EUR-Lex Access to European Union law

Back to EUR-Lex homepage

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

Document 32018R1784

Komission delegoitu asetus (EU) 2018/1784, annettu 9 päivänä heinäkuuta 2018, delegoidun asetuksen (EU) N:o 639/2014 muuttamisesta eräiden Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o 1307/2013 vahvistettujen viherryttämiskäytäntöjä koskevien säännösten osalta

C/2018/4236

EUVL L 293, 20.11.2018, p. 1–4 (BG, ES, CS, DA, DE, ET, EL, EN, FR, HR, IT, LV, LT, HU, MT, NL, PL, PT, RO, SK, SL, FI, SV)

Legal status of the document No longer in force, Date of end of validity: 31/12/2022; Implisiittinen kumoaja 32022R2529

ELI: http://data.europa.eu/eli/reg_del/2018/1784/oj

20.11.2018   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 293/1


KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) 2018/1784,

annettu 9 päivänä heinäkuuta 2018,

delegoidun asetuksen (EU) N:o 639/2014 muuttamisesta eräiden Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o 1307/2013 vahvistettujen viherryttämiskäytäntöjä koskevien säännösten osalta

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon yhteisen maatalouspolitiikan tukijärjestelmissä viljelijöille myönnettäviä suoria tukia koskevista säännöistä ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 637/2008 ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 73/2009 kumoamisesta 17 päivänä joulukuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1307/2013 (1) ja erityisesti sen 45 artiklan 6 kohdan b alakohdan ja 46 artiklan 9 kohdan a alakohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Komission delegoidun asetuksen (EU) N:o 639/2014 (2) 38–48 artiklassa vahvistetaan säännöt, joilla täydennetään asetuksessa (EU) N:o 1307/2013 viherryttämiskäytäntöjen osalta vahvistettuja säännöksiä.

(2)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2017/2393 (3), jolla muutetaan useita asetuksessa (EU) N:o 1307/2013 viherryttämiskäytäntöjen osalta vahvistettuja säännöksiä, tuli voimaan 30 päivänä joulukuuta 2017. Viherryttämiskäytäntöjä koskevia muutoksia on sovellettu 1 päivästä tammikuuta 2018. Näiden muutosten vuoksi on tarpeen mukauttaa eräitä asetuksen (EU) N:o 639/2014 säännöksiä, jotta toimijoiden asiaan liittyviä velvollisuuksia voidaan selkeyttää ja niiden johdonmukaisuus varmistaa.

(3)

Jos jäsenvaltio päättää, että heinäkasveilla olevaa alaa, jota ei ole kynnetty vähintään viiteen vuoteen, pidetään pysyvänä nurmena asetuksen (EU) N:o 1307/2013 4 artiklan 2 kohdan kolmannen alakohdan a alakohdan nojalla, sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella (EU) 2017/2393, tai että pysyvän nurmen ala voi kyseisen alakohdan b alakohdan nojalla sisältää muitakin lajeja, kuten eräitä pensaita tai puita, tai että tiettyä maata, joka on laidunnettavaa, pidetään pysyvänä nurmena kyseisen alakohdan c alakohdan nojalla, sen on tapauksen mukaan mukautettava viiteosuuttaan ottaakseen huomioon tällaisten päätösten mahdolliset merkittävät vaikutukset kyseiseen osuuteen.

(4)

Koska asetuksen (EU) N:o 1307/2013 4 artiklan 2 kohdan kolmannen alakohdan a alakohdassa, sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella (EU) 2017/2393, säädetään jäsenvaltion mahdollisuudesta päättää, että heinäkasveilla olevaa alaa, jota ei ole kynnetty vähintään viiteen vuoteen, pidetään pysyvänä nurmena, jokin pysyvän nurmen ala voi menettää asemansa paitsi siitä syystä, että se muunnetaan viljelyalaksi, myös siitä syystä, että se kynnetään. Delegoidun asetuksen (EU) N:o 639/2014 44 artiklan 1 kohtaa olisi muutettava tämän uuden mahdollisuuden huomioon ottamiseksi.

(5)

Asetuksen (EU) 2017/2393 3 artiklan 9 kohdan b alakohdan i alakohdassa laajennetaan ekologisen alan tyyppien nykyistä luetteloa kolmella uudella tyypillä, jotka ovat elefanttiheinää (Miscanthus) kasvavat alat, leveäkompassikukkaa (Silphium perfoliatum) kasvavat alat ja mesikasveille (runsaasti siitepölyä ja mettä sisältävät kasvit) kylvetty kesantoala. Asetuksen (EU) N:o 1307/2013 johdanto-osan 45 kohdassa korostetaan, miten tärkeää on vahvistaa ekologiset alat johdonmukaisesti. Sen vuoksi on tarpeen selkeyttää uusien ja olemassa olevien ekologisen alan tyyppien välistä suhdetta.

(6)

Koska ”mesikasveille kylvetty kesantoala” oli aiemmin osa ekologisen alan tyyppiä ”kesantoala”, jälkimmäistä kesantoalaa koskevien nykyisten hoitovaatimusten soveltamista olisi jatkettava. Kesantoalalle vahvistettuja maataloustuotannon harjoittamiskieltoa, jäsenvaltioiden vahvistamaa vähimmäiskestoa ja kasvinsuojeluaineiden käyttökieltoa olisi sovellettava myös mesikasveille kylvettyyn kesantoalaan siitä huolimatta, että tällaiselle uudelle ekologiselle alalle saa kylvää mesikasveja.

(7)

Koska tällaisen ekologisen alan uuden tyypin käyttöönotto saattaa aiheuttaa epävarmuutta, olisi sen riskin huomioimiseksi, että tällaiselle alalle kylvetään tavanomaisesti tuotantoa varten kylvettäviä viljelykasveja, sekä ekologiseen alaan liittyvän luonnon monimuotoisuustavoitteen huomioon ottamiseksi, täsmennettävä maataloustuotannon harjoittamiskiellon mukaisesti, ettei tällaiseen alaan saa kuulua aloja, joilla kasvaa tavanomaisesti sadonkorjuuta varten kylvettäviä viljelykasveja.

(8)

Koska asetuksen (EU) N:o 1307/2013 liitteessä X, sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella (EU) 2017/2393, kuitenkin vahvistetaan asetuksen (EU) N:o 1307/2013 46 artiklan 2 kohdan m alakohdassa tarkoitetulle mesikasveille kylvetyn kesantoalan muodostamalle uudelle ekologiselle alalle suurempi painokeroin kuin kyseisen asetuksen 46 artiklan 2 kohdan a alakohdassa tarkoitetulle kesantoalalle, näiden kahden ekologisen alan välistä eroa olisi selvennettävä. Viljelijöiden oikeusvarmuuden varmistamiseksi niiden lajien osalta, joita pidetään runsaasti siitepölyä ja mettä sisältävinä eli mesikasveina asetuksen (EU) N:o 1307/2013 46 artiklan 2 kohdan ensimmäisen alakohdan m alakohdan soveltamiseksi, olisi vahvistettava tällaisten lajien luettelo. Koska unionissa on erilaisia maatalouden harjoittamisolosuhteita ja lajeja, asianomaisten lajien valinta olisi jätettävä jäsenvaltioiden tehtäväksi. Tällaisilla aloilla ei tulisi käyttää Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 1143/2014 (4) tarkoitettuja haitallisia vieraslajeja, koska ne aiheuttavat riskin luonnon monimuotoisuudelle muun muassa estämällä kotoperäisten kasvien ja pölyttäjien vuorovaikutusta.

(9)

Jotta tällaisista aloista saataisiin mahdollisimman suuri hyöty luonnon monimuotoisuuden kannalta, jäsenvaltioiden olisi sallittava päättää mahdollisista ylimääräisistä hoitovaatimuksista, esimerkiksi lajiseoksista. Koska heinäkasvit – kunhan ne eivät ole enemmistönä – ja mehiläispesät eivät vaikuta luonnon monimuotoisuuteen mesikasveille kylvetyllä kesantoalalla, mehiläispesien käyttö olisi sallittava.

(10)

Uusille ekologisille aloille, joilla kasvaa elefanttiheinää (Miscanthus) tai leveäkompassikukkaa (Silphium perfoliatum), olisi luonnon monimuotoisuuden suojaamiseksi ja parantamiseksi viherryttämistavoitteiden mukaisesti vahvistettava kemikaalien, ts. kivennäislannoitteiden ja kasvinsuojeluaineiden käyttöä koskevat hoitovaatimukset. Koska kasvinsuojeluaineet vaikuttavat suhteessa haitallisemmin luonnon monimuotoisuuteen, niiden käyttö näillä aloilla olisi kiellettävä siten, että käyttö on kuitenkin sallittu ensimmäisenä vuonna alojen perustamisen helpottamiseksi. Sen vuoksi delegoitua asetusta (EU) N:o 639/2014 olisi muutettava.

(11)

Tätä asetusta olisi sovellettava tukihakemuksiin, jotka liittyvät kalenterivuosiin 1 päivästä tammikuuta 2018 alkaen. Koska kansalliset viranomaiset ja viljelijät tarvitsevat aikaa sopeutuakseen tässä asetuksessa ekologisten alojen osalta vahvistettuihin vaatimuksiin, vastaavia muutoksia olisi sovellettava tukihakemuksiin, jotka liittyvät kalenterivuosiin 1 päivästä tammikuuta 2019 alkaen,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Delegoidun asetuksen (EU) N:o 639/2014 muuttaminen

Muutetaan delegoitu asetus (EU) N:o 639/2014 seuraavasti:

1)

korvataan 43 artiklan 3 kohta seuraavasti:

”3.   Jäsenvaltion on mukautettava viiteosuutta, jos se arvioi että kyseisen osuuden kehitykseen kohdistuu merkittävä vaikutus erityisesti sen vuoksi, että luonnonmukaisessa tuotannossa oleva ala tai pienviljelijäjärjestelmään osallistujien määrä muuttuu, tai silloin kun jäsenvaltio tekee päätöksen asetuksen (EU) N:o 1307/2013 4 artiklan 2 kohdan kolmannen alakohdan a, b tai c alakohdan mukaisesti. Tällöin jäsenvaltion on annettava mukautus perusteluineen tiedoksi komissiolle viipymättä.”

2)

korvataan 44 artiklan 1 kohta seuraavasti:

”1.   Jäsenvaltio voi säätää viljelijöiden yksilökohtaisista velvoitteista olla muuttamatta pysyvän nurmen käyttötarkoitusta, myös silloin kun jäsenvaltio soveltaa asetuksen (EU) N:o 1307/2013 4 artiklan 2 kohdan kolmannen alakohdan a alakohtaa, olla kyntämättä pysyvän nurmen aloja ilman ennakkolupaa. Viljelijälle on ilmoitettava kyseisestä velvoitteesta viipymättä ja joka tapauksessa ennen sen vuoden 15 päivää marraskuuta, jona asianomainen jäsenvaltio antaa kyseisen säännöksen. Kyseistä velvoitetta sovelletaan ainoastaan viljelijöihin, joita koskevat asetuksen (EU) N:o 1307/2013 III osaston 3 luvun mukaiset velvoitteet sellaisten pysyvän nurmen alojen osalta, joihin ei sovelleta asetuksen (EU) N:o 1307/2013 45 artiklan 1 kohtaa.

Luvan myöntämisessä voidaan soveltaa puolueettomia ja syrjimättömiä perusteita, mukaan lukien ympäristöön liittyvät perusteet. Jos ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettuun lupaan sovelletaan edellytystä, jonka mukaan toinen, vastaavasta määrästä hehtaareita koostuva ala perustetaan pysyväksi nurmeksi, tai jos jäsenvaltio soveltaa asetuksen (EU) N:o 1307/2013 4 artiklan 2 kohdan kolmannen alakohdan a alakohtaa, edellytystä, jonka mukaan toinen tai sama ala perustetaan pysyväksi nurmeksi, kyseistä alaa pidetään asetuksen (EU) N:o 1307/2013 4 artiklan 1 kohdan h alakohdasta poiketen pysyvänä nurmena ensimmäisestä muuttamisen, mukaan lukien kyntäminen, jälkeisestä päivästä alkaen. Tällaisia aloja on käytettävä heinäkasvien tai muiden nurmirehukasvien viljelyyn vähintään viiden perättäisen vuoden ajan niiden muuttamispäivästä, mukaan lukien kyntäminen. Jäsenvaltio voi kuitenkin päättää, että silloin kun viljelijä muuttaa heinäkasvien tai muiden nurmirehukasvien viljelyyn jo käytettyjen alojen käyttötarkoituksen pysyväksi nurmeksi, tällaisia aloja on käytettävä heinäkasvien tai muiden nurmirehukasvien viljelyyn vielä niin monta vuotta kuin tarvitaan viiteen perättäiseen vuoteen.”

3)

Muutetaan 45 artikla seuraavasti:

a)

korvataan 2 kohta seuraavasti:

”2.   Kesantoalalla ja mesikasveille (runsaasti siitepölyä ja mettä sisältävät kasvit) kylvetyllä kesantoalalla ei saa olla maataloustuotantoa. Jäsenvaltion on vahvistettava ajanjakso, jonka ajan maa on pidettävä kesannolla tietyn kalenterivuoden aikana. Tämä ajanjakso ei saa olla kuutta kuukautta lyhyempi. Jäsenvaltion on vahvistettava luettelo mesikasveille kylvetyllä kesantoalalla käytettävistä runsaasti siitepölyä ja mettä sisältävistä kasveista. Luettelossa ei saa olla Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1143/2014 (*1) 3 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuja haitallisia vieraskasvilajeja. Tällaisiin aloihin ei saa kuulua aloja, joilla kasvaa tavanomaisesti sadonkorjuuta varten kylvettäviä viljelykasveja. Jäsenvaltio voi vahvistaa lisävaatimuksia. Tällaisilla aloilla voi kasvaa ruohovartisia lajeja, mutta mesikasvien on oltava enemmistönä. Mesikasveille (runsaasti siitepölyä ja mettä sisältävät kasvit) kylvetylle kesantoalalle saa asentaa mehiläispesiä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 10 a kohdassa vahvistetun tuotantokieltovaatimuksen soveltamista.

Poiketen siitä, mitä asetuksen (EU) N:o 1307/2013 4 artiklan 1 kohdan h alakohdassa säädetään, ala, jota pidetään ekologista alaa koskevan vaatimuksen noudattamiseksi kesannolla tai mesikasveille kylvetyllä kesannolla yli viiden vuoden ajan, säilyy peltoalana.

(*1)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1143/2014, annettu 22 päivänä lokakuuta 2014, haitallisten vieraslajien tuonnin ja leviämisen ennalta ehkäisemisestä ja hallinnasta (EUVL L 317, 4.11.2014, s. 35)”"

b)

lisätään 8 a kohta seuraavasti:

”8 a.   Jäsenvaltion on kiellettävä kasvinsuojeluaineiden käyttö elefanttiheinää (Miscanthus) ja leveäkompassikukkaa (Silphium perfoliatum) kasvavilla aloilla, lukuun ottamatta ensimmäisenä vuonna, jolloin viljelijä kylvää kyseisiä lajeja. Jäsenvaltion on vahvistettava vaatimukset, jotka koskevat kivennäislannoitteiden käyttöä kyseisillä aloilla, ottaen huomioon ekologisen alan tavoite erityisesti luonnon monimuotoisuuden turvaamisen ja parantamisen osalta.”

2 artikla

Voimaantulo ja soveltaminen

Tämä asetus tulee voimaan kolmantena päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Sitä sovelletaan tukihakemuksiin, jotka liittyvät kalenterivuosiin 1 päivästä tammikuuta 2018 alkaen.

Asetuksen 1 artiklan 3 kohtaa sovelletaan tukihakemuksiin, jotka liittyvät kalenterivuosiin 1 päivästä tammikuuta 2019 alkaen.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 9 päivänä heinäkuuta 2018.

Komission puolesta

Puheenjohtaja

Jean-Claude JUNCKER


(1)  EUVL L 347, 20.12.2013, s. 608.

(2)  Komission delegoitu asetus (EU) N:o 639/2014, annettu 11 päivänä maaliskuuta 2014, yhteisen maatalouspolitiikan tukijärjestelmissä viljelijöille myönnettäviä suoria tukia koskevista säännöistä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1307/2013 täydentämisestä ja mainitun asetuksen liitteen X muuttamisesta (EUVL L 181, 20.6.2014, s. 1).

(3)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2017/2393, annettu 13 päivänä joulukuuta 2017, Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston (maaseuturahasto) tuesta maaseudun kehittämiseen annetun asetuksen (EU) N:o 1305/2013, yhteisen maatalouspolitiikan rahoituksesta, hallinnoinnista ja seurannasta annetun asetuksen (EU) N:o 1306/2013, yhteisen maatalouspolitiikan tukijärjestelmissä viljelijöille myönnettäviä suoria tukia koskevista säännöistä annetun asetuksen (EU) N:o 1307/2013, maataloustuotteiden yhteisestä markkinajärjestelystä annetun asetuksen (EU) N:o 1308/2013 ja elintarvikeketjuun, eläinten terveyteen ja eläinten hyvinvointiin, kasvien terveyteen ja kasvien lisäysaineistoon liittyvien menojen hallinnointia koskevista säännöksistä annetun asetuksen (EU) N:o 652/2014 muuttamisesta (EUVL L 350, 29.12.2017, s. 15).

(4)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1143/2014, annettu 22 päivänä lokakuuta 2014, haitallisten vieraslajien tuonnin ja leviämisen ennalta ehkäisemisestä ja hallinnasta (EUVL L 317, 4.11.2014, s. 35).


Top