(1)

Komissio vahvisti 11 päivänä joulukuuta 2019 antamassaan tiedonannossa ”Euroopan vihreän kehityksen ohjelma”, jäljempänä ’Euroopan vihreän kehityksen ohjelmasta annettu tiedonanto’, Euroopan vihreän kehityksen ohjelman unionia ja sen kansalaisia varten. Euroopan vihreän kehityksen ohjelma on uusi kasvustrategia, jonka tavoitteena on tehdä unionista oikeudenmukainen ja vauras yhteiskunta, jonka talous on moderni, resurssitehokas ja kilpailukykyinen, joka ei enää tuota kasvihuonekaasujen nettopäästöjä vuonna 2050 ja jossa talouskasvu on irrotettu resurssien käytöstä.

(2)

Eurooppa-neuvosto vahvisti 12 päivänä joulukuuta 2019 antamissaan päätelmissä tavoitteen, jonka mukaan ilmastoneutraali unioni pyritään saavuttamaan vuoteen 2050 mennessä.

(3)

Euroopan parlamentti ilmaisi 15 päivänä tammikuuta 2020 antamassaan päätöslauselmassa suhtautuvansa myönteisesti Euroopan vihreän kehityksen ohjelmasta annettuun tiedonantoon ja vaati toteuttamaan tarvittavan siirtymän ilmastoneutraaliin yhteiskuntaan vuoteen 2050 mennessä.

(4)

Euroopan vihreän kehityksen ohjelmasta annetun tiedonannon tavoitteiden mukaisesti on tarpeen uudistaa unionin taloutta ja määritellä uudelleen politiikkoja, erityisesti liikenteen ja liikkuvuuden alalla. Liikenteen osuus unionin kasvihuonekaasupäästöistä on neljännes, ja kyseinen osuus kasvaa koko ajan. Ilmastoneutraaliuden saavuttamiseksi liikenteen päästöjä on vähennettävä 90 prosenttia vuoteen 2050 mennessä. Kestävän intermodaalisen liikenteen toteutuminen edellyttää, että käyttäjät asetetaan etusijalle ja heille tarjotaan edullisempia, helppokäyttöisiä, terveellisempiä, puhtaampia ja energiatehokkaampia vaihtoehtoja nykyisille liikkumistottumuksilleen, ja että samalla tarjotaan kannustimia niille käyttäjille, jotka jo käyttävät kestäviä liikennemuotoja, kuten kävely, pyöräily ja julkinen liikenne.

(5)

Euroopan vihreän kehityksen ohjelmalla pyritään vauhdittamaan siirtymistä kestävään ja älykkääseen liikkuvuuteen kyseisiin haasteisiin vastaamiseksi. Unionin sisäisestä rahdista 75 prosenttia kuljetetaan maanteitse, ja huomattava osa siitä olisikin siirrettävä rauta- ja vesiteitse kuljetettavaksi. Jotta kyseinen siirtyminen toteutuisi, tarvitaan merkittäviä investointeja, myös investointeja, jotka tehdään elpymisen yhteydessä, ja olennainen osa niistä liittyy Euroopan laajuisen liikenneverkon (TEN-T) toteuttamiseen ja toimenpiteisiin rautateiden tavaraliikennekäytävien tehokkuuden kasvattamiseksi.

(6)

Rautatieliikenteen rooli ilmastoneutraaliustavoitteen saavuttamisessa vuoteen 2050 mennessä on merkittävä. Se on yksi ympäristöystävällisimmistä ja energiatehokkaimmista liikennemuodoista. Rautatiet ovat suureksi osaksi sähköistettyjä, ja rautatieliikenteen hiilidioksidipäästöt ovat reilusti pienemmät kuin lento- tai tieliikenteen vastaavalla matkalla aiheuttamat päästöt. Se on ainoa liikennemuoto, jonka kasvihuonekaasu- ja hiilidioksidipäästöt ovat laskeneet johdonmukaisesti vuodesta 1990. Lisäksi rautatieliikenteen energiankulutus on vuosina 1990–2016 laskenut, ja siinä käytetään yhä enemmän uusiutuvia energialähteitä.

(7)

Covid-19-kriisi on koetellut liikennealaa poikkeuksellisen raskaasti. Toiminnallisista ja taloudellisista rajoitteista huolimatta alalla on ylläpidetty keskeisen tärkeitä yhteyksiä sekä henkilöliikenteen että välttämättömien hyödykkeiden kuljetusten osalta. Tämä on ollut mahdollista pääasiassa sen ansiosta, että työntekijät ovat jatkaneet työskentelyä vaikeissa ja epävarmoissa oloissa. Rautatieliikenteen strateginen rooli covid-19-kriisin aikana on tuonut korostuneesti esiin, että Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä 2012/34/EU (4) perustettua yhtenäistä eurooppalaista rautatiealuetta tarvitaan paitsi välttämättömien hyödykkeiden, kuten ruoan, lääkkeiden ja polttoaineen, toimitusten helpottamiseksi etenkin poikkeustilanteissa myös laajempien liikennepoliittisten tavoitteiden saavuttamiseksi.

(8)

Luomalla yhteyksiä unionin keskeisten liikennereittien ja sen reuna-alueiden, vuoristoisten ja syrjäisten alueiden välille, myös alue- ja paikallistasolla, sekä ottamalla tai palauttamalla käyttöön puuttuvia alueellisia rajatylittäviä rautatieyhteyksiä rautatieala edistää sosiaalista, taloudellista ja alueellista yhteenkuuluvuutta Euroopan tasolla sekä kansallisella, alueellisella ja paikallisella tasolla. Lisäksi syrjäisillä alueilla ja maaseutualueilla on usein lukumääräisesti vähemmän verkkoja takaamassa peruspalvelujen tarjoamista väestölle ja kyseiset verkot ovat vähemmän kehittyneitä. Syrjäseuduilla tilanne on usein vaikea kahdella tapaa: ne ovat maaseutualueita ja sijaitsevat kansallisten verkkojen reuna-alueilla.

(9)

Samalla kun rautateiden matkustajaliikenteen osuus unionin maaliikenteestä on kasvanut vain hieman vuodesta 2007, rautateiden tavaraliikenteen osuus on laskenut. Yhtenäisen eurooppalaisen rautatiealueen saavuttamisen tiellä on vielä useita esteitä. Rautatiealaa haittaa toisinaan muun muassa vanhentuneet liiketoiminta- ja toimintakäytännöt, vanheneva infrastruktuuri ja liikkuva kalusto sekä meluisat vaunut. Voittamalla kyseiset esteet ja laskemalla kustannuksia, tutkimalla kansallisia mekanismeja täydentäviä unionin järjestelmiä rautatieliikenteen harjoittajien tukemiseksi syrjimättömästi sekä nopeuttamalla innovointia saadaan hyödynnettyä kaikki rautatieliikenteen tarjoamat mahdollisuudet, samalla kun varmistetaan sisämarkkinoiden toiminta, lisätään rautatieliikennettä ja parannetaan entisestään jo nykyisellään korkeaa turvallisuustasoa. Rautatiealan vetovoimaisuuteen on sen vuoksi panostettava edelleen, jotta matkustajat, työntekijät ja yritykset kiinnostuisivat siitä.

(10)

EU:n liikenneministerien epävirallisessa videoneuvottelussa 4 päivänä kesäkuuta 2020 esitetyssä poliittisessa kannanotossa jäsenvaltioiden enemmistön liikenneministerit ilmaisivat sitoumuksensa tukea rautateiden kansainvälistä matkustajaliikennettä koskevaa eurooppalaista toimintasuunnitelmaa.

(11)

Vuosi 2021 olisi nimettävä Euroopan rautateiden teemavuodeksi, jäljempänä ’teemavuosi’, jotta rautatieliikennettä sekä kestävää ja älykästä liikkuvuutta voidaan edistää Euroopan vihreän kehityksen ohjelmasta annetussa tiedonannossa esitettyjen tavoitteiden mukaisesti. Vuosi 2021 tulee olemaan merkittävä unionin rautatiepolitiikassa, sillä se on ensimmäinen kokonainen vuosi, jona neljännen rautatiepaketin nojalla sovitut säännöt pannaan koko unionin alueella täytäntöön; säännöt koskevat kotimaan henkilöliikennemarkkinoiden avaamista, koko unionin alueella toimivien rautatieyritysten kustannusten ja hallinnollisten rasitteiden vähentämistä sekä teknisten esteiden vähentämiseen tähtäävien uusien tehtävien antamista Euroopan unionin rautatievirastolle (ERA). Yleinen kiinnostus rautateitä ja yöjunia kohtaan on kasvamassa useissa jäsenvaltioissa, mistä muun muassa DiscoverEU-ohjelman suosio kertoo. Lisäksi kansainvälisen Europalia-taidefestivaalin aiheena on vuonna 2021 rautateiden vaikutus taiteisiin ja festivaalilla korostetaan rautateiden roolia sosiaalisen, taloudellisen, teollisen ja ekologisen muutoksen merkittävänä edistäjänä. Teemavuodella olisi edistettävä yleiseurooppalaista keskustelua rautateiden tulevaisuudesta.

(12)

Unionin tasolla tämän päätöksen täytäntöönpanoon tarvittavat määrärahat ja niiden asianmukainen taso on määritettävä vuoden 2021 talousarviomenettelyn yhteydessä vuosien 2021–2027 monivuotisen rahoituskehyksen mukaisesti. Budjettivallan käyttäjän valtuuksia rajoittamatta olisi pyrittävä siihen, että tämän päätöksen täytäntöönpanoa 1 päivän tammikuuta 2021 ja 31 päivän joulukuuta 2022 välisenä aikana rahoitetaan vähintään 8 miljoonalla eurolla.

(13)

Työmatkalaisten osuus kaikista rautatieliikenteen matkustajista on 80–90 prosenttia. Tämä tarkoittaa, että kaupunkitaajamat ovat merkittävässä asemassa rautateiden matkustajaliikenteen koko suorituskyvyn kannalta. Älykäs kaupunkiliikenne edellyttää vajaakäytössä olevien paikallis- ja alueliikenteen linjojen uudenaikaistamista ja kunnostamista, jotta ympäristövaikutukset jäisivät vähäisiksi ja sosiaalinen ja taloudellinen yhteenkuuluvuus säilyisi.

(14)

Komission olisi teemavuoden aikana harkittava toteutettavuustutkimuksen käynnistämistä eurooppalaisen ympäristömerkin kehittämisestä rautateitse kuljetettuja hyödykkeitä ja tuotteita varten, jotta yrityksiä kannustettaisiin siirtymään rautatiekuljetuksiin. Samoin komission olisi harkittava toteutettavuustutkimuksen käynnistämistä ”rautatieyhteysindeksistä”, jolla ilmaistaisiin rataverkon palveluita käyttämällä saavutetun integraation taso.

(15)

Motivoituneen henkilöstön merkitystä ei voida yliarvioida, sillä se takaa toiminnan sujuvuuden. Jotta rautatiealan mahdollisuudet saadaan täysin hyödynnettyä, sen on monipuolistettava työvoimaansa ja houkuteltava erityisesti naispuolisia ja nuoria työntekijöitä. Kyseistä käytäntöä olisi edistettävä kaikilla institutionaalisilla tasoilla.

(16)

Rautatiealan houkuttavuuden lisääminen edellyttää, että palvelut ovat käyttäjäkeskeisiä ja että ne on organisoitu ja suunniteltu tarjoamaan vastinetta rahalle, tasaista toimintavarmuutta, erinomaista palvelun laatua ja houkuttavia hintoja.

(17)

Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän päätöksen tavoitteita eli edistää rautatieliikennettä kestävänä, innovatiivisena, yhteenliitettynä ja intermodaalisena, turvallisena ja kohtuuhintaisena liikennemuotona ja tärkeänä tekijänä unionin ja sen naapurimaiden välisten suhteiden ylläpitämisessä ja kehittämisessä sekä korostaa rautateiden eurooppalaista, rajatylittävää ulottuvuutta ja tehostaa rautateiden myönteistä vaikutusta unionin talouteen, teollisuuteen ja yhteiskuntaan, vaan ne voidaan kansainvälistä tietojenvaihtoa ja unionin laajuista parhaiden käytäntöjen levittämistä koskevan tarpeen vuoksi saavuttaa paremmin unionin tasolla. Sen vuoksi unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä päätöksessä ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen näiden tavoitteiden saavuttamiseksi,