52011PC0198

[pic] | EUROOPAN KOMISSIO |

Bryssel 12.4.2011

KOM(2011) 198 lopullinen

2011/0082 (NLE)

Ehdotus:

NEUVOSTON ASETUS

lopullisen polkumyyntitullin käyttöönotosta Kiinan kansantasavallasta peräisin olevan päällystetyn hienopaperin tuonnissa ja kyseisessä tuonnissa käyttöön otetun väliaikaisen tullin lopullisesta kantamisesta

PERUSTELUT

1. EHDOTUKSEN TAUSTA

Ehdotuksen perustelut ja tavoitteet Tämä ehdotus koskee polkumyynnillä muista kuin Euroopan yhteisön jäsenvaltioista tapahtuvalta tuonnilta suojautumisesta 30. marraskuuta 2009 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1225/2009, jäljempänä ’perusasetus’, soveltamista Kiinan kansantasavallasta peräisin olevan päällystetyn hienopaperin tuontia koskevassa menettelyssä. |

Yleinen tausta Ehdotus perustuu perusasetuksen soveltamiseen ja tutkimukseen, joka tehtiin perusasetuksessa säädettyjen sisältöä ja menettelyjä koskevien vaatimusten mukaisesti. |

Voimassa olevat aiemmat säännökset Komissio otti asetuksella (EU) N:o 1042/2010 käyttöön väliaikaiset polkumyynnin vastaiset toimenpiteet Kiinan kansantasavallasta peräisin olevan päällystetyn hienopaperin tuonnissa. |

Johdonmukaisuus suhteessa unionin muuhun politiikkaan ja muihin tavoitteisiin Ei koske tätä ehdotusta. |

2. KUULEMISET JA VAIKUTUSTEN ARVIOINTI

Intressitahojen kuuleminen |

Menettelyn osapuolilla on perusasetuksen säännösten mukaisesti ollut tilaisuus puolustaa etujaan tämän tutkimuksen yhteydessä. |

Asiantuntijatiedon käyttö |

Ulkopuolisten asiantuntijoiden käyttö ei ollut tarpeen. |

Vaikutusten arviointi Ehdotus perustuu perusasetuksen täytäntöönpanoon. Perusasetuksessa ei säädetä yleisestä vaikutusten arvioinnista, mutta siinä on kattava luettelo edellytyksistä, jotka on arvioitava. |

3. EHDOTUKSEEN LIITTYVÄT OIKEUDELLISET NÄKÖKOHDAT

Ehdotetun toimen lyhyt kuvaus Komissio pani vireille 18. helmikuuta 2010 Kiinan kansantasavallasta peräisin olevan päällystetyn hienopaperin tuontia koskevan polkumyynnin vastaisen menettelyn. Tutkimus osoitti, että tarkasteltavana olevaa tuotetta tuodaan polkumyynnillä ja että tämä on aiheuttanut vahinkoa unionin tuotannonalalle. Tutkimuksessa todettiin myös, että ei ollut unionin edun vastaista ottaa käyttöön polkumyynnin vastaisia toimenpiteitä. Väliaikaiset toimenpiteet otettiin käyttöön tällä perusteella. Jatkotutkimuksessa on vahvistettu keskeiset alustavat päätelmät. Sen vuoksi ehdotetaan, että neuvosto hyväksyy oheisen asetusehdotuksen Kiinan kansantasavallasta peräisin olevan päällystetyn hienopaperin tuontia koskevien lopullisten polkumyynnin vastaisten toimenpiteiden käyttöön ottamisesta. Asetus olisi julkaistava Euroopan unionin virallisessa lehdessä viimeistään 17. toukokuuta 2011. |

Oikeusperusta Neuvoston asetus (EY) N:o 1225/2009, annettu 30. marraskuuta 2009, polkumyynnillä muista kuin Euroopan yhteisön jäsenvaltioista tapahtuvalta tuonnilta suojautumisesta, jäljempänä ’perusasetus’. |

Toissijaisuusperiaate Ehdotus kuuluu unionin yksinomaiseen toimivaltaan. Sen vuoksi siihen ei sovelleta toissijaisuusperiaatetta. |

Suhteellisuusperiaate Ehdotus on suhteellisuusperiaatteen mukainen seuraavista syistä: |

Toimintatapa on kuvattu edellä mainitussa perusasetuksessa, eikä mahdollisuutta kansallisiin päätöksiin anneta. |

Vaatimusta, jonka mukaan unionille, kansallisille viranomaisille, alue- ja paikallisviranomaisille, talouden toimijoille ja kansalaisille aiheutuvan taloudellisen ja hallinnollisen rasituksen olisi pysyttävä mahdollisimman pienenä ja oltava oikeassa suhteessa tavoitteeseen, ei sovelleta. |

Sääntelytavan valinta |

Ehdotettu sääntelytapa: neuvoston asetus. |

Muut sääntelytavat eivät tule kyseeseen, sillä perusasetuksessa ei säädetä muista vaihtoehdoista. |

4. TALOUSARVIOVAIKUTUKSET

Ehdotuksella ei ole vaikutuksia unionin talousarvioon. |

2011/0082 (NLE)

Ehdotus:

NEUVOSTON ASETUS

lopullisen polkumyyntitullin käyttöönotosta Kiinan kansantasavallasta peräisin olevan päällystetyn hienopaperin tuonnissa ja kyseisessä tuonnissa käyttöön otetun väliaikaisen tullin lopullisesta kantamisesta

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon polkumyynnillä muista kuin Euroopan yhteisön jäsenvaltioista tapahtuvalta tuonnilta suojautumisesta 30 päivänä marraskuuta 2009 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1225/2009[1], jäljempänä ’perusasetus’, ja erityisesti sen 9 artiklan ja 14 artiklan 1 kohdan,

ottaa huomioon Euroopan komission, jäljempänä ’komissio’, ehdotuksen, jonka tämä on tehnyt neuvoa-antavaa komiteaa kuultuaan,

sekä katsoo seuraavaa:

1. VÄLIAIKAISET TOIMENPITEET

2. Komissio otti asetuksella (EU) N:o 1042/2010[2], jäljempänä ’väliaikaista tullia koskeva asetus’, käyttöön väliaikaisen polkumyyntitullin, jäljempänä ’väliaikaiset toimenpiteet’, Kiinan kansantasavallasta, jäljempänä ’Kiina’, peräisin olevan päällystetyn hienopaperin tuonnissa.

3. Menettely pantiin vireille 4 päivänä tammikuuta 2010, kun eurooppalaisten hienopaperituottajien järjestö CEPIFINE, jäljempänä ’valituksen tekijä’, oli tehnyt valituksen sellaisten tuottajien puolesta, joiden tuotanto muodostaa huomattavan osan eli tässä tapauksessa yli 25 prosenttia päällystetyn hienopaperin kokonaistuotannosta unionissa. Valituksessa esitetty alustava näyttö kyseisen tuotteen polkumyynnistä ja siitä aiheutuneesta aineellisesta vahingosta katsottiin riittäväksi menettelyn aloittamiseksi.

4. MYÖHEMPI MENETTELY

5. Niiden olennaisten tosiasioiden ja huomioiden ilmoittamisen jälkeen, joiden perusteella päätettiin ottaa käyttöön väliaikaiset polkumyyntitoimenpiteet, jäljempänä ’alustavien päätelmien ilmoittaminen’, useat asianomaiset osapuolet ilmoittivat kirjallisesti näkökantansa alustavista päätelmistä. Kuulemista pyytäneille osapuolille annettiin mahdollisuus tulla kuulluiksi.

6. Komissio jatkoi lopullisia päätelmiään varten tarpeellisina pitämiensä tietojen hankkimista ja tarkistamista.

7. Yksi yhteistyössä toimineiden kiinalaisten vientiä harjoittavien tuottajien ryhmä, jäljempänä ’vientiä harjoittava tuottaja’, väitti, että sitä olisi pitänyt kuulla ennen väliaikaisten toimenpiteiden käyttöönottoa, koska ryhmän mukaan väliaikaista tullia koskeva asetus on Euroopan unionin perusoikeuskirjan[3], jäljempänä ’perusoikeuskirja’, 41 artiklassa tarkoitettu yksittäinen toimenpide.

8. Edellä esitetystä väitteestä olisi otettava huomioon jäljempänä esitettävä seikat. Perusasetuksessa määritetään osapuolten oikeudet polkumyyntimenettelyssä, ja eritoten 7 artiklassa säädetään menettelystä, jolla väliaikaiset toimenpiteet otetaan käyttöön. Perusasetuksen 7 artiklassa todetaan muun muassa, että mahdolliset väliaikaiset toimenpiteet voidaan ottaa käyttöön 9 kuukauden kuluessa tapauksen vireillepanosta. Tässä menettelyssä komissio suoritti tutkimuksensa perusasetuksen 6 artiklan mukaisesti ja otti väliaikaiset toimenpiteet käyttöön perusasetuksen 7 artiklan mukaisesti, ja kaikkia kuulemista pyytäneitä asianomaisia osapuolia kuultiin, ja niillä oli riittävät mahdollisuudet toimittaa tietoja ja huomautuksia. Euroopan unionin tuomioistuin on toistuvasti katsonut, että ”vaikka […] puolustautumisoikeuksien kunnioittamisen periaate vaatii, että viejille annetaan tietoja niistä tärkeimmistä tosiseikoista ja havainnoista, joiden perusteella väliaikaiset tullit on tarkoitus ottaa käyttöön, pelkästään se, että näitä oikeuksia ei ole kunnioitettu, ei tee lopullisten tullien käyttöön ottamisesta annettua asetusta virheelliseksi, jos viimeksi mainittua asetusta annettaessa on korjattu väliaikaisten tullien käyttöön ottamista koskevaa asetusta annettaessa tapahtunut virhe”.[4] Tässä tapauksessa komissio täytti perusasetuksen mukaiset ilmoittamisvelvollisuutensa, ja vientiä harjoittavan tuottajan oikeutta oikeudenmukaiseen kuulemiseen noudatettiin menettelyssä, jonka päätteeksi tämä asetus hyväksyttiin.

9. Perusasetuksen 7 artiklan nojalla hyväksyttyjen toimenpiteiden väliaikainen luonne tulee esiin muun muassa siinä, että ne voidaan ottaa käyttöön enintään kuudeksi kuukaudeksi ja että väliaikaisen tullin kantaminen varmistetaan vain vakuudella. Komissio ei ole myöskään koskaan estänyt mitään osapuolia esittämästä pyyntöjä lisäkuulemisiin ennen väliaikaisten toimenpiteiden käyttöönotolle lainsäädännössä säädettyä 9 kuukauden määräaikaa, jos osapuolet ovat katsoneet, että lisäkuulemisiin kyseisessä vaiheessa on tarvetta.

10. Yksi yhteistyössä toimineiden kiinalaisten vientiä harjoittavien tuottajien ryhmä pyysi käyttöönsä tietoja, jotka saatiin ainoalta Yhdysvalloissa toimivalta yritykseltä, joka toimitti tietoja 2 artiklan 7 kohdan a alakohdan mukaisesti normaaliarvon vahvistamista varten. Väitteen mukaan osapuolta estettäisiin muutoin saamasta käyttöönsä näyttöä, jonka perusteella väliaikaiset toimenpiteet otettiin käyttöön, mikä rikkoo osapuolen puolustautumisoikeutta ja on vastoin hyvän hallintotavan periaatetta. Sama osapuoli väitti, että tiettyihin osapuoliin liittyviä luottamuksellisia tietoja voitaisiin luovuttaa yhteistyössä toimivien kiinalaisten vientiä harjoittavien tuottajien ryhmän oikeudellisille edustajille. Oikeudelliset edustajat sitoutuisivat takaamaan yritysten liikesalaisuuksien luottamuksellisuuden. Väitteen tueksi viitattiin Yhdysvaltojen ja Kanadan järjestelmiin sekä Euroopan unionin tuomioistuimen tuomioon asiassa G.J. Dokter and Others vs. Minister van Landbouw, Natuur en Voedselkwaliteit .

11. Kyseiset pyynnöt oli hylättävä. Osapuolen pyyntö koski yhdysvaltalaisen yrityksen toimittamien luottamuksellisten hintatietojen saamista. Komissio ei voi antaa käyttöön tällaisia liiketoimintaa koskevia yksityiskohtaisia ja luottamuksellisia tietoja. Tällaisten tietojen antaminen olisi vastoin unionin lainsäädäntöä ja erityisesti perusasetuksen 19 artiklaa, koska tällöin paljastettaisiin ilman lupaa yhdysvaltalaisen yrityksen rajoitetusti luovutettavia ja arkaluonteisia tietoja. Ehdotetusta menetelmästä, jonka mukaan yrityksen liikesalaisuudet voitaisiin paljastaa muiden asianomaisten oikeudellisille edustajille, voidaan todeta, että perusasetuksessa ei säädetä tällaisesta menettelystä, toisin kuin Yhdysvaltojen ja Kanadan järjestelmissä. Se ei näin ollen selvästikään kuulu polkumyyntimenettelyjä koskeviin vakiintuneisiin EU:n oikeudellisiin puitteisiin. Edellä mainittu tuomioistuimen tuomio ei missään tapauksessa tue väitettä, jonka mukaan luottamuksellisia tietoja olisi paljastettava. Tuomiossa viitataan myös joihinkin puolustautumisoikeutta koskevan periaatteen luontaisiin rajoihin.

12. Yksi yhteistyössä toimineiden kiinalaisten vientiä harjoittavien tuottajien ryhmä pyysi käyttöönsä myös seuraavia seikkoja koskevaa näyttöä: unionin tuottajien tuottamat rullapainokoneisiin tarkoitetut rullat, yksityiskohtaiset tiedot yhden edustavan unionin tuottajan oikeudellisesta asemasta, tiettyjen paperitehtaiden toiminta ja rahoitustiedot, unionin tuotannonalan tuotantokustannuksiin liittyvät yksityiskohtaiset tiedot sekä edustavien unionin tuottajien tuotteiden tuotevalvontakoodit. Jotkin pyydetyistä tiedoista eivät kuuluneet tutkimuksen piiriin, koska ne liittyivät tuotteisiin, jotka eivät kuulu tutkimuksen piiriin, tai unionin tuottajien toimintaan, johon ei liity päällystetyn hienopaperin tuotantoa. Komissio ei voinut antaa käyttöön muita pyydettyjä tietoja, koska perusasetuksen 19 artiklan mukaisesti tämä olisi ollut luottamuksellisten liikesalaisuuksien luvaton luovuttaminen.

13. Samat vientiä harjoittavat tuottajat pyysivät myös niiden yritysten nimiä, jotka vastustivat tutkimusta eivätkä pyytäneet luottamuksellista käsittelyä. Näiden tietojen paljastaminen olisi paljastanut luottamuksellista käsittelyä pyytäneiden tuottajien tunnistetiedot ja kannat, minkä vuoksi näitä tietoja ei voitu paljastaa.

14. Alustavien päätelmien ilmoittaminen oli niin yksityiskohtaista kuin mahdollista paljastamatta luottamuksellisia tietoja, eikä se näin ollen ollut vientiä harjoittavien tuottajien perusoikeuksien, puolustautumisoikeuksien tai hyvän hallintotavan periaatteen vastaista.

15. Tässä polkumyynnin vastaisessa ja rinnakkaisessa tukien vastaisessa tutkimuksessa tehdyt vahinkoanalyysit ovat identtiset, koska unionin tuotannonalan määritelmä, edustavat unionin tuottajat sekä tutkimusajanjakso ovat samat kummassakin tutkimuksessa. Tästä syystä kummassa tahansa menettelyssä esitetyt vahinkoa koskevat huomautukset otettiin huomioon molemmissa menettelyissä.

16. Tutkimusajanjakso

17. Kuten väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 13 kappaleessa todetaan, polkumyyntiä ja vahinkoa koskeva tutkimus kattoi 1 päivän tammikuuta 2009 ja 31 päivän joulukuuta 2009 välisen ajanjakson, jäljempänä ’tutkimusajanjakso’. Vahinkoa koskevaan arvioon vaikuttava kehityssuuntausten tarkastelu kattoi 1 päivän tammikuuta 2006 ja tutkimusajanjakson päättymisen välisen ajanjakson, jäljempänä ’tarkastelujakso’.

18. TARKASTELTAVANA OLEVA TUOTE JA SAMANKALTAINEN TUOTE

19. Tarkasteltavana oleva tuote

20. Väliaikaisten toimenpiteiden käyttöönoton jälkeen vientiä harjoittava tuottaja ja valituksen tekijä toimittivat lisähuomautuksia tuotteen määritelmästä. Osa huomautuksista oli samoja kuin ne, joita oli jo käsitelty väliaikaista tullia koskevassa asetuksessa.

21. Vientiä harjoittava tuottaja toisti, että päällystetyn hienopaperin arkit ja rullat, jotka soveltuvat käyttäväksi arkkipainokoneissa (tarkasteltavana oleva tuote), ja päällystetyn hienopaperin rullat, jotka soveltuvat käytettäväksi rullapainokoneissa, eivät eroa merkittävästi perusominaisuuksiltaan toisistaan ja että sen vuoksi rullapainokoneissa käytettäväksi tarkoitettua päällystettyä hienopaperia ei olisi pitänyt jättää pois tarkasteltavana olevan tuotteen määritelmästä. Osapuoli väitti myös, että komission päätelmä, jonka mukaan tuotteet eivät ole keskenään vaihdettavissa, on vailla näyttöä.

22. On muistettava, että tutkimuksessa kävi ilmi, että rullapainokoneissa käytettävä päällystetty hienopaperi ja arkkipainokoneissa käytettävä päällystetty hienopaperi ovat erilliset tuoteryhmät, jotka eivät ole keskenään vaihdettavissa, kuten väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 18 ja 20 kappaleessa todetaan. Vientiä harjoittava tuottaja myönsi itsekin, että tuotteet eivät ole täysin vaihdettavissa keskenään.

23. On myös huomattava, että rullapainokoneissa käytettäviä rullia ei tuotu lainkaan Kiinasta tarkastelujaksolla. Voidaan myös pitää epätodennäköisenä, että näitä tuotteita tuotaisiin jatkossakaan, koska niiden hankkiminen pitkän välimatkan päästä ei ole taloudellisesti kannattavaa väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 20 kappaleessa mainituista syistä.

24. Sama osapuoli väitti lisäksi, että väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 16 kappaleessa määritellyt kriteerit, eli pintalujuutta koskevat tekniset ominaisuudet, eivät sovellu erottamaan toisistaan rullapainokoneissa käytettävää päällystettyä hienopaperia ja arkkipainokoneissa käytettävää päällystettyä hienopaperia. Väitettiin myös, että rullapainokoneissa käytettävien rullien jättäminen tutkimuksen ulkopuolelle tehtiin mielivaltaisesti, koska unionin tuottajien tuottamat rullapainokoneissa käytettävät rullat eivät täyttäneet väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 16 kappaleessa esitettyjä kriteereitä pintalujuutta koskevien teknisten ominaisuuksien osalta.

25. Vientiä harjoittava tuottaja väitti myös, että komissio ei täyttänyt velvoitettaan ja tutkinut objektiivisesti kyseisen vientiä harjoittavan tuottajan komission yksiköille ennen väliaikaisten asetuksen hyväksymistä esittämää näyttöä eli tuloksia vientiä harjoittavan tuottajan omassa laboratoriossa tehdystä testistä, jolla mitattiin unionin tuottajien tuottamien rullapainokoneissa käytettävien rullien pintalujuutta.

26. Vientiä harjoittavan tuottajan esittämät tutkimustulokset koostuivat sen omassa laboratoriossa tehdyn testin tulosten tiivistelmästä. Mikä tärkeintä, tuloksia ei annettu muiden asianomaisten osapuolten, etusijassa unionin tuotannonalan, tutkittavaksi ja kommentoitavaksi, eikä vientiä harjoittava tuottaja toimittanut tarkoituksenmukaista ei-luottamuksellista yhteenvetoa useista pyynnöistä huolimatta.

27. On muistettava, että komissio päätteli alustavassa vaiheessa, että testin objektiivisuus ja luotettavuus eivät olleet riittäviä, jotta sen perusteella olisi voitu tehdä päätelmiä. Vientiä harjoittava tuottaja ei toimittanut tarkempia tietoja, joiden avulla olisi voitu arvioida testin luotettavuutta paremmin. Koska testistä ei toimitettu ei-luottamuksellista versiota, yritykset, joiden rullapainokoneissa käytettäviä rullia väitetysti testattiin, eivät voineet vastata testin päätelmiin. Komissio ei voinut näin ollen objektiivisesti tarkastaa, olivatko toimitetut testitulokset luotettavia ja oikeita ja voitaisiinko niitä hyödyntää tutkimuksessa. Komission käytettävissä olevien tietojen perusteella alustavassa vaiheessa tehtyjä päätelmiä testin objektiivisuudesta ja luotettavuudesta ei voitu tarkastella uudelleen, koska mikään luotettava taho ei pystynyt tarkastamaan luottamuksellisesti toimitettuja tietoja.

28. Väliaikaisten toimenpiteiden käyttöönoton jälkeen vientiä harjoittava tuottaja esitti tulokset toisesta, ulkoisella testauslaboratoriolla teettämästään tutkimuksesta, ja toisti väitteensä, jonka mukaan rullapainokoneissa käytettävät rullat oli mielivaltaisesti jätetty tutkimuksen ulkopuolelle. Testiraportissa todettiin, että pintalujuutta oli mitattu 25 näytteellä rullapainokoneissa käytettävistä rullista, jotka vientiä harjoittava tuottaja oli toimittanut laboratoriolle ja joiden se oli ilmoittanut olevan näytteitä unionin tuottajien tuottamasta paperista. Raportin mukaan mikään testatuista papereista ei täyttänyt väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 16 kappaleessa esitettyjä molempia kriteereitä.

29. Testiraportin tarkastelusta kävi ilmi, että ensinnäkin ulkoisen laboratorion testiraportti liittyi enimmäkseen tuotteisiin, joiden osalta tulokset eivät olleet relevantteja, koska useimmat testatuista näytteistä olivat itse asiassa muita kuin rullapainokoneisiin tarkoitettuja rullia, ja toiseksi testiraportti liittyi tuotteisiin, joita ei ollut riittävästi yksilöity, sillä testiraportin perusteella ei pystytty varmistamaan, oliko testattu paperi tarkoitettu arkkipainoon vai rullapainokoneisiin, koska raportissa kuvattua paperimerkkiä on olemassa molemmissa formaateissa. Testiraportti ei tarjonnut myöskään varmuutta siitä, että ilmoitetut näyterullat olivat itse asiassa niitä, jotka testattiin.

30. Valituksen tekijä otti kantaa ulkoisen laboratorion testiraporttiin toimittamalla tulokset testistä, jonka yksi unionin tuottaja suoritti samoilla rullapainokoneisiin tarkoitettujen rullien näytteillä, jotka ulkoinen laboratorio oli väitetysti testannut. Tästä testistä saatiin erilaiset tulokset. Valituksen tekijän mukaan erot johtuivat mahdollisesti erilaisista testausolosuhteista eli mahdollisesta ISO-standardin 3783:2006 vastaisuudesta; kyseessä on standardi, jonka mukaisesti väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 16 kappaleessa esitetty pintalujuus olisi mitattava.

31. Lopullisten päätelmien ilmoittamisen jälkeen vientiä harjoittava tuottaja kyseenalaisti komission puolueettomuuden, kun se hylkäsi ulkoisen laboratorion testitulokset. Se väitti, että kyseessä oli riippumattoman asiantuntijan tekemä sokkotesti, joka tehtiin asiaa koskevien ISO-standardien mukaisesti. Se toimitti johtajansa valaehtoisen todistuksen, jossa selvitettiin testauksessa käytettyjen näytteiden hankintaprosessia, testauksen riippumattomuuden, oikeellisuuden ja edustavuuden todistamiseksi.

32. Ensinnäkin on todettava, että komissio ei missään vaiheessa kyseenalaistanut ulkoisen laboratorion testiraportin puolueettomuutta, ja tältä osin on merkityksetöntä, että testaus tehtiin sokkona. Epäilyksiä esitettiin testattujen näytteiden valintaan ja alkuperään liittyvistä takeista eikä niinkään itse testistä. Vientiä harjoittavan tuottajan väitteet eivät poistaneet näitä epäilyksiä, koska ne olivat puutteellisia ja epäselviä useilta osin, esimerkiksi muiden tuotteiden kuin rullapainokoneissa käytettävien rullien testiin sisällyttämisen väitettiin aiheutuneen hallinnollisista virheistä tai toimittajien virheistä näiden toimittaessa mahdollisesti vääriä näytteitä.

33. Koska testattujen tuotteiden alkuperästä eikä näytteistä ollut täyttä selvyyttä ja eri osapuolten testitulokset olivat ristiriitaisia, pääteltiin, että kiinalaisen vientiä harjoittavan tuottajan puolesta toimineen ulkoisen laboratorion toimittama testiraportti ei osoittanut yksiselitteisesti, että pintalujuustesti ei sovellu erottamaan toisistaan rullapainokoneissa käytettävää päällystettyä hienopaperia ja arkkipainokoneissa käytettävää päällystettyä hienopaperia. Testiraportti ei näin ollen osoittanut, että rullapainokoneissa käytetty päällystetty hienopaperi oli mielivaltaisesti suljettu pois tutkimuksesta.

34. Pintalujuuden soveltuvuudesta rullapainokoneissa käytettävien rullien erotteluperusteena on muistettava, että tuotteen määritelmässä nämä kaksi tuoteryhmää on erotettu toisistaan mm. tuotteen käyttötarkoituksen perusteella eli sillä perusteella, sopiiko tuote käytettäväksi arkkipainossa vai rullapainokoneissa, mitä määrittävät niiden painokoneiden vaatimukset, joissa niitä käytetään, esimerkiksi pintalujuusominaisuudet. On vielä huomattava, että pintalujuus on vain yksi ominaisuuksista, joka erottaa rullapainokoneissa käytettävän päällystetyn hienopaperin arkkipainossa käytetystä päällystetystä hienopaperista; väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 16 ja 18 kappaleessa esitetään muita kriteereitä, joita kyseinen vientiä harjoittava tuottaja ei ole kiistänyt. Yksi osapuoli väitti, että kosteus, sellaisena kuin se on määriteltynä väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 18 kappaleessa, ei ole erillinen perusominaisuus, joka erottaa tuotteita toisistaan. Muut osapuolet esittivät tutkimuksen aikana kuitenkin eriäviä väitteitä tältä osin. Joka tapauksessa havaittiin, että jäykkyys ja pintalujuus ovat merkityksellisimpiä tekijöitä.

35. Vastineessaan valituksen tekijä tunnusti, että saattaa olla rullia, jotka eivät täysin täytä kaikkia pintalujuuden kriteereitä, jotka on esitetty väliaikaista tullia koskevassa asetuksessa, mutta joita voitaisiin silti käyttää rullapainokoneissa. Se kuitenkin pysyi kannassaan, jonka mukaan pintalujuus on ainoa testi, jolla voidaan varmasti tunnistaa, että rulla soveltuu rullapainokoneisiin, eli jos rulla täyttää väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 16 kappaleessa esitetyt pintalujuuskriteerit, se on varmasti tarkoitettu rullapainokoneeseen.

36. Pintalujuutta koskevien väitteidensä tueksi vientiä harjoittava tuottaja viittasi yhden valituksen tekijänä olleen unionin tuottajan esittämiin väitteisiin Yhdysvalloissa tehdyissä tukien ja polkumyynnin vastaisissa tutkimuksissa, joissa unionin tuottaja väitteen mukaan tunnusti, että rullapainokoneissa käytettäviä rullia ei voida erottaa pintalujuustestin tai minkään muun mittauksen perusteella.

37. Valituksen tekijä kiisti nämä vientiä harjoittavan tuottajan väitteet ja totesi, että päinvastoin kuin oli väitetty, Yhdysvalloissa tapahtuneesta käsittelystä seuraa, että rullapainokoneissa käytetty paperi voidaan selvästi erottaa päällystetystä hienopaperista.

38. Ensinnäkin on huomattava, että vientiä harjoittavan tuottajan tarkoittamat lausunnot esitettiin tutkimuksissa, jotka tehtiin eri lainkäyttöalueella, ja niiden esittäjinä olivat eri osapuolet kuin tässä menettelyssä. Toiseksi Yhdysvaltojen viranomaiset päättelivät kyseisissä tutkimuksissa, että arkkipainoon käytettävän päällystetyn hienopaperin ja rullapainokoneissa käytettävien rullien välillä oli selvä ero. Arkkipainokoneissa käytettäviä rullia pidettiin puolivalmiina tuotteina, kun taas rullapainokoneisiin soveltuvia rullia ei pidetty tarkasteltavana olevana tuotteena. Yhdysvaltojen viranomaiset eivät nimenomaisesti määritelleet rullapainokoneissa käytettäviä rullia tarkasteltavana olevan tuotteen määritelmässään. Tästä syystä pintalujuutta koskeva kriteeri ei ollut merkityksellinen tarkasteltavana olevan tuotteen määritelmässä kyseisissä tutkimuksissa.

39. Edellä esitettyjen huomautusten perusteella vahvistettiin, että tekninen ominaisuus ”pintalujuus” on luotettava ominaisuus, jolla voidaan kuvata rullapainokoneissa käytettäväksi soveltuvaa päällystettyä hienopaperia.

40. Esitetyistä huomautuksista on kuitenkin myös käynyt ilmi, että on olemassa rullia, joita voidaan käyttää rullapainokoneissa, vaikka ne eivät täytäkään täysin kaikkia pintalujuuskriteereitä. Tästä syystä katsottiin, että on tarpeen täsmentää edelleen rullapainokoneisiin soveltuvien rullien määritelmää.

41. Jotta saataisiin lisäkriteereitä, joiden perusteella voitaisiin erottaa rullapainokoneisiin tarkoitetut rullat, jotka eivät täytä kaikkia pintalujuuskriteereitä, valituksen tekijä ehdotti, että rullaa, joka ei täysin täytä pintalujuustestiä mutta jonka hylsyn sisämitta on alle 80 mm, olisi pidettävä rullapainokoneeseen tarkoitettuna rullana.

42. Kiinan viranomaiset ja vientiä harjoittava tuottaja väittivät, että hylsyn sisämitan lisääminen uutena tekijänä tuotteen määritelmään tarkoittaa rullapainokoneisiin tarkoitettujen rullien eli tarkasteltavana olevan tuotteen määritelmän tarkistamista. Ne myös väittivät, että hylsyn sisämitta ei ole soveltuva kriteeri, koska on olemassa rullapainokoneisiin tarkoitettuja tullia, joiden hylsyn sisämitta on yli 80 mm, ja arkkipainokoneisiin tarkoitettuja rullia, joiden hylsyn sisämitta on alle 80 mm.

43. Komissio pyrki määrittelemään tarkemmin rullapainokoneissa soveltuviksi käytettävät rullat ja selkeyttämään määritelmää, jotta tarkasteltavana oleva tuote ja muut tuotteet olisivat vieläkin selvemmin erotettavissa toisistaan ja jotta toimenpiteiden kiertämismahdollisuus saataisiin minimoitua. Näyttö, joka toimitettiin hylsyn sisämitan soveltuvuudesta määritelmän vaihtoehtoiseksi kriteeriksi, kuitenkin osoitti, että kriteeri saattaisi johtaa siihen, että tarkasteltavana oleva tuote eli rullapainokoneisiin tarkoitetut rullat, joiden hylsyn sisämitta on alle 80 mm, jäisi toimenpiteen ulkopuolelle. Sen vuoksi tämä kriteeri hylättiin rullapainokoneissa soveltuvaksi käytettävien rullien määrittelemiseksi.

44. Edellä esitetty ei rajoita sen menetelmän luotettavuutta, jonka mukaisesti rullapainokoneissa käytettävät rullat on suljettu tutkimuksen ulkopuolelle, kuten kiinalainen vientiä harjoittavien tuottajien ryhmä väitti.

45. Muita sellaisia huomautuksia ei saatu, jotka olisivat koskeneet monikerroksisen paperin jättämistä tarkasteltavana olevan tuotteen määritelmän ulkopuolelle.

46. Edellä esitetyn perusteella väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 14–26 kappaleessa esitetyt päätelmät voidaan vahvistaa.

47. Samankaltainen tuote

48. Koska väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 27 kappaleessa esitetyistä päätelmistä ei esitetty huomautuksia, samankaltaista tuotetta koskevat alustavat päätelmät voidaan vahvistaa.

49. OTANTA

50. Koska otantaa koskevia huomautuksia ei esitetty, väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 28–30 kappaleessa esitetyt päätelmät voidaan vahvistaa.

51. Väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 29 kappaleessa tarkoitettuihin neljään tuottajaan, joita pidettiin unionin tuotannonalaa edustavina väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 77 kappaleessa määritellyn mukaisesti, viitataan jäljempänä ilmaisulla ’edustavat unionin tuottajat’.

52. POLKUMYYNTI

53. Vain yksi kiinalainen yhteistyössä toiminut ryhmä (APP) toimitti huomautuksia polkumyynnistä väliaikaisten toimenpiteiden käyttöönoton jälkeen.

54. Markkinatalouskohtelu

55. APP väitti kriteeristä 1, että komission väitteet nojautuivat yksinomaan siihen, että sen mukaan maksuja oli mahdoton todentaa. Tämän vuoksi väitettiin, että osapuolen käyttämät menetelmät olivat kansainvälisten kirjanpitostandardien, jäljempänä ’IAS-standardit’, mukaisia.

56. Tämä oli hylättävä. On huomattava, että tutkimuksessa kävi ilmi, että ei ollut mahdollista vahvistaa yritysten osakkeiden siirtoon ja keskeisten raaka-ainepanosten kustannuksiin liittyvien maksujen esiintymistä. Käytetyistä kirjanpitomenetelmistä on todettava, että menetelmät eivät olleet IAS-standardien mukaisia (kuittaukset ja lähipiiriä koskevat tiedot).

57. APP totesi kriteereistä 1 ja 2, että komissio oli jättänyt huomiotta tunnetun kirjanpitokonsulttiyhtiön lausunnon sillä perusteella, että se ei ollut relevantti. Tällainen huomiotta jättäminen tarkoittaa riippumattoman todistajalausunnon hylkäämistä, mikä rikkoo APP:n oikeutta puolueettomaan käsittelyyn. APP väitti, että sen kirjanpitokonsultit pitivät kirjanpitomenettelyjä ja -periaatteita koskevaa komission analyysiä virheellisenä, ja konsulttien mukaan jotkin komission yksilöimistä kohdista eivät olleet olennaisia.

58. APP ei esittänyt väitteidensä tueksi mitään näyttöä, ja väitteet oli hylättävä. Tältä osin voidaan todeta, että edellä olevassa kappaleessa mainitut kirjanpitokonsultit eivät vaikuttaneet kiistävän tutkimuksessa vahvistettuja tosiseikkoja vaan pyrkivät pikemminkin analysoimaan joitakin kirjanpidon perusperiaatteita, kuten varovaisuusperiaatetta, suoriteperusteisen kirjanpidon periaatetta, liiketoimien todenmukaisen esittämisen periaatetta ja olennaisuuden periaatetta. Kyseiset konsultit eivät olleet läsnä komission Kiinassa suorittaman tarkastuskäynnin aikana, jolloin komissio sai ensi käden tietoa markkinatalouskohtelun arvioinnin kannalta olennaisista APP:n käytännöistä. Komissio on esittänyt osapuolelle yksityiskohtaisen kirjallisen selvityksen havaituista puutteista ja niiden yhteydestä IAS:n mukaisiin kirjanpitoperiaatteisiin. Kirjanpitoyrityksen esittämä tulkinta näistä periaatteista ei ollut riittävästi perusteltu tai näyttöön tukeutuva eikä se myöskään sopinut yhteen vahvistettujen tosiseikkojen kanssa. Asiakirja-aineistossa oleva näyttö vahvistaa, että edellä mainittuja kirjanpitoperiaatteita ei noudatettu.

59. APP esitti, että sen perusoikeuksia on rikottu. Väitteen mukaan komissio asettaa kohtuuttoman todistustaakan osapuolelle tutkiessaan markkinatalouskohtelun myöntämistä.

60. Tämä oli hylättävä. Komissio on tiedottanut APP:lle yksityiskohtaisesti tiedoista, jotka vaaditaan markkinatalouskohtelun käsittelyyn, ja pyrkinyt menettelyn joka vaiheessa tarkistamaan osapuolen toimittamat tiedot. Se, että osapuolen toimittamat tiedot eivät vahvista sen kirjanpitomenetelmien olevan IAS-standardien mukaiset, ei merkitse kohtuuttoman todistustaakan asettamista. Markkinatalouskohtelu on poikkeusjärjestely, joka myönnetään muussa kuin markkinatalousmaassa sijaitseville yrityksille, ja tällaisissa tapauksissa osapuolia pyydetään yksinkertaisesti osoittamaan, että ne noudattavat perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan c alakohdassa annettuja sääntöjä, ja pelkästään se, että yksi kriteeri ei täyty, riittää perusteeksi markkinatalouskohtelun epäämiseen. Tässä menettelyssä tutkimuksessa vahvistettiin, että APP ei kyennyt osoittamaan, että se täytti kriteerin 2 vaatimukset.

61. APP väitti myös, että markkinatalouskohtelun arviointi ei ollut objektiivista. Sen mukaan markkinatalouskohtelua koskevaan päätökseen saattoi vaikuttaa komission tieto siitä, miten markkinatalouskohtelun hylkääminen vaikuttaa ryhmän polkumyyntimarginaaliin.

62. Nämä väitteet olivat perusteettomia ja ne oli näin ollen hylättävä. Ei ole mitään viitteitä siitä, että markkinatalouskohtelua koskevaan päätökseen olisi vaikuttanut komission tieto siitä, miten markkinatalouskohtelun hylkääminen vaikuttaa ryhmän polkumyyntimarginaaliin. Markkinatalouskohtelun arvioinnissa tehdään tekninen analyysi siitä, täyttyvätkö perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan c alakohdassa asetetut viisi selvää kriteeriä, ja komission esittämä markkinatalouskohtelua koskeva analyysi tehtiin näiden kriteereiden perusteella ottamatta huomioon analyysin tuloksen vaikutuksia osapuolen mahdolliseen polkumyyntimarginaaliin. Tältä osin on muistettava, että paikan päällä tehtyjen tarkastusten eri osien aikatauluttaminen ja erot noudatetuissa aikatauluissa (markkinatalouskohtelun hakulomakkeet, polkumyyntiä koskevat kyselylomakkeet, vertailumaata koskevat tiedot, vientimyynti etuyhteydessä olevien unionin osapuolten kautta) sekä määräajat, joiden kuluessa osapuolet toimittivat vastauksia ja myöhempiä muutoksia huomautuksiinsa, osoittavat, että komissio ei pystynyt vahvistamaan markkinatalouskohtelua koskevan päätöksen vaikutuksia osapuolen mahdolliseen polkumyyntimarginaaliin siinä vaiheessa, kun markkinatalouskohtelua koskevasta päätöksestä ilmoitettiin. Lisäksi APP toimitti varsin myöhäisessä vaiheessa uusia tietoja ja korvasi jo toimitettuja tietoja, joten ei voida katsoa, että komissio olisi kyennyt laskemaan polkumyyntimarginaaleja sellaisten tietojen perusteella, joita sillä ei ollut.

63. APP väitti myös, että komission ei tarvinnut tarkistaa täysimääräisesti osapuolen vastauksia saadakseen tarkan kuvan tiedoista, jotka sisältyivät osapuolen vastauksiin polkumyyntiä koskevaan kyselylomakkeeseen, ja että on epäilyjä siitä, että komissiolla oli kaikki tarvittavat tiedot polkumyyntimarginaalin laskemista varten.

64. Tämä väite oli hylättävä. Komissio tarkisti perusasetuksen 16 artiklan säännösten mukaisesti kaikki asianomaisten osapuolten toimittamat tiedot voidakseen tehdä edustavia päätelmiä. Tutkimuksen päätelmät perustuivat tarkistettuihin tosiseikkoihin neljän kuukauden mittaisella ajanjaksolla eivätkä pelkkiin epäilyksiin tai mihinkään tarkistamattomiin toteamuksiin tai väitteisiin.

65. APP:n mukaan markkinatalouskohtelua koskevia kriteereitä olisi tulkittava ottaen huomioon niiden tavoite varmistaa, että hinnat määräytyvät tavanomaisten markkinavoimien mukaan. Markkinatalouskohtelua koskevien kriteerien tarkoitus on selvästi esitetty perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdassa, ja komissio sovelsi näitä selvästi esitettyjä sääntöjä analysoidessaan APP:n markkinatalouskohtelupyyntöä.

66. APP väitti vielä, että markkinatalouskohtelun arvioinnissa oli puutteita, koska polkumyyntiä koskevan kyselylomakkeen vastausten tarkistuksessa oli vahvistettu ”luotettavat” tuotantokustannukset, kun taas markkinatalouskohtelun arvioinnissa todetaan kyvyttömyys vahvistaa tuotantopanosten maksuja.

67. Tällainen tulkinta havainnoista on hylättävä virheellisenä. On muistettava, että perusasetuksessa nimenomaisesti asetetaan ehdoksi markkinatalouskohtelun myöntämiselle ja näin ollen vientiä harjoittavan tuottajan omien hinta- ja kustannustietojen luotettavuudelle ja käytölle normaaliarvon vahvistamista varten, että yritys onnistuu osoittamaan, että se täyttää 2 artiklan 7 kohdan c alakohdassa esitetyt vaatimukset. Jos APP:n edellä esitetty väite hyväksyttäisiin, tällä tavoin sivuutettaisiin markkinatalouskohtelua koskevan arvioinnin tulokset ja 2 artiklan 7 kohdan c alakohdan säännökset käyttämällä muun tyyppistä tietoa, joka on kerätty eri tarkoitukseen. Tämä ei ole perusasetuksen säännösten mukaista.

68. On muistettava, että APP:n osalta kahden neljästä etuyhteydessä olevasta vientiä harjoittavasta tuottajasta havaittiin tuottavan ainoastaan monikerroksista kartonkia. Kun otetaan huomioon, että monikerroksinen kartonki ei kuulu tarkasteltavana olevan tuotteen määritelmään (ks. 40 ja 41 kappale), voidaan päätellä, että markkinatalouskohtelua koskevat havainnot niiden kahden APP-ryhmään kuuluvan kahden etuyhteydessä olevan vientiä harjoittavan tuottajan osalta, jotka tuottavat pelkästään monikerroksista kartonkia, eivät ole relevantteja tämän menettelyn kannalta.

69. Koska markkinatalouskohtelusta ei esitetty muita huomautuksia, väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 31–51 kappaleessa esitetyt päätelmät vahvistetaan.

70. Yksilöllinen kohtelu

71. Koska yksilöllisestä kohtelusta ei esitetty huomautuksia, väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 52–55 kappaleessa esitetyt päätelmät vahvistetaan.

72. Normaaliarvo

73. Vertailumaa

74. Yksikään osapuoli ei kyseenalaistanut Amerikan yhdysvaltojen, jäljempänä ’Yhdysvallat’, valintaa vertailumaaksi lopullista määrittämistä varten.

75. Koska vertailumaan valinnasta ei esitetty huomautuksia, väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 56–63 kappaleessa esitetyt päätelmät voidaan vahvistaa.

76. Normaaliarvon määrittäminen

77. Normaaliarvo laskettiin siis vertailumaan (eli Yhdysvaltojen) ainoan yhteistyössä toimineen tuottajan toimittamien tietojen pohjalta. Normaaliarvo vahvistettiin näin ollen Yhdysvalloissa tuotetun samankaltaisen tuotteen yhden yhdysvaltalaisen tuottajan kotimarkkinamyynnin hintojen perusteella. Kyseinen tuottaja tuotti ja myi tutkimusajanjaksolla Yhdysvaltojen markkinoilla valtaosan samankaltaisen tuotteen lajeista.

78. APP huomautti, että komissio ei toimittanut tarvittavia tietoja normaaliarvosta vertailumaassa, kuten tietoja tuotteiden vertailukelpoisuudesta, edustavuudesta, kustannusrakenteesta, tasapuolisista vertailumekanismeista ja oikaisuista.

79. Nämä väitteet oli hylättävä. Kuten jo 9 kappaleessa selitettiin, komissio toimitti osapuolelle kaikki sellaiset normaaliarvon laskemiseen käytetyt tiedot, jotka voitiin paljastaa rikkomatta perusasetuksen 19 artiklaa, eli se varmisti, että kaikkia ainoan yhdysvaltalaisen tuottajan luottamuksellisina toimittamia tietoja kohdeltiin sellaisina eikä paljasteta muille osapuolille. Kiinalaiselle osapuolelle toimitetut tiedot olivat merkityksellisiä ja antoivat osapuolelle mahdollisuuden ymmärtää menetelmää, jota käytettiin perusasetuksen 2 artiklan mukaisesti.

80. Koska muita huomautuksia ei esitetty, väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 64–67 kappaleessa esitetyt päätelmät voidaan vahvistaa.

81. Vientihinta

82. APP väitti, että yhden sen yhteistyössä toimivan yrityksen vientimyyntiä ei olisi pitänyt jättää pois polkumyyntimarginaalia koskevista laskelmista, vaikka sillä ei olekaan vastaavia tuotteita. Se väitti myös, että yrityksen vientimäärät eivät olleet pienet vaan huomattavat.

83. Näistä väitteistä on todettava, että kyseisten liiketoimien myyntiarvot otettiin huomioon vientihintoja vahvistettaessa, mutta niille ei voitu vahvistaa normaaliarvoa, koska vertailumaassa ei ollut vastaavia tuotelajeja, minkä vuoksi vertailua ei voitu suorittaa. Tämän yrityksen vientimäärästä voidaan todeta, että se edustaa vain vähäistä osaa APP:n kokonaisvientimyynnistä ja sen hintataso vaikutti olevan APP:n vientimyynnin hintojen tasolla. On vielä tuotava esiin, että suurinta osaa vientiin liittyvistä liiketoimista – eli niitä, jotka vastasivat täysin vertailumaassa vahvistettua normaaliarvoa – käytettiin sen määrittämiseen, tapahtuiko vienti polkumyynnillä vai ei. Näin ollen APP:n väitteet vientihinnasta on hylättävä: niillä ei voida kiistää vahingollista polkumyyntiä koskevia päätelmiä, koska laskelmien perusta on selvästi edustava. Se, että vertailumaassa ei välttämättä esiinny vastaavaa normaaliarvoa jokaisen vientitapahtuman osalta, on luontaista tällaiselle päätelmälle.

84. APP huomautti myös, että edellä mainittua vientimyyntiä olisi pitänyt käyttää polkumyyntimarginaalia koskevissa laskelmissa, koska tutkivalla viranomaisella on mahdollisuus yksilöidä normaaliarvoa koskevissa laskelmissa käytettyjä samanlaisia tuotelajeja, mukauttaa vientihintaa normaaliarvoon tai muodostaa laskennallinen normaaliarvo, jota voidaan verrata edellä mainittuun vientimyyntiin.

85. Nämä väitteet oli hylättävä, koska vertailumaassa ei ollut mitään tuotelajeja, jotka olisivat muistuttaneet vietyjä tuotelajeja riittävän läheisesti, jotta erot olisi voitu kattaa tekemällä oikaisuja fyysisten ominaisuuksien erojen huomioon ottamiseksi. Tällaisille tuotelajeille ei ollut myöskään mahdollista muodostaa laskennallista normaaliarvoa. Samanlaisia tuotelajeja muissa normaaliarvon mukaisissa liiketoimissa ei myöskään voitu yksilöidä, eikä käytettävissä ollut perustaa, jonka mukaan olisi voitu tehdä oikaisuja tai muodostaa normaaliarvo laskennallisesti käyttäen myynti-, yleis- ja hallintokustannuksia sekä voittoa koskevia olettamuksia.

86. APP pyysi selvityksiä kohtuullisesta voittomarginaalista, jota käytettiin laskennallisen vientihinnan muodostamiseen perusasetuksen 2 artiklan 9 kohdan mukaisesti.

87. Tältä osin huomautetaan, että komissio käsitteli tätä kohtaa uudelleen asiassa tapahtuneen kehityksen vuoksi. Kuten väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 71 kappaleessa selitettiin, laskelmissa käytettiin kohtuullista voittoprosenttia, joka oli paljon alhaisempi kuin unionin tuotannonalan tavoitevoitto. Komissio tarkasteli uudelleen käytettävissä olevia tietoja ja alensi laskennallisen vientihinnan muodostamiseen käytettyä voittomarginaalia niin, että se vastasi painotettua keskimääräistä voittomarginaalia, jonka joukko etuyhteydettömiä unionin tuojia oli ilmoittanut tarkasteltavana olevan tuotteen osalta, eli 4,5 prosenttia.

88. Koska muita huomautuksia ei esitetty, väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 68–71 kappaleessa esitetyt päätelmät voidaan vahvistaa sellaisina kuin ne ovat muutettuna edellä.

89. Vertailu

90. APP väitti, että se ei kyennyt ymmärtämään laskentaperustaa, jota oli käytetty oikaisujen tekemiseksi normaaliarvoon (eli oikaisujen tyyppiä ja niiden vaikutusta normaaliarvoon) ja vientihintaan (eli käytettyä menetelmää ja eri suhdelukujen saamiseksi tehtyjä laskelmia).

91. Komissio toimitti normaaliarvoa koskevista oikaisuista osapuolelle kaikki asianmukaiset tiedot, jotka voitiin toimittaa luottamuksellisuutta koskevien perusasetuksen säännösten mukaisesti (ks. 9 ja 66 kappale). Komissio varmisti vielä vertailumaan yhteistyössä toimivalta osapuolelta, voitiinko oikaisuista paljastaa muita tietoja avoimuuden parantamiseksi. Kun vertailumaan tuottajalta oli saatu suostumus, osapuolelle toimitettiin alustavien päätelmien ilmoittamisen jälkeen tarkempia tietoja, jotka selvittävät normaaliarvoa koskevia oikaisuja.

92. APP sai täydelliset tiedot vientihintoja koskevista oikaisuista. APP:n pyynnöstä sille toimitettiin vielä alustavien päätelmien ilmoittamisen jälkeen selvennyksiä, joissa käsiteltiin perusteellisemmin vientihintaa koskevia oikaisuja.

93. Koska muita huomautuksia ei esitetty, väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 72 ja 73 kappaleessa esitetyt päätelmät voidaan vahvistaa.

94. Polkumyyntimarginaali

95. Polkumyyntimarginaalista ei esitetty mitään asiaankuuluvia huomautuksia. Koska muita huomautuksia ei esitetty, väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 74 kappaleessa esitetyt päätelmät voidaan vahvistaa.

96. Kun otetaan huomioon tarkistettu voittomarginaali, jota käytettiin laskennallisen vientihinnan muodostamiseen APP:lle, väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 31–73 kappaleessa esitetyn menetelmän mukaisesti lasketut lopulliset polkumyyntimarginaalit, ilmaistuna prosentteina CIF-hinnasta unionin rajalla tullaamattomana, ovat seuraavat:

Vientiä harjoittava tuottaja | Polkumyyntimarginaali |

Gold East Paper (Jiangsu) Co., Ltd, Zhenjiang City, Jiangsun provinssi, Kiina | 43,5 % |

Gold Huasheng Paper (Suzhou Industrial Park) Co., Ltd, Suzhou City, Jiangsun provinssi, Kiina | 43,5 % |

Shangdong Chenming Paper Holdings Limited, Shouguang City, Shandongin provinssi, Kiina | 63 % |

Shouguang Chenming Art Paper Co., Ltd, Shouguang City, Shandongin provinssi, Kiina | 63 % |

97. Väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 76 kappaleessa esitettyjen tosiseikkojen perusteella koko maata koskeva lopullinen polkumyyntimarginaali Kiinalle asetettiin käyttäen yhteistyössä toimineille yrityksille vahvistettua korkeinta yksilöllistä polkumyyntimarginaalia, joka oli 63 prosenttia. Koska muita huomautuksia ei esitetty, väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 76 kappaleessa esitetyt päätelmät voidaan vahvistaa.

98. UNIONIN TUOTTAJAT

99. Kiinan viranomaiset huomauttivat, että yksi edustavista tuottajista on väitetysti etuyhteydessä kiinalaiseen yritykseen, minkä vuoksi se pitäisi sulkea pois unionin tuotannonalan määritelmästä. Tutkimuksessa kävi kuitenkin ilmi, että kyseisen kiinalaisen yrityksen valmistamat tuotteet eivät ole tarkasteltavana olevia tuotteita. Sen vuoksi tällä suhteella ei ole vaikutusta vahinkoanalyysiin eikä kyseisen unionin tuottajan sisällyttämiseen unionin tuotannonalan määritelmään.

100. Koska unionin tuotannosta ei esitetty huomautuksia, väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 77–79 kappaleessa esitetyt päätelmät vahvistetaan.

101. VAHINKO

102. Unionin kulutus

103. Koska unionin kulutusta koskevia huomautuksia ei ole tehty, väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 80–82 kappaleessa esitetyt päätelmät vahvistetaan.

104. Tuonti Kiinasta unioniin

105. Koska Kiinasta unioniin tulevan tuonnin tasoa koskevia huomautuksia ei tehty, väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 83 ja 84 kappaleessa esitetyt päätelmät vahvistetaan.

106. Hintojen alittavuus

107. Sen varmistamiseksi, että polkumyyntiä sekä hinnan alittavuutta ja viitehinnan alittavuutta koskevissa laskelmissa noudatettaisiin johdonmukaista lähestymistapaa, ja 68–71 kappaleessa esitetyistä syistä hintojen alittavuutta koskevia laskelmia on tarkistettu jättämällä niistä pois yhden yhteistyössä toimineen vientiä harjoittavan tuottajan ryhmään kuuluvan yrityksen vientimyynti.

108. Laskelmissa käytettyjen muutettujen tietojen ja pienen laskelmiin tehdyn oikaisun vuoksi väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 87 kappaleessa esitettyä hintojen alittavuuden tasoa tarkistettiin hieman. Polkumyyntituonti alitti unionin tuottajien myyntihinnat keskimäärin 7,6 prosenttia tutkimusajanjaksolla.

109. Unionin tuotannonalan ja edustavien unionin tuottajien taloudellinen tilanne

110. Alustavat huomiot

111. Yksi vientiä harjoittava tuottaja väitti, että vahinkoanalyysi pitäisi tehdä oikein määritellystä unionin tuotannonalasta; määritelmä olisi rajattava unionin tuottajiin, jotka tukivat valitusta ja toimivat tutkimuksessa yhteistyössä. Vientiä harjoittava tuottaja ehdotti, että merkittävää vahinkoa koskevat päätelmät olisivat erilaiset, jos jotkin indikaattorit, kuten markkinaosuus, olisi vahvistettu tällaisen ”oikein määritellyn” unionin tuotannonalan tasolla. Kiinan viranomaiset huomauttivat, että vahinkoanalyysissä ei analysoitu kaikkia vahinkoindikaattoreita valituksen tekijöiden ja koko unionin tuotannonalan osalta johdonmukaisesti ja kattavasti.

112. Vaikuttaa siltä, että näiden osapuolten lausunnon perustuvat indikaattoreihin, jotka on laskettu eri tiedoista kuin niistä, jotka vahvistettiin tutkimuksen aikana ja jotka on esitetty jäljempänä ja väliaikaista tullia koskevassa asetuksessa. Nämä päätelmät perustuvat virheellisiin seikkoihin, eivätkä ne näin ollen ole relevantteja.

113. Komission käytäntönä on arvioida makroekonomiset tekijät koko unionin tuotannonalan tasolla aiheutuneen vahingon perustella, kuten väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 89 kappaleessa on selitetty. Tässä tutkimuksessa unionin tuotannonala määriteltiin niiden unionin tuottajien tasolla, jotka vastaavat koko unionin tuotannosta (ks. väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 77 kappale) riippumatta siitä, tukivatko tuottajat valitusta tai toimivatko ne yhteistyössä tutkimuksessa. Kun otetaan huomioon tämä laaja määritelmä, vientiä harjoittavien tuottajien väite, jonka mukaan unionin tuotannonalaa ei ole määritelty ”oikein”, on hylättävä.

114. Mikroekonomisia tekijöitä analysoidaan edustavien unionin tuottajien tasolla riippumatta siitä, tukivatko ne valitusta vai eivät. Edustavien tuottajien osuus oli 58 prosenttia unionin tuotannosta. Yksikään muista unionin tuottajista ei ilmoittautunut ja väittänyt, että komission päätelmät mikroekonomisista tekijöistä olisivat epäluotettavia tai perusteettomia. Sen vuoksi ei ole mitään syitä kyseenalaistaa päätelmiä, jotka perustuvat vain edustavien unionin tuottajien toimittamiin tietoihin.

115. Yhden edustavan unionin tuottajan yhteistyön tasosta esitettiin lisähuomautuksia.

116. Väitteen mukaan yksi edustavista unionin tuottajista toimi yhteistyössä vain osittain, koska se oli väitetysti etuyhteydessä toiseen tuottajaan, joka ei toiminut yhteistyössä tutkimuksessa. Yritysten väitettiin olevan etuyhteydessä sellaisten siirtymäkauden sopimusten seurauksena, jotka oli tehty, kun yhteistyössä toimiva unionin tuottaja hankki omistukseensa toisen tuottajan päällystetyn hienopaperin liiketoimintasegmentin. Väitteen mukaan näiden siirtymäkauden sopimusten kautta yhteistyössä toimiva unionin tuottaja valvoo joitakin tehtaista, jotka pysyivät osittain hankitun tuottajan omistuksessa. Väitteensä tueksi vientiä harjoittava tuottaja viittasi komission päätökseen[5], jossa tarkasteltiin hankintahetkellä, olisiko liiketoimea pidettävä hankintana yrityskeskittymien valvonnasta annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 139/2004 mukaisesti.

117. Väitettä on jo käsitelty väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 91 kappaleessa. Myöskään siirtymäkauden sopimukset, joihin viitattiin, eivät osoittaneet yritysten välillä mitään suhdetta, joka olisi ulottunut tavanomaista ostajan ja myyjän liikesuhdetta pidemmälle. Siirtymäkauden sopimusehdoilla pyritään hallinnoimaan päällystetyn paperin myyntiä siirtymäkaudella, ja näiden ehtojen mukaan unionin tuottaja toimii siirtymäkauden ajan ainoastaan myyntiagenttia vastaavasti. Lisäksi unionin tuottajan tarkastetussa konsernitilinpäätöksessä ja kyselylomakkeeseen annetussa vastauksessa ilmoitettiin palkkiotuotot, jotka oli saatu kyseisten paperitehtaiden myyntiagenttina toimimisesta; unionin tuottajalla ei ollut tunnustettua omistajuutta eikä näin ollen kustannuksia näiden tehtaiden suhteen.

118. Edellä tarkoitetun komission päätöksen mukaan yritysten välisessä liiketoiminnassa oli kyse siitä, että unionin tuottaja hankki osan toisen yrityksen liiketoiminnasta, eikä kyseessä ole yritysosto. Päätöksessä ei katsota, että yrityksiä olisi pidettävä yhtenä yksikkönä hankinnan jälkeen, eikä yritysten välillä ole yhteisyritystä. Lisäksi on huomattava, että edellä mainitussa päätöksessä tutkittu maantieteellinen laajuus koski ETA-aluetta eikä EU:n aluetta. On myös huomattava, että päätöksessä komissio ei analysoinut kyseisten yritysten välistä suhdetta yhteisön tullikoodeksin soveltamista koskevista säännöksistä annetun asetuksen[6] 143 artiklassa tarkoitetulla tavalla.

119. Näin ollen ei ole mitään perusteita tarkastella uudelleen alustavia päätelmiä, joiden mukaan kyseiset kaksi yritystä eivät ole etuyhteydessä yhteisön tullikoodeksin soveltamista koskevista säännöksistä annetun asetuksen 143 artiklan mukaisesti ja kyseinen unionin tuottaja toimi tutkimuksessa yhteistyössä täysimääräisesti.

120. Vientiä harjoittava tuottaja väitti myös, että unionin tuottajien kaikkien tytäryhtiöiden olisi pitänyt täyttää erillinen kyselylomake, koska ne ovat erillisiä oikeussubjekteja. Kiinalainen vientiä harjoittavien tuottajien ryhmä väitti, että kyseessä oli syrjintä, koska sitä pyydettiin toimittamaan erilliset markkinatalouskohteluhakemukset jokaisesta ryhmän yksiköstä.

121. Markkinatalouskohtelua koskevien hakemusten osalta yritysten ryhmillä on todistustaakka osoittaa, että kaikki ryhmän yritykset täyttävät markkinatalouskohtelun myöntämistä koskevat vaatimukset, koska päätös markkinatalouskohtelun myöntämisestä koskee koko ryhmää. Unionin tuottajien kyselylomakkeiden tapauksessa tarkoituksena oli määrittää, aiheutuiko unionin tuotannonalalle (kokonaisuutena) merkittävää vahinkoa tutkimusajanjaksolla. Syrjintäväitteessä jätetään huomiotta selvä ero vahinkotutkimuksen ja markkinatalouskohtelun määrittämisen välillä.

122. Kyseisen unionin tuottajan tapauksessa katsottiin joka tapauksessa, että yksi vastaus kyselylomakkeeseen on riittävä merkityksellistä vastausta ja vahinkojen analyysiä varten. Vastauksessa eriteltiin yksityiskohtaisesti tiedot yksittäisten paperitehtaiden tasolla, ja kaikki tarvittavat tiedot, jotka liittyivät etuyhteydessä oleviin samankaltaisen tuotteen tuottajiin/myyjiin, voitiin tarkistaa tarkastuskäynnillä.

123. Myöhemmin toimitetuissa huomautuksissa vientiä harjoittava tuottaja väitti myös, että sama yritys ei toiminut täysin yhteistyössä, koska se toimitti kyselylomakevastauksensa sellaisen yksikön puolesta, jota ei ole olemassa, ja että yrityksen tarkastettu tilinpäätös ei osoittanut tietoja, jotka oli toimitettu sen kyselylomakevastauksessa. Edeltävää kappaletta koskevat päätelmät pätevät myös tämän osalta.

124. Sen vuoksi 88–91 kappaleessa esitetyt päätelmät säilyvät muuttumattomina.

125. Unionin tuotannonalaan liittyvät tiedot (makrotaloudelliset indikaattorit)

126. Kiinan viranomaiset väittivät, että analyysissä käytetyt makrotaloudelliset tiedot ovat epätäydellisiä ja epätarkkoja, minkä vuoksi niitä ei voida käyttää positiivisena näyttönä merkittävästä vahingosta.

127. Valituksen tehneen järjestön toimitiloihin tehdyssä tarkastuksessa vahvistettiin, että makrotaloudellisten indikaattoreiden laskemiseen käytetyt tiedot kerätään suoraan unionin tuottajilta, joiden tuotanto kattaa noin 98 prosenttia unionin kokonaistuotannosta, ja ne ovat riittävän yksityiskohtaisia, jotta voidaan yksilöidä tarkasteltavana olevaa tuotetta koskevat tiedot. Käytetyt olettamukset ja/tai arviot tehtiin kohtuullisin ja oikeutetuin perustein, esimerkiksi arkkipainokoneisiin tarkoitettuja rullia ei otettu huomioon niiden selvästi merkityksettömän määrän vuoksi, mitä osoitti niiden osuus edustavien unionin tuottajien kokonaismyyntimäärästä. Näin ollen tämä väite oli hylättävä.

128. Yksi kiinalaisten vientiä harjoittavien tuottajien ryhmä väitti, että unionin tuottajien markkinaosuuteen olisi sisällytettävä myös tuonti Sveitsistä, koska tuonti tapahtui yhden edustavan unionin tuottajan omistamasta tehtaasta.

129. Polkumyyntitutkimuksen maantieteellinen soveltamisala on Euroopan unioni. Näin ollen tämä väite oli hylättävä.

130. Lisäksi väitettiin, että valituksen tekijöiden markkinaosuus kasvoi merkittävästi tarkastelujaksolla.

131. Markkinaosuus on makroindikaattori, jota analysoidaan koko unionin tuotannonalan eikä valituksen tekijöiden tasolla. Lisäksi valituksen tekijöiden markkinaosuutta koskeva väite on virheellinen.

132. Koska muita huomautuksia ei tältä osin esitetty, väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 92–98 kappaleessa esitetyt alustavat päätelmät voidaan vahvistaa.

133. Edustaviin unionin tuottajiin liittyvät tiedot (mikrotaloudelliset indikaattorit)

134. Yksi osapuoli huomautti, että vahinkoanalyysi oli virheellinen, koska unionin tuottajan hankkimia paperitehtaita (ks. 93 kappale) koskevat tiedot eivät sisältyneet mikrotaloudellisten indikaattoreiden analyysiin vuosilta 2006–2008.

135. Osapuolen esittämien väitteiden perusteella mikrotaloudellisia indikaattoreita oikaistiin, jotta saatiin täysin vertailukelpoinen suuntaus vuosien mittaan, jättämällä pois hankittuja tehtaita koskevat tiedot kaikilta tarkasteltavilta vuosilta.

136. Edustavien unionin tuottajien taloudellisen tilanteen analysointiin käytettyjen tietojen muuttamisen seurauksena (ks. edellinen kappale) lopulliset mikrotaloudelliset indikaattorit vahvistetaan seuraavasti:

137. Edustavien unionin tuottajien keskimääräiset yksikköhinnat

138. Hieman muutetuista luvuista huolimatta väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 99 kappaleessa esitetyt perussuuntaukset ja päätelmät, joiden mukaan päällystetyn hienopaperin hinnat pysyttelivät vakaina vuosien mittaan, voidaan vahvistaa.

Taulukko 5: Unionin tuottajien hinnat

Unionin tuottajien hinnat | 2006 | 2007 | 2008 | 2009/tutkimusajanjakso |

Keskihinta (euroa/tonni) | 692 | 717 | 691 | 699 |

Indeksi | 100 | 104 | 100 | 101 |

Lähde: tarkastetut kyselylomakevastaukset.

139. Varastot

140. Varastojen osuus tuotantomäärästä tutkimusajanjaksolla oli noin 10 prosenttia. Edustavien unionin tuottajien varastot kasvoivat 10 prosenttia tarkastelujaksolla, etenkin vuosien 2006 ja 2007 välillä ja myöhemmin vuoden 2008 ja tutkimusajanjakson välillä. Tämä tapahtui samaan aikaan, kun Kiinasta halvoin hinnoin polkumyynnillä tuleva tuonti lisääntyi jyrkästi.

Taulukko 6: Varastot

Varastot | 2006 | 2007 | 2008 | 2009/tutkimusajanjakso |

Varastot (tonnia) | 278 265 | 298 547 | 296 387 | 306 588 |

Indeksi | 100 | 107 | 107 | 110 |

Lähde: tarkastetut kyselylomakevastaukset.

141. Työllisyys, palkat ja tuottavuus

Taulukko 7: Työllisyys

Työllisyys | 2006 | 2007 | 2008 | 2009/tutkimusajanjakso |

Työntekijät (kokoaikaiseksi muutettuna – FTE) | 7 756 | 7 487 | 7 207 | 6 197 |

Indeksi | 100 | 97 | 93 | 80 |

Työvoimakustannukset (euroa/FTE) | 54 053 | 54 948 | 57 026 | 58 485 |

Indeksi | 100 | 102 | 105 | 108 |

Tuottavuus (yksikkö/FTE) | 453 | 478 | 486 | 484 |

Indeksi | 100 | 106 | 107 | 107 |

Lähde: tarkastetut kyselylomakevastaukset.

142. Edustavien unionin tuottajien paperitehtaiden sulkemisen ja yhdistämisen vuoksi työntekijöiden määrä väheni tarkastelujaksolla huomattavasti, 20 prosenttia (lähes 1 600 työpaikkaa). Toimintaa on tehostettu pitämällä yllä ja kasvattamalla tuotosta työntekijää kohti, myös merkittävien irtisanomisten aikana. Työvoimakustannukset kasvoivat vakaasti niin, että tarkastelujaksolla kasvu oli yhteensä 8 prosenttia.

143. Väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 102 kappaleessa esitetyt päätelmät saavat näin ollen lisätukea hieman muuttuneista luvuista.

144. Kannattavuus, kassavirta, investoinnit ja investointien tuotto

Taulukko 8: Kannattavuus

2006 | 2007 | 2008 | 2009/tutkimusajanjakso |

Kannattavuus | -1,08 % | -0,20 % | -2,49 % | 2,88 % |

Muutos (100=2006) | +0,88 % | -1,41 % | +3,95 % |

Kassavirta (tuhatta euroa) | 260 047 | 211 036 | 172 570 | 336 753 |

Indeksi | 100 | 81 | 66 | 129 |

Investoinnit (tuhatta euroa) | 151 900 | 151 027 | 127 845 | 87 875 |

Indeksi | 100 | 99 | 84 | 58 |

Investointien tuotto | -0,73 % | -0,54 % | -2,73 % | 0,39 % |

Muutos (100=2006) | +0,19 % | -2,00 % | +1,12 % |

Lähde: tarkastetut kyselylomakevastaukset.

145. Tarkastelujaksolla vallinnutta kannattavuutta oikaistiin niin, että kannattavuustaso tuli täsmällisemmin ilmi. Muutos ei kuitenkaan vaikuttanut kannattavuutta koskevaan perussuuntaukseen. Edustaville unionin tuottajille aiheutui tappioita vuosina 2006–2008, ja taloudellinen tilanne kääntyi positiiviseksi vasta vuonna 2009, jolloin tärkeimmän raaka-aineen, sellun, hinta maailmanmarkkinoilla poikkeuksellisesti laski merkittävästi talouden taantuman vuoksi. Sellun hinnan laskua (-19 %) pidettiin epänormaalin suurena laskuna, joka vaikutti suoraan rahoitustilanteen paranemiseen tutkimusajanjaksolla. On huomattava, että tutkimusajanjakson jälkeen sellun hinnat ovat palanneet tutkimusajanjaksoa edeltävälle tasolle.

146. Lukujen hienoisen muutoksen jälkeen väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 104 ja 105 kappaleessa esitetyt päätelmät, jotka koskevat kassavirtaa, investointeja ja investointien tuottoa, voidaan vahvistaa.

147. Yksi osapuoli väitti, että kannattavuuden paranemista ei pitäisi pitää yksittäisenä tapahtumana, joka perustuu raaka-ainekustannusten poikkeukselliseen laskuun, kuten väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 107 kappaleessa selitetään. Kustannusten lasku hyödytti molempia: sekä kaikkia paikallisia että kiinalaisia tuottajia, eikä pelkästään valituksen tekijöitä, minkä vuoksi kannattavuuden kääntyminen nousuun ei perustunut yksinomaan kustannusten laskuun vaan oli tulosta valituksen tekijöiden muuttuneesta hinnoittelusta.

148. Vientiä harjoittava tuottaja väitti lisäksi, että kannattavuuden taustalla ovat ennemminkin päällystetyn hienopaperin kuin sellun hinnat. Tutkimuksessa kävi kuitenkin ilmi, että kun sellun hinnat putosivat jyrkästi vuonna 2009, päällystetyn hienopaperin hinnat pysyivät vakaina ja voitot kasvoivat tämän seurauksena. Kun otetaan huomioon, että hinnat pysyivät vakaina, hintojen ja kannattavuuden välillä ei voida näin ollen havaita korrelaatiota tällä kyseisellä kaudella.

149. Kannattavuus on indikaattori, jota analysoidaan edustavien unionin tuottajien tasolla eikä valituksen tekijöiden tasolla, kuten osapuoli esitti. Kerättyjen tietojen analyysi osoitti suoran yhteyden tärkeimmän raaka-aineen, sellun, hintojen poikkeuksellisen laskun ja kasvaneen kannattavuuden välillä, ja tässä lopputuotteiden vakailla hinnoilla itse asiassa oli vaikutusta kannattavuuden paranemiseen. Tämä koski todennäköisesti myös muita tuottajia markkinoilla, mutta se ei vaikuta päätelmään, jonka mukaan tilapäinen kannattavuuden paraneminen johtui raaka-aineiden hinnan poikkeuksellisesta laskusta tutkimusajanjaksolla.

150. Pääoman saatavuus

151. Edustavien tuottajien pääomansaantikykyä koskeva päätelmät, jotka esitettiin väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 106 kappaleessa, voidaan vahvistaa.

152. Vahinkoa koskevat päätelmät

153. Yksi vientiä harjoittava tuottaja ja Kiinan viranomaiset väittivät, ettei ollut asiaa tukevaa näyttöä, jonka mukaan valituksen tehneille unionin tuottajille olisi aiheutunut merkittävää vahinkoa, vaan valituksen tekijöiden taloudelliset tulokset olivat vakaita ja kannattavuus kasvoi tutkimusajanjaksolla.

154. Ensinnäkin unionin tuotannonalan tilannetta analysoidaan edustavien unionin tuottajien tasolla eikä valituksen tekijöiden tasolla, kuten osapuoli esitti.

155. Toiseksi, kuten 89 ja 107 kappaleessa jo todettiin, vaikuttaa siltä, että näiden osapuolten päätelmät on tehty indikaattoreista, jotka on laskettu eri tiedoista kuin niistä, jotka vahvistettiin tutkimuksen aikana ja jotka on esitetty edellä ja väliaikaista tullia koskevassa asetuksessa. Näin ollen nämä päätelmät ovat virheellisiä. Osapuolten analyysissä ei myöskään johdonmukaisesti käytetty kahta eri tietosarjaa makro- ja mikroindikaattoreiden osalta.

156. Lisäksi väitettiin, että kannattavuuden paranemista olisi pidettävä tuloksena myös tuotannonalan rakenneuudistuksista, esimerkiksi tuotannon ja työpaikkojen vähentämisestä ja tuottavuuden kasvattamisesta. Tässä tapauksessa viimeksi mainittuja tekijöitä ei voida pitää ainoina vahinkoindikaattoreina, vaan kaikkia vahinkoindikaattoreita olisi tarkasteltava yhdessä.

157. Perusasetuksen 3 artiklan 5 kohdassa luetellaan taloudelliset tekijät ja indeksit, jotka on arvioitava tutkittaessa polkumyyntituonnin vaikutusta unionin tuotannonalaan. Kyseisessä 3 artiklan 5 kohdassa nimenomaisesti todetaan, että luettelo ei ole tyhjentävä, eikä yksi tai useampi näistä tekijöistä välttämättä ole ratkaiseva peruste. Vaikka siis indikaattorit onkin arvioitava erikseen, päätelmät olisi tehtävä kaikkien tekijöiden analyysistä.

158. Kaiken kaikkiaan edellä esitetyt osapuolten väitteet eivät vaikuta alustavassa vaiheessa tehtyihin päätelmiin, joiden mukaan unionin tuotannonalalle aiheutui perusasetuksen 3 artiklan 5 kohdan mukaisesti merkittävää vahinkoa ja jotka voidaan näin ollen vahvistaa.

159. Osapuolet kommentoivat myös toistuvasti mahdollista merkittävän lisävahingon vaaraa, kun otetaan huomioon kiinalaisten tuottajien valtava kapasiteetin kasvatus, jota tuetaan valtion politiikalla ja tuilla. Tutkimuksessa käsiteltiin merkittävän vahingon esiintymistä eikä merkittävän lisävahingon vaaraa. Sen vuoksi nämä kommentit eivät vaikuttaneet päätelmiin ja ne oli jätettävä huomiotta.

160. Edellä esitetyn perusteella väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 107–111 kappaleessa esitetyt alustavat päätelmät voidaan vahvistaa.

161. SYY-YHTEYS

162. Komissio sai useita huomautuksia alustavista päätelmistä, jotka koskevat polkumyynnin ja vahingon välistä syy-yhteyttä.

163. Polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin vaikutus

164. Useat osapuolet kiistivät alustavat päätelmät, jotka koskivat polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin vaikutuksia. Keskeinen esitetty väite oli, että kiinalaisella tuonnilla ei ollut merkittävää vaikutusta määrien ja hintojen suhteen. Väitteen mukaan Kiinasta tuleva tuonti ei kasvanut äkillisesti vaan vähitellen vuosien mittaan, minkä vuoksi sen vaikutus oli melko vähäinen, eikä sitä pitäisi liioitella vahingon toteamisen yhteydessä. Lisäksi väitettiin, että Kiinan hinnoilla, vaikka ne olivatkin alle unionin hintojen, ei ollut mitään vaikutusta unionin tuotannonalan suhteellisen vakaisiin hintoihin. Yksi vientiä harjoittava tuottaja kyseenalaisti komission päätelmän, jonka mukaan Kiinan hinnat estivät hinnankorotukset. Se totesi, että vuonna 2009, jolloin Kiinasta tulevan tuonnin hinnat laskivat edelleen, unionin tuotannonalan hinnat nousivat ja lisäksi mahdollistivat sen, että unionin tuotannonala tuotti voittoa.

165. Kiinalaisen tuonnin kehitystä analysoitiin yksityiskohtaisesti väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 84 ja 114 kappaleessa. Siinä vahvistettiin, että tuonti lähes kolminkertaistui tarkastelujaksolla, etenkin vuosina 2006–2007 (+118 %) ja vuodesta 2008 tutkimusajanjaksolle (+81 %). Määrän kasvua ei näin ollen voida pitää vähäpätöisenä.

166. Kiinasta tulevan tuonnin hinnat alittivat edustavien unionin tuottajien hinnat 7,6 prosentilla, jota on pidettävä merkittävänä markkinoilla, joilla hinnat ovat erittäin avoimet. Kuten 112 kappaleessa todettiin, edustavien unionin tuottajien hinnat olivat vakaat tarkastelujaksolla ja kohosivat poikkeuksellisesti vuonna 2007, jolloin Kiinasta tuleva tuonti ei lisääntynyt. Vuonna 2009 unionin tuottajat pystyivät pitämään hintansa vakaina sillä seurauksella, että ne menettivät markkinaosuuttaan ja kannattavuuttaan, jotka ne olivat saavuttaneet vakaiden hintojen ja raaka-ainekustannusten laskun ansiosta.

167. Kiinalainen vientiä harjoittava tuottaja väitti, että päällystetyn hienopaperin tuonti Kiinasta ei vaikuttanut unionin tuotannonalan hintoihin, koska tuonti ei ole verrattavissa edustavien unionin tuottajien valmistamaan ja myymään päällystettyyn hienopaperiin, koska edustavien unionin tuottajien myynnistä vain 10:tä prosenttia verrattiin määritettäessä hintoja alittavuutta ja vahinkoa aiheuttamatonta hintatasoa. On huomattava, että nämä määritykset tehdään käyttäen täysin vertailukelpoisia tuotteita, joiden kaikki ominaisuudet vastaavat suoraan toisiaan, jotta varmistetaan tasapuolinen vertailu. Kiinalaisten tuottajien tuottama päällystetty hienopaperi ja unionin tuottajien tuottama päällystetty hienopaperi ovat vertailukelpoisia tuotteita, kuten 42 kappaleessa todettiin, ja näin ollen ne ovat suorassa kilpailussa keskenään unionin markkinoilla.

168. Lisäksi väitettiin, että päätelmät, joiden mukaan päällystetyn hienopaperin markkinat ovat hyödykemarkkinat, joille on ominaista suuri avoimuus, ovat virheellisiä, koska unionin tuottajat myyvät noin puolet tuotteistaan suoraan loppukäyttäjille. Toisin kuin väitettiin, edustavat unionin tuottajat myivät suurimman osan tuotteistaan kauppiaiden kautta joko suoraan tai välillisesti (sopimusmyynti, jossa tuotteet kuljetetaan suoraan asiakkaalle mutta tilaus ja laskutus hoidetaan kauppiaiden kautta). Kauppiailla onkin keskeinen tehtävä sekä tuotteiden varastoinnissa että avointen hintojen tarjoamisessa markkinoilla.

169. Edellä esitetyn perusteella väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 113–117 kappaleessa esitetyt alustavat päätelmät voidaan vahvistaa.

170. Muiden tekijöiden vaikutus

171. Kulutuksen kehittyminen unionin markkinoilla ja talouskriisi

172. Yksi vientiä harjoittava tuottaja ja Kiinan viranomaiset väittivät, että unionin tuotannon lasku johtui maailmanlaajuisesta talouskriisistä ja kulutuksen jyrkästä laskusta unionin markkinoilla, mitä unionin tuottajien kotimarkkinamyynnin, kapasiteetin käyttöasteen, työllisyyden ja varastojen negatiiviset suuntaukset todistavat, eikä sen pitäisi katsoa johtuvan Kiinasta tulevasta tuonnista.

173. Väitteensä tueksi Kiinan viranomaiset lainasivat paperi- ja selluteollisuuden kesäkuussa 2009 julkaisemaa kilpailukyky- ja työllisyysmanifestia, jäljempänä ’manifesti’. Kyseinen asiakirja kattaa koko paperi- ja selluteollisuuden, ja sillä on yleinen poliittinen tarkoitus. Asiakirjaan sisältyvien tietojen perusteella tarkasteltavana olevan tuotteen tuotannosta ja myynnistä ei voitu tehdä erillisiä päätelmiä. Sen vuoksi ei ole mahdollista päätellä, pätevätkö manifestissa esitetyt lausunnot tai päätelmät sellaisenaan tarkasteltavana olevaan tuotteeseen. Koska tutkimuksessa ei myöskään käynyt ilmi, että talouskriisin ja unionin tuotannonalalle aiheutuneen merkittävän vahingon välillä olisi tiivis yhteys, väite oli hylättävä.

174. Raaka-aineiden hinnat

175. Mitään sellaisia uusia väitteitä ei esitetty, joiden perusteella olisi pitänyt tarkastella uudelleen väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 120–122 kappaleessa ja tämän asetuksen 118 kappaleessa esitettyjä päätelmiä.

176. Edustavien unionin tuottajien vientitulos

177. Mikrotaloudellisten indikaattoreiden tarkistus (ks. 110 kappale) vaikutti edustavien unionin tuottajien vientituloksen analyysiin siinä määrin, että vientimyynnin laskua tarkastelujaksolla oli 16 prosenttia. Näiden yritysten vientimyynti etuyhteydettömille osapuolille oli 26 prosenttia niiden kokonaismyynnistä.

178. Toisin kuin yksi vientiä harjoittava tuottaja väitti, edustavien unionin tuottajien tarkasteltavana olevan tuotteen viennin kehitystä käsiteltiin väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 123 ja 124 kappaleessa. Edellä esitetty tarkistus ei vaikuta näihin alustavassa vaiheessa tehtyihin päätelmiin.

179. Unionin tuotannonalan vientituloksen vaikutuksesta esitetyt väitteet ja näyttö eivät antaneet aihetta muuttaa alustavassa vaiheessa tehtyjä päätelmiä.

180. Tuonti muista kolmansista maista

181. Muista kolmansista maista tulevan tuonnin vaikutuksia koskevia väitteitä käsiteltiin jo väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 125–127 kappaleessa.

182. Rakenteellinen ylikapasiteetti

183. Väitettiin, että unionin tuottajien kärsimä vahinko aiheutui rakenteellisesta ylikapasiteetista. Tätä tekijää on jo analysoitu väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 128 kappaleessa.

184. Tältä osin esitetty keskeinen väite oli, että unionin tuotannonalan rakenneuudistus saatiin päätökseen vuonna 2009, kun kaksi suurta tuottajaa yhdistyivät, minkä tuloksena unionin tuotannonalan tilanne koheni välittömästi. Kuten väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 93 kappaleessa selitettiin, rakenneuudistustoimia toteutettiin vuodesta 2000 lähtien tutkimusajanjaksolle asti. Mainitun yhdistymisen positiivisten vaikutusten olisi pitänyt näkyä kapasiteetin käyttöasteen paranemisena ja ainakin vakaina myyntimäärinä, mutta molemmat nämä indikaattorit heikkenivät tutkimusajanjaksolla. Toisaalta vahvistettiin, että unionin tuotannonalan parantunut kannattavuus tutkimusajanjaksolla aiheutui ensisijaisesti ja suoraan poikkeuksellisesta sellun hintojen laskusta. Sen vuoksi väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 128 esitetyt päätelmät, joiden mukaan tuotannonalan rakenneuudistustoimet vaarantuivat polkumyyntituonnin vuoksi, voidaan vahvistaa.

185. Syy-yhteyttä koskevat päätelmät

186. Edellä esitetyn perusteella väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 129–132 kappaleessa esitetyt alustavat päätelmät, joiden mukaan polkumyyntituonti Kiinasta aiheutti perusasetuksen 3 artiklan 6 kohdan mukaisesti merkittävää vahinkoa unionin tuotannonalalle, voidaan vahvistaa. Alustavat päätelmät tiedossa olleista muista tekijöistä, jotka olisivat voineet aiheuttaa vahinkoa unionin tuotannonalalle, voitiin myös vahvistaa; nämä tekijät eivät olleet sellaisia, että ne olisivat poistaneet syy-yhteyden Kiinasta polkumyynnillä tulevan tuonnin ja unionin tuotannonalalle aiheutuneen vahingon väliltä.

187. UNIONIN ETU

188. Unionin tuotannonala

189. Unionin tuottajien ja tuojien ja kauppiaiden etua koskevia muita huomautuksia tai tietoja ei saatu. Sen vuoksi väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 134–138 kappaleessa esitetyt alustavat päätelmät näiden ryhmien eduista voidaan vahvistaa.

190. Tuojat ja kauppiaat

191. Tuojien ja kauppiaiden etua koskevia muita huomautuksia tai tietoja ei saatu. Sen vuoksi väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 139–143 kappaleessa esitetyt alustavat päätelmät näiden ryhmien eduista voidaan vahvistaa.

192. Käyttäjät

193. Väliaikaisten toimenpiteiden julkaisemisen jälkeen ilmoittautui vielä kolme painotaloa sekä yksi eurooppalaisten painotalojen ja kustantamoiden järjestö. Ne väittivät, että toimenpiteillä voisi olla kielteisiä vaikutuksia jatkojalostusteollisuudessa, koska hinnankorotukset voisivat johtaa painoteollisuuden siirtämiseen muualle, mikä johtaisi jatkojalostuspainotuotteiden tuonnin kasvuun. Väitettä tukee se tosiseikka, että painotuotteiden tuonti Kiinasta kasvoi nopeasti viime vuosina ja saavutti ilmeisesti merkittävän markkinaosuuden kaikkien painotuotteiden Euroopan kulutuksessa.

194. Esitettiin myös väite, jonka mukaan toimenpiteet aiheuttaisivat tarjonnan puutetta markkinoilla ja pidempiä toimitusaikoja käyttäjille.

195. Useimmat näistä väitteistä eivät olleet yrityskohtaisia ja olivat samankaltaisia kuin väitteet, jotka esitettiin jo tutkimuksen alustavassa vaiheessa ja joita käsiteltiin väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 146 ja 150 kappaleessa. On muistettava, että painotalojen yhteistyö oli vähäistä, ja saatujen vähäisten määrällisten tietojen perusteella pääteltiin, että kannattavuustasonsa ja päällystetyn hienopaperin muodostaman kustannusosuuden perusteella painotalot ovat herkkiä hinnankorotuksille. Useimmat painotalot ostivat tutkimusajanjaksolla kiinalaista paperia kuitenkin vain hyvin vähäisiä määriä tai eivät lainkaan, ja painotalojen käyttämä kiinalaisen paperin määrä on yleisesti vähäinen, minkä vuoksi tullin suora vaikutus olisi vähäpätöinen. Useimmat painotalot totesivat myös, että koska ne edellyttävät lyhyitä toimitusaikoja, suora hankinta kolmansista maista on jatkossakin vähäistä.

196. Kiinasta tulevia jatkojalostuspainotuotteita koskevien väitteiden osalta on huomattava, että painotuotteita koskevat tuontitilastot kattavat laajan tuotevalikoiman, johon sisältyy painotuotteita, joita ei ole painettu päällystetylle hienopaperille. Käytettävissä olevien tietojen perusteella ei pystytty arvioimaan, mikä osa Kiinasta tuoduista tuotteista on painettu tarkasteltavana olevalle tuotteelle ja mikä muun tyyppiselle paperille. Toimitettujen tietojen perusteella kuitenkin tiedetään, että Kiinasta peräisin olevat painotuotteet ovat enimmäkseen tiettyihin kategorioihin kuuluvia kirjoja, lastenkirjoja, kalentereita, pakkauksia ja kortteja. Tuotteita, jotka ovat ”ajankohtaisempia”, kuten viikko- ja kuukausilehdet ja muut lehdet, ei niinkään todennäköisesti tuoda Kiinasta kuljetukseen tarvittavan ajan vuoksi. Joidenkin painotuotteiden painaminen saatetaan todennäköisemmin siirtää muualle, mutta toisaalta on tuotelajeja, joiden osalta läheisyys ja palvelut ovat ratkaisevia, eikä niihin sen vuoksi vaikuta ulkomainen kilpailu. Vaikka paperi on merkittävä kustannustekijä painoteollisuudessa, kyseessä on myös työvoimavaltainen teollisuudenala, minkä vuoksi työvoimakustannukset saattavat olla merkittävämpi peruste tuotannon siirtämistä koskevissa suuntauksissa. Ei kuitenkaan voida sulkea pois mahdollisuutta, että päällystetylle hienopaperille painettujen tuotteiden tuonti lisääntyisi, mutta ei ole mahdollista arvioida tarkasti, mikä lisääntymisen taso olisi ja missä määrin sillä olisi vaikutusta painotuotteiden tuottajien kilpailukykyyn ja näin ollen mitä suoria vaikutuksia hintojen kohoamisella saattaisi olla unionin jatkojalostuspainoteollisuuteen.

197. Toimitettujen tietojen perusteella tiedetään myös, että painoteollisuus kärsii rakenteellisesta ylikapasiteetista, minkä vuoksi sektorin rakenneuudistus jatkuu. Yksi rakenneuudistuksen taustavoimista oli myös paperintuottajien yhdistyminen arvoketjussa. Painoteollisuuden mahdollisten hinnankorotusvaikeuksien katsotaan johtuvan suureksi osaksi tästä painoteollisuuden rakenteellisesta ylikapasiteetista.

198. Asianomaiset osapuolet, jotka esittivät väitteitä tarjonnan mahdollisesta puutteesta, eivät antaneet mitään määrällisiä arvioita näistä mahdollisista puutteista. Näitä väitteitä ei vaikuta tukevan unionin tuottajien kapasiteetin käyttöaste, joka oli 83 prosenttia tutkimusajanjaksolla, mikä tarkoittaa sitä, että käytettävissä olevaa kapasiteettia on noin miljoona tonnia. Tällä perusteella on epätodennäköistä, että puutetta ilmenisi.

199. Unionin etua koskevat päätelmät

200. Edellä esitetyn perusteella unionin etua koskevat alustavat päätelmät, joiden mukaan ei ole pakottavia syitä olla ottamatta käyttöön lopullisia toimenpiteitä Kiinasta peräisin olevan päällystetyn hienopaperin tuonnissa, voidaan vahvistaa.

201. LOPULLISET POLKUMYYNNIN VASTAISET TOIMENPITEET

202. Vahingon korjaava taso

203. Yksi kiinalaisten vientiä harjoittavien tuottajien ryhmä pyysi lisätietoja menetelmästä, jolla laskettiin vahinkoa aiheuttamattoman hinnan laskelmissa käytetty 8 prosentin tavoitevoitto. Se viittasi valitukseen, jossa ehdotettu tavoitevoitto oli alempi.

204. Toisaalta valituksen tekijä pyysi, että tavoitevoitto olisi asetettava vähintään 10 prosenttiin; perusteena se käytti odotettua voittomarginaalia, jota riippumattomat luokituslaitokset käyttävät luokittelumenetelmässään, sekä toisella paperintuotantosektorilla, johon kiinalainen tuonti ei vaikuta, toimivan tuottajan saavuttamaa voittoa.

205. On selvennettävä, että valituksessa ehdotettua tavoitevoittoa tarkasteltiin kyselylomakevastausten sekä edustavien unionin tuottajien toimitiloihin tehdyn tarkastuskäynnin perusteella. Eritoten koneisiin tehtävien investointien kustannukset otettiin huomioon. Jälkimmäisen perusteella asetetun tavoitevoiton katsottiin heijastavan korkeiden ennakkoinvestointien tarvetta ja tähän pääomavaltaiseen tuotannonalaan liittyviä riskejä tilanteessa, jossa ei esiinny polkumyyntituontia tai tuettua tuontia. Sen vuoksi 8 prosentin tavoitevoittoa pidetään sen tasoisena, jonka tuotannonala voisi saavuttaa tilanteessa, jossa polkumyyntituontia ei ole. Kuten 86 kappaleessa todettiin, sen varmistamiseksi, että polkumyyntiä sekä hinnan alittavuutta ja viitehinnan alittavuutta koskevissa laskelmissa noudatettaisiin johdonmukaista lähestymistapaa, ja 68–71 kappaleessa esitetyistä syistä vahingon poistavaa tasoa koskevia laskelmia on tarkistettu jättämällä niistä pois yhden yhteistyössä toimineen vientiä harjoittavan tuottajan ryhmään kuuluvan yrityksen vientimyynti.

206. Väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 153–161 kappaleen päätelmät vahvistetaan kaikilta muilta osin.

207. Lopulliset toimenpiteet

208. Polkumyynnistä, vahingosta, syy-yhteydestä ja unionin edusta tehtyjen päätelmien perusteella katsotaan, että Kiinasta peräisin olevan päällystetyn hienopaperin tuontia koskevat lopulliset polkumyyntitullit olisi otettava perusasetuksen 9 artiklan 4 kohdan mukaisesti käyttöön polkumyynti- ja vahinkomarginaaleista alemman suuruisina alhaisemman tullin säännön mukaisesti. Tässä tapauksessa tulli olisi näin ollen määrättävä todettujen vahinkojen suuruiseksi.

209. Kiinasta peräisin olevan päällystetyn hienopaperin tuontia koskeva tukien vastainen tutkimus tehtiin siis rinnakkain polkumyyntitutkimuksen kanssa. Koska perusasetuksen 14 artiklan 1 kohdan ja muista kuin Euroopan yhteisön jäsenvaltioista tapahtuvalta tuetulta tuonnilta suojautumisesta 11 päivänä kesäkuuta 2009 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 597/2009[7], jäljempänä ’tukien vastainen perusasetus’, 24 artiklan 1 kohdan toisen alakohdan mukaisesti mihinkään tuotteeseen ei saa samanaikaisesti soveltaa sekä polkumyynti- että tasoitustulleja polkumyynnistä tai vientituesta johtuvan saman tilanteen korjaamiseksi, katsottiin että on tarpeen määrittää, johtuvatko tukimäärät ja polkumyyntimarginaalit samasta tilanteesta, ja missä määrin.

210. Sellaisten tukijärjestelmien osalta, joissa oli kyse tukien vastaisen perusasetuksen 4 artiklan 4 kohdan a alakohdassa tarkoitetuista vientituista, kahdelle kiinalaiselle vientiä harjoittavalle tuottajalle vahvistettu lopullinen polkumyyntimarginaali johtui osittain (0,05 %) tasoitustoimenpiteiden alaisesta vientituesta. Kun otetaan huomioon alhaisemman tullin sääntö ja rinnakkaisessa tukien vastaisessa tutkimuksessa havaittu tuetun tuonnin määrä, muiden tukijärjestelmien osalta ei pidetty tarpeellisena tutkia tarkemmin, tasoittuvatko samat tuet kahteen kertaan ja missä määrin, kun polkumyynti- ja tasoitustullit otetaan samaan aikaan käyttöön saman tuotavan tuotteen osalta.

211. Koko maata koskeva lopullinen polkumyynti- ja tukitaso asetettiin käyttämällä lopullista polkumyyntimarginaalia ja lopullista tukimarginaalia, jotka vahvistettiin käyttäen yhteistyössä toimineille yrityksille vahvistettua korkeinta yksilöllistä tullia, joka oli lopullisen polkumyyntimarginaalin osalta 63 prosenttia ja lopullisen tukimarginaalin osalta 16 prosenttia.

212. Sekä polkumyyntitutkimuksessa että tukien vastaisessa tutkimuksessa sovelletaan samaa vahingon korjaavaa tasoa. Vahingon korjaava taso on alempi kuin lopulliset polkumyyntimarginaalit mutta korkeampi kuin lopulliset tukimarginaalit. Näin ollen katsotaan, että on aiheellista ottaa käyttöön lopullinen tasoitustulli vahvistettujen lopullisten tukimarginaalien tasoisena ja ottaa sen jälkeen käyttöön lopullinen polkumyyntitulli vahingon korjaavan tasoisena.

213. Edellä esitetyn perusteella ja ottaen huomioon lopullisen tasoitustullin käyttöönotosta Kiinan kansantasavallasta peräisin olevan päällystetyn hienopaperin tuonnissa annetussa asetuksessa (neuvoston asetus (EU) N:o ***/2011)[8] esitetyt päätelmät sekä perusasetuksen 14 artiklan 1 kohdan viimeisen virkkeen, kyseistä tullia ei oteta käyttöön sen suuruisena, joka olisi kyseisessä virkkeessä säädetyn säännön mukainen; Kiinaa koskeva lopullinen polkumyyntitulli ja määrä, jonka perusteella kyseinen tulli asetetaan, ovat seuraavat:

Yritys | Kokonaistukimarginaali | josta vientitukea | Polkumyyntimarginaali | Vahinkomarginaali | Lopullinen tasoitustulli | Lopullinen polkumyyntitulli | Lopullinen käyttöön otettava polkumyyntitulli |

Gold East Paper (Jiangsu) Co., Ltd, Zhenjiang City, Jiangsun provinssi, Kiina Gold Huasheng Paper (Suzhou Industrial Park) Co., Ltd, Suzhou City, Jiangsun provinssi, Kiina | 12 % | 0,05 % | 43,5 % | 20 % | 12 % | 20 % | 8 % |

Shangdong Chenming Paper Holdings Limited, Shouguang City, Shandongin provinssi, Kiina Shouguang Chenming Art Paper Co., Ltd, Shouguang City, Shandongin provinssi, Kiina | 4,3 % | 0 % | 63 % | 39,1 % | 4,3 % | 39,1 % | 35,1 % |

Kaikki muut yritykset | 12 % | 0,05 % | 63 % | 39,1 % | 11,9 % | 39,1 % | 27,1 % |

214. VÄLIAIKAISEN TULLIN LOPULLINEN KANTAMINEN

215. Koska todettu polkumyyntimarginaali on korkea ja unionin tuotannonalalle aiheutunut vahinko on merkittävä ja kun otetaan huomioon, että rinnakkaisessa tukien vastaisessa tutkimuksessa ei otettu käyttöön väliaikaisia toimenpiteitä, katsotaan tarpeelliseksi kantaa lopullisesti määrät, jotka ovat väliaikaista tullia koskevalla asetuksella käyttöön otettujen väliaikaisten polkumyyntitullien vakuutena, väliaikaisesti käyttöön otettujen tullien suuruisina.

216. Yksi vientiä harjoittava tuottaja väitti, että väliaikaisen tullin lopullinen kantaminen asetuksen (EU) N:o 1042/2010 1 artiklan 2 kohdan suuruisina olisi vastoin perusasetuksen 10 artiklan 3 kohdan toista virkettä. Kuten tässä asetuksessa ja etenkin sen 1 artiklan 2 kohdassa selitetään, tällä asetuksella käyttöön otettu lopullinen tulli on itse asiassa korkeampi kuin väliaikaisesti käyttöön otettu tulli. Näissä oloissa asetuksen (EU) N:o 1042/2010 1 artiklan 2 kohdassa esitetyn suuruisena väliaikaisesti käyttöön otettu tulli olisi kannettava lopullisesti,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

1. Otetaan käyttöön lopullinen polkumyyntitulli tuotaessa Kiinan kansantasavallasta peräisin olevaa päällystettyä hienopaperia, joka on yhdeltä tai molemmilta puolilta päällystettyä paperia, kartonkia tai pahvia (lukuun ottamatta voimapaperia, -kartonkia ja -pahvia), joko arkkeina tai rullina, ja jonka paino on 70 g/m2 tai enemmän mutta enintään 400 g/m2 ja vaaleus enemmän kuin 84 (mitattuna standardin ISO 2470-1 mukaisesti) ja joka luokitellaan tällä hetkellä CN-koodeihin ex 4810 13 20, ex 4810 13 80, ex 4810 14 20, ex 4810 14 80, ex 4810 19 10, ex 4810 19 90, ex 4810 22 10, ex 4810 22 90, ex 4810 29 30, ex 4810 29 80, ex 4810 99 10, ex 4810 99 30 ja ex 4810 99 90 (Taric-koodit 4810 13 20 20, 4810 13 80 20, 4810 14 20 20, 4810 14 80 20, 4810 19 10 20, 4810 19 90 20, 4810 22 10 20, 4810 22 90 20, 4810 29 30 20, 4810 29 80 20, 4810 99 10 20, 4810 99 30 20 ja 4810 99 90 20).

Lopullista polkumyyntitullia ei sovelleta rulliin, jotka soveltuvat käytettäväksi rullapainokoneissa. Rullapainokoneissa käytettäväksi soveltuvat rullat määritellään niiksi rulliksi, jotka – jos ne testataan IGT-pintalujuutta koskevan ISO-testistandardin ISO 3783:2006 (Determination of resistance to picking – Accelerated speed method using the IGT-type tester (electric model)) mukaisesti – antavat tulokseksi alle 30 N/m, kun mittaus tehdään paperin poikkisuunnassa (CD), ja tulokseksi alle 50 N/m, kun mittaus tehdään konesuunnassa (MD). Lopullista polkumyyntitullia ei sovelleta monikerroksiseen paperiin eikä monikerroksiseen kartonkiin.

2. Lopullinen polkumyyntitulli on seuraava:

Yritys | Polkumyyntitulli |

Gold East Paper (Jiangsu) Co., Ltd, Zhenjiang City, Jiangsun provinssi, Kiina Gold Huasheng Paper (Suzhou Industrial Park) Co., Ltd, Suzhou City, Jiangsun provinssi, Kiina | 20 % |

Shangdong Chenming Paper Holdings Limited, Shouguang City, Shandongin provinssi, Kiina Shouguang Chenming Art Paper Co., Ltd, Shouguang City, Shandongin provinssi, Kiina | 39,1 % |

Kaikki muut yritykset | 39,1 % |

3. Kun otetaan huomioon 1 artiklan 2 kohdassa säädetty polkumyyntitulli, Gold East Paper (Jiangsu) Co. ja Gold Huasheng Paper (Suzhou Industrial Park) Co. -yritysten osalta ei kanneta 12:ta prosenttia, Shangdong Chenming Paper Holdings Limited ja Shouguang Chenming Art Paper Co. -yritysten osalta 4:ää prosenttia ja kaikkien muiden yritysten osalta 12:ta prosenttia, sikäli kuin vastaava määrä on kannettu lopullisen tasoitustullin käyttöönottamisesta annetun asetuksen (EU) N:o XXX/2011 mukaisesti.

4. Edellä 1 artiklan 2 ja 3 kohta huomioon ottaen vapaasti unionin rajalla tullaamattomana -nettohintaan sovellettava lopullinen polkumyyntitulli on seuraavien yritysten valmistamien 1 kohdassa kuvattujen tuotteiden osalta seuraava:

Yritys | Polkumyyntitulli | Taric-lisäkoodi |

Gold East Paper (Jiangsu) Co., Ltd, Zhenjiang City, Jiangsun provinssi, Kiina Gold Huasheng Paper (Suzhou Industrial Park) Co., Ltd, Suzhou City, Jiangsun provinssi, Kiina | 8 % | B001 |

Shangdong Chenming Paper Holdings Limited, Shouguang City, Shandongin provinssi, Kiina Shouguang Chenming Art Paper Co., Ltd, Shouguang City, Shandongin provinssi, Kiina | 35,1 % | B013 |

Kaikki muut yritykset | 27,1 % | B999 |

5. Jollei toisin säädetä, sovelletaan voimassa olevia tullimääräyksiä.

2 artikla

Kannetaan lopullisesti Kiinan kansantasavallasta peräisin olevan päällystetyn hienopaperin tuonnissa asetuksella (EY) N:o 1042/2010 käyttöön otetun väliaikaisen polkumyyntitullin vakuutena olevat määrät asetuksen (EU) N:o 1042/2010 1 artiklalla väliaikaisesti käyttöön otetun tullin tasoisina.

3 artikla

Tämä asetus tulee voimaan seuraavana päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä .

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

[1] EUVL L 343, 22.12.2009, s. 51.

[2] EUVL L 299, 17.11.2010, s. 7.

[3] EYVL C 364, 18.12.2000, s. 1.

[4] Tuomio annettu 3 päivänä toukokuuta 2001, yhdistetyt asiat C-76/98 P ja C-77/98 P, Ajinomoto, Kok. 2001, s. I-3233, 67 kohta.

[5] Neuvoston asetukseen (EY) N:o 139/2004 perustuva komission päätös (tehty 31/10/2008) keskittymän (Asia N:o COMP/M.5283 - SAPPI / M-REAL) julistamisesta yhteismarkkinoille soveltuvaksi. (EUVL C 324, 19.12.2008, s. 8).

[6] Komission asetus (ETY) N:o 2454/93, annettu 2 päivänä heinäkuuta 1993, tietyistä yhteisön tullikoodeksista annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2913/92 soveltamista koskevista säännöksistä (EYVL L 253, 11.10.1993, s. 1).

[7] EUVL L 188, 18.7.2009, s. 93.

[8] EUVL L ***, ***, s. ***.