20.10.2011   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

CE 308/73

A.

ottaa huomioon, että Euroopan unioni perustuu EU:n perusoikeuskirjaan ja perussopimuksiin sisältyviin periaatteisiin, joita ovat muun muassa syrjimättömyys, EU-kansalaisuuteen luontaisesti kuuluvat oikeudet sekä oikeus henkilötietojen suojaan,

B.

ottaa huomioon, että nämä periaatteet pannaan täytäntöön direktiiveillä 2000/43/EY, 2000/78/EY, 2004/38/EY ja 95/46/EY,

C.

ottaa huomioon, että 10–12 miljoonaa Euroopan romania joutuu edelleen kärsimään vakavasta järjestelmällisestä syrjinnästä koulutuksessa (etenkin erottelu), asumisessa (etenkin häädöt ja ala-arvoiset elinolosuhteet usein getoissa), työllistämisessä (erityisen alhainen työllisyysaste) ja yhdenvertaisissa mahdollisuuksissa päästä käyttämään terveydenhuoltojärjestelmää ja muita julkisia palveluja ja että heidän poliittinen osallistumisensa on hämmästyttävän vähäisellä tasolla,

D.

ottaa huomioon, että Euroopan romanien enemmistöstä on vuosien 2004 ja 2007 laajentumisten myötä tullut Euroopan unionin kansalaisia, joten heillä ja heidän perheenjäsenillään on oikeus liikkua ja oleskella vapaasti jäsenvaltioiden alueella,

E.

ottaa huomioon, että erityisen haavoittuvassa asemassa ovat monet romanit ja romaniyhteisöt, jotka ovat päättäneet asettautua jäsenvaltioon, jonka kansalaisia he eivät ole,

F.

ottaa huomioon, että romaneja on kotiutettu ja palautettu useista jäsenvaltioista ja hiljattain Ranskasta, jossa hallitus on joko karkottanut tai palauttanut ”vapaaehtoisesti” satoja EU:n romanikansalaisia maaliskuun ja elokuun 2010 välillä,

G.

ottaa huomioon, että Ranskan viranomaiset kutsuivat Italian, Saksan, Yhdistyneen kuningaskunnan, Espanjan, Kreikan, Kanadan ja Yhdysvaltojen ja sittemmin Belgian sisäasiainministerit sekä komission edustajat syyskuussa Pariisissa pidettyyn kokoukseen keskustelemaan ”maahanmuutosta” ja EU:n toimivallan piiriin kuuluvista vapaaseen liikkuvuuteen liittyvistä asioista, että muita jäsenvaltioita ei kutsuttu ja että Italian sisäasiainministeri on ilmoittanut aikeestaan pyrkiä tiukentamaan maahanmuuttoa ja vapaata liikkuvuutta koskevia EU:n sääntöjä erityisesti romanien suhteen,

H.

katsoo, että tällaiseen menettelyyn on liittynyt romanien leimaamista ja laajempaa mustalaisvastaisuutta poliittisessa keskustelussa,

I.

ottaa huomioon, että Lillen hallinto-oikeus on vahvistanut aikaisemmin 27. elokuuta 2010 antamansa välipäätöksen, joka kumoaa romanien karkottamispäätöksen sillä perusteella, että viranomaiset eivät ole voineet todistaa, että romanit ”vaarantavat yleisen järjestyksen”,

J.

ottaa huomioon, että se on toistuvasti kehottanut komissiota kehittämään EU:n romanistrategian, jolla edistettäisiin yhdenvertaisten mahdollisuuksien ja sosiaalisen osallistamisen periaatteita kaikkialla Euroopassa,

K.

ottaa huomioon, että EU:lla on käytössään erilaisia välineitä, joita voidaan käyttää romanien syrjäytymisen torjumiseen, kuten rakennerahastoihin vuoden 2010 kuluessa voimaan tuleva uusi mahdollisuus kohdistaa jopa kaksi prosenttia asumiskustannuksiin tarkoitetuista Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) kokonaisvaroista syrjäytyneiden yhteisöjen hyväksi tai nykyiset Euroopan sosiaalirahaston tarjoamat mahdollisuudet,

L.

katsoo, että jäsenvaltioiden edistyminen on ollut epätasaista ja hidasta romanien syrjinnän torjunnassa ja heidän koulutukseen, työhön, terveyteen, asumiseen ja vapaaseen liikkuvuuteen liittyvien oikeuksiensa takaamisessa ja että romanien edustusta valtion hallintorakenteissa ja jäsenvaltioiden julkishallinnossa olisi lisättävä,

1.

muistuttaa, että Euroopan unioni on ennen kaikkea yhteisö, joka perustuu arvoihin ja periaatteisiin, joilla pyritään ylläpitämään ja edistämään avointa ja osallistavaa yhteiskuntaa ja EU:n kansalaisuutta, etenkin kieltämällä kaikki syrjinnän muodot;

2.

painottaa kaikkien EU:n kansalaisten ja heidän perheidensä oikeutta liikkua ja oleskella vapaasti EU:n alueella sekä siitä, että kyseinen oikeus on perussopimuksissa määritellyn EU:n kansalaisuuden perustavanlaatuinen osatekijä ja täytäntöönpantu direktiivillä 2004/38/EY, jota kaikkien jäsenvaltioiden olisi sovellettava ja noudatettava;

3.

ilmaisee syvän huolestuneisuutensa Ranskan viranomaisten ja muiden jäsenvaltioiden viranomaisten toteuttamista toimista, jotka ovat kohdistuneet romaneihin ja kiertolaisiin ja joilla nämä on pyritty karkottamaan; kehottaa näitä viranomaisia lopettamaan kaikki romanien karkotukset välittömästi ja kehottaa komissiota, neuvostoa ja jäsenvaltioita puuttumaan asioihin;

4.

korostaa, että joukkokarkotukset kielletään perusoikeuskirjassa sekä ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi tehdyssä yleissopimuksessa ja että ne ovat vastoin EU:n perussopimuksia ja unionin oikeutta, koska ne merkitsevät rotuun ja etniseen alkuperään perustuvaa syrjintää, ja vastoin direktiiviä 2004/38/EY, joka koskee kansalaisten ja heidän perheidensä vapaata liikkuvuutta EU:ssa;

5.

on syvästi huolissaan varsinkin kiihottavasta ja avoimen syrjivästä retoriikasta, joka on leimannut romanien kotimaihinsa palauttamisesta käytävää poliittista keskustelua ja joka antaa uskottavuutta äärioikeistolaisten ryhmien rasistisille puheille ja toimille; muistuttaa siksi poliittisia päättäjiä heille kuuluvasta vastuusta eikä hyväksy mitään lausuntoja, joissa vähemmistöt ja maahanmuutto yhdistetään rikollisuuteen ja luodaan syrjiviä stereotypioita;

6.

palauttaa tässä yhteydessä mieliin, että direktiivissä 2004/38/EY säädetään EU:n kansalaisten liikkumisvapauden rajoittamisesta ja karkottamisesta ainoastaan poikkeuksina ja että sellaisille toimille asetetaan erityiset ja selkeät rajat; ottaa huomioon, että erityisesti karkotuspäätöksiä on arvioitava ja niistä on päätettävä tapauskohtaisesti henkilökohtaiset olosuhteet huomioon ottaen sekä taattava menettelyä koskevat takeet ja muutoksenhaku (28, 30 ja 31 artikla);

7.

korostaa myös, että direktiivin 2004/38/EY mukaan taloudellisten resurssien puutteella ei voida missään olosuhteissa perustella EU:n kansalaisten automaattista karkotusta (johdanto-osan 16 kappale ja 14 artikla) ja että liikkumis- ja oleskeluvapauden rajoituksia, jotka perustuvat yleiseen järjestykseen, yleiseen turvallisuuteen ja kansanterveyteen, voidaan asettaa ainoastaan kyseisen henkilön käyttäytymisen perusteella eikä yleistävien näkökohtien tai etnisen tai kansallisen alkuperän perusteella;

8.

korostaa lisäksi, että karkotettujen romanien sormenjälkien ottaminen on laitonta sekä EU:n perusoikeuskirjan (21 artiklan 1 ja 2 kohdan), perussopimusten ja lainsäädännön, erityisesti direktiivien 2004/38/EY ja 2000/43/EY, vastaista ja syrjivää etnisen tai kansallisen alkuperän perusteella;

9.

kehottaa jäsenvaltioita noudattamaan täysimääräisesti EU:n lainsäädännön mukaisia velvoitteitaan ja poistamaan vapaata liikkuvuutta koskevan direktiivin vaatimusten soveltamisessa esiintyvät epäjohdonmukaisuudet; toistaa jäsenvaltioille aiemmin esittämänsä kehotukset tarkistaa ja kumota sellaiset säädökset ja politiikat, joilla romaneja syrjitään rodun tai etnisyyden perusteella joko välittömästi tai välillisesti, ja pyytää neuvostoa ja komissiota valvomaan, miten jäsenvaltioissa sovelletaan perussopimuksia ja direktiivejä, joissa säädetään syrjintää torjuvista toimenpiteistä ja vapaasta liikkuvuudesta etenkin romanien suhteen, ja ryhtymään aiheellisiin toimiin erityisesti rikkomismenettelyä soveltaen, jos säädöksiä ei noudateta;

10.

katsoo, että romanien tilanne Euroopassa ei voi mitenkään vaikuttaa Romanian ja Bulgarian tulevaan liittymiseen Schengen-alueeseen eikä niiden kansalaisten oikeuksiin,

11.

pahoittelee syvästi, että perussopimusten valvojana toimiva komissio ei ole tarkistanut ajoissa eikä riittävästi sitä, miten jäsenvaltiot noudattavat EU:n primaarioikeutta ja lainsäädäntöä ja varsinkin edellä mainittuja syrjimättömyyttä, liikkumisvapautta ja oikeutta henkilötietojen suojaan koskevia direktiivejä; toistaa olevansa huolissaan siitä, miten vastuu romanipolitiikasta on tällä hetkellä jaettu komission jäsenten kesken, ja kehottaa vahvaan horisontaaliseen koordinointiin, jotta tulevaisuudessa varmistettaisiin oikea-aikainen ja tehokas reagointi;

12.

kehottaa komissiota pysymään tiukasti EU:n perusoikeuskirjaan ja perussopimuksiin kirjattujen arvojen ja periaatteiden takana sekä reagoimaan ripeästi ja tekemään perinpohjaisen analyysin siitä, miten Ranskan ja jäsenvaltioiden romanipolitiikat vastaavat EU:n lainsäädäntöä, ja perustamaan analyysin myös kansalaisjärjestöjen ja romanien edustajien antamiin tietoihin;

13.

on syvästi huolissaan siitä, että asian kiireellisyydestä huolimatta komissio ei ole toistaiseksi reagoinut tammikuussa 2008 ja maaliskuussa 2010 esitettyihin parlamentin pyyntöihin valmistella yhdessä jäsenvaltioiden kanssa romaneja koskevaa EU-strategiaa; kehottaa jälleen kerran komissiota kehittämään romanien osallistamista koskevan kattavan EU-strategian;

14.

katsoo, että sekä EU:n että romanien osallistamisen edistäminen on jäsenvaltioiden vastuulla, mikä edellyttää kattavaa suunnitelmaa EU:n tasolla sellaisen EU:n romanistrategian muodossa, joka perustuu seuraaviin Córdobassa pidetyssä toisessa romaniväestöä käsitelleessä huippukokouksessa tehtyihin lupauksiin:

15.

pitää hyvin valitettavana, että jäsenvaltioilta puuttui poliittista tahtoa toisessa romaniväestöä käsitellessä huippukokouksessa, johon osallistui vain kolme ministeriä, ja kehottaa jäsenvaltioita hyväksymään konkreettisia toimia, joilla ne panevat täytäntöön puheenjohtajakolmikon mainitun huippukokouksen yhteisessä julkilausumassa antamat lupaukset;

16.

katsoo, että on olennaista perustaa laaja kehittämisohjelma, joka koskee samanaikaisesti kaikkia asiaan liittyviä politiikan aloja ja mahdollistaa välittömät toimet gettoalueilla, jotka kamppailevat vakavien rakenteellisten haittojen parissa; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita varmistamaan, että yhdenvertaisia mahdollisuuksia koskevia säännöksiä noudatetaan tarkasti toimenpideohjelmien täytäntöönpanon aikana, jotta hankkeilla ei pahenneta suoraan tai epäsuorasti romanien erottelua ja syrjäytymistä; korostaa, että parlamentti hyväksyi 10. helmikuuta 2010 syrjäytyneiden väestöryhmien hyväksi toteutettavien asuntokantaa koskevien toimien tukikelpoisuudesta mietinnön, jossa esitetään asuntokantaa koskevia toimia haavoittuvassa asemassa olevien väestöryhmien hyväksi EAKR:n puitteissa ja jossa kehotetaan panemaan muutettu asetus nopeasti täytäntöön, jotta jäsenvaltiot voisivat käyttää tätä tilaisuutta aktiivisesti hyväkseen;

17.

kehottaa panemaan täytäntöön tehokkaita romaninaisten aseman parantamiseen tähtääviä politiikkoja, sillä romaneina ja naisina he ovat kaksinkertaisen syrjinnän uhreja; kehottaa siksi komissiota ja jäsenvaltioita yhteistyössä kansalaisjärjestöjen kanssa toteuttamaan valistuskampanjoita, jotka on suunnattu romaninaisille sekä suurelle yleisölle, ja varmistamaan sellaisten asiaankuuluvien säännösten täyden täytäntöönpanon, joilla pyritään torjumaan syrjiviä kulttuurinormeja ja patriarkaalisia roolimalleja, estämään polarisaatiota ja käsittelemään vallitsevia seksistisiä stereotypioita ja sosiaalista leimaamista, jotka pahentavat naisiin kohdistuvaa väkivaltaa, sekä varmistamaan, ettei väkivaltaa voida perustella tapojen, perinteiden tai uskonnollisten katsomusten pohjalta;

18.

on huolissaan romanien pakkopalautuksista Länsi-Balkanin maihin, joissa he saattavat joutua asunnottomiksi ja syrjinnän kohteiksi; kehottaa komissiota, neuvostoa ja jäsenvaltioita varmistamaan, että romanien perusoikeuksia kunnioitetaan, esimerkiksi antamalla asianmukaista tukea ja seuraamalla tilannetta;

19.

kehottaa neuvostoa hyväksymään rakenteellisesta ja liittymistä edeltävästä rahoituksesta yhteisen kannan, joka ilmentää EU:n poliittista sitoutumista romanien osallistamisen edistämiseen ja sen varmistamiseen, että romanien osallistamista koskevat yhteiset perusperiaatteet otetaan huomioon uudistettaessa toimenpideohjelmia myös seuraavaa ohjelmatyökautta ajatellen; kehottaa komissiota analysoimaan ja arvioimaan haavoittuvassa asemassa oleville ryhmille tarkoitettujen liittymistä edeltävän tuen rahastojen ja rakennerahastojen investointien sosiaalista vaikutusta tähän mennessä, tekemään päätelmiä ja laatimaan uusia strategioita ja sääntöjä, mikäli se katsotaan tarpeelliseksi tällä alalla;

20.

vaatii, että EU ja jäsenvaltiot myöntävät riittävästi rahoitusta romanien integroitumista koskeviin hankkeisiin sekä valvontaan, joka koskee näiden varojen jakamista jäsenvaltioille, varojen käyttöä, hankkeiden asianmukaista toteuttamista ja niiden tehokkuuden arviointia, ja kehottaa komissiota ja neuvostoa laatimaan tästä asiasta kertomuksen asiaankuuluvine ehdotuksineen;

21.

rohkaisee EU:n toimielimiä ottamaan romaniyhteisöt – ruohonjuuritasolta kansainvälisiin kansalaisjärjestöihin – mukaan prosessiin, jossa kehitetään romaneja koskevaa kattavaa EU:n politiikkaa, ja kaikkiin suunnittelua, täytäntöönpanoa ja valvontaa koskeviin tehtäviin ja myös käyttämään hyväksi romanien osallistamisen vuosikymmenestä 2005–2015 saatuja kokemuksia, Etyjin toimintaohjelmaa ja Euroopan neuvoston, Yhdistyneiden Kansakuntien ja parlamentin itsensä suosituksia;

22.

kehottaa asiasta vastaavaa valiokuntaa yhdessä kansallisten parlamenttien kanssa sekä kuultuaan perusoikeusvirastoa, jonka pitäisi laatia kertomus, sekä ihmisoikeuksiin ja romanien asioihin erikoistuneita kansalaisjärjestöjä ja elimiä seuraamaan kysymystä ja laatimaan aikaisempiin Euroopan parlamentin päätöslauselmiin ja mietintöihin pohjautuen mietinnön romanien tilanteesta; katsoo, että EU:n tasolle olisi luotava vertaisarviointimekanismi valvomaan ja varmistamaan, että jäsenvaltiot noudattavat säännöksiä;

23.

kehottaa jäsenvaltioita tinkimättä noudattamaan niille kaikkinaisen rotusyrjinnän poistamista koskevan kansainvälisen yleissopimuksen mukaan kuuluvia velvoitteita hyväksymällä välittömästi suositukset, jotka hyväksyttiin rotusyrjinnän poistamista käsittelevän YK:n komitean 77. istunnossa;

24.

kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle, jäsenvaltioiden ja ehdokasvaltioiden hallituksille ja parlamenteille, Euroopan tietosuojavaltuutetulle sekä Euroopan neuvostolle ja Etyjille.