(1)

Tilastotiedot ja indikaattorit ovat vastuullisen näyttöön perustuvan toimintapolitiikan tukiranka. Eurooppa 2020 -strategian ja talouden ohjausjärjestelmän vahvistamisen kannalta sosiaaliset indikaattorit ovat keskeisellä sijalla, kun luodaan tietopohjaa unionin keskeisimpiä painopisteitä varten ja tuetaan niitä. Näitä painopisteitä ovat erityisesti osallistava ja kestävä kasvu ja työpaikkojen luominen; sosiaalinen yhteenkuuluvuus; köyhyyden, eriarvoisuuden ja sosiaalisen syrjäytymisen vähentäminen; vammaisten henkilöiden osallisuus ja yhdenvertainen kohtelu; sekä taidot, liikkuvuus ja digitaalinen talous. Sosiaalisia indikaattoreita tarvitaan erityisesti tarjoamaan vankka tilastollinen perusta niiden toimintalinjojen kehittämistä ja seurantaa varten, joita unioni ja jäsenvaltiot ottavat käyttöön näiden ensisijaisten painopisteiden hyväksi toimiessaan. Laadukkaita sosiaalitilastoja tarvitaan unionin kestokyvyn ja sen koheesiotavoitteiden parantamiseksi sekä sen hyvinvoinnin tason säilyttämiseksi. Laadukas tieto on myös erittäin tärkeä suoja disinformaatiota vastaan.

(2)

Sosiaalitilastoilla on ensiarvoisen tärkeä asema, kun vahvistetaan eurooppalaisen ohjausjakson sosiaalisia tavoitteita, ja on olennaisen tärkeää parantaa sosiaalisten indikaattorien saatavuutta, jotta varmistetaan, että ne ovat käytettävissä ajallaan niitä koskevia politiikan puitteita varten. Eurooppalaisen ohjausjakson sosiaalisen ulottuvuuden vahvistaminen parantaisi unionin kestokykyä ja sen koheesiotavoitteita ja varmistaisi, että hyvinvoinnin tasot säilytetään.

(3)

”Ei pelkästään BKT” -aloitteen mukaisesti on tärkeää osoittaa edistyksen sosiaalisia näkökohtia vahvoilla indikaattoreilla, joilla keskitytään kansalaisten tilanteeseen, kuvataan aineellisten elinolojen ja eriarvoisuuden jakautumista sekä tarkastellaan paremmin elämänlaadun moninaisia ulottuvuuksia.

(4)

Euroopan sosiaalitilastojen tuottamisen olisi perustuttava siihen, että kohdellaan tasavertaisesti kaikentyyppisiä käyttäjiä, kuten poliittisia päättäjiä, julkishallintoa, tutkijoita, ammattijärjestöjä, opiskelijoita, kansalaisyhteiskunnan edustajia, mukaan lukien valtioista riippumattomat järjestöt, ja kansalaisia, joilla olisi oltava mahdollisuus käyttää tilastoja vapaasti ja helposti komission (Eurostat) verkkosivustolla olevien tietokantojen sekä sen julkaisujen kautta. Tältä osin komission (Eurostat) verkkosivuston ajantasaisuutta ja käyttäjäystävällisyyttä olisi vielä parannettava.

(5)

Näin ollen on ensiarvoisen tärkeää, että sosiaaliset indikaattorit ovat tarvittavan korkealaatuisia, erityisesti tarkkuuden, ajantasaisuuden, käytettävyyden ja saatavuuden, relevanssin, uusiin käyttäjien pyyntöihin mukautumisen sekä vertailukelpoisuuden, johdonmukaisuuden ja tehokkuuden osalta. Erityisesti on parannettava sosiaalisten indikaattorien oikea-aikaisuutta, jotta ne ovat saatavilla ajallaan niitä koskevia politiikan puitteita varten, mukaan lukien eurooppalainen ohjausjakso. Lisäksi tarkemmat ja ajantasaisemmat indikaattorit voisivat hyödyttää merkittävästi Yhdistyneiden kansakuntien kestävän kehityksen tavoitteiden seuraamista.

(6)

Kotitalouksien ja henkilöiden tilanteen arvioimiseksi on tärkeää mitata tulot ja arvioida vähimmäistoimeentulotaso, jota asianmukainen osallistuminen yhteiskunnan toimintaan edellyttää. Tämän vuoksi on olennaista parantaa tiedonkeruuta ja vakiomuotoisten indikaattorien menetelmiä viitebudjettia koskevien arvioiden tekemiseksi alueellisesti sekä pyrkiä varmistamaan, että nämä väestönosat katetaan paremmin. Tilastotietojen olisi muodostettava vankka perusta useita mahdollisia käyttäjiä varten mukautettujen indikaattorien laatimiselle.

(7)

Kotitalouksien tilannetta arvioidaan usein tulojen perusteella. Sekä kotitalouksien että makrotalouden näkökulmasta on kuitenkin tärkeää mitata myös kulutusta, varallisuutta ja velkaa, myös mahdollista valuuttamääräistä velkaa. Lisäksi köyhyys, erityisesti lapsiköyhyys, on monitahoinen ilmiö, joka pitää sisällään sekä aineellisia elinoloja, kuten tulotasoa, kulutusta, varallisuutta ja velkaa, että terveyttä, koulutusta sekä palveluiden saatavuutta ja käyttöä. Jotta voidaan lisäksi puuttua asianmukaisesti työttömyyteen ja erityisesti nuorisotyöttömyyteen sekä käsitellä uusia työnteon suuntauksia erityisesti digitaalitaloudessa, saatavilla on oltava kattavaa, laadukasta ja vertailukelpoista tilastotietoa.

(8)

Henkilöitä ja kotitalouksia koskevien Euroopan tilastojen keruu pohjautuu tällä hetkellä useisiin eri säädöksiin, jotka kattavat henkilöitä ja kotitalouksia koskevia kyselytutkimuksia, väestötilastoja, väestö- ja asuntolaskentoja sekä lähinnä hallinnollisista lähteistä kerättäviä tietoja. Osa tiedoista kerätään myös yritystiedonkeruissa. Vaikka merkittävää edistymistä on viime vuosina tapahtunut, on edelleen tarpeen jatkaa henkilöitä ja kotitalouksia koskevien tutkimusten pohjalta tapahtuvan ja entistä kokonaisvaltaisemman tilastoja varten tapahtuvan tiedonkeruun yhdentämistä ja virtaviivaistamista koko unionissa. Jotta saataisiin laadukasta tietoa tutkimuksen ja poliittisen päätöksenteon pohjaksi, on investoitava enemmän korkealaatuiseen, entistä tarkempaan ja kokonaisvaltaisempaan tiedonkeruuseen, koska laadukas tieto on vastuullisen poliittisen päätöksenteon edellytys.

(9)

Tiedon laadun ja tehokkuuden parantamiseksi olisi mahdollisuuksien mukaan kannustettava hallinnollisten rekisterien käyttöön. Mahdollisuudet käyttää hallinnollisia tietolähteitä tilastotarkoituksiin ovat tekniikan kehityksen ansiosta jo laajentuneet merkittävästi. Hallinnollisten lähteiden käyttöä olisi edelleen aktiivisesti edistettävä sosiaalitilastojen alalla samalla jatkuvasti varmistaen tällaisten tilastojen laatu ja erityisesti niiden tarkkuus, ajantasaisuus ja vertailukelpoisuus. Olisi myös ylläpidettävä muita tietolähteitä, jotka on mukautettu henkilöihin tai merkityksellisiin aiheisiin ja joita ei voi käyttää hallinnollisten rekisterien välityksellä, ja samalla olisi turvattava oikeus henkilötietojen suojaan.

(10)

Komission 10 päivänä elokuuta 2009 antamassa tiedonannossa ”EU:n tilastojen uusi tuotantotapa – visio tulevalle vuosikymmenelle” korostettiin eri tietolähteiden ja innovatiivisten tiedonkeruumenetelmien käytön lisäämistä ja sitä, että tilastollisten käsitteiden ja menetelmien yhdenmukaistaminen eri aihealueilla on yhä tärkeämpää. Siinä kehotettiin antamaan uuden sukupolven tilastolainsäädäntöä, jolla käsitellään laajempia alueita.

(11)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EY) N:o 223/2009 (2) perustetussa Euroopan tilastojärjestelmää käsittelevässä komiteassa (ESSC) hyväksyttiin vuonna 2011 Wiesbadenin muistio kotitalous- ja sosiaalitilastoja koskevasta uudesta rakennesuunnitelmasta, jonka mukaan olisi virtaviivaistettava henkilöistä ja kotitalouksista tietoja tuottavat Euroopan kyselytutkimukset ja lisäksi olisi käytettävä harvemmin toteutettavia mikrodatan keruita tällaisten keskeisten sosiaalisten kyselytutkimusten täydentämiseksi. Lisäksi hallinnollisten tietolähteiden olisi oltava paremmin saatavilla ja niin unionin kuin kansallisella tasolla olisi kehitettävä nykyisten tietolähteiden uudelleen käyttöä ja pääsyä uusiin tietolähteisiin.

(12)

Euroopan tilastojärjestelmä (ESS) on sitoutunut kaikkien käyttäjien osallistamiseen ennakoivasti täyttämällä heidän pyyntönsä tarpeisiin vastaten sekä komission (Eurostat), kansallisten tilastolaitosten (NSI), kansallisten keskuspankkien, eurooppalaisen tilastoja käsittelevän neuvoa-antavan komitean ja unionin virastojen välisen yhteistyön tehostamiseen. Näin ollen on ensiarvoisen tärkeää, että kaikkien sidosryhmien, myös poliittisten päättäjien, tutkijoiden ja yliopistotutkijoiden, tiedontuottajien, kansalaisyhteiskunnan ja muiden eturyhmien, panos otetaan asianmukaisesti huomioon, kun sosiaalisia kyselytutkimuksia mukautetaan ja uudistetaan.

(13)

Kyseiset muutokset on vähitellen virtaviivaistettava ja sosiaalitilastojen alan lainsäädäntöä on nykyaikaistettava, jotta voidaan varmistaa laadukkaiden sosiaalisten indikaattorien tuotanto nykyistä paremmin yhdennetyllä sekä mukautettavalla, joustavalla, tehokkaalla ja oikea-aikaisella tavalla ja jotta vastataan yhteiskunnalliseen kehitykseen. Samanaikaisesti on otettava asianmukaisesti huomioon käyttäjien tarpeet, vastaajiin kohdistuva rasitus, jäsenvaltioiden kapasiteetti ja voimavarat, käytettävien menetelmien luotettavuus ja tarkkuus, tilastotuotannon tekninen toteutettavuus, aika, jonka kuluessa tilastot ovat saatavilla, ja tulosten luotettavuus.

(14)

Mitkään toimenpiteet, joita toteutetaan tämän asetuksen soveltamiseksi, eivät etenkään saisi aiheuttaa merkittäviä lisäkustannuksia, joista aiheutuu kohtuutonta tai perusteetonta rasitetta vastaajille ja jäsenvaltioille.

(15)

Asetus (EY) N:o 223/2009 muodostaa Euroopan tilastoja koskevan yleisen oikeudellisen kehyksen ja sen 13 artiklassa säädetään Euroopan tilasto-ohjelman perustamisesta. Tässä asetuksessa vahvistetaan erityiset puitteet otannalla kerättyihin yksilötason tietoihin perustuville henkilöitä ja kotitalouksia koskeville Euroopan tilastoille. Siinä täsmennetään tiedot, jotka jäsenvaltioiden on kerättävä ja toimitettava komissiolle (Eurostat), sekä keskeiset täytettävät laatuvaatimukset. Siinä säädetään nykyistä tarkemmista teknisistä eritelmistä, jotka annetaan delegoiduissa säädöksissä ja täytäntöönpanosäädöksissä. Sen avulla eri tiedonkeruut voidaan yhdentää sekä keskenään että hallinnollisten aineistojen käyttöön ja samalla vakauttaa ja yksinkertaistaa voimassa olevaa lainsäädäntöä Euroopan tilasto-ohjelman mukaisesti.

(16)

Yksilötason tietoihin perustuvia sosiaalitilastoja koskeva unionin lainsäädäntö on laadittu vastaamaan sen hyväksymisajankohtana esiintyneisiin poliittisiin tarpeisiin. Sosiaalialalle on kuitenkin ominaista uudet ja nopeasti muuttuvat realiteetit. Uusia sosiaalisia olosuhteita ja ilmiöitä on kehittymässä, mistä syystä unionin nykyistä säädöskehystä on päivitettävä. Sen vuoksi tällä asetuksella olisi luotava monipuolinen tilastoperusta, joka riittävästi kattaa nykyiset tarpeet ja ilmentää niitä sekä mahdollistaa sellaisten tilastotietojen kehittämisen ja tuottamisen, jotka vastaavat poliittisten päättäjien, käyttäjien ja suuren yleisön tulevia tarpeita, ja jossa otetaan huomioon kansainvälinen tilastotietojen vertailtavuus. Tämän asetuksen olisi erityisesti oltava erittäin joustava, jotta voidaan vastata henkilöitä ja kotitalouksia koskevaan tilastoalan tulevaan kehitykseen. On myös olennaisen tärkeää, että tiedonkeruu toteutetaan käyttäen viimeisimpiä teknologian muutoksia.

(17)

Jotta otannalla kerättyihin tietoihin perustuvien Euroopan sosiaalitilastojen viitekehystä voidaan paremmin virtaviivaistaa ja järkiperäistää, yksilötason tietoihin perustuvat henkilöitä ja kotitalouksia koskevat olemassa olevat Euroopan tilastot olisi koottava yksiin puitteisiin. Näin voitaisiin taata, että otannalla kerättyihin tietoihin perustuvat Euroopan sosiaalitilastot työvoiman, tulojen ja elinolojen, terveyden, koulutuksen, tieto- ja viestintätekniikan käytön, ajankäytön ja kulutuksen aihealueilla tuotetaan yhtenäisemmällä ja koordinoidummalla tavalla.

(18)

Tämän asetuksen tavoitteiden mukaisesti komission olisi käynnistettävä toteutettavuus- ja koetutkimuksia tietokokonaisuuksien ja sosiaalisten indikaattoreiden laadun parantamiseksi. Tällaisissa tutkimuksissa olisi käsiteltävä tietojen vertailukelpoisuutta, uusien menetelmien kehittämistä, tiedonkeruun nykyaikaistamista ja käyttäjien uusien pyyntöjen täyttämistä erityisesti vaikeasti saavutettavien väestönosien osalta, tietoja tietyistä perusjoukon osajoukoista ja erityisesti niistä, jotka ovat kaikkein haavoittuvimmassa asemassa, tilastojen saatavuuden parantamista NUTS 2 -aluetasolla ja täsmällisen paikallistason tiedon tuottamista kustannustehokkaasti ja tarpeisiin vastaten. Jäsenvaltioiden olisi tehtävä yhteistyötä näissä toteutettavuus- ja koetutkimuksissa, ja komission olisi voitava myöntää rahoitustukea niiden toteuttamiseksi.

(19)

Työvoiman, tulojen ja elinolojen aihealueilla olisi voitava kerätä tietoa käyttäjien tarpeisiin ja uusiin odotuksiin sopeutumiseksi lisäaiheilla tiettynä ajankohtana, jotta säännöllisesti kerättyjä muuttujia voidaan täydentää lisämuuttujilla ja korostaa näin työvoimaan sekä tuloihin ja elinoloihin liittyviä tutkimattomia näkökulmia. Perustelluissa tapauksissa näitä tietoja olisi voitava kerätä myös muista kuin tässä asetuksessa säädetyistä aiheista.

(20)

Kaikille aihealueille olisi toimitettava yhdenmukaistettujen muuttujien joukko, jotta parannetaan komission (Eurostat) saatavilla olevan tiedon käyttämistä ja jakamista, ja erityisesti edellytyksenä tietojen yhteensovittamiselle ja monialaisille analyyseille. Tämä toimintatapa todennäköisesti auttaa lisäämään tietokokonaisuuksien analysointimahdollisuuksia mallintamistekniikan soveltamisen avulla ja saavuttamaan mittakaavaetuja.

(21)

Ajankäytön ja kulutuksen aihealueilla kerätyt unionin tason tiedot tuottavat tärkeää monikäyttöistä tietoa kansalaisten elämään vaikuttavia unionin politiikkoja varten. Ajankäyttöä koskevat tiedot ovat osoittautuneet ensiarvoisen tärkeiksi arvioitaessa muun muassa sukupuolten tasa-arvoa työ- ja hoivavastuun jakautumisessa tai mitattaessa palkatonta työtä. Myös kulutus liittyy keskeisesti kansalaisten aineellisiin elinoloihin. Monet jäsenvaltiot toteuttavat molempien aihealueiden tiedonkeruun vapaaehtoisesti sopimusten ja yleisten suuntaviivojen pohjalta, ja tiedonkeruuta olisi entisestään kehitettävä ja nykyaikaistettava. Tiedonkeruun olisi oltava pakollista kulutuksen aihealueella ja vapaaehtoista ajankäytön aihealueella. Jos tietoja kerätään, tiedonkeruu olisi kuitenkin toteutettava tämän asetuksen mukaisesti vertailukelpoisuuden varmistamiseksi. Kaikkien jäsenvaltioiden olisi pitkällä aikavälillä pyrittävä osallistumaan ajankäytön aihealueella tiedonkeruuseen. Ajankäytön ja kulutuksen aihealueilla tiedonkeruiden nykyaikaistamiseen ja toteuttamiseen olisi mahdollisuuksien mukaan myönnettävä unionin rahoitustukea.

(22)

Ominaispiirteidensä vuoksi Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 1260/2013 tarkoitetut väestötilastot (3), Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 763/2008 tarkoitetut väestö- ja asuntolaskennat (4), yritystiedonkeruut ja lähinnä hallinnollisiin lähteisiin pohjautuvat tilastot eivät kuulu tämän asetuksen piiriin, vaan niitä olisi hallinnoitava erikseen niiden ominaispiirteisiin sopeutetuilla erityispuitteilla.

(23)

Tilastoja ei enää pidetä vain yhtenä poliittisen päätöksenteon tietolähteenä, vaan niillä on keskeinen asema päätöksentekoprosessissa. Näyttöön perustuva päätöksenteko edellyttää, että tilastot täyttävät korkeat laatukriteerit, jotka on vahvistettu asetuksessa (EY) N:o 223/2009, niiden käyttötarkoituksen mukaisesti.

(24)

Korkealaatuisia sosiaalialan tietoja tarvitaan politiikan lisäksi myös tutkimukseen ja toimivan tietoinfrastruktuurin osatekijäksi. Tieteellisiin tarkoituksiin käytettävien salassapidettävien tietojen, joissa ei ole suoria tunnisteita, käyttöoikeutta koskevan komission asetuksen (EU) N:o 557/2013 (5) mukaisesti tutkijat voivat tieteellisiin tarkoituksiin saada käyttöönsä mikroaineistoja, ja heille olisi hyötyä paremmin linkitetyistä tilastotietokokonaisuuksista.

(25)

Tulot, kulutus ja varallisuus ovat ne kolme ulottuvuutta, jotka määrittävät kotitalouksien aineellisen hyvinvoinnin. On tärkeää pyrkiä kuvaamaan nykyisissä tietolähteissä paremmin näitä ulottuvuuksia sekä kunkin niistä ja niiden yhteistä jakautumista kotitalouksien välillä ja ottaa täsmällisemmin huomioon useiden tietolähteiden olemassaolo ja pyrkiä vahvistamaan niiden yhteiskäyttöä. Sen vuoksi tämän asetuksen olisi katettava myös kulutusta koskeva aihealue ja kyseisten kolmen ulottuvuuden väliset yhteydet sekä vahvistettava niitä.

(26)

Asetuksessa (EY) N:o 223/2009 edellytetään, että jäsenvaltiot noudattavat kyseisessä asetuksessa vahvistettuja tilastoperiaatteita ja laatukriteerejä. Laaturaportit ovat olennaisen tärkeitä, kun arvioidaan ja parannetaan Euroopan tilastojen laatua ja tiedotetaan siitä. Euroopan tilastojärjestelmää käsittelevä komitea on vahvistanut Euroopan tilastojärjestelmän laaturaporttien rakennestandardin kyseisen asetuksen 12 artiklan mukaisesti. Euroopan tilastoja koskevat käytännesäännöt ovat Euroopan tilastojärjestelmän yhteisen laatukehyksen perusta, ja niissä asetetaan Euroopan tilastojen kehittämistä, tuottamista ja jakelua koskevat vaatimukset. Näin edistetään laaturaportoinnin yhdenmukaistamista tämän asetuksen mukaisesti.

(27)

Asetukseen (EY) N:o 223/2009 sisältyy sääntöjä, jotka koskevat jäsenvaltioiden komissiolle (Eurostat) toimittamien tietojen toimittamista ja niiden käyttöä, myös luottamuksellisten tietojen toimittamista ja suojaamista. Tämän asetuksen mukaisesti toteutettavilla toimenpiteillä olisi varmistettava, että luottamuksellisia tietoja toimitetaan ja käytetään yksinomaan tilastointitarkoituksiin asetuksen (EY) N:o 223/2009 21 ja 22 artiklan mukaisesti.

(28)

Tämän asetuksen piiriin kuuluviin henkilötietoihin sovelletaan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksia (EU) 2016/679 (6) ja (EU) 2018/1725 (7) ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviä 2002/58/EY (8). Erityisesti niitä tilastotietoja, joita tarvitaan unionin ja kansallisten toimien ja strategioiden kehittämiseen ja seurantaan kansanterveyden sekä työterveyden ja -turvallisuuden alalla, olisi pidettävä tärkeän yleisen edun syystä käsiteltävinä tietoina.

(29)

Luotettavia tilastoja tarvitaan myös jäsenvaltioiden ja alueiden tasolla, joilla on parannettava vertailukelpoisuutta. Yhdistetyt tiedot on asetettava NUTS 2 -alueiden kaltaisten vertailukelpoisten alueellisten yksiköiden saataville, otettava huomioon kustannukset ja myönnettävä jäsenvaltioille tarvittava rahoitus. Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1059/2003 (9) mukaisesti kaikissa jäsenvaltioiden komissiolle (Eurostat) toimittamissa tilastoissa, jotka jaotellaan alueellisiin yksiköihin, olisi käytettävä NUTS-luokitusta. Sen vuoksi alueellisia yksiköitä koskevat tiedot olisi alueellisten tilastojen vertailukelpoisuuden varmistamiseksi vahvistettava NUTS-luokitusta noudattaen. Pidemmällä aikavälillä olisi pyrittävä tuottamaan tarkempia paikallisia tietoja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä 2007/2/EY (10) luodun infrastruktuurin perusteella.

(30)

Jotta voidaan ottaa huomioon talouden, yhteiskunnan ja tekniikan kehitys, komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 290 artiklan mukaisesti säädöksiä, joilla muutetaan liitteessä I esitettyjä yksityiskohtaisia aiheita, toteutetaan kahdeksan vuotta kestävä monivuotinen rullaava suunnitelma tämän asetuksen piiriin kuuluvan tiedon keräämiseksi liitteessä IV täsmennetyn jaksotuksen mukaisesti tai mukautetaan tätä ohjelmaa ja vahvistamaan muuttujien määrä ja otsikot. On erityisen tärkeää, että komissio asiaa valmistellessaan toteuttaa asianmukaiset kuulemiset, myös asiantuntijatasolla, ja että kyseiset kuulemiset toteutetaan niiden periaatteiden mukaan, jotka on vahvistettu 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä parempaa lainsäädäntöä koskevassa toimielinten sopimuksessa (11). Jotta voitaisiin erityisesti varmistaa tasavertainen osallistuminen delegoitujen säädösten valmisteluun, Euroopan parlamentille ja neuvostolle toimitetaan kaikki asiakirjat samaan aikaan kuin jäsenvaltioiden asiantuntijoille, ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asiantuntijoilla on järjestelmällisesti oikeus osallistua komission asiantuntijaryhmien kokouksiin, joissa valmistellaan delegoituja säädöksiä.

(31)

Jotta voidaan varmistaa tämän asetuksen yhdenmukainen täytäntöönpano, komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovaltaa muuttujien kuvauksen, tiettyjen tietokokonaisuuksien teknisten eritelmien, useille tietokokonaisuuksille yhteisten teknisten seikkojen, jäsenvaltioiden komissiolle (Eurostat) toimittamien tietojen toimittamista helpottavien teknisten mallien, otantakehikoiden ja erityisesti otantakehikoiden vähimmäisvaatimusten asettamisen, laaturaporttien järjestelyjen ja sisällön sekä kaikkien poikkeuksien osalta. Tätä valtaa olisi käytettävä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/2011 (12) mukaisesti.

(32)

Jos tämän asetuksen täytäntöön paneminen edellyttäisi merkittäviä muutoksia jäsenvaltion kansalliseen tilastojärjestelmään, komission olisi voitava myöntää kyseisille jäsenvaltioille poikkeuksia asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa ja rajoitetuksi ajaksi. Tällaiset merkittävät muutokset voivat johtua erityisesti tarpeesta parantaa oikea-aikaisuutta, mukauttaa tiedonkeruun suunnittelua, johon liittyy pääsy hallinnollisiin lähteisiin, tai kehittää uusia innovatiivisia tiedon tuottamisen välineitä. Tarvittaessa jäsenvaltioille olisi myönnettävä myös unionin rahoitusta avustusten muodossa erityisesti valmiuksien kehittämiseksi Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 (13) mukaisesti.

(33)

Viranomaisten yhteistyötä ja koordinointia Euroopan tilastojärjestelmässä olisi vahvistettava, jotta varmistetaan SEUT 338 artiklan 2 kohdassa asetettujen periaatteiden mukaisesti tuotettujen Euroopan sosiaalitilastojen johdonmukaisuus ja vertailukelpoisuus. Tässä asetuksessa tarkoitettujen toimijoiden lisäksi tietoja keräävät myös muut unionin elimet, erityisesti unionin virastot, ja tiedeyhteisö. Tällaisten toimijoiden ja Euroopan tilastojärjestelmään osallistuvien välistä yhteistyötä olisi näin ollen vahvistettava, jotta voidaan hyötyä synergiaeduista.

(34)

Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän asetuksen tavoitetta eli luoda yhteisiä puitteita otannalla kerättyihin yksilötason tietoihin perustuville henkilöitä ja kotitalouksia koskeville Euroopan tilastoille, vaan se voidaan yhdenmukaistamisen, tietojen laadun ja vertailukelpoisuuden vuoksi saavuttaa paremmin unionin tasolla, ja yhdenmukaisesti kerätyt laadukkaat tilastot tuottavat merkittävää lisäarvoa poliittiselle päätöksenteolle unionissa ja jäsenvaltioissa. Sen vuoksi unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen tämän tavoitteen saavuttamiseksi.

(35)

Otannoilla kerättyihin tietoihin perustuvien Euroopan sosiaalitilastojen ja tiedonkeruuprosessin olisi tultava entistä tehokkaammiksi ja relevantimmiksi. Otannoilla kerättyihin yksilötason tietoihin perustuvia, henkilöitä ja kotitalouksia koskevia Euroopan tilastoja säädellään tällä hetkellä useilla eri säädöksillä, jotka olisi korvattava tällä asetuksella. Tämän vuoksi on tarpeen kumota neuvoston asetus (EY) N:o 577/98 (14) ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1177/2003 (15) ja muuttaa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusten (EY) N:o 808/2004 (16), (EY) N:o 452/2008 (17) ja (EY) N:o 1338/2008 (18) asiaankuuluvia osia.

(36)

Euroopan tietosuojavaltuutettua kuultiin Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 45/2001 (19) 28 artiklan 2 kohdan mukaisesti ja tämä antoi lausuntonsa 1 päivänä maaliskuuta 2017 (20).

(37)

Euroopan tilastojärjestelmää käsittelevää komiteaa on kuultu,