18.8.2006   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 195/104

—

Hallinnon on suosittava maanosan inhimillistä kehitystä sekä osoitettava tilivelvollisuutta seuraavista asioista:

Tavoitteen saavuttamiseksi komitea suosittelee voimakkaasti, että Afrikan kansalaisyhteiskunnan organisaatioille tarjotaan entistä enemmän ja entistä parempia mahdollisuuksia saada yhteisön rahoitustukea ja että ne osallistuvat nykyistä järjestelmällisemmin kehitysyhteistyöpolitiikan ja -strategioiden määrittelyyn ja täytäntöönpanoon.

—

AIDSia vastaan on kamppailtava.

1.1

Euroopan komissio esitti 12. lokakuuta 2005 neuvostolle, Euroopan parlamentille ja Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle tiedonannon ”EU:n Afrikka-strategia: eurooppalaisafrikkalainen sopimus kehityksen nopeuttamiseksi Afrikassa”.

1.2

ETSK kannattaa tämän kunnianhimoisen eurooppalaisafrikkalaisen hankkeen pääperiaatteita ja siitä ilmenevää pyrkimystä yhtenäisyyteen. On totta, että Afrikan valtiovallasta riippumattomat organisaatiot ovat suhtautuneet hankkeeseen eri tavoin. Ne ovat pettyneitä ja ihmettelevät, miksi tämä uusi suunnitelma onnistuisi siinä, missä muut ovat epäonnistuneet.

1.3

Kyseinen asiakirja on pitkäaikaisen työn tulos. Hankkeen käynnisti komissaari Louis Michel aloitettuaan työskentelynsä unionin toimeenpanevassa elimessä marraskuussa 2004. Asiakirjassa ehdotetaan, että Euroopan unionin 25 jäsenvaltiota tekisivät yhdessä yhteistyötä Afrikan kanssa. Poliittisten kontekstien ja kehityksen eri tasojen sekä hyvin vanhaa perua olevien suhteiden suuri määrä edellyttävät uudenlaista suhtautumista asiaan.

1.4

Strategia on nimenomaan kunnianhimoinen, sillä siinä kuvaillaan maanosan kehitykseen mahdollisesti vaikuttavia ensisijaisia aloja — lista on pitkä, muttei tyhjentävä.

1.5

Strategia on hyvin kiinnostava myös siitä syystä, että siinä palautetaan politiikka kehitysyhteistyön keskiöön, jolloin Euroopan unioni voi pysyä kaikkein vaikutusvaltaisimpana kumppanina Afrikassa.

1.6

Ehdotettu menetelmä pyrkii myös parantamaan Euroopan tasoista koordinointia sekä saattamaan käytännöt yhteisön yhteiseen käyttöön, mikä on Euroopan unionin syventämispyrkimysten mukaista aikana, jolloin monella suunnalla valitetaan syventämisen puutetta.

2.1

Monilta tahoilta kuuluu varoittavia ääniä, joiden mukaan Afrikan tilanne pahenee, jos Eurooppa tai muu maailma ei nopeasti tee jotakin.

2.2

Jos Afrikassa ei nopeasti tapahdu autonomista kehitystä, muuttoliikkeeseen, sairauksiin ja ympäristöongelmiin liittyvät seuraukset muuttuvat yhä vakavammiksi — halusimmepa sitä tai emme.

2.3

Näin ollen teollisuusmaiden Afrikalle antamaa tukea on harkittava uudelleen. Tätä hätäkelloa ei soiteta nyt ensimmäistä kertaa, ja tietyt politiikan ja talouselämän vastuuhenkilöt puhuvat avoimesti teollisuusmaiden ”tekopyhyydestä”.

2.4

On ennakoitu, että jatkuva muuttovirta johtaa paineeseen, joka kasvaa entisestään tulevina vuosina. Afrikan väkiluku kasvaa nopeasti, ja taloudellisen kehityksen näkymät pysyvät synkkinä. Ihmisillä on oikeus pyrkiä tietyntasoiseen hyvinvointiin, jos Afrikan maissa ei ratkaista pitkällä aikavälillä veteen, terveyteen, koulutukseen ja elintarviketurvaan liittyviä ongelmia. Komission puheenjohtajakin jakaa tämän huolen julistaessaan, että Afrikan alikehityksen rakenteellisiin syihin on puututtava. Kuukausia sitten päätetty uuden strategian julkistaminen osui yksiin Ceutan ja Melillan kriisin kanssa.

2.5

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea kiinnittää suurta huomiota tiedonannon tavoitteisiin:

2.6

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea pohtii kuitenkin, eikö hanke ole hieman liian kunnianhimoinen, kun otetaan huomioon seuraavat näkökohdat:

2.7

Alkuperäisten tavoitteiden saavuttaminen edellyttää kolmea asiaa:

2.8

On syytä huomata, että tavoitteiden saavuttamiseksi Euroopan unionin ja G8-maiden yhteisiä voimavaroja lisätään huomattavasti. Kymmenen vuoden kuluessa voimavarat ovat kaksinkertaistuneet, ja puolet lisätyistä varoista ohjataan Afrikkaan. Aiemmin — mahdollisesti molemmin puolin — lunastamatta jääneiden lupausten määrä antaa kuitenkin aihetta varovaisuuteen. Vaikka lupausten määrä on lisääntynyt, eräiden teollisuusmaiden viime vuosina antaman avun todellinen määrä on kuitenkin pienentynyt.

2.9

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea yhtyy tiedonannon henkeen ja erityisesti tiedonannon määritelmään ihmisoikeuspolitiikasta. Vuodesta 2001 lähtien ihmisoikeuksien määrittelyssä ja tiettyjen maiden demokratiaprosessissa on edistytty. Ihmisoikeuksien ja demokratian vahvistamista on kuitenkin edelleen korostettava. Kansalaisyhteiskunnan vahvistamista ja järjestäytymistä on tuettava, jotta voidaan varmistaa oikeuden ja oikeusvaltion edistäminen. Erityisesti tämä koskee työmarkkinaosapuolia, joiden vuoropuhelu on taattava kansainvälisen työjärjestön ILO:n sääntöjen mukaisesti.

2.10

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea katsoo kuitenkin, että on määriteltävä painopisteet, mikä edellyttää erityistä paneutumista seuraaviin tärkeisiin seikkoihin:

2.11

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea muistuttaa niin ikään maaseudun kehittämistä koskeville kysymyksille annetusta etusijasta, jota ei monissa tapauksissa ole noudatettu asianmukaisesti ja johon on kiinnitettävä aktiivisesti huomiota. Maanviljelyksen merkitys Afrikalle on nimittäin itsestään selvä, ja syytkin on mainittu jo monesti: elintarvikeomavaraisuus, keskeinen kehitysala ja väestöolosuhteiden vakauttaminen. Erittäin suuri osa osallistavasta kansalaisyhteiskunnasta koostuu maanviljelijöistä ja karjankasvattajista. Näin ollen maaseutupolitiikkaa kehitettäessä on tärkeää kuunnella heitä ja saada heidät mukaan politiikan toteuttamiseen sen onnistumismahdollisuuksien lisäämiseksi.

2.12

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea muistuttaa, että infrastruktuurien puuttuminen tai kekseliäisyyden puute kyseisellä alalla on akuutti ongelma, olipa sitten kyse maakohtaisesta tai maantieteellisten alueiden välisestä viestinnästä tai veden saatavuudesta, jonka geopoliittinen merkitys on itsestään selvä.

2.13

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea ehdottaa lisäksi, että kaikenlainen suora budjettituki lakkautettaisiin.

2.14

Kaikki edellä mainittu on mahdollista ainoastaan, jos kansalaisyhteiskunnan toimijat osallistuvat tehokkaammin yleishallinnon parantamiseen, mikä on kaikkien julkisten, taloudellisten ja yhteiskunnallisten vaikuttajatahojen etujen mukaista.

—

Afrikan priorisoiminen on toki tärkeää, mutta työtä on tehtävä laajasti asioissa, jotka liittyvät uuteen hallintoon sekä kansalaisyhteiskunnan pääsyyn mukaan kaikkiin sen reaalisiin ilmenemismuotoihin.

—

AIDSin torjunta on julistettava ehdottoman kiireiseksi tehtäväksi, sillä tälläkin hetkellä aivan silmiemme edessä ja joltisenkin välinpitämättömyyden vallitessa on kehittymässä jälleen uusi tragedia.

3.1.1

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea tukee Euroopan komission pyrkimystä asettaa Saharan eteläpuoleinen Afrikka etusijalle Euroopan unionin kehitysavun saajana. Jotta toiminta olisi tehokasta, Afrikassa on kuitenkin myös parannettava hallintotapaa sekä keskus- että aluetasolla. Tämä koskee yhtä lailla Afrikan valtioiden välisiä organisaatioita ja valtioita kuin kansalaisyhteiskunnan organisaatioitakin. Viimeksi mainitut voivat auttaa kohdeväestöä todella omaksumaan kehitysyhteistyöpolitiikat, koska järjestöt ovat riippumattomia — vaikkakin riippumattomuutta on vahvistettava –, lähellä väestöä ja valmiita ripeään toimintaan. Afrikan taantumiseen on tietysti monia syitä, mutta niihin kuuluvat varmasti kansalaisyhteiskunnan itsenäisyyden ja voiman puute. Näiden seikkojen merkitystä ei voi kieltää. Cotonoun sopimuksessa nimenomaisesti määrätty, tämän ongelman ratkaisemiseksi suunniteltu toimivallan siirtäminen ei suju, sillä Cotonoun sopimuksen mukainen yhdistyksille tietyillä ehdoilla annettava tuki on vaikea toteuttaa.

3.1.2

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea ehdottaa seuraavaa:

3.1.3

Euroopan unioni katsoo, että ihmisoikeusarvot ovat koskemattomia. Euroopan talous- ja sosiaalikomitea esittää, että Euroopan unionin tuki kansalaisyhteiskunnalle toteutettaisiin ja ihmisoikeuksiin liittyvät ongelmat huomioiden

3.1.4

Sama ongelma on huomioitava talouskumppanuussopimusten toteuttamisessa. Jotta voidaan toteuttaa aito yhtenäismarkkinaohjelma ja todellinen uudistusohjelma, on otettava lukuun seuraavat asiat:

3.1.5

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea panee merkille talouskumppanuussopimusten solmimiseen tähtäävien neuvottelujen aloittamisen erilaisten alueellisten yhteisöjen kanssa ja toivoo, että prosessi johtaa kestävää kehitystä ja köyhyyden torjuntaa tukevaan taloudelliseen elpymiseen. Jotta sopimuksista olisi todellista hyötyä väestölle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitea esittää kuitenkin seuraavien asioiden toteuttamista:

3.1.6

Jotta taloudellinen kehitys hyödyttäisi mahdollisimman monia eikä johtaisi väärinkäytöksiin, Euroopan talous- ja sosiaalikomitea toivoo, että Euroopan unionin Afrikkaan kohdistamissa kehitysaputoimissa otetaan huomioon periaatteet, jotka liittyvät sosiaaliseen koheesioon ja ihmisarvoisen työn takaamiseen kaikille. Periaatteiden toteutuminen on vieläkin varmempaa, jos työmarkkinaosapuolten ja laajemmin kansalaisyhteiskunnan toimijoiden välillä käydään aitoa vuoropuhelua.

3.1.7

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea ehdottaa seuraavaa: ETSK on komission tiedonannossa (2) esitetyn toiveen mukaisesti valmis toimimaan yhteistyössä Afrikan talous-, sosiaali- ja kulttuurikomiteoiden kanssa kokemusten ja tietojen vaihtamiseksi, erityisesti tehdäkseen komiteoista tehokkaita kumppaneita investointien ja tukitoimien alakohtaiseen tai maantieteelliseen kohdistamiseen.

Kyse on mahdollisesti siitä, että Euroopan unioni on tiedostanut kansalaisyhteiskunnan suppean osallistumisen sekä sen, että kansalaisyhteiskuntaa on kunnioitettava uuden strategian puitteissa.

3.2.1

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea kehottaa kaikkia poliittisia, taloudellisia ja yhteiskunnallisia johtajia kokoamaan voimansa AIDSin torjumiseksi. Se on erityisen tyytyväinen Kansainvälisen työnantajajärjestön (IOE) ja Vapaiden ammattiyhdistysten kansainvälisen liiton (VAKL) ponnistuksiin. Kyseiset organisaatiot ovat pyytäneet komiteaa yhteistyöhön vuonna 2003 käynnistämissään erityyppisissä torjuntasuunnitelmissa, joita toteutetaan kahdeksassa eteläisen Afrikan maassa.

3.2.2

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean on toimittava yhtenä tämän taistelun äänitorvena kaikissa elimissä, alue- ja paikallisseminaareissa ja kokouksissa. Koulujärjestelmän ja kansalaisyhteiskunnan toimijoiden toteuttaman perheiden aktivoimisen ansiosta toivoa on alkanut ilmetä. Nyt nimittäin voidaan ensimmäistä kertaa havaita, että AIDSiin sairastuneiden määrä on vähentynyt Senegalissa, Ugandassa ja Zimbabwessa ja elinajanodote on kääntynyt nousuun. Ei kuitenkaan ole syytä hellittää ponnistuksia, ja komissio kertookin AIDSin torjunnan suunnitteluun liittyvistä ohjeista, jotka on annettu kansallisille kumppaniorganisaatioille.

3.2.3

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea korostaa, että taistelussa tarvitaan paljon rahoitusta, jotta voidaan jatkuvasti toteuttaa ehkäisevää politiikkaa sekä tehokkaiden ja yksinkertaistettujen hoitomenetelmien mahdollistamia hoitopolitiikkoja. Hoitojen kustannuksia on hallittava kokonaisuudessaan ADPIC-sopimuksen (sopimus kauppaan vaikuttavien henkisen omaisuuden oikeuksien näkökulmista) puitteissa Maailman kauppajärjestössä. Lisäksi on tuettava luotettavan yleisrokotteen kehittämiseen tähtäävää tutkimusta.

3.2.4

Kehitysmailla on valtaisa tarve puuttua laajalle levinneisiin pandemioihin, varsinkin HIV:iin ja AIDSiin Saharan eteläpuoleisessa Afrikassa. Pandemioiden inhimilliset, sosiaaliset ja taloudelliset seuraukset ovat jo katastrofaalisia. Asia on äärimmäisen kiireellinen, sillä tietyissä maissa, joissa AIDSia esiintyy valtavasti (45–49 prosentilla väestöstä), on myös nälänhätä. Euroopan talous- ja sosiaalikomitea suosittaa niin ollen, että Euroopan unioni ryhtyisi toimiin kahdella tasolla:

3.2.5

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea katsoo, että kaikkien osapuolien (kansalaisjärjestöjen, työmarkkinaosapuolten, poliittisten vastuuhenkilöiden) osallistumista on laajennettava. Lisäksi komitea katsoo, että sillä on tässä keskeisessä taistelussa merkittävä koordinointitehtävä. Komitea haluaa olla taistelun tähystäjä, sillä kamppailu on ensisijaisen tärkeä ja olennainen kaikkien pandemioista kärsivien maiden kannalta. On tärkeää käsittää, että toimijoiden puute on johtanut siihen, että AIDSin lisäksi kärsitään jo nyt myös nälänhädästä.

3.2.6

Euroopan unionin on keskityttävä vähentämään lääkkeiden kustannuksia tekemällä erityinen kumppanuussopimus WTO:n kanssa. ETSK kehottaa unionin jäsenvaltioita kannattamaan aloitetta, joka koskee lääkehuollon laajaa ja monivuotista tukemista (Pariisissa pidetty ministerikonferenssi, helmikuu 2006). Komitea toteaa, että aloitetta toteuttamalla pitäisi voida lisätä kansallisten talous- ja sosiaalineuvostojen osallistumista, koska aloitteen ansiosta ne saadaan mukaan täytäntöönpano- ja arviointitoimiin sekä aidon jäljitettävyyden varmistamiseen uuden järjestelmän puitteissa.