52004PC0774

Bryssel 6.12.2004

KOM(2004) 774 lopullinen

2004/0271 (AVC)

Ehdotus

NEUVOSTON PÄÄTÖS

päätösten 2001/507/EY ja 2001/509/EY muuttamisesta tarkoituksena tehdä pinnoitettuja renkaita koskevista UN-ECE-säännöistä N:o 109 ja 108 pakollisia

(komission esittämä)

PERUSTELUT

1. PINNOITETUT RENKAAT YHTEISÖSSÄ

Tämän päätöksen tarkoituksena on tehdä yhteisössä pakollisiksi Yhdistyneiden Kansakuntien Euroopan talouskomission (UN-ECE) säännöt N:o 108 (moottoriajoneuvojen ja niiden perävaunujen pinnoitettujen ilmarenkaiden tuotannon tyyppihyväksyntää koskevat yhdenmukaiset vaatimukset)[1] ja N:o 109 (hyötyajoneuvojen ja niiden perävaunujen pinnoitettujen ilmarenkaiden tuotannon tyyppihyväksyntää koskevat yhdenmukaiset vaatimukset),[2] sellaisina kuin ne ovat muutettuina.

Tämä merkitsee sitä, että jäsenvaltiot saavat sallia pinnoitettujen renkaitten saattamisen markkinoille yhteisössä vain siinä tapauksessa, että kyseiset renkaat on valmistettu edellä mainituissa kahdessa säännössä vahvistettujen vaatimusten mukaisesti.

Tällä haavaa ei ole käytössä pakollisia yhtenäisiä määräyksiä, joita sovellettaisiin yhteisössä myytäviksi tarkoitettujen ja käyttöön otettavien pinnoitettujen renkaitten valmistamiseen. On tarpeen estää tilanne, jossa pinnoitettujen renkaitten valmistukseen sovelletaan eri jäsenvaltioissa erilaisia vaatimuksia, sillä tällaiset erot hankaloittavat kyseisten tuotteitten kaupallista hyödyntämistä, mistä syntyy sisäisiä kaupan esteitä.

Pinnoitetut renkaat ovat merkittävä osa yhteisön moottoriajoneuvoalan huolto- ja korjausmarkkinoita. Pinnoitetuilla renkailla pyritään lisäämään renkaitten käyttöikää ja -kilometrimäärää. Pinnoitettujen renkaitten etuihin kuuluu se, että ne kestävät saman ajokilometrimäärän kuin vastaavat uudet renkaat säilyttäen samalla suorituskykynsä ja turvallisuutensa korkeatasoisina. Lisäksi tuote säästää ympäristöä ja myös energiaa verrattuna uusien renkaitten valmistukseen, ja tällaiset renkaat ovat vieläpä halvemmat kuin uudet.

Kun pinnoitettujen renkaitten valmistukseen liittyvien UN-ECE-sääntöjen soveltaminen tehdään pakolliseksi, voidaan edesauttaa tällaisten renkaitten laadukkuuden, rakenteellisen yhtenäisyyden ja suorituskyvyn varmistamista.

2. UN-ECE-JÄRJESTELMÄ JA SEN SISÄLTÄMÄ PINNOITETTUJA RENKAITA KOSKEVA LAINSÄÄDÄNTÖ

UN-ECE:n yhteydessä tehdyssä ”vuoden 1958 tarkistetussa sopimuksessa”[3] vahvistetaan menettelyt, joilla hyväksytään yhdenmukaiset tekniset vaatimukset sovellettaviksi uusiin moottoriajoneuvoihin sekä moottoriajoneuvoihin asennettaviin ja niissä käytettäviin varusteisiin ja osiin. Sopimuksen mukaan sopimuspuolten on myönnettävä valmistajan pyynnöstä hyväksyntä sopimukseen liitettyjen, sopimuspuolten hyväksymien sääntöjen mukaisesti, ja lisäksi määrätään kyseisten sääntöjen mukaisesti myönnettyjen hyväksyntien vastavuoroisesta hyväksymisestä.[4] Sopimuksen mukaisesti on tähän mennessä hyväksytty yhteensä 115 sääntöä.[5]

Euroopan yhteisöstä tuli neuvoston päätöksellä 97/836/EY[6] vuoden 1958 tarkistetun sopimuksen sopimuspuoli 24. maaliskuuta 1998 lukien.

Sopimukseen liittymisen yhteydessä yhteisö sitoutui samalla soveltamaan 78:aa UN-ECE-sääntöä. Sittemmin yhteisö on sitoutunut soveltamaan vielä 20:tä sääntöä, ja asiaa selvitellään muittenkin sääntöjen osalta. EY:n sitoutuminen näiden sääntöjen soveltamiseen merkitsee sitä, että jäsenvaltioiden on valmistajan pyynnöstä myönnettävä ja hyväksyttävä myös niihin perustuvia tyyppihyväksyntöjä niiden ohella, jotka perustuvat EY-direktiiveihin ja kansalliseen lainsäädäntöön.

UN-ECE on hyväksynyt vuoden 1958 tarkistetun sopimuksen nojalla kaksi pinnoitettuihin renkaisiin liittyvää sääntöä: säännöt N:o 108 ja 109. Säännöt tulivat voimaan sopimuspuolten keskuudessa 23. kesäkuuta 1998. Yhteisö sitoutui 28. lokakuuta 2001 neuvoston päätöksillä 2001/509/EY[7] ja 2001/507/EY[8] soveltamaan kyseisiä sääntöjä.

Puheena olevissa säännöissä käsitellään pinnoitettujen renkaitten teknistä suorituskykyä ja niiden nykyistä valmistuskapasiteettia. Niissä tarkastellaan valmistajan käyttämiä valmistusmenetelmiä, ja niiden mukaan hyväksyntä myönnetään pinnoituslaitokselle eikä itse pinnoitetulle renkaalle.

Yhteisön sitouduttua soveltamaan kyseisiä sääntöjä jäsenvaltioiden on valmistajan pyynnöstä myönnettävä hyväksyntä pinnoitettujen renkaitten valmistusta varten, mikäli säännöissä vahvistetut edellytykset täyttyvät. Jäsenvaltioiden on lisäksi hyväksyttävä alueellaan sääntöjen mukaisesti valmistetut pinnoitetut renkaat, jotka ovat peräisin jostakin sopimuspuolena olevasta maasta yhteisössä tai sen ulkopuolella. Niinpä jos kyse on pinnoitetuista renkaista, jotka esimerkiksi venäläinen valmistaja on valmistanut sääntöjen mukaisesti, ne on hyväksyttävä yhteisössä, sillä sekä Venäjä että yhteisö ovat vuoden 1958 tarkistetun sopimuksen osapuolia ja ovat sitoutuneet soveltamaan molempia sääntöjä.

UN-ECE-sääntöjen N:o 108 ja 109 soveltaminen ei kuitenkaan ole automaattisesti pakollista sopimuspuolille eikä siis myöskään EY:n jäsenvaltioille. Joissakin jäsenvaltioissa, kuten Ranskassa ja Espanjassa, sääntöjen vaatimuksia on noudatettava valtakunnan tasolla. Jäsenvaltiot voivat kuitenkin vapaasti pitää UN-ECE-sääntöjen rinnalla voimassa omia kansallisia sääntöjään, jotka voivat poiketa jäsenvaltiosta toiseen. Tästä seuraa, ettei yhteisössä myytäviksi ja käyttöön otettaviksi tarkoitettujen pinnoitettujen renkaitten turvallisuuteen ja niitten valmistamista koskeviin vaatimuksiin ole olemassa yhteisiä pakottavia sääntöjä.

3. KOMISSION PÄÄTÖSEHDOTUS

Kesäkuun 26. päivänä 2001 tekemissään päätöksissä, joilla Euroopan yhteisö sitoutui soveltamaan UN-ECE-sääntöjä N:o 108 ja 109, neuvosto toteaa, että sääntöjen yhdenmukaista soveltamista koko yhteisön alueella on tarkoitus säännellä myöhemmin yhteisön direktiivillä.[9] Koska asian hoitamiseen ei tarvita kovin mittavaa sääntelyä, tarvittava säännös voidaan antaa muuttamalla neuvoston päätöksiä 2001/509/EY ja 2001/507/EY.

Nyt ehdotettavaa päätöstä ei neuvoston päätösten 2001/509/EY ja 2001/507/EY johdanto-osan 3 kappaleessa todetun mukaisesti liitetä direktiivillä 70/156/ETY[10] perustettuun moottoriajoneuvojen ja niiden perävaunujen tyyppihyväksyntäjärjestelmään. Pinnoitetut renkaat ovat käytetyistä renkaista valmistettuja uusiotuotteita, joten niitä ei ole eri tyyppejä. Uusiotuotteina ne eivät myöskään ole varsinaisesti uusia tuotteita, eikä niitä siis saateta markkinoille ensimmäistä kertaa.

2004/0271 (AVC)

Ehdotus

NEUVOSTON PÄÄTÖS

päätösten 2001/507/EY ja 2001/509/EY muuttamisesta tarkoituksena tehdä pinnoitettuja renkaita koskevista UN-ECE-säännöistä N:o 109 ja 108 pakollisia

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon Euroopan yhteisön liittymisestä Yhdistyneiden Kansakuntien Euroopan talouskomission sopimukseen pyörillä varustettuihin ajoneuvoihin ja niihin asennettaviin tai niissä käytettäviin varusteisiin ja osiin sovellettavien yhdenmukaisten teknisten vaatimusten hyväksymisestä sekä näiden vaatimusten mukaisesti annettujen hyväksymisien vastavuoroista tunnustamista koskevista ehdoista (vuoden 1958 tarkistettu sopimus) 27 päivänä marraskuuta 1997 tehdyn neuvoston päätöksen 97/836/EY[11] ja erityisesti sen 3 artiklan 3 kohdan, 4 artiklan 2 kohdan toisen luetelmakohdan ja 4 artiklan 4 kohdan,

ottaa huomioon komission ehdotuksen[12],

ottaa huomioon Euroopan parlamentin puoltavan lausunnon[13]

sekä katsoo seuraavaa:

(1) Yhdistyneiden Kansakuntien Euroopan talouskomission (UN-ECE) säännöillä N:o 109 ja 108 saadaan aikaan yhdenmukaiset pinnoitettuihin renkaisiin sovellettavat vaatimukset ja turvallisuuden ja ympäristönsuojelun korkea taso.

(2) Yhteisöstä tuli UN-ECE:n vuoden 1958 tarkistetun sopimuksen sopimuspuoli päätöksellä 97/836/EY. Päätöksillä 2001/507/EY[14] ja 2001/509/EY[15] yhteisö sitoutui soveltamaan UN-ECE:n sääntöjä N:o 108 ja 109. Sitoutuessaan soveltamaan kyseisiä sääntöjä yhteisö sitoutui samalla hyväksymään ne vaihtoehdoiksi yhteisön lainsäädännölle vuoden 1958 tarkistetun sopimuksen 2 ja 3 artiklan määräysten mukaisesti. Jotta mainittujen sääntöjen soveltaminen kuitenkin olisi yhteisössä pakollista, siitä on säädettävä yhteisön lainsäädännössä päätöksen 97/836/EY 4 artiklan 4 kohdan mukaisesti.

(3) Koska sääntelytarve on sangen vähäinen, ei ole tarpeen säätää molempien sääntöjen pakollisesta soveltamisesta direktiivillä, vaikka päätöksissä 2001/507/EY ja 2001/509/EY niin ennakoidaankin.

(4) Päätöksiä 2001/507/EY ja 2001/509/EY olisi muutettava vastaavasti,

ON PÄÄTTÄNYT SEURAAVAA:

1 artikla

Muutetaan päätös 2001/507/EY seuraavasti:

1. Korvataan ainoa artikla seuraavasti:

”Ainoa artikla

Euroopan yhteisö liittyy hyötyajoneuvojen ja niiden perävaunujen pinnoitettujen ilmarenkaiden tuotannon tyyppihyväksynnästä annettuun Yhdistyneiden Kansakuntien Euroopan talouskomission sääntöön N:o 109.

Säännön N:o 109 vaatimuksista, sellaisina kuin ne vahvistetaan liitteessä, tulee (6 kuukauden kuluttua tämän päätöksen tekemisestä) välttämätön ehto kyseisen säännön piiriin kuuluvien pinnoitettujen renkaitten saattamiselle markkinoille yhteisössä.”

2. Lisätään päätökseen tämän päätöksen liitteen I mukainen liite.

2 artikla

Muutetaan päätös 2001/509/EY seuraavasti:

1. Korvataan ainoa artikla seuraavasti:

”Ainoa artikla

Euroopan yhteisö sitoutuu soveltamaan Yhdistyneiden Kansakuntien Euroopan talouskomission sääntöä N:o 108 moottoriajoneuvojen ja niiden perävaunujen pinnoitettujen ilmarenkaiden tuotannon tyyppihyväksynnästä.

Säännön N:o 108 vaatimuksista, sellaisina kuin ne vahvistetaan liitteessä, tulee (6 kuukauden kuluttua tämän päätöksen tekemisestä) välttämätön ehto kyseisen säännön piiriin kuuluvien pinnoitettujen renkaitten saattamiselle markkinoille yhteisössä.”

2. Lisätään päätökseen tämän päätöksen liitteen II mukainen liite.

Tehty Brysselissä

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

LIITE 1 Sääntö N:o 109 (Euroopan komission yksiköiden konsolidoima teksti)

E/ECE/324-E/ECE/TRANS 505/Rev.2/Add.108

E/ECE/324-E/ECE/TRANS 505/Rev.2/Add.108/Corr.1

E/ECE/324-E/ECE/TRANS 505/Rev.2/Add.108/Amend.1

E/ECE/324-E/ECE/TRANS 505/Rev.2/Add.108/Amend.1/Corr.1

HYÖTYAJONEUVOJEN JA NIIDEN PERÄVAUNUJEN PINNOITETTUJEN ILMARENKAIDEN TUOTANNON TYYPPIHYVÄKSYNTÄÄ KOSKEVISTA YHDENMUKAISISTA VAATIMUKSISTA

Sääntö N:o 109

HYÖTYAJONEUVOJEN JA NIIDEN PERÄVAUNUJEN PINNOITETTUJEN ILMARENKAIDEN TUOTANNON TYYPPIHYVÄKSYNTÄÄ KOSKEVISTA YHDENMUKAISISTA VAATIMUKSISTA

SISÄLLYSLUETTELO

SÄÄNTÖ

1. Soveltamisala

2. Määritelmät

3. Merkinnät

4. Hyväksynnän hakeminen

5. Hyväksyntä

6. Vaatimukset

7. Eritelmät

8. Hyväksynnän muuttaminen

9. Tuotannon vaatimustenmukaisuus

10. Seuraamukset vaatimustenmukaisuudesta poikkeavasta tuotannosta

11. Tuotannon lopettaminen

12. Hyväksyntätestien suorittamisesta vastaavien teknisten tutkimuslaitosten, testauslaboratorioiden sekä hallinnollisten yksiköiden nimet ja osoitteet

LIITTEET

Liite 1 Ilmoitus pinnoituslaitoksen hyväksynnän myöntämisestä, laajentamisesta, epäämisestä tai peruuttamisesta taikka pinnoituslaitoksen tuotannon lopettamisesta säännön N:o 109 mukaisesti

Liite 2 Hyväksyntämerkki

Liite 3 Pinnoitetun renkaan merkinnät

Liite 4 Kuormitusindeksien ja niitä vastaavien kantavuuksien luettelo

Liite 5 Renkaan kokomerkintä ja mitat

Liite 6 Ilmarenkaiden mittausmenetelmä

Liite 7 Kuormituksen-/nopeudensietotestien menettely

Lisäys 1 Sietotestien ohjelma

Lisäys 2 Paineindeksin ja paineyksikköjen välinen suhde

Liite 8 Kantavuuden vaihtelu nopeuden mukaan: hyötyajoneuvoihin tarkoitetut vyö- ja ristikudosrenkaat

Liite 9 Selittävä kuva

1. SOVELTAMISALA

Tätä sääntöä sovelletaan sellaisten pinnoitettujen renkaiden tuotantoon, jotka on tarkoitettu asennettaviksi maantieliikenteessä käytettäviin hyötyajoneuvoihin ja niiden perävaunuihin. Tätä sääntöä ei kuitenkaan sovelleta:

1.1. yksityisautojen (henkilöautojen) ja niiden perävaunujen pinnoitettuihin renkaisiin,

1.2. pinnoitettuihin renkaisiin, joiden nopeuskyky on alle 80 km/h,

1.3. polkupyörien ja moottoripyörien renkaisiin,

1.4. renkaisiin, jotka on alun perin tuotettu ilman nopeustunnuksia ja/tai kuormitusindeksejä,

1.5. renkaisiin, jotka on alun perin tuotettu ilman tyyppihyväksyntää ja ilman joko E- tai e-merkkiä,

2. MÄÄRITELMÄT - ks. myös liitteen 9 kuva

Tässä säännössä

2.1. 'pinnoitettujen ilmarenkaiden sarjalla' tarkoitetaan pinnoitettujen ilmarenkaiden sarjaa, josta annetaan 4.1.4 kohdassa tarkoitetut tiedot,

2.2. ilmarenkaan 'rakenteella' tarkoitetaan renkaan rungon teknisiä ominaisuuksia. Erityisesti seuraavat rakenteet erotetaan:

2.2.1. 'ristikudos' kuvaa ilmarenkaan rakennetta, jossa koordit ulottuvat renkaan jalkaosiin ja jossa ne on asetettu selvästi alle 90 asteen vuorokulmiin kulutuspinnan keskiviivaan nähden,

2.2.2. 'ristikudosvyö' kuvaa ristikudostyyppistä ilmarenkaan rakennetta, jossa runkoa vakauttaa vyö, joka koostuu kahdesta tai useammasta kerroksesta, jotka on valmistettu venymättömästä koordimateriaalista ja asetettu vuorokulmiin, jotka vastaavat läheisesti rungon vuorokulmia,

2.2.3. 'vyö' kuvaa ilmarenkaan rakennetta, jossa koordit ulottuvat renkaan jalkaosiin ja jossa ne on asetettu selvästi 90 asteen kulmaan kulutuspinnan keskiviivaan nähden ja jossa runkoa vakauttaa venymätön kehävyö.

2.3. 'Käyttöluokka'

2.3.1. Tavallinen rengas on rengas, joka on tarkoitettu ainoastaan tavalliseen maantiekäyttöön.

2.3.2. Erikoiskäyttöön tarkoitettu rengas on rengas, joka on tarkoitettu sekakäyttöön (sekä maantiekäyttöön että maastokäyttöön tai rajoitetulla nopeudella tapahtuvaan käyttöön).

2.3.3. Talvirengas on rengas, jonka kulutuskuvio tai sekä kulutuskuvio että rakenne on suunniteltu ensisijaisesti varmistamaan tavallista rengasta parempi suorituskyky liejussa ja tuoreessa tai sulavassa lumessa. Talvirenkaan kulutuskuvio koostuu yleensä urasta ja umpinaisista lohkoelementeistä, jotka sijaitsevat kauempana toisistaan kuin tavallisen renkaan lohkoelementit.

2.4. 'renkaan jalkaosalla' tarkoitetaan ilmarenkaan osaa, joka on muodoltaan ja rakenteeltaan sellainen, että se sopii vanteeseen ja pitää renkaan vanteessa,

2.5. 'koordilla' tarkoitetaan säikeitä, jotka muodostavat koordikerrosten kudoksen ilmarenkaassa,

2.6. 'koordikerroksella' tarkoitetaan 'kumipäällysteisten' samansuuntaisten koordien muodostamaa kerrosta,

2.7. 'vyöllä' tarkoitetaan vyökudos- tai ristikudosvyörenkaassa kulutuspinnan alla olevaa (olevia) materiaalin (materiaalien) kerrosta (kerroksia), jo(t)ka on asetettu kulutuspinnan keskiviivan suuntaisesti sitomaan runkoa kehän pituudelta,

2.8. 'puskurikerros' koskee ristikudosrengasta ja sillä tarkoitetaan välikoordikerrosta rungon ja kulutuspinnan välissä,

2.9. 'suojaava puskurikerros' koskee vyökudosrengasta ja sillä tarkoitetaan valinnaista kulutuspinnan ja vyön välissä olevaa välikoordikerrosta, jonka tarkoituksena on vyöhön kohdistuvien vaurioiden vähimmäistäminen.

2.10. 'reunanauhalla' tarkoitetaan renkaan jalkaosan alueella olevaa materiaalia, joka suojaa renkaan runkoa pyörän vanteen aiheuttamalta hankaantumiselta tai hiertymiseltä,

2.11. 'rungolla' tarkoitetaan ilmarenkaan muuta rakenneosaa kuin kulutuspintaa ja sivupintojen ulointa 'kumia'; täytettynä rakenneosa kannattaa kuormitusta,

2.12. 'kulutuspinnalla' tarkoitetaan sitä ilmarenkaan osaa, jonka on suunniteltu joutuvan kosketukseen maanpinnan kanssa, joka suojaa renkaan runkoa mekaanisilta vaurioilta ja joka vaikuttaa renkaan kykyyn tarttua maanpintaan,

2.13. 'sivupinnalla' tarkoitetaan ilmarenkaan osaa, joka on kulutuspinnan ja sen alueen, jonka vanteen reunan on suunniteltu peittävän, välissä,

2.14. 'renkaan alemmalla alueella' tarkoitetaan aluetta, joka jää renkaan poikkileikkauksen enimmäisleveyttä vastaavan alueen ja sen alueen, jonka vanteen reunan on suunniteltu peittävän, väliin,

2.15. 'kulutuspinnan uralla' tarkoitetaan kulutuspinnan kuvion vierekkäisten kaarien tai lohkojen väliin jäävää tilaa,

2.16. 'poikkileikkauksen leveydellä' tarkoitetaan lineaarista etäisyyttä täytetyn ilmarenkaan sivupintojen ulkoreunojen välillä, kun rengas on asennettu määriteltyyn mittausvanteeseen; merkintöjen, koristeiden tai suojanauhojen taikka -kaarien aiheuttamia kohoumia ei oteta huomioon,

2.17. 'kokonaisleveydellä' tarkoitetaan täytetyn ilmarenkaan sivupintojen ulkoreunojen välistä lineaarista etäisyyttä merkintöjen, koristeiden tai suojanauhojen taikka -kaarien aiheuttamat kohoumat mukaan luettuna, kun rengas on asennettu määriteltyyn mittausvanteeseen,

2.18. 'poikkileikkauksen korkeudella' tarkoitetaan etäisyyttä, joka on puolet renkaan ulkohalkaisijan ja vanteen nimellishalkaisijan välisestä erosta,

2.19. 'poikkileikkaussuhteella' tarkoitetaan satakertaisena sitä lukua, joka saadaan jakamalla poikkileikkauksen nimelliskorkeutta ilmaiseva luku poikkileikkauksen nimellisleveyttä ilmaisevalla luvulla, molemmat suuruudet samoina yksikköinä ilmaistuna,

2.20. 'ulkohalkaisijalla' tarkoitetaan täytetyn, vastikään pinnoitetun renkaan kokonaishalkaisijaa,

2.21. 'renkaan kokomerkinnällä' tarkoitetaan merkintää, josta käy ilmi:

2.21.1. poikkileikkauksen nimellisleveys. Tämä on ilmaistava millimetreinä lukuun ottamatta niitä renkaita, joiden kokomerkintä esitetään tämän säännön liitteen 5 taulukoiden ensimmäisessä sarakkeessa,

2.21.2. poikkileikkaussuhde lukuun ottamatta niitä renkaita, joiden kokomerkintä esitetään tämän säännön liitteen 5 taulukoiden ensimmäisessä sarakkeessa,

2.21.3. tavanomainen luku 'd' ('d'-tunnus), joka osoittaa vanteen nimellishalkaisijan ja joka vastaa joko koodeina (100:a pienemmät luvut) tai millimetreinä (100:a suuremmat luvut) ilmaistua vanteen halkaisijaa. Merkinnässä saa käyttää kumpaakin mittaustyyppiä vastaavia lukuja.

2.21.3.1. Millimetreinä ilmaistut 'd'-tunnusten arvot esitetään seuraavassa:

Vanteen nimellishalkaisijan koodi 'd' | 'd'-tunnuksen arvo millimetreinä ilmaistuna |

8 9 10 11 12 13 14 | 203 229 254 279 305 330 356 |

15 16 17 18 19 | 381 406 432 457 483 |

20 21 22 24 25 | 508 533 559 610 635 |

14.5 16.5 17.5 19.5 20.5 22.5 24.5 | 368 419 445 495 521 572 622 |

26 28 30 | 660 711 762 |

2.22. 'vanteen nimellishalkaisijalla (d)' tarkoitetaan sellaisen vanteen halkaisijaa, johon on suunniteltu asennettavaksi rengas,

2.23. 'vanteella' tarkoitetaan renkaan ja sisärenkaan yhdistelmän tai sisärenkaattoman renkaan kannatinta, johon renkaan jalkaosat istutetaan,

2.24. 'mittausvanteella' tarkoitetaan vannetta, joka määritellään 'mittausvanteen leveytenä' tai 'teoreettisena vanteen leveytenä' tietylle renkaan kokomerkinnälle yhden tai useamman kansainvälisen rengasstandardin (International Tyre Standard) missä tahansa painoksessa,

2.25. 'testausvanteella' tarkoitetaan jossakin kansainvälisessä rengasstandardissa kyseisen kokomerkinnän ja tyypin renkaalle hyväksytyksi, suositelluksi tai sallituksi määriteltyä vannetta,

2.26. 'kansainvälisellä rengasstandardilla' tarkoitetaan yhtä seuraavista standardiasiakirjoista:

a) The European Tyre and Rim Technical Organisation (ETRTO) 1/ :"Standards Manual"

b) The European Tyre and Rim Technical Organisation (ETRTO) 1/ : "Engineering Design Information - obsolete data"

c) The Tire and Rim Association Inc. (TRA) 2/ : "Year Book"

d) The Japan Automobile Tire Manufacturers Association (JATMA) 3/ : "Year Book"

e) The Tyre and Rim Association of Australia (TRAA) 4/ : "Standards Manual"

f) The Assiciacao Brasileira de Pneus e Aros (ABPA) 5/ : "Manual de Normal Technicas"

g) The Scandinavian Tyre and Rim Organisation (STRO) 6/ :"Data Book"

2.27. 'palojen irtoamisella' tarkoitetaan kumipalojen irtoamista kulutuspinnasta,

2.28. 'koordien irtoamisella' tarkoitetaan koordien irtoamista niitä ympäröivästä kumipäällyksestä,

2.29. 'koordikerrosten irtoamisella' tarkoitetaan vierekkäisten koordikerrosten irtoamista toisistaan,

2.30. 'kulutuspinnan irtoamisella' tarkoitetaan kulutuspinnan irtoamista renkaan rungosta,

2.31. 'huoltokuvauksella' tarkoitetaan renkaan kuormitusindeksin ja nopeustunnuksen erityistä yhdistelmää,

2.32. 'kuormitusindeksillä' tarkoitetaan numeerista koodia, joka osoittaa kuorman, jonka rengas pystyy kantamaan siihen liittyvää nopeustunnusta vastaavassa nopeudessa silloin, kun rengasta käytetään valmistajan määrittelemien huoltoedellytysten mukaisesti. Ilmarenkaalla voi olla useampi kuin yksi kuormitusindeksi, joka osoittaa renkaan kantavuuden yksittäis- tai kaksoisasennuksessa tai vaihtoehtoisen kantavuuden (ainutkertainen piste), jonka osalta ei sallita kuormituksen vaihtelua tämän säännön 2.35 kohdan ja liitteen 8 mukaisesti.

Kuormitusindeksien ja niitä vastaavien kuormien luettelo esitetään tämän säännön liitteessä 4,

2.33. 'nopeustunnuksella' tarkoitetaan:

2.33.1. aakkosellista tunnusta, joka ilmoittaa nopeuden, jossa rengas pystyy kantamaan vastaavan kuormitusindeksin ilmoittaman kuorman,

_______________

Rengasstandardit ovat saatavissa seuraavista osoitteista:

1/ ETRTO, 32, Av. Brugmann _ Bte 2, B_1060 Bruxelles, Belgia.

2/ TRA, 175 Montrose West Avenue, Suite 150, Copley, Ohio, 44321 Yhdysvallat.

3/ JATMA, 9th Floor, Toranomon Building No. 1_12, 1_Chome Toranomon Minato_ku, Tokyo 105, Japani.

4/ TRAA, Suite 1, Hawthorn House, 795 Glenferrie Road, Hawthorn, Victoria, 3122 Australia.

5/ ABPA, Avenida Paulista 244_12° Andar, CEP, 01310 Sao Paulo, SP Brasilia.

6/ STRO, Älggatan 48 A, Nb, S_216 15 Malmö, Ruotsi.

2.33.2. nopeustunnukset ja vastaavat nopeudet esitetään seuraavassa taulukossa:

Nopeustunnus | Vastaava enimmäisnopeus (km/h) |

F G J K L M N P Q R S T U H | 80 90 100 110 120 130 140 150 160 170 180 190 200 210 |

2.34. 'ainutkertaisella pisteellä' tarkoitetaan lisähuoltokuvausta, joka merkitään tavallisen huoltokuvauksen viereen mutta jota ei saa käyttää tämän säännön 2.35 kohdassa ja liitteessä 8 määritellyn kantavuuden vaihtelun laskemiseen,

2.35. 'nopeudesta riippuvalla kantavuuden vaihtelulla' tarkoitetaan renkaan vaihtoehtoista kantavuutta silloin, kun rengasta käytetään nopeudella, joka eroaa tavallisen huoltokuvauksen nopeustunnuksen osoittamasta nopeudesta. Sallitut vaihteluarvot annetaan tämän säännön liitteen 8 taulukossa,

2.36. 'pinnoituslaitoksella' tarkoitetaan valmiita pinnoitettuja renkaita tuottavaa laitosta tai paikallisten laitosten ryhmää,

2.37. 'pinnoituksella' tarkoitetaan käytetyn renkaan kunnostamista korvaamalla kulunut kulutuspinta uudella materiaalilla. Tähän saattaa myös kuulua uloimman sivupinnan kunnostaminen ja lakikoordikerrosten tai suojaavan puskurikerroksen vaihtaminen. Pinnoitukseen kuuluvat seuraavat prosessit:

2.37.1. 'harjapinnoitus' - kulutuspinnan korvaaminen,

2.37.2. 'kokopinnoitus' - kulutuspinnan korvaaminen siten, että uusi materiaali osittain peittää sivupinnan,

2.37.3. 'pinnoitus jalkaosasta jalkaosaan' - kulutuspinnan korvaaminen ja sivupinnan kunnostaminen renkaan alempi alue kokonaan tai osittain mukaan luettuna,

2.38. 'ulkorengas' on renkaan rungosta sekä jäljellä olevasta kulutuspinnasta ja sivupintamateriaalista koostuva käytetty rengas,

2.39. 'karhennus' on prosessi, jossa ulkorenkaasta poistetaan vanha materiaali pinnan pohjustamiseksi uutta materiaalia varten,

2.40. 'korjaaminen' tarkoittaa vaurioituneille renkaiden rungoille sovituissa rajoissa tehtäviä korjaustöitä,

2.41. 'kulutuspinnan materiaali' on kuluneen kulutuspinnan korvaamiseen sopivassa muodossa oleva materiaali. Tämä materiaali voi olla esimerkiksi seuraavissa muodoissa:

2.41.1. 'pinnoituspinta' - valmiiksi leikatut pituudet, jotka on puristettu vaadittuun poikkileikkausprofiiliin ja tämän jälkeen kylmäsovitettu valmisteltuun ulkorenkaaseen. Uusi materiaali on vulkanoitava,

2.41.2. 'liuskakierretty' - kulutuspinnan materiaalista valmistettu suorapuristettu nauha, joka kierretään valmisteltuun ulkorenkaaseen siten, että vaadittu poikkileikkausprofiili saavutetaan. Uusi materiaali on vulkanoitava,

2.41.3. 'suorapuristettu' - kulutuspinnan materiaali puristetaan vaaditun poikkileikkausprofiilin aikaansaamiseksi ja suoraan valmistellun ulkorenkaan pinnalle. Uusi materiaali on vulkanoitava,

2.41.4. 'ennalta vulkanoitu' - etukäteen muotoiltu ja vulkanoitu kulutuspinta, joka kiinnitetään suoraan valmisteltuun ulkorenkaaseen. Uusi materiaali on sidottava sideaineella ulkorenkaaseen,

2.42. 'sivupinnan päällyste' on materiaali, jolla ulkorenkaan sivupinnat päällystetään siten, että vaadittujen merkintöjen annetaan muodostua,

2.43. 'aluskumi' on materiaali, jota käytetään sitovana kerroksena uuden kulutuspinnan ja renkaan rungon välillä sekä vähäisempien vaurioiden korjaamiseen,

2.44. 'sideaine' on sitova liuos, joka pitää uudet materiaalit paikallaan ennen vulkanointia,

2.45. 'vulkanointi' on termi, jota käytetään kuvaamaan uuden materiaalin fyysisissä ominaisuuksissa tapahtuvaa muutosta, joka yleensä johtuu materiaalin altistamisesta lämmölle ja paineelle määrätyksi ajaksi valvotuissa olosuhteissa,

3. MERKINNÄT

3.1. Esimerkki pinnoitetun renkaan merkinnästä esitetään tämän säännön liitteessä 3.

3.2. Pinnoitetuissa symmetrisissä renkaissa on oltava kummallakin sivupinnalla ja pinnoitetuissa epäsymmetrisissä renkaissa ainakin ulommalla sivupinnalla:

3.2.1. tavaramerkki tai kauppanimi,

3.2.2. renkaan kokomerkintä 2.21 kohdan määritelmän mukaisesti,

3.2.3. ilmoitus rakenteesta seuraavasti:

3.2.3.1. ristikudosrenkaat: ei ilmoitusta tai 'D'-kirjain vanteen halkaisijan osoittavan merkinnän edessä,

3.2.3.2. vyökudosrenkaat: 'R'-kirjain vanteen halkaisijan osoittavan merkinnän edessä ja haluttaessa merkintä 'RADIAL',

3.2.3.3. ristikudosvyörenkaat: 'B'-kirjain vanteen halkaisijan osoittavan merkinnän edessä ja lisäksi merkintä 'BIAS-BELTED',

3.2.4. huoltokuvaus, johon sisältyy:

3.2.4.1. ilmoitus renkaan nimelliskantavuudesta (nimelliskantavuuksista) 2.32 kohdassa määritellyn kuormitusindeksin (määriteltyjen kuormitusindeksien) muodossa,

3.2.4.2. ilmoitus renkaan nimellisnopeuskyvystä 2.33 kohdassa määritellyn tunnuksen muodossa,

3.2.5. tarvittaessa yksi vaihtoehtoinen huoltokuvaus (ainutkertainen piste), johon sisältyy:

3.2.5.1. ilmoitus renkaan kantavuudesta (kantavuuksista) 2.32 kohdassa määritellyn kuormitusindeksin (määriteltyjen kuormitusindeksien) muodossa,

3.2.5.2. ilmoitus nopeuskyvystä 2.33 kohdassa määritellyn tunnuksen muodossa,

3.2.6. merkintä 'TUBELESS', jos rengas on suunniteltu käytettäväksi ilman sisärengasta,

3.2.7. merkintä M+S tai MS tai M.S. taikka M & S, jos kyseessä on talvirengas,

3.2.8. pinnoituspäivämäärä seuraavasti:

3.2.8.1. joulukuun 31 päivään 1999 saakka: joko 3.2.8.2 kohdan määritelmän mukaisesti tai kolmesta numerosta muodostuvana ryhmänä, jonka kaksi ensimmäistä numeroa tarkoittavat viikkoa ja kolmas numero valmistusvuosikymmenen vuotta. Päiväyskoodi voi kattaa viikkonumeron osoittaman viikon ja kolmen sitä seuraavan viikon muodostaman tuotantojakson. Esimerkiksi merkintä '253' voi tarkoittaa rengasta, joka pinnoitettiin viikoilla 25, 26, 27 tai 28 vuonna 1993.

Päiväyskoodin saa merkitä ainoastaan yhdelle sivupinnalle,

3.2.8.2. tammikuun 1 päivästä 2000 alkaen: neljästä numerosta muodostuvana ryhmänä, jonka kaksi ensimmäistä numeroa tarkoittavat viikkoa ja kaksi seuraavaa numeroa vuotta, jona rengas pinnoitettiin. Päiväyskoodi voi kattaa viikkonumeron osoittaman viikon ja kolmen sitä seuraavan viikon muodostaman tuotantojakson. Esimerkiksi merkintä '2503' voi tarkoittaa rengasta, joka pinnoitettiin viikoilla 25, 26, 27 tai 28 vuonna 2003.

Päiväyskoodin saa merkitä ainoastaan yhdelle sivupinnalle,

3.2.9. niissä renkaissa, joiden kulutuspinnan kuviointi voidaan uudistaa, '[pic]'-tunnus ympyrässä, jonka halkaisija on vähintään 20 mm, tai merkintä 'REGROOVABLE' kumpaankin sivupintaan valettuna,

3.2.10. 'PSI'-indeksinä annettava ilmoitus kuormituksen-/nopeudensietotesteissä, sellaisina kuin ne esitetään tämän säännön liitteessä 7 olevassa 2 kohdassa, käytettävästä täyttöpaineesta.

Tämän ilmoituksen saa sijoittaa ainoastaan yhdelle sivupinnalle,

3.2.11. merkintä 'RETREAD' tai 'REMOULD' (tammikuun 1 päivän 1999 jälkeen on käytettävä ainoastaan merkintää 'RETREAD'). Pinnoittajan pyynnöstä sama merkintä voidaan lisätä myös muilla kielillä.

3.2.12. merkintä ’ET’ tai ’ML’ tai ’MPT’ erikoiskäyttöön tarkoitetuille renkaille[16]

3.3. Ennen hyväksyntää renkaissa on oltava riittävän suuri tyhjä tila 5.8 kohdassa tarkoitetulle ja tämän säännön liitteessä 2 esitetylle hyväksyntämerkille.

3.4. Hyväksynnän jälkeen 5.8 kohdassa tarkoitettu ja tämän säännön liitteessä 2 esitetty merkintä on kiinnitettävä 3.3 kohdassa tarkoitettuun tyhjään tilaan. Tämän merkinnän saa kiinnittää ainoastaan yhdelle sivupinnalle.

3.5. Edellä 3.2 kohdassa tarkoitettujen merkintöjen sekä 3.4 ja 5.8 kohdassa tarkoitetun hyväksyntämerkin on oltava selvästi luettavissa, ja ne on valettava tai pysyvästi merkittävä renkaaseen.

3.6. Jos alkuperäisen valmistajan renkaille antamat eritelmät ovat vielä luettavissa renkaiden pinnoittamisen jälkeen, ne katsotaan pinnoittajan pinnoitetulle renkaalle antamiksi eritelmiksi. Jos kyseiset alkuperäiset eritelmät eivät ole sovellettavissa pinnoittamisen jälkeen, ne on poistettava kokonaan.

3.7. Alkuperäinen E- tai e-hyväksyntämerkki ja hyväksyntänumero sekä kaikki muut pinnoituslaitoksen mahdolliset myöhemmät hyväksyntämerkit ja -numerot, jos ne eivät enää ole sovellettavissa, on poistettava.

4. HYVÄKSYNNÄN HAKEMINEN

Renkaiden pinnoituslaitoksen hyväksyntään sovelletaan seuraavassa esitettyjä menettelyjä.

4.1. Renkaan kauppanimen tai tavaramerkin haltijan tai tämän valtuutetun edustajan on haettava pinnoituslaitoksen hyväksyntää. Hakemuksesta on käytävä ilmi:

4.1.1. pinnoitettuja renkaita tuottavan yrityksen rakenne,

4.1.2. lyhyt kuvaus laadunhallintajärjestelmästä, jonka avulla varmistetaan renkaiden pinnoitusmenettelyjen tehokas valvonta tämän säännön vaatimusten täyttämiseksi,

4.1.3. tuotetuista pinnoitetuista renkaista käytettävät kauppanimet tai tavaramerkit,

4.1.4. seuraavat pinnoitettavia renkaita koskevat tiedot:

4.1.4.1. rengaskoot,

4.1.4.2. renkaiden rakenne (ristikudos-, ristikudosvyö- tai vyörengas),

4.1.4.3. renkaiden käyttöluokka (normaali- tai talvirengas jne.),

4.1.4.4. pinnoitusjärjestelmä ja käytettävien uusien materiaalien kiinnitysmenetelmä 2.37 ja 2.41 kohdan määritelmien mukaisesti, ;

4.1.4.5. pinnoitettavien renkaiden enimmäisnopeuden tunnus,

4.1.4.6. pinnoitettavien renkaiden enimmäiskuormituksen indeksi,

4.1.4.7. nimetty kansainvälinen rengasstandardi, jonka mukaisia renkaat ovat.

5. HYVÄKSYNTÄ

5.1. Jotta pinnoituslaitos voi pinnoittaa renkaita, hyväksyntäviranomaisten on hyväksyttävä pinnoituslaitos tämän säännön vaatimusten mukaisesti. Hyväksyntäviranomaisen on toteutettava tarvittavat toimenpiteet tämän säännön mukaisesti sen varmistamiseksi, että kyseisessä laitoksessa pinnoitetut renkaat täyttävät tässä säännössä asetetut vaatimukset. Pinnoituslaitos on täysin vastuussa sen varmistamisesta, että pinnoitetut renkaat täyttävät tämän säännön vaatimukset ja että ne käyttäytyvät riittävän hyvin normaalikäytössä.

5.2. Renkaiden pinnoituslaitoksen alkuarviointia koskevien normaalivaatimusten lisäksi hyväksyntäviranomaisen on oltava vakuuttunut siitä, että materiaalitoimittajien menettelyjä, toimintaa, ohjeita ja erittelyjä koskevat asiakirjat on laadittu kielellä, jota renkaiden pinnoituslaitoksen toimijat ymmärtävät helposti.

5.3. Hyväksyntäviranomaisen on varmistettava, että kunkin laitoksen menettelyjä ja toimia koskevissa asiakirjoissa eritellään käytettyjen korjausmateriaalien ja -menettelyjen osalta ne vaurioiden rajat, joiden ylittyessä renkaan rungon vaurioiden tai reikien ei enää katsota olevan korjattavissa, olivatpa kyseiset vauriot jo olleet olemassa tai aiheutuneet pinnoituksen valmisteluprosessien aikana.

5.4. Ennen hyväksynnän myöntämistä viranomaisen on oltava vakuuttunut siitä, että pinnoitetut renkaat ovat tämän säännön mukaisia ja että 6.5 ja 6.6 kohdassa määritellyt testit on suoritettu hyväksyttävästi vähintään 5:lle mutta ei välttämättä yli 20:lle pinnoitetun renkaan näytteelle, jotka edustavat pinnoituslaitoksen tuottamaa renkaiden sarjaa.

5.5. Jos milloin tahansa testien kuluessa renkaassa ilmenee vika, samasta eritellystä renkaasta testataan kaksi lisänäytettä. Jos toinen tai kumpikaan näistä kahdesta lisänäytteestä ei täytä vaatimuksia, testataan vielä kaksi näytettä. Jos toinen tai kumpikaan näistä kahdesta viimeisestä näytteestä ei täytä vaatimuksia, pinnoituslaitoksen hyväksyntähakemus hylätään.

5.6. Jos kaikki tämän säännön vaatimukset täyttyvät, hyväksyntä myönnetään ja kullekin hyväksytylle pinnoituslaitokselle annetaan hyväksyntänumero. Tämän numeron kahdesta ensimmäisestä numerosta käy ilmi muutossarja, joka sisältää ne sääntöön tehdyt tärkeät tekniset muutokset, jotka ovat hyväksynnän myöntämishetkellä viimeisimmät. Hyväksyntänumeroa edeltää merkintä '109R', joka tarkoittaa sitä, että hyväksyntää sovelletaan tämän säännön mukaisesti pinnoitettuun renkaaseen. Sama viranomainen ei saa antaa samaa numeroa toiselle tämän säännön soveltamisalaan kuuluvalle laitokselle.

5.7. Tämän säännön mukaisesta hyväksynnästä tai hyväksynnän laajentamisesta, epäämisestä tai peruuttamisesta taikka lopullisesti keskeytetystä tuotannosta on ilmoitettava tätä sääntöä soveltaville vuoden 1958 sopimuksen sopimuspuolille tämän säännön liitteessä 1 olevan mallin mukaisella lomakkeella.

5.8. Jokaiseen tämän säännön vaatimukset täyttävään pinnoitettuun renkaaseen on kiinnitettävä näkyvästi 3.3 kohdassa määriteltyyn paikkaan ja 3.2 kohdassa määriteltyjen merkintöjen lisäksi kansainvälinen hyväksyntämerkki, joka koostuu:

5.8.1. E-kirjaimesta ja sitä seuraavasta hyväksynnän myöntäneen maan tunnusnumerosta[17] ympyrän sisällä, ja

5.8.2. edellä 5.6 kohdassa määritellystä hyväksyntänumerosta.

5.9. Tämän säännön liitteessä 2 annetaan esimerkki hyväksyntämerkistä.

6. VAATIMUKSET

6.1. Renkaita ei saa hyväksyä ensimmäiseen pinnoitukseen, jos niitä ei ole tyyppihyväksytty ja jos niissä ei ole joko E-tai e-merkkiä; tätä vaatimusta sovelletaan pakollisena kuitenkin vasta viimeistään 1 päivästä tammikuuta 2000.

6.2. Edellytykset, jotka on täytettävä ennen pinnoitusta:

6.2.1. renkaiden on oltava puhtaat ja kuivat ennen tarkastusta,

6.2.2. ennen karhennusta jokainen rengas on tarkastettava perusteellisesti sekä sisä- että ulkopuolelta, jotta varmistetaan renkaan sopivuus pinnoitukseen,

6.2.3. sellaisia renkaita, joissa on näkyviä ylikuormituksen tai alipaineen aiheuttamia vaurioita, ei saa pinnoittaa,

6.2.4. renkaita, joissa on näkyvissä jokin seuraavista vaurioista, ei saa hyväksyä pinnoitukseen:

6.2.4.1. yleiset vauriot:

a) renkaan runkoon ulottuvat kumin murtumat, jotka eivät ole korjattavissa,

b) renkaan rungon murtuminen,

c) öljyn tai kemikaalien aiheuttama huomattava vaurio,

d) renkaan jalkaosan vahvike vaurioitunut tai rikkoutunut,

e) aikaisemmat korjaukset vaurioille, jotka ylittävät määritellyt vaurioiden rajat - ks. 5.3 kohta,

6.2.4.2. vauriot, jotka ylittävät määritellyt korjattavissa olevien vaurioiden rajat - ks. 5.3 kohta:

a) renkaan rungossa olevat reiät tai vauriot, jotka ovat aiheutuneet korjaukseen valmistelun jälkeen,

b) liian lähellä toisiaan sijaitsevat erilaiset vauriot,

c) sisävuorauksen huomattava huononeminen,

d) renkaan jalkaosan vauriot,

e) näkyviin tulleet renkaan rungon koordit,

f) irralliset koordit,

g) vyön koordikerrosten irtoaminen,

h) pysyvästi muotoa muuttaneet tai kiertyneet (teräksiset) renkaan rungon koordit,

i) kehän murtuminen renkaan jalkaosan yläpuolella,

j) ruostuneet teräskoordit tai renkaan jalkaosan langat.

6.3. Valmistelu:

6.3.1. Karhennuksen jälkeen ja ennen uuden materiaalin kiinnittämistä jokainen rengas on tarkastettava perusteellisesti uudelleen ainakin ulkopuolelta, jotta varmistetaan edelleen renkaan sopivuus pinnoitukseen.

6.3.2. Koko se pinta, johon uusi materiaali kiinnitetään, on valmisteltava ilman ylikuumennusta. Karhennetussa pintarakenteessa ei saa olla syviä karhennusrepeymiä tai irtonaista materiaalia.

6.3.3. Jos käytetään ennalta vulkanoitua materiaalia, valmistellun alueen rajojen on täytettävä materiaalin valmistajan vaatimukset.

6.3.4. Karhennuksen aikana aiheutuneet vauriot eivät saa ylittää korjattavissa oleville vaurioille määriteltyjä rajoja (ks. 5.3 kohta), ja vauriot on korjattava.

6.3.5. Karhennuksesta ristikudosrenkaille aiheutuvien vaurioiden on rajoituttava ulkorenkaan rungon lakikerroksen uloimpaan koordikerrokseen. Rungon koordikerrokseksi katsotaan ensimmäinen koordikerros, ellei puskurikerros ole varmuudella tunnistettavissa. Jos puskurikerros on asennettu, paikallisvauriot sallitaan.

6.3.6. Vyörenkaiden vyön paikalliset karhennusvauriot sallitaan. Suurempien vaurioiden ollessa kyseessä koko vyön tai vyön osien korvaaminen sallitaan. Jos renkaaseen mahdollisesti asennettu ja varmuudella sellaiseksi tunnistettava suojaava puskurikerros vaurioituu, se voidaan poistaa eikä sitä tarvitse korvata uudella.

6.3.7. Avoimet teräsosat on käsiteltävä mahdollisimman nopeasti asianmukaisella materiaalilla kyseisen materiaalin valmistajan määrittelemällä tavalla.

6.4. Pinnoitus:

6 4.1. Pinnoittajan on varmistettava, että joko korjausmateriaalien (paikat mukaan luettuna) valmistaja tai toimittaja on vastuussa seuraavassa luetelluista seikoista:

a) kiinnitys- ja varastointimenetelmän (-menetelmien) määrittely pinnoittajan pyynnöstä ja sen maan kansallisella kielellä, jossa materiaaleja tullaan käyttämään,

b) niiden vauriorajojen määrittely, joissa materiaalit on suunniteltu käytettäväksi, pinnoittajan pyynnöstä ja sen maan kansallisella kielellä, jossa materiaaleja tullaan käyttämään,

c) sen varmistaminen, että renkaiden vahvistetut paikat, jos niitä käytetään oikealla tavalla renkaiden runkojen korjauksissa, ovat käyttötarkoitukseensa sopivia,

d) sen varmistaminen, että paikat kestävät paineen, joka on kaksi kertaa niin suuri kuin renkaiden valmistajan ilmoittama enimmäistäyttöpaine,

e) sen varmistaminen, että muut korjausmateriaalit sopivat aiottuun käyttötarkoitukseen.

6.4.2. Pinnoittaja on vastuussa siitä, että korjausmateriaaleja käytetään oikealla tavalla, ja sen varmistamisesta, että korjauksessa ei tapahdu virheitä, jotka saattavat vaikuttaa renkaan tyydyttävään käyttöikään.

6.4.3. Alue vyökudosrenkaan sivupinnan tai olakkeen vahvistetun korjauksen ympärillä saa hieman pullistua, kun rengas asennetaan paikalleen ja täytetään suositeltuun käyttöpaineeseen. Korjauksissa on käytettävä vahvistettuja korjausmateriaaleja, jotka ovat fyysisiltä ominaisuuksiltaan sellaisia, että ne rajoittavat pullistuman korkeuden enintään 4 millimetriin.

6.4.4. Pinnoittajan on varmistettava, että joko kulutuspinnan ja sivupinnan materiaalin valmistaja tai toimittaja antaa eritelmät materiaalin varastointi- ja käyttöolosuhteista materiaalin ominaisuuksien takaamiseksi. Pinnoittajan pyynnöstä nämä tiedot on annettava sen maan kansallisella kielellä, jossa materiaaleja tullaan käyttämään.

6.4.5. Pinnoittajan on varmistettava, että korjausmateriaali ja/tai -yhdiste vahvistetaan valmistajan tai toimittajan todistuksessa. Materiaaliyhdisteen on oltava sopiva renkaan aiottuun käyttötarkoitukseen.

6.4.6. Käsitelty rengas on vulkanoitava mahdollisimman pian kaikkien korjausten ja kokoamistoimenpiteiden jälkeen ja viimeistään materiaalin valmistajan eritelmien mukaisessa ajassa.

6.4.7. Rengasta on vulkanoitava käytetyille materiaaleille ja käsittelylaitteille soveltuvan ja määritellyn ajan niille soveltuvassa ja määritellyssä lämpötilassa ja paineessa. Valun mittojen on oltava sopivat uuden materiaalin paksuuteen ja karhennetun renkaan kokoon.

6.4.8. Alkuperäisen materiaalin paksuuden karhennuksen jälkeen ja uuden materiaalin keskimääräisen paksuuden kulutuskuvion alla pinnoituksen jälkeen on oltava 6.4.8.1 ja 6.4.8.2 kohdassa annettujen arvojen mukaisia.

6.4.8.1. Vyökudosrenkaat (mm):

3 ( (A+B) ( 13 (vähintään 3,0 mm; enintään 13,0 mm)

A ( 2 (vähintään 2,0 mm)

B ( 0 (vähintään 0,0 mm)

[pic]

P.D. = kuvion syvyys

X = karhennuslinja

A = uuden materiaalin keskimääräinen paksuus kuvion alla

B = alkuperäisen materiaalin vähimmäispaksuus vyön yläpuolella karhennuksen jälkeen

6.4.8.2. Ristikudosrenkaat:

Alkuperäisen materiaalin paksuuden puskurikerroksen yläpuolella on oltava ≥ 0,80 mm.

Uuden materiaalin keskimääräisen paksuuden karhennuslinjan yläpuolella on oltava ≥ 2,00 mm.

Alkuperäisen ja uuden materiaalin yhteenlasketun paksuuden kulutuskuvion urien pohjan alapuolella on oltava ≥ 3,00 mm ja ≤ 13,00 mm.

6.4.9. Pinnoitetun renkaan huoltokuvauksessa ei saa esiintyä korkeampaa nopeustunnusta eikä kuormitusindeksiä kuin alkuperäisen, ensimmäistä kertaa pinnoitettavan renkaan huoltokuvauksessa, ellei alkuperäisen, ensimmäisen käyttöiän renkaan valmistajalle ole myönnetty hyväksyntää saman rungon käyttämiseksi tarkistetun huoltokuvauksen mukaisesti.

Hyväksyntäviranomaisen on toimitettava tieto alkuperäisen, ensimmäistä kertaa pinnoitettavan renkaan rungon uudelleenluokittelusta tällä tavoin pinnoituslaitoksen vapaasti saataville, ja siitä on ilmoitettava vuoden 1958 sopimuksen muille sopimuspuolille (ks. pyörillä varustettuihin ajoneuvoihin ja niihin asennettaviin tai niissä käytettäviin varusteisiin ja osiin sovellettavien yhdenmukaisten teknisten vaatimusten hyväksymistä sekä näiden vaatimusten mukaisesti annettujen hyväksymisien vastavuoroista tunnustamista koskevia ehtoja koskevan sopimuksen 5 artikla - asiakirja E/ECE/324-E/ECE/TRANS/505/Rev.2).

Tämän tiedon ilmoittamiseen on käytettävä säännön N:o 54 liitteessä 1 esitettyä standardilomaketta.

6.4.10. Edellä 6.4.9 kohdassa tarkoitettu huoltokuvauksen uudelleenluokittelu sallitaan ainoastaan alkuperäisen renkaan ensimmäistä pinnoitusta varten.

Aiemmin pinnoitettujen renkaiden nopeustunnusta ja kuormitusindeksiä ei saa korottaa käytetyssä ulkorenkaassa näkyvän nopeustunnuksen ja kuormitusindeksin yläpuolelle.

6.5. Tarkastus

6.5.1. Vulkanoinnin jälkeen, kun renkaassa on vielä lämpöä, kaikki pinnoitetut renkaat on tarkastettava sen varmistamiseksi, ettei niissä ole mitään näkyviä vikoja. Pinnoituksen aikana tai sen jälkeen rengas on täytettävä ilmalla vähintään 1,5 baarin paineeseen tarkastusta varten. Jos renkaan profiilissa on näkyviä vikoja (esimerkiksi rakkuloita, painanteita), rengas on tarkastettava huolellisesti sen määrittämiseksi, mistä viat johtuvat.

6.5.2. Ennen pinnoitusta, pinnoituksen aikana tai sen jälkeen renkaan rakenteen yhtenäisyys on tarkastettava vähintään kerran sopivalla tarkastusmenetelmällä.

6.5.3. Laadunvalvontatarkoituksia varten osa pinnoitetuista renkaista on tarkastettava rikkovalla tai rikkomattomalla testausmenettelyllä. Tarkastettujen renkaiden määrä ja tarkastusten tulokset on kirjattava ylös.

6.5.4. Pinnoituksen jälkeen pinnoitetun renkaan mittojen tämän säännön liitteen 6 mukaisesti mitattuna on vastattava mittoja, jotka on laskettu joko tämän säännön 7 kohdan menettelyjen tai liitteen 5 menettelyjen mukaisesti. On huomattava, että pinnoitetun renkaan enimmäisulkohalkaisija saa olla enintään 1,5 prosenttia suurempi kuin säännössä N:o 54 sallittu uuden, alkuperäisen renkaan enimmäisulkohalkaisija.

6.6. Suorituskykytesti

6.6.1. Tämän säännön vaatimusten mukaisesti pinnoitettujen renkaiden on pystyttävä täyttämään tämän säännön liitteessä 7 määritellyn kuormituksen-/nopeudensietotestin vaatimukset.

6.6.2. Pinnoitetun renkaan, jossa kuormituksen-/nopeudensietotestin jälkeen ei ole havaittavissa kulutuspinnan irtoamista, koordikerrosten irtoamista, koordien irtoamista, palojen irtoamista tai rikkinäisiä koordeja, katsotaan suoriutuneen testistä hyväksyttävästi.

6.6.3. Renkaan ulkohalkaisijan arvo kuusi tuntia kuormituksen-/nopeudensietotestin jälkeen mitattuna saa erota enintään ± 3,5 prosenttia ennen testiä mitatun ulkohalkaisijan arvosta.

7. ERITELMÄT

7.1. Tämän säännön vaatimusten mukaisesti pinnoitettujen renkaiden on täytettävä seuraavat mitat:

7.1.1. Poikkileikkauksen leveys

7.1.1.1. Poikkileikkauksen leveys on laskettava seuraavalla kaavalla:

S = S1 + K (A - A1)

jossa

S on poikkileikkauksen tosiasiallinen leveys millimetreinä testivanteella mitattuna,

S1 on mittausvanteeseen viittaava 'poikkileikkauksen teoreettisen leveyden' arvo sellaisena kuin se esitetään pinnoittajan kyseiselle renkaalle määrittämässä kansainvälisessä rengasstandardissa,

A on testausvanteen leveys millimetreinä,

A1 on mittausvanteen leveys millimetreinä sellaisena kuin se esitetään pinnoittajan kyseiselle renkaalle määrittämässä kansainvälisessä rengasstandardissa,

K on kerroin, jonka oletetaan vastaavan arvoa 0,4.

7.1.2. Ulkohalkaisija

7.1.2.1. Pinnoitetun renkaan teoreettinen ulkohalkaisija on laskettava seuraavalla kaavalla:

D = d + 2H

jossa

D on teoreettinen ulkohalkaisija millimetreinä,

d on 2.21.3 kohdassa määritelty tavanomainen luku millimetreinä,

H on poikkileikkauksen nimelliskorkeus millimetreinä ja vastaa arvoa Sn kerrottuna 0,01 Ra:lla

jossa

Sn on poikkileikkauksen nimellisleveys millimetreinä,

Ra on poikkileikkaussuhde.

Kaikkien edellä mainittujen tunnusten on oltava samassa muodossa kuin ne esitetään renkaan kokomerkinnässä renkaan sivupinnassa 3.2.2 kohdan vaatimusten ja 2.21 kohdan määritelmän mukaisesti.

7.1.2.2. Niiden renkaiden ulkohalkaisija, joiden merkintä annetaan Euroopan talouskomission säännön N:o 54 liitteen 5 taulukoiden ensimmäisessä sarakkeessa, on kuitenkin kyseisissä taulukoissa annettu ulkohalkaisija.

7.1.3. Pinnoitettujen renkaiden mittausmenetelmä

7.1.3.1. Pinnoitettujen renkaiden mitat on mitattava tämän säännön liitteessä 6 vahvistettujen menettelyjen mukaisesti.

7.1.4. Poikkileikkauksen leveyttä koskevat vaatimukset

7.1.4.1. Tosiasiallinen kokonaisleveys saa olla pienempi kuin 7.1 kohdassa määritetty poikkileikkauksen leveys (määritetyt poikkileikkauksen leveydet).

7.1.4.2. Tosiasiallinen kokonaisleveys saa myös ylittää 7.1 kohdassa määritetyn arvon (määritetyt arvot)

4 prosentilla, jos on kyse vyökudosrenkaista, ja

8 prosentilla, jos on kyse ristikudos- tai ristikudosvyörenkaista.

Niiden renkaiden osalta, joiden poikkileikkauksen leveys on yli 305 mm ja jotka on tarkoitettu kaksoisasennukseen, nimellisarvo saa ylittyä (nimellisarvot saavat ylittyä) enintään

2 prosentilla, jos on kyse vyökudosrenkaista, ja

4 prosentilla, jos on kyse ristikudos- tai ristikudosvyörenkaista.

7.1.5. Ulkohalkaisijaa koskevat vaatimukset

7.1.5.1. Pinnoitetun renkaan tosiasiallinen ulkohalkaisija ei saa olla seuraavalla kaavalla saatujen Dmin- ja Dmax-arvojen ulkopuolella:

Dmin = d + (2H x a)

Dmax = l,015 x [d + (2H x b)]

jossa

7.1.5.1.1. niiden kokojen osalta, joita ei ole annettu tämän säännön liitteen 5 taulukoissa, sovelletaan 7.1.2.1 kohdassa esitettyjä 'H':n ja 'd':n määritelmiä.

7.1.5.1.2. Edellä 7.1.2.2 kohdassa mainittujen kokojen osalta:

H = 0,5 (D - d)

jossa 'D' on kyseiselle koolle edellä mainituissa taulukoissa annettu ulkohalkaisija ja 'd' on kyseiselle koolle edellä mainituissa taulukoissa annettu vanteen nimellishalkaisija.

7.1.5.1.3. Kerroin 'a' = 0,97.

7.1.5.1.4. Kerroin 'b' on:

Vyörenkaat | Ristikudos- ja ristikudosvyörenkaat |

normaalikäyttöön tarkoitetuille renkaille | 1,04 | 1,07 |

erikoiskäyttöön tarkoitetuille renkaille | 1,06 | 1,09 |

7.1.5.2. Talvirenkaiden osalta 7.1.5.1 kohdassa laskettu enimmäisulkohalkaisija (Dmax) saa ylittyä enintään 1 prosentilla.

8. HYVÄKSYNNÄN MUUTTAMINEN

8.1. Kaikista pinnoituslaitosta koskevista muutoksista, joilla on vaikutusta pinnoituslaitoksen hyväksyntähakemuksessa (ks. 4 kohta) antamiin tietoihin, on ilmoitettava pinnoituslaitoksen hyväksyneelle hyväksyntäviranomaiselle. Tämän jälkeen kyseinen viranomainen voi joko

8.1.1. katsoa, ettei tehdyillä muutoksilla todennäköisesti ole havaittavaa kielteistä vaikutusta ja että pinnoituslaitos joka tapauksessa edelleen täyttää vaatimukset, tai

8.1.2. vaatia hyväksynnän uudelleentarkastelua.

8.2. Hyväksynnän vahvistaminen tai epääminen, jossa eritellään muutokset, annetaan tiedoksi 5.7 kohdassa tarkoitetulla menettelyllä tätä sääntöä soveltaville sopimuksen sopimuspuolille.

9. TUOTANNON VAATIMUSTENMUKAISUUS

Tuotannon vaatimustenmukaisuuden testausmenettelyjen on vastattava sopimuksen lisäyksessä 2 (E/ECE/324-E/ECE/TRANS/505/Rev.2) vahvistettuja menettelyjä, ja seuraavassa esitettyjen vaatimusten on täytyttävä.

9.1. Tämän säännön mukaisesti hyväksytyn pinnoituslaitoksen on täytettävä 6 kohdassa asetetut vaatimukset.

9.2. Hyväksynnän haltijan on varmistettava, että kunkin tuotantovuoden aikana tasaisin väliajoin tarkastetaan ja testataan tämän säännön mukaisesti vähintään seuraavassa esitetty, tuotettavaa sarjaa edustava määrä renkaita:

9.2.1. 0,01 prosenttia vuosittaisesta kokonaistuotannosta, kuitenkin vähintään 2 mutta ei välttämättä enemmän kuin 10 rengasta.

9.3. Jos 9.2 kohdassa esitetyt vaatimukset täytetään hyväksyntäviranomaisen toimesta tai tämän valvonnan alaisena, tuloksia voidaan käyttää osana 9.4 kohdassa esitettyjen vaatimusten täyttämistä tai niiden sijaan.

9.4. Pinnoituslaitoksen hyväksynyt viranomainen saa milloin tahansa tarkastaa kussakin laitoksessa sovellettavat vaatimustenmukaisuuden valvontamenetelmät. Tyyppihyväksyntäviranomainen ottaa kustakin laitoksesta sattumanvaraisesti näytteitä kunkin tuotantovuoden aikana, ja vähintään seuraavassa esitetty, tuotettavaa sarjaa edustava määrä renkaita tarkastetaan ja testataan tämän säännön mukaisesti:

9.4.1. 0,01 prosenttia vuosittaisesta kokonaistuotannosta, kuitenkin vähintään 2 mutta ei välttämättä enemmän kuin 10 rengasta.

9.5. Edellä 9.4 kohdassa esitetyillä testeillä ja tarkastuksilla voidaan korvata 9.2 kohdan testit ja tarkastukset.

10. SEURAAMUKSET VAATIMUSTENMUKAISUUDESTA POIKKEAVASTA TUOTANNOSTA

10.1. Pinnoituslaitokselle tämän säännön mukaisesti myönnetty hyväksyntä voidaan peruuttaa, jos 9 kohdan vaatimukset eivät täyty tai jos pinnoituslaitos taikka kyseisen laitoksen tuottamat pinnoitetut renkaat eivät täytä 9 kohdan vaatimuksia.

10.2. Jos tätä sääntöä soveltava sopimuksen sopimuspuoli peruuttaa aiemmin myöntämänsä hyväksynnän, sen on ilmoitettava tästä muille tätä sääntöä soveltaville vuoden 1958 sopimuksen sopimuspuolille tämän säännön liitteessä 1 esitetyn mallin mukaisella lomakkeella.

11. TUOTANNON LOPETTAMINEN

Pinnoituslaitokselle hyväksynnän myöntäneelle viranomaiselle on ilmoitettava, jos laitoksen toiminta ja tämän säännön mukaisesti hyväksytty pinnoitettujen renkaiden tuotanto lopetetaan. Ilmoituksen saatuaan viranomaisen on ilmoitettava asiasta muille tätä sääntöä soveltaville vuoden 1958 sopimuksen sopimuspuolille tämän säännön liitteessä 1 esitetyn mallin mukaisella lomakkeella.

12. HYVÄKSYNTÄTESTIEN SUORITTAMISESTA VASTAAVIEN TEKNISTEN TUTKIMUSLAITOSTEN, TESTAUSLABORATORIOIDEN SEKÄ HALLINNOLLISTEN YKSIKÖIDEN NIMET JA OSOITTEET

12.1. Tätä sääntöä soveltavien vuoden 1958 sopimuksen sopimuspuolten on ilmoitettava Yhdistyneiden Kansakuntien sihteeristölle hyväksyntätestien suorittamisesta vastaavien teknisten tutkimuslaitosten ja tarvittaessa hyväksyttyjen testauslaboratorioiden sekä niiden hallinnollisten yksiköiden nimet ja osoitteet, jotka myöntävät hyväksynnät ja joille toimitetaan lomakkeet todistukseksi muissa maissa myönnetystä hyväksynnästä tai hyväksynnän epäämisestä tai peruuttamisesta taikka tuotannon lopettamisesta.

12.2. Tätä sääntöä soveltavat vuoden 1958 sopimuksen sopimuspuolet voivat käyttää rengasvalmistajien tai pinnoituslaitosten laboratorioita ja nimetä hyväksytyiksi testauslaboratorioiksi laboratoriot, jotka sijaitsevat joko kyseisen vuoden 1958 sopimuksen sopimuspuolen alueella tai toisen sopimuspuolen alueella sillä edellytyksellä, että jälkimmäisen sopimuspuolen toimivaltainen hallinnollinen yksikkö on etukäteen hyväksynyt tämän menettelyn.

12.3. Jos vuoden 1958 sopimuksen sopimuspuoli soveltaa 12.2 kohtaa, se voi niin halutessaan olla edustettuna testeissä.

Liite 1

ILMOITUS

[Enimmäiskoko: A4 (210 x 297 mm)]

[pic]

Myöntäjä: (viranomaisen nimi):

........................

........................

........................

pinnoituslaitoksen 2 / HYVÄKSYNNÄN MYÖNTÄMISESTÄ

HYVÄKSYNNÄN LAAJENTAMISESTA

HYVÄKSYNNÄN EPÄÄMISESTÄ

HYVÄKSYNNÄN PERUUTTAMISESTA

TUOTANNON LOPETTAMISESTA

säännön N:o 109 mukaisesti.

Hyväksyntänumero: ………………………. Laajentamisen numero: …………………

1. Pinnoituslaitoksen nimi tai tavaramerkki: ...................................................................

2. Pinnoituslaitoksen nimi ja osoite: ...............................................................................

3. Tarvittaessa pinnoituslaitoksen valtuutetun edustajan nimi ja osoite: ........................

4. Tämän säännön 4.1.3 ja 4.1.4 kohdan mukainen lyhyt kuvaus: ..................................

5. Hyväksyntätarkoituksiin tai vaatimustenmukaisuuden todistamiseen hyväksytty tekninen tutkimuslaitos ja tarvittaessa testauslaboratorio: ..............................................

6. Kyseisen laitoksen antaman testausselosteen päiväys: ...............................................

7. Kyseisen laitoksen antaman testausselosteen numero: ...............................................

8. Laajentamisen syy(t) (tarvittaessa): .............................................................................

9. Mahdolliset huomautukset: .........................................................................................

10. Paikka: .......................................................................................................................

11. Päiväys: .....................................................................................................................

12. Allekirjoitus: ..............................................................................................................

13. Tämän ilmoituksen liitteenä on luettelo hyväksynnän myöntäneen viranomaisen haltuun annetuista hyväksyntäasiakirjoista, jotka ovat pyynnöstä saatavissa.

_______________

1/ Hyväksynnän myöntäneen/hyväksyntää laajentaneen/hyväksynnän evänneen/hyväksynnän peruuttaneen maan tunnusnumero (ks. säännössä olevat hyväksyntää koskevat määräykset).

2/ Tarpeeton yliviivataan.

Liite 2

HYVÄKSYNTÄMERKKI

[pic]

a = 12 mm (vähintään)

Edellä esitetty pinnoitettuun renkaaseen kiinnitetty hyväksyntämerkki osoittaa, että kyseinen pinnoituslaitos on hyväksytty Alankomaissa (E4) hyväksyntänumerolla 109R002439 ja että pinnoituslaitos täyttää tämän säännön vaatimukset, kun sääntö on alkuperäisessä muodossaan (00).

Hyväksyntänumero on sijoitettava ympyrän lähelle ja joko E-kirjaimen ylä- tai alapuolelle taikka sen oikealle tai vasemmalle puolelle. Hyväksyntänumeron muodostavien numeroiden on oltava E-kirjaimen samalla puolella ja samaan suuntaan suunnattuina. Roomalaisten numeroiden käyttämistä hyväksyntänumeroina on vältettävä, jotta niitä ei voitaisi sekoittaa muihin merkkeihin.

Liite 3

PINNOITETUN RENKAAN MERKINNÄT

[pic]

MERKINTÖJEN VÄHIMMÄISKORKEUDET (mm) |

Renkaat, joiden vanteen halkaisija ≤ koodi 20 tai ≤ 508 mm tai joiden poikkileikkauksen leveys ≤ 235 mm tai ≤ 9" | Renkaat, joiden vanteen halkaisija < koodi 20 tai < 508 mm tai joiden poikkileikkauksen leveys < 235 mm tai < 9" |

b | 6 | 9 |

c | 4 |

d | 6 |

Edellä oleva esimerkki kuvaa seuraavanlaista pinnoitettua ilmarengasta:

poikkileikkauksen nimellisleveys on 295,

poikkileikkaussuhde on 80,

rengas edustaa vyökudosrakennetta (R),

vanteen nimellishalkaisija on 572 mm, jonka koodi on 22,5,

kantavuudet ovat 3550 kg (yksittäisasennuksessa) ja 3150 kg (kaksoisasennuksessa), jotka vastaavat tämän säännön liitteessä 4 esitettyjä kuormitusindeksejä 152 ja 148,

nimellisnopeustunnus on K (vertailunopeus 110 km/h),

rengasta voidaan käyttää vaihtoehtoisen huoltokuvauksen (ainutkertainen piste) mukaisesti nopeustunnuksella L (vertailunopeus 120 km/h); kantavuudet ovat 3350 kg (yksittäisasennuksessa) ja 3000 kg (kaksoisasennuksessa), jotka vastaavat tämän säännön liitteessä 4 esitettyjä kuormitusindeksejä 150 ja 146,

rengas on tarkoitettu käytettäväksi ilman sisäkumia ('TUBELESS'), ja rengas edustaa talvirengastyyppiä (M+S),

rengas on pinnoitettu viikolla 25, 26, 27 tai 28 vuonna 2003,

kuormituksen-/nopeudensietotestiä varten rengas on täytettävä 620 kPa:n paineeseen, jonka PSI-tunnus on 90.

Rengasmerkinnän muodostavat merkinnät on järjestettävä seuraavassa esitetyllä tavalla ja seuraavassa esitettyyn järjestykseen:

a) kokomerkintä, josta käyvät ilmi poikkileikkauksen nimellisleveys, poikkileikkaussuhde, rakenteen tyypin tunnus (tarvittaessa) ja vanteen nimellishalkaisija, on ryhmiteltävä edellä olevan esimerkin mukaisesti, eli: 295/80 R 22,5,

b) huoltokuvaus, joka koostuu kuormitusindekseistä ja nopeustunnuksesta, on sijoitettava yhteen kokomerkinnän lähelle. Huoltokuvauksen merkintä voi olla joko ennen kokomerkintää tai sen jälkeen taikka sen ylä- tai alapuolella,

c) tunnukset 'TUBELESS' ja 'M+S' voivat olla etäämpänä kokomerkinnän tunnuksesta,

d) merkintä 'RETREAD' voi olla etäämpänä kokomerkinnän tunnuksesta,

e) jos tämän säännön 3.2.5 kohtaa sovelletaan, kuormitusindekseistä ja nopeustunnuksesta koostuva lisähuoltokuvaus (ainutkertainen piste) on esitettävä renkaan sivupinnalla olevan nimellishuoltokuvauksen lähellä ympyrän sisällä.

Liite 4

KUORMITUSINDEKSIEN JA NIITÄ VASTAAVIEN KANTAVUUKSIEN LUETTELO

Kuormitusindeksi (LI) ja kantavuus - kg |

Vyörenkaat | Ristikudos- ja ristikudosvyörenkaat | 7 h | 16 h | 24 h |

vähintään 122 | F | 100 | 100 |

G | 125 | 100 |

J | 150 | 125 |

K | 175 | 150 |

L | 200 | - |

M | 225 | - | 66 % | 84 % | 101 % |

enintään 121 | F | 100 | 100 |

G | 125 | 125 |

J | 150 | 150 |

K | 175 | 175 |

L | 200 | 175 | 70 % | 88 % | 106 % |

4 h | 6 h |

M | 250 | 200 | 75 % | 97 % | 114 % |

N | 275 | - | 75 % | 97 % | 114 % |

P | 300 | - | 75 % | 97 % | 114 % |

Huomautukset:

1) 'Erikoiskäyttöön' tarkoitetut renkaat (ks. tämän säännön 2.3.2 kohta) on testattava nopeudella, joka vastaa 85:tä prosenttia vastaaville tavallisille renkaille määrätystä nopeudesta.

Liite 7 - Lisäys 2

PAINEINDEKSIN JA PAINEYKSIKKÖJEN VÄLINEN SUHDE

Paineindeksi ('PSI') | bar | kPa |

20 | 1,4 | 140 |

25 | 1,7 | 170 |

30 | 2,1 | 210 |

35 | 2,4 | 240 |

40 | 2,8 | 280 |

45 | 3,1 | 310 |

50 | 3,4 | 340 |

55 | 3,8 | 380 |

60 | 4,1 | 410 |

65 | 4,5 | 450 |

70 | 4,8 | 480 |

75 | 5,2 | 520 |

80 | 5,5 | 550 |

85 | 5,9 | 590 |

90 | 6,2 | 620 |

95 | 6,6 | 660 |

100 | 6,9 | 690 |

105 | 7,2 | 720 |

110 | 7,6 | 760 |

115 | 7,9 | 790 |

120 | 8,3 | 830 |

125 | 8,6 | 860 |

130 | 9,0 | 900 |

135 | 9,3 | 930 |

140 | 9,7 | 970 |

145 | 10,0 | 1 000 |

150 | 10,3 | 1 030 |

... | ... | ... |

Liite 8

KANTAVUUDEN VAIHTELU NOPEUDEN MUKAAN: HYÖTYAJONEUVOIHIN TARKOITETUT VYÖ- JA RISTIKUDOSRENKAAT

(SÄÄNNÖN N:O 54 MUKAISESTI)

Kantavuuden vaihtelu (%) |

Nopeus (km/h) | Kaikki kuormitusindeksit | Kuormitusindeksit [pic]122 1/ | Kuormitusindeksit [pic] 121 2/ |

Nopeustunnus | Nopeustunnus | Nopeustunnus |

8 9 10 11 12 13 14 | 203 229 254 279 305 330 356 |

15 16 17 18 19 | 381 406 432 457 483 |

20 21 | 508 533 |

2.22. 'vanteen nimellishalkaisijalla (d)' tarkoitetaan sellaisen vanteen halkaisijaa, johon on suunniteltu asennettavaksi rengas,

2.23. 'vanteella' tarkoitetaan renkaan ja sisärenkaan yhdistelmän tai sisärenkaattoman renkaan kannatinta, johon renkaan jalkaosat istutetaan,

2.24. 'mittausvanteella' tarkoitetaan vannetta, joka määritellään 'mittausvanteen leveytenä' tai 'teoreettisena vanteen leveytenä' tietylle renkaan kokomerkinnälle yhden tai useamman kansainvälisen rengasstandardin (International Tyre Standard) missä tahansa painoksessa,

2.25. 'testausvanteella' tarkoitetaan jossakin kansainvälisessä rengasstandardissa kyseisen kokomerkinnän ja tyypin renkaalle hyväksytyksi, suositelluksi tai sallituksi määriteltyä vannetta,

2.26. 'kansainvälisellä rengasstandardilla' tarkoitetaan yhtä seuraavista standardiasiakirjoista:

a) The European Tyre and Rim Technical Organisation (ETRTO) 1 /: "Standards Manual"

b) The European Tyre and Rim Technical Organisation (ETRTO) 1 /: "Engineering Design Information - obsolete data"

c) The Tire and Rim Association Inc. (TRA) 2 /: "Year Book"

d) The Japan Automobile Tire Manufacturers Association (JATMA) 3 /: "Year Book"

e) The Tyre and Rim Association of Australia (TRAA) 4 /: "Standards Manual"

f) The Associaçiao Latino Americana de Pneus e Aros (ALAPA) 5 /: "Manual de Normal Technicas"

g) The Scandinavian Tyre and Rim Organisation (STRO) 6 /: "Data Book"

2.27. 'palojen irtoamisella' tarkoitetaan kumipalojen irtoamista kulutuspinnasta,

2.28. 'koordien irtoamisella' tarkoitetaan koordien irtoamista niitä ympäröivästä kumipäällyksestä,

2.29. 'koordikerrosten irtoamisella' tarkoitetaan vierekkäisten koordikerrosten irtoamista toisistaan,

2.30. 'kulutuspinnan irtoamisella' tarkoitetaan kulutuspinnan irtoamista renkaan rungosta,

2.31. 'kulutuspinnan kulumisen osoittimilla' tarkoitetaan kulutuspinnan urien ulokkeita, joiden tarkoituksena on osoittaa visuaalisesti kulutuspinnan kulumisaste,

2.32. 'huoltokuvauksella' tarkoitetaan renkaan kuormitusindeksin ja nopeustunnuksen erityistä yhdistelmää,

_________________

Rengasstandardit ovat saatavissa seuraavista osoitteista:

1/ ETRTO, 32, Av. Brugmann – Bte 2, B-1060 Bruxelles, Belgia.

2/ TRA, 175 Montrose West Avenue, Suite 150, Copley, Ohio, 44321 Yhdysvallat.

3/ JATMA, 9th Floor, Toranomon Building No. 1-12, 1-Chome Toranomon Minato-ku, Tokyo 105, Japani.

4/ TRAA, Suite 1, Hawthorn House, 795 Glenferrie Road, Hawthorn, Victoria, 3122 Australia.

5/ ALAPA, Avenida Paulista 2444-12° Andar, conj. 124, 01310 Sao Paulo, SP Brasilia.

6/ STRO, Älggatan 48 A, Nb, S-216 15 Malmö, Ruotsi.

2.33. 'kuormitusindeksillä' tarkoitetaan numeerista koodia, joka osoittaa enimmäiskuorman, jonka rengas pystyy kantamaan.

Kuormitusindeksien ja niitä vastaavien kuormien luettelo esitetään tämän säännön liitteessä 4.

2.34. 'nopeustunnuksella' tarkoitetaan:

2.34.1. aakkosellista tunnusta, joka ilmoittaa nopeuden, jossa rengas pystyy kantamaan vastaavan kuormitusindeksin ilmoittaman kuorman,

2.34.2. nopeustunnukset ja vastaavat nopeudet esitetään seuraavassa taulukossa:

Nopeustunnus | Vastaava nopeus (km/h) |

L | 120 |

M | 130 |

N | 140 |

P | 150 |

Q | 160 |

R | 170 |

S | 180 |

T | 190 |

U | 200 |

H | 210 |

V | 240 |

W | 270 |

Y | 300 |

2.35. 'enimmäiskuormituksella' tarkoitetaan enimmäismassaa, joka rengas on suunniteltu kantamaan,

2.35.1. nopeuksissa, jotka ovat enintään 210 km/h, enimmäiskuormitus ei saa olla renkaan kuormitusindeksiä vastaavaa arvoa suurempi,

2.35.2. nopeuksissa, jotka ovat yli 210 km/h mutta enintään 300 km/h, enimmäiskuormitus ei saa olla suurempi kuin renkaan kantavuusindeksiä vastaavan arvon prosenttiosuus, joka ilmoitetaan seuraavassa taulukossa viitaten sen ajoneuvon nopeuskykyyn, johon rengas on tarkoitettu asennettavaksi:

Renkaan nopeustunnut | Enimmäisnopeus (km/h) | Enimmäiskuormitus – % |

V | 210 215 220 225 230 235 240 | 100,0 98,5 97,0 95,5 94,0 92,5 91,0 |

W | 240 250 260 270 | 100 95 90 85 |

Y | 270 280 290 300 | 100 95 90 85 |

Annettujen enimmäisnopeuksien välissä oleville enimmäisnopeuksille sallitaan enimmäiskuormituksen lineaarinen interpolointi,

2.36. 'pinnoituslaitoksella' tarkoitetaan valmiita pinnoitettuja renkaita tuottavaa laitosta tai paikallisten laitosten ryhmää,

2.37. 'pinnoituksella' tarkoitetaan käytetyn renkaan kunnostamista korvaamalla kulunut kulutuspinta uudella materiaalilla. Tähän saattaa myös kuulua uloimman sivupinnan kunnostaminen. Pinnoitukseen kuuluvat seuraavat prosessit:

2.37.1. 'harjapinnoitus' – kulutuspinnan korvaaminen,

2.37.2. 'kokopinnoitus' – kulutuspinnan korvaaminen siten, että uusi materiaali osittain peittää sivupinnan,

2.37.3. 'pinnoitus jalkaosasta jalkaosaan' – kulutuspinnan korvaaminen ja sivupinnan kunnostaminen renkaan alempi alue kokonaan tai osittain mukaan luettuna,

2.38. 'ulkorengas' on renkaan rungosta sekä jäljellä olevasta kulutuspinnasta ja sivupintamateriaalista koostuva käytetty rengas,

2.39. 'karhennus' on prosessi, jossa ulkorenkaasta poistetaan vanha materiaali pinnan pohjustamiseksi uutta materiaalia varten,

2.40. 'korjaaminen' tarkoittaa vaurioituneille renkaiden rungoille sovituissa rajoissa tehtäviä korjaustöitä,

2.41. 'kulutuspinnan materiaali' on kuluneen kulutuspinnan korvaamiseen sopivassa muodossa oleva materiaali. Tämä materiaali voi olla esimerkiksi seuraavissa muodoissa:

2.41.1. 'pinnoituspinta' – valmiiksi leikatut pituudet, jotka on puristettu vaadittuun poikkileikkausprofiiliin ja tämän jälkeen kylmäsovitettu valmisteltuun ulkorenkaaseen. Uusi materiaali on vulkanoitava,

2.41.2. 'liuskakierretty' – kulutuspinnan materiaalista valmistettu suorapuristettu nauha, joka kierretään valmisteltuun ulkorenkaaseen siten, että vaadittu poikkileikkausprofiili saavutetaan. Uusi materiaali on vulkanoitava,

2.41.3. 'suorapuristettu' – kulutuspinnan materiaali puristetaan vaaditun poikkileikkausprofiilin aikaansaamiseksi ja suoraan valmistellun ulkorenkaan pinnalle. Uusi materiaali on vulkanoitava,

2.41.4. 'ennalta vulkanoitu' – etukäteen muotoiltu ja vulkanoitu kulutuspinta, joka kiinnitetään suoraan valmisteltuun ulkorenkaaseen. Uusi materiaali on sidottava sideaineella ulkorenkaaseen,

2.42. 'sivupinnan päällyste' on materiaali, jolla ulkorenkaan sivupinnat päällystetään siten, että vaadittujen merkintöjen annetaan muodostua,

2.43. 'aluskumi' on materiaali, jota käytetään sitovana kerroksena uuden kulutuspinnan ja renkaan rungon välillä sekä vähäisempien vaurioiden korjaamiseen,

2.44. 'sideaine' on sitova liuos, joka pitää uudet materiaalit paikallaan ennen vulkanointia,

2.45. 'vulkanointi' on termi, jota käytetään kuvaamaan uuden materiaalin fyysisissä ominaisuuksissa tapahtuvaa muutosta, joka yleensä johtuu materiaalin altistamisesta lämmölle ja paineelle määrätyksi ajaksi valvotuissa olosuhteissa,

2.46. 'säteisheitto' tarkoittaa renkaan säteen vaihtelua kulutuspinnan ulkokehältä mitattuna,

2.47. 'epätasapaino' tarkoittaa massan jakautumisessa renkaan keskiakselille esiintyvän vaihtelun mittausta. Tämä voidaan mitata joko 'staattisena' tai 'dynaamisena' epätasapainona.

3. MERKINNÄT

3.1. Esimerkki pinnoitetun renkaan merkinnästä esitetään tämän säännön liitteessä 3.

3.2. Pinnoitetuissa symmetrisissä renkaissa on oltava kummallakin sivupinnalla ja pinnoitetuissa epäsymmetrisissä renkaissa ainakin ulommalla sivupinnalla:

3.2.1. tavaramerkki tai kauppanimi,

3.2.2. renkaan kokomerkintä 2.21 kohdan määritelmän mukaisesti,

3.2.3. ilmoitus rakenteesta seuraavasti:

3.2.3.1. ristikudosrenkaat: ei ilmoitusta tai 'D'-kirjain vanteen halkaisijan osoittavan merkinnän edessä,

3.2.3.2. vyökudosrenkaat: 'R'-kirjain vanteen halkaisijan osoittavan merkinnän edessä ja haluttaessa merkintä 'RADIAL',

3.2.3.3. ristikudosvyörenkaat: 'B'-kirjain vanteen halkaisijan osoittavan merkinnän edessä ja lisäksi merkintä 'BIAS-BELTED',

3.2.4. huoltokuvaus, johon sisältyy:

3.2.4.1. ilmoitus renkaan nimelliskantavuudesta 2.33 kohdassa määritellyn kuormitusindeksin muodossa,

3.2.4.2. ilmoitus renkaan nimellisnopeuskyvystä 2.34 kohdassa määritellyn tunnuksen muodossa,

3.2.5. merkintä 'TUBELESS', jos rengas on suunniteltu käytettäväksi ilman sisärengasta,

3.2.6. merkintä M+S tai MS tai M.S. taikka M & S, jos kyseessä on talvirengas,

3.2.7. pinnoituspäivämäärä seuraavasti:

3.2.7.1. joulukuun 31 päivään 1999 saakka: joko 3.2.7.2 kohdan määritelmän mukaisesti tai kolmesta numerosta muodostuvana ryhmänä, jonka kaksi ensimmäistä numeroa tarkoittavat viikkoa ja kolmas numero valmistusvuosikymmenen vuotta. Päiväyskoodi voi kattaa viikkonumeron osoittaman viikon ja kolmen sitä seuraavan viikon muodostaman tuotantojakson. Esimerkiksi merkintä '253' voi tarkoittaa rengasta, joka pinnoitettiin viikoilla 25, 26, 27 tai 28 vuonna 1993.

Päiväyskoodin saa merkitä ainoastaan yhdelle sivupinnalle,

3.2.7.2. tammikuun 1 päivästä 2000 alkaen: neljästä numerosta muodostuvana ryhmänä, jonka kaksi ensimmäistä numeroa tarkoittavat viikkoa ja kaksi seuraavaa numeroa vuotta, jona rengas pinnoitettiin. Päiväyskoodi voi kattaa viikkonumeron osoittaman viikon ja kolmen sitä seuraavan viikon muodostaman tuotantojakson. Esimerkiksi merkintä '2503' voi tarkoittaa rengasta, joka pinnoitettiin viikoilla 25, 26, 27 tai 28 vuonna 2003.

Päiväyskoodin saa merkitä ainoastaan yhdelle sivupinnalle,

3.2.8. merkintä 'RETREAD' tai 'REMOULD' (tammikuun 1 päivän 1999 jälkeen on käytettävä ainoastaan merkintää 'RETREAD'). Pinnoittajan pyynnöstä sama merkintä voidaan lisätä myös muilla kielillä.

3.3. Ennen hyväksyntää renkaissa on oltava riittävän suuri tyhjä tila 5.8 kohdassa tarkoitetulle ja tämän säännön liitteessä 2 esitetylle hyväksyntämerkille.

3.4. Hyväksynnän jälkeen 5.8 kohdassa tarkoitettu ja tämän säännön liitteessä 2 esitetty merkintä on kiinnitettävä 3.3 kohdassa tarkoitettuun tyhjään tilaan. Tämän merkinnän saa kiinnittää ainoastaan yhdelle sivupinnalle.

3.5. Edellä 3.2 kohdassa tarkoitettujen merkintöjen sekä 3.4 ja 5.8 kohdassa tarkoitetun hyväksyntämerkin on oltava selvästi luettavissa, ja ne on valettava tai pysyvästi merkittävä renkaaseen.

3.6. Jos alkuperäisen valmistajan renkaille antamat eritelmät ovat vielä luettavissa renkaiden pinnoittamisen jälkeen, ne katsotaan pinnoittajan pinnoitetulle renkaalle antamiksi eritelmiksi. Jos kyseiset alkuperäiset eritelmät eivät ole sovellettavissa pinnoittamisen jälkeen, ne on poistettava kokonaan.

3.7. Alkuperäinen 'E' tai 'e'-hyväksyntämerkki ja hyväksyntänumero on poistettava.

4. HYVÄKSYNNÄN HAKEMINEN

Renkaiden pinnoituslaitoksen hyväksyntään sovelletaan seuraavassa esitettyjä menettelyjä.

4.1. Renkaan kauppanimen tai tavaramerkin haltijan tai tämän valtuutetun edustajan on haettava pinnoituslaitoksen hyväksyntää. Hakemuksesta on käytävä ilmi:

4.1.1. pinnoitettuja renkaita tuottavan yrityksen rakenne,

4.1.2. lyhyt kuvaus laadunhallintajärjestelmästä, jonka avulla varmistetaan renkaiden pinnoitusmenettelyjen tehokas valvonta tämän säännön vaatimusten täyttämiseksi,

4.1.3. tuotetuista pinnoitetuista renkaista käytettävät kauppanimet tai tavaramerkit,

4.1.4. seuraavat pinnoitettavia renkaita koskevat tiedot:

4.1.4.1. rengaskoot,

4.1.4.2. renkaiden rakenne (ristikudos , ristikudosvyö tai vyörengas),

4.1.4.3. renkaiden käyttöluokka (normaali tai talvirengas jne.),

4.1.4.4. pinnoitusjärjestelmä ja käytettävien uusien materiaalien kiinnitysmenetelmä 2.37 ja 2.41 kohdan määritelmien mukaisesti,

4.1.4.5. pinnoitettavien renkaiden enimmäisnopeuden tunnus,

4.1.4.6. pinnoitettavien renkaiden enimmäiskuormituksen indeksi,

4.1.4.7. nimetty kansainvälinen rengasstandardi, jonka mukaisia renkaat ovat.

5. HYVÄKSYNTÄ

5.1. Jotta pinnoituslaitos voi pinnoittaa renkaita, vastuullisten viranomaisten on hyväksyttävä pinnoituslaitos tämän säännön vaatimusten mukaisesti. Vastuullinen viranomainen toteuttaa tarvittavat toimenpiteet tämän säännön mukaisesti sen varmistamiseksi, että kyseisessä laitoksessa pinnoitetut renkaat täyttävät tässä säännössä asetetut vaatimukset. Pinnoituslaitos on täysin vastuussa sen varmistamisesta, että pinnoitetut renkaat täyttävät tämän säännön vaatimukset ja että ne käyttäytyvät riittävän hyvin normaalikäytössä.

5.2. Renkaiden pinnoituslaitoksen alkuarviointia koskevien normaalivaatimusten lisäksi hyväksyntäviranomaisen on oltava vakuuttunut siitä, että materiaalitoimittajien menettelyjä, toimintaa, ohjeita ja erittelyjä koskevat asiakirjat on laadittu kielellä, jota renkaiden pinnoituslaitoksen toimijat ymmärtävät helposti.

5.3. Hyväksyntäviranomaisen on varmistettava, että kunkin laitoksen menettelyjä ja toimia koskevissa asiakirjoissa eritellään käytettyjen korjausmateriaalien ja menettelyjen osalta ne vaurioiden rajat, joiden ylittyessä renkaan rungon vaurioiden tai reikien ei enää katsota olevan korjattavissa, olivatpa kyseiset vauriot jo olleet olemassa tai aiheutuneet pinnoituksen valmisteluprosessien aikana.

5.4. Ennen hyväksynnän myöntämistä viranomaisen on oltava vakuuttunut siitä, että pinnoitetut renkaat ovat tämän säännön mukaisia ja että 6.7 ja 6.8 kohdassa määritellyt testit on suoritettu hyväksyttävästi vähintään 5:lle mutta ei välttämättä yli 20:lle pinnoitetun renkaan näytteelle, jotka edustavat pinnoituslaitoksen tuottamaa renkaiden sarjaa.

5.5. Jos milloin tahansa testien kuluessa renkaassa ilmenee vika, samasta eritellystä renkaasta testataan kaksi lisänäytettä. Jos toinen tai kumpikaan näistä kahdesta lisänäytteestä ei täytä vaatimuksia, testataan vielä kaksi näytettä. Jos toinen tai kumpikaan näistä kahdesta viimeisestä näytteestä ei täytä vaatimuksia, pinnoituslaitoksen hyväksyntähakemus hylätään.

5.6. Jos kaikki tämän säännön vaatimukset täyttyvät, hyväksyntä myönnetään ja kullekin hyväksytylle pinnoituslaitokselle annetaan hyväksyntänumero. Tämän numeron kahdesta ensimmäisestä numerosta käy ilmi muutossarja, joka sisältää ne sääntöön tehdyt tärkeät tekniset muutokset, jotka ovat hyväksynnän myöntämishetkellä viimeisimmät. Hyväksyntänumeroa edeltää merkintä 'XXXR', joka tarkoittaa sitä, että hyväksyntää sovelletaan tämän säännön mukaisesti pinnoitettuun renkaaseen. Sama viranomainen ei saa antaa samaa numeroa toiselle tämän säännön soveltamisalaan kuuluvalle laitokselle.

5.7. Tämän säännön mukaisesta hyväksynnästä tai hyväksynnän laajentamisesta, epäämisestä tai peruuttamisesta taikka lopullisesti keskeytetystä tuotannosta on ilmoitettava tätä sääntöä soveltaville vuoden 1958 sopimuksen sopimuspuolille tämän säännön liitteessä 1 olevan mallin mukaisella lomakkeella.

5.8. Jokaiseen tämän säännön vaatimukset täyttävään pinnoitettuun renkaaseen on kiinnitettävä näkyvästi 3.3 kohdassa määriteltyyn paikkaan ja 3.2 kohdassa määriteltyjen merkintöjen lisäksi kansainvälinen hyväksyntämerkki, joka koostuu:

5.8.1. ympyrän sisällä olevasta 'E'-kirjaimesta, jota seuraa hyväksynnän myöntäneen maan tunnusnumero [18] , ja

5.8.2. edellä 5.6 kohdassa määritellystä hyväksyntänumerosta. Tämän säännön liitteessä 2 annetaan esimerkki hyväksyntämerkistä.

6. VAATIMUKSET

6.1. Renkaita ei saa hyväksyä pinnoitukseen, jos niitä ei ole tyyppihyväksytty ja jos niissä ei ole joko 'E' tai 'e'-merkkiä; tätä vaatimusta sovelletaan pakollisena kuitenkin vasta viimeistään 1 päivästä tammikuuta 2000.

6.1.1. Suurien nopeuksien renkaita, joiden kokomerkinnässä on ainoastaan merkintä ”ZR” ja joissa ei ole huoltokuvausta, ei saa pinnoittaa.

6.2. Aikaisemmin jo pinnoitettuja renkaita ei saa hyväksyä uudelleenpinnoitukseen.

6.3. Pinnoitukseen hyväksytty ulkorengas saa olla enintään 7 vuotta vanha; renkaan ikä todetaan alkuperäisen renkaan valmistusvuoden osoittavista numeroista; esimerkiksi päiväyskoodilla '253' varustettu rengas voidaan hyväksyä pinnoitukseen vuoden 2000 loppuun saakka.

6.4. Edellytykset, jotka on täytettävä ennen pinnoitusta:

6.4.1. renkaiden on oltava puhtaat ja kuivat ennen tarkastusta,

6.4.2. ennen karhennusta jokainen rengas on tarkastettava perusteellisesti sekä sisä että ulkopuolelta, jotta varmistetaan renkaan sopivuus pinnoitukseen,

6.4.3. sellaisia renkaita, joissa on näkyviä ylikuormituksen tai alipaineen aiheuttamia vaurioita, ei saa pinnoittaa,

6.4.4. renkaita, joissa on näkyvissä jokin seuraavista vaurioista, ei saa hyväksyä pinnoitukseen:

6.4.4.1. a) renkaan runkoon ulottuvat laajat murtumat,

b) renkaan rungossa olevat reiät tai 'H'-nopeustunnusta korkeammalla nopeustunnuksella luokitellussa ulkorenkaassa olevat vauriot, paitsi silloin, jos kyseiset ulkorenkaat luokitellaan alemmalla nopeustunnuksella,

c) aikaisemmat korjaukset vaurioille, jotka ylittävät määritellyt vaurioiden rajat - ks. 5.3 kohta,

d) renkaan rungon murtuminen,

e) öljyn tai kemikaalien aiheuttama huomattava vaurio,

f) liian lähellä toisiaan sijaitsevat erilaiset vauriot,

g) renkaan jalkaosa vaurioitunut tai rikkoutunut,

h) sisävuorauksen sellainen huononeminen tai vaurioituminen, joka ei ole korjattavissa,

i) muut renkaan jalkaosan vauriot kuin vähäiset, ainoastaan kumiin kohdistuvat vauriot,

j) kulutuspinnan kulumisesta tai sivupinnan hankaantumisesta johtuen näkyviin tulleet koordit,

k) kulutuspinnan tai sivupinnan materiaalin irtaantuminen renkaan rungosta niin, että vaurio ei ole korjattavissa,

1) rakennevaurio sivupinnan alueella.

6.4.5. vyökudosrenkaiden runkoja, joiden vyö on irtaantunut (ellei kyseessä ole vähäinen vyön reunan väljyys), ei saa hyväksyä pinnoitettaviksi.

6.5. Valmistelu:

6.5.1. Karhennuksen jälkeen ja ennen uuden materiaalin kiinnittämistä jokainen rengas on tarkastettava perusteellisesti uudelleen ainakin ulkopuolelta, jotta varmistetaan edelleen renkaan sopivuus pinnoitukseen.

6.5.2. Koko se pinta, johon uusi materiaali kiinnitetään, on valmisteltava ilman ylikuumennusta. Karhennetussa pintarakenteessa ei saa olla syviä karhennusrepeymiä tai irtonaista materiaalia.

6.5.3. Jos käytetään ennalta vulkanoitua materiaalia, valmistellun alueen rajojen on täytettävä materiaalin valmistajan vaatimukset.

6.5.4. Irrallisia koordien päitä ei sallita.

6.5.5. Ulkorenkaan koordit eivät saa vaurioitua valmisteluprosessin aikana.

6.5.6. Karhennuksesta vyörenkaiden vyölle aiheutuvat vauriot on rajoitettava ainoastaan uloimman kerroksen paikallisvaurioihin.

6.5.7. Ristikudosrenkaiden karhennusvaurioiden rajat ovat seuraavat:

6.5.7.1. jos kyseessä on kahdesta koordikerroksesta muodostuva rakenne, renkaan rungolle ei saa aiheutua vaurioita ulkorenkaan liitoksen vähäisiä paikallisia karhennusvaurioita lukuun ottamatta,

6.5.7.2. jos kyseessä on sisärenkaattomien renkaiden kahdesta koordikerroksesta ja puskurikerroksesta muodostuva rakenne, renkaan rungolle tai puskurikerrokselle ei saa aiheutua vaurioita,

6.5.7.3. jos kyseessä on sisärenkaallisten renkaiden kahdesta koordikerroksesta ja puskurikerroksesta muodostuva rakenne, puskurikerroksen paikalliset vauriot sallitaan,

6.5.7.4. jos kyseessä on sisärenkaattomien renkaiden neljästä tai useammasta koordikerroksesta muodostuva rakenne, renkaan rungolle tai puskurikerrokselle ei saa aiheutua vaurioita,

6.5.7.5. jos kyseessä on sisärenkaallisten renkaiden neljästä tai useammasta koordikerroksesta muodostuva rakenne, vaurioiden on rajoituttava ainoastaan ulkorenkaan lakikerroksen uloimpaan koordikerrokseen.

6.5.8. Avoimet teräsosat on käsiteltävä mahdollisimman nopeasti asianmukaisella materiaalilla kyseisen materiaalin valmistajan määrittelemällä tavalla.

6.6. Pinnoitus:

6.6.1. Pinnoittajan on varmistettava, että joko korjausmateriaalien (paikat mukaan luettuna) valmistaja tai toimittaja on vastuussa seuraavassa luetelluista seikoista:

a) kiinnitys ja varastointimenetelmän ( menetelmien) määrittely pinnoittajan pyynnöstä ja sen maan kansallisella kielellä, jossa materiaaleja tullaan käyttämään,

b) niiden vauriorajojen määrittely, joissa materiaalit on suunniteltu käytettäväksi, pinnoittajan pyynnöstä ja sen maan kansallisella kielellä, jossa materiaaleja tullaan käyttämään,

c) sen varmistaminen, että renkaiden vahvistetut paikat, jos niitä käytetään oikealla tavalla renkaiden runkojen korjauksissa, ovat käyttötarkoitukseensa sopivia,

d) sen varmistaminen, että paikat kestävät paineen, joka on kaksi kertaa niin suuri kuin renkaiden valmistajan ilmoittama enimmäistäyttöpaine,

e) sen varmistaminen, että muut korjausmateriaalit sopivat aiottuun käyttötarkoitukseen.

6.6.2. Pinnoittaja on vastuussa siitä, että korjausmateriaaleja käytetään oikealla tavalla, ja sen varmistamisesta, että korjauksessa ei tapahdu virheitä, jotka saattavat vaikuttaa renkaan tyydyttävään käyttöikään.

6.6.3. Pinnoittajan on varmistettava, että joko kulutuspinnan ja sivupinnan materiaalin valmistaja tai toimittaja antaa eritelmät materiaalin varastointi ja käyttöolosuhteista materiaalin ominaisuuksien takaamiseksi. Pinnoittajan pyynnöstä nämä tiedot on annettava sen maan kansallisella kielellä, jossa materiaaleja tullaan käyttämään.

6.6.4. Pinnoittajan on varmistettava, että korjausmateriaali ja/tai yhdiste vahvistetaan valmistajan tai toimittajan todistuksessa. Materiaaliyhdisteen on oltava sopiva renkaan aiottuun käyttötarkoitukseen.

6.6.5. Käsitelty rengas on vulkanoitava mahdollisimman pian kaikkien korjausten ja kokoamistoimenpiteiden jälkeen ja viimeistään materiaalin valmistajan eritelmien mukaisessa ajassa.

6.6.6. Rengasta on vulkanoitava käytetyille materiaaleille ja käsittelylaitteille soveltuvan ja määritellyn ajan niille soveltuvassa ja määritellyssä lämpötilassa ja paineessa.

6.6.7. Valun mittojen on oltava sopivat uuden materiaalin paksuuteen ja karhennetun ulkorenkaan kokoon. Jos vyökudosrenkaita valetaan, ne on vulkanoitava ainoastaan säteittäisissä tai säteittäisesti jaetuissa valumuoteissa.

6.6.8. Alkuperäisen materiaalin paksuuden karhennuksen jälkeen ja uuden materiaalin keskimääräisen paksuuden kulutuskuvion alla pinnoituksen jälkeen on oltava 6.6.8.1 ja 6.6.8.2 kohdassa annettujen arvojen mukaisia. Materiaalin paksuutta missä tahansa kohdassa joko kulutuspinnan leveydeltä tai renkaan kehällä on valvottava siten, että 6.7.5 ja 6.7.6 kohdan vaatimukset täyttyvät.

6.6.8.1. Vyökudos ja ristikudosvyörenkaat (mm)

1,5 ( (A+B) ( 5 (vähintään 1,5 mm; enintään 5,0 mm)

A ( 1 (vähintään 1,0 mm)

B ( 0,5 (vähintään 0,5 mm)

[pic]

P.D. = kuvion syvyys

X = karhennuslinja

A = uuden materiaalin keskimääräinen paksuus kuvion alla

B = alkuperäisen materiaalin vähimmäispaksuus vyön yläpuolella karhennuksen jälkeen

6.6.8.2. Ristikudosrenkaat

Alkuperäisen materiaalin paksuuden puskurikerroksen yläpuolella on oltava ≥ 0,00 mm.

Uuden materiaalin keskimääräisen paksuuden karhennuslinjan yläpuolella on oltava ≥ 2,00 mm.

Alkuperäisen ja uuden materiaalin yhteenlasketun paksuuden kulutuskuvion urien pohjan alapuolella on oltava ( 2,00 ja ( 5,00 mm.

6.6.9. Pinnoitetun renkaan huoltokuvauksessa ei saa esiintyä korkeampaa nopeustunnusta eikä kuormitusindeksiä kuin alkuperäisen renkaan ensimmäisen käyttöiän huoltokuvauksessa.

6.6.10. Pinnoitetun renkaan nopeuskyvyn on oltava vähintään 120 km/h (nopeustunnus 'L') ja enintään 300 km/h (nopeustunnus 'Y').

6.6.11. Pinnoitetuissa renkaissa on oltava kulutuspinnan kulumisen osoittimet seuraavasti:

6.6.11.1. Pinnoitetussa ilmarenkaassa on oltava vähintään kuusi kulumisen osoittimista koostuvaa poikittaisriviä, jotka sijaitsevat suunnilleen saman matkan päässä toisistaan kulutuspinnan pääurissa. Kulumisen osoittimien on oltava sellaisia, että niitä ei voi sekoittaa kulutuspinnan kaarien tai lohkojen välillä oleviin materiaalipurseisiin.

6.6.11.2. Renkaissa, jotka on suunniteltu asennettaviksi nimellishalkaisijaltaan koodin 12 tai tätä pienempiin vanteisiin, riittää kuitenkin neljä riviä kulumisen osoittimia.

6.6.11.3. Kulumisen osoittimien on osoitettava, milloin kulutuspinnan urat eivät enää ole 1,6 millimetriä syvempiä (toleranssi + 0,60/-0,00 mm sallitaan).

6.6.11.4. Kulumisen osoittimien korkeus on määritettävä laskemalla ero, joka on kulutuspinnan pinnasta kulumisen osoittimien kärkeen ja kulutuspinnan pinnasta kulutuspinnan urien pohjaan kulumisen osoittimien liitokseen mitattujen syvyyksien välillä.

6.7. Tarkastus

6.7.1. Vulkanoinnin jälkeen, kun renkaassa on vielä lämpöä, kaikki pinnoitetut renkaat on tarkastettava sen varmistamiseksi, ettei niissä ole näkyviä vikoja. Pinnoituksen aikana tai sen jälkeen rengas on täytettävä ilmalla vähintään 1,5 baarin paineeseen tarkastusta varten. Jos renkaan profiilissa on näkyviä vikoja (esimerkiksi rakkuloita, painanteita), rengas on tarkastettava huolellisesti sen määrittämiseksi, mistä viat johtuvat.

6.7.2. Ennen pinnoitusta, pinnoituksen aikana tai sen jälkeen renkaan rakenteen yhtenäisyys on tarkastettava vähintään kerran sopivalla tarkastusmenetelmällä.

6.7.3. Laadunvalvontatarkoituksia varten osa pinnoitetuista renkaista on tarkastettava rikkovalla ja/tai rikkomattomalla testausmenettelyllä. Tarkastettujen renkaiden määrä ja tarkastusten tulokset on kirjattava ylös.

6.7.4. Pinnoituksen jälkeen pinnoitetun renkaan mittojen tämän säännön liitteen 6 mukaisesti mitattuna on vastattava mittoja, jotka on laskettu joko tämän säännön 7 kohdan menettelyjen tai liitteen 5 mukaisesti.

6.7.5. Pinnoitetun renkaan säteisheitto saa olla enintään 1,5 mm (+ 0,4 mm:n mittaustoleranssi sallitaan).

6.7.6. Pinnoitetun renkaan staattinen epätasapaino vanteen halkaisijan kohdalta mitattuna saa olla enintään 1,5 prosenttia renkaan massasta.

6.7.7. Kulutuspinnan kulumisen osoittimien on oltava 6.6.11 kohdan vaatimusten mukaisia.

6.8. Suorituskykytesti

6.8.1. Tämän säännön vaatimusten mukaisesti pinnoitettujen renkaiden on pystyttävä täyttämään tämän säännön liitteessä 7 määritellyn kuormituksen /nopeudensietotestin vaatimukset.

6.8.2. Pinnoitetun renkaan, jossa kuormituksen /nopeudensietotestin jälkeen ei ole havaittavissa kulutuspinnan irtoamista, koordikerrosten irtoamista, koordien irtoamista, palojen irtoamista tai rikkinäisiä koordeja, katsotaan suoriutuneen testistä hyväksyttävästi.

6.8.3. Renkaan ulkohalkaisijan arvo kuusi tuntia kuormituksen /nopeudensietotestin jälkeen mitattuna saa erota enintään ± 3,5 prosenttia ennen testiä mitatun ulkohalkaisijan arvosta.

7. ERITELMÄT

7.1. Tämän säännön vaatimusten mukaisesti pinnoitettujen renkaiden on täytettävä seuraavat mitat:

7.1.1. Poikkileikkauksen leveys

7.1.1.1. Poikkileikkauksen leveys on laskettava seuraavalla kaavalla:

S = S1 + K (A - A1)

jossa:

S on poikkileikkauksen tosiasiallinen leveys millimetreinä testivanteella mitattuna,

S1 on mittausvanteeseen viittaava 'poikkileikkauksen teoreettisen leveyden' arvo sellaisena kuin se esitetään pinnoittajan kyseiselle renkaalle määrittämässä kansainvälisessä rengasstandardissa,

A on testausvanteen leveys millimetreinä,

A1 on mittausvanteen leveys millimetreinä sellaisena kuin se esitetään pinnoittajan kyseiselle renkaalle määrittämässä kansainvälisessä rengasstandardissa,

K on kerroin, jonka oletetaan vastaavan arvoa 0,4.

7.1.2. Ulkohalkaisija:

7.1.2.1. Pinnoitetun renkaan teoreettinen ulkohalkaisija on laskettava seuraavalla kaavalla:

D = d + 2H

jossa:

D on teoreettinen ulkohalkaisija millimetreinä,

d on 2.21.3 kohdassa määritelty tavanomainen luku millimetreinä,

H is on poikkileikkauksen nimelliskorkeus millimetreinä ja vastaa arvoa Sn on kerrottuna 0,01 Ra:lla, jossa:

Sn on poikkileikkauksen nimellisleveys millimetreinä,

Ra on poikkileikkaussuhde.

Kaikkien edellä mainittujen tunnusten on oltava samassa muodossa kuin ne esitetään renkaan kokomerkinnässä renkaan sivupinnassa 3.2.2 kohdan vaatimusten ja 2.21 kohdan määritelmän mukaisesti.

7.1.2.2. Niiden renkaiden ulkohalkaisija, joiden merkintä annetaan Euroopan talouskomission säännön N:o 30 liitteen 5 taulukoiden ensimmäisessä sarakkeessa, on kuitenkin kyseisissä taulukoissa annettu ulkohalkaisija.

7.1.3. Pinnoitettujen renkaiden mittausmenetelmä

7.1.3.1. Pinnoitettujen renkaiden mitat on mitattava tämän säännön liitteessä 6 vahvistettujen menettelyjen mukaisesti.

7.1.4. Poikkileikkauksen leveyttä koskevat vaatimukset

7.1.4.1. Tosiasiallinen kokonaisleveys saa olla pienempi kuin 7.1 kohdassa määritetty poikkileikkauksen leveys (määritetyt poikkileikkauksen leveydet).

7.1.4.2. Tosiasiallinen kokonaisleveys saa myös ylittää 7.1 kohdassa määritetyn arvon (määritetyt arvot)

7.1.4.2.1. 4 prosentilla, jos on kyse vyökudosrenkaista, ja

7.1.4.2.2. 6 prosentilla, jos on kyse ristikudos tai ristikudosvyörenkaista.

7.1.4.2.3. Jos rengas on lisäksi varustettu erityisellä suojaavalla nauhalla, leveys saa ylittää 7.1.4.2.1 ja 7.1.4.2.2 kohdassa vahvistetut toleranssit enintään 8 millimetrillä.

7.1.5. Ulkohalkaisijaa koskevat vaatimukset

7.1.5.1. Pinnoitetun renkaan tosiasiallinen ulkohalkaisija ei saa olla seuraavalla kaavalla saatujen Dmin ja Dmax-arvojen ulkopuolella:

Dmin = d + (2H x a)

Dmax = d + (2H x b)

joissa

7.1.5.1.1. niiden kokojen osalta, joita ei ole annettu tämän säännön liitteen 5 taulukoissa, sovelletaan 7.1.2.1 kohdassa esitettyjä 'H':n ja 'd':n määritelmiä,

7.1.5.1.2. edellä 7.1.2.2 kohdassa mainittujen kokojen osalta:

H = 0,5 (D - d)

jossa 'D' on kyseiselle koolle edellä mainituissa taulukoissa annettu ulkohalkaisija ja 'd' on kyseiselle koolle edellä mainituissa taulukoissa annettu vanteen nimellishalkaisija.

7.1.5.1.3. Kerroin 'a' = 0,97.

7.1.5.1.4. Kerroin 'b' on:

Vyörenkaat | Ristikudos- ja ristikudosvyörenkaat |

normaalikäyttöön tarkoitetuille renkaille | 1,04 | 1,08 |

7.1.5.2. Talvirenkaiden osalta 7.1.5.1 kohdassa laskettu enimmäisulkohalkaisija (Dmax) saa ylittyä enintään 1 prosentilla.

8. HYVÄKSYNNÄN MUUTTAMINEN

8.1. Kaikista pinnoituslaitosta koskevista muutoksista, joilla on vaikutusta pinnoituslaitoksen hyväksyntähakemuksessa (ks. 4 kohta) antamiin tietoihin, on ilmoitettava pinnoituslaitoksen hyväksyneelle hyväksyntäviranomaiselle. Tämän jälkeen kyseinen viranomainen voi joko

8.1.1 katsoa, ettei tehdyillä muutoksilla todennäköisesti ole havaittavaa kielteistä vaikutusta ja että pinnoituslaitos joka tapauksessa edelleen täyttää vaatimukset, tai

8.1.2. vaatia hyväksynnän uudelleentarkastelua.

8.2. Hyväksynnän vahvistaminen tai epääminen, jossa eritellään muutokset, annetaan tiedoksi 5.7 kohdassa tarkoitetulla menettelyllä tätä sääntöä soveltaville sopimuksen sopimuspuolille.

9. TUOTANNON VAATIMUSTENMUKAISUUS

Tuotannon vaatimustenmukaisuuden testausmenettelyjen on vastattava sopimuksen lisäyksessä 2 (E/ECE/t24-E/ECE/TRANS/505/Rev.2) vahvistettuja menettelyjä, ja seuraavassa esitettyjen vaatimusten on täytyttävä.

9.1. Tämän säännön mukaisesti hyväksytyn pinnoituslaitoksen on täytettävä 6 kohdassa asetetut vaatimukset.

9.2. Hyväksynnän haltijan on varmistettava, että kunkin tuotantovuoden aikana tasaisin väliajoin tarkastetaan ja testataan tämän säännön mukaisesti vähintään seuraavassa esitetty, tuotettavaa sarjaa edustava määrä renkaita:

9.2.1. 0,01 prosenttia vuosittaisesta kokonaistuotannosta, kuitenkin vähintään 5 mutta ei välttämättä enemmän kuin 20 rengasta.

9.3. Jos 9.2 kohdassa esitetyt vaatimukset täytetään hyväksyntäviranomaisen toimesta tai tämän valvonnan alaisena, tuloksia voidaan käyttää osana 9.4 kohdassa esitettyjen vaatimusten täyttämistä tai niiden sijaan.

9.4. Pinnoituslaitoksen hyväksynyt viranomainen saa milloin tahansa tarkastaa kussakin laitoksessa sovellettavat vaatimustenmukaisuuden valvontamenetelmät. Tyyppihyväksyntäviranomainen ottaa kustakin laitoksesta sattumanvaraisesti näytteitä kunkin tuotantovuoden aikana, ja vähintään seuraavassa esitetty, tuotettavaa sarjaa edustava määrä renkaita tarkastetaan ja testataan tämän säännön mukaisesti:

9.4.1. 0,01 prosenttia vuosittaisesta kokonaistuotannosta, kuitenkin vähintään 5 mutta ei välttämättä enemmän kuin 20 rengasta.

9.5. Edellä 9.4 kohdassa esitetyillä testeillä ja tarkastuksilla voidaan korvata 9.2 kohdan testit ja tarkastukset.

10. SEURAAMUKSET VAATIMUSTENMUKAISUUDESTA POIKKEAVASTA TUOTANNOSTA

10.1. Pinnoituslaitokselle tämän säännön mukaisesti myönnetty hyväksyntä voidaan peruuttaa, jos 9 kohdan vaatimukset eivät täyty tai jos pinnoituslaitos taikka kyseisen laitoksen tuottamat pinnoitetut renkaat eivät täytä kyseisen kohdan vaatimuksia.

10.2. Jos tätä sääntöä soveltava sopimuksen sopimuspuoli peruuttaa aiemmin myöntämänsä hyväksynnän, sen on ilmoitettava tästä muille tätä sääntöä soveltaville vuoden 1958 sopimuksen sopimuspuolille tämän säännön liitteessä 1 esitetyn mallin mukaisella lomakkeella.

11. TUOTANNON LOPETTAMINEN

Pinnoituslaitokselle hyväksynnän myöntäneelle viranomaiselle on ilmoitettava, jos laitoksen toiminta ja tämän säännön mukaisesti hyväksytty pinnoitettujen renkaiden tuotanto lopetetaan. Ilmoituksen saatuaan viranomaisen on ilmoitettava asiasta muille tätä sääntöä soveltaville vuoden 1958 sopimuksen sopimuspuolille tämän säännön liitteessä 1 esitetyn mallin mukaisella lomakkeella.

12. HYVÄKSYNTÄTESTIEN SUORITTAMISESTA VASTAAVIEN TEKNISTEN TUTKIMUSLAITOSTEN, TESTAUSLABORATORIOIDEN SEKÄ HALLINNOLLISTEN YKSIKÖIDEN NIMET JA OSOITTEET

12.1. Tätä sääntöä soveltavien vuoden 1958 sopimuksen sopimuspuolten on ilmoitettava Yhdistyneiden Kansakuntien sihteeristölle hyväksyntätestien suorittamisesta vastaavien teknisten tutkimuslaitosten ja tarvittaessa hyväksyttyjen testauslaboratorioiden sekä niiden hallinnollisten yksiköiden nimet ja osoitteet, jotka myöntävät hyväksynnät ja joille toimitetaan lomakkeet todistukseksi muissa maissa myönnetystä hyväksynnästä tai hyväksynnän epäämisestä taikka peruuttamisesta.

12.2. Tätä sääntöä soveltavat vuoden 1958 sopimuksen sopimuspuolet voivat käyttää rengasvalmistajien tai pinnoituslaitosten laboratorioita ja nimetä hyväksytyiksi testauslaboratorioiksi laboratoriot, jotka sijaitsevat joko kyseisen vuoden 1958 sopimuksen sopimuspuolen alueella tai toisen sopimuspuolen alueella sillä edellytyksellä, että jälkimmäisen sopimuspuolen toimivaltainen hallinnollinen yksikkö on etukäteen hyväksynyt tämän menettelyn.

12.3. Jos vuoden 1958 sopimuksen sopimuspuoli soveltaa 12.2 kohtaa, se voi halutessaan olla edustettuna testeissä.

_________

Liite 1

ILMOITUS

[Enimmäiskoko: A4 (210 x 297 mm)]

[pic]

Myöntäjä: (viranomaisen nimi)

........................

........................

........................

pinnoituslaitoksen 2 / HYVÄKSYNNÄN MYÖNTÄMISESTÄ

HYVÄKSYNNÄN LAAJENTAMISESTA

HYVÄKSYNNÄN EPÄÄMISESTÄ

HYVÄKSYNNÄN PERUUTTAMISESTA

TUOTANNON LOPETTAMISESTA

säännön N:o 108 mukaisesti.

Hyväksyntänumero: ......................... Laajentamisen numero: .........................

1. Pinnoituslaitoksen nimi tai tavaramerkki: ...................................................................

2. Pinnoituslaitoksen nimi ja osoite: ................................................................................

3. Tarvittaessa pinnoituslaitoksen valtuutetun edustajan nimi ja osoite: ........................

4. Tämän säännön 4.1.3 ja 4.1.4 kohdan mukainen lyhyt kuvaus: ..................................

5. Hyväksyntätarkoituksiin tai vaatimustenmukaisuuden todistamiseen hyväksytty tekninen tutkimuslaitos ja tarvittaessa testauslaboratorio: ..........................................

6. Kyseisen laitoksen antaman testausselosteen päiväys: ................................................

7. Kyseisen laitoksen antaman testausselosteen numero: ................................................

8. Laajentamisen syy(t) (tarvittaessa): .............................................................................

9. Mahdolliset huomautukset: .........................................................................................

10. Paikka: .........................................................................................................................

11. Päiväys: .......................................................................................................................

12. Allekirjoitus: ................................................................................................................

13. Tämän ilmoituksen liitteenä on luettelo hyväksynnän myöntäneen viranomaisen haltuun annetuista hyväksyntäasiakirjoista, jotka ovat pyynnöstä saatavissa.

1/ Hyväksynnän myöntäneen/hyväksyntää laajentaneen/hyväksynnän evänneen/hyväksynnän peruuttaneen maan tunnusnumero (ks. säännössä olevat hyväksyntää koskevat määräykset).

2/ Tarpeeton yliviivataan.

LIITE 2

HYVÄKSYNTÄMERKKI

[pic]

a = vähintään 12 mm

Edellä esitetty pinnoitettuun renkaaseen kiinnitetty hyväksyntämerkki osoittaa, että kyseinen pinnoituslaitos on hyväksytty Alankomaissa (E4) hyväksyntänumerolla 108R002439 ja että pinnoituslaitos täyttää tämän säännön vaatimukset, kun sääntö on alkuperäisessä muodossaan (00).

Hyväksyntänumero on sijoitettava ympyrän lähelle ja joko 'E'-kirjaimen ylä- tai alapuolelle taikka sen oikealle tai vasemmalle puolelle. Hyväksyntänumeron muodostavien numeroiden on oltava 'E'-kirjaimen samalla puolella ja samaan suuntaan suunnattuina. Roomalaisten numeroiden käyttämistä hyväksyntänumeroina on vältettävä, jotta niitä ei voitaisi sekoittaa muihin merkkeihin.

LIITE 3

PINNOITETUN RENKAAN MERKINNÄT

Esimerkki merkinnöistä, jotka pinnoitetuissa renkaissa on oltava, kun renkaat saatetaan markkinoille tämän säännön voimaantulon jälkeen

[pic]

b: vähintään 6 mm

c: vähintään 4 mm

d: vähintään 3 mm

ja vuodesta 1998 alkaen vähintään 4 mm

Nämä merkinnät kuvaavat seuraavanlaista pinnoitettua rengasta:

poikkileikkauksen nimellisleveys on 185,

poikkileikkaussuhde on 70,

rengas edustaa vyökudosrakennetta (R),

vanteen nimellishalkaisijan koodi on 14,

huoltokuvaus on '89T', joka tarkoittaa 580 kg:n kantavuutta (vastaa kuormitusindeksiä '89') ja 190 km:n/h enimmäisnopeuskykyä (vastaa nopeustunnusta 'T'),

rengas on tarkoitettu asennettavaksi ilman sisäkumia ('TUBELESS'),

kyseessä on talvirengas (M+S),

rengas on pinnoitettu viikolla 25, 26, 27 tai 28 vuonna 2003.

Rengasmerkinnän muodostavat merkinnät on järjestettävä seuraavassa esitetyllä tavalla ja seuraavassa esitettyyn järjestykseen:

a) kokomerkintä, josta käyvät ilmi poikkileikkauksen nimellisleveys, poikkileikkaussuhde, rakenteen tyypin tunnus (tarvittaessa) ja vanteen nimellishalkaisija, on ryhmiteltävä edellä olevan esimerkin 185/70 R 14 mukaisesti,

b) huoltokuvaus, joka koostuu kuormitusindeksistä ja nopeustunnuksesta, on sijoitettava kokomerkinnän lähelle. Huoltokuvauksen merkintä voi olla joko ennen kokomerkintää tai sen jälkeen taikka sen ylä- tai alapuolella,

c) tunnukset 'TUBELESS', 'REINFORCED' ja 'M + S' voivat olla etäämpänä kokomerkinnästä,

d) merkintä 'RETREAD' voi olla etäämpänä kokomerkinnästä.

LIITE 4

KUORMITUSINDEKSIEN JA NIITÄ VASTAAVIEN KANTAVUUKSIEN LUETTELO

Kuormitusindeksi (LI) ja kantavuus - kg |

Nopeustunnus |

L, M, N | P, Q, R, S | T, U, H, V |

4 | 1,7 | 2,0 | - |

6 | 2,1 | 2,4 | 2,6 |

8 | 2,5 | 2,8 | 3,0 |

1.2.3. standardivyörenkaat: 1,8 baaria,

1.2.4. vahvistetut renkaat: 2,3 baaria.

2. Mittausmenettely

2.1. Vanteeseensa asennettua rengasta on pidettävä huoneenlämmössä vähintään 24 tunnin ajan, jollei tämän säännön 6.8.3 kohdassa toisin määrätä.

2.2. Rengaspaine on säädettävä uudelleen tämän liitteen 1.2 kohdassa määritellylle tasolle.

2.3. Kokonaisleveys on mitattava kuudesta tasaisen välimatkan päässä toisistaan sijaitsevasta pisteestä ympäri rengasta mahdollisten suojakaarien tai -nauhojen leveys huomioon ottaen. Kokonaisleveydeksi otetaan korkein saatu lukema.

2.4. Ulkohalkaisija lasketaan täytetyn renkaan kehän enimmäisarvon pohjalta.

LIITE 7

KUORMITUKSEN-/NOPEUDENSIETOTESTIEN MENETTELY

(PERIAATTEESSA SÄÄNNÖN N:o 30 LIITTEEN 7 MUKAISESTI)

1. Renkaan valmistelu

1.1. Pinnoitettu rengas asennetaan pinnoittajan määrittämään testausvanteeseen.

1.2. Rengas täytetään ilmalla jäljempänä olevassa taulukossa (baareina) määrättyyn asianmukaiseen paineeseen:

Nopeus-luokka | Ristikudosrenkaat | Vyörenkaat | Ristikudos-vyörenkaat |

Koordikerrostyyppi | Normaali | Vahvistettu | Normaali |

4 | 6 | 8 |

L, M, N | 2,3 | 2,7 | 3,0 | 2,4 | - | - |

P, Q, R, S | 2,6 | 3,0 | 3,3 | 2,6 | 3,0 | 2,6 |

T, U, H | 2,8 | 3,2 | 3,5 | 2,8 | 3,2 | 2,8 |

V | 3,0 | 3,4 | 3,7 | 3,0 | 3,4 | - |

W ja Y | - | - | - | 3,2 | 3,6 | - |

1.3. Pinnoituslaitos voi syyt ilmoittamalla pyytää saada käyttää testeissä täyttöpainetta, joka eroaa tämän liitteen 1.2 kohdassa määrätyistä paineista. Tässä tapauksessa rengas on täytettävä pyydettyyn paineeseen.

1.4. Renkaan ja pyörän muodostamaa kokonaisuutta pidetään testaustilan huoneenlämmössä vähintään kolmen tunnin ajan.

1.5. Rengaspaine säädetään uudelleen tämän liitteen 1.2 tai 1.3 kohdassa määriteltyyn paineeseen.

2. Testausmenettely

2.1. Renkaan ja pyörän muodostama kokonaisuus asennetaan testausakselille ja painetaan moottorikäyttöisen sileäpintaisen testirummun, joka on halkaisijaltaan joko 1,70 m ± 1 prosentti tai 2,00 m ± 1 prosentti, ulkopintaa vasten.

2.2. Testausakseliin kohdistetaan kuormitus, joka vastaa 80:tä prosenttia

2.2.1. nopeustunnuksin L-H varustetuille renkaille annettua kuormitusindeksiä vastaavasta enimmäiskuormituksesta,

2.2.2. enimmäisnopeuteen 240 km/h liittyvä enimmäiskuormitus on (ks. tämän säännön 2.32 kohta):

- 240 km/h nopeustunnuksella 'V' varustettujen renkaiden osalta

- 270 km/h nopeustunnuksella 'W' varustettujen renkaiden osalta

- 300 km/h nopeustunnuksella 'Y' varustettujen renkaiden osalta.

2.3. Rengaspainetta ei saa korjata ja testikuormitus on pidettävä vakiona testin aikana.

2.4. Testaustilan lämpötilan on oltava 20-30°C testin aikana, jollei renkaan valmistaja tai pinnoittaja suostu korkeamman lämpötilan käyttämiseen.

2.5. Sietotestien ohjelma on toteutettava keskeytyksettä, ja se on seuraavanlainen:

2.5.1. nopeudesta 0 alkutestinopeuteen kuluva aika: 10 minuuttia,

2.5.2. alkutestinopeus: kyseessä olevalle renkaalle määritelty enimmäisnopeus, josta vähennetään 40 km/h, kun testirumpu on halkaisijaltaan 1,70 m ± 1 prosentti, tai 30 km/h, kun testirumpu on halkaisijaltaan 2,00 m ± 1 prosentti,

2.5.3. peräkkäiset nopeudenlisäykset: 10 km/h, kunnes enimmäistestinopeus saavutetaan,

2.5.4. testin kesto kussakin nopeusvaiheessa viimeistä lukuun ottamatta: 10 minuuttia,

2.5.5. testin kesto viimeisessä nopeusvaiheessa: 20 minuuttia,

2.5.6. enimmäistestinopeus: kyseessä olevalle renkaalle määritelty enimmäisnopeus, josta vähennetään 10 km/h, kun testirumpu on halkaisijaltaan 1,70 m ± 1 prosentti, tai määritelty enimmäisnopeus, kun testirumpu on halkaisijaltaan 2,00 m ± 1 prosentti.

3. Vastaavat testausmenetelmät

Jos käytetään muuta kuin tämän liitteen 2 kohdassa tarkoitettua menetelmää, sen vastaavuus on osoitettava.

LIITE 8

SELITTÄVÄ KUVA(Ks. tämän säännön 2 kohta)Kuva

[pic]Rainures de la bande de roulement kulutuspinnan urat

Bande de roulement kulutuspinta

Câblé koordi

Pli koordikerros

Diamètre extérieur (D) ulkohalkaisija (D)

Hauteur du boudin (H) poikkileikkauksen korkeus (H)

Flanc sivupinta

Zone basse renkaan alempi alue

Carcasse runko

Talon jalkaosa

Diamètre nominal de la jante (d) vanteen nimellishalkaisija (d)

Largeur de la jante (A) vanteen leveys (A)

Grosseur du boudin (S) poikkileikkauksen leveys

Grosseur hors tout kokonaisleveys

[1] E/ECE/324-E/ECE/TRANS/505, 2. tarkistus, lisäys 107.

[2] E/ECE/324-E/ECE/TRANS/505, 2. tarkistus, lisäys 108.

[3] Yhdistyneiden Kansakuntien Euroopan talouskomission sopimus pyörillä varustettuihin ajoneuvoihin ja niihin asennettaviin tai niissä käytettäviin varusteisiin ja osiin sovellettavien yhdenmukaisten teknisten vaatimusten hyväksymisestä sekä näiden vaatimusten mukaisesti annettujen hyväksymisien vastavuoroista tunnustamista koskevista ehdoista (vuoden 1958 tarkistettu sopimus). Julkaistu neuvoston päätöksen 97/836/EY liitteenä I (EYVL L 346, 17.12.1997, s. 78).

[4] Tyyppihyväksyntä koskee vain ajoneuvojärjestelmiä, osia ja varusteita, ei koko ajoneuvoa.

[5] Sääntöjen hyväksymiseen tarvitaan kahden kolmanneksen enemmistöä läsnä olevista ja äänestäneistä sopimuspuolista.

[6] Neuvoston päätös, tehty 27. marraskuuta 1997, Euroopan yhteisön liittymisestä Yhdistyneiden Kansakuntien Euroopan talouskomission sopimukseen pyörillä varustettuihin ajoneuvoihin ja niihin asennettaviin tai niissä käytettäviin varusteisiin ja osiin sovellettavien yhdenmukaisten teknisten vaatimusten hyväksymisestä sekä näiden vaatimusten mukaisesti annettujen hyväksymisien vastavuoroista tunnustamista koskevista ehdoista (vuoden 1958 tarkistettu sopimus) (päätös 97/836/EY). EYVL L 346, 17.12.1997, s. 78.

[7] Neuvoston päätös 2001/509/EY, tehty 26. kesäkuuta 2001, Euroopan yhteisön sitoutumisesta soveltamaan moottoriajoneuvojen ja niiden perävaunujen pinnoitettujen ilmarenkaiden tuotannon tyyppihyväksynnästä annettua Yhdistyneiden Kansakuntien Euroopan talouskomission sääntöä (EYVL L 183, 6.7.2001, s. 37).

[8] Neuvoston päätös 2001/507/EY, tehty 26. kesäkuuta 2001, Euroopan yhteisön liittymisestä hyötyajoneuvojen ja niiden perävaunujen pinnoitettujen ilmarenkaiden tuotannon tyyppihyväksynnästä annettuun Yhdistyneiden Kansakuntien Euroopan talouskomission sääntöön (EYVL L 183, 6.7.2001, s. 35).

[9] Kesäkuun 26. päivänä 2001 tehdyn neuvoston päätöksen 2001/507/EY ja samana päivänä tehdyn neuvoston päätöksen 2001/509/EY johdanto-osan 3 kappale (viitetiedot kokonaisuudessaan alaviitteissä 7 ja 8).

[10] Neuvoston direktiivi 70/156/ETY, annettu 6. helmikuuta 1970, moottoriajoneuvojen ja niiden perävaunujen tyyppihyväksyntää koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä (EYVL L 42, 23.2.1970, s. 1).

[11] EYVL L 346, 17.12.1997, s. 78.

[12] EUVL C , , s. .

[13] EUVL C , , s. .

[14] EYVL L 183, 6.7.2001, s. 35.

[15] EYVL L 183, 6.7.2001, s. 37.

[16] Tämä merkintä on pakollinen tämän säännön mukaisesti valmistetuissa renkaissa vasta, kun säännön lisäys 1 on tullut voimaan.

[17] Saksa 1, Ranska 2, Italia 3, Alankomaat 4, Ruotsi 5, Belgia 6, Unkari 7, Tšekki 8, Espanja 9, Jugoslavia 10, Yhdistynyt kuningaskunta 11, Itävalta 12, Luxemburg 13, Sveitsi 14, 15 (antamatta), Norja 16, Suomi 17, Tanska 18, Romania 19, Puola 20, Portugali 21, Venäjän federaatio 22, Kreikka 23, Irlanti 24, Kroatia 25, Slovenia 26, Slovakia 27, Valko-Venäjä 28, Viro 29, 30 (antamatta), Bosnia ja Hertsegovina 31, Latvia 32, 33 (antamatta), Bulgaria 34, 35 (antamatta), Liettua 36, Turkki 37, 38 (antamatta), Azerbaid~[pic]an 39, entisen Jugoslavian tasavalta Makedonia 40, 41 (antamatta), Euroopan yhteisö 42 (tyyppihyväksynnän myöntäjinä ovat jäsenvaltiot, jotka käyttävät omia ETY-merkkejään), Japani 43, 44 (antamatta), Australia 45, Ukraina 46, Etelä-Afrikka 47 džan 39, entisen Jugoslavian tasavalta Makedonia 40, 41 (antamatta), Euroopan yhteisö 42 (tyyppihyväksynnän myöntäjinä ovat jäsenvaltiot, jotka käyttävät omia ETY-merkkejään), Japani 43, 44 (antamatta), Australia 45, Ukraina 46, Etelä-Afrikka 47 ja Uusi-Seelanti 48. Seuraavat numerot annetaan muille maille aikajärjestyksessä sitä mukaa kuin ne ratifioivat moottoriajoneuvojen varusteiden ja osien hyväksymisehtojen yhdenmukaistamista ja hyväksymisien vastavuoroista tunnustamista koskevan sopimuksen tai liittyvät siihen, ja Yhdistyneiden kansakuntien pääsihteeri ilmoittaa näin annetut numerot sopimuksen sopimuspuolille.

[18] Saksa 1, Ranska 2, Italia 3, Alankomaat 4, Ruotsi 5, Belgia 6, Unkari 7, Tšekki 8, Espanja 9, Jugoslavia 10, Yhdistynyt kuningaskunta 11, Itävalta 12, Luxemburg 13, Sveitsi 14, 15 (antamatta), Norja 16, Suomi 17, Tanska 18, Romania 19, Puola 20, Portugali 21, Venäjän federaatio 22, Kreikka 23, Irlanti 24, Kroatia 25, Slovenia 26, Slovakia 27, Valko-Venäjä 28, Viro 29, 30 (antamatta), Bosnia ja Hertsegovina 31, 32-36 (antamatta), Turkki 37, 38-39 (antamatta), entisen Jugoslavian tasavalta Makedonia 40, 41 (antamatta), Euroopan yhteisö 42 (tyyppihyväksynnän myöntäjinä ovat jäsenvaltiot, jotka käyttävät omia ETY-merkkejään) ja Japani 43. Seuraavat numerot annetaan muille maille aikajärjestyksessä sitä mukaa kuin ne ratifioivat moottoriajoneuvojen varusteiden ja osien hyväksymisehtojen yhdenmukaistamista ja hyväksymisien vastavuoroista tunnustamista koskevan sopimuksen tai liittyvät siihen, ja Yhdistyneiden kansakuntien pääsihteeri ilmoittaa näin annetut numerot sopimuksen sopimuspuolille

[pic]