52002PC0404

Ehdotus: EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS metsien ja ympäristövuorovaikutusten seurannasta yhteisössä (Forest Focus)

(komission esittämä)

PERUSTELUT

EHDOTUKSEN TAVOITE

Ehdotettavan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen tarkoituksena on uuden metsien ja ympäristövuorovaikutusten seurantaa koskevan yhteisön toimintasuunnitelman käyttöönotto yhteisön metsien suojelemiseksi. Toimintasuunnitelma perustuu kahteen aiempaan asetukseen, jotka koskevat ilmansaasteiden [1] ja metsäpalojen [2] metsäekosysteemeihin kohdistuvia vaikutuksia, sekä näillä asetuksilla aikaan saatuihin tuloksiin. Ehdotettavalla asetuksella luodaan monivuotiset puitteet, jotka kattavat aluksi kuuden vuoden jakson 2003-2008. Tavoitteena on mukauttaa edellä mainittujen asetusten soveltamisalaa siten, että saadaan aikaan joustava seurantaa koskeva toimintasuunnitelma, jonka avulla voidaan arvioida laajemmin metsäekosysteemien tilaa. Samalla yksinkertaistetaan käytössä olevia toimia yhdistämällä kummankin edellä mainitun asetuksen osia yhdeksi metsien suojelun ja seurannan kattavaksi puiteasetukseksi.

[1] Neuvoston asetus (ETY) N:o 3528/86, annettu 17 päivänä marraskuuta 1986, yhteisön metsien suojelusta ilmansaasteilta, EYVL L 326, 21.11.1986, s. 2.

[2] Neuvoston asetus (ETY) N:o 2158/92, annettu 23 päivänä heinäkuuta 1992, metsäpalojen torjunnasta yhteisössä, EYVL L 217, 31.7.1992, s. 3.

TAUSTA

Lainsäädännöllinen tausta

Neuvoston asetuksella (ETY) N:o 3528/86 otettiin käyttöön yhteisön toimintasuunnitelma metsien suojelemiseksi ilmansaasteilta. Tarkoituksena oli tehostaa yhteisön metsien suojelua ja turvata sitä kautta erityisesti maatalouden tuotantomahdollisuuksia.

Kyseisen toimintasuunnitelman tavoitteena oli pitkän aikavälin metsänseurantajärjestelmän perustaminen. Yhteisön toimi toteutettiin läheisessä yhteistyössä ilmansaasteiden metsävaikutusten arviointia ja seurantaa koskevan kansainvälisen yhteistyöohjelman (ICP:n metsäohjelman) kanssa. Kyseinen ohjelma on perustettu Euroopan yhteisön allekirjoittaman valtiosta toiseen tapahtuvaa ilman epäpuhtauksien kaukokulkeutumista koskevan YK:n/Euroopan talouskomission yleissopimuksen (Geneve, 1979) [3] nojalla. Asetuksen (ETY) N:o 3528/86 mukaan yhteisön rahoitusosuus jäsenvaltioiden kansallisten ohjelmien puitteissa toteuttamiin toimenpiteisiin voi olla 50 prosenttia.

[3] Valtiosta toiseen tapahtuvaa ilman epäpuhtauksien kaukokulkeutumista koskeva yleissopimus.YK/Euroopan talouskomissio, 1979.

Neuvoston asetuksella (ETY) N:o 2158/92 otettiin käyttöön toimintasuunnitelma pääasiassa metsäpalojen torjumiseksi. Kyseisen asetuksen nojalla on yhteisrahoitettu useita toimenpiteitä, kuten ehkäisyjärjestelmien toteuttamista tai jo olemassa olevien järjestelmien parantamista ja erityisesti suojainfrastruktuurin (metsäautoteiden, metsäteiden, vedenottopaikkojen, palonkatkaisulinjojen jne.) toteuttamista sekä järjestelmien luomista tai parantamista metsien seurantaa tai metsäpalojen syiden ja metsäpalojen torjuntakeinojen määrittämistä varten. Yksi asetukseen sisältyvä osatekijä on metsäpaloja koskeva tietojärjestelmä, joka on mukana myös nyt ehdotettavassa puiteasetuksessa.

Asetuksen (ETY) N:o 3528/86 muuttamisesta 17. helmikuuta 1997 annetussa neuvoston asetuksessa (EY) N:o 307/97 [4] viitattiin perustamissopimuksen 43 artiklaan oikeusperustana. Euroopan parlamentti jätti 30. huhtikuuta 1997 Euroopan yhteisöjen tuomioistuimeen tätä asiaa koskevan kanteen. Tuomioistuin antoi 25. helmikuuta 1999 tuomion yhdistetyissä asioissa C-164/97 ja C-165/97 [5]. Tuomiossaan se totesi, että neuvoston olisi pitänyt antaa molemmat asetukset perustamissopimuksen 130 artiklan (nykyinen 175 artikla) nojalla. Näin ollen asetus (EY) N:o 307/97 kumottiin. Tuomioistuin kuitenkin määräsi kumotun asetuksen vaikutukset pidettäviksi voimassa, kunnes neuvosto antaisi kohtuullisessa ajassa samasta asiasta uuden asetuksen. Kyseinen uusi asetus (EY) N:o 1484/2001 [6] tuli voimaan 21. heinäkuuta 2001. Neuvoston asetusta (ETY) N:o 3528/86 on hiljattain muutettu asetuksella (EY) N:o 804/2002 [7].

[4] EYVL L 51, 21.2.1997, s. 9.

[5] Kok. 1999, s. I-1139.

[6] EYVL L 196, 20.7.2001, s. 1.

[7] EYVL L 132, 17.5.2002, s. 1.

Metsien suojeleminen ilmansaasteilta

Yhteisön toimintaa on vuosien kuluessa kehitetty yhteistyössä ICP:n metsäohjelman kanssa Euroopan metsien suojelua koskevien ministerikonferenssien (Strasbourg [8], Helsinki [9] ja Lissabon [10]) ja Yhdistyneiden Kansakuntien ympäristö- ja kehityskonferenssin (UNCED) (Rio de Janeiro 1992) määrittelemien tavoitteiden mukaisesti. Yhteisön toiminta on toteutettu komission asetuksilla N:o 526/87 [11], 1696/87 [12], 1091/94 [13] ja 2278/99 [14], ja neuvoston asettamat tavoitteet on saavutettu.

[8] Yleinen julistus ja annetut päätöslauselmat. Ensimmäinen ministerikonferenssi metsien suojelemiseksi Euroopassa, Strasbourg, 1990.

[9] Yleinen julistus ja annetut päätöslauselmat. Toinen ministerikonferenssi metsien suojelemiseksi Euroopassa, Helsinki, 1993.

[10] Yleinen julistus ja annetut päätöslauselmat. Kolmas ministerikonferenssi metsien suojelemiseksi Euroopassa, Lissabon 1998.

[11] EYVL L 53, 21.2.1997, s. 14.

[12] EYVL L 161, 22.6.1987, s. 1.

[13] EYVL L 125, 18.5.1994, s. 1.

[14] EYVL L 279, 29.10.1999, s. 3.

Metsien suojeleminen metsäpaloilta

Vuonna 1994 komissio antoi asetuksen (EY) N:o 804/94 [15] yhteisön metsäpaloja koskevasta tietojärjestelmästä. Kyseisellä asetuksella luotiin puitteet järjestelmälliselle tiedon keräämiselle jokaisesta metsäpalosta kaikilla järjestelmässä mukana olevien jäsenvaltioiden metsäpalovaaran alueilla. Tällä hetkellä metsäpaloja koskevassa tietojärjestelmässä ovat mukana seuraavat kuusi jäsenvaltiota, joissa on metsäpalovaaran alueita: Saksa, Portugali, Espanja, Ranska, Italia ja Kreikka. Järjestelmä toimii operatiivisena välineenä, jonka avulla voidaan seurata ja arvioida jäsenvaltioiden ja komission metsäpalojen torjumiseksi toteuttamia toimenpiteitä.

[15] EYVL L 93, 12.4.1994, s. 11.

Yhteydet ympäristöpolitiikkaan ja uusien ympäristökysymysten mukaan ottaminen

Ehdotettava laajennettua seurantaa koskeva asetus liittyy ympäristötoimien eri toiminta-alojen muodostamaan kokonaisuuteen, ja sen toteutuksessa noudatetaan perustaltaan tieteellistä lähestymistapaa. Kaikki ehdotettavat seurannan osatekijät liittyvät kuudennen ympäristöä koskevan toimintaohjelman [16] ja kestävän kehityksen strategian [17] painopisteisiin: saasteisiin, ilmastonmuutokseen, biologiseen monimuotoisuuteen, luonnonvaroihin ja maaperään.

[16] Kuudes ympäristöä koskeva toimintaohjelma: Tulevaisuutemme valinta, 24.1.2001, KOM(2001) 31 lopullinen.

[17] Kestävä kehitys Euroopassa paremman maailman vuoksi: Kestävää kehitystä koskeva Euroopan unionin strategia, 15.5.2001, KOM(2001) 264 lopullinen.

Unionin tason ympäristölainsäädäntö ja ympäristötoimenpiteet, kuten Puhdasta ilmaa Eurooppaan -ohjelma [18], yhteisön vesipolitiikan puitteista annettu direktiivi 2000/60/EY [19], luonnonvaraisten lintujen suojelusta annettu direktiivi 79/409/ETY [20] ja luontotyyppien sekä luonnonvaraisen eläimistön ja kasviston suojelusta annettu direktiivi 92/43/ETY [21] sekä hiljattainen EU:n maaperänsuojelun teemakohtainen strategia [22] edellyttävät parempaa tietoa, jonka avulla voidaan määrittää toteutettavaan politiikkaan vaikuttavien riski- ja epävarmuustekijöiden luonne ja luoda tätä kautta pohja ratkaisuille ja uusille politiikkaa koskeville päätöksille. Metsien ja ympäristövuorovaikutusten seurantaa koskeva yhteisön toimintasuunnitelma tukee osaltaan näihin tarpeisiin vastaamista.

[18] Komission tiedonanto - Puhdasta ilmaa Eurooppaan -ohjelma: Kohti ilmanlaadun teemakohtaista strategiaa, 4.5.2001, KOM(2001) 245 lopullinen.

[19] EYVL L 327, 22.12.2000, s. 1.

[20] EYVL L 103, 25.4.1979, s. 1.

[21] EYVL L 206, 22.7.1992, s. 7.

[22] Komission tiedonanto neuvostolle, Euroopan parlamentille, talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle - Kohti maaperänsuojelun teemakohtaista strategiaa, 16.4.2002, KOM(2002) 179 lopullinen.

Ehdotettavat seurantatoimet voisivat edistää merkittävästi eurooppalaisen ilmastonmuutosohjelman [23], EU:n biologista monimuotoisuutta koskevan strategian [24] ja siihen liittyvien biologista monimuotoisuutta koskevien toimintasuunnitelmien, maaperästrategian sekä tulossa olevan maaperän seurantaa koskevan direktiivin valmistelun yhteydessä asetettujen seurantavaatimusten toteutumista. Lisäksi ne voisivat tukea ympäristön ja turvallisuuden maailmanlaajuisen valvonnan (GMES) puitteissa toteutettavia toimia.

[23] EU:n politiikka ja toimenpiteet kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi: kohti eurooppalaista ilmastonmuutosohjelmaa (ECCP), KOM(2000) 88 lopullinen.

[24] Biologista monimuotoisuutta koskeva Euroopan yhteisön strategia, 5.2.1998, KOM(1998) 42 lopullinen.

Euroopan unioni ja sen jäsenvaltiot ovat sitoutuneet edistämään kestävää kehitystä kaikissa politiikoissaan ja toimissaan. EU ja sen jäsenvaltiot ovat myös sitoutuneet metsien suojelemiseen ja kestävään hoitoon ja käyttöön kaikissa asianomaisissa kansainvälisissä ja yleiseurooppalaisissa metsiin liittyvissä prosesseissa. Näitä ovat erityisesti Rio de Janeirossa vuonna 1992 järjestetyssä YK:n ympäristö- ja kehityskonferenssissa ja konferenssin seurantatyön puitteissa sovitut metsiä koskevat periaatteet [25], toistuvasti järjestettävät Euroopan metsien suojelua koskevat ministerikonferenssit ja niiden yhteydessä tähän mennessä annetut päätöslauselmat [26] sekä valtiosta toiseen tapahtuvaa ilman epäpuhtauksien kaukokulkeutumista koskeva yleissopimus ja sen pöytäkirjat.

[25] UNCED, 1992, biologista monimuotoisuutta koskeva yleissopimus, ilmastonmuutosta koskeva yleissopimus, YK:n hallitustenvälinen metsäpaneeli ja hallitustenvälinen metsäfoorumi sekä YK:n metsä foorumi.

[26] Ministerikonferenssit metsien suojelemiseksi Euroopassa (Strasbourg 1990, Helsinki 1993 ja Lissabon 1998).

Ehdotetun yhteisön toimintasuunnitelman arviointi

Ehdotuksen pohjaksi ei ole tehty ennakkoarviointia, koska ehdotettu toimintasuunnitelma perustuu neuvoston asetusten (ETY) N:o 3528/86 ja (ETY) N:o 2158/92 mukaiseen seurantaan. Komissio on vastikään laatinut vuosina 1987-2001 harjoitettua seurantaa koskevan kertomuksen, joka lähetetään Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

Ehdotetussa asetuksessa on kuitenkin otettu huomioon seurantaa koskevan riippumattoman arvioinnin tulokset. Siinä säädetään tieteellisen koordinointielimen suorittamasta keskitetystä koordinoinnista sekä toimintasuunnitelman puitteissa toteutettujen toimien jatkuvasta seurannasta ja uudesta organisaatiorakenteesta, jotka parantavat toimintasuunnitelman tehokkuutta. Jäsenvaltioiden kansallisiin ohjelmiin liittyvä vaatimus ennakko-, väli- ja jälkiarviointien laatimisesta lisää toimintasuunnitelman toimien läpinäkyvyyttä ja sen kokonaistehokkuutta. Lisäksi komissio tarkastelee toimintasuunnitelmaa uudelleen sen toteutuksen puolivälissä sekä laatii toteutusjakson lopussa arviointikertomuksen.

YHTEENVETO EHDOTUKSESTA SEURANTAA KOSKEVAKSI PUITEASETUKSEKSI

Oikeusperusta

Neuvoston asetuksen (ETY) N:o 3528/86 ja neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2158/92 oikeusperustaa koskevan Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen päätöksen (25. helmikuuta 1999) mukaisesti ja tulevan EU:n toiminnan tavoitteet huomioon ottaen asetuksen yksinomainen oikeusperusta on perustamissopimuksen 175 artikla. Perustamissopimuksen 174 artiklan 1 kohdan mukaan yhteisön ympäristöpolitiikalla myötävaikutetaan ympäristön laadun säilyttämiseen, suojelemiseen ja parantamiseen sekä tuetaan luonnonvarojen harkittua ja järkevää käyttöä yhteisön eri alueiden tilanteiden erilaisuus huomioon ottaen.

Toimintasuunnitelman täytäntöönpano

Puiteasetus pannaan täytäntöön antamalla komission asetukset, joissa säädetään seurantatoimien yleisistä periaatteista sekä kertomusten laadintaa ja kansallisia ohjelmia koskevista menettelyistä. Komission asetuksissa säädetään myös seurantamenetelmiä koskevien käsikirjojen laatimisesta.

Tavoitteet, sisältö ja määritelmät (1-3 artikla)

Ehdotetun toiminnan päätavoitteena on luoda puitteet yhteisön toimintasuunnitelmalle, jonka avulla pyritään suojelemaan yhteisön metsäekosysteemejä ekosysteemien tilaa seuraamalla. Jäsenvaltiot eivät voi erikseen toimimalla saavuttaa tätä tavoitetta riittävällä tavalla. Sen sijaan tavoitteeseen voidaan päästä paremmin yhteisön toiminnalla, jolla yhdenmukaistetaan tiedonkeruu ja metsiä koskevan politiikan kannalta olennaisen tiedon hankinta yhteisön tasolla siten, että edesautetaan niiden käynnissä olevien yhteisön toimenpiteiden arviointia, jotka tähtäävät metsäekosysteemien säilyttämiseen ja kestävän hoidon ja käytön edistämiseen.

Asetusta laadittaessa on otettu huomioon seuraavat tekijät:

* Lähes 44 prosenttia EU:n kokonaismaapinta-alasta on metsien ja kitumaan peitossa. Metsäekosysteemeillä on monia taloudellisesti, yhteiskunnallisesti ja ekologisesti tärkeitä tehtäviä. Tämän lisäksi metsäekosysteemit muodostavat eri kasvi- ja eläinlajien elinympäristön.

* Metsäekosysteemeihin kohdistuu vakavia uhkia, joita muodostavat ilmansaasteet, tulipalot, ilmastonmuutos sekä loiset ja taudit. Suurimmalla osalla näistä uhkista voi olla valtioiden rajat ylittäviä vaikutuksia, ja ne voivat horjuttaa vakavasti ja jopa tuhota metsäekosysteemejä.

* Näin ollen metsäekosysteemien suojeleminen on keskeisen tärkeää. Euroopan unioni ja sen jäsenvaltiot ovatkin sitoutuneet metsien suojelemiseen ja metsien kestävään hoitoon ja käyttöön kaikissa yleiseurooppalaisissa ja kansainvälisissä metsiin liittyvissä prosesseissa. Metsästrategiassa ja kuudennessa ympäristöä koskevassa toimintaohjelmassa tarkastellaan metsiin liittyviä huolestuttavia kysymyksiä ja yksilöidään seurantatarpeita.

* Metsäekosysteemien tila, tilassa tapahtuvat muutokset, metsäekosysteemien reagointi ympäristön kuormitustekijöihin ja toimenpiteiden vaikutukset voidaan selvittää ainoastaan seurannan avulla.

* Metsäekosysteemien tilassa tapahtuvat muutokset sekä näiden muutosten syyt voidaan havaita ja määrittää aikaisessa vaiheessa, jolloin tarvittaviin toimenpiteisiin voidaan ryhtyä ajoissa.

* Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi tarvitaan joustavasti toteutettavissa olevaa pitkän aikavälin seurantaohjelmaa.

Tuleva EU:n toimintasuunnitelma perustuu neljään tekijään:

* ilmansaasteiden metsiin kohdistuvia vaikutuksia koskevan seurantaohjelman käyttöönotto,

* metsäpaloja koskevan seurantajärjestelmän käyttöönotto,

* metsäekosysteemien tilan arvioimiseksi toteutettavien seurantatoimien tehokkuuden jatkuva arviointi ja seurantatoimien kehittäminen,

* metsien biologista monimuotoisuutta, maaperää, ilmastonmuutosta ja hiilen sitomista koskevien uusien seurantatoimien käyttöönotto sen jälkeen kun on ensin kehitetty asianmukaiset seurantamenetelmät (edellyttäen, että budjettivallan käyttäjä antaa käyttöön tarvittavan lisärahoituksen).

Seuranta ja toimintasuunnitelman parantamisen ja kehittämisen välineet (4-7 artikla)

Ilmansaasteiden metsiin kohdistuvien vaikutusten seuranta toteutetaan koko yhteisön kattavan järjestelmällisen näytealaverkoston sekä intensiivistä seurantaa varten luodun koealaverkoston avulla. Järjestelmällisen verkoston avulla saadaan edustavaa tietoa metsien tilasta ja muutoksista. Valikoiduilla koealoilla suoritettava intensiivinen seuranta puolestaan mahdollistaa perusteelliset seurantatoimet ekosysteemien prosessien tarkkailemiseksi. Näin ollen koealojen intensiiviseuranta ja järjestelmällisen näytealaverkoston puitteissa tapahtuva seuranta täydentävät toisiaan.

Tulipalot aiheuttavat vakavaa haittaa metsille monissa osissa yhteisöä. Toteutettavan metsäpaloja koskevan seurantajärjestelmän tarkoituksena on seurata metsäpalojen laajuutta ja syitä. Seurantajärjestelmä mahdollistaa tulipalojen metsäekosysteemien tilaan kohdistuvien vaikutusten arvioinnin ja muodostaa operatiivisen välineen jäsenvaltioiden ja komission toteuttamien toimenpiteiden seuraamiseksi ja arvioimiseksi. Toimintasuunnitelman toimien tulokset tukevat ja täydentävät pelastuspalvelua koskevien säännösten [27], tuesta maaseudun kehittämiseen annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 1257/99 [28] ja Euroopan metsätalouden tieto- ja viestintäjärjestelmästä (EFICS) annetun asetuksen [29] nojalla toteutettavia metsäpaloihin liittyviä toimia.

[27] EYVL L 327, 21.12.1999, s. 53.

[28] EYVL L 160, 26.6.1999, s. 80.

[29] EYVL L 165, 15.6.1989, s. 12.

Komissio toteuttaa tutkimuksia, kokeita ja demonstraatiohankkeita, joiden tarkoituksena on erityisesti edistää toimintasuunnitelman kehittämistä ja parantaa sen tehokkuutta. Näiden toimien tulosten hyödyntämiseksi parhaalla mahdollisella tavalla jäsenvaltioita voidaan pyytää toteuttamaan tutkimuksia, kokeita ja demonstraatiohankkeita uusilla seurannan aloilla. Tarkoituksenmukaisten parametrien määrittäminen, tiedonkeruussa käytettävien menetelmien kehittäminen ja testausvaihe menetelmien toteutettavuuden ja käyttökelpoisuuden varmistamiseksi ovat välttämättömiä edellytyksiä otettaessa asteittain mukaan uusia seurantaelementtejä.

Kansalliset ohjelmat, koordinointi ja yhteistyö (8-11 artikla)

Jäsenvaltioiden toteuttamat seurantatoimet, erityisesti tiedonkeruu ja tutkimukset, kokeet ja demonstraatiohankkeet, toteutetaan monivuotisilla kansallisilla ohjelmilla (kolmivuotiset ohjelmakaudet).

Tavoitteiden saavuttamiseksi komissio perustaa tieteellisen koordinointielimen, joka voidaan sijoittaa Yhteisen tutkimuskeskuksen yhteyteen. Elimen tehtävänä on erityisesti tietojen keräämisen ja validoinnin organisointi sekä yhteisön tietoalustan kehittäminen.

Komissio voi tarvita lisäapua sopimussuhteessa olevilta hajautetuilta aihepiirikohtaisilta keskuksilta, minkä lisäksi se voi kuulla asiantuntijoita, tutkimuslaitoksia tai tehdä näiden kanssa sopimuksia tiettyjen toimien toteuttamista varten.

Euroopan ympäristökeskus auttaa komissiota kertomusten laatimisessa. Tässä yhteydessä tarvitaan yhteistyötä yleiseurooppalaisten ja kansainvälisten elinten ja erityisesti ICP:n metsäohjelman kanssa ilmansaasteiden seurannan osalta, jotta voidaan varmistaa seurannan yhdenmukaisuus.

Toteutusaika ja rahoitukseen liittyvät näkökohdat (12-13 artikla)

Toimintasuunnitelman toteutuksen kesto on kuusi vuotta siten, että toteutus alkaa 1. tammikuuta 2003 ja päättyy 31. joulukuuta 2008. Ehdotetun puiteasetuksen nojalla annetaan yhteisrahoitusta, jonka määrä voi olla enintään 50 prosenttia niistä tukikelpoisista kustannuksista, jotka aiheutuvat seurantatoiminnasta ja tietokannoista sekä jäsenvaltioiden kansallisissa ohjelmissaan toteuttamista tutkimuksista, kokeista ja demonstraatiohankkeista. Komissio rahoittaa oman toimintansa, kuten koordinointi- ja arviointityön sekä tutkimukset, kokeet ja demonstraatiohankkeet. Tukea annetaan myös Euroopan ympäristökeskukselle. Lisäksi tukea voidaan antaa ICP:n metsäohjelmalle tieteellisen yhteystahon luomiseksi ICP:n metsäohjelman ja yhteisön tieteellisen koordinointielimen välille. Tällä tavalla ICP:n metsäohjelma voi taata tietämyksen ja tietojen vaihdon ja samalla mahdollistaa yhtenäisen lähestymistavan metsien seurannan yhteisillä aloilla.

Ilmansaasteiden ja metsäpalojen metsiin kohdistuvien vaikutusten seuraamista, uusien seurantatoimien kehittämistä ja toimintasuunnitelman parantamista varten varataan 52 miljoonaa euroa vuosiksi 2003-2006. Vuosina 2007 ja 2008 vuotuista 13 miljoonan euron budjettia voidaan lisätä uusien toimien rahoittamiseksi edellyttäen, että budjettivallan käyttäjä hyväksyy tällaisen lisäyksen.

Täytäntöönpano, jäsenvaltioiden kertomukset, pysyvä metsäkomitea (14-17 artikla)

Kukin jäsenvaltio nimeää yhden kansallisen keskuksen tehokkaan ja selkeän yhteydenpitorakenteen aikaansaamiseksi.

Kansalliset keskukset toimittavat toimintasuunnitelman puitteissa kerätyt tiedot komissiolle. Toimintasuunnitelman puitteissa kerätty ympäristöä koskeva tieto saatetaan suuren yleisön ja erityisesti asiantuntijoiden ja tutkimuslaitosten saataville.

Metsäekosysteemien tilan seurannan tuloksia koskevassa raportoinnissa sovelletaan monivuotisuuteen perustuvaa mallia, jossa kertomusten tarkastelujakson pituus on kolme vuotta. Metsäpalojen seurantaa koskevat kertomukset laaditaan kuitenkin vuosittain. Komissio tarkastelee toimintasuunnitelmaa uudelleen kolmen vuoden kuluttua sen toteutuksen alkamisesta ja antaa kertomuksen sen toteutuksesta.

Pysyvä metsäkomitea avustaa komissiota unionin metsäekosysteemien tilan ja siihen liittyvien ympäristövaikutusten yhdenmukaista ja kokonaisvaltaista seurantaa koskevan toimintasuunnitelman koordinoinnissa, seurannassa ja kehittämisessä. Metsäkomiteaa kuullaan menettelystä komissiolle siirrettyä täytäntöönpanovaltaa käytettäessä 28. kesäkuuta 1999 tehdyssä neuvoston päätöksessä 1999/468/EY [30] säädettyjen menettelyjen mukaisesti.

[30] EYVL L 184, 17.7.1999, s. 23.

Komission kertomukset, uudelleentarkastelu, ehdokasmaat (18-21 artikla)

Komissio tarkastelee toimintasuunnitelmaa uudelleen ensimmäisen kolmen vuoden jakson jälkeen ja laatii tarkastelun perusteella neljännen vuoden kuluessa toimintasuunnitelman täytäntöönpanoa koskevan kertomuksen. Samoin ennen asetuksessa säädetyn toteutusajan päättymistä komissio laatii Euroopan parlamentille ja neuvostolle asetuksen täytäntöönpanoa koskevan kertomuksen. Yhteisön jäseniksi ehdolla olevat maat voivat osallistua toimintasuunnitelmaan.

2002/0164 (COD)

Ehdotus: EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS metsien ja ympäristövuorovaikutusten seurannasta yhteisössä (Forest Focus)

EUROOPAN PARLAMENTTI ja EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 175 artiklan,

ottavat huomioon komission ehdotuksen [31],

[31] EYVL C [...], [...], s. [...].

ottavat huomioon talous- ja sosiaalikomitean lausunnon [32],

[32] EYVL C [...], [...], s. [...].

ottavat huomioon alueiden komitean lausunnon [33],

[33] EYVL C [...], [...], s. [...].

noudattavat perustamissopimuksen 251 artiklassa määrättyä menettelyä [34]

[34] EYVL C 340, 10.11.1997, s. 173.

sekä katsovat seuraavaa:

(1) Metsillä on tärkeä monitahoinen tehtävä yhteiskunnan kannalta. Sen lisäksi, että metsät ovat tärkeitä maaseutualueiden kehitykselle, ne ovat arvokkaita luonnonsuojelun kannalta, niillä on merkittävä osuus ympäristön säilyttämisessä, ne ovat hiilen kierron keskeisiä osatekijöitä ja merkittäviä hiilinieluja ja ne säätelevät ratkaisevan tärkeällä tavalla veden kiertoa.

(2) Erilaiset luonnolliset tekijät, kuten poikkeukselliset sääolosuhteet tai loiset ja taudit, taikka ihmisen toiminnan seuraukset, kuten ilmastonmuutos, tulipalot ja ilmansaasteet, voivat vaikuttaa haitallisesti metsäekosysteemeihin. Tällaiset tekijät voivat vahingoittaa vakavasti metsäekosysteemejä tai jopa tuhota niitä. Useimmilla metsäekosysteemeihin vaikuttavilla luonnollisilla ja ihmisen toiminnasta aiheutuvilla tekijöillä voi olla valtioiden rajojen yli ulottuvia vaikutuksia.

(3) Komission neuvostolle ja Euroopan parlamentille antamassa tiedonannossa Euroopan unionin metsästrategiasta [35] korostettiin tarvetta suojella luonnonympäristöä ja metsäperintöä, hoitaa ja käyttää metsiä kestävällä tavalla ja tukea kansainvälistä ja yleiseurooppalaista metsänsuojeluyhteistyötä; lisäksi siinä mainittiin metsien seuranta ja niiden tehostettu käyttö hiilinieluina. Neuvosto kehotti metsästrategiasta 15 päivänä joulukuuta 1998 antamassaan päätöslauselmassa [36] komissiota arvioimaan ja jatkuvasti parantamaan metsien terveyttä koskevan eurooppalaisen seurantajärjestelmän tehokkuutta sekä ottamaan huomioon kaikki metsäekosysteemeihin mahdollisesti vaikuttavat tekijät. Lisäksi se kehotti komissiota kiinnittämään erityistä huomiota metsäpaloja koskevan yhteisön tiedotusjärjestelmän kehittämiseen, jotta sen avulla voidaan arvioida paremmin metsäpalojen torjumistoimenpiteiden tehokkuutta.

[35] Komission tiedonanto Euroopan unionin metsästrategiasta, 3.11.1998, KOM(1998) 649 lopullinen.

[36] EYVL C 56, 26.2.1999, s. 1.

(4) Euroopan yhteisön kuudennessa ympäristöä koskevassa toimintaohjelmassa [37] todetaan tarve soveltaa ympäristöpolitiikan laadinnassa, toteutuksessa ja arvioinnissa tietämykseen perustuvaa lähestymistapaa sekä erityisesti tarve seurata metsien toimintaa niiden moninaisissa tehtävissä Euroopan metsien suojelua käsitelleiden ministerikonferenssien, Yhdistyneiden Kansakuntien metsäfoorumin, biologista monimuotoisuutta koskevan yleissopimuksen sekä muiden foorumien suositusten mukaisesti.

[37] Kuudes ympäristöä koskeva toimintaohjelma: Ympäristö 2010: Tulevaisuutemme valinta, 24.1.2001, KOM(2001) 31 lopullinen.

(5) Yhteisö ja jäsenvaltiot ovat sitoutuneet toteuttamaan kansainvälisesti sovittuja toimia, jotka liittyvät metsien suojeluun ja kestävään hoitoon ja käyttöön; näitä ovat erityisesti hallitusten välisen metsäpaneelin ja -foorumin ehdotukset toimiksi sekä biologista monimuotoisuutta koskevaan yleissopimukseen liittyvä metsien biologista monimuotoisuutta koskeva laajennettu työohjelma [38].

[38] Biologista monimuotoisuutta koskevan YK:n yleissopimuksen sopimuspuolten konferenssin (Haag 2002) päätös VI/22.

(6) Yhteisö on jo toteuttanut toimia kahden metsäekosysteemien tilaan haitallisesti vaikuttavan tekijän osalta yhteisön metsien suojelusta ilmansaasteilta 17 päivänä marraskuuta 1986 annetulla neuvoston asetuksella (ETY) N:o 3528/86 [39] ja metsäpalojen torjunnasta yhteisössä 23 päivänä heinäkuuta 1992 annetulla neuvoston asetuksella (ETY) N:o 2158/92 [40].

[39] EYVL L 326, 21.11.1986, s. 2, asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 804/2002 (EYVL L 132, 17.5.2002, s. 1).

[40] EYVL L 217, 31.7.1992, s. 3, asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 805/2002 (EYVL L 132, 17.5.2002, s. 3).

(7) Kummankin asetuksen voimassaolo päättyy 31 päivänä joulukuuta 2002, ja on yhteisön yleisen edun mukaista jatkaa ja kehittää edelleen mainituilla asetuksilla käyttöön otettuja seurantatoimia sisällyttämällä ne uuteen "Forest Focus" -toimintasuunnitelmaan.

(8) Toimintasuunnitelmaan sisältyvien metsäpalonseurantaa koskevien toimenpiteiden olisi täydennettävä niitä toimenpiteitä, jotka toteutetaan erityisesti seuraavien säädösten nojalla: pelastuspalvelun alan toimintaohjelman perustamisesta 9 päivänä joulukuuta 1999 tehty neuvoston päätös 1999/847/EY [41]; Euroopan maatalouden ohjaus- ja tukirahaston (EMOTR) tuesta maaseudun kehittämiseen ja tiettyjen asetusten muuttamisesta ja kumoamisesta 17 päivänä toukokuuta 1999 annettu neuvoston asetus (EY) N:o 1257/1999 [42] ja Euroopan metsätalouden tieto- ja viestintäjärjestelmän (Efics) käyttöönottamisesta 29 päivänä toukokuuta 1989 annettu neuvoston asetus (ETY) N:o 1615/89 [43].

[41] EYVL L 327, 21.12.1999, s. 53.

[42] EYVL L 160, 26.6.1999, s. 80.

[43] EYVL L 165, 15.6.1989, s. 12, asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 1100/98 (EYVL L 157, 30.5.1998, s. 10).

(9) Toimintasuunnitelman olisi edistettävä tietojen vaihtoa metsäekosysteemien tilasta yhteisössä ja mahdollistettava niiden yhteisön toimenpiteiden vaikutusten arviointi, jotka toteutetaan yhteisön metsien suojelemiseksi, kehittämiseksi sekä hoitamiseksi ja käyttämiseksi kestävällä tavalla.

(10) Jotta kyettäisiin ymmärtämään laajasti metsien ja ympäristön välistä suhdetta, toimintasuunnitelmaan olisi sisällyttävä myös muiden tärkeiden tekijöiden, kuten biologisen monimuotoisuuden, hiilen sitomisen, ilmastonmuutoksen ja maaperän, seuranta. Sen vuoksi toimintasuunnitelmaan, jonka perustana ovat asetuksen (ETY) N:o 3528/86 ja asetuksen (ETY) N:o 2158/92 aikaansaannokset, olisi kuuluttava toimia, joiden avulla voidaan pyrkiä entistä laajemmin eri tavoitteisiin ja jotka mahdollistavat joustavan toteutuksen. Toimintasuunnitelman olisi mahdollistettava metsien ja ympäristövuorovaikutusten asianmukainen ja kustannustehokas seuranta.

(11) Jäsenvaltioiden olisi toteutettava toimintasuunnitelma kansallisilla ohjelmilla, jotka komissio hyväksyy noudattaen tätä varten määritettävää menettelyä.

(12) Komission olisi huolehdittava toimintasuunnitelman koordinoinnista, seurannasta ja kehittämisestä tieteellisen koordinointielimen avulla sekä toteutettava omia tutkimuksia, kokeita ja demonstraatiohankkeita.

(13) Metsien ja ympäristövuorovaikutusten seuranta voi tuottaa yhteisön metsien suojelua tukevaa luotettavaa ja vertailukelpoista tietoa ainoastaan, jos tiedot kerätään yhdenmukaisia menetelmiä noudattaen. Tällainen yhteisön tasolla vertailtavissa oleva tieto auttaisi osaltaan luomaan yhteisen tietoalustan, joka sisältäisi yhteisten ympäristötietojärjestelmien eri lähteistä peräisin olevaa paikkatietoa. Sen vuoksi on aiheellista laatia käsikirjoja, joissa määritetään metsäekosysteemien tilan seurannassa sovellettavat menetelmät, käytettävät tietomuodot sekä tietojen käsittelyä koskevat säännöt.

(14) Komission olisi tehtävä yhteistyötä muiden metsien seurannan alalla toimivien kansainvälisten elinten ja erityisesti ilmansaasteiden metsävaikutusten arviointia ja seurantaa koskevan kansainvälisen yhteistyöohjelman kanssa.

(15) Tässä asetuksessa vahvistetaan toimintasuunnitelman koko toteutusajaksi rahoituskehys, jota on pidettävä talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta ja talousarviomenettelyn parantamisesta 6 päivänä toukokuuta 1999 tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen [44] 33 kohdan mukaisena ensisijaisena ohjeena budjettivallan käyttäjälle.

[44] EYVL C 172, 18.6.1999, s. 1.

(16) On aiheellista määrittää, minkä suuruisella osuudella yhteisö osallistuu toimintasuunnitelman puitteissa toteutettavien toimien rahoitukseen.

(17) Toimintasuunnitelman puitteissa toteutettavien toimien tukikelpoisiin kustannuksiin myönnettävän rahoituksen olisi tuettava yhdenmukaista tietojen keruuta ja edistettävä toimintasuunnitelman kehittämistä edelleen. Toimintasuunnitelman toteutuksen alkuvaiheessa rahoitus kohdistetaan pääasiassa asetuksella (ETY) N:o 3528/86 ja asetuksella (ETY) N:o 2158/92 käyttöön otettujen seurantatoimien jatkamiseen. Tulevaisuudessa toimintasuunnitelmassa olisi otettava huomioon tarvittava lisärahoitus määriteltyjä uusia seurantatoimia varten.

(18) Jäsenvaltioiden olisi nimettävä kansalliset koordinointiviranomaiset ja -elimet, jotka huolehtivat tietojen käsittelystä ja välittämisestä sekä yhteisön rahoituksen hallinnoinnista.

(19) Jäsenvaltioiden olisi myös laadittavat kertomukset eri seurantatoimista, ja kertomukset olisi toimitettava komissiolle.

(20) Tietoja olisi levitettävä ottaen huomioon yleissopimus tiedon saannista, kansalaisten osallistumisoikeudesta sekä muutoksenhaku- ja vireillepano-oikeudesta ympäristöasioissa (Århusin yleissopimus) [45].

[45] Tiedon saantia, kansalaisten osallistumisoikeutta sekä muutoksenhaku- ja vireillepano-oikeutta ympäristöasioissa koskeva yleissopimus, YK/Euroopan talouskomissio, 1998.

(21) Tämän asetuksen täytäntöön panemiseksi tarvittavista toimenpiteistä olisi päätettävä menettelystä komissiolle siirrettyä täytäntöönpanovaltaa käytettäessä 28 päivänä kesäkuuta 1999 tehdyn neuvoston päätöksen 1999/468/EY [46] mukaisesti. Komissiota avustaa pysyvä metsäkomitea [47].

[46] EYVL L 184, 17.7.1999, s. 23.

[47] EYVL L 165, 15.6.1989, s. 14.

(22) On tärkeää seurata toimintasuunnitelmaa ja arvioida sen toimivuutta, jotta kyetään havaitsemaan toimenpiteitä kaipaavat puutteet. Komission olisi esitettävä Euroopan parlamentille ja neuvostolle toimintasuunnitelman toteutusta koskevat kertomukset erityisesti sitä silmällä pitäen, että toteutusta jatkettaisiin tässä asetuksessa säädetyn toteutusajan jälkeen.

(23) Koska ehdotetun toiminnan tavoitteita eli metsien, niiden ekosysteemien tilan sekä ympäristövuorovaikutusten seurantaa ei niiden luonteen takia kyetä saavuttamaan riittävällä tavalla jäsenvaltioiden toimin, yhteisö voi toteuttaa toimenpiteitä perustamissopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Kyseisessä artiklassa esitetyn suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa säädetään ainoastaan siitä, mikä on tarpeen näiden tavoitteiden saavuttamiseksi.

(24) Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden ja tiettyjen Euroopan unionin jäseniksi ehdolla olevien Keski- ja Itä-Euroopan maiden välillä tehdyissä Eurooppa-sopimuksissa määrätään näiden maiden osallistumisesta yhteisön ohjelmiin erityisesti ympäristöalalla.

(25) Asetuksen (ETY) N:o 3528/86 ja asetuksen (ETY) N:o 2158/92 voimassaolon päättymisen takia ja päällekkäisyyksien tai lainsäädännöllisen tyhjiön välttämiseksi tätä asetusta on aiheellista soveltaa 1 päivästä tammikuuta 2003,

OVAT ANTANEET TÄMÄN ASETUKSEN:

Tavoitteet, sisältö ja määritelmät

1 artikla

Perustetaan laajapohjaista, yhdenmukaista, kattavaa ja pitkäaikaista metsäekosysteemien seurantaa koskeva yhteisön toimintasuunnitelma (jäljempänä 'toimintasuunnitelma'), jolla edistetään seurantatoimien toteuttamista erityisesti seuraavilla osa-alueilla:

a) metsien seuranta ja suojelu, jolla pyritään torjumaan ilmansaasteiden vaikutuksia,

b) metsien seuranta ja suojelu, jolla pyritään torjumaan metsäpaloja,

c) biologisen monimuotoisuuden, ilmastonmuutoksen, hiilen sitomisen ja maaperän seuranta,

d) metsäekosysteemien tilan arvioimiseksi toteutettavien seurantatoimien tehokkuuden jatkuva arviointi ja seurantatoiminnan kehittäminen edelleen.

Toimintasuunnitelman tehtävänä on tuottaa luotettavaa ja vertailukelpoista tietoa metsäekosysteemien tilasta sekä yhteisön metsäekosysteemeihin haitallisesti vaikuttavista tekijöistä. Lisäksi sen on tarkoitus olla apuna arvioitaessa meneillään olevia yhteisön toimenpiteitä, joilla edistetään metsien suojelua ja kestävää hoitoa ja käyttöä, sekä erityisesti sellaisia toimia, joilla pyritään vähentämään metsäekosysteemeihin kohdistuvia haitallisia vaikutuksia.

2 artikla

1. Toimintasuunnitelman puitteissa toteutetaan toimia, joilla:

a) edistetään tietojen yhdenmukaista keruuta, käsittelyä ja validointia,

b) parannetaan tietojen arviointia ja edistetään yhteisön tasolla tapahtuvaa yhdistettyjen tietojen arviointia,

c) parannetaan toimintasuunnitelman puitteissa kerättävän tiedon laatua,

d) kehitetään edelleen toimintasuunnitelmaan kuuluvaa seurantatoimintaa,

e) lisätään tietämystä metsäekosysteemeistä ja erityisesti luonnollisten tekijöiden ja ihmisen toiminnan aiheuttaman kuormituksen syistä,

f) tarkastellaan metsäpalojen dynamiikkaa ja niiden vaikutuksia metsäekosysteemeihin,

g) kehitetään indikaattoreita ja menetelmiä kumulatiivisten riskien arviointia varten.

2. Edellä 1 kohdassa luetellut toimet ovat yhteisön tutkimusohjelmia täydentäviä toimia.

3 artikla

1. Tässä asetuksessa tarkoitetaan:

a) 'metsäekosysteemeillä' 'metsää' eli maata, jolla puiden latvuspeittävyys (tai vastaava tiheys) on yli 10 prosenttia, jonka pinta-ala on yli 0,5 hehtaaria ja jonka puut saavuttavat täysikasvuisina vähintään 5 metrin korkeuden in situ, sekä 'kitumaata' eli maata, jolla puiden latvuspeittävyys (tai vastaava tiheys) on 5-10 prosenttia ja jonka puut saavuttavat täysikasvuisina 5 metrin korkeuden in situ, tai maata, jolla täysikasvuisina in situ alle 5 metrin korkuisten puiden (esimerkiksi kääpiö- tai kitukasvuisten puiden) tai pensaikkojen tai tiheikköjen latvuspeittävyys (tai vastaava tiheys) on yli 10 prosenttia;

b) 'ekosysteemillä' sitä dynaamista kokonaisuutta, jossa kasvi-, eläin- ja pieneliöyhteisöt toimivat elottomassa ympäristössään toiminnallisena yksikkönä;

c) 'toimintasuunnitelman kehittämisellä' uusien seurantatoimien laatimista ja käyttöönottoa;

d) 'toimintasuunnitelman parantamisella' jo toteutettujen seurantatoimien optimointia.

2. Edellä 1 artiklan a alakohdassa tarkoitettu metsä voi muodostua joko suljetuista metsämuodostelmista, joissa eri puujaksojen puut ja aluskasvillisuus peittävät suuren osan maasta, tai avoimista metsämuodostelmista, joilla on yhtenäinen kasvillisuuspeite ja joilla puiden latvuspeittävyys on yli 10 prosenttia. Nuoret luonnonmetsiköt ja kaikki viljelymetsiköt, joiden latvuspeittävyys on vielä alle 10 prosenttia tai joissa puiden korkeus on vielä alle 5 metriä, luetaan metsiksi samoin kuin sellaiset tavallisesti metsäalueen osan muodostavat alueet, joilla ihmisen toiminnan seurauksena tai luonnollisista syistä ei tilapäisesti ole puustoa mutta joiden on määrä palautua metsäksi.

Seuranta ja toimintasuunnitelman parantamisen ja kehittämisen välineet

4 artikla

1. Toimintasuunnitelma perustuu asetuksen (ETY) N:o 3528/86 aikaansaannoksille, ja sen myötä:

a) ylläpidetään ja kehitetään edelleen järjestelmällistä näytealaverkostoa, jotta voidaan tehdä määräajoin kartoituksia ja saada edustavaa tietoa metsäekosysteemien tilasta,

b) ylläpidetään ja kehitetään edelleen koealaverkostoa, johon kuuluvilla koealoilla suoritetaan jatkuvaa metsäekosysteemien intensiiviseurantaa.

2. Edellä olevan 1 kohdan täytäntöönpanoa koskevat yksityiskohtaiset säännöt annetaan 17 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen.

5 artikla

1. Toimintasuunnitelma perustuu asetuksen (ETY) N:o 2158/92 aikaansaannoksille, ja siinä ylläpidetään ja kehitetään edelleen tietojärjestelmää, jolla voidaan yhteisön tasolla koota vertailukelpoista tietoa metsäpaloista.

2. Toimintasuunnitelma mahdollistaa jäsenvaltioiden tekemät tutkimukset metsäpalojen syistä ja dynamiikasta sekä metsäekosysteemien reagoimisesta paloihin. Nämä tutkimukset täydentävät niitä metsäpaloihin liittyviä toimia ja toimenpiteitä, jotka toteutetaan päätöksen 1999/847/EY, asetuksen (EY) N:o 1257/1999 ja asetuksen (ETY) N:o 1615/89 säännösten nojalla.

3. Jäsenvaltiot voivat halutessaan osallistua 1 ja 2 kohdassa tarkoitettuihin toimiin ja toimenpiteisiin.

4. Edellä olevan 1 ja 2 kohdan täytäntöönpanoa koskevat yksityiskohtaiset säännöt annetaan 17 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen.

6 artikla

1. Edellä 1 artiklan c alakohdassa määritettyjen tavoitteiden saavuttamiseksi komissio toteuttaa tutkimuksia, kokeita ja demonstraatiohankkeita, joiden tarkoituksena on kehittää toimintasuunnitelmaa edelleen ja erityisesti:

a) lisätä tietämystä metsäekosysteemien tilasta sekä metsäekosysteemien tilan ja luonnollisista tekijöistä ja ihmisen toiminnasta aiheutuvan kuormituksen välisestä suhteesta,

b) arvioida ilmastonmuutoksen vaikutuksia metsäekosysteemeihin, mukaan luettuina vaikutukset metsien biologiseen monimuotoisuuteen,

c) yksilöidä keskeisiä rakenteellisia ja toiminnallisia ekosysteemien osatekijöitä, joita voidaan käyttää indikaattoreina arvioitaessa metsien ekosysteemien biologisen monimuotoisuuden tilaa ja kehitystä,

d) selvittää metsien ja ympäristön vuorovaikutusta.

2. Komissio voi 1 kohdassa mainittujen toimenpiteiden tulosten perusteella pyytää jäsenvaltioita toteuttamaan tutkimuksia, kokeita, demonstraatiohankkeita tai seurannan testausjakson.

3. Edellä 1 ja 2 kohdassa mainittujen toimenpiteiden tarkoituksena on auttaa määrittelemään uusia seurantatoimia, jotka sisällytetään toimintasuunnitelmaan asianmukaisten käsikirjojen hyväksymisen jälkeen. Komissio ottaa toimintasuunnitelmaa kehittäessään huomioon sekä tieteelliset että rahoitukseen liittyvät tarpeet ja rajoitukset.

4. Edellä olevan 1, 2 ja 3 kohdan täytäntöönpanoa koskevat yksityiskohtaiset säännöt annetaan 17 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen.

7 artikla

1. Edellä 1 artiklan d alakohdassa määritettyjen tavoitteiden saavuttamiseksi komissio toteuttaa 6 artiklassa mainittujen toimien lisäksi tutkimuksia, kokeita ja demonstraatiohankkeita, joiden tarkoituksena on erityisesti:

a) edistää tietojen yhdenmukaista keruuta, käsittelyä ja validointia yhteisön tasolla,

b) parantaa tietojen arviointia yhteisön tasolla,

c) parantaa toimintasuunnitelman puitteissa kerättävän tiedon laatua.

2. Edellä olevan 1 kohdan täytäntöönpanoa koskevat yksityiskohtaiset säännöt annetaan 17 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen.

Kansalliset ohjelmat, koordinointi ja yhteistyö

8 artikla

1. Edellä 4 ja 5 artiklassa sekä 6 artiklan 2 ja 3 kohdassa säädetyt toimenpiteet toteutetaan kansallisilla ohjelmilla, jotka jäsenvaltiot laativat kolmen vuoden jaksoiksi.

2. Kansalliset ohjelmat toimitetaan komissiolle 30 päivän kuluessa tämän asetuksen voimaantulosta ja sen jälkeen ennen marraskuun 1 päivää sinä vuonna, joka edeltää kunkin kolmen vuoden jakson alkamispäivää.

3. Jäsenvaltioiden on mukautettava komission hyväksymiä kansallisia ohjelmiaan erityisesti siten, että niitä laajennetaan 6 artiklan mukaisesti kehitettyjen seurantatoimien huomioon ottamiseksi.

4. Kansallisiin ohjelmiin on liitettävä ennakkoarviointi, kun ne toimitetaan komissiolle. Jäsenvaltioiden on lisäksi suoritettava väliarviointi 12 artiklassa säädetyn ajanjakson kolmannen vuoden lopussa sekä jälkikäteisarviointi kyseisen ajanjakson lopussa.

5. Komissio päättää osallistumisestaan tukikelpoisten kustannusten rahoitukseen sille toimitettujen kansallisten ohjelmien tai näiden ohjelmien hyväksyttyjen mukautusten perusteella.

6. Edellä olevan 1-4 kohdan täytäntöönpanoa koskevat yksityiskohtaiset säännöt annetaan 17 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen.

9 artikla

1. Komissio koordinoi, seuraa ja kehittää toimintasuunnitelmaa sekä laatii siitä kertomuksia.

2. Komissio validoi tietoja yhteisön tasolla ja huolehtii siitä, että koottu tieto arvioidaan yhteisön tasolla.

3. Komissio perustaa 1 ja 2 kohdassa säädettyjen tehtävien suorittamista varten tieteellisen koordinointielimen, joka voi toimia Yhteisessä tutkimuskeskuksessa, jota puolestaan voivat tukea hajautetusti sijaitsevat aihekohtaiset keskukset.

Komissiota avustaa 1 kohdassa säädetyssä kertomusten laatimisessa Euroopan ympäristökeskus.

4. Komissio voi kuulla tutkimuslaitoksia ja asiantuntijoita ja tehdä näiden kanssa sopimuksia kehittääkseen toimintasuunnitelmaa ja huolehtiakseen kerättyjen tietojen arvioinnista sekä arviointien tulosten julkaisemisesta.

10 artikla

1. Edellä 4 ja 5 artiklassa sekä 6 artiklan 3 kohdassa tarkoitettujen toimien yhdenmukaistamiseksi sekä tietojen vertailukelpoisuuden varmistamiseksi sovelletaan käsikirjoja, joissa yksilöidään pakolliset muuttujat sekä määritetään seurantamenetelmät ja tietojen siirrossa käytettävät tietomuodot.

2. Edellä olevan 1 kohdan täytäntöönpanoa koskevat yksityiskohtaiset säännöt annetaan 17 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen.

11 artikla

1. Komissio toimii erityisesti 1 artiklassa määritettyjen tavoitteiden osalta yhteistyössä muiden kansainvälisten tai yleiseurooppalaisten elinten kanssa, jotta yhteisö kykenisi täyttämään metsien suojeluun ja kestävään hoitoon ja käyttöön liittyvät velvoitteensa.

2. Komissio toimii 4 artiklan osalta yhteistyössä ilmansaasteiden metsävaikutusten arviointia ja seurantaa koskevan kansainvälisen yhteistyöohjelman (jäljempänä 'ICP:n metsäohjelma') kanssa, jotta voitaisiin täyttää valtiosta toiseen tapahtuvasta ilman epäpuhtauksien kaukokulkeutumisesta tehdyn yleissopimuksen asettamat velvoitteet.

3. Yhteisö voi 1 ja 2 kohdassa tarkoitettua yhteistyötä varten tukea seuraavia toimia:

a) tieteellisen yhteystahon luominen tieteelliselle koordinointielimelle,

b) tutkimukset ja tietojen arvioinnit.

Toteutusaika ja rahoitukseen liittyvät näkökohdat

12 artikla

1. Toimintasuunnitelman toteutusaika on kuusi vuotta siten, että se alkaa 1 päivänä tammikuuta 2003 ja päättyy 31 päivänä joulukuuta 2008.

2. Yhteisö voi toimintasuunnitelman toteuttamista varten myöntää rahoitustukea kansallisten ohjelmien tukikelpoisiin kustannuksiin enintään seuraavasti:

a) 4 artiklan nojalla toteutettavat toimet: 50 prosenttia;

b) 5 artiklan nojalla toteutettavat toimet: 50 prosenttia;

c) 6 artiklan 2 ja 3 kohdan nojalla toteutettavat toimet: 50 prosenttia;

3. Komissio maksaa yhteisön tukikelpoisiin kustannuksiin myöntämän rahoitusosuuden jäsenvaltioille.

4. Komissio rahoittaa 6 artiklan 1 kohdan, 7 artiklan ja 9 artiklan 1, 2 ja 4 kohdan nojalla toteutettavia toimia julkisiin hankintoihin sovellettavien sääntöjen mukaisesti.

5. Yhteisö voi antaa Euroopan ympäristökeskukselle rahoitusta 9 artiklan 3 kohdassa ja 18 artiklassa säädettyjen tehtävien suorittamista varten.

6. Yhteisö voi antaa ICP:n metsäohjelmalle rahoitusta 11 artiklan 2 kohdassa mainittujen yhteisön velvoitteiden täyttämistä varten.

13 artikla

1. Rahoitusvarat toimintasuunnitelman toteuttamiseksi ajanjaksona 2003-2006 ovat 52 miljoonaa euroa. Tämän jälkeen ajanjaksona 2007-2008 vuotuista 13 miljoonan euron määrää voidaan lisätä uusien toimien rahoittamiseksi edellyttäen, että budjettivallan käyttäjä hyväksyy tällaisen lisäyksen.

2. Edellä 1 kohdassa vahvistettuja rahoitusvaroja lisätään, jos unioniin liittyy uusia jäsenvaltioita.

3. Budjettivallan käyttäjä hyväksyy vuotuiset määrärahat rahoitusnäkymien puitteissa.

Toteutus, jäsenvaltioiden kertomukset, pysyvä metsäkomitea

14 artikla

1. Jäsenvaltiot nimeävät toimivaltaiset elimet hallinnoimaan hyväksyttyihin kansallisiin ohjelmiin sisältyviä toimia soveltaen nimeämisperusteena kyseisten elinten taloudellisia ja toiminnallisia valmiuksia. Nämä elimet voivat olla joko kansallisia hallintoelimiä tai muita toimijoita; komission on kuitenkin hyväksyttävä yksityiset toimijat.

2. Jäsenvaltioiden on nimettävä yksi viranomainen tai elin, joka koordinoi kansallista ohjelmaa (jäljempänä 'kansallinen keskus').

3. Jäsenvaltiot vastaavat siitä, että yhteisön rahoitusta hallinnoidaan moitteettomasti ja tehokkaasti. Tätä varten ne antavat tarvittavat säännökset, joilla:

a) varmistetaan, että yhteisön rahoittamat toimet todella toteutetaan, että ne toteutetaan asianmukaisesti ja että yhteisön rahoitus tuodaan selvästi julki,

b) estetään väärinkäytökset,

c) voidaan periä takaisin väärinkäytösten tai laiminlyöntien vuoksi menetetyt summat,

d) varmistetaan. että 1 kohdassa mainituilla elimillä on asianmukaiset hallinnointi- ja valvontajärjestelmät,

e) varmistetaan, että jos 1 kohdassa mainitut elimet ovat muita kuin julkisoikeudellisia yhteisöjä, jäsenvaltiot antavat niille takuut.

4. Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle kaikki tarvittavat tiedot sekä toteutettava kaikki järjestelyt, jotka voivat helpottaa sellaisten tarkastusten, mukaan luettuina komission tai Euroopan tilintarkastustuomioistuimen paikan päällä tekemät tarkastukset, tekemistä, jotka komissio katsoo aiheellisiksi yhteisön varainhoidon kannalta. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle tätä varten toteutetuista järjestelyistä.

15 artikla

1. Jäsenvaltioiden on toimitettava vuosittain kansallisten keskusten välityksellä tieteelliselle koordinointielimelle toimintasuunnitelman puitteissa kerätyt tiedot sekä tietoihin liitettävä kertomus.

Tietojen on oltava paikannettuja ja ne on lähettävä komissiolle tietoverkkojen ja/tai sähköisten välineiden avulla. Komissio vahvistaa tietojen siirrossa sovellettavan tietomuodon sekä muut siirtoon liittyvät yksityiskohdat.

2. Jäsenvaltioiden on aktiivisesti levitettävä kerättyjä tietoja soveltaen yleisiä tietomuotoja ja standardeja ja käyttäen sähköisiä paikkatiedot sisältäviä tietokantoja, jotka ovat helposti suuren yleisön käytettävissä.

3. Jotta voitaisiin edistää tietojen arviointia ja saada tietojen käytöstä mahdollisimman paljon lisäarvoa Århusin yleissopimuksen mukaisesti, komission oikeutta käyttää ja levittää kerättyjä tietoja ei rajoiteta.

4. Edellä olevan 1 kohdan täytäntöönpanoa koskevat yksityiskohtaiset säännöt annetaan 17 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen.

16 artikla

1. Kukin jäsenvaltio laatii erityisesti 4 artiklan 1 kohdassa mainittujen toimien pohjalta kertomuksen maan metsäekosysteemien tilasta.

Kertomus toimitetaan komissiolle joka kolmas vuosi viimeistään 31 päivänä joulukuuta vuodesta 2005 alkaen.

2. Kukin 5 artiklan 1 ja 2 kohdassa mainittuihin toimiin osallistuva jäsenvaltio laatii kertomuksen tulipalojen vaikutuksista maan metsäekosysteemeihin.

Kertomus toimitetaan komissiolle joka vuosi viimeistään 31 päivänä joulukuuta vuodesta 2003 alkaen.

3. Kukin jäsenvaltio laatii kertomuksen maan tilanteesta niillä osa-alueilla, joita varten toteutetaan 6 artiklan 3 kohdassa tarkoitettuja seurantatoimia.

Kertomuksessa tarkasteltava ajanjakso määritetään 17 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen.

17 artikla

1. Komissiota avustaa neuvoston päätöksellä 89/367/ETY perustettu pysyvä metsäkomitea.

2. Jos tähän kohtaan viitataan, sovelletaan päätöksen 1999/468/EY 4 ja 7 artiklaa ottaen huomioon mainitun päätöksen 8 artiklan säännökset.

3. Päätöksen 1999/468/EY 4 artiklan 3 kohdassa tarkoitetuksi määräajaksi vahvistetaan kaksi kuukautta.

Komission laatimat kertomukset, uudelleentarkastelu, ehdokasmaat

18 artikla

Komissio, jota avustaa Euroopan ympäristökeskus, antaa kuuden kuukauden kuluttua 16 artiklan 1 kohdassa tarkoitetusta kertomusten toimittamisen määräpäivästä - ja ottaen huomioon kaikki sille 16 artiklan mukaisesti toimitetut kertomukset - Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen toimintasuunnitelman toteutuksesta ja tarkastelee tässä yhteydessä uudelleen toimintasuunnitelmaa (välivaiheen uudelleentarkastelu).

19 artikla

Komissio antaa ennen 12 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun ajanjakson päättymistä Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen toimintasuunnitelman toteutuksesta ja ottaa tässä yhteydessä huomioon 18 artiklassa tarkoitetun välivaiheen uudelleentarkastelun.

20 artikla

Tähän toimintasuunnitelmaan voivat osallistua:

a) Keski- ja Itä-Euroopan ehdokasmaat (KIE-maat) Eurooppa-sopimuksissa, niiden lisäpöytäkirjoissa, ja asianomaisten assosiaationeuvostojen päätöksissä vahvistettujen edellytysten mukaisesti,

b) Kypros, Malta ja Turkki näiden maiden kanssa tehtävien kahdenvälisten sopimusten perusteella.

21 artikla

Tämä asetus tulee voimaan kolmantena päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä.

Sitä sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2003.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä

Euroopan parlamentin puolesta Neuvoston puolesta

Puhemies Puheenjohtaja

LIITE

SÄÄDÖKSEEN LIITTYVÄ RAHOITUSSELVITYS

Politiikan ala(t): ympäristö

Toiminnan ala(t): luonnonvarat ja biologinen monimuotoisuus - metsät

Toimenpiteen nimi: metsien ja ympäristön vuorovaikutusten seuranta - FOREST FOCUS

1. BUDJETTIKOHTA/-KOHDAT

B4-303: Metsien suojelu

2. NUMEROTIEDOT

2.1. Toimenpiteen kokonaismäärät (B osa): 90 milj. euroa maksusitoumusmäärärahoina

2.2. Toimenpiteen soveltamisaika:

(2003 - 2008)

2.3. Monivuotinen kokonaismenoarvio:

(a) Maksusitoumusmäärärahojen/maksumäärärahojen aikataulu (rahoitustuki) (vrt. kohta 6.1.1)

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

>TAULUKON PAIKKA>

(b) Tekninen ja hallinnollinen apu ja tukimenot(vrt. kohta 6.1.2)

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

(c) Henkilöstö- ja muiden hallintomenojen kokonaisvaikutus rahoitukseen (vrt. kohdat 7.2 ja 7.3)

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

2.4. Yhteensopivuus ohjelmasuunnitelman ja rahoitusnäkymien kanssa

[X] Ehdotus on tehdyn ohjelmasuunnitelman mukainen.

[X] Ehdotus edellyttää rahoitusnäkymien kyseisen otsakkeen ohjelmasuunnitelman muuttamista,

[...] ja tämä voi edellyttää toimielinten sopimuksen määräysten soveltamista.

Ehdotetun toimintasuunnitelman toteutusaika ylittää ohjelmakauden 2000-2006, jota varten on vahvistettu toimintasuunnitelman rahoitusvarat. Ehdotuksessa on kiinnitetty huomiota ajanjaksolle 2003-2006 myönnettyihin budjettivaroihin, jottei vuotta kohti kaavailtu 13 miljoonan euron määrä ylittyisi. Tämän jälkeen ympäristöasioiden pääosasto tekee välivaiheen uudelleentarkastelun sekä kolmivuotiskauden 2003-2005 arvioinnin perusteella ehdotuksen osoitettavan vuotuisen määrän lisäämisestä, jotta toimintasuunnitelmassa voitaisiin toteuttaa seurantatoimet täydessä laajuudessa ja myös esitetyillä uusilla osa-alueilla. Ympäristöasioiden pääosasto ottaa tämän kysymyksen esille budjettivallan käyttäjän kanssa käytävissä neuvotteluissa vuoden 2006 jälkeisestä talousarviosta. Tarvittavien lisärahoitusvarojen määrä arvioidaan toimintasuunnitelman välivaiheen uudelleentarkastelun perusteella ja siitä neuvotellaan budjettivallan käyttäjän kanssa, joka myös hyväksyy sen.

2.5. Vaikutukset tuloihin

[X] Ei vaikuta tuloihin (kyseessä ovat toimenpiteen toteuttamiseen liittyvät tekniset näkökohdat).

TAI

[...] Vaikutukset tuloihin ovat seuraavat:

(Huomautus: Tuloihin kohdistuvan vaikutuksen laskutapaa koskevat täsmennykset ja huomautukset on liitettävä tähän rahoitusselvitykseen erillisellä lehdellä.)

(milj. euroa yhden desimaalin tarkkuudella)

>TAULUKON PAIKKA>

(Kaikki asianomaiset budjettikohdat ilmoitetaan ja taulukkoon lisätään tarvittaessa rivejä, jos toimenpide kohdistuu useampaan budjettikohtaan.)

3. BUDJETTITIEDOT

>TAULUKON PAIKKA>

4. OIKEUSPERUSTA

Oikeusperusta: 175 artikla. (Vuoteen 2002 asti menot on perusteltu yhteisesti 33 ja 175 artiklan nojalla. Vuodesta 2003 eteenpäin oikeusperustana on yksinomaan 175 artikla.)

5. KUVAUS JA PERUSTELUT

5.1. Yhteisön toiminnan tarve

5.1.1. Toiminnan tavoitteet

Metsäekosysteemit muodostavat merkittävän osan Euroopan alueesta, sillä ne kattavat tällä hetkellä yli 44 prosenttia unionin maapinta-alasta (tämän prosenttiluvun arvioidaan kasvavan laajentumisen myötä). Metsät voivat toimia ympäristön laadun osoittimena. Metsäekosysteemejä on monenlaisia ja niiden biologinen monimuotoisuus on huomattava. Metsät ovat myös kuudennen ympäristöä koskevan toimintaohjelman luontoa ja biologista monimuotoisuutta koskevassa luvussa määritettyjen toimien painopistealue. Lisäksi ne ovat yksi kuudennen ympäristöä koskevan toimintaohjelman neljästä ensisijaisesta toiminta-alasta.

Metsäekosysteemien suojelemisen ja niiden terveyden seurannan tarve on todettu jo aiemmin. Sen jälkeen, kun maatalouden pääosasto käynnisti ensimmäisen toimensa vuonna 1986, on käyttöön otettujen seurantatoimenpiteiden avulla kerätty - ja kerätään edelleen - arvokasta tietoa metsien tilasta ilmansaasteiden ja muiden ihmisen ja luonnon aiheuttamien kuormitustekijöiden osalta. Vuonna 1992 käynnistettiin toinen toimi, jonka myötä on kerätty arvokasta tietoa metsäpaloista, joiden seuranta on erityisen tärkeää unionin Välimeren alueen jäsenvaltioille. Näillä toimenpiteillä on kyetty keräämään unionin käyttöön yhdenmukaista tietoa, jota käytetään muiden toimien kehittämisessä (tietoa hyödyntävät Yhteinen tutkimuskeskus, Euroopan ympäristökeskus, jäsenvaltiot ja tutkimuslaitokset).

Uudet toimet, joita on määrä kehittää tämän ympäristöasioiden pääosaston laatiman uuden asetusehdotuksen puitteissa, kattavat olemassa olevat aiemmat toimet eli ilmansaasteiden metsiin kohdistuvien vaikutusten seurannan ja metsäpalojen seurannan. Tarkoituksena on kuitenkin laajentaa nykyistä seurantaa tiedon keräämiseksi myös muiden ympäristöpolitiikan keskeisten alojen tarpeisiin. Näin ollen vuoden 2003 alussa käynnistettävässä uudessa seurantatoiminnassa ryhdytään asteittain edeten tarkastelemaan maaperää, biologista monimuotoisuutta, ilmastonmuutosta ja hiilen sidontaa koskevia kysymyksiä ja laajennetaan näin toimintasuunnitelmaa. Ehdotetussa seurantajärjestelmässä:

* seurataan ihmisen ja luonnon aiheuttamien kuormitustekijöiden vaikutuksia metsäekosysteemeihin,

* lisätään tietoisuutta Euroopan metsien tilasta,

* seurataan metsävaroja kestävän kehityksen näkökulmasta (biologinen monimuotoisuus, hiilen sitominen, ilmastonmuutos, maaperä).

Kuudennessa ympäristöä koskevassa toimintaohjelmassa edellytetään tällaista seurantaa. Sen mukaan on tarpeen käyttää mahdollisimman tehokkaasti hyväksi metsien hiilinielupotentiaalia sekä seurata biologista monimuotoisuutta ja kehittää EU:n maaperästrategia.

EU:n toimintasuunnitelman päätavoitteena on seurata Euroopan metsäekosysteemien tilaa ja suojella unionin metsiä haitallisilta tekijöiltä. Yksittäisiä toimia koskevien poliittisten päätösten on perustettava luotettavaan tietoon metsien tilasta ja kehittymisestä sekä metsäekosysteemeihin vaikuttavista tekijöistä. Tätä varten uudella puiteasetuksella otetaan käyttöön EU:n toimintasuunnitelma. Toimintasuunnitelman avulla kerätään tietoa, jonka avulla voidaan tehdä riskinarviointeja metsäekosysteemien tilasta. Yksittäiset tekijät ja erityisesti eri kuormitustekijöiden yhdistelmät voivat vahingoittaa vakavasti tai jopa tuhota metsäekosysteemejä. Aikaisessa vaiheessa käytettävissä oleva tieto metsien tilasta voi edesauttaa tarkoituksenmukaisten toimenpiteiden kehittämistä metsien tilan kohentamiseksi tai vahinkoa aiheuttavien kuormitustekijöiden poistamiseksi. Yllä mainittua perustavoitetta lähtökohtana pitäen voidaan määrittää joukko seurantatoimenpiteitä koskevia tavoitteita:

Tavoite 1 // Tiedon hankkiminen metsäekosysteemien tilassa esiintyvistä ajallisista ja paikallisista vaihteluista suhteessa ihmis- ja luontoperäisiin kuormitustekijöihin Euroopan unionin eri ympäristöalueilla.

Tavoite 2 // Unionin alueen metsäpaloja ja niiden syitä koskevan tiedon hankkiminen sekä metsäekosysteemien tilaan perustuvien mallien kehittäminen metsäpalojen ennustamiseksi ja torjumiseksi.

Tavoite 3 // Laadukkaan tiedon hankkiminen vankan pohjan luomiseksi poliittisille päätöksille, joilla torjutaan metsäekosysteemien tilaan kielteisesti vaikuttavia tekijöitä, sekä vahingoittuneiden metsäekosysteemien hoitoa ja ennallistamista koskevien menetelmien kehittäminen.

Tavoite 4 // Unionin aiemmin hyväksymien velvoitteiden täyttäminen (esimerkiksi valtiosta toiseen tapahtuvaa ilman epäpuhtauksien kaukokulkeutumista koskeva yleissopimus, biologista monimuotoisuutta koskeva yleissopimus), yleiseurooppalaisen ja kansainvälisen keskustelun tukeminen (esimerkiksi metsien suojelua koskevat ministerikonferenssit) sekä tuleviin vaatimuksiin vastaaminen (EU:n maaperästrategia, Puhdasta ilmaa Eurooppaan -ohjelma (CAFÉ) jne.).

Toimintasuunnitelman toimien toteutuksen myötä kerätään tietoa metsäekosysteemien tilasta. Tiedonkeruulla jatketaan 16 vuotta käynnissä olleen metsäekosysteemien seurantatyön tuloksena aikaan saadun tietokannan kehittämistä ja tuetaan hyödyllisten metsätiedon aikasarjojen jatkokehittämistä. Tätä tietoa käytetään pohjana (tähän asti vuosittain laaditulle) Euroopan metsien tilaa koskevalle kertomukselle ja useille muille poliitikkojen ja tutkijoiden käyttöön sekä suuren yleisön tiedon lisäämiseksi laadituille julkaisuille. Aiemmasta seurannasta saatuja tietoja on käytetty metsäekosysteemien tilaa ja ilmansaasteiden aiheuttamia riskejä koskevien indikaattorien kehittämiseksi. Uuden laajemman toimintasuunnitelman avulla tähän voidaan lisätä uusia tuloksia, metsien biologista monimuotoisuutta ja maaperää koskevia indikaattoreita sekä tietoja ilmastonmuutoksen vaikutuksista.

Kertomusten laatimista metsien tilasta ja metsäpaloista jatketaan myös tulevaisuudessa. Komissiota avustaa kertomusten laadinnassa Euroopan ympäristökeskus (EEA). Lisäksi tämän kertomusten laadinnan osatekijöitä pyritään sisällyttämään EEA:n yleiseen ympäristöraportointiin. Tulosten levittämistä pyritään laajentamaan julkaisemalla eri kohdeyleisöille - tutkijoille, intressiryhmille, päätöksentekijöille ja suurelle yleisölle - suunnattuja julkaisuja. Tuloksia julkaistaessa on määrä tuoda selvästi julki EU:n panos niiden aikaan saamisessa.

Ehdotetun toimintasuunnitelman puitteissa on tarkoitus luoda jäsenvaltioihin ja tieteellisen koordinointielimen yhteyteen tietoalustoja tulosten levittämisen helpottamiseksi ja nopeuttamiseksi. Nämä tietoalustat kytketään muihin ympäristötietoa sisältäviin tietokantoihin ja niiden avulla helpotetaan entisestään metsäekosysteemejä koskevan tiedon saamista muiden tietojärjestelmien käyttöön ja päinvastoin. Kaiken kaikkiaan toimintasuunnitelmalla helpotetaan ympäristökysymyksiä koskevan tiedon vaihtoa tutkijoiden ja muiden asiasta kiinnostuneiden tahojen tiedonsaannin helpottamiseksi sekä yleisesti tiedon lisäämiseksi metsäekosysteemien tilasta.

5.1.2. Ennakkoarviointiin liittyvät toimenpiteet

Ehdotuksen pohjaksi ei ole tehty ennakkoarviointia, koska ehdotettu toimintasuunnitelma on jatkoa maatalouden pääosaston vuosina 1986-2002 toteuttamalle metsiä koskevalle seurantatoiminnalle. Maatalouden pääosasto on teettänyt seurannan tuloksia koskevia tutkimuksia ja laatinut hiljattain seurantatoiminnan toteuttamista koskevan kertomuksen, joka lähetetään aivan lähiaikoina Euroopan parlamentille ja neuvostolle. Ympäristöasioiden pääosasto on perustanut ehdotuksensa 16 vuotta jatkuneesta Euroopan metsien seurantatoiminnasta saatuihin kokemuksiin sekä seurantatoimintaa arvioineen asiantuntijaryhmän tekemiin ehdotuksiin, jotka koskevat ilmansaasteiden metsiin kohdistuvien vaikutusten seurannan parantamista.

5.1.3. Jälkiarvioinnin perusteella toteutetut toimenpiteet

Ehdotuksessa on otettu huomioon seurantatoimintaa koskevan riippumattoman arvioinnin tulokset. Näiden pohjalta uudella asetuksella on määrä ottaa käyttöön tieteellisen koordinointielimen suorittama keskitetty koordinointi, ja siinä edellytetään toimintasuunnitelman puitteissa toteutettavien toimien jatkuvaa seurantaa. Uusi organisaatiorakenne parantaa toimintasuunnitelman tehokkuutta entisestään. Toimintasuunnitelmassa toteutettavien toimien läpinäkyvyyttä ja toimintasuunnitelman kustannustehokkuutta lisätään velvoittamalla jäsenvaltiot suorittamaan kansallisten ohjelmiensa ennakko-, väli- ja jälkiarvioinnit. Myös komissio arvioi toimintasuunnitelmaa sen toteutuksen puolivälissä sekä sen jälkeen toteutusajan lopussa. Ympäristöasioiden pääosasto on sisällyttänyt asetukseen säännökset, jotka edellyttävät, että jäsenvaltioiden toimittamien ohjelmien on sisällettävä ennakkoarviointi ja että lisäksi tehdään toimintasuunnitelman toteuttamista koskevat jälkikäteisarvioinnit. Niin ikään ympäristöasioiden pääosasto tarkastelee toimintasuunnitelman välivaiheen uudelleentarkastelun yhteydessä Yhteisen tutkimuskeskuksen ja tieteellisten asiantuntijoiden avustamana seurantatoiminnan tehokkuutta ja tekee mahdollisia parannusehdotuksia sekä laatii ehdotuksen toimintasuunnitelman jatkamisesta.

5.2. Suunnitellut toimet ja yhteisön rahoitustukea koskevat yksityiskohtaiset säännöt

>TAULUKON PAIKKA>

5.3. Toteutusta koskevat yksityiskohtaiset säännöt

Seurannan toteuttavat jäsenvaltiot, jotka esittävät komission hyväksyttäviksi ja yhteisrahoitusta varten kansallisia metsienseurantaohjelmia. Ohjelmat kattavat seurantatoiminnan, tietojen käsittelyn sekä tietojen yhdenmukaistamista ja tiedonkeruumenetelmien parantamista koskevat tutkimukset. Asetuksen puitteissa rahoitetaan myös tietoalustojen luomista, joka toteutetaan tieteellisen koordinointielimen yhteydessä ja jäsenvaltioissa. Näillä tietoalustoilla on määrä parantaa ja helpottaa seurantatoiminnasta saadun tiedon ja siitä laadittujen kertomusten säilyttämistä ja vaihtoa. Jäsenvaltioiden laatimien ohjelmien kesto on kolme vuotta, joten jokainen jäsenvaltio toimittaa tämän asetuksen täytäntöönpanoaikana hyväksyttäväksi kaksi ohjelmaa. Asetuksessa säädetään mahdollisuudesta tarvittaessa muuttaa ohjelmia ja tarkastella niitä uudelleen. Jäsenvaltioiden lisäksi Yhteinen tutkimuskeskus ja Euroopan ympäristökeskus osallistuvat seurantatoiminnan tieteelliseen koordinointiin ja kertomusten laadintaan.

Toimintasuunnitelmaa toteutetaan ensi kädessä ilmansaasteiden ja metsäpalojen seurannan aloilla, minkä ohella jäljelle jäävillä määrärahoilla rahoitetaan pilottihankkeita ja tutkimuksia, joissa testataan menetelmiä ja kehitetään uusia seurantatoimia biologisen monimuotoisuuden, maaperän, hiilen sitomisen ja ilmastonmuutoksen seurantaa varten. Toteutuksen yhteydessä laaditaan säännöllisesti kertomuksia sekä julkaistaan muita tuloksia, tietopaketteja, indikaattoreita koskevaa tietoaineistoa, toteutuskäsikirjoja ja muuta aineistoa. Täydentävillä tutkimuksilla mahdollistetaan metsäekosysteemejä ja niiden toimintaa ja tehtäviä kuvaavien mallien laatiminen sekä annetaan vastauksia politiikan laatimisen kannalta tärkeisiin metsäekosysteemien tilaa ja metsien suojelua koskeviin kysymyksiin.

6. RAHOITUSVAIKUTUKSET

6.1. Kokonaisrahoitusvaikutus, B osa (koko ohjelmakaudeksi)

(Alla olevassa taulukossa ilmoitettujen kokonaismäärien laskutapa on esitettävä taulukossa 6.2 esitetyn jaottelun avulla)

6.1.1. Rahoitustuki

Maksusitoumusmäärärahat (milj. euroa kolmen desimaalin tarkkuudella)

>TAULUKON PAIKKA>

6.2. Toimenpidekohtainen kustannuslaskelma, B osa (koko ohjelmakaudeksi)

Maksusitoumusmäärärahat (milj. euroa kolmen desimaalin tarkkuudella)

>TAULUKON PAIKKA>

7. VAIKUTUKSET HENKILÖSTÖÖN JA HALLINTOMENOIHIN

7.1. Vaikutus henkilöstöön

>TAULUKON PAIKKA>

7.2. Henkilöstön taloudellinen kokonaisvaikutus

>TAULUKON PAIKKA>

Määrät vastaavat 12 kuukauden kokonaismenoja.

7.3. Muut toimesta johtuvat hallintomenot

>TAULUKON PAIKKA>

Määrät vastaavat 12 kuukauden kokonaismenoja.

1 Mainittava komitean laji sekä ryhmä, johon se kuuluu.

I. Yhteensä vuodessa (7.2 + 7.3) // 677 250 EUR

II. Toimen kesto // 6 vuotta

III. Toimen kokonaiskustannukset (I x II) // 4 063 500 EUR

Maatalouden, ympäristöasioiden ja yritystoiminnan pääosastojen hiljattain tekemän sopimuksen mukaisesti vastuu näihin asetuksiin sisältyvistä säännöksistä siirtyy vuoden 2003 alusta maatalouden pääosastolta ympäristöasioiden pääosastolle. Sopimuksen mukaisesti kolme vakinaista virkaa (1 A, 1 B ja 1 C) sekä yksi kansallinen asiantuntija siirretään maatalouden pääosastolta ympäristöasioiden pääosastolle (ks. alustavasta talousarvioesityksestä käydyn keskustelun yhteydessä jaetut asiakirjat). Tämän henkilöstön lisäksi seurantatoiminnan hallinnointiin siirretään vielä yksi A-virka ja yksi kansallinen asiantuntija. Nämä seikat on mainittu alustavaa talousarvioesitystä (ATE) tukevissa asiakirjoissa.

Huomattakoon, että asetusehdotuksessa otetaan huomioon tuleva laajentuminen, sillä sen mukaan nykyisiin jäsenvaltioihin sovellettavia säännöksiä sovelletaan myös ehdokasmaihin liittymispäivästä alkaen. Tätä varten sekä aiheutuvaan lisähenkilöstön tarpeeseen vastaamiseksi toteutetaan jatkotoimia, joiden puitteissa voidaan mahdollisesti tehdä muutoksia tai toteuttaa tilapäisiä järjestelyjä täytäntöönpanoasetuksen avulla.

8. SEURANTA JA ARVIOINTI

8.1. Seurantajärjestelmä

Jäsenvaltioita pyydetään esittämään kansallisia ohjelmia koskevat ehdotukset mahdollisesti vuoden 2002 loppuun mennessä (edellyttäen, että yhteispäätösmenettelyn mukainen neuvostossa ja Euroopan parlamentissa käytävä keskustelu asetusehdotuksesta saadaan nopeasti päätökseen). Jäsenvaltioita pyydetään laatimaan monivuotiset seurantaohjelmat (ohjelmakauden pituudeksi ehdotetaan kolmea vuotta), joita voidaan tarkastella säännöllisin väliajoin uudelleen. Näin ollen on oletettavissa, että ohjelmia koskevat ehdotukset tehdään ajanjaksoiksi 2003-2005 ja 2006-2008. Jälkimmäistä jaksoa varten jätettävissä ohjelmaehdotuksissa olisi otettava huomioon suositukset, jotka esitetään vuoden 2005 lopun ja vuoden 2006 kesäkuun välisenä aikana suoritettavassa seurantatoimien arvioinnissa.

Kunkin jäsenvaltion on laadittava vuosittain kertomus seurantaohjelman toteuttamisesta ja suorittamastaan seurantatoiminnasta. Yhteisrahoitettujen hankkeiden/tutkimusten ja demonstraatiohankkeiden seurannasta vastaavat jäsenvaltion kyseisen alan vastuuvirkamiehet, jotka varmistavat, että ehdotetut toimet on toteutettu asianmukaisesti. Yhteisrahoitettuihin hankkeisiin/tutkimuksiin ja demonstraatiohankkeisiin tukea saavien on laadittava edistymistä koskeva kertomus puolen vuoden välein, välikertomus sekä loppukertomus, joka on esitettävä kuuden kuukauden kuluessa jokaisen edellä mainitun kaltaisen hankkeen/tutkimuksen päättymisestä. Pysyvä metsäkomitea avustaa komissiota asetuksen täytäntöönpanossa.

8.2. Arvioinnin yksityiskohtaiset säännöt ja arviointijaksot

Komissio arvioi metsien seurantaa koskevan puitetoimintasuunnitelman toteuttamista ja antaa sen edistymistä koskevan kertomuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle kolmen vuoden välein. Kertomuksessa arvioidaan toimintasuunnitelman tehokkuutta, esitetään yhteenveto saavutuksista ja määritellään suuntaviivat toimintasuunnitelman kehittämiseksi edelleen. Ensimmäinen tarkastelukertomus annetaan vuoden 2006 kesäkuun lopussa, ja siinä käsitellään ensimmäisten kolmen vuoden aikana (2003-2005) toteutettua seurantatoimintaa. Toinen tarkastelu suoritetaan toimintasuunnitelman kuusivuotisen toteutuskauden päätteeksi, ja siinä arvioidaan jäsenvaltioiden toimittamia kansallisia kertomuksia. Tämä tarkastelu sisältää aineksia asetuksen tarkistamista sekä uutta, metsien seurantatoiminnan jatkamisesta vuonna 2009 tehtävää ehdotusta silmällä pitäen.

9. PETOSTEN TORJUNTATOIMET

Kukin jäsenvaltio nimeää tahon (viranomaisen, elimen tai laitoksen), joka vastaa tässä puiteasetuksessa säädettyjen toimien täytäntöönpanosta. Yhteisön rahoitustuki tukikelpoisiin kustannuksiin maksetaan kullekin jäsenvaltiolle tai vastuussa olevalle taholle. Jäsenvaltioiden kansallisiin ohjelmiin kuuluvia toimia toteuttavien laitosten, elinten tai konsulttiyritysten kanssa tehtäviin sopimuksiin sovelletaan julkisia hankintoja koskevia sääntöjä. Jäsenvaltioiden mahdollisilta tuensaajilta olisi edellytettävä tulojen ja menojen ennakkoselvityksen toimittamista siitä hankkeesta, johon rahoitusta haetaan. Sopimukseen liittyvät maksut suoritetaan sopimusehtojen mukaisesti sekä tuensaajan oikeaksi todistaman ja komission asianomaisen yksikön tarkistaman tuloja ja menoja koskevan selvityksen perusteella. Asetuksessa säädetään myös paikan päällä suoritettavista tarkastuksista. Tuensaajien on säilytettävä kaikki tiedot ja tositeasiakirjat viisi vuotta viimeisen suorituksen jälkeen.

Kaikkiin sopimuksiin sisällytetään petosten torjuntatoimia koskevat yksityiskohtaiset tiedot (valvonta, kertomusten ja selvitysten laadinta, tositeasiakirjat jne.). Jokaiseen sopimukseen olisi myös liitettävä määräykset perusteettomasti saatujen suoritusten takaisinperinnästä sekä tarvittaessa viivästyskoron perimisestä. Tapauksissa, joissa metsien seurantaa koskevien kansallisten ohjelmien toteutukseen liittyy väärinkäytöksiä tai petoksia, suoritettujen maksujen takaisinperinnästä vastaavat jäsenvaltiot.

Komissio vastaa omien tutkimustensa, kokeidensa ja demonstraatiohankkeidensa sekä seurantajärjestelmän arviointia koskevien selvitysten tekemisestä. Komissio noudattaa tässä yhteydessä julkisia hankintoja koskevia sääntöjä ja määräyksiä. Sopimukset tehdään tarjouskilpailun perusteella valittujen toimijoiden kanssa. Maksut suoritetaan sopimusehtojen mukaisesti sekä tuensaajan oikeaksi todistaman ja komission asianomaisen yksikön tarkistaman tuloja ja menoja koskevan selvitykseen perusteella. Komissio huolehtii suoritusten takaisinperinnästä tapauksissa, joissa sen omiin sopimuksiin liittyy petoksia tai väärinkäytöksiä tai joissa sopimukset on pantu puutteellisesti täytäntöön. Tuensaajien on säilytettävä kaikki tiedot ja tositeasiakirjat viisi vuotta viimeisen suorituksen jälkeen.

Komissio esittää petosten ja väärinkäytösten välttämiseksi rahoitusta koskevissa selvityksissä tiedot olemassa olevista tai suunnitteilla olevista ehkäisevistä ja suojatoimenpiteistä.