EUR-Lex Access to European Union law

Back to EUR-Lex homepage

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

Document 32021R0948

Neuvoston asetus (Euratom) 2021/948, annettu 27 päivänä toukokuuta 2021, naapuruus-, kehitys- ja kansainvälisen yhteistyön välinettä – Globaali Eurooppaa täydentävän, kansainvälisen ydinturvallisuusyhteistyön eurooppalaisen välineen perustamisesta Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimuksen nojalla ja asetuksen (Euratom) N:o 237/2014 kumoamisesta

ST/12568/2020/INIT

EUVL L 209, 14.6.2021, p. 79–90 (BG, ES, CS, DA, DE, ET, EL, EN, FR, GA, HR, IT, LV, LT, HU, MT, NL, PL, PT, RO, SK, SL, FI, SV)

Legal status of the document In force

ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2021/948/oj

14.6.2021   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 209/79


NEUVOSTON ASETUS (Euratom) 2021/948,

annettu 27 päivänä toukokuuta 2021,

naapuruus-, kehitys- ja kansainvälisen yhteistyön välinettä – Globaali Eurooppaa täydentävän, kansainvälisen ydinturvallisuusyhteistyön eurooppalaisen välineen perustamisesta Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimuksen nojalla ja asetuksen (Euratom) N:o 237/2014 kumoamisesta

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 203 artiklan,

ottaa huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

ottaa huomioon Euroopan parlamentin lausunnon (1),

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Unionin olisi puolustettava ja edistettävä arvojaan ja etujaan maailmanlaajuisesti Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 3 artiklan 5 kohdassa, 8 artiklassa ja 21 artiklassa vahvistettujen unionin ulkoisen toiminnan tavoitteiden ja periaatteiden mukaisesti.

(2)

Yhdistyneiden kansakuntien kestävän kehityksen Agenda 2030 -toimintaohjelmaan, Euroopan unionin ulko- ja turvallisuuspoliittiseen globaalistrategiaan ja kehityspolitiikkaa koskevaan eurooppalaiseen konsensukseen perustuvan uuden kansainvälisen kehyksen panemiseksi täytäntöön Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2021/947 (2) pyritään unionin ulkoisen toiminnan johdonmukaisuuden lisäämiseen ja tuloksellisuuden varmistamiseen kokoamalla sen toimet yhteen tehokkaaseen välineeseen ulkoisen toiminnan alan eri politiikkojen täytäntöönpanon parantamiseksi.

(3)

Asetuksella (EU) 2021/947 perustettua naapuruus-, kehitys- ja kansainvälisen yhteistyön välinettä – Globaali Eurooppaa täydentävän, kansainvälisen ydinturvallisuusyhteistyön eurooppalaisen välineen, jäljempänä ’väline’, tavoitteena olisi oltava, että se edistää korkeatasoista ydinturvallisuutta, säteilysuojelua sekä tehokkaan ja toimivan ydinmateriaalivalvonnan noudattamista kolmansissa maissa Euroopan atomienergiayhteisön, jäljempänä ’yhteisö’, toiminnan pohjalta. Tämän tavoitteen yhteydessä tällä asetuksella pyritään tukemaan avoimuuden edistämistä kolmansien maiden viranomaisten ydinalaan liittyvissä päätöksentekomenettelyissä.

(4)

Väline olisi perustettava seitsemäksi vuodeksi, jotta sen kesto vastaisi neuvoston asetuksessa (EU, Euratom) 2020/2093 (3) säädettyä monivuotisen rahoituskehyksen kestoa.

(5)

Tämä asetus on osa kehystä, joka on laadittu yhteistyön suunnittelua varten, ja tämän asetuksen tarkoituksena on täydentää asetuksen (EU) 2021/947 nojalla rahoitettavia ydinalan yhteistyötoimia.

(6)

Unionin jäsenvaltiot ovat 1 päivänä heinäkuuta 1968 allekirjoitetun ydinsulkusopimuksen osapuolia ja soveltavat sen lisäpöytäkirjaa Kansainvälisen atomienergiajärjestön (IAEA) ydinmateriaalivalvontasopimuksiinsa.

(7)

Neuvosto on ydinturvallisuuden ja sen valvonnan jatkuvan parantamisen ylläpitämiseksi ja edistämiseksi antanut direktiivit 2009/71/Euratom (4), 2011/70/Euratom (5) ja 2013/59/Euratom (6). Kyseiset direktiivit ja yhteisössä täytäntöön pannut ydinturvallisuuden sekä radioaktiivisen jätteen ja käytetyn ydinpolttoaineen huollon tiukat vaatimukset toimivat esimerkkeinä, joilla kannustetaan kolmansia maita asettamaan vaatimustasonsa yhtä korkealle.

(8)

Yhteisö ja sen jäsenvaltiot ovat sopimuspuolia 17 päivänä kesäkuuta 1994 tehdyssä ydinturvallisuutta koskevassa yleissopimuksessa ja 5 päivänä syyskuuta 1997 tehdyssä käytetyn polttoaineen ja radioaktiivisen jätteen huollon turvallisuutta koskevassa yleissopimuksessa.

(9)

Yhteisön olisi jatkettava Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimuksen, jäljempänä ’Euratomin perustamissopimus’, X luvun mukaisesti tiivistä yhteistyötä IAEA:n kanssa ydinturvallisuuden ja ydinmateriaalivalvonnan alalla Euratomin perustamissopimuksen toisen osaston III ja VII luvun tavoitteiden saavuttamiseksi. Yhteisö tekee yhteistyötä sellaisten muiden kansainvälisten järjestöjen ja ohjelmien kanssa, joilla on samanlaisia tavoitteita.

(10)

Välineessä olisi säädettävä saavutettavien tavoitteiden tueksi toimista, jotka ovat yhdenmukaisia aiemmin neuvoston asetuksen (Euratom) N:o 237/2014 (7) nojalla tuettujen toimien kanssa. Kyseiset tavoitteet koskevat toimivan ydinturvallisuuskulttuurin edistämistä ja mahdollisimman tiukkojen ydinturvallisuus- ja säteilysuojeluvaatimusten täytäntöönpanoa ja ydinturvallisuuden jatkuvaa parantamista, käytetyn ydinpolttoaineen ja radioaktiivisen jätteen vastuullista ja turvallista huoltoa, entisten ydinlaitosalueiden ja ydinlaitosten käytöstä poistamista ja kunnostamista sekä tehokasta ja toimivaa ydinmateriaalivalvontaa kolmansissa maissa, erityisesti liittyvissä maissa, ehdokasmaissa, mahdollisissa ehdokasmaissa ja Euroopan naapuruuspolitiikan piiriin kuuluvissa maissa.

(11)

Tämän asetuksen täytäntöönpanon olisi perustuttava tarvittaessa jäsenvaltioiden ja niiden asiaankuuluvien viranomaisten, erityisesti ydinturvallisuuden alasta vastaavien toimivaltaisten sääntelyviranomaisten, ja Euroopan ydinturvallisuusviranomaisten ryhmän kuulemiseen kansainvälisen ydinturvallisuusyhteistyön eurooppalaisen välineen komitean kautta sekä kumppanimaiden kanssa käytävään vuoropuheluun. Tämän asetuksen täytäntöönpanossa olisi otettava huomioon kolmansille maille ydinturvallisuuden ja ydinturvajärjestelyjen alalla annettavasta avusta 9 päivänä joulukuuta 2008 annetut neuvoston päätelmät.

(12)

Yhteisön ulkoisen toiminnan tuloksia olisi seurattava ja arvioitava ennalta määritetyillä, läpinäkyvillä, maakohtaisilla ja mitattavissa olevilla indikaattoreilla, jotka on mukautettu välineen erityispiirteisiin ja tavoitteisiin ja joiden olisi suotavaa perustua EU:n kansainvälisen kehitysyhteistyön tuloskehykseen. Indikaattoreiden olisi oltava laatu-, suorituskyky- ja tuloskeskeisiä, jotta edunsaajamailta voitaisiin vaatia unioniin ja sen jäsenvaltioihin nähden enemmän vastuuta ja vastuuvelvollisuutta turvallisuutta parantavien toimenpiteiden täytäntöönpanossa saavutetuista tuloksista.

(13)

Unionin ja yhteisön olisi pyrittävä hyödyntämään käytettävissä olevia resursseja mahdollisimman tehokkaasti optimoidakseen ulkoisen toimintansa vaikutukset. Tähän olisi päästävä unionin ulkoisen toiminnan rahoitusvälineiden keskinäisellä johdonmukaisuudella ja täydentävyydellä sekä luomalla synergioita muiden unionin politiikkojen ja ohjelmien kanssa. Jotta voitaisiin maksimoida yhdistettyjen toimien vaikutus yhteisen tavoitteen saavuttamiseksi, tässä asetuksessa olisi sallittava rahoituksen yhdistäminen muiden unionin ohjelmien kanssa edellyttäen, että rahoitusosuuksilla ei kateta samoja kustannuksia.

(14)

Tässä asetuksessa vahvistetaan välineen koko keston ajaksi rahoituspuitteet, joita Euroopan parlamentin ja neuvoston on määrä pitää talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta, talousarvioyhteistyöstä ja moitteettomasta varainhoidosta sekä uusista omista varoista, mukaan lukien etenemissuunnitelma uusien omien varojen käyttöönottamiseksi, 16 päivänä joulukuuta 2020 tehdyn Euroopan parlamentin, Euroopan unionin neuvoston ja Euroopan komission välisen toimielinten sopimuksen (8) 18 kohdan mukaisesti ensisijaisena ohjeenaan vuosittaisessa talousarviomenettelyssä.

(15)

Välineeseen sovelletaan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EU, Euratom) 2018/1046 (9), jäljempänä ’varainhoitoasetus’. Varainhoitoasetuksessa vahvistetaan unionin talousarvion toteuttamista koskevat säännöt, mukaan lukien avustuksia, palkintoja, hankintoja, välillistä hallinnointia, rahoitusvälineitä, talousarviotakuita, rahoitusapua ja ulkopuolisten asiantuntijoiden kulujen korvaamista koskevat säännöt.

(16)

Asetuksessa (EU) 2021/947 säädettyjä sääntöjä ja menettelyjä olisi tarvittaessa sovellettava tämän asetuksen täytäntöönpanoon, ja tämän asetuksen täytäntöönpanosäännösten olisi vastattava kyseisen asetuksen säännöksiä.

(17)

Tähän asetukseen sovelletaan Euroopan parlamentin ja neuvoston Euratomin perustamissopimuksen 106 A artiklan ja Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 322 artiklan nojalla hyväksymiä horisontaalisia varainhoitosääntöjä. Kyseisissä varainhoitoasetukseen sisältyvissä säännöissä vahvistetaan etenkin menettely, joka koskee talousarvion laatimista ja toteuttamista käyttäen avustuksia, hankintoja, palkintoja ja välillistä toteutusta, sekä säädetään taloushallinnon toimijoiden toiminnan valvonnasta. Euratomin perustamissopimuksen 106 A artiklan ja SEUT 322 artiklan nojalla hyväksyttäviin sääntöihin sisältyy myös yleinen ehdollisuusjärjestelmä unionin talousarvion suojaamiseksi.

(18)

Tässä asetuksessa säädetyt unionin rahoituksen muodot ja toteutustavat olisi valittava sen perusteella, miten hyvin niillä voidaan saavuttaa toimien erityistavoitteet ja saada aikaan tuloksia, kun otetaan huomioon erityisesti tarkastusten kustannukset, hallinnollinen rasitus ja oletettu noudattamatta jättämisen riski. Tässä olisi harkittava kertakorvausten, kiinteämääräisen rahoituksen ja yksikkökustannusten käyttämistä sekä varainhoitoasetuksen 125 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitetun rahoituksen, joka ei perustu kustannuksiin, käyttämistä.

(19)

Vuotuisten toimintasuunnitelmien ja toimenpiteiden olisi oltava varainhoitoasetuksen mukaisia työohjelmia. Vuotuiset toimintasuunnitelmat koostuvat joukosta toimenpiteitä, jotka on koottu yhteen asiakirjaan.

(20)

Jotta varmistetaan jatkuvuus tuen myöntämisessä asiaankuuluvalla politiikan alalla ja mahdollistetaan täytäntöönpano monivuotisen vuosia 2021–2027 koskevan rahoituskehyksen alusta alkaen, on tarpeen säätää, että tätä asetusta sovelletaan varainhoitovuoden 2021 alusta.

(21)

Varainhoitoasetuksen, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 883/2013 (10) sekä neuvoston asetusten (EY, Euratom) N:o 2988/95 (11), (Euratom, EY) N:o 2185/96 (12) ja (EU) 2017/1939 (13) mukaisesti unionin taloudellisia etuja on suojattava oikeasuhteisin toimenpitein, joita ovat sääntöjenvastaisuuksien, mukaan lukien petokset, ehkäisemiseen, havaitsemiseen, korjaamiseen ja tutkimiseen sekä hukattujen, aiheettomasti maksettujen tai virheellisesti käytettyjen varojen takaisinperintään ja soveltuvin osin hallinnollisten seuraamusten määräämiseen liittyvät toimenpiteet. Erityisesti asetusten (Euratom, EY) N:o 2185/96 ja (EU, Euratom) N:o 883/2013 nojalla Euroopan petostentorjuntavirastolla (OLAF) on valtuudet suorittaa hallinnollisia tutkimuksia, myös paikan päällä suoritettavia tarkastuksia ja todentamisia, selvittääkseen, onko kyse petoksesta, lahjonnasta tai muusta laittomasta toiminnasta, joka vahingoittaa unionin taloudellisia etuja.

Euroopan syyttäjänvirastolla (EPPO) on asetuksen (EU) 2017/1939 mukaisesti valtuudet tutkia unionin taloudellisia etuja vahingoittavia rikoksia sekä nostaa niistä syyte Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2017/1371 (14) mukaisesti. Unionin rahoitusta saavien henkilöiden ja yhteisöjen on varainhoitoasetuksen mukaisesti toimittava täydessä yhteistyössä unionin taloudellisten etujen suojaamiseksi, myönnettävä komissiolle, OLAFille, tilintarkastustuomioistuimelle ja niiden jäsenvaltioiden osalta, jotka osallistuvat asetuksen (EU) 2017/1939 mukaiseen tiiviimpään yhteistyöhön, EPPOlle tarvittavat oikeudet ja valtuudet ja varmistettava, että unionin varojen hoitamiseen osallistuvat kolmannet osapuolet myöntävät vastaavat oikeudet. Tästä syystä kolmansien maiden ja alueiden kanssa sekä kansainvälisten järjestöjen kanssa tehtyjen sopimusten sekä kaikkien tämän asetuksen täytäntöönpanosta johtuvien sopimusten olisi sisällettävä määräyksiä, joilla komissiolle, OLAFille, tilintarkastustuomioistuimelle ja EPPOlle annetaan nimenomaisesti valtuudet tehdä toimivaltansa puitteissa tarkastuksia sekä paikan päällä suoritettavia tarkastuksia ja todentamisia ja joilla varmistetaan, että unionin varojen hoitamiseen osallistuvat kolmannet osapuolet myöntävät vastaavat oikeudet.

(22)

Asetus (Euratom) N:o 237/2014 olisi näin ollen kumottava.

(23)

Jotta voidaan varmistaa tämän asetuksen yhdenmukainen täytäntöönpano, komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovaltaa. Tätä valtaa olisi käytettävä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/2011 (15) mukaisesti.

(24)

Viittauksia neuvoston päätöksessä 2010/427/EU (16) tarkoitettuihin ulkoisen avun välineisiin olisi pidettävä viittauksina tähän asetukseen ja siinä viitattuihin asetuksiin. Komission olisi varmistettava, että tämä asetus pannaan täytäntöön päätöksen 2010/427/EU mukaisesti.

(25)

Tässä asetuksessa säädetyissä toimissa olisi noudatettava huolellisesti unionin rajoittavissa toimenpiteissä vahvistettuja ehtoja ja menettelyjä,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

I OSASTO

YLEISET SÄÄNNÖKSET

1 artikla

Kohde ja soveltamisala

Tällä asetuksella perustetaan Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimuksen nojalla kansainvälisen ydinturvallisuusyhteistyön eurooppalainen väline, jäljempänä ’väline’, joka täydentää naapuruus-, kehitys- ja kansainvälisen yhteistyön välinettä – Globaali Eurooppa, 1 päivänä tammikuuta 2021 alkavalle ja 31 päivänä joulukuuta 2027 päättyvälle kaudelle.

Tässä asetuksessa vahvistetaan välineen tavoitteet, sen talousarvio 1 päivänä tammikuuta 2021 alkavalle ja 31 päivänä joulukuuta 2027 päättyvälle kaudelle sekä unionin rahoituksen muodot ja toteutustavat.

2 artikla

Välineen tavoitteet

1.   Välineen tavoitteena on täydentää asetuksen (EU) 2021/947 nojalla rahoitettavia ydinalan yhteistyötoimia erityisesti, jotta voidaan edistää korkeatasoista ydinturvallisuutta, säteilysuojelua sekä toimivan ja tehokkaan ydinmateriaalivalvonnan noudattamista kolmansissa maissa asiaankuuluvien Euratomin sääntelypuitteiden mukaisen toiminnan pohjalta tämän asetuksen mukaisesti ja mahdollisimman avoimesti. Tämän tavoitteen yhteydessä välineellä pyritään myös tukemaan avoimuuden edistämistä kolmansien maiden viranomaisten ydinalaan liittyvissä päätöksentekomenettelyissä.

2.   Välineellä on 1 kohdan mukaisesti seuraavat erityistavoitteet:

a)

toimivan ydinturvallisuus- ja säteilysuojelukulttuurin edistäminen, mahdollisimman tiukkojen ydinturvallisuus- ja säteilysuojeluvaatimusten täytäntöön paneminen ja ydinturvallisuuden jatkuva parantaminen, mukaan lukien kolmansien maiden viranomaisten avoimuuden edistäminen ydinlaitosten turvallisuuteen liittyvissä päätöksentekomenettelyissä;

b)

käytetyn ydinpolttoaineen ja radioaktiivisen jätteen vastuullinen ja turvallinen huolto sekä entisten ydinlaitosalueiden ja ydinlaitosten käytöstä poistaminen ja kunnostaminen, mukaan lukien kolmansien maiden viranomaisten avoimuuden edistäminen päätöksentekomenettelyissä;

c)

tehokkaan ja toimivan ydinmateriaalivalvonnan käyttöönotto kolmansissa maissa.

3 artikla

Johdonmukaisuus, yhdenmukaisuus ja täydentävyys

1.   Tämän asetuksen täytäntöönpanossa varmistetaan yhdenmukaisuus, synergiat ja täydentävyys asetuksen (EU) 2021/947, muiden unionin ulkoisen toiminnan ohjelmien ja muiden asiaankuuluvien unionin politiikkojen ja ohjelmien kanssa sekä kehitykseen vaikuttavien politiikkojen johdonmukaisuus.

2.   Muista unionin ohjelmista voidaan tarvittaessa osallistua tämän asetuksen nojalla toteutettavien toimien rahoitukseen edellyttäen, että näillä rahoitusosuuksilla ei kateta samoja kustannuksia. Tällä asetuksella voidaan myös osallistua muiden unionin ohjelmien nojalla toteutettavien toimenpiteiden rahoitukseen edellyttäen, että näillä rahoitusosuuksilla ei kateta samoja kustannuksia.

3.   Kunkin tämän asetuksen nojalla toteutettaviin toimiin osallistuvan unionin ohjelman osuuteen toimesta sovelletaan sen omia sääntöjä. Kumulatiivisen rahoituksen määrä ei saa ylittää toimen avustuskelpoisia kokonaiskustannuksia, ja eri unionin ohjelmista myönnettävä tuki voidaan laskea määräsuhteen mukaisesti tukiehtoja koskevissa asiakirjoissa vahvistetulla tavalla.

4 artikla

Välineen talousarvio

Rahoituspuitteet välineen toteuttamiseksi 1 päivän tammikuuta 2021 ja 31 päivän joulukuuta 2027 välisellä kaudella ovat 300 miljoonaa euroa käypinä hintoina.

5 artikla

Toimintapoliittinen kehys

Assosiaatiosopimukset, kumppanuus- ja yhteistyösopimukset, monenväliset sopimukset ja muut sopimukset, joilla luodaan oikeudellisesti sitova suhde unionin ja sen kumppanimaiden välillä, sekä Eurooppa-neuvoston päätelmät ja neuvoston päätelmät, huippukokousten julkilausumat, kumppanimaiden kanssa pidettyjen korkean tason kokousten päätelmät, komission tiedonannot ja komission ja unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan yhteiset tiedonannot muodostavat yleisen toimintapoliittisen kehyksen tämän asetuksen täytäntöönpanoa varten.

II OSASTO

VÄLINEEN TÄYTÄNTÖÖNPANO

6 artikla

Monivuotiset suuntaa-antavat ohjelmat

1.   Tämän asetuksen mukainen yhteistyö toteutetaan monivuotisten suuntaa-antavien ohjelmien perusteella.

2.   Monivuotisten suuntaa-antavien ohjelmien tavoitteena on tarjota johdonmukainen kehys yhteisön ja asianomaisten kolmansien maiden tai alueiden keskinäiselle yhteistyölle yhteisön yleisen tarkoituksen ja soveltamisalan, tavoitteiden, periaatteiden ja politiikan mukaisella tavalla ja siten, että se perustuu 5 artiklassa tarkoitettuun toimintapoliittiseen kehykseen.

3.   Monivuotiset suuntaa-antavat ohjelmat muodostavat tämän asetuksen mukaisen yhteistyön yleisen perustan, ja niissä esitetään yhteistyötä koskevat yhteisön tavoitteet ottaen huomioon asianomaisten maiden tarpeet, yhteisön prioriteetit, kansainvälinen tilanne ja asianomaisten kolmansien maiden toiminta. Monivuotisissa suuntaa-antavissa ohjelmissa on myös osoitettava yhteistyön tuoma lisäarvo ja se, miten vältetään päällekkäisyys muiden ohjelmien ja aloitteiden kanssa, erityisesti samankaltaisiin tavoitteisiin pyrkivien kansainvälisten järjestöjen ja tärkeiden avunantajien ohjelmien ja aloitteiden kanssa.

4.   Monivuotisissa suuntaa-antavissa ohjelmissa yksilöidään rahoitusta saavat ensisijaiset alat, erityistavoitteet, odotetut tulokset, suorituskykyyn ja tuloksiin keskittyvät indikaattorit ja alustavat määrärahat sekä koko ohjelman tasolla että tavoitekohtaisesti.

5.   Monivuotiset suuntaa-antavat ohjelmat perustuvat kumppanimaiden tai -alueiden kanssa käytävään vuoropuheluun, johon osallistuu asiaankuuluvia sidosryhmiä, erityisesti valtion viranomaisia ja sääntelyviranomaisia ja niiden nimeämiä organisaatioita; näin varmistetaan, että asianomainen maa tai alue ottaa riittävän vastuun prosessista, ja tuetaan ydinturvallisuuden kehittämisen jatkumista kansallisella tasolla.

6.   Komissio hyväksyy, tarvittaessa Euroopan ydinturvallisuusviranomaisten ryhmää, jäljempänä ’ENSREG’, kuultuaan, monivuotiset suuntaa-antavat ohjelmat 15 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

7.   Komissio tarkistaa 15 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen monivuotiset suuntaa-antavat ohjelmat ja tarvittaessa saattaa ne ajan tasalle vähintään neljän vuoden kuluttua niiden hyväksymisestä.

7 artikla

Vuotuiset toimintasuunnitelmat ja toimenpiteet

1.   Komissio hyväksyy vuotuiset toimintasuunnitelmat, jotka perustuvat monivuotisiin suuntaa-antaviin ohjelmiin. Komissio voi myös hyväksyä erityistoimenpiteitä ja tukitoimenpiteitä.

Kun on kyse ennakoimattomista ja asianmukaisesti perustelluista tarpeista, olosuhteista tai sitoumuksista, komissio voi hyväksyä erityistoimenpiteitä.

Toimintasuunnitelmissa ja erityistoimenpiteissä yksilöidään kunkin kolmannen maan tai alueen osalta saavutettavat tavoitteet, hallintomenettelyt, rahoitettavat hankkeet, alustava aikataulu, odotetut tulokset ja tärkeimmät toimet, toimintasuunnitelmien ja erityistoimenpiteiden menetelmät ja tarvittaessa tilanne kunkin kolmannen maan tai alueen osalta, talousarvio ja niihin mahdollisesti liittyvät tukimenot. Kyseisissä toimintasuunnitelmissa ja toimenpiteissä on oltava kuvaus ja yhteenvetokuvaus kustakin rahoitettavasta toimesta, maininta kullekin toimelle osoitetuista määrärahoista, täytäntöönpanon alustava aikataulu ja erityisiä indikaattoreita suorituskyvyn seurantaa, arviointia ja uudelleentarkastelua varten sekä tarvittaessa niihin mahdollisesti liittyvät tukimenot. Niissä on tarvittaessa esitettävä aiemmasta yhteistyöstä mahdollisesti saadut kokemukset.

2.   Toimintasuunnitelmat ja toimenpiteet hyväksytään 15 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun tarkastelumenettelyn mukaisesti annetuilla täytäntöönpanosäädöksillä.

3.   Jäljempänä 15 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä ei tarvitse noudattaa seuraavissa tapauksissa:

a)

erityistoimenpiteet ja tukitoimenpiteet, joita unioni rahoittaa enintään 5 miljoonalla eurolla;

b)

tekniset muutokset edellyttäen, että ne eivät merkittävällä tavalla vaikuta asianomaisen toimintasuunnitelman tai toimenpiteen tavoitteisiin, kuten

i)

täytäntöönpanomenetelmän muutos;

ii)

varojen kohdentaminen uudelleen toimintasuunnitelmaan sisältyvien toimien välillä;

iii)

toimintasuunnitelmien ja erityistoimenpiteiden talousarvion korottaminen tai supistaminen enintään 20 prosentilla alkuperäisestä talousarviosta, ylittämättä kuitenkaan 5 miljoonan määrää.

Tämän kohdan mukaisesti hyväksytyistä erityistoimenpiteistä ja tukitoimenpiteistä sekä niihin tehtävistä teknisistä muutoksista on ilmoitettava 15 artiklassa tarkoitetulle kansainvälisen ydinturvallisuusyhteistyön eurooppalaisen välineen komitealle kuukauden kuluessa niiden hyväksymisestä. Niistä on ilmoitettava myös Euroopan parlamentille.

4.   Asianmukaisesti perustelluissa erittäin kiireellisissä tapauksissa, joissa yhteisön on toimittava nopeasti, komissio hyväksyy toimintasuunnitelmat tai toimenpiteet tai muuttaa niitä välittömästi sovellettavilla täytäntöönpanosäädöksillä 15 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen.

8 artikla

Tukitoimenpiteet

1.   Unionin rahoitus voi kattaa tukimenot välineen täytäntöön panemiseksi ja sen tavoitteiden saavuttamiseksi, mukaan lukien hallinnollinen tuki, joka liittyy täytäntöön panemiseksi tarvittaviin valmistelu-, seuranta-, valvonta-, tarkastus- ja arviointitoimiin, sekä päätoimipaikassa aiheutuvat menot, jotka liittyvät välineen tarvitsemaan hallinnolliseen tukeen, ja tämän asetuksen nojalla rahoitettujen toimien hallinnoimiseksi, mukaan lukien tiedotus- ja viestintätoimet sekä organisaation tietotekniikkajärjestelmät.

2.   Jos tukimenot eivät sisälly 7 artiklassa tarkoitettuihin toimintasuunnitelmiin tai erityistoimenpiteisiin, komissio hyväksyy tarvittaessa tukitoimenpiteitä. Unionin tukitoimenpiteille osoittama rahoitus voi kattaa

a)

selvityksistä, kokouksista, tiedotus- ja valistustoimista, koulutuksesta, kokemusten ja parhaiden käytäntöjen valmistelusta ja vaihdosta, julkaisutoiminnasta ja muusta hallinnollisesta tai teknisestä avusta, mukaan lukien tiedonhankintamatkat tai palkatut ulkopuoliset asiantuntijat, aiheutuvat menot, jotka ovat ohjelmasuunnittelun ja toimien hallinnoinnin kannalta tarpeellisia;

b)

menot, jotka liittyvät tiedotus- ja viestintätoimiin, mukaan lukien viestintästrategioiden laatiminen ja unionin poliittisia prioriteetteja koskeva tiedotustoiminta ja näkyvyys.

9 artikla

Yhteistyömenetelmät

Komissio panee välineeseen perustuvan rahoituksen täytäntöön varainhoitoasetuksen mukaisesti joko suoraan komission itsensä kautta tai välillisesti varainhoitoasetuksen 62 artiklan 1 kohdan c alakohdassa lueteltujen yhteisöjen kautta.

10 artikla

Unionin rahoituksen muodot ja toteutustavat

1.   Välineestä voidaan myöntää unionin rahoitusta varainhoitoasetuksessa säädetyissä muodoissa, joita ovat erityisesti:

a)

avustukset;

b)

palveluja tai tavaroita koskevat julkiset hankinnat;

c)

ulkopuolisten asiantuntijoiden palkkaaminen; ja

d)

rahoitusta yhdistävät toimet.

2.   Välineestä myönnettävä tuki voidaan panna täytäntöön myös asetuksella (EU) 2021/947 perustettuun ulkosuhdetoimien takuujärjestelyyn, jäljempänä ’ulkosuhdetoimien takuujärjestely’, sovellettavien sääntöjen mukaisesti, ja tällaisella tuella voidaan osallistua ulkosuhdetoimien takuujärjestelyn rahoittamiseen. Ulkosuhdetoimien takuujärjestelystä tuetaan myös neuvoston päätökseen 77/270/Euratom (17) perustuvia toimia.

Välineen mukaisesta tuesta rahoitettavien, ulkosuhdetoimien takuujärjestelyn toimien rahoitusaste on 9 prosenttia.

3.   Rahoitusasteita tarkistetaan kolmen vuoden välein tämän asetuksen soveltamispäivästä.

11 artikla

Osallistumiskelpoiset henkilöt ja yhteisöt

1.   Etusijalle asetetaan henkilöt ja yhteisöt, jotka ovat liittyvistä maista, ehdokasmaista, mahdollisista ehdokasmaista ja Euroopan naapuruuspolitiikan piiriin kuuluvista maista. Välineestä rahoitettaviin toimiin liittyviin hankinta-, avustus- ja palkitsemismenettelyihin voivat osallistua kansainväliset järjestöt sekä kaikki oikeussubjektit, jotka ovat seuraavien maiden tai alueiden kansalaisia tai oikeushenkilöiden tapauksessa ovat johonkin niistä tosiasiallisesti sijoittautuneita:

a)

jäsenvaltiot, liittymistä valmistelevan tukivälineen (IPA III) perustamisesta annettavalla Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella perustettavan liittymistä valmistelevan tukivälineen (IPA III) mukaiset tuensaajat ja Euroopan talousalueesta tehdyn sopimuksen (18) sopimuspuolet;

b)

kumppanimaat asetuksen (EU) 2021/947 4 artiklan 2 kohdan a alakohdassa tarkoitetuilla naapurialueilla;

c)

kehitysmaat ja kehittyvät alueet, jotka sisältyvät Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön kehitysapukomitean julkaisemaan luetteloon virallisen kehitysavun saajista, jäljempänä ’luettelo virallisen kehitysavun saajista’, ja jotka eivät ole G20-ryhmän jäseniä, sekä neuvoston päätöksessä 2013/755/EU (19) määritellyt merentakaiset maat ja alueet;

d)

kehitysmaat, jotka sisältyvät luetteloon virallisen kehitysavun saajista ja jotka ovat G20-ryhmän jäseniä, sekä muut maat ja alueet silloin, kun asiaankuuluva menettely liittyy unionin tämän asetuksen nojalla rahoittamaan toimeen, johon ne osallistuvat;

e)

maat, joiden osalta komissio on vahvistanut ulkoisen rahoituksen vastavuoroisen saantimahdollisuuden;

f)

Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön jäsenmaat, kun on kyse luetteloon virallisen kehitysavun saajista sisältyvässä vähiten kehittyneessä maassa tai voimakkaasti velkaantuneessa köyhässä maassa täytäntöön pantavista sopimuksista;

g)

kolmannet maat, joissa toteutetaan toimia erityisten monivuotisten suuntaa-antavien ohjelmien, toimintasuunnitelmien tai toimenpiteiden mukaisesti.

Ensimmäisen alakohdan e alakohdassa tarkoitettu vastavuoroinen saantimahdollisuus voidaan myöntää vähintään vuoden pituiseksi määräajaksi edellyttäen, että maa tunnustaa samat kelpoisuusehdot unionista peräisin oleville yhteisöille ja sellaisista maista peräisin oleville yhteisöille, jotka ovat tämän asetuksen mukaan osallistumiskelpoisia. Komissio päättää vastavuoroisesta saantimahdollisuudesta ja sen kestosta asianomaista saajamaata tai asianomaisia saajamaita kuultuaan.

2.   Kaikki välineestä rahoitettavat tavarat ja materiaalit voivat olla peräisin mistä tahansa 1 kohdassa tarkoitetusta maasta siinä vahvistetuin edellytyksin.

3.   Tässä artiklassa vahvistettuja sääntöjä ei sovelleta luonnollisiin henkilöihin, jotka ovat osallistumiskelpoisen toimeksisaajan tai soveltuvin osin alihankkijan palveluksessa tai muussa oikeudellisessa sopimussuhteessa siihen, eivätkä ne aiheuta kyseisten henkilöiden kansalaisuutta koskevia rajoituksia.

4.   Toimissa, joiden rahoittamiseen osallistuu varainhoitoasetuksen 62 artiklan 1 kohdan c alakohdan ii–viii alakohdassa lueteltu yhteisö tai jotka toteutetaan tällaisten yhteisöjen kanssa joko suoraan hallinnoiden tai välillisesti hallinnoiden, sovelletaan myös kyseisten yhteisöjen kelpoisuussääntöjä.

5.   Jos avunantajat antavat rahoitusta komission perustamaan erityisrahastoon tai ulkoisina käyttötarkoitukseensa sidottuina tuloina, sovelletaan kelpoisuussääntöjä, jotka on vahvistettu kyseisen erityisrahaston perustamisasiakirjassa tai avunantajan kanssa tehdyssä sopimuksessa, jos on kyse ulkoisista käyttötarkoitukseensa sidotuista tuloista.

6.   Kun on kyse toimista, joita rahoitetaan välineestä ja jostain toisesta unionin ohjelmasta, tällaisten ohjelmien nojalla tukikelpoiset yhteisöt katsotaan osallistumiskelpoisiksi.

7.   Tässä artiklassa vahvistettuja kelpoisuussääntöjä voidaan rajoittaa hakijoiden kansalaisuuden, maantieteellisen sijainnin tai luonteen taikka tavaroiden ja materiaalien alkuperän osalta, jos toimen erityisluonne, tavoitteet ja tehokas täytäntöönpano edellyttävät tällaisia rajoituksia.

8.   Muiden kuin osallistumiskelpoisten maiden tarjoajat, hakijat ja ehdokkaat voidaan hyväksyä osallistumiskelpoisiksi kiireellisissä tapauksissa tai tapauksissa, joissa palveluja ei ole saatavilla asianomaisten maiden tai alueiden markkinoilla, tai muissa asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa, joissa toimen toteuttaminen olisi kelpoisuussääntöjen soveltamisen takia mahdotonta tai kohtuuttoman vaikeaa.

9.   Paikallisen tuotantokyvyn sekä paikallisten markkinoiden ja hankintojen edistämiseksi paikalliset ja alueelliset toimeksisaajat asetetaan etusijalle tapauksissa, joissa varainhoitoasetuksessa säädetään yhden ainoan tarjouksen perusteella tehtävästä hankinnasta. Kaikissa muissa tapauksissa paikallisten ja alueellisten toimeksisaajien osallistumista edistetään varainhoitoasetuksen asiaa koskevien säännösten mukaisesti.

12 artikla

Kansainvälisen ydinturvallisuusyhteistyön edellytykset

1.   Kolmannen maan ja yhteisön välinen yhteisymmärrys ja vastavuoroinen sopimus on periaatteessa vahvistettava komissiolle osoitettavalla virallisella pyynnöllä. Tällainen pyyntö on kyseisen maan hallitusta sitova.

2.   Yhteistyöhön yhteisön kanssa haluavien kolmansien maiden on oltava ydinaseiden leviämisen estämisestä tehdyn sopimuksen osapuolia, ja niillä on oltava sen lisäpöytäkirja voimassa tai ydinmateriaalivalvontasopimus tehtynä IAEA:n kanssa. Niiden on noudatettava täysin turvallisuutta koskevia perusperiaatteita, joista määrätään IAEA:n turvallisuusstandardeissa, ja oltava asiaankuuluvien yleissopimusten, kuten ydinturvallisuutta koskevan yleissopimuksen ja käytetyn polttoaineen ja radioaktiivisen jätteen huollon turvallisuutta koskevan yleissopimuksen, osapuolia, tai niiden on ollut toteutettava toimenpiteitä, jotka osoittavat niiden vakaan aikomuksen liittyä tällaisiin yleissopimuksiin. Aktiivisen yhteistyön tapauksessa tätä aikomusta tarkastellaan vuosittain ottaen huomioon kansalliset raportit ja muut asiakirjat, jotka koskevat asiaankuuluvien yleissopimusten täytäntöönpanoa. Tämän arvioinnin perusteella tehdään päätös yhteistyön jatkamisesta. Hätätapauksissa kyseisten perusperiaatteiden soveltamisesta olisi voitava poikkeuksellisesti joustaa.

3.   Välineen mukaisten yhteistyöhön liittyvien tavoitteiden noudattamisen varmistamiseksi ja seuraamiseksi asianomaisen kolmannen maan on hyväksyttävä, että toteuttamat toimet arvioidaan. Kyseisen arvioinnin perusteella on voitava seurata sovittujen tavoitteiden noudattamista ja todentaa niiden saavuttaminen, ja tämä voidaan asettaa yhteisön rahoituksen jatkumisen edellytykseksi.

4.   Tässä asetuksessa tarkoitettu unionin tarjoama yhteistyö ydinturvallisuuden ja ydinturvajärjestelyjen alalla ei tähtää ydinenergian suosimiseen, eikä sitä siten saa tulkita toimenpiteeksi, jonka tarkoituksena on edistää tällaisen energian käyttöä kolmansissa maissa.

13 artikla

Yhteistyön edunsaajat

1.   Tämän asetuksen nojalla toteutettavaan yhteistyöhön osallistuvat

a)

ydinturvallisuuden alasta vastaavat toimivaltaiset sääntelyviranomaiset ja niiden teknisen tuen organisaatiot, jotta varmistetaan niiden tekninen osaaminen ja riippumattomuus sekä vahvistetaan sääntelykehystä ydinturvallisuuteen ja säteilysuojeluun liittyvissä asioissa;

b)

radioaktiivisen jätteen turvallisesta huollosta vastaavat kansalliset virastot, jotta jäte saadaan luokiteltua ja rekisteröityä ja siitä pidetään kirjanpitoa ja se varastoidaan turvallisesti;

c)

kansallisen ydinmateriaalien kirjanpito- ja valvontajärjestelmän sidosryhmät, jotta luodaan tehokas ja toimiva ydinmateriaalivalvonta;

d)

ydinvoimaloiden toiminnanharjoittajat poikkeustapauksissa ja rajoittuen ENSREGin suorittaman riski- ja turvallisuusarviointia koskevan vertaisarvioinnin ("stressitestit") suosituksen täytäntöönpanoon.

2.   Edellä 2 artiklan 1 kohdassa esitettyihin tavoitteisiin pyritään erityisesti seuraavin toimenpitein:

a)

vahvistetaan sääntelykehyksen menettelyjä ja järjestelmiä;

b)

otetaan käyttöön tehokkaat järjestelyt säteilyseurauksia aiheuttavien onnettomuuksien, tahaton vahinkoaltistus mukaan lukien, ehkäisemistä ja tällaisten seurausten lieventämistä varten;

c)

kehitetään ja pannaan täytäntöön strategioita ja kehyksiä sekä menetelmiä, teknologiaa ja toimintamalleja käytetyn ydinpolttoaineen ja radioaktiivisen jätteen vastuullista ja turvallista huoltoa varten;

d)

tuetaan ydinlaitosten ja ydinlaitosalueiden turvallisuuden varmistamista sellaisten käytännön suojatoimenpiteiden osalta, joiden tarkoituksena on vähentää olemassa olevia säteilyyn liittyviä riskejä työntekijöiden ja väestön terveydelle;

e)

kehitetään ja pannaan täytäntöön strategioita ja kehyksiä olemassa olevien ydinlaitosten käytöstä poistamista ja entisten ydinlaitosalueiden ja vanhojen uraanikaivosalueiden kunnostamista sekä mereen upotettujen radioaktiivisten esineiden ja materiaalien talteenottoa ja huoltoa varten;

f)

otetaan käyttöön tarvittava sääntelykehys, menetelmät, teknologia ja toimintamallit ydinmateriaalivalvonnan täytäntöön panemiseksi, mukaan lukien halkeamiskelpoisten aineiden asianmukainen kirjanpito ja valvonta valtion ja toiminnanharjoittajien tasolla;

g)

tuetaan henkilöstön koulutusta;

h)

toimitetaan poikkeustapauksissa ja rajoitetusti laitteistoa ydinvoimaloiden toiminnanharjoittajille 1 kohdan d alakohdassa tarkoitetun mukaisesti.

Asianmukaisesti perustelluissa erityistapauksissa ensimmäisen alakohdan a alakohtaa koskevat toimenpiteet pannaan täytäntöön jäsenvaltioiden toiminnanharjoittajien ja/tai toimivaltaisten organisaatioiden ja kolmansien maiden ydinlaitosten toiminnanharjoittajien välisellä yhteistyöllä direktiivin 2009/71/Euratom 3 artiklan 1 kohdassa säädetyn mukaisesti.

Edellä olevaa 7 artiklan 3 kohtaa ei sovelleta tämän kohdan ensimmäisen alakohdan h alakohtaa koskeviin toimenpiteisiin.

14 artikla

Seuranta, raportointi ja arviointi

1.   Seuranta, raportointi ja arviointi suoritetaan asetuksen (EU) 2021/947 41 artiklan 2, 4, 5 ja 6 kohdan sekä 42 artiklan mukaisesti.

2.   Välineen tavoitteen saavuttamista mitataan seuraavien indikaattorien ja niiden ydinturvallisuuteen, säteilysuojeluun sekä tehokkaan ja toimivan ydinmateriaalivalvonnan noudattamiseen kohdistuvien vaikutusten perusteella:

a)

ydinturvallisuuden korkeimmat vaatimukset huomioon ottaen laaditut, käyttöönotetut ja/tai tarkistetut säädökset ja sääntelytoimet;

b)

ydinturvallisuuden korkeimmat vaatimukset täyttävien laitosten perustamiseksi tehdyt suunnitteluun, toimintatapaan tai toteutettavuuteen liittyvät tutkimukset; ja

c)

tulokset ydinturvallisuutta, säteilysuojelua ja tehokasta ja toimivaa ydinmateriaalivalvontaa parantavista toimenpiteistä, jotka perustuvat ydinlaitoksissa täytäntöönpantuihin ydinturvallisuutta, säteilysuojelua ja ydinmateriaalivalvontaa koskeviin korkeimpiin vaatimuksiin, kansainvälisten vertaisarviointien tulokset mukaan lukien.

III OSASTO

LOPPUSÄÄNNÖKSET

15 artikla

Komitea

1.   Komissiota avustaa kansainvälisen ydinturvallisuusyhteistyön eurooppalaisen välineen komitea. Tämä komitea on asetuksessa (EU) N:o 182/2011 tarkoitettu komitea.

2.   Kun viitataan tähän kohtaan, sovelletaan asetuksen (EU) N:o 182/2011 5 artiklaa.

3.   Kun viitataan tähän kohtaan, sovelletaan asetuksen (EU) N:o 182/2011 8 artiklaa yhdessä kyseisen asetuksen 5 artiklan kanssa.

16 artikla

Tiedotus, viestintä ja näkyvyys sekä poikkeus näkyvyysvaatimuksista

Edellä 3 artiklassa tarkoitettuun tavoitteeseen liittyvä tiedotus, viestintä ja näkyvyys sekä poikkeus näkyvyysvaatimuksista toteutetaan asetuksen (EU) 2021/947 46 ja 47 artiklan mukaisesti.

17 artikla

Euroopan ulkosuhdehallinto

Tätä asetusta sovelletaan päätöksen 2010/427/EU mukaisesti.

18 artikla

Kumoaminen

Kumotaan asetus (Euratom) N:o 237/2014.

19 artikla

Siirtymäsäännökset

1.   Tämän asetuksen estämättä voidaan jatkaa tai muuttaa toimia, jotka on käynnistetty asetuksen (Euratom) N:o 237/2014 nojalla, jota sovelletaan edelleen kyseisiin toimiin niiden päättämiseen asti.

2.   Välineen rahoituspuitteet voivat kattaa myös teknisen ja hallinnollisen avun menot, jotka ovat tarpeen, jotta voidaan varmistaa siirtyminen välineen ja asetuksen (Euratom) N:o 237/2014 nojalla hyväksyttyjen toimenpiteiden välillä.

3.   Välineen rahoituspuitteet voivat kattaa menoja, jotka liittyvät tämän asetuksen mahdollisen seuraajan valmisteluun.

4.   Unionin talousarvioon voidaan 6 artiklassa säädettyjen menojen kattamiseksi tarvittaessa sisällyttää määrärahoja vuoden 2027 jälkeen, jotta voidaan hallinnoida toimia, joita ei ole saatu päätökseen viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2027.

20 artikla

Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Sitä sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2021.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 27 päivänä toukokuuta 2021.

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

P. SIZA VIEIRA


(1)  Lausunto annettu 17. tammikuuta 2019 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä).

(2)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/947, annettu 9 päivänä kesäkuuta 2021, naapuruus-, kehitys- ja kansainvälisen yhteistyön välineen – Globaali Eurooppa perustamisesta, Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen N:o 466/2014/EU muuttamisesta ja kumoamisesta sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2017/1601 ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 480/2009 kumoamisesta (katso tämän virallisen lehden sivu 1).

(3)  Neuvoston asetus (EU, Euratom) 2020/2093, annettu 17 päivänä joulukuuta 2020, vuosia 2021–2027 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen vahvistamisesta (EUVL L 433 I, 22.12.2020, s. 11).

(4)  Neuvoston direktiivi 2009/71/Euratom, annettu 25 päivänä kesäkuuta 2009, ydinlaitosten ydinturvallisuutta koskevan yhteisön kehyksen perustamisesta (EUVL L 172, 2.7.2009, s. 18).

(5)  Neuvoston direktiivi 2011/70/Euratom, annettu 19 päivänä heinäkuuta 2011, yhteisön kehyksen perustamisesta käytetyn ydinpolttoaineen ja radioaktiivisen jätteen vastuullista ja turvallista huoltoa varten (EUVL L 199, 2.8.2011, s. 48).

(6)  Neuvoston direktiivi 2013/59/Euratom, annettu 5 päivänä joulukuuta 2013, turvallisuutta koskevien perusnormien vahvistamisesta ionisoivasta säteilystä aiheutuvilta vaaroilta suojelemiseksi ja direktiivien 89/618/Euratom, 90/641/Euratom, 96/29/Euratom, 97/43/Euratom ja 2003/122/Euratom kumoamisesta (EUVL L 13, 17.1.2014, s. 1).

(7)  Neuvoston asetus (Euratom) N:o 237/2014, annettu 13 päivänä joulukuuta 2013, välineen perustamisesta ydinturvallisuuteen liittyvää yhteistyötä varten (EUVL L 77, 15.3.2014, s. 109).

(8)  EUVL L 433 I, 22.12.2020, s. 28.

(9)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU, Euratom) 2018/1046, annettu 18 päivänä heinäkuuta 2018, unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä, asetusten (EU) N:o 1296/2013, (EU) N:o 1301/2013, (EU) N:o 1303/2013, (EU) N:o 1304/2013, (EU) N:o 1309/2013, (EU) N:o 1316/2013, (EU) N:o 223/2014, (EU) N:o 283/2014 ja päätöksen N:o 541/2014/EU muuttamisesta sekä asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 kumoamisesta (EUVL L 193, 30.7.2018, s. 1).

(10)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU, Euratom) N:o 883/2013, annettu 11 päivänä syyskuuta 2013, Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) tutkimuksista sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1073/1999 ja neuvoston asetuksen (Euratom) N:o 1074/1999 kumoamisesta (EUVL L 248, 18.9.2013, s. 1).

(11)  Neuvoston asetus (EY, Euratom) N:o 2988/95, annettu 18 päivänä joulukuuta 1995, Euroopan yhteisöjen taloudellisten etujen suojaamisesta (EYVL L 312, 23.12.1995, s. 1).

(12)  Neuvoston asetus (Euratom, EY) N:o 2185/96, annettu 11 päivänä marraskuuta 1996, komission paikan päällä suorittamista tarkastuksista ja todentamisista Euroopan yhteisöjen taloudellisiin etuihin kohdistuvien petosten ja muiden väärinkäytösten estämiseksi (EYVL L 292, 15.11.1996, s. 2).

(13)  Neuvoston asetus (EU) 2017/1939, annettu 12 päivänä lokakuuta 2017, tiiviimmän yhteistyön toteuttamisesta Euroopan syyttäjänviraston (EPPO) perustamisessa (EUVL L 283, 31.10.2017, s. 1).

(14)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2017/1371, annettu 5 päivänä heinäkuuta 2017, unionin taloudellisiin etuihin kohdistuvien petosten torjunnasta rikosoikeudellisin keinoin (EUVL L 198, 28.7.2017, s. 29).

(15)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 182/2011, annettu 16 päivänä helmikuuta 2011, yleisistä säännöistä ja periaatteista, joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat komission täytäntöönpanovallan käyttöä (EUVL L 55, 28.2.2011, s. 13).

(16)  Neuvoston päätös 2010/427/EU, annettu 26 päivänä heinäkuuta 2010, Euroopan ulkosuhdehallinnon organisaatiosta ja toiminnasta (EUVL L 201, 3.8.2010, s. 30).

(17)  Neuvoston päätös 77/270/Euratom, tehty 29 päivänä maaliskuuta 1977, komission valtuuttamisesta ottamaan Euratom-lainoja ydinlaitosten rahoittamiseen osallistumiseksi (EYVL L 88, 6.4.1977, s. 9).

(18)  EYVL L 1, 3.1.1994, s. 3.

(19)  Neuvoston päätös 2013/755/EU, annettu 25 päivänä marraskuuta 2013, merentakaisten maiden ja alueiden assosiaatiosta Euroopan unioniin (MMA-assosiaatiopäätös) (EUVL L 344, 19.12.2013, s. 1).


Top