52003AE0746

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta "Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi Euroopan laajuisen maantieverkon tunnelien turvallisuutta koskevista vähimmäisvaatimuksista"

(KOM(2002) 769 lopullinen - 2002/0309 (COD))

(2003/C 220/06)

Neuvosto päätti 22. tammikuuta 2003 Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 71 artiklan 1 kohdan nojalla pyytää Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon edellä mainitusta ehdotuksesta.

Asian valmistelusta vastannut "liikenne, energia, perusrakenteet, tietoyhteiskunta" -erityisjaosto antoi lausuntonsa 5. kesäkuuta 2003. Esittelijä oli Philippe Levaux.

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea hyväksyi 18. ja 19. kesäkuuta 2003 pitämässään 400. täysistunnossa (kesäkuun 18. päivän kokouksessa) seuraavan lausunnon. Äänestyksessä annettiin 68 ääntä puolesta 2:n pidättyessä äänestämästä.

1. Johdanto - ehdotetun direktiivin sisällön lyhyt esittely

1.1. Ehdotuksen tausta

- Syyskuun 12. päivänä 2001 julkaistussa komission valkoisessa kirjassa "Eurooppalainen liikennepolitiikka vuoteen 2010: valintojen aika" suunnitellaan vähimmäisturvallisuusvaatimusten yhdenmukaistamista koskevaa EU:n direktiiviä korkean turvallisuustason varmistamiseksi tunnelien käyttäjille etenkin Euroopan laajuisten liikenneverkkojen alueeseen kuuluvissa tunneleissa.

- Maantietunnelien osalta erityisesti vuoden 1999 Mont Blanc -tunnelin ja Tauern-tunnelin sekä vuoden 2001 Gotthard-tunnelin suuronnettomuudet ovat lisänneet kollektiivista tietoisuutta aiheen tärkeydestä. Tätä taustaa vasten on tehty poliittisluonteisia päätöksiä yleisellä kansainvälisellä tasolla, Euroopassa ja tietyissä EU-maissa, kuten Italiassa ja Ranskassa, sekä Sveitsissä toteutettujen viimeaikaisten toimien pohjalta. On syytä panna merkille, että direktiiviä koskevat ehdotukset menevät YK:n Euroopan talouskomission tarkasteltavina olevia suosituksia pidemmälle.

- Komission 16. tammikuuta 2003 toimittama, käsillä oleva ehdotus direktiiviksi koskee Euroopan laajuisten liikenneverkkojen yli 500 metrin pituisia maantietunneleita lukuun ottamatta rautatietunneleita, joiden turvallisuusvaatimuksia käsitellään rautatiejärjestelmän yhteentoimivuutta koskevien direktiivien yhteydessä.

1.2. Ehdotuksen tavoitteet

1.2.1. Muistutettuaan tieliikenneonnettomuuksien pääasiallisista syistä sekä siitä, että onnettomuus- tai vaaratilanteessa ensimmäiset 10-15 minuuttia ovat ihmisten pelastautumisen kannalta ratkaisevan tärkeät, komissio asettaa kaksi tavoitetta:

- vaarojen ennaltaehkäisy

- onnettomuuksista ja tulipaloista aiheutuvien mahdollisten seurausten rajoittaminen.

1.3. Ehdotuksen sisältö

Ehdotuksen perusteluosan 3 kohdassa täsmennetään sen sisältö. Siinä käsitellään

- direktiivin soveltamisalaa, joka käsittää siis Euroopan laajuisen maantieverkon yli 500 metrin pituiset tunnelit

- organisointiin liittyviä vaatimuksia; kunkin valtion tulee nimetä hallintoviranomainen, jonka tukena toimii tarkastuslaitos, turvallisuutta koskevan organisoinnin yhdenmukaistamiseksi kansallisella tasolla sekä eri tehtävien ja vastuualueiden selkeyttämiseksi

- teknisiä vaatimuksia, joita tarkastellaan neljässä pääryhmässä: infrastruktuuri, toiminta, ajoneuvot ja tienkäyttäjät.

1.4. Direktiivin soveltamisalan piiriin kuuluvien tunnelien lukumäärä

Ehdotettua direktiiviä sovelletaan käytössä, rakenteilla tai suunnitteluvaiheessa oleviin tunneleihin. Alla olevassa taulukossa, joka on peräisin ehdotuksen perusteluosan 4 kohdasta, kartoitetaan Euroopan laajuiseen maantieverkkoon kuuluvat tunnelit (TEN-tunnelit) EU:n 15 jäsenvaltiossa. Lisäksi Norja on ainoa EU:n ulkopuolinen ETA-valtio, jolla on yli 500 metrin pituisia tunneleita (130 tunnelia, joiden yhteispituus on 200 kilometriä). Ainoastaan kolmella ehdokasvaltiolla on TINA-verkkoon kuuluvia tunneleita: Bulgarialla (4), Slovenialla (5) ja Slovakialla (1). Kyseisten tunnelien kokonaispituus on 15 kilometriä.

>TAULUKON PAIKKA>

1.5. Perustelut yhteisön tason toiminnalle

Komissio perustelee direktiiviehdotusta sillä, että Irlantia ja Suomea lukuun ottamatta kaikissa EU:n jäsenvaltioissa on pitkiä tunneleita. Komissio katsoo lisäksi välttämättömäksi parantaa koordinaatiota ja yhdenmukaistaa turvallisuuteen liittyvää tiedotusta, viestintäkeinoja sekä tunnelien varustusta, jotta kaikki tienkäyttäjät voivat kaikkialla luottaa samanlaiseen turvallisuustasoon.

1.6. Ehdotuksen arviointi

Komissio arvioi ehdotuksen kokonaiskustannuksiksi 2,6-6,3 miljardia euroa. Jälkimmäinen luku perustuu siihen oletukseen, että kaikki olemassa olevat tunnelit muutettaisiin uusia tunneleita koskevien säännösten mukaisiksi. Komissio täsmentää, että jäsenvaltiot vastaavat direktiivistä aiheutuvista kustannuksista.

2. Yleistä

2.1. Komitea yhtyy komission näkemykseen ja tukee sitä. Komitea on samaa mieltä esitetyistä tavoitteista ja toivoo, että toteutukseen ryhdytään pikaisesti, jotta viime vuosien onnettomuuksien kaltaisten tapausten uusiutumiselta voidaan välttyä ja jotta vastaavissa tapauksissa jatkossa voidaan minimoida inhimilliset ja taloudelliset menetykset.

2.2. Direktiivin soveltamisala

2.2.1. Komitea katsoo, että direktiivin soveltamisala tulee rajoittaa toistaiseksi ainoastaan yli 500 metrin pituisiin Euroopan laajuisen maantieverkon tunneleihin. Nimenomaan näiden tunneleiden säännöstön yhdenmukaistaminen on EU:lle kaikkein helpointa. Komissio katsoo perustellusti, että turvallisuuteen liittyvän tiedotuksen, viestintäkeinojen sekä tunnelien varustuksen ja hallinnointitapojen yhdenmukaistamisella on ratkaiseva merkitys turvallisuuden parantamiseksi ja tunneleiden käyttäjien suojelemiseksi.

2.2.2. Tässä tilanteessa, jossa direktiiviä ei heti uloteta koskemaan kaikkia, myös Euroopan laajuisen maantieverkon ulkopuolella sijaitsevia yli 500 metrin pituisia tunneleita, tulisi selkeästi täsmentää, että kyse on keskipitkän aikavälin tavoitteesta.

2.2.3. Komitea esittää direktiivissä täsmennettäväksi, että Euroopan laajuisen maantieverkon ulkopuolisten yli 500 metrin pituisten tunneleiden merkittävien kunnostus-, jälleenrakennus- ja ylläpitotöiden yhteydessä valtioiden on 20 vuoden kuluessa saatettava kyseiset tunnelit direktiivin uuden säännöstön mukaisiksi.

2.2.4. Ilman tätä määräystä tunneleiden käyttäjät Euroopassa olisivat nopeasti tilanteessa, jossa yhdenmukaistettuja yli 500 metrin pituisia "eurooppalaisia" tunneleita ja "kansallisia" tunneleita koskisivat erilaiset säädökset. Yhdenmukaisuuden puuttuminen vaikuttaa haitallisesti turvallisuuteen.

2.2.5. Komitea on tietoinen siitä, että sen ehdotus nostaa direktiivissä esitetyistä toimenpiteistä aiheutuvia kokonaiskustannuksia, mutta esitetyt tavoitteet saavutettaneen vuoteen 2025 ulottuvan porrastamisen ansiosta. Lisäksi komitea katsoo - ottaen huomioon sen tekemät rahoitukseen liittyvät ehdotukset, joita tarkastellaan käsillä olevan lausunnon kohdassa 2.4 -, että EU:lla on varoja ryhtyä toteuttamaan kyseisenlaista politiikkaa.

2.3. Mahdollisuus pienimuotoisten toimenpiteiden toteuttamiseen

2.3.1. Komissio on esittänyt maantietunneleiden kunnostamisesta direktiivin vaatimusten mukaisiksi aiheutuvien kustannusten johdosta, että "jäsenvaltiot saavat toteuttaa tietyin edellytyksin edullisempia toimenpiteitä, jos niillä saavutetaan riittävä turvallisuustaso" (ehdotuksen perusteluosan 6 kohdan A alakohta).

2.3.2. Komitea ei ymmärrä komission aikomuksia. Joko jäsenvaltiot eivät noudata tiukkaa talouspolitiikkaa ja suostuvat rahoittamaan kunnostustöitä korkeammalla hinnalla kuin mikä tiukasti ottaen olisi tarpeen direktiivin noudattamiseksi tai sitten on todellakin olemassa keinoja, jotka takaavat riittävän tai vastaavan turvallisuuden tason ja jotka ovat direktiivissä esitettyjä halvempia. Siinä tapauksessa komitea kysyy, miksi direktiivissä ei oteta niitä alun perin huomioon.

2.3.3. Komitea katsoo, että jäsenvaltioille rahoituksellisista syistä annettu mahdollisuus soveltaa esitetystä poikkeavia toimenpiteitä viivästyttää merkittävästi direktiivin täytäntöönpanoa jäsenvaltioiden ja komission välisten väistämättömien neuvotteluiden takia. Tällaiset erivapaudet olisivat vastoin haluttua yhdenmukaistamista, jota komissio pitää takeena maantietunneleiden turvallisuuden tason parantamisesta.

2.3.4. Komitea esittää siksi, että kaikki mahdollisuudet poiketa direktiivissä säädetyistä toimenpiteistä estetään muulloin paitsi teknisten syiden - jotka on asianmukaisesti näytetty toteen ja jotka komissio on hyväksynyt - ollessa kyseessä. Viimeksi mainitussa tapauksessa valtioiden tulee ehdottaa ratkaisuja vähintään vastaavanlaisen turvallisuuden tason takaamiseksi.

2.4. Direktiivin täytäntöönpanosta aiheutuvien kustannusten rahoitus

2.4.1. Komitealla ei ole keinoja komission esittämien laskelmien arvioimiseksi. Komitea toteaa, että annetut tiedot ovat niukkoja sisältäen maininnan, että "ehdotuksen kokonaiskustannukset arvioidaan 2,6-6,3 miljardiksi euroksi".Itävalta yksistään on ilmoittanut 1,7 miljardin euron suuruisesta budjetista. Komitea kehottaakin komissiota arvioimaan uudelleen laskelmiaan, sillä kyseisten kahden summan välinen epäsuhta yllyttää jäsenvaltioita suosimaan kaikkia poikkeusmahdollisuuksia kustannusten minimoimiseksi, mikä johtaa direktiivin täytäntöönpanoon mahdollisimman halvalla tavalla.

2.4.2. Koska kyse on lisäksi erityisluonteisista töistä, joissa on otettava huomioon maaperälajin kaltaiset vaativat rajoitteet, komitea hyväksyy vain sen mahdollisuuden, että kaikki olemassa olevat tunnelit mukautetaan direktiivin vaatimuksiin, jolloin arvioitu kustannus on 6,3 miljardia euroa kymmenen vuoden ajanjaksolle jaettuna.

2.4.3. Komitea toteaa, että myös komission esittämät tiedot onnettomuuksien suorista ja epäsuorista kustannuksista ovat vähäiset. Kyseisten osittaisten tietojen perusteella on hyvin mahdollista, että perusteellinen tutkimus osoittaisi maantietunnelionnettomuuksien suorien ja epäsuorien kustannusten olevan miljardi euroa vuodessa. Ohjelman tunneleiden kunnostamiseksi direktiivin mukaisiksi, jotta voidaan estää onnettomuuksia tai rajoittaa niiden seurauksia, arvioidaan maksavan 0,63 miljardia euroa vuodessa kymmenen vuoden aikana, mikä on siis selvästi vähemmän kuin onnettomuuksien aiheuttamat vuotuiset kustannukset.

2.4.4. Näin ollen jotkin valtiot, joilla on useita yli 500 metrin pituisia tunneleita, voivat tuskin ottaa kannettavakseen tunnelien yhdenmukaistamisen aiheuttamat kustannukset. Komission tulee myös muuttaa ehdotustaan luodakseen esitettyä tasapuolisemman ja kannustavamman rahoitusjärjestelmän.

2.4.5. Rahoitusjärjestelmän on oltava tasapuolinen siinä mielessä, että Euroopan laajuinen maantieverkko hyödyttää luonnollisesti kaikkia tienkäyttäjiä, ovatpa he sitten kotoisin EU:n jäsenvaltiosta tai unionin ulkopuolisesta valtiosta. Olisi kohtuutonta, että kukin valtio yksinään joutuisi vastaamaan yhteisiä kustannuksia koskevasta summasta kokonaisuudessaan. Tämä asettaisi huonompaan asemaan ne jäsenvaltiot, jotka maantieteellisistä, historiallisista tai taloudellisista syistä ovat investoineet tunnelien rakentamiseen ja jotka ovat näin edistäneet unionin tasokkaan maantieverkon luomista.

2.4.6. Järjestelmän pitää olla kannustava siinä mielessä, että jäsenvaltioiden talousarvioiden asettamista rajoituksista johtuen ne valtiot, joilla on useita tunneleita, saattavat lykätä kunnostusinvestointeja sekä tunneleiden muuttamista säännösten mukaisiksi.

2.4.7. Niinpä äskettäin laatimassaan lausunnossa [23. tammikuuta 2003 annettu lausunto kaasuöljyn verojärjestelmästä ja valmisteveron yhdenmukaistamisesta(1)] tekemänsä ehdotuksen mukaisesti komitea toteaa, että on välttämätöntä avata uusi kanava laitteiden rahoittamiseksi perustamalla eurooppalainen liikenneinfrastruktuurirahasto, joka saa säännöllisiä tuloja (1 sentti litralta kaikista maantieajoneuvojen polttoaineista eli 10 euroa tonnia kohden, mistä kertyy noin 3 miljardia euroa vuodessa vuodesta 2006 lähtien). Nämä unionin jäsenvaltioiden keräämät tulot tuloutettaisiin vuosittain kyseiselle eurooppalaiselle liikenneinfrastruktuurirahastolle, jolle olisi osoitettu erityinen kohta unionin budjetissa. Kyseinen rahasto voisi Euroopan investointipankin myötävaikutuksella tarjota apuaan lainatakuina tai tukena, joka koskisi 50:tä prosenttia vaadittavien töiden kustannuksista, EU:n yli 500 metrin pituisten tunnelien muuttamiseksi direktiivin mukaisiksi(2).

2.5. Turvallisuusvastuuhenkilön asema

2.5.1. Direktiivissä säädetään useiden elinten perustamisesta (mm. hallintoviranomainen ja tarkastuslaitos), ja niiden roolit ja tehtävät ovat melko selkeät. Sama koskee myös tiettyjä toimijoita (tunnelin hallinnoija ja pelastuspalvelut). Koska turvallisuusvastuuhenkilö toimii järjestelmän ytimessä varmistaen sen yhtenäisyyden ja asianmukaisen toiminnan, komitea katsoo, että kyseisen vastuuhenkilön itsenäisyyden ja toimivallan turvaamiseksi hänen roolinsa on täsmennettävä esitettyä paremmin.

2.5.2. Komitea katsoo, että huolimatta komission esittämistä aikomuksista, joiden mukaan "turvallisuusvastuuhenkilön on oltava riippumaton kaikissa turvallisuuteen liittyvissä kysymyksissä", asettaa palkkatyösuhde tunnelin hallinnoijaan nähden turvallisuusvastuuhenkilön väistämättä vaikeasti hallittaviin ja jopa konfliktitilanteisiin kriisitapauksissa tai nopeaa päätöksentekoa vaativissa tapauksissa.

Tällainen tilanne syntyy esimerkiksi turvallisuusvastuuhenkilön soveltaessa 4 kohtaa (kohtaa "Muutokset" liitteessä II), jonka mukaan hänen tulee "määritellä rajoittavia käyttöön liittyviä toimenpiteitä tai kiireellisissä tapauksissa (...) määrätä tunneli suljettavaksi yleisöltä".

2.5.3. Komitea toivoo, että turvallisuusvastuuhenkilön itsenäisyys varmistettaisiin asianmukaisesti, hänen toimivaltansa vahvistettaisiin ja että direktiivissä täsmennettäisiin seuraavat seikat:

- Turvallisuusvastuuhenkilö ei voi missään tapauksessa olla palkkatyösuhteessa tunnelin hallinnoijaan.

- Turvallisuusvastuuhenkilön tulee olla itsenäinen tai palkansaaja jossakin yrityksessä tai julkisessa palvelussa (yleinen turvallisuus, palolaitos jne.) eikä hänellä tule olla mitään siteitä hallinnoijaan.

- Turvallisuusvastuuhenkilöllä on hallintoviranomaisen vahvistama ammatillinen pätevyys.

- Turvallisuusvastuuhenkilöllä on oltava vakuutus.

- Vaikeissa konfliktitilanteissa hallinnoijan kanssa turvallisuusvastuuhenkilö voi kääntyä suoraan hallintoviranomaisen puoleen (myös hallinnoija voi viedä asian hallintoviranomaisen käsiteltäväksi).

- Turvallisuusvastuuhenkilöllä on oltava toimintansa edellyttämät varat siten, että hallinnoija vastaa turvallisuusvastuuhenkilön kustannuksista hallintoviranomaiselle esitetyn sopimuksen puitteissa.

2.6. Tulevat jäsenvaltiot ja erityistapaukset

2.6.1. Komitea on hämmästynyt, että direktiiviehdotuksessa ei tuoda esille sen soveltamisesta ehdokasmaille aiheutuvia seurauksia, jotka ovat ajankohtaisia muutaman kuukauden kuluttua. Laajentumista silmällä pitäen komitea esittää, että komissio toimittaisi ennen vuotta 2005 kartoituksen tulevien jäsenmaiden kaikista yli 500 metrin pituisista tunneleista ja että se ryhtyisi viipymättä suunnittelemaan soveltamisalan laajentamista niin, että vuoteen 2025 mennessä kaikki laajentuneen EU:n tunnelit olisi saatettu direktiivin säännösten mukaisiksi.

2.6.2. Komitea ilmaisee tyytyväisyytensä sen johdosta, että perusteluosassa komissio ilmoittaa ottaneensa huomioon Sveitsissä suoritetut tutkimukset ja että Sveitsi ja Norja on kutsuttu osallistumaan direktiivin 16 artiklalla perustetun komitean työskentelyyn. Komitea toivoo, että tietyn ajan kuluttua komissio kykenee harmonisoimaan maantietunneleita koskevat vähimmäisturvallisuusvaatimukset EU:n, Sveitsin ja Norjan välillä.

3. Erityistä

3.1.

- Tavoitteiden osalta (perusteluosan kohta 2) komitea katsoo, että onnettomuuksien yleisimmät syyt liittyvät usein myös tunneliverkoston rappeutuneisuuteen, vanhentuneisuuteen sekä riittämättömään ylläpitoon.

- On syytä lisätä, että jatkuvan seurantajärjestelmän ansiosta turvallisuustoimenpiteet voidaan pitää ajan tasalla ottamalla nopeasti huomioon uudet tekniikat ja käytännöt. Voidaan esimerkiksi olettaa, että nestekaasun tapaisten uusien polttoaineiden käyttö yleistyy lähitulevaisuudessa. Jos näin tapahtuu, tämä on huomioitava nopeasti direktiivissä, sillä se perustuu oletukselle, että onnettomuus- tai vaaratilanteiden aiheuttamia tulipaloja seuraavat mahdolliset räjähdykset. Nestekaasun kaltaisten polttoaineiden ollessa kyseessä ei tiedetä, miten onnettomuustilanne vaikuttaa siihen, tapahtuuko räjähdys ennen tulipaloa vai sen jälkeen. Tämän johdosta on laadittava nykyisistä poikkeavia ennaltaehkäisyä ja toimenpiteiden organisointia koskevia skenaarioita.

- Toisen tavoitteen osalta komitea toivoo, että aineellisten vahinkojen ohella myös inhimilliset ja taloudelliset menetykset pyritään pitämään mahdollisimman vähäisinä.

3.2. Soveltamisala

Komitea esittää, että komissio muuttaisi säädöstekstiään ja sisällyttäisi siihen komitean edellä esittämän ehdotuksen direktiivin ulottamisesta tietyn ajan kuluttua koskemaan myös Euroopan laajuisen maantieverkon ulkopuolisia yli 500 metrin pituisia tunneleita, joiden rahoituksesta 50 prosenttia tulisi olla peräisin edellä mainitusta eurooppalaisesta infrastruktuurirahastosta tunnelien saattamiseksi direktiivin mukaisiksi ennen vuotta 2025.

3.3. Infrastruktuuri

Komitea esittää, että komissio arvioisi uudelleen lähestymistapaansa, ja ehdottaa, että yksikäytäväisiä tunneleita rakennettaessa varmistettaisiin aina kaikin tavoin mahdollisuus toisen käytävän rakentamiseen hyvin pitkällä aikavälillä tunnelin muuttamiseksi kaksoistunneliksi.

3.4. Ajoneuvot

Vahvistamattomat lisäpolttoainesäiliöt on parasta kieltää vuoteen 2010 mennessä, sillä ammattikäyttöön tarkoitetun dieselöljyn ohjehinta lienee yhdenmukaistettu siihen mennessä. Tähän liittyen komitea muistuttaa, että äskettäisessä direktiivissään valmisteveron yhdenmukaistamisesta komissio toi esille kilpailunvastaisia käytäntöjä, joiden avulla tietyt kuljetusliikkeet kykenivät 1500 litran polttoainesäiliöidensä ansiosta hankkimaan polttoainetta hinnalla, joka ei ollut muiden kuljetusyritysten ulottuvilla. Edellisen johdosta komitea esittää, että komission ehdottama toimenpide olisi väliaikainen ja että lisäpolttoainesäiliöt poistettaisiin.

3.5. Yli 16 tonnin painoisten raskaiden tavarankuljetusajoneuvojen kuljettajat

Komitea kehottaa komissiota esittämään direktiivissä muistutuksen siitä, että jäsenvaltioiden tulee huolehtia raskaiden tavarankuljetusajoneuvojen kuljettajien koulutuksesta. Erityisesti tunneleiden turvallisuusvaatimusten osalta komitea ehdottaa, että kaikki raskaiden tavarankuljetusajoneuvojen kuljettajat osallistuisivat erikoiskoulutukseen, josta annetavasta todistuksesta tehtäisiin merkintä heidän ajokortteihinsa. Toteutettavissa järjestelyissä on pyrittävä

- EU:ssa toimivien kuljettajien ammattitaidon kohottamiseen

- uusien kuljettajien kouluttamiseen EU:ssa

- yhteisön ulkopuolisista maista peräisin olevien kuljettajien ammattitaidon kehittämiseen.

3.6. Liite I

3.6.1. Kohta 1.5.2: Komitea katsoo, että asiayhteydessä on soveliasta täsmentää käytössä olevien tunneleiden läheisyydessä suoritettavien kyseisenlaisten merkittävien töiden aikana noudatettavat säännöt, jotta tunneleiden käyttäjien turvallisuus voidaan jatkuvasti taata.

3.6.2. Kohta 1.10: Komitea katsoo, että riskianalyysi on tehtävä järjestelmällisesti direktiivin 13 artiklaa soveltaen kaikkien tunnelityyppien kohdalla ja että vedenalaisten tunneleiden välillä ei ole syytä tehdä mitään eroa.

3.6.3. Kohta 1.11

- Komitean mielestä kohdassa olisi tarkennettava, että poistumisteiden sijaintia osoittavien valojen on toimittava riittävän pitkään (kaksi tuntia) onnettomuus- tai vaaratilanteessa (valojen on toimittava automaattisesti tai niillä on oltava kaksi virranlähdettä).

- Komitea katsoo, että luokkaan I kuuluvien tunnelien osalta olisi toivottavaa määrätä, että palopostipisteet ovat kytkettynä vesijohtoverkkoon, jossa on jatkuva paine.

- Komitea toivoo, että asennettavien palosammuttimien tyyppi ja teho täsmennettäisiin.

- Komitea ehdottaa 3 alakohtaa täydennettäväksi seuraavasti: "- - hätäviestin lähettämiseksi tunnelin käyttäjille heidän ajoneuvojensa vastaanottimien välityksellä".

- Alakohta 5: komitea ehdottaa seuraavaa muotoilua:"Suojatut voimanlähteet sekä laitteiden korkea- ja matalajännitekaapeleiden (sähkö-, radio-, puhelin- jne.) suojattu virransyöttö, joka takaa laitteiden toiminnan kahden tunnin ajan onnettomuus- tai vaaratilanteessa. - -"

3.6.4. Kohta 2.2: Koska turvallisuusvastuuhenkilön rooli on merkittävä, komitea kehottaa komissiota toistamaan yhdessä direktiivin artiklassa (7 artiklassa) vastuuhenkilön tehtävien sisällön kokonaisuudessaan huomioiden edellä mainitut komitean ehdotukset.

3.6.5. Kohta 3.2: Komitea toivoo, että komissio täsmentää, minkälaisissa tilanteissa kyseistä valvontaa voidaan suorittaa. Komitea katsoo, että kyseisiä tarkastuksia tulee suorittaa poliisin tai tulliviranomaisten toimesta, eikä tunnelin hallinnoijan, jolla ei ole laillista toimivaltaa, tule niihin ryhtyä. Komitea kehottaa poistamaan kyseisen artiklan.

3.7. Liite II

3.7.1. Kohdan 2 alakohta 5: Komitea ehdottaa neljännen luetelmakohdan muuttamista kuulumaan seuraavasti: "- - ja kunnossapito, sekä tunnelin sisäisistä ja sen välittömässä läheisyydessä tehtävistä töistä."

3.7.2. Komitea toivoo, että komissio täsmentää, missä tilanteissa turvallisuusasiakirjat on saatettava ajan tasalle, ja määrittelee päivitysjaksot.

3.7.3. Komitea ottaa uudelleen esille turvallisuusvastuuhenkilön roolin ja esittää, että hänelle myönnetyistä valtuuksista määritellä rajoittavia käyttöön liittyviä toimenpiteitä tai kiireellisissä tapauksissa määrätä tunneli suljettavaksi yleisöltä ei mainittaisi huomaamattomasti liitteen II lopussa vaan varsinaisen direktiivitekstin 7 artiklassa, kuten edellä todettiin.

3.8. Liite III

3.8.1. Kohdat 1 ja 2.4: Kyseisissä kohdissa palosammuttimien ja puhelinten sijainnista esitetään ristiriitaisia tietoja. Komitea katsoo, että jälkimmäinen versio tulee säilyttää, sillä edeltä käsin ajatellen laitteiden lienee parempi sijaita turvasyvennyksissä.

3.8.2. Kohta 2.4:

- Komitea katsoo, että tunneliluokan ilmoittavat kuvakyltit ovat vaikeasti ymmärrettävissä tunnelinkäyttäjille, joilla ei ole riittävästi tietoa kyltin tarjoaman informaation hyödyntämiseksi. Mikäli kyseiset kuvakyltit säilytetään, niistä on hyötyä ainoastaan asiaan perehtyneille tunnelinkäyttäjille.

- Liitteessä esitetään kolme pysähtymispaikkaa osoittavaa liikennemerkkiä. Komitea toteaa, että kyseiset liikennemerkit ovat selvästi vaikeammin havaittavia ja ymmärrettäviä kuin asiakirjassa kaksi sivua jäljempänä esitetty merkki. Vaarana on, että katkoviivan ja yhtenäisen viivan asettaminen rinnakkain johtaa väärinymmärrykseen tuomalla mieleen ajoradan kaventuman tai kiertotien eikä välttämättä pysähtymispaikkaa.

3.8.3. Lisäksi kohdassa 1.1 täsmennetään, että pysähtymispaikalla on oltava hätäpuhelin ja vähintään kaksi palosammutinta. Edellisen johdosta liitteessä tulee esittää ainoastaan kolmas liikennemerkki, jossa kyseiset laitteet on kuvattu. Kahden muun liikennemerkin säilyttäminen voisi antaa ymmärtää, että velvollisuudesta hankkia laitteet voidaan vapauttaa.

4. Päätelmät

Komitea kannattaa komission aloitetta yhdenmukaistettujen vähimmäisturvallisuusvaatimusten laatimiseksi pikaisesti Euroopan laajuisen maantieverkon tunneleihin sovellettaviksi. Komitea katsoo kuitenkin, että komissiolla ei ole esittää ratkaisua tunneleiden yhdenmukaistamisen edellyttämien töiden rahoittamisen tukemiseksi.

Komitea esittää sen vuoksi useampia ehdotuksia.

4.1. Yhdenmukaistamisen edellyttämien töiden rahoitus

Komitea katsoo, että tunneleiden yhdenmukaistamisen edellyttämien töiden vaatiman rahoituksen jättäminen kunkin jäsenvaltion kontolle ei ole oikeudenmukaista eikä kannustavaa, kun otetaan huomioon jäsenvaltioiden budjettirajoitukset sekä tunneleiden pääasiallinen sijainti vain tietyissä maissa. Edellisen johdosta komitea toteaa, että on tarpeen avata uusi kanava perustamalla eurooppalainen liikenneinfrastruktuurirahasto, jota kartutetaan pidättämällä yksi sentti litralta kaikista EU:ssa kulutettavista maantieajoneuvojen polttoaineista (ks. kohta 2.4.7).

4.2. Direktiivin soveltamisala

Turvallisuusvaatimusten yhdenmukaistamisen ja tunnelin käyttäjien oikean liikennekäyttäytymisen edistämiseksi komitea esittää, että ennen vuotta 2025 direktiivin soveltamisala ulotettaisiin kaikkiin yli 500 metrin pituisiin maantietunneleihin ja että asianomaisille valtioille myönnettäisiin kunnostamistöitä varten 50 prosenttia kustannuksista kattava tuki eurooppalaisesta liikenneinfrastruktuurirahastosta (ks. kohta 2.2 edellä).

4.3. Poikkeustapausten estäminen

Koska perustettavasta eurooppalaisesta liikenneinfrastruktuurirahastosta voidaan myöntää tukea kattamaan 50 prosenttia vaadittavista kunnostustöistä syntyneistä kustannuksista, komitea esittää, että mahdollisuudet erivapauksiin suljetaan pois, jotta turvallisuustoimenpiteiden puutteellinen soveltaminen voidaan estää.

4.4. Yli 16 tonnin painoisten raskaiden tavarankuljetusajoneuvojen kuljettajille tarjottava erikoiskoulutus

Komitea katsoo, että vähimmäisturvallisuusvaatimusten noudattaminen edellyttää tunneleiden käyttäjille suunnattua riittävää tiedotusta. Koska yli 16 tonnin painoiset raskaat tavarankuljetusajoneuvot muodostavat merkittävän potentiaalisen vaaratekijän, komitea pitää välttämättömänä, että kuljettajille järjestetään erikoiskursseja, joiden suorittamisesta mainitaan erikseen heidän ajokortteissaan (ks. kohta 3.5 edellä).

4.5. Turvallisuusvastuuhenkilö

Direktiivissä mainittu turvallisuusvastuuhenkilö toimii järjestelmän ytimessä. Hänen on oltava itsenäinen suhteessa tunnelin hallinnoijaan ja hänen toimivaltansa on vahvistettava (ks. kohta 2.5.3 edellä).

Bryssel 18. kesäkuuta 2003.

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean

puheenjohtaja

Roger Briesch

(1) EYVL C 85, 28.4.2003.

(2) Koska tämä kysymys on hyvin tärkeä, esitämme, että laaditaan oma-aloitteinen lausunto, jossa analysoidaan yksityiskohtaisesti tämänkaltaisten infrastruktuurien rahoituksen kaikki ulottuvuudet.