(1)

Covid-19-pandemia on vaikuttanut jäsenvaltioihin ennennäkemättömällä tavalla. Covid-19-pandemia on vaikuttanut muuttoliikkeeseen, turvallisuuteen ja rajaturvallisuuteen jäsenvaltioissa, mikä puolestaan on pahentanut jäsenvaltioiden vakavaa likviditeetin puutetta, joka johtuu monella alalla tarvittavien julkisten investointien äkillisestä ja merkittävästä kasvusta. Näin on muodostunut poikkeuksellinen tilanne, jonka ratkaisemiseksi on toteutettava erityisiä toimenpiteitä.

(2)

Jäsenvaltioille on annettava lisää joustoa, jotta ne voivat reagoida tähän ennennäkemättömään kriisiin, lisäämällä niiden mahdollisuutta hyödyntää täysimääräisesti käytettävissä olevaa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 514/2014 (2) tarkoitettua kansallisten ohjelmien täytäntöönpanoaikaa kyseisten ohjelmien päättymiseen saakka eli 31 päivään joulukuuta 2023. Tällaiseen tarpeeseen vastaamiseksi maksusitoumusten vapauttamisen ja vuotuisen saldon maksamista koskevan pyynnön toimittamisen määräaikojen olisi oltava samat. Vuotuisen saldon maksamista koskevan pyynnön säädetty määräaika on asianomaista varainhoitovuotta seuraavan helmikuun 15 päivä, jonka osalta komissio voi poikkeuksellisesti myöntää määräajan pidennyksen kyseisen vuoden 1 päivään maaliskuuta, kun taas alun perin säädetty määräaika maksusitoumusten vapauttamiselle oli talousarviositoumuksen tekemistä seuraavan toisen vuoden 31 päivänä joulukuuta. Sen seurauksena, että maksusitoumusten vapauttamisen määräaika yhdenmukaistetaan asianomaisen maksamista koskevan pyynnön toimittamisen määräajan kanssa, komissio voi ottaa jäsenvaltion tapauksen mukaan 15 päivänä helmikuuta tai 1 päivänä maaliskuuta toimittaman vuotuisen saldon maksamista koskevan pyynnön huomioon vapautusmenettelyssä.

(3)

Jotta voidaan varmistaa, että jäsenvaltiot voivat kaikilta osin hyödyntää vuosina 2018 ja 2019 myönnetyt lisämäärärahat, talousarviositoumusvuotta olisi mukautettava. Kyseiset lisämäärärahat sisällytettiin Euroopan unionin yleiseen talousarvioon varainhoitovuosiksi 2018 ja 2019, minkä jälkeen ne sidottiin kansallisiin ohjelmiin.

(4)

Asian kiireellisyyden, joka aiheutuu covid-19-pandemiasta johtuvista poikkeuksellisista olosuhteista, vuoksi olisi poikettava Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen, Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen ja Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimukseen liitetyssä, kansallisten parlamenttien asemasta Euroopan unionissa tehdyssä pöytäkirjassa N:o 1 olevassa 4 artiklassa tarkoitetusta kahdeksan viikon määräajasta.

(5)

Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän asetuksen tavoitetta eli hyödyntää täysimääräisesti Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o 516/2014 (3) perustettua turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahastoa ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksilla (EU) N:o 513/2014 (4) ja (EU) N:o 515/2014 (5) perustettua sisäisen turvallisuuden rahastoa covid-19-pandemian aiheuttaman ennennäkemättömän kansanterveyskriisin suoriin ja välillisiin vaikutuksiin vastaamiseksi, vaan se voidaan ehdotetun toiminnan laajuuden tai vaikutusten vuoksi saavuttaa paremmin unionin tasolla. Sen vuoksi unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen tämän tavoitteen saavuttamiseksi.

(6)

Asetus (EU) N:o 514/2014 olisi sen vuoksi muutettava tämän mukaisesti.

(7)

Jotta jäsenvaltioiden kannalta vallitsee oikeusvarmuus vapauttamisen määräajan osalta, tämän asetuksen olisi tultava voimaan kiireellisesti sitä päivää seuraavana päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä,