16.7.2018   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 179/1

(1)

Joulukuun 10 päivänä 1982 tehdyssä Yhdistyneiden kansakuntien merioikeusyleissopimuksessa, jossa unioni on sopimuspuolena, määrätään luonnonvarojen säilyttämistä koskevista velvoitteista, mukaan lukien velvoite pitää hyödynnettävät kannat sellaisilla tasoilla, joilla voidaan saavuttaa kestävä enimmäistuotto (MSY), tai palauttaa ne tällaisille tasoille.

(2)

New Yorkissa vuonna 2015 pidetyssä Yhdistyneiden kansakuntien kestävän kehityksen huippukokouksessa unioni ja sen jäsenvaltiot sitoutuivat vuoteen 2020 mennessä sääntelemään tehokkaasti pyyntiä, tekemään lopun liikakalastuksesta, laittomasta, ilmoittamattomasta ja sääntelemättömästä kalastuksesta sekä tuhoisista kalastuskäytännöistä ja panemaan täytäntöön tieteeseen perustuvia hoitosuunnitelmia kalakantojen elvyttämiseksi mahdollisimman nopeasti vähintään sellaisille tasoille, joilla voidaan saavuttaa näiden kantojen biologisten ominaisuuksien mukainen kestävä enimmäistuotto.

(3)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 1380/2013 (3) vahvistetaan yhteisen kalastuspolitiikan, jäljempänä ’YKP’, säännöt unionin kansainvälisten velvoitteiden mukaisesti. YKP:n olisi edistettävä meriympäristön suojelua, kaikkien kaupallisesti hyödynnettävien lajien kestävää hoitoa ja erityisesti ympäristön hyvän tilan saavuttamista vuoteen 2020 mennessä, kuten Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2008/56/EY (4) 1 artiklan 1 kohdassa säädetään.

(4)

Yhteisen kalastuspolitiikan tavoitteena on muun muassa varmistaa, että kalastus ja vesiviljely ovat ekologisesti kestäviä pitkällä aikavälillä, soveltaa kalastuksenhoitoon ennalta varautuvaa lähestymistapaa ja ottaa kalastuksenhoidossa käyttöön ekosysteemilähtöinen toimintatapa.

(5)

YKP:n tavoitteiden saavuttamiseksi olisi hyväksyttävä tarpeen mukaan erinäisiä säilyttämistoimenpiteitä, joita ovat esimerkiksi monivuotiset suunnitelmat, tekniset toimenpiteet ja kalastusmahdollisuuksien vahvistaminen ja jakaminen, sekä niiden mahdollisia yhdistelmiä.

(6)

Monivuotisten suunnitelmien on määrä perustua asetuksen (EU) N:o 1380/2013 9 ja 10 artiklan mukaisesti tieteellisiin, teknisiin ja taloudellisiin lausuntoihin. Näiden säännösten mukaisesti tässä asetuksessa vahvistettuun monivuotiseen suunnitelmaan, jäljempänä ’suunnitelma’, olisi sisällyttävä tavoitteita, määrällisiä tavoitteita selvine aikarajoineen, säilyttämisen viitearvoja, suojatoimenpiteitä ja teknisiä toimenpiteitä, joiden tarkoituksena on välttää ja vähentää tahattomia saaliita.

(7)

”Parhaita käytettävissä olevia tieteellisiä lausuntoja” olisi tulkittava siten, että niillä tarkoitetaan julkisesti saatavilla olevia tieteellisiä lausuntoja, joiden tukena on uusimpia tieteellisiä tietoja ja menetelmiä ja jotka on joko antanut tai arvioinut unionin tasolla tai kansainvälisellä tasolla tunnustettu riippumaton tieteellinen elin.

(8)

Komission olisi saatava suunnitelman soveltamisalaan kuuluvista kannoista parhaat käytettävissä olevat tieteelliset lausunnot. Tätä varten se tekee yhteisymmärryspöytäkirjoja Kansainvälisen merentutkimusneuvoston (ICES) kanssa. ICESin tieteellisten lausuntojen olisi perustuttava kyseiseen suunnitelmaan, ja niissä olisi erityisesti esitettävä FMSY-arvon vaihteluväli ja biomassan viitearvot eli MSY Btrigger -arvo ja Blim-arvo. Nämä arvot olisi ilmoitettava asianomaisia kantoja koskevissa lausunnoissa ja tarvittaessa myös muissa julkisesti saatavilla olevissa tieteellisissä lausunnoissa, esimerkiksi ICESin sekakalastuksesta antamissa lausunnoissa.

(9)

Neuvoston asetuksissa (EY) N:o 676/2007 (5) ja (EY) N:o 1342/2008 (6) vahvistetaan säännöt Pohjanmeren ja sen lähivesialueiden turska-, punakampela- ja merianturakantojen kestävälle hyödyntämiselle. Näitä ja muita pohjakalakantoja pyydetään sekakalastuksessa. Sen vuoksi on aiheellista vahvistaa yksi monivuotinen suunnitelma, jossa otetaan huomioon tällaiset tekniset vuorovaikutussuhteet.

(10)

Lisäksi tällaista monivuotista suunnitelmaa olisi sovellettava pohjakalakantoihin ja niiden kalastukseen Pohjanmerellä. Pohjakalakannoilla tarkoitetaan niitä turskakaloja, kampelakaloja ja rustokaloja, keisarihummereita (Nephrops norvegicus) ja pohjankatkarapuja (Pandalus borealis), jotka elävät vesialueen pohjalla tai lähellä pohjaa.

(11)

Joitakin pohjakalakantoja hyödynnetään sekä Pohjanmerellä että sen lähivesialueilla. Sen vuoksi pääasiassa Pohjanmerellä hyödynnettäviä kantoja koskeviin tavoitteisiin ja suojatoimenpiteisiin liittyvien suunnitelman säännösten soveltamisalaa olisi laajennettava siten, että se kattaa myös kyseiset Pohjanmeren ulkopuoliset alueet. Lisäksi Pohjanmeressä esiintyvien mutta pääasiassa Pohjanmeren ulkopuolella hyödynnettävien kalakantojen osalta on tarpeen vahvistaa tavoitteet ja suojatoimenpiteet monivuotisissa suunnitelmissa Pohjanmeren ulkopuolisille alueille, joilla näitä kantoja pääasiassa hyödynnetään, ja laajentaa näiden monivuotisten suunnitelmien soveltamisalaa niin, että ne kattavat myös Pohjanmeren.

(12)

Suunnitelman maantieteellisen soveltamisalan olisi perustuttava viimeisimmissä ICESin kalakannoista laatimissa tieteellisissä lausunnoissa esitettyyn kantojen maantieteelliseen jakautumiseen. Suunnitelmassa esitettyä kantojen maantieteellistä jakautumista saatetaan joutua muuttamaan joko tieteellisen tiedon parantuessa tai kantojen liikkuessa. Komissiolle olisi sen vuoksi siirrettävä valta antaa delegoituja säädöksiä, joilla tarkistetaan suunnitelmassa esitettyä kantojen maantieteellistä jakautumista, jos ICESin antamien tieteellisten lausuntojen mukaan asianomaisten kantojen maantieteellisessä jakautumisessa on tapahtunut muutos.

(13)

Jos myös kolmannet maat hyödyntävät yhteisesti tärkeitä kantoja, unionin olisi pyrittävä varmistamaan kyseisten kolmansien maiden kanssa, että näitä kantoja hoidetaan kestävällä tavalla, joka on yhdenmukainen asetuksen (EU) N:o 1380/2013 tavoitteiden ja erityisesti sen 2 artiklan 2 kohdassa säädetyn tavoitteen sekä tämän asetuksen tavoitteiden kanssa. Jos muodolliseen yhteisymmärrykseen ei päästä, unionin olisi pyrittävä kaikin tavoin saamaan aikaan yhteisiä järjestelyjä tällaisten kantojen kalastusta varten, jotta kestävä hoito olisi mahdollista, ja edistämään siten unionin toimijoiden tasapuolisia toimintaedellytyksiä.

(14)

Suunnitelman avulla olisi edistettävä YKP:n tavoitteiden saavuttamista ja erityisesti kohdekantojen kestävän enimmäistuoton saavuttamista ja ylläpitämistä, purkamisvelvoitteen täytäntöönpanoa pyyntirajoitusten alaisten pohjakalakantojen osalta, kalastustoiminnasta riippuvaisten tahojen kohtuullisen elintason turvaamista ottaen huomioon rannikkokalastus ja sosioekonomiset näkökohdat sekä kalastuksenhoidon ekosysteemilähtöisen lähestymistavan täytäntöönpanoa. Suunnitelmassa olisi myös eriteltävä yksityiskohdat purkamisvelvoitteen panemiseksi täytäntöön Pohjanmereen kuuluvilla unionin vesillä kaikkien niiden lajien kantojen osalta, joihin sovelletaan purkamisvelvoitetta asetuksen (EU) N:o 1380/2013 15 artiklan mukaisesti.

(15)

Asetuksen (EU) N:o 1380/2013 16 artiklan 4 kohdassa edellytetään, että kalastusmahdollisuudet määritellään sen 2 artiklan 2 kohdassa esitettyjen tavoitteiden mukaisesti ja monivuotisissa suunnitelmissa vahvistettuja määrällisiä tavoitteita, aikarajoja ja marginaaleja noudattaen.

(16)

On aiheellista vahvistaa kalastuskuolevuustavoite (F), joka vastaa kestävän enimmäistuoton (MSY) saavuttamisen ja ylläpitämisen tavoitetta, niiden arvojen vaihteluväleinä, jotka mahdollistavat kestävän enimmäistuoton (FMSY) saavuttamisen. Nämä parhaisiin käytettävissä oleviin tieteellisiin lausuntoihin perustuvat vaihteluvälit ovat tarpeen, jotta voidaan joustavasti mukautua tieteellisten lausuntojen kehitykseen, edistää purkamisvelvoitteen täytäntöönpanoa ja ottaa huomioon sekakalastuksen ominaispiirteet. ICESin olisi laskettava ja ilmoitettava FMSY-arvon vaihteluvälit erityisesti määräaikaisissa saaliita koskevissa lausunnoissaan. Suunnitelman perusteella ne johdetaan niin, että niistä aiheutuu pitkän aikavälin tuottoon enintään viiden prosentin vähennys kestävään enimmäistuottoon verrattuna, kuten todetaan ICESin vastauksessa EU:n pyyntöön ICESille FMSY-arvon vaihteluvälien ilmoittamiseksi valittujen Pohjanmeren ja Itämeren kantojen osalta. Vaihteluvälin yläraja on asetettu niin, että todennäköisyys kannan alenemisesta Blim-arvoa pienemmäksi on enintään viisi prosenttia. Tämä yläraja noudattaa myös ICESin ns. neuvontasääntöä, jonka mukaan kutukannan biomassan tai runsauden ollessa heikko F on määrä laskea arvoon, joka ei ylitä ylärajaa, joka on yhtä suuri kuin FMSY-pistearvo kerrottuna kutukannan biomassalla tai runsaudella saalisrajoituksen (TAC) alaisena vuonna jaettuna MSY Btrigger -arvolla. ICES käyttää kyseisiä seikkoja ja tätä neuvontasääntöä kalastuskuolevuudesta ja saalisvaihtoehdoista antamissaan tieteellisissä lausunnoissa.

(17)

Kalastusmahdollisuuksien määrittelemiseksi FMSY-arvon vaihteluvälille olisi vahvistettava yläraja normaalikäyttöä varten ja, jos kyseisen kannan tilan katsotaan olevan hyvä, yläraja tiettyjä tapauksia varten. Kalastusmahdollisuudet olisi voitava vahvistaa ylärajaan vain, jos se on tieteellisten lausuntojen tai tieteellisen näytön perusteella tarpeen tämän asetuksen tavoitteiden saavuttamiseksi sekakalastuksessa tai jos se on tarpeen lajien sisäisen tai niiden välisen vuorovaikutuksen kannalle aiheuttaman haitan välttämiseksi taikka kalastusmahdollisuuksissa esiintyvien vuotuisten vaihtelujen rajoittamiseksi.

(18)

Niiden kantojen osalta, joille kestävän enimmäistuoton tavoitteet ovat saatavilla, ja suojatoimenpiteiden soveltamista varten on tarpeen vahvistaa säilyttämisen viitearvot, jotka ilmaistaan kalakantojen osalta kutukannan biomassan trigger-tasoina ja keisarihummerin osalta runsauden trigger-tasoina.

(19)

Olisi säädettävä asianmukaisista suojatoimenpiteistä siltä varalta, että kannan koko laskee kyseisiä tasoja pienemmäksi. Suojatoimenpiteisiin olisi sisällyttävä kalastusmahdollisuuksien vähentäminen sekä erityisiä säilyttämistoimenpiteitä, kun korjaavat toimenpiteet ovat tieteellisten lausuntojen mukaan tarpeen. Kyseisiä toimenpiteitä olisi täydennettävä kaikilla muilla asianmukaisilla toimenpiteillä, kuten asetuksen (EU) N:o 1380/2013 12 artiklan mukaisilla komission toimenpiteillä tai kyseisen asetuksen 13 artiklan mukaisilla jäsenvaltioiden toimenpiteillä.

(20)

Keisarihummeria ICES-alueella 2a ja ICES-suuralueella 4 koskevat TACit olisi voitava vahvistaa kutakin toiminnallista yksikköä varten määritettyjen pyyntirajoitusten ja kyseisen TAC-alueen toiminnallisten yksiköiden ulkopuolisten tilastoruutujen summaksi. Tämän ei kuitenkaan olisi suljettava pois toimenpiteitä tiettyjen toiminnallisten yksiköiden suojelemiseksi.

(21)

Kun neuvosto ottaa huomioon virkistyskalastuksen huomattavan vaikutuksen tietyn kannan kalastusmahdollisuuksia vahvistaessaan, sen olisi voitava asettaa kaupallisille saaliille TACit, joissa otetaan huomioon virkistyskalastuksen määrä, ja/tai hyväksyä muita toimenpiteitä, joilla rajoitetaan virkistyskalastusta, kuten saalisrajat ja rauhoitusajat.

(22)

Asetuksen (EU) N:o 1380/2013 15 artiklan 1 kohdassa säädetyn purkamisvelvoitteen noudattamiseksi suunnitelmassa olisi säädettävä ylimääräisistä hoitotoimenpiteistä, jotka olisi määritettävä tarkemmin kyseisen asetuksen 18 artiklan mukaisesti.

(23)

Jotta vältetään kalastustoiminnan vahingollinen siirtyminen, joka voisi vaikuttaa kielteisesti turskakantojen tilaan, on aiheellista säilyttää kalastuslupajärjestelmä, joka liittyy kalastusalusten konetehon kokonaiskapasiteetin rajoittamiseen ICES-alueella 7d, kuten aiemmin on säädetty asetuksessa (EY) N:o 1342/2008.

(24)

Jäsenvaltioiden, joilla on välitön kalastuksenhoitoetu, yhteisten suositusten toimittamiselle olisi vahvistettava määräaika asetuksen (EU) N:o 1380/2013 mukaisesti.

(25)

Asetuksen (EU) N:o 1380/2013 10 artiklan 3 kohdan mukaisesti olisi vahvistettava säännökset, joiden nojalla komissio voi viimeistään 6 päivänä elokuuta 2023 ja sen jälkeen viiden vuoden välein arvioida tämän asetuksen asianmukaista ja tosiasiallista soveltamista tieteellisten lausuntojen perusteella. Tämä ajanjakso mahdollistaa purkamisvelvoitteen täysimääräisen täytäntöönpanon ja alueellistettujen toimenpiteiden hyväksymisen, täytäntöönpanon ja vaikutusten näkymisen kannoissa ja kalastuksessa. Se on myös tieteellisten elinten vaatima vähimmäisjakso.

(26)

Teknisen ja tieteellisen kehityksen huomioon ottamiseksi oikea-aikaisesti ja oikeasuhteisesti sekä eräiden toimenpiteiden joustavuuden varmistamiseksi ja kehittymisen sallimiseksi komissiolle olisi Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti siirrettävä valta hyväksyä delegoituja säädöksiä, jotka koskevat tämän asetuksen täydentämistä mukautusten, jotka koskevat tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvia kalakantoja niiden maantieteellisen jakautumisen muutoksen johdosta, korjaavien toimenpiteiden ja purkamisvelvoitteen täytäntöönpanon osalta. On erityisen tärkeää, että komissio asiaa valmistellessaan toteuttaa asianmukaiset kuulemiset, myös asiantuntijatasolla, ja että nämä kuulemiset toteutetaan paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa (7) vahvistettujen periaatteiden mukaisesti. Jotta voitaisiin erityisesti varmistaa tasavertainen osallistuminen delegoitujen säädösten valmisteluun, Euroopan parlamentille ja neuvostolle toimitetaan kaikki asiakirjat samaan aikaan kuin jäsenvaltioiden asiantuntijoille, ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asiantuntijoilla on järjestelmällisesti oikeus osallistua komission asiantuntijaryhmien kokouksiin, joissa valmistellaan delegoituja säädöksiä.

(27)

Oikeusvarmuuden takaamiseksi on aiheellista selventää, että suunnitelman tavoitteiden saavuttamiseksi hyväksyttyjä väliaikaista lopettamista koskevia toimenpiteitä voidaan pitää tukikelpoisina Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 508/2014 (8) nojalla.

(28)

Asetukset (EY) N:o 676/2007 ja (EY) N:o 1342/2008 olisi kumottava,

a)

turska (Gadus morhua) suuralueella 4 (Pohjanmeri) ja alueilla 7d (itäisen Englannin kanaali) ja 3a.20 (Skagerrak);

b)

kolja (Melanogrammus aeglefinus) suuralueella 4 (Pohjanmeri) ja alueilla 6a (Skotlannin läntiset vesialueet) ja 3a.20 (Skagerrak);

c)

punakampela (Pleuronectes platessa) suuralueella 4 (Pohjanmeri) ja alueella 3a.20 (Skagerrak);

d)

seiti (Pollachius virens) suuralueilla 4 (Pohjanmeri) ja 6 (Rockall ja Skotlannin läntiset vesialueet) ja alueella 3a (Skagerrak ja Kattegat);

e)

meriantura (Solea solea) suuralueella 4 (Pohjanmeri);

f)

meriantura (Solea solea) alueella 3a (Skagerrak ja Kattegat) ja osa-alueilla 22–24 (Itämeren länsiosa);

g)

valkoturska (Merlangius merlangus) suuralueella 4 (Pohjanmeri) ja alueella 7d (itäisen Englannin kanaali);

h)

merikrotti (Lophius piscatorius) alueella 3a (Skagerrak ja Kattegat) ja suuralueilla 4 (Pohjanmeri) ja 6 (Rockall ja Skotlannin läntiset vesialueet);

i)

pohjankatkarapu (Pandalus borealis) alueilla 4a itäinen (pohjoinen Pohjanmeri, Norjan hauta) ja 3a.20 (Skagerrak);

j)

keisarihummeri (Nephrops norvegicus) alueella 3a (toiminnalliset yksiköt 3–4);

k)

keisarihummeri suuralueella 4 (Pohjanmeri) toiminnallisen yksikön mukaan seuraavasti:

1)

’FMSY-arvon vaihteluvälillä’ tarkoitetaan parhaissa käytettävissä olevissa tieteellisissä lausunnoissa ja erityisesti Kansainvälisen merentutkimusneuvoston (ICES) tieteellisissä lausunnoissa esitettyä arvojen vaihteluväliä, jonka sisällä kaikki kalastuskuolevuustasot johtavat kestävään enimmäistuottoon (MSY) pitkällä aikavälillä kalastuskäytäntö huomioon ottaen ja nykyisissä keskimääräisissä ympäristöolosuhteissa vaikuttamatta merkittävästi asianomaisen kannan lisääntymisprosessiin. Vaihteluväli johdetaan niin, että siitä aiheutuu pitkän aikavälin tuottoon enintään viiden prosentin vähennys kestävään enimmäistuottoon verrattuna. Sen yläraja asetetaan niin, että todennäköisyys kannan alenemisesta kutukannan biomassan rajaviitearvoa (Blim) pienemmäksi on enintään viisi prosenttia;

2)

’MSY Flower -arvolla’ tarkoitetaan FMSY-arvon vaihteluvälin alinta arvoa;

3)

’MSY Fupper -arvolla’ tarkoitetaan FMSY-arvon vaihteluvälin ylintä arvoa;

4)

’FMSY-pistearvolla’ tarkoitetaan sitä kalastuskuolevuusarvoa, jonka kalastuskäytäntö huomioon ottaen ja nykyisten keskimääräisten ympäristöolosuhteiden mukaan arvioidaan tuottavan pitkän aikavälin kestävän enimmäistuoton;

5)

’FMSY-arvon ala-arvoilla’ tarkoitetaan vaihteluväliä, joka sisältää arvot alkaen MSY Flower -arvosta aina FMSY -pistearvoon saakka;

6)

’FMSY-arvon yläarvoilla’ tarkoitetaan vaihteluväliä, joka sisältää arvot alkaen FMSY -pistearvosta aina MSY Fupper -arvoon saakka;

7)

’Blim-arvolla’ tarkoitetaan parhaissa käytettävissä olevissa tieteellisissä lausunnoissa ja erityisesti ICESin tieteellisissä lausunnoissa esitettyä kutukannan biomassan rajaviitearvoa, jonka alittuessa lisääntymiskyky saattaa alentua;

8)

’MSY Btrigger -arvolla’ tarkoitetaan parhaissa käytettävissä olevissa tieteellisissä lausunnoissa ja erityisesti ICESin tieteellisissä lausunnoissa esitettyä kutukannan biomassan ja keisarihummerikantojen tapauksessa runsauden viitearvoa, jonka alittuessa olisi suoritettava erityisiä ja asianmukaisia hoitotoimenpiteitä sen varmistamiseksi, että hyödyntämisasteet yhdistettyinä luontaisiin vaihteluihin johtavat kantojen elpymiseen sellaisia tasoja suuremmiksi, joilla voidaan saavuttaa kestävä enimmäistuotto pitkällä aikavälillä.

a)

varmistamaan, että direktiivin 2008/56/EY liitteessä I olevassa kuvaajassa 3 kuvatut olosuhteet toteutuvat; ja

b)

edistämään muiden kyseisen direktiivin 2008/56/EY liitteessä I esitettyjen asiaankuuluvien kuvaajien toteutumista suhteessa siihen, missä määrin kalastus vaikuttaa niiden toteutumiseen.

a)

jos se on tieteellisten lausuntojen tai tieteellisen näytön perusteella tarpeen 3 artiklassa säädettyjen päämäärien saavuttamiseksi sekakalastuksessa;

b)

jos se on tieteellisten lausuntojen tai tieteellisen näytön perusteella tarpeen lajien sisäisen tai niiden välisen vuorovaikutuksen kannalle aiheuttaman vakavan haitan välttämiseksi; tai

c)

kalastusmahdollisuuksissa peräkkäisinä vuosina esiintyvien vaihtelujen rajoittamiseksi enintään 20 prosenttiin.

a)

MSY Btrigger -arvo 1 artiklan 1 kohdassa tarkoitetuille kannoille;

b)

Blim-arvo 1 artiklan 1 kohdassa tarkoitetuille kannoille.

a)

asetuksen (EU) N:o 1380/2013 12 ja 13 artiklan mukaiset kiireelliset toimenpiteet;

b)

tämän asetuksen 8 ja 9 artiklan mukaiset toimenpiteet.

a)

pyydysten ominaisuudet, erityisesti silmäkoko, koukkukoko, pyydysten rakentaminen, langan paksuus, pyydyksen koko tai valikoivien laitteiden käyttö, valikoivuuden varmistamiseksi tai parantamiseksi;

b)

pyydysten käyttö, erityisesti vedessäoloaika ja käyttösyvyys, valikoivuuden varmistamiseksi tai parantamiseksi;

c)

kalastuksen kieltäminen tai rajoittaminen tietyillä alueilla kutevien kalojen ja nuorten kalojen, säilyttämisen vähimmäisviitekokoa pienempien kalojen tai muiden kalalajien kuin kohdelajien suojelemiseksi;

d)

kalastuksen tai tiettyjen pyydystyyppien käytön kieltäminen tai rajoittaminen tiettyinä aikoina kutevien kalojen, säilyttämisen vähimmäisviitekokoa pienempien kalojen tai muiden kalalajien kuin kohdelajien suojelemiseksi;

e)

säilyttämisen vähimmäisviitekoot nuorten meren eliöiden suojelun varmistamiseksi;

f)

muut valikoivuuteen liittyvät ominaisuudet.

a)

pyydysten ominaisuuksien eritelmät ja pyydysten käyttöä koskevat säännöt valikoivuuden varmistamiseksi tai parantamiseksi, tahattomien saaliiden vähentämiseksi tai ekosysteemiin kohdistuvien kielteisten vaikutusten minimoimiseksi;

b)

pyydysten muutosten tai lisälaitteiden eritelmät valikoivuuden varmistamiseksi tai parantamiseksi, tahattomien saaliiden vähentämiseksi tai ekosysteemiin kohdistuvien kielteisten vaikutusten minimoimiseksi;

c)

tiettyjen pyydysten käytön ja kalastustoiminnan rajoittaminen tai kieltäminen tietyillä alueilla tai tiettyinä aikoina kutevien kalojen, säilyttämisen vähimmäisviitekokoa pienempien kalojen tai muiden kalalajien kuin kohdelajien suojelemiseksi taikka ekosysteemiin kohdistuvien kielteisten vaikutusten minimoimiseksi; ja

d)

säilyttämisen vähimmäisviitekokojen vahvistaminen kaikkien tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvien kantojen osalta nuorten meren eliöiden suojelun varmistamiseksi.

a)

pohjatroolit ja nuotat (OTB, OTT, PTB, SDN, SSC, SPR), joiden silmäkoko on

b)

puomitroolit (TBB), joiden silmäkoko on

c)

verkot, pussiverkot (GN);

d)

riimuverkot (GT);

e)

pitkätsiimat (LL).