PERUSTELUT

1.           EHDOTUKSEN TAUSTA

Komission tiedonannossa, joka koskee monivuotista rahoituskehystä vuosiksi 2014–2020 (jäljempänä ”monivuotista rahoituskehystä koskeva tiedonanto”)[1], vahvistetaan budjettikehys ja tärkeimmät suuntaviivat Eurooppa 2020 ‑strategian toteuttamiseksi.[2] Ehdotuksessaan komissio on päättänyt ottaa ympäristönsuojelun ja ilmastonmuutoksen torjunnan olennaiseksi osaksi kaikkia keskeisiä välineitä ja toimia. Tämä niin sanottu valtavirtaistaminen merkitsee sitä, että ympäristö- ja ilmastotavoitteet ”on otettava välineissä huomioon sen varmistamiseksi, että niillä edistetään vähän hiiltä käyttävän, resurssitehokkaan ja ilmastonmuutoksen kestävän talouden rakentamista. Näin lisätään EU:n kilpailukykyä, luodaan enemmän ja ympäristöystävällisempiä työpaikkoja, parannetaan energiavarmuutta ja saavutetaan terveyshyötyjä.”

Unionin tärkeimmät rahoitusvälineet eivät kuitenkaan vastaa kaikkiin ympäristönsuojeluun ja ilmastonmuutoksen torjuntaan liittyviin tarpeisiin. Ympäristö- ja ilmastolainsäädännön täytäntöönpano on koko unionissa epätasaista ja riittämätöntä, mikä pahentaa ympäristö- ja ilmasto-ongelmia. Tilanne edellyttää uusia ja aiempaa tehokkaampia tapoja panna lainsäädäntöä täytäntöön sekä parhaiden käytäntöjen kehittämistä ja levittämistä koko unionissa. Näin varmistetaan, että jäsenvaltiot ja sidosryhmät oppivat toinen toisiltaan.

Siksi komissio ehdottaa valtavirtaistamisen lisäksi Life-ohjelman jatkamista. Ohjelmasta säädetään tällä hetkellä Life+-asetuksessa.[3] Valtavirtaistamisen yhdistäminen erityiseen välineeseen lisää unionin toimien johdonmukaisuutta ja lisäarvoa. Erityisen välineen avulla komissio voi määrittää paremmin painopisteitä, valvoa suoraan täytäntöönpanoa ja varmistaa, että käytettävissä olevat resurssit käytetään tehokkaasti ympäristön ja ilmaston suojeluun. Näin komissio voi valita parhaat hankkeet eri puolilla unionia ja puuttua siten koordinoinnin puutteeseen.

Lisäksi luonnonvarat ovat luonteeltaan julkishyödykkeitä ja niiden jakautuminen on unionissa epätasaista. Velvollisuus suojella ja vaalia luonnonvaroja edellyttää yhteisvastuun ja vastuunjaon periaatteiden johdonmukaista noudattamista. Luontodirektiivin[4] 8 artiklassa liitetään tältä osin suojelutoimenpiteiden toteuttaminen unionin tarjoamaan osarahoitukseen. Life-ohjelma lisää keskeisellä tavalla yhteisvastuuta ja vastuunjakoa suojeltaessa unionin yhteistä hyvää ympäristö- ja ilmastoalalla.

Ympäristönsuojelun ja ilmastonmuutoksen torjunnan erityinen rahoitusohjelma

· takaa jäsenvaltioiden erillisiä toimia tehokkaammat toimet kokoamalla yhteen resursseja ja osaamista sekä houkuttelemalla kumppanuuksia, joiden muodostaminen olisi muutoin vaikeaa;

· tarjoaa perustan parhaiden käytäntöjen kehittämistä ja vaihtamista, tiedonvaihtoa, ympäristö- ja ilmastolainsäädännön parantamista ja siihen liittyvien muutosten käynnistämistä ja jouduttamista varten sekä sitä varten, että jäsenvaltiot ja sidosryhmät voivat oppia toinen toisiltaan ja puuttua näihin haasteisiin tehokkaammin;

· luo unionin rahastojen ja jäsenvaltioiden varojen välille synergiaetuja koordinoimalla niiden toimia, joilla ne pyrkivät yhdessä kohti ympäristö- ja ilmastotavoitteita, ja auttaa samalla hankkimaan lisää julkisen ja yksityisen sektorin rahoitusta. Tämä lisää unionin toimien johdonmukaisuutta ja tehokkuutta ja edistää säännöstön yhtenäisempää täytäntöönpanoa;

· lisää ympäristö- ja ilmastotoimien näkyvyyttä tuomalla unionin lähemmäksi kansalaisiaan, osoittamalla unionin sitoutuneen ympäristö- ja ilmastotavoitteisiin ja lisäämällä näin kyseisten tavoitteiden merkitystä.

Useissa arvioinneissa[5] vahvistetaan Life-ohjelman olevan onnistunut väline unionin ympäristöpolitiikan ja -lainsäädännön täytäntöönpanoa varten ja tuottavan huomattavasti lisäarvoa. Arvioinneissa on kuitenkin tuotu myös esiin, että strategisen fokusoinnin puuttuminen heikentää Life-ohjelman poliittisia vaikutuksia. Tämä johtui osaksi siitä, että hankkeita valittaessa käytettiin yksinomaan ”alhaalta ylöspäin” etenevää lähestymistapaa, minkä vuoksi komissio ei voinut ohjata kysyntää unionin ympäristö- ja ilmastopoliittisten tarpeiden pohjalta. Siksi on keskityttävä selvemmin toimiin ja aloihin, joilla Life-ohjelmalla voitaisiin saada aikaan muutoksia.

Edessä olevat uudet haasteet ja Eurooppa 2020 ‑tavoitteiden saavuttaminen edellyttävät ohjelman muuttamista. Ilmastonmuutoksen torjuminen ja unionin kestokyvyn parantaminen ilmastonmuutokseen liittyvien riskien suhteen kuuluvat suurimpiin unionin kohtaamiin haasteisiin ja edellyttävät kiireesti toimia, kuten Eurooppa 2020 ‑strategiasta ilmenee. Komissio panee merkille tämän haasteen ja toteaa monivuotista rahoituskehystä koskevassa tiedonannossaan aikovansa nostaa ilmastotoimiin liittyvien määrärahojen osuutta unionin talousarviossa vähintään 20 prosenttiin niin, että varoja siirretään eri politiikan alojen määrärahoista. Siksi ympäristö- ja ilmastotoimien ohjelman (Life) olisi edistettävä tätä tavoitetta.

2.           ASIANOSAISTEN KUULEMISTEN TULOKSET JA VAIKUTUSTENARVIOINNIT

Tätä asetusta laadittaessa on hyödynnetty vaikutustenarvioinnissa käsiteltyjen vaihtoehtojen laajaa analyysia[6] ja sidosryhmien laajaa kuulemista. Tehdyistä tutkimuksista ja toteutetuista kuulemisista on mainittava erityisesti seuraavat:

– Life-ohjelman jälkiarviointi (1996–2006)[7] ja Life+-ohjelman puolivälin arviointi (2007–2009);[8]

– ulkopuolisilta konsulteilta tilatut tutkimukset, erityisesti ”Combined impact assessment and ex-ante evaluation of the review of the Life+ Regulation” (Life+-asetuksen uudelleentarkastelun yhdistetty vaikutustenarviointi ja ennakkoarviointi)[9] ja ”Climate Change in the future multiannual financial framework” (Ilmastonmuutos tulevassa monivuotisessa rahoituskehyksessä);[10]

– ”Sinun äänesi Euroopassa” -sivustolla järjestetty avoin sähköinen kuuleminen;[11]

– alueiden komitean toteuttama kuuleminen;[12]

– Life+-komiteaa jäsenten ja jäsenvaltioiden ympäristöasiantuntijoiden kuuleminen sekä sidosryhmien ad-hoc-kokous.[13]

Kuulemisten perusteella Life-ohjelmaa pidetään yleisesti onnistuneena sekä ympäristön että sen tuottaman lisäarvon kannalta. Sidosryhmät kannattavat Life-ohjelman jatkamista sekä erilaisia toimia ja komission ehdotuksia, myös uutta hanketyyppiä, integroituja hankkeita koskevia ehdotuksia.

Vaikka sidosryhmät kannattavatkin sitä, että Life-ohjelmassa keskityttäisiin tiiviimmin ympäristö- ja ilmastotavoitteiden täytäntöönpanoon ja niiden sisällyttämiseen osaksi muita politiikanaloja, ne eivät kannata ohjelman piiriin kuuluvien aihealueiden rajaamista. Samoin sidosryhmät kannattavat yleisesti siirtymistä yksinomaan alhaalta ylöspäin etenevästä lähestymistavasta ylhäältä alaspäin etenevään lähestymistapaan mutta vastustavat vuotuisten, kattavien painopisteiden asettamista. Tämä johtuu ennen kaikkea siitä, että painopistealueiden olisi oltava suhteellisen vakaita, jotta mahdolliset hakijat voivat suunnitella, laatia ja toimittaa ehdotuksia.

Siksi vaikutustenarvioinnissa keskityttiin arvioinneissa annettuihin suosituksiin ja tilintarkastustuomioistuimen[14] asettamaan tavoitteeseen lisätä Life-ohjelman tehokkuutta ja lisäarvoa ottaen samalla huomioon sidosryhmien suurimmat huolenaiheet ja ehdotukset.

Vaikutustenarvioinnissa tarkastelluissa vaihtoehdoissa painopisteiden asettamiseksi tähdätään tasapainon saavuttamiseen kahden tarpeen välillä. Nämä tarpeet ovat vakauden tarve mahdollisten hakijoiden osalta sekä tarve keskittyä paremmin unionin poliittisiin tarpeisiin. Vaikutustenarvioinnissa tarkasteltiin kolmea skenaariota. Niistä ensimmäisessä nykytilanne pysyy ennallaan niin, että yksinomaan alhaalta ylöspäin etenevää lähestymistapaa korjataan osittain keskittämällä varatut resurssit ilmastotoimiin. Toisessa kaikkiin hanketyyppeihin sovelletaan joustavaa ylhäältä alaspäin etenevää lähestymistapaa. Siinä komissio valmistelee monivuotisia työohjelmia, joissa se määrittelee alakohtaiset painopisteet, jotka ovat yhteydessä erityisten tavoitteiden saavuttamiseen, ja ohjaa kysyntää niin, että eri osa-alueiden alakohtaisiin painopisteisiin vastataan. Integroiduissa hankkeissa keskityttäisiin niiden ominaispiirteiden vuoksi vain tiettyihin aloihin, kunnes tavoitteet on saavutettu. Kolmas skenaario on integroituihin hankkeisiin sovellettavan, ylhäältä alaspäin etenevän lähestymistavan ja kaikkiin muihin hanketyyppeihin sovellettavan, alhaalta ylöspäin etenevän lähestymistavan yhdistelmä. Tässä vaihtoehdossa komissio rajaisi etukäteen integroitujen hankkeiden alakohtaisen fokuksen Ympäristö-alaohjelman neljään osa-alueeseen, kunnes tavoitteet on saavutettu, kun taas hakijat voivat toimittaa ehdotuksia muunlaisista, kaikilla ympäristöön liittyvillä osa-alueilla toteutettavista hankkeista. Ensisijaisena vaihtoehtona pidetään joustavaa ylhäältä alaspäin etenevää lähestymistapaa.

Vaikutustenarvioinnissa tarkasteltiin sitä, mihin aloihin integroiduissa hankkeissa olisi keskityttävä, ja tultiin siihen tulokseen, että parhaat mahdollisuudet onnistua ja saavuttaa lisää ympäristöhyötyjä olivat Natura 2000 -verkoston, veden, jätteen ja ilman osa-alueilla. Myös sidosryhmät, erityisesti alueviranomaiset, viittasivat näihin aloihin. Koska Ilmastotoimet-alaohjelma on vasta aloitettu, ilmastonmuutoksen hillitsemiseen ja siihen sopeutumiseen liittyviä integroituja hankkeita voitaisiin käynnistää vähitellen, kun ohjelmakautta on kulunut 2–3 vuotta. Vaikutustenarvioinnissa tutkittiin myös sitä, oliko luonnolle ja luonnon monimuotoisuudelle perinteisesti varattu 50 prosentin hankerahoitus yhä perusteltu, ja tultiin siihen tulokseen, että vastaus oli myöntävä. Itse asiassa kaikki sidosryhmät pitivät luonnon monimuotoisuutta Life-ohjelman tärkeimpänä painopisteenä. Vaikutustenarvioinnissa arvioitiin myös hankkeiden maantieteelliseen jakaumaan liittyviä vaihtoehtoja, mukaan luettuna kansallisten rahiotusosuuksien mahdollisuutta (Life+-asetuksen tapaan). Suunnitteilla oli kolme vaihtoehtoa: yksinomaan ansioihin perustuva järjestelmä, jossa valintaan ei liity maantieteellisiä kriteerejä, järjestelmä, jossa komissio varmistaa maantieteellisen tasapainon yhteisvastuun ja vastuunjaon periaatteiden mukaisesti, sekä integroiduille hankkeille myönnettävien kansallisten rahoitusosuuksien järjestelmä. Ensisijaisena vaihtoehtona pidettiin integroitujen hankkeiden maantieteellisen tasapainon turvaamista.

Lisäksi painotettiin voimakkaasti yksinkertaistamista, kuten sähköisten ehdotusten käyttöä, Life+-ohjelmalla käynnistettyjen muutosten jatkamiseksi. Edelleen yksinkertaistettavia aloja olivat integroitujen hankkeiden kaksivaiheinen valintamenetelmä, kertaluonteisten ja kiinteämääräisten maksujen käytön lisääminen sekä tiettyjen kulujen tukikelvottomuus. Jotta tämä yksinkertaistaminen ei heikentäisi tuensaajien asemaa, vaikutustenarvioinnissa tarkasteltiin mahdollisuutta kasvattaa osarahoitusosuuksia. Osana yksinkertaistamistoimenpiteitä tutkittiin myös mahdollisuutta ulkoistaa useimmat hallintotehtävät olemassa olevalle toimeenpanovirastolle, täydellinen ulkoistaminen ja yhdistelmävaihtoehto mukaan luettuina.

3.           EHDOTUKSEEN LIITTYVÄT OIKEUDELLISET NÄKÖKOHDAT

Unionin ympäristötavoitteet vahvistetaan Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) XX osastossa. Ympäristö- ja ilmastolainsäädännön tavallisin oikeusperusta on SEUT-sopimuksen 192 artikla, jollaa Euroopan parlamentti ja neuvosto valtuutetaan päättämään siitä, mitä toimia unionin olisi toteutettava SEUT-sopimuksen 191 artiklassa asetettujen ympäristötavoitteiden saavuttamiseksi. Ilmastotoimien painoarvo kasvoi erityisesti Lissabonin sopimuksen myötä, sillä siinä ilmastonmuutoksen torjunta otettiin nimenomaisesti osaksi ympäristötavoitteita.

SEUT-sopimuksen 11 artiklassa määrätään, että ympäristönsuojelua koskevat vaatimukset on sisällytettävä unionin politiikan ja toiminnan määrittelyyn ja toteuttamiseen, erityisesti kestävän kehityksen edistämiseksi.

Lisäksi luontodirektiivin 8 artiklassa liitetään suojelutoimenpiteiden toteuttaminen nimenomaisesti unionin tarjoamaan osarahoitukseen.

Tämä ehdotus uudeksi Life-asetukseksi on suunniteltu kahdesta alaohjelmasta, ympäristö- ja ilmastotoimien alaohjelmista, muodostuvan Life-ohjelman muotoon. Luomalla Ilmastotoimet-alaohjelma kehitetään aiempaa Ilmastonmuutos-aihepiiriä, joka kuului Life+-ohjelman Ympäristöpolitiikka ja hallinto ‑osa-alueeseen.

Ympäristö- ja ilmastotavoitteiden välillä on erinomaiset mahdollisuudet saavuttaa synergiaetuja, sillä hankkeet voivat hyödyttää monia eri päämääriä. Esimerkiksi metsien suojeluun liittyvät hankkeet voivat edistää myös luonnon monimuotoisuutta ja ilmastonmuutoksen hillitsemistä lisäämällä metsänistutusta ja parantamalla siten myös hiilensitomiskykyä. Tulva-alankojen kunnostamishankkeet voivat helpottaa sopeutumista ilmastonmuutokseen ja edistää siirtymistä kohti yhteiskuntaa, joka kestää paremmin ilmastonmuutosta.

Life-ohjelman tavoitteena on käynnistää toimia ympäristö- ja ilmastotavoitteiden täytäntöön panemiseksi ja niiden sisällyttämiseksi muihin politiikanaloihin ja jäsenvaltioiden käytäntöihin. Siinä painotetaan erityisesti hallinnon parantamista, sillä se liittyy erottamattomasti täytäntöönpanon parantamiseen.

Yksi tärkeä muutos, joka tehostaa Life-ohjelmaa ja luo tiiviimmät yhteydet unionin poliittisiin painopisteisiin, on siirtyminen yksinomaan alhaalta ylöspäin etenevästä lähestymistavasta joustavaan ylhäältä alaspäin etenevään lähestymistapaan. Komissio laatii jäsenvaltioita kuullen työohjelmat, jotka ovat voimassa ainakin kaksi vuotta. Niissä vahvistetaan esimerkiksi painopisteet, resurssien jako eri rahoitustyyppien välillä sekä kauden tavoitteet. Niissä esitetty painopisteiden luettelo ei ole tyhjentävä, jotta hakijat voivat toimittaa myös muihin aloihin liittyviä ehdotuksia ja jotta uusien ideoiden mukaan ottaminen ja uusiin haasteisiin vastaaminen on mahdollista. Komission apuna toimii ympäristö- ja ilmastotoimien ohjelman (Life) komitea, joka on luonteeltaan kaksitahoinen: sen puheenjohtaja vaihtuu ja sen kokoonpano muuttuu sen mukaan, liittyvätkö käsiteltävät asiat Ympäristö-alaohjelmaan vai Ilmastotoimet-alaohjelmaan. Komissio hyväksyy delegoitujen säädösten avulla muita Life-ohjelmaan liittyviä seikkoja, kuten hankkeiden valinnassa käytettävät täsmällisemmät tukikelpoisuuskriteerit, integroitujen hankkeiden maantieteellisen tasapainon soveltamiskriteerit ja erityisiin alakohtaisiin painopisteisiin sovellettavat tulosindikaattorit.

Toinen suuri muutos on uudenlaisten hankkeiden – niin sanottujen integroitujen hankkeiden – käynnistäminen. Niillä pyritään parantamaan ympäristö- ja ilmastopolitiikan täytäntöönpanoa ja sisällyttämistä muihin politiikanaloihin erityisesti varmistamalla muiden unionin, kansallisten ja yksityisten varojen koordinoitu käyttö ympäristö- tai ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi.

Integroidut hankkeet kattavat laajan alueen (niitä toteutetaan erityisesti alueellisesti, monella alueella tai kansallisesti sekä monialaisella tavalla), ja ne tähtäävät unionin muihin säädöksiin perustuvan ympäristö- tai ilmastolainsäädännön edellyttämien tai jäsenvaltioiden viranomaisten valmistelemien ympäristö- ja ilmastotoimia koskevien suunnitelmien tai ‑strategioiden täytäntöönpanoon. Ympäristö-alaohjelman integroiduissa hankkeissa keskitytään ensisijaisesti toteuttamaan suunnitelmia ja ohjelmia, jotka liittyvät lintudirektiiviin[15] ja luontodirektiiviin, vesipuitedirektiiviin[16] sekä jätteitä ja ilmanlaatua koskevaan lainsäädäntöön. Näiden integroitujen hankkeiden olisi myös mahdollistettava tulosten saavuttaminen muilla politiikanaloilla, erityisesti meristrategiadirektiivin[17] alalla. Ilmastotoimet-alaohjelman integroiduissa hankkeissa voidaan keskittyä ilmastonmuutoksen vaikutusten vähentämistä ja ilmastonmuutokseen sopeutumista koskevien strategioiden ja toimintasuunnitelmien täytäntöönpanoon. Integroidut hankkeet tähtäävät myös mahdollisuuksien mukaan unionin muiden rahoituslähteiden käyttöön hyödyntämällä synergiaetuja ja takaavat unionin eri rahoitusohjelmien välisen johdonmukaisuuden. Ne antavat vastuullisille viranomaisille esimerkkejä siitä, miten eri rahoitusvälineitä koordinoimalla voidaan parantaa unionin ympäristö- ja ilmastolainsäädännön täytäntöönpanoa. Life-ohjelmaa ja unionin muita rahoitusohjelmia voitaisiin koordinoida unionissa osana yhteistä strategiakehystä.

Tässä asetuksessa myös selvennetään kustakin painopistealueesta rahoitettavien toimenpiteiden määritelmää. Ympäristö-alaohjelma muodostuu kolmesta painopistealueesta, joissa huomio siirtyy tavoitteiden täytäntöönpanoon ja sisällyttämiseen osaksi muita politiikanaloja. Painopistealueesta Luonnon monimuotoisuus myönnetään tukea laajempiin luonnon monimuotoisuutta koskeviin haasteisiin liittyvien parhaiden käytäntöjen kehittämiseen ja keskitytään samalla Natura 2000 ‑verkostoon. Painopistealueessa Ympäristö ja resurssitehokkuus huomio siirtyy unionin ympäristöpolitiikan ja -lainsäädännön täytäntöönpanoon. Siinä ei keskitytä markkinoille saattamiseen tähtäävään innovointiin, koska siihen keskitytään paremmin Horizon 2020 ‑puiteohjelmassa.[18] Koska hallinnon parantamiseen kiinnitetään enenevässä määrin huomiota, entisen Life+-ohjelman Tiedotus- ja viestintä ‑osa‑alue korvataan painopistealueella Hallinto ja tiedotus, jossa edistetään aktiivisemmin tiedon levittämistä päätöksentekoa varten, parhaiden käytäntöjen kehittämistä sääntöjen noudattamisen lisäämiseksi ja tehostamiseksi sekä tiedotuskampanjoiden järjestämistä.

Tiedonannossa ”Etenemissuunnitelma – siirtyminen kilpailukykyiseen vähähiiliseen talouteen vuonna 2050”[19] tunnustettiin, että ilmastonmuutoksen vaikutusten vähentämistä koskevien uusien lähestymistapojen testaaminen on jatkossakin välttämätöntä, jotta voimme siirtyä vähän hiilidioksidipäästöjä tuottavaan talouteen. On myös varmistettava, että ilmastonmuutokseen sopeutuminen otetaan unionin monialaiseksi painopisteeksi. Lisäksi rakentavien tulosten saavuttaminen ja sidosryhmien osallistumisen varmistaminen edellyttää hallinnon kehittämistä ja tiedottamista. Siksi Ilmastotoimet-alaohjelmasta olisi tuettava toimia kolmen erityisen painopistealueen edistämiseksi. Ne ovat ilmastonmuutoksen hillitseminen, ilmastonmuutokseen sopeutuminen sekä ilmastohallinto ja -tieto.

Life-ohjelman päätavoitteena on käynnistää muutoksia politiikan valmistelussa ja täytäntöönpanossa tarjoamalla ja levittämällä ratkaisuja ja parhaita käytäntöjä ympäristö- ja ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi. Siksi ohjelmasta tarjotaan osarahoitusta hankkeisiin, jotka tuottavat ympäristö- tai ilmastonäkökulmasta selviä hyötyjä ja joilla laajennetaan nykyistä tietopohjaa. Komissio huolehtii Life-ohjelman ja unionin muiden välineiden välisestä synergiasta. Ohjelmassa voidaan esimerkiksi hyödyntää Horizon 2020 ‑puiteohjelman sekä tutkimuksen ja innovoinnin alan aiempien puiteohjelmien tuottamia tutkimus- ja innovointituloksia.

Life-ohjelman olisi katettava kaikki rahoitustyypit, jotka ovat sen tavoitteiden ja painopisteiden kannalta tarpeen. Pääasiallisia rahoitustoimenpiteitä ovat erityisesti hankkeiden rahoittamiseksi myönnettävät hankeavustukset. Pääasiassa ympäristö- tai ilmastoalalla toimiville kansalaisjärjestöille ja muille unionin edun mukaista toimintaa harjoittaville toimijoille voidaan myös myöntää toiminta-avustuksia. Life-ohjelma sallii rahoitusvälineiden käytön.[20] Komission olisi myös edistettävä ympäristöä säästävien julkisten hankintojen käyttöä hanke-avustusten täytäntöönpanossa.

Life-ohjelman alueellista soveltamisalaa laajennetaan ottamalla käyttöön joustavampi lähestymistapa ympäristö- ja ilmastorahoitukseen unionin ulkopuolella: ensinnäkin unionin ulkopuolella tapahtuva toiminta sallitaan muodollisesti poikkeustapauksissa ja erityistilanteissa samoin kuin unionin ulkopuolisissa ohjelmaan osallistuvissa maissa ja toiseksi luodaan oikeusperusta yhteistyölle sellaisten kansainvälisten järjestöjen kanssa, jotka toimivat ympäristö- ja ilmastopolitiikan alalla eivätkä välttämättä kuulu unionin ulkoisen toiminnan alaan (esimerkiksi kansainväliset tutkimukset).

Life-ohjelmassa otetaan myös käyttöön kevyempiä menettelyjä. Tämä on osa yksinkertaistamisprosessia. Jäsenvaltioiden on tärkeää osallistua Life-ohjelman painopisteiden asettamiseen, jotta jäsenvaltioiden erot otetaan varmasti näissä painopisteissä asianmukaisesti huomioon ja jotta painopisteet parantavat ja jouduttavat osaltaan tehokkaasti ympäristö- ja ilmastopolitiikan täytäntöönpanoa.

Lisäksi Life-ohjelmassa jatketaan tietoteknisten järjestelmien kehittämistä, jotta hakemuksia olisi helpompaa ja nopeampaa toimittaa sähköisesti. Pienten sidosryhmien, kuten pk-yritysten ja kansalaisjärjestöjen osallistumista pyritään helpottamaan kiinnittämällä erityistä huomiota hakulomakkeiden selvyyteen, helppolukuisuuteen ja yhtenäisyyteen, määräaikojen asettamiseen siten, että hakemusten toimittamiseen jää riittävästi aikaa, avun antamiseen hakemusten laadintaa varten, hanke-ehdotusten hylkäämiselle tai hyväksymiselle asetettavien määräaikojen julkaisemiseen sekä siihen, että hylkäämiselle esitetään selvät syyt. Hankkeen sosioekonomiset vaikutukset tutkitaan hakemuksen arvioinnin yhteydessä.

Ohjelmassa lisätään myös kiinteämääräisten ja kertaluonteisten maksujen käyttöä haku- ja raportointiprosessien helpottamiseksi ja lievennetään integroituihin hankkeisiin liittyviä raportointivaatimuksia. Käyttöön voitaisiin ottaa erityisesti integroitujen hankkeiden kaksivaiheinen valintamenettely. Raportointi- ja ohjelmasuunnittelukausi voisi olla kaksivuotinen, ja maksuaikataulua voitaisiin muuttaa niin, että hankkeen kassavirta olisi tasaisempi.

Vastaavasti tiettyjä menoja, joiden seuraaminen ja raportointi on osoittautunut hankalaksi, ei enää katsota tukikelpoisiksi (esimerkiksi arvonlisävero), ja muiden menojen, kuten muun kuin hankkeeseen nimenomaisesti palkatun pysyvän henkilökunnan henkilöstömenojen, tukikelpoisuutta saatetaan rajoittaa tai se voidaan lakkauttaa, samalla kun säilytetään mekanismi, joka mahdollistaa tällaisen henkilökunnan jatkuvan osallistumisen hanketoimintaan. Jotta tuensaajien asema ei heikentyisi ja jotta hankeavustuksilla rahoitettujen hankkeiden saaman tuen taso säilyisi samana kuin Life+-asetuksessa, osarahoitusosuuksia olisi nostettava nykyisestä 50 prosentista 70 prosenttiin ja erityistapauksissa 80 prosenttiin. Samalla olisi varmistettava nykyisen vipuvaikutuksen säilyminen. Korkeampi 80 prosentin osuus koskisi integroituja hankkeita, ja sillä tasapainotettaisiin sitä, että vaikka kyseiset hankkeet edellyttävät huomattavaa panosta pysyvältä henkilökunnalta, henkilöstömenoja ei välttämättä katsota tukikelpoisiksi kustannuksiksi. Lisäksi sitä sovellettaisiin erityishankkeisiin, joilla tuetaan unionin politiikan tai lainsäädännön valmisteluun ja täytäntöönpanoon liittyviä erityistarpeita näiden hankkeiden strategisen arvon vuoksi ja houkuttelevan osarahoitusosuuden turvaamiseksi.

Lisäksi Life-ohjelman hallinto olisi säilytettävä keskitettynä poliittisten yhteyksien ja toimenpiteiden laadun maksimoimiseksi, varainhoidon moitteettomuuden ja resurssien vakauden turvaamiseksi sekä sen varmistamiseksi, että Life-hankkeiden havainnot otetaan huomioon unionin politiikan laadinnassa. Euroopan parlamentti, jäsenvaltiot ja sidosryhmät pitävät tätä keskeisenä etuna. Hallintaa voitaisiin kuitenkin parantaa nykyisestä siirtämällä monia tehtäviä olemassa olevalle toimeenpanovirastolle. Komissio ottaa huomioon Life-ohjelman erityispiirteet ja pyrkii lisäämään sen synergiaa unionin muiden rahoitusohjelmien kanssa ja tutkii siksi mahdollisuutta siirtää suuri osa valinta- ja seurantatehtävistä EU:n kilpailukyvyn ja innovoinnin toimeenpanovirastolle samalla, kun Life-ohjelman hallinnointi pysyy komissiossa.

Koska jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa 3 artiklan mukaisten ehdotettujen toimien tavoitteita näiden toimien luonteen vuoksi, vaan tavoitteet voidaan toimien laajuuden ja vaikutusten vuoksi saavuttaa paremmin unionin tasolla, unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa tarkoitetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen näiden tavoitteiden saavuttamiseksi.

4.           TALOUSARVIOVAIKUTUKSET

Monivuotista rahoituskehystä koskevassa tiedonannossa Life-ohjelman kokonaismäärärahat vuosiksi 2014–2020 ovat nykyhinnoissa ilmaistuina 3 618 miljoonaa euroa.[21] Tästä summasta 2 713,5 miljoonaa euroa kohdennetaan Ympäristö-alaohjelmaan. Puolet alaohjelman resursseista, jotka käytetään hankeavustuksilla rahoitettaviin hankkeisiin, osoitetaan toimenpiteisiin, joilla tuetaan luonnon ja luonnon monimuotoisuuden säilyttämistä. Ilmastotoimet-alaohjelmaan kohdennetaan 904,5 miljoonaa euroa.

2011/0428 (COD)

Ehdotus

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

ympäristö- ja ilmastotoimien ohjelman (Life) perustamisesta

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 192 artiklan,

ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sen jälkeen, kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,

ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon,[22]

ottavat huomioon alueiden komitean lausunnon,[23]

noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä

ja katsovat seuraavaa:

(1) Unionin ympäristö- ja ilmastopolitiikka sekä ympäristö- ja ilmastolainsäädäntö ovat parantaneet ympäristön tilaa huomattavasti. Jäljellä on kuitenkin suuria ympäristö- ja ilmastohaasteita, jotka vaikuttavat merkittävällä tavalla Eurooppaan, ellei niihin puututa.

(2) Koska nämä ympäristö- ja ilmastohaasteet ovat laajoja ja monitahoisia, niihin vastaamista olisi rahoitettava ensisijaisesti unionin suurista rahoitusohjelmista. Tiedonannossaan Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle sekä alueiden komitealle ”Eurooppa 2020 ‑strategiaa tukeva talousarvio”[24] (jäljempänä ”monivuotista rahoituskehystä koskeva tiedonanto”) komissio tunnustaa ilmastonmuutoksen olevan haaste ja toteaa aikovansa nostaa ilmastomäärärahojen osuutta unionin talousarviossa vähintään 20 prosenttiin niin, että varoja siirretään eri politiikanalojen määrärahoista. Tämän asetuksen olisi edistettävä kyseisen tavoitteen saavuttamista.

(3) Kyseisillä unionin rahoitusohjelmilla ei voida vastata kaikkiin ympäristönsuojeluun ja ilmastonmuutoksen torjuntaan liittyviin tarpeisiin. Ympäristönsuojeluun ja ilmastonmuutoksen torjuntaan tähtäävissä menettelytavoissa on puututtava siihen, että niiden tavoitteet on otettu epätasaisesti osaksi jäsenvaltioiden käytäntöjä, että lainsäädäntöä on pantu epätasaisella ja riittämättömällä tavalla täytäntöön jäsenvaltioissa ja että poliittisten tavoitteiden edistäminen ja levittäminen on riittämätöntä. On asianmukaista jatkaa ympäristöalan rahoitusvälineestä (Life+) 23 päivänä toukokuuta 2007 annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EY) N:o 614/2007[25] säänneltyä Life-ohjelmaa ja antaa uusi asetus. Siksi tällä asetuksella olisi perustettava ympäristö- ja ilmastotoimien erityinen rahoitusohjelma (jäljempänä ”Life-ohjelma”).

(4) Luonnonvarat jakautuvat unionissa epätasaisesti, mutta niiden tuottamat hyödyt vaikuttavat koko unioniin. Unionin velvollisuus suojella luonnonvaroja edellyttää yhteisvastuun ja vastuunjaon periaatteiden johdonmukaista soveltamista, mikä tarkoittaa sitä, että joihinkin unionin ympäristö- ja ilmasto-ongelmiin voidaan puuttua parhaiten alueellisesti tai paikallisesti. Life-ohjelma lisää keskeisellä tavalla yhteisvastuuta ja vastuunjakoa suojeltaessa unionin yhteistä hyvää ympäristö- ja ilmastoalalla.

(5) Life-ohjelmalla ei voida ratkaista kaikkia ympäristö- ja ilmasto-ongelmia ohjelman ominaispiirteiden ja koon vuoksi. Sillä olisikin pyrittävä käynnistämään muutoksia politiikan valmistelussa ja täytäntöönpanossa tarjoamalla ja levittämällä ratkaisuja ja parhaita käytäntöjä ympäristö- ja ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi.

(6) Tässä asetuksessa vahvistetaan Life-ohjelman koko keston ajaksi 3 618 miljoonan euron rahoituspuitteet[26], joita budjettivallan käyttäjä pitää budjettiyhteistyöhön ja moitteettomaan varainhoitoon liittyvää Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välistä toimielinten sopimusta koskevan komission ehdotuksen[27] 17 kohdan mukaisesti ensisijaisena ohjeenaan vuosittaisessa talousarviomenettelyssä.

(7) Ehdokasmaiden sekä vakautus- ja assosiaatioprosessiin osallistuvien Länsi-Balkanin maiden samoin kuin niiden maiden, joihin sovelletaan Euroopan naapuruuspolitiikkaa, olisi Luxemburgissa joulukuussa 1997 ja Thessalonikissa kesäkuussa 2003 kokoontuneiden Eurooppa-neuvostojen päätelmien mukaisesti voitava osallistua unionin ohjelmiin kyseisten maiden kanssa tehdyissä, asiaa koskevissa kahdenvälisissä sopimuksissa vahvistetuin ehdoin.

(8) Jotta unionissa tehtävät ympäristö- ja ilmastotoimiin liittyvät investoinnit olisivat tehokkaita, joitakin toimenpiteitä on toteutettava sen rajojen ulkopuolella. Kyseiset investoinnit eivät välttämättä saa aina rahoitusta unionin ulkoisen toiminnan välineistä. Sellaisissa maissa, jotka eivät osallistu Life-ohjelmaan suoraan, olisi voitava toteuttaa toimenpiteitä ja näihin maihin sijoittautuneiden oikeudellisten henkilöiden olisi voitava osallistua Life-ohjelmasta rahoitettaviin toimiin poikkeustilanteissa, jos tietyt edellytykset täyttyvät.

(9) Tässä asetuksessa olisi vahvistettava myös puitteet asiaankuuluvien kansainvälisten järjestöjen kanssa tehtävälle yhteistyölle ja niiden tukemiselle, jotta taataan mahdollisuus vastata sellaisiin ympäristö- ja ilmastopoliittisiin tarpeisiin, jotka eivät kuulu ulkoisen toiminnan välineiden soveltamisalaan, esimerkiksi tiettyjen tutkimusten tekeminen.

(10) Ympäristö- ja ilmastovaatimukset olisi sisällytettävä unionin politiikanaloihin ja toimiin. Siksi Life-ohjelman olisi täydennettävä unionin muita rahoitusohjelmia, kuten Euroopan aluekehitysrahastoa[28], Euroopan sosiaalirahastoa[29], koheesiorahastoa[30], Euroopan maatalouden tukirahastoa[31], Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastoa[32], Euroopan meri- ja kalatalousrahastoa[33] sekä Horizon 2020 ‑puiteohjelmaa[34]. Komission ja jäsenvaltioiden olisi taattava tällainen täydentävyys kaikilla tasoilla. Täydentävyys olisi taattava unionissa käynnistämällä osana yhteistä strategiakehystä[35] Life-ohjelman ja yhteistyössä hallinnoitujen unionin rahoitusohjelmien välistä jäsenneltyä yhteistyötä erityisesti sellaisten rahoitustoimien edistämiseksi, jotka täydentävät integroituja hankkeita tai tukevat Life-ohjelmassa kehitettyjen ratkaisujen, menetelmien ja lähestymistapojen käyttöä. Life-ohjelman olisi myös kannustettava hyödyntämään Horizon 2020 ‑puiteohjelman ympäristö- ja ilmastoalaan liittyviä tutkimus- ja innovointituloksia. Tältä osin sen olisi tarjottava osarahoitusmahdollisuuksia hankkeille, jotka tuottavat selviä ympäristö- ja ilmastohyötyjä, synergiaetujen turvaamiseksi. Päällekkäisen rahoituksen ehkäiseminen edellyttää koordinointia.

(11) Luonnon monimuotoisuuden vähenemisen pysäyttäminen ja tämän suuntauksen kääntäminen, resurssitehokkuuden parantaminen sekä ympäristöön ja terveyteen liittyvien huolenaiheiden käsittely ovat edelleen unionin keskeisiä haasteita. Näiden haasteiden vuoksi unionin on toteutettava lisää toimia löytääkseen ratkaisuja ja parhaita käytäntöjä, jotka auttavat saavuttamaan komission tiedonannossa ”Eurooppa 2020 – Älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun strategia”[36] (jäljempänä ”Eurooppa 2020 ‑strategia”) asetetut tavoitteet. Lisäksi ympäristötavoitteiden saavuttaminen edellyttää hallinnon parantamista erityisesti tiedotustoimin ja ottamalla sidosryhmät mukaan. Siksi Ympäristö-alaohjelman toimenpiteillä olisi oltava kolme painopistealuetta: ympäristö ja resurssitehokkuus, luonnon monimuotoisuus sekä ympäristöhallinto ja -tieto. Life-ohjelmasta rahoitettavilla hankkeilla olisi voitava edistää useamman kuin yhden painopistealueen erityistavoitteita sekä useamman kuin yhden jäsenvaltion osallistumista.

(12) Komission tiedonannossa Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle sekä alueiden komitealle ”Etenemissuunnitelma kohti resurssitehokasta Eurooppaa”[37] (jäljempänä ”etenemissuunnitelma kohti resurssitehokasta Eurooppaa”) on asetettu välitavoitteet ja toimet, joita unionin saattaminen resurssitehokkaan ja kestävän kasvun tielle edellyttää. Siksi Ympäristö ja resurssitehokkuus ‑painopistealueesta olisi tuettava unionin ympäristöpolitiikan tehokasta täytäntöönpanoa yksityisellä ja julkisella sektorilla, varsinkin edellä mainitun etenemissuunnitelman kattamilla ympäristöaloilla, helpottamalla uusien ratkaisujen ja parhaiden käytäntöjen kehittämistä ja jakamista. Tukea ei saisi kuitenkaan myöntää Horizon 2020 -puiteohjelman kanssa päällekkäin meneville ekoinnovointitoimille.

(13) Komission tiedonannossa Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle sekä alueiden komitealle ”Luonnonpääoma elämämme turvaajana: luonnon monimuotoisuutta koskeva EU:n strategia vuoteen 2020”[38] (jäljempänä ”luonnon monimuotoisuutta koskeva unionin strategia 2020”) on asetettu tavoitteet luonnon monimuotoisuuden vähenemisen pysäyttämiselle ja tämän suuntauksen kääntämiselle. Näitä tavoitteita ovat muun muassa luontotyyppien sekä luonnonvaraisen eläimistön ja kasviston suojelusta 21 päivänä toukokuuta 1992 annetun neuvoston direktiivin 92/43/ETY[39] ja luonnonvaraisten lintujen suojelusta 30 päivänä marraskuuta 2009 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/147/EY[40] täydellinen täytäntöönpano sekä ekosysteemien ja niiden tarjoamien hyötyjen säilyttäminen ja palauttaminen. Life-ohjelman olisi edistettävä näiden tavoitteiden saavuttamista. Siksi Luonnon monimuotoisuus -painopistealueessa olisi keskityttävä neuvoston direktiivillä 92/43/ETY perustetun Natura 2000 ‑verkoston toteuttamiseen ja hallintaan, erityisesti siltä osin kuin kyse on kyseisen direktiivin 8 artiklassa tarkoitetusta hankkeiden toteutusjärjestyksen sisältävästä toimintasuunnitelmasta, luonnon monimuotoisuuteen ja direktiiveihin 2009/147/EY ja 92/43/ETY liittyvien parhaiden käytäntöjen kehittämiseen ja levittämiseen sekä laajempiin luonnon monimuotoisuutta koskeviin haasteisiin, jotka määritetään luonnon monimuotoisuutta koskevassa unionin strategiassa 2020.

(14) Metsät vaikuttavat merkittävällä tavalla ympäristöön ja ilmastoon esimerkiksi luonnon monimuotoisuuden, veden, maaperän sekä ilmastonmuutoksen hillitsemisen ja siihen sopeutumisen kautta. Metsät ja maaperä auttavat säätelemään ilmastoa sitomalla hiilidioksidia (CO2) ilmakehästä ja varastoimalla valtavia määriä hiiltä. Tämän vaikutuksen optimoimiseksi on tarjottava käyttöön olennaisia ja yhteensopivia tietoja. Siksi tämän asetuksen olisi muodostettava myös kehys metsiin ja maaperään liittyvien synergiaetuja tuottavien ympäristö- ja ilmastotoimien tukemiselle. Muita aloja, joilla synergiaetuja voitaisiin lisätä, ovat vesipula, kuivuus ja tulvariskien hallinta.

(15) Komission tiedonannossa Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle ”Etenemissuunnitelma – siirtyminen kilpailukykyiseen vähähiiliseen talouteen vuonna 2050”[41] (jäljempänä ”etenemissuunnitelma vuoteen 2050”) tunnustettiin, että ilmastonmuutoksen vaikutusten vähentämistä koskevien uusien lähestymistapojen testaaminen on jatkossakin välttämätöntä, jotta voimme siirtyä vähän hiilidioksidipäästöjä tuottavaan talouteen. On myös varmistettava, että ilmastonmuutokseen sopeutuminen otetaan unionin monialaiseksi painopisteeksi. Lisäksi rakentavien tulosten saavuttaminen ja sidosryhmien osallistumisen varmistaminen edellyttää hallinnon kehittämistä ja tiedottamista. Siksi Ilmastotoimet-alaohjelmasta olisi tuettava toimia kolmen erityisen painopistealueen edistämiseksi. Ne ovat ilmastonmuutoksen hillitseminen, ilmastonmuutokseen sopeutuminen ja ilmastohallinto ja -tieto. Life-ohjelmasta rahoitettavilla hankkeilla olisi voitava edistää useamman kuin yhden painopistealueen erityistavoitteita sekä useamman kuin yhden jäsenvaltion osallistumista.

(16) Ilmastonmuutoksen hillitseminen -painopistealueen olisi edistettävä unionin ilmastopolitiikan ja ‑lainsäädännön valmistelua ja täytäntöönpanoa erityisesti siltä osin kuin kyse on kasvihuonekaasujen tarkkailusta ja raportoinnista, maankäyttöön, maankäytön muutoksiin ja metsätalouteen liittyvistä politiikoista, päästökauppajärjestelmästä, jäsenvaltioiden pyrkimyksistä pienentää kasvihuonekaasupäästöjä, hiilidioksidin talteenotosta ja varastoinnista, uusiutuvasta energiasta, energiatehokkuudesta, liikenteestä ja polttoaineista, otsonikerroksen suojelemisesta ja fluoratuista kaasuista.

(17) Ilmastonmuutoksen ensimmäiset vaikutukset ovat jo nähtävissä Euroopassa ja maailmanlaajuisesti. Esimerkkinä mainittakoon äärimmäiset sääolot, jotka johtavat tulviin ja kuivuuteen, sekä lämpötilojen ja merenpinnan nousu. Siksi Ilmastonmuutokseen sopeutuminen ‑painopistealueen olisi edistettävä väestöryhmien, taloudenalojen ja alueiden sopeutumista tällaisiin muutoksiin, jotta erityisillä sopeutumistoimenpiteillä ja strategioilla voidaan turvata unionin parempi kestokyky. Tämän alan toimilla olisi täydennettävä toimia, jotka voivat saada tukea pelastuspalvelun rahoitusvälineestä.

(18) Ympäristö- ja ilmastoalan lainsäädännön ja -politiikan täysimääräinen täytäntöönpano liittyy erottamattomasti hallinnon parantamiseen, sidosryhmien osallistumisen lisäämiseen ja tiedon levittämiseen. Siksi kummankin alaohjelman Hallinto ja tiedottaminen ‑painopisteillä olisi tuettava perustojen kehittämistä ja parhaiden käytäntöjen vaihtamista lainsäädännön noudattamisen ja valvonnan lisäämiseksi sekä yleisön ja sidosryhmien tuen hankkimiseksi unionin päätöksenteolle ympäristö- ja ilmastoalalla. Niillä olisi tuettava erityisesti parannuksia, jotka liittyvät tietopohjan levittämiseen, tiedottamiseen, yleisön osallistumiseen, tiedonsaantiin ja oikeussuojan saatavuuteen ympäristöasioiden alalla.

(19) Tämän asetuksen nojalla olisi tarjottava tukea Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta 25 päivänä kesäkuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002[42] mukaisesti. Life-ohjelman nojalla rahoitettavien hankkeiden olisi täytettävä tukikelpoisuusvaatimukset unionin varojen parhaan mahdollisen käytön turvaamiseksi ja eurooppalaisen lisäarvon varmistamiseksi. Hankkeita, joilla on monialaisia vaikutuksia, olisi edistettävä. Komission olisi myös edistettävä ympäristöä säästävien julkisen hankintojen käyttöä ja kannustettava siihen erityisesti hankkeiden täytäntöönpanossa.

(20) Jotta kaikkien sisämarkkinatoimijoiden toimintaedellytykset pidetään tasavertaisina ja vältetään kilpailun kohtuutonta vääristymistä, Life-ohjelmasta tarjottava rahoitus olisi suunnattava tarvittaessa markkinahäiriöihin. Lisäksi jos rahoitus on Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 107 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua valtiontukea, se olisi suunniteltava yhteensopivaksi valtiontukisääntöjen kanssa, jotta vältetään markkinoiden vääristymistä, kuten yksityisen rahoituksen syrjäyttämistä, tehottomien markkinarakenteiden luomista tai tehottomien yritysten pitämistä toiminnassa, eikä sitä saa panna täytäntöön, ennen kuin komissio on hyväksynyt sen SEUT-sopimuksen 108 artiklan 3 kohdan mukaisesti, paitsi jos se vastaa Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 92 ja 93 artiklan soveltamisesta tiettyihin valtion monialaisen tuen muotoihin 7 päivänä toukokuuta 1998 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 994/98 nojalla hyväksytyn asetuksen vaatimuksia[43].

(21) Jotta ympäristö- ja ilmastopolitiikan täytäntöönpanoa voidaan parantaa ja ympäristö- ja ilmastotavoitteet sisällyttää paremmin osaksi muita politiikanaloja, Life-ohjelmalla olisi tuettava hankkeita, joilla edistetään kokonaisvaltaisia lähestymistapoja ympäristö- ja ilmastoalan lainsäädännön ja politiikan täytäntöönpanoon. Ympäristö-alaohjelmassa näissä hankkeissa olisi keskityttävä ensisijaisesti luonnon monimuotoisuutta koskevan unionin strategian 2020 täytäntöönpanoon kiinnittäen erityistä huomiota neuvoston direktiivillä 92/43/ETY perustetun Natura 2000 ‑verkoston tehokkaaseen hoitoon ja vahvistamiseen panemalla täytäntöön mainitun direktiivin 8 artiklassa tarkoitetut hankkeiden toteutusjärjestyksen sisältävät toimintasuunnitelmat, 23 päivänä lokakuuta 2000 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2000/60/EY yhteisön vesipolitiikan puitteista[44] sekä jätteitä ja ilmaa koskeva lainsäädäntö. Samalla, kun näissä hankkeissa keskitytään määritettyihin aiheisiin, ne muodostavat mekanismin, jolla pyritään saavuttamaan monta tavoitetta (esimerkiksi saavuttamaan ympäristöhyötyjä ja kehittämään valmiuksia) ja jonka ansiosta voidaan saavuttaa tuloksia muilla politiikanaloilla, erityisesti yhteisön meriympäristöpolitiikan puitteista 17 päivänä kesäkuuta 2008 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2008/56/EY (meristrategiadirektiivi)[45] alalla. Tämäntyyppisiä hankkeita voitaisiin suunnitella muillakin ympäristöaloilla. Ilmastotoimet-alaohjelmassa näissä hankkeissa olisi keskityttävä erityisesti ilmastonmuutoksen vaikutusten vähentämistä ja ilmastonmuutokseen sopeutumista koskeviin strategioihin ja toimintasuunnitelmiin. Tällaisilla hankkeilla olisi tuettava vain tiettyjä erityistoimia ja ‑toimenpiteitä, kun taas muita toimia, jotka täydentävät hankkeeseen sisältyviä toimia, olisi rahoitettava muista unionin rahoitusohjelmista sekä kansallisin, alueellisin ja yksityisen sektorin varoin. Life-ohjelman rahoituksessa olisi hyödynnettävä synergiaetuja ja taattava unionin eri rahoituslähteiden välinen johdonmukaisuus keskittymällä strategisesti ympäristö- ja ilmastoasioihin.

(22) Unioni on sopimuspuolena YK:n Euroopan talouskomission (UNECE) yleissopimuksessa tiedon saannista ja kansalaisten osallistumisoikeudesta päätöksentekoon sekä muutoksenhaku- ja vireillepano-oikeudesta ympäristöasioissa (jäljempänä ”Århusin yleissopimus”). Kansalaisjärjestöjen työtä olisi tuettava, sillä ne tukevat tehokkaasti Århusin yleissopimuksen tavoitteita tuomalla unionin kansalaisten huolenaiheita ja näkemyksiä esiin politiikan valmistelun yhteydessä, edistävät politiikan täytäntöönpanoa ja tiedottavat ympäristö- ja ilmasto-ongelmista sekä poliittisista toimista, joilla niitä yritetään ratkaista. Life-ohjelmasta on tarkoituksenmukaista tukea monenlaisia unionin edun mukaista toimintaa harjoittavia kansalaisjärjestöjä, jotka toimivat pääasiassa ympäristö- ja/tai ilmastotoimien alalla, myöntämällä niille kilpailun perusteella ja avoimuusperiaatetta noudattaen toiminta-avustuksia, joilla niitä autetaan osallistumaan tehokkaasti unionin politiikkaan sekä kehittämään ja vahvistamaan valmiuksiaan toimia tehokkaampina kumppaneina.

(23) Jotta komissio voisi hoitaa tehtävänsä ympäristö- ja ilmastopolitiikan valmistelussa ja toteuttamisessa, sen olisi tuettava Life-ohjelman varoja käyttämällä unionin ympäristö- ja ilmastoalan politiikan ja täytäntöönpanon käynnistämistä, täytäntöönpanoa ja valtavirtaistamista, palvelujen ja tavaroiden hankinnat mukaan luettuina. Tämän asetuksen nojalla tiedotustoimiin kohdennettujen varojen on katettava myös unionin poliittisia painopisteitä koskeva toimielinten tiedotustoiminta.[46]

(24) Markkinoilla tällä hetkellä vallitseva lainojen, pääoman ja riskipääoman kysynnän ja tarjonnan välinen ero jatkuu todennäköisesti talouskriisitilanteessa, minkä vuoksi on asianmukaista sallia rahoitusvälineiden käyttö sellaisten hankkeiden tukemiseen, jotka voivat tuottaa tuloja ympäristö- tai ilmastoalalla. Life-ohjelmasta tuetuilla rahoitusvälineillä olisi vastattava markkinoiden erityisiin tarpeisiin kustannustehokkaalla tavalla ohjelman tavoitteiden mukaisesti, eivätkä ne saisi syrjäyttää yksityistä rahoitusta. Rahoitusvälineitä voidaan yhdistää avustuksiin, joita rahoitetaan unionin talousarviosta, myös tämän asetuksen nojalla.

(25) Aiemmista välineistä saadut kokemukset ovat osoittaneet, että ohjelmat on laadittava monivuotisiksi ja että toimet on keskitettävä konkreettisiin ympäristö- ja ilmastopoliittisiin painopisteisiin ja toiminta-alueisiin. Tällaisten monivuotisten työohjelmien olisi oltava joustavia, jotta niillä voidaan saavuttaa Life-ohjelman tavoitteet, ja samalla niiden olisi turvattava painopistealueiden tarvittava vakaus, jotta mahdolliset hakijat voivat suunnitella, laatia ja toimittaa ehdotuksia. Tämän valossa monivuotisten työohjelmien olisi oltava voimassa ainakin kaksi vuotta eikä niiden painopisteiden luettelo saisi olla tyhjentävä.

(26) Life-ohjelman yksinkertaistamiseksi sekä hakijoille ja tuensaajille aiheutuvan hallinnollisen taakan keventämiseksi kiinteämääräisiä ja kertaluonteisia maksuja olisi käytettävä enemmän ja rahoitus olisi kohdennettava täsmällisempiin menoluokkiin. Tukikelvottomien kustannusten tasapainottamiseksi ja Life-ohjelman tehokkaan tukitason säilyttämiseksi osarahoitusosuuden olisi oltava pääsääntöisesti 70 prosenttia ja erityistapauksissa 80 prosenttia.

(27) Life-ohjelmaa ja sen alaohjelmia olisi seurattava ja arvioitava säännöllisesti vastaavien indikaattoreiden pohjalta, jotta korjausten tekeminen olisi mahdollista. Jotta niistä yhteisistä hyödyistä, joita molemmat alaohjelmat voivat tuottaa ilmastotoimien ja luonnon monimuotoisuuden alalla, saataisiin näyttöä ja jotta menotasosta saataisiin tietoa, Life-ohjelman seurannassa olisi seurattava ilmastoon ja luonnon monimuotoisuuteen liittyviä menoja, siten kuin ne määritellään monivuotista rahoituskehystä koskevassa tiedonannossa. Tällaisen seurannan olisi perustuttava yksinkertaiseen menetelmään, jossa menot sijoitetaan johonkin seuraavista kolmesta luokasta: yksinomaan ilmastoon/luonnon monimuotoisuuteen liittyvät menot (100 prosenttia), pitkälti ilmastoon/luontoon monimuotoisuuteen liittyvät menot (40 prosenttia) ja ilmastoon/luonnon monimuotoisuuteen liittymättömät menot (0 prosenttia). Tämä menetelmä ei saa estää tarkempien menetelmien käyttöä tarvittaessa.

(28) Unionin taloudellisia etuja olisi menojen hallinnoinnin kaikissa vaiheissa suojattava oikeasuhteisin toimenpitein, joita ovat sääntöjenvastaisuuksien ehkäiseminen, havaitseminen ja tutkiminen sekä hukattujen, aiheettomasti maksettujen tai virheellisesti käytettyjen varojen takaisinperintä ja soveltuvin osin seuraamukset.

(29) Tämän asetuksen toimeenpanoa koskevien ehtojen yhdenmukaisuuden varmistamiseksi monivuotisten työohjelmien hyväksymisen osalta täytäntöönpanovalta olisi siirrettävä komissiolle. Tätä toimivaltaa olisi käytettävä noudattaen yleisistä säännöistä ja periaatteista, joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat komission täytäntöönpanovallan käyttöä, 16 päivänä helmikuuta 2011 annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EU) N:o 182/2011[47].

(30) Unionin varojen parhaan mahdollisen käytön turvaamiseksi ja eurooppalaisen lisäarvon varmistamiseksi komissiolle olisi siirrettävä valta antaa säädöksiä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti hankkeiden valinnassa käytettävien tukikelpoisuuskriteereiden, integroitujen hankkeiden maantieteellisen tasapainon soveltamiskriteereiden ja erityisiin alakohtaisiin painopisteisiin sovellettavien tulosindikaattoreiden osalta. On erityisen tärkeää, että komissio asiaa valmistellessaan järjestää asianmukaisia kuulemisia myös asiantuntijatasolla. Komission olisi delegoituja säädöksiä valmistellessaan ja laatiessaan varmistettava, että Euroopan parlamentti ja neuvosto saavat tarvittavat asiakirjat samanaikaisesti, ajoissa ja asianmukaisesti.

(31) Tästä syystä asetus (EY) N:o 6214/2007 olisi kumottava.

(32) Sen varmistamiseksi, että siirtyminen Life-ohjelman sekä asetuksen (EY) N:o 614/2007 nojalla hyväksyttyjen toimenpiteiden välillä tapahtuu tehokkaasti, kyseisen asetuksen nojalla rahoitettavien toimien seurantaa, tarkastuksia ja laadun arviointia on jatkettava sen voimassaolon päättymisen jälkeen.

(33) Life-ohjelman tuottama lisäarvo johtuu sen yksityiskohtaisuudesta ja painopisteistä, minkä vuoksi sen toimenpiteet vastaavat erityisen hyvin ympäristö- ja ilmastotarpeita. Resurssien ja osaamisen yhteen kokoamisen ansiosta Life-ohjelmalla voidaan edistää ympäristöpolitiikan täytäntöönpanoa tehokkaammin kuin jäsenvaltioiden yksittäisillä toimilla. Ohjelma tarjoaa myös perustan parhaiden käytäntöjen ja tiedon kehittämistä ja vaihtamista, lainsäädännön parantamista ja siihen liittyvien muutosten käynnistämistä ja jouduttamista varten, tuen tarjoamiseksi siihen, että yksityiset toimijat, erityisesti pk-yritykset, testaavat pienessä mittakaavassa teknologiaa ja ratkaisuja, sekä sitä varten, että jäsenvaltiot ja sidosryhmät voivat oppia toinen toisiltaan. Lisäksi Life-ohjelma luo unionin ja jäsenvaltioiden rahastojen välille synergiaetuja, auttaa samalla saamaan lisää yksityisen sektorin rahoitusta ja lisää näin unionin toimien johdonmukaisuutta ja edistää säännöstön yhtenäisempää täytäntöönpanoa.

(34)             Koska jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa ehdotettujen toimien tavoitteita, joita ovat unionin ympäristö- ja ilmastoalan politiikan ja lainsäädännön täytäntöönpanon ja valmistelun edistäminen, mukaan luettuna ympäristö- ja ilmastotavoitteiden sisällyttäminen osaksi muita politiikanaloja, sekä hallinnon parantaminen, vaan tavoitteet voidaan toimien laajuuden ja vaikutusten vuoksi saavuttaa paremmin unionin tasolla, unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa tarkoitetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on tämän tavoitteen saavuttamiseksi tarpeen,

OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN ASETUKSEN:

I OSASTO

Ympäristö- ja ilmastotoimien ohjelma (Life)

1 artikla

Perustaminen

Perustetaan ympäristö- ja ilmastotoimien ohjelma, jäljempänä ”Life-ohjelma”,1 päivän tammikuuta 2014 ja 31 päivän joulukuuta 2020 väliseksi ajaksi.

2 artikla

Määritelmät

Tässä asetuksessa tarkoitetaan

a)      ’pilottihankkeilla’ hankkeita, joissa käytetään tekniikkaa tai menetelmää, jota ei ole käytetty tai testattu aikaisemmin tai muualla, ja jotka tuottavat mahdollisia ympäristö- tai ilmastohyötyjä vallitsevaan parhaaseen käytäntöön verrattuna;

b)      ’demonstrointihankkeilla’ hankkeita, joissa otetaan käyttöön, testataan, arvioidaan ja levitetään toimia, menetelmiä tai menettelytapoja, jotka ovat uusia tai tuntemattomia hankkeen asiayhteydessä, kuten maantieteellisessä, ekologisessa tai sosioekonomisessa asiayhteydessä, ja joita voitaisiin käyttää muualla vastaavissa olosuhteissa;

c)      ’parhaita käytäntöjä koskevilla hankkeilla’ hankkeita, joissa käytetään tarkoituksenmukaisia, kustannustehokkaita viimeisimmän tietämyksen mukaisia tekniikoita, menetelmiä ja menettelytapoja, joissa otetaan huomioon hankkeen erityinen asiayhteys;

d)      ’integroiduilla hankkeilla’ hankkeita, joissa toteutetaan kestävällä tavalla ja laajalla alueella, erityisesti alueellisesti, monella alueella tai kansallisesti, unionin muihin säädöksiin perustuvan unionin erityisen ympäristö- tai ilmastolainsäädännön edellyttämiä tai jäsenvaltioiden viranomaisten valmistelemia ympäristö- tai ilmastoalan strategioita tai toimintasuunnitelmia;

e)      ’teknisen tuen hankkeilla’ hankkeita, joilla tuetaan d alakohdassa tarkoitettujen integroitujen hankkeiden valmistelua;

f)       ’valmisteluhankkeilla’ hankkeita, joilla vastataan erityisiin tarpeisiin panna täytäntöön ja valmistella unionin ympäristö- tai ilmastoalan politiikkaa ja lainsäädäntöä.

3 artikla

Tavoitteet ja indikaattorit

1. Life-ohjelman yleisenä tavoitteena on erityisesti

a)      edistää siirtymistä kohti resurssitehokasta, vain vähän hiilidioksidipäästöjä aiheuttavaa ja ilmastonmuutoksen kestävää taloutta, ympäristön laadun suojelua ja parantamista sekä luonnon monimuotoisuuden vähenemisen pysäyttämistä ja tämän suuntauksen kääntämistä;

b)      parantaa unionin ympäristö- ja ilmastoalan politiikan ja lainsäädännön valmistelua, täytäntöönpanoa ja valvontaa sekä käynnistää ja edistää ympäristö- ja ilmastotavoitteiden valtavirtaistamista ja sisällyttämistä unionin muihin politiikanaloihin ja julkisen ja yksityisen sektorin käytäntöihin, myös lisäämällä niiden valmiuksia;

c)      tukea paremmin ympäristö- ja ilmastohallintoa kaikilla tasoilla.

Näin Life-ohjelma edistää kestävää kehitystä ja Eurooppa 2020 ‑strategian tavoitteiden saavuttamista.

2. Life-ohjelman tuloksia arvioidaan käyttämällä erityisesti seuraavia indikaattoreita:

a)      ohjelman ansioksi luettavat, 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettuun tavoitteeseen liittyvät ympäristöön ja ilmastoon vaikuttavat parannukset. Kun kyse on tavoitteesta edistää luonnon monimuotoisuuden vähenemisen pysäyttämistä ja tämän suuntauksen kääntämistä, ohjelman ansioksi luettavia ympäristöön vaikuttavia parannuksia mitataan sen mukaan, miten suuri prosentuaalinen osa Natura 2000 ‑verkostosta on palautettu ennalleen tai saatettu asianmukaiseen hallintaan, ennalleen palautettujen ekosysteemipalvelujen pinta-alan mukaan sekä sellaisten luontotyyppien ja lajien määrän ja tyypin mukaan, jotka on valittu toimien kohteeksi ja joiden suojelun taso on parantunut;

b)      unionin ympäristö- tai ilmastoalan politiikan ja lainsäädännön mukaisten suunnitelmien, ohjelmien tai strategioiden täytäntöönpanemiseksi laadittujen tai toteutettujen toimenpiteiden määrä sekä toistettaviksi tai siirrettäviksi soveltuvien toimenpiteiden määrä, kun kyse on 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetuista valmisteluun ja täytäntöönpanoon liittyvistä tavoitteista;

c)      unionin muiden rahoitusohjelmien kanssa synergiaetuja tuottavien tai niissä valtavirtaistettujen taikka yksityisen tai julkisen sektorin käytäntöihin sisällytettyjen toimenpiteiden määrä, kun kyse on 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetuista valtavirtaistamiseen ja sisällyttämiseen liittyvistä tavoitteista;

d)      sellaisten toimenpiteiden määrä, joilla parannetaan hallintoa, tiedon levittämistä ja tietoisuutta ympäristö- ja ilmastoasioista, kun kyse on 1 kohdan c alakohdassa tarkoitetusta tavoitteesta.

Komissio valtuutetaan antamaan delegoituja säädöksiä 30 artiklan mukaisesti tulosindikaattoreiden osalta, jotta niitä voidaan soveltaa 24 artiklassa tarkoitetuissa monivuotisissa työohjelmissa määriteltyihin alakohtaisiin painopisteisiin.

3. Edellä 1 kohdassa tarkoitetut tavoitteet pyritään saavuttamaan seuraavien alaohjelmien (jäljempänä ”alaohjelmat”) avulla:

a)      Ympäristö-alaohjelma;

b)      Ilmastotoimet-alaohjelma.

4 artikla

Määrärahat

1. Life-ohjelman täytäntöönpanoon varatut määrärahat ovat 3 618 000 000 euroa.[48]

2. Määrärahat jaetaan alaohjelmiin seuraavasti:

a)      edellä 1 kohdassa tarkoitetuista kokonaismäärärahoista 2 713 500 000 euroa osoitetaan Ympäristö-alaohjelmaan;

b)      edellä 1 kohdassa tarkoitetuista kokonaismäärärahoista 904 500 000 euroa osoitetaan Ilmastotoimet-alaohjelmaan.

5 artikla

Kolmansien maiden osallistuminen Life-ohjelmaan

Seuraavat maat voivat osallistua Life-ohjelmaan:

a)      Euroopan vapaakauppaliiton (EFTA) jäsenvaltiot, jotka ovat Euroopan talousalueesta (ETA) tehdyn sopimuksen sopimuspuolia;

b)      ehdokasvaltiot, mahdolliset ehdokasvaltiot ja unioniin liittyvät valtiot;

c)      Euroopan naapuruuspolitiikan piiriin kuuluvat maat;

d)      maat, joista on tullut Euroopan ympäristökeskuksen jäseniä Euroopan ympäristökeskuksen sekä ympäristöä koskevan Euroopan tieto- ja seurantaverkoston perustamisesta annetun asetuksen (ETY) N:o 1210/90 muuttamisesta 24 päivänä huhtikuuta 1999 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 993/1999 mukaisesti[49].

Osallistumisessa noudatetaan ehtoja, jotka vahvistetaan kahdenvälisissä tai monenvälisissä sopimuksissa yleisistä periaatteista, jotka ohjaavat näiden maiden osallistumista unionin ohjelmiin.

6 artikla

Unionin ulkopuolella toteutettavat toimet

1. Life-ohjelmasta voidaan rahoittaa unionin ulkopuolella toteutettavia toimia, jos ne ovat välttämättömiä unionin ympäristö- ja ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi tai jäsenvaltioissa toteutettujen toimenpiteiden tehokkuuden takaamiseksi, sanotun rajoittamatta 5 artiklan soveltamista.

2. Unionin ulkopuolelle sijoittautunut oikeushenkilö voi osallistua 18 artiklassa tarkoitettuihin hankkeisiin, jos hanketta koordinoiva tuensaaja on sijoittautunut unioniin ja unionin ulkopuolella toteutettava toimi täyttää 1 kohdan vaatimukset.

7 artikla

Kansainvälinen yhteistyö

Life-ohjelman täytäntöönpanon aikana voidaan tehdä yhteistyötä asiaankuuluvien kansainvälisten järjestöjen sekä niiden toimielinten ja elinten kanssa, jos se on tarpeen 3 artiklassa tarkoitettujen tavoitteiden saavuttamiseksi.

8 artikla

Täydentävyys

1. Komissio ja jäsenvaltiot varmistavat, että Life-ohjelmasta myönnettävä tuki vastaa unionin politiikkoja ja painopisteitä ja täydentää unionin muita välineitä.

2. Life-ohjelmasta rahoitettujen toimien on oltava unionin ja kansallisen lainsäädännön, myös unionin valtiontukisääntöjen, mukaisia. Erityisesti jos Life-ohjelman rahoitus on Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 107 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua valtiontukea, jäsenvaltioiden on ilmoitettava siitä komissiolle eikä sitä saa panna täytäntöön, ennen kuin komissio on hyväksynyt sen SEUT-sopimuksen 108 artiklan 3 kohdan mukaisesti, paitsi jos se täyttää neuvoston asetuksen (EY) N:o 994/98 nojalla hyväksytyn asetuksen vaatimukset.

3. Komissio ja jäsenvaltiot varmistavat vastuualueidensa rajoissa Life-ohjelman ja Euroopan aluekehitysrahaston, Euroopan sosiaalirahaston, koheesiorahaston, Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston ja Euroopan meri- ja kalastusrahaston välisen koordinoinnin synergiaetujen luomiseksi, erityisesti kun kyse on 18 artiklan d alakohdassa tarkoitetuista integroiduista hankkeista, ja Life-ohjelman yhteydessä kehitettyjen ratkaisujen, menetelmien ja lähestymistapojen käytön tukemiseksi. Unionissa koordinointi tapahtuu osana asetuksen (EU) N:o ... (yhteistä strategista viitekehystä koskeva asetus) 10 artiklassa tarkoitettua yhteistä strategiakehystä.

4. Komissio turvaa myös johdonmukaisuuden ja synergiaedut ja välttää Life-ohjelman ja unionin muiden politiikkojen ja välineiden, erityisesti Horizon 2020 ‑puiteohjelman ja unionin ulkoiseen toimintaan sisältyvien politiikkojen ja välineiden, välisiä päällekkäisyyksiä.

II OSASTO

ALAOHJELMAT

I LUKU

Ympäristö-alaohjelma

9 artikla

Ympäristö-alaohjelman erityiset painopistealueet

1. Ympäristö-alaohjelmassa on kolme painopistealuetta:

– ympäristö ja resurssitehokkuus;

– luonnon monimuotoisuus;

– ympäristöhallinto ja -tieto.

2. Ympäristö-alaohjelmassa hankeavustuksilla tuettuihin hankkeisiin kohdennetuista budjettivaroista vähintään 50 prosenttia osoitetaan hankkeisiin, joilla tuetaan luonnon ja luonnon monimuotoisuuden säilyttämistä.

10 artikla

Ympäristö ja resurssitehokkuus -painopistealueen erityistavoitteet

Ympäristö-alaohjelman Ympäristö ja resurssitehokkuus -painopistealueen erityistavoitteena on erityisesti

a)      kehittää, testata ja esitellä menettelytapoja tai hallintotapoja, parhaita käytäntöjä ja ratkaisuja ympäristöhaasteisiin, jotka soveltuvat toistettaviksi, siirrettäviksi tai valtavirtaistettaviksi, ottaen myös huomioon ympäristön ja terveyden välisen yhteyden sekä tukien resurssitehokkuuteen liittyvää politiikkaa ja lainsäädäntöä, myös etenemissuunnitelmaa kohti resurssitehokasta Eurooppaa;

b)      tukea unionin ympäristöpolitiikan ja -lainsäädännön mukaisten suunnitelmien ja ohjelmien täytäntöönpanoa koskevien integroitujen lähestymistapojen soveltamista, kehittämistä, testaamista ja esittelyä erityisesti veden, jätteen ja ilman alalla;

c)      parantaa tietopohjaa, jota tarvitaan valmisteltaessa, arvioitaessa ja seurattaessa unionin ympäristöpolitiikkaa ja -lainsäädäntöä sekä arvioitaessa ja seurattaessa osatekijöitä, painetekijöitä ja reaktioita, jotka vaikuttavat ympäristöön unionissa ja sen ulkopuolella.

11 artikla

Luonnon monimuotoisuus -painopistealueen erityistavoitteet

Ympäristö-alaohjelman Luonnon monimuotoisuus -painopistealueen erityistavoitteena on erityisesti

a)      edistää luonnon monimuotoisuutta koskevan unionin politiikan ja ‑lainsäädännön, kuten luonnon monimuotoisuutta koskevan unionin strategian 2020, direktiivin 2009/147/EY ja direktiivin 92/43/ETY, täytäntöönpanoa erityisesti soveltamalla, kehittämällä, testaamalla ja esittelemällä lähestymistapoja, parhaita käytäntöjä ja ratkaisuja;

b)      tukea direktiivin 92/43/ETY 3 artiklalla perustetun Natura 2000 ‑verkoston jatkokehitystä, täytäntöönpanoa ja hoitoa ja erityisesti direktiivin 92/43/ETY 8 artiklassa tarkoitettujen hankkeiden toteutusjärjestyksen sisältävien toimintasuunnitelmien täytäntöönpanoa koskevien integroitujen hankkeiden soveltamista, kehittämistä, testaamista ja esittelyä;

c)      parantaa tietopohjaa, jota tarvitaan valmisteltaessa, arvioitaessa ja seurattaessa luonnon monimuotoisuutta koskevaa unionin politiikkaa ja ‑lainsäädäntöä sekä arvioitaessa ja seurattaessa osatekijöitä, painetekijöitä ja reaktioita, jotka vaikuttavat luonnon monimuotoisuuteen unionissa ja sen ulkopuolella.

12 artikla

Ympäristöhallinto ja -tieto ‑painopistealueen erityistavoitteet

Ympäristö -alaohjelman Ympäristöhallinto ja -tieto -painopistealueen erityistavoitteena on erityisesti

a)      edistää ympäristöasioita koskevan tietoisuuden lisääntymistä ja muun muassa hankkia yleisöltä ja sidosryhmiltä tukea unionin päätöksenteolle ympäristöalalla sekä edistää kestävää kehitystä koskevaa valistusta;

b)      tukea tiedottamista, tiedonhallintaa ja tiedonlevitystä ympäristöalalla ja edistää onnistuneita ympäristöratkaisuja ja -käytäntöjä koskevan tiedon jakamista, myös kehittämällä sidosryhmien välisiä yhteistyöjärjestelmiä ja koulutusta;

c)      edistää unionin ympäristölainsäädännön noudattamista tehokkaammin ja sen valvontaa erityisesti edistämällä parhaiden käytäntöjen ja poliittisten lähestymistapojen kehittämistä ja levittämistä;

d)      edistää ympäristöhallinnon kehittämistä lisäämällä sidosryhmien, myös kansalaisjärjestöjen, osallistumista politiikkaa koskeviin kuulemisiin ja politiikan toteutukseen.

2I LUKU

Ilmastotoimet-alaohjelma

13 artikla

Ilmastotoimet-alaohjelman erityiset painopistealueet

Ilmastotoimet-alaohjelmassa on kolme painopistealuetta:

– ilmastonmuutoksen hillitseminen;

– ilmastonmuutokseen sopeutuminen;

– ilmastohallinto ja -tieto.

14 artikla

Ilmastonmuutoksen hillitseminen -painopistealueen erityistavoitteet

Kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi Ilmastonmuutoksen hillitseminen ‑painopistealueen erityistavoitteena on erityisesti

a)      edistää ilmastonmuutoksen hillitsemistä koskevan unionin politiikan ja lainsäädännön täytäntöönpanoa ja valmistelua, myös sen valtavirtaistamista eri politiikanaloilla, erityisesti kehittämällä, testaamalla ja esittelemällä ilmastonmuutoksen hillitsemiseen liittyviä menettelytapoja tai hallintatapoja, parhaita käytäntöjä ja ratkaisuja;

b)      parantaa tietopohjaa, jota tarvitaan kehitettäessä, arvioitaessa, seurattaessa ja toteutettaessa tehokkaita hillitsemistoimia ja ‑toimenpiteitä, sekä parantaa valmiuksia soveltaa tätä tietoa käytännössä;

c)      edistää integroitujen lähestymistapojen, kuten hillitsemisstrategioihin ja ‑toimintasuunnitelmiin liittyvien lähestymistapojen, kehittämistä ja täytäntöönpanoa paikallisesti, alueellisesti tai kansallisesti;

d)      edistää toistettaviksi, siirrettäviksi tai valtavirtaistettaviksi soveltuvien, ilmastonmuutoksen hillitsemiseen tähtäävien innovatiivisten tekniikoiden, järjestelmien, menetelmien ja välineiden kehittämistä ja esittelyä.

15 artikla

Ilmastonmuutokseen sopeutuminen -painopistealueen erityistavoitteet

Ilmastonmuutokseen sopeutuminen -painopistealueella pyritään tukemaan toimia, jotka parantavat kykyä sietää ilmastonmuutosta, ja siksi sen erityistavoitteena on erityisesti

a)      edistää ilmastonmuutokseen sopeutumista koskevan unionin politiikan ja lainsäädännön täytäntöönpanoa ja valmistelua, myös sen valtavirtaistamista eri politiikanaloilla, erityisesti kehittämällä, testaamalla ja esittelemällä ilmastonmuutokseen sopeutumiseen liittyviä menettelytapoja tai hallintatapoja, parhaita käytäntöjä ja ratkaisuja;

b)      parantaa tietopohjaa, jota tarvitaan kehitettäessä, arvioitaessa, seurattaessa ja toteutettaessa tehokkaita sopeutumistoimia ja -toimenpiteitä, sekä parantaa valmiuksia soveltaa tätä tietoa käytännössä;

c)      edistää integroitujen lähestymistapojen, kuten sopeutumisstrategioihin ja ‑toimintasuunnitelmiin liittyvien lähestymistapojen, kehittämistä ja täytäntöönpanoa paikallisesti, alueellisesti tai kansallisesti;

d)      edistää toistettaviksi, siirrettäviksi tai valtavirtaistettaviksi soveltuvien, ilmastonmuutokseen sopeutumiseen tähtäävien innovatiivisten tekniikoiden, järjestelmien, menetelmien ja välineiden kehittämistä ja esittelyä.

16 artikla

Ilmastohallinto ja -tieto ‑painopistealueen erityistavoitteet

Ilmastohallinto ja -tieto -painopistealueen erityistavoitteena on erityisesti

a)      edistää ilmastoasioita koskevan tietoisuuden lisääntymistä ja muun muassa hankkia yleisöltä ja sidosryhmiltä tukea unionin päätöksenteolle ilmastoalalla sekä edistää kestävää kehitystä koskevaa valistusta;

b)      tukea tiedottamista, tiedonhallintaa ja tiedonlevitystä ilmastoalalla ja edistää onnistuneita ilmastoratkaisuja ja ‑käytäntöjä koskevan tiedon jakamista, myös kehittämällä sidosryhmien välisiä yhteistyöjärjestelmiä ja koulutusta;

c)      edistää unionin ilmastolainsäädännön noudattamista tehokkaammin ja sen valvontaa erityisesti edistämällä parhaiden käytäntöjen ja poliittisten lähestymistapojen kehittämistä ja levittämistä;

d)      edistää ilmastohallinnon kehittämistä lisäämällä sidosryhmien, myös kansalaisjärjestöjen, osallistumista politiikkaa koskeviin kuulemisiin ja politiikan toteutukseen.

III OSASTO

YHTEISET TÄYTÄNTÖÖNPANOSÄÄNNÖKSET

I LUKU

Rahoitus

17 artikla

Rahoitustyypit

1. Unionin rahoitus voidaan toteuttaa seuraavissa oikeudellisissa muodoissa:

a)      avustukset;

b)      julkiset hankintasopimukset;

c)      rahoitusvälineisiin maksettavat rahoitusosuudet asetuksessa (EY, Euratom) N:o 1605/2002 vahvistettujen, rahoitusvälineitä koskevien yleisten säännösten sekä erityisissä unionin säädöksissä vahvistettujen toiminnallisempien vaatimusten mukaisesti;

d)      kaikki muut 3 artiklassa tarkoitettujen tavoitteiden saavuttamiseksi tarpeelliset toimenpiteet.

2. Komissio panee tämän asetuksen täytäntöön asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 mukaisesti.

3. Tämän asetuksen mukainen rahoitus, joka on Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 107 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua valtiontukea, pannaan täytäntöön asiaankuuluvien unionin valtiontukisääntöjen mukaisesti.

18 artikla

Hankkeet

Hankeavustuksilla voidaan rahoittaa seuraavia hankkeita:

a)      pilottihankkeet;

b)      demonstrointihankkeet;

c)      parhaita käytäntöjä koskevat hankkeet;

d)      integroidut hankkeet, joita toteutetaan ensisijaisesti luonnon, veden, jätteiden, ilman sekä ilmastonmuutoksen hillitsemisen ja siihen sopeutumisen aloilla;

e)      teknisen tuen hankkeet;

f)       valmisteluhankkeet;

g)      tiedotushankkeet, tietoisuuden lisäämiseen tähtäävät hankkeet ja tiedonlevityshankkeet;

h)      kaikki muut 3 artiklassa tarkoitettujen tavoitteiden saavuttamiseksi tarpeelliset hankkeet.

19 artikla

Hankkeiden tukikelpoisuuskriteerit

1. Edellä 18 artiklassa tarkoitettujen hankkeiden on täytettävä seuraavat tukikelpoisuusvaatimukset:

a)      niiden on oltava unionin edun mukaisia siten, että ne edistävät merkittävästi jonkin 3 artiklassa vahvistetun Life-ohjelman tavoitteen saavuttamista;

b)      niiden lähestymistavan on oltava kustannustehokas, ja niiden on oltava teknisesti ja taloudellisesti johdonmukaisia;

c)      niiden täytäntöönpanoehdotuksen on oltava hyvin perusteltu.

Komissio valtuutetaan antamaan delegoituja säädöksiä 30 artiklan mukaisesti 1 kohdan a alakohdassa tarkoitetun kriteerin soveltamisehtojen osalta, jotta kyseinen kriteeri voidaan mukauttaa 9 ja 13 artiklassa määritettyihin erityisiin painopistealueisiin.

2. Life-ohjelmasta rahoitettujen hankkeiden on mahdollisuuksien mukaan edistettävä eri tavoitteiden välisiä synergiaetuja sekä ympäristöä säästävien julkisten hankintojen käyttöä.

3. Edellä 18 artiklan d alakohdassa tarkoitettuihin integroituihin hankkeisiin otetaan tarvittaessa mukaan sidosryhmiä ja niillä edistetään mahdollisuuksien mukaan koordinointia unionin muiden rahoituslähteiden kanssa ja unionin muiden rahoituslähteiden käyttöä.

Komissio varmistaa maantieteellisen tasapainon yhteisvastuun ja vastuunjaon periaatteiden mukaisesti prosessissa, jossa integroiduille hankkeille myönnetään tukea. Komissiolla valtuutetaan antamaan delegoituja säädöksiä 30 artiklan mukaisesti maantieteellisen tasapainon soveltamiskriteerien osalta kullakin 18 artiklan d alakohdassa tarkoitetulla alakohtaisella pistealueella.

4. Komissio kiinnittää erityistä huomiota kansainvälisiin hankkeisiin, jos kansainvälinen yhteistyö on olennaisen tärkeää ympäristönsuojelun ja ilmastotavoitteiden turvaamiseksi, ja pyrkii varmistamaan, että hankkeisiin osoitetuista budjettivaroista vähintään 15 prosenttia osoitetaan kansainvälisiin hankkeisiin.

20 artikla

Osarahoitusosuudet ja hankkeiden menojen tukikelpoisuus

1. Edellä 18 artiklassa tarkoitettujen hankkeiden osarahoitusosuus on enintään 70 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista. Edellä 18 artiklan d ja f alakohdassa tarkoitettujen hankkeiden osarahoitusosuus on poikkeuksellisesti enintään 80 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista.

2. Arvonlisäveroa ei katsota tukikelpoiseksi kustannukseksi 18 artiklassa tarkoitetuissa hankkeissa.

Unionin rahoitusta voidaan myöntää maanostomenoihin 18 artiklassa tarkoitetuissa hankkeissa, jos

– hankinta edistää direktiivin 92/43/ETY 3 artiklalla perustetun Natura 2000 ‑verkoston eheyden parantamista, säilyttämistä tai palauttamista;

– maan ostaminen on ainoa tai kustannustehokkain tapa saavuttaa haluttu suojelutulos;

– ostettu maa varataan pitkällä aikavälillä käyttötarkoituksiin, jotka ovat yhteensopivia 11, 14 tai 15 artiklassa vahvistettujen tavoitteiden kanssa; ja

– kyseinen jäsenvaltio varmistaa joko omistusoikeuden siirrolla tai muulla tavalla, että tällainen maa varataan pitkällä aikavälillä luonnonsuojelutarkoituksiin.

21 artikla

Toiminta-avustukset

1. Toiminta-avustuksia myönnetään tiettyjen toiminta- ja hallintokustannusten tukemiseen sellaisille voittoa tavoittelemattomille toimijoille, jotka ajavat eurooppalaisten yleistä etua, toimivat pääasiassa ympäristön- ja/tai ilmastonsuojelun alalla ja osallistuvat unionin politiikan ja lainsäädännön valmisteluun, täytäntöönpanoon ja valvontaan.

2. Edellä 1 kohdassa tarkoitettujen toiminta-avustusten unionilta tuleva osarahoitusosuus on enintään 70 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista.

22 artikla

Muut toimintatyypit

Life-ohjelmasta voidaan rahoittaa komission toteuttamia toimia, joilla tuetaan unionin ympäristö- ja ilmastoalan politiikan ja lainsäädännön käynnistämistä, täytäntöönpanoa ja valtavirtaistamista 3 artiklassa tarkoitettujen tavoitteiden saavuttamiseksi. Tällaisia toimia voivat olla muun muassa

a)      tiedotus ja viestintä, myös tietoisuuden lisäämiseen tähtäävät kampanjat. Tämän asetuksen nojalla tiedotustoimiin kohdennettujen varojen on katettava myös unionin poliittisia painopisteitä koskeva toimielinten tiedotustoiminta;

b)      selvitykset, kartoitukset, mallintaminen ja skenaarioiden laatiminen;

c)      hankkeiden, politiikkojen, ohjelmien ja lainsäädännön valmistelu, toteutus, seuranta, tarkastaminen ja arviointi;

d)      työpajat, konferenssit ja kokoukset;

e)      verkottuminen ja parhaiden käytäntöjen vaihtamiseen tarkoitetut järjestelmät;

f)       kaikki muut 3 artiklassa tarkoitettujen tavoitteiden saavuttamiseksi tarpeelliset toimenpiteet.

23 artikla

Tuensaajat

Life-ohjelmasta voidaan myöntää rahoitusta julkisille ja yksityisille elimille.

2 LUKU

Täytäntöönpanotoimenpiteet

24 artikla

Monivuotiset työohjelmat

1. Komissio hyväksyy Life-ohjelmalle monivuotiset työohjelmat. Tällaiset täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 29 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

2. Kunkin monivuotisen työohjelman kesto on vähintään kaksi vuotta, ja siinä määritetään 3 artiklassa vahvistettujen tavoitteiden mukaisesti seuraavat seikat:

a)      monivuotisen työohjelman kesto;

b)      varojen jakaminen kunkin alaohjelman eri painopistealueiden välillä ja eri rahoitustyyppien välillä;

c)      monivuotisen työohjelman soveltamisaikana rahoitettavien hankkeiden alakohtaiset painopisteet;

d)      kunkin painopistealueen laadulliset ja määrälliset tulokset, indikaattorit ja tavoitteet sekä monivuotisen työohjelman soveltamisaikana toteutettavien hankkeiden tyyppi;

e)      avustusten valinta- ja myöntämiskriteerit;

f)       monivuotisen työohjelman soveltamisaikana esitettävien ehdotuspyyntöjen suuntaa-antavat aikataulut.

3. Komissio tarkistaa monivuotisia työohjelmia tarvittaessa. Tällaiset täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 29 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

25 artikla

Täytäntöönpanotavat

Komissio panee täytäntöön toimia, joilla 3 artiklassa tarkoitetut tavoitteet pyritään saavuttamaan asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 53 artiklassa vahvistettujen hallinnointimenetelmien mukaisesti, erityisesti komission suoralla tai välillisellä toteutuksella keskitetysti tai yhteistyössä kansainvälisten järjestöjen kanssa.

26 artikla

Hallinnollinen ja tekninen apu

Life-ohjelman määrärahoilla voidaan myös kattaa välttämättömiä menoja, jotka liittyvät Life-ohjelman hallinnan ja sen tavoitteiden saavuttamisen suoraan edellyttämiin valmistelu-, seuranta-, valvonta-, tarkastus-, viestintä- ja arviointitoimiin.

27 artikla

Seuranta ja arviointi

1. Komissio seuraa säännöllisesti Life-ohjelman ja sen alaohjelmien täytäntöönpanoa ja raportoi siitä; tämä koskee myös ilmastoon liittyvien menojen ja luonnon monimuotoisuuteen liittyvien menojen määrää. Komissio myös tarkastelee Life-ohjelman ja muiden täydentävien unionin ohjelmien välisiä sekä erityisesti sen alaohjelmien välisiä synergiaetuja.

2. Komissio toimittaa Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle sekä alueiden komitealle

a)      viimeistään 30 päivänä syyskuuta 2017 ulkopuolisen tahon laatiman väliarviointikertomuksen Life-ohjelmasta ja sen alaohjelmista, myös niiden täytäntöönpanon laadullisista ja määrällisistä näkökohdista, ilmastoon liittyvien menojen ja luonnon monimuotoisuuteen liittyvien menojen määrästä, siitä, miten ohjelma täydentää muita asiaankuuluvia unionin ohjelmia, kaikkien toimenpiteiden tavoitteiden saavuttamisesta (tuloksista ja vaikutuksista, jos mahdollista), resurssien käytön tehokkuudesta ja ohjelman eurooppalaisesta lisäarvosta, ottaen huomioon päätöksen toimenpiteiden uusimisesta, muuttamisesta tai keskeyttämisestä. Arvioinnissa käsitellään lisäksi yksinkertaistamismahdollisuuksia, ohjelman sisäistä ja ulkoista johdonmukaisuutta, sitä, ovatko kaikki tavoitteet edelleen merkityksellisiä, sekä sitä, miten ohjelmalla edistetään älykästä, kestävää ja osallistavaa kasvua koskevan unionin tavoitteen saavuttamista. Siinä otetaan huomioon arviointitulokset, jotka koskevat edeltävän ohjelman vaikutuksia pitkällä aikavälillä. Kertomuksen lisäksi komissio esittää huomioitaan myös siitä, millä tavalla väliarvioinnin tulokset on otettava huomioon Life-ohjelman täytäntöönpanossa ja erityisesti monivuotisia työohjelmia laadittaessa;

b)      viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2023 ulkopuolisen ja riippumattoman tahon laatiman jälkiarviointikertomuksen Life-ohjelman ja sen alaohjelmien täytäntöönpanosta ja tuloksista, myös ilmastoon liittyvien menojen ja luonnon monimuotoisuuteen liittyvien menojen määrästä, siitä, missä määrin koko Life-ohjelmalla ja sen kullakin alaohjelmalla on saavutettu niille asetetut tavoitteet, ja siitä, miten Life-ohjelmalla kokonaisuudessaan on edistetty Eurooppa 2020 ‑strategian tavoitteiden saavuttamista.

3. Komissio julkaisee tämän artiklan mukaisesti tehtyjen arviointien tulokset.

28 artikla

Unionin taloudellisten etujen suojaaminen

1. Komissio varmistaa asianmukaisin toimenpitein, että tämän asetuksen mukaisesti rahoitettavia toimia toteutettaessa unionin taloudellisia etuja suojataan petoksia, lahjontaa ja muuta laitonta toimintaa ehkäisevillä toimenpiteillä, tehokkailla tarkastuksilla ja, jos sääntöjenvastaisuuksia havaitaan, perimällä aiheettomasti maksetut määrät takaisin sekä soveltuvin osin käyttämällä tehokkaita, oikeasuhteisia ja ennaltaehkäiseviä seuraamuksia.

2. Komissiolla ja sen edustajilla sekä tilintarkastustuomioistuimella on valtuudet tehdä kaikkien unionilta tämän asetuksen mukaisesti rahoitusta saaneiden avustuksensaajien, toimeksisaajien ja alihankkijoiden osalta asiakirjoihin perustuvia ja paikalla suoritettavia tarkastuksia.

Euroopan petostentorjuntavirasto, jäljempänä ’OLAF’ voi asetuksessa (Euratom, EY) N:o 2185/96 säädettyjen menettelyjen mukaisesti tehdä niihin talouden toimijoihin kohdistuvia paikalla suoritettavia todentamisia ja tarkastuksia, joille on suoraan tai välillisesti myönnetty asianomaista rahoitusta, selvittääkseen, onko avustussopimukseen tai ‑päätökseen taikka unionin rahoitusta koskevaan sopimukseen liittynyt Euroopan unionin taloudellisia etuja vahingoittavia petoksia, lahjontaa tai muuta laitonta toimintaa.

Tämän asetuksen täytäntöönpanosta seurauksena olevissa kolmansien maiden ja kansainvälisten järjestöjen kanssa tehdyissä yhteistyösopimuksissa, avustussopimuksissa, avustuspäätöksissä ja sopimuksissa on nimenomaisesti annettava komissiolle, tilintarkastustuomioistuimelle ja OLAFille valtuudet tehdä tällaisia tarkastuksia sekä paikalla suoritettavia todentamisia ja tarkastuksia, sanotun kuitenkaan rajoittamatta ensimmäisen ja toisen alakohdan soveltamista.

3. Tuensaajan on säilytettävä komission saatavilla kaikki hankkeeseen liittyviä menoja koskevat asiakirjat viiden vuoden ajan viimeisen hanketta koskevan maksun suorittamisesta.

IV OSASTO

LOPPUSÄÄNNÖKSET

29 artikla

Komiteamenettely

1. Komission apuna toimii ympäristö- ja ilmastotoimien ohjelman (Life) komitea.

Se on asetuksessa (EU) N:o 182/2011 tarkoitettu komitea.

2. Kun tähän kohtaan viitataan, sovelletaan asetuksen (EU) N:o 182/2011 5 artiklaa.

30 artikla

Siirretyn säädösvallan käyttäminen

1. Komissiolle siirretään valta antaa delegoituja säädöksiä tässä artiklassa säädettyjä ehtoja noudattaen.

2. Komissiolle siirretään määräämättömäksi ajaksi [tämän asetuksen voimaantulosta] lukien valta antaa 3 artiklan 2 kohdassa sekä 19 artiklan 1 ja 3 kohdassa tarkoitettuja delegoituja säädöksiä.

3. Euroopan parlamentti tai neuvosto voi milloin tahansa peruuttaa 3 artiklan 2 kohdassa sekä 19 artiklan 1 ja 3 kohdassa tarkoitetun säädösvallan siirron. Peruuttamispäätöksellä lopetetaan päätöksessä mainittu säädösvallan siirto. Päätös tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä, tai päätöksessä mainittuna myöhempänä päivänä. Päätös ei vaikuta aiemmin annettujen delegoitujen säädösten voimassaoloon.

4. Heti kun komissio on hyväksynyt delegoidun säädöksen, se antaa säädöksen tiedoksi samanaikaisesti Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

5. Edellä 3 artiklan 2 kohdan tai 19 artiklan 1 ja 3 kohdan mukaisesti annettu delegoitu säädös tulee voimaan vain, jos Euroopan parlamentti tai neuvosto eivät vastusta sitä kahden kuukauden kuluessa siitä, kun säädös on annettu tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle, tai jos sekä Euroopan parlamentti että neuvosto ovat ennen kyseisen määräajan päättymistä ilmoittaneet komissiolle, etteivät ne aio vastustaa säädöstä. Euroopan parlamentin tai neuvoston aloitteesta määräaikaa pidennetään [kahdella kuukaudella].

31 artikla

Kumoaminen

Kumotaan asetus (EY) N:o 614/2007.

Viittauksia kumottuun asetukseen pidetään viittauksina tähän asetukseen.

32 artikla

Siirtymätoimenpiteet

1. Toimenpiteisiin, jotka on käynnistetty asetuksen (EY) N:o 614/2007 nojalla ennen joulukuun 31 päivää 2013, sovelletaan edelleen mainittua asetusta ja niiden on täytettävä mainitun asetuksen tekniset vaatimukset. Tämän asetuksen 29 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu komitea korvaa asetuksessa (EY) N:o 614/2007 säädetyn komitean tämän asetuksen voimaantulopäivästä alkaen.

2. Life-ohjelman määrärahoilla voidaan kattaa myös kuluja, joita aiheutuu teknisestä ja hallinnollisesta avusta, myös pakollisesta seurannasta, viestinnästä ja arvioinnista, jota asetus (EY) N:o 614/2007 edellyttää ennen sen voimassaolon päättymistä, jotta voidaan varmistaa siirtyminen Life-ohjelman ja asetuksen (EY) N:o 614/2007 nojalla hyväksyttyjen toimenpiteiden välillä.

3. Seuranta-, viestintä- ja tarkastustoimenpiteisiin 31 päivän joulukuuta 2020 jälkeisenä ajanjaksona rahoituskehyksen puitteissa tarvittavat määrät katsotaan vahvistetuksi ainoastaan, jos ne ovat tammikuun 1 päivästä 2021 alkaen sovellettavan rahoituskehyksen mukaiset.

4. Käyttötarkoitukseen sidottuja tuloja vastaavat määrärahat, jotka ovat peräisin asetuksen (EY) N:o 614/2007 mukaan aiheettomasti maksettujen määrien takaisin perinnästä, käytetään asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 18 artiklan mukaisesti Life-ohjelman rahoittamiseen.

33 artikla

Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä

Euroopan parlamentin puolesta                    Neuvoston puolesta

Puhemies                                                       Puheenjohtaja

SÄÄDÖSEHDOTUKSEEN LIITTYVÄ RAHOITUSSELVITYS

1.           PERUSTIEDOT EHDOTUKSESTA/ALOITTEESTA

              1.1.    Ehdotuksen/aloitteen nimi

              1.2.    Toimintalohko(t) toimintoperusteisessa johtamis- ja budjetointijärjestelmässä (ABM/ABB)

              1.3.    Ehdotuksen/aloitteen luonne

              1.4.    Tavoitteet

              1.5.    Ehdotuksen/aloitteen perustelut

              1.6.    Toiminnan ja sen rahoitusvaikutusten kesto

              1.7.    Hallinnointitapa (hallinnointitavat)

2.           HALLINNOINTI

              2.1.    Seuranta- ja raportointisäännöt

              2.2.    Hallinnointi- ja valvontajärjestelmä

              2.3.    Toimenpiteet petosten ja sääntöjenvastaisuuksien ehkäisemiseksi

3.           EHDOTUKSEN/ALOITTEEN ARVIOIDUT RAHOITUSVAIKUTUKSET

              3.1.    Kyseeseen tulevat monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeet ja menopuolen budjettikohdat

              3.2.    Arvioidut vaikutukset menoihin

              3.2.1. Yhteenveto arvioiduista vaikutuksista menoihin

              3.2.2. Arvioidut vaikutukset toimintamäärärahoihin

              3.2.3. Arvioidut vaikutukset hallintomäärärahoihin

              3.2.4. Yhteensopivuus nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen kanssa

              3.2.5. Ulkopuolisten tahojen osallistuminen rahoitukseen

              3.3.    Arvioidut vaikutukset tuloihin

SÄÄDÖSEHDOTUKSEEN LIITTYVÄ RAHOITUSSELVITYS

1.           PERUSTIEDOT EHDOTUKSESTA/ALOITTEESTA

1.1.        Ehdotuksen/aloitteen nimi

”Ehdotus: Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus ympäristö- ja ilmastotoimien ohjelman (Life) perustamisesta”

1.2.        Toimintalohko(t) toimintoperusteisessa johtamis- ja budjetointijärjestelmässä (ABM/ABB)[50]

YMPÄRISTÖ JA ILMASTOTOIMET

1.3.        Ehdotuksen/aloitteen luonne

¨ Ehdotus/aloite liittyy uuteen toimeen.

¨ Ehdotus/aloite liittyy uuteen toimeen, joka perustuu pilottihankkeeseen tai valmistelutoimeen.[51]

X Ehdotus/aloite liittyy käynnissä olevan toimen jatkamiseen.

¨ Ehdotus/aloite liittyy toimeen, joka on suunnattu uudelleen.

1.4.        Tavoitteet

1.4.1.     Komission monivuotinen strateginen tavoite (monivuotiset strategiset tavoitteet), jonka (joiden) saavuttamista ehdotus/aloite tukee

Monivuotinen rahoituskehys 2014–2020

1.4.2.     Erityistavoite (erityistavoitteet) sekä toiminto (toiminnot) toimintoperusteisessa johtamis- ja budjetointijärjestelmässä

Erityistavoite nro:

1. Ympäristö ja resurssitehokkuus

2. Luonnon monimuotoisuus

3. Ympäristöhallinto ja -tieto

4. Ilmastonmuutoksen hillitseminen

5. Ilmastonmuutokseen sopeutuminen

6. Ilmastohallinto ja -tieto

Toiminto (toiminnot) toimintoperusteisessa johtamis- ja budjetointijärjestelmässä: (vuoden 2011 nimikkeistön pohjalta)

07 03 – Unionin ympäristöpolitiikan ja -lainsäädännön valmistelu ja täytäntöönpano

07 12 – Ilmastotoimiin liittyvän unionin politiikan ja lainsäädännön täytäntöönpano

1.4.3.& 1.4.4   Odotettavissa olevat tulokset, vaikutukset ja indikaattorit

Selvitys siitä, miten ehdotuksella/aloitteella on tarkoitus vaikuttaa edunsaajien/kohderyhmän tilanteeseen

Tavoite || Odotettavissa oleva tulos || Tulosindikaattori || Odotettavissa oleva vaikutus || Vaikutusindikaattori

Kummallekin alaohjelmalle yhteiset erityistavoitteet

Parantaa unionin ympäristö- ja ilmastoalan politiikan ja lainsäädännön valmistelua, täytäntöönpanoa ja valvontaa (3 artiklan 1 kohdan b alakohta) · kehittämällä, testaamalla ja esittelemällä lähestymistapoja, parhaita käytäntöjä ja ratkaisuja, jotka soveltuvat toistettaviksi ja siirrettäviksi, ja 10 artiklan a alakohta, 11 artiklan a alakohta, 12 artiklan c alakohta, 14 artiklan a alakohta, 14 artiklan d alakohta, 15 artiklan a alakohta, 15 artiklan d alakohta ja 16 artiklan c alakohta · parantamalla tietopohjaa, jotta päättäjillä olisi enemmän tietoa 10 artiklan c alakohta, 11 artiklan c alakohta, 12 artiklan b alakohta, 14 artiklan b alakohta, 15 artiklan b alakohta, 16 artiklan b alakohta || Uusien tai ajantasaistettujen lähestymistapojen tai parhaiden käytäntöjen käyttöönotto yksityisellä ja julkisella sektorilla 25 prosentissa toistetuista tai siirretyistä hankkeista/toimen­piteistä/lähestymis­tavoista || · Toistettujen tai siirrettyjen lähestymistapojen, menetelmien tai ratkaisujen prosentuaalinen osuus Life-ohjelmasta rahoitetuista ajantasaistetuista tai uusista lähestymistavoista, menetelmistä tai ratkaisuista · Integroitujen hankkeiden lähestymistapoja toistavien jäsenvaltioiden tai alueiden määrä || Ympäristöä ja ilmastoa koskevien huolenaiheiden sisällyttäminen tehokkaasti yksityisen ja julkisen sektorin käytäntöihin || · Yksityisen ja julkisen sektorin järjestelmällisesti käyttämien tai parantamien lähestymistapojen prosentuaalinen osuus Life-ohjelmassa kehitetyistä ajantasaistetuista tai uusista lähestymistavoista · Niiden jäsenvaltioiden/alueiden määrä, jotka käyttävät järjestelmällisesti kokonaisvaltaisia lähestymistapoja, ja niiden uusien jäsenvaltioiden/alueiden määrä, jotka käyttävät kokonaisvaltaisia lähestymistapoja Life-ohjelman esimerkkien seurauksena

Tietopohjan parantuminen päättäjien informoimiseksi || · Life-ohjelmassa kehitettyjen työkalujen tai lähestymistapojen tai käynnistettyjen tutkimusten määrä · Käynnistettyihin tutkimuksiin perustuvien toimintapoliittisten ehdotusten / lainsäädäntöehdotusten määrä · Hankkeiden tuloksiin perustuvien toimintapoliittisten ehdotusten / lainsäädäntöehdotusten määrä || Life-ohjelman ansioksi luettavat, päättäjien vakiintuneet käytännöt, jotka ovat seurausta ohjelmassa kehitettyjen ja testattujen indikaattoreiden tai välineiden käytöstä || · Life-ohjelmassa kehitettyjen ja testattujen indikaattoreiden tai välineiden käytön seurauksena syntyneiden ja ohjelman ansioksi luettavien, päättäjien vakiintuneiden käytäntöjen määrä · Life-ohjelman toimenpiteistä johtuva EU:n lainsäädännön rikkomistapausten määrän aleneminen

Edistää ympäristö- ja ilmastotavoitteiden valtavirtaistamista ja sisällyttämistä unionin muihin politiikanaloihin ja julkisen ja yksityisen sektorin käytäntöihin, myös lisäämällä niiden kapasiteettia, erityisesti soveltamalla, kehittämällä, testaamalla ja esittelemällä kokonaisvaltaisia lähestymistapoja, parhaita käytäntöjä ja ratkaisuja, jotka soveltuvat valtavirtaistettaviksi 3 artiklan 1 kohdan b alakohta, 10 artiklan a–b alakohta, 11 artiklan a–b alakohta, 12 artiklan c alakohta, 14 artiklan a alakohta, 14 artiklan c alakohta, 14 artiklan d alakohta, 15 artiklan a alakohta, 15 artiklan c alakohta, 15 artiklan d alakohta, 16 artiklan c alakohta || Ympäristö- ja ilmastoratkaisuille myönnettävän yleisen rahoituksen lisääntyminen: · 25 prosenttia lähestymistavoista sisällytetään kansallisiin/alueellisiin ohjelmiin; · unionin muiden rahastojen käyttö ympäristö- ja ilmastoasioihin kasvaa 25 prosenttia vuoden 2011 tasosta || · Kansallisiin/alueellisiin ohjelmiin sisällytettyjen lähestymis­tapojen/hankkei­den prosentuaalinen osuus Life-ohjelmasta rahoitetuista lähestymis­tavoista/hankkeista · Muista unionin rahastoista rahoitettujen, integroituja hankkeita täydentävien toimenpiteiden määrä || Ympäristöä ja ilmastoa koskevien huolenaiheiden sisällyttäminen tehokkaasti osaksi unionin muita politiikanaloja || · Life-ohjelman esimerkkitapauksissa tai niiden pohjalta kehitettyjen monialaisten yhteistyö‑/koordinointi­kehysten määrä ympäristö- ja ilmastotoimien rahoittamista varten · Sellaisten Life-ohjelmasta rahoitettujen lähestymistapojen tai hankkeiden määrä, joita laajennetaan, esitellään tai levitetään unionin muiden rahastojen tuella

Tukea paremmin ympäristö- ja ilmastohallintoa kaikilla tasoilla 3 artiklan 1 kohdan c alakohta, 12 artikla ja 16 artikla || Sidosryhmien ja kansalaisten osallistuminen tiedotustoimenpiteisiin lisääntyy || Tiedotustoimiin osallistuvien määrä || Ympäristöön ja ilmastoon liittyviä ongelmia ja ratkaisuja koskevan tietoisuuden lisääntyminen || Eurobarometri-tutkimuksilla mitattu tietoisuus ympäristöön ja ilmastoon liittyvistä ongelmista ja ratkaisuista

Kansalaisten ja kansalaisjärjestöjen osallistuminen päätöksentekoprosessiin lisääntyy || · Verkossa järjestettäviin kuulemisiin osallistuvien kansalaisten määrä · Life-ohjelmasta rahoitusta saaneiden kansalaisjärjestöjen esittämien, säädösten tarkistamista koskevien ehdotusten määrä || Yleisön osallistumisväylien vakiintuminen ohjelman ansiosta sekä se, että kansalaisten ja kansalaisjärjestöjen osallistumisessa päätöksentekoprosessiin on havaittavissa jatkuvaa kasvua ja laadun paranemista || Käsiteltäväksi otetut eri sidosryhmien esittämät ehdotukset ympäristöä ja ilmastoa koskevasta politiikasta tai lainsäädännöstä

Ympäristö- ja resurssitehokkuus -painopistealueen erityistavoitteet (3 artiklan 1 kohdan a alakohta ja 10 artikla)

Kehittää, testata ja esitellä menettelytapoja tai hallintatapoja, parhaita käytäntöjä ja ratkaisuja ympäristöhaasteisiin, jotka soveltuvat toistettaviksi, siirrettäviksi tai valtavirtaistettaviksi, ottaen myös huomioon ympäristön ja terveyden välisen yhteyden ja tukien resurssitehokkuuteen liittyvää politiikkaa ja lainsäädäntöä, myös etenemissuunnitelmaa kohti resurssitehokasta Eurooppaa 10 artiklan a alakohta || EU:n talouden resurssitehokkuus lisääntyy || Sellaisten hankkeiden määrä, joissa kehitetään, testataan tai esitellään resurssien käyttöä tehostavia lähestymistapoja, parhaita käytäntöjä tai ratkaisuja || Siirtyminen vakaasti kohti resurssitehokkaampaa taloutta || Sellaisten vakiintuneiden, resurssitehokkuutta lisäävien lähestymistapojen määrä, joissa käytetään Life-ohjelmassa esiteltyjä tekniikoita tai lähestymistapoja, sekä saavutettu resurssitehokkuus

Tukea unionin ympäristöpolitiikan ja ‑lainsäädännön mukaisten suunnitelmien ja ohjelmien täytäntöönpanoa koskevien integroitujen lähestymistapojen soveltamista, kehittämistä, testaamista ja esittelyä erityisesti veden, jätteen ja ilman alalla 10 artiklan b alakohta || Ohjelmakauden loppuun mennessä 10 prosenttia vesipiireistä saatetaan asianmukaiseen hallintaan || · Vesipuitedirektiivin täytäntöönpanemiseksi toteutettujen integroitujen hankkeiden määrä sekä niiden kattamien neliökilometrien määrä · Asianmukaiseen hallintaan saatettujen vesipiirien määrä · Niiden vesistöjen määrä, joiden ekologinen tila on parantunut || Kohteeksi valittujen alojen asianmukaisen hallinnan vakiintuminen ja laajentuminen || · Sellaisten vesipiirien määrä, jotka ovat edelleen asianmukaisessa hallinnassa, ja uusien vesipiirien määrä, jotka ovat asianmukaisessa hallinnassa Life-ohjelman esimerkkien seurauksena · Kohteeksi otettujen vesistöjen määrä, joiden ekologinen tila on hyvä

Ohjelmakauden loppuun mennessä 12 prosenttia alueista käsittelee asianmukaisesti jätteitä || Jätesuunnitelmien ja ‑ohjelmien täytäntöönpanemiseksi toteutettujen integroitujen hankkeiden määrä sekä niiden kattama hehtaari-/väestömäärä || Niiden alueiden määrä, joilla jätteiden käsittely on edelleen asianmukaista, ja uusien alueiden määrä, joilla jätteiden käsittely on parantunut Life-ohjelman esimerkkien seurauksena

Ohjelmakauden loppuun mennessä 10 prosenttia unionin väestöstä hyötyy ilmanlaadun paranemisesta || Ilmanlaatua koskevan direktiivin täytäntöönpanemiseksi toteutettujen integroitujen hankkeiden määrä ja niiden kattama väestömäärä || Niiden kaupunkien määrä, joiden ilmanlaatu on parantunut jatkuvasti, ja niiden uusien kaupunkien määrä, joiden ilmanlaatu on parantunut Life-ohjelman esimerkkien seurauksena

Luonnon monimuotoisuus -painopistealueen erityistavoitteet (3 artiklan 1 kohdan b alakohta ja 11 artikla)

Edistää luonnon monimuotoisuutta koskevan unionin politiikan ja ‑lainsäädännön, kuten luonnon monimuotoisuutta koskevan unionin strategian 2020, direktiivin 2009/147/EY ja direktiivin 92/43/ETY, täytäntöönpanoa erityisesti soveltamalla, kehittämällä, testaamalla ja esittelemällä parhaita käytäntöjä ja ratkaisuja 11 artiklan a alakohta || Ohjelmakauden loppuun mennessä hankkeiden kohteeksi otettujen luontotyyppien suojelun taso paranee 25 prosentissa luontotyypeistä || Hankkeiden kohteeksi otettujen luontotyyppien määrä ja tyyppi sekä sellaisten luontotyyppien määrä ja tyyppi, joiden suojelutaso on parantunut Life-ohjelman toimenpiteiden myötä || Life-hankkeiden kohteeksi otettujen lajien ja luontotyyppien suotuisan suojelutason saavuttaminen || Niiden kohteeksi otettujen luontotyyppien ja lajien määrä, joiden suojelutaso on Life-ohjelman esimerkkien tai toimenpiteiden seurauksena suotuisa

Ohjelmakauden loppuun mennessä hankkeiden kohteeksi otettujen lajien suojelun taso paranee 25 prosentissa lajeista || Hankkeiden kohteeksi otettujen lajien määrä ja tyyppi sekä sellaisten lajien määrä ja tyyppi, joiden suojelutaso on parantunut Life-ohjelman toimenpiteiden myötä

Ohjelmakauden loppuun mennessä 3 prosenttia ekosysteemipalveluista palautetaan ennalleen || Life-ohjelmalla ennalleen palautettujen ekosysteemipalvelujen tyyppi ja niiden kattama hehtaarimäärä || Ekosysteemipalvelujen ennalleen palauttaminen ja sen jatkaminen || Life-ohjelman esimerkkien seurauksena ennalleen palautettujen ekosysteemipalvelujen kattama hehtaarimäärä

Tukea Natura 2000 ‑verkoston jatkokehitystä, täytäntöönpanoa ja hallintaa ja erityisesti toimintajärjestystä koskevien puitteiden täytäntöönpanoon liittyvien integroitujen hankkeiden soveltamista, kehittämistä, testaamista ja esittelyä 11 artiklan b alakohta || Ohjelmakauden loppuun mennessä 15:tä prosenttia Natura 2000 ‑verkostosta hoidetaan asianmukaisesti || · Hankkeiden toteutusjärjestyksen sisältävien toimintasuunnitelmien täytäntöönpanemiseksi toteutettujen integroitujen hankkeiden määrä ja niiden kattama Natura 2000 ‑verkoston osa hehtaareina · Niiden Natura 2000 –kohteiden määrä, joiden hoito on saatettu asianmukaiselle tasolla || Natura 2000 ‑verkoston asianmukaisen hallinnan vakiintuminen ja laajentuminen || Edelleen asianmukaisesti hoidettavien Natura 2000 ‑kohteiden määrä sekä sellaisten Natura 2000 ‑kohteiden määrä, joiden hallinta on parantunut Life-ohjelman esimerkkien seurauksena

Ilmastonmuutoksen hillitseminen -painopistealueen erityistavoitteet (3 artiklan 1 kohdan a alakohta ja 14 artikla)

Edistää integroitujen lähestymistapojen, kuten hillitsemisstrategioihin ja ‑toimintasuunnitelmiin liittyvien lähestymistapojen, kehittämistä ja täytäntöönpanoa paikallisesti, alueellisesti tai kansallisesti 14 artiklan c alakohta || Ilmastonmuutoksen hillitsemiseen tähtäävien strategioiden tai toimintasuunnitelmien kehittäminen ja täytäntöönpano lisääntyy || Life-ohjelmassa kehitettyjen tai täytäntöön pantujen ilmastonmuutoksen hillitsemiseen tähtäävien strategioiden tai toimintasuunnitelmien määrä ja kattavuus || Ilmastonmuutoksen hillitsemiseen liittyvien huolenaiheiden ottaminen tuloksekkaasti huomioon taloudellisten toimijoiden tuloksissa sekä yksityisen ja julkisen sektorin valmiuksien ja tulosten kestävyys ja jatkuva paraneminen || Ilmastonmuutoksen hillitsemistä koskevien kehitettyjen ja täytäntöön pantujen strategioiden ja toimintasuunnitelmien maantieteellinen laajuus ja/tai taloudellinen arvo

Edistää toistettaviksi, siirrettäviksi tai valtavirtaistettaviksi soveltuvien, ilmastonmuutoksen hillitsemiseen tähtäävien innovatiivisten tekniikoiden, järjestelmien, menetelmien ja välineiden kehittämistä ja esittelyä 14 artiklan d alakohta || Innovatiiviset tekniikat, järjestelmät ja välineet ja/tai muut parhaisiin käytäntöihin perustuvat ratkaisut kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi lisääntyvät || Life-ohjelmassa esiteltyjen, kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen tähtäävien innovatiivisten poliittisten lähestymistapojen, tekniikoiden, järjestelmien ja välineiden ja/tai muiden parhaisiin käytäntöihin perustuvien ratkaisujen määrä || Siirtyminen vakaasti kohti aiempaa vähemmän hiilidioksidipäästöjä tuottavaa taloutta || Life-ohjelman esimerkeissä kehitetyillä ja niiden seurauksena käyttöön otetuilla uusilla tekniikoilla, järjestelmillä, välineillä ja/tai muilla parhaisiin käytäntöihin perustuvilla lähestymistavoilla aikaan saatu hiilidioksidipäästöjen vähennys tonneina

Ilmastonmuutokseen sopeutuminen -painopistealueen erityistavoitteet (3 artiklan 1 kohdan a alakohta ja 15 artikla)

Edistää integroitujen lähestymistapojen, kuten sopeutumisstrategioihin ja ‑toimintasuunnitelmiin liittyvien lähestymistapojen, kehittämistä ja täytäntöönpanoa paikallisesti, alueellisesti tai kansallisesti 15 artiklan c alakohta || Ilmastonmuutokseen sopeutumista koskevien strategioiden tai toimintasuunnitelmien kehittäminen ja täytäntöönpano lisääntyy || Kehitettyjen tai täytäntöön pantujen ilmastonmuutokseen sopeutumista koskevien strategioiden tai toimintasuunnitelmien määrä ja kattavuus || Ilmastonmuutokseen sopeutumista koskevien huolenaiheiden ottaminen tuloksekkaasti huomioon yksityisen ja julkisen sektorin tuloksissa sekä yksityisen sektorin ja yksityisen ja julkisen sektorin valmiuksien ja tulosten kestävyys ja jatkuva paraneminen || Life-ohjelman esimerkkien seurauksena kehitettyjen ja täytäntöön pantujen ilmastonmuutokseen sopeutumista koskevien strategioiden ja toimintasuunnitelmien maantieteellinen laajuus ja/tai taloudellinen arvo

Edistää toistettaviksi, siirrettäviksi tai valtavirtaistettaviksi soveltuvien, ilmastonmuutokseen sopeutumiseen tähtäävien innovatiivisten tekniikoiden, järjestelmien, menetelmien ja välineiden kehittämistä ja esittelyä 15 artiklan d alakohta || Innovatiiviset poliittiset lähestymistavat, tekniikat, järjestelmät ja välineet ja/tai muut parhaisiin käytäntöihin perustuvat ratkaisut, jolla parannetaan kykyä kestää ilmastonmuutosta, lisääntyvät || Ilmastonmuutoksen sietokykyä parantavien esiteltyjen innovatiivisten poliittisten lähestymistapojen, tekniikoiden, järjestelmien ja välineiden ja/tai muiden parhaisiin käytäntöihin perustuvien ratkaisujen määrä || Siirtyminen vakaasti kohti ilmastonmuutosta aiempaa paremmin kestävää taloutta || Life-ohjelman esimerkeissä kehitetyillä ja niiden seurauksena käyttöön otetuilla uusilla esitellyillä tekniikoilla, järjestelmillä, välineillä ja/tai muilla parhaisiin käytäntöihin perustuvilla lähestymistavoilla saavutettu, ohjelman ansioksi katsottava sektoreittain jaoteltu ilmastonmuutoksen sietokyky

1.5.        Ehdotuksen/aloitteen perustelut

1.5.1.     Tarpeet, joihin ehdotuksella/aloitteella vastataan lyhyellä tai pitkällä aikavälillä

Tarve edistää ympäristöä ja ilmastoa koskevan unionin politiikan ja lainsäädännön täytäntöönpanoa, ajantasaistamista ja valmistelua, mukaan luettuna ympäristö- ja ilmastonäkökohtien sisällyttäminen osaksi muita politiikanaloja, sekä edistää tällä tavoin kestävää kehitystä ja Eurooppa2020 -strategian tavoitteiden saavuttamista

1.5.2.     EU:n osallistumisesta saatava lisäarvo

Koska Life-ohjelma on ainoa väline, jonka varat on tarkoitettu ympäristönsuojeluun ja ilmastotoimiin, sen tuottama eurooppalainen lisäarvo johtuu sen tarkoista menetelmistä ja fokusoinnista, minkä vuoksi sen toimenpiteet vastaavat erityisen hyvin ympäristö- ja ilmastotarpeita.

· Koska Life-ohjelma muodostaa EU:ssa perustan käytäntöjen vaihtoa ja tiedon jakamista varten EU:n lainsäädännön ja politiikan täytäntöön panemiseksi, se tarjoaa eri puolilla EU:ta toimiville toimijoille mahdollisuuden oppia toinen toistensa kokemuksista, jotka liittyvät tiettyjen ympäristöongelmien torjumiseen tehokkaasti ja tuloksekkaasti. Life-ohjelma houkuttelee kumppanuuksia, joiden muodostaminen olisi muutoin vaikeaa, ja takaa jäsenvaltioiden erillisiä toimia tehokkaammat toimet kokoamalla yhteen resursseja ja osaamista.

· Koska Life-ohjelma tarjoaa apua jäsenvaltioille, joiden alueella EU:n arvokkaimmat luonnonvarat sijaitsevat tai jotka kohtaavat rajat ylittäviä tai kansainvälisiä ympäristö- ja ilmasto-ongelmia, se lisää vastuunjakoa ja yhteisvastuullisuutta EU:n yhteisen hyvän suojelun alalla.

· Life-ohjelmassa käynnistetään uusia toimia, tehdään tietyillä aloilla tarvittavia kertaluonteisia investointeja, poistetaan alkuvaiheen esteitä, jotka vaikeuttavat EU:n ympäristö- ja ilmastopolitiikan täytäntöönpanoa, ja testataan uusia menetelmiä myöhempää laajentamista varten.

· Life-ohjelmassa puututaan eroihin ja ulkoisvaikutuksiin, lisätään tietoisuutta ja havainnollistetaan ympäristönsuojelun ja ilmastotoimien etuja, jotka takaavat hankkeiden tulosten kestävyyden ja leviämisen.

· Life-ohjelma auttaa jäsenvaltioita ja sidosryhmiä jouduttamaan ja parantamaan EU:n lainsäädännön täytäntöönpanoa luomalla EU:n rahastojen ja kansallisten varojen välisiä synergiaetuja ja auttamalla saamaan lisää julkisen ja yksityisen sektorin rahoitusta.

· EU:n toimenpiteiden johdonmukaisuuden lisääntyminen: Erikoistuneen ympäristö- ja ilmastotoimien ohjelman avulla komissio voi määrittää paremmin painopisteitä ja varmistaa, että resurssit käytetään tehokkaasti ympäristönsuojeluun ja ilmastotoimiin, valitsemalla parhaat hankkeet eri puolilta unionia. EU:n lainsäädännön täytäntöönpanoa yhtenäistetään levittämällä parhaita käytäntöjä (esimerkiksi kehitettyjä ja laajassa käytössä olevia menetelmiä, hoitosuunnitelmia jne.).

· Puutteiden korjaaminen ja keskitettyjen toimien tehokkuus: Erityisväline on muita ratkaisuja joustavampi, ja sillä voidaan rahoittaa hankkeita, jotka eivät saisi muutoin rahoitusta muista rahastoista (esimerkiksi sellaisten tuensaajien hallinnoimia hankkeita, jotka eivät voi saada tukea muista rahastoista).

· Erityisväline tuo EU:n ympäristö- ja ilmastotoimille suurta näkyvyyttä tuomalla EU:n lähemmäksi kansalaisiaan, osoittamalla EU:n sitoutuneen ympäristö- ja ilmastotavoitteisiin ja lisäämällä näin kyseisten tavoitteiden merkitystä.

· Tulevien, EU:n kannalta merkittävien ympäristöhaasteiden ratkaiseminen: Sidosryhmät kohtaavat usein ympäristöongelmia, joita ei ole vielä saatu ratkaistua ja jotka johtavat korkeampiin kustannuksiin, ellei niihin puututa varhaisessa vaiheessa.

1.5.3.     Vastaavista toimista saadut kokemukset

Life-ohjelman arvioinnit vahvistavat, että Life-ohjelma on onnistunut EU:n väline, joka on ratkaisevan tärkeä EU:n ympäristöpolitiikan täytäntöön panemiseksi, joka tuottaa merkittävää eurooppalaista lisäarvoa, jolla on saavutettu riittäviä tuloksia ja joka on edistänyt merkittävällä tavalla EU:n ympäristöpolitiikan ja -lainsäädännön täytäntöönpanoa.

Hankeavustukset (joiden osuus määrärahoista on 78 prosenttia eli 300 miljoonaa euroa vuonna 2013) ovat olleet merkittävässä asemassa luonto- ja lintudirektiivien täytäntöönpanossa ja testattaessa uusia lähestymistapoja ja tekniikoita, ja niillä on osoitettu voitavan käynnistää joidenkin vaativimpien direktiivien täytäntöönpano, mikä on helpottanut hallinnoinnin jatkamista muiden rahastojen kautta. Life+-ohjelmalla on myös lisätty tietoisuutta ympäristöön ja ilmastoon liittyvistä huolenaiheista, parannettu kansalaisten mahdollisuuksia saada merkityksellistä tietoa ja luotu yhteistyöjärjestelmiä ja ‑kumppanuuksia parhaiden käytäntöjen vaihtamiseksi. Kansalaisjärjestöille myönnetyt hankeavustukset ovat helpottaneet niiden osallistumista ympäristö ja ilmastoa koskevan EU:n politiikan ja lainsäädännön valmisteluun ja täytäntöönpanoon Århusin yleissopimuksen edellyttämällä tavalla.

Life+-ohjelman väliarvioinnissa todettiin myös, että niin sanottuun Life+-asetuksen tehdyt muutokset (kolmen toimenpidetyypin yhdistäminen yhteen oikeusperustaan, Luonto-osa-alueen laajentaminen kattamaan laajemmin luonnon monimuotoisuuteen liittyvät asiat, Ympäristöpolitiikan-osa-alueen laajentaminen siten, että se vastaa kuudennen ympäristöä koskevan toimintaohjelman painopisteitä, sekä uusi Tiedotus ja viestintä -niminen osa-alue) ovat parantaneet ohjelman kykyä tuottaa eurooppalaista lisäarvoa ja lisänneet sen yhteyksiä EU:n poliittisiin tavoitteisiin.

Arvioinneissa havaittiin myös alueita, joilla Life+-ohjelma olisi parannettava kaiken siihen liittyvän eurooppalaisen lisäarvopotentiaalin hyödyntämiseksi:

· fokusoinnin ja priorisoinnin parantaminen: alhaalta ylöspäin etenevä lähestymistapa ja tukikelpoisten toiminta-alueiden laajuus eivät juuri tarjoa komissiolle mahdollisuuksia piristää kysyntää erittäin tärkeinä pidetyillä alueilla, erityisesti Life-ohjelman Ympäristö ja hallinto ‑osa‑alueella (tämä aihepiiri kattaa myös ilmastotoimet);

· hankkeiden tulosten hyödyntämisen ja taitotiedon siirtämisen parantaminen: vaikka viestintä- ja verkostoitumistoimet ovatkin Life-hankkeissa pakollisia, parhaiden käytäntöjen jakamista ja valmiuksien kehittämistä EU:n säännöstön täytäntöönpanemiseksi olisi vahvistettava;

· suurempien synergiaetujen luominen muiden EU:n rahastojen kanssa: vaikka Life+-ohjelmassa testattiinkin monia maatalouden ympäristötoimenpiteitä ja ne sisällytettiin myöhemmin jäsenvaltioiden maaseudun kehittämisohjelmiin, parantamisen varaa on;

· EU:n ulkopuolisia rahoitustoimia koskevien rajoitteiden poistaminen: nämä rajoitteet ovat heikentäneet ohjelman kykyä saavuttaa tehokkaasti osa EU:n ympäristötavoitteista.

Euroopan tilintarkastustuomioistuin totesi vuonna 2009 julkaistussa erityiskertomuksessaan, että Life-ohjelma on hyvin hallinnoitu ohjelma ja että sen hallinnointi on parantunut tasaisesti vuosien mittaan.

1.5.4.     Yhteensopivuus muiden kyseeseen tulevien välineiden kanssa ja mahdolliset synergiaedut

Jälkiarvioinnissa, väliarvioinnissa ja ennakkoarvioinnissa todettiin, että Life+-ohjelman puuttuessa vain hyvin pieni osa hankkeista olisi voitu rahoittaa muista unionin rahastoista (pääasiassa kilpailukyvyn ja innovoinnin puiteohjelmasta ja seitsemännestä tutkimuksen ja kehittämisen puiteohjelmasta). Life+-ohjelman joidenkin aihepiirien kohdalla – kuten Life-ohjelman Tiedotus ja viestintä ‑osa-alueen tapauksessa – vaihtoehtoisia rahoituslähteitä ei ollut juuri lainkaan.

Muut aloitteet, kuten tuleva Horizon 2020 -puiteohjelma, näyttävät kuitenkin palvelevan jossakin määrin yhtä hyvin markkinalähtöistä yksityisen sektorin innovointia. Ekoinnovoinnissa ei kuitenkaan ole kyse vain uusien kulutustuotteiden ja luontaisesti puhtaampien ja ympäristöä säästävämpien tekniikoiden kehittämisestä. Siinä on kyse myös parempien käytäntöjen ja lähestymistapojen kehittämisestä koko taloudessa. Vaikka unionin muilla varoilla pyritäänkin korjaamaan riittävästi markkinahäiriöitä, institutionaalisiin puutteisiin ei puututa yhtä hyvin. Tämä koskee erityisesti toimia, joissa kehitetään politiikan viitoittamia ja julkiselle sektorille suunnattuja, ympäristö- ja ilmastohaasteisiin kohdistuvia ratkaisuja, joiden markkinoille saattamiseen on rajalliset tai olemattomat edellytykset ja joilla yksinkertaisesti edistetään uusia ja kustannustehokkaampia täytäntöönpanotapoja.

Siksi Life-ohjelmassa keskitytään enemmän julkiselle sektorille suunnattuun innovointiin sekä sellaisten ratkaisujen löytämiseen, joiden täytäntöönpano tapahtuu usein parhaiten julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuussuhteessa. Vastaavasti epävarmuus ja osaamisen heijastusvaikutusten riittämättömyys haittaavat vähähiilisen teknologian kehittämistä. Vasta kehitettyjä tekniikoita on testattava pienessä mittakaavassa. Vaikka Horizon 2020 -puiteohjelmasta voidaankin tukea enenevässä määrin markkinoille saattamista ja suuren mittakaavan ratkaisuja, on edelleen selvästi aihetta edistää paikallisten ja julkiselle sektorille suunnattujen ratkaisujen kehittämistä sekä pienen mittakaavan tekniikoita, jotka auttavat pk-yrityksiä lisäämään ympäristö- ja ilmastomyötäisyyttään. Life-ohjelmassa on perinteisesti tartuttu näihin haasteisiin kehittämällä helposti toistettavia pienen mittakaavan ratkaisuja myös kansainvälisesti.

Tulevan Horizon 2020 ‑puiteohjelman sekä pk-yrityksiä ja kilpailukykyä koskevan välineen kanssa ryhdytään tekemään yhteistyötä synergiaetujen turvaamiseksi erityisesti näillä aloilla. Horizon 2020 -puiteohjelmassa kehitettyjä ideoita voitaisiin esimerkiksi testata ja esitellä, kun Life-hankkeen yhteydessä pannaan täytäntöön erityistä unionin lainsäädäntöä. Vastaavasti Life-ohjelmassa voitaisiin kehittää valmiuksia ja lisätä tietämystä tällaisten tutkimustulosten toteutuksen edistämiseksi.

Life-ohjelmalla on myös yhteyksiä unionin muihin rahastoihin, kuten koheesiorahastoihin (ESR, EAKR, koheesiorahasto), Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastoon (maaseuturahasto) ja Euroopan meri- ja kalastusrahastoon (EMFF). Life-ohjelma täydentää näitä rahastoja, koska siitä rahoitetaan tietynlaisia toimia ja toimenpiteitä, joiden päätavoitteena on tuottaa ympäristö- ja ilmastohyötyjä tai joita ympäristö- tai ilmastolainsäädännön täytäntöönpano edellyttää. Siten Life-ohjelmalla korjataan puutteita. Tässä mielessä siitä voi tulla yksi EU:n tärkeimmistä välineistä, joilla rahoitetaan luonnonsuojelua (aloilla, joilla YMP ei voi toimia merkittävässä asemassa) ja ympäristönsuojelua ”kehittyneemmillä alueilla”, koska uusissa koheesiopoliittisissa välineissä näiden alueiden painopistevalikoima on rajallinen.

Koska Life-ohjelmasta tulee veturi, jonka avulla otetaan käyttöön unionin muiden rahastojen varoja esimerkiksi integroitujen hankkeiden kautta, sen asema toimia käynnistävänä ja lisäävänä ohjelmana vahvistuu. Siksi muiden rahastojen käyttöön tarvitaan johdonmukaisempi lähestymistapa. Monivuotista rahoituskehystä koskevassa tiedonannossa vahvistettiin jäsennelty suhde viittaamalla yhteisen strategiakehyksen ”integroituihin hankkeisiin”. Tätä jäsenneltyä suhdetta kehitetään integroitujen hankkeiden osalta yksityiskohtaisesti yhteistä strategiakehystä laadittaessa, ja se voi käsittää ohjauskomitean ja jäsenneltyjen tiedotuskanavien luomisen.

Komissio esitti monivuotista rahoituskehystä koskevassa tiedonannossa, että se aikoo vaikutustenarvioinnista riippuen nostaa ilmastomäärärahojen osuutta unionin talousarviossa vähintään 20 prosenttiin niin, että varoja siirretään eri politiikanalojen määrärahoista. Ympäristö- ja ilmastotoimien ohjelmalla (Life-ohjelmalla) edistetään tätä tavoitetta. Life-ohjelmaan on sisällytetty Ilmastotoimet-alaohjelma, jolla on omat varat ja erityiset ilmastotavoitteet ja tulosindikaattorit.

1.6.        Toiminnan ja sen rahoitusvaikutusten kesto

ý Ehdotuksen/aloitteen mukaisen toiminnan kesto on rajattu.

– ý  Ehdotuksen/aloitteen mukainen toiminta alkaa 1. tammikuuta 2014 ja päättyy 31. joulukuuta 2020.

– ý  Rahoitusvaikutus vuosina 2014–2023

¨ Ehdotuksen/aloitteen mukaisen toiminnan kestoa ei ole rajattu.

– Käynnistysvaihe alkaa vuonna VVVV ja päättyy vuonna VVVV.

– Tämän jälkeen toteutus täydessä laajuudessa.

1.7.        Hallinnointitapa (hallinnointitavat)[52]

ý Komissio hallinnoi suoraan keskitetysti

ý Välillinen keskitetty hallinnointi, jossa täytäntöönpanotehtäviä on siirretty

– ý  toimeenpanovirastoille

– ¨  yhteisöjen perustamille elimille[53]

– ¨  kansallisille julkisoikeudellisille elimille tai julkisen palvelun tehtäviä hoitaville elimille

– ¨  henkilöille, joille on annettu tehtäväksi toteuttaa Euroopan unionista tehdyn sopimuksen V osaston mukaisia erityistoimia ja jotka nimetään varainhoitoasetuksen 49 artiklan mukaisessa perussäädöksessä

¨ Hallinnointi yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa

¨ Hajautettu hallinnointi yhteistyössä kolmansien maiden kanssa

ý Hallinnointi yhteistyössä kansainvälisten järjestöjen kanssa: lisätehtäviä voidaan antaa EIP:lle, EIR:lle tai muille rahoituslaitoksille, kansainvälisille järjestöille, julkisen palvelun tehtäviä hoitaville elimille tai asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 185 artiklassa tarkoitetuille elimille.

Jos käytetään useampaa kuin yhtä hallinnointitapaa, huomautuksille varatussa kohdassa olisi annettava lisätietoja.

2.           HALLINNOINTI

2.1.        Seuranta- ja raportointisäännöt

Ilmoitetaan sovellettavat aikavälit ja edellytykset

Puolivälin arvioinnissa nykyistä seurantaa ja arviointia pidettiin varsin tehokkaana ja tuloksekkaana. Siinä kuitenkin toivottiin tiiviimpää keskittymistä tuloksiin. Siksi seuranta perustuu nykyiselle välineelle ehdotettuun kehykseen.[54] Kehys on kaksitasoinen:

1. Tuotosten, tulosten ja vaikutusten seuranta hanke- ja ohjelmatasolla

Life-ohjelman tuloksia seurataan hanke- ja ohjelmatasolla.

Hanketasolla vaatimuksena on, että hanke-ehdotuksissa on esitettävä taulukko odotetuista tuotoksista, kuten nyt. Näiden taulukkojen pohjalta seurataan hankkeen etenemistä. Tuotosindikaattoreita mukautetaan kohdan 1.4.4 indikaattoreiden mukaan niin, että ne vastaavat ohjelman uusia ominaisuuksia. Tuotostaulukot on päivitettävä ja toimitettava väli- ja loppuraporttien mukana.

Seurantaan kuuluu se, että kaikissa hankkeissa käydään vähintään kerran vuodessa ja että komission henkilökunta käy hankkeessa ainakin kerran sen elinkaaren aikana. Kunkin hankkeen alussa luodaan seurantatiedosto lyhyen raportin muotoon. Se sisältää kuvauksen hankkeesta sekä yhteenvedon toimista ja odotettavissa olevista tuotoksista ja tuloksista. Seurantaryhmän vuotuiset käynnit antavat yleiskuvan hankkeen toteutuksesta paikan päällä ja mahdollistavat ongelmien havaitsemisen varhaisessa vaiheessa. Tuensaajalle annetaan palautetta tulosten parantamiseksi. Lisäksi hankkeista on toimitettava raportit edistyksen tarkempaa arviointia varten ja maksujen perusteeksi.

Kuten nytkin, hankkeen loppuraportin yhteydessä on toimitettava Life-ohjelman jälkeistä aikaa koskeva suunnitelma, jossa on muun muassa luettelo odotettavissa olevista vaikutuksista, joiden pohjalta arvioidaan hankkeen tulosten kestävyyttä. Nykykäytäntöä, jossa valittuihin hankkeisiin tehdään jälkiseurantakäyntejä, jatketaan.

Ohjelmatasolla monivuotisissa työohjelmissa asetetaan erityiset alakohtaiset painopisteet niiden keston ajaksi sekä erityistavoitteet kunkin alan kullekin painopisteelle, odotetut tuotokset mukaan luettuina (integroitujen hankkeiden odotettu määrä, Natura 2000 ‑verkostoon kuuluvien alueiden kattavuus Life-hankkeissa, vesipiiriin kuuluvien alueiden kattavuus Life-hankkeissa jne.). Kunkin hankkeen ehdotuspyynnön päätteeksi komissio tutkii, onko rahoitusta myönnetty riittävälle määrälle tietyn toiminta-alueen hankkeita, ja tekee tarvittavia muutoksia työohjelman ja puolivälin tavoitteiden saavuttamiseksi. Monivuotisen työohjelman päättymisen jälkeen laaditaan aihekohtaiset raportit, joissa esitetään yhteenveto tärkeimmistä yksittäisiin painopisteisiin liittyvistä saavutuksista. Niiden pohjalta levitetään myös tuloksia, joita hyödynnetään politiikan kehittämisessä ja täytäntöönpanossa. Käytäntöä, jonka mukaan kustakin alaohjelmasta järjestetään vuotuinen konferenssi, jatketaan.

Ohjelmasta tehdään myös väliarviointi ja jälkiarviointi.

2. Menojen seuranta hanke- ja ohjelmatasolla

Jotta niistä yhteisistä hyödyistä, joita molemmat alaohjelmat voivat tuottaa ilmastotoimien ja luonnon monimuotoisuuden kaltaisten erityisten painopisteiden alalla, saataisiin näyttöä ja jotta näiden painopisteiden menotasoa koko ohjelman ajan voitaisiin havainnollistaa paremmin, seurantakehys sisältää myös menetelmän ilmastoon ja luonnon monimuotoisuuteen liittyvien menojen seuraamiseksi. Se kuvataan monivuotista rahoituskehystä koskevassa tiedonannossa, ja se perustuu OECD:n vahvistamiin niin sanottuihin Rion tunnusmerkkeihin.

Ilmastotoimien osalta monivuotista rahoituskehystä koskevassa tiedonannossa todettiin, että ilmastotoimien valtavirtaistamisen on tapahduttava näkyvällä ja konkreettisella tavalla ja että sen tueksi tarvitaan selkeä monialainen velvoite määritellä, miten määrärahoilla edistetään ilmastotoimia tai energiatehokkuutta, jotta EU pystyy osoittamaan selvästi, mikä osuus sen menoista liittyy ilmastotoimiin, käyttämällä ilmastoon liittyvien menojen yhteisiä seurantamenettelyjä.

Ilmastoon liittyviä menoja seurataan käyttämällä kolmen luokan luokittelua, joka perustuu OECD:n menetelmään (ns. Rion tunnusmerkit): ensisijaisesti ilmastotavoitteisiin kohdistuvat menot (100 prosenttia, yksinomaan ilmastoon liittyvät menot), menot, jotka kohdistuvat merkittävällä tavalla mutteivät pääasiallisesti ilmastotavoitteisiin (40 prosenttia, pitkälti ilmastoon liittyvät menot), ja menot, jotka eivät kohdistu ilmastotavoitteisiin (0 prosenttia, ilmastoon liittymättömät menot).

OECD:n vahvistamat Rion tunnusmerkit, joita komissio on jo käyttänyt ulkoisissa välineissä, sisällytetään luonnon monimuotoisuuden osalta nykyiseen, EU:n ohjelmissa käytettyyn tulosten mittausmenetelmään. Ne auttavat myös havainnollistamaan ilmastomenojen ja luonnon monimuotoisuuteen liittyvien menojen yhteiset hyödyt ja korostamaan sitä, millaisia luonnon monimuotoisuuteen liittyviä yhteishyötyjä niin sanottujen REDD+-toimien (Reducing Emissions from Deforestation and Forest Degradation) ilmastomenot tuottavat.

Hanketasolla ilmastoon liittyviä menoja ja luonnon monimuotoisuuteen liittyviä menoja seurataan laajentamalla nykyistä käytäntöä, jossa ehdotuksiin sisällytetään mahdollisuus ilmoittaa, voidaanko hankkeen katsoa liittyvän ilmaston lisäksi luonnon monimuotoisuuteen, jolloin siihen sovelletaan Rion tunnusmerkkejä. Tällä tavoin näihin kahteen painopisteeseen liittyvät menot voitaisiin määrittää joka vuosi.

Ohjelmatasolla Rion tunnusmerkkien mukaisia ilmastoon liittyviä menoja ja luonnon monimuotoisuuteen liittyviä menoja arvioidaan monivuotisten työohjelmien pohjalta, joissa asetetaan alakohtaiset painopisteet niiden keston ajaksi. Tällä tavoin näihin kahteen painopisteeseen liittyvät koko Life-ohjelman suuntaa-antavat menot voidaan määrittää joka vuosi.

2.2.        Hallinnointi- ja valvontajärjestelmä

Komissio hallinnoi Life-ohjelmaa suoraan keskitetysti. Tähän liittyviä tehtäviä siirretään osaksi olemassa olevalle toimeenpanovirastolle. Komission apuna toimii ympäristö- ja ilmastotoimien ohjelman (Life) komitea, joka on luonteeltaan kaksitahoinen: sen puheenjohtaja vaihtuu ja sen kokoonpano muuttuu sen mukaan, liittyvätkö käsiteltävät asiat Ympäristö-alaohjelmaan vai Ilmastotoimet-alaohjelmaan.

Sisäisen valvonnan järjestelmä muodostuu seuraavista osista:

– rahoitusketjut ja erityisesti transaktioiden ennakkotarkastukset,

– myöntämisvaiheessa suoritettu varainhoidon valvonta,

– tilinpäätös, kirjanpito- ja muu hallinnollinen raportointi, ja

– paikan päällä tehtävät tuensaajien jälkitarkastukset. Tarkastettavat tuensaajat valitaan sekä riskipohjaisesti virheiden havaitsemiseksi ja korjaamiseksi että edustavan näytteenoton pohjalta, jotta tulojen ja menojen hyväksyjä saa riittävän varmuuden.

Valvontastrategiassa otetaan huomioon ohjelman arvioinneissa annetut suositukset, sisäisen tarkastajan kertomus ja tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomus, jonka tavoitteena on tehostaa ohjelmaa ja lisätä sen eurooppalaista lisäarvoa.

2.2.1.     Todetut riskit

Ohjelman täytäntöönpanossa todetut riskit liittyvät pääasiassa seuraaviin seikkoihin:

· koordinointivirheet (koordinointi toimeenpanoviraston, muiden tuenantajien tai rahoituslaitosten kanssa)

· hallinnollisten resurssien tehoton käyttö (suhteettomat vaatimukset)

· virastolle siirrettyjen hallinto- ja valvontatehtävien rajaaminen epäselvällä tavalla

· varojen käyttö riittämättömän/tehottomasti kohdennetulla tavalla sekä varojen liiallinen eriyttäminen laajan alueellisen tai temaattisen soveltamisalan vuoksi

· sääntöjen (esimerkiksi menojen tukikelpoisuutta koskevien sääntöjen) monimutkaisuudesta sekä aihealueen rajauksen, painopisteiden ja sääntöjen epäselvyydestä johtuvat virheet ja tehottomuus

· pääosaston ja toimeenpanoviraston hallinta- ja valvontajärjestelmien puutteet

· maksujen luonteeseen perustuva riskianalyysi, jossa maksut luokitellaan seuraavalla tavalla (suurimmasta riskistä pienimpään): integroidut hankkeet (uusi konsepti, monimutkainen hallinto), hankeavustukset pienille perinteisille hankkeille, toiminta-avustukset ja hankinnat

· uudenlainen hanke (integroitu hanke), joka tuo mukanaan uudenlaisia, koordinointiin ja yhteistyöhön, resurssien yhdistämiseen sekä parhaiden käytäntöjen ja osaamisen jakamiseen liittyviä haasteita

2.2.2.     Valvontamenetelmä(t)

Hallintorakenne: yksinkertaistaminen ja keventäminen

Suunnitelmissa on siirtää osa ohjelman hallintotehtävistä olemassa olevalle toimeenpanovirastolle. Virasto mukauttaa oman rahoitusvalvontakehyksensä vastaamaan uutta ohjelmaa ja perustaa jälkitarkastusyksikön jota tulojen ja menojen hyväksyjä valvoo. Tämän yksikön toiminnan tarkastaa toimeenpanovirasto sisäinen tarkastaja.

Hallinto- ja valvontajärjestelmien yhtenäisyyden varmistamiseksi pääosastojen ja toimeenpanoviraston olisi vaihdettava parhaita käytäntöjä ja tietoa. Tältä osin järjestetään ohjaus- ja koulutustapaamisia.

Pääosastot valvovat toimeenpanovirastoa, ja niillä on valta siirtää sille tehtäviä ja valvoa niiden hoitamista. Seuranta ja valvonta muodostuu kolmesta tasosta: poliittisesta ja strategisesta, hallinnollisesta sekä johdon ja toiminnan tasosta. Virastossa tai tuensaajien tasolla voitaisiin tehdä tarkastus.

Tarkastusten laajuus ja luonne suhteessa riskiin

Hankinnat: Kaikkien asiakirjojen ennakkovalvonta- ja -tarkastus

Hankkeet:

– Hankkeiden valinta/arviointi ja hankeneuvottelut: kaikkien asiakirjojen ennaltaehkäisevät tarkastukset tarvittaessa ulkopuolisten asiantuntijoiden avustuksella

– Hankkeiden täytäntöönpano avustuksilla: ennaltaehkäisevä ja havaitseva seuranta, kussakin hankkeessa paikan päällä vähintään kerran hankkeen elinkaaren aikana tehtävät vierailut

– Ennen loppumaksun suorittamista: havaitsevat ja korjaavat tarkastukset, kaikkien asiakirjojen tarkastus, mukaan luettuna ulkopuolisen tarkastajan todistusten laaja käyttö

Joka vuosi tehdään paikan päällä avustusten jälkitarkastukset. Lisäksi käyttöön otetaan uudenlaiset asiakirjatarkastukset hallintatarkastusten tekemiseksi käymättä paikan päällä.

Strategian tarkistaminen

Strategiaa tarkistetaan parantamalla tarkastusten ja valvonnan piiriin kuuluvan valitun otoksen edustavuuden parantamiseksi.

Tarkastusten kustannukset ja hyödyt

Historialliset tiedot: Life+-ohjelmassa vuonna 2010 hallinnoitujen avustusten tarkastusten arvioidut kustannukset olivat 7,6 miljoonaa euroa, ja ne jakautuivat seuraavasti:

– valinta: 0,6 miljoonaa euroa

– hankkeiden hallinnointi: 4,5 miljoonaa euroa

– paikan päällä tehdyt ennakkotarkastukset: 1,8 miljoonaa euroa

– ulkopuolisen tarkastajan todistukset: 0,1 miljoonaa euroa

– jälkitarkastukset: 0,6 miljoonaa euroa.

Tämä summa vastasi 3,5:tä prosenttia vuonna 2010 maksettujen avustusten kokonaismäärästä.

Vuoden 2010 vuotuisessa tarkastuskertomuksessa sääntöjenvastaisuuden riskin arvioitiin olevan 2,5 prosenttia maksettujen avustusten kokonaismäärästä ja alle 2 prosenttia toimintoperusteisessa budjetointijärjestelmässä maksetuista kokonaismäärärahoista.

Valvontakustannusten määrän arvioitiin laskevan hieman 7,5 miljoonaan euroon koko kaudella ja jakautuvan seuraavasti vuonna 2020:

– valinta: 0,5 miljoonaa euroa

– hankkeiden hallinnointi: 4 miljoonaa euroa

– paikan päällä tehdyt ennakkotarkastukset: 1,5 miljoonaa euroa

– ulkopuolisen tarkastajan todistukset: 0,5 miljoonaa euroa

– jälkitarkastukset: miljoona euroa

Sääntöjenvastaisuuden riskin odotettiin pienenevän kahdesta syystä:

– ulkopuolisen tarkastajan todistusten laajaan käyttöön siirtymisen odotetaan vähentävän virheitä 10 prosenttia

– henkilöstökustannusten tukikelpoisuutta rajataan nimenomaan hanketta varten rekrytoituun henkilökuntaan.

Henkilöstömenojen osuus kustannuksista on 30 prosenttia ja virheistä lähes 50 prosenttia. Jos tämä toimenpide puolittaa osarahoitettavat henkilöstömenot, myös todennäköisten virheiden määrä puolittuu. On huomattava, että on helpompaa määrittää ylimääräisen henkilökunnan projektiin käyttämä aika kuin vakituiselta henkilöstöltä siihen kulunut aika, sillä vakituiset työntekijät työskentelevät yleensä usean eri toimen parissa samaan aikaan. Siksi sääntöjenvastaisuuden määrän voidaan odottaa vähenevän ainakin 5 prosenttia.

Vaikka tarkastusten nimelliskustannukset laskevat 7,6 miljoonasta 7,5 miljoonaan, virheiden määrän odotetaan vähenevän 40 prosenttia eli 2,6 prosentista 1,6 prosenttiin maksettujen avustusten kokonaismäärästä.

Life-ohjelman sisäisen valvonnan tavoitteena olisi rajata jäännösvirhesuhde (oikaisujen jälkeen) odotetun 1,6 prosentin ja tilintarkastustuomioistuimen asettaman 2 prosentin olennaisuusrajan väliin.

2.3.        Toimenpiteet petosten ja sääntöjenvastaisuuksien ehkäisemiseksi

Ilmoitetaan käytössä olevat ja suunnitellut torjunta- ja suojatoimenpiteet

Avustusten saajat ovat enimmäkseen paikallis- ja alueviranomaisia ja kansallisia viranomaisia, kansalaisjärjestöjä, suuryhtiöitä, pk-yrityksiä, yliopistoja, tutkimuslaitoksia jne.

Ehdotukset valitaan tuensaajien ammatillisten ansioiden, rahoituksen vakauden sekä muiden oikeusperustassa vahvistettujen kriteerien mukaan.

Valintaprosessin aikana käytetään ennakkovaroitusjärjestelmää keskitetysti hallinnoitujen tukien mahdollisiin saajiin liittyvien mahdollisten riskien tunnistamiseksi.

Päällekkäisen rahoituksen välttämiseksi käynnistetään hankeluetteloa koskeva yksikköjen välinen kuuleminen. Päällekkäinen rahoitus kuuluu myös kriteereihin, joiden pohjalta valitaan hankkeet, joille tehdään paikan päällä jälkitarkastus.

Hankkeiden hallinnan eri vaiheissa projektipäälliköille järjestetään tiloissa koulutustapahtumia, joissa käsitellään hallintaa ja rahoitusta koskevia erityistarpeita. Heille järjestetään mahdollisuus suoriin yhteyksiin hankkeista ja rahoituksesta vastaaviin komission virkamiehiin, jotka vastaavat yksittäisiin tiedusteluihin.

Avustussopimuksen pääasialliset vaatimukset selvitetään tuensaajille asianmukaisesti paikan päällä tehtävien käyntien ja koordinointikokousten aikana.

Jälkitarkastusten tekijöille järjestetään tiedotustapahtumia, joissa käsitellään petosten ominaispiirteitä, joita paikan päällä tehtävässä tilintarkastuksessa voidaan havaita.

Jälkitarkastusten tekijät tunnistavat ja arvioivat tilinpäätöspetosten riskejä ja puuttuvat asianmukaisesti tarkastuksissa havaittuihin petoksiin tai petosepäilyihin ilmoittamalla tapauksista petostentorjuntavirastolle. He käyttävät erityisesti kaikkia asiaankuuluvia tietoteknisiä välineitä. Jälkitarkastusten tulokset otetaan huomioon valvontajärjestelmän arvioinnin ja suunnittelun yhteydessä.

Menojen tukikelpoisuutta koskevia sääntöjä yksinkertaistetaan varsinkin erityisen ongelmallisina pidettyjen luokkien, kuten henkilöstökulujen ja arvonlisänveron, osalta.

Väli- ja loppumaksujen suorittaminen edellyttää tarkastustodistuksia.

Johto ja petostentorjuntavirasto tekevät keskenään yhteistyötä (koulutus- tai viestintäasioissa).

Suoriteperusteisen kirjanpitojärjestelmän (ABAC) tarkastusmoduuli pidetään ajan tasalla ja sitä hyödynnetään kunnolla päällekkäisen rahoituksen ehkäisemiseksi/havaitsemiseksi/korjaamiseksi.

Hankkeen eri vaiheiden täytäntöönpanon seuraamiseksi paikan päällä voitaisiin perustaa seurantaryhmiä.

Oikeusperustassa vahvistetaan nimenomaisesti petostentorjuntaviraston oikeus saada kaikki merkitykselliset tiedot.

Kaikkien lakisääteisten valvontamekanismien soveltamisen lisäksi ympäristöasioiden pääosasto ja ilmastotoimien pääosasto laativat petoksentorjuntastrategian, joka vastaa komission uutta, 24. kesäkuuta 2011 hyväksyttyä petoksentorjuntastrategiaa (CAFS), varmistaakseen muun muassa sen, että sen sisäinen valvonta petosten torjumiseksi vastaa täysin CAFS-strategiaa ja että sen petosriskien hallintatapa suuntautuu petosriskialueiden ja sopivien torjuntatapojen määrittämiseen. Tarvittaessa luodaan verkostoitumisryhmiä ja sopivia tietoteknisiä välineitä Life-ohjelmaan liittyvien petostapausten tutkimista varten. Petosriskit otetaan huomioon riskienhallintamenettelyssä.

Pääosastot ovat nimittäneet petostentorjunnan yhteyshenkilön, joka kuuluu petosten torjunta- ja havaintoverkostoon ja osallistuu pääosastojen asiaankuuluvien verkostojen/työryhmien työhön. Pääosastot lisäävät henkilökuntansa tietoisuutta petosten mahdollisuudesta ja levittävät tietoa asiasta vastaavista viranomaisista ja petosten ilmoitusmenettelyistä.

3.           EHDOTUKSEN/ALOITTEEN ARVIOIDUT RAHOITUSVAIKUTUKSET

3.1.        Kyseeseen tulevat monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeet ja menopuolen budjettikohdat

· Talousarviossa jo olevat budjettikohdat

Monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeiden ja budjettikohtien mukaisessa järjestyksessä

Moni­vuotisen rahoitus­kehyksen otsake || Budjettikohta || Meno­tyyppi || Rahoitusosuudet

Numero [Kuvaus………………………...……….] || JM/EI-JM ([55]) || EFTA-mailta[56] || ehdokasmailta[57] || kolmansilta mailta || varainhoito­asetuksen 18 artiklan 1 kohdan aa alakohdassa tarkoitetut rahoitusosuudet

Otsake 2: kestävä kasvu, luonnon­varat || Ympäristö- ja ilmastotoimet || JM || KYLLÄ || KYLLÄ || EI || EI

· Uudet perustettaviksi esitetyt budjettikohdat

Monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeiden ja budjettikohtien mukaisessa järjestyksessä

Moni­vuotisen rahoitus­kehyksen otsake || Budjettikohta || Meno­tyyppi || Rahoitusosuudet

Numero Otsake 2 || JM/EI-JM || EFTA-mailta || ehdokasmailta || kolmansilta mailta || varainhoito­asetuksen 18 artiklan 1 kohdan aa alakohdassa tarkoitetut rahoitusosuudet

2 || 07 03 80 01 – Ympäristö, uusi Life-ohjelma (toimintamenot) || JM || KYLLÄ || KYLLÄ || KYLLÄ || EI

2 || 07 03 80 02 – Ilmastotoimet, uusi Life-ohjelma (toimintamenot) (tai erityiseen talousarvion osastoon luotava uusi nimikkeistö) || JM || KYLLÄ || KYLLÄ || KYLLÄ || EI

2 || 07 01 04 02 – Ympäristö, uusi Life-ohjelma (hallintomenot) || EI-JM || KYLLÄ || KYLLÄ || KYLLÄ || EI

2 || 07 01 04 06 – Ilmastotoimet, uusi Life-ohjelma (hallintomenot) (tai erityiseen talousarvion osastoon luotava uusi nimikkeistö) || EI-JM || KYLLÄ || KYLLÄ || KYLLÄ || EI

3.2.        Arvioidut vaikutukset menoihin

3.2.1.     Yhteenveto arvioiduista vaikutuksista menoihin

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Monivuotisen rahoituskehyksen otsake: || 2 || Kestävä kasvu: luonnonvarat

Ympäristöasioiden PO (PO ENV) ja ilmastotoimien PO (PO CLIMA) || || || 2014 || 2015 || 2016 || 2017 || 2018 || 2019 || 2020 || 2021– || YHTEENSÄ ||

Ÿ Toimintamäärärahat || || || || || || || || || ||

07 03 80 01 (uusi, luotava budjettikohta) PO ENV:n osa || Sitoumukset || (1) || 291.500 || 314.250 || 341.250 || 371.000 || 404.250 || 437.750 || 420.500 || || 2,580.500 ||

Maksut || (2) || 22.238 || 155.963 || 151.764 || 249.364 || 265.615 || 296.415 || 361.226 || 1.077.916 || 2,580.500 ||

XX 03 80 02 (uusi, luotava budjettikohta) (tai erityiseen talousarvion osastoon luotava uusi nimikkeistö) PO CLIMAn osa || Sitoumukset || (1a) || 98.700 || 106.800 || 115.400 || 124.500 || 133.200 || 142.800 || 136.700 || || 858.100 ||

Maksut || (2a) || 13.845 || 60.140 || 59.596 || 94.411 || 101.872 || 105.185 || 138.201 || 284.850 || 858.100 ||

Alaohjelmien määrärahoista katettavat hallintomäärärahat[58] || || || || || || || || || ||

07 01 04 02 (uusi, luotava budjettikohta) PO ENV:n osa || || (3) || 19.000 || 22.500 || 23.250 || 22.000 || 18.000 || 14.500 || 13.750 || || 133.000

XX 01 04 06 (uusi, luotava budjettikohta) (tai erityiseen talousarvion osastoon luotava uusi nimikkeistö) PO CLIMAn osa || || || 4.800 || 5.450 || 6.100 || 6.500 || 7.550 || 7.950 || 8.050 || || 46.400

PO ENV:n määrärahat YHTEENSÄ || Sitoumukset || || 310.500 || 336.750 || 364.500 || 393.000 || 422.250 || 452.250 || 434.250 || || 2,713.500

Maksut || || 41.238 || 178.463 || 175.014 || 271.364 || 283.615 || 310.915 || 374.976 || 1,077.916 || 2,713.500

PO CLIMAn määrärahat YHTEENSÄ || Sitoumukset || || 103.500 || 112.250 || 121.500 || 131.000 || 140.750 || 150.750 || 144.750 || || 904.500

Maksut || || 18.645 || 65.590 || 65.696 || 100.911 || 109.422 || 113.135 || 146.251 || 284.850 || 904.500

Ÿ Toimintamäärärahat YHTEENSÄ || Sitoumukset || (4) || 390.200 || 421.050 || 456.650 || 495.500 || 537.450 || 580.550 || 557.200 || || 3,438.600 ||

Maksut || (5) || 36.083 || 216.103 || 211.360 || 343.775 || 367.487 || 401.600 || 499.427 || 1,362.766 || 3,438.600 ||

Ÿ Alaohjelmien määrärahoista katettavat hallintomäärärahat YHTEENSÄ || (6) || 23.800 || 27.950 || 29.350 || 28.500 || 25.550 || 22.450 || 21.800 || || 179.400

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEESEEN 2 kuuluvat määrärahat YHTEENSÄ || Sitoumukset || =4+ 6 || 414.000 || 449.000 || 486.000 || 524.000 || 563.000 || 603.000 || 579.000 || || 3,618.000 ||

Maksut || =5+ 6 || 59.883 || 244.053 || 240.710 || 372.275 || 393.037 || 424.050 || 521.227 || 1,362.766 || 3,618.000 ||

Jos ehdotuksella/aloitteella on vaikutuksia useampaan otsakkeeseen:

Ÿ Toimintamäärärahat YHTEENSÄ || Sitoumukset || (4) || || || || || || || || ||

Maksut || (5) || || || || || || || || ||

Ÿ Alaohjelmien määrärahoista katettavat hallintomäärärahat YHTEENSÄ || (6) || || || || || || || || || ||

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEISIIN 1–4 kuuluvat määrärahat YHTEENSÄ (viitemäärä) || Maksu­sitoumukset || =4+ 6 || || || || || || || || ||

Maksut || =5+ 6 || || || || || || || || ||

Monivuotisen rahoituskehyksen otsake: || 5[59] || ”Otsake 5” Hallintomenot

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Ympäristöasioiden PO (PO ENV) ja ilmastotoimien PO (PO CLIMA) || || || 2014 || 2015 || 2016 || 2017 || 2018 || 2019 || 2020 || || YHTEENSÄ

Ÿ PO ENV:n henkilöresurssit (milj. euroa) || 9.184 || 9.320 || 9.528 || 9.871 || 10.082 || 10.285 || 10.564 || || 68.834

Ÿ PO CLIMAn henkilöresurssit (milj. euroa) || 3.175 || 3.222 || 3.575 || 3.792 || 4.020 || 4.100 || 4.180 || || 26.064

Henkilöresurssit YHTEENSÄ (milj. euroa) || 12.359 || 12.542 || 13.103 || 13.663 || 14.102 || 14.385 || 14.744 || || 94.898

Ÿ PO ENV:n muut hallintomenot || 0.392 || 0.400 || 0.409 || 0.417 || 0.425 || 0.434 || 0.442 || || 2.919

Ÿ PO CLIMAn muut hallintomenot || 0.173 || 0.177 || 0.194 || 0.199 || 0.202 || 0.220 || 0.224 || || 1.389

Muut hallintomenot YHTEENSÄ (milj. euroa) || 0.565 || 0.577 || 0.603 || 0.616 || 0.627 || 0.654 || 0.666 || || 4.308

PO ENV ja PO CLIMA yhteensä || Määrärahat || 12.924 || 13.119 || 13.706 || 14.279 || 14.729 || 15.039 || 15.410 || || 99.206

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEESEEN 5 kuuluvat määrärahat YHTEENSÄ || (Sitoumukset yhteensä = maksut yhteensä) || 12.924 || 13.119 || 13.706 || 14.279 || 14.729 || 15.039 || 15.410 || 99.206

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

|| || Vuosi 2014[60] || Vuosi 2015 || Vuosi 2016 || Vuosi 2017 || Vuosi 2018 || Vuosi 2019 || Vuosi 2020 || Vuosi 2021– || YHTEENSÄ

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEISIIN 1–5 kuuluvat määrärahat YHTEENSÄ || Sitoumukset || 426.924 || 462.119 || 499.706 || 538.279 || 577.729 || 618.039 || 594.410 || - || 3,717.206

Maksut || 72.807 || 257.172 || 254.416 || 386.554 || 407.766 || 439.089 || 536.637 || 1,362.766 || 3,717.206

3.2.2.     Arvioidut vaikutukset toimintamäärärahoihin

– ¨  Ehdotus/aloite ei edellytä toimintamäärärahoja.

– ý  Ehdotus/aloite edellyttää toimintamäärärahoja seuraavasti:

Maksusitoumusmäärärahat, milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Tavoitteet ja tuotokset ò || || || 2014 || 2015 || 2016 || 2017 || 2018 || 2019 || 2020 || YHTEENSÄ

TUOTOKSET

Tuotoksen tyyppi[61] || Keskimääräiset kustannukset || Lukumäärä || Kustannus || Lukumäärä || Kustannus || Lukumäärä || Kustannus || Lukumäärä || Kustannus || Lukumäärä || Kustannus || Lukumäärä || Kustannus || Lukumäärä || Kustannus || Lukumäärä yhteensä || Kustannukset yhteensä

ERITYISTAVOITE 1 – Ympäristö ja resurssitehokkuus || || || || || || || || || || || || || || || ||

– Tuotos || IH[62] || €9.481 || 5 || €42.5 || 7 || €62.5 || 10 || €92.5 || 12 || €112.5 || 13 || €127.5 || 15 || €150 || 15 || €142.5 || 77 || €730

– Tuotos || Tav.[63] || €1.5 || 44 || €66.25 || 39 || €58.75 || 28 || €41.75 || 34 || €35.25 || 24 || €36.50 || 22 || €33.25 || 21 || €30.75 || 202 || €302.50

– Tuotos || Hank.[64] || €0.282 || 68 || €19.25 || 72 || €20.35 || 74 || €20.90 || 78 || €22 || 82 || €23.10 || 84 || €23.65 || 88 || €24.75 || 546 || €154

Välisumma, erityistavoite 1 || 117 || 128 || 118 || 141.60 || 112 || 155.15 || 114 || 169.75 || 119 || 187.10 || 121 || 206.90 || 123 || 198.00 || 825 || 1186.50

ERITYISTAVOITE 2[65] – Luonnon monimuotoisuus || || || || || || || || || || || || || || || ||

– Tuotos || IH || €10 || 3 || €30 || 4 || €40 || 6 || €60 || 8 || €80 || 10 || €100 || 10 || €100 || 10 || €100 || 51 || €510

– Tuotos || Per. || €1.5 || 60 || €89.50 || 58 || €87.00 || 52 || €78.00 || 46 || €69.50 || 43 || €65.00 || 51 || €76.25 || 44 || €66.50 || 355 || €531.75

– Tuotos || Hank. || €0.282 || 15 || €4.20 || 16 || €4.44 || 18 || €4.56 || 17 || €4.80 || 18 || €5.04 || 18 || €5.16 || 19 || €5.40 || 119 || €33.60

Välisumma, erityistavoite 2 || 78 || 123.70 || 78 || 131.44 || 74 || 142.56 || 71 || 154.30 || 71 || 170.04 || 79 || 181.41 || 73 || 171.90 || 525 || 1 075.35

ERITYISTAVOITE 3 – Ympäristöhallinto || || || || || || || || || || || || || || || ||

– Tuotos || Nat || €1.25 || 3 || €3.25 || 5 || €6 || 6 || €8 || 8 || €10 || 8 || €10 || 12 || €15 || 12 || €15 || 54 || €67.25

– Tuotos || Env || €1.28 || 11 || €14 || 9 || €11.754 || 9 || €11.75 || 9 || €11.75 || 9 || €11 || 6 || €7.75 || 6 || €7.5 || 59 || €75.50

– Tuotos || Kans.järj. || €0.300 || 36 || €11 || 37 || €11.25 || 38 || €11.25 || 40 || €12 || 41 || €12.25 || 42 || €12.5 || 44 || €13.25 || 278 || €83.5

– Tuotos || Hank. || €0.282 || 41 || €11.55 || 43 || €12.21 || 44 || €12.54 || 47 || €13.20 || 49 || €13.86 || 50 || €14.19 || 53 || €14.85 || 328 || €92.40

Välisumma, erityistavoite 3 || 91 || 39.80 || 94 || 41.21 || 98 || 43.54 || 104 || 46.95 || 107 || 47.11 || 111 || 49.44 || 115 || 50.60 || 720 || €318.65

ERITYISTAVOITE 4 - Ilmastonmuutoksen hillitseminen || || || || || || || || || || || || || || || ||

– Tuotos || Hankkeet || €2.271 || 13 || €28.50 || 14 || €31.800 || 11 || €24.00 || 12 || €26.50 || 13 || €29.50 || 14 || €32.00 || 13 || €29.50 || 90 || €201.800

– Tuotos || IH || €5.746 || 0 || €0 || 0 || €0 || 2 || €11.00 || 2 || €11.30 || 2 || €11.50 || 2 || €11.80 || 2 || €12.00 || 10 || €57.60

– Tuotos || Hank. || €0.282 || 57 || €16.00 || 57 || €16.20 || 60 || €17.00 || 64 || €18.20 || 67 || €19.00 || 73 || €20.50 || 71 || €20.00 || 449 || €126.90

Välisumma, erityistavoite 4 || 70 || €44.50 || 71 || €48.00 || 73 || €52.00 || 78 || €56.00 || 82 || €60.00 || 89 || €64.30 || 86 || €61.50 || 549 || €386.30

ERITYISTAVOITE 5 – Ilmastonmuutokseen sopeutuminen || || || || || || || || || || || || || || || ||

– Tuotos || Hankkeet || €2.254 || 16 || €36.500 || 18 || €40.000 || 14 || €32.500 || 16 || €35.600 || 17 || €39.200 || 19 || €43.200 || 17 || €39.000 || 117 || €266.000

– Tuotos || IH || €5.746 || 0 || €0 || 0 || €0 || 2 || €11.000 || 2 || €11.300 || 2 || €11.500 || 2 || €11.800 || 2 || €12.000 || 10 || €57.600

– Tuotos || Hank. || €0.282 || 28 || €8.000 || 28 || €8.000 || 30 || €8.500 || 32 || €9.100 || 33 || €9.300 || 33 || €9.300 || 37 || €10.500 || 221 || €62.700

Välisumma, erityistavoite 5 || 44 || €44.500 || 46 || €48.000 || 46 || €52.000 || 50 || €56.000 || 52 || €60.000 || 54 || €64.300 || 56 || €61.500 || 348 || €386.300

ERITYISTAVOITE 6 – Ilmastohallinto || || || || || || || || || || || || || || || ||

– Tuotos || Hankkeet || €1.132 || 4 || €4.000 || 4 || €4.700 || 5 || €5.300 || 5 || €5.500 || 5 || €6.000 || 6 || €6.500 || 6 || €6.500 || 35 || €38.500

– Tuotos || Hank. || €0.282 || 9 || €2.500 || 10 || €2.800 || 10 || €2.800 || 11 || €3.000 || 11 || €3.200 || 12 || €3.400 || 10 || €2.900 || 73 || €20.600

– Tuotos || Kans.järj. || €0.565 || 6 || €3.200 || 6 || €3.300 || 6 || €3.300 || 7 || €4.000 || 7 || €4.000 || 8 || €4.300 || 8 || €4.300 || 48 || €26.400

Välisumma, erityistavoite 6 || 19 || €9.700 || 20 || €10.800 || 21 || €11.400 || 23 || €12.500 || 23 || €13.200 || 26 || €14.200 || 24 || €13.700 || 156 || €85.500

|| || || || || || || || || || || || || || || || || ||

KUSTANNUKSET YHTEENSÄ || 419 || 390.20 || 428 || 421.05 || 424 || 456.65 || 440 || 495.50 || 454 || 537.45 || 480 || 580.55 || 477 || 557.20 || 3.122 || €3 438.6

3.2.3.     Arvioidut vaikutukset hallintomäärärahoihin

3.2.3.1.  Yhteenveto

– ¨  Ehdotus/aloite ei edellytä hallintomäärärahoja.

– ý  Ehdotus/aloite edellyttää hallintomäärärahoja seuraavasti:

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKE 5 || 2014 || 2015 || 2016 || 2017 || 2018 || 2019 || 2020 || YHTEENSÄ

PO ENV:n henkilökunta || 9,184 || 9,320 || 9,528 || 9,871 || 10,082 || 10,285 || 10,564 || 68,834

PO CLIMAn henkilökunta || 3,175 || 3,222 || 3,575 || 3,792 || 4,020 || 4,100 || 4,180 || 26,064

PO ENV:n muut hallintomenot || 0,392 || 0,400 || 0,409 || 0,417 || 0,425 || 0,434 || 0,442 || 2,919

PO CLIMAn muut hallintomenot || 0,173 || 0,177 || 0,194 || 0,199 || 0,202 || 0,220 || 0,224 || 1,389

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKE 5, välisumma || 12,924 || 13,119 || 13,706 || 14,279 || 14,729 || 15,039 || 15,410 || 99,206

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEESEEN 5 sisältymättömät[66] || || || || || || || ||

PO ENV:n muut hallintomenot || 19,000 || 22,500 || 23,250 || 22,000 || 18,000 || 14,500 || 13,750 || 133,000

PO CLIMAn muut hallintomenot || 4,800 || 5,450 || 6,100 || 6,500 || 7,550 || 7,950 || 8,050 || 46,400

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEESEEN 5 sisältymättömät, välisumma || 23,800 || 27,950 || 29,350 || 28,500 || 25,550 || 22,450 || 21,800 || 179,400

YHTEENSÄ || 36,724 || 41,069 || 43,056 || 42,779 || 40,279 || 37,489 || 37,210 || 278,606

3.2.3.2.  Henkilöresurssien arvioitu tarve

– ¨  Ehdotus/aloite ei edellytä henkilöresursseja.

– ý  Ehdotus/aloite edellyttää henkilöresursseja seuraavasti:

arvio kokonaislukuina (tai enintään yhden desimaalin tarkkuudella)

|| || 2014 || 2015 || 2016 || 2017 || 2018 || 2019 || 2020

Ÿ Henkilöstötaulukkoon sisältyvät virat/toimet (virkamiehet ja väliaikaiset toimihenkilöt) ||

|| 07 01 01 01 01 PO ENV (päätoimipaikka ja komission edustustot EU:ssa) || 64,0 || 64,0 || 64,0 || 65,0 || 65,0 || 65,0 || 65,0

|| XX 01 01 01 02 CLIMA (päätoimipaikka ja komission edustustot EU:ssa) (tai erityiseen talousarvion osastoon luotava uusi nimikkeistö) || 21,0 || 21,0 || 23,0 || 24,0 || 25,0 || 25,0 || 25,0

|| XX 01 01 02 (edustustot EU:n ulkopuolella) || || || || || || ||

|| XX 01 05 01 (epäsuora tutkimustoiminta) || || || || || || ||

|| 10 01 05 01 (suora tutkimustoiminta) || || || || || || ||

|| Ÿ Ulkopuolinen henkilöstö (kokoaikaiseksi muutettuna)[67] ||

|| 07 01 02 01 ENV (kokonaismäärärahoista katettavat sopimussuhteiset toimihenkilöt, vuokrahenkilöstö ja kansalliset asiantuntijat) || 8,0 || 8,0 || 8,0 || 8,0 || 8,0 || 8,0 || 9,0

|| XX 01 02 02 CLIMA (kokonaismäärärahoista katettavat sopimussuhteiset toimihenkilöt, vuokrahenkilöstö ja kansalliset asiantuntijat) (tai erityiseen talousarvion osastoon luotava uusi nimikkeistö) || 5,0 || 5,0 || 5,0 || 5,0 || 5,0 || 5,0 || 5,0

|| XX 01 02 02 (sopimussuhteiset ja paikalliset toimihenkilöt, vuokrahenkilöstö, nuoremmat asiantuntijat ja kansalliset asiantuntijat EU:n ulkopuolisissa edustustoissa) || || || || || || ||

|| XX 01 04 yy [68] || – päätoimipaikassa[69] || || || || || || ||

|| || – EU:n ulkopuolisissa edustustoissa || || || || || || ||

|| XX 01 05 02 (epäsuora tutkimustoiminta: sopimussuhteiset toimihenkilöt, vuokrahenkilöstö ja kansalliset asiantuntijat) || || || || || || ||

|| 10 01 05 02 (suora tutkimustoiminta: sopimussuhteiset toimihenkilöt, vuokrahenkilöstö ja kansalliset asiantuntijat) || || || || || || ||

|| Muu budjettikohta (mikä?) || || || || || || ||

|| YHTEENSÄ || 98,0 || 98,0 || 100,0 || 102,0 || 103,0 || 103,0 || 104,0

XX viittaa kyseessä olevaan toimintalohkoon eli talousarvion osastoon.

Henkilöresurssien tarve katetaan toimen hallinnointiin jo osoitetulla pääosaston henkilöstöllä ja/tai pääosastossa toteutettujen henkilöstön uudelleenjärjestelyjen tuloksena saadulla henkilöstöllä sekä tarvittaessa sellaisilla lisäresursseilla, jotka toimea hallinnoiva pääosasto voi saada käyttöönsä vuotuisessa määrärahojen jakomenettelyssä talousarvion puitteissa. Määriä ja kirjausta muutetaan suunnitellun ulkoistamisprosessin tulosten mukaan.

Kuvaus henkilöstön tehtävistä:

Virkamiehet ja väliaikaiset toimihenkilöt ||

Ulkopuolinen henkilöstö ||

3.2.4.     Yhteensopivuus nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen kanssa

– ý  Ehdotus/aloite on nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen mukainen.

– ¨  Ehdotus/aloite edellyttää rahoituskehyksen asianomaisen otsakkeen rahoitussuunnitelman muuttamista.

Selvitys rahoitussuunnitelmaan tarvittavista muutoksista, mainittava myös kyseeseen tulevat budjettikohdat ja määrät

–

– ¨  Ehdotus/aloite edellyttää joustovälineen varojen käyttöön ottamista tai monivuotisen rahoituskehyksen tarkistamista[70].

Selvitys tarvittavista toimenpiteistä, mainittava myös kyseeseen tulevat rahoituskehyksen otsakkeet, budjettikohdat ja määrät

–

3.2.5.     Ulkopuolisten tahojen osallistuminen rahoitukseen

– Ehdotuksen/aloitteen rahoittamiseen ei osallistu ulkopuolisia tahoja.

– Ehdotuksen/aloitteen rahoittamiseen osallistuu ulkopuolisia tahoja seuraavasti (arvio):

määrärahat, milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

|| Vuosi N || Vuosi N+1 || Vuosi N+2 || Vuosi N+3 || …ja näitä seuraavat vuodet (ilmoitetaan kaikki vuodet, joille ehdotuksen/aloitteen vaikutukset ulottuvat, ks. kohta 1.6) || Yhteensä

Rahoitukseen osallistuva taho || || || || || || || ||

Yhteisrahoituksella katettavat määrärahat YHTEENSÄ || || || || || || || ||

3.3.        Arvioidut vaikutukset tuloihin

– ý  Ehdotuksella/aloitteella ei ole vaikutuksia tuloihin.

– ¨  Ehdotuksella/aloitteella on vaikutuksia tuloihin seuraavasti:

– ¨         vaikutukset omiin varoihin

– ¨         vaikutukset sekalaisiin tuloihin

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Tulopuolen budjettikohta || Käytettävissä olevat määrärahat kuluvana varainhoito­vuonna || Ehdotuksen/aloitteen vaikutus[71]

Vuosi N || Vuosi N+1 || Vuosi N+2 || Vuosi N+3 || …ja näitä seuraavat vuodet (ilmoitetaan kaikki vuodet, joille ehdotuksen/aloitteen vaikutukset ulottuvat, ks. kohta 1.6)

Momentti …………. || || || || || || || ||

Vastaava(t) menopuolen budjettikohta (budjettikohdat) käyttötarkoitukseensa sidottujen sekalaisten tulojen tapauksessa:

–

Selvitys tuloihin kohdistuvan vaikutuksen laskentamenetelmästä

–

[1]               Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle sekä alueiden komitealle – Eurooppa 2020 -strategiaa tukeva talousarvio, KOM(2011) 500 lopullinen, 29.6.2011.

[2]               EUROOPPA 2020 – Älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun strategia (KOM(2010) 2020 lopullinen, Bryssel, 3.3.2010), jonka Eurooppa-neuvosto hyväksyi 17.6.2010.

[3]               Asetus (EY) N:o 614/2007, EUVL L 149, 9.6.2007, s. 1.

[4]               Direktiivi 92/43/ETY, EYVL L 206, 22.7.1992, s. 7.

[5]               COWIn vuonna 2009 tekemä Life-ohjelman jälkiarviointi; GHK:n vuonna 2010 tekemä Life+-ohjelman puolivälin arviointi; GHK:n johtaman yhteenliittymän vuonna 2011 tekemä Life+-asetuksen uudelleentarkastelun yhdistetty vaikutustenarviointi ja ennakkoarviointi (”Combined impact assessment and ex-ante evaluation of the review of the Life+ Regulation”) ja Institute for European Environmental Policy ‑laitoksen vuonna 2011 tekemä arviointi ilmastonmuutoksesta tulevassa monivuotisessa rahoituskehyksessä (”Climate Change in the future multiannual financial framework”).

[6]               [Viittaus lisättävä julkaisemisen jälkeen].

[7]               http://ec.europa.eu/environment/Life/publications/Lifepublications/evaluation/index.htm#expost.

[8]               http://ec.europa.eu/environment/Life/publications/Lifepublications/evaluation/index.htm#mte2010.

[9]               [Viittaus lisättävä julkaisemisen jälkeen].

[10]             [Viittaus lisättävä julkaisemisen jälkeen].

[11]             http://ec.europa.eu/environment/Life/about/beyond2013.htm.

[12]             http://ec.europa.eu/environment/Life/about/beyond2013.htm.

[13]             http://ec.europa.eu/environment/Life/about/beyond2013.htm.

[14]             [Viittaus lisättävä].

[15]             Direktiivi 2009/147/EY, EUVL L 20, 26.1.2010, s. 7.

[16]             Direktiivi 2000/60/EY, EYVL L 327, 22.12.2000, s. 1.

[17]             Direktiivi 2008/56/EY, EUVL L 164, 25.6.2008, s. 19.

[18]             Komission ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelmasta Horizon 2020.

[19]             KOM(2011) 112 lopullinen.

[20]             Komission tiedonanto Euroopan parlamentille ja neuvostolle, Kehys innovatiivisten rahoitusvälineiden seuraavalle sukupolvelle – EU:n oman ja vieraan pääoman mekanismit, KOM(2011) 662 lopullinen, 19.10.2011.

[21]             Tämä vastaa 3,2:ta miljardia euroa kiinteinä hintoina.

[22]             EUVL C […], […], s. […].

[23]             EUVL C […], […], s. […].

[24]             KOM(2011) 500 lopullinen, 29.6.2011.

[25]             EUVL L 149, 9.6.2007, s. 1.

[26]             Kaikki luvut ilmaistaan nykyhintoina.

[27]             KOM(2011) 403 lopullinen, 26.9.2011.

[28]             EUVL L … s. [viite: EAKR].

[29]             EUVL L … s. [viite: ESR].

[30]             EUVL L … s. [viite: koheesiorahasto].

[31]             EUVL L … s. [viite: EMTR].

[32]             EUVL L … s. [viite: maaseuturahasto].

[33]             EUVL L … s. [viite: EMFF].

[34]             EUVL L … s. [viite: Horizon 2020].

[35]             [Viittaus lisättävä hyväksymisen jälkeen].

[36]             KOM(2010) 2020 lopullinen, 3.3.2010.

[37]             KOM(2011) 571 lopullinen, 20.9.2011

[38]             KOM(2011) 244 lopullinen, 3.5.2011.

[39]             EYVL L 206, 22.7.1992, s. 7.

[40]             EUVL L 20, 26.1.2010, s. 7.

[41]             KOM(2011) 112 lopullinen, 8.3.2011.

[42]             EYVL L 248, 16.9.2002, s. 1.

[43]             EYVL L 142, 14.5.1998, s. 1.

[44]             EYVL L 327, 22.12.2000, s. 1.

[45]             EUVL L 164, 25.6.2008, s. 19.

[46]             KOM(2011) 500 lopullinen, 29.6.2011, Osa II: Politiikan alat, s. 7.

[47]             EUVL L 55, 28.2.2011, s. 13.

[48]             Kaikki luvut ilmaistaan nykyhintoina.

[49]             EYVL L 117, 5.5.1999, s. 1.

[50]             ABM: toimintoperusteinen johtaminen; ABB: toimintoperusteinen budjetointi.

[51]             Sellaisina kuin nämä on määritelty varainhoitoasetuksen 49 artiklan 6 kohdan a ja b alakohdassa.

[52]             Kuvaukset eri hallinnointitavoista ja viittaukset varainhoitoasetukseen ovat saatavilla budjettipääosaston verkkosivuilla osoitteessa http://www.cc.cec/budg/man/budgmanag/budgmanag_en.html.

[53]             Sellaisina kuin nämä on määritelty varainhoitoasetuksen 185 artiklassa.

[54]             Life+-asetukselle ehdotettu seuranta- ja arviointikehys, ympäristöasioiden pääosasto, 2007.

[55]             JM = jaksotetut määrärahat; EI-JM = jaksottamattomat määrärahat.

[56]             EFTA: Euroopan vapaakauppaliitto.

[57]             Ehdokasmaat ja soveltuvin osin Länsi-Balkanin mahdolliset ehdokasmaat.

[58]             Tekninen ja/tai hallinnollinen apu sekä EU:n ohjelmien ja/tai toimien toteuttamiseen liittyvät tukimenot (entiset BA-budjettikohdat), epäsuora ja suora tutkimustoiminta.

[59]             Määriä ja kirjausta muutetaan tarvittaessa sen mukaan, mihin prosessi, jossa tehtäviä ulkoistetaan toimeenpanovirastolle, johtaa.

[60]             Vuosi n on ehdotuksen/aloitteen toteutuksen aloitusvuosi.

[61]             Tuotokset ovat tuloksena olevia tuotteita ja palveluita (esim. rahoitettujen opiskelijavaihtojen määrä tai rakennetut tiekilometrit).

[62]             Integroidut hankkeet.

[63]             Tavanomaiset hankkeet.

[64]             Julkiset hankinnat.

[65]             Kuten kuvattu kohdassa 1.4.2 ”Erityistavoitteet”.

[66]             Tekninen ja/tai hallinnollinen apu sekä EU:n ohjelmien ja/tai toimien toteuttamiseen liittyvät tukimenot (entiset BA-budjettikohdat), epäsuora ja suora tutkimustoiminta.

[67]             CA = sopimussuhteiset toimihenkilöt; INT = viraston henkilökunta (”Intérimaire”); JED = nuoremmat asiantuntijat EU:n ulkopuolisissa edustustoissa (”Jeune Expert en Délégation”); LA = paikalliset toimihenkilöt; SNE = kansalliset asiantuntijat.

[68]             Toimintamäärärahoista katettavan ulkopuolisen henkilöstön enimmäismäärä (entiset BA-budjettikohdat).

[69]             Etenkin rakennerahastot, Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto (maaseuturahasto) ja Euroopan kalatalousrahasto.

[70]             Katso toimielinten sopimuksen 19 ja 24 kohta.

[71]             Perinteiset omat varat (tulli- ja sokerimaksut) on ilmoitettava nettomääräisinä eli bruttomäärästä on vähennettävä kantokuluja vastaava 25 prosentin osuus.