51999AC0451

Talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta "Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi tiettyjä eläimissä ja eläinperäisissä tuotteissa esiintyviä zoonooseja ja zoonoosien aiheuttajia koskevista suojatoimenpiteistä elintarvikkeista aiheutuvien tartunta- ja myrkytyspesäkkeiden ehkäisemiseksi annetun direktiivin 92/117/ETY muuttamisesta"

(1999/C 169/08)

Neuvosto päätti 22. huhtikuuta 1999 Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 43 ja 198 artiklan nojalla pyytää talous- ja sosiaalikomitean lausunnon edellä mainitusta ehdotuksesta.

Asian valmistelusta vastannut "maatalous, maaseudun kehittäminen, ympäristö" -jaosto antoi lausuntonsa 8. huhtikuuta 1999. Esittelijä oli Leif Nielsen.

Talous- ja sosiaalikomitea hyväksyi 28. ja 29. huhtikuuta 1999 pitämässään 363. täysistunnossa (huhtikuun 28. päivän kokouksessa) seuraavan lausunnon. Äänestyksessä annettiin 93 ääntä puolesta ja 3 pidättyi äänestämästä.

1. Johdanto

1.1. Neuvoston direktiivi 92/117/ETY velvoittaa jäsenvaltiot toteuttamaan eläimissä ja eläinperäisissä tuotteissa esiintyviä zoonooseja ja zoonoosien aiheuttajia koskevia tiettyjä suojatoimia eläinperäisistä elintarvikkeista aiheutuvien tartunta- ja myrkytyspesäkkeiden torjumiseksi. Direktiivissä säädetään zoonoosien esiintymistä koskevasta tiedonantojärjestelmästä, jonka avulla voidaan myös seurata ja valvoa salmonellan eräiden invasiivisten serotyyppien esiintymistä jalostussiipikarjaparvissa sekä pyrkiä näiden serotyyppien hävittämiseen. Siinä säädetään salmonellan lisäksi myös muiden zoonoosien aiheuttajien valvontaohjelmien kehittämisestä. Komission tulee seurata alan tilanteen kehittymistä ja määritellä muun muassa suuntaviivat zoonoosien vastaisille toimille.

1.2. Vaikka neuvosto hyväksyi direktiivin yksimielisesti, pian kävi ilmi, etteivät kaikki jäsenvaltiot pystyneet toteuttamaan direktiivin säännöksiä. Velvoite teurastaa tai hävittää salmonellatartunnan (S. enteritidis ja S. typhimurium) saanut siipikarja osoittautui erityisen ongelmalliseksi. Tällä hetkellä direktiivi on pantu kokonaisuudessaan täytäntöön ainoastaan neljässä jäsenvaltiossa. Näistä valtiosta Ruotsi ja Suomi saivat unioniin liittymisensä yhteydessä vuonna 1995 oikeuden vaatia ajallisesti rajoittamattomia kauppatakeita. Vaikka määräaikoja pidennettiin vuonna 1997 direktiivillä 97/22/ETY, monet maat eivät ole vieläkään ilmoittaneet direktiivin tavoitteiden toteuttamiseen ja alaa koskevien toimenpiteiden täytäntöönpanoon tarkoitettuja kansallisia ohjelmiaan.

1.3. Komissio aikoo muuttaa tähänastista politiikkaa ja tulevaisuuden strategisia tavoitteita perustavasti. Tähän kuuluu erityisesti joustot tavoitteiden saavuttamiseksi eri jäsenvaltioissa, toimet zoonoosien aiheuttajien kaupan välityksellä tapahtuvan leviämisen estämiseksi, toimet EU:n ulkopuolisten maiden kanssa syntyvien kauppariitojen ehkäisemiseksi, "maatilalta ruokapöytään" -periaatteen kehittäminen sekä tähän samaan näkökohtaan liittyvä maatalouden käytäntöjä koskevien "pelisääntöjen" luominen.

1.4. Komission oli alunperin tarkoitus antaa viimeistään 1. tammikuuta 1996 kertomus ja sen yhteydessä ehdotukset direktiivin tarkistamiseksi saatujen kokemusten pohjalta. Määräaikaa pidennettiin vuoteen 1997, mutta sekin ylitettiin puolellatoista vuodella. Komissio pahoittelee, ettei se ole pystynyt tekemään aiheen pulmallisuuden vuoksi uusia ehdotuksia. Komission mielestä on syytä tutkia asiaa perinpohjin. Näinollen se ehdottaa määräajan siirtämistä siten, että kertomus ja siihen liittyvät ehdotukset annetaan 31. maaliskuuta 2000 mennessä. Neuvoston tulisi hyväksyä toimet viimeistään 31. joulukuuta 2000. Jäsenvaltioiden tulee panna direktiivi täytäntöön viimeistään 31. toukokuuta 2001. Euroopan unioniin tuontia harjoittaville unionin ulkopuolisille maille toimeenpanon määräaika on vuosi toimien voimaanastumisesta.

1.5. Komissio on varannut lisärahoitusta eläimissä esiintyvien zoonoositautien hävittämiseen ja valvontaan sekä muihin ohjelmiin, joilla pyritään ehkäisemään zoonooseja. Vuoden 1999 osuus on 36 miljoonaa euroa. Lisäksi perustetaan salmonellaa ja salmonellan epidemiologiaa tutkivia yhteisön vertailulaboratorioita, joiden tehtävänä on avustaa jäsenvaltioiden laboratorioita analyysimenetelmissä, vertailevissa kokeissa sekä koulutuksessa ja työryhmätyöskentelyssä.

2. Yleistä

2.1. Edellisestä määräajan pidennyksestä käydyn keskustelun yhteydessä helmikuussa 1996 talous- ja sosiaalikomitea totesi, että direktiivissä 92/117/ETY on tiettyjä puutteita ja että epäkohdat direktiivin toteuttamisessa tietyissä jäsenvaltioissa johtavat eri jäsenvaltioiden tuottajien välisiin kilpailuvääristymiin(1). TSK huomautti myös, että kuluttajat ovat yhä paremmin tietoisia salmonellaongelmasta ja että on tarpeen ryhtyä laaja-alaisiin toimenpiteisiin, jotta voidaan toteuttaa perustamissopimuksen velvoite ihmisten terveyden korkeatasoisesta suojelusta. TSK korosti tässä yhteydessä, että salmonellaa koskevia valvontatoimia tulisi edistää ja tehostaa kaikissa Euroopan unionin maissa. Koska asiassa ei ole toistaiseksi edistytty riittävästi, nämä huomiot ovat edelleenkin vähintään yhtä aiheellisia kuin kolme vuotta sitten.

2.2. Perustamissopimuksen 129 artiklan määräysten lisäksi viime vuosina on painotettu BSE-kriisin johdosta useaan otteeseen, että Euroopan unionin tulisi taata korkeatasoinen kuluttajansuoja ja elintarvikkeiden turvallisuus. Zoonoosit ovat tässä yhteydessä tärkein ongelma. Euroopan unionissa ei ole luotettavaa ja vertailukelpoista tietoa zoonooseista aiheutuvien tauti- ja kuolemantapausten määrästä. Vain osa sairaustapauksista kirjataan. Zoonoosit aiheuttavat huomattavia terveydenhoitokuluja, poissaoloja sekä henkilökohtaista kärsimystä sairastuneille ihmisille ja myös ennenaikaisia kuolemantapauksia. Epävirallisen arvion mukaan Euroopan unionissa on vuosittain yli 200 000 salmonellasta johtuvaa sairaustapausta. Todellisen luvun lasketaan olevan 10-50 kertaa suurempi, ja välittömien kulujen arvellaan olevan 2-10 miljardia euroa vuodessa.

2.3. Munat ja siipikarjan liha ovat suurimmassa osassa jäsenvaltioita tärkein syy salmonellasta ihmisille aiheutuviin sairauksiin. S. enteritidis olikin vuonna 1998 vakava ongelma useimmissa jäsenvaltioissa. Kehitys liittyy todennäköisesti munien tuotantoon ja se olisi voitu välttää, jos alkuperäisiä suunnitelmia olisi noudatettu.

2.4. TSK ei voi hyväksyä sitä, että huolimatta useiden yksityisten ohjelmien toteuttamisesta monet maat eivät ole pystyneet panemaan paremmin täytäntöön vuoden 1992 direktiiviä ja ettei komissio ole aiemmin ryhtynyt asiassa oikeudellisiin toimiin eikä ole edes tehnyt asianmukaisia muutosehdotuksia. Tapaus osoittaa, että Euroopan unionissa suhtaudutaan välinpitämättömästi määräaikoihin: toimielimet ja jäsenvaltiot eivät ota niitä todesta. Tulevaisuudessa kaikille toimille on asetettava realistiset määräajat, joita on siten myös noudatettava.

2.5. TSK kehottaa komissiota tekemään mahdollisimman pian asianmukaisia ehdotuksia laiminlyöntien korjaamiseksi. Komitean mielestä määräaikojen tulisi olla huomattavasti ehdotettua lyhyempiä. On vaarana, että määräaikojen uuden siirron takia useat jäsenvaltiot eivät tee mitään ennen vuotta 2001, mistä on seurauksena tilanteen huononeminen.

2.6. Eri zoonoosit, esimerkiksi salmonellat tulee eliminoida siipikarjasta sekä sioista ja naudoista toteuttamalla eläinten hankkimiseen, rehujen ostoon, karjasuojien desinfiointiin jne. liittyviä toimia sekä parantamalla hallintoa. On myös pyrittävä siihen, ettei esimerkiksi salmonella leviä sairaiden eläinten syljen tai suoliston kautta lihaan teurastuksen yhteydessä. Toimia on toteutettava lisäksi markkinointiketjun myöhemmissä vaiheissa, ja myös keittiöhygienia on hyvin tärkeää.

2.7. Nykytilanteessa erityistoimia olisi tehtävä teurastuksen yhteydessä, jotta hygieniataso parantuisi huomattavasti. TSK ehdottaakin, että komissio ryhtyy tällaisiin toimiin mahdollisimman pian siten, että jäsenvaltioita, jotka eivät ole vielä panneet täytäntöön zoonoosidirektiiviä, vaadittaisiin esittämään pikaisesti suunnitelma siitä, mitä ensisijaisia toimia ne aikovat toteuttaa teurastuksessa. Koska asia on monitahoinen, vasta tämän jälkeen voitaisiin ryhtyä alkutuotantoa koskeviin toimiin. TSK pelkää kuitenkin, että uuden strategian määrittämiseen ja erityisesti maatalouden "pelisääntöjen" laatimiseen kuluu paljon aikaa.

2.8. TSK:n mielestä on ratkaisevan tärkeää, että komissio julkaisee mahdollisimman pian alan tilastot, jotta suurelle yleisölle tarjoutuu mahdollisuus seurata kehitystä ja tarkkaillajäsenvaltioiden tilannetta. Samalla tämä kokonaiskuva aktivoi markkinavoimia sekä yrityksiä ja kuluttajia, jotka voivat vaikuttaa tuotantoon ja jakeluun koko "maatilalta ruokapöytään" -ketjussa.

2.9. Euroopan unionin tavoitteena on eläinlääketieteellisten säännösten harmonisointi korkealle tasolle. Euroopan unionin toimet zoonoosien estämiseksi eivät ole riittäviä, kun niitä verrataan muihin tarttuviin eläinperäisiin sairauksiin liittyviin, erityisesti sisämarkkinoiden toimiin.

2.10. On toimittava pikaisesti, jotta voidaan ratkaista ongelma, miten toisaalta sisämarkkinoilla toteutetaan vapaata kaupankäyntiä ja toisaalta, miten niillä Euroopan unionin alueilla, joilla zoonoositilanne on hyvä, voidaan välttää tilanteen huononeminen zoonoosien aiheuttajia sisältävien tuotteiden tuonnin vaikutuksesta. Maat, jotka ovat onnistuneet esimerkiksi vähentämään minimiin salmonellan esiintymisen eläintuotteissa, aikovat ilman muuta vaatia takeet sekä jäsenvaltioista että EU:n ulkopuolisista maista peräisin oleville tuontituotteille. Tällaisia vaatimuksia ei ole helppo jättää huomiotta. Jos ristiriitaa ei ratkaista, vaarana on, että joudutaan tilanteeseen, jossa vaaditaan kauppatakeita, jolloin sisämarkkinat alueellistuvat.

2.11. Zoonoosidirektiivin 14 artiklan mukaan EU:n ulkopuolisten maiden tulee esittää suunnitelma, jossa täsmennetään maan tarjoamat takeet zoonoosien ja zoonoosien aiheuttajien tarkastuksista. Tämä on ehtona sille, että maat hyväksytään yhteisön luetteloon niistä EU:n ulkopuolisista maista, jotka saavat tuoda tuotteitaan Euroopan unioniin, ja että ne pysyvät luettelossa. Mikään EU:n ulkopuolinen maa ei ole vielä esittänyt tällaista suunnitelmaa, joten muodollisesti katsoen näistä maista peräisin oleva tuonti pitäisi lopettaa. Niissä Euroopan unionin maissa, joissa tilanne on parantunut tai on parantumassa, on vaarana, että tällainen tuonti levittää zoonoosien aiheuttajia, lisää epävarmuutta kuluttajien keskuudessa sekä vääristää kohtuuttomasti kilpailua. Myös EU:n ulkopuoliset maat voivat vaatia takeita Euroopan unionista peräisin olevalle tuonnille.

2.12. Lisäksi ehdotus siirtää määräaikaa aikaisintaan vuoteen 2002 vahingoittaa merkittävästi Euroopan unionin uskottavuutta suhteessa EU:n ulkopuolisiin maihin. Myös jäsenehdokasmaat, joiden odotetaan ottavan käyttöön yhteisön säännöstön, menettävät varmasti kunnioituksensa Euroopan unionin säännöksiin tällä elintärkeällä alalla. Tämä muodostaa väistämättä ennakkotapauksen ja vahingoittaa siten myöhempää kehitystä.

2.13. Kotieläinten zoonoosit johtavat antibioottien käytön lisääntymiseen. Eri kansainväliset tahot ovat päätyneet siihen, että antibioottien käyttöä tulisi rajoittaa mahdollisimman paljon resistenssin kehittymisen estämiseksi(2). Kun eläintuotannon zoonooseja torjutaan, estetään samalla erilaisille tunnetuille antibiooteille vastustuskykyisten bakteerien kehittyminen. Tällä on vaikutusta sekä eläintuotantoon että ihmisten sairauksien hoitoon.

3. Erityistä

3.1. TSK:n mielestä on viipymättä ryhdyttävä arvioimaan tieteellisesti zoonoosien ennalta ehkäisemistä ja hoitoa koskevia jäsenvaltioiden toimia, jotka liittyvät Euroopan parlamentin ja neuvoston 24. syyskuuta 1998 tekemään päätökseen N:o 2119 tartuntatautien epidemiologisen seurannan ja valvonnan verkoston perustamisesta yhteisöön(3).

3.2. Helmikuussa 1996 antamassaan lausunnossa TSK kehotti komissiota ja muita asianomaisia tahoja järjestämään konferenssin zoonooseihin liittyvistä ongelmista. TSK esittää uudelleen tämän toivomuksen, jotta suuren yleisön tietoisuutta asiaan liittyvistä toimenpiteistä voitaisiin lisätä. Konferenssi voitaisiin järjestää Saksan liittotasavallassa Berliinissä toimivan kuluttajien terveyden suojelua ja eläinlääkintää käsittelevän instituutin (BgVV) säännöllisesti kokoontuvien työryhmien yhteydessä.

3.3. Koska TSK edustaa eri eturyhmiä, se on sitoutunut erityisesti zoonoosien torjuntaan ja niiden ennaltaehkäisyyn. TSK toivookin pääsevänsä osallistumaan piakkoin asiasta käytäviin keskusteluihin voidakseen ehdottaa parannuksia zoonoosien torjuntaan korkeatasoisen terveyden suojelun saavuttamiseksi ilman että sisäinen kauppa tai tuottajien välinen kilpailu vääristyvät.

3.4. Lisäksi TSK kehottaa komissiota antamaan tulevissa WTO-neuvotteluissa etusijan elintarvikkeiden turvallisuusnäkökohdille. Euroopan unionin alueella sovellettava zoonoosien valvonnan selkeä strategia on välttämätön edellytys EU:n kansainvälisen neuvotteluaseman tukemiseksi.

4. Päätelmä

4.1. Kun otetaan huomioon zoonoosien merkitys terveydelle ja taloudelle, TSK on pahoillaan, etteivät komissio ja jäsenvaltiot ole pyrkineet aiemmin toteuttamaan vuonna 1992 annetun direktiivin tavoitteita. TSK on myös huolissaan asianlykkäämisestä edelleen. Koska jäsenvaltiot ovat käynnistäneet aloitteita zoonoosien uuden leviämisen ehkäisemiseksi, komission tulisi arvioida nykytilanne välittömästi ja antaa mahdollisimman pian asianmukaisia ehdotuksia tilanteen hallitsemiseksi. Muussa tapauksessa vaarana on, että yhtenäismarkkinoiden toiminnalle aiheutuu vakavia ongelmia. Lisäksi on julkaistava käytössä olevat tilastotiedot ja järjestettävä mahdollisimman pian aihetta käsittelevä tieteellinen konferenssi. Maailmanlaajuisten suhteiden kannalta on myös ratkaisevan tärkeää, että Euroopan unioni selkiyttää pikaisesti alan politiikkaansa.

Bryssel 28. huhtikuuta 1999.

Talous- ja sosiaalikomitean

puheenjohtaja

Beatrice RANGONI MACHIAVELLI

(1) EYVL C 97, 1.4.1996, s. 29.

(2) Ks. talous- ja sosiaalikomitean lausunto syyskuulta 1998 aiheesta "Antibiootteihin kohdistuva vastustuskyky uhkana kansanterveydelle" (EYVL C 407, 28.12.1998, s. 7) sekä Kööpenhaminassa syyskuussa 1998 pidetyn mikrobiuhkaa käsittelevän Euroopan unionin konferenssin päätelmät.

(3) EYVL L 268, 3.10.1998.