Torstai 5. kesäkuuta 2008
P6_TC1-COD(2007)0097

Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu ensimmäisessä käsittelyssä 5. kesäkuuta 2008, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o …/2008 antamiseksilinja-autoliikenteen markkinoille pääsyä koskevista yhteisistä säännöistä ja asetuksen (EY) N:o 561/2006 muuttamisesta (uudelleenlaadittu)

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 71 artiklan,

ottavat huomioon komission ehdotuksen ║,

ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon (1),

ottavat huomioon alueiden komitean lausunnon (2),

noudattavat perustamissopimuksen 251artiklassa määrättyä menettelyä (3),

sekä katsovat seuraavaa:

(1)

Yhteisistä säännöistä harjoitettaessa kansainvälistä henkilöliikennettä linja-autoilla 16 päivänä maaliskuuta 1992 annettuun neuvoston asetukseen (ETY) N:o 684/92 (4) ja edellytyksistä, joilla muut kuin jäsenvaltiosta olevat liikenteenharjoittajat voivat harjoittaa kansallista maanteiden henkilöliikennettä jäsenvaltiossa, 11 päivänä joulukuuta 1997 annettuun neuvoston asetukseen (EY) N:o 12/98 (5) on tehtävä useita huomattavia muutoksia. Selkeyden ja yksinkertaisuuden vuoksi nämä asetukset olisi uudelleenlaadittava ja yhdistettävä yhdeksi asetukseksi.

(2)

Yhteisen liikennepolitiikan toteuttaminen edellyttää muun muassa, että vahvistetaan yhteiset säännöt, joita sovelletaan kansainväliseen henkilöliikenteeseen maantiellä, sekä edellytykset, joilla muut kuin jäsenvaltiosta olevat liikenteenharjoittajat voivat harjoittaa kansallista liikennettä jäsenvaltiossa.

(3)

Linja-autoilla harjoitettavaa kansainvälistä henkilöliikennettä koskevien sääntöjen johdonmukaisuuden varmistamiseksi kaikkialla yhteisössä tätä asetusta olisi sovellettava kaikkeen kansainväliseen liikenteeseen yhteisön alueella. Jäsenvaltioista kolmansiin maihin suuntautuvaan liikenteeseen sovelletaan vielä useimmiten jäsenvaltioiden ja asianomaisten kolmansien maiden kahdenvälisiä sopimuksia. Sen vuoksi tätä asetusta ei pitäisi soveltaa siihen osaan jäsenvaltion alueella tehtävästä matkasta, jossa matkustajia otetaan kyytiin tai jätetään kyydistä, jos yhteisön ja asianomaisten kolmansien maiden välillä ei ole tehty tarvittavia sopimuksia. Sitä olisi kuitenkin sovellettava sellaisen jäsenvaltion alueella, jonka kautta liikennöidään.

(4)	Palvelujen tarjoamisen vapaus on yhteisen liikennepolitiikan perusperiaate ja edellyttää, että kaikille jäsenvaltioiden liikenteenharjoittajille taataan pääsy kansainvälisille liikennemarkkinoille ilman kansallisuuteen tai sijoittautumispaikkaan perustuvaa syrjintää.

(5)

Linja-autoilla harjoitettavan kansainvälisen henkilöliikenteen edellytyksenä olisi oltava yhteisön liikennelupa. Valvontaelinten erityisesti muualla kuin liikenteenharjoittajan sijoittautumisjäsenvaltiossa suorittamien tarkastusten helpottamiseksi ja niiden tehokkuuden edistämiseksi liikenteenharjoittajia olisi vaadittava pitämään oikeaksi todistettu jäljennös yhteisön liikenneluvasta jokaisessa ajoneuvossa. Olisi vahvistettava yhteisön liikennelupien myöntämisedellytykset, niiden voimassaoloajat ja yksityiskohtaiset säännöt niiden käytöstä. On myös tarpeen säätää yhteisön liikenneluvan ja oikeaksi todistettujen jäljennösten muotoa ja muita ominaisuuksia koskevista yksityiskohtaisista vaatimuksista.

(6)	Olisi säädettävä säännöllisen erityisliikenteen sekä tietyn satunnaisliikenteen tiettyjen edellytysten joustavasta järjestämisestä markkinoiden vaatimusten tyydyttämiseksi.

(7)	Tämän asetuksen soveltamisalan ulkopuolelle olisi jätettävä liikenteenharjoittajat, joilla on pääsy ainoastaan kansallisille linja-autoliikenteen markkinoille, sekä luvat, joita kyseisten liikenteenharjoittajien sijoittautumisjäsenvaltiot ovat niille myöntäneet.

(8)	Vaikka säännöllisen liikenteen olisi säilyttävä luvanvaraisina, tiettyjä sääntöjä on kuitenkin muutettava, erityisesti lupien myöntämismenettelyjen osalta.

(9)

Lupa säännöllisen liikenteen harjoittamiseen olisi annettava, ellei ole selvästi täsmennettyjä hakijasta johtuvia syitä sen epäämiseen. Ainoa markkinoihin liittyvä epäämisperuste, joka on syytä säilyttää, on se, että hakemuksen kohteena oleva liikenne aiheuttaisi vakavaa haittaa sellaisen vastaavan liikenteen kannattavuudelle, jota harjoitetaan julkisen palvelun velvoitteen mukaisesti asianomaisilla suorilla reiteillä.

(10)	Muille kuin jäsenvaltiosta oleville liikenteenharjoittajille olisi taattava vapaus harjoittaa eräitä maanteiden kansallisen henkilöliikenteen muotoja ottaen huomioon kunkin liikennemuodon ominaispiirteet.

(11)

Palvelujen tarjoamisen yhteydessä tapahtuvasta työntekijöiden lähettämisestä työhön toiseen jäsenvaltioon 16 päivänä joulukuuta 1996 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 96/71/EY (6) säännöksiä sovelletaan tapauksiin, joissa liikenteenharjoittajat lähettävät niihin työsuhteessa olevia työntekijöitä siitä jäsenvaltiosta, jossa nämä tavanomaisesti työskentelevät, toiseen jäsenvaltioon säännöllisen erityisliikenteen suorittamiseksi.

(12)

Muiden kuin jäsenvaltiosta olevien liikenteenharjoittajien harjoittama säännöllinen liikenne olisi sallittava, tietyin edellytyksin ja erityisesti vastaanottavan jäsenvaltion lainsäädäntöä soveltaen, ainoastaan, jos sitä harjoitetaan kansainvälisen säännöllisen liikenteen yhteydessä, lukuun ottamatta kaupunki- ja seutuliikennettä.

(13)	On toivottavaa, että jäsenvaltiot avustaisivat toisiaan tämän asetuksen asianmukaisessa soveltamisessa.

(14)

Hallinnollisia muodollisuuksia olisi kevennettävä mahdollisimman paljon luopumatta kuitenkaan tarkastuksista ja seuraamuksista, joilla taataan tämän asetuksen asianmukainen soveltaminen ja tehokas täytäntöönpano. Tätä varten yhteisön liikenneluvan peruuttamista koskevia sääntöjä olisi selvennettävä ja lujitettava. Nykyisiä sääntöjä olisi mukautettava siten, että ne mahdollistavat tehokkaat seuraamukset sellaisista vakavista ▐ rikkomisista, jotka on tehty muissa jäsenvaltioissa kuin sijoittautumisjäsenvaltiossa. Seuraamukset eivät saa olla syrjiviä ja niiden on oltava oikeassa suhteessa rikkomisen vakavuuteen. Määrättyihin seuraamuksiin olisi oltava mahdollista hakea muutosta.

(15)	Jäsenvaltioiden olisi merkittävä maantiekuljetusyrityksiä koskevaan kansalliseen rekisteriinsä kaikki liikenteenharjoittajan vakavat rikkomiset ▐, jotka ovat johtaneet seuraamuksiin.

(16)

Kansallisten viranomaisten välisen tiedonvaihdon lisäämiseksi ja helpottamiseksi jäsenvaltioiden olisi käytettävä tietojen vaihtoon [maanteiden liikenteenharjoittajan ammatin harjoittamiseksi täytettäviä edellytyksiä koskevista yhteisistä säännöistä] annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o …/2008  (7) mukaisesti perustettuja kansallisia yhteyspisteitä.

(17)	Tämän asetuksen täytäntöön panemiseksi tarvittavista toimenpiteistä olisi päätettävämenettelystä komissiolle siirrettyä täytäntöönpanovaltaa käytettäessä 28 päivänä kesäkuuta 1999 tehdyn neuvoston päätöksen 1999/468/EY (8) mukaisesti.

(18)

Komissiolle olisi erityisesti siirrettävä toimivalta vahvistaa eräiden sellaisten asiakirjojen muoto, joita käytetään tätä asetusta sovellettaessa, sekä mukauttaa liite I tekniikan kehitykseen. Koska nämä toimenpiteet ovat laajakantoisia, ja niiden tarkoituksena on muuttaa tämän asetuksen muita kuin keskeisiä osia ja täydentää tätä asetusta lisäämällä siihen uusia muita kuin keskeisiä osia, niistä olisi päätettävä päätöksen 1999/468/EY 5 a artiklassa säädettyä valvonnan käsittävää sääntelymenettelyä noudattaen.

(19)	Tehokkuussyistä olisi näitä toimenpiteitä hyväksyttäessä lyhennettävä valvonnan käsittävään sääntelymenettelyyn tavallisesti sovellettavia määräaikoja.

(20)	Jäsenvaltioiden olisi toteutettava tarvittavat toimenpiteet tämän asetuksen täytäntöön panemiseksi erityisesti tehokkaiden, oikeasuhteisten ja varoittavien seuraamusten osalta.

(21)

Tavoitteita ei voida toiminnan laajuuden ja vaikutusten vuoksi riittävällä tavalla saavuttaa jäsenvaltioiden toimin, vaan ne voidaan toteuttaa paremmin yhteisön tasolla, joten yhteisö voi toteuttaa toimenpiteitä perustamissopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen näiden tavoitteiden saavuttamiseksi,

(22)

Kannustaakseen erityisesti pienituloisille matkailijoille suunniteltuja linja-automatkoja ja edistääkseen matkailua alueilla, on tarpeen ottaa käyttöön 12 päivän sääntö kiertomatkojen yhteydessä, kuten Euroopan parlamentti on todennut 29 päivänä marraskuuta 2007 antamansa päätöslauselman uudistetusta EU:n matkailupolitiikasta: kohti vahvempaa kumppanuutta Euroopan matkailualan hyväksi (9) 78 kohdassa. Tästä syystä tieliikenteen sosiaalilainsäädännön yhdenmukaistamisesta 15 päivänä maaliskuuta 2006 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 561/2006 (10) soveltamisalaa olisi laajennettava vastaavasti .

OVAT ANTANEET TÄMÄN ASETUKSEN:

I   Luku

Yleiset säännökset

1 artikla

Soveltamisala

1.   Tätä asetusta sovelletaan sellaiseen kansainväliseen henkilöliikenteeseen, joka tapahtuu linja-autoilla yhteisön alueella ja jota harjoittavat toisen lukuun tai omaan lukuun jäsenvaltioon sen lainsäädännön mukaisesti sijoittautuneet liikenteenharjoittajat ja jonka harjoittamiseen käytetään kyseisessä jäsenvaltiossa rekisteröityjä ajoneuvoja, jotka ovat rakenteensa ja varustuksensa puolesta sopivia ja jotka on tarkoitettu kuljettamaan enemmän kuin yhdeksän henkilöä, mukaan lukien kuljettaja, sekä ajoneuvojen liikkumiseen tyhjinä tällaisen liikenteen yhteydessä.

Kuljetuksen keskeytyminen sen vuoksi, että osa matkasta tehdään toisella liikennevälineellä tai että ajoneuvoa vaihdetaan, ei vaikuta tämän asetuksen soveltamiseen.

2.   Kun on kyseessä kuljetus, joka alkaa jäsenvaltiosta ja jonka määränpää on kolmas maa ja päinvastoin, tätä asetusta sovelletaan siihen osaan matkasta, joka tapahtuu minkä tahansa jäsenvaltion alueella, jonka kautta liikennöidään. Sitä ei sovelleta sen jäsenvaltion alueella tapahtuvaan matkan osaan, jossa matkustajia otetaan kyytiin tai jätetään kyydistä, jos yhteisön ja kyseisen kolmannen maan välillä ei ole tehty tarvittavaa sopimusta.

3.   Siihen asti kunnes yhteisön ja kyseisten kolmansien maiden välillä on tehty 2 kohdassa tarkoitettu sopimus, tämä asetus ei vaikuta jäsenvaltioiden ja kolmansien maiden kahdenvälisissä sopimuksissa oleviin määräyksiin, jotka koskevat liikennettä jäsenvaltiosta kolmanteen maahan ja päinvastoin. Jäsenvaltioiden on kuitenkin mukautettava nämä sopimukset sen varmistamiseksi, että syrjimättömyysperiaatetta noudatetaan yhteisössä toimivien liikenteenharjoittajien välillä.

4.   Tätä asetusta sovelletaan toisen lukuun harjoitettavaan maanteiden kansalliseen henkilöliikenteeseen, jota muu kuin jäsenvaltiosta oleva liikenteenharjoittaja harjoittaa tilapäisesti siten kuin V luvussa säädetään.

2 artikla

Määritelmät

Tässä asetuksessa tarkoitetaan:

a)	”säännöllisellä liikenteellä” liikennettä, jolla huolehditaan henkilöliikenteestä määrätyin väliajoin määrätyllä reitillä ja jolla matkustajia otetaan kyytiin ja jätetään kyydistä ennalta vahvistetuissa pysähdyspaikoissa;

b)	”säännöllisellä erityisliikenteellä” järjestäjästä riippumatta liikennettä, jolla huolehditaan vain tiettyjen matkustajaryhmien kuljetuksesta ilman muita matkustajia;

c)	”satunnaisliikenteellä” liikennettä, joka ei sisälly säännöllisen liikenteen määritelmään, säännöllinen erityisliikenne mukaan luettuna, ja jolle on erityisesti ominaista, että siinä on kyse toimeksiantajan tai liikenteenharjoittajan omasta aloitteesta muodostetun ryhmän kuljettamisesta;

d)

”liikenteellä omaan lukuun” liikennettä, jonka luonnollinen henkilö tai oikeushenkilö voittoa tai kaupallista hyötyä tavoittelematta järjestää siten, että: — liikenne on vain kyseisen luonnollisen henkilön tai oikeushenkilön tavanomaisen toiminnan lisäksi tulevaa toimintaa, — liikenteeseen käytetyt ajoneuvot ovat kyseisen luonnollisen henkilön tai oikeushenkilön omaisuutta tai tämä on ostanut ne osamaksulla tai ne on hankittu pitkäaikaisella vuokrasopimuksella ja jos kyseisen luonnollisen henkilön tai oikeushenkilön henkilökuntaan kuuluva tai luonnollinen henkilö itse ajaa niitä;

e)	”kabotaasiliikenteellä” maanteiden kansallista henkilöliikennettä, jota liikenteenharjoittaja harjoittaa toisen lukuun ja tilapäisesti vastaanottavassa jäsenvaltiossa;

f)	”vastaanottavalla jäsenvaltiolla” jäsenvaltiota, jossa liikenteenharjoittaja harjoittaa toimintaa ja joka ei ole liikenteenharjoittajan sijoittautumisjäsenvaltio;

g)

”yhteisön tieliikennelainsäädännön vakavalla rikkomisella ▐” rikkomista , josta voisi tuomioistuinkäsittelyn jälkeen seurata hyvän maineen menettäminen [maanteiden liikenteenharjoittajan ammatin harjoittamiseksi täytettäviä edellytyksiä koskevista yhteisistä säännöistä annetun] asetuksen (EY) N:o …/2008 6 artiklan 1 ja 2 kohdan mukaisesti .

3 artikla

Palvelujen tarjoamisen vapaus

1.   Edellä 1artiklassa tarkoitettu toisen lukuun liikennettä harjoittava liikenteenharjoittaja saa harjoittaa linja-autoilla tämän asetuksen mukaista säännöllistä liikennettä, mukaan lukien säännöllinen erityisliikenne ja satunnaisliikenne, ilman kansallisuuteen tai sijoittautumisvaltioon perustuvaa syrjintää, jos:

a)	hänellä on kansallisessa lainsäädännössä säädettyjen markkinoille pääsyä koskevien edellytysten mukaisesti oikeus harjoittaa sijoittautumisjäsenvaltiossa linja-autolla säännöllistä liikennettä, säännöllinen erityisliikenne tai satunnaisliikenne mukaan lukien;

b)	hän täyttää yhteisön säännösten mukaiset edellytykset kansallisen ja kansainvälisen maanteiden henkilöliikenteen harjoittajan ammattiin pääsystä;

c)

hän täyttää kuljettajiin ja ajoneuvoihin sovellettavien vaatimusten osalta vaatimukset, joista säädetään erityisesti tiettyjen moottoriajoneuvoluokkien nopeudenrajoittimien asentamisesta ja käytöstä yhteisössä 10 päivänä helmikuuta 1992 annetussa neuvoston direktiivissä 92/6/ETY (11), tiettyjen yhteisössä liikkuvien tieliikenteen ajoneuvojen suurimmista kansallisessa ja kansainvälisessä liikenteessä sallituista mitoista ja suurimmista kansainvälisessä liikenteessä sallituista painoista 25 päivänä heinäkuuta 1996 annetussa neuvoston direktiivissä 96/53/EY (12) ja maanteiden tavara- ja henkilöliikenteeseen tarkoitettujen tiettyjen ajoneuvojen kuljettajien perustason ammattipätevyydestä ja jatkokoulutuksesta 15 päivänä heinäkuuta 2003 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2003/59/EY (13).

2.   Edellä 1artiklassa tarkoitettu omaan lukuun liikennettä harjoittava liikenteenharjoittaja saa harjoittaa 5 artiklan 5 kohdassa tarkoitettua liikennettä ilman kansallisuuteen tai sijoittautumisvaltioon perustuvaa syrjintää, jos:

a)	hänellä on oikeus harjoittaa sijoittautumisjäsenvaltiossa liikennettä linja-autoilla kansallisen lainsäädännön markkinoille pääsyä koskevien edellytysten mukaisesti;

b)	hän täyttää kuljettajiin ja ajoneuvoihin sovellettavien vaatimusten osalta vaatimukset, joista säädetään erityisesti direktiiveissä 92/6/ETY, 96/53/EY ja 2003/59/EY.

II   Luku

Yhteisön liikennelupa ja markkinoille pääsy

4 artikla

Yhteisön liikennelupa

1.   Kansainvälisen henkilöliikenteen harjoittaminen linja-autoilla edellyttää sijoittautumisjäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten antamaa yhteisön liikennelupaa.

2.   Sijoittautumisjäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten on annettava liikenneluvan haltijalle yhteisön liikenneluvan alkuperäiskappale, jota liikenteenharjoittaja säilyttää, sekä sellainen määrä oikeaksi todistettuja jäljennöksiä, joka vastaa yhteisön liikenneluvan haltijan kansainväliseen henkilöliikenteeseen käyttämien niiden ajoneuvojen lukumäärää, jotka ovat joko täysin tämän omistuksessa taikka muulla tavoin tämän hallinnassa esimerkiksi osamaksu-, vuokra- tai leasingsopimuksella.

Yhteisön liikenneluvan ja oikeaksi todistettujen jäljennösten on oltava liitteessä I esitetyn mallin mukaisia.

Niissä on oltava myöntävän viranomaisen koholeima tai sinetti, alkuperäinen allekirjoitus ja sarjanumero. Yhteisön liikenneluvan ja oikeaksi todistettujen jäljennösten sarjanumerot on merkittävä [maanteiden liikenteenharjoittajan ammatin harjoittamiseksi täytettäviä edellytyksiä koskevista yhteisistä säännöistä] annetun asetuksen (EY) N:o …/2008 15 artiklassa säädettyyn maantiekuljetusyrityksiä koskevaan sähköiseen kansalliseen rekisteriin osana kyseisen liikenteenharjoittajan tiedostoa.

Komissio mukauttaa liitteen I tekniikan kehitykseen. Koska näillä toimenpiteillä on tarkoitus muuttaa muita kuin tämän asetuksen keskeisiä osia, niistä päätetään 27 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua valvonnan käsittävää sääntelymenettelyä noudattaen

3.   Yhteisön liikennelupa laaditaan liikenteenharjoittajan nimiin ja sitä ei saa siirtää kolmansille osapuolille. Oikeaksi todistettua jäljennöstä yhteisön liikenneluvasta on pidettävä ajoneuvossa ja se on esitettävä tarkastusviranomaisen pyynnöstä.

4.   Yhteisön liikennelupa annetaan viideksi vuodeksi kerrallaan, minkä jälkeen se voidaan uusia.

Ennen tämän asetuksen ensimmäistä soveltamispäivää annetut yhteisön liikenneluvat ja oikeaksi todistetut jäljennökset pysyvät voimassa niiden voimassaoloajan päättymiseen asti.

5.   Sijoittautumisjäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten on tarkistettava liikennelupahakemuksen jättämisen yhteydessä ja sen jälkeen vähintään joka viides vuosi, täyttääkö liikenteenharjoittaja edelleen 3 artiklan 1 kohdassa tarkoitetut vaatimukset.

6.   Jos 3 artiklan 1 kohdassa tarkoitetut vaatimukset eivät täyty, sijoittautumisjäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten on kieltäydyttävä antamasta tai uusimasta yhteisön liikennelupaa taikka peruutettava se ja perusteltava päätöksensä.

7.   Jäsenvaltioiden on varmistettava, että yhteisön liikenneluvan hakija tai haltija voi valittaa sijoittautumisjäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten päätöksestä evätä tai peruuttaa kyseinen liikennelupa.

8.   Jäsenvaltiot voivat päättää, että yhteisön liikennelupa antaa oikeuden myös kansallisen liikenteen harjoittamiseen.

5 artikla

Markkinoille pääsy

1.   Säännöllisen liikenteen on oltava kaikkien käytettävissä, ja siihen voi tarvittaessa liittyä pakollinen paikanvaraus.

Siltä vaaditaan III luvun säännösten mukainen lupa.

Liikenteen harjoittamisen edellytysten mukauttaminen ei vaikuta liikenteen säännöllisyyteen.

Väliaikaisen tai rinnakkaisliikenteen järjestämistä, joka palvelee samaa yleisöä kuin säännöllinen liikenne, tiettyjen pysähdyspaikkojen käytön lopettamista ja säännöllistä liikennettä palvelevien lisäpysähdysten käyttöönottoa koskevat samat säännöt kuin säännöllistä liikennettä.

2.   Säännöllistä erityisliikennettä on harjoitettava 1 kohdassa täsmennetyillä edellytyksillä. Niihin on sisällyttävä erityisesti:

a)	työntekijöiden kuljettaminen kodin ja työpaikan välillä,

b)	koululaisten ja opiskelijoiden kuljettaminen kodin ja oppilaitoksen välillä.

Se seikka, että liikennejärjestelyjä voidaan muunnella käyttäjien vaihtelevien tarpeiden mukaan, ei muuta säännöllisen erityisliikenteen luonnetta.

Säännöllisen erityisliikenteen harjoittaminen ei edellytä lupaa, jos sitä koskee järjestäjän ja liikenteenharjoittajan välinen sopimus.

3.   Satunnaisliikenteen harjoittaminen ei edellytä lupaa.

Sellaisen väliaikaisen tai rinnakkaisliikenteen järjestäminen, joka on verrattavissa olemassa olevaan säännölliseen liikenteeseen ja joka palvelee sen kanssa samaa asiakaskuntaa, edellyttää kuitenkin III luvussa säädetyn menettelyn mukaista lupaa.

Satunnaisliikenne voi olla jossakin määrin toistuvaa olematta sen vuoksi muuta kuin satunnaisliikennettä.

Liikenteenharjoittajaryhmä, joka toimii saman sopimuskumppanin lukuun, voi harjoittaa satunnaisliikennettä, ja matkustajat voivat jatkaa matkaa toisen samaa liikenteenharjoittajaryhmää edustavan liikenteenharjoittajan kyydissä jonkun jäsenvaltion alueella.

Komissio vahvistaa menettelyt, joilla tällaisten liikenteenharjoittajien nimet ja matkan varrella sijaitsevat yhteyspisteet ilmoitetaan asianomaisen jäsenvaltion toimivaltaisille viranomaisille. Koska näiden toimenpiteiden tarkoituksena on muuttaa tämän asetuksen muita kuin keskeisiä osia sitä täydentämällä, niistä on päätettävä 27 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua valvonnan käsittävää sääntelymenettelyä noudattaen.

4.   Tyhjien ajoneuvojen kuljettaminen 2 kohdan kolmannessa alakohdassa ja 3 kohdassa tarkoitetun liikenteen yhteydessä ei myöskään edellytä lupaa.

5.   Omaan lukuun harjoitettava liikenne perustuu todistuksiin ja sitä eivät koske mitkään lupajärjestelmät.

Sen jäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten, jossa auto on rekisteröity, on annettava todistukset, jotka ovat voimassa koko matkan, mukaan lukien kauttakulku.

Komissio vahvistaa todistusten muodon. Koska näiden toimenpiteiden tarkoituksena on muuttaa tämän asetuksen muita kuin keskeisiä osia sitä täydentämällä, niistä on päätettävä 27 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua valvonnan käsittävää sääntelymenettelyä noudattaen.

III   Luku

Luvanvarainen säännöllinen liikenne

6 artikla

Luvan laatu

1.   Liikenneluvat annetaan liikenteenharjoittajan nimiin. Tämä ei saa siirtää niitä kolmansille osapuolille. Luvan saanut liikkeenharjoittaja voi kuitenkin 7 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun viranomaisen suostumuksella hoitaa liikennettä alihankkijan välityksellä. Tässä tapauksessa luvassa on mainittava viimeksi mainitun nimi ja tämän asema alihankkijana. Alihankkijan on täytettävä 3 artiklan 1 kohdassa vahvistetut ehdot.

Jos yritykset toimivat yhdessä harjoittaakseen säännöllistä liikennettä, lupa on annettava kaikkien yritysten nimiin. Lupa on annettava vastuulliselle yritykselle ja jäljennös siitä muille yrityksille. Luvassa on oltava kaikkien liikenteenharjoittajien nimet.

2.   Lupa on voimassa enintään viisi vuotta. Voimassaoloaikaa voidaan lyhentää joko hakijan pyynnöstä tai sellaisten jäsenvaltioiden viranomaisten keskinäisellä suostumuksella, joiden alueelta matkustajia otetaan kyytiin tai joiden alueelle matkustajia jätetään kyydistä.

3.   Luvassa on eriteltävä seuraavat seikat:

a)	liikennemuoto;

b)	matkareitti, erityisesti mainittava lähtö- ja määräpaikka;

c)	voimassaoloaika;

d)	pysähdykset ja aikataulut.

4.   Komissio vahvistaa lupien muodon. Koska näiden toimenpiteiden tarkoituksena on muuttaa tämän asetuksen muita kuin keskeisiä osia sitä täydentämällä, niistä on päätettävä 27 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua valvonnan käsittävää sääntelymenettelyä noudattaen.

5.   Lupa oikeuttaa sen haltijan tai haltijat hoitamaan säännöllistä liikennettä kaikkien niiden jäsenvaltioiden alueilla, joiden kautta matkareitti kulkee.

6.   Säännöllistä liikennettä harjoittava liikenteenharjoittaja voi käyttää lisäajoneuvoja selviytyäkseen väliaikaisista ja poikkeuksellisista tilanteista. Liikenteenharjoittajan on ilmoitettava sille jäsenvaltiolle, jonka alueella lähtöpaikka sijaitsee, väliaikaisen ja poikkeuksellisen tilanteen syyt.

Tällöin liikenteenharjoittajan on varmistettava, että kyseisissä ajoneuvoissa on seuraavat asiakirjat:

a)	jäljennös säännöllisen liikenteen harjoittamiseen oikeuttavasta luvasta;

b)	jäljennös säännöllisen liikenteen harjoittajan ja sen yrityksen välisestä sopimuksesta, joka antaa lisäajoneuvot käyttöön, tai vastaava asiakirja;

c)	oikeaksi todistettu jäljennös säännöllisen liikenteen harjoittajalle myönnetystä yhteisön liikenneluvasta.

7.     Jäsenvaltiot voivat jättää lupamenettelyn ulkopuolelle säännölliset rajatylittävät palvelut, joita tarjotaan enintään 50 kilometrin etäisyydellä rajasta. Niiden on ilmoitettava asiasta komissiolle sekä naapurivaltioille.

7 artikla

Lupahakemusten esittäminen

1.   Säännöllistä liikennettä koskevat lupahakemukset on esitettävä sen jäsenvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle, jonka alueella lähtöpaikka sijaitsee.

2.   Komissio vahvistaa hakemusten muodon. Koska näiden toimenpiteiden tarkoituksena on muuttaa tämän asetuksen muita kuin keskeisiä osia sitä täydentämällä, niistä on päätettävä 27 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua valvonnan käsittävää sääntelymenettelyä noudattaen.

3.   Luvan hakijan on annettava lupahakemuksensa tueksi kaikki tarpeellisiksi katsomansa tai lupaviranomaisen pyytämät täydentävät tiedot ja erityisesti säännöllinen ajosuunnitelma, jonka avulla voidaan valvoa ajo- ja lepoaikoja koskevan yhteisön lainsäädännön noudattamista, sekä jäljennös 4 artiklassa tarkoitetusta yhteisön liikenneluvasta toisen lukuun harjoitettavaa kansainvälistä maanteiden henkilöliikennettä varten.

8 artikla

Lupamenettely

1.   Lupa annetaan kaikkien niiden jäsenvaltioiden viranomaisten yhteisellä suostumuksella, joiden alueella matkustajia otetaan kyytiin tai jätetään kyydistä. Lupaviranomaisen on toimitettava yhdessä oman arvionsa kanssa hakemuksen jäljennös ja jäljennökset kaikista muista tarpeellisista asiakirjoista mainituille viranomaisille sekä niiden jäsenvaltioiden toimivaltaisille viranomaisille, joiden alueet ylitetään ottamatta matkustajia kyytiin tai jättämättä matkustajia kyydistä.

2.   Niiden jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten, joilta on pyydetty suostumusta, on ilmoitettava päätöksensä lupaviranomaisille kahden kuukauden kuluessa. Tämä määräaika lasketaan vastaanottotodistuksesta ilmenevästä suostumuspyynnön vastaanottopäivästä. Jos lupaviranomainen ei saa vastausta kahden kuukauden kuluessa, katsotaan viranomaisten, joilta on pyydetty lausuntoa, antaneen suostumuksensa, ja lupaviranomainen saa antaa luvan.

3.   Lupaviranomaisen on tehtävä päätös kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun liikenteenharjoittaja on jättänyt hakemuksen.

4.   Lupa myönnetään, jollei:

a)	hakija ole kykenemätön harjoittamaan hakemuksen mukaista liikennettä niillä välineillä, jotka hänellä on käytössään;

b)

hakija ole aikaisemmin jättänyt noudattamatta kansallisia tai kansainvälisiä tieliikennesäännöksiä ja erityisesti kansainvälisen tieliikenteen lupaehtoja ja -vaatimuksia tai ole rikkonut vakavasti ▐ tieturvallisuutta koskevia säännöksiä, erityisesti ajoneuvoja koskevien vaatimusten ja ▐ ajo- ja lepoaikojen osalta niin että se olisi johtanut [maanteiden liikenteenharjoittajan ammatin harjoittamiseksi täytettäviä edellytyksiä koskevista yhteisistä säännöistä] annetussa asetuksessa (EY) N:o …/2008 tarkoitetun hyvän maineen menettämiseen;

c)	lupaehtoja ole jätetty noudattamatta, kun kyse on luvan uusintahakemuksesta;

d)

jäsenvaltio yksityiskohtaisen selvityksen perusteella katso, että kyseinen liikenne aiheuttaisi vakavaa haittaa sellaisen vertailukelpoisen liikenteen kannattavuudelle, jota harjoitetaan kyseisillä suorilla reiteillä sellaisen julkisen palvelun sopimuksen mukaisesti, jossa määrätään julkisen palvelun velvoitteesta, sellaisena kuin se määritellään ║ rautateiden ja maanteiden julkisista henkilöliikennepalveluista║ 23 päivänä lokakuuta 2007 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1370/2007║ (14).

▐

Liikenteenharjoittajan tarjoamat muiden maantieliikenteen harjoittajien hintoja alemmat hinnat tai se, että joku muu maantieliikenteen harjoittaja jo harjoittaa liikennettä kyseisellä yhteydellä, ei saa olla yksin peruste luvan hylkäämiselle.

5.   Lupaviranomainen sekä kaikkien niiden jäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset, joiden on oltava mukana 1 kohdassa tarkoitetussa sopimusmenettelyssä, voivat hylätä hakemukset ainoastaan syillä, joista säädetään tässä asetuksessa.

6.   Kun 1–5 kohdassa säädetty menettely on saatettu päätökseen, lupaviranomaisen on myönnettävä lupa tai muodollisesti evättävä hakemus.

Päätös hakemuksen epäämisestä on perusteltava. Jäsenvaltioiden on taattava, että liikenteenharjoittajille annetaan, siinä tapauksessa, että hakemus evätään, tilaisuus esittää huomautuksia.

Lupaviranomaisen on ilmoitettava kaikille 1 kohdassa tarkoitetuille viranomaisille päätöksestään ja lähetettävä niille jäljennös luvasta.

7.   Jos 1 kohdassa tarkoitetussa menettelyssä ei saavuteta yhteistä suostumusta, jonka perusteella lupaviranomainen voi päättää hakemuksesta, asia voidaan saattaa komission käsiteltäväksi kuukauden kuluessa siitä, kun yksi tai useampi 1 kohdan mukaisesti kuulluista jäsenvaltioista on ilmoittanut kielteisestä päätöksestään.

8.   Kuultuaan kyseisiä jäsenvaltioita komissio tekee 10 viikon kuluessa lupaviranomaisen ilmoituksen vastaanottamisesta päätöksen, joka tulee voimaan 30 päivän kuluttua siitä, kun asiasta on ilmoitettu kyseisille jäsenvaltioille.

9.   Komission päätöstä sovelletaan siihen asti, kun kyseisten jäsenvaltioiden kesken päästään sopimukseen.

9 artikla

Luvan uusiminen ja muuttaminen

Mitä 8 kohdassa säädetään, sovelletaan soveltuvin osin luvan uusimista tai luvanvaraisen liikenteen ehtojen muutoksia koskeviin hakemuksiin.

Jos liikenteen harjoittamisen edellytykset muuttuvat vain vähän, erityisesti jos maksuja, vuorovälejä ja aikatauluja tarkistetaan, lupaviranomaisen on ainoastaan toimitettava muutosta koskevat tiedot muille jäsenvaltioille, joita asia koskee.

Kyseiset jäsenvaltiot voivat sopia, että lupaviranomainen päättää yksin kuljetusehtojen muutoksista.

10 artikla

Luvan raukeaminen

1.   Säännölliseen liikenteeseen oikeuttava lupa raukeaa sen voimassaoloajan loputtua tai kolmen kuukauden kuluttua siitä, kun lupaviranomainen on saanut luvanhaltijalta tiedon aikomuksesta lopettaa liikenne, sanotun kuitenkaan rajoittamatta ║ asetuksen (EY) N:o 1370/2007 soveltamista. Tällainen ilmoitus on perusteltava asianmukaisesti.

2.   Jos tarvetta liikenteeseen ei enää ole, 1 kohdassa säädetty ajanjakso on yksi kuukausi.

3.   Lupaviranomaisen on ilmoitettava luvan raukeamisesta muiden sellaisten jäsenvaltioiden toimivaltaisille viranomaisille, joita asia koskee.

4.   Luvanhaltijan on ilmoitettava kyseistä liikennettä käyttäville liikenteen peruuttamisesta kuukautta aikaisemmin käyttämällä sopivaa julkista tiedotuskanavaa.

11 artikla

Liikenteenharjoittajien velvollisuudet

1.   Muutoin kuin ylivoimaisen esteen sattuessa, säännöllistä liikennettä harjoittavan liikenteenharjoittajan on luvan raukeamiseen asti toteutettava kaikki toimenpiteet sen varmistamiseksi, että liikenne, joka täyttää jatkuvuuden, säännöllisyyden ja välityskyvyn normit on toimivaltaisen viranomaisen 6 artiklan 3 kohdassa asetettujen edellytysten mukaista.

2.   Liikenteenharjoittajan on esitettävä matkareitti, linja-auton pysähdykset, aikataulut, kuljetusmaksut ja -ehdot tavalla, jolla varmistetaan tällaisen tiedon olevan kaikkien käyttäjien saatavilla.

3.   Kyseisten jäsenvaltioiden on voitava yhteisellä sopimuksella ja luvanhaltijan suostumuksella muuttaa säännöllisen liikenteen toimintaolosuhteita, sanotun kuitenkaan rajoittamatta ║ asetuksen (EY) N:o 1370/2007 soveltamista.

IV   Luku

Satunnaisliikenne ja muu liikenne, joka ei ole luvanvaraista

12 artikla

Valvonta-asiakirjat

1.   Edellä 5 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua liikennettä lukuun ottamatta satunnaisliikennettä harjoitettaessa vaaditaan kuljetuskirja.

2.   Liikenteenharjoittajan, joka harjoittaa satunnaisliikennettä, on täytettävä kuljetuskirja ennen jokaista matkaa.

3.   Kuljetuskirjassa on oltava vähintään seuraavat tiedot:

a)	liikennemuoto;

b)	pääasiallinen reitti;

c)	kyseiset liikenteenharjoittajat.

4.   Komissio vahvistaa kuljetuskirjan muodon ja käyttötavan. Koska näiden toimenpiteiden tarkoituksena on muuttaa tämän asetuksen muita kuin keskeisiä osia sitä täydentämällä, niistä on päätettävä 27 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua valvonnan käsittävää sääntelymenettelyä noudattaen.

Komissio ja jäsenvaltiot sitoutuvat toteuttamaan tarvittavat toimenpiteet, jotta kolmansien maiden kanssa tehdyistä muista sopimuksista johtuvat kuljetuskirjaa koskevat säännökset saatetaan vastaamaan tämän asetuksen säännöksiä viimeistään 1 päivänä tammikuuta 2010.

5.   Kuljetuskirjavihkoja saa tehokkaalla ja helppokäyttöisellä tavalla sen jäsenvaltion toimivaltaisilta viranomaisilta, johon liikenteenharjoittaja on sijoittautunut, tai kyseisten viranomaisten nimeämiltä elimiltä.

6.   Komissio vahvistaa kuljetuskirjavihon muodon ja käyttötavan. Koska näiden toimenpiteiden tarkoituksena on muuttaa tämän asetuksen muita kuin keskeisiä osia sitä täydentämällä, niistä on päätettävä 27 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua valvonnan käsittävää sääntelymenettelyä noudattaen.

7.   Edellä 5 artiklan 2 kohdan kolmannessa alakohdassa tarkoitetun säännöllisen erityisliikenteen tapauksessa sopimus tai sen oikeaksi todistettu jäljennös käy valvonta-asiakirjasta.

13 artikla

Paikalliset retket

Kansainvälisessä satunnaisliikenteessä liikenteenharjoittaja voi harjoittaa satunnaisliikennettä (paikalliset retket) muussa kuin sellaisessa jäsenvaltiossa, johon liikenteenharjoittaja on sijoittautunut.

Tällainen liikenne on tarkoitettu matkustajille, ▐ jotka aikaisemmin jotain ensimmäisessä kohdassa tarkoitettua kansainvälistä liikennettä harjoittava liikenteenharjoittaja on kuljettanut ja jotka on kuljetettava takaisin saman liikenteenharjoittajan tai liikenteenharjoittajaryhmän samalla tai toisella ajoneuvolla.

V   Luku

Kabotaasi

14 artikla

Periaate

1.   Toisen lukuun maanteiden henkilöliikennettä harjoittavalla liikenteenharjoittajalla, jolla on yhteisön liikennelupa, on tässä luvussa vahvistettujen edellytysten mukaisesti ja ilman kansallisuuteen tai sijoittautumispaikkaan perustuvaa syrjintää oikeus harjoittaa 15 artiklassa tarkoitettua kabotaasiliikennettä.

2.   Yhteisön liikenneluvan oikeaksi todistettu jäljennös on pidettävä mukana ajoneuvossa ja vaadittaessa esitettävä tarkastusviranomaiselle.

15 artikla

Sallittu kabotaasiliikenne

Kabotaasiliikenne on sallittu seuraavan liikenteen osalta:

a)	säännöllinen erityisliikenne, jos kuljetuksen järjestäjän ja liikenteenharjoittajan välinen sopimus koskee sitä;

b)	satunnaisliikenne;

c)

säännöllinen liikenne, jota harjoittaa tämän asetuksen mukaisesti muu kuin jäsenvaltiosta oleva liikenteenharjoittaja säännöllisen kansainvälisen liikenteen yhteydessä, pois lukien liikenne, joka vastaa kaupunkikeskuksen tai taajaman tarpeita sekä tämän keskuksen tai taajaman ja esikaupunkialueiden välisiä kuljetustarpeita. Kabotaasiliikennettä ei saa harjoittaa erillään kyseisestä kansainvälisestä liikenteestä.

16 artikla

Kabotaasiliikenteeseen sovellettavat säännöt

1.   Jollei yhteisön säännöksissä toisin säädetä, 15 artiklassa tarkoitetun kabotaasiliikenteen harjoittaminen on seuraavien seikkojen osalta vastaanottavan jäsenvaltion voimassa olevien lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten alaista:

a)	kuljetussopimusta koskevat ehdot;

b)	tieliikenteen ajoneuvojen painot ja mitat;

c)	tiettyjen matkustajaryhmien kuten koululaisten, lasten ja liikuntarajoitteisten kuljetukseen liittyvät vaatimukset;

d)	▐ ajo- ja lepoajat;

e)	liikenteen arvonlisävero.

f)	direktiivissä 96/71/EY tarkoitettu työntekijöiden lähettäminen työhön toiseen jäsenvaltioon .

Ensimmäisen alakohdan b alakohdassa tarkoitetut paino- ja mitta-arvot voivat tarvittaessa ylittää liikenteenharjoittajan sijoittautumisjäsenvaltiossa sovellettavat paino- ja mitta-arvot, mutta ne eivät saa missään tapauksessa ylittää vastaanottavan jäsenvaltion kansalliselle liikenteelle asettamia rajoituksia eivätkä direktiivin 96/53/EY 6 artiklan 1 kohdassa tarkoitetuissa todisteissa mainittuja teknisiä ominaisuuksia.

2.   Ellei yhteisön lainsäädännöstä muuta johdu, kabotaasiliikenteen harjoittaminen on 15 artiklan c alakohdassa säädetyn liikenteen osalta vastaanottavan jäsenvaltion niiden lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten alaista, jotka koskevat lupia, tarjouspyyntömenettelyjä, liikennöitäviä yhteyksiä, säännöllisyyttä, jatkuvuutta, vuorovälejä sekä reittejä.

3.   Kabotaasiliikenteeseen käytettävien ajoneuvojen on oltava kansainvälisessä liikenteessä sallituille ajoneuvoille asetettujen teknisten rakennetta ja varustelua koskevien standardien mukaisia.

4.   Jäsenvaltioiden on sovellettava 1 ja 2 kohdassa tarkoitettuja kansallisia lakeja, asetuksia ja hallinnollisia määräyksiä muihin kuin jäsenvaltiosta oleviin liikenteenharjoittajiin samoin edellytyksin kuin omiin kansalaisiinsa siten, että estetään kaikki kansalaisuuteen tai sijoittautumispaikkaan perustuva syrjintä.

17 artikla

Kabotaasiliikenteen valvonta-asiakirjat

1.   Satunnaisliikennettä olevan kabotaasiliikenteen harjoittamiseen vaaditaan 12 artiklassa tarkoitettu kuljetuskirja, joka on pidettävä mukana ajoneuvossa ja vaadittaessa esitettävä tarkastusviranomaiselle.

2.   Kuljetuskirjaan on merkittävä seuraavat tiedot:

a)	kuljetuksen lähtö- ja määräpaikka;

b)	kuljetuksen alkamis- ja päättymispäivä.

3.   Kuljetuskirja annetaan sijoittautumisjäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen tai toimielimen vahvistamina 12 artiklassa tarkoitettuina vihkoina.

4.   Kun on kyse säännöllisestä erityisliikenteestä, liikenteenharjoittajan ja kuljetuksen järjestäjän välinen sopimus tai sen oikeaksi todistettu jäljennös muodostaa valvonta-asiakirjan.

Kuljetuskirja on kuitenkin täytettävä kuukausittaisen yhteenvedon muodossa.

5.   Käytetyt kuljetuskirjat palautetaan sijoittautumisjäsenvaltion toimivaltaisille viranomaisille tai toimielimelle noudattaen tämän viranomaisen tai toimielimen vahvistamia yksityiskohtaisia määräyksiä.

18 artikla

Suojatoimenpiteet

1.     Jos kansallisilla liikennemarkkinoilla on vakavia häiriöitä tietyllä maantieteellisellä alueella kabotaasiliikenteen vuoksi tai sen vaikeutettua tilannetta, jäsenvaltio voi saattaa asian komission käsiteltäväksi suojatoimenpiteitä varten toimittamalla komissiolle tarvittavat tiedot ja ilmoittamalla kyseisestä jäsenvaltiosta olevia liikenteenharjoittajia koskevista toimenpiteistä, joita se aikoo toteuttaa .

2.     Edellä 1 kohdassa tarkoitetaan:

—

”kansallisten liikennemarkkinoiden vakavilla häiriöillä” tietyllä maantieteellisellä alueella erityisesti näitä markkinoita koskevien ongelmien esiintymistä, kuten esimerkiksi, että on esiintynyt vakavaa ja mahdollisesti jatkuvaa ylitarjontaa verrattuna kysyntään, mikä uhkaa taloudellista tasapainoa ja useiden maanteiden henkilöliikennettä harjoittavien yritysten selviytymistä;

—	”maantieteellisellä alueella” aluetta, joka muodostuu osasta jäsenvaltiota tai koko jäsenvaltion alueesta tai joka ulottuu osittain tai kokonaan toisen jäsenvaltion alueelle.

3.     Komissio tutkii tilannetta ja kuultuaan 27 artiklassa tarkoitettua komiteaa päättää yhden kuukauden kuluessa jäsenvaltion pyynnön vastaanottamisesta, onko suojatoimenpiteet syytä toteuttaa, ja tarvittaessa määrää niistä. Tämän artiklan mukaisesti toteutetut toimenpiteet ovat voimassa määräajan, joka on enintään kuusi kuukautta ja joka voidaan uudistaa kerran samaksi määräajaksi. Komissio ilmoittaa viipymättä jäsenvaltioille ja neuvostolle tämän kohdan mukaisesti tehdyistä päätöksistä.

4.     Jos komissio päättää toteuttaa suojatoimenpiteitä, jotka koskevat yhtä tai useampaa jäsenvaltiota, toimivaltaisten viranomaisten on toteutettava vastaavat toimenpiteet kyseisestä jäsenvaltiosta olevien liikenteenharjoittajien osalta ja niiden on ilmoitettava tästä komissiolle. Nämä toimenpiteet pannaan täytäntöön viimeistään samana päivänä kuin komission suojatoimenpiteitä koskevat päätökset.

5.     Jäsenvaltio voi saattaa 3 kohdassa tarkoitetun komission päätöksen neuvoston käsiteltäväksi 30 päivän kuluessa sen tiedoksiantamisesta. Neuvosto voi päättää määräenemmistöllä asiasta toisin 30 päivän kuluessa siitä päivästä, jona jäsenvaltio on saattanut asian sen käsiteltäväksi, tai jos asian on saattanut sen käsiteltäväksi useampi kuin yksi jäsenvaltio, 30 päivän kuluessa siitä päivästä, jona ensimmäinen valtio on saattanut asian käsiteltäväksi.

Neuvoston päätökseen sovelletaan 3 kohdassa vahvistettuja määräaikoja. Asianomaisten jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten velvollisuutena on toteuttaa kyseisestä jäsenvaltiosta olevien liikenteenharjoittajien osalta vastaavat toimenpiteet, ja niiden on ilmoitettava näistä toimenpiteistä komissiolle. Jos neuvosto ei tee päätöstä ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetussa määräajassa, komission päätöksestä tulee lopullinen.

6.     Jos komissio katsoo, että 3 kohdassa tarkoitettuja toimenpiteitä on jatkettava, se tekee tästä ehdotuksen neuvostolle, joka päättää asiasta määräenemmistöllä.

VI   Luku

Valvonta ja seuraamukset

19 artikla

Matkaliput

1.   Säännöllistä erityisliikennettä lukuun ottamatta säännöllisen liikenteen harjoittajien on käytettävä joko henkilökohtaisia tai ryhmämatkalippuja, joista käy ilmi:

a)	lähtö- ja määräpaikka sekä tarpeen vaatiessa paluumatka;

b)	lipun voimassaoloaika;

c)	kuljetuksen hinta.

2.   Edellä 1 kohdassa tarkoitettu matkalippu on esitettävä toimivaltaisen tarkastusviranomaisen pyynnöstä.

20 artikla

Tienvarsi- ja yritystarkastukset

1.   Lupa tai valvonta-asiakirja on pidettävä ajoneuvossa ja se on esitettävä toimivaltaisen tarkastusviranomaisen pyynnöstä.

2.   Kansainvälistä linja-autoliikennettä harjoittavien liikenteenharjoittajien on sallittava kaikki tarkastukset ja erityisesti ajo- ja lepoaikoja koskevat tarkastukset, jotka tehdään liikenteen asianmukaisen hoitamisen varmistamiseksi. Tätä asetusta sovellettaessa valvontaviranomaisilla on oikeus:

a)	tarkastaa yrityksen liikennettä koskevat asiakirjat;

b)	ottaa yrityksen tiloissa jäljennöksiä tai otteita edellä mainituista asiakirjoista;

c)	päästä kaikkiin yrityksen tiloihin, alueille ja ajoneuvoihin;

d)	vaatia nähdäkseen asiakirjoissa tai tietokannassa olevia tietoja.

21 artikla

Keskinäinen avunanto

Jäsenvaltioiden on avustettava toisiaan tämän asetuksen soveltamisessa. Niiden on vaihdettava tietoja [maanteiden liikenteenharjoittajan ammatin harjoittamiseksi täytettäviä edellytyksiä koskevista yhteisistä säännöistä] annetun asetuksen (EY) N:o …/2008 17 artiklan mukaisesti perustettujen kansallisten yhteyspisteiden välityksellä.

22 artikla

Yhteisön liikennelupien ja muiden lupien peruuttaminen

1.   Sen jäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten, johon liikenteenharjoittaja on sijoittautunut, on peruutettava 4 artiklassa säädetty yhteisön liikennelupa, jos luvanhaltija:

a)	ei enää täytä 3 artiklan 1 kohdassa säädettyjä edellytyksiä;

b)	on antanut vääriä tietoja yhteisön liikenneluvan myöntämistä varten.

2.   Lupaviranomaisen on peruutettava lupa, jos luvanhaltija ei enää täytä niitä edellytyksiä, joiden perusteella tämän asetuksen mukainen lupa on annettu, ja erityisesti, jos tätä pyytää jäsenvaltio, johon liikenteenharjoittaja on sijoittautunut. Viranomaisen on välittömästi ilmoitettava tästä kyseisen jäsenvaltion toimivaltaisille viranomaisille.

23 artikla

Rikkomisista aiheutuvat seuraamukset sijoittautumisjäsenvaltiossa

1.   Jos on kyse yhteisön tieliikennelainsäädännön vakavasta rikkomisesta ▐, joka on tehty tai näytetty toteen missä tahansa jäsenvaltiossa, erityisesti ajoneuvoja koskevien vaatimusten, kuljettajien ajo- ja lepoaikojen sekä 5 artiklan 1 kohdan neljännessä alakohdassa säädetyn väliaikaisen tai rinnakkaisliikenteen luvattoman harjoittamisen osalta, sen jäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten, johon rikkomiseen syyllistynyt liikenteenharjoittaja on sijoittautunut, on annettava varoitus, ja lisäksi ne voivat määrätä muun muassa seuraavat hallinnolliset seuraamukset:

a)	joidenkin tai kaikkien yhteisön liikenneluvan oikeaksi todistettujen jäljennösten peruuttaminen määräajaksi tai kokonaan;

b)	yhteisön liikenneluvan peruuttaminen määräajaksi tai kokonaan.

c)	taloudellisten seuraamusten määrääminen.

Kyseiset seuraamukset on määriteltävä suhteessa yhteisön liikenneluvan haltijan tekemien rikkomisten vakavuuteen sekä tämän hallussa olevien kansainvälistä liikennettä koskevien oikeaksi todistettujen jäljennösten kokonaismäärään.

2.   Jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten on kiellettävä liikenteenharjoittajaa harjoittamasta alueellaan tämän asetuksen mukaista kansainvälistä henkilöliikennettä, jos liikenteenharjoittaja on ▐ rikkonut vakavasti yhteisön tieliikennelainsäädäntöä erityisesti ajoneuvoja koskevien vaatimusten ja kuljettajien ajo- ja lepoaikojen osalta ja kun lopullinen päätös on annettu ja liikenteenharjoittaja on käyttänyt kaikki hänen saatavillaan olevat muutoksenhakukeinot . Niiden on viipymättä ilmoitettava tästä kyseisen jäsenvaltion toimivaltaisille viranomaisille.

3.    Kun vakava rikkominen on näytetty toteen edellä 24 artiklan 1 kohdassa tarkoitetussa tapauksessa, sijoittautumisjäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten on päätettävä, millainen seuraamus asianomaiselle liikenteenharjoittajalle määrätään . Niiden on ilmoitettava sen jäsenvaltion, jossa rikkominen näytettiin toteen, toimivaltaisille viranomaisille mahdollisimman pian ja viimeistään kolmen kuukauden kuluttua rikkomisen tiedoksi saamisesta, mitkä tämän artiklan 1 ja 2 kohdassa säädetyistä seuraamuksista on määrätty. Jos seuraamuksia ei ole voitu määrätä, niiden on ilmoitettava syyt siihen.

4.   Toimivaltaisten viranomaisten on otettava huomioon rikkomisen todenneessa jäsenvaltiossa jo mahdollisesti määrätyt seuraamukset ja huolehdittava siitä, että liikenteenharjoittajaan kohdistuneet seuraamukset ovat kokonaisuudessaan oikeassa suhteessa rikkomiseen tai rikkomisiin, joista nämä seuraamukset määrättiin.

Seuraamukseen, jonka sijoittautumisjäsenvaltion toimivaltaiset viranomaiset ovat määränneet kuultuaan 24 artiklan 1 kohdassa säädetyssä tapauksessa vastaanottavan jäsenvaltion toimivaltaisia viranomaisia, voi sisältyä maanteiden henkilöliikenteen harjoittamiseen annetun toimiluvan peruuttaminen.

5.   Sen jäsenvaltion toimivaltaiset viranomaiset, johon liikenteenharjoittaja on sijoittautunut, voivat kansallisen lainsäädäntönsä nojalla saattaa asianomaista liikenteenharjoittajaa koskevan asian myös toimivaltaisen kansallisen tuomioistuimen käsiteltäväksi. Tällöin viranomaisten on ilmoitettava vastaanottavan jäsenvaltion toimivaltaisille viranomaisille tätä varten tekemistään päätöksistä.

6.   Jäsenvaltioiden on varmistettava, että liikenteenharjoittajilla on oikeus hakea muutosta hallinnollisiin seuraamuksiin, joita niille on määrätty tämän artiklan nojalla.

24 artikla

Rikkomisista aiheutuvat seuraamukset vastaanottavassa jäsenvaltiossa

1.   Jos jäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten tietoon tulee tämän asetuksen tai yhteisön tieliikennelainsäädännön vakava rikkominen ▐, jonka tekijäksi voidaan osoittaa muu kuin jäsenvaltiosta oleva liikenteenharjoittaja, jäsenvaltion, jonka alueella rikkominen on todettu, on toimitettava sijoittautumisjäsenvaltion toimivaltaisille viranomaisille seuraavat tiedot mahdollisimman pian ja viimeistään kuukauden kuluttua siitä, kun rikkominen on tullut niiden tietoon:

a)	kuvaus rikkomistapauksesta sekä rikkomisen tekoaika ja -paikka;

b)	rikkomisen luokka, tyyppi ja vakavuusaste;

c)	määrätyt ja toteutetut seuraamukset.

Vastaanottavan jäsenvaltion toimivaltaiset viranomaiset voivat pyytää sijoittautumisjäsenvaltion toimivaltaisia viranomaisia määräämään hallinnolliset seuraamukset 23 artiklan mukaisesti.

2.   ▐Vastaanottava jäsenvaltio voi määrätä seuraamuksia muulle kuin jäsenvaltiosta olevalle liikenteenharjoittajalle, joka on rikkonut tätä asetusta tai liikennettä koskevia yhteisön säännöksiä tai kansallisia säännöksiä kabotaasiliikenteen yhteydessä kyseisen jäsenvaltion alueella, sanotun kuitenkaan rajoittamatta rikosoikeudellista syytteeseenasettamista. Nämä seuraamukset on määrättävä syrjimättömyysperiaatetta noudattaen ja ne voivat käsittää varoituksen ja/tai vakavan rikkomisen ollessa kyseessä tilapäisen kabotaasiliikenteen harjoittamiskiellon sen vastaanottavan jäsenvaltion alueella, jossa rikkominen on tapahtunut , ja/tai taloudellisen seuraamuksen määräämisen .

3.   Jäsenvaltioiden on varmistettava, että liikenteenharjoittajilla on oikeus hakea muutosta hallinnollisiin seuraamuksiin, joita niille on määrätty tämän artiklan nojalla.

25 artikla

Merkitseminen kansalliseen rekisteriin

Jäsenvaltioiden on varmistettava, että yhteisön tieliikennelainsäädännön vakavat rikkomiset ▐, joihin niiden alueelle sijoittautuneet liikenteenharjoittajat ovat syyllistyneet ja jotka ovat johtaneet seuraamuksiin, sekä määrätyt seuraamukset merkitään [maanteiden liikenteenharjoittajan ammatin harjoittamiseksi täytettäviä edellytyksiä koskevista yhteisistä säännöistä annetulla] asetuksella (EY) N:o …/2008 perustettuun maantiekuljetusyritysten kansalliseen rekisteriin. Merkinnät, jotka liittyvät yhteisön liikenneluvan peruuttamiseen määräaikaisesti tai kokonaan, on säilytettävä tietokannassa vähintään kaksi vuotta.

VII   Luku

Täytäntöönpano

26 artikla

Jäsenvaltioiden väliset sopimukset

1.   Jäsenvaltiot voivat tehdä kahdenvälisiä ja monenvälisiä sopimuksia tämän asetuksen mukaisen liikenteen vapauttamisesta edelleen, erityisesti niiltä osin, kuin ne koskevat lupajärjestelmää ja valvonta-asiakirjojen yksinkertaistamista tai poistamista.

2.   Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle kaikista 1 kohdan mukaan tehdyistä sopimuksista.

27 artikla

Komitea

1.   Komissiota avustaa tieliikenteen valvontalaitteista 20 päivänä joulukuuta 1985 annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 3821/85 (15) 18 artiklan 1 kohdalla perustettu komitea.

2.   Jos tähän kohtaan viitataan, sovelletaan päätöksen 1999/468/EY 5 a artiklan 1–4 kohtaa ja 5 kohdan b alakohtaa sekä 7 artiklaa ottaen huomioon mainitun päätöksen 8 artiklan säännökset.

Päätöksen 1999/468/EY 5 a artiklan 3 kohdan c alakohdassa ja 4 kohdan b ║ ja ║ e alakohdassa säädetyiksi määräajoiksi vahvistetaan yksi kuukausi.

28 artikla

Seuraamukset

Jäsenvaltioiden on säädettävä seuraamuksia koskevat säännöt, joita sovelletaan tämän asetuksen säännösten rikkomiseen, ja niiden on toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet niiden täytäntöönpanon varmistamiseksi. Säädettyjen seuraamusten on oltava tehokkaita, oikeasuhteisia ja varoittavia. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava näistä säännöistä komissiolle viimeistään … (16) ja ilmoitettava sille viipymättä niitä koskevista myöhemmistä muutoksista.

Jäsenvaltioiden on varmistettava, että kaikkia toimenpiteitä sovelletaan ilman liikenteenharjoittajien kansallisuuteen tai sijoittautumispaikkaan perustuvaa syrjintää.

29 artikla

Raportointi

1.   Jäsenvaltioiden on kunkin vuoden 31 päivään tammikuuta mennessä ilmoitettava komissiolle edellisen vuoden aikana säännölliselle liikenteelle annettujen lupien määrä sekä kyseisen raportointijakson päättyessä voimassa olevien säännöllisen liikenteen lupien kokonaismäärä. Nämä tiedot on annettava erikseen jokaisen säännöllisen liikenteen määrämaan osalta. Jäsenvaltioiden on myös ilmoitettava komissiolle tiedot säännöllisen erityisliikenteen ja satunnaisliikenteen muodossa harjoitetusta kabotaasiliikenteestä, jota jäsenvaltiosta olevat liikenteenharjoittajat ovat harjoittaneet raportointijakson aikana.

2.   Vastaanottavan jäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten on toimitettava komissiolle kunkin vuoden 31 päivään tammikuuta mennessä tilastotiedot niiden lupien määrästä, jotka on myönnetty kabotaasiliikenteen harjoittamiseen 15 artiklan 3 kohdassa tarkoitetun säännöllisen liikenteen muodossa.

3.   Komissio vahvistaa 2 kohdassa tarkoitettujen tilastotietojen toimittamisessa käytettävän taulukon muodon. Koska näiden toimenpiteiden tarkoituksena on muuttaa tämän asetuksen muita kuin keskeisiä osia sitä täydentämällä, niistä on päätettävä 27 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua valvonnan käsittävää sääntelymenettelyä noudattaen.

4.   Jäsenvaltioiden on vuosittain viimeistään 31 päivänä tammikuuta ilmoitettava komissiolle niiden liikenteenharjoittajien lukumäärä, jotka olivat yhteisön liikenneluvan haltijoita edellisen vuoden 31 päivänä joulukuuta sekä kyseisenä päivänä liikenteessä olleiden ajoneuvojen lukumäärää vastaava oikeiksi todistettujen jäljennösten määrä.

30 artikla

Asetuksen (EY) N:o 561/2006 muuttaminen

Lisätään asetuksen (EY) N:o 561/2006 8 artiklaan uusi kohta seuraavasti:

VIII   Luku

Loppusäännökset

31 artikla

Kumoamiset

Kumotaan asetukset (ETY) N:o 684/92 ja (EY) N:o 12/98.

Viittauksia kumottuun direktiiviin pidetään viittauksina tähän direktiiviin liitteessä II olevan vastaavuustaulukon mukaisesti.

32 artikla

Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Sitä sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2009 .

---

(1)  EUVL C 10, 15.1.2008, s. 44 .

(2)  EUVL C ….

(3)  Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu 5. kesäkuuta 2008.

(4)  EYVL L 74, 20.3.1992, s. 1 ║.

(5)  EYVL L 4, 8.1.1998, s. 4.

(6)  EYVL L 18, 21.1.1997, s. 1.

(7)  EUVL L ….

(8)  EYVL L 184, 17.7.1999, s. 23 ║.

(9)   Hyväksytyt tekstit, P6_TA(2007)0575.

(10)   EUVL L 102, 11.4.2006, s. 1.

(11)  EYVL L 57, 2.3.1992, s. 27 ║.

(12)  EYVL L 235, 17.9.1996, s. 59.

(13)  EUVL L 226, 10.9.2003, s. 4 ║.

(14)  EUVL L 315, 3.12.2007, s. 1 .

(15)  EYVL L 370, 31.12.1985, s. 8.

(16)  12 kuukauden kuluttua tämän asetuksen voimaantulopäivästä.

(17)   EUVL L ”