan nojalla sekä edistää parhaiden käytäntöjen vaihtoa asiantuntijaryhmien ja erityisen verkkosivuston välityksellä.

Ensimmäinen rautatiepaketti: Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2001/12/EY, annettu 26 päivänä helmikuuta 2001, yhteisön rautateiden kehittämisestä annetun neuvoston direktiivin 91/440/ETY muuttamisesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2001/13/EY, annettu 26 päivänä helmikuuta 2001, rautatieyritysten toimiluvista annetun neuvoston direktiivin 95/18/EY muuttamisesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2001/14/EY, annettu 26 päivänä helmikuuta 2001, rautateiden infrastruktuurikapasiteetin käyttöoikeuden myöntämisestä ja rautateiden infrastruktuurin käyttömaksujen perimisestä sekä turvallisuustodistusten antamisesta || Komissio pitää kokouksia kaikkien jäsenvaltioiden kanssa selostaakseen, miten ensimmäinen rautatiepaketti on pantava täytäntöön.

Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi yhtenäisestä eurooppalaisesta rautatiealueesta (uudelleenlaadittu), KOM(2010) 475 lopullinen, 17.9.2010 || Avustaessaan direktiivin saattamisessa osaksi kansallisia lainsäädäntöjä komissio antaa täytäntöönpanosäännöt varmistaakseen direktiivin yhdenmukaisen soveltamisen.

Neljäs rautatiepaketti: Säädösehdotus Euroopan rautatieviraston perustamisesta annetun asetuksen (EY) N:o 881/2004 tarkistamisesta sekä turvallisuus- ja yhteentoimivuusdirektiivien muuttamisesta tyyppihyväksynnän ja rautatieyritysten sertifioinnin osalta Rautatiemarkkinoille pääsyä koskeva säädösehdotus, joka merkitsee voimassa olevan rautatiemarkkinoille pääsyä koskevan unionin säännöstön mukauttamista (ensimmäinen rautatiepaketti ja sen myöhemmät muutokset) Julkisia palveluhankintoja koskeviin sopimuksiin liittyvän asetuksen  tarkistaminen (asetus (EY) N:o 1370/2007) || Annettuaan ehdotukset (oletettavasti ennen vuoden 2012 loppua) komissio aikoo käynnistää tutkimuksen, jossa arvioidaan ehdotettujen toimenpiteiden (liikkuvan kaluston hyväksymisprosessin lyhentämisen ja siihen liittyvien kustannusten vähentämisen sekä uusien rautatieyritysten markkinoille pääsyn helpottamisen) täytäntöönpanon tehokkuutta. Tässä yhteydessä komissio tutkii myös muutetun asetuksen (EY) N:o 1370/2007 täytäntöönpanoa. Se aikoo erityisesti analysoida, miten suunniteltu uusi sääntö, jonka mukaan rautatiealan julkisia palveluhankintoja koskevien sopimusten tekomenettelyissä on noudatettava tarjouskilpailumenettelyjä, vaikuttaa markkinoihin. Komissio järjestää työpajan tai työpajoja edistääkseen parhaiden käytäntöjen vaihtoa.

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/12/EY, annettu 11 päivänä maaliskuuta 2009, lentoasemamaksuista || Komissio tekee vaatimustenmukaisuutta koskevia tarkastuksia tapauskohtaisesti ja laati vuonna 2013 kertomuksen siitä, miten direktiivin saattaminen osaksi kansallisia lainsäädäntöjä on edistynyt jäsenvaltioissa.

Komission asetus (EU) N:o 691/2010, annettu 29 päivänä heinäkuuta 2010, lennonvarmistuspalvelujen ja verkkotoimintojen suorituskyvyn kehittämisjärjestelmästä ja lennonvarmistuspalvelujen tarjoamista koskevista yhteisistä vaatimuksista annetun asetuksen (EY) N:o 2096/2005 muuttamisesta || Komissio antaa kesäkuussa 2012 suosituksen suorituskykysuunnitelmien ja ‑tavoitteiden täytäntöönpanosta. Lennonvarmistuspalvelujen ja verkkotoimintojen suorituskyvyn seuranta, vertaisarviointi ja tarkastelu toteutetaan riippumattoman tarkastuselimen avustuksella. Komissio antaa joulukuussa 2012 seurantaa koskevan suosituksen antaakseen jäsenvaltioille ohjeita niiden velvollisuudesta seurata, pannaanko suorituskykysuunnitelmat asianmukaisesti täytäntöön. Komissio antaa vuonna 2013 kertomuksen suorituskykysuunnitelmien ja ‑tavoitteiden täytäntöönpanosta. Toista viiteajanjaksoa (2015–2019) koskevat EU:n laajuiset tavoitteet vahvistetaan vuonna 2013. Kuten suorituskykyä koskevassa asetuksessa säädetään, komissio muuttaa suorituskykyä ja maksuja koskevia asetuksia (komiteamenettelyllä) vuoden 2013 alussa ulottaakseen suorituskyvyn kehittämisjärjestelmän koskemaan lennonvarmistuspalveluja "portilta portille ” ja vahvistaakseen tavoitteet kaikilla neljällä suorituskyvyn kannalta keskeisellä osa-alueella (kapasiteetti, kustannustehokkuus, turvallisuus ja ympäristö).

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2010/65/EU, annettu 20 päivänä lokakuuta 2010, jäsenvaltioiden satamiin saapuvia ja/tai satamista lähteviä aluksia koskevista ilmoitusmuodollisuuksista || Täytäntöönpanon määräaika on 19. toukokuuta 2012. Komissio tiivistää yhteistyötään jäsenvaltioiden kanssa kansallisten keskitettyjen palvelupisteiden koko täytäntöönpanoprosessin aikana (joka on saatava päätöksen 1. kesäkuuta 2015). Täytäntöönpanon koordinoinnissa ja yksityiskohtaisissa teknisissä kysymyksissä (jotka liittyvät tietotekniikkajärjestelmiin ja menettelyihin) ohjeistaa erityisesti jäsenvaltioiden asiantuntijaryhmä. Ryhmä edistää parhaita käytäntöjä ja esittelee täytäntöönpanon tuloksia. Se saa teknistä tukea Euroopan meriturvallisuusvirastolta. Jäsenvaltioille tarjotaan myös muuta tukea seitsemännen puiteohjelman tutkimushankkeen (eMar-hankkeen) välityksellä. Tuloksista tiedotetaan jäsenvaltioiden asiantuntijaryhmälle, mikä tarjoaa jäsenvaltioille keinon valmistella täytäntöönpanoa. Vuoden 2012 TEN-T-ehdotuspyynnön puitteissa on suunniteltu marraskuuksi 2012 pilottihanketta kansallisten keskitettyjen palvelupisteiden perustamista varten. Yhteensä 17 jäsenvaltion muodostama yhteenliittymä on ilmoittanut haluavansa esittää asiaa koskevan ehdotuksen.

Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös N:o 661/2010/EU, annettu 7 päivänä heinäkuuta 2010, unionin suuntaviivoista Euroopan laajuisen liikenneverkon kehittämiseksi (uudelleenlaadittu) || Eurooppalaiset koordinaattorit tukevat jäsenvaltioita ensisijaisten hankkeiden tehokkaassa ja oikea-aikaisessa täytäntöönpanossa. Vuosikonferenssit ”TEN-T-päivät” tarjoavat tilaisuuden vaihtaa hyviä käytäntöjä (seuraava konferenssi aiotaan järjestää syksyllä 2012).

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 680/2007, annettu 20 päivänä kesäkuuta 2007, yleisistä säännöistä yhteisön rahoitustuelle Euroopan laajuisten liikenne- ja energiaverkkojen alalla || TEN-T-komitea aikoo antaa vuotuiset ja monivuotiset työohjelmat, joissa vahvistetaan rahoituksen painopisteet. Ehdotuspyynnöt käynnistetään vuosina 2012 ja 2013, minkä lisäksi käynnistetään menettely hankkeiden valitsemiseksi Verkkojen Eurooppa ‑välineen valmistelua varten vuoden 2013 jälkeen. Tässä yhteydessä komissio aikoo järjestää tiedotuspäiviä ja avustaa hankkeiden valmistelussa ja seurannassa.

Eurooppa 2020 ‑hankejoukkolainoja koskeva aloite, jolla muutetaan edellä mainittua asetusta (EY) N:o 680/2007 || Vuoden 2012 TEN-T-työohjelmaa muutetaan vuoden 2012 kolmannen vuosineljänneksen aikana, jotta voidaan luoda budjetti TEN-T-hankkeiden lainavakuusjärjestelmää varten hankejoukkolainoja koskevan aloitteen pilottivaiheen rahoittamiseksi. Komissio yksilöi ja valitsee EIP:n kanssa hankkeet hankejoukkolainoja koskevan aloitteen pilottivaihetta varten. Vuoden 2013 puolivälissä tehdään selvityksiä pilottivaihetta koskevaa väliraporttia varten.

Digitaaliset sisämarkkinat || Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2000/31/EY, annettu 8 päivänä kesäkuuta 2000, tietoyhteiskunnan palveluja, erityisesti sähköistä kaupankäyntiä, sisämarkkinoilla koskevista tietyistä oikeudellisista näkökohdista || Direktiivin saattamisesta osaksi kansallisia lainsäädäntöjä ja sen täytäntöönpanosta tehdään parhaillaan perusteellista arviointia (loppuraportti elokuussa 2012). Komissio ryhtyy asianmukaisiin toimiin tutkimuksen tulosten perusteella. Direktiivillä perustettu jäsenvaltioiden asiantuntijaryhmä jatkaa työtään, jonka tavoitteena on auttaa kehittämään verkkotuotteiden ja ‑palvelujen laillista ja rajat ylittävää tarjontaa.

Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi yksilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä sekä näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta (yleinen tietosuoja-asetus), COM(2012) 11, 25.1.2012 || Asetuksen antamisen jälkeen komissio auttaa jäsenvaltioita sen asianmukaisessa täytäntöönpanossa ja soveltamisessa käytäntöön.

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2011/83/EU, annettu 25 päivänä lokakuuta 2011, kuluttajan oikeuksista, neuvoston direktiivin 93/13/ETY ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 1999/44/EY muuttamisesta sekä neuvoston direktiivin 85/577/ETY ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 97/7/EY kumoamisesta || Komissio tarjoaa lisäapua direktiivin saattamisessa osaksi kansallisia lainsäädäntöjä järjestämällä kokouksia jäsenvaltioiden asiantuntijoiden kanssa ja laatimalla ohjeet, joiden avulla täytäntöönpanosta vastaavat viranomaiset voivat panna direktiivin 2011/83/EU tietovaatimukset asianmukaisesti täytäntöön  digitaalialalla.

Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi yhteisestä eurooppalaisesta kauppalaista, KOM(2011) 635, 11.10.2011 || Asetuksen antamisen jälkeen komissio auttaa sen asianmukaisessa täytäntöönpanossa ja soveltamisessa käytäntöön.

Energia || Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/72/EY, annettu 13 päivänä heinäkuuta 2009, sähkön sisämarkkinoita koskevista yhteisistä säännöistä ja direktiivin 2003/54/EY kumoamisesta (sähködirektiivi) || Täytäntöönpanon määräaika oli 3. maaliskuuta 2011. Parhaillaan tehdään perusteellista analyysiä jo ilmoitetuista toimenpiteistä. Kolmetoista jäsenvaltiota ei ole kuitenkaan saattanut koko direktiiviä osaksi kansallista lainsäädäntöään, minkä vuoksi komissio ryhtyy tarvittaviin toimenpiteisiin. Lisäksi se jatkaa keskustelua direktiivin asianmukaisesta täytäntöönpanosta ja käytäntöön soveltamisesta kansallisten viranomaisten, kuten energia-alan kansallisten sääntelyviranomaisten kanssa.

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/73/EY, annettu 13 päivänä heinäkuuta 2009, maakaasun sisämarkkinoita koskevista yhteisistä säännöistä ja direktiivin 2003/55/EY kumoamisesta (maakaasudirektiivi) || Täytäntöönpanon määräaika oli 3. maaliskuuta 2011. Parhaillaan tehdään perusteellista analyysiä jo ilmoitetuista toimenpiteistä. Kaksitoista jäsenvaltiota ei ole kuitenkaan saattanut koko direktiiviä osaksi kansallista lainsäädäntöään, minkä vuoksi komissio ryhtyy tarvittaviin toimenpiteisiin. Lisäksi se jatkaa keskustelua direktiivin asianmukaisesta täytäntöönpanosta ja käytäntöön soveltamisesta kansallisten viranomaisten, kuten energia-alan kansallisten sääntelyviranomaisten kanssa.

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2006/32/EY, annettu 5 päivänä huhtikuuta 2006 , energian loppukäytön tehokkuudesta ja energiapalveluista sekä neuvoston direktiivin 93/76/ETY kumoamisesta || Direktiivi on saatettu osaksi kansallista lainsäädäntöä kaikissa jäsenvaltioissa. Käsiteltävänä on kuitenkin huomattava määrä valituksia, jotka viittaavat siihen, että direktiivin noudattamiseen liittyy ongelmia. Direktiivin täytäntöönpanosta keskustellaan säännöllisesti jäsenvaltioiden kanssa sekä kahdenvälisesti että   yhtenäisen toiminnan puitteissa. Komissio valmistelee parhaillaan kertomusta siitä, miten jäsenvaltiot ovat edistyneet ohjeellisten tavoitteidensa saavuttamisessa, mutta kertomuksessa käsitellään myös yleisempiäkin täytäntöönpanokysymyksiä. Ehdotetun energiatehokkuusdirektiivin tavoitteena on täsmentää tiettyjä direktiivin 2006/32/EY säännöksiä, jotta direktiivi olisi helpompi panna täytäntöön.

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2010/31/EU, annettu 19 päivänä toukokuuta 2010, rakennusten energiatehokkuudesta (uudelleenlaadittu) || Täytäntöönpanon määräajat ovat 9. heinäkuuta 2012 ja 9. tammikuuta 2013 (säännöksistä riippuen). Komissio tekee järjestelmällisiä täytäntöönpanotarkastuksia sen jälkeen, kun määräajat ovat menneet umpeen. Se avustaa direktiivin täytäntöönpanossa laatimalla ohjeita, pitämällä säännöllisiä kahdenvälisiä kokouksia jäsenvaltioiden kanssa ja järjestämällä asiantuntijaryhmien kokouksia.

Euroopan komission sisämarkkinoiden ensimmäisen toimenpidepaketin puitteissa ehdottamat toimenpiteet, joita parlamentti ja neuvosto ovat sitoutuneet käsittelemään ensisijaisina toimenpiteinä ja joiden saattamisessa osaksi kansallisia lainsäädäntöjä ja täytäntöönpanossa komissio tarjoaa lisäapua:

1. Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi eurooppalaisista riskipääomarahastoista, 7.12.2011, KOM(2011) 860 lopullinen – 2011/0417 (COD)

2. Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi ammattipätevyyden tunnustamisesta annetun direktiivin 2005/36/EY ja hallinnollisesta yhteistyöstä sisämarkkinoiden tietojenvaihtojärjestelmässä (IMI) annetun asetuksen muuttamisesta, 19.12.2011, KOM(2011) 883 lopullinen – 2011/0435 (COD)

3. Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi yhtenäisen patenttisuojan luomiseksi toteutettavasta tiiviimmästä yhteistyöstä, 13.4.2011, KOM(2011) 215 lopullinen – 2011/0093 (COD)

4. Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi kuluttajariitojen vaihtoehtoisesta riidanratkaisusta ja asetuksen (EY) N:o 2006/2004 ja direktiivin 2009/22/EY muuttamisesta (ADR-direktiivi), 29.11.2011, KOM(2011) 793 lopullinen – 2011/0373 (COD) Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi kuluttajariitojen verkkovälitteisestä vaihtoehtoisesta riidanratkaisusta (ODR-asetus), 29.11.2011, KOM(2011) 794 lopullinen – 2011/0374 (COD)

5. Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi eurooppalaisesta standardoinnista sekä neuvoston direktiivien 89/686/ETY ja 93/15/ETY samoin kuin Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivien 94/9/EY, 94/25/EY, 95/16/EY, 97/23/EY, 98/34/EY, 2004/22/EY, 2007/23/EY, 2009/105/EY ja 2009/23/EY muuttamisesta, 1.6.2011, KOM(2011) 315 lopullinen – 2011/0150 (COD)

6. Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Verkkojen Eurooppa ‑välineestä 19.10.2011, KOM(2011) 665 lopullinen – 2011/0302 (COD) Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi  Euroopan laajuisten energiainfrastruktuurien suuntaviivoista ja päätöksen N:o 1364/2006/EY kumoamisesta, 19.10.2011, KOM(2011) 0658 lopullinen – 2011/0300 (COD) Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi unionin suuntaviivoista Euroopan laajuisen liikenneverkon kehittämiseksi, 19.10.2011, KOM(2011) 0650 lopullinen – 2011/0294 (COD) Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Euroopan laajuisia televiestintäverkkoja koskevista suuntaviivoista ja päätöksen 1336/97/EY kumoamisesta, 19.10.2011, KOM(2011) 0657 lopullinen – 2011/0299 (COD)

7. Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi sähköisestä tunnistamisesta ja sähköisiin transaktioihin liittyvistä luottamuspalveluista sisämarkkinoilla, 4.6.2012, COM(2012) 238

8. Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi eurooppalaisista yhteiskunnalliseen yrittäjyyteen erikoistuneista rahastoista, 7.12.2011, KOM(2011) 862 lopullinen – 2011/0418 (COD)

9. Ehdotus neuvoston direktiiviksi energiatuotteiden verotusta koskevan yhteisön kehyksen uudistamisesta annetun neuvoston direktiivin 2003/96/EY muuttamisesta, 13.4.2011, KOM(2011) 169 lopullinen – 2011/0092 (CNS)

10. Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi palvelujen tarjoamisen yhteydessä tapahtuvasta työntekijöiden lähettämisestä työhön toiseen jäsenvaltioon annetun direktiivin 96/71/EY täytäntöönpanosta, Bryssel, 21.3.2012, COM(2012) 131 final – 2012/0061 (COD) Ehdotus neuvoston asetukseksi työtaisteluoikeuden harjoittamisesta suhteessa sijoittautumisvapauteen ja palvelujen tarjoamisen vapauteen, 21.3.2012, COM(2012) 130 final – 2012/0064 (APP)

11. Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi tietyntyyppisten yritysten vuositilinpäätöksistä, konsolidoiduista tilinpäätöksistä ja niihin liittyvistä kertomuksista, 25.10.2011, KOM(2011) 684 lopullinen – 2011/0308 (COD)

12. Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi julkisista hankinnoista, 20.12.2011, KOM(2011) 896 lopullinen – 2011/0438 (COD)

[1]       Komission yksiköiden valmisteluasiakirja ”Making the Single Market Deliver – Annual Governance Check-up 2011”, SWD(2012) 25 lopullinen, 24.2.2012.

[2]       Ks. esimerkiksi komission yksiköiden valmisteluasiakirja ”The Single Market through the lens of the people: A snapshot of citizens’ and businesses’ 20 main concerns”, SEC(2011) 1003 lopullinen, 16.8.2011.

[3]       Tiedonanto palveludirektiivin täytäntöönpanosta: Uutta kasvua tukeva kumppanuus palvelualoilla 2012–2015, COM(2012) 261.

[4]       Hallinnollisen rasituksen vähentämistä käsittelevän korkean tason ryhmän raportti, 15. marraskuuta 2011.

[5]       Hallintotavasta ja kumppanuudesta sisämarkkinoilla 6. huhtikuuta 2011 annettu Euroopan parlamentin päätöslauselma (2010/2289(INI)) sekä kuluttajille ja kansalaisille tarkoitettujen yhtenäismarkkinoiden toteuttamisesta 20. toukokuuta 2010 annettu Euroopan parlamentin päätöslauselma (2010/2011 (INI)).

[6]       Täytäntöönpanovajeella tarkoitetaan niiden direktiivien määrää, joita ei ole saatettu ajoissa osaksi kansallisia lainsäädäntöjä.

[7]       Noudattamisvajeella tarkoitetaan niiden direktiivien määrää, joiden noudattamatta jättämisen vuoksi aloitetaan rikkomusmenettelyt.

[8]       Komissio katsoo, että jäsenvaltioiden olisi suostuttava menemään pidemmälle kuin selittävistä asiakirjoista 28 päivänä syyskuuta 2011 annetussa yhteisessä poliittisessa lausumassa (2011/C 369/02) edellytetään, kun on kyse tämän tiedonannon liitteessä luetelluista uusista säädöksistä, jotka ovat tärkeitä kasvun kannalta.

[9]       Siitä päivästä laskettuna, jona komissio lähettää virallisen ilmoituksen, oikeudenkäyntiä edeltävän vaiheen päättymiseen saakka.

[10]     Ottaen huomioon, että pidempi täytäntöönpanoaika voi olla aiheellinen joissakin mutkikkaissa tapauksissa (ks. asia C-278/01, komissio v. Espanja, 25. marraskuuta 2003, erityisesti 43 kohta ja sen jälkeiset kohdat).

[11]     Ks. komission kertomus neuvostolle ja Euroopan parlamentille ”Pienten ja keskisuurten yritysten sääntelytaakan keventäminen – Euroopan unionin sääntelyn mukauttaminen mikroyritysten tarpeisiin”, KOM(2011) 803 lopullinen, 23.11.2011.

[12]     Ks. sisämarkkinoiden toiminnan parannustoimista 29 päivänä kesäkuuta 2009 annettu komission suositus (2009/524/EY) sekä tiedonanto ”Sisämarkkinoiden toimenpidepaketti – 12 viputekijää kasvun vauhdittamiseksi ja luottamuksen lisäämiseksi: Yhdessä uuteen kasvuun”, KOM(2011) 206 lopullinen, 14.4.2011.

[13]     Ks. tiedonanto ”Järkevä sääntely Euroopan unionissa”, KOM(2010) 543 lopullinen, 8.10.2010, sekä toimielinten välinen sopimus paremmasta lainsäädännöstä (2003/C 321/01).

[14]     Kertomus ”Pienten ja keskisuurten yritysten sääntelytaakan keventäminen – Euroopan unionin sääntelyn mukauttaminen mikroyritysten tarpeisiin” (ks. edellä).

[15]     Kuten kansalaisten energiafoorumilla.

[16]     Jäsenvaltioiden olisi jatkettava keskitettyjen asiointipisteiden kehittämistä tähän tarkoitukseen (ks. tänään annettu kertomus palveludirektiivin täytäntöönpanosta).

[17]     Ks. ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi hallinnollisesta yhteistyöstä sisämarkkinoiden tietojenvaihtojärjestelmässä, KOM(2011) 522.

[18]     Ks. myös yhteentoimivuusratkaisuista eurooppalaisille julkishallinnoille 16 päivänä syyskuuta 2009 tehty Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös N:o 922/2009/EY.

[19]     Ks. komission yksiköiden valmisteluasiakirja ”Reinforcing effective problem-solving in the Single Market – Unlocking SOLVIT’s full potential at the occasion of its 10th anniversary”, SWD(2012) 33 lopullinen, 24.2.2012.

[20]     Ks. tietyistä sovittelun näkökohdista siviili- ja kauppaoikeuden alalla 21 päivänä toukokuuta 2008 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2008/52/EY sekä ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi kuluttajariitojen vaihtoehtoisesta riidanratkaisusta, KOM(2011) 793 lopullinen.

[21]     Ks. ehdotus kuluttajariitojen verkkovälitteisestä vaihtoehtoisesta riidanratkaisusta, KOM(2011) 794 lopullinen.

[22]     Eurooppalaisesta vähäisiin vaatimuksiin sovellettavasta menettelystä 11 päivänä heinäkuuta 2007 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 861/2007.

[23]     Ks. sisämarkkinoiden toiminnan parannustoimista 29 päivänä kesäkuuta 2009 annettu komission suositus 2009/524/EY.

[24]             Tuotemarkkinoiden seuranta, Euroopan komissio, talouden ja rahoituksen pääosasto (2010b).

[25]             Ehdotettua menetelmää ja sen määrällisiä tuloksia esitellään laajasti komission teettämässä Euroopan yhdentymisen toteutumattomuuden kustannuksia käsittelevässä tutkimuksessa, jota London Economics ja PWC laativat parhaillaan BEPAn teknisessä valvonnassa. Tutkimus julkaistaan syksyllä 2012.

[26]     NACE-luokitus kaksinumerotasolla.