52002DC0348

KOMISSION KERTOMUS - Yhteisön taloudellisten etujen suojaaminen ja petostentorjunta - vuosikertomus 2001

SISÄLLYS

Yhteenveto

Osa I - Yhteisön toiminta yhteisön taloudellisten etujen suojaamiseksi ja petosten torjumiseksi

1. Yhteisön politiikan tärkeimmät kehityspiirteet vuonna 2001

2. Esimerkkejä yhteistyöstä ja kumppanuudesta jäsenvaltioiden ja kolmansien maiden kansallisten viranomaisten kanssa

2.1. Sokerin vienti merentakaisiin maihin ja merentakaisille alueille (MMA) ja sokerin ja sokeriseosten jälleentuonti Euroopan yhteisöön

2.2. Maitokiintiöiden väärinkäyttö

2.3. Asiakirjojen väärentäminen, väärennettyjen asiakirjojan käyttö ja kavallus eräässä kansalaisjärjestöjen ryhmässä

2.4. Kokemukset ehdokasmaista: Puola

3. Toimintasuunnitelman 2001-2003 seuranta

Osa II: EY:n perustamissopimuksen 280 artiklan täytäntöönpanoon liittyvät jäsenvaltioiden toimet

4. EY:n perustamissopimuksen 280 artiklan täytäntöönpano: lainsäädännön keskeinen kehitys

4.1. Omat varat: lainsäädännön keskeinen kehitys

4.2. Omat varat: lainsäädännön keskeinen kehitys

4.3. Rakennetoimet: lainsäädännön keskeinen kehitys

5. Muut yhteisön taloudellisia etuja suojaavat säännöt

5.1. Onko jäsenvaltio jo ratifioinut yhteisön taloudellisten etujen suojaamisesta 26 päivänä heinäkuuta 1995 tehdyn yleissopimuksen ja sen pöytäkirjat-

5.2. Onko jäsenvaltio saattanut yleissopimuksen ja sen pöytäkirjat osaksi kansallista lainsäädäntöään- (Ilmoitetaan toimenpiteet, jotka on toteutettu sen jälkeen kun vuoden 2000 vuosikertomus julkaistiin toukokuussa 2001)

6. Taloudellisten etujen suojaamisesta vastaavien virastojen ja laitosten koordinointi jäsenvaltioissa

6.1. Omat varat: koordinointi- ja yhteistyöjärjestelmät sekä säännöksistä ja määräyksistä johtuvat mahdolliset ongelmat

6.2. Maatalousmenot: koordinointi- ja yhteistyöjärjestelmät sekä säännöksistä tai määräyksistä johtuvat mahdolliset ongelmat

6.3. Rakennetoimet: koordinointi- ja yhteistyöjärjestelmät sekä säännöksistä tai määräyksistä johtuvat mahdolliset ongelmat

7. Huomioita jäsenvaltioiden viranomaisten välisen yhteistyön toimivuudesta (EY:n perustamissopimuksen 280 artiklan 3 kohta)

8. Takaisinperintä

8.1. Oikeudelliset järjestelmät ja hallinnolliset määräykset, joiden mukaisesti oikeusviranomaiset ilmoittavat hallintoviranomaisille rikosoikeudenkäyntien päättymisestä varojen takaisinperintää varten

8.2. Toimenpiteet perusteettomasti maksettujen varojen ja menojen takaisinperinnän parantamiseksi - tarkastus- ja petostutkintayksiköiden sekä perintäyksiköiden väliset yhteydet

8.3. Säännöllinen yhteydenpito tarkastusyksiköiden ja takaisinperintäyksiköiden välillä

Osa III: TILASTOT JA ANALYYSIT

JOHDANTO

9. TILANNE VUONNA 2001

9.1. Perinteiset omat varat

9.2. Maatalousmenot (EMOTR:n tukiosasto)

9.3. Rakennetoimet

9.4. OLAFin tutkimat tapaukset

10. YKSITYISKOHTAINEN ANALYYSI

10.1. Perinteiset omat varat

10.2. Maatalousmenot (EMOTR:n tukiosasto)

10.3. Rakennetoimet

11. TALOUDELLINEN SEURANTA

11.1. Perinteiset omat varat

11.2. EMOTR:n tukiosaston menot

11.3. Rakennerahastot

11.4. Suorat menot (ulkoinen apu mukaan luettuna)

OMISSION KERTOMUS - Yhteisön taloudellisten etujen suojaaminen ja petostentorjunta - vuosikertomus 2001

Yhteenveto

Tämä on komission kolmas EY:n perustamissopimuksen 280 artiklan 5 kohdan mukaisesti esittämä vuosikertomus yhteisön taloudellisten etujen suojaamisesta ja petostentorjunnasta. Vuosikertomuksessa otetaan huomioon jäsenvaltioiden ja yhteisön jaetun vastuun periaate ja esitetään:

- yhteenveto yhteisön lainsäädäntötyöstä vuonna 2001 sekä kuvaus yhteistyöstä jäsenvaltioiden, ehdokasmaiden ja EU:n ulkopuolisten maiden kanssa (osa I),

- selvitys jäsenvaltioiden EY:n perustamissopimuksen 280 artiklan mukaisesti toteuttamista toimista etenkin lainsäädännön ja tarkastustoiminnan organisoinnin kannalta (osa II),

- tilastokatsaus jäsenvaltioiden ja komission yksiköiden vuonna 2001 toteuttamien toimien tuloksista yhteisön taloudellisten etujen suojaamisen ja petostentorjunnan alalla (osa III).

Asiakirjan tavoitteena on kuvailla kaikkien yhteisön taloudellisten etujen suojaamiseen osallistuneiden toimijoiden yhteensovitettuja toimia ja havainnollistaa jäsenvaltioiden ja yhteisön kokonaisvastuun ja jaetun vastuun tavoitteita. Siksi kertomuksessa esitellään kaikkien kansallisten viranomaisten ja komission yksiköiden toteuttamat toimet niin ennaltaehkäisyn kuin yhteisön etuja vahingoittavan talousrikollisuudenkin näkökulmasta. Kertomuksessa noudatetaan toimintasuunnitelman [1] laajennettua lähestymistapaa, sillä siinäkään ei keskitytä tiukasti pelkästään perustamissopimuksen 280 artiklaan perustuviin toimiin.

[1] Komission tiedonanto - Yhteisön taloudellisten etujen suojelu - Petostentorjunta: toimintasuunnitelma 2001-2003 (KOM(2001) 254 lopullinen).

Kertomus vastaa myös tarpeeseen arvioida yhteisön politiikkoja jatkuvasti ja avoimesti, mihin niin komissio kuin Euroopan parlamentti ja neuvostokin ovat sitoutuneet. [2] Lisäksi komissio kutsuu säännöllisesti koolle kansallisten hallintoviranomaisten ja omien yksiköidensä edustajat, jotta yhteisön taloudellisten etujen suojelun arviointia voidaan edelleen parantaa. [3]

[2] Ecofin-neuvoston päätelmät 7.5.2002, 13 kohta, ja Euroopan parlamentin päätöslauselma vuotta 2000 koskevasta vuosikertomuksesta, 2 kohta.

[3] Petostentorjunnan koordinoinnin neuvoa-antava komitea ja 280 artiklan työryhmä kokoontuivat kumpikin vuonna 2001 kolme kertaa. Myös komission yksiköt kokoontuivat kahdesti keskustelemaan arvioinnista.

Osa I - Yhteisön toiminta yhteisön taloudellisten etujen suojaamiseksi ja petosten torjumiseksi

1. Yhteisön politiikan tärkeimmät kehityspiirteet vuonna 2001

Komissio vahvisti EU:n taloudellisten etujen suojaamista koskevat yleiset poliittiset tavoitteensa 28. kesäkuuta 2000 hyväksytyssä petostentorjunnan kattavassa strategiassa [4]. Tämä yhteisön strategia on monivuotinen (2001-2005), ja sen tavoitteena on kehittää lainsäädäntö- ja sääntelyjärjestelmä, joka kattaa kaikki yhteisön politiikat ja mahdollistaa kentällä työskentelevien komission ja jäsenvaltioiden viranomaisten tietojenvaihdon ja yhteistyön EY:n perustamissopimuksen 280 artiklassa vahvistetun jaetun vastuun periaatteen mukaisesti. Ecofin-neuvosto hyväksyi strategian 17. heinäkuuta 2000, ja Euroopan parlamentti antoi sille hyväksyntänsä 13. joulukuuta 2000 antamassaan päätöslauselmassa. [5]

[4] Neljä strategista toimintalinjaa ovat seuraavat: kattavan petostentorjuntapolitiikan edistäminen, uuden yhteistyökulttuurin luominen jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten kanssa, toimielinten yhteisen toiminnan edistäminen korruption ehkäisemiseksi ja torjumiseksi sekä EU:n toimielinten uskottavuuden parantamiseksi ja rikosoikeudellisen ulottuvuuden vahvistaminen perustamissopimuksissa asetettujen uusien velvoitteiden mukaisesti (KOM(2000) 358 lopullinen, 28.6.2000).

[5] Neuvoston päätöslauselma, annettu 17.7.2000, komission tiedonannosta "Yhteisöjen taloudellisten etujen suojaaminen - Petostentorjunta: kattavan strategian perustelut" (asiakirja 10344/00 FIN 273). Euroopan parlamentin päätöslauselma, 13.12.2000, "kattavan strategian perusteluista" (asiakirja A5-0376-2000).

Komissio hyväksyi 15. toukokuuta 2001 toimintasuunnitelman vuosiksi 2001-2003. Sen avulla on tarkoitus panna täytäntöön kattavassa strategiassa määritellyt poliittiset tavoitteet ja esittää konkreettisia ja mitattavissa olevia tuloksia. Euroopan parlamentti ja neuvosto suhtautuivat myönteisesti toimintasuunnitelmassa esitettyyn strategian täytäntöönpanomenetelmään ja hyväksyivät siinä ehdotetun säännöllistä arviointia ja seurantaa koskevan toimintamallin.

1.1. Ennaltaehkäisy on kattavan ja yhtenäisen petostentorjuntapolitiikan avaintekijä. Siksi komissio onkin kehittänyt ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä, joilla EU:n taloudellisia etuja voidaan suojella jo lainsäädäntöehdotusten valmisteluvaiheessa. Euroopan parlamentti ja neuvosto ovat suhtautuneet tähän toimintalinjaan erittäin suopeasti. [6] Sitä varten komission hallinnonuudistusta koskevassa valkoisessa kirjassa [7] (toimi 94) esitettiin lähestymistapa, jonka avulla lainsäädännöstä pyritään tekemään "petoksenkestävä" parantamalla yhteisön varojen hoitoon liittyviä säädöstekstejä tai toimenpiteitä. Toimen tarkoituksena on etsiä yhteisön säännöstöstä ja sopimusmääräyksistä ne puutteet, joita eräät ulkoiset toimijat käyttävät hyväkseen. [8] Puutteita korjataan suorittamalla petosalttiilla aloilla valmisteltavaa lainsäädäntöä koskeva ennakkoarviointi, jossa hyödynnetään kenttätyöstä saatuja kokemuksia ja jonka yhteydessä OLAFia kuullaan järjestelmällisesti. [9]

[6] Ecofin-neuvoston päätelmät, 15.6.2001 (asiakirja 9270 FIN 169). Vuoden 2000 vuosikertomuksesta 29.11.2001 antamassaan päätöslauselmassa Euroopan parlamentti korostaa uusien lainsäädäntöehdotusten "tarkastelua petosten kannalta" yhtenä niistä neljästä painopistealueesta, joita edistämällä voidaan parantaa petostentorjunnan laatua (asiakirja A5-2001-393).

[7] Komission uudistaminen - Valkoinen kirja - Osa II (KOM(2000) 200 lopullinen, 5.4.2000).

[8] Komission tiedonanto petoksiin varautumisesta lainsäädännössä ja sopimusten hallinnoinnissa, 7.11.2001 (SEC(2001) 2029 lopullinen).

[9] Sekä Euroopan parlamentti (päätöslauselma vuosikertomuksesta 2000) että neuvosto (Eurooppa-neuvoston päätelmät 15.6.2001) ovat painottaneet lisäarvoa, jota OLAF tuottaa osallistumalla petosten ennaltaehkäisyyn lainsäädäntötyön alalla.

Lähestymistapaa sovelletaan ensisijaisesti monialaisiin aloitteisiin, jotka kattavat kaikki yhteisön politiikanalat ja joiden täytäntöönpano koskee kaikkia toimijoita. Julkiset hankinnat on yksi niistä aloista, joilla sekä komissio että jäsenvaltiot haluavat ottaa yhteisesti käyttöön tehokkaan varoitus- ja ilmoitusjärjestelmän. Tämä on yksi niistä haasteista, joita liittyy ehdotukseen Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi julkisia tavara- ja palveluhankintoja sekä julkisia rakennusurakoita koskevien sopimusten tekomenettelyjen yhteensovittamisesta ja aloitteeseen jäsenvaltioiden välisestä tietojenvaihtojärjestelmästä. [10] Näiden ehdotusten valmistelu jatkuu neuvostossa. Komissio esitti myös erityisten petostentorjuntasäännösten sisällyttämistä varainhoitoasetuksen uudelleenlaatimista koskevaan ehdotukseen, joka hyväksyttiin 25. kesäkuuta 2002.

[10] Dublinissa 28. joulukuuta 1996 kokoontuneen Eurooppa-neuvoston perustaman korkean tason työryhmän laatima, järjestäytyneen rikollisuuden torjuntaa koskeva toimintasuunnitelma ja sen poliittinen suuntaviiva nro 13 (neuvosto hyväksynyt 28.4.1997, EYVL C 251, 15.8.1997).

Yhteisen rahan aitouden ja uskottavuuden suojaamiseksi neuvosto antoi 28. kesäkuuta 2001 komission ehdotuksiin perustuvat asetukset (EY) N:o 1338/2001 ja 1339/2001. [11] Ne muodostavat oikeusperustan kaikkien institutionaalisten toimijoiden (EKP, Europol, komissio/OLAF [12]), jäsenvaltioiden keskusvirastojen ja muiden toimivaltaisten viranomaisten sekä EU:n ulkopuolisten maiden väliselle yhteistyölle. Komissio on nyt antanut neuvostolle ensimmäisen euron rikosoikeudellista suojaamista koskevan kertomuksen [13], jossa käsitellään neuvoston puitepäätöksen täytäntöönpanoa jäsenvaltioissa. Yleisesti ottaen jäsenvaltiot ovat noudattaneet päätöksessä asetettuja velvoitteita. Neuvosto hyväksyi joulukuussa 2001 Perikles-ohjelman. [14] Ohjelmasta tuetaan rajatylittäviä ja monialaisia hankkeita, jotka koskevat tietojenvaihtoa, keskinäistä avunantoa ja koulutusta euron suojaamiseksi väärentämiseltä.

[11] Neuvoston asetus (EY) N:o 1338/2001, annettu 28 päivänä kesäkuuta 2001, euron väärentämisen torjunnan edellyttämistä toimenpiteistä (EYVL L 181, 4.7.2001), ja neuvoston asetus (EY) N:o 1339/2001, annettu 28 päivänä kesäkuuta 2001, euron väärentämisen torjunnan edellyttämistä toimenpiteistä annetun asetuksen (EY) N:o 1338/2001 vaikutusten laajentamisesta koskemaan niitä jäsenvaltioita, jotka eivät ole ottaneet euroa yhtenäisvaluutaksi (EYVL L 181, 4.7.2001).

[12] Neuvoston puheenjohtajan ja Ranskan valtiovarainministeriön välisen kirjeenvaihdon pohjalta on perustettu eurometallirahaväärennöksiä tutkiva Euroopan teknis-tieteellinen keskus (ETTK), jota johtaa kaksi komission/OLAFin virkamiestä.

[13] Komission kertomus, joka perustuu rahanväärennyksen estämiseksi annettavan suojan vahvistamisesta rikosoikeudellisten ja muiden seuraamusten avulla euron käyttöönoton yhteydessä 29 päivänä toukokuuta 2000 tehdyn neuvoston puitepäätöksen 11 artiklaan (KOM(2001) 771 lopullinen, 13.12.2001).

[14] Neuvoston päätös, tehty 17 päivänä joulukuuta 2001, tietojenvaihtoa, avunantoa ja koulutusta koskevan toimintaohjelman perustamisesta euron suojaamiseksi rahanväärennykseltä (Perikles-ohjelma) (2001/923/EY, EYVL L 339, 21.12.2001).

Vuoden 2001 merkittäviin tapahtumiin kuuluu myös direktiivin antaminen rahoitusjärjestelmien rahanpesutarkoituksiin käyttämisen estämisestä. [15] Direktiivillä on tarkoitus saattaa ajan tasalle vuoden 1991 direktiivi, minkä lisäksi sen soveltamisalaa laajennettiin. Muutoksista tärkeimmät ovat rahanpesukiellon laajentaminen koskemaan huumausainekaupan lisäksi myös järjestäytynyttä rikollisuutta ja erilaisia muita vakavia rikoksia sekä direktiivin velvoitteiden ulottaminen koskemaan tiettyjä rahoitusalan ulkopuolisia toimintoja ja ammatteja.

[15] Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2001/97/EY, annettu 4 päivänä joulukuuta 2001, rahoitusjärjestelmien rahanpesutarkoituksiin käyttämisen estämisestä annetun neuvoston direktiivin 91/308/ETY muuttamisesta (EYVL L 344, 28.12.2001).

Taloudellisia etuja tehokkaasti suojaavan strategian kattavuus tarkoittaa, että myös ehdokasmaat perehdytetään petosten ennaltaehkäisyä koskevaan yhteisön politiikkaan. Vuonna 2001 komissio lujitti liittymisvalmisteluja tukemalla taloushallinnon ja varainhoidon valvonnan, mm. sisäisen valvonnan, rakenteiden perustamista keskus- ja aluetason hallintoelimiin. Vuoden 2001 tavoitteena oli perustaa sisäisen tarkastuksen osastoja kaikkiin yhteisön varoja hallinnoiviin virastoihin, kuten keskus- ja aluehallintoihin.

Yhteisön varojen moitteeton käyttö, valvonta, seuranta ja arviointi jo liittymisvalmistelujen aikana (etenkin Phare-, ISPA- ja Sapard-ohjelmien yhteydessä) kertovat selkeästi ehdokasmaiden valmiuksista panna täytäntöön varainhoidon valvontaa koskeva yhteisön säännöstö. Petostentorjunnan alalla EU aloitti vuoden 2001 alussa valmistelut yhteisön taloudellisten etujen suojaamisesta vastaavan toimiston perustamiseksi Puolaan. Vuoden aikana saatuja kokemuksia hyödynnetään perustettaessa vastaavat rakenteet kaikkiin muihinkin ehdokasmaihin.

Ensisijaiseksi tavoitteeksi on määritelty myös petostentorjuntaa koskevan sopimuksen tekeminen yhteisön ja jäsenvaltioiden sekä Sveitsin välillä, jotta voitaisiin helpottaa etenkin vero- ja tullialan keskinäiseen oikeusapuun liittyviä vaikeuksia. Komissiolle sai 14. joulukuuta 2000 valtuudet neuvotella asiasta Sveitsin viranomaisten kanssa. Neuvotteluja on käyty koko vuoden 2001 ajan, mutta ne eivät ole vielä tuottaneet tuloksia.

Petosten ja sääntöjenvastaisuuksien paljastamiseen ja valvontaan sekä seuraamusten määräämiseen tarvittavien oikeudellisten välineiden vahvistamisesta sisäisellä tasolla on syytä todeta, että vuonna 2001 komissiossa toteutettiin suurin osa niistä periaatepäätöksistä, jotka tehtiin vuoden 2000 lopussa etenkin taloushallinnon parantamiseksi. [16] Valkoisen kirjan toimesta 96 ("Perusteettomasti maksettujen varojen takaisinperinnän tehostaminen suorien menojen alalla") annetun tiedonannon mukaisesti sekä komission vastuulla olevassa tukien suorassa hallinnoinnissa että jäsenvaltioiden vastuulla olevassa yhteisön varojen hallinnoinnissa on korostettu tulojen ja menojen hyväksyjien ja tilinpitäjien tilintekovelvollisuutta. Komissio valmistelee parhaillaan soveltamissäännöksiä, joilla turvataan selkeä tehtävänjako tulojen ja menojen hyväksyjien, tilinpitäjien, oikeudellisen yksikön ja OLAFin kesken.

[16] Tässä on kyse lähinnä komission uudistamisesta annetun valkoisen kirjan V luvun XXIV kohdasta, jossa käsitellään taloushallinnon prosessien ja varainhoidon valvonnan uudistamista sekä sisäisen tarkastuksen osaston ja sisäisten tarkastajien toimen perustamista.

Rakennerahastojen alalla (valkoisen kirjan toimi 97) parannettiin varainhoidon valvonnan sääntelyjärjestelmää antamalla maaliskuussa 2001 kaksi uutta asetusta [17], joita on määrä soveltaa uudella ohjelmakaudella. Asetuksissa täsmennetään jäsenvaltioiden velvoitteet hankkeiden ja maksujen seurannassa. Etenkin sääntöjenvastaisuustapausten ilmoittamista ja seurantaa koskeviin tilintarkastustuomioistuimen huomautuksiin [18] on vastattu vahvistamalla varainhoidon valvontaa uudella ohjelmakaudella sekä viimeistelemällä komission hallinnonuudistusta käsittelevän valkoisen kirjan suosituksissa mainittujen yksiköiden välisten yhteistyöpöytäkirjojen käyttö.

[17] Komission asetukset (EY) N:o 438/2001 ja (EY) N:o 448/2001, annettu 2 päivänä maaliskuuta 2001, neuvoston asetuksen (EY) N:o 1260/1999 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä rakennerahastoista myönnettävän tuen hallinto- ja valvontajärjestelmien osalta (EYVL L 63, 3.3.2001, ja EYVL L 64, 6.3.2001).

[18] Erityiskertomus nro 10/2001 rakennerahastojen varainhoidon valvonnasta (EYVL C 314, 8.11.2001). Komission vuosikertomuksesta 2000 antamassaan päätöslauselmassa Euroopan parlamentti pani huolestuneena merkille, että komissiolle toimitetut tiedot eräillä rakennerahastojen aloilla havaituista sääntöjenvastaisuuksista ovat erittäin puutteellisia.

1.2. Yhteisö ja jäsenvaltiot jakavat vastuun EU:n taloudellisten etujen suojaamisesta luomalla uuden viranomaisyhteistyön kulttuurin. Palvelukeskuksena toimiva OLAF pyrkii vähitellen aitoon kumppanuuteen jäsenvaltioiden kanssa [19], jotta yhteisön ja kansallisen tason välillä voidaan helpommin saavuttaa synergiaetuja ja ottaa samalla huomioon suhteellisuus-, toissijaisuus- ja tehokkuusperiaatteet.

[19] Ecofin-neuvosto korosti kumppanuuden merkitystä kattavasta strategiasta esittämissään päätelmissä.

Yhteisön näkökulmasta OLAFin on kyettävä vastaamaan jäsenvaltioiden avunpyyntöihin, jotta petostentorjuntaa voidaan parantaa. Siksi Euroopan petostentorjuntavirasto järjestäytyy "yhteisön palvelukeskukseksi" organisoimalla uudelleen vastuualat ja tehtävät sekä selkiyttämällä sisäistä tehtävänjakoaan, tämän kuitenkaan rajoittamatta sille yhteisössä kuuluvia etuoikeuksia. Tällä tavoin vakiintuneena palveluna yhteisön tason toiminnan tuottama lisäarvo on näkyvämpi, ja samalla voidaan tarjota kansallisille viranomaisille niiden kaipaama selkeä osoite yhteydenottoja varten.

OLAFin lujittamisessa otettiin vuonna 2001 tärkeä askel, kun perustettiin tiedusteluosasto, jonka tehtävänä on kehittää strategista ja operationaalista analyysiä. Näin voidaan parantaa komission toimintastrategiaa ja auttaa kansallisia hallintoviranomaisia määrittelemään ensisijaiset tavoitteensa petostentorjunnan alalla. Uuden jaoston pitäisi myös voida vähitellen parantaa niiden jäsenvaltioiden toimittamien tietojen laatua, jotka liittyvät havaituista petoksista ja sääntöjenvastaisuuksista ilmoittamiseen. Kuten tämän vuosikertomuksen III osassa todetaan, petosten ja sääntöjenvastaisuuksien ilmoittamista varten kehitettyjen uusien tietoteknisten sovellusten käyttöönoton yhteydessä annettiin koulutusta pitkin vuotta 2001. OLAF myös järjesti yhdessä kansallisten hallintoviranomaisten kanssa parikymmentä koulutusseminaaria, joissa käsiteltiin petostentorjunnan eri näkökohtia. Tarkoituksena oli lisätä hyvien käytäntöjen vaihtoa ja vastata erityistarpeisiin.

Lisäksi OLAFiin perustettiin tuomioistuinasioista ja neuvonnasta vastaava yksikkö, joka vastaa nimenomaan OLAFin petostutkintatyön seurannasta. Yksikön hallinnollinen ja oikeudellinen asiantuntija-apu helpottaa OLAFin toimintaa kansallisten toimijoiden laajemmassa verkostossa. Verkosto muodostuu pääasiassa tulli- ja verohallinnon viranomaisista tai poliisi- ja syyttäjäviranomaisista, joilta OLAF pyytää virka-apua ja joita OLAF puolestaan avustaa, jotta taloudellisten etujen suojaaminen olisi mahdollisimman tehokasta myös rikosoikeuden alalla.

OLAF jatkoi keskustelua jäsenvaltioiden kanssa siitä, miten petostentorjunnan koordinoinnin neuvoa-antava komitea (CoCoLaF) voisi toimia täysitehoisesti. Säännöllisiä kokouksia on tihennetty ja komitean tehtäviä on selkiytetty tuntuvasti vuonna 2001 etenkin siksi, että on haluttu syventää vuoropuhelua kansallisten viranomaisten kanssa. EY:n perustamissopimuksen 280 artiklan täytäntöönpanoa käsittelevässä tilapäisessä työryhmässä jäsenvaltioiden asiantuntijat voivat kokoontua pohtimaan vuosikertomukseen liittyviä asioita. Näin voidaan lisätä 280 artiklassa tarkoitetun kertomuksen laatimisprosessin avoimuutta ja hyödyntää entistä paremmin jäsenvaltioiden osallistumista prosessiin. Lisäksi kansallisten asiantuntijoiden tilapäinen rahanväärennöksiä käsittelevä työryhmä antoi komissiolle taustatukea yhteisen säädöspaketin valmistelussa tällä alalla.

Komissio ja kymmenen jäsenvaltiota panivat hiljattain vireille yhdysvaltalaisissa tuomioistuimissa oikeudenkäynnin, jonka tarkoituksena on estää vakavan riskin muodostava savukkeiden salakuljetus ja muun muassa rahanpesua harjoittavan järjestäytyneen rikollisuuden leviäminen Yhdysvalloista Euroopan unioniin. Tämä lainvastainen toiminta vaarantaa vakavasti yhteisön ja jäsenvaltioiden elintärkeät yhteiset edut. Kyseisessä tapauksessa komissio toimii palvelukeskuksena, joka avustaa jäsenvaltioita Yhdysvalloissa pidettävissä oikeudenkäynneissä ja tukee sillä tavoin jäsenvaltioiden yhteistä aloitetta. Komissio toimii näissä menettelyissä jäsenvaltioiden edustajana ja vastaa jäsenvaltioiden toimien koordinoinnista sekä yhteydenpidosta yhdysvaltalaisiin asianajajiin, jotka edustavat yhteisöä ja kymmentä jäsenvaltiota Yhdysvaltojen tuomioistuimissa.

Lisäksi komissio toimitti vuonna 2001 omia varoja koskevien tarkastusten yhteydessä kaikkiin jäsenvaltioihin myös tarkastuskäyntejä, joiden aiheena oli keskinäistä avunantoa koskevien pyyntöjen käsittely. Näiden käyntien tarkoituksena oli tarkastaa, että kansalliset järjestelyt ja jäsenvaltioiden soveltamat menettelyt käytännössä varmistavat perinteisten omien varojen riittävän suojan ja edistävät samalla tehokasta yhteistyötä komission kanssa. Aihetta koskevan erityisraportin perusteella päätelmät ovat myönteiset.

Lisäksi komissio ja erityisesti budjettipääosasto jatkavat perinteisten omien varojen alalla yhteistä tarkastusta koskevan järjestelyn [20] valmistelua tiiviissä yhteistyössä jäsenvaltioiden sisäisten tarkastuksen yksiköiden kanssa. Jäsenvaltiot osallistuvat aktiivisesti sisäistä tarkastusta koskevan alatyöryhmän työskentelyyn, ja eräät niistä ovat tiiviisti mukana tarkastusmodulien kehittämistyössä. Koska tarkoituksena on luoda menetelmä, jonka avulla tarkastuksia voidaan suorittaa yhdessä jäsenvaltioiden kanssa, vuoden 2001 tulokset ovat erittäin myönteiset, ja valittu lähestymistapa on osoittautunut oikeaksi. Mainittakoon, että Tanska ja Itävalta ovat suorittaneet ulkoista passitusta koskevan "yhteisen tarkastuksen" ja Alankomaat ovat jatkaneet vapaaseen liikkeeseen luovuttamisen alalla vuonna 2000 aloitettua toimintaa. Näistä aiheista oli sovittu jäsenvaltion ja komission hyväksymissä sisäisen tarkastuksen moduleissa.

[20] Ks. varainhoitovuotta 2000 koskeva kertomus yhteisön taloudellisten etujen suojaamisesta ja petostentorjunnasta.

Tarkastuksen päätyttyä asianomaiset jäsenvaltiot toimittivat komissiolle tarkastusraportit, joiden perusteella komissio tarkasti tehdyn työn paikalla, kiinnittäen erityistä huomiota riskianalyysijärjestelmien kehittämiseen sekä päätelmien ja suositusten pätevyyteen tarkastusten yhteydessä havaitut poikkeavuudet ja havainnot huomioon ottaen. Komissio hyödyntää raporttien päätelmiä selvittäessään omiin varoihin kohdistuvia vaikutuksia. Se valvoo, että tarkastusten tuloksia käsitellään vielä rahoituksen kannalta. Rahoitukselle aiheutuneista seurauksista on tietenkin määrätty seuraamukset samoin edellytyksin kuin jos tarkastuksen olisi tehnyt komissio yksin. Tanska, Itävalta ja Alankomaat suorittavat vastaavat tarkastukset myös vuonna 2002.

1.3. Yhteisön taloudellisten etujen suojaamista koskevan politiikan rikosoikeudellista ulottuvuutta vahvistettiin operatiivisella tasolla vuonna 2001. Tuomioistuinasioiden yksikkö nimittäin avustaa, neuvoo ja tarjoaa asiantuntija-apua hallinnollisissa tutkimuksissa ja niiden seurannassa, jotta voidaan turvata tehokas yhteistyö kansallisten oikeus- ja poliisiviranomaisten kanssa.

Koska komission ensimmäinen lainvalmisteluehdotus [21] ei herättänyt Nizzan Eurooppa-neuvostossa vastakaikua, komissio päätti käynnistää asiasta uuden keskustelun julkaisemalla vihreän kirjan yhteisön taloudellisten etujen rikosoikeudellisesta suojaamisesta huolehtivan Euroopan syyttäjäviranomaisen perustamisesta [22]. Syyttäjäviranomaisen tehtävänä olisi koordinoida ja johtaa rikostutkinta- ja syytetoimia yhteisön taloudellisiin etuihin kohdistuvissa rikoksissa kansallisten tuomioistuinten valvonnassa. Tarkoituksena olisi korjata Euroopan oikeusalueen rikosoikeudellista epäyhtenäisyyttä, jonka takia rikoksia jää rankaisematta. Vihreän kirjan tavoitteena on virittää asiasta laaja julkinen keskustelu, jonka tulokset esitellään Euroopan unionin tulevaisuutta käsittelevälle valmistelukunnalle seuraavaa hallitustenvälistä konferenssia varten. Euroopan parlamentti on jo pitkään tukenut tätä aloitetta. [23] Erään perustamissopimuksen muutoksen yhteydessä parlamentti toivoi petostentorjuntatyön "laadullista parantamista" ja sellaisen talousrikosten syyttäjäntoimen perustamista, johon liittyisivät entistä laajemmat toimivaltuudet. OLAFin valvontakomitea puolestaan antoi lausuntoja, jotka tukivat ja täydensivät komission ehdotuksia.

[21] Komission täydentävä lausunto toimielinten uudistamista käsittelevälle hallitustenväliselle konferenssille - Yhteisön taloudellisten etujen rikosoikeudellinen suojaaminen: Euroopan syyttäjäviranomainen, 29.9.2000, KOM(2000) 608 lopullinen. Lausunto täydentää komission lausuntoa "Toimielinjärjestelmän muuttaminen laajentumisen onnistumiseksi - Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 48 artiklan mukainen komission lausunto jäsenvaltioiden hallitusten edustajien konferenssin järjestämisestä unionin perussopimusten tarkistamiseksi", 26.1.2000, KOM (2000) 34.

[22] Vihreä kirja yhteisön taloudellisten etujen rikosoikeudellisesta suojaamisesta ja Euroopan syyttäjäntoimen perustamisesta, 11.12.2001 (KOM(2001) 715 lopullinen). Vihreää kirjaa koskeva Internet-sivusto on osoitteessa http://europa.eu.int/olaf/livre_vert.

[23] Komission vuosikertomuksesta 2000 annettu päätöslauselma, 16.5.2000 (EYVL C 59, 23.2.2001) ja komission vuosikertomuksesta 1999 annettu päätöslauselma, 14.3.2001 (EYVL C 343, 5.12.2001), jossa komissiota pyydetään esittämään tällainen ehdotus 1. kesäkuuta 2001 mennessä.

Neuvoston toistuvista pyynnöistä [24] huolimatta Euroopan yhteisöjen taloudellisten etujen suojaamisesta 26 päivänä heinäkuuta 1995 tehdyn yleissopimuksen [25] ja sen pöytäkirjojen ratifiointi on viivästynyt, mikä hankaloittaa tehokasta yhteistyötä unionissa. Nopeuttaakseen näiden määräysten voimaansaattamista komissio esitti direktiiviehdotuksen yhteisöjen taloudellisten etujen suojaamisesta. [26] Tarkoituksena on koota tähän EY:n perustamissopimuksen uuteen 280 artiklaan perustuvaan säädökseen kaikki ne yleissopimuksen ja pöytäkirjojen määräykset, jotka koskevat kriminalisointia, rikosoikeudellista vastuuta, seuraamuksia ja yhteistyötä komission kanssa. Parlamentti hyväksyi komission ehdotuksen [27], ja myös Euroopan yhteisöjen tilintarkastustuomioistuin tuki sitä. [28] Ehdotus on nyt neuvoston käsiteltävänä.

[24] Muun muassa 17.7.2000 annetuissa päätelmissä sekä vastuuvapauden myöntämisestä vuodelta 2000 tehdyn päätöksen yhteydessä annetuissa päätelmissä.

[25] Neuvoston säädös, annettu 26 päivänä heinäkuuta 1995, yhteisöjen taloudellisten etujen suojaamista koskevan yleissopimuksen tekemisestä (EYVL C 316, 27.11.1995).

[26] Asiak. KOM(2001) 272 lopullinen (EYVL C 240 E, 28.8.2001), muutettu 23.5.2001.

[27] Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi yhteisön taloudellisten etujen rikosoikeudellisesta suojaamisesta, 29.11.2001 (asiakirja A5-390/2001, ei vielä julkaistu Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä).

[28] Lausunto nro 9/2001 ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi yhteisön taloudellisten etujen rikosoikeudellisesta suojaamisesta (EYVL C 14, 17.1.2002).

Unioniin perustettiin pysyvä oikeudellisen yhteistyön yksikkö (Eurojust [29]), ja Europolin toimivaltuuksia päätettiin laajentaa vakavaan kansainväliseen rikollisuuteen [30]. Europolin ja OLAFin toimivaltuudet tiettyjen talousrikollisuuden muotojen torjunnassa olisi sovitettava yhteen virastojen välisellä yhteistyösopimuksella. Toimielimet ovat olleet erittäin tyytyväisiä Eurojustin perustamiseen, koska siitä on ollut apua petosten tutkinnassa ja koska se helpottaa syytetoimia kansallisissa tuomioistuimissa. Komissio totesikin neuvoston yksiköille selkeästi, että perustamissopimuksessa (280 artikla) määrätty tiivis ja säännöllinen yhteistyö kansallisten syyttäjäviranomaisten kanssa on tärkeää sovittaa yhteen Eurojustin kanssa tehtävän yhteistyön kanssa. [31] Yhteensovittamisesta huolehtii pääasiassa OLAFiin perustettu tuomioistuinasioiden yksikkö.

[29] Neuvoston päätös 2002/187/YOS, tehty 28 päivänä helmikuuta 2002, Eurojust-yksikön perustamisesta vakavan rikollisuuden torjunnan tehostamiseksi (EYVL L 63, 6.3.2002), ja erityisesti sen 11 artikla.

[30] Neuvoston päätös, 6.12.2001 (EYVL C 362, 18.12.2001).

[31] Päätöksen 2002/187/YOS 4 artiklan 1 kohdan b alakohdan toiseen luetelmakohtaan ja 25 artiklan 3 kohtaan liittyvä komission julkilausuma 39/2002.

Oikeudellisen yhteistyön lujittamisessa etenkin rikosoikeuden alalla ohitettiin eräitä tärkeitä virstanpylväitä, kun tehtiin poliittinen sopimus oikeudellisten päätösten (siviili- ja rikosoikeus) vastavuoroisen tunnustamisen periaatteen soveltamisesta ja rikoslainsäädäntöjen lähentämisestä Tampereen Eurooppa-neuvostossa määritellyillä painopistealoilla (päätelmien 48 kohta). Sopimuksen nojalla komissio saattoi esittää useita ehdotuksia puitepäätöksiksi mm. eurooppalaisesta pidätysmääräyksestä [32], rikosoikeussäännösten lähentämisestä huumausainekaupan alalla [33] sekä terrorismista [34] (tekojen rangaistavuuden määrittely, yhteiset seuraamukset). Terrorismin rahoittamisen ja talousrikollisuuden torjuntatoimista on mainittava puitepäätös omaisuuden hukkaamiskiellosta ja todistusaineiston säilyttämisestä [35].

[32] Ehdotus neuvoston puitepäätökseksi eurooppalaisesta pidätysmääräyksestä ja jäsenvaltioiden välisistä luovuttamismenettelyistä (KOM(2001) 522 lopullinen, EYVL C 332 E, 27.11.2001). Neuvosto teki poliittisen päätöksen asiasta joulukuussa 2001.

[33] Ehdotus neuvoston puitepäätökseksi laittoman huumausainekaupan rikostunnusmerkistöjen ja seuraamusten vähimmäissäännöksistä (KOM(2001) 259 lopullinen, EYVL C 304 E, 30.10.2001).

[34] Ehdotus neuvoston puitepäätökseksi terrorismin torjumisesta (KOM(2001) 521 lopullinen, EYVL C 332 E, 27.11.2001).

[35] Ranskan tasavallan, Ruotsin kuningaskunnan ja Belgian kuningaskunnan hallitusten aloite neuvoston puitepäätöksen tekemiseksi omaisuuden hukkaamiskieltoa ja todistusaineiston säilyttämistä koskevien päätösten täytäntöönpanosta Euroopan unionissa (EYVL C 75, 7.3.2001).

1.4. Korruption torjumiseen tähtäävässä toimielinten yhteisessä toiminnassa on tärkeää säilyttää sujuva yhteispeli lainsäädännössä määriteltyjen OLAFin keskeisten tehtävien sekä kurinpitomenettelyjen (henkilöstösäännöt) ja taloushallinnon (varainhoitoasetuksen uudistaminen) aloilla käynnissä olevien uudistusten välillä. Tähän liittyvä uusi tutkinta- ja kurinpitojärjestelmä saadaan valmiiksi vasta varainhoitovuoden 2001 jälkeen. Vuoden 2002 alussa komissio perusti 2002 uuden tutkinta- ja kurinpitoelimen (IDO), kun taas virkamiehiin sovellettavien henkilöstösääntöjen kurinpitosäännöksiin tehtävät muutokset on määrä hyväksyä vasta vuonna 2003 [36]. Varainhoitoasetuksen uudelleenlaatimista koskevassa ehdotuksessa, joka hyväksyttiin 25. kesäkuuta 2002, säädetään taloudellisten väärinkäytösten tutkintaan erikoistuneen elimen perustamisesta [37]; elimen tarkoituksena on antaa apua mahdollisten taloudellisten väärinkäytösten tutkimisessa puuttumatta kuitenkaan OLAFin erityisasemaan petosten ja virkavelvollisuuksien vakavien laiminlyöntien selvittämisessä.

[36] Ehdotus neuvoston asetukseksi Euroopan yhteisöjen virkamiehiin sovellettavien henkilöstösääntöjen ja näiden yhteisöjen muuta henkilöstöä koskevien palvelussuhteen ehtojen muuttamisesta (KOM (2002) 213 lopullinen, 24.4.2002, liite IX, osastot 1 ja 2). Uuden tutkinta- ja kurinpitoelimen (IDO) perustaminen komissioon (komission päätös, tehty 19. helmikuuta 2002, hallinnollisista tutkimuksista ja kurinpitomenettelyistä (asiakirja C (2002) 540)).

[37] Uuden varainhoitoasetuksen 66 artiklan 3 kohta, ja tutkinta- ja kurinpitoelimen perustaminen komissioon.

Jäsenvaltioiden yhteystuomareiden osallistuminen parantaa edelleen sisäisiä tarkastuksia ja turvaa yksilön oikeussuojan. Näin ollen kaikkien toimielinten pitäisi pystyä noudattamaan täysimittaisesti asetuksen (EY) N:o 1073/99 [38] 7 artiklaa tietojenvaihdosta. Nämä toimenpiteet vastaavat Euroopan parlamentin ja neuvoston pyyntöihin. [39] Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin on niin ikään selkiyttänyt sisäisten tutkimusten soveltamisalaa. [40]

[38] EYVL L 136, 31.5.1999.

[39] Päätöslauselma komission vuosikertomuksesta 2000. Päätöslauselmassaan komission vuosikertomuksesta 1999 Euroopan parlamentti korosti, että OLAFin on "saatava EU:n toimielimet ja henkilöstö mutta myös jäsenvaltioiden tutkimus- ja oikeusviranomaiset varauksettoman yhteistyöhaluisiksi". Ecofin-neuvoston päätelmät 7.5.2002, Eurooppa-neuvoston päätelmät 15.6.2001 (asiakirja 9270 FIN169) ja Ecofin-neuvoston päätelmät 17.7.2000 (asiakirja 10344/00 FIN273).

[40] Ks. yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen tuomio asiassa T-17/00 (Rothley ym. v. Euroopan parlamentti), 26.2.2002.

2. Esimerkkejä yhteistyöstä ja kumppanuudesta jäsenvaltioiden ja kolmansien maiden kansallisten viranomaisten kanssa

Seuraavat esimerkit petostutkimuksista ja laajentumisvalmistelujen yhteydessä toteutetuista komission toimista havainnollistavat sitä lisäarvoa, jota eri puolilla yhteisöä toimivien erilaisten tietolähteiden välinen synergia ja OLAFin laajennettu toimintakenttä voivat tuottaa.

2.1. Sokerin vienti merentakaisiin maihin ja merentakaisille alueille (MMA) [41] ja sokerin ja sokeriseosten jälleentuonti Euroopan yhteisöön

[41] Merentakaiset maat ja alueet, joilla on erityissuhteet Tanskan, Ranskan, Alankomaiden ja Yhdistyneen kuningaskunnan kanssa (Grönlanti, Aruba jne.), ks. EY:n perustamissopimuksen liite II.

>TAULUKON PAIKKA>

Komissio aloitti petostutkimuksia, joiden tarkoituksena oli estää sokerin yhteisen markkinajärjestelyn häiriintyminen sekä eräiden merentakaisten maiden ja alueiden (MMA) kanssa harjoitetun kauppapolitiikan tavoitteiden vääristyminen.

OLAF sekä Alankomaiden ja Belgian toimivaltaiset viranomaiset suorittivat marraskuussa 1999 petostutkinnan Arubassa. Tutkinta koski Euroopan yhteisöstä peräisin olevan sokerin tuettua vientiä sekä sokerin ja sokeri- ja kaakaoseosten jälleentuontia Arubasta Euroopan yhteisöön vajaat kaksi vuotta myöhemmin.

Tutkinnan perusteella todettiin, että Arubaan oli viety 4 500 tonnia sokeria Belgian ja Ranskan vientituilla. Arubassa tapahtunut sokerin puhdistus ja sekoittaminen kaakaojauheeseen ei ollut niin pitkälle vietyä jalostusta, että sokerille olisi voitu myöntää vientitukea.

Komissio pyysikin Belgian ja Ranskan toimivaltaisia viranomaisia aloittamaan menettelyt perusteettomasti maksettujen vientitukien takaisinperimiseksi yhteisön oikeuskäytännön mukaisesti (2 miljoonaa euroa Belgiassa ja 300 000 euroa Ranskassa).

Lisäksi OLAF aloitti petostutkinnan, joka koski C-kiintiöön kuuluvan (ilman vientitukea viedyn) sokerin vientiä merentakaisiin maihin ja merentakaisille alueille.

Näiden tutkimusten tuloksena komissio antoi suojalausekkeita sääntöihin, jotka koskevat merentakaisista maista ja merentakaisilta alueilta peräisin olevan sokerin tuontia yhteisöön. [42]

[42] Komission asetus (EY) N:o 2423/1999, 15.11.1999 (EYVL L 294, 16.11.1999), ja komission asetus (EY) N:o 465/2000, 29.2.2000 (EYVL L 65, 1.3.2000).

2.2. Maitokiintiöiden väärinkäyttö

OLAFille kanneltiin mahdollisesta maitokiintiöiden väärinkäytöstä Espanjassa, ja se sai tietoja useista espanjalaisista yrityksistä, joiden väitettiin osallistuneen tähän sääntöjenvastaiseen toimintaan. Tietojen perusteella aloitettiin ulkoinen petostutkinta ja laadittiin toimintasuunnitelma, jonka perusteella tehtiin eräiden talouden toimijoiden tiloissa neuvoston asetukseen (EY, Euratom) N:o 2185/96 perustuvia hallinnollisia tarkastuksia.

Tarkastusten kuluessa osa yrityksistä kieltäytyi toimittamasta OLAFin pyytämää kopiota kovalevyllä olevista tiedostoista. Niinpä espanjalaista maksuvirastoa (FEGA) pyydettiin toteuttamaan tarvittavat toimenpiteet asetuksen (EY) N:o 2185/96 9 artiklan nojalla, jossa asianomainen jäsenvaltio velvoitetaan tarjoamaan kansallisten säännöstensä mukaisesti komission tarkastajille tarvittava apu, jotta nämä voivat suorittaa tehtävänsä.

Espanjan oikeusviranomaisten antaman lainmukaisen etsintäluvan avulla saatiin kopiot kaikista tiedostoista, joista voitiin tarkistaa yritysten todelliset maidon ja maitotuotteiden tuotanto- ja myyntiluvut.

OLAFin petostutkinnassa saatujen ja sitä koskevassa loppuraportissa esitettyjen objektiivisten todisteiden perusteella yhteisön talousarvioon kohdistuneen petoksen loppusummaksi arvioitiin yli 6 miljoonaa euroa. Raportti toimitettiin FEGAlle, jotta se voisi käynnistää hallinnolliset menettelyt varojen takaisinperimiseksi, sekä korruption torjuntaan erikoistuneelle Espanjan syyttäjävirastolle, koska yritysten epäiltiin antaneen vääriä ilmoituksia maidon tuotannosta ja myynnistä. Raportissa todetaan muidenkin espanjalaisten yritysten syyllistyneen vastaavaan toimintaan, joten Espanjan viranomaisia pyydettiin parantamaan tarkastuskäytäntöjään, jotta yleisen tarkastusjärjestelmän puutteet saataisiin korjattua.

Tämä tapaus on selkeä esimerkki siitä lisäarvosta, jota OLAF voi tuottaa jäsenvaltion petostentorjuntatyölle antamalla käyttöön monipuolisen asiantuntemuksensa (petostutkinnat, todisteiden tietotekninen analyysi, oikeudellinen neuvonta) monitahoisten petostapausten selvittämisessä. Tuomioistuinasioiden yksikön neuvot osoittautuivat korvaamattomiksi sellaisen tuomioistuimen määräyksen hankkimisessa, jolla saatiin oikeus päästä yritysten tiedostoihin. Suuri ansio asian selvittämisestä kuuluu myös Espanjan viranomaisille, joiden apu osoittautui todella arvokkaaksi. Tapaus osoittaa kiistattomasti, mitä OLAF ja jäsenvaltiot voivat saada aikaan tekemällä yhteistyötä ja hyödyntämällä kaikkia yhteisön säännöstöön perustuvia velvoitteita ja tarkastusmahdollisuuksia.

2.3. Asiakirjojen väärentäminen, väärennettyjen asiakirjojan käyttö ja kavallus eräässä kansalaisjärjestöjen ryhmässä

Petostentorjuntaviraston tutkintatyön ja nimenomaan suoriin menoihin liittyvien selvitysten onnistuminen riippuu suurelta osin paitsi kerätyistä tiedoista myös tiiviistä yhteistyöstä jäsenvaltioiden kanssa. Seuraava tapaus on tyypillinen esimerkki petostentorjuntaan ja etenkin jäsenvaltioiden oikeudelliseen yhteistyöhön liittyvistä vaikeuksista.

Eräs jäsenvaltio ilmoitti OLAFille elokuussa 1999 epäilyistä, joiden mukaan eräissä kehitysmaissa toteutetuissa hankkeissa olisi käytetty päällekkäin sekä kansallista että yhteisön rahoitusta. Kahdessa jäsenvaltiossa toimivat kansalaisjärjestöt olivat esittäneet rahoituspyyntöjä samanaikaisesti eri avunantajille. Ulkoministeriö teki asiasta kantelun toimivaltaiselle syyttäjävirastolle.OLAF aloitti tutkinnan syksyllä 1999 ja otti aluksi tarkasteluun 16 hanketta, joihin liittyi riski rahoituksen päällekkäisyydestä (Aasia, Afrikka ja Etelä-Amerikka). Hankkeiden tukihakemusten käsittely EuropeAid-yhteistyötoimistossa oli kesken tai jo päättynyt.

Marraskuussa 1999 OLAFin pääjohtaja siirsi asian asetuksen (EY) N:o 1073/99 mukaisesti asiaan liittyvän toisen jäsenvaltion toimivaltaisen syyttäjäviraston hoidettavaksi. Paikallisten oikeusviranomaisten helmikuussa 2000 suorittamissa kotietsinnöissä kävi ilmi, että kansalaisjärjestö olikin toiminut kolmannessa jäsenvaltiossa sijaitsevan "emojärjestön" ohjeiden mukaisesti.

Joulukuun 2000 alussa toimitettiin emojärjestön toimipaikassa OLAFin viranomaisten läsnäollessa kotietsintä, joka vahvisti epäilyt. Alun perin tutkittaviksi otettujen 16 hankkeen päällekkäisrahoitus oli yhteensä 4 262 633 Yhdysvaltain dollaria (tähän eivät sisälly ne yhteisön myöntämät tuet, jotka jäädytettiin OLAFin aloitettua petostutkinnan). Kolmannen jäsenvaltion viranomaiset kuitenkin ilmoittivat, etteivät ne voi ryhtyä jatkotoimiin oikeudellisten esteiden vuoksi.

Kansalliset petostentorjuntaviranomaiset ovat nähneet paljon vaivaa tapauksen selvittämiseksi, mutta myös OLAFilla on ollut sen tutkinnassa tärkeä rooli vuodesta 1999. Se on:

- analysoinut ja seulonut monikielisiä hankkeita, joiden on epäilty saaneen liikaa tukea; selvitystyötä on tehty myös muissa avustusorganisaatioissa, joista osa sijaitsee EU:n ulkopuolella (Maailmanpankki, BAD [43], Norja jne.), ja yhteisön ulkopuolisissa maissa sijaitsevat komission lähetystöt on otettu mukaan yhteistyöhön; lisäksi OLAF on käynyt läpi kaikki Lontoossa sijaitsevan emojärjestön toimitilojen kotietsinnässä löydetyt asiakirjat,

[43] Afrikan kehityspankki (Banque africaine du développement).

- perehdyttänyt kansallisia oikeusviranomaisia asiaan, koordinoinut niiden toimia ja antanut niille oikeudellista neuvontaa ja teknistä apua (raporttien käännökset, hankkeet jne.),

- huolehtinut komission sisäisestä koordinoinnista asian käsittelyn edettyä siihen vaiheeseen, että kanteen nostaminen oli mahdollista.

Tässä tapauksessa pystyttiin komission ja kansallisten rikostutkintaviranomaisten yhteistyön ansiosta selvittämään unionin tasolla toiminut petosvyyhti emojärjestön sijoittautumisvaltiossa ilmenneistä oikeudellisista esteistä huolimatta. OLAFin oli kuitenkin pyydettävä, että kaikki syytteeseenpanotoimet keskitettäisiin toisen jäsenvaltion oikeusviranomaisille, joita pyydettiin ottamaan asia käsiteltäväkseen sijoittautumisvaltion rikostutkintaviranomaisten suostumuksella ja avustuksella. Ilman näitä järjestelyjä tutkimuksia ei olisi voitu jatkaa. Tapaus osoittaa, että Euroopan yhteisössä tehdyt tutkinta- ja syytetoimet olisi keskitettävä ja Euroopan oikeusalueen rikosoikeudellisesta epäyhtenäisyydestä aiheutuvat esteet poistettava. Tämän ja monien muiden kokemusten valossa komissio katsoo, että yhteisön taloudellisten etujen rikosoikeudellisesta suojaamisesta ja Euroopan syyttäjäntoimen perustamisesta julkaistussa vihreässä kirjassa esitettyjä pohdintoja on syytä jatkaa määrätietoisesti.

2.4. Kokemukset ehdokasmaista: Puola

OLAF suunnitteli yhdessä Puolan viranomaisten kanssa Phare-hankkeen, jonka tarkoituksena oli tukea eri ministeriöiden yhteisen petostentorjuntatoimiston perustamista Puolaan. Hanke käynnistyi tammikuussa 2001. Ensimmäisenä tavoitteena oli perustaa petostentorjunnan koordinointiin erikoistunut, riippumaton ja monialainen yksikkö, jonka tehtävänä olisi vahvistaa Puolan viranomaisten operatiivisia valmiuksia. Kaksivuotisen hankkeen ensimmäisen toteutusvuoden aikana käynnistetyt toimet ovat parantaneet Puolan toimivaltaisten viranomaisten tietoja petostentorjuntatyöstä. Tämä tulos vastaa Puolan hallituksen yleistavoitteita vahvistaa Puolan julkisen sektorin avoimuutta ja lahjomattomuutta sekä taata yhteisön varojen tehokas suoja.

Puolan hallintojärjestelmän monitahoisuus, rakenteiden jatkuva mukauttaminen liittymisvalmistelujen yhteydessä sekä maan lakeihin ja hallinnollisiin määräyksiin tehdyt toistuvat muutokset eivät kuitenkaan ole omiaan helpottamaan hankkeen ripeää toteuttamista. Unionin rahoitustuki on silti tärkeää, jotta Puolan viranomaiset voisivat parantaa valmiuksiaan torjua yhteisön talousarvioon kohdistuvia petoksia. Siksi Puolan hankkeelle on suunniteltu seurantatoimia.

Nämä vaikeudet ovat kuitenkin enimmäkseen paikallisia eikä niitä kaikkia voida yleistää muihin ehdokasmaihin. Puolasta saaduissa kokemuksissa korostuu tarve panostaa jatkuvasti sekä ehdokasmaissa järjestettävään koulutukseen että asianmukaisiin työvälineisiin muun muassa kehittämällä tehokkaita tietojärjestelmiä yhteisön taloudellisia etuja suojaavan petostentorjuntatyön tueksi. Lisäksi kokemukset osoittivat, että ehdokasmaissa voidaan taata yhteisön taloudellisten etujen tehokas ja yhteisön tasoa vastaava suoja vain koordinoimalla saumattomasti kaikkien Euroopan unionin tukien hallinnointiin, toteuttamiseen tai valvontaan osallistuvien viranomaisten toimintaa.

3. Toimintasuunnitelman 2001-2003 seuranta

Seuraavassa esitetään komission väliraportti yhteisön taloudellisten etujen suojaamista ja petostentorjuntaa koskevan toimintasuunnitelman 2001-2003 täytäntöönpanosta. Raportissa esitetään, miten vuodeksi 2001 suunnitellut toimet ovat tosiasiallisesti edistyneet verrattuina kesäkuun 2000 kattavassa strategiassa esitettyihin päätavoitteisiin.

Toimintasuunnitelmaan sisältyvien toimenpiteiden edistymistä kuvataan taulukon muodossa [44]. Taulukossa ilmoitetaan, ovatko toimet pysyneet alustavassa aikataulussa, kuvaillaan kokeilupalveluja ja mainitaan tarvittaessa oikeudellisia tai muita välineitä.

[44] Taulukossa ei mainita toimia, joihin ei liittynyt täytäntöönpanotoimia vuonna 2001. Taulukon sarakkeissa esitetään seuraavat tiedot:

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

Osa II: EY:n perustamissopimuksen 280 artiklan täytäntöönpanoon liittyvät jäsenvaltioiden toimet

Jo toisen kerran yhteisöjen taloudellisten etujen suojaamista koskevassa komission vuosikertomuksessa esitellään jäsenvaltioiden kanssa tehtävää hallinnollista yhteistyötä.

EY:n perustamissopimuksen 280 artiklan mukaisesti tässä vuosikertomuksen toisessa osassa esitellään jäsenvaltioiden hallintoviranomaisten yhteistyötä vuonna 2001 yhteisöjen taloudellisten etujen suojaamisen alalla. Esitys on laadittu jäsenvaltioiden kanssa laadittuun kyselylomakkeeseen saatujen vastausten perusteella. Komissio myöntää, että jäsenvaltioiden toimien arviointi ei edelleenkään ole sellainen aidosti vertaileva analyysi, jota Euroopan parlamentti on pyytänyt. Komissio on kuitenkin laajalti riippuvainen jäsenvaltioiden sille toimittamista tiedoista, vaikka se toisaalta pyrkiikin opastamaan niitä niiden lakisääteisten velvollisuuksien tulkitsemisessa.

Voitaisiin kenties pohtia, missä määrin tämä kertomus täydentää vuotuisen vastuuvapausmenettelyn yhteydessä suoritettavaa varainhoidon moitteettomuuden tutkintaa. Komissio esittää tähän liittyen budjettivallan käyttäjälle kertomuksen jäsenvaltioiden vastauksista tilintarkastustuomioistuimen huomautuksiin [45].

[45] Jäsenvaltioiden vastaukset tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomuksessa ja erityiskertomuksissa esitettyihin huomautuksiin. Tämän menettelyn käyttöönotosta päätti Dublinissa joulukuussa 1996 kokoontunut Eurooppa-neuvosto. Huhtikuussa 2002, vuoden 2000 vastuuvapauden myöntämistä koskevan äänestyksen yhteydessä Euroopan parlamentti pyysi tilintarkastustuomioistuinta arvioimaan yhteisön varojen sisäisestä ja ulkoisesta tarkastuksesta aiheutuvia kokonaiskustannuksia, kun yhteisön varojen tarkastus erotetaan kansallisten varojen tarkastuksesta.

Tässä vuosikertomuksen toisessa osassa esitetään aluksi yleiskatsaus perustamissopimuksen 280 artiklan täytäntöönpanoon liittyvistä jäsenvaltioiden lainsäädäntötoimista vuonna 2001. Tämän jälkeen käsitellään kahdessa jaksossa yhteisöjen taloudellisten etujen suojaamisesta 26 päivänä heinäkuuta 1995 tehdyn yleissopimuksen ja sen lisäpöytäkirjojen [46] ratifioimistilannetta.

[46] Yhteisöjen taloudellisten etujen suojaamisesta 26 päivänä heinäkuuta 1995 tehty yleissopimus (EYVL C 316, 27.11.1995, s. 48) ja sen lisäpöytäkirjat (EYVL C 313, 23.10.1996, s. 1; EYVL C 221, 19.7.1997, s. 11; EYVL C 151, 20.5.1997, s. 1).

Seuraavana käsitellään kunkin jäsenvaltion tarkastus- ja tutkintaviranomaisten sisäisiä koordinointijärjestelyjä, eri jäsenvaltioiden viranomaisten yhteistyötä sekä niiden ja komission välistä yhteistyötä.

Jäsenvaltioiden toimittamien tietojen perusteella niiden menettelyt noudattavat yleensä yhteisöjen taloudellisten varojen suojaamiseen tähtäävää yhteistä tavoitetta, joka perustuu EY:n perustamissopimuksen 280 artiklassa esitettyyn yhteisön ja kansallisten varojen rinnastukseen. Petosten ehkäisemiseen ja torjuntaan liittyvien toimien tehokkuutta kuitenkin vähentää se, että toimia on jaoteltava eri perusteiden mukaan joko toimintalohkoittain, hallintoviranomaisen mukaan tai eri jäsenvaltioiden kesken. Eräät jäsenvaltiot ovatkin todenneet, että koordinaatiota voitaisiin tältä osin edelleen parantaa.

Kuten edellisvuonna, myös tässä vuosikertomuksessa on varojen takaisinperinnälle omistettu oma jakso. Komissio pyrkii tältä osin tarkistamaan, että jäsenvaltioiden oikeus- ja hallintoviranomaiset toimivat tehokkaasti yhteistyössä, jotta maksamatta jääneet määrät saadaan perittyä takaisin.

Komissio on tietoinen siitä, että ennen kuin jäsenvaltioiden toimista voidaan laatia todella perusteellinen vertaileva analyysi, on tarkastusten ja seuraamusten käsitteitä lähennettävä. Tämä on todettu jo aiemmissa vuosikertomuksissa. Komissio onkin ryhtynyt petostentorjunnan koordinoinnin neuvoa-antavan komitean puitteissa toimiin, joiden tarkoituksena on täsmentää näiden käsitteiden määritelmiä.

4. EY:n perustamissopimuksen 280 artiklan täytäntöönpano: lainsäädännön keskeinen kehitys

Seuraavassa taulukossa esitetään vuonna 2001 jäsenvaltioissa annetut keskeiset säädökset, jotka liittyvät EY:n perustamissopimuksen 280 artiklan täytäntöönpanoon. Joitakin jäsenvaltioita ei mainita taulukossa lainkaan. Tämä johtuu ainoastaan siitä, että ne toteuttivat vuonna 2001 vain hallinnollisia toimenpiteitä tai että ne ovat tehneet paljon lainsäädäntötyötä edellisinä vuosina.

4.1. Omat varat: lainsäädännön keskeinen kehitys

Jäsen-valtio // Toimenpide

EL // Uudessa tullikoodeksissa (laki 2960/2001) erityisesti tullisääntöjen rikkomista koskeva kansallinen lainsäädäntö on yhtenäistetty yhteisön lainsäädännön kanssa.

F // Ranskan rikoslain 28 :n 1 kohtaa, jolla tietyt tullivirkailijat valtuutetaan tekemään rikostutkimuksia muun muassa yhteisön taloudellisiin etuihin kohdistuvien petosten selvittämiseksi, on sovellettu joulukuusta 2001 alkaen (tullikoodeksissa tarkoitettuihin väärinkäytöksiin ja erityisesti perinteisiin omiin varoihin ja maatalousmenoihin). Laki on omiaan helpottamaan tutkimuksia, jotka ulottuvat useisiin eri jäsenvaltioihin.

Ministeriön asetuksella on annettu yhteensä 73 tullivirkailijalle valtuudet tehdä rikostutkimuksia.

IRL // Yleissopimukset yhteisöjen taloudellisten etujen suojaamisesta ja keskinäisestä avunannosta saatettiin voimaan maaliskuussa 2001 annetulla tulli- ja valmisteverolailla (keskinäinen avunanto).

I // Uusi asetus (nro 68, 19.3.2001) Guardia di Finanzan (valtiovarainvalvojan) tehtävien muuttamisesta 31.3.2000 annetun lain nro 78 4 :n mukaisesti. Asetus annettiin 31.3.2000 annetun lain nro 78 nojalla toteutetun poliisivoimien tehtävänuudistuksen yhteydessä. Päätöksellä muutetaan Guardia di Finanzan virallista tehtävää ja nimitetään se talous- ja rahoitusalan lainvalvojaksi, joka suojelee valtion, alueiden, paikalliselinten ja Euroopan unionin talousarviota. Asetuksessa annetaan Guardia di Finanzan virkailijoille erityisvaltuudet estää, tutkia ja torjua EU:n talousarvion varoihin ja menoihin kohdistuvia väärinkäytöksiä.

On annettu uusi laki (nro 92, 19.3.2001), jolla muutetaan tupakan salakuljetuksen torjuntaa koskevia sääntöjä seuraavasti:

- Salakuljetus on rikos, josta voidaan määrätä 2-5 vuoden vapausrangaistus silloin, kun salakuljetetun tupakan määrä on yli 10 kiloa.

- Raskauttavina pidetään seuraavia seikkoja:

- salakuljetuksessa on käytetty kuljetusvälineitä, joita on muutettu niin, että ne vaikeuttavat poliisin työtä tai aiheuttavat vaaraa,

- salakuljetuksessa on käytetty sellaisissa maissa sijaitsevia oikeushenkilöitä tai rahoitusomaisuutta, jotka eivät ole ratifioineet rahanpesusta tehtyä Strasbourgin yleissopimusta.

- Laissa säädetään myös tupakantuottajien yhteistyöstä tavaran alkuperän tunnistamisessa.

- Haltuunotettuja tai takavarikoituja tavaroita pystytään hallinnoimaan entistä tehokkaammin ja taloudellisemmin.

Lakiin on lisätty uutena rikoksena sellaisen ryhmän organisoiminen, jonka tarkoituksena on salakuljettaa tupakkaa. Rikoksesta voi seurata 3-8 vuoden vankeusrangaistus, ja sen tutkinta kuuluu aluehallinnon mafiantorjuntayksiköiden toimivaltaan.

NL // Parlamentin toinen kamari on hyväksynyt lain yhteisön tukien hallinnoinnista. Laissa annetaan ministeriöille seuraavat toimivaltuudet: oikeus saada tietoja hallintovirastolta, oikeus antaa sille ohjeita ja oikeus periä siltä varoja takaisin.

P // On perustettu uusi verorikkomuksia koskeva yleisjärjestelmä ja uudistettu verorikosten jaottelua tekemällä ero yleisten verorikosten, tullirikosten, verorikosten ja sosiaaliturvarikosten välillä.

Talous- ja rahoitusalan rikosten tutkinta kuuluu rikospoliisin toimivaltaan, mikäli ne ovat järjestelmällisiä ja/tai luonteeltaan kansainvälisiä tai valtioiden välisiä.

EY:n tullikoodeksin ja sen soveltamissäännösten uudistamisen jälkeen DGAIEC (Portugalin tullihallinto) on antanut paikallisia tullitoimipaikkoja koskevat soveltamissäännökset.

Tupakkalähetysten sinetöinnissä käytettyyn erikoisleimaan on hyväksytty koodi, jonka avulla DGAIEC pystyy jäljittämään tuotteen alkuperän.

FIN // Rikoslain muuttamisesta annetussa laissa 875/2001 vahvistetaan tavaroiden takavarikointia koskevat säännökset.

S // Ruotsin salakuljetuslaki korvattiin 1.1.2001 uudella lailla 2000:1225. Tullirikoksista voidaan määrätä kahden vuoden vankeusrangaistus. Törkeistä rikoksista voidaan tuomita jopa kuusi vuotta vankeutta.

// Ruotsissa on jo pitkään toiminut 280 artiklan vaatimukset täyttävä tullirikostuomioistuin. Uudella 1.1.2001 annetulla lailla 2000:1225 laajennettiin tullirikossyyttäjän valtuuksia.

4.2. Omat varat: lainsäädännön keskeinen kehitys

Jäsen-valtio // Toimenpide

B // Hallinnollisista sakoista 15.5.2001 annettu asetus: mikäli yleinen syyttäjä (Procureur du Roi) ei kolmen kuukauden kuluessa pöytäkirjan vastaanottamisesta ole ilmoittanut hallintoviranomaiselle, määrätäänkö rikkomuksesta seuraamuksia, hallinnollisen sakon langettamisesta päättää hallintoviranomainen.

EL // Uusi laki 2945/2001 sisältää muun muassa seuraavat säännökset EMOTR-tukiosastoon kohdistuvien petosten torjunnasta:

- maksajavirasto (EPAA) valtuutetaan suorittamaan paikalla tehtäviä tarkastuksia ja ristiintarkastuksia, kun on aihetta epäillä sääntöjenvastaisuuksia,

- maksuja ja takaisinperintää voidaan lykätä,

- todisteet havaituista sääntöjenvastaisuuksista on toimitettava kurinpitolautakunnalle ja syyttäjäviranomaisille,

- maksaja- ja valvontaviranomaisella (OPEKEPE) on valtuudet estää ja torjua sääntöjenvastaisuuksia,

- seuraamuksista voidaan määrätä maatalousministeriön päätöksellä,

- muiden elinten on annettava oikeudellista apua OPEKEPElle.

E // Laki 24/2001 yleisen talousarviolain muuttamisesta:

määritellään asetuksessa (ETY) N:o 4045/89 mainittu erityisyksikkö ja annetaan sille asetuksessa tarkoitettujen tehtävien suorittamiseen tarvittava toimivalta,

nimetään toimivaltaiset kansalliset ja alueelliset yksiköt, jotka ovat vastuussa asetuksessa (ETY) N:o 4045/89 säädetyistä tarkastuksista.

F // Rikoslain 28 :n 1 kohdassa annetaan tietyille tullivirkailijoille valtuudet suorittaa rikostutkimuksia muun muassa yhteisön taloudellisiin etuihin kohdistuvien petosten selvittämiseksi. Lakia on sovellettu joulukuusta 2001 alkaen (tullikoodeksissa tarkoitettuihin rikkomuksiin ja erityisesti perinteisiin omiin varoihin ja maatalousmenoihin. Ks. myös kohta 4.1).

// On laadittu ehdotus asetukseksi maidontuotannon hillitsemisestä ja lisämaksun perimistä koskevista säännöistä.

I // Asetuksessa nro 223/14.5.2001 säädetään uusista seuraamuksista EU:n myöntämien oliiviöljyn tuotantotukien ja syötäväksi tarkoitettujen oliivien jalostustukien alalla. Maa- ja metsätalousministeriön markkinapoliittinen osasto on hyväksynyt asetusehdotuksen asetukseen (ETY) N:o 4045/89 perustuvasta seuraamusjärjestelmästä.

Asetuksessa nro 68, 19. maaliskuuta 2002:

- määritetään Guardia di Finanzan tehtäväksi toimia talous- ja rahoitusalan lainvalvojana, jonka tehtävänä on suojella valtion, alueiden, paikalliselinten ja Euroopan unionin talousarviota,

- annetaan Guardia di Finanzan virkailijoille valtuudet suorittaa tarvittavia kotietsintöjä, tutkimuksia, tarkastuksia ja tiliselvityksiä. Heillä on jo ennestään samat valtuudet arvonlisäveron ja välillisen verotuksen alalla.

Maatalousministeriöön on perustettu maatalouden, elintarvikkeiden ja metsänsuojelun tarkastusyksikkö (NAF).

IRL // Maaliskuussa 2001 annettu laki eläintaudeista: tiukennetaan seuraamuksia ja annetaan viranomaisille lisävaltuuksia liikkeenharjoittajien tiloissa tehtäviä tarkastuksia varten.

NL // Parlamentin ensimmäinen ja toinen kamari ovat hyväksyneet lain valtion tilejä koskevan Alankomaiden lain muuttamisesta kahdeksannen kerran sekä lain yhteisön tukien seurannasta (molemmat tulivat voimaan 1.5.2002). Niissä

- annetaan tilintarkastustuomioistuimelle valtuudet valvoa yhteisön tukien käyttöä (aina lopulliseen tuensaajaan asti),

- myönnetään ministeriölle vastaava toimivalta, jonka nojalla sillä on oikeus saada tietoja hallintovirastolta, oikeus antaa sille ohjeita ja oikeus periä siltä varoja takaisin.

P // Maaseudun kehittämissuunnitelman (RURIS) soveltamisesta on annettu uudet yleissäännöt kaudeksi 2001-2006 :

- tuet maksetaan vasta, kun tuensaaja on maksanut entiset velkansa maksajavirastolle,

- maksajavirastot voivat periä tuensaajalta korkoa saatavista,

- jos sopimus irtisanotaan, myönnetyt tuet on palautettava ja tuensaaja menettää tukikelpoisuuden,

maksajaviraston antama velkatodistus kelpaa saatavien perinnän käynnistäväksi toimeenpanomääräykseksi.

FIN // Yleinen toimenpide: valtionavustuslaki 688/2001, joka koskee muun muassa valtionavustusten (myös yhteisön tukien) takaisinperintää ja niiden käytön valvontaa.

S // Yleinen toimenpide: maaliskuusta 2001 alkaen yhteisön taloudellisten etujen suojeluun liittyviä toimia sekä suhteita OLAFiin ovat koordinoineet talousrikosvirasto ja yhteisön varoihin kohdistuvia petoksia käsittelevä neuvottelukunta (ks. kohta 4.1).

UK // (Englanti) Kalastuksen ja vesiviljelyn rakenteista on annettu uusia asetuksia, jotka koskevat valtiontukien ja yhteisön tukien (KOR) myöntämisedellytyksiä sekä valvonta- ja takaisinperintätoimia (SI 2001 nro 117).

Skotlannissa, Walesissa ja Pohjois-Irlannissa on annettu vastaavat erillissäännökset.

4.3. Rakennetoimet: lainsäädännön keskeinen kehitys

Jäsen-valtio // Toimenpide

DK // Toimivaltajaosta Euroopan sosiaalirahaston tukien hallinnoinnissa 1.3.2001 tehty päätös nro 132:

Tavoite 3- ja Equal-ohjelmien seurantakomiteoiden kokoonpano ja tehtävät, ESR:n tavoite 2 -toimenpiteet, hankkeiden hyväksymisestä vastaavat keskus- ja aluevirastot, hankkeiden keskus- ja aluehallinnon järjestäminen, vastuut ja tehtävät, (Internetiin perustuva) tietotekniikan käyttö, varainhoidon valvonta ja tilintarkastus, erityisesti velvoite ilmoittaa sääntöjenvastaisuuksista, hankkeiden hallintoyksiköiden velvollisuus tehdä jokaiselle hankkeelle ainakin yksi seuranta- ja valvontakäynti sinä aikana, kun tukea maksetaan.

ESR:n tuista 1.3.2001 tehty päätös nro 133: tukiehdot, valvonta ja seuranta, (Internetiin perustuva) tietotekniikan käyttö, oikeussuoja, takaisinperintä ja seuraamukset.

Kaikilta yksityisiltä ja riippumattomilta tuensaajilta vaaditaan pankkitakaus.

Hankkeelle voidaan maksaa tukea vasta, kun tarkastaja on todennut siihen liittyvät menettelyt ja kirjanpitojärjestelmät sääntöjen mukaisiksi.

EL // Lailla 2860/2000 perustettiin uusia hallinto- ja valvontaelimiä, mm. yhteisön tukikehyksen seurantakomitea, toimenpideohjelmien seurantakomitea, YTK:n hallinnoinnista vastaava virasto, toimenpideohjelmien hallintovirastot, maksajavirasto sekä varainhoidon ulkoisen valvonnan komitea (EDEL). Lisäksi valtiovarainministeriöön on luotu ministeriön päätöksellä kaksi uutta hallintoyksikköä, jotka tukevat varainhoidon valvontakomiteaa.

E // Julkisten hankintojen sääntelykehyksen kehittämiseksi on annettu uusi asetus nro 1098/2001.

// Laki 24/2001 julkisista hankinnoista annetun lain muuttamisesta:

- tarjoajilta vaaditaan uusia vakuuksia luottokelpoisuuden osoittamiseksi,

- annetaan säännökset palveluhankinnoista tietotekniikan järjestelmänhallinnan alalla.

I // Uusi asetus (nro 68, 19.3.2001) Guardia di Finanzan (valtiovarainvalvojan) tehtävien muuttamisesta 31.3.2000 annetun lain nro 78 4 :n mukaisesti.

NL // On annettu laki "valtion tileistä annetun Alankomaiden lain" muuttamisesta kahdeksannen kerran sekä laki yhteisön tukien seurannasta: ks. kohta 4.2.

A // Liittovaltion (Bund) ja osavaltioiden (Länder) välillä on tehty sopimus (koskee kaikkia niitä Itävallan virastoja, jotka vastaavat sellaisten rakennepoliittisten tukitoimien ja hankkeiden hallinnoinnista, jotka liittyvät suoraan tai välillisesti yhteisön taloudellisten etujen suojeluun).

P // Yhteisön kolmatta tukikehystä varten on vahvistettu asetusten (EY) N:o 1260/99, 438/2001 ja 448/2001 mukainen kansallinen lainsäädäntökehys:

- asetus kolmannen YTK:n kansallisen valvontajärjestelmän (SNC) toiminnasta,

- tässä asetuksessa nimetään rahoitustarkastusvirasto (IGF) toimivaltaiseksi viranomaiseksi lähettämään menoilmoitus ja koordinoimaan sääntöjenvastaisuuksien raportointia,

- Madeiran autonomisen alueen asetus yhteisön varojen hallinnoinnista vastaavan viraston (IGFC) perustamisesta.

FIN // Yleinen toimenpide: ks. kohta 4.2.

// On annettu seuraavat lait:

- laki 1286/2000 rakennerahasto-ohjelmien kansallisesta hallinnoinnista annetun lain muuttamisesta ; laki tuli voimaan 1.1.2001, ja se sisältää yhteisöaloitteita ja Euroopan sosiaalirahastoa koskevat hallinnointi- ja valvontasäännökset,

- laki 574/2001 alueiden kehittämisestä: säännökset yhteisöaloiteohjelmien toimeenpanosta ja rakennerahastojen avustusten ja valtion rahoitusosuuksien takaisinperinnästä,

- laki 1113/2001 työllisyyslain muuttamisesta: julkisissa investoinneissa (EAKR) huomioon otettavat näkökohdat.

// Uudet säädökset:

- valtioneuvoston asetukset (943/2001 ja 1466/2001) työllisyysasetuksen muuttamisesta (EAKR),

- opetusministeriön asetus (933/2001) opetushallituksen ja lääninhallituksen toimivallasta Interreg- ja ESR-ohjelmista rahoitettujen hankkeiden hallinnoinnissa, seurannassa ja varainkäytön valvonnassa.

S // On mukautettu rakennerahastojen hallinnoinnista annettuja Ruotsin säännöksiä ja soveltamistoimenpiteitä ja annettu EMOTR-ohjausosastoa, KOR:a ja ESR:a koskevat erityissäännöt. Tavoitteena on:

- panna täytäntöön yhteisön uudet säännökset vuosiksi 2000-2006,

- selkeyttää ja vahvistaa takaisinperintää koskevia säännöksiä.

- Lisäksi on toteutettu toimenpiteitä, jotta Interreg-ohjelmia voidaan hallinnoida komission ja muiden jäsenvaltioiden kanssa sovitulla tavalla.

5. Muut yhteisön taloudellisia etuja suojaavat säännöt

5.1. Onko jäsenvaltio jo ratifioinut yhteisön taloudellisten etujen suojaamisesta 26 päivänä heinäkuuta 1995 tehdyn yleissopimuksen ja sen pöytäkirjat-

Euroopan unionin neuvoston pääsihteeristölle ilmoitettu ratifiointitilanne 21.6.2002

>TAULUKON PAIKKA>

5.2. Onko jäsenvaltio saattanut yleissopimuksen ja sen pöytäkirjat osaksi kansallista lainsäädäntöään- (Ilmoitetaan toimenpiteet, jotka on toteutettu sen jälkeen kun vuoden 2000 vuosikertomus julkaistiin toukokuussa 2001)

Jäsen-valtio //

DK // Yleissopimus ja sen pöytäkirjat saatettiin osaksi Tanskan lainsäädäntöä vuonna 2000.

D // Yleissopimuksen toisen pöytäkirjan (19.6.1997) ratifioimisesta on tehty lakiesitys. Jotta pöytäkirja voitaisiin saattaa voimaan, kansalliseen lainsäädäntöön on tehtävä muutoksia. Muutokset edellyttävät erityistä voimaan saattamista koskevaa lakia, jota sitäkin valmistellaan parhaillaan. Rikoslain 261 :ään lisätään uusi momentti (rahanpesu, laittomien varojen kätkentä) ja rikkomuksista annetun lain 30 :n soveltamisalaa laajennetaan, jotta oikeushenkilöille ja oikeushenkilöiden yhteenliittymille voidaan määrätä sakkoja.

EL // Vuoden 1995 yleissopimuksen ja sen pöytäkirjojen määräykset on otettu huomioon uudessa tullikoodeksissa (laki 2960/01).

IRL // Vuoden 1995 yleissopimus saatettiin voimaan 19.12.2001 annetun rikoslain (varkaudet ja petokset) 6 jakson säännöksillä. Laki tulee voimaan 1.8.2002.

I // Yleissopimuksen toinen pöytäkirja (19.6.1997) oikeushenkilön vastuusta, varojen takavarikoinnista, rahanpesusta sekä jäsenvaltioiden ja komission välisestä yhteistyöstä Euroopan yhteisöjen taloudellisten etujen ja niihin liittyvien henkilötietojen suojaamiseksi saatettiin suurelta osin voimaan päätöksellä nro 231/01, joka koskee oikeushenkilöiden vastuuta muun muassa valtion talousarvioon kohdistuviin väärinkäytöksiin, varojen perusteettomaan käyttöön ja petoksiin liittyvissä rikoksissa.

Lisäksi työministeriö on toteuttanut joitakin ESR:sta rahoitettujen toimien valvontaan liittyviä hallinnollisia toimenpiteitä.

L // Yleissopimus ja ratifioidut pöytäkirjat saatettiin voimaan 30.3.2001 annetulla lailla.

A // Velvoite saattaa voimaan näiden neljän EU-säädöksen (myös toisen pöytäkirjan) sisältämät säännökset on yhtä poikkeusta lukuun ottamatta (ks. jäljempänä) täytetty nykyisillä säännöksillä sekä seuraavilla rikoslain muutoksilla:

- "tuen väärinkäytön" määritteleminen rikokseksi,

- virkamiesten lahjonnasta annettujen säännösten laajentaminen koskemaan yhteisön virkamiehiä ja muiden jäsenvaltioiden virkamiehiä,

- rahanpesurikosten luettelon laajentaminen.

Säädösten voimaan saattamista tukevat myös jotkin talousrikosten torjunnasta annettuun lakiin ja vientituista annettuun lakiin tehdyt muutokset, joista säädetään vuoden 1998 verolain muuttamisesta annetussa laissa.

Toisessa yleissopimuksen pöytäkirjassa määrätty oikeushenkilöiden vastuu on ainoa toimenpide, jota ei ole vielä saatettu osaksi kansallista lainsäädäntöä. Toisen pöytäkirjan 18 artiklan 2 kohdan mukaan Itävallan on saatettava tämä velvoite osaksi lainsäädäntöään viiden vuoden kuluessa pöytäkirjan tekemistä koskevan säädöksen antamisesta.

P // Yleissopimusta ja sen pöytäkirjoja sovelletaan sellaisinaan, mikä ei kuitenkaan estä tekemästä muutoksia kansalliseen lainsäädäntöön.

Tällainen oli Portugalin rikoslain muuttamisesta annettu laki 108/2001, joka koskee vaikutusvallan kauppaamiseen liittyviä rikoksia, lahjuksen antamista laittomiin ja laillisiin tekoihin sekä virkamiehen käsitteen määrittelyä.

Lisäksi 26.11.2001 tehtiin valtioneuvoston päätös 163/2001, jossa vahvistetaan monia toimenpiteitä ja ohjeita petosten ja veronkierron estämiseksi. Ne koskevat ennaltaehkäisyä, tarkastuksia, UCLEFAn ja rikostorjuntatoimien vahvistamista, ulkoisen valvonnan tehostamista ja atk-järjestelmien käytön lisäämistä (kansalliset ja yhteisön hankkeet).

FIN // Vuonna 2001 tehtiin joitakin toisessa pöytäkirjassa vaadittuja lakimuutoksia (laki 369/2001 rikoslain muuttamisesta): oikeushenkilön rangaistusvastuuta laajennettiin tapauksiin, joissa oikeushenkilö tai siinä päätösvaltaa käyttävä luonnollinen henkilö on ollut osallinen rikokseen tai sallinut rikoksen tekemisen.

// (Ahvenanmaa) Maakuntapäivät hyväksyi vuoden 1995 yleissopimuksen vuonna 2001.

S // Säädökset, joilla toisen pöytäkirjan (1997) määräykset saatettiin osaksi Ruotsin lainsäädäntöä, tulivat voimaan 1.1.2002. Rahanpesun tai vakavan korruption yritys, niiden valmistelu tai niihin liittyvä salahanke kriminalisoitiin. Ulkomaisten rikostuomioistuinten ratkaisuja koskevia säännöksiä laajennettiin: mikäli ulkomainen rikostuomioistuin on jo antanut ratkaisun jostakin pöytäkirjassa tarkoitetusta rikoksesta, samaa rikosta ei enää voida panna syytteeseen Ruotsissa.

UK // Yhdistynyt kuningaskunta on ilmoittanut, että suurin osa määräyksistä sisältyi kansalliseen lainsäädäntöön jo ennen yleissopimuksen ja sen pöytäkirjojen allekirjoittamista. Yhdistynyt kuningaskunta on ratifioinut yleissopimuksen vuonna 1993 annetun rikoslain 1 osan säännösten nojalla, jotka tulivat voimaan 1.6.1999. Säännöksillä saatettiin voimaan yleissopimuksen 4 artiklan 1 kohdan ensimmäisessä luetelmakohdassa vaadittu toimivalta (jäsenvaltion rajojen sisäpuolella tapahtuneet petokset, mukaan luettuina tapaukset, joissa hyötykin on hankittu jäsenvaltion alueella).

6. Taloudellisten etujen suojaamisesta vastaavien virastojen ja laitosten koordinointi jäsenvaltioissa

Yhteisön varainhoidon valvontajärjestelmä kuuluu sekä menojen että tulojen osalta ensisijaisesti jäsenvaltioiden toimivaltaan, sillä jäsenvaltiot hallinnoivat 80:tä prosenttia yhteisön varoista. Alakohtaisissa asetuksissa säädettyihin tarkastuksiin osallistuu monia eri toimijoita ja viranomaisia kansallisen hallinnon eri tasoilta (maksajanvirastoja, hallintoviranomaisia, keskushallinnon yksiköitä, hajautettuja yksiköitä ja paikallisyhteisöjen yksiköitä).

Nämä tarkastukset muodostavat yhteisön taloudellisia etuja suojaavan järjestelmän. Jäsenvaltioiden toimenpiteiden on oltava tehokkaita, ja jokaisen jäsenvaltion on toteutettava samat toimenpiteet suojatakseen yhteisön taloudellisia etuja kuin ne toteuttavat suojatakseen omia taloudellisia etujaan.

Onkin strategisesti tärkeää, että tarkastuksiin osallistuvien toimintaa koordinoidaan moitteettomasti kaikilla tasoilla.

Alakohtaisten asetusten nojalla jäsenvaltioiden hallintoviranomaisten tehtäviin kuuluvat sekä niin kutsuttu sääntöjenmukaisuuden valvonta että petosten torjumiseksi tehdyt perusteellisemmat tarkastukset. Sääntöjenmukaisuuden valvonnalla tarkoitetaan lähinnä "ensimmäisen tason tarkastuksiksi" kutsuttuja asiakirjojen tarkastuksia, joilla varmistetaan, että asetuksissa säädettyjä rahoituksen tai etuuksien myöntämistä koskevia menettelyjä ja perusteita on noudatettu (esimerkiksi vapaaseen liikkeeseen luovutus tuontitullittomuuden saamiseksi).

Sääntöjenmukaisuuden valvontaan sisältyvät myös (esimerkiksi varojen maksatuksen jälkeen tapahtuvat) jälkitarkastukset, joiden tavoitteena on varmistaa, että suoritukset ja rahoitetut hankkeet ovat todella toteutuneet ja että valvontajärjestelmä on luotettava.

Osa tarkastuksista tehdään siksi, että viranomaiset (jäsenvaltion mukaan joko tulli, poliisi, veroviranomaiset tai myöhemmässä vaiheessa oikeusviranomaiset) epäilevät petosta. Jäsenvaltiot vastaavat yksin näiden tehtävien organisoinnista.

Jäsenvaltiot ovat toimittaneet neuvoston pyynnöstä ja rakennerahastoista annetun tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomuksen [47] mukaisesti tietoja tarkastuksista ja petostutkinnasta vastaavien yksiköiden välisistä koordinointijärjestelyistä.

[47] Erityiskertomus nro 4/2001 EMOTR:n tukiosaston tarkastuksesta yhdennetyn hallinto- ja valvontajärjestelmän täytäntöönpanon osalta sekä komission vastaukset.

Tiedot esitetään seuraavassa tarkastusaloittain jaoteltuna perinteisiä omia varoja, maatalousmenoja ja rakennetoimia koskeviin tietoihin.

6.1. Omat varat: koordinointi- ja yhteistyöjärjestelmät sekä säännöksistä ja määräyksistä johtuvat mahdolliset ongelmat

Jäsen-valtio //

B // Tarkastuksista ja petostutkimuksista vastaa yksi ja sama hallintoviranomainen (tulli- ja valmisteverohallinto). Tullirikostapauksissa sillä on myös toimivalta ryhtyä jatkotoimiin.

// Tietojenvaihto poliisin kanssa:

- yhteisymmärryspöytäkirjoista neuvotellaan parhaillaan,

- järjestäytyneen rikollisuuden torjunnasta vastaavan keskusviraston (liittovaltion poliisin) käyttöön on annettu viisi verohallinnon virkamiestä 22.12.2000 annetun asetuksen mukaisesti.

// Petosepäilyjen ilmoittamisessa oikeusviranomaisille noudatetaan seuraavia järjestelyjä:

- yleisen syyttäjän (Procureur du Roi) tai työtuomioistuimen syyttäjän (Auditeur du travail) käyttöön on asetettu seitsemän virkamiestä,

- mikäli on aihetta epäillä veropetosta, veroviranomaiset voivat kantaa veroja myös tutkinnan aikana (18.4.1999 annettu laki),

- Belgian oikeus- ja valtiovarainministeriö ovat tehneet keskenään yhteistyösopimuksen.

DK // Yleisiä huomioita virastojen ja laitosten välisestä koordinoinnista ja uuden tietosuojalain vaikutuksesta:

Hallintoviranomaiset suorittavat tarkastuksia yleisen syyttäjän tiedonannon nro 4/1998 mukaisesti ja ilmoittavat petosepäilyistä oikeusviranomaisille. Tiedonannossa määritellään myös menettelyt, joiden mukaisesti hallintoviranomaisille ilmoitetaan petosoikeudenkäyntien ratkaisusta.

// Parhaillaan valmistellaan lainsäädännön tai hallintokäytäntöjen mukauttamista 31.5.2001 annetun tietosuojalain täytäntöönpanemiseksi tarkastustoimenpiteiden osalta.

// Talous- ja tietoverkkorikoksia käsittelevä valiokunta (rikosvaliokunta) on aloittanut oikeusministeriön ohjauksessa laajamittaisen hankkeen, jonka tavoitteena on tarkistaa erilaisiin talousrikoksiin sovellettavia rikoslain säännöksiä.

Talousrikostoimikunta on tulli- ja verohallinnon johtama ministeriöidenvälinen yhteistyöfoorumi, jonka tehtävänä on torjua yhteisiin etuihin kohdistuvia talousrikoksia. Toimikunta keskittyy toisaalta yhteisön varoihin ja toisaalta valtion tuloihin ja menoihin kohdistuvien talousrikosten torjuntaan.

D // Perinteisten omien varojen alalla ulkoisia tarkastuksia ja tullitarkastuksia koordinoidaan perinteisten omien varojen alalla verotarkastusten ja tullivalvonnan kanssa, kun kyseessä on yritys, jolla on tuotantolaitoksia useilla päätullikamarin toimivaltaan kuuluvilla eri vyöhykkeillä. Tätä menettelyä koskevat säännöt on esitetty DA-AO-yksikön toimintaohjeiden kohdissa 59-64. Tietojenvaihdon sisällöstä ja laajuudesta on säädetty liittovaltion ja osavaltioiden tietosuoja- ja talousarviolaeissa, valtiontukilaissa, tullikoodeksin 15 :ssä, verolain 30 :ssä (ammattisalaisuus) ja rikoslaissa.

EL // Kreikan viranomaiset eivät ole todenneet vakavia päällekkäisyyksiä, koska seuraamuksista ja takaisinperinnästä vastaa tullihallinto myös siinä tapauksessa, että valituksen on tehnyt jokin toinen lainvalvontaviranomainen (rahoitusrikosten torjuntaryhmä SDOE, poliisi, satamaviranomaiset).

E // Valtion verovirasto (AEAT) on perustanut kolme koordinointijärjestelmää, jotka perustuvat verovalvonnan yleissuunnitelman (2001) toimeenpanosuunnitelmiin:

- verovelvollisiin kohdistuvien tarkastustoimien koordinointi,

- tietojenvaihdon parantaminen,

- erityisesti veronkantoyksikön ja tulli- ja valmisteveroviranomaisten toiminnan koordinointi.

// AEAT:n laatuohjelmassa vuodeksi 2001 mainitaan seuraavat toimenpiteet:

- eri viranomaisten petostentorjuntatoiminnan koordinointi: jaetaan tiedotteita veronkantoyksiköille, koordinoidaan varmennustoimia, tehdään selvityksiä petoksia ehkäisevien (oikeudellisten ja muiden) toimenpiteiden määrästä ja laajuudesta,

- petostentorjuntayhteistyö tullin sekä muiden viranomaisten (paikallisviranomaisten, autonomisten alueiden ja kaupunkien) välillä,

- tulliviranomaisten sisäinen koordinointi: alueiden välinen tiedustelutoiminta.

F // DGDDI vastaa yksinään kaikista alan tarkastuksista ja hallinnollisista selvityksistä. Sen ei siten tarvitse koordinoida toimintaansa muiden viranomaisten kanssa, vaan sisäinen koordinointi riittää.

// Ranskan tullilla on erityisvaltuudet määrätä tulliseuraamuksia. Se voi vedota oikeusviranomaisiin ja valittaa toteamistaan väärinkäytöksistä yleiselle syyttäjälle tai panna suoraan vireille rikosoikeudenkäynnin.

// Tullivirkailijoille äskettäin myönnetyt rikostutkintavaltuudet parantavat niiden edellytyksiä tehdä yhteistyötä oikeusviranomaisten kanssa talous- ja rahoitusasioissa.

Lisäksi Ranskan tullilainsäädännössä velvoitetaan oikeusviranomaiset ilmoittamaan tullille kaikista sellaisista seikoista, joissa voi olla kysymys tullirikoksesta.

IRL // Perinteisiä tarkastuksia, petostutkimuksia ja eri alojen viranomaisten toiminnan laaja-alaista koordinointia varten on käytössä edistyneitä järjestelmiä: atk-järjestelmä (AEP), tilintarkastusyksiköitä, tutkintayksikkö (IB), tullien ja valmisteverojen kierron torjuntayksiköitä sekä kansallinen tullimaksujen tietoyksikkö (CNFIU).

// Maaliskuussa 2002 tehtiin uudelleenjärjestelyjä tilintarkastusvirastossa, jonka piiriin myös Irlannin tulli kuuluu. Tässä yhteydessä perustettiin syytejaosto, joka vastaa rikossyytteiden koordinoinnista kaikissa veronkiertotapauksissa, tullit mukaan luettuina.

I // Viranomaisten (tullihallinto ja Guardia di Finanza) toiminnan koordinoinnista on annettu kansallisella tasolla lainsäädäntöä ja paikallistasolla tullin johtajan ja Guardia di Finanzan maakuntajohtajan toimintaohjeet.

Kun tarkastusvirasto havaitsee sääntöjenvastaisuuksia, se lähettää yleensä jäljennöksen tutkintapöytäkirjasta tulojen ja menojen hyväksyjälle aiheettomasti maksettujen menojen takaisinperintää ja hallinnollisten seuraamusten soveltamista varten. Mikäli on syytä epäillä rikosta, pöytäkirjasta toimitetaan jäljennös myös oikeusviranomaisille.

Useimmissa tapauksissa hallintoviranomainen voi nostaa siviilikanteen varojen takaisinperimiseksi vasta, kun rikosoikeudenkäynti on päättynyt. Takaisinperinnän oikeusperustana on joko oikeuden määräys (rikostapauksissa) tai hallinnollinen määräys, jolla langetetaan seuraamuksia ja päätetään menettely.

NL // Tullin tiedotuskeskus (DIC) järjestää kerran kuussa operatiivisen koordinointikokouksen, johon osallistuvat kaikki perinteisten omien varojen tarkastustehtävissä ja tarvittaessa myös petostutkintatehtävissä toimivat yksiköt: tulliviranomaiset, verotiedotus-, verotutkimus- ja taloustarkastusyksikkö (FIOD-ECD) sekä maatalousministeriön yleinen tarkastustoimi (AID).

Kokouksissa keskustellaan sääntöjenvastaisuuksista ja päätetään niiden käsittelyyn osallistuvien eri viranomaisten tehtävänjaosta.

// Myös valtiovarainministeriö ja maatalousministeriö (LNV) pyytävät toisiltaan säännöllisesti lausuntoja. Lisäksi on nimitetty erityissyyttäjä koordinoimaan rikostutkimuksia ja rikossyytteisiin liittyviä sääntelyasioita valtakunnallisella tasolla. Rikosoikeudellisiin menettelyihin osallistuvien viranomaisten kanssa käydään säännöllistä tietojenvaihtoa.

// Verohallinnon pääjohtaja ja yleisten syyttäjien kollegio sopivat vero- ja tullirikosten ilmoittamista, sovittelua ja syytteeseenpanoa koskevista ohjeista (ATV-ohjeet). Tulliviranomaiset keskustelevat erityisten indikaattorien avulla säännöllisesti epäillyistä väärinkäytöksistä sekä verotiedotus-, verotutkimus- ja taloustarkastusyksikön (FIOD-ECD) että syyttäjäviranomaisten kanssa. Järjestelyn tuloksia arvioidaan vuosittain.

// Perinteisten omien varojen valvontaan osallistuvien virastojen ja laitosten välisen koordinoinnin toimivuudelle ei ole havaittu esteitä. Verohallinnon (VIV) säännöissä annetaan riittävästi mahdollisuuksia tietojenvaihtoon sekä tarkastus- että petostutkintavaiheessa. Jos on kyse rikostutkinnasta, asiaa tutkiva syyttäjä päättää tietojen julkistamisesta.

A // Tullihallinto käyttää sääntöjenvastaisuuksien ilmoittamisessa sähköistä vakiolomaketta.

// Todetuista sääntöjenvastaisuuksista tehdään sekä asetuksen (ETY) N:o 386/90 että asetuksen (ETY) N:o 4045/89 mukaisia riskiarvioita.

P // Yleisen verohallinnon (AGT) perustamisesta annetussa asetuksessa säädetään sisäisen valvonnan yksiköstä sekä yhteisestä verohallintoelimestä, jonka tehtäviä ovat tarkastusten toimeenpano ja varainhoidon valvonta. Näillä toimenpiteillä turvataan asetetuissa tavoitteissa pysyminen ja asianmukaiset oikaisutoimet.

// Tullihallinto (DGAIEC) huolehtii tuontitullien toteamisesta, kannosta ja kirjanpidosta sekä tilien tarkastamis- ja hyväksymisjärjestelmästä niiden yhteisön omien varojen osalta, jotka kuuluvat valtion tuloista ja yhteisön omista varoista vastaavan keskusviraston vastuulle.

// Valvontayksikkö ilmoittaa kyseisten kolmen alan (omat varat, EMOTR-tukiosasto sekä rakennerahastot ja koheesiorahasto) petosepäilyistä syyttäjälaitokselle.

Ilmoitukset toimitetaan tarkastuskertomuksen liitteenä rahoituksesta vastaavalle elimelle, maksuviranomaiselle tai maksajavirastolle. Tarkoituksena on tukea paitsi rikosoikeudellista myös hallinnollista prosessia, jotta tuet saataisiin perittyä takaisin.

Takaisinperintä suoritetaan riippumatta siitä, onko rikosoikeudenkäynti päättynyt vai ei. Oikeusviranomaisilla ja hallintoviranomaisilla on velvollisuus pitää toisiaan ajan tasalla vireillä olevista menettelyistä.

Näin varmistetaan viranomaisten saumaton yhteistyö. Tällä alalla oikeusviranomaisia ja rikospoliisin kansainvälisiä yksiköitä voidaan (oikeusministeriön valtuutuksella) lähettää komennuksille eri puolilla maata tehtäviin rikostutkimuksiin ja niistä voidaan koota tutkimusryhmiä yhteisiä rikostutkimuksia varten.

FIN // Yleinen toimenpide:

Talousrikollisuuden ja harmaan talouden vähentämistä koskevaa torjuntaohjelmaa jatkettiin vuonna 2001. Hallitus teki periaatepäätöksen uuden ohjelman käynnistämisestä vuosiksi 2002-2005.

Valtiovarainministeriö aloitti vuonna 2001 hankkeen, jonka tavoitteena on kehittää hallintoviranomaisten toiminnan valvontaa (VIRKE).

Tulli:

Tullihallitus käyttää useita eri tietojenvaihtojärjestelmiä. Se on suunnitellut tutkimushankkeen, joka koskee hallinto- ja oikeusviranomaisten yhteistyötä tullirikosasioissa.

S // Tullihallinto ja yleinen syyttäjä ovat sopineet yksityiskohtaisista säännöistä taloudellisten seuraamusten määräämistä varten tulliasioissa (lait 2000:1225 ja 2000:1281).

Tullihallinto osallistuu alueellisiin yhteistyöryhmiin (SABEM) ja valtakunnalliseen talousneuvottelukuntaan, joissa on mukana muun muassa poliisin, veroviranomaisten, oikeusviranomaisten, talousrikosneuvoston, talousrikollisuuden valvontaviraston, patenttiviraston ja sosiaaliviraston edustajia.

Tullihallinto tekee yhteistyötä myös Ruotsin pankin kanssa, ja sillä on oikeus käyttää poliisin rekisteriin koottuja tietoja epäillyistä väärinkäytöksistä.

// Yleinen toimenpide: maaliskuusta 2001 alkaen yhteisön taloudellisten etujen suojeluun liittyviä toimia sekä suhteita OLAFiin ovat koordinoineet talousrikosvirasto ja yhteisön varoihin kohdistuvia petoksia käsittelevä neuvottelukunta (ks. kohta 4.1).

UK // Tullihallintoon on perustettu yhteyspiste, joka huolehtii tullin tarkastusyksikön ja petostutkijoiden välisestä tiedotuksesta. Yhteyspiste koordinoi myös yhteyksiä ulkopuolisiin virastoihin.

// Tullirikostutkijat ja maatalousmaksuvirasto (RPA) pitävät säännöllisesti kokouksia. Neuvottelut hallinnollisen sopimuksen tarkistamisesta saataneen päätökseen vuonna 2002.

6.2. Maatalousmenot: koordinointi- ja yhteistyöjärjestelmät sekä säännöksistä tai määräyksistä johtuvat mahdolliset ongelmat

Jäsen-valtio //

B // Belgian interventio- ja vientitukivirasto (BIRB) on tehnyt tullin ja Vallonian alueen kanssa yhteistoimintapöytäkirjoja vihannes- ja hedelmäalan toimenpideohjelmista.

// Maksajavirasto ja tarkastusyksiköt pitävät säännöllisesti kokouksia, jotta taataan hallinnoinnin ja tarkastusten jatkuminen yhteisen maatalouspolitiikan toimeenpanon vähitellen alueellistuessa.

// Maatalousmenojen alalla on perustettu useita koordinointiyksiköitä: liha-alan petostorjuntayksikkö (MVC), osastojen välinen ennaltaehkäisy-yksikkö (IPC) ja asetuksen (ETY) N:o 595/91 mukainen osastojen välinen talouselämän petostentorjunnan koordinointiyksikkö.

// Belgian interventio- ja vientitukivirasto (BIRB) lähettää tullille kuukausittain luettelon maksuvelvollisista asetusten (ETY) N:o 3665/87 ja (EY) N:o 800/1999 mukaisesti.

// Tietosuojalain (annettu 8.12.1992) muutos on parhaillaan työn alla.

// Tullihallinnon ja ensimmäisen tason tarkastuksista vastaavien yksiköiden väliset koordinointijärjestelmät:

- ensimmäisen tason tarkastuksista vastaavat yksiköt ja maksajavirastot ilmoittavat tulli- ja valmisteverojen keskushallinnon koordinointiyksikölle neljännesvuosittain kaikista niille ilmoitetuista rikkomuksista ja sääntöjenvastaisuuksista (myös alle 4 000 euron summista). Tullihallinto tekee ilmoitusten perusteella vuosittain riskiarvion asetuksen (ETY) N:o 4045/89 mukaisesti.

- koordinointiyksikkö puolestaan ilmoittaa ensimmäisen tason tarkastuksista vastaaville yksiköille ja maksajavirastoille kaikista jälkikäteen todetuista rikoksista tai sääntöjenvastaisuuksista, jotka voivat vaikuttaa ensimmäisen tason tarkastuksiin.

// Mahdollisista petos- ja sääntöjenvastaisuustapauksista keskustellaan myös seuraavissa ministeriöiden ja osastojen välisissä koordinointielimissä: osastojen välinen ennaltaehkäisy-yksikkö (CIP), ministeriöidenvälinen talouskomitea (CEI) ja asetuksen (ETY) N:o 595/91 mukainen osastojen välinen talouselämän petostorjunnan koordinointiyksikkö (CICF).

DK // Yleisiä huomioita yksiköiden välisestä koordinoinnista ja tietosuojalain vaikutuksista: ks. edellä kohta 6.1.

// Elintarvike-, kalatalous- ja elintarviketeollisuusvirasto (maksajavirasto) on tehnyt joidenkin viranomaisten kanssa sopimuksia tarkastustehtävien siirtämisestä. Sopimuksissa määritellään viranomaisten yleiset tehtävät mm. asetuksen (EY) N:o 1663/95 vaatimusten mukaisesti. Sopimuksia tarkistetaan vuosittain.

Yhteistyön laatu varmistetaan virastojen välisissä säännöllisissä kokouksissa, joissa keskustellaan myös tarvittavista mukautuksista.

D // EMOTR-tukiosaston varojen tarkastusyksiköiden toimintaa säännellään DA-AWIMOn ohjeiston 12 luvussa ja tarkastusoppaan 5.2 kohdassa.

Asetuksessa (ETY) N:o 4045/89 tarkoitettuja tarkastuksia varten laadittu erityisohjeisto:

- sisältää tarkat säännöt tullihallinnon tarkastusyksikön ja muiden laitosten/viranomaisten välisestä tietojenvaihdosta

- liittyy PROFIT-valvontaohjelmistoon, jota tullihallinnon tarkastusyksikkö on vuoden 2000 alusta käyttänyt laajalti apuna vientitukien jälkitarkastuksissa

- sisältää säännöt jälkitarkastusraporttien ja muiden tietojen levittämisestä. Periaatteessa raportit toimitetaan toimivaltaisten viranomaisten lisäksi maksuviranomaiselle (myös muihin jäsenvaltioihin), tullirikosten torjuntavirastolle (ZKA) ja riskianalyysiyksikölle.

// EU:n maksuviranomainen (Hamburg-Jonasin päätullikamari) koordinoi petostorjuntatoimia käsittelemällä hakemukset ja asiakirjat tiettyjen sääntöjen mukaisesti. Maksuviranomaisen toimintaa valvovat pysyvästi sisäinen tilintarkastusyksikkö ja tilien varmennuksesta vastaava laitos (joka valvoo maksujen lainmukaisuutta ja soveltaa takaisinperintää ja seuraamuksia koskevia sääntöjä).

// Myös maksuviranomainen ja tullihallinnon riskianalyysiyksikkö (ZORA) toimittavat tarkastus- ja petostutkintayksiköille tietoja riskiprofiileina. Jälkimmäisten on puolestaan säännöllisesti tiedotettava työnsä tuloksista maksuviranomaiselle (takaisinperintä) ja ZORAlle (petosten ehkäisy).

Tarkastus- ja petostutkintayksiköt sekä ZORA voivat hakea tietoja maksuviranomaisen AIDA-keskustietojärjestelmästä.

// Maksuviranomaisen/ZORAn ja poliisi- ja oikeusviranomaisten välillä ei ole virallisesti suoraa tietojenvaihtoa. Tietoja ja aineistoa kuitenkin toimitetaan puolin ja toisin voimassa olevien rikosoikeudellisten menettelysääntöjen mukaisesti.

// Koordinoinnista huolehtii liittovaltion kuluttajansuoja-, elintarvike- ja maatalousministeriö, joka järjestää säännöllisesti kokouksia osavaltioiden viranomaisten kanssa. Näin taataan, että yhteisön lainsäädäntö pannaan mahdollisimman yhdenmukaisesti täytäntöön osavaltioissa ja myös liittovaltion elimissä siltä osin, kuin asia niitä koskee.

// Tiiviin koordinointityön tuloksena HIT-järjestelmän sähköinen tietokanta on saatu täyteen toimintakuntoon ja järjestelmä on voitu ottaa käyttöön. Maksuviranomaiset/varmennusviranomaiset ja sisäinen tilintarkastusyksikkö ovat tehneet keskenään hallinnollisia sopimuksia.

// Säännöksistä ja määräyksistä johtuvia mukautuksia on tehtävä seuraavien säädösten täytäntöönpanemiseksi: liittovaltion ja osavaltioiden tietosuojalait, liittovaltion ja osavaltioiden talousarviolait, valtiontukilaki, tullikoodeksin 15 , verolain 30 (ammattisalaisuus) ja rikoslaki.

EL // Maatalousministeriön EMOTR-tukiosaston menojen tilintarkastusosaston ja valtiovarainministeriön tulliosastojen välistä yhteistyötä vientiasioissa pidetään tyydyttävänä. Yhteistyötä tullin uuden tarkastusyksikön kanssa voitaisiin vielä tiivistää.

// Kohdassa 4.2 mainittujen maatalousministeriön uusien osastojen koordinoimista varten on perustettu kaksi uutta hallintoyksikköä:

- yksikkö, jonka tehtävänä on varmistaa, että ohjelmia hallinnoidaan lainmukaisesti, koordinoimalla ohjelmien hallinnoinnista vastaavien laitosten ja maksajaviraston välistä toimintaa (ministeriöiden yhteinen päätös 399570/2001)

- yksikkö, joka vastaa EMOTR-tukiosaston varojen maksajavirastojen välisestä koordinoinnista (ministeriön päätös 422182/2001).

Uudet hallintoyksiköt tekevät rakennepoliittisten ohjelmien ja toimenpiteiden toimeenpanossa tiivistä yhteistyötä maatalouden suunnittelusta ja rakenteista vastaavan osaston sekä kalatalouden osaston kanssa.

E // Yleinen toimenpide: valtionhallinnon yleinen tarkastustoimi (IGAE) jatkoi valtiontukien valvonta- ja seurantatietokannan (TESEO) kehittämistä ja teki siihen muutoksia, jotka koskevat tietojenvaihtoa hallintoelinten kanssa (päätöslauselma 7.2.2001).

// Laki 24/2001 yleisen talousarviolain muuttamisesta:

- IGAE:n alaisuudessa toimivan valtion tilintarkastusvirastolle annetaan tehtäväksi toimia (ETY) N:o 4045/89 11 artiklassa tarkoitettuna erityisyksikkönä ja määritellään sen tehtävät,

- nimetään yksiköt, joiden tehtävänä on suorittaa asetuksessa säädetyt tarkastukset.

F // Hedelmä- ja vihannesala: maa- ja metsätalousalan aluevirastot (DDAF) ja hedelmä-, vihannes- ja puutarhanviljelyvirasto (ONIFLHOR) tekivät 5.10.2001 sopimuksen, jossa määritellään niiden toimivaltajako ja toimintasäännöt.

// Ranska on kehittänyt kaukokartoitustekniikan avulla toteutettuja tarkastuksia, joiden osuus on kasvanut 23 prosentista vuonna 1998 noin 72,5 prosenttiin vuonna 2001. Osa pinta-alamäärityksistä on vähitellen alettu tehdä tietokoneavusteisella kuvatulkintatekniikalla (30 prosenttia vuonna 2001).

Lisäksi maksajavirasto palkkasi 100 uutta tarkastajaa vuosina 1999-2001. Sijaisten koulutusta ja ohjausta parannettiin edelleen ja tarkastajien käyttöön annettiin paremmat työvälineet (tarkastusopas, lisää differentiaali-GPS-laitteita, pinta-alan mittauslaitteet jne.).

Naudanlihapalkkioiden kohdalla Ranskan viranomaiset järjestivät vuonna 2001 nautaeläinten tunnistuksesta vastaavien yksiköiden ja palkkioiden tarkastuksista vastaavien yksiköiden yhteisiä tarkastuksia EY:n tilintarkastustuomioistuimen suosituksen mukaisesti.

Moniin maa- ja metsätalouden aluevirastoihin (DDAF) on perustettu erillisiä tarkastusten koordinointiyksiköitä.

// Maaseudun kehittämisen alalla on nimetty yksi ainoa maksajavirasto, joka aloitti toimintansa 1.1.2001. Siihen on palkattu tarkastajaryhmä, joka työskentelee tiiviissä yhteistyössä valtionhallinnon hajautettujen yksiköiden kanssa. Lisäksi on kehitetty uusi tietotekninen väline, jonka avulla pyritään seuraaviin tavoitteisiin:

- ristiintarkastusten tekeminen hallinnollisten tarkastusten yhteydessä ennen tukien maksatusta,

- suunnitelmien laatiminen paikalla tehtäviä tarkastuksia varten,

- selvityksen laatiminen paikalla tehtyjen tarkastusten tuloksista ja jatkotoimista.

Uudistusten avulla pyritään tehostamaan sääntöjenvastaisuuksien paljastamista.

// Sisäinen tilintarkastus: Sisäisen tilintarkastuksen laatua ja jatkuvuutta on parannettu seuraavasti:

- pysyvän tarkastusten koordinointikomitean (COPERCI) yhteisön tukimenettelyihin liittyvät sisäiset tilintarkastustoiminnot on järjestetty uudelleen sulauttamalla ne yhdeksi tilintarkastusyksiköksi, jota johtaa tilintarkastuskomitea,

- 38 tilintarkastajalle on laadittu käsikirja, pakollinen koulutusohjelma ja keskitetty dokumentointi,

- maksajavirastojen sisäisten tilintarkastusyksiköiden ja julkisen talouden tilinpidosta vastaavan viraston kanssa on tehty sopimukset.

// Vientitukien koordinointi:

- Asetuksen (EY) N:o 800/1999 mukaan tarkastukseen ja valvontaan erikoistuneet laitokset antavat todistuksen EU:sta vietyjen maataloustuotteiden saapumisesta kolmannen maan määräpaikkaan, jotta maksuviranomaiset voivat aloittaa tukien maksamisen viejille. Ranskan laitosten toimilupahakemuksia käsittelemään perustettiin 20.12.1996 annetulla asetuksella ministeriöidenvälinen lupakomitea. Komitea valvoo, että laitokset noudattavat toimintaehtojaan, ja tarkastaa todistukset määräpaikkaan saapumisesta.

- Sääntöjenvastaisuudet EMOTR:n varojen käytössä ovat tullirikoksia. Jatkotoimista päättää Ranskan tullihallinto, jolla on erityisvaltuudet määrätä tulliseuraamuksia. Se voi vedota oikeusviranomaisiin ja saattaa toteamansa väärinkäytökset yleisen syyttäjän tietoon tai panna suoraan vireille rikosoikeudenkäynnin. Tullivirkailijoille äskettäin myönnetyt valtuudet rikostutkimusten tekemiseen (ks. kohta 4.1) johtanevat oikeusviranomaisten kanssa talous- ja rahoitusasioissa tehtävän yhteistyön tiivistymiseen. Sitä paitsi Ranskan tullilainsäädännössä velvoitetaan oikeusviranomaiset ilmoittamaan tullille kaikista sellaisista seikoista, joissa voi olla kysymys tullirikoksesta.

Tulliviranomaiset ovat 1.1.2001 alkaen vaihtaneet vientitukien maksajavirastojen kanssa neljännesvuosittain tietoja havaitsemistaan 4 000 euron rajan alittavista sääntöjenvastaisuuksista. Menettelyllä on tarkoitus parantaa tarkastusyksiköiden ja tukien maksamisesta vastaavien yksiköiden välistä tietojenvaihtoa.

// Ministeriöidenvälisen EMOTR-tukiosaston valvonnan koordinointikomitean (CICC) suorittamiin jälkitarkastuksiin liittyvä koordinointi ja tietojenvaihto:

- asetuksen (ETY) N:o 4045/89 mukaiseen riskianalyysiin on sisällytetty tukitoimikohtaiset erityiskertoimet, kuten suositellaan maksajavirastojen tilien varmennuksesta vastaavan toimikunnan lausunnossa jälkitarkastusten tarkoituksenmukaisuudesta,

- maatalousalan toimijoiden keskusviraston ACOFA:n tarkastusosasto on antanut kehittämänsä tarkastusmenetelmät muiden asetuksessa (ETY) N:o 4045/89 säädettyihin tarkastuksiin osallistuvien yksiköiden käyttöön,

- asetuksen (ETY) N:o 4045/89 tarkastuksia suorittavien tarkastajien koulutukseen sisältyy ACOFA:n tarkastusosaston ja tulliviranomaisten välisiä virkamiesvaihtoja,

- erityismenettely asetuksen N:o 4045/89 mukaisten tarkastusten kanssa päällekkäisten tarkastusten välttämiseksi,

- CICC:lle tiedotetaan järjestelmällisesti tulliviranomaisten suorittamien petostutkintojen tuloksista tapauksissa, joissa sääntöjenvastaisuus koskee 4 000 euron rajan ylittävää summaa,

- tarkastusyksiköt tiedottavat maksajavirastoille järjestelmällisesti sellaisista toimivaltaisille viranomaisille ilmoittamistaan seikoista, jotka saattavat johtaa rikossyytteisiin,

- tarkastusyksiköille tiedotetaan järjestelmällisesti kaikista CICC:n tietoon tulleista sääntöjenvastaisuustapauksista.

CICC:n sihteeristö ylläpitää tietokantaa asetusten (ETY) N:o 4045/89 ja 595/91 mukaisesti tehdyistä tarkastuksista. Tietokantaa voivat käyttää kaikki hallintoyksiköt, jotka hallinnoivat ja/tai valvovat EMOTR-tukiosaston tukia.

IRL // Maatalous- ja elintarvikeasiain sekä maaseudun kehittämisen ministeriöön (DAFRD) on perustettu monitahoinen konsultointi- ja tietojenvaihtojärjestelmä. Sitä voivat käyttää tarkastajat ja tulojen ja menojen hyväksyjät, erilaiset yksiköt, joilla on yhteisiä etuja (esimerkiksi yhdennetyssä hallinto- ja valvontajärjestelmässä), poliittiset ja toimeenpanevat yksiköt sekä tukipalveluyksiköt.

Vientitukien valvonnassa on aloitettu tehokkaita yhteistyömenettelyjä tulliviranomaisten kanssa. Tulli toimittaa asetuksen (ETY) N:o 4045/89 mukaiset tuensaajista tehdyt tarkastusraportit maatalousministeriön talousosastolle. Tietoja vaihdetaan vapaasti toimivaltaisten viranomaisten kanssa, tarpeen mukaan myös poliisin ja oikeusviranomaisten kanssa, vaikka jokaisella viranomaisella onkin oma tietokantansa.

Pinta-alatukien ja naudanlihapalkkioiden hallinnointi- ja tarkastusyksiköt toimivat saman apulaispääsihteerin (johtajan) alaisina.

Maitokiintiöitä käsittelevät yksiköt pitävät keskenään säännöllisiä kokouksia. Maitokiintiöjaosto käyttää yhteistä tietokantaa, jonka avulla voidaan tehdä ristiintarkastuksia pinta-aloja, nautojen tunnistusta ja karjan numerointia koskevien tietojen kanssa.

Hallintoyksikkö ja tarkastusyksikkö ovat jakaneet keskenään tarkastustehtävät, jotka koskevat kemianteollisuudessa käytettävän sokerin tuotantotukea.

// Eri valtionvirastojen hallussa oleviin tietoihin tutustumista koskevien pyyntöjen käsittelyssä on otettava huomioon tietosuojalaissa säädetyt rajoitukset.

// Vientisääntöjen rikkomisesta määrättyihin seuraamuksiin haetaan usein muutosta tuomioistuimelta, mikä vaikeuttaa osaltaan takaisinperintää.

I // Eri yksiköiden (tullihallinnon, Guardia di Finanzan ja maa- ja metsätalousministeriön) välisestä koordinoinnista on annettu kansallisella tasolla säädöksiä ja paikallisella tasolla tullin johtajan, Guardia di Finanzan maakuntajohtajan ja maa- ja metsätalousministeriön laatimat toimintaohjeet.

Maatalousministeriöön perustettiin 1.4.1996 tehdyllä ministeriöiden yhteisellä päätöksellä asetuksen (ETY) N:o 4045/89 11 artiklassa säädetty yksikkö, jonka toimintaa on nyt laajennettu tarkastustoiminnan koordinointiin.

Kun tarkastusvirasto havaitsee sääntöjenvastaisuuksia, se lähettää yleensä jäljennöksen tutkintapöytäkirjasta tulojen ja menojen hyväksyjälle aiheettomasti maksettujen menojen takaisinperintää ja hallinnollisten seuraamusten soveltamista varten. Mikäli on syytä epäillä rikosta, pöytäkirjasta toimitetaan jäljennös myös oikeusviranomaisille.

NL // Maatalousministeriön yleinen tarkastustoimi (AID) ja maksajavirastot neuvottelevat keskenään säännöllisesti (tarkastusten toimeenpanosta ja määrästä, tietojenvaihdon säännöistä).

EMOTR-tukiosastosta rahoitettujen toimenpiteiden toimeenpanosta ja valvonnasta käydään niin ikään säännöllistä tietojenvaihtoa AID:n ja maatalousministeriön (LNV) kansainvälisten asioiden osaston koordinointiyksikön välillä.

AID ja syyttäjävirasto neuvottelevat aina tarvittaessa konkreettisista petostapauksista.

// Maatalousministeriön (LNV) yleisen tarkastustoimen alaisuuteen on perustettu asetuksen (ETY) N:o 4045/89 11 artiklassa säädetty tarkastusten koordinointiyksikkö (CCU), joka vastaa EMOTR-tukiosastosta rahoitettuja menoja koskevien tilien jälkitarkastusten koordinoinnista.

CCU koordinoi tarkastusketjun eri vaiheita: ohjelmointia, tarkastusnormeja ja tarkastusten hallintaa, sisäistä raportointia, tarkastusten laadunvalvontaa, koulutusta sekä yhteydenpitoa OLAFin kanssa AID:ssä.

Menettelykäsikirjoissa annetaan tarkemmat ohjeet toiminnan koordinoinnista eri toimijoiden kesken.

// Maatalousministeriön yleisen tarkastustoimen (LNV) alaisena toimivan tarkastusten koordinointiyksikön (CCU) asetuksen (ETY) N:o 4045/89 nojalla tekemien tilintarkastusten ohjelmoinnin ja toteutuksen yhteydessä on vaihdettu tietoja asetuksessa (ETY) N:o 386/90 säädettyjä tarkastuskäyntejä tehneiden yksiköiden kanssa.

Maksajavirastot, tullin tiedotuskeskus (DIC) ja tullilaboratorio toimittavat CCU:lle tietoja etenkin:

- suoritetuista vientitukimaksuista,

- tarkastuskäynneillä todetuista sääntöjenvastaisuuksista,

- tarkastuksissa otetuista näytteistä ja niiden analyysituloksista.

CCU:n virkailijat ottavat yleensä ennen asiakirjojen jälkitarkastusta yhteyttä siihen tullitoimipaikkaan, joka on käsitellyt kyseiset vienti-ilmoitukset.

// Asetusten (ETY) N:o 3508/92 ja 4045/89 välillä ei ole minkäänlaista koordinointia, koska yhdennetty hallinta- ja valvontajärjestelmä on jätetty nimenomaisesti asetuksen (ETY) N:o 4045/89 soveltamisalan ulkopuolelle. Myöskään asetusten (ETY) N:o 386/90 ja 3508/92 nojalla tehtyjä tarkastuksia ei koordinoida, koska ne eivät liity toisiinsa.

// Maatalousministeriön yleisen tarkastustoimen (AID) ja tullin välisestä tietojenvaihdosta on annettu menettelysäännöt. Rikoslaissa puolestaan säädetään velvollisuudesta ilmoittaa oikeusviranomaisille seikoista, jotka saattavat johtaa rikossyytteisiin.

// Maatalousalan eri yksiköiden välisessä koordinoinnissa ei ole havaittu mitään esteitä.

A // Maksajavirastoille (Zollamt Salzburg Erstattung ja Agrarmarkt Austria) tiedotetaan säännöllisesti asetuksessa (ETY) N:o 4045/89 säädetystä tarkastusohjelmasta. Tarkastusyksiköt toimittavat niille tilintarkastuskertomukset ja tiedot sähköisellä tai paperisella vakiolomakkeella tehdyistä valituksista. Tärkeistä tapauksista pidetään koordinointikokouksia.

// Valtiovarainministeriön (BMF) erityisyksikköön on perustettu ministeriöidenvälinen työryhmä toteuttamaan asetuksessa (ETY) N:o 4045/89 tarkoitettuja tarkastuksia. Työryhmä on epävirallinen, mutta sen asema aiotaan virallistaa.

Työryhmä kokoontuu säännöllisesti vaihtamaan tietoja. Lisäksi kaikki kolme maksajavirastoa käyttävät työryhmää apunaan. Tarvittaessa voidaan ottaa yhteyttä myös poliisiin ja oikeusviranomaisiin.

// Todetuista sääntöjenvastaisuuksista tehdään myös riskianalyysit sekä asetuksen (ETY) N:o 386/90 että asetuksen (ETY) N:o 4045/89 nojalla.

P // Ks. kohta 6.1. Asetus (ETY) N:o 386/90: 4 artiklassa säädetyt hallinnolliset tarkastukset suoritetaan voimassa olevien toimeenpanosäännösten mukaisesti kahdessa eri vaiheessa. Ensimmäisessä vaiheessa tarkastetaan tulliviranomaisten tai taloudellisten toimijoiden lähettämät asiakirjat ja tallennetaan tietojärjestelmään tiedot eri asiakirjoista. Toisessa vaiheessa tarkastetaan "muistilistan" perusteella asiakirjat, jotka on toimitettu jo päättyneiden menettelyjen täydennykseksi.

// Asetuksessa (ETY) N:o 3508/92 säädetyt tarkastukset: asetuksessa tarkoitettuja tukia koskevissa voimassa olevissa menettelysäännöissä määritellään hallinnolliset tarkastukset, joita toimenpiteiden hallinnoinnista vastaavien yksiköiden on tehtävä. Paikalla tehtävien tarkastusten osalta näissä säännöissä annetaan tarkastusyksikölle valtuudet suunnitella ja koordinoida kunkin ohjelman tarkastus- ja yhteistyötavoitteet toimenpiteiden hallinnoinnista vastaavien yksiköiden ja yhtenäistettyä tarkastusjärjestelmää käsittelevän pysyvän toimikunnan (SUC) edustajien kanssa. Tarkastuskohteiden valinta perustuu riskianalyysiin, jossa otetaan huomioon aiempien tarkastusoperaatioiden tulokset ja vältetään päällekkäisiä tarkastuksia tai tarkastusten poisjäämistä.

// Viranomaiset voivat saada joko välillisen tai suoran käyttöoikeuden asetuksessa (EY) N:o 3508/92 säädettyihin tietokantoihin.

// Asetus (EY) N:o 4045/89: kansallisten yksiköiden valtuuksista toteuttaa toimeenpano-, liitännäis- ja koordinointitoimia on annettu asetus.

Tarkastusohjelma laaditaan erikseen järjestetyissä kokouksissa asetuksessa määriteltyjen perusteiden mukaisesti ja eri osapuolten kanssa tehdyn sopimuksen nojalla. Tarkastustehtävät jaetaan kunkin yksikön toimenkuvan ja toimivaltuuksien mukaisesti. Nykyisin tarkastuksista vastaavat maatalousinterventio- ja tuki-instituutti (INGA), viini- ja viininviljelyinstituutti (IVV), maa- ja kalatalouden tuki- ja kehitysinstituutti (IFADAP), kalatalous- ja vesiviljelyvirasto (DGPA) sekä tulli- ja kulutusverovirasto (DGAIEC). Tarkastuksissa avustavat valtionhallinnon yleinen tarkastustoimi (IGA) ja varsinainen rahoitustarkastus (IGF). IGF:n tehtävänä on myös koordinoida tarkastuksia ja muita erityistehtäviä.

Lisäksi tarkastajille on toimitettu tietoja paitsi tarkastustuloksista myös eri tuensaajiin liittyvistä riskitekijöistä sekä muista tarkastuksen kannalta hyödyllisistä seikoista.

Koordinointikokouksiin osallistuvat kaikki tarkastuksista vastaavat yksiköt. Lisäksi tarkastus- ja erityisyksiköt pitävät keskenään kahdenvälisiä koordinointikokouksia, joissa käsitellään erityiskysymyksiä.

IGF ylläpitää tarkastuksia tukevaa tietokantaa, johon muilla ministeriöillä ei kuitenkaan ole pääsyä.

// Petosepäilyjen käsittely kyseisillä kolmella alalla (omat varat, EMOTR-tukiosasto sekä rakennerahastot ja koheesiorahasto), ks. kohta 6.1.

FIN // Yleinen toimenpide: ks. kohta 6.1. Maa- ja metsätalousministeriö ja tullihallitus tekevät keskenään tiivistä yhteistyötä.

S // Varsinkin vero- ja maatalousviranomaisten välisen tietojenvaihdon yhteydessä on otettava huomioon tietosuojasäännökset.

// Yleinen toimenpide: maaliskuusta 2001 alkaen yhteisön taloudellisten etujen suojeluun liittyviä toimia sekä suhteita OLAFiin ovat koordinoineet talousrikosvirasto ja yhteisön varoihin kohdistuvia petoksia käsittelevä neuvottelukunta (ks. kohta 4.1). Nämä elimet tarkastelevat parhaillaan tietojenvaihdon sääntelykehystä.

// Ruotsin maatalousviraston (SJV) avustusyksikkö pitää toimivaltaisten viranomaisten (aluevaltuustot, varojen hallinnoinnista vastaavat viranomaiset) kanssa kokouksia, joissa käsitellään raportointisääntöjä.

UK // Maatalousmaksuviraston (RPA) petostentorjuntayksikkö (CFCU) vastaa EMOTR-tukiosastoon kohdistuvien petostapausten tutkinnasta. Yksikkö pitää säännöllisesti kokouksia ympäristö-, elintarvike- ja maatalousministeriön (DEFRA) ja tullihallinnon kanssa, jotta varmistetaan asetuksen (ETY) N:o 595/91 mukainen sujuva yhteistyö.

// RPA:n ja muiden viranomaisten välistä avunantoa ja yhteistyötä pidetään tyydyttävänä. Viranomaisten välillä on käyty arvokasta tietojenvaihtoa (tiedustelut), vaikka asiasta ei ole tehty muodollisia hallinnollisia sopimuksia tullihallinnon kanssa tehtyä sopimusta lukuun ottamatta.

// RPA on Yhdistyneen kuningaskunnan ainoa maksajavirasto, joka hallinnoi asetuksen (ETY) N:o 386/90 mukaisia vientitukia.

// Asetuksen (ETY) N:o 3508/92 mukaisesti maatalousmaksuvirasto (RPA) vaihtaa Yhdistyneen kuningaskunnan hallintoalueiden maatalousviranomaisten kanssa vuosittain tietoja tiloista, joilla on viljelymaita useilla eri hallintoalueilla. Tietojenvaihdolla pyritään estämään suorien tukien päällekkäisyys, ja sen perusteella voidaan päivittää tietokantoja ja tehdä tarkastuksia paikalla.

// RPA toimittaa yhdennetyn hallinto- ja valvontajärjestelmän toimintaa koskevat tiedot Yhdistyneen kuningaskunnan maksajavirastojen puolesta.

// Metsähallinto ja alueelliset maatalousviranomaiset vaihtavat tietoja voidakseen täyttää maaseudun kehittämisestä annetun asetuksen velvoitteet. Menettelyjä tarkistetaan ja kehitetään säännöllisesti.

// (Skotlanti) Maataloustuotteiden interventioviraston (IBAP) lopetettua toimintansa sen tehtävät on siirretty edustussopimuksella Yhdistyneen kuningaskunnan maatalousmaksuvirastolle (RPA).

6.3. Rakennetoimet: koordinointi- ja yhteistyöjärjestelmät sekä säännöksistä tai määräyksistä johtuvat mahdolliset ongelmat

Jäsen-valtio //

B // (Vallonian alue) Alueella on kaksi koordinointijärjestelmää:

- vuonna 1996 perustettu virastojen välinen OLAF-työryhmä, joka koostuu operatiivisten hallintoyksiköiden, budjettihallinnon ja rahoitustarkastuksen edustajista. Työryhmän tehtävänä on tiedottaa toimivaltaisille hallituksen jäsenille sääntöjenvastaisuustapauksista ja OLAFille asetuksen (EY) N:o 2064/97 mukaisesti ilmoitettujen tapausten jatkotoimista,

- vuonna 1998 perustettu tilintarkastuskomitea, joka vastaa rakennerahastoista tuettujen ohjelmien hallinto- ja valvontajärjestelmien tilintarkastuksista. Rahoitustarkastus raportoi toiminnastaan tilintarkastuskomitealle.

DK // Rakennepoliittisten toimien tarkastuksista vastaavat yksiköt koordinoivat tarkastuksia yhteistyössä muiden viranomaisten kanssa, kun samalle tuensaajalle on myönnetty varoja useista eri rakennerahastoista. Joissakin tapauksissa tarkastustoimet koordinoidaan myös tulli- ja verohallinnon kanssa.

Tarkastusyksiköt ovat edustettuina ministeriöiden välisissä komiteoissa ja petostentorjuntatyöryhmissä (ks. edellä kohta 6.1). Lisäksi niillä on edustaja rakennerahastojen varainvalvonnan koordinointikomiteassa.

D // EMOTR

Tukitietoja vertaillaan sähköisesti eri osavaltioiden välillä samoin kuin maa- ja metsätaloushallinnon, ympäristöhallinnon, tullin ja eläinlääkintätoimen välillä. Lisäksi pidetään säännöllisesti työkokouksia ja järjestetään tiedotustilaisuuksia ja täydennyskoulutusta.

// EAKR

Rakennerahastoja varten on perustettu hallintoviranomainen, joka koordinoi kaikkien rahastojen toimintaa ohjelmakaudella 2000-2006. Osavaltioilla on yhteiset tietopankit, joiden avulla tarkastuksia ja petostutkintaa koordinoidaan. Hallinnon suorittamien tarkastusten tuloksista ilmoitetaan riippumattomille yksiköille. Tiheään järjestetyillä työkokouksilla varmistetaan, että yksiköt voivat vaihtaa tietoja tarkastuksista ja petostutkimuksista.

// ESR

Liittovaltion työ- ja sosiaaliministeri tiedottaa liittovaltion ja osavaltioiden ESR-hallintovirastoille säännöllisesti yhteisön oikeuden sääntöjen tulkintaan ja soveltamiseen liittyvistä uudistuksista. Koordinointi kattaa kaikki rahastot, joten sen yhteydessä voidaan myös vertailla tarkastuksista saatuja kokemuksia.

Säännöksistä ja määräyksistä johtuvia mukautuksia aiotaan tehdä seuraaviin säädöksiin: liittovaltion ja osavaltioiden tietosuojalait, liittovaltion ja osavaltioiden talousarviolait, valtiontukilaki ja rikoslaki.

EL // EU:n varoista kokonaan tai osittain rahoitettuihin ohjelmiin, tuensaajiin ja toimenpiteisiin kohdistuvien yhteisön ja kansallisten viranomaisten tarkastusten koordinointi kuuluu varainhoidon valvontakomitean (EDEL) vastuulle lain 2860/2000 (17 :n 4 kohta) ja valtiovarainministeriön päätöksen 4245/004 mukaisesti.

Tarkastukset koordinoidaan yhdessä Euroopan yhteisöjen tilintarkastustuomioistuimen, keskushallintoviraston, maksajaviraston ja niiden yksiköiden kanssa, jotka hallinnoivat yhteisön kolmannen tukikehyksen toimenpideohjelmia.

// Tietojenvaihdosta voidaan mainita, että kaikki (ensimmäisen, toisen ja kolmannen tason) tarkastuksia suorittavat elimet voivat käyttää integroitua tietojärjestelmää (IIS), johon niiden on syötettävä tarkastustensa tulokset. Siten sekä tarkastusyksiköt että muut virastot voivat saada välittömästi käyttöönsä IIS-järjestelmän tietoja.

E // Yleinen toimenpide: ks. kohta 6.1.

// Valtionhallinnon yleinen tarkastustoimi (IGAE) jatkaa koordinointitoimintaansa. Sen yhteydessä IGAE on laatinut kuhunkin tukimuotoon liittyvien menojen ilmoittamisesta (asetuksen (EY) N:o 2064/97 8 artikla) menettelykäsikirjan, jonka avulla ohjelmakausi 1994-1999 voidaan päättää yhdenmukaisin arviointiperustein.

F // Eri yksiköiden toimintaa koordinoimaan on perustettu ministeriöiden välisen valvonnan koordinointikomitea (CICC). Korkein hallinto-oikeus käsittelee parhaillaan asetusehdotusta CICC:n virallistamisesta.

// ESR: Työministeriö julkaisi 11.5.1999 yleiskirjeen asetuksen (EY) N:o 2064/97 mukaisesti rahoitettujen toimien tarkastuksista. Asetuksen (EY) N:o 2064/97 3 artiklan mukaisten yhteisten tarkastusten tekeminen on ollut ESR:n tukea saaneiden ministeriöiden yleisiä tarkastusosastojen tehtävänä vuodesta 2000 lähtien.

Ensimmäisen tason tarkastuksia varten ESR:n varoja hallinnoiville yksiköille on toimitettu vakiolomakemalli ja CICC:n suositukset. Lisäksi työministeriö järjestää asiaa koskevaa koulutusta.

IRL // EMOTR-ohjausosasto: Maatalousministeriön (DAFDR) ja tarkastusyksiköiden hallintohenkilöstöt pitävät tiiviisti yhteyttä (säännöllisiä kokouksia, seminaareja, kyselytutkimuksia). Ne ovat ottaneet käyttöön tehokkaita yhteistyömenettelyjä poliisin (Garda) ja oikeusministeriön kanssa.

// KOR: Vuosittaisiin kokouksiin ovat osallistuneet yksiköt, joiden kanssa meri- ja luonnonvaraministeriö (DMNR) on tehnyt kahdenvälisen tilintarkastussopimuksen, jolla koordinoidaan järjestelmien vuotuisia tilintarkastuksia. Sisäinen tilintarkastusyksikkö on järjestänyt useita seminaareja riskiarvioiden käytöstä menojen valvonnassa.

// ESR: On perustettu ESR:n varainvalvonnan ohjauskomitea, jonka tehtävänä on muun muassa koordinoida kaikkea yritys-, kauppa- ja työministeriön (DETE) piirissä tapahtuvaa tarkastustoimintaa.

// EAKR ja koheesiorahasto: Hallintoviranomaiset on velvoitettu ilmoittamaan neljännesvuosittain kaikista petos- tai sääntöjenvastaisuustapauksista valtiovarainministeriölle sekä toteuttamaan tarvittavat asetuksissa (EY) N:o 1681/94 ja 1831/94 säädetyt seurantatoimenpiteet.

EAKR:n ja koheesiorahaston varainhoidon valvontayksikkö tiedottaa niin ikään EAKR:n maksuviranomaiselle (valtiovarainministeriö) kaikista ohjelmien tilintarkastuksissa havaitsemistaan petoksista tai sääntöjenvastaisuuksista.

I // Guardia di Finanza on tehnyt alueiden kanssa yhteistoimintapöytäkirjoja, ja poliisin (Carabinieri) maataloustukiyksikkö vaihtaa muiden tarkastusyksiköiden kanssa säännöllisesti tietoja siitä, onko yhteisön säännöksiä sovellettu moitteettomasti.

Kun tarkastusvirasto havaitsee sääntöjenvastaisuuksia, se lähettää yleensä jäljennöksen tutkintapöytäkirjasta tulojen ja menojen hyväksyjälle perusteettomasti maksettujen menojen takaisinperintää ja hallinnollisten seuraamusten soveltamista varten. Mikäli on syytä epäillä rikosta, pöytäkirjasta toimitetaan jäljennös myös oikeusviranomaiselle.

NL // Tavoite 1- ja 2 -ohjelmissa valtiovarainministeriö (EZ), maatalousministeriö (LNV) ja sisäministeriö (BZK) ovat aloittaneet tiiviin yhteistyön: ne pitävät säännöllisiä kokouksia ja koordinoivat hallinnolliset ilmoituksensa.

Edellä mainitut ministeriöt ja valtiovarainministeriö, asunto-, aluesuunnittelu- ja ympäristöministeriö (VROM) sekä työ- ja sosiaaliministeriö (SZW) ovat niin ikään konsultoineet toisiaan.

// Tavoite 3 -ohjelmissa työ- ja sosiaaliministeriö, opetus-, kulttuuri- ja tiedeministeriö (OCW), sisäministeriö (BZK) ja valtiovarainministeriö tekevät keskenään läheistä yhteistyötä.

Myös paikallisviranomaisten edustajien kanssa on neuvoteltu säännöllisesti.

// ESR:n menojen tarkastusten koordinointi yksiköiden välillä:

Työ- ja sosiaaliviraston (SZW) sisäisten tarkastusten osasto vastaa hankkeiden toimeenpanon ensimmäisen tason tarkastuksista sekä hankkeiden päättämistä koskevista lausunnoista. Osasto toimii erillään ministeriön muista osastoista.

Mikäli tarvitaan erikoistutkimuksia, viraston johtaja antaa ne ulkoisen tilintarkastustoimiston tehtäväksi. Toimisto toimii sisäisten tarkastusten osaston valvonnassa.

Toisen tason tarkastukset (työ- ja sosiaaliviraston varainhoidon ja materiaalihallinnon tilintarkastukset, sisäisen tarkastusosaston toiminnan valvonta, tarkastuskäytäntöjen valvonta) kuuluvat työ- ja sosiaaliministeriön (AD) tilintarkastusyksikön vastuulle.

Talous- ja rahoitushallinto valvoo niin ikään, että ESR:n varoja käytetään lainmukaisesti ja tehokkaasti.

// Tiedotus: SZW-virasto ja työ- ja sosiaaliministeriö neuvottelevat säännöllisesti ESR:n varojen seuranta- ja valvontatoiminnan tuloksista. SZW-virasto laatii kuukausittain talous-/laaturaportin.

// Kun SZW-virasto, työ- ja sosiaaliministeriö tai jokin muu yksikkö ilmoittavat ESR:n menoihin liittyvistä petos- ja sääntöjenvastaisuusepäilyistä, ministeriön on huolehdittava asianmukaisista jatkotoimista. Näissä tapauksissa SZW-virasto päättää, onko tarpeen tehdä työsuojelutarkastus. Sen perusteella voidaan aloittaa rikostutkinta tai osallistua tutkinnan valmisteluun ja toimeenpanoon.

Ministeriö ilmoittaa niin ikään komissiolle (OLAF) määräajoin ESR:n varojen käyttöön liittyvistä petos- ja sääntöjenvastaisuusepäilyistä

// Työ- ja sosiaaliministeriön työsuojelu- ja tulovalvontayksikkö (SIWI) ilmoittaa kaikista sääntöjenvastaisuuksista SZW-virastolle.

// Mikään nykyisen säännöstön tai hallinto- ja valvontarakenteen osa ei muodosta estettä säännölliselle tietojenvaihdolle ESR:n menoista.

// Interreg-ohjelmien ennakkotarkastukset tekee ohjelman sihteeristö sille toimitettujen väli- tai loppuraporttien perusteella. Tarvittaessa tarkastuksia toimittaa myös asunto-, aluesuunnittelu- ja ympäristöministeriö (VROM).

// Asunto-, aluesuunnittelu- ja ympäristöministeriön (VROM) tilintarkastusyksikkö tekee Interreg-ohjelmassa kahdentyyppisiä tarkastuksia:

asetuksen (EY) N:o 2064/97 mukaisia 5 prosentin otoksen tarkastuksia yhteistyössä valtakunnansuunnitteluyksikön (RPD) ja muiden ohjelman toteutukseen osallistuvien yksiköiden kanssa,

jälkitarkastuksia laatiessaan asetuksen (EY) N:o 2064/97 8 artiklan mukaista tilintarkastuslausuntoa.

Interreg-ohjelman yhteydessä ei tehty yhtään varsinaista petostarkastusta vuonna 2001.

// Interreg: asunto-, aluesuunnittelu- ja ympäristöministeriön (VROM) yksiköiden ja ohjelman sihteeristöjen välinen koordinointi sujuu yleisesti ottaen tyydyttävästi. Siinä ei ole havaittu mitään esteitä. Sama koskee yhteistyötä muiden ministeriöiden kanssa.

// EAKR:n Urban-kaupunkiohjelmissa ei ole todettu mitään koordinointiesteitä. Menettelysäännöt määritellään kyseisten kaupunkien ja sisäministeriön (BZK) välisessä sääntöjenvastaisuuksia koskevassa pöytäkirjassa.

A // Kutakin tukitoimea varten on nimetty hallintoviranomainen, jonka tehtävänä on koordinoida eri toimenpiteitä ja välittäjäviranomaisten toimintaa sekä huolehtia koordinoinnista eri tukitoimiin käytettyjen rahastojen välillä.

// "Hallintoviranomaisten työryhmä" huolehtii hallintoviranomaisten välisestä tietojenvaihdosta ja koordinoinnista eri tukitoimissa. Kokemusten vertailun ohella työryhmä huolehtii monia eri rahastoja tai tukitoimia käsittävien ohjelmien koordinoinnista.

// Liittokanslerinvirastolla on valtuudet koordinoida useita eri rahastoja käsittävien rahoitusoperaatioiden tarkastuksia.

// Tukitoimiin liittyvien tehtävien koordinoinnin helpottamiseksi hallintoviranomaisilla on käytössään useita tietokantoja.

// Itävallan tietosuojalaissa säädetyt toimenpiteet on otettava käyttöön ja niitä on noudatettava.

Etenkin kun on kyse petosepäilyistä, joita toimivaltainen oikeusviranomainen ei vielä ole vahvistanut, petosilmoituksessa mainittujen henkilöiden tai yritysten tietoja on pyrittävä mahdollisuuksien mukaan suojelemaan erityisen tarkasti. Kansallisilla viranomaisilla on oltava mahdollisuus muuttaa luovuttamiensa asiakirjojen tiedot nimettömiksi.

Vahvistamattomien petosepäilyjen julkaiseminen voi johtaa kunnianloukkaussyytteeseen.

P // Ks. myös kohta 6.1. Kuten aiempinakin ohjelmakausina, rahoitustarkastus (IGF) vastaa tarkastusten yleisestä koordinoinnista rakennerahastoista tuetuissa ohjelmissa asetuksesta (EY) N:o 438/2001 johtuvien velvoitteiden mukaisesti.

Yhteisön kolmannen tukikehyksen kansallinen valvontajärjestelmä (SNC) on kolmitasoinen. Siihen osallistuvat seuraavat viranomaiset:

- kullekin tukitoimenpiteelle nimetyt hallintoviranomaisten tarkastusyksiköt (tämä tehtävä on erotettu muista ensimmäisen tason hallinto- ja maksatustehtävistä), kullekin rahastolle nimetyt toisen tason tarkastuksista vastaavat viranomaiset,

- rahoitustarkastus (IGF), joka huolehtii kansallisen valvontajärjestelmän yleisestä koordinoinnista.

- Rahoitustarkastuksella on muitakin tehtäviä: se arvioi nykyisiä hallinto- ja valvontajärjestelmiä eri toimenpidetasoilla, ilmoittaa havaituista sääntöjenvastaisuuksista, toimittaa vuosittain tiedot asetuksen (EY) N:o 438/2001 10-12 artiklan mukaisesti todetuista jatkotoimista ja lähettää menoilmoituksia.

Kansallisen valvontajärjestelmän toimintasäännöt on vahvistettu työjärjestyksessä. IGF järjestää säännöllisesti kokouksia, joihin osallistuu toisen tason tarkastusten koordinointiviranomaisten ja maksuviranomaisten edustajia.

// Rahoitustarkastukseen (IGF) on perustettu tarkastustietojen hallintaa varten tietokanta, johon muutkin virastot siirtävät suoraan tiedostoja.

// Petosepäilyjen käsittely kyseisillä kolmella alalla (omat varat, EMOTR-tukiosasto sekä rakennerahastot ja koheesiorahasto), ks. kohta 6.1.

FIN // Yleinen toimenpide: ks. kohta 6.1.

Rakennerahastoista vastaavat ministeriöt:

Poliisin operatiivisesta avusta muille viranomaisille on annettu säännökset.

Lisäksi rakennerahastoista vastaavat viranomaiset tekevät tiivistä yhteistyötä muiden viranomaisten kanssa, jotta voitaisiin estää ajoissa sääntöjenvastaisuudet ja käynnistää tarvittaessa petostutkimukset.

// (Ahvenanmaa) Osapuolet sopivat keskenään varojen takaisinperintäjärjestelyistä Interreg II A -ohjelmaan kuuluvan saaristoalueen ja Interreg III A -ohjelmaan kuuluvien saarten osalta. Interreg III A -ohjelman saarista laaditaan parhaillaan muistiota.

S // Eri maksuviranomaiset ja talousrikosvirasto vaihtavat keskenään tietoja laatiessaan raportteja OLAFille.

// Elinkeinoelämän ja teknisen kehityksen virasto (NUTEK) vastasi rakennerahastojen koordinoinnista Ruotsissa ohjelmakaudella 1994-1999. Uudella ohjelmakaudella NUTEK toimii eri hallintoviranomaisten (maatalous-, työmarkkina- ja kalatalous- sekä Interregistä vastaavat viranomaiset) neuvonantajana. Se tekee myös yhteistyötä maksu- ja hallintoviranomaisten (seminaarit, tietojenvaihto) sekä rakennerahastoja valvovan sisäisen tilintarkastusyksikön, yhteistyökomitean sihteeristön, talousrikosviraston ja valtion veroviranomaisten kanssa. Eri maksuviranomaiset ja talousrikosvirasto vaihtavat tietoja esimerkiksi laatiessaan raportteja OLAFille.

// ESR-ohjelmien (tavoite 3 ja Equal) osalta toimivaltaiset viranomaiset, työmarkkinahallinto (AMS) ja Ruotsin ESR-virasto tekevät tiivistä yhteistyötä (säännölliset kokoukset, työasiakirja toimivaltajaosta jne.).

// Rakennerahastojen hallinnoinnista vastaavat viranomaiset ovat tiivistäneet yhteistyötään ja tehostaneet koulutustoimintaansa.

// Maksuviranomainen (AMS:n rahoitusyksiköt) ja ESR-virasto vastaavat sääntöjenvastaisuuksien ilmoittamisesta työmarkkinahallinnolle, joka toimittaa ilmoitukset OLAFiin. Seurannasta huolehtivat työmarkkinahallinto, ESR-virasto ja tarvittaessa talousrikosviranomaiset.

// Kansallisten viranomaisten on otettava huomioon tietosuojalaki antaessaan tai pyytäessään muilta viranomaisilta selvityksiä henkilöistä, jotka ovat aikaisemmin hakeneet tai saaneet valtiontukea.

// Yleinen toimenpide: ks. kohta 6.2.

UK // Kauppa- ja teollisuusministeriö (DTI) avustaa edelleen muita ministeriöitä ja hallintoviranomaisia raportoinnissa, jotta varmistettaisiin raporttien yhtenäisyys.

// Työ- ja eläkeministeriö (DWP): Eri rakennerahastojen hallinnoinnista huolehtivat valtionvirastot, joten ne voivat koordinoida keskenään eri ohjelmissa tehtävät tarkastukset.

// Myös rahastojen hallinnointiin osallistuvien eri ministeriöiden (työ- ja eläkeministeriön (DWP), liikenne-, paikallishallinto- ja alueministeriön (DTLR) ja kauppa- ja teollisuusministeriön (DTI)) toimintaa koordinoidaan tiiviisti.

// Työ- ja eläkeministeriö (DWP): Valtionvirastojen seuranta- ja tarkastusyksiköt tekevät tarkastuksia asetuksen (EY) N:o 2064/97 3 artiklan ja asetuksen (EY) N:o 438/2001 10 artiklan mukaisesti. Niistä voi seurata kahdentyyppisiä jatkotoimia:

5 prosentin otoksen tarkastustulokset toimitetaan kunkin valtionviraston EU-sihteeristöön (jossa niitä voidaan verrata muiden rakenneohjelmien tuloksiin) sekä ministeriön kansliaan,

petosepäilyistä ilmoitetaan ministeriön riippumattomalle erikoistutkintayksikölle (SIU), joka voi suorittaa omia tutkimuksia tarvittaessa yhdessä OLAFin kanssa. Mikäli tarvitaan perusteellisempia tutkimuksia, yksikkö toimittaa aineistonsa poliisille. Poliisitutkinnan tai oikeudenkäynnin tuloksista tiedotetaan ministeriön pääkansliaan ja kyseiselle valtionvirastolle.

// (Skotlanti) Skotlannin viranomaiset ovat ottaneet käyttöön uuden integroidun tietokannan EAKR:n ja ESR:n varojen hallinnointia varten. Online-tietokantaa voivat käyttää kaikki rahastojen hallinnointiin Skotlannissa osallistuvat.

// (Skotlanti) Ohjelmien strategiset ja operatiiviset hallintoviranomaiset koordinoivat toimintaansa virallisten tiedonantojen avulla.

// (Skotlanti) KOR:sta ja EMOTR-ohjausosastosta vastaavat hallinto- ja maksuviranomaiset ovat yhteydessä muihin yhteisön rahastoista ja kansallisista rahastoista vastaaviin organisaatioihin.

// (Skotlanti) Skotlannin viranomaiset soveltavat toimenpidesuunnitelmaa EAKR:n ja ESR:n varoihin kohdistuvien petosten torjumiseksi. Suunnitelma sisältää yksityiskohtaiset tiedot yhteyspisteistä, epäiltyjen petostapausten selvitys- ja raportointimenettelyistä sekä yhteyksistä syyttäjäviranomaisten kanssa.

KOR:n ja EMOTR-tukiosaston alalla hallinto- ja maksuviranomaiset seuraavat (epäiltyjen) petostapausten käsittelyä.

// (Pohjois-Irlanti) EU:n erityisohjelmasta rauhan ja sovinnon aikaansaamiseksi (EUSPPR) rahoitetuista hankkeista on käytössä tietokanta, jossa on tarkat tiedot kaikista ohjelmaan osallistuvista organisaatioista. Ristiintarkastuksilla selvitetään, saavatko hankkeet rahoitusta muistakin rakennerahastoista.

Tarkastuskäyntien yhteydessä hallintovirkailijat leimaavat tositteet, jotta nähdään, mistä rahastosta hanketta on tuettu.

Sisäiset tilintarkastusyksiköt käyvät tarkastamassa hankkeita myös riskianalyysin perusteella. Ne tarkistavat myös, ovatko hallintovirkailijat suorittaneet tarkastukset hallituksen tai yhteisön sääntöjen mukaisesti. Sisäiset tilintarkastusyksiköt koordinoivat toimintaansa Euronet-verkon avulla.

// (Pohjois-Irlanti) Tarkastuksiin ja petostutkintaan osallistuvien eri yksiköiden yhteistyössä ei ole havaittu mitään esteitä.

7. Huomioita jäsenvaltioiden viranomaisten välisen yhteistyön toimivuudesta (EY:n perustamissopimuksen 280 artiklan 3 kohta)

Jäsenvaltioiden vastauksista käy ilmi, että tarvittavat lainsäädäntötoimenpiteet on toteutettu ja että jäsenvaltiot ovat yleisesti ottaen tyytyväisiä viranomaistensa yhteistyöhön komission ja OLAFin kanssa. Jotkin jäsenvaltiot kuitenkin katsovat, että komission ja OLAFin käytössä olevien teknisten välineiden parantaminen voisi sujuvoittaa yhteistyötä. OLAFin ja komission yksiköt tutkivat asiaa.

8. Takaisinperintä

Takaisinperintä oli edellisen kertomuksen keskeinen teema. Tältä osin komission tehtävänä on tarkistaa, että oikeusviranomaisten ja hallintoviranomaisten välinen yhteistyö on sujuvaa ja että jäsenvaltiot ovat toteuttaneet kaikki saatavien takaisinperimiseksi tarvittavat toimenpiteet.

Suurin osan jäsenvaltioista katsoi edellä mainittujen viranomaisten yhteistyön sujuvan hyvin. Joissakin jäsenvaltioissa on kuitenkin havaittu puutteita yhteistyössä.

8.1. Oikeudelliset järjestelmät ja hallinnolliset määräykset, joiden mukaisesti oikeusviranomaiset ilmoittavat hallintoviranomaisille rikosoikeudenkäyntien päättymisestä varojen takaisinperintää varten

Jäsen-valtio // Toimenpide

B // Syyttäjävirasto ilmoittaa yleensä hallintoviranomaisille päivämäärän, jona asia on saatettu tuomioistuimessa vireille, jotta hallintoviranomaiset voivat nostaa kanteen ja määrätä hallinnolliset sakot.

// Kun Belgian interventio- ja vientitukivirasto (BIRB) on saanut ilmoituksen sääntöjenvastaisuustutkinnasta, se nostaa tuomioistuimessa kanteen rikosprosessioikeuden sääntöjen mukaisesti. Maksajavirastolle tiedotetaan oikeudenkäynnin kulusta.

// Tulli- ja valmisteverohallinnon aluejohtaja vastaa siviili- ja rikoskanteista oman toimivaltansa rajoissa. Muilta osin nämä kysymykset kuuluvat pääasiassa oikeusviranomaisten toimivaltaan.

// Tuomioistuimissa toimivien syyttäjäviranomaisten on ilmoitettava kaikista suoraan tai välilliseen verotukseen (myös perinteisiin omiin varoihin) liittyviin petoksiin viittaavista seikoista valtiovarainministeriölle.

DK // Petostapausten käsittely tapahtuu yleisen syyttäjän tiedonannon nro 4/1998 mukaisesti. Tiedonannossa vahvistetaan myös säännöt petostutkinnan tulosten ilmoittamisesta hallintoviranomaisille.

Oikeusviranomaiset ilmoittavat aina hallintoviranomaisille rikosoikeudellisten menettelyjen lopputuloksesta.

Perusteettomasti maksettujen summien takaisinperintä ei vielä sinällään käynnistä rikosoikeudenkäyntiä. Tavallinen käytäntö kuitenkin on, että varojen takaisinperimiseksi nostetaan siviilikanne. Tuomioistuimen annettua perintäpäätöksen asia saatetaan ulosottoviranomaisten käsiteltäväksi.

D // Periaatteessa oikeusviranomaiset eivät ole velvollisia ilmoittamaan hallintoviranomaisille kavallettujen tai perusteettomasti maksettujen summien takaisinperintää koskevien rikosoikeudenkäyntien lopputuloksesta. Rikosoikeudessa ja vero-oikeudessa säädetään kuitenkin tietyistä tiedotussäännöistä:

Syyttäjäviraston on toimitettava syyttämättäjättämispäätös tiedoksi vahingonkärsineelle, joka on nostanut kanteen (rikoslaki).

Jos rikoksentekijän omaisuutta on takavarikoitu takaisinperinnän yhteydessä, asiasta on ilmoitettava vahingonkärsineelle (rikoslaki). Tämä periaate perustuu siviilioikeuden säännökseen, jonka mukaan omaisuus voidaan määrätä takavarikoitavaksi ja lopullisesti realisoitavaksi vain siinä tapauksessa, että vahingonkärsinyt vetoaa oikeuteensa saada rikoksentekijältä vahingonkorvausta. Tällöin valtio puuttuu asiaan aktiivisesti takavarikoimalla oletettavasti rikoksella hankitun omaisuuden ja luovuttamalla sen vahingonkärsineelle. Takavarikkoon tarvitaan asianmukainen täytäntöönpanomääräys ja tuomioistuimen valtuutus.

Valtion viranomaisille voidaan antaa tietoja rikosoikeudellisista prosessitoimista, jos tietoja tarvitaan maksujen toteamista, suorittamista tai hylkäämistä varten (rikoslaki). Tätä varten on kuitenkin esitettävä asianmukainen tietopyyntö. Sama koskee vahingonkärsineen tiedonsaantioikeutta.

Rikostuomioistuin ilmoittaa veroviranomaiselle tuomiosta ja muista menettelyn päättävistä päätöksistä silloin, kun veroviranomainen ei itse osallistu menettelyyn (verolaki).

EL // Uudessa tullikoodeksissa omien varojen takaisinperimisessä käytettävää hallinnollista menettelyä on parannettu erottamalla se entistä selvemmin rikosoikeudellisesta menettelystä.

F // Hallintoviranomaisilla on mahdollisuus nostaa rikoslain 2 :n mukainen siviilikanne. Edellä 4.3 kohdassa mainitussa 5.12.2001 päivätyssä yleiskirjeessä korostetaan, että maksajavirastoille on ilmoitettava oikeustapauksista, joihin liittyy rahastojen varoja, jotta virastot voivat arvioida, onko kanteen nostaminen tarpeen. Kanteen nostaminen mahdollistaa tutustumisen oikeudenkäyntiasiakirjoihin ja tarvittaessa saatavien takaisinperinnän kannalta hyödyllisten turvaamistoimien toteuttamisen.

Samassa yleiskirjeessä velvoitetaan oikeusviranomaiset tiedottamaan asiasta tullihallinnolle, jotta se voi aloittaa maksujen perimisen ja verojen kannon. Tullikoodeksissa oikeusviranomaiset velvoitetaan ilmoittamaan tullihallinnolle kaikista sen toimivaltaan kuuluviin väärinkäytöksiin viittaavista seikoista riippumatta siitä, minkätyyppisestä riita-asiasta on kysymys.

Oikeus- ja hallintoviranomaisten välistä yhteydenpitoa helpottaa se, että tullilaitoksen pääjohtajan alaisuudessa on vuodesta 2001 työskennellyt tuomari, joka johtaa hallinnollisesti tullin rikostutkimuksia.

// Rakennetoimien osalta 11.5.1999 päivätyssä työministeriön yleiskirjeessä täsmennetään, mitä menettelyä perusteettomasti maksettujen summien takaisinperinnässä on noudatettava.

IRL // Perinteisten omien varojen osalta rikosoikeudenkäynnit aloittaa virallinen syyttäjä tilintarkastusviraston (jonka osa tullilaitos on) esittämien todisteiden perusteella. Jälkimmäinen toimii tutkintaviranomaisena. Takaisinperinnästä vastaavat viranomaiset saavat siten aina tiedon rikosoikeudenkäyntien päättymisestä.

Maatalousmenojen osalta maatalousministeriön (DAFRD) virkamiehet osallistuvat tiiviisti rikosoikeudenkäynteihin joko toimimalla valtion todistajina tai viemällä asioita yleisen syyttäjän (DPP) käsiteltäväksi. Tärkeissä tapauksissa ministeriön henkilöstö ottaa yhteyttä syyttäjään, joka puolestaan tiedottaa ministeriölle säännöllisesti asian käsittelyn etenemisestä.

EAKR:n ja koheesiorahaston osalta oikeusviranomaisille ei ole annettu erillistä määräystä ilmoittaa hallintoviranomaisille rikosoikeudellisten menettelyjen päättymisestä. Maksuviranomaisena toimiva talousosasto kuitenkin säilyttää asetusten (EY) N:o 1681/94 ja 1831/94 mukaisesti ilmoitettuihin sääntöjenvastaisuuksiin liittyvät tiedot ja seuraa niiden käsittelyä.

I // Jos rikokseen on ollut osallisena valtion virkamies, syyttäjäviraston on yleensä ilmoitettava asiasta tilintarkastustuomioistuimen syyttäjälle, jotta voitaisiin määrittää valtionkassalle aiheutunut vahinko.

// Perinteisten omien varojen osalta ei ole säädetty oikeusviranomaisten velvollisuudesta ilmoittaa hallintoviranomaisille rikosoikeudenkäyntien päättymisestä varojen takaisinperintää varten, koska rikosoikeudenkäynnin vireilläolo ei estä tullihallintoa aloittamasta tullivelan takaisinperintää tarvittaessa pakkotoimin.

Tullin selvitystoimisto seuraa rikosoikeudenkäynnin kulkua ja pitää yhteyttä oikeusviranomaisiin sen aikana.

L // Tuomioistuin antaa samanaikaisesti sekä siviili- että rikosoikeudellisen tuomion. Jos rikosoikeudellisten seuraamusten määräämistä ei katsota tarkoituksenmukaiseksi, perintää haetaan siviilituomioistuimessa nostettavalla kanteella. Lainvoimainen tuomio on täytäntöönpanoasiakirja, jonka nojalla viranomaiset voivat periä tuomioistuimen toteaman verovelan.

NL // Omat varat

Kun sääntöjenvastaisuus on todettu, valittavana on kaksi toimintavaihtoehtoa: rikosoikeudellinen tai vero-oikeudellinen menettely. Kummassakin tapauksessa aloitetaan maksujen ja kantamatta jääneiden tullien perintämenettely. Rikostutkinta asetetaan kuitenkin etusijalle aina, kun maksujen perinnän tai tullien kannon katsotaan voivan vaikeuttaa rikosoikeudenkäyntiä.

Rikostutkinnan aloittaa verotiedotus-, verotutkimus- ja taloustarkastusyksikkö (FIOD-ECD), jolla on apunaan integroitu petostietojärjestelmä GEFIS.

Kun rikostutkinta on päättynyt, asianomaiselle tulliviranomaiselle tiedotetaan sen lopputuloksesta, jonka jälkeen voidaan aloittaa kantamatta jääneiden tullien ja/tai maksujen perintä.

Tutkintaviranomainen (FIOD-ECD), asiaa käsittelevä syyttäjä ja hallintoviranomainen (asianomaisen tullipiirin yhteysvirkamies) tiedottavat toisilleen säännöllisesti rikostutkinnan etenemisestä.

// Rakenne-toimet

Kaupunkien katsotaan olevan suoraan vastuussa rahoitusoikaisuista, joita Alankomaille määrätään tavoite 2 -ohjelmissa (Urban) havaittujen sääntöjenvastaisuuksien vuoksi. ESR:n tukitoimiin sovellettavien säännösten mukaan avustukset voidaan lopettaa kokonaan. Työ- ja sosiaalivirasto (SZW) ja syyttäjäviranomainen (EU:n varoihin kohdistuvia petoksia käsittelevä osasto) neuvottelevat säännöllisesti keskenään tarvittavien toimien käynnistämiseksi.

A // Perinteiset omat varat

Maksajavirastojen velkakirjanpitoon, jota myös Salzburgin päätullikamari (maksajavirasto) pääsee käyttämään, kirjataan kaikki takaisin perittävät määrät, maksajaviraston toteuttamat toimenpiteet erääntyneiden summien perimiseksi sekä velallisten maksusuoritukset.

Hallintoviranomaiset osallistuvat oikeusviranomaisten aloittamaan rikosoikeudenkäyntiin yhtenä asianosaisista, ja niille ilmoitetaan välittömästi oikeudenkäynnin ratkaisusta.

// Maatalousmenot

Oikeusministeriön yksiköt ilmoittavat hallintoviranomaisille, onko a) rikosoikeudenkäynti tai esitutkinta vireillä vai b) syytteistä luovuttu rangaistavien seikkojen puuttuessa. Hallintoviranomaisille ilmoitetaan rikosoikeudenkäynnin ratkaisusta, mutta tämä tapahtuu usein pitkällä viiveellä.

// Rakennetoimet

Hallintovirastot (ml. toimeenpanovirastot) huolehtivat rikosoikeudenkäyntien vireillepanosta (mm. petosepäilytapauksissa) esimerkiksi ilmoittamalla asiasta syyttäjävirastolle. Hallintoviranomainen toimii menettelyssä ainakin todistajana, ellei se ole oikeudenkäynnin osapuoli. Hallintoviranomaiselle tiedotetaan joka tapauksessa jokaisen oikeudenkäynnin ratkaisusta ja päättymisestä.

Asetuksessa (EY) N:o 1260/1999 tarkoitetulle hallintoviranomaiselle tiedotetaan vireillä olevista oikeudenkäynneistä ja niiden ratkaisusta asianomaisten viranomaisten neljännesvuosittain julkaisemissa tiedonannoissa. Vastaavasti myös rahastoja hallinnoivat keskusviranomaiset sekä tarkastuksista vastaavat ministeriöt laativat OLAFille tiedonannon neljännesvuosittain.

P // Vahingonkärsineille ilmoitetaan heidän oikeudestaan vaatia vahingonkorvausta rikosoikeudenkäynnissä.

Perintävirastot voidaan nimetä rikosoikeudenkäynnin osapuoleksi, jolloin ne voivat seurata paremmin menettelyjen kulkua.

Yleensä hallinnollinen takaisinperintämenettely kulkee omaa rataansa riippumatta rikosoikeudenkäynnin ratkaisusta. Muussa tapauksessa kun tuomioistuin on antanut tuomionsa ja ilmoittanut siitä perintäviranomaisille, tuomitulle lähetetään ilmoitus perusteettomasti maksetun summan takaisinperimisestä. Jos maksua ei suoriteta, summat peritään pakkotoimin perinnän täytäntöönpanoasiakirjana käytettävän velkatodistuksen nojalla. Joissakin tukien perinnästä vastaavissa virastoissa menettely käynnistetään veron maksuunpanopäätöksellä.

Rikostuomion lisäksi tuomioistuin määrää kaikki lainvastaisin perustein saadut tai kavalletut varat palautettaviksi ja julkaisee ratkaisunsa.

FIN // Perinteiset omat varat

Perusteettomasti maksettujen tai kavallettujen varojen takaisinperintää varten ei ole säädetty erityisistä oikeudellisista menettelyistä. Tuomioistuin voi määrätä korvauksen vain siinä tapauksessa, että hallintoviranomaisten vaatima maksu on jätetty suorittamatta.

Maatalousmenot

Oikeusviranomaiset ilmoittavat hallintoviranomaisille rikosoikeudenkäynnin päättymisestä. EMOTR-tukiosaston menojen takaisinperintää jatketaan riippumatta siitä, onko asiasta nostettu kanne, ellei takaisinperintää nimenomaisesti päätetä keskeyttää kantajan pyynnöstä. Maa- ja metsätalousministeriö suojelee tarvittaessa yhteisön taloudellisia etuja tuomioistuimessa, ja esittää oikeudenkäynnissä todisteita kantajana.

Rakennetoimet

Hallintoviranomainen tekee takaisinperinnästä hallinnollisen päätöksen. Jollei varoja saada takaisin, tuensaajaa vastaan voidaan nostaa vahingonkorvauskanne tuomioistuimessa. Mikäli takaisinperintä kytkeytyy rikosoikeudenkäyntiin, asian vireille pannut viranomainen toimii oikeudenkäynnissä kantajana. Viranomaiselle ilmoitetaan rikosoikeudenkäynnin lopputuloksesta, ja se voi tällä perusteella aloittaa perintätoimet.

// (Ahvenanmaa) Maakuntahallitus (hallintoviranomainen) ilmoittaa perusteettomasti maksetuista ja saamatta jääneistä summista Ahvenanmaan maakunnan poliisipiiriin. KOR:n varojen perimiseksi ei vaadita oikeuden päätöstä. Poliisipiiri ilmoittaa maakuntahallitukselle perintätoimen aloittamisesta ja edistymisestä. Nämä viranomaiset toimivat tiiviissä yhteistyössä.

S // Ruotsissa ei käytetä rikosoikeudellisia menettelyjä tukien takaisinperinnässä. Takaisinperinnästä vastaavat hallintoviranomaiset. Viranomaiset voivat tarpeen mukaan siirtää asian ulosottovirastolle, jolloin summat määrätään perittäväksi riita-asian oikeudenkäynnissä.

Rikosoikeudenkäynti koskee itse väärinkäytöstä, siitä määrättävää seuraamusta ja (tulliasioissa) tavaroiden takavarikointia. Oikeudenkäynnin panee vireille hallintoviranomainen. Rikosoikeudenkäynnin päätyttyä ulosottovirastolle lähetetään jäljennös lopullisesta tuomiosta. Asiasta ilmoitetaan myös hallintoviranomaiselle.

Perinteisten omien varojen alalla mahdollisista hallinnollisista sakoista päättää tullihallinto. Päätökseen voidaan hakea muutosta hallinto-oikeudessa.

UK // Omat varat

Syyttäjäviranomaisena toimii tullihallinto. Asioiden käsittelyn ja ratkaisun seurantaa varten on otettu käyttöön erilaisia menettelyjä.

Oikeusviranomaiset eivät ole vastuussa rikosoikeudenkäyntien ratkaisun ilmoittamisesta hallintoviranomaisille. Tullihallinto seuraa kaikkien rikosasioiden käsittelyä oman toimivaltansa rajoissa ja ilmoittaa asiaa hoitavalle tullihallinnon yksikölle heti, kun takaisinperintä voidaan aloittaa.

Kun perittävä summa on määritetty, tullihallinto lähettää maksukehotuksen edellyttäen, että tämä ei vaikuta rikosoikeudenkäyntiin. Takaisinperinnän toteuttaminen ei riipu rikosoikeudenkäynnin lopputuloksesta.

// Maatalousmenot

(Skotlanti) Skotlannin viranomaiset seuraavat tiiviisti sellaisten maatalousalalla epäiltyjen petostapausten käsittelyä, jotka voivat johtaa varojen takaisinperintään rikosoikeudenkäynnissä.

Yhdistyneen kuningaskunnan maatalousmaksuviraston (RPA) petostentorjuntayksikkö (CFCU) tekee tiivistä yhteistyötä niiden alueellisten ja kansallisten viranomaisten kanssa, joilla on toimivalta nostaa rikossyyte (tullihallinto mukaan luettuna; yhteysvirkamies huolehtii yhteydenpidosta tullihallinnon kanssa RPA:n pyynnöstä aloitetuissa petostutkimuksissa). Hyvin harvoin sattuu, että rikosoikeudenkäynnin päättyminen ei tulisi CFCU:n tietoon.

(Pohjois-Irlanti) Oikeusviranomaiset eivät ilmoita virallisesti rikosoikeudenkäyntien päättymisestä maataloudesta ja maaseudun kehittämisestä vastaavalle ministeriölle (DARD). Petostutkintaviranomainen (IO) kuitenkin tiedottaa rikosoikeudenkäyntien tuloksesta ministeriön tuki- ja avustusosastolle, joka vastaa takaisinperinnästä.

// Rakennetoimet

Liikenne-, paikallishallinto- ja alueministeriön (DTLR) mukaan hallintoviranomainen pyytää yleensä oma-aloitteisesti oikeusviranomaisilta tietoja rikosoikeudenkäyntien tilanteesta.

Työ- ja eläkeministeriö (DWP) neuvoo valtionvirastoja seuraamaan vastuualueeseensa kuuluvien ESR:n varoihin liittyvien rikosoikeudenkäyntien kehitystä. Varojen takaisinperintä aloitetaan kuitenkin automaattisesti, eikä se riipu kokonaan oikeudenkäynnin lopputuloksesta.

(Pohjois-Irlanti) Oikeusvirasto (DSO) ilmoittaa ministeriöille tuomioistuimessa vireille pantujen oikeustapausten päättymispäivän ja ratkaisun. Ministeriöt pitävät niin ikään tiiviisti yhteyttä Pohjois-Irlannin poliisin (PSNI) kanssa.

8.2. Toimenpiteet perusteettomasti maksettujen varojen ja menojen takaisinperinnän parantamiseksi - tarkastus- ja petostutkintayksiköiden sekä perintäyksiköiden väliset yhteydet

Jäsen-valtio // Toimenpide

B // Yhteisön taloudellisten etujen suojeluun liittyvän seurannan tehokkuuden turvaavat velallisrekisterin perustaminen, takaisinperintämahdollisuuksien arviointi sekä yhteisön virastojen asettamat takaisinperinnän määräajat (4-8 vuotta).

// (Vallonian alue) Kun hallintoviranomainen havaitsee, että avustusta on maksettu perusteettomasti, se pyytää Vallonian alueministeriön perintäviranomaisia aloittamaan kyseisten summien takaisinperinnän.

DK // Perinteiset omat varat

Tullilain muutoksella (20.12.1999 annettu laki nro 947, joka tuli voimaan 1.1.2000) tiukennettiin tulliluoton myöntämisehtoja ja säädettiin mahdollisuudesta evätä tulliluotto petosepäilyjen vuoksi.

// Maatalousmenot

Takaisinperintäjärjestelmän organisaatiota muutettiin perusteellisesti vuonna 2000, ja toimenpiteitä jatkettiin vuonna 2001 takaisinperinnän parantamiseksi.

// Rakennetoimet

Takaisinperinnän oikeusperustaa on parannettu uudella lailla (254/12.4.2000) ja asetuksella (133/1.3.2001) ESR:n tukien hallinnoinnista. Näissä säädetään merkittävistä muutoksista hankkeiden hallinnointiin ja perintämenettelyihin.

D // Osavaltiot ovat turvautuneet laajalti hallintoviranomaisten, tuomareiden, poliisiviranomaisten, oikeuden edustajien ja haastemiesten sekä vero- ja tullipoliisin virka-apuun, ja takaisinperintä- ja ulosotto-oikeutta on käytetty paljon enemmän kuin aiempina vuosina, myös pilottihankkeissa. Parannukset eivät rajoitu pelkästään yhteisön taloudellisiin etuihin.

// Tullihallinto

Hamburg-Jonasin päätullikamarin maksuviranomainen perusti vuonna 2001 "keskitetyn palvelun perintämenettelyn nopeuttamiseksi" ja antoi asiaa koskevat säännöt. Tämä valvontamenettely otettiin käyttöön tullialan takaisinperintäpäätöksiä tekevissä yksiköissä, jotta ehkäistäisiin takaisinperinnässä tapahtuvat laiminlyönnit. Saatavista tehdään määräajoin oikeudellinen ja taloudellinen arvio, jonka avulla mahdolliset kokonaistappiot voidaan ennakoida entistä paremmin.

Perinteisten omien varojen kirjanpidon tarkastuksista vastaavien toimivaltaisten maksuviranomaisten ja perintäyksiköiden välinen tietojenvaihto tapahtuu jo nyt sähköisesti. Tarkastusyksiköiden (päätullikamareiden rikostapausten seurannasta ja sakkojen määräämisestä vastaavat yksiköt) ja tullituloyksiköiden välistä tietojenvaihtoa varten on suunnitteilla tiedonsiirtojärjestelmä (STRAF-järjestelmä).

// Rakennetoimet

Rakennetoimien alalla asetuksen (EY) N:o 438/2001 8 artiklassa tarkoitetun hallinto- tai maksuviranomaisen on pidettävä kirjaa summista, jotka on perittävä takaisin jo maksetuista yhteisön tuista. Sen on myös huolehdittava siitä, ettei summien perintä viivästy perusteettomasti. Osavaltiot pyrkivät parantamaan perusteettomasti maksettujen menojen takaisinperintää ottamalla käyttöön sähköisen kirjanpitojärjestelmän ja tekemällä organisaatiota ja henkilöstöä koskevia muutoksia.

EL // Perintämenettelyn seuranta ja parantaminen on annettu valtion yleisen tilintarkastustoimen uuden yksikön 52 (analyysi ja arviointi) tehtäväksi.

E // Omat varat

Valtion verohallintoviraston (AEAT) verovalvonnan yleissuunnitelmaan (2001) sisältyy koordinointitoimia takaisinperintäyksiköiden ja tulli- ja valmisteveroyksiköiden välillä.

AEAT:n vuodeksi 2001 laatimassa erityisessä laatuohjelmassa määritellään useita eri toimia, joilla pyritään parantamaan takaisinperintää. Niihin kuuluu esimerkiksi yhteistoiminnan vahvistaminen AEAT:n perintäyksiköiden ja tarkastus- ja petostutkintayksiköiden välillä.

F // Maatalousmenot

Useimpiin maksajavirastoihin perustettiin vuonna 2001 koordinointiyksiköitä, jotka koostuvat tulojen ja menojen hyväksyjän ja tilintarkastusvirastojen edustajista, ja niiden toimintaan osallistuvat myös tarkastusyksiköt. Koordinointiyksiköt valvovat, että yhteisön ja valtion vahvistamia perusteettomasti maksettujen summien hallinnointiohjeita noudatetaan tarkasti (velallisrekisterin perustaminen, käsittelyaikojen seuranta virheen toteamisesta paikalla tehtyyn tarkastukseen ja perusteettomasti maksetun summan takaisinperintään asti). Menettelyn avulla voidaan seurata entistä paremmin takaisinperintää ja tiedottaa tarkastajille tarkastustulosten jatkotoimista.

Rakennetoimet

Työministeriö seuraa säännöllisesti takaisinperintää alueellisten tarkastusyksiköiden tarkastusraporttien avulla. Ministeriö ylläpitää jokaisesta tarkastusprosessista seurantataulukkoa, johon kirjataan tiedot paikalla tehdystä tarkastuksesta alkaen aina takaisinperintään asti. Valtionkassa ilmoittaa alueellisille tarkastusyksiköille takaisinperinnän päättymisestä (tuloilmoitusten lähettäminen).

IRL // Perinteiset omat varat

Ks. kohta 6.1. Kaikki edellä mainitut alat ovat tiukasti yhteydessä toisiinsa.

Maatalousmenot

Uusi SAP-kirjanpitojärjestelmä on parantanut velallisten seurantaa ja takaisinperintää ja mahdollistanut saamisten ja eri tukijärjestelmistä suoritettujen maksujen yhdistämisen. Maatalouden ympäristötuki- ja varhaiseläketukijärjestelmistä vastaavalle osastolle on perustettu uusi takaisinperintäyksikkö. Varhaiseläketuen osalta on toteutettu useita toimenpiteitä, joilla pyritään välttämään velan syntyminen silloin, kun tuensaaja saa samanaikaisesti eläkettä kansaneläkejärjestelmästä. Naudanlihan vientitukiosastolle on perustettu seurantayksikkö. Se hallinnoi yhteisön varojen takaisinperintää oikeudellisin menettelyin, jotka liittyvät maksajaviraston toimiin yhteisön varojen suojelemiseksi. Osastolla on sekä operatiivista että hallintohenkilöstöä.

Rakennerahastot

Sääntöjenvastaisten menojen nykyisiä perintämenettelyjä pidetään tyydyttävinä.

I // Kun tarkastusvirasto havaitsee sääntöjenvastaisuuksia, se lähettää yleensä jäljennöksen tutkintapöytäkirjasta tulojen ja menojen hyväksyjälle aiheettomasti maksettujen menojen takaisinperintää ja hallinnollisten seuraamusten määräämistä varten. Pöytäkirjasta toimitetaan jäljennös myös oikeusviranomaiselle.

Perinteiset omat varat

Tullihallinto on pyytänyt sisäisiä tilintarkastusyksiköitä tehostamaan tullivelkojen perimistä pakkotoimin. Se on antanut ohjeet tullivelan kirjanpidosta poistamista koskevien pyyntöjen käsittelystä.

NL // Perinteiset omat varat

Vuoden 1990 takaisinperintälakia sovelletaan myös perinteisiin omiin varoihin. Alankomaiden viranomaisten mielestä laki on toiminut tyydyttävästi.

// Rakennetoimet

Alankomaat on ottanut käyttöön ESR:n varojen takaisinperintämenettelyn (marraskuussa 2000) varmistaakseen perusteettomasti maksettujen ESR:n menojen palautuksen. Menettelyvaiheet ovat seuraavat:

- hallinnollinen päätös

- 42 päivän kuluttua: ensimmäinen maksukehotus

- kahden viikon kuluttua: toinen maksukehotus

- kahden viikon kuluttua: asiakirjat lähetetään työ- ja sosiaalivirastolle (SZW).

Interreg-ohjelmassa asunto-, aluesuunnittelu- ja ympäristöministeriö (VROM) toteuttaa tarvittaessa asianmukaiset takaisinperintätoimet.

// Maatalousmenot

Maksajavirastojen tarkastusyksiköt tai ulkopuoliset virastot (erityisesti maatalousministeriön yleinen tarkastustoimi (AID tai tulli) ne ilmoittavat havaitsemistaan sääntöjenvastaisuuksista maksajaviraston takaisinperintäosastolle.

Maksajavirastolle ilmoitetaan myös AID:n tai verotiedotus-, verotutkimus- ja taloustarkastusyksikön (FIOD-ECD) laatimista tarkastuspöytäkirjoista. Mikäli täydellistä tarkastuskertomusta ei voida esittää, koska rikostutkinta on vielä kesken, tuomioistuin päättää, mitä tietoja maksajavirastolle voidaan toimittaa ja milloin.

A // Omat varat

Periaatteessa tarkastus- ja petostutkintaviranomaiset ja perintäviranomaiset toimivat kaikki samassa virastossa ja niillä on yhteinen johto.

Mikäli asiaa poikkeustapauksessa hoidetaan useissa eri virastoissa, viranomaiset huolehtivat siitä, että asiakirjat toimitetaan viipymättä.

// Maatalousmenot

AMA-maksajavirasto peri takaisin yhteensä 5 miljoonan euron tuet vuonna (0,5 % vuotuisista maksuista) vuonna 2001. Noin 90 prosenttia takaisinperittävistä summista maksettiin muutaman kuukauden kuluessa.

// Rakennetoimet

Itävallan viranomaiset muistuttavat rakennerahastojen tuensaajien yleisistä velvoitteista, jotka määritellään yleissopimuksessa.

Maksuvaatimuksia voivat periaatteessa esittää useat eri toimeenpanovirastot, eikä jäsenvaltiolla ole erillistä perintäviranomaista.

Liittovaltion toimeenpanovirastoilla on mahdollisuus pyytää talousrikossyyttäjän apua kaikissa perintämenettelyissä.

P // Maatalousmenot

Maatalousinterventio- ja tuki-instituutissa (INGA) (EMOTR-tukiosaston pääasiallinen maksajavirasto) toimiva takaisinperintä-, petos- ja sääntöjenvastaisuusyksikkö järjesti koulutusta alalla toimiville muille yksiköille tukien takaisinperintää koskevasta uusitusta säännöstöstä ja takaisinperinnän nopeuttamisesta. Toimenpiteitä hallinnoivien yksiköiden kanssa pidetään kuukausittain kokouksia, ja niiltä pyydetään tietoja tarkastuskertomusten tuloksista.

// Rakennetoimet

ESR:n osalta on otettu käyttöön erilaisia menettelyjä perusteettomasti maksettujen tukien kompensoimiseksi sosiaaliturvabudjetista.

Saatavien kompensaatiojärjestelmän käyttö on lisääntynyt, minkä ansiosta takaisinperintä on yleistynyt ja nopeutunut.

FIN // Perinteiset omat varat

Viimeksi kuluneiden 15 vuoden aikana on toteutettu erilaisia toimenpiteitä, joilla on tehostettu takaisinperintää (myöhemmässä vaiheessa maksettaville summille vaaditut vakuudet, yhteistyö oikeusviranomaisten kanssa, yleiset harmaan talouden vastaiset toimenpiteet ja lainvastaisten etuuksien selvittäminen). Kun varat peritään menettelyn päättämisen jälkeen, vakuuksia ei välttämättä ole, jolloin on pakko käynnistää pakkoperintätoimet. Tulliviranomaiset saavat veroviranomaisilta ilmoituksen perintätoimien aloittamisesta.

Maatalousmenot

Takaisinperinnän tehostamiseksi on toteutettu useita toimenpiteitä:

tarkastusviranomaiset ilmoittavat perintäviranomaisille tarkastusten yhteydessä havaituista petosriskeistä

perintäviranomaiset ilmoittavat tarkastusviranomaisille takaisinperintämenettelyjen tuloksista

asetuksen (EY) N:o 4045/89 mukainen riskianalyysi on tehtävä jälkitarkastuksia varten

on otettu käyttöön T5-tarkastuslomake (vientituet)

komission ohjeiden mukainen keskitetty maksusitoumusten seurantajärjestelmä.

Rakennetoimet

Seuraavat toimenpiteet on toteutettu:

rahastojen hallinnointiin osallistuvien sisäministeriön eri osastojen toimivaltuuksien määritteleminen (asetuksen (EY) N:o 438/2001 mukaisesti)

muutoksia lainsäädäntöön takaisinperinnän periaatteiden selkiyttämiseksi

menettely, jonka mukaan tarkastusviranomaiset lähettävät seurantaraportit takaisinperinnästä vastaaville viranomaisille (työllisyyskeskuksille ja elinkeinoelämän kehittämiskeskuksille) sekä alue- ja rakennepolitiikasta vastaavalle yksikölle; yksikkö tarkistaa, onko takaisinperinnästä vastaava hallintoviranomainen toteuttanut seurantaraportissa mainitut toimenpiteet

valtiontukilain muutos (laki 688/2001): yhteisön säännösten vastainen toiminta voi nyt johtaa takaisinperintämenettelyn käynnistämiseen

aluekehityslain muutos (laki 574/2001): sisäministeriöllä on oikeus periä varat takaisin aluekehitysviranomaisilta.

// (Ahvenanmaa) Maakuntahallitus voisi parantaa takaisinperintäsäännöksiä, jotta takaisinperintätoimet voitaisiin laajentaa koskemaan kaikkia rakennerahastoista rahoitettuja tukimuotoja.

S // Yhteisön varojen ja menojen takaisinperinnässä käytetään aivan samoja menettelyjä kuin valtion saatavien perinnässä. Siksi EU:n varojen takaisinperintää varten ei ole otettu käyttöön erillisiä menettelyjä. EU:n varoja hallinnoivat viranomaiset ovat laatineet oppaita perintämenettelyistä.

UK // Omat varat

Takaisin perittävien summien määritys-, ilmoitus- ja hallinnointimenettelyjä tarkistetaan säännöllisesti, jotta turvattaisiin niiden tehokkuus.

// Maatalousmenot

(Skotlanti) EMOTR:n menojen osalta Skotlannin ympäristö- ja maatalousministeriön (SEERAD) perintäyksikköä on laajennettu sen jälkeen, kun se perustettiin vuonna 2000. Takaisin perittävät summat määritetään paikalla tehdyissä tarkastuksissa ja tallennetaan integroituun hallinto- ja tarkastusjärjestelmään (IACS).

Metsähallinnon (FC) tarkastusjärjestelmää parannetaan jatkuvasti.

(Pohjois-Irlanti) Maataloudesta ja maaseudun kehittämisestä vastaava ministeriö (DARD) on kehittänyt menettelyjään ja tehostanut tarkastustoimintaansa.

// Rakennetoimet

Liikenne-, paikallishallinto- ja alueministeriö (DTLR) on antanut ohjeita muun muassa perintämenettelyistä. Valtionvirastojen on selvitettävä ja kirjattava kaikki mahdollisuudet saada varat takaisin. Kun kaikki keinot on käytetty, DTLR:lle on toimitettava selvitys siitä, miksi varoja ei ole pystytty perimään.

EURONET-ryhmässä käydään tärkeää tietojenvaihtoa sisäisten tarkastusyksiköiden ja rakennerahastoista vastaavien ministeriöiden välillä.

8.3. Säännöllinen yhteydenpito tarkastusyksiköiden ja takaisinperintäyksiköiden välillä

Jäsen-valtio // Toimenpide

B // Tarkastusyksiköt koordinoivat toimintaansa eri tavoin.

// Kuhunkin maksajavirastoon on nimitetty yhteyshenkilö, jonka tehtävänä on helpottaa yhteydenpitoa; Belgian interventio- ja vientitukiviraston (BIRB) yhteyspiste; elinkeino- ja maatalousministeriön toimialakohtainen yhteyspiste.

// Brysselin pääkaupunkialue nojautuu varojen takaisinperinnässä nykyisiin säännöksiin: kun kaikki alueen varainhoito- ja verohallinnon keinot on käytetty, keskuskirjanpitäjä soveltaa valtion tilintarkastuslakien koordinoinnista 17.7.1991 annetun asetuksen 94 ja 95 :ää. Takaisinperinnän suorittaa arvonlisäveroasioita, rekisteriasioita ja valtionomaisuutta hoitava viranomainen, joka toimii liittovaltion valtiovarainministeriön alaisena.

DK // Omat varat

Tulli- ja veroviranomaiset vastaavat kaikista sekä tarkastuksiin että takaisinperintään liittyvistä tehtävistä. Ne ovat ainoat toimivaltaiset viranomaiset tällä alalla.

// Maatalousmenot

Kun perintämenettely on aloitettu (ks. kohta edellä 8.2), vastuu siirtyy tarkastusviranomaisilta maksajaviraston operatiivisille yksiköille, jotka ovat kuitenkin päivittäin yhteydessä tarkastusviranomaisiin. Operatiiviset yksiköt seuraavat jatkuvasti tarkastusohjelman noudattamista, ja järjestävät tätä varten kokouksia tarkastusviranomaisten kanssa.

// Rakennerahastot

Tarkastusyksikkö ja valvontayksikkö pitävät toisensa ajan tasalla.

D // Sekä tarkastus- että takaisinperintätehtävät kuuluvat periaatteessa paikallistason viranomaisten toimivaltaan, mutta ne organisoidaan erikseen. Siksi menettelyjen säännöllinen sujuminen ei edellytä suoraa yhteydenpitoa tarkastusviranomaisten ja perintäviranomaisten välillä. Viranomaiset vaihtavat tietoja säännöllisesti ja aina kun tarvetta ilmenee.

EL // Perinteiset omat varat

Tarkastusosastojen on ilmoitettava kaikista sääntöjenvastaisuustapauksista tullikamareille takaisinperintää varten. Tullihallinto on yksinään vastuussa takaisinperinnästä.

Rakennetoimet

Valtion yleisen tilintarkastustoimen yksikkö 52 (analyysi ja arviointi) on valmistellut takaisinperinnästä tehdyn ministeriöiden yhteisen päätöksen tarkistamista, jotta se voitaisiin linjata rakennerahastoja koskevan uuden lainsäädännön ja erityisesti kolmannen YTK:n mukaiseksi. Päätöksen tarkistaminen edellyttää tiivistä yhteistyötä valtion yleisen tilintarkastustoimen, yksikön 41 (taloussuhteet EU:hun), päähallintoviraston ja maksuviraston välillä.

E // Ks. edellä kohdat 4, 6.2 ja 8.2.

F // Ministeriöiden välinen EMOTR-tukiosaston varojen valvonnan koordinointikomitea (CICC) kokoontuu neljännesvuosittain. Kokouksissa harjoitetaan seurannan seurantaa, joka koskee asetuksen (ETY) N:o 4045/89 ja vuodesta 2000 lähtien myös asetuksen (ETY) N:o 595/91 mukaisia tarkastuksia.

Neljännesvuosittaisissa kokouksissa käsitellään järjestelmällisesti kaikki ne 4 000 euron rajan ylittävät tapaukset, joissa varojen takaisinperinnästä on päätetty joko asetuksen (ETY) N:o 4045/89 mukaisen tai muun tarkastuksen perusteella. Maksajavirastoja pyydetään tiedottamaan CICC:lle perusteettomasti maksettujen summien takaisinperinnän edistymisestä.

Seurannan etenemistä havainnollistetaan laatimalla säännöllisesti päivitettäviä taulukoita, joissa ilmoitetaan kustakin tapauksesta palautettavan tuen määrä, tieto vaaditun summan takaisinperinnän käynnistymisestä maksajavirastossa, sekä tosiasiallisesti takaisin saatu summa. Mikäli perusteettomasti maksettu summa ylittää 4 000 euroa, esitetään myös tilanne asetuksen (ETY) N:o 595/91 kannalta. Taulukot on tarkoitettu CICC:n neljännesvuosittaisiin kokouksiin osallistuville tarkastusyksiköille ja maksajavirastoille, joille tiedotetaan säännöllisesti perintätilanteen edistymisestä.

IRL // Perinteiset omat varat

Sekä tarkastusyksikkö että takaisinperintäyksikkö toimivat Irlannin tullihallinnon (ICS) alaisina, ja pitävät tiiviisti yhteyttä toisiinsa.

Maatalousmenot

Tarkastus- ja takaisinperintäyksiköt pitävät tiiviisti ja säännöllisesti yhteyttä keskenään sekä virallisella että epävirallisella tasolla. Sääntöjenvastaisuuksista ilmoitetaan järjestelmällisesti hallintoyksiköille, jotka tarvittaessa valvovat perusteettomasti maksettujen summien takaisinperintää.

Rakennetoimet

Ks. kohta 8.1.

I // Tullivelkojen kantamisesta pakkotoimin vastaavat perinteisten omien varojen alalla perintäviranomaiset, ja tullikamarit seuraavat niiden toimintaa tarkastamalla tullivelan kirjanpidosta poistamista koskevat pyynnöt asetuksen 112/99 19 :n mukaisesti. Takaisinperinnän aloittaneen tullikamarin on myös varmistettava, että perintäviranomainen on toteuttanut kaikki voimassa olevissa säännöksissä edellytetyt toimet tullivelan kantamiseksi. Tullihallinto on jakanut tarvittavat ohjeet 8.11.1996 päivätyllä yleiskirjeellä nro 270/D. Tarkastusyksiköt ilmoittavat havaitsemistaan sääntöjenvastaisuuksista tulojen ja menojen hyväksyjälle, jotta varat voidaan periä takaisin. Jos on kysymys rikoksesta, asiasta ilmoitetaan oikeusviranomaisille, ja tulojen ja menojen hyväksyjän tehtävänä on seurata oikeudenkäynnin etenemistä.

L // Tullihallinto hoitaa sekä tarkastukset että perinnän.

NL // Perinteiset omat varat

Tullihallinnon tarkastus- ja takaisinperintäyksiköt pitävät tiiviisti yhteyttä toisiinsa.

A // Perinteiset omat varat

Yleensä tarkastusyksiköt laskevat myös jälkikäteen takaisin perittävät summat ja toimittavat asiaa koskevat asiakirjat suoraan takaisinperinnästä vastaaville yksiköille. Tässä yhteydessä pyritään mahdollisimman pitkälle välttämään viivästyksiä.

// Maatalousmenot

Ks. huomautukset kohtiin 8.1 ja 8.2.

// Rakennetoimet

Rakennerahastoista myönnettyjä tukia varten ei ole olemassa erillistä takaisinperintäyksikköä (ainoana poikkeuksena on talousrikossyyttäjä, joka osallistuu tarvittaessa asian käsittelyyn oikeudenkäynnissä).

P // Tarkastusyksiköt vastaavat raporteissa esitettyjen suositusten ja ehdotusten seurannasta, ja perintäviranomaisten on toimitettava niille tiedot havaittujen sääntöjenvastaisuuksien vuoksi palautettavien summien takaisinperinnästä. Tarkastusyksiköillä on käytössä menettelyjä, joilla taataan yhteydenpito hallinto- ja tarkastusyksiköiden sekä takaisinperintäyksiköiden välillä.

// Omat varat

DGAIEC (tulli) ylläpitää petos- ja sääntöjenvastaisuustapauksista seurantarekisteriä.

// Rakennerahastot

Maksajavirastot valmistautuvat ottamaan käyttöön perusteettomasti maksettujen summien takaisinperimiseksi tarvittavat menettelyt.

FIN // Omat varat

Tullipiirit lähettävät perintäpyynnöt tullihallituksen luotonhallintayksikölle sähköpostilla passitusmenettelyn päättämisen jälkeen. Perintäviranomaiset ottavat tarpeen mukaan yhteyttä oikeus- tai veroviranomaisiin (ks. edellä kohta 8.1).

Maatalousmenot

Maa- ja metsätalousministeriön tarkastusviranomaisten ja perintäviranomaisten välinen yhteydenpito on säännöllistä.

Rakennetoimet

Rakennetoimien alalla on otettu käyttöön menettelyjä (kokoukset, yhteiset tietokannat jne.), joiden avulla voidaan seurata tarkastusviranomaisten ja perintäviranomaisten toimintaa konkreettisissa tapauksissa. Koordinointia helpottaa se, että tarkastus- ja perintäviranomaiset ovat kunkin rakennerahaston osalta samassa ministeriössä.

// (Ahvenanmaa) Yhteydenpito jää käytännössä melko vähiin, koska perintäpyynnöt ovat suhteellisen harvinaisia rakennerahastoista tuetuissa hankkeissa. Yleensä maksukehotuksiin suostutaan ilman, että poliisin tarvitsee puuttua asiaan.

S // Kaikki hallintoviranomaiset ovat tehneet sopimuksen perintätoimiston kanssa. Ellei perintätoimisto onnistu saatavien takaisinperinnässä, asia siirretään ulosottoviraston hoidettavaksi.

UK // Omat varat

Tullihallintoon on luotu säännöllistä yhteydenpitoa varten tehokkaat kanavat, joiden kautta saatavista voidaan ilmoittaa takaisinperinnästä vastaaville yksiköille, ja perintäyksiköt puolestaan voivat tiedottaa tarkastusyksiköille toimintansa tuloksista.

// Maatalousmenot

Maatalousmaksuvirastossa (RPA) on sekä petostutkinta- että takaisinperintäyksiköitä.

Metsähallinnossa tarkastuksista ja takaisinperinnästä huolehtivat samat henkilöt (takaisinperinnässä heitä avustavat talousyksiköt).

(Skotlanti) Maatalousmenoja koskevien tarkastusten tulokset tallennetaan integroituun hallinto- ja valvontajärjestelmään (IACS), jonka kautta selvitetään perittävät summat ja lähetetään tiedot takaisinperinnästä vastaaville yksiköille.

(Pohjois-Irlanti) Maataloudesta ja maaseudun kehittämisestä vastaavan ministeriön (DARD) tukien ja avustusten tarkastusjaosto (SGID) sekä takaisinperinnästä vastaava avustusten maksujaosto (SPD) kuuluvat kumpikin samaan hallintoyksikköön. Säännöllisillä kokouksilla ja tarkoilla toimintaohjeilla varmistetaan, että voimassa olevia sääntöjä noudatetaan tiukasti. DARD käyttää keskitettyä tietojärjestelmää, johon on integroitu kaikki suorien maataloustukien hallinnointiin liittyvät toiminnot, kuten seuraamusten laskenta ja määrääminen, maksumääräykset sekä takaisin perittävien menojen kirjaaminen ja käsittely.

// Rakennetoimet

Sekä tarkastukset että takaisinperintä kuuluvat liikenne-, paikallishallinto- ja alueministeriön (DTLR) vastuulle. Valtionvirastot hoitavat kuitenkin päivittäiset työt ministeriön puolesta.

Valtionvirastojen velvollisuutena on raportoida perusteettomasti maksettujen ESR:n menojen takaisinperinnästä työ- ja eläkeministeriölle (DWP).

KOR:n menojen tarkastuksista ja takaisinperinnästä vastaavat yksiköt ovat samassa ministeriössä.

(Pohjois-Irlanti) Sisäiset tilintarkastuskertomukset, jotka sisältävät tietoja sääntöjenvastaisuuksista, lähetetään takaisinperinnästä vastaavien toimeenpanovaltaa käyttävien ministeriöiden tilinpitäjille (AO). Sama koskee petostutkijoiden (IAU) raportteja.

Osa III: TILASTOT JA ANALYYSIT

JOHDANTO

Yhteisön lainsäädännössä asetetaan jäsenvaltioille ilmoittamisvelvollisuus EU:n taloudellisten etujen suojaamiseksi yhteisön toiminta-aloilla (omat varat ja menot). Jäsenvaltiot ovat alakohtaisen lainsäädännön perusteella velvollisia ilmoittamaan komissiolle kaikista sääntöjenvastaisuustapauksista [48], joihin liittyvä rahamäärä ylittää 4 000 euroa (omissa varoissa raja on 10 000 euroa).

[48] Neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 2988/95, annettu 18 päivänä joulukuuta 1995, 1 artiklan 2 kohta (EYVL L 312, 23.12.1995).

Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle myös sääntöjenvastaisuuksien jatkotoimista, kuten hallinnollisista päätöksistä tai asian siirtämisestä oikeusviranomaisille.

Petos eroaa muista sääntöjenvastaisuuksista siinä, että se on rikos [49], mikä voidaan todeta viime kädessä vasta oikeudenkäynnin lopputuloksen perusteella. Jotta petosten ja muiden sääntöjenvastaisuuksien välillä voitaisiin tehdä raporttien laatimista varten edes jonkinlainen ero, jäsenvaltioiden viranomaisten on arvioitava etukäteen, onko tietyn sääntöjenvastaisuuden luokittelu petokseksi todennäköistä.

[49] Petoksen yhteinen määritelmä esitetään yhteisön taloudellisten etujen suojaamisesta 27 päivänä heinäkuuta 1995 tehdyn yleissopimuksen (EYVL C 316, 27.11.1995) 1 artiklassa.

Yleisesti ottaen jäsenvaltiot pitävät tällaista toimintatapaa suotavana tilastollisia tarkoituksia varten. Käytännössä petosten ja sääntöjenvastaisuuksien ilmoituskäytännöt kuitenkin vaihtelevat huomattavasti jäsenvaltioittain. [50] Jotkut jäsenvaltiot ovat valmiita ratkaisemaan asian lopullisesti jo menettelyn alkuvaiheessa, toiset ovat varovaisempia. Joissakin jäsenvaltioissa oikeusviranomaiset suorittavat kaikki tutkimukset, toisissa taas esitutkinnan tekee hallintoviranomainen. Tämän vuoksi jäsenvaltioiden toimittamat numerotiedot eivät tähän asti ole olleet yhtenäisiä koko EU:n tasolla.

[50] * Kaavio on laadittu AFIS-verkon kautta digitaalisessa muodossa lähetettyjen ilmoitusten perusteella, koska aihealueella "Sääntöjenvastaisuuksien luokitukset" tiedot ovat saatavilla ainoastaan tässä muodossa. Kaavion tiedot koskevat näin ollen vain niitä jäsenvaltioita, jotka ovat käyttäneet AFIS-verkkoa sääntöjenvastaisuuksien ilmoittamisessa.

>VIITTAUS KAAVIOON>

Komissio on perustanut työryhmän laatimaan jäsenvaltioille ohjeet, joiden avulla sääntöjenvastaisuuksista ja petosepäilyistä tehtäviä ilmoituksia voitaisiin yhtenäistää. Ilmoittamiseen liittyvistä käytännön parannuksista on jo sovittu. Vielä ei kuitenkaan ole päästy yksimielisyyteen siitä, miten ja milloin ilmoitukseen voidaan liittää raportointia varten maininta siitä, että johonkin tiettyyn sääntöjenvastaisuuteen voi liittyä petos. Suurimpana vaikeutena on, että eräät jäsenvaltiot ovat haluttomia esittämään edes tilastollisia tarkoituksia varten ennakkoarvioita rikosoikeudenkäynnin lopputuloksesta, ennen kuin oikeudenkäynti saatu päätökseen. Komissio on kuitenkin päättänyt ratkaista ongelman tavalla tai toisella, ja keskusteluja asiasta jatketaan.

Toinen tämän vuosikertomuksen laatimiseen liittyvä ongelma on, että jäsenvaltiot ovat siirtymässä paperimuotoisista ilmoituksista sähköiseen tiedonsiirtoon. Etenkin maatalousalalla hyvin suuri määrä ilmoituksista tehtiin kuitenkin paperimuotoisina eikä uudella sähköisellä lomakkeella, kuten odotettiin. Tämän vuoksi ilmoituksia on ollut vaikea analysoida nopeasti ja varmistaa tietojen luotettavuus. Tilanteen pitäisi kuitenkin parantua tulevaisuudessa, kun on siirrytty kokonaan sähköiseen ilmoitusjärjestelmään.

Perinteiset omat varat

Koska budjettivallan käyttäjälle toimitettavien tietojen suhteen on vuodesta 2000 noudatettu uutta lähestymistapaa, komissio on yhdistänyt perustamissopimuksen 280 artiklaan perustuvan OLAFin kertomuksen ja asetuksen (EY) N:o 1150/2000 17 artiklan 3 kohtaan perustuvan budjettipääosaston kertomuksen.

Vuoden 2001 osalta komissio pani tyytyväisenä merkille, että kaikki jäsenvaltiot ovat pyrkineet ilmoittamaan tarvittavat tiedot asetetussa määräajassa.

Lisäksi komissio teki 13. maaliskuuta 2002 päätöksen C(2002) 416 lopullinen [51], jonka tarkoituksena on edelleen yksinkertaistaa taustatietojen ilmoittamista koskevia sääntöjä.

[51] Jäsenvaltioiden tiettyjen komissiolle annettavien ilmoitusten tekemismenettelystä yhteisön omien varojen järjestelmässä 20 päivänä maaliskuuta 1997 tehdyn päätöksen 97/245/EY, Euratom muuttamisesta.

Menot

Nopean ja luotettavan tiedonkulun varmistamiseksi komissio on laatinut asetuksen (ETY) N:o 595/91 sekä asetusten (EY) N:o 1681/94 ja 1831/94 mukaisten sääntöjenvastaisuuksien ilmoittamista varten erityiset ohjelmamodulit, joiden ansiosta ilmoitukset voidaan lähettää turvallisesti sähköisessä muodossa AFIS-verkon kautta. Ilmoitukset on tarkoitus tallentaa tietokantaan, jota sekä jäsenvaltiot että komission yksiköt pääsevät käyttämään mahdollisimman paljon.

Vuoden 2001 alkupuoliskolla kaikille jäsenvaltioille järjestettiin koulutusta uuden järjestelmän käytössä, ja niiden käyttöön annettiin ohjelmamoduli, jonka avulla ne voivat ilmoittaa sääntöjenvastaisuuksista asetuksen (ETY) N:o 595/91 mukaisesti. Näin ollen kaikkien jäsenvaltioiden olisi pitänyt voida lähettää ilmoituksia digitaalisessa muodossa vuoden 2001 kolmannesta vuosineljänneksestä alkaen. Osa jäsenvaltioista on kuitenkin kokenut siirtymisen sähköiseen ilmoitusjärjestelmään ongelmallisena, ja pelkkä vertailu asetuksen (ETY) N:o 595/91 mukaisiin sääntöjenvastaisuusilmoituksiin osoittaa selvästi, että luvuissa on puutteita.

Brysselissä huhtikuussa 2002 pidetyissä kokouksissa jäsenvaltioita kannustettiin raportoimaan kaikista 595-modulin käytössä ilmenneistä teknisistä vaikeuksista ja vahvistamaan vuoden 2001 luvut sähköisesti. Kaikkia jäsenvaltioita pyydettiin tarkistamaan tilastot ja kommentoimaan niitä. Kaikki ajoissa saapuneet jäsenvaltioiden vastaukset on otettu huomioon. Koska kaikkia vastauksia ei saatu sovittuun määräaikaan (18.4.2002) mennessä ja koska noin 2/3 vastauksista tuli paperimuotoisina, perusteellista analyysia ei ole voitu suorittaa ja tuloksia on pidettävä vain alustavina arvioina. Kaikki vastaanotetut tiedot pyrittiin kuitenkin saamaan mukaan vuosikertomukseen määräajan päättymisen jälkeen, ja sen vuoksi kaikki tässä osastossa esitetyt tilastot perustuvat 15. toukokuuta 2002 vallinnutta tilannetta koskeviin lukuihin. Tämä pätee sekä asetuksen (ETY) N:o 595/91 että asetusten (EY) N:o 1681/94 ja 1831/94 mukaisesti lähetettyihin ilmoituksiin.

9. TILANNE VUONNA 2001

Vuonna 2001 saatujen ilmoitusten perusteella sääntöjenvastaisuusilmoitusten kokonaismäärä on vähentynyt kaikilla aloilla vuoteen 2000 verrattuna. Tämä koskee etenkin omia varoja ja maatalousmenoja sekä vähäisemmässä määrin myös rakennerahastoja. Tapauksiin liittyvät rahamäärät ovat niin ikään pienentyneet. Vaikka sääntöjenvastaisuuksista aiheutuvat budjettivaikutukset pienenivätkin omien varojen (527 milj. eurosta 256 milj. euroon) ja EMOTR:n tukiosaston menojen alalla (474 milj. eurosta 141 milj. euroon), rakennerahastojen alalla budjettivaikutukset ovat kuitenkin kasvaneet (114 milj. eurosta 201 milj. euroon). Jälkimmäisessä tapauksessa tämä voi olla merkki siitä, että toimia petosten ja muiden sääntöjenvastaisuuksien paljastamiseksi on tehostettu ja että tapauksiin liittyy entistä suurempia summia.

9.1. Perinteiset omat varat

Jäsenvaltioiden toimintakertomukset (asetuksen (EY) N:o 1150/2000 17 artiklan 3 kohta)

Asetuksen (EY) N:o 1150/00 17 artiklan 3 kohdan nojalla jäsenvaltioiden on toimitettava vuosittain tiedot tullihallintojensa toiminnasta (hyväksytyt tulli-ilmoitukset, jälkitarkastetut tulli-ilmoitukset, henkilöstömäärä). Tietojen perusteella voidaan määritellä tullitoiminnan suuntauksia Euroopan unionissa.

Vuoteen 2000 verrattuna hyväksyttyjen tulli-ilmoitusten lukumäärä nousi selvästi (+20,30 %) vuonna 2001 [52] etenkin Saksassa, Italiassa ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa. Taloussuhdanteet huomioon ottaen kasvuprosenttia voidaan pitää yllättävänä. Tarkastettujen tulli-ilmoitusten [53] lukumäärä nousi puolestaan lähes 50 prosenttia. Yleisesti tarkastusten lukumäärä nousi kuitenkin vain 1,70 prosenttia vuoteen 2000 verrattuna; tarkastukset lisääntyivät merkittävästi Belgiassa, Saksassa, Kreikassa ja Portugalissa.

[52] Hyväksyttyjä tulli-ilmoituksia oli vuonna 2001 yhteensä 108 375 105, kun niitä vuonna 2000 oli 88 625 612.

[53] Tilintarkastusten yhteydessä tarkastettujen tulli-ilmoitusten määrää ei voida jaotella ilmoitustyypin mukaan; niitä ei sen vuoksi lasketa mukaan tarkastusten määrään.

Tämän yleisen kasvusuuntauksen vaikutusta on kuitenkin tulkittava varovasti monestakin syystä:

- vaikuttaa siltä, että jotkut jäsenvaltiot ilmoittavat aina hyväksyttyjen tulli-ilmoitusten kokonaismäärän tullien luonteesta (omat varat, kansalliset verot) riippumatta eivätkä välttämättä erittele tulli-ilmoitustyyppejä,

- tarkastettujen tulli-ilmoitusten lukumäärä vaihtelee joissakin jäsenvaltioissa vuosittain huomattavasti: näin oli esimerkiksi Kreikassa, jossa tarkastettiin 246 804 tulli-ilmoitusta vuonna 2001, vaikka niitä vuonna 2000 oli tarkastettu vain 17 517.

Komissio huomauttaa jäsenvaltioille jälleen kerran, että toimitettujen tilastojen on oltava yhtenäisiä, jotta niiden pohjalta voitaisiin laatia tarkkoja analyyseja kunkin jäsenvaltion toiminnasta ja jotta 15 jäsenvaltion toimintaa voitaisiin vertailla objektiivisesti. Lisäksi jäsenvaltioita aiotaan pyytää osoittamaan joidenkin antamiensa tietojen objektiivisuus omia varoja käsittelevässä neuvoa-antavassa komiteassa.

Tullihenkilöstön määrä on pysynyt melko vakaana. Joissakin jäsenvaltioissa, kuten Kreikassa, Saksassa, Itävallassa ja etenkin Yhdistyneessä kuningaskunnassa, henkilöstöä on kuitenkin vähemmän kuin vuonna 2000. Kyseisiä jäsenvaltioita pyydetään selittämään syy tähän. Jälkitarkastuksia suorittavan henkilöstön määrä on pysynyt samana.

Analyysi tiedoista, jotka jäsenvaltiot ovat toimittaneet asetuksen (EY) N:o 1150/00 6 artiklan 5 kohdan nojalla (ks. liite 1)

Kuten asetuksen (EY) N:o 1150/00 6 artiklan 5 kohdassa säädetään, jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle sellaisista petoksista ja sääntöjenvastaisuuksista, jotka koskevat 10 000 euroa suurempia rahamääriä. Näiden tietojen pohjalta voidaan selvittää petostentorjunnan suuntauksia ja petosten rahoitusvaikutuksia.

Jäsenvaltioiden ilmoittamat petokset ja muut sääntöjenvastaisuudet 1997-2001

(Tilanne 26.4.2002)

(Asetuksen (EY) N:o 1150/2000 6 artiklan 5 kohta)

>VIITTAUS KAAVIOON>

Komissio sai kaudella 1989-2001 (tilanne päivitetty 26.4.2002) [54] kaikkiaan 20 452 ilmoitusta (ensi-ilmoitusta ja päivitystä). Pelkästään vuonna 2001 jäsenvaltiot lähettivät kaikkiaan 1 846 ilmoitusta. Yllä olevassa taulukossa esitetään petos- ja sääntöjenvastaisuusilmoitusten kehitys vuosina 1997-2001.

[54] Taulukko on laadittu jäsenvaltioiden toimittamien tietojen perusteella. Jäsenvaltiot eivät tulkitse petoksen käsitettä yhdenmukaisesti. Tämä johtuu osittain siitä, etteivät kaikki kansalliset parlamentit ole vielä ratifioineet taloudellisten etujen suojaamisesta tehtyä yleissopimusta, jossa petoksen käsite on määritelty. Joidenkin jäsenvaltioiden mukaan yhteisön lainsäädännön rikkomista ei voida pitää petoksena ennen kuin tuomioistuin on antanut asiassa lopullisen ratkaisun. Toisissa jäsenvaltioissa operatiiviset yksiköt taas luokittelevat itse tämäntyyppiset rikkomukset tutkinnan yhteydessä. Tämän vuoksi komissio suosittelee, että analyysissa käytettäisiin vain kokonaismäärää koskevia lukuja, jotka kattavat sekä petoksen että sääntöjenvastaisuuden käsitteen.

Taulukosta voidaan havaita kaksi kehityssuuntaa: numerotietojen perusteella vuonna 1997 alkanut petos- ja sääntöjenvastaisuustapausten määrän väheneminen jatkuu edelleen; näin oli myös vuonna 2001, jolloin ilmoitettujen petos- ja sääntöjenvastaisuustapausten lukumäärä väheni keskimäärin 25 prosenttia vuoteen 2000 verrattuna. Vuonna 2001 saatiin nimittäin 1 846 ilmoitusta, kun niitä vuonna 2000 tuli 2 124.

Ilmoitusten määrä väheni erityisen merkittävästi Yhdistyneessä kuningaskunnassa (-61 %), mikä johtui erään yksittäisen tapauksen selvittämisestä; lähes yhtä jyrkästi tapaukset vähenivät Suomessa (-44 %), Saksassa (-28 %), Alankomaissa (-22 %), Portugalissa (-42 %) ja Tanskassa (joissakin tapauksissa -38 %). Tietyntyyppisten tullitarkastusten painopisteen siirtyminen muille toiminta-aloille (esimerkiksi terrorismin torjuntaan) voi osittain selittää tätä suuntausta.

Jäsenvaltioiden velvollisuutena on seurata yhteisön varojen käyttöä yhtä tarkasti kuin kansallisten varojen hoitoa. Tarkastusten painopisteitä ei saa muuttaa yhteisön omien varojen vahingoksi. Jäsenvaltioita pyydetään selittämään syyt tähän kehityssuuntaukseen omia varoja käsittelevässä neuvoa-antavassa komiteassa.

Todettujen rahamäärien (ks. liite 7) yleinen väheneminen oli suhteellisesti jyrkempi kuin tapausten lukumäärän väheneminen. Todettu rahamäärä on alentunut vuosien 1998 ja 1999 tasolle. Väheneminen oli vuonna 2001 hyvin merkittävä (-51 %) vuoteen 2000 verrattuna, jolloin todettu rahamäärä oli kaksinkertainen vuosiin 1998 ja 1999 verrattuna. Vaihtelu johtuu tietenkin tapausten lukumäärän vähenemisestä, mutta myös Uuden-Seelannin maitotuotteita koskevan tapauksen [55] edellisvuotta heikommasta vaikutuksesta; kyseiseen tapaukseen liittyvän summan osuus oli nimittäin vain 0,5 prosenttia vuonna 2001 todetuista rahamääristä, kun se vuonna 2000 oli 55,66 prosenttia. Myös savukkeisiin liittyvien tapausten vaikutus oli aiempaa pienempi.

[55] Ks. tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomus 4/98 (EYVL C 127, 24.4.1998 ja EYVL C 191, 18.6.1998).

Todetun summan havaittiin kasvaneen merkittävästi pääasiassa Espanjassa (+365 %), Italiassa (+140 %, banaanin tuontiin liittyvien tapausten vuoksi), Itävallassa (+118 %), Ruotsissa (+122 %) ja Suomessa (+96 %). Toisaalta summa väheni huomattavasti Saksassa, Alankomaissa, Ranskassa ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa. Komissio pyytää jäsenvaltioita selittämään tämän kehityksen syyt.

Vuonna 2001 takaisin peritty rahamäärä (40 342 543 euroa, ks. liite 7) oli pienempi kuin vuonna 2000 (86 101 574 euroa). Keskimääräinen perintäaste pysyi kuitenkin melko vakaana (15,7 % vuonna 2001, kun se vuonna 2000 oli 16,3 %). Perintäaste nousi huomattavasti Tanskassa, Saksassa, Ranskassa, Alankomaissa ja Suomessa. Se kuitenkin aleni merkittävästi Kreikassa, Irlannissa, Ruotsissa, Yhdistyneessä kuningaskunnassa ja Portugalissa. Perintäaste vaihtelee laajalti jäsenvaltioittain, mikä johtuu etenkin kansallisten perintämenettelyjen eroista. Perintäasteen perusteella ei näin ollen voida arvioida sitä, ovatko jäsenvaltiot täyttäneet asiaankuuluvat velvollisuutensa.

Komissio pani tyytyväisenä merkille, että jäsenvaltiot ovat pyrkineet noudattamaan määräaikoja ja panostaneet vuonna 2001 toimitettujen tietojen laatuun. Jäsenvaltioilta saadut tiedot ovat ensisijainen lähde komission suorittamissa riskianalyyseissa ja tarkastuskohteiden määrittelyssä.

Vuoden 2001 kokonaisluvut vahvistavat edellisvuosina havaitut yleiset kehityssuuntaukset. Tiettyihin päätelmiin kaivataan kuitenkin jäsenvaltioiden selityksiä. Komissio ihmettelee mm. tulli-ilmoitusten lukumäärän selvää nousua, kun samaan aikaan petos- ja sääntöjenvastaisuusilmoitusten lukumäärä on laskenut. Näistä kysymyksistä on tarkoitus keskustella perinteisiä omia varoja käsittelevän neuvoa-antavan komitean seuraavassa kokouksessa tarkasteltavan laajemman valmisteluasiakirjan perusteella.

9.2. Maatalousmenot (EMOTR:n tukiosasto)

Vuosi 2001 oli ns. siirtymävuosi, jonka aikana asetuksen (ETY) N:o 595/91 mukaiset petos- ja sääntöjenvastaisuusilmoitukset olisi pitänyt ensimmäistä kertaa toimittaa OLAFille sähköisessä tai digitaalisessa muodossa eikä paperimuotoisina. Valitettavasti joissakin jäsenvaltioissa oli ongelmia uuden sähköisen järjestelmän käyttöönotossa, minkä vuoksi vain pieni osa vuoden 2001 ilmoituksista saatiin digitaalimuotoisina. Seuraava kuvio osoittaa, missä muodossa ilmoitukset lähetettiin.

Jäsenvaltioiden ilmoittamat sääntöjenvastaisuudet

>VIITTAUS KAAVIOON>

Ei ole varmuutta siitä, edustaako sähköisesti tai paperimuodossa saatujen ilmoitusten kokonaismäärä jäsenvaltioiden havaitsemien petosten ja sääntöjenvastaisuuksien kokonaismäärää. Tämä epävarmuus johtuu siitä, että vuonna 2001 jäsenvaltioissa havaittujen petosten ja muiden sääntöjenvastaisuuksien määrä ja budjettivaikutus vähenivät vuoteen 2000 verrattuna, vaikka viime vuosien suuntauksena on ollut tapausten lukumäärän tasainen ja selvä kasvu. Vuonna 2001 tapausten lukumäärä väheni lähes 552 tapauksella (tilanne 15.5.). Seuraavassa pylväskuviossa kuvataan tapausten lukumäärän kehitystä viiden viime vuoden aikana.

Jäsenvaltioiden ilmoittamat tapaukset

>VIITTAUS KAAVIOON>

Laskusuuntausta on tietenkin vaikea selittää. On hyvin epätodennäköistä, että petosten ja sääntöjenvastaisuuksien lukumäärä olisi yhtäkkiä pienentynyt näin selvästi. Yksi selitys voisi olla, että siirtyminen paperimuotoisista ilmoituksista sähköisiin ilmoituksiin on aiheuttanut sen, ettei kaikkia sääntöjenvastaisuuksia ole ilmoitettu.

Tapausten lukumäärän lisäksi vähenivät myös petoksiin ja sääntöjenvastaisuuksiin liittyvät rahamäärät. Vuonna 2000 tapauksiin liittyvä rahamäärä oli lähes 475 miljoonaa euroa. Vuonna 2001 se oli noin 141 miljoonaa euroa. Tämä merkitsee, että rahamäärän prosenttiosuus EMOTR:n kokonaismenoista on laskenut 1,18 prosentista 0,34 prosenttiin. Liitteessä 3 esitetään yhteenveto tapausten lukumääristä ja niihin liittyvistä summista sekä summien prosenttiosuudet EMOTR:n menoista viiden viime vuoden aikana.

9.3. Rakennetoimet

Rakennepoliittisten menojen osalta voidaan vahvistaa, että edellisessä vuosikertomuksessa mainittu kehityssuuntaus jatkuu edelleen. Vuoteen 2000 verrattuna tapausten lukumäärä väheni hieman, mutta budjettivaikutusten kasvu jatkui edelleen. Tämä saattaa johtua jäsenvaltioiden tarkastusjärjestelmien paranemisesta, mistä kertoo paitsi havaittujen sääntöjenvastaisuuksien lukumäärä myös niiden vakavuusaste (kuviot ja luvut, ks. liitteet 4 ja 5).

Myös tänä vuonna suurin osa jäsenvaltioiden ilmoittamista tapauksista koski rakennerahastoja (EMOTR:n ohjausosasto, ESR, EAKR ja KOR). Koheesiorahaston (määrärahat noin 3 miljardia vuodessa) neljästä tuensaajamaasta (Kreikka, Espanja, Irlanti ja Portugali) vain Kreikka ilmoitti neljä petos- tai sääntöjenvastaisuustapausta, joiden arvo oli noin 2,429 miljoonaa euroa. Valtaosa vuonna 2001 ilmoitetuista tapauksista liittyi jälleen sosiaalirahastoon (694 ilmoitettua tapausta), kun taas aluekehitysrahastoon kohdistuvien petosten/sääntöjenvastaisuuksien osuus oli rahallisesti suurin (yli 102 milj. euroa).

Edellisvuonna jäsenvaltioissa havaituista suuntauksista esitetty arvio vahvistui vuonna 2001. Alankomaat ja Ranska ilmoittivat lukumääräisesti eniten tapauksia, edellinen pelkästään sosiaalirahaston alalta. Rahamääriltään Irlanti poikkesi jälleen muista jäsenvaltioista, sillä se ilmoitti hyvin vähän (vähemmän kuin edellisvuonna) sellaisia tapauksia, joihin liittyi huomattavia määriä EAKR:n rahoitusta, yhteensä 41 tapausta, joiden arvo oli yhteensä 31 miljoonaa euroa.

9.4. OLAFin tutkimat tapaukset

Periaatteessa OLAF aloittaa tutkimuksen silloin, kun epäillään petosta. Ainoana poikkeuksena ovat suorat menot, joiden osalta OLAF käsittelee kaikki sääntöjenvastaisuudet ja kantaa päävastuun tutkimuksista. Kansalliset oikeusviranomaiset puolestaan vahvistavat tutkimuksissaan lopullisesti toiminnan luonteen. Tapaukseen liittyvät rahamäärät vahvistetaan sen jälkeen kun OLAFin tutkimus on päättynyt ja siirretään seurantaan. Koska kyseessä on vasta väliaikainen arvio, loppuun käsiteltyjen tapausten vaikutuksista on saatava vahvistus niiltä toimivaltaisilta kansallisilta viranomaisilta, jotka toimittavat asianomaisille henkilöille perintämääräykset (suoria menoja lukuun ottamatta).

OLAF käsitteli vuonna 2001 yhteensä 381 uutta tapausta, joista useimmat voidaan alustavasti luokitella rikolliseksi toiminnaksi. [56] Ensimmäisessä taulukossa esitetyn tapausten kokonaismäärän perusteella petostentorjuntatoiminta oli vilkkaampaa kuin vuonna 2000 (328 tapausta). Tapaukset on jaoteltu sen mukaan, mihin yhteisön politiikan alaan ne liittyvät. OLAFin toimintakertomuksessa esitetään yksityiskohtainen selvitys tutkimuksista Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1073/99 [57] 12 artiklan mukaisesti.

[56] Osa näistä tapauksista saattaa sisältyä myös jäsenvaltioiden ilmoituksiin.

[57] Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1073/99, Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) tutkimuksista (EYVL L 136, 31.5.1999).

Talousarvion ala // Uudet tapaukset 2001

Perinteiset omat varat // 74

EMOTR YHTEENSÄ // 105

- Maataloustuotteiden kauppa/vientituet // 70

- Avustukset ja suora tuki // 35

Rakennetoimet // 66

Suorat menot //

Sisäiset politiikat (menot) // 37

Ulkoiset toimet // 66

Sisäiset tapaukset // 33

Yhteensä // 381

Toisessa taulukossa esitetään tiedot vuonna 2001 loppuun käsitellyistä tapauksista ja niiden vaikutuksesta talousarvioon. Vireillä olevien tutkimusten vaikutuksia ei ole otettu huomioon millään tavoin, jotta taulukossa ei esitettäisi lukuja, jotka tutkimusten päätyttyä saattaisivat muuttua huomattavasti. Näin ollen jäljempänä ja liitteessä 6 esitetyt luvut eivät anna täydellistä kuvaa yhteisön talousarvioon kohdistuvien petosten torjuntatyöstä tai petosten vaikutuksista kansallisiin tai eri toimielinten talousarvioihin.

>TAULUKON PAIKKA>

Perinteisten omien varojen alalla (tullimaksuissa ja polkumyyntitulleissa) aloitettiin 74 uuden tapauksen tutkimukset vuonna 2001. Loppuunkäsiteltyjä tapauksia oli 98, ja niiden arvioitu vaikutus oli 276,15 miljoonaa euroa.

Maatalousalalla aloitettiin 105 uuden tapauksen tutkimukset vuonna 2001 (70 koski maataloustuotteiden kauppaa ja 35 maataloustukia ja suoria tukia), ja selvitystyöt olivat tarkastelujakson päättyessä vielä kesken. Virallisesti lopetettiin 364 tapauksen käsittely. Tapausten taloudellinen vaikutus oli 198,5 miljoonaa euroa, ja puolet niistä siirrettiin jäsenvaltioiden seurantaan, koska jäsenvaltioiden katsottiin saavan parhaiten selvitettyä ne. Lisäksi huomattava osuus tapauksista oli sellaisia, että tiukan arvioinnin jälkeen niissä ei katsottu tarpeelliseksi suorittaa virallista tutkimusta. Vuonna 2001 OLAF jatkoi myös niiden ennen vuotta 2001 aloitettujen tapausten tutkimuksia, joiden käsittely oli tämän vuosikertomuksen laadintavaiheessa vielä kesken. Niihin kuuluivat esimerkiksi tapaus, jossa useat jäsenvaltiot ovat tuoneet banaaneja väärillä tuontiluvilla (arvioitu taloudellinen vaikutus 155 milj. euroa), Espanjan pellavatapaus (taloudellinen vaikutus 100 milj. euroa - asiaa käsitellään parhaillaan komissiossa tilien tarkastamista ja hyväksymistä koskevassa menettelyssä) sekä useita maitokiintiötapauksia eri jäsenvaltioissa (taloudellinen vaikutus ainakin 10 milj. euroa).

Rakennerahastojen alalla aloitettiin 66 uutta tutkimusta, joista 84 prosenttia koski EAKR:oa ja ESR:oa. Etusijalle asetettiin valtioiden rajat ylittävät tapaukset, jotka olivat merkittäviä myös taloudellisesti ja oikeudellisesti. Samalla ajanjaksolla käsiteltiin loppuun 66 tapausta [58], joista 90 prosenttia liittyi EAKR:oon. Valtaosa petosepäilyistä koski väärennettyjä laskuja ja menoilmoituksia. Julkisten hankintojen alalla todettiin erityisiä ongelmia. OLAF on pyrkinyt varmistamaan tiiviin yhteistyön luonnollisten yhteistyökumppaniensa kanssa, joita ovat kansalliset (hallinto- ja oikeus)viranomaiset ja asianomaiset komission yksiköt.

[58] Tähän lukuun eivät sisälly tapaukset, joita ei tiukan tarkastelun jälkeen otettu lainkaan käsiteltäväksi, koska Euroopan unionin taloudellisten tai muiden etujen ei havaittu vahingoittuneen tai koska lähteet eivät olleet luotettavia.

Suorissa menoissa tehdään ero sisäisten politiikanalojen, kuten koulutus- tai tutkimuspolitiikan, sekä ulkoiseen apuun ja korruptioon liittyvien tapausten välillä. Suoria menoja hallinnoi komissio, ja niiden alalla OLAF käynnisti 136 uuden tapauksen tutkimukset ja käsitteli niistä loppuun 135. Puolet uusista tapauksista koski ulkoista apua (Phare- ja Tacis-ohjelmaa, kehitysapuohjelmia jne). Lisäksi noin neljännekseen uusista tapauksista liittyi korruptiontorjuntatoimia, mikä osoittaa, että komissio ja OLAF pitävät valvontaa tällä arkaluontoisella alalla erittäin tärkeänä.

OLAF päätti tutkimukset 135 tapauksessa, joiden arvioitu budjettivaikutus oli 42,5 miljoonaa euroa (ks. liite 6. Näistäkin yli 50 prosenttia liittyi ulkoisiin toimiin. Suurin summa liittyy kuitenkin sisäisiin politiikkoihin ja sisäisiin (korruptiontorjunta)tapauksiin.

10. YKSITYISKOHTAINEN ANALYYSI

10.1. Perinteiset omat varat

Tullimenettelyn mukaan eritellyistä petoksista ja sääntöjenvastaisuuksista voidaan todeta, että vuoden 2001 luvut vahvistavat petosten vaikutukset vapaaseen liikkeeseen luovuttamiseen (73,40 % tapauksista ja 82,30 % todetuista summista). Tapausten lukumäärän perusteella petosten vaikutus on kuitenkin suurin passitusjärjestelmässä ja ulkoisessa jalostuksessa.

Kun vapaaseen liikkeeseen luovuttamisessa todettuja petoksia ja sääntöjenvastaisuuksia tarkastellaan petostyypeittäin, havaitaan, että ryhmään muut sääntöjenvastaisuudet luokiteltavien tapausten määrä on kasvamassa: niiden osuus oli 49,10 prosenttia tapauksista ja 73,60 prosenttia todetusta rahamäärästä. Analyysia tosin vääristää tietojen epätarkkuus, josta on valitettu jo edellisinä vuosina. Tällä varauksella voidaan todeta, että vapaaseen liikkeeseen luovuttamiseen kohdistuvat petokset liittyivät pääasiassa vääriin tavarakuvauksiin (28,80 % tapauksista ja 15,10 % rahamäärästä).

Ilmoitettujen tietojen analyysista käy ilmi myös tuotteen mukaan eriteltyjen petosten vaikutus. Tapausten määrän perusteella vaikutus savukkeisiin ja riisiin oli vuonna 2001 hyvin voimakas. Todettujen summien osalta petosten vaikutus tuntuu erityisen voimakkaana banaanien tuonnissa. Alkuperän mukaan eritellyistä petos- ja sääntöjenvastaisuustapauksista on mainittava, että vuoden 2001 luvut vahvistavat edellisinä vuosina todetut kehityssuuntaukset: petosten vaikutus kohdistuu hyvin vahvasti Yhdysvalloista ja Kiinasta peräisin oleviin tavaroihin.

10.2. Maatalousmenot (EMOTR:n tukiosasto)

Perusteellista arviota on vaikea tehdä ennen kuin ollaan varmoja siitä, että kaikista vuoden 2001 aikana sattuneista tapauksista on ilmoitettu. Siksi olisi ennenaikaista tehdä liian pitkälle meneviä päätelmiä, mutta joitakin toteamuksia voidaan toki jo esittää.

Ensiksi voidaan todeta, että tapauksia on ilmoitettu kaikista mahdollisista petos- ja sääntöjenvastaisuustyypeistä. Seuraava kuvio antaa kokonaiskuvan eri tapaustyypeistä ja niiden prosenttiosuuksista.

Sääntöjenvastaisuustyypit

>VIITTAUS KAAVIOON>

On myös selvää, että vuoden 2000 tapaan eniten ilmoituksia lähettivät Saksa, Espanja, Ranska ja Yhdistynyt kuningaskunta (ks. liite 2). Viidennellä sijalla on Italia, yli 163 ilmoitusta. Rahallisesti Italian ilmoittamien petosten sääntöjenvastaisuuksien arvo on jäsenvaltioista suurin eli yli 45 miljoonaa euroa. Seuraavana tulee Espanja, jonka ilmoittama summa on yli 30 miljoonaa euroa. Miltei kolmasosa sääntöjenvastaisuuksista tapahtui Italiassa.

10.3. Rakennetoimet

Seuraavissa taulukoissa esitetään joitakin ilmoitettuja sääntöjenvastaisuuksia kuvaavia lukuja.

Yleisimmät sääntöjenvastaisuustyypit

>VIITTAUS KAAVIOON>

Ensimmäisessä taulukossa esitetään yleisimmin esiintyneet sääntöjenvastaisuustyypit sekä alustavat arviot kuhunkin tyyppiin liittyvistä summista ja niiden keskiarvosta:

On huomattava, että raportointimenetelmästä johtuen yksittäiseen tapaukseen voi sisältyä useampia kuin yksi sääntöjenvastaisuustyyppi. Koska taulukon tarkoituksena on kuvata erityyppisten sääntöjenvastaisuuksien esiintymistiheyttä, taulukon loppusumma vääristää hieman tosiasiallista kokonaistulosta. [59]

[59] Tästä syystä "Yhteensä"-rivi on jätetty pois. Sama koskee myös sarakkeita "Alustavat kokonaissummat" ja "Alustavat keskimääräiset summat". Niidenkin lukemat ovat vain laskennallisia.

Täsmälliset kokonaismäärät ilmoitetaan liitteissä 4 ja 5. Luvut esitetään graafisesti seuraavassa kuviossa:

>VIITTAUS KAAVIOON>

Seuraavissa taulukoissa [60] ja kuvioissa aiheena ovat kokonaissumman perusteella "riskialtteimmat" sääntöjenvastaisuudet. Verrattaessa taulukkoa edelliseen taulukkoon havaitaan, että useimmin esiintyvä ja EU:n taloudellisia etuja eniten uhkaava yksittäinen sääntöjenvastaisuustyyppi on "ei-tukikelpoiset menot":

[60] Niissäkin esitetään vain "oletusarvoja". Tähän taulukkoon pätevät samat huomautukset kuin edelliseenkin. Ks. myös alaviite edellisellä sivulla. Sarakkeen "Alustavat summat" kokonaissumma ei vastaa liitteissä 4 ja 5 mainittuja rahamääriä.

Alustavien kokonaissummien perusteella "riskialtteimmat" sääntöjenvastaisuudet

>VIITTAUS KAAVIOON>

>VIITTAUS KAAVIOON>

>VIITTAUS KAAVIOON>

Viimeisessä taulukossa esitetään samat tiedot kuin edellä, mutta "alustavien keskimääräisten summien" [61] näkökulmasta.

[61] Ks. edellinen alaviite.

>VIITTAUS KAAVIOON>

Kolmesta edellisestä taulukosta havaitaan, että koodilla 999 "Muut sääntöjenvastaisuudet" on merkittävä vaikutus kokonaisarvioon. Tällä koodilla ilmoitetaan ne sääntöjenvastaisuudet, joihin ei sovi mikään muu ilmoitusjärjestelmän kuvaus.

Niiden osuus kokonaismäärästä vaikuttaa kuitenkin kohtuuttoman suurelta. Tarkempien tietojen avulla kyseisiä tilastoja voitaisiin varmasti tulkita paremmin.

Seuraavassa paljastamismenetelmiä koskevassa taulukossa esitetään täydellinen luettelo kokonaissummista ja niiden suhteellisista keskiarvoista vuonna 2001 [62]:

[62] Kuten sääntöjenvastaisuustyyppien kohdalla, tässäkin on huomattava, että yksittäiseen tapaukseen voi liittyä useampia kuin yksi paljastamismenetelmä. Taulukkoon on laskettu mukaan kaikki käytetyt paljastamismenetelmät. Siksi "Alustavat kokonaissummat" -sarake ei tässäkään tapauksessa vastaa liitteissä 4 ja 5 ilmoitettuja määriä.

Paljastamismenetelmät

>VIITTAUS KAAVIOON>

"Ilmianto" oli paljastamismenetelmänä seitsemässä tapauksessa, jotka sattuivat neljässä maassa (Ranskassa, Italiassa, Saksassa ja Kreikassa). Yleensä ottaen ilmiantoihin liittyvä alustava kokonaissumma olisi ollut yllä olevan taulukon pienin. Italiassa havaitun 23 miljoonan euron arvoisen yksittäisen tapauksen vuoksi sen osuus on kuitenkin kaikkein suurin.

11. TALOUDELLINEN SEURANTA

11.1. Perinteiset omat varat

Omista varoista tehdyn päätöksen 2000/597/EY, Euratom [63] 8 artiklan mukaan jäsenvaltioiden on huolehdittava perinteisten omien varojen keräämisestä (ks. liite 7). Komissio seuraa, miten jäsenvaltiot hoitavat tehtävänsä, jotta voidaan varmistaa, että varat peritään yhteisön tulli- ja rahoitussäännösten mukaisesti. [64] Komissio laatii seurantaa varten kattavan strategian [65], jonka avulla voidaan arvioida jäsenvaltioiden toimia ja toteuttaa korjaavia toimenpiteitä.

[63] Neuvoston päätös 2000/597/EY, Euratom, 29.9.2000 (EYVL L 253, 7.10.2000), joka tuli voimaan 1.3.2002. Asetukseen (EY) N:o 1150/2000 valmistellaan parhaillaan muutosta, jolla siihen sisällytetään päätöksestä johtuvat säännökset.

[64] Yhteisön tullikoodeksi, neuvoston asetus (ETY) N:o 2913/92, 12.10.1992 (EYVL L 302, 19.10.1992), päätös 2000/597/EY, Euratom, ja neuvoston asetus (EY, Euratom) N:o 1150/2000, 22.5.2000 (EYVL L 130), 31.5.2000).

[65] Ks. strategian yksityiskohtainen esittely, vuotta 2000 koskeva vuosikertomus yhteisön taloudellisten etujen suojaamisesta ja petostentorjunnasta.

Seurantastrategia perustuu kolmeen pääperiaatteeseen, jotka ovat käsiteltävänä olevien tapausten otantatutkimus, perintäkelvottomiksi todettujen, 10 000 euron rajaa suurempien omiin varoihin liittyvien velkojen poistaminen kirjanpidosta sekä taloudellisen vastuun periaatteen soveltaminen tiettyihin kansallisten hallintoviranomaisiin tekemiin virheisiin.

Otantatutkimus

Koska asetuksen N:o 1150/2000 17 artiklan 3 kohdan nojalla kerätyt tiedot on vuodesta 2000 integroitu taloudellisten etujen suojaamista koskevaan kertomukseen, "A-otokseksi" kutsuttu perintäkertomus kävi tarpeettomaksi siinä mielessä, että siihen kootut tiedot ovat paljolti samanluonteisia. Tullitoimintaan liittyvät eri näkökohdat kuitenkin esitellään ja niistä keskustellaan omia varoja käsittelevässä neuvoa-antavassa komiteassa jäsenvaltioita varten laaditun teknisemmän valmisteluasiakirjan pohjalta.

Kun lisäksi otetaan huomioon yhteisöjen tuomioistuimen oikeuskäytännön viimeaikainen kehitys, ja koska asianomaiset tiedot saatiin kerättyä jäsenvaltioilta kohtuullisessa ajassa, komissio päätti koota uuden B-otoksen, joka on määrä julkaista B2002-kertomuksena [66] vuonna 2003. Otoksen ulkopuolisten tapausten (jotka eivät täytä B-otoksen edellytyksiä mutta saattavat silti olla perintätoimien seurannan kannalta merkityksellisiä) seurantaa laajennetaan niin, että niistä analysoidaan noin 20 tapausta.

[66] Raportti julkaistaan raporttien B94 (9.6.1997, KOM(97) 259 lopullinen) ja B98 (21.4.1999, KOM(99) 160 lopullinen) jälkeen.

Kirjanpidosta poistaminen

Jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat toimenpiteet perinteisten omien varojen takaisinperimiseksi, lukuun ottamatta tapauksia, joissa takaisinperintä osoittautuu mahdottomaksi jäsenvaltiosta riippumattomista syistä. Kun kirjanpidosta poistettavan määrän arvo on yli 10 000 euroa, tapaus on annettava komission tarkastettavaksi. Jos jäsenvaltio osoittaa täyttäneensä kaikki kansallisessa ja yhteisön lainsäädännössä asetetut velvoitteensa rahamäärän perimisessä, sille voidaan myöntää vastuuvapaus. Jollei jäsenvaltio pysty osoittamaan tätä, sen katsotaan olevan taloudellisessa vastuussa virheistään päätöksen N:o 2000/597 8 artiklan ja asetuksen (EY) N:o 1150/00 17 artiklan 2 kohdan nojalla.

Jäsenvaltioiden perintätoimien asianmukaisuuden tarkastaminen on tehokas keino saada kansalliset hallintoviranomaiset suhtautumaan perintään vakavasti, sillä ne joutuvat taloudelliseen vastuuseen, jos varat jäävät perimättä. Tapausten analysointi asetuksen N:o 1150/2000 17 artiklan 2 kohdan nojalla antaa komissiolle tilaisuuden esittää huomautuksia siitä, miten omien varojen perinnästä on huolehdittu, miten erillinen kirjanpito on hoidettu ja ovatko kansalliset säännökset yhteisön lainsäädännön mukaisia.

Jotta perimättä jäämisen syistä saataisiin tarkempi ja objektiivisempi kuva, komissio on tarkistanut 20. maaliskuuta 1997 tehdyn päätöksen liitettä 6 [67]. Komissio hyväksyi tarkistuksen 13. maaliskuuta 2002 (C(2002) 416 lopullinen).

[67] 97/245/EY, Euratom, komission päätös, tehty 20 päivänä maaliskuuta 1997, jäsenvaltioiden tiettyjen komissiolle annettavien ilmoitusten tekemismenettelystä yhteisön omien varojen järjestelmässä.

Vuoden 2001 aikana kuusi jäsenvaltiota (Ruotsi, Alankomaat, Yhdistynyt kuningaskunta, Portugali, Ranska ja Espanja) lähetti asetuksen (EY) N:o 1150/2000 17 artiklan 2 kohdan nojalla 12 kirjanpidosta poistamista koskevaa pyyntöä, joiden arvo oli yhteensä 2 434 780,85 euroa. Siitä huolimatta vuonna 2001 tarkistettiin yhteensä 109 tapausta, kuten seuraavasta taulukosta käy ilmi:

>TAULUKON PAIKKA>

Jäsenvaltioiden taloudellinen vastuu hallinnollisista virheistä

Päätöksen 2000/597/EY, Euratom 8 artiklan mukaan jäsenvaltioiden on varmistettava, että perinteiset omat varat kerätään parhaissa mahdollisissa oloissa (ks. liite 7): vastuuseen liittyy korvaus perimiskuluista (25 % kerätyistä varoista), ja julkisten varojen moitteettoman ja tehokkaan hoidon varmistamiseksi jäsenvaltiot joutuvat taloudelliseen vastuuseen kaikista laiminlyönneistä, joista aiheutuu varojen menetys. Tämän lähestymistavan mukaisesti komissio katsoo, että hallintoviranomaiset ovat taloudellisessa vastuussa omista virheistään. [68]

[68] Jos esimerkiksi saamiset ovat vanhentuneet tullikoodeksin 221 artiklan 3 kohdan nojalla, vaikka kaikki tarvittavat tiedot summan viemiseksi kirjanpitoon ovat olleet tiedossa, tai jos hallinnollinen virhe on jäänyt velalliselta havaitsematta (tullikoodeksin 220 artiklan 2 kohdan b alakohta).

Vuodelle 2001 oli leimallista, että eräät jäsenvaltiot olivat aiempaa alttiimpia noudattamaan periaatetta, jonka mukaan ne ovat taloudellisessa vastuussa hallinnollisista virheistään. Yhdistynyt kuningaskunta, Itävalta ja Italia ovat nimittäin asettaneet yhteisön talousarvion käyttöön ne omien varojen saatavat, jotka jäivät saamatta kansallisten hallintoviranomaisten tekemien virheiden vuoksi. Ranska teki samoin vuoden 2002 alussa. Näiden neljän jäsenvaltion tämän periaatteen mukaisesti maksamat summat olivat yhteensä 7 388 990,12 euroa.

Tästä voisivat ottaa esimerkkiä ne jäsenvaltiot, joiden osuus omista varoista kompensoidaan neljännestä tulonlähteestä; niiden olisi syytä pohtia kantaansa hallintoviranomaistensa tekemien virheiden synnyttämän taloudellisen vastuun periaatteeseen.

Vuonna 2001 aloitettiin yhteensä 30 uuden tapauksen tutkimukset ja lähetettiin 48 muistutuskirjettä. Vuoden 2001 lopussa tapauksia oli 91, ja niihin liittyvät kumulatiiviset saatavat ilman korkoja olivat 50 933 636 euroa. [69]

[69] Yhteisön omien varojen tilanteesta vuonna 2001 annetun kertomuksen 13 kohdassa pidettiin myönteisenä, että komissio on aloittanut toimet jäsenvaltioiden saattamiseksi taloudelliseen vastuuseen tekemistään hallinnollisista virheistä.

Aloite yhteisön taloudellisten etujen suojan parantamiseksi: taloudellisen vastuun ulkoinen ulottuvuus [70], tehostettu hallinnollinen yhteistyö

[70] Komissio kehittää parhaillaan taloudellisen vastuun periaatteen ulkoista ulottuvuutta tavoitteenaan etsiä yhteistyökumppaneita niiden kansainvälisten kauppasopimusten sopimuspuolista, joita unioni on tehnyt tai tekee EU:n ulkopuolisten maiden kanssa. Euroopan yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin teki 10.5.2001 turkkilaisia televisioita koskevan päätöksen, jonka seurauksena komissio antoi 17.7.2001 tiedonannon, jossa muun muassa todetaan nimenomaisesti, että tätä periaatetta sovelletaan.

Komissio kehittää parhaillaan periaatetta ulkoisesta taloudellisesta vastuusta, jonka avulla voitaisiin tasata niitä kielteisiä vaikutuksia, joita kansallisten viranomaisten etuusjärjestelmien soveltamisessa tekemät virheet aiheuttavat yhteisön talousarvioon. Yhteisön ja Persianlahden maiden välisen vapaakauppasopimuksen neuvotteluohjeisiin ja Albaniaa ja AKT-maita koskevien neuvotteluohjeiden luonnoksiin on jo sisällytetty taloudellista vastuuta koskeva lauseke.

Vastaava periaate on toteutettu [71] myös tehostetun hallinnollisen yhteistyön alalla: kyseessä on petostentorjuntaan liittyvä suojajärjestelmä, jonka ansiosta etuuskohtelusopimusten tai yksittäisten toimenpiteiden soveltaminen voidaan keskeyttää, jos tulee ilmi petoksia tai jos hallinnollisessa yhteistyössä esiintyy jatkuvasti puutteita. Lauseke sisältyy myös kaikkiin edellä mainittuihin direktiiveihin ja se on määrä sisällyttää myös kaikkiin uusiin etuuskohtelusopimuksiin.

[71] Tehostettua hallinnollista yhteistyötä koskeva lauseke sisältyy jo EU:n ja Chilen välillä toukokuussa 2002 tehtyyn assosiaatiosopimukseen.

11.2. EMOTR:n tukiosaston menot

Vireillä on kaikkiaan yli 10 300 tapausta. Vielä perimättä oleva summa on yli 2,2 miljardia euroa (2 203 659 000 euroa, ks. liite 8). Seuraavassa pylväskuviossa esitetään yhteenveto vireillä olevien tapausten kokonaismääristä jäsenvaltioissa.

Vireillä olevien tapausten kokonaismäärät

>VIITTAUS KAAVIOON>

Vuoden 2001 uusien tapausten arvo oli yhteensä yli 140 miljoonaa euroa, josta perimättä on hieman yli 122 miljoonaa euroa. Seuraavassa kuviossa esitetään yleiskatsaus vuoden 2001 tapauksiin ja perintätilanteeseen.

>VIITTAUS KAAVIOON>

11.3. Rakennerahastot

Rakennerahastojen alalla perintätilanne oli vuoden 2001 tietojen perusteella seuraava (ks. liite 9):

- 22 prosenttia sääntöjenvastaisuuksiin liittyvistä summista saatiin perittyä takaisin,

- 14 prosenttia on maksamatta kansallisella tasolla, ja

- 64 prosenttia on vielä perimättä.

Rakennerahastojen alalla (monivuotisista ohjelmista rahoitetuissa hankkeissa) tukitoimen päättämistä pidetään taloudellisen seurannan kannalta ratkaisevana vaiheena. Ohjelmakauden 1994-1999 ohjelmien päättäminen on juuri alkanut. Tavallisesti vastuuvapaus on myönnettävä suurimmasta osasta asetuksen (EY) N:o 1681/94 mukaisesti ilmoitetuista tapauksista lukuun ottamatta sellaisia toimia, jotka on keskeytetty oikeudellisista syistä. Tämän varainhoitovuoden tuloksista tiedotetaan varainhoitovuotta 2002 koskevissa raporteissa.

Tästä lähtien jäsenvaltioiden on uuden asetuksen (EY) N:o 448/2001 nojalla ilmoitettava komissiolle vuosittain, miten paljon perittävistä varoista on vielä maksamatta. Tämä helpottaa tulevaisuudessa taloudellista seurantaa ja jäsenvaltioiden saattamista vastuuseen hallintoviranomaistensa laiminlyöntien vuoksi menetetyistä varoista.

11.4. Suorat menot (ulkoinen apu mukaan luettuna)

Suoria menoja hallinnoi pääasiassa komissio, ja OLAFilla on tällä budjettialalla erityinen vastuu. Mikäli OLAFin tutkimassa suoriin menoihin liittyvässä petos- tai sääntöjenvastaisuustapauksessa ei katsota aiheelliseksi panna vireille rikosoikeudenkäyntiä, OLAF varmistaa, että tutkimuksen yhteydessä esiin tulleet tai tutkimusraporteista ilmenevät keskeiset tiedot toimitetaan kyseisten menojen hyväksymisestä vastaaville pääosastoille, jotta ne voivat ryhtyä ajoissa asianmukaisiin turvaamis- ja/tai perintätoimiin. OLAF tukee menojen hyväksymisestä vastaavaa pääosastoa koko seuranta- ja perintäprosessin ajan antamalla tarvittaessa neuvoja ja lisäselvityksiä jne.

Jos tutkimukset kuitenkin antavat OLAFille aihetta epäillä tapauksen vaativan rikosoikeudellisia jatkotoimia tai jos rikosoikeudenkäynti on jo vireillä, OLAF varmistaa, että komissio todella nostaa kanteen asiasta (tai että asiassa ryhdytään vastaaviin toimenpiteisiin kyseisen valtion lainsäädännön mukaisesti), jotta saadaan turvattua perusteettomasti maksettujen varojen takaisinperintä.

Tällä alalla seurantayksikön hoidettavaksi siirrettiin tarkastelujaksolla 23 suoriin menoihin liittyvää petos-/sääntöjenvastaisuustapausta. Useimpien tapausten käsittely on vielä kesken pitkittyneiden oikeudenkäyntien (myös konkurssioikeudenkäyntien) vuoksi, joista osa on rikosoikeudellisia. Varsinainen takaisin peritty määrä oli tarkastelujaksolla yhteensä 456 629,12 euroa. Moniin näistä petos- tai sääntöjenvastaisuustapauksista liittyi tukeen oikeuttamattomia menoja, väärennettyjä tai suurenneltuja menojen maksupyyntöjä tai sovittujen hankkeiden, tavaroiden tai palvelujen toimittamatta jättämistä/valetoimituksia.

LIITE 1

PERINTEISET OMAT VARAT

Jäsenvaltioiden komissiolle ilmoittamien [72] petos- ja sääntöjenvastaisuustapausten lukumäärä

[72] Jäsenvaltioiden velvollisuudesta ilmoittaa 10 000 euron kynnyksen ylittäneistä petos- ja sääntöjenvastaisuustapauksista säädetään 22 päivänä toukokuuta 2000 annetun asetuksen (EY) N:o 1150/00 6 artiklan 5 kohdassa.

Ilmoitusten kehitys kaudella 1998-2001

>TAULUKON PAIKKA>

Päivitetty 26.4.2002)

LIITE 2

Päivitys 15.5.2002

EMOTR:n TUKIOSASTO

JÄSENVALTIOIDEN ASETUKSEN (ETY) N:o 595/91 MUKAISESTI ILMOITTAMAT SÄÄNTÖJENVASTAISUUDET

2001

(Arvo tuhansina euroina)

>TAULUKON PAIKKA>

LIITE 3

Päivitys 15.5.2002

EMOTR:n TUKIOSASTO

JÄSENVALTIOIDEN ASETUKSEN (ETY) N:o 595/91 MUKAISESTI ILMOITTAMAT SÄÄNTÖJENVASTAISUUDET

1997-2001

(Arvo tuhansina euroina)

>TAULUKON PAIKKA>

>VIITTAUS KAAVIOON>

* "Sääntöjenvastaisuuden" käsitteeseen sisältyvät myös petokset. Petoksella tarkoitetaan rikollista toimintaa, joten sääntöjenvastaisuus voidaan luokitella petokseksi vain rikosoikeudenkäynnin perusteella.

LIITE 4

Päivitys 15.5.2002

RAKENNETOIMET

JÄSENVALTIOIDEN ASETUSTEN (ETY) N:o 1681/94 JA 1831/94 MUKAISESTI ILMOITTAMAT SÄÄNTÖJENVASTAISUUDET*

2001

(Arvo tuhansina euroina)

>TAULUKON PAIKKA>

* Viimeisen vuosineljänneksen tietoja ei ole vielä saatu.

** Lukuihin sisältyy myös neljä koheesiorahastoa koskevaa ilmoitusta.

LIITE 5

Päivitys 15.5.2002

RAKENNETOIMET

JÄSENVALTIOIDEN ASETUSTEN (ETY) N:o 1681/94 JA 1831/94 MUKAISESTI ILMOITTAMAT SÄÄNTÖJENVASTAISUUDET*

1997-2001

(Arvo tuhansina euroina)

>TAULUKON PAIKKA>

>VIITTAUS KAAVIOON>

* "Sääntöjenvastaisuuden" käsitteeseen sisältyvät myös petokset. Petoksella tarkoitetaan rikollista toimintaa, joten sääntöjenvastaisuus voidaan luokitella petokseksi vain rikosoikeudenkäynnin perusteella.

LIITE 6

Päivitys 15.5.2002

SUORAT MENOT

OLAFIN TUTKIMAT EPÄILLYT PETOKSET JA MUUT SÄÄNTÖJENVASTAISUUDET [73]

[73] Vuoden 2001 luku ei sisällä kaikkia tutkittavana olevia tapauksia vaan ainoastaan ne, joiden käsittely on saatu päätökseen.

(Arvo tuhansina euroina)

>VIITTAUS KAAVIOON>

LIITE 7

PERINTEISET OMAT VARAT

ASETUKSEN N:o 1150/2000 MUKAISESTI ILMOITETTUJEN TAPAUSTEN PERINTÄTILANNE

(Päivitetty 26.4.2002)

>TAULUKON PAIKKA>

Arvo tuhansina euroina)

LIITE 8

Päivitys 15.5.2002

EMOTR:n TUKIOSASTO

ASETUKSEN (ETY) N:o 595/91 MUKAISESTI ILMOITETTUJEN TAPAUSTEN PERINTÄTILANNE

(Arvo tuhansina euroina)

>TAULUKON PAIKKA>

* Oikeuskäsittely: oikeudenkäynti kansallisessa tuomioistuimessa on vielä kesken.

** Perintäkelvottomiksi vahvistetut määrät: asiasta on määrä tehdä muodollinen päätös tilien tarkastus- ja hyväksymismenettelyn päätteeksi.

LIITE 9

Päivitys 15.5.2002

RAKENNETOIMET

ASETUSTEN (ETY) N:o 1681/94 JA 1831/94 MUKAISESTI ILMOITETTUJEN TAPAUSTEN PERINTÄTILANNE

(Arvo tuhansina euroina)

>TAULUKON PAIKKA>

Huom. Jos summat saadaan perittyä takaisin, ne voidaan jakaa uudelleen muihin hankkeisiin, mikäli ohjelma on edelleen käynnissä.