16.12.2009   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 306/51

1.1

Esteet ja toiminnan tasot: Harmonisoidut ja demokraattisesti valvotut menettelytavat lisäisivät kansainvälisten yhteyksien, EU:n valintojen, markkinoiden, hintojenmuodostuksen sekä toimijoiden (sääntelyviranomaisten ja verkkojen hallinnoijien) voittojen avoimuutta. Verkkojen varrella asuvien kuunteleminen ja kuluttajien informointi ovat tarpeen.

1.2

Kiistakysymykset: Jäsenvaltioiden on edelleen voitava vapaasti valita energiamuotonsa. Komissio voi toimia koordinoijana ottaen huomioon kansalaisten energiantuotannolle ja maankäytölle asettamat vaatimukset. Energia-alan verkonhaltijoiden verkoston (ENTSO-E) sekä energia-alan sääntelyviranomaisten yhteistyöviraston (ACER) rooleja ja niiden tekemien päätösten juridista pätevyyttä ja täytäntöönpanokelpoisuutta on täsmennettävä (1).

1.3

Tutkimus- ja kehitystoiminta: Tutkimus- ja kehitystoiminnan rahoitusosuuksia on arvioitava, ja siihen suunnattua rahoitusta voidaan ainoastaan lisätä. Tutkimus ja kehitys auttavat tehostamaan verkkoja sekä niiden ylläpitoa, kestävyyttä ja energiatehokkuutta. Tämä voi auttaa lieventämään riippuvuutta ja saattaa EU:n seuraavalle energia-aikakaudelle.

1.4

Tärkeimmät toimet: Unohtamatta koskaan loppukuluttajan etua verkkojen loppuunsaattaminen on välttämätöntä, kuten myös yhteisten strategisten suuntaviivojen ja markkinoiden puitesääntöjen määrittely sekä puutteiden yksilöinti ja niiden korjaaminen energiankuljetusten varmistamiseksi kaikkialla EU:n alueella. Tärkeitä ovat myös toimitusvarmuuden ja varastoinnin turvaaminen sekä toimivallan ja tehtävien selkeä rajaaminen. Yleisen edun osatekijöitä ovat hyvät verkot, laadukkaat palvelut ja kaikki niiden yleiskattavuuden varmistavat keinot sekä turvallisuus ja jatkuvuus kohtuullisin hinnoin.

1.5

Suhteet EU:n ulkopuolisiin maihin: ETSK toivoo, että unioni esiintyisi yhtenäisenä kansainvälisissä yhteyksissä energia-asioissa ja energiankuljetusverkkoja koskevissa kysymyksissä ja että unioni kohtelisi näitä aloja diplomatiansa olennaisena osana (ENP). Unionin tulisi myös tehdä ehdotuksia, jotka koskevat hallinnon normeja läpikulkumaissa.

Vuoropuhelun parantaminen Turkin kanssa olisi hyödyllistä. On tarpeen arvioida huolellisesti investointeihin kohdistuvat riskit suhteessa odotettuihin etuihin. Samoin on arvioitava paikallisten työntekijöiden oikeuksien kunnioittamista sekä energiaan liittyvien toimien ja kehityspolitiikan välistä yhteyttä. Komitea katsoo, että energia, liikenne ja ympäristö muodostavat kolmiosaisen kokonaisuuden.

1.6

Lähestymistapa, tuki ja investoinnit: Ainoastaan EU:lla voi olla kokonaisnäkemys toimitusvarmuudesta ja mahdollisuus toimia kansainvälisesti. Unionin diplomatia on tuki paikallisia riskejä ja muiden valtojen vaikutuspiirejä vastaan. Komission tulisi täsmentää, puhuuko se infrastruktuureista vai toimittamisesta. Infrastruktuurin suhteen Euroopan laajuiset energiaverkot ovat tärkeitä. Niiden on kuuluttava julkisen päätöksenteon piiriin, ja EU:n talousarvioon on edelleen varattava niitä varten tarpeelliseksi katsottu määrä erityisrahoitusta. Näihin verkkoihin investoidun yhteisön rahoituksen kuoletuksia ei pidä siirtää kuluttajahintoihin. Toimijoiden talousarvioiden on oltava läpinäkyvät. On kehitettävä mahdollisuuksia myöntää yhteisön takuu investoijille sekä lainoja toimijoille. Unionin on kehitettävä uusi julkinen hallintomalli investointeja varten.

1.7

Suuntaviivojen tarkistus: ETSK toivoo, että infrastruktuureiden tehokkuutta ja kansalaisten ymmärtämystä kyseessä olevia haasteita kohtaan parannetaan tutkimuksen avulla. Komitea ehdottaa, että 1) käynnistetään todellinen eurooppalainen kansalaiskeskustelu ja alakohtaiset vuoropuhelut sekä 2) tutkitaan, olisiko tarkoituksenmukaista ja mahdollista luoda kansalaisten käyttöön energia-alan eurooppalaiset yleishyödylliset palvelut (2).

1.8

Euroopan laajuisen energiaverkon laajentaminen: Komitea suhtautuu laajentamiseen myönteisesti öljyinfrastruktuurien osalta. Se kuitenkin toivoo, että yhteisön tuki varataan – nykytilanteen kartoittamisen jälkeen – alijäämäisille öljy-yhtiöille. Hiilidioksidin osalta laajentamiseen suhtaudutaan kielteisesti. ETSK:n mielestä Euroopan laajuista energiaverkkoa koskevan ohjelman laajentaminen hiilidioksidin erotusverkostoihin on ennenaikaista siihen asti, kunnes sen verkkokuljetusten edut ja vaarattomuus on selvitetty. Tämä edellyttää laajaa yhteiskunnallista keskustelua selkeistä ehdotuksista, jotka on sisällytettävä tekstiin.

1.9

Uudet ensisijaiset hankkeet: Yhteenliitäntöjen puutteisiin keskittyminen on hyvä asia. ETSK kannattaa uusiutuvista energialähteistä, kuten Itämeren ja Pohjanmeren tuulivoimaloista saatavan energian liittämistä verkkoihin. Vuoteen 2050 mennessä toteutettavien hankkeiden yhteydessä tulisi pohtia myös mahdollisuuksia liittää verkkoon uusia energialähteitä (merenalainen avomerienergia jne.).

1.10

Toimitusvarmuus ja yhteisvastuu: Näkyvyyttä kansalaisten keskuudessa parantaisivat hyvä viestintä sekä vähittäismyyntihinnassa näkyvät tulokset. Vihreässä kirjassa ei selkeästi mainita jäsenvaltioiden välisen solidaarisuuden välineitä. Siinä oletetaan, että kaikki pyrkivät edistämään energiankulkua EU:n sisällä ja luovat strategisia varastoja antaakseen ne muiden jäsenvaltioiden käyttöön hätätilanteessa. Jäsenvaltioiden tulisi puolustaa tätä solidaarisuutta energia-asioissa maailmanlaajuisissa yhteyksissä yhdessä unionin kanssa, ja kunnioittaa yleisen edun periaatetta unionissa.

1.11

Kestävään infrastruktuurin liittyvät lisätoimet: Uusiutuvien energialähteiden verkkoon liittämisen katsotaan energia-asioissa merkitsevän kestävyyden toteutumista – mitä ei kuitenkaan ole osoitettu. Sähköverkkojen osalta tulisi käsitellä niiden nykyaikaistamista siirtohävikkiin, taajuuksiin, jännitteisiin sekä jäsenvaltioiden koodien harmonisointiin liittyviin ongelmiin vastaamiseksi. Kaasun osalta tulisi käsitellä varastointialueiden kapasiteetin ja turvallisuuden parantamista.

1.12

Euroopan laajuiset energiaverkot vaativat laadukasta ylläpitoa, mikä edellyttää erittäin ammattitaitoista työvoimaa. ETSK:n mielestä Lissabonin strategian ja kestävän kehityksen strategian noudattamiseksi on välttämätöntä ottaa huomioon sosiaaliset näkökohdat – mikä vihreässä kirjassa on laiminlyöty. Komitea katsoo, että eurooppalaisten alan ammattilaisten verkkoja koskevaa osaamista on kehitettävä, jotta asiantuntemus ja työllisyys säilytetään Euroopassa. Komitea toivoo, että perustettaisiin eurooppalainen energiaa ja ilmastonmuutosta käsittelevä neuvoa-antava komitea.

1.13

ETSK kannattaa sellaisen eurooppalaisen erityisrahaston perustamista, jonka avulla varmistettaisiin konkreettisesti eurooppalainen solidaarisuus kansalaisten hyväksi. Yhtenäistä eurooppalaista energiapolitiikkaa on myös luonnollisesti täydennettävä yhteisön lainsäädännöllä, joka koskee yritysten vastuuta suhteessa kansalaisiin. Olisi sovellettava energian kuluttajien peruskirjaa.

2.1

Komission mielestä Euroopan unionin energiaverkkojen nykytilanne ei mahdollista energiapolitiikalle asetettujen tavoitteiden (kestävä, kilpailukykyinen ja toimitusvarma energia) eikä ilmastonsuojeluun liittyvien 20–20–20-tavoitteiden saavuttamista. Euroopan laajuiset energiaverkot ja niitä koskeva politiikka on saatettava ajan tasalle. Vihreässä kirjassa käsitellään Euroopan laajuisia verkkoja varten laadittujen suuntaviivojen ja verkkojen rahoitusvälineiden tarkistamista.

2.2

Toimintaympäristö on viime aikoina vain kiristynyt: uusi kaasukriisi idässä, uusi konflikti Lähi-idässä sekä maailmanlaajuinen talouskriisi voivat vaikuttaa Euroopan laajuisten energiaverkkojen loppuun saattamiseen.

3.1

Unionin on määrä kehittää infrastruktuuripolitiikkaansa kuudella alueellisella tavoitteella, jotka ovat Baltian maiden yhteenliittäminen, kaakkoinen kaasulinja, Välimeren rengas, Keski- ja Kaakkois-Euroopan sähköyhteenliittymät, nesteytettyä maakaasua koskeva toimintasuunnitelma, tuulivoimapuiston kehittäminen Pohjois-Euroopassa, Euroopan laajuisen energiaverkon verkottuminen sekä markkinoiden yhdentyminen.

3.2

Unioni voisi

3.3

Käsiteltävänä olevalla vihreällä kirjalla toivotaan edistettävän kansalaisten ymmärtämystä ja solidaarisuutta 2020-tavoitteiden saavuttamiseksi.

4.1

Vihreän kirjan otsake ja johdanto antaisivat odottaa kattavaa lähestymistapaa, jonka tavoitteena on tehdä energiaverkoista varmoja ja kestäviä. Sen sijaan vihreässä kirjassa keskitytään kansainvälisten yhteyksien luomiseen tekemättä ehdotuksia ylläpitoa, työntekijöiden koulutusta ja pätevyyttä tai tutkimusta ja kehitystä koskevan tilannekatsauksen tekemiseksi. Nämä ovat kuitenkin tärkeitä tekijöitä turvallisuuden ja kestävyyden kannalta.

4.2

Kilpailu kiinnostaa kuluttajia ainoastaan keinona, ei päämääränä sinänsä. Kilpailu on kuluttajille eduksi, jos se voi auttaa heitä säästämään rahaa tarjoten heille yhtä luotettavaa palvelua kuin monopolijärjestelmä. Yksityinen rahoitus ja kumppaneille esitetty vetoomus Euroopan laajuisen energiaverkon loppuun saattamiseksi ovat kiinnostavia; ne kuitenkin korostavat kaasun ja sähkön integroitujen eurooppalaisten verkkojen kehittämisen tiellä olevaa todellista estettä, toisin sanoen yhteisön vahvan ja riittävän tahdon puutetta.

4.3

Energia on yleishyödyllinen palvelu. Yksityinen investointi sopii siihen huonosti pitkällä aikavälillä. Markkinat eivät voi varmistaa siirtymistä uuteen energia-aikakauteen – johon energiaa ja ilmastonmuutosta koskevalla paketilla pyritään – tukeutumalla vanhoihin tuotanto- ja kuljetusmalleihin. Komissio haluaa edistää yksityisen rahoituksen käyttöä. Se voi tässä toimia suoraan rajatylittävällä tasolla uuden kokonaissuunnitelman laatimiseksi ja ehdottaa uudenlaista julkista investointien hallinnointia, jotta verkkojen ansiosta pystyttäisiin varmistamaan energiantarjonnan yleishyödyllisen palvelun jatkuvuuden periaate.

5.1

ETSK:n mielestä Euroopan laajuiset verkot edellyttävät kaikkien toimijoiden koordinoimista, mikä pakostakin edellyttää keskitettyä elintä. Tämä puolestaan on toivotun markkinalogiikan vastaista. Komission tulisi vahvistaa, että tavoitteena on parhaiden mahdollisten, kuluttajaa hyödyttävien kustannus-hyötysuhteiden etsiminen. Muutoin kuluttajat voivat ihmetellä, mihin energian sisämarkkinoita tarvitaan.

Euroopan sähköalan siirtoverkonhaltijoiden ja energia-alan sääntelyviranomaisten yhteistyöviraston roolit ovat vihreässä kirjassa epäselvät. Niitä pidetään koordinointikeskuksina, mutta niiden ei ole määrä osallistua julkisen rahoituksen käyttöä koskeviin päätöksiin. Lisäksi EU:n pitäisi huolehtia tutkimuksen ja kehityksen jatkuvuuden varmistamisesta; sen ei pidä olla näiden elinten tehtävä.

6.1

Lisärahoituksen myöntäminen verkoille aktivoisi energiaan liittyvää yhteisvastuuta. Unionin pitäisi yksilöidä yhteyksien puuttuvat renkaat ja keskittää pyrkimyksensä näiden puutteiden parantamiseen. ETSK katsoo, että onnistunut Euroopan naapuruuspolitiikka olisi myös tässä menestyksen tae. Komitea huomauttaa, ettei vihreässä kirjassa mainita mitään yhteyksien maantieteellisestä rajaamisesta, niiden toteuttamistavoista, sähkötaajuuksien ja -jännitteiden ylläpidosta vastaavista organisaatioista eikä siitä, kuinka toimia jonkun verkon osan pettäessä tai kuinka vastuu ja toimivalta, mukaan lukien unionin koordinointitoiminta, jaetaan.

Komitea katsoo, että koska kyseessä ovat hyvin raskaat, hyvin järjestelmälliset ja toimintaiältään pitkät infrastruktuurit, markkinanäkymistä on kerrottava investoijille ja kansalaisille mahdollisimman avoimesti.

ETSK suosittaa sen selvittämistä, olisiko tarkoituksenmukaista ja mahdollista luoda kansalaisia palvelevat energia-alan eurooppalaiset yleishyödylliset palvelut, joiden yhteydessä linjattaisiin yhteinen hintapolitiikka, verotus sekä turvallisuutta ja jatkuvuutta koskevat rahoitussäännökset ja yhteiset talouskehitys- ja ilmastonsuojelutavoitteet.

6.2

Kestävyys saavutettaisiin liittämällä uudistuvaa energiaa hyödyntävät energialähteet (pohjoiset tuulivoimalat) verkkoon sekä kuljettamalla hiilidioksidia varastoihin. Tässä ei kuitenkaan itse asiassa ole kyse Euroopan laajuisen energiaverkoston kestävyydestä. Sähköverkkojen osalta komission tulisi puhua niiden nykyaikaistamisesta, jotta huomioitaisiin siirtohävikkiin, taajuuksiin, jännitteisiin, jäsenvaltioiden koodien harmonisointiin ja älykkäiden verkkojen kehittämiseen liittyvät ongelmat.

6.3

ETSK:n mielestä Euroopan laajuista energiaverkkoa koskevan ohjelman laajentaminen hiilidioksidin kuljetusverkostoihin on ennenaikaista, vaikkakin komitea on tietoinen siitä, että tekniikka mahdollistaa hiilidioksidin erottamisen. Kysymyksestä tulisi ensin käydä laaja yhteiskunnallinen keskustelu. (3)

6.4

Toimitusvarmuuden turvaamisessa on ETSK:n mielestä kaksi tasoa:

6.5

Komitea katsoo, että unionin tulisi esiintyä yhtenäisenä kansainvälisissä yhteyksissä energiankuljetusverkoista puhuttaessa. Energiakysymyksen tulisi olla luontainen osa unionin diplomatiaa, ja sen tulisi olla perustana jäsenvaltioiden uudelle poliittiselle solidaarisuudelle, sekä suhteissa naapurimaihin. Vihreässä kirjassa olisi voitu esittää konkreettisia toimia tämän suhteen.

6.6

Verkoista ei pidä tulla aseellisiin selkkauksiin johtavien konfliktien lähteitä tai lain ulottumattomissa olevia alueita, erityisesti työntekijöiden kannalta. Niiden tulisi sen sijaan olla kehittämispolitiikan välittäjiä. Energiaa koskevaa vuoropuhelua tulisi kehittää alueena strategisen Turkin kanssa. Samoin tulisi edistää euron järjestelmällistä käyttöä kaupankäynnissä.

6.7

Energiaan liittyvä yhteisvastuu sisältää kolme ulottuvuutta: jäsenvaltioiden välinen, kansalaisten ja unionin välinen sekä toimijoiden välinen. Vihreässä kirjassa ei selkeästi mainita edes jäsenvaltioiden solidaarisuuden välineitä. Toimijoiden väliset kaupalliset ja sopimukselliset käytännöt eivät edistä niiden keskinäistä solidaarisuutta (osakkeenomistajien vaatimukset), vaikka niiden tulisi maailmalla puolustaa keskinäistä solidaarisuuttaan energia-asioissa. Kaikkien tulisi edistää energian kulkua unionin sisällä kieltämättä liitäntöjen rakentamista tai haittaamatta niiden luomista. ETSK kannattaa sellaisten lainsäädännöllisten keinojen käyttöä, jotka mahdollistavat hätätapauksissa ja yhteisestä päätöksestä käyttämättömien kapasiteettien ottamisen markkinoiden käyttöön (pakollinen jälleenmyynti use it or lose it -periaatteella).

6.8

Hätätoimenpiteiden rahoitusta varten perustettava erityinen eurooppalainen rahasto voisi myös ilmaista eurooppalaista solidaarisuutta ja suojata jäsenvaltioita ja kansalaisia tuotantopaikoista ja niiden maantieteellisestä ja geopoliittisesta sijainnista aiheutuvilta riskeiltä.

6.9

Euroopan laajuisten energiaverkkojen suunnittelussa tulisi antaa selkeä mandaatti Euroopan sähköalan siirtoverkonhaltijoille ja energia-alan sääntelyviranomaisten yhteistyövirastolle sekä määritellä EU:n rooli välittäjänä. Vihreä kirja ei tässä kohtaa ole tarpeeksi selkeä. ETSK pitää valitettavana sitä, että eurooppalaisten sääntelyviranomaisten enemmistön oikeudellinen tehtävä on rajoitettu kilpailulle avointen markkinoiden luomiseen, mutta toimitusvarmuutta ei mainita. Komitea pitää valitettavana myös sitä, ettei komission toimivaltaa ole selkeästi määritelty. Kansallisten sääntelyviranomaisten yhteistyö ei lisäksi ole sama kuin eurooppalainen sääntelyelin. ETSK pitääkin kyseenalaisena tällaisen elimen juridista luonnetta sekä sen valtaoikeuksia ja valvontaa. ETSK katsoo, että yhtenä komission rooleista tulisi olla toiminta riitojen estämiseksi verkkojen toteuttamisessa. Paikallisviranomaiset on hyvin varhaisessa vaiheessa otettava mukaan Euroopan laajuisia energiaverkkoja koskeviin hankkeisiin.

6.10

Kysymys mainitaan komission asiakirjassa perusteluna julkisen vallan puuttumiselle, mikäli markkinat epäonnistuvat. Ulottuvuus on olennaisen tärkeä, ja ETSK pitää valitettavana sitä, ettei sen edellytyksiä ole kerrottu selkeästi.

6.11

EU:n rahoitus (5) toimii uusien projektien katalysaattorina. Jäsenvaltioiden on rahoitettava suurin osa. Erityishankkeisiin voidaan myöntää suoria tukia. Ohjelmakaudelle 2007–2013 varattu yhteisön rahoitustuki säilyy lähes muuttumattomana edelliskauteen verrattuna, toisin sanoen laskee euron todellisena arvona mitattuna. Komissio ehdottaa kaikkia hyödyttävien yleistutkimusten tekemistä.

6.12

Vaikuttaa siltä, ettei komissio ole ottanut huomioon 1) tulevaa kulutusta, 2) verkkojen tilaa ja niiden ylläpitokustannuksia sekä 3) uuden teknologian vaikutuksia (uudet uusiutuvat energialähteet, uudet kuljetustavat – älykkäät verkot – sekä kulutustavat, energiatehokkuus).

6.13

Vihreässä kirjassa ehdotetaan nykyisten rahoitustapojen yhdistämistä kasvavaan yksityissektorin tarjoamaan rahoitukseen. ETSK huomauttaa, etteivät markkinat mielellään tee investointeja, jotka tulevat tuottaviksi vasta pitkän ajan kuluttua. Komitea kannattaa kuitenkin innovatiivisten rahoitusmuotojen tutkimista strategisesti tärkeitä hankkeita varten – edellyttäen, ettei näin kasvateta julkista taakkaa. Komitea katsoo kuitenkin, että Euroopan laajuisten energiaverkkojen on kuuluttava julkisen päätöksenteon piiriin.

6.14

Komissio muistuttaa, että Euroopan laajuiset verkot olivat alun alkaen sisämarkkinoiden väline, ja oletuksena olleen, että markkinatoimijat kattaisivat investointien kulut siirtämällä kustannukset kuluttajille. ETSK katsoo, että koska unioni rahoittaa osan Euroopan laajuisista energiaverkoista, sen tulisi kehittää uudenlaista julkista hallintoa investointeja varten. Verkkoihin investoidun julkisen rahoituksen kuoletuksia ei pidä siirtää kuluttajahintoihin.

6.15

Vihreässä kirjassa ei täsmennetä, millä tavoin uusi tilanne olisi ”kilpailukykyisempi”; ei myöskään sitä, kuinka energiakuljetusten joustavoittaminen lisäisi kilpailukykyä tai kuinka kuluttajat siitä hyötyisivät. ETSK muistuttaa komission oletuksesta, jonka mukaan kaikki Euroopan laajuiset liikenneverkot asetettaisiin yhteiseen käyttöön.

6.16

Komitea katsoo, että unionin tulisi keskittää voimavaransa tutkimukseen, jotta Euroopassa voitaisiin säilyttää energiatehokkuuden ja tehokkaiden energiakuljetusten edellytyksenä oleva teknologinen asiantuntemus.

6.17

Koska taitotieto ei aina ole samassa maassa kuin verkot tai yhteenliittymät, ETSK toivoo, että työntekijöiden lähettämistä työhön toiseen jäsenvaltioon koskevaa direktiiviä ei sovellettaisi suppeasti. Komitea toivoo, että perustettaisiin eurooppalainen energiaa ja ilmastonmuutosta käsittelevä neuvoa-antava komitea.

6.18

ETSK on komission kanssa samaa mieltä siitä, että verkostojen ”julkista kannatusta” tulisi pyrkiä edistämään. Unionin rahoittamien suurten hankkeiden tavoitteena on oltava kansalaisten elinolosuhteiden parantaminen ja yleispalvelun tarjoaminen käyttäen sellaisia tekniikoita, jotka varmistavat mahdollisimman edullisen hinnan – mitä ei välttämättä automaattisesti tapahdu kilpailulle avoimilla markkinoilla. Jotta jäsenvaltioita autettaisiin tulemaan kansalaisten avuksi sitoumuksia rikottaessa ja/tai verkon pettäessä, hätätoimenpiteiden rahoitusta varten perustettava eurooppalainen rahasto mahdollistaisi palvelun jatkuvuuden verkon pettämisestä huolimatta (ylivoimainen este, sota, konkurssi, pörssitapahtumat jne.). Voitaisiin myös tutkia mahdollisuutta asettaa verkkoyritykset vastuuseen kansalaisiin nähden.

6.19

Valvonta- ja arviointielimet on avattava entistä laajemmin ja annettava kaikille sidosryhmille, työmarkkinaosapuolista kansalaisyhteiskuntaan, mahdollisuus olla niissä mukana.

6.20

Kansalaisten solidaarisuuden edistämiseksi tarvitaan viestinnän lisäksi konkreettisia toimenpiteitä. On pohdittava ja käsiteltävä avoimesti syitä, joiden vuoksi paikalliset asukkaat vastustavat lähes järjestelmällisesti kaikkia yhteenliitäntähankkeita (6).

6.21

ETSK katsoo, että toimitusvarmuus, jäsenvaltioiden välinen solidaarisuus ja ilmastonmuutoksen torjunta voivat edistää uutta kasvua.

6.22

Komitea korostaa, että energia-, liikenne- ja ympäristöpolitiikkaa on pidettävä kolmiosaisena kokonaisuutena.