30.4.2004   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 110/127

1.1

Työllisyystyöryhmän käyttämä menetelmä on hyvä: työryhmä tekee vertailuanalyysien ja hyvien käytäntöjen esittelyn avulla havainnollisia ehdotuksia työllisyyspoliittisten toimien kehittämiseksi. Euroopan kansainvälisen kilpailukyvyn kohentamiseksi yhteiskuntaa vakauttavalla tavalla ja työllisyyden lisäämiseksi ETSK pitää seuraavia työryhmän esittämiä toimenpiteitä erityisen tärkeinä:

1.2

ETSK on tyytyväinen siihen, että työllisyystyöryhmä käsittelee myös ehdotettujen uudistusten toteutusta. Usein juuri tätä koskevia ponnistuksia tulisi tehostaa. Suuri yleisö on saatava nykyistä vakuuttuneemmaksi siitä, että talouden ja sosiaalinäkökohtien kannalta tasapainoisten rakenneuudistusten avulla unionia vahvistetaan ja työmarkkinatilannetta parannetaan.

Eräisiin työllisyystyöryhmän selvityksessä esitettyihin näkökohtiin ETSK suhtautuu kuitenkin kriittisesti:

1.3

Työllisyyden kehitys on ETSK:lle keskeinen aihe, jonka jatkokehitystä komitea seuraa hyvin tarkasti ja aktiivisesti. ETSK toivoo, että edellä esitetyt huomautukset otetaan huomioon aiheesta jatkossa käytävissä keskusteluissa.

1.4

ETSK toistaa tässä yhteydessä useaan otteeseen esittämänsä näkemyksen, että tämä voidaan saavuttaa kutsumalla työmarkkinaosapuolet oman autonomiansa puitteissa osallistumaan aktiivisesti kaikilla tasoilla Euroopan työllisyysstrategian kaikkiin vaiheisiin laatimisesta toteutukseen ja arviointiin sekä kutsumalla jäsenvaltioiden parlamentit mukaan vastaaviin kansallisiin menettelyihin. Jotta tämä voidaan saavuttaa, on aikataulut sovitettava asianmukaisesti toisiinsa.

2.1

Korkea työllisyysaste on jokaisen yhteiskunnan kestävän kehityksen keskeinen osatekijä. Työllisyys on oleellinen edellytys sille, että monet erilaiset yhteiskuntaryhmät integroituvat toimivaksi yhteiskuntajärjestelmäksi, ja se edistää merkittävästi sosiaalista integroitumista. Se muodostaa sillan nuorten ja vanhojen, eri alueilta ja eri yhteiskuntaluokista tulevien ihmisten välille. Työllisyyden varmistaminen ja sen laadun ja määrän lisääminen on Euroopan laajuisesti korkean työttömyyden vuoksi kiireinen tehtävä.

2.2

Monien Euroopan unionin valtioiden pysyvästi korkeat ja nyt taas kasvavat työttömyysluvut aiheuttavat pahoja taloudellisia, yhteiskunnallisia ja sosiaalisia ongelmia. Kaikkia jäsenvaltioita kehotetaan asettamaan aivan ensisijaisiksi tavoitteiksi työmarkkinatilanteen parantaminen edistämällä talouden ja työllisyyden kasvua sekä korkean työttömyyden vähentäminen. Tavoitteena on toteuttaa Lissabonissa vuonna 2000 asetetut Euroopan unionin päämäärät. Niiden mukaan Euroopan unionista on määrä tulla vuoteen 2010 mennessä maailman kilpailukykyisin ja dynaamisin tietopohjainen talousalue, jolla vallitsee kestävä talouskasvu, luodaan enemmän ja parempia työpaikkoja ja lisätään sosiaalista yhteenkuuluvuutta. Tähän tavoitteenasetteluun sisältyvät talouskasvu (3 prosentin vuotuinen kasvu), työpaikat (etenkin 70 prosentin työllisyysaste) sekä sosiaalinen yhteenkuuluvuus.

2.2.1

ETSK pitää edelleen kiinni lausumastaan, jonka mukaan monissa jäsenvaltioissa on suhteessa Lissabonissa asetettuihin tavoitteisiin — joita komitea kannattaa ja tukee — huomattavia heikkouksia ja aukkoja etenkin työllisyysasteen, työttömyyden torjunnan sekä tuottavuuden osalta. (1) Näiden puutteiden korjaamiseksi on ensin palautettava mieliin nykytilanteeseen johtaneet syyt. Yksi tällaisista tekijöistä on teknologisten muutosten kiihtyvä vauhti, jonka vuoksi tietoa on jatkuvasti mukautettava uusiin edellytyksiin. Toinen tekijä on jäsenvaltioiden puutteellinen reagointi globalisaation etenemiseen, joka samoin pakottaa yritykset mukauttamaan rakenteitaan yhä useammin ja nopeammin, jotta ne voivat säilyttää kilpailukykynsä. Lisäesimerkkinä voidaan mainita tulevia pätevyysvaatimuksia koskevien ennusteiden riittämättömyys ja opiskelijoiden tämän mukainen suuntautuminen opinnoissaan.

2.2.2

Jotta nykyisiin ongelmiin voidaan reagoida asianmukaisesti, on keskityttävä erityisesti seuraaviin asiakokonaisuuksiin:

2.3

ETSK on tyytyväinen eurooppalaisen työllisyystyöryhmän perustamiseen. Työryhmää johtaa Wim Kok. Euroopan työllisyystyöryhmä perustettiin Eurooppa-neuvoston viimeksi pitämässä keväthuippukokouksessa selvittämään työllisyyspoliittisia haasteita ja yksilöimään käytännön uudistusehdotuksia sekä EU:n tasolle että jäsenvaltioille ja antamaan näin lisäpanos Euroopan työllisyysstrategiaan. Työryhmä tekee hallituksille selväksi perusteellisten uudistusten kiireellisyyden ja kehottaa nykyisiä ja tulevia jäsenvaltioita panemaan uudistukset myös todella toimeen.

2.3.1

Työllisyystyöryhmä antoi marraskuussa 2003 selvityksen, jossa käsitellään seuraavia aihealueita:

2.3.2

Työllisyystyöryhmän selvityksessä yksilöidään neljä avaintekijää, jotka ovat työllisyyden ja tuottavuuden lisäämisen edellytyksiä:

2.3.3

ETSK on pääosin tyytyväinen työllisyystyöryhmän selvitykseen. Työryhmä on onnistunut tekemään suurimmaksi osaksi tasapainoisen analyysin työllisyyspolitiikan nykyhaasteista. Eräisiin näkökohtiin ETSK suhtautuu kuitenkin kriittisesti.

Työllisyystyöryhmän selvityksessä tehdään jäsenvaltioiden ja EU:n päättäjille selväksi, että uudistukset on aloitettava ja toteutettava kiireellisesti, jotta Euroopan unioni voi saavuttaa Eurooppa-neuvoston sille Lissabonissa asettaman päämäärän, jonka mukaan siitä on tultava vuoteen 2010 mennessä maailman kilpailukykyisin ja dynaamisin tietopohjainen talous, joka kykenee ylläpitämään kestävää talouskasvua, luomaan uusia ja parempia työpaikkoja ja lisäämään sosiaalista yhteenkuuluvuutta.

2.4

Lissabonin prosessin tukemiseksi on tärkeää ja oikein toteuttaa yhteisön tasolla Euroopan työllisyysstrategian puitteissa vertailuanalyysi oppimisprosessina, mutta jättää toimivaltuudet kuitenkin yksittäisille jäsenvaltioille. (5) Yhteisö voi ehdottaa puitteita ja kehottaa jäsenvaltioita täyttämään ne. Euroopan työllisyysstrategia antaa omalta osaltaan hyödylliset puitteet ja tärkeitä virikkeitä valtakunnallisten ja paikallisten haasteiden ratkaisemiseksi osoittamalla EU:n työmarkkinoiden ongelmia ja koordinoimalla työmarkkinapoliittisia toimia yhteisön tasolla. Jäsenvaltioita kehotetaan ottamaan nämä virikkeet varsin pian huomioon politiikoissaan.

2.4.1

Työllisyyspolitiikan suuntaviivojen uusi, vuoteen 2010 ulottuva keskipitkän aikavälin suuntautuminen on järkevä ja oikea. (6) Vakauden lisääntyminen ja pidemmän aikavälin perspektiivi tukevat politiikkaa, jossa pyritään lyhyen aikavälin toimien lisäksi myös suuntautumaan keskipitkälle ja pitkälle aikavälille ja joka siten mahdollistaa perustavien valintojen tekemisen. Yhtenäisyyden ja täydentävyyden vahvistaminen parantamalla työllisyyspolitiikan suuntaviivojen ja talouspolitiikan laajojen suuntaviivojen sekä muiden avoimen koordinointimenettelyn piiriin kuuluvien prosessien (sosiaalinen osallisuus, eläkkeet jne.) ajallista verkottamista tukee Lissabonissa asetettujen tavoitteiden saavuttamista. ETSK pitää tärkeänä, että koordinointiprosessit pyritään nivomaan sisällöllisesti entistä läheisemmin toisiinsa. Samalla tulisi painottaa entistä enemmän suuntaviivojen toteuttamista jäsenvaltioissa, niiden tuloksia ja arviointia. Ei tule myöskään unohtaa, että onnistunut Euroopan työllisyysstrategia, joka lisää työllisyyttä, edistää merkittävästi sosiaalista integraatiota. Tähän liittyen ETSK korostaa, että Lissabonissa asetetut talous-, työllisyys- ja sosiaalipolitiikkaa koskevat tavoitteet muodostavat kokonaisuuden eikä niitä pidä käsitellä irrallisina.

2.5

Eurooppa on suurten muutosten kynnyksellä, ja yksi suurimmista syistä tähän on EU:n lähestyvä laajentuminen. Yli 450 miljoonan ihmisen sisämarkkinat, uusien markkinoiden kehittyminen ja rajatylittävien perusrakenteiden luominen tuovat koko Euroopan talouteen uutta dynamiikkaa ja vaikuttavat vahvasti myös työllisyyden kehitykseen. Näin ollen myös Lissabonissa asetetut yhteisönlaajuiset työllisyystavoitteet ovat tiukan kelpoisuuskokeen edessä. Siksi nykyisten jäsenvaltioiden on syytä muotoilla myös työllisyyspoliittiset tavoitteensa siten, että ne ovat varustautuneet uusia haasteita varten. Samalla Euroopan unionin tulee työllisyysstrategiaansa laatiessaan kiinnittää erityistä huomiota uusien jäsenvaltioiden tarpeisiin, jotta kyseiset maat voivat myös todella saavuttaa yhteisönlaajuiset työllisyystavoitteet. ETSK on jo käsitellyt näitä aiheita laajasti ”neuvoa-antavissa sekakomiteoissa” liittyvien valtioiden kansalaisyhteiskunnan edustajien kanssa (7)

3.1

Talouden kehitys ja työllisyyden kehitys ovat läheisessä yhteydessä toisiinsa. Talouskasvu ja investointeja suosiva toimintailmasto ovat uusien työpaikkojen luomisen ja nykyisen työllisyyden säilyttämisen keskeisiä edellytyksiä. Taloudellinen menestys on pysyvien työpaikkojen luomisen ja turvaamisen perusta. Kansainvälistä kilpailukykyä vahvistava, työllisyyttä suosiva makrotaloudellinen raha-, finanssi- ja palkkapolitiikoista koostuva politiikkayhdistelmä (jossa otetaan huomioon kulloistenkin toimijoiden toimivalta ja autonomia) on välttämätön edellytys, jotta Euroopan talous saadaan palautettua sille kasvuradalle, joka mahdollistaa unionin kasvu- ja työllisyyspotentiaalin hyödyntämisen parhaalla mahdollisella tavalla.

3.2

Tässä yhteydessä on ETSK:n käsityksen mukaan välttämätöntä antaa yritysten käyttöön sellaiset toimintapuitteet, jotka vahvistavat niiden toimintakykyä ja joiden avulla ne kykenevät keskittymään ydinliiketoimintaansa ja luomaan työpaikkoja sekä samalla kantamaan sosiaalisen vastuunsa. (8) Jotta yritykset voivat hyödyntää työllistämispotentiaalin täysimittaisesti, ETSK korostaa työllisyystyöryhmän ehdotusta, jonka mukaan yritysten perustamista ja laajentumista tulisi helpottaa esim. vähentämällä yrityksen perustamista ja johtamista haittaavia liiallisia hallinnollisia ja sääntelyesteitä ja perustamalla ”yhden luukun” periaatteella toimivia palvelukeskuksia, jotka tarjoavat yrityksille keskitetysti neuvontaa ja tukea.

3.3

Sen lisäksi, että tuetaan jo olemassa olevaa yritystoimintaa ja erityisesti pk-yrityksiä, tulisi ETSK:n mielestä kiinnittää erityistä huomiota yrittäjyyden kehittämiseen ja yritysten perustamisen tukemiseen. (9) Yrittäjyyden pohja voitaisiin luoda jo koulutuksessa. Vuonna 2000 pienyrityksiä koskevassa eurooppalaisessa peruskirjassa määritettiin tärkeitä edellytyksiä, jotka tulisi luoda pienyritysten vahvistamiseksi. (10) ETSK suhtautuu myönteisesti siihen, että työllisyystyöryhmä käsittelee laajasti edellytyksiä, jotka ovat tarpeen yritysten perustamisen helpottamiseksi. Kuten selvityksessä perustellusti korostetaan, on erityisesti tarpeen lyhentää yrityksen perustamiseen kuluvaa aikaa ja vähentää siitä koituvia kustannuksia. Tässä suhteessa EU:n jäsenvaltioiden välillä on varsin suuria eroja, jotka tulisi poistaa. Myös pk-yritysten kehittämiselle työllisyystyöryhmän selvityksessä mainitaan tärkeitä edellytyksiä, kuten rahoituksen saatavuus. Lisäksi pienten ja keskisuurten yritysten mittavaa työllistämispotentiaalia tulisi hyödyntää ja laajentaa. Päähuomio tulisi tässä yhteydessä kiinnittää pienimpien yritysten työllistävyyden edistämiseen. Itsenäisen yritystoiminnan aloittamisen mahdollistamiseksi ja ihmisten valmentamiseksi tähän toimintaan tulisi kiinnostuneille tarjota vastaavaa koulutusta ja tukea esim. keskittämällä tiedotusta tiettyihin pisteisiin. Nuorten yrittäjien tulisi ottaa huomioon tiettyjen alojen, esim. hoito- ja ympäristöalojen, kehitysmahdollisuudet. ETSK on tässä yhteydessä jo viitannut osuus- ja yhteisötalouden työllistämispotentiaalin kasvuun. (11) Työllisyysryhmän selvityksessä kehotetaan jäsenvaltioita edistämään yrittäjyyskulttuuria ja poistamaan epäonnistumisesta seuraava kielteinen leimautuminen. Nämä ovat myös ETSK:n mielestä tärkeitä aloitteita.

3.4

Työllisyystyöryhmän selvityksessään mainitsema innovaatioiden ja tutkimuksen edistäminen ja levittäminen on myös ETSK:n mielestä tärkeä tekijä mukautumiskyvyn lisäämiseksi ja työn laadun parantamiseksi. Jatkuva taloudellinen lähentyminen globalisoituvassa maailmassa tekee innovaatiokyvystä tärkeän kilpailuedun, joka hyödyttää yrityksiä ja työntekijöitä. Tässä mielessä komitea kannattaa työllisyystyöryhmän vetoomusta sen puolesta, että jäsenvaltiot kasvattavat tutkimus- ja kehittämismenojaan Eurooppa-neuvoston maaliskuussa 2003 asettaman tavoitteen (3 prosenttia BKT:stä) mukaisiksi. Samalla on kuitenkin edistettävä sellaisen toimintaympäristön luomista, joka suosii ideoiden ja tutkimuksen muuntamista innovaatioiksi.

3.5

Jäsenvaltioita kehotetaan ryhtymään omien rakenteidensa puitteissa tarvittaviin toimiin, jotta yritykset ja työntekijät voivat vastata paremmin yhä nopeammin etenevään muutokseen. ETSK pitää tärkeänä, että tässä yhteydessä löydetään oikea tasapaino työmarkkinoiden joustavuuden ja työsuhdeturvan välillä, jotta yrityksillä on mahdollisuus tarjota menestyksekkäästi lisää työpaikkoja ja työntekijät saavat samalla tarpeellisen työsuhdeturvan. ETSK on tyytyväinen työllisyystyöryhmän tasapainoiseen lähestymistapaan luvussa ”Työmarkkinoiden joustavuuden ja työsuhdeturvan lisääminen”. Vaikka jäsenvaltioiden yhteiskunnalliset ja rakenteelliset edellytykset ovat erilaisia, voidaan tässä yhteydessä tunnistaa yhteisiä näkökohtia, joita ETSK:n mielestä tulisi erityisesti painottaa.

4.1

Käsittelemällä ”työn kannattavaksi tekemistä” työllisyystyöryhmä ottaa puheeksi tärkeän alan. Jäsenvaltioiden vero- ja sosiaalietuusjärjestelmät tulisi laatia siten, että työntekijän kannattaa mennä työmarkkinoille sekä pysyä ja edetä niillä. ETSK:n näkemyksen mukaan tällainen politiikka voi onnistua vain, mikäli siihen liitetään toimia, jotka lisäävät tarjolla olevien työpaikkojen määrää sekä — kuten työllisyystyöryhmä toteaa — estävät sen, että ihmiset jäävät loukkuun matalapalkkaisiin tai vähän ammattitaitoa vaativiin töihin taikka toistuviin työttömyysjaksoihin. Tässä yhteydessä on myös tärkeää muuttaa pimeä työ laillisiksi työpaikoiksi. Tämä voidaan saavuttaa yhdistämällä valvonta- ja kannustintoimia sekä pienentämällä työn verotusta, kuten ETSK on korostanut lausunnossaan Euroopan työllisyysstrategian tulevaisuudesta (12). Tässä yhteydessä verot ja sosiaalimaksut sekä sosiaalietuusjärjestelmän palvelutaso on sovitettava siten, ettei sosiaalietuusjärjestelmän tai valtion perusrakenteisiin liittyvien tehtävien rahoituksen vakaus vaarannu.

4.2

Työttömiin ja työmarkkinoiden ulkopuolella oleviin suunnattujen aktiivisten ja ehkäisevien toimien edistäminen on ETSK:n mielestä tärkeä tavoite. Työmarkkinapoliittisia välineitä on johdonmukaisesti suunnattava työttömien palauttamiseen yleisille työmarkkinoille. Erityisesti on painotettava näiden toimien arviointia. Samalla on tärkeää rohkaista työttömiä hakemaan itse aktiivisesti työtä. Tällaisen aktiivisen menettelyn tiellä mahdollisesti olevat esteet tulisi poistaa mm. räätälöidyillä palveluilla. Työvoimatoimistoilla on tässä yhteydessä tärkeä rooli. On pyrittävä työnvälityspalveluiden ja yritysten läheiseen yhteistyöhön, jotta helpotetaan joustavaa sopeutumista työmarkkinoiden muuttuviin tarpeisiin. ETSK on tyytyväinen myös työllisyystyöryhmän esittämiin ennaltaehkäisyä ja aktivointia koskeviin suosituksiin ja korostaa, että yritysten rakenneuudistusten yhteydessä tulisi suosia passiivisten toimien sijasta aktiivisia toimenpiteitä, joihin on luettava myös työntekijöille tiedottaminen ja heidän kuulemisensa. Euroopan tason työmarkkinaosapuolet ovat antaneet tähän ensimmäisen tärkeän panoksen asiakirjalla ”Orientations for reference in managing change and its social consequences” (13), mihin ETSK suhtautuu hyvin myönteisesti.

4.3

Olisi ollut toivottavaa, että työllisyystyöryhmä olisi käsitellyt painokkaammin toimenpiteitä, joilla pyritään integroimaan nuoria työmarkkinoille ja torjumaan nuorisotyöttömyyttä. Juuri vaikeassa taloudellisessa tilanteessa ja jännittyneillä työmarkkinoilla nuoret tarvitsevat riittävää tukea saadakseen jalansijan työmarkkinoilla. Siksi kaikkien työmarkkinatoimijoiden tulee tarkistaa nykyiset nuorisotyöttömyyden torjuntaan tähtäävät toimensa ja politiikkansa. Kaikkeen nuorille tarkoitettuun koulutukseen, erityisesti perinteisiin ammatteihin valmistavaan koulutukseen, tulisi sisällyttää laajenevassa osaamisyhteiskunnassa tärkeiden valmiuksien kehittäminen. ETSK on käsitellyt useissa lausunnoissaan perusteellisesti tätä aihetta. (14)

4.4

Tietyt ihmisryhmät, kuten vammaiset tai heikosti koulutetut työntekijät mutta myös tietyt maahanmuuttajaryhmät, joilla on työmarkkinoilla muita enemmän vaikeuksia, tarvitsevat usein erityistoimia, jotka mahdollistavat heidän pääsynsä työelämään ja helpottavat pysymistä sen piirissä. Näiden ihmisten integroiminen on merkittävä yhteiskunnallinen tehtävä. Tarvitaan aktiivista integrointipolitiikkaa. Jotta mahdollistetaan kyseisten henkilöiden pääsy työmarkkinoille ja pysyminen työelämässä, tarvitaan paitsi kaikkien yhteiskuntaryhmien asennemuutosta myös asianmukaisia talous- ja henkilöstöpoliittisia puitteita. Näiden ihmisten kouluttaminen on mielekäs keino auttaa heitä selviytymään. Ensisijaisena tavoitteena tulee olla heidän kestävä integroimisensa kaikkiin työllisyyden muotoihin.

4.5

ETSK on tyytyväinen siihen, että työllisyystyöryhmä on käsitellyt naisten työvoimaosuuden lisäämistä. ETSK kehottaa jäsenvaltioita helpottamaan edelleen perhe- ja työelämän yhdistämistä. Lissabonissa asetettiin tavoitteeksi nostaa naisten työllisyysastetta 54 prosentista (vuonna 2000) 60 prosenttiin. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi on parannettava puite-edellytyksiä, jotta naisten on mahdollista ottaa vastaan työpaikka. Tämä on koko yhteiskuntaa koskeva tehtävä. Erityisesti luomalla lastenhoitopalveluja mahdollistetaan perhe- ja työelämän velvollisuuksien sovittaminen toisiinsa, työelämässä pysyminen sekä pikainen työmarkkinoille paluu poissaolon jälkeen. Siksi ETSK suhtautuu myönteisesti Euroopan unionin neuvoston jäsenvaltioille esittämään kehotukseen poistaa esteet, jotka haittaavat naisten osallistumista työmarkkinoille, ja luoda samalla hoitopaikkoja lapsille. (15) ETSK tukee samoin myös työllisyystyöryhmän esitystä, jonka mukaan julkisen sektorin on varmistettava, että tällaiset palvelut ovat suuren yleisön saatavilla kohtuulliseen hintaan. Lisäksi on tärkeää, että työllisyystyöryhmä käsittelee myös mahdollisuuksia joustaviin työaikajärjestelyihin, kuten mm. osa-aikatyöhön. Samalla työmarkkinaosapuolia kehotetaan ottamaan miesten ja naisten tasavertaisen kohtelun periaate huomioon sopimuksissaan.

4.6

Työvoiman vähenemisen ja ikääntymisen vuoksi Euroopan unionin jäsenvaltiot ovat enemmän kuin koskaan riippuvaisia vanhempien työntekijöiden tietämyksestä, kokemuksesta ja osaamisesta säilyttääkseen innovaatio- ja kilpailukykynsä pitkällä aikavälillä. ETSK pitää aktiivisen ikääntymisen tukemista tärkeänä tavoitteena. ETSK suhtautuu myönteisesti työllisyystyöryhmän ehdotukseen, jonka mukaan tulisi luoda kannusteita sekä työntekijöille, jotta nämä siirtyisivät eläkkeelle myöhemmin, että työnantajille, jotta nämä palkkaisivat ja pitäisivät palveluksessaan vanhempia työntekijöitä. Jotta tähän todella päästäisiin, on luotava taloudelliset ja poliittiset toimintaedellytykset, jotka vahvistavat työurien pidentämisen kannustimia ja tekevät samalla erityisesti vanhempien työntekijöiden palkkaamisen yrityksille helpommaksi. Ikääntyvien työntekijöiden työllisyyden tukemiseksi tarvitaan työmarkkinoita, jotka mahdollistavat myös heidän työllistämisensä. Tämä edellyttää kaikilta työmarkkinatoimijoilta aktiivisia toimia, joihin sisältyvät myös jatko- ja täydennyskoulutus ammattipätevyyden parantamiseksi ja joustavat työjärjestelyt, kuten Dublinissa toimivan elin- ja työolojen kehittämissäätiön tutkimus on osoittanut. (16) Erityistä huomiota tulisi kiinnittää myös vanhempien työntekijöiden työkyvyn säilyttämiseen. Tässä mielessä työntekijöiden iän huomioon ottava työn organisointi ja henkilöstöhallinto ovat yhtä oleellisia kuin vastaavat työterveysjärjestelyt. (17)

4.7

ETSK viittaa hiljattain antamassaan lausunnossa rooliin, joka maahanmuuttajilla on ammattitaitoisen työvoiman riittävyyden varmistamisessa, kun työikäisen väestön määrä Euroopassa vähenee. (18)

5.1

Hyvä yleissivistävä ja ammatillinen koulutus on portti menestyksekkääseen ammatilliseen kehitykseen. Eurooppa on muuttumassa ”tietojen ja taitojen Euroopaksi”. ETSK on useaan otteeseen korostanut koulutuksen merkitystä. (19) ETSK on tyytyväinen siihen, että työllisyystyöryhmä on pannut erityistä painoa koulutusalalle. Sivistyksen perusta lasketaan koulussa. Kuten työllisyystyöryhmän raportissa perustellusti korostetaan, on erityisen tärkeää vähentää ilman riittävää pätevyys- ja taitotasoa koulukäyntinsä keskeyttävien määrää, jotta nuorilla olisi ainakin työelämän onnistuneeseen aloittamiseen vaadittavat perusvalmiudet. Tämän saavuttamiseksi koulun houkuttelevuutta on lisättävä laadusta kuitenkaan tinkimättä. Myös ammattikoulutuksen alalla, jolla työmarkkinaosapuolilla on perinteisesti tärkeä rooli, tarvitaan tehokas järjestelmä, jossa otetaan huomioon yleisten koulutuspoliittisten tavoitteiden lisäksi myös työmarkkinoiden tarpeet.

5.2

ETSK kannattaa korkeakoulutusalan laajentamista edelleen. Työllisyystyöryhmän tavoite mahdollistaa pääsy korkeakouluihin nykyistä suuremmalle väestönosalle on kannatettava. Tämä ei saa kuitenkaan johtaa korkeakoulutuksen laadun heikkenemiseen. Eurooppalaisen korkeakoulutusalueen luominen on toinen tärkeä askel. ETSK on jo kauan vaatinut, että ponnistuksia eurooppalaisen oppimisen alueen rakentamiseksi tulee tehostaa. (20) Tutkintotodistusten tulee olla Euroopan laajuisesti ja kansainvälisesti avoimia ja ymmärrettäviä. Siksi ETSK on tyytyväinen Euroopan korkeakoulutuksesta vastaavien ministerien päätökseen ottaa lähivuosina käyttöön kansainvälisesti tunnustetut Master's- ja Bachelor's -korkeakoulututkinnot. (21) Jotta helpotetaan korkeakouluista valmistuneiden siirtymistä työelämään, on tässäkin tärkeää tarkistaa, että opinto-ohjelmat vastaavat työelämän todellisia vaatimuksia.

5.3

Elinikäinen oppiminen on kaikille työntekijäryhmille tärkeä asia. Elinikäisen oppimisen käsite merkitsee etenkin pyrkimystä järjestelmälliseen ja jatkuvaan oppimiseen, jota Euroopan kansalaiset harjoittavat koko elämänsä ajan vastatakseen nykymaailman asettamiin vaatimuksiin. (22) Ammattiosaamisen tunnistaminen ja laajentaminen on paitsi työntekijöiden itsensä myös yritysten edun mukaista. ETSK on tyytyväinen siihen, että työllisyystyöryhmä viittaa myös julkissektoriin merkittävänä tämän alan toimijana. Myös työmarkkinaosapuolilla on tässä yhteydessä tärkeä rooli. Koska elinikäinen oppiminen hyödyttää työntekijöitä, yrityksiä ja koko yhteiskuntaa, tästä seuraa, että myös vastuu elinikäisestä oppimisesta samoin kuin sen kustannukset on jaettava. Perus- ja jatkokoulutuksen korkea laatu sekä työntekijöiden mahdollisuus hankkia tarvittava pätevyys pienentävät työttömyysriskiä, parantavat työllistymismahdollisuuksia ja torjuvat siten sosiaalista syrjäytymistä. Investoinnit pätevyystason kohottamiseen ja elinikäisen oppimisen strategiat ovat tärkeitä Euroopan tulevan kilpailukyvyn kannalta, ja niillä on oikeutetusti tärkeä sija Euroopan työllisyysstrategiassa. Jotta lisätään työntekijöiden ammatillisia kehitysmahdollisuuksia ja parannetaan heidän mahdollisuuksiaan työmarkkinoilla, on tarpeen kehittää perus- ja jatkokoulutusta niin, että se välittää työmarkkinoilla tarvittavaa osaamista. ETSK on tyytyväinen, että työmarkkinaosapuolet ovat sisällyttäneet tämän lähestymistavan ”yhteisiin toimintapuitteisiin ammattitaidon ja pätevyyden elinikäistä kehittämistä varten”. (23)