(1)

Venäjän asevoimat käynnistivät 24 päivänä helmikuuta 2022 laajamittaisen hyökkäyksen Ukrainaan useista paikoista Venäjän federaatiosta, Valko-Venäjältä ja Ukrainan alueilta, jotka eivät ole sen hallituksen hallinnassa.

(2)

Sen vuoksi huomattava osa Ukrainan alueesta on nyt aseellisen konfliktin aluetta, jolta on paennut tai pakenee parhaillaan tuhansia ihmisiä.

(3)

Hyökkäyksellä pyritään heikentämään turvallisuutta ja vakautta Euroopassa ja koko maailmassa; sen alettua Eurooppa-neuvosto tuomitsi 24 päivänä helmikuuta 2022 antamissaan päätelmissä ehdottoman jyrkästi Venäjän ilman edeltävää provokaatiota toteuttaman ja perusteettoman aseellisen hyökkäyksen Ukrainaa vastaan ja korosti kansainvälisen oikeuden ja Yhdistyneiden kansakuntien peruskirjan periaatteiden räikeää rikkomista. Eurooppa-neuvosto vaati Venäjää kunnioittamaan kaikilta osin Ukrainan alueellista koskemattomuutta, suvereniteettia ja itsenäisyyttä sen kansainvälisesti tunnustettujen rajojen sisällä, mukaan lukien Ukrainan oikeus valita oma tiensä. Eurooppa-neuvosto vahvisti myös, että Venäjän hallitus on yksin vastuussa hyökkäyksestään, joka aiheuttaa inhimillistä kärsimystä ja ihmishenkien menetyksiä, ja että se saatetaan teoistaan vastuuseen. Solidaarisuudesta Ukrainaa kohtaan Eurooppa-neuvosto sopi lisäpakotteista, kehotti edistämään varautumista koskevaa työtä kaikilla tasoilla ja kehotti komissiota esittämään varautumistoimenpiteitä.

(4)

Unioni on osoittanut ja osoittaa jatkossakin tukevansa päättäväisesti Ukrainaa ja sen kansalaisia Venäjän federaation ennennäkemättömän aseellisen hyökkäyksen edessä. Tämä päätös on osa unionin vastausta muuttopaineeseen, jonka Venäjän sotilaallinen hyökkäys Ukrainaan aiheuttaa.

(5)

Konfliktilla on jo vaikutuksia unioniin muun muassa sen vuoksi, että sen itärajoille kohdistuu konfliktin edetessä todennäköisesti suuri muuttopaine. Unioniin oli saapunut Ukrainasta 1 päivään maaliskuuta 2022 mennessä yli 650 000 siirtymään joutunutta henkilöä Puolan, Slovakian, Unkarin ja Romanian kautta. Kyseisten lukujen odotetaan kasvavan.

(6)

Ukraina on lueteltu asetuksen (EU) 2018/1806 (2) liitteessä II, ja Ukrainan kansalaiset on vapautettu viisumivaatimuksesta jäsenvaltioiden ulkorajojen ylittämistä varten, kun on kyse enintään 90 päivän oleskelusta minkä tahansa 180 päivän jakson aikana. Niiden kokemusten perusteella, joita saatiin Krimin autonomisen tasavallan ja Sevastopolin kaupungin laittomasta liittämisestä Venäjään vuonna 2014 ja Ukrainan itäosan sodasta, on odotettavissa, että puolet unioniin tulevista lyhytaikaista oleskelua koskevaa viisumivapaata matkustamista hyödyntävistä ukrainalaisista tulee unioniin perheenjäsentensä luokse tai hakemaan työtä, kun taas toinen puoli hakee kansainvälistä suojelua. Konfliktin kehittymisestä riippuen unioniin saapuu tämänhetkisten ennusteiden perusteella todennäköisesti hyvin suuri määrä ihmisiä, mahdollisesti 2,5–6,5 miljoonaa henkilöä, jotka ovat joutuneet siirtymään aseellisen konfliktin seurauksena, ja heistä 1,2-3,2 miljoonan ennakoidaan hakevan kansainvälistä suojelua. Yhdistyneiden kansakuntien (YK) pakolaisasiain päävaltuutettu arvioi, että pahimmassa tapauksessa Ukrainasta saattaa paeta jopa 4 miljoonaa ihmistä.

(7)

Kyseiset luvut osoittavat, että unioni joutuu todennäköisesti tilanteeseen, jossa Ukrainasta tulee suuri määrä siirtymään joutuneita henkilöitä, jotka eivät voi palata lähtömaahansa tai lähtöalueelleen Venäjän aseellisen hyökkäyksen vuoksi. Maahantulijoiden määrä olisi todennäköisesti niin suuri, että on myös olemassa selvä vaara, että jäsenvaltioiden turvapaikkajärjestelmät eivät pysty käsittelemään sitä ilman, että siitä aiheutuu haittaa niiden tehokkaalle toiminnalle sekä asianomaisten henkilöiden ja muiden suojelua hakevien henkilöiden eduille.

(8)

YK on käynnistänyt humanitaarisen Flash Appeal -kampanjan Ukrainan suojelu- ja avustustarpeita varten sekä Ukrainan pakolaisia koskevan alueellisen toimintasuunnitelman, joka sisältää tarkempia tietoja niiden ihmisten määrästä, jotka tarvitsevat apua ja joille sitä kohdennetaan.

(9)

YK:n pakolaisasiain päävaltuutettu oli tyytyväinen monien jäsenvaltioiden ilmaisemaan tukeen direktiivissä 2001/55/EY säädetyn tilapäisen suojelun aktivoimiselle, jotta voidaan tarjota välitöntä ja väliaikaista suojaa unionissa ja helpottaa vastuun jakamista Ukrainasta pakenevien ihmisten vastaanottamisesta jäsenvaltioiden kesken.

(10)

Tähän tilanteeseen vastaamiseksi olisi todettava direktiivissä 2001/55/EY tarkoitettu siirtymään joutuneiden henkilöiden joukoittaisen maahantulon tilanne tilapäisen suojelun antamiseksi heille.

(11)

Tämän päätöksen tavoitteena on antaa tilapäistä suojelua Ukrainassa asuville Ukrainan kansalaisille, jotka ovat joutuneet siirtymään 24 päivänä helmikuuta 2022 tai sen jälkeen kyseisenä päivänä alkaneen Venäjän asevoimien sotilaallisen hyökkäyksen seurauksena. Tilapäistä suojelua olisi annettava myös muiden kolmansien maiden kuin Ukrainan kansalaisille, jotka ovat joutuneet siirtymään Ukrainasta 24 päivänä helmikuuta 2022 tai sen jälkeen ja joilla oli pakolaisasema tai jotka saivat vastaavaa suojelua Ukrainassa ennen 24 päivää helmikuuta 2022. Lisäksi on tärkeää säilyttää perheet yhtenäisinä ja välttää sitä, että saman perheen eri jäsenillä on erilainen asema. Sen vuoksi on tarpeen antaa tilapäistä suojelua myös kyseisten henkilöiden perheenjäsenille, jos heidän perheensä jo oli ja asui Ukrainassa siirtymään joutuneiden henkilöiden joukoittaiseen maahantuloon liittyvien olosuhteiden aikaan.

(12)

Lisäksi on aiheellista säätää suojelusta kansalaisuudettomille henkilöille ja muiden kolmansien maiden kuin Ukrainan kansalaisille, jotka voivat todistaa oleskelleensa Ukrainassa laillisesti ennen 24 päivää helmikuuta 2022 sellaisen voimassa olevan pysyvän oleskeluluvan perusteella, joka on myönnetty Ukrainan lainsäädännön mukaisesti, ja jotka eivät voi palata lähtömaahansa tai lähtöalueelleen turvallisesti ja pysyvästi. Tämä suojelu olisi toteutettava joko soveltamalla tätä päätöstä heihin tai antamalla kansallisen lainsäädännön mukaisesti muuta riittävää suojelua, josta kukin jäsenvaltio päättää. Henkilöiden, jotka haluavat hyötyä suojelusta, olisi todistettava, että he täyttävät nämä kelpoisuusvaatimukset esittämällä asiaankuuluvat asiakirjat asianomaisen jäsenvaltion toimivaltaisille viranomaisille. Jos he eivät voi esittää asiaankuuluvia asiakirjoja, jäsenvaltioiden olisi ohjattava heidät asianmukaiseen menettelyyn.

(13)

Direktiivin 2001/55/EY mukaisesti jäsenvaltiot voivat ulottaa tilapäisen suojelun koskemaan kaikkia muita kansalaisuudettomia henkilöitä tai muiden kolmansien maiden kuin Ukrainan kansalaisia, jotka oleskelevat Ukrainassa laillisesti ja jotka eivät voi palata lähtömaahansa tai lähtöalueelleen turvallisesti ja pysyvästi. Tällaisiin henkilöihin saattaa kuulua kolmansien maiden kansalaisia, jotka opiskelivat tai työskentelivät Ukrainassa lyhytaikaisesti siirtymään joutuneiden henkilöiden joukoittaiseen maahantuloon johtaneiden tapahtumien aikaan. Tällaisille henkilöille olisi joka tapauksessa myönnettävä pääsy unioniin humanitaarisista syistä vaatimatta heiltä erityisesti voimassa olevaa viisumia tai toimeentuloon tarvittavia varoja taikka voimassa olevia matkustusasiakirjoja, jotta varmistetaan turvallinen kauttakulku heidän lähtömaahansa tai lähtöalueelleen palaamiseksi.

(14)

Jäsenvaltiot voivat ulottaa tilapäisen suojelun myös muihin siirtymään joutuneisiin henkilöryhmiin kuin niihin, joihin tätä päätöstä sovelletaan, jos kyseiset henkilöt ovat joutuneet siirtymään samoista syistä samasta lähtömaasta tai samalta lähtöalueelta, joihin tässä päätöksessä viitataan. Siinä tapauksessa jäsenvaltioiden olisi ilmoitettava tästä viipymättä neuvostolle ja komissiolle. Tässä yhteydessä jäsenvaltioita olisi kannustettava harkitsemaan tilapäisen suojelun ulottamista henkilöihin, jotka pakenivat Ukrainasta vähän ennen 24 päivää helmikuuta 2022 jännitteiden kasvaessa tai jotka olivat unionin alueella (esimerkiksi lomalla tai työhön liittyvistä syistä) juuri ennen kyseistä päivää ja jotka eivät aseellisen konfliktin vuoksi voi palata Ukrainaan.

(15)

On huomattava, että jäsenvaltiot ovat sopineet lausumassa, että ne eivät sovella direktiivin 2001/55/EY 11 artiklaa.

(16)

Tilapäinen suojelu on tämänhetkisessä tilanteessa kaikkein asianmukaisin väline. Kun otetaan huomioon poikkeuksellinen tilanne, mukaan lukien Venäjän federaation sotilaallinen hyökkäys Ukrainaan ja siirtymään joutuneiden henkilöiden joukoittaisen maahantulon laajuus, tilapäisen suojelun olisi mahdollistettava se, että siirtymään joutuneilla henkilöillä on kaikkialla unionissa yhdenmukaiset oikeudet, jotka tarjoavat asianmukaisen suojelun tason. Tilapäisen suojelun antamisen oletetaan hyödyttävän myös jäsenvaltioita, sillä tilapäiseen suojeluun liittyvät oikeudet rajoittavat siirtymään joutuneiden henkilöiden tarvetta hakea välittömästi kansainvälistä suojelua ja siten riskiä niiden turvapaikkajärjestelmien ylikuormittumisesta, sillä ne vähentävät muodollisuudet minimiin tilanteen kiireellisyyden vuoksi. Lisäksi viisumivapaasti matkustavilla Ukrainan kansalaisilla on oikeus liikkua vapaasti unionin alueella sen jälkeen, kun heidät on päästetty alueelle 90 päivän ajaksi. Tällä perusteella he voivat valita jäsenvaltion, jossa he haluavat nauttia tilapäiseen suojeluun liittyvistä oikeuksista, ja mennä eri puolilla unionia jo asuvaan mittavaan ukrainalaiseen maahanmuuttajaväestöön kuuluvien perheidensä ja ystäviensä luokse. Tämä tasapainottaa käytännössä rasitusta jäsenvaltioiden välillä ja vähentää siten kansallisiin vastaanottojärjestelmiin kohdistuvaa painetta. Kun jäsenvaltio on myöntänyt oleskeluluvan direktiivin 2001/55/EY mukaisesti, tilapäistä suojelua saavan henkilön olisi voitava hyödyntää tilapäiseen suojeluun liittyviä oikeuksiaan ainoastaan siinä jäsenvaltiossa, joka myönsi oleskeluluvan, vaikka hänellä onkin oikeus liikkua unionissa 90 päivän ajan 180 päivän jakson aikana. Tämä ei saisi rajoittaa jäsenvaltion mahdollisuutta päättää myöntää milloin tahansa oleskelulupa henkilöille, jotka saavat tilapäistä suojelua tämän päätöksen nojalla.

(17)

Tämä päätös on yhteensopiva sellaisten kansallisten tilapäistä suojelua koskevien järjestelmien kanssa, joiden voidaan katsoa panevan täytäntöön direktiivin 2001/55/EY, ja sitä voidaan soveltaa niitä täydentäen. Jos jäsenvaltion kansallinen järjestelmä on direktiivissä 2001/55/EY vahvistettuja järjestelyjä suotuisampi, jäsenvaltion olisi voitava jatkaa sen soveltamista, sillä kyseisen direktiivin mukaisesti jäsenvaltiot voivat antaa tai pitää voimassa suotuisampia edellytyksiä tilapäistä suojelua saaville henkilöille. Jos kansallinen järjestelmä kuitenkin on vähemmän suotuisa, jäsenvaltion olisi varmistettava direktiivissä 2001/55/EY säädetyt lisäoikeudet.

(18)

Direktiivissä 2001/55/EY otetaan asianmukaisesti huomioon velvollisuudet, joita jäsenvaltioilla on yleisen järjestyksen ylläpitämiseksi ja sisäisen turvallisuuden suojaamiseksi, sillä siinä sallitaan jäsenvaltioiden evätä tilapäinen suojelu siirtymään joutuneelta henkilöltä, jos on vakavaa aihetta epäillä, että kyseinen henkilö on tehnyt rikoksen rauhaa vastaan, sotarikoksen tai rikoksen ihmisyyttä vastaan, sellaisena kuin nämä rikokset on määritelty tällaisia rikoksia koskevissa kansainvälisissä sopimuksissa; tehnyt vakavan ei-poliittisen rikoksen vastaanottavan jäsenvaltion ulkopuolella ennen kuin hänet on otettu tilapäistä suojelua saavana henkilönä kyseiseen jäsenvaltioon; tai hänen on todettu syyllistyneen YK:n tarkoitusperien ja periaatteiden vastaisiin tekoihin. Direktiivin mukaan jäsenvaltiot voivat myös evätä tilapäisen suojelun siirtymään joutuneelta henkilöltä, jos on riittäviä perusteita katsoa kyseisen henkilön olevan vaaraksi vastaanottavan jäsenvaltion turvallisuudelle tai vastaanottavan jäsenvaltion yhteisölle.

(19)

Tilapäistä suojelua myöntäessään jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että tilapäistä suojelua saavien henkilöiden henkilötietojen käsittelyssä noudatetaan unionin tietosuojasäännöstössä ja erityisesti Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) 2016/679 (3) vahvistettuja vaatimuksia.

(20)

Tämän päätöksen olisi mahdollistettava se, että unioni voi koordinoida ja seurata tiiviisti jäsenvaltioiden vastaanottovalmiutta ja ryhtyä tarvittaessa toimiin lisätuen antamiseksi. Direktiivissä 2001/55/EY edellytetään, että jäsenvaltiot tekevät yhteistyötä ja vaihtavat tietoja tilapäisen suojelun täytäntöönpanon helpottamiseksi yhteistyössä komission kanssa. Tämä olisi tehtävä ”solidaarisuusfoorumilla”, jolla jäsenvaltiot vaihtavat tietoja vastaanottovalmiuksistaan ja tilapäistä suojelua alueellaan saavien henkilöiden määrästä. Joidenkin jäsenvaltioiden EU:n muuttoliikettä käsittelevän varautumis- ja kriisinhallintaverkoston puitteissa toimittamien tietojen perusteella vastaanottokyky unionissa asuvien ukrainalaisten maahanmuuttajayhteisöjen vastaanottokyvyn lisäksi ylittää tähän mennessä 310 000 henkilöä. Komission olisi otettava kyseistä tietojen vaihtoa varten koordinointitehtävä. Jäsenvaltioiden välisen yhteistyön varmistamiseksi on lisäksi viime vuosina perustettu useita foorumeita, joista direktiivissä 2001/55/EY säädetyn hallinnollisen yhteistyön verkoston kannalta asianmukaisin on EU:n muuttoliikettä käsittelevä varautumis- ja kriisinhallintaverkosto (komission suosituksen (EU) 2020/1366 (4) mukaisesti). Jäsenvaltioiden olisi myös edistettävä unionin yhteistä tilannetietoisuutta jakamalla asiaankuuluvia tietoja EU:n poliittisen kriisitoiminnan integroitujen järjestelyjen (IPCR) kautta (5). Euroopan ulkosuhdehallintoa olisi konsultoitava tarvittaessa. Tässä yhteydessä jäsenvaltioiden olisi myös tehtävä tiivistä yhteistyötä YK:n pakolaisasiain päävaltuutetun kanssa.

(21)

Direktiivin 2001/55/EY mukaisesti tilapäisen suojelun olisi kestettävä aluksi vuoden. Jollei tilapäistä suojelua ole lopetettu kyseisen direktiivin 6 artiklan 1 kohdan b alakohdan mukaisesti, kyseistä jaksoa olisi jatkettava ilman eri toimenpiteitä kuusi kuukautta kerrallaan enintään vuoden ajan. Komissio seuraa ja tarkastelee tilannetta jatkuvasti. Se voi milloin tahansa ehdottaa neuvostolle tilapäisen suojelun lopettamista sillä perusteella, että Ukrainan tilanne mahdollistaa tilapäistä suojelua saavien henkilöiden turvallisen ja pysyvän paluun, tai ehdottaa, että neuvosto jatkaa tilapäistä suojelua enintään yhdellä vuodella.

(22)

Direktiivin 2001/55/EY 24 artiklan soveltamiseksi viittausta neuvoston päätöksellä 2000/596/EY (6) perustettuun Euroopan pakolaisrahastoon olisi pidettävä viittauksena Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2021/1147 (7) perustettuun turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahastoon. Kaikkia jäsenvaltioiden toimia tästä päätöksestä johtuvien velvoitteiden noudattamiseksi tuetaan taloudellisesti unionin rahastoista. Myös monivuotisen rahoituskehyksen 2021–2027 hätä- ja joustomekanismeista voidaan ottaa käyttöön varoja jäsenvaltioiden yksittäisiin kiireellisiin tarpeisiin vastaamiseksi. Lisäksi unionin pelastuspalvelumekanismi (8) on aktivoitu (9). Jäsenvaltiot voivat pyytää kyseisen mekanismin kautta tarvikkeita, jotka ovat ratkaisevan tärkeitä niiden alueella olevien Ukrainasta siirtymään joutuneiden henkilöiden tarpeiden täyttämiseksi, ja voivat saada osarahoitusta tällaisen avun antamiseen.

(23)

Direktiivin 2001/55/EY hyväksymisen jälkeen on perustettu useita unionin virastoja tai ennen sitä perustettujen unionin virastojen toimeksiantoja on vahvistettu. Tässä yhteydessä komission olisi tehtävä yhteistyötä Euroopan raja- ja merivartioviraston (Frontex), Euroopan unionin turvapaikkaviraston ja Euroopan unionin lainvalvontayhteistyöviraston (Europol) kanssa, jotta tilannetta voidaan seurata ja tarkastella jatkuvasti. Lisäksi Frontexin, Euroopan unionin turvapaikkaviraston ja Europolin olisi annettava operatiivista tukea apua pyytäneille jäsenvaltioille näiden auttamiseksi tilanteesta selviämisessä, myös tämän päätöksen soveltamiseksi.

(24)

Tässä päätöksessä kunnioitetaan perusoikeuksia ja otetaan huomioon Euroopan unionin perusoikeuskirjassa tunnustetut periaatteet.

(25)

Direktiivi 2001/55/EY sitoo Irlantia, minkä vuoksi se osallistuu tämän päätöksen hyväksymiseen.

(26)

Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen liitetyssä, Tanskan asemasta tehdyssä pöytäkirjassa N:o 22 olevien 1 ja 2 artiklan mukaisesti Tanska ei osallistu tämän päätöksen hyväksymiseen, päätös ei sido Tanskaa eikä sitä sovelleta Tanskaan.

(27)

Tilanteen kiireellisyys huomioon ottaen tämän päätöksen olisi tultava voimaan päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä,