1.   Tällä asetuksella perustetaan Euroopan työviranomainen, jäljempänä ’työviranomainen’.

2.   Työviranomainen avustaa jäsenvaltioita ja komissiota, kun ne soveltavat käytännössä työvoiman unionin laajuista liikkuvuutta koskevaa unionin lainsäädäntöä ja valvovat sen täytäntöönpanoa ja sovittavat yhteen sosiaaliturvajärjestelmiä unionissa. Tämä asetus kattaa 4 kohdassa luetellut unionin säädökset, mukaan lukien kaikki näihin säädöksiin perustuvat direktiivit, asetukset ja päätökset sekä mahdolliset muut oikeudellisesti sitovat unionin säädökset, joissa työviranomaiselle annetaan tehtäviä.

3.   Tämä asetus ei vaikuta jäsenvaltioissa ja unionin tasolla tunnustettujen perusoikeuksien käyttämiseen, mukaan lukien oikeus tai vapaus ryhtyä lakkoon tai muuhun jäsenvaltioiden työmarkkinasuhteiden järjestelmien piiriin kuuluvaan toimeen, kansallisen lainsäädännön tai käytännön mukaisesti. Se ei vaikuta myöskään oikeuteen neuvotella, tehdä ja panna täytäntöön työehtosopimuksia tai oikeuteen ryhtyä työtaistelutoimiin kansallisen lainsäädännön tai käytännön mukaisesti.

4.   Työviranomaisen toiminta-ala kattaa seuraavat unionin säädökset, mukaan lukien kaikki näiden säädösten tulevat muutokset:

5.   Työviranomaisen toiminta-alaan kuuluu jäsenvaltioiden välinen yhteistyö pimeän työn torjumiseksi.

6.   Tässä asetuksessa kunnioitetaan 4 kohdassa lueteltujen unionin säädösten soveltamiseen ja täytäntöönpanon valvontaan liittyvää jäsenvaltioiden toimivaltaa.

Se ei vaikuta unionin oikeuteen tai kansalliseen lainsäädäntöön tai käytäntöön perustuviin yksityishenkilöiden tai työnantajan oikeuksiin tai velvollisuuksiin eikä niistä johtuviin kansallisten viranomaisten oikeuksiin ja velvollisuuksiin eikä myöskään Euroopan unionin toiminnasta tehdyssä sopimuksessa tunnustettuun työmarkkinajärjestöjen itsenäisyyteen.

Tämä asetus ei rajoita jäsenvaltioiden välisiä voimassa olevia kahdenvälisiä sopimuksia ja hallinnollisia yhteistyöjärjestelyjä, etenkään samanaikaisiin ja yhteisiin tarkastuksiin liittyviä sopimuksia ja järjestelyjä.

1.   Työviranomainen on unionin elin, joka on oikeushenkilö.

2.   Työviranomaisella on kussakin jäsenvaltiossa laajin kansallisen oikeuden mukainen oikeushenkilöillä oleva oikeuskelpoisuus. Se voi erityisesti hankkia ja luovuttaa kiinteää ja irtainta omaisuutta sekä esiintyä kantajana ja vastaajana oikeudenkäynneissä.

1.   Työviranomaisen on helpotettava jäsenvaltioiden välistä yhteistyötä ja niiden välisen tiedonvaihdon nopeuttamista ja tuettava niitä yhteistyövelvollisuuksiensa noudattamisessa, mukaan lukien tiedonvaihto, sellaisina kuin ne määritellään tämän asetuksen soveltamisvaltaan kuuluvassa unionin lainsäädännössä.

Tätä varten työviranomainen erityisesti

2.   Työviranomainen antaa yhden tai useamman jäsenvaltion pyynnöstä tehtäviään hoitaessaan tietoa tukeakseen asianomaista jäsenvaltiota työviranomaisen toimivaltaan kuuluvien unionin säädösten tehokkaassa soveltamisessa.

3.   Työviranomainen edistää sähköisten välineiden ja menettelyjen käyttöä kansallisten viranomaisten välisessä viestinvaihdossa, mukaan lukien sisämarkkinoiden tietojenvaihtojärjestelmä (IMI).

4.   Työviranomainen kannustaa innovatiivisten toimintamallien käyttöä, jotta saadaan aikaan tehokas ja tuloksellinen rajatylittävä yhteistyö, ja edistää mahdollisuuksia käyttää sähköisiä vaihtomekanismeja ja tietokantoja jäsenvaltioiden välillä, jotta helpotettaisiin reaaliaikaista tiedonsaantia ja petosten havaitsemista, ja se voi ehdottaa mahdollisia parannuksia näiden mekanismien ja tietokantojen käyttöön. Työviranomainen toimittaa komissiolle raportteja sähköisten vaihtomekanismien ja tietokantojen kehittämiseksi edelleen.

1.   Yhden tai useamman jäsenvaltion pyynnöstä työviranomainen koordinoi ja tukee samanaikaisia tai yhteisiä tarkastuksia työviranomaisen toimivaltaan kuuluvilla aloilla. Työviranomainen voi myös omasta aloitteestaan ehdottaa asianomaisten jäsenvaltioiden viranomaisille, että ne suorittavat samanaikaisen tai yhteisen tarkastuksen.

Samanaikaiset ja yhteiset tarkastukset edellyttävät asianomaisten jäsenvaltioiden suostumusta.

Kansallisen tason työmarkkinajärjestöt voivat saattaa tapauksia työviranomaisen tietoon.

2.   Tässä asetuksessa

3.   Vilpittömän yhteistyön periaatteen mukaisesti jäsenvaltioiden on pyrittävä osallistumaan samanaikaisiin tai yhteisiin tarkastuksiin.

Samanaikainen tai yhteinen tarkastus edellyttää kaikkien osallistuvien jäsenvaltioiden etukäteen antamaa suostumusta, joka ilmoitetaan 32 artiklan mukaisesti nimettyjen kansallisten yhteyshenkilöiden välityksellä.

Jos yksi tai useampi jäsenvaltio päättää olla osallistumatta samanaikaiseen tai yhteiseen tarkastukseen, muiden jäsenvaltioiden kansalliset viranomaiset suorittavat tällaisen tarkastuksen vain osallistuvissa jäsenvaltioissa. Jäsenvaltioiden, jotka ovat päättäneet olla osallistumatta tarkastukseen, on pidettävä tällaista tarkastusta koskevat tiedot luottamuksellisina.

4.   Työviranomainen laatii ja hyväksyy yksityiskohtaiset säännöt, joilla varmistetaan asianmukaiset seurantatoimet, kun jäsenvaltio päättää olla osallistumatta samanaikaiseen tai yhteiseen tarkastukseen.

Tällaisissa tapauksissa asianomaisen jäsenvaltion on ilmoitettava työviranomaiselle ja muille asianomaisille jäsenvaltioille kirjallisesti, myös sähköisiä välineitä käyttäen, ilman aiheetonta viivästystä päätöksensä syyt sekä mahdollisesti toimenpiteet, joita se aikoo toteuttaa tapauksen ratkaisemiseksi, ja näiden toimenpiteiden tulokset, kun ne ovat tiedossa. Työviranomainen voi ehdottaa, että jäsenvaltio, joka ei osallistunut samanaikaiseen tai yhteiseen tarkastukseen, tekee vapaaehtoisesti oman tarkastuksensa.

5.   Jäsenvaltioiden ja työviranomaisen on pidettävä suunniteltuja tarkastuksia koskevat tiedot luottamuksellisina suhteessa kolmansiin osapuoliin.

1.   Samanaikaisen tai yhteisen tarkastuksen tekemistä koskevassa sopimuksessa, joka tehdään osallistuvien jäsenvaltioiden ja työviranomaisen välillä, vahvistetaan kyseisen tarkastuksen tekemistä koskevat ehdot, mukaan lukien tarkastuksen laajuus ja tarkoitus, ja tarvittaessa mahdolliset työviranomaisen henkilöstön siihen osallistumista koskevat järjestelyt. Sopimukseen voi sisältyä määräyksiä, joiden perusteella samanaikaiset tai yhteiset tarkastukset, joista on sovittu ja jotka on suunniteltu, voidaan toteuttaa lyhyellä varoitusajalla. Työviranomainen laatii sopimusmallin unionin lainsäädännön sekä kansallisen lainsäädännön tai käytännön mukaisesti.

2.   Samanaikaiset tai yhteiset tarkastukset on toteutettava niiden jäsenvaltioiden lainsäädännön tai käytännön mukaisesti, joissa tarkastukset tehdään. Tällaisten tarkastusten seurantatoimet on toteutettava asianomaisten jäsenvaltioiden lainsäädännön tai käytännön mukaisesti.

3.   Samanaikaiset ja yhteiset tarkastukset on toteutettava tehokkaasti. Tätä varten jäsenvaltioiden on annettava tarkastusta koskevassa sopimuksessa tarkastukseen osallistuvan toisen jäsenvaltion virkamiehille asianmukainen rooli ja asema sen jäsenvaltion lainsäädännön tai käytännön mukaisesti, jossa tarkastus tehdään.

4.   Työviranomaisen on tarjottava samanaikaisia tai yhteisiä tarkastuksia tekeville jäsenvaltioille suunnittelutukea, logistista ja teknistä tukea, käännös- ja tulkkauspalvelut mukaan lukien, sekä tarvittaessa oikeudellista asiantuntemusta, jos asianomaiset jäsenvaltiot sitä pyytävät.

5.   Työviranomaisen henkilöstön jäsenet voivat olla läsnä tarkkailijoina ja antaa logistista tukea ja osallistua samanaikaiseen tai yhteiseen tarkastukseen sen jäsenvaltion etukäteen antamalla suostumuksella, jonka alueella he avustavat tarkastuksessa jäsenvaltion lainsäädännön tai käytännön mukaisesti.

6.   Samanaikaista tai yhteistä tarkastusta tekevien jäsenvaltioiden viranomaisten on raportoitava työviranomaiselle omassa jäsenvaltiossaan tarkastuksessa saaduista tuloksista ja samanaikaisen tai yhteisen tarkastuksen yleisestä käytännön toteutuksesta viimeistään kuuden kuukauden kuluttua tarkastuksen päättymisestä.

7.   Samanaikaisten tai yhteisten tarkastusten aikana kerättyjä tietoja voidaan käyttää todisteena oikeudellisissa menettelyissä asianomaisissa jäsenvaltioissa kyseisen jäsenvaltion lainsäädännön tai käytännön mukaisesti.

8.   Työviranomaisen koordinoimia samanaikaisia ja yhteisiä tarkastuksia koskevat tiedot sekä jäsenvaltioiden ja työviranomaisen 8 artiklan 2 ja 3 kohdan mukaisesti toimittamat tiedot on sisällytettävä hallintoneuvostolle kahdesti vuodessa toimitettaviin kertomuksiin. Nämä kertomukset on toimitettava myös sidosryhmien edustajien ryhmälle, kun niistä on ensin poistettu arkaluonteiset tiedot. Työviranomaisen tukemia tarkastuksia käsittelevä vuosikertomus on sisällytettävä työviranomaisen vuotuiseen toimintakertomukseen.

9.   Jos työviranomainen saa samanaikaisen tai yhteisen tarkastuksen aikana tai muussa toiminnassaan tietoonsa epäiltyjä sääntöjenvastaisuuksia unionin lainsäädännön soveltamisessa, se voi tarvittaessa ilmoittaa näistä epäillyistä sääntöjenvastaisuuksista asianomaiselle jäsenvaltiolle ja komissiolle.

1.   Työviranomainen arvioi riskejä ja tekee analyysejä, jotka liittyvät työvoiman liikkuvuuteen ja sosiaaliturvan koordinointiin unionin laajuisesti, yhteistyössä jäsenvaltioiden ja tarvittaessa työmarkkinajärjestöjen kanssa. Riskinarvioinnissa ja analyysityössä tarkastellaan esimerkiksi työmarkkinoiden epätasapainoa, alakohtaisia haasteita ja toistuvia ongelmia, ja työviranomainen voi myös suorittaa tiettyyn aiheeseen keskittyviä seikkaperäisiä analyysejä ja tutkimuksia erityisongelmista. Riskinarviointeja ja analyysejä tehdessään työviranomainen käyttää mahdollisuuksien mukaan jo tehdyistä tutkimuksista peräisin olevia asiaankuuluvia ja ajankohtaisia tilastotietoja ja varmistaa täydentävyyden unionin virastojen tai palvelujen ja kansallisten viranomaisten, virastojen tai palvelujen kanssa ja hyödyntää niiden asiantuntemusta, muun muassa petosten, hyväksikäytön, syrjinnän, osaamistarpeiden ennakoinnin ja työterveyden ja -turvallisuuden alalla.

2.   Työviranomainen järjestää vertaisarviointeja niiden jäsenvaltioiden kesken, jotka antavat suostumuksensa osallistumiseen, jotta voidaan

3.   Jos riskinarviointi tai muun tyyppinen analyysityö on saatu päätökseen, työviranomainen raportoi havainnoistaan komissiolle ja suoraan asianomaisille jäsenvaltioille ja esittää mahdollisia toimenpiteitä, joilla havaittuihin heikkouksiin voidaan puuttua.

Työviranomainen myös sisällyttää yhteenvedon havainnoistaan vuotuisiin kertomuksiinsa Euroopan parlamentille ja komissiolle.

4.   Työviranomainen kokoaa tarvittaessa jäsenvaltioiden keräämiä ja toimittamia tilastotietoja tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvan unionin lainsäädännön aloilla. Näin tehdessään työviranomainen pyrkii järkeistämään senhetkistä tiedonkeruutoimintaa näillä aloilla päällekkäisyyksien välttämiseksi tiedonkeruussa. Tapauksen mukaan sovelletaan 15 artiklaa. Työviranomainen on yhteydessä komissioon (Eurostat) ja jakaa tiedonkeruutoimiensa tulokset tarpeen mukaan.

1.   Tämän asetuksen 16 artiklan 2 kohdan mukaisesti perustetut pimeän työn vastaista yhteistyötä edistävä eurooppalainen foorumi, jäljempänä ’foorumi’, tukee työviranomaisen toimia pimeän työn torjumiseksi

2.   Työviranomainen kannustaa jäsenvaltioiden välistä yhteistyötä

3.   Foorumin jäseninä on oltava

4.   Seuraavat sidosryhmät voivat osallistua foorumin kokouksiin tarkkailijoina, ja heidän panoksensa otetaan asianmukaisesti huomioon:

Muita kuin ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettuja tarkkailijoita voidaan kutsua osallistumaan foorumin kokouksiin, ja heidän panoksensa otetaan asianmukaisesti huomioon.

Foorumin puheenjohtajana toimii työviranomaisen edustaja.

1.   Työviranomainen voi helpottaa ratkaisun löytämistä kahden tai useamman jäsenvaltion välisessä riita-asiassa, joka liittyy unionin lainsäädännön soveltamiseen yksittäistapauksissa tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvilla aloilla, sanotun kuitenkaan rajoittamatta unionin tuomioistuimen toimivaltaa. Tällaisen sovittelun tarkoituksena on sovittaa yhteen riita-asiassa osapuolina olevien jäsenvaltioiden eriäviä näkemyksiä ja antaa lausunto, joka ei ole sitova.

2.   Jos riita-asiaa ei voida ratkaista riita-asiassa osapuolina olevien jäsenvaltioiden välisillä suorilla yhteyksillä ja vuoropuhelulla, työviranomainen käynnistää sovittelumenettelyn yhden tai useamman asianomaisen jäsenvaltion pyynnöstä. Työviranomainen voi myös esittää sovittelumenettelyn käynnistämistä omasta aloitteestaan. Sovitteluun voidaan ryhtyä vain kaikkien riita-asiassa osapuolina olevien jäsenvaltioiden suostumuksella.

3.   Sovittelun ensimmäisessä vaiheessa prosessi toteutetaan riita-asiassa osapuolina olevien jäsenvaltioiden ja sovittelijan välillä, ja sovittelija antaa yhteisellä sopimuksella lausunnon, joka ei ole sitova. Jäsenvaltioiden, komission ja työviranomaisen asiantuntijat voivat osallistua sovittelun ensimmäiseen vaiheeseen neuvonantajina.

4.   Jos sovittelun ensimmäisessä vaiheessa ei löydetä ratkaisua, työviranomainen käynnistää sovittelun toisen vaiheen sovittelulautakunnassa edellyttäen, että kaikki riita-asiassa osapuolina olevat jäsenvaltiot suostuvat tähän.

5.   Sovittelulautakunta, joka koostuu muiden kuin riita-asiassa osapuolina olevien jäsenvaltioiden asiantuntijoista, pyrkii sovittamaan yhteen riita-asiassa osapuolina olevien jäsenvaltioiden näkemyksiä ja antaa yhteisymmärryksessä lausunnon, joka ei ole sitova. Komission ja työviranomaisen asiantuntijat voivat osallistua tähän toiseen sovittelun vaiheeseen neuvonantajina.

6.   Hallintoneuvoston on hyväksyttävä sovittelumenettelyä koskeva työjärjestys, mukaan lukien työjärjestelyt ja sovittelijoiden nimittäminen, sovellettavat määräajat, jäsenvaltioiden, komission ja työviranomaisen asiantuntijoiden osallistuminen sekä sovittelulautakunnan mahdollisuus kokoontua usean jäsenen paneeleissa.

7.   Riita-asiassa osapuolina olevien jäsenvaltioiden osallistuminen sovittelun molempiin vaiheisiin on vapaaehtoista. Jos asianomainen jäsenvaltio päättää olla osallistumatta sovittelumenettelyyn, sen on ilmoitettava työviranomaiselle ja muille riita-asiassa osapuolina oleville jäsenvaltioille kirjallisesti, esimerkiksi sähköisiä välineitä käyttäen, päätöksensä syyt 6 kohdan mukaisessa työjärjestyksessä vahvistetussa määräajassa.

8.   Esittäessään tapausta soviteltavaksi jäsenvaltioiden on varmistettava, että kaikki tapaukseen liittyvät henkilötiedot anonymisoidaan siten, että rekisteröityä ei voida enää tunnistaa. Työviranomainen ei saa sovittelumenettelyn missään vaiheessa käsitellä tapaukseen liittyvien yksityishenkilöiden henkilötietoja.

9.   Tapauksia, joissa on käynnissä kansallisen tai unionin tason tuomioistuinkäsittely, ei voida toimittaa työviranomaisen soviteltaviksi. Jos tuomioistuinkäsittely aloitetaan sovittelun aikana, sovittelumenettely keskeytetään.

10.   Sovittelu ei rajoita hallintotoimikunnan toimivaltaa, mukaan lukien kaikki sen tekemät päätökset. Sovittelussa otetaan huomioon kaikki hallintotoimikunnan asiaankuuluvat päätökset.

11.   Kun riita-asia liittyy kokonaan tai osittain sosiaaliturvakysymyksiin, työviranomainen ilmoittaa asiasta hallintotoimikunnalle.

Jotta voidaan varmistaa hyvä yhteistyö, koordinoida toimia yhteisestä sopimuksesta ja välttää päällekkäisyyksiä sovittelutapauksissa, jotka koskevat sekä sosiaaliturvaan että työlainsäädäntöön liittyviä kysymyksiä, hallintotoimikunta ja työviranomainen tekevät yhteistyösopimuksen.

Työviranomainen antaa sosiaaliturvaan liittyvän kysymyksen hallintotoimikunnan pyynnöstä ja riita-asiassa osapuolina olevien jäsenvaltioiden suostumuksella hallintotoimikunnan käsiteltäväksi asetuksen (EY) N:o 883/2004 74 a artiklan 2 kohdan nojalla. Sovittelua voidaan jatkaa muiden kuin sosiaaliturvaan liittyvien kysymysten osalta.

Työviranomainen antaa sosiaaliturvan koordinointiin liittyvän kysymyksen minkä tahansa riita-asiassa osapuolena olevan jäsenvaltion pyynnöstä hallintotoimikunnan käsiteltäväksi. Käsiteltäväksi antaminen voidaan tehdä missä tahansa sovittelun vaiheessa. Sovittelua voidaan jatkaa muiden kuin sosiaaliturvaan liittyvien kysymysten osalta.

12.   Riita-asiassa osapuolina olevien jäsenvaltioiden on kolmen kuukauden kuluessa ei-sitovan lausunnon antamisesta raportoitava työviranomaiselle toimenpiteistä, joita ne ovat toteuttaneet lausunnon johdosta, tai jos ne eivät ole toteuttaneet toimenpiteitä, ilmoitettava perustelut sille.

13.   Työviranomainen raportoi komissiolle kahdesti vuodessa käsittelemiensä sovittelutapausten tuloksista ja tapauksista, joita ei otettu käsittelyyn.

1.   Työviranomaisen hallinto- ja johtamisrakenteen muodostavat

2.   Työviranomainen voi perustaa työryhmiä tai asiantuntijapaneeleja, joihin kuuluu jäsenvaltioiden tai komission edustajia tai ulkopuolisia asiantuntijoita, taikka näiden yhdistelmiä, valintamenettelyn perusteella, erityisten tehtävien hoitamista varten tai tiettyjä toiminta-aloja varten. Se perustaa 12 artiklassa tarkoitetun foorumin ja 13 artiklassa tarkoitetun sovittelulautakunnan.

Työviranomainen vahvistaa komissiota kuultuaan tällaisten työryhmien ja paneelien työjärjestykset.

1.   Hallintoneuvostoon kuuluu

Vain ensimmäisen alakohdan a ja b alakohdassa tarkoitetuilla jäsenillä on äänioikeus.

2.   Jokaisella hallintoneuvoston jäsenellä on varajäsen. Varajäsen edustaa varsinaista jäsentä tämän poissa ollessa.

3.   Edellä 1 kohdan ensimmäisen alakohdan a alakohdassa tarkoitetut jäsenet ja heidän varajäsenensä nimittää kunkin oma jäsenvaltio.

Komissio nimittää 1 kohdan ensimmäisen alakohdan b alakohdassa tarkoitetut jäsenet.

Euroopan parlamentti nimittää 1 kohdan ensimmäisen alakohdan c alakohdassa tarkoitetun asiantuntijan.

Alojen väliset unionin tason työmarkkinajärjestöt nimittävät edustajansa ja Euroopan parlamentti riippumattoman asiantuntijansa varmistettuaan, ettei eturistiriitoja ole.

Hallintoneuvoston jäsenet ja näiden varajäsenet nimitetään heidän 1 artiklassa tarkoitettuja aloja koskevan tietämyksensä perusteella ottaen huomioon heidän asiaankuuluvat johtamis-, hallinto- ja varainhoitotaitonsa.

Kaikkien hallintoneuvostossa edustettujen osapuolten on pyrittävä rajoittamaan edustajiensa vaihtuvuutta, jotta voidaan varmistaa hallintoneuvoston työskentelyn jatkuvuus. Kaikkien osapuolten on pyrittävä naisten ja miesten tasapuoliseen edustukseen hallintoneuvostossa.

4.   Jokaisen jäsenen ja varajäsenen on allekirjoitettava toimikautensa alussa kirjallinen ilmoitus siitä, että hän ei ole eturistiriitatilanteessa. Jokaisen jäsenen ja varajäsenen on saatettava ilmoituksensa ajan tasalle eturistiriitoihin liittyvien olosuhteiden muuttuessa. Työviranomainen julkaisee ilmoitukset ja päivitykset verkkosivustollaan.

5.   Jäsenten ja varajäsenten toimikausi on neljä vuotta. Toimikausi voidaan uusia.

6.   Edustajat kolmansista maista, jotka soveltavat tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvaa unionin lainsäädäntöä, voivat osallistua hallintoneuvoston kokouksiin ja asioiden käsittelyyn tarkkailijoina.

7.   Yksi Eurofoundin edustaja, yksi EU-OSHAn edustaja, yksi Cedefopin edustaja ja yksi Euroopan koulutussäätiön edustaja voidaan kutsua osallistumaan hallintoneuvoston kokouksiin tarkkailijoina, jotta voidaan tehostaa virastojen toimintaa ja lisätä niiden välistä synergiaa.

1.   Hallintoneuvosto erityisesti

2.   Hallintoneuvosto tekee henkilöstösääntöjen 110 artiklan mukaisesti henkilöstösääntöjen 2 artiklan 1 kohtaan sovellettavien palvelussuhteen ehtojen 6 artiklaan perustuvan päätöksen, jolla siirretään nimittävän viranomaisen toimivalta pääjohtajalle ja vahvistetaan olosuhteet, joissa toimivallan siirto voidaan keskeyttää. Pääjohtajalla on valtuudet siirtää tämä toimivalta edelleen.

3.   Jos poikkeukselliset olosuhteet sitä edellyttävät, hallintoneuvosto voi tekemällään päätöksellä tilapäisesti keskeyttää nimittävän viranomaisen toimivallan siirron pääjohtajalle ja pääjohtajan toteuttaman nimittävän viranomaisen toimivallan edelleen siirtämisen ja käyttää kyseistä toimivaltaa itse tai siirtää sen jollekin jäsenistään tai jollekulle henkilöstöön kuuluvalle, joka on muu kuin pääjohtaja.

1.   Hallintoneuvosto valitsee äänioikeutettujen jäsentensä keskuudesta puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan ja pyrkii varmistamaan sukupuolten tasapuolisen edustuksen. Puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja valitaan hallintoneuvoston äänioikeutettujen jäsenten kahden kolmasosan enemmistöllä.

Jos ensimmäisessä äänestyksessä ei saavuteta kahden kolmasosan enemmistöä, järjestetään toinen äänestys, jossa puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja valitaan hallintoneuvoston äänioikeutettujen jäsenten yksinkertaisella enemmistöllä.

Varapuheenjohtaja toimii viran puolesta puheenjohtajan sijaisena tämän ollessa estyneenä.

2.   Puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan toimikausi on kolme vuotta. Toimikausi voidaan uusia kerran. Jos heidän jäsenyytensä hallintoneuvostossa kuitenkin päättyy heidän toimikautensa aikana, myös heidän toimikautensa päättyy tuona päivänä ilman eri toimenpiteitä.

1.   Hallintoneuvoston kokoukset kutsuu koolle puheenjohtaja.

2.   Puheenjohtaja järjestää asioiden käsittelyn esityslistalla olevien asioiden perusteella. Edellä 17 artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan c ja d alakohdassa tarkoitetut jäsenet eivät saa osallistua sellaisten asioiden käsittelyyn, jotka liittyvät yksittäistapauksia koskeviin arkaluonteisiin tietoihin, kuten hallintoneuvoston työjärjestyksessä määrätään.

3.   Työviranomaisen pääjohtaja osallistuu asioiden käsittelyyn, mutta hänellä ei ole äänioikeutta.

4.   Hallintoneuvosto pitää vähintään kaksi sääntömääräistä kokousta vuodessa. Lisäksi se kokoontuu puheenjohtajan pyynnöstä tai jos komissio tai vähintään kolmasosa hallintoneuvoston jäsenistä sitä pyytää.

5.   Hallintoneuvosto järjestää sidosryhmien edustajien ryhmän kanssa vähintään yhden kokouksen vuodessa.

6.   Hallintoneuvosto voi kutsua kokouksiinsa tarkkailijoiksi henkilöitä tai organisaatioita, joiden lausunnoilla voi olla merkitystä, mukaan lukien sidosryhmien edustajien ryhmän jäsenet.

7.   Hallintoneuvoston jäsenillä ja varajäsenillä voi olla kokouksissa avustajinaan neuvonantajia tai asiantuntijoita, jollei työjärjestyksestä muuta johdu.

8.   Työviranomainen vastaa hallintoneuvoston sihteeristön tehtävistä.

1.   Hallintoneuvosto tekee päätöksensä äänioikeutettujen jäsentensä enemmistöllä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 18 artiklan 1 kohdan b ja t alakohdan sekä 19 artiklan 1 kohdan ja 31 artiklan 8 kohdan soveltamista.

2.   Kullakin äänioikeutetulla jäsenellä on yksi ääni. Äänioikeutetun jäsenen poissa ollessa hänen varajäsenellään on oikeus käyttää hänen äänioikeuttaan.

3.   Työviranomaisen pääjohtaja osallistuu asioiden käsittelyyn, mutta hänellä ei ole äänioikeutta.

4.   Hallintoneuvoston työjärjestyksessä määritellään yksityiskohtaisemmat äänestystä koskevat järjestelyt, erityisesti olosuhteet, joissa jäsen voi toimia toisen jäsenen puolesta ja joissa äänestyksessä on käytettävä kirjallista menettelyä.

1.   Pääjohtaja vastaa työviranomaisen johtamisesta ja pyrkii varmistamaan sukupuolten tasapuolisen edustuksen työviranomaisessa. Pääjohtaja on vastuussa hallintoneuvostolle.

2.   Pääjohtaja raportoi pyydettäessä Euroopan parlamentille tehtäviensä hoidosta. Neuvosto voi pyytää pääjohtajaa raportoimaan tehtäviensä hoidosta.

3.   Pääjohtaja on työviranomaisen laillinen edustaja.

4.   Pääjohtaja vastaa työviranomaiselle tällä asetuksella uskottujen tehtävien täytäntöönpanosta, ja erityisesti seuraavista:

5.   Pääjohtaja päättää, onko tarpeellista sijoittaa yksi tai useampi henkilöstön jäsen yhteen tai useampaan jäsenvaltioon ja onko tarpeellista perustaa yhteystoimisto Brysseliin työviranomaisen sekä asiaankuuluvien unionin toimielinten ja elinten välisen yhteistyön tehostamiseksi. Ennen kuin pääjohtaja tekee päätöksen paikallistoimiston tai yhteystoimiston perustamisesta, hänen on hankittava ennakkosuostumus komissiolta, hallintoneuvostolta ja siltä jäsenvaltiolta, johon toimisto on tarkoitus perustaa. Päätöksessä on määriteltävä toimiston toteuttamien toimien laajuus siten, että vältetään tarpeettomat kustannukset ja työviranomaisen hallinnollisten tehtävien päällekkäisyys. Edellytyksensä saattaa olla sen jäsenvaltion, johon paikallistoimisto tai yhteystoimisto on tarkoitus perustaa, kanssa tehtävä päätoimipaikkasopimus.

1.   Perustetaan sidosryhmien edustajien ryhmä, jotta voidaan helpottaa asiaankuuluvien sidosryhmien kuulemista ja hyödyntää niiden asiantuntemusta tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvilla aloilla. Sidosryhmien edustajien ryhmän on oltava työviranomaisen yhteydessä ja sillä on neuvoa-antava asema.

2.   Sidosryhmien edustajien ryhmän on saatava tietoja etukäteen ja voitava työviranomaisen pyynnöstä tai omasta aloitteestaan antaa työviranomaiselle lausuntoja seuraavista:

3.   Sidosryhmien edustajien ryhmän puheenjohtajana toimii pääjohtaja, ja ryhmä kokoontuu vähintään kahdesti vuodessa pääjohtajan aloitteesta tai komission pyynnöstä.

4.   Sidosryhmien edustajien ryhmä koostuu kahdesta komission edustajasta ja kymmenestä unionin tason työmarkkinajärjestöjen edustajasta, jotka edustavat tasapuolisesti työntekijä- ja työnantajajärjestöjä, mukaan lukien tunnustetut unionin alakohtaiset työmarkkinaosapuolet, jotka edustavat aloja, joita työvoiman liikkuvuuteen liittyvät kysymykset erityisesti koskevat.

5.   Sidosryhmien edustajien ryhmän jäsenten ja varajäsenten nimeämisestä vastaavat työntekijä- ja työnantajajärjestöt, ja heidät nimittää hallintoneuvosto. Hallintoneuvosto nimittää varajäsenet samoin ehdoin kuin varsinaiset jäsenet, ja varajäsenet toimivat viran puolesta varsinaisten jäsenten sijaisina näiden ollessa poissa tai estyneenä. Mahdollisuuksien mukaan on varmistettava asianmukainen sukupuolten tasapuolinen edustus samoin kuin pk-yritysten riittävä edustus.

6.   Työviranomainen vastaa sidosryhmien edustajien ryhmän sihteeristön tehtävistä. Sidosryhmien edustajien ryhmä hyväksyy työjärjestyksensä äänioikeutettujen jäsentensä kahden kolmasosan enemmistöllä. Hallintoneuvoston on hyväksyttävä työjärjestys.

7.   Sidosryhmien edustajien ryhmä voi kutsua kokouksiinsa asiantuntijoita tai asiaankuuluvia kansainvälisten organisaatioiden edustajia.

8.   Työviranomainen julkaisee sidosryhmien edustajien ryhmän lausunnot, neuvot ja suositukset ja sen kuulemisten tulokset, lukuun ottamatta tapauksia, joihin sovelletaan luottamuksellisuutta koskevia vaatimuksia.

1.   Pääjohtaja laatii vuosittain yhtenäisen ohjelma-asiakirjan luonnoksen, joka sisältää erityisesti vuotuisen ja monivuotisen ohjelmasuunnittelun komission delegoidun asetuksen (EU) N:o 1271/2013 (28) mukaisesti, ottaen huomioon komission antamat suuntaviivat ja sidosryhmien edustajien ryhmän mahdollisesti antamat neuvot.

2.   Hallintoneuvosto hyväksyy viimeistään kunkin vuoden marraskuun 30 päivänä 1 kohdassa tarkoitetun yhtenäisen ohjelma-asiakirjan luonnoksen. Se toimittaa sen Euroopan parlamentille, neuvostolle ja komissiolle viimeistään seuraavan vuoden tammikuun 31 päivänä, samoin kuin asiakirjan mahdolliset myöhemmät päivitetyt versiot.

Yhtenäisestä ohjelma-asiakirjasta tulee lopullinen, kun unionin yleinen talousarvio on lopullisesti vahvistettu, ja sitä mukautetaan tarvittaessa talousarviota vastaavasti.

3.   Vuotuisessa työohjelmassa esitetään yksityiskohtaiset tavoitteet ja odotetut tulokset, suoritusindikaattorit mukaan lukien. Lisäksi siinä on kuvaus rahoitettavista toimista sekä maininta kuhunkin toimeen osoitetuista taloudellisista ja henkilöresursseista. Vuotuinen työohjelma on yhdenmukainen 4 kohdassa tarkoitetun monivuotisen työohjelman kanssa. Siinä ilmoitetaan selkeästi, mitkä tehtävät on lisätty tai poistettu tai mitä tehtäviä on muutettu edelliseen varainhoitovuoteen verrattuna. Hallintoneuvosto muuttaa hyväksyttyä vuotuista työohjelmaa tarvittaessa, jos työviranomaiselle annetaan uusi tehtävä tämän asetuksen soveltamisalalla.

Vuotuiseen työohjelmaan tehtävät olennaiset muutokset hyväksytään samaa menettelyä noudattaen kuin alkuperäinen vuotuinen työohjelma. Hallintoneuvosto voi siirtää pääjohtajalle valtuudet tehdä vuotuiseen työohjelmaan muita kuin olennaisia muutoksia.

4.   Monivuotisessa työohjelmassa esitetään yleinen strateginen ohjelmasuunnittelu, mukaan lukien tavoitteet, odotetut tulokset ja suoritusindikaattorit. Siinä esitetään myös kunkin toimen osalta viitteelliset rahoitus- ja henkilöresurssit, joita pidetään tarpeellisina tavoitteiden saavuttamiseksi.

Strateginen ohjelmasuunnittelu saatetaan ajan tasalle tarvittaessa, erityisesti 40 artiklassa tarkoitetun arvioinnin tulosten huomioon ottamiseksi.

1.   Pääjohtaja laatii vuosittain työviranomaisen seuraavan varainhoitovuoden tuloja ja menoja koskevan alustavan ennakkoarvion, johon sisältyy henkilöstötaulukko, ja toimittaa sen hallintoneuvostolle.

2.   Alustava ennakkoarvio perustuu 24 artiklan 3 kohdassa tarkoitetun vuotuisen ohjelma-asiakirjan tavoitteisiin ja odotettuihin tuloksiin, ja siinä otetaan huomioon näiden tavoitteiden ja odotettujen tulosten saavuttamiseksi tarvittavat taloudelliset resurssit tulosbudjetoinnin periaatteen mukaisesti.

3.   Hallintoneuvosto hyväksyy alustavan ennakkoarvion pohjalta ennakkoarvion työviranomaisen tuloista seuraavaa varainhoitovuotta varten ja toimittaa sen komissiolle viimeistään kunkin vuoden tammikuun 31 päivänä.

4.   Komissio toimittaa ennakkoarvion budjettivallan käyttäjälle yhdessä unionin yleistä talousarviota koskevan esityksen kanssa. Ennakkoarvio asetetaan myös työviranomaisen saataville.

5.   Ennakkoarvion perusteella komissio sisällyttää unionin yleistä talousarviota koskevaan esitykseen määrärahat, joita se pitää henkilöstötaulukon perusteella välttämättöminä, sekä yleisestä talousarviosta suoritettavan rahoitusosuuden määrän ja toimittaa talousarvioesityksen budjettivallan käyttäjälle Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 313 ja 314 artiklan mukaisesti.

6.   Budjettivallan käyttäjä hyväksyy työviranomaiselle annettavaa unionin yleisestä talousarviosta maksettavaa rahoitusosuutta koskevat määrärahat.

7.   Budjettivallan käyttäjä vahvistaa työviranomaisen henkilöstötaulukon.

8.   Hallintoneuvosto vahvistaa työviranomaisen talousarvion. Siitä tulee lopullinen, kun unionin yleinen talousarvio on lopullisesti vahvistettu, ja sitä mukautetaan tarvittaessa talousarviota vastaavasti.

9.   Kaikkiin rakennushankkeisiin, joilla on todennäköisesti huomattava vaikutus työviranomaisen talousarvioon, sovelletaan delegoitua asetusta (EU) N:o 1271/2013.

1.   Työviranomaisen kaikista tuloista ja menoista laaditaan kutakin varainhoitovuotta varten arvio, jonka perusteella tulot ja menot otetaan työviranomaisen talousarvioon. Varainhoitovuosi vastaa kalenterivuotta.

2.   Työviranomaisen talousarvioon otettavien tulojen ja menojen on oltava tasapainossa.

3.   Työviranomaisen tulot koostuvat seuraavista, rajoittamatta kuitenkaan muita tulonlähteitä:

4.   Työviranomaisen menoihin kuuluvat henkilöstön palkat, hallinto- ja infrastruktuurimenot sekä toimintamenot.

1.   Pääjohtaja vastaa työviranomaisen talousarvion toteuttamisesta.

2.   Pääjohtaja toimittaa vuosittain budjettivallan käyttäjälle kaikki arviointimenettelyjen tulosten kannalta olennaiset tiedot.

1.   Työviranomaisen tilinpitäjä toimittaa varainhoitovuoden (vuosi N) alustavan tilinpäätöksen komission tilinpitäjälle ja tilintarkastustuomioistuimelle viimeistään seuraavan varainhoitovuoden (vuosi N + 1) maaliskuun 1 päivänä.

2.   Työviranomaisen tilinpitäjä toimittaa komission tilinpitäjälle viimeistään vuoden N + 1 maaliskuun 1 päivänä myös vaaditut kirjanpitotiedot konsolidointia varten sillä tavalla ja siinä muodossa kuin komission tilinpitäjä on edellyttänyt.

3.   Työviranomainen toimittaa selvityksen vuoden N talousarvio- ja varainhallinnosta Euroopan parlamentille, neuvostolle, komissiolle ja tilintarkastustuomioistuimelle viimeistään vuoden N + 1 maaliskuun 31 päivänä.

4.   Saatuaan tilintarkastustuomioistuimen huomautukset työviranomaisen vuoden N alustavasta tilinpäätöksestä työviranomaisen tilinpitäjä laatii työviranomaisen lopullisen tilinpäätöksen omalla vastuullaan. Pääjohtaja toimittaa sen hallintoneuvostolle lausuntoa varten.

5.   Hallintoneuvosto antaa lausunnon työviranomaisen vuoden N lopullisesta tilinpäätöksestä.

6.   Työviranomaisen tilinpitäjä toimittaa vuoden N lopullisen tilinpäätöksen ja hallintoneuvoston lausunnon Euroopan parlamentille, neuvostolle, komissiolle ja tilintarkastustuomioistuimelle viimeistään vuoden N + 1 heinäkuun 1 päivänä.

7.   Linkki työviranomaisen lopulliset tilinpäätöstiedot sisältävälle verkkosivustolle julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä viimeistään vuoden N + 1 marraskuun 15 päivänä.

8.   Pääjohtaja toimittaa tilintarkastustuomioistuimelle vastauksen tämän vuosikertomuksessaan esittämiin huomautuksiin viimeistään vuoden N + 1 syyskuun 30 päivänä. Pääjohtaja toimittaa vastauksen myös hallintoneuvostolle ja komissiolle.

9.   Pääjohtaja antaa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 (29) 261 artiklan 3 kohdan mukaisesti Euroopan parlamentille tämän pyynnöstä kaikki vuotta N koskevan vastuuvapausmenettelyn moitteetonta toteuttamista varten tarvittavat tiedot.

10.   Euroopan parlamentti myöntää neuvoston määräenemmistöllä antamasta suosituksesta pääjohtajalle vuoden N talousarvion toteuttamista koskevan vastuuvapauden ennen vuoden N + 2 toukokuun 15 päivää.

1.   Pääjohtaja otetaan palvelukseen työviranomaisen väliaikaisena toimihenkilönä palvelussuhteen ehtojen 2 artiklan a alakohdan nojalla.

2.   Hallintoneuvosto nimittää pääjohtajan komission laatiman ehdokasluettelon perusteella avointa ja läpinäkyvää valintamenettelyä noudattaen. Valittu ehdokas kutsutaan antamaan lausuma Euroopan parlamentille ja vastaamaan parlamentin jäsenten esittämiin kysymyksiin. Tämä keskustelu ei saa aiheettomasti viivästyttää pääjohtajan nimitystä.

3.   Pääjohtajan työsopimusta tehtäessä työviranomaista edustaa hallintoneuvoston puheenjohtaja.

4.   Pääjohtajan toimikausi on viisi vuotta. Komissio laatii ennen toimikauden päättymistä arvion, jossa otetaan huomioon arviointi siitä, miten pääjohtaja on suoriutunut tehtävistään, sekä työviranomaisen tulevat tehtävät ja haasteet.

5.   Hallintoneuvosto voi 4 kohdassa tarkoitetun arvion huomioon ottaen jatkaa pääjohtajan toimikautta kerran enintään viideksi vuodeksi.

6.   Pääjohtaja, jonka toimikautta on 5 kohdan mukaisesti jatkettu, ei saa enää jatketun toimikautensa lopussa osallistua saman toimen uuteen valintamenettelyyn.

7.   Pääjohtaja voidaan erottaa toimestaan ainoastaan hallintoneuvoston päätöksellä. Hallintoneuvosto ottaa päätöksessään huomioon 4 kohdassa tarkoitetun komission arvion siitä, miten pääjohtaja on suoriutunut tehtävistään.

8.   Hallintoneuvosto tekee päätökset pääjohtajan nimittämisestä, toimikauden jatkamisesta tai toimesta erottamisesta äänioikeutettujen jäsenten kahden kolmasosan enemmistöllä.

1.   Kunkin jäsenvaltion on nimettävä yksi kansallinen yhteyshenkilö, joka siirretään tilapäisesti työskentelemään kansallisena asiantuntijana työviranomaisen palveluksessa ja sen toimipaikassa 33 artiklan mukaisesti.

2.   Kansallisten yhteyshenkilöiden on osallistuttava työviranomaisen tehtävien hoitamiseen muun muassa helpottamalla 7 artiklassa tarkoitettua yhteistyötä ja tiedonvaihtoa ja 8 artiklassa tarkoitettua tarkastusten tukemista ja koordinointia. Kukin heistä myös toimii kansallisena yhteyspisteenä jäsenvaltiostaan tulevien ja jäsenvaltiotaan koskevien kysymysten suhteen joko vastaamalla näihin kysymyksiin suoraan tai olemalla yhteydessä kansallisiin hallintoihin.

3.   Kansallisilla yhteyshenkilöillä on oikeus pyytää ja saada jäsenvaltioiltaan kaikki asiaankuuluvat tiedot tämän asetuksen mukaisesti kunnioittaen täysimääräisesti jäsenvaltionsa kansallista lainsäädäntöä tai käytäntöä erityisesti tietosuojan ja luottamuksellisuutta koskevien sääntöjen osalta.

1.   Kansallisten yhteyshenkilöiden lisäksi työviranomainen voi käyttää toiminta-alallaan muita kansallisia asiantuntijoita ja muuta henkilöstöä, jotka eivät ole työviranomaisen palveluksessa.

2.   Hallintoneuvosto tekee päätöksen, jossa vahvistetaan säännöt kansallisten asiantuntijoiden, myös kansallisten yhteyshenkilöiden, tilapäisestä siirtämisestä työviranomaisen palvelukseen.

1.   Työviranomaiseen sovelletaan neuvoston asetuksessa N:o 1 (30) vahvistettuja säännöksiä.

2.   Käännöskeskus huolehtii työviranomaisen toiminnan edellyttämistä käännöspalveluista.

1.   Työviranomaisen hallussa oleviin asiakirjoihin sovelletaan asetusta (EY) N:o 1049/2001. Hallintoneuvosto vahvistaa asetuksen (EY) N:o 1049/2001 soveltamista koskevat yksityiskohtaiset säännöt kuuden kuukauden kuluessa ensimmäisestä kokouksestaan.

2.   Hallintoneuvosto vahvistaa toimenpiteet asetuksessa (EU) 2018/1725 säädettyjen velvollisuuksien noudattamiseksi, etenkin niiden, jotka koskevat työviranomaisen tietosuojasta vastaavan henkilön nimittämistä ja tietojenkäsittelyn laillisuutta, käsittelytoiminnan turvallisuutta, tietojen toimittamista ja rekisteröityjen oikeuksia.

3.   Työviranomainen voi toteuttaa tiedotustoimia omasta aloitteestaan toimivaltaansa kuuluvilla aloilla. Resurssien osoittaminen tiedotustoimiin ei saa haitata 4 artiklassa tarkoitettujen tehtävien tehokasta hoitamista. Tiedotustoimet on toteutettava hallintoneuvoston hyväksymien tiedotusta ja viestintää koskevien suunnitelmien mukaisesti.

1.   Helpottaakseen asetuksen (EU, Euratom) N:o 883/2013 soveltamisalaan kuuluvien petosten, lahjonnan ja muun laittoman toiminnan torjuntaa työviranomainen liittyy viimeistään kuuden kuukauden kuluessa päivästä, jona se aloittaa toimintansa, Euroopan parlamentin, Euroopan unionin neuvoston ja Euroopan yhteisöjen komission 25 päivänä toukokuuta 1999 tekemään toimielinten väliseen sopimukseen Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) sisäisistä tutkimuksista ja vahvistaa mainitun sopimuksen liitteessä olevaa mallia käyttäen asianmukaiset määräykset, joita sovelletaan sen kaikkiin työntekijöihin.

2.   Tilintarkastustuomioistuimella on valtuudet tehdä kaikkien työviranomaiselta unionin rahoitusta saaneiden avustuksensaajien, toimeksisaajien ja alihankkijoiden osalta asiakirjoihin perustuvia ja paikan päällä suoritettavia tarkastuksia.

3.   OLAF voi asetuksessa (EU, Euratom) N:o 883/2013 ja neuvoston asetuksessa (Euratom, EY) N:o 2185/96 (31) vahvistettujen säännösten ja menettelyjen mukaisesti tehdä tutkimuksia, mukaan lukien paikan päällä suoritettavat tarkastukset ja todentamiset, selvittääkseen, onko työviranomaisen rahoittamaan avustukseen tai sopimukseen liittynyt unionin taloudellisia etuja vahingoittavia petoksia, lahjontaa tai muuta laitonta toimintaa.

4.   Työviranomaisen yhteistyösopimuksiin kolmansien maiden ja kansainvälisten järjestöjen kanssa sekä sen sopimuksiin, avustussopimuksiin ja avustuspäätöksiin on sisällytettävä määräyksiä, joissa nimenomaisesti annetaan tilintarkastustuomioistuimelle ja OLAFille valtuudet tehdä tällaisia tarkastuksia ja tutkimuksia kumpikin oman toimivaltansa mukaisesti, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 1, 2 ja 3 kohdan soveltamista.

1.   Sopimussuhteeseen perustuva työviranomaisen vastuu määräytyy kyseiseen sopimukseen sovellettavan lain mukaan.

2.   Unionin tuomioistuimella on toimivalta antaa ratkaisu työviranomaisen tekemässä sopimuksessa mahdollisesti olevan välityslausekkeen nojalla.

3.   Sopimussuhteen ulkopuolisen vastuun perusteella työviranomainen korvaa yksiköidensä tai henkilöstönsä tehtäviään suorittaessaan aiheuttaman vahingon jäsenvaltioiden lainsäädännön yhteisten yleisten periaatteiden mukaisesti.

4.   Unionin tuomioistuimella on toimivalta ratkaista riidat, jotka koskevat 3 kohdassa tarkoitettujen vahinkojen korvaamista.

5.   Työviranomaisen henkilöstöön kuuluvien henkilökohtaisesta vastuusta työviranomaista kohtaan määrätään henkilöstösäännöissä ja palvelussuhteen ehdoissa.

1.   Komissio tekee viimeistään 1 päivänä elokuuta 2024 ja sen jälkeen joka viides vuosi arvioinnin työviranomaisen toiminnasta suhteessa sen tavoitteisiin, toimeksiantoon ja tehtäviin. Arvioinnissa on tarkasteltava erityisesti 13 artiklan mukaisesta sovittelumenettelystä saatuja kokemuksia. Siinä on tarkasteltava myös mahdollista tarvetta muuttaa työviranomaisen toimeksiantoa ja toiminta-alaa, mukaan lukien toiminta-alan laajentaminen kattamaan alakohtaisia tarpeita, ja tällaisen muutoksen taloudellisia vaikutuksia, ottaen huomioon myös unionin virastojen kyseisillä aloilla tekemä työ. Arvioinnissa on myös tarkasteltava mahdollisuutta saavuttaa uusia synergiaetuja ja järkeistää työviranomaisen toimintaa työllisyys- ja sosiaalipolitiikan alalla. Komissio voi tarvittaessa tehdä arvioinnin perusteella lainsäädäntöehdotuksia tämän asetuksen soveltamisalan tarkistamisesta.

2.   Jos komissio katsoo, ettei työviranomaisen toiminnan jatkaminen ole enää perusteltua sen tavoitteisiin, toimeksiantoon ja tehtäviin nähden, se voi ehdottaa, että tätä asetusta muutetaan vastaavasti tai että se kumotaan.

3.   Komissio raportoi Euroopan parlamentille, neuvostolle ja hallintoneuvostolle arvioinnin tuloksista. Arvioinnin tulokset julkistetaan.

1.   Siltä osin kuin on tarpeen tämän asetuksen tavoitteiden saavuttamiseksi ja rajoittamatta kuitenkaan jäsenvaltioiden ja unionin toimielinten toimivaltaa työviranomainen voi tehdä yhteistyötä kolmansien maiden toimivaltaisten viranomaisten ja kansainvälisten järjestöjen kanssa.

Työviranomainen voi tätä varten vahvistaa työjärjestelyt näiden kolmansien maiden toimivaltaisten viranomaisten ja kansainvälisten järjestöjen kanssa edellyttäen, että hallintoneuvosto antaa tähän luvan, ja komission annettua hyväksyntänsä. Kyseisillä järjestelyillä ei saa luoda unionille tai jäsenvaltioille oikeudellisia velvoitteita.

2.   Työviranomaisen toimintaan voivat osallistua kolmannet maat, jotka ovat tehneet tästä sopimuksen unionin kanssa.

Ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettuihin sopimuksiin sisältyvien asianomaisten määräysten mukaisesti laaditaan järjestelyjä, joissa määritellään erityisesti luonne, laajuus ja tapa, jolla nämä kolmannet maat osallistuvat työviranomaisen toimintaan, mukaan lukien työviranomaisen toteuttamiin aloitteisiin osallistumista, rahoitusosuuksia ja henkilöstöä koskevat määräykset. Henkilöstöasioiden osalta näiden järjestelyjen on kaikissa tapauksissa oltava henkilöstösääntöjen ja palvelussuhteen ehtojen mukaiset.

3.   Komissio varmistaa, että työviranomainen toimii toimeksiantonsa ja olemassa olevien institutionaalisten puitteiden mukaisesti sopimalla asianmukaisesta työjärjestelystä työviranomaisen pääjohtajan kanssa.

1.   Sijaintipaikan tarjoavan jäsenvaltion työviranomaiselle tarjoamia tiloja ja palveluja koskevat tarvittavat järjestelyt sekä pääjohtajaan, hallintoneuvoston jäseniin, henkilöstöön ja heidän perheenjäseniinsä sijaintipaikan tarjoavassa jäsenvaltiossa sovellettavat erityissäännöt vahvistetaan työviranomaisen ja sen kotipaikkana olevan jäsenvaltion välisessä päätoimipaikkasopimuksessa, joka tehdään sen jälkeen, kun hallintoneuvosto on sen hyväksynyt ja viimeistään 1 päivänä elokuuta 2021.

2.   Työviranomaisen sijaintipaikan tarjoavan jäsenvaltion on varmistettava työviranomaisen moitteettomalle ja tehokkaalle toiminnalle parhaat mahdolliset edellytykset, mukaan lukien monikieliset ja eurooppahenkiset koulunkäyntimahdollisuudet sekä asianmukaiset liikenneyhteydet.

1.   Työviranomaisen on aloitettava toimintansa ja sillä on oltava valmiudet toteuttaa omaa talousarviotaan viimeistään 1 päivänä elokuuta 2021.

2.   Komissio vastaa työviranomaisen perustamisesta ja alkuvaiheen toiminnasta, kunnes työviranomainen voi aloittaa toimintansa. Tätä varten